Upload
others
View
1
Download
0
Embed Size (px)
Citation preview
YHTEENVETO LUONTOSELVITYKSISTÄ
Pohjois-Pohjanmaan ja Länsi-Kainuun suo-ohjelma –hankkeen raportteja
Kannen kuva: Tammanlamminsuo Taivalkoskella, Pekka Salminen
YHTEENVETO POHJOIS-POHJANMAAN JA LÄNSI-KAINUUN SUO-OHJELMA HANKKEEN LUONTOSELVITYKSISTÄ
3
Alkusanat Tämä työraportti on laadittu osana Pohjois-Pohjanmaan ja Länsi-Kainuun suo-ohjelma –
hanketta. Raportin on tarkoitus antaa tiivis kokonaiskuva hankkeessa tehdyistä luontoselvi-
tyksistä, käytetyistä menetelmistä ja keskeisimmistä tuloksista. Tarkemmat, suokohtaiset tu-
lokset esitellään niiden määrän takia vain sähköisessä muodossa hankkeen projektisivuilla.
Tässä raportissa tarkastellaan vain Pohjois-Pohjanmaan aluetta: Kainuun soiden luontoselvi-
tykset on käsitelty Kainuun suoselvitys –projektin loppuraportissa.
Soiden maastoinventoinneista ovat Pohjois-Pohjanmaan liitossa vastanneet useat henkilöt:
Antti Huttunen, Jarmo Laitinen, Valtteri Hyöky, Katriina Peltonen ja Marianne Tolonen. Li-
säksi inventointeihin ovat tuoneet panoksensa Eero Kaakinen ja Pekka Salminen. Linnustoin-
ventoinnin 2011 teki Pohjois-Pohjanmaan lintutieteellinen yhdistys. Turvetuotantoyhtiöt Va-
po Oy, Turveruukki Oy, Kanteleen Voima Oy ja Kuivaturve Oy ovat antaneet omia aineisto-
jaan hankkeen käyttöön.
Inventointien ohjauksesta on vastannut projektipäällikkö Ismo Karhu ja luontoselvitysten asi-
antuntijana hankkeessa on toiminut Eero Kaakinen; töiden valmisteluun on myös osallistunut
Riikka Nevalainen. Tärkeitä paikkatietoaineistoja ovat tuottaneet: Suomen Ympäristökeskus,
Geologian tutkimuskeskus ja Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus; Kimmo Virtanen GTK:sta on
lisäksi osallistunut soiden luonnontilaluokitteluun. Paikkatietojen käsittelystä ovat huolehti-
neet Rauno Malinen ja Inga Taikina-aho. Marja-Liisa Seväkivi Metsäntutkimuslaitoksesta on
tehnyt koko maakuntaa koskevan soiden luonnonarvotarkastelun, joka on myös raportoitu
erikseen ja julkaistaan Metlan sarjassa. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus on ollut työn
tekemisen yhteistyökumppani useissa vaiheissa. Soiden luontoselvitysten tekeminen Pohjois-
Pohjanmaalla on palvellut Maa- ja Metsätalousministeriön johdolla laaditun kansallisen suo-
strategian laadintaa ja siihen sisältyneen soiden luonnontilaluokituksen kehittelyä.
Tämän yhteenvedon on laatinut Ismo Karhu ja viimeistellyt Auli Suorsa. Pohjois-Pohjanmaan
soiden luonnonarvojen selvitystyön on mahdollistanut Euroopan maaseudun kehittämisen
maatalousrahastosta myönnetty päärahoitus sekä ympäristöministeriön rahoitus.
Pohjois-Pohjanmaan liitto kiittää kaikkia maakunnan soiden luontotiedon koonnin mahdollis-
taneita henkilöitä ja tahoja, erityisesti kenttätyön tehneitä inventoijia.
Oulussa 22.3.2013
Pohjois-Pohjanmaan liitto
Jussi Rämet Ismo Karhu
Suunnittelujohtaja Projektipäällikkö
YHTEENVETO POHJOIS-POHJANMAAN JA LÄNSI-KAINUUN SUO-OHJELMA HANKKEEN LUONTOSELVITYKSISTÄ
4
Sisältö
Tausta .................................................................................................................................................. 5
Suoluonnon kokonaistarkastelu ....................................................................................................... 6
Esitarkastelut paikkatietojen perusteella ............................................................................................ 7
Maastoinventoinnit............................................................................................................................. 8
Luonnontilaluokitus ......................................................................................................................... 10
Luonnonarvojen vertailu .................................................................................................................. 12
Raportointi, aineistot ........................................................................................................................ 13
Tulosyhteenveto ................................................................................................................................ 14
Selvitysten puutteet ja virhelähteet .................................................................................................. 16
Liitteet ................................................................................................................................................ 17
YHTEENVETO POHJOIS-POHJANMAAN JA LÄNSI-KAINUUN SUO-OHJELMA HANKKEEN LUONTOSELVITYKSISTÄ
5
Tausta
Hankkeen päätavoitteisiin sisältyi suoluonnon mo-
nimuotoisuuden turvaaminen ja yhteensovittami-
nen suhteessa soiden talouskäyttöön. Peruslähtö-
kohdan monimuotoisuuden selvittämiselle antoi
suoluonnon seudullinen muuttuneisuus, kuva 1.
Muuttuneisuusaste vaihtelee lounaasta koilliseen
siten että maakunnan eteläisin osa edustaa 89 %:n
ojitusastetta ja koillisin osa 47 %:n ojitusastetta.
Tästä johtuen Koillismaa on painottunut selvitys-
työssä muuta maakuntaa vähemmän.
Kuva 1. Soiden ojitustilanne seutukunnittain.
1
YHTEENVETO POHJOIS-POHJANMAAN JA LÄNSI-KAINUUN SUO-OHJELMA HANKKEEN LUONTOSELVITYKSISTÄ
6
Suoluonnon kokonais-tarkastelu
Pohjois-Pohjanmaan suoluonnon monimuotoisuu-
den tilasta tehtiin erillisselvitys osana Metsäntut-
kimuslaitoksen hanketyötä. Raportti ’Katsaus soi-
den monimuotoisuuden tilaan Pohjois-
Pohjanmaalla on esille projektisivuilla ja julkais-
taan Metlan julkaisusarjassa. Selvityksessä mm.
arvioitiin soidensuojelualueiden ulkopuoliset mo-
nimuotoisuuskeskittymät, kuva 3. Selvityksen tu-
lokset ovat vaikuttaneet suokohtaisiin luonnonar-
vovertailuihin.
2
YHTEENVETO POHJOIS-POHJANMAAN JA LÄNSI-KAINUUN SUO-OHJELMA HANKKEEN LUONTOSELVITYKSISTÄ
7
Esitarkastelut paikka-tietojen perusteella
Suokohtaisina perusaineistoina käytettiin Maan-
mittauslaitoksen ilmakuva- ja kartta-aineistoja.
Eräissä merkittävissä tapauksissa GTK laati laser-
keilausaineistojen avulla valuma-aluealueanalyysit,
mikä helpotti suon pintavaluntasuhteiden tarkaste-
lua.
Esitarkastelussa hyödynnettiin useita laajempia
paikkatietoaineistoja. Seuraavassa on listaus tär-
keimmistä:
3
- SYKE:n aineistot: turvemaarasteriaineisto,
suokokonaisuuksien esirajaus
- GTK:n aineistot: soiden turvetuotantokel-
poiset alueet (hankkeen määrittelyjen mu-
kaan), gammasäteilyaineisto turvepelloista
- Metsäkeskuksen aineistot: metsätalouteen
siirtyneet turvepellot, kunnostusojitetut
suot, kannattamattomat ojitusalueet
- Uhanalaisten lajien esiintymistiedot (Poh-
jois-Pohjanmaan ELY-keskus)
- Asutuksen sijainti (kiinteistö- ja huoneisto-
rekisteri)
- Pohjavesialueiden sijainti
- Natura-alueet ja nykyiset luonnonsuojelu-
alueet
- Luvitetut turvetuotantoalueet (ELY-keskus)
- Turvetuotantoyhtiöiden hallinnassa olevat
suoalueet
YHTEENVETO POHJOIS-POHJANMAAN JA LÄNSI-KAINUUN SUO-OHJELMA HANKKEEN LUONTOSELVITYKSISTÄ
8
Maastoinventoinnit
4.1 Inventointien teettäjät
Suoluonnon maastotietoja koottiin yhteensä 350
suolta, joiden yhteispinta-ala oli noin 100 000 ha.
Maastoinventoinnit tehtiin osin hanketyönä, osin
YM:n rahoittamana rinnakkaishankkeena ja osin
tietoja koottiin muiden tahojen, lähinnä turvetuo-
tantoyhtiöiden teettämistä inventoinneista. Hank-
keen ja YM:n rahoituksella tehdyt inventoinnit
ovat menetelmältään pääpiirtein yhtenäisiä ja tuo-
reita. Turvetuotantoyhtiöiden teettämien inven-
toinnit ovat pitkältä ajalta, ensimmäiset 1990-luvun
alkupuolelta. Samalla myös inventointimenetelmät
vaihtelevat. Yleensä vanhimmat ovat epätarkempia
ja uudemmat tarkempia. YVA-menettelyjä varten
tehdyt inventoinnit ovat yleensä lajistotietojen
osalta tarkkoja, keskimäärin tarkempia kuin hank-
keen inventoinnit. Koonti soiden luontotietojen
(maastotieto) hankinnasta on esitelty taulukossa 1.
4.2 Hankkeen ja YM:n rahoittamien inven-
tointien kohdentaminen ja menetelmät
YM:n rahoituksella tehdyt inventoinnit käynnistyi-
vät maakunnan eteläosassa vuonna 2009. Inven-
toinnit kohdistuivat esitarkastelun perusteella ar-
vokkaimmiksi arvioituihin kohteisiin. Työn koor-
dinoinnista vuonna 2009 vastasi Pohjois-
Pohjanmaan ELY-keskus (Eero Kaakinen). Inven-
toinnit kohdennettiin suon säilyneimmille osille ja
maastossa tallennettiin tiedot suoyhdistymistä,
suotyypeistä ja keskeiset lajihavainnot (kasvilli-
suus ja linnusto).
Vuonna 2010 inventointeja jatkettiin YM:n rahoi-
tuksella. Työn koordinoinnista vastasi PPL. Mene-
telmä oli vastaava kuin vuonna 2009 muutoin,
mutta tuossa vaiheessa alettiin kokeilla kansallises-
sa suostrategiassa muotoutuvaa luonnontilaisuus-
luokittelua. Inventoinnit kohdistuivat koko maa-
kuntaan potentiaalisille luonnonarvosoille ja niistä
etenkin sellaisille soille, joihin kohdistui turvetuo-
tannon intressejä.
Vuonna 2011 inventointimenettelyä täsmennettiin
suostrategia-työn perusteella. Inventointikohteet
esirajattiin laadittujen rajausperiaatteiden mukaan
ja samalla niille tehtiin luonnontilaisuuden esi-
luokittelu suostrategiassa työstetyn asteikon mu-
kaisesti. Inventoitavat erityiset luonnonarvot mää-
riteltiin SYKE:n suostrategian yhteydessä järjes-
tämän seminaarin pohjalta. Luonnonarvojen sys-
temaattista käsittelyä varten laadittiin yhteenveto-
lomake. Taulukossa 2 on esitetty inventoidut luon-
nonarvotekijät.
Vuonna 2011 inventoitiin sekä YM:n rahoituksella
että hanketyönä. YM:n rahoittamat inventoinnit
kohdistettiin oletettujen korkeiden luonnonarvojen
soille. Suureen osaan näistä ei ollut turvetuotannon
intressejä. Tärkein selvityskohde oli Iso Matinsuo
– Lääväsuo – Kivisuo –kokonaisuus. Hankkeen
inventoinnit kohdistettiin turvetuotannon kannalta
potentiaalisille soille, turvetuotantoyhtiöiden hal-
linnassa oleville tai sellaisille joista oli olemassa
tutkimustietoa. Hankeinventoinnit kohdennettiin
muuttuneille tai osittain muuttuneille soille, esi-
luokituksen luokat 0-2.
4
YHTEENVETO POHJOIS-POHJANMAAN JA LÄNSI-KAINUUN SUO-OHJELMA HANKKEEN LUONTOSELVITYKSISTÄ
9
Maastokautena 2011 teetettiin erillinen pesimälin-
nustoinventointi Pohjois-Pohjanmaan lintutieteelli-
sellä yhdistyksellä. Inventointi käsitti yhden inven-
tointikerran pesimäkautena. Työ käsitti noin 30
suota eri puolilta maakuntaa. Pääosin suot olivat
potentiaalisia hyviä lintusoita, mutta joukossa oli
myös muuttuneempia kohteita. Tarkoituksena oli
saada hyvä yleiskuva suolinnuston runsaudesta
maakunnan soilla sekä suokohtaista tietoa.
Taulukko 1. Koonti Pohjois-Pohjanmaan soiden maastoinventoinneista
Inventointiajankohta Inventoijat Kohdentuminen
Ympäristöministeriön
rahoittamat luontoinven-
toinnit
2009 – 2012
Antti Huttunen
Jarmo Laitinen
Valtteri Hyöky
Eero Kaakinen
Pekka Salminen
Luonnonarvoiltaan potenti-
aalisimmat suot
Suo-ohjelman pesimälin-
nustoselvitys 2011
Pohjois-Pohjanmaan lintu-
tieteellinen yhdistys ry.
Potentiaaliset lintusuot +
vertailukohteita
Suo-ohjelman muut luon-
toinventoinnit 2011 – 2012
Katriina Peltonen
Marianne Tolonen
Luonnontilaluokkien 0-2
suot, joihin kohdistuu tur-
vetuotantointressejä, osa
yhtiöiden hallinnassa, osa
ei
Turvetuotantoyhtiöiden
teettämät luontoselvitykset 1980-luvulta alkaen
Lukuisia henkilöitä (nimet
esillä yhteenvetolomak-
keessa)
Tuotantoyhtiöiden hallin-
nassa olevia soita
Maastokauden 2011 jälkeen inventointitulokset
koottiin yhteen ja niiden perusteella tehtiin alusta-
va vertailu soiden luonnonarvoista. Vertailun pis-
teytysmenettely laadittiin hanketyönä ja sitä esitel-
tiin suostrategian valmistelussa.
Talvikautena 2011 – 2012 koottiin turvetuotanto-
yhtiöiden tekemät luontoselvitykset. Yhtiöt olivat
teettäneet selvityksiä 1980-luvulta alkaen. Niistä
poimittiin mahdollisuuksien mukaan vastaavat
luonnonarvotiedot, mitä oli käsitelty hanketyössä.
Sen jälkeen tiedot yhdistettiin hankkeen inventoi-
mien soiden luonnonarvovertailuun.
Myös vuonna 2012 tehtiin inventointeja sekä han-
ketyönä että YM:n rahoituksella. Luontoarvosoi-
den inventointien kohdistaminen perustui Pekka
Salmisen tekemään suolaikkuanalyysiin. Aineistos-
ta poimittiin kaikkein potentiaalisimmat, vielä
inventoimattomat kohteet. Vuoden 2012 merkittä-
vimmäksi selvityskohteeksi muodostui Nybyn –
Iso Heposuon aapakehityssarjan alue. Alueelle
sovellettiin erikseen suunniteltua inventointimene-
telmää. Menetelmä ja tulokset on kuvattu tarkem-
min ao. raportoinnissa. Hankerahoituksen inven-
toinnit kohdistettiin soille, joihin oli olemassa tur-
vetuotannon intressejä. Vuonna 2012 inventoinnit
painotettiin aiempaa enemmän luonnontilaluokan 2
soille.
Samanaikaisesti hanketyön kanssa valmisteltiin
kansallista suostrategiaa sekä ympäristöministeriön
soita ja turvemaita koskevan kaavoitusohjetta.
Inventoinnit palvelivat osaltaan näitä valmisteluja.
Samalla inventoinneissa voitiin ennakoivasti ottaa
huomioon suostrategiasta annetun valtioneuvoston
periaatepäätöksen sekä kaavoitusohjeen linjaukset.
Soiden luonnonarvoina selvitettiin ohjeiden mukai-
sesti yleinen luonnonarvo sekä erityiset luonnonar-
vot.
YHTEENVETO POHJOIS-POHJANMAAN JA LÄNSI-KAINUUN SUO-OHJELMA HANKKEEN LUONTOSELVITYKSISTÄ
10
Luonnontilaluokitus
Hanke otti uuden soiden luonnontilaisuusluokitte-
lun käyttöön heti kun sitä oli luonnosteltu kansalli-
sen suostrategian valmistelussa. Samalla hanke
toimi luokittelun testaajana. Liitteenä 1 on luon-
nontilaisuusasteikko siinä muodossa kuin se on
suostrategian perusteella annetussa valtioneuvos-
ton periaatepäätöksessä. Luokittelu perustuu suon
vesitalouden luonnontilaisuuteen. Muuttuneisuutta
havainnoidaan ojien ja niiden kunnon kautta sekä
kasvillisuusmuutosten avulla. Asteikko on periaat-
teessa liukuva täysin muuttuneesta täysin luonnon-
tilaiseen, mutta käytännön syistä se on jaettu kuu-
teen luokkaan nollasta viiteen.
Luokalla on varsin suuri merkitys valtioneuvoston
periaatepäätöksen suosituksissa. Se muodostaa
suon yleisen luonnonarvon yhdessä seudun ojitus-
tilanteen kanssa. Tämä tarkoittaa sitä, että esim.
luonnontilaluokan 2 suo on pitkälle ojitetulla seu-
dulla arvokkaampi kuin vähemmän ojitetulla seu-
dulla.
Luonnontilaluokkien lopulliset määrittelyt tehtiin
vuonna 2011 tiimissä, johon osallistuivat hankkeen
projektipäällikkö Karhu, ao. inventoijat (Laitinen,
Peltonen), hankkeen suoluontoasiantuntija Kaaki-
nen ja GTK:n suoasiantuntija Virtanen. Vuoden
2012 inventointikohteiden luokitteluihin osallistui-
vat projektipäällikkö, ao. inventoijat (Laitinen,
Tolonen) ja suoluontoasiantuntija (Kaakinen).
Pohja-aineistona käytettiin GTK:n tekemää luokit-
telua, joka oli olemassa useimmilta soilta. GTK:ssa
luokitusten tekemiseen on osallistunut useita hen-
kilöitä Jukka Leinon ja Matti Laatikaisen johdolla.
Maakuntakaavaehdotukseen sisältyy myös muut-
tuneita soita, joista ei ole tehty maastoinventointia.
Näiden soiden luonnontilaluokittelu perustuu
GTK:n pohjaluokitukseen, jonka projektipäällikkö
on tarkistanut ilmakuvan ja hankkeessa käytettyjen
rajausperiaatteiden mukaan.
5
YHTEENVETO POHJOIS-POHJANMAAN JA LÄNSI-KAINUUN SUO-OHJELMA HANKKEEN LUONTOSELVITYKSISTÄ
11
Taulukko 2. Pohjois-Pohjanmaan suoluontoinventoinnit 2009-2012; inventoidut luonnonarvot ja niiden pisteytys
vertailussa
Luonnonarvo Yksikkö Pisteytys
Luonnontilaluokka 0-5 0-20
Seudun ojitustilanne 0-3
(VN:n periaatepäätöksen
ojitusprosenttiluokat kään-
teisesti)
0-4,5
(ojitustilanneluku kertoimella 0,75 LT-
luokassa 2 ja kertoimella 1,5 LT-luokissa 3-5;
LT-luokkien 0-1 suot eivät saa ojitustilanne-
pisteitä, sillä ne eivät poikkea pitkällekään
ojitettujen seutujen tilanteesta )
Ojittamaton ala ha (paikkatietona) 0-15, pinta-alan suhteessa 500 ha:in saakka
Uhanalaiset suoyhdistymätyypit kpl 0-8, suhteessa korkeimpaan arvoon
Uhanalaiset suotyypit, valta-
kunnalliset + alueelliset
kpl + kpl 0-8, suhteessa korkeimpaan arvoon
Silmälläpidettävät suotyypit,
valtakunnalliset + alueelliset
kpl + kpl 0-4, suhteessa korkeimpaan arvoon
Vesilain ja metsälain vesimuo-
dostumat
kpl yhteensä 0-4, suhteessa korkeimpaan arvoon
Muut luonnontilaisen kaltaiset
vesimuodostumat
kpl 0-1,5, suhteessa korkeimpaan arvoon
Uhanalaiset kasvilajit, valtakun-
nalliset ja alueelliset
kpl + kpl 0-7, suhteessa korkeimpaan arvoon
Silmälläpidettävät kasvilajit,
valtakunnalliset
kpl 0-3, suhteessa korkeimpaan arvoon
Uhanalaiset lintulajit, valtakun-
nalliset ja alueelliset
kpl + kpl VE 1 uhanalaislajit:
0-5, suhteessa korkeimpaan arvoon (uhan-
alaisten ja silmälläpidettävien summa)
VE 2 suolintulajit:
Suolintulajien lukumäärä suhteessa korkeim-
paan arvoon käyttäen PPLY:n 2011 raportissa
esittämää laajennettua lajilistaa
Vaihtoehtoa 2 käytettiin ensisijaisena, jos
inventointi oli tehty mielekkääseen aikaan
Silmälläpidettävät lintulajit,
valtakunnalliset
kpl
Geomorfologiset arvot 0 tai 1 0 tai 2
Reunametsät tai saarekkeet 0 tai 1 0 tai 2
Ennallistamisarvo (luokissa 1-4) 0 tai 1 (1 = helposti ennallis-
tettavissa)
0 tai 2
Muut huomiot 0 tai 1 (muut näkökohdat ja
lisätekijät)
0 tai 1
Verkostoarvo, kytkeytyminen 0, 0,2, 0,5 tai 1
(paikkatietojen perusteella
sijoittuminen Metlan kar-
toittamiin monimuotoi-
suuskeskittymiin)
0 – 5
(kaikille pääosin keskittymiin sijoittuneille
pisteluku 5)
Monikäyttöarvot 0-8 0-5, suhteessa korkeimpaan arvoon (on tar-
kasteltu luonnonarvosta erillisenä)
YHTEENVETO POHJOIS-POHJANMAAN JA LÄNSI-KAINUUN SUO-OHJELMA HANKKEEN LUONTOSELVITYKSISTÄ
12
Luonnonarvojen vertailu
Soiden käytön suunnittelu edellytti eri soiden
luonnonarvojen vertailua. Inventointitulokset pis-
teytettiin niitä painottamalla. Pisteytysmenettelyä
tarkennettiin useassa vaiheessa. Pisteytyksen lop-
putulos riippuu käytetystä painotuksesta. Kaiken
kaikkiaan pisteytys vaikutti johtavan johdonmukai-
seen ja ymmärrettävään tulokseen. Sitä voidaan
käyttää hyväksi maakunnan soiden käytön suunnit-
telussa, kuten maakuntakaavoituksessa, kun samal-
la tiedostetaan sen luonne. Pisteytystulos on esitet-
ty liitteessä 2. Yhteen sovittavassa suunnittelussa,
kuten maakuntakaavoituksessa on pisteytyksessä
käsiteltyjen luonnonarvojen rinnalla otettava huo-
mioon suhde muuhun maankäyttöön.
Kuva 2. Suon luontoarvojen inventointia maastossa (kuva: Katriina Peltonen, PPL).
6
YHTEENVETO POHJOIS-POHJANMAAN JA LÄNSI-KAINUUN SUO-OHJELMA HANKKEEN LUONTOSELVITYKSISTÄ
13
Raportointi, aineistot
Hankkeen ja Ympäristöministeriön rahoitukselle
tehdyistä inventoinneista tuotettiin suokohtaisina
aineistoina seuraavanlaista materiaalia:
- kohdekuvaukset
- inventointitulokset kartalla tai ilmakuvalla
- valokuvia kohteesta
Inventointien luonnonarvokohtaiset havaintotiedot
vietiin yhteenvetolomakkeelle, josta suokohtaiset
perustiedot on haettavissa nopeasti.
Hankkeessa laadittiin seuraavat erilliset luon-
nonarvojen selvitysraportit:
Raportointiaineistoa on viety valmistumisen myötä
hankkeen projektisivuille. Sivustolla on myös koko
maakuntaa käsittäviä teemakarttoja soiden luon-
nonarvoista.
7
- Linnustoinventoinnit 2011
- Nybyn – Iso Heposuon aapakehityssarja; kym-
meniä luonnontilaisia soita Perämeren rannasta
60 metrin korkeuteen
- Iso Matinsuo – Lääväsuo – Kivisuo –suoalueen
luonnonarvot ja käyttömahdollisuudet
YHTEENVETO POHJOIS-POHJANMAAN JA LÄNSI-KAINUUN SUO-OHJELMA HANKKEEN LUONTOSELVITYKSISTÄ
14
Tulosyhteenveto
Soiden luonnonarvojen vertailua tehtiin ensi sijassa
löytyneiden luonnonarvojen perusteella. Pisteytyk-
sessä yhdistettiin yleisen luonnonarvon ja erityisen
luonnonarvon tekijät. Pistemäärät vaihtelivat välil-
lä 0-65. Korkeimman arvon sai suo, joka inventoi-
tiin yhdessä monimuotoisen Natura-suon kanssa.
Muiden soiden korkein pistemäärä oli 60. Kärki-
kohteita olivat seuraavat:
- Silkkasuo-Tervasuo, Kiiminki
- Iso Matinsuo, Muhos
- Paatinsuo, Pudasjärvi (ei ole vertailukelpoinen,
koska pisteytys sisältää useamman suokoko-
naisuuden)
- Kivisuo, Haukipudas
- Sarvisuo, Pudasjärvi
- Iso Särkisuo, Utajärvi
- Kivisuo, Utajärvi
- Iso Heinäsuo – Hirvisuo, Utajärvi
- Teerisuo – Nappisuo – Ahvensuo, Pudasjärvi
- Pyöriäsuo – Iso Joutensuo – Kontiosuo, Pudas-
järvi
Kärkikohteet ovat pääosin suuria soita, mutta pis-
teytys ei johda suurten soiden erityiseen painotuk-
seen: esimerkiksi kärkikohteisiin sijoittuneen Hau-
kiputaan Kivisuon pinta-ala on vain 200 ha, ja sen
pisteytys ei sisältänyt linnustoa.
Kaikkia luonnonarvoja ei voida päätellä inventoin-
titekijöistä ja pisteytyksestä. Nybyn – Heposuon
aapakehityssarja edustaa harvinaisen hyvin säily-
nyttä kehityssarjaa aina 60 metrin korkeusvyöhyk-
keelle. Alue tarkasteltiin omalla inventointimene-
telmällään, eikä sitä pisteytetty lainkaan. Vastaava
kohde on tämän alueen pohjoispuolella oleva
Ryöskärin alue, joka on inventoitu muussa yhtey-
dessä.
Muita alueita, joissa kokonaisuuden arvo muodos-
tuu yksittäisiä soita korkeammaksi, ovat:
- Iso Matinsuo – Lääväsuo – Kivisuo –
kokonaisuus, joka on suurin luonnonsuojelu-
alueiden ulkopuolinen ojittamattomien soiden
keskittymä Oulun eteläpuolella. Oulun lähei-
syys ja virkistyskäyttösoveltuvuus korostaa
alueen arvoa.
- Raahen ja Vihannin välissä olevien varsin
luonnontilaisten soiden keskittymä. Osaan
soista liittyy pohjavesien suojelullista merki-
tystä.
- Pyhännän itäpuolinen kohtuullisen hyvin säi-
lyneiden soiden keskittymä, jonka voidaan kat-
soa kytkeytyvän Kainuun puoleisiin suhteelli-
sen luonnontilaisiin suoalueisiin.
- Haukiputaan ja Kiimingin rajalla olevien var-
sin luonnontilaisten soiden keskittymä.
- Kempeleen kaakkoispuolella oleva nuorten ja
varsin luonnontilaisten soiden keskittymä. Taa-
jaman läheisyys nostaa alueen virkistysarvoa.
Samalla vedenjakajavyöhykkeellä on idempä-
nä arvokkaita rantavallien rajaamia soita ja
aroja.
Edellä mainitut alueet ilmenevät kuvasta 3. Lisäksi
kuvasta ilmenevät kaikki kohteet, jotka on maa-
kuntakaavaehdotuksen valmistelussa esitetty luon-
nonarvojensa takia SL-1 alueina (luonnonsuojelu-
lain nojalla perustettavan suojelualueena) ja luo-1
–alueina (luonnon monimuotoisuuden kannalta
tärkeänä suoalueena)
8
YHTEENVETO POHJOIS-POHJANMAAN JA LÄNSI-KAINUUN SUO-OHJELMA HANKKEEN LUONTOSELVITYKSISTÄ
15
YHTEENVETO POHJOIS-POHJANMAAN JA LÄNSI-KAINUUN SUO-OHJELMA HANKKEEN LUONTOSELVITYKSISTÄ
16
Selvitysten puutteet ja vir-helähteet
Selvitysten kohteena olleet suot kattavat kaikkiaan
noin 100 000 ha eli 7 % maakunnan soiden ja tur-
vemaiden nykyisestä alasta suojelualueiden ulko-
puolella. Selvitysalueisiin sisältynyt ojittamaton
ala, noin 50 000 ha, kattaa 11 % suojelualueiden
ulkopuolisesta ojittamattomasta alasta. Vaikka
otanta on suunnattu potentiaalisiin luonnonarvo-
kohteisiin, on selvää että osa arvokkaista kohteita
on jäänyt tarkastelun ulkopuolelle. Selvityskatta-
vuus on parhaimmillaan maakunnan eteläosassa,
josta mahdollisia arvokohteita valittiin inventoin-
tiin muuta aluetta väljemmillä kriteereillä. Niitä
kuitenkin löytyi niukasti. Inventoinneissa osoittau-
tui, että tyypillisessä tilanteessa, jossa suon laidat
on ojitettu ja keskellä on noin 50 ha:in ojittamaton
alue, myös ojittamaton osa on alkanut muuttua. –
Myös Oulujoen pohjoispuolisen alueen edustavat
arvokohteet olivat suurimmaksi osaksi mukana
selvityskohteissa. Puutealueena on Koillismaa,
jossa potentiaalisista arvokohteista voitiin tehdä
vain rajoitettu otanta. Suunnittelun näkökulmasta
tämä ei kuitenkaan ole ongelma, koska alueella ei
ole merkittäviä yhteen sovittamisen paineita.
Selvitys ei ulotu pienkohteisiin (lukuun ottamatta
Nybyn – Iso Heposuon aapakehityssarjan aluetta).
Aineistossa on vain vähän alle 100 ha:n suokoko-
naisuuksia. Monimuotoisimmat suoluonnon pien-
kohteet painottuvat Pohjois-Pohjanmaalla jokien ja
purojen varsille.
Kasvillisuusinventointien kulkureittien kattavuus
oli harva, etenkin isoilla soilla. Inventointireitit
kuitenkin suunnattiin siten, että suosta saatiin työ-
panokseen nähden mahdollisimman hyvä käsitys.
Linnustoinventoinneissa on puutteita: eräistä koh-
teita ei ole lainkaan linnustotietoja, ja osassa lin-
nustohavainnot on tehty huonoon aikaan. Puutteita
korjataan keväällä 2013.
Inventoijien kokemus ja osaamisalueet voivat ai-
heuttaa eroja tuloksiin. Kun mukaan luetaan tuotta-
jien teettämät inventoinnit, on tulosten taustalla
kymmeniä henkilöitä. Hankkeessa ja YM:n rahoi-
tuksella käytettyjen luontoarvosoiden inventoijien
kokemus ja suobiologinen osaaminen edustaa kui-
tenkin maan huippua. Myös muuttuneempien soi-
den inventoijien kokemus oli hyvä, ja siten hanke-
työnä tehtyjen inventointien havainnot ovat varsin
luotettavia. Inventoijien osaaminen paikkaa ha-
vaintotiheyden ja –ajankohtien puutteita.
Hanketyönä ei ole inventoitu muuta eläinlajistoa
kuin linnut. Joissakin tuottajien teettämissä inven-
toinneissa on esim. viitasammakko-, hämähäkki- ja
perhosselvityksiä. Näitä tietoja ei ole sisällytetty
luonnonarvojen vertailuun. Eläimistön osalta on
todettava, että vaikka niiden selvityksissä on puut-
teita, inventoinnin eräät muut päätekijät kuvaavat
myös eläinlajiston runsautta. Näitä ovat luonnonti-
laluokka, suoyhdistymätyyppien runsaus ja suo-
tyyppien runsaus. Ts. biotoopeiltaan monimuotoi-
sen suon eläinlajisto on runsas.
Kokonaisuutena arvioiden hankkeessa tehdyt luon-
toselvitykset ovat tuottaneen koko aluetta käsitte-
levän suunnittelun näkökulmasta riittävän tarkan ja
samalla helposti vertailtavan aineiston.
9
YHTEENVETO POHJOIS-POHJANMAAN JA LÄNSI-KAINUUN SUO-OHJELMA HANKKEEN LUONTOSELVITYKSISTÄ
17
Liite 1. Suoyhdistymien tai suokokonaisuuksien luonnontilaisuusasteikko
YHTEENVETO POHJOIS-POHJANMAAN JA LÄNSI-KAINUUN SUO-OHJELMA HANKKEEN LUONTOSELVITYKSISTÄ
18
Liite 2. Inventoitujen soiden luonnonarvojen vertailutaulukot (22.3.2013 tietojen mukaan)
0,0
01
0,0
02
0,0
03
0,0
04
0,0
05
0,0
06
0,0
07
0,0
0
Ah
osu
o, P
ud
asjä
rvi
Ah
ven
suo
, Uta
järv
i
An
tin
nev
a , R
aah
e
Epäi
lyks
ensu
o, P
ud
asjä
rvi
Etel
äsel
änn
.-P
orr
asn
., O
ula
ine
n
Haa
pa-
aho
nrä
me,
Siik
alat
va
Haa
po
s-Sa
tam
osu
o, H
auki
pu
das
Haa
po
suo
, Mu
ho
s
Han
gasn
eva
, Siik
alat
va
Han
gasn
eva
Ah
oky
lä, P
yhän
tä
Han
gasn
eva
Alip
ää, S
iikal
atva
Han
gass
uo
, Ii
Han
kila
nn
eva
, Haa
pav
esi
Han
nu
nsu
o, O
ulu
Hau
kkas
uo
, Kem
pe
le
Hau
tan
eva
, Kär
säm
äki
Hau
tasu
o, O
ulu
Hei
nin
eva
, Siik
alat
va
Hei
nän
eva,
Pyh
äntä
Het
esu
o, I
i
Hev
on
vitu
nsu
o, K
ii-H
auki
p
Hiis
isu
o S
+K
auh
asu
o, P
ud
asjä
rvi
Ho
ikka
ne
va, P
yhäj
ärvi
Ho
ikka
ne
va N
, Kär
säm
äki
Ho
ikka
ne
va S
, Kär
säm
äki
Ho
nka
ne
va, S
iikaj
oki
Ho
nka
suo
, Uta
järv
i
Ho
uru
ne
va, V
ihan
ti-R
aah
e
Hu
hti
ne
va (
lisäa
lue)
, Siik
ajo
ki
Inve
nto
itu
jen
so
ide
n lu
on
no
nar
voje
n v
ert
ailu
Ojit
tam
ato
n a
la
LT-l
uo
kan
pis
teyt
ys
Seu
du
n o
jitu
stila
nn
e
Suo
yhd
isty
mät
Silm
ällä
pid
että
vät
ja u
han
alai
set
suo
tyyp
it
Silm
ällä
pid
että
vät
ja u
han
alai
set
kasv
it
Suo
lintu
lajit
Ve
si-
ja m
ets
älai
n m
uka
iset
ja m
uu
tve
sim
uo
do
stu
mat
Geo
mo
rfo
logi
a, r
eun
at
Enn
allis
tam
isar
vo
Ve
rko
sto
arvo
, mu
ut
hu
om
iot
YHTEENVETO POHJOIS-POHJANMAAN JA LÄNSI-KAINUUN SUO-OHJELMA HANKKEEN LUONTOSELVITYKSISTÄ
19
0,0
01
0,0
02
0,0
03
0,0
04
0,0
05
0,0
06
0,0
07
0,0
0
Iso
Han
gasn
eva,
Pyh
äntä
Iso
He
inäs
uo
- H
irvi
suo
, Ou
lu
Iso
Kal
liosu
o N
E, P
ud
asjä
rvi
Iso
Kal
liosu
o N
W, P
ud
asjä
rvi
Iso
Kal
liosu
o S
, Pu
das
järv
i
Iso
Mat
insu
o, M
uh
os
Iso
Mu
rhis
uo
, Ou
lu
Iso
Paj
usu
o, P
yhän
tä
Iso
Pas
ko, P
ud
asjä
rvi
Iso
Pyl
kön
suo
, Pu
das
järv
i
Iso
Su
sin
eva,
Haa
pav
esi
Iso
Tee
risu
o, P
ud
asjä
rvi
Iso
ne
va A
lipää
, Siik
alat
va
Iso
ne
va A
lpu
a, V
ihan
ti
Iso
ne
va M
ielu
skyl
ä, H
aap
aves
i
Iso
ne
va O
jaky
lä, H
aap
aves
i
Iso
ne
va Y
lipää
, Siik
alat
va
Iso
nko
rven
nev
a, N
ival
a
Iso
suo
, Yli-
Ii, H
auki
pu
das
Iso
suo
, Pu
das
järv
i
Jaal
anga
nsu
o, P
ud
asjä
rvi
Jako
-Mu
ura
issu
o N
, Ou
lu
Jako
-Mu
ura
issu
o S
, Ou
lu
Joki
-Ah
mas
uo
, Pu
das
järv
i
Joki
ne
va, P
yhjä
rvi
Jou
sisu
o II
N, P
ud
asjä
rvi
Jou
sisu
o II
S, P
ud
asjä
rvi
Jou
ten
suo
, Mu
ho
s
Ojit
tam
ato
n a
la
LT-l
uo
kan
pis
teyt
ys
Seu
du
n o
jitu
stila
nn
e
Suo
yhd
isty
mät
Silm
ällä
pid
että
vät
ja u
han
alai
set
suo
tyyp
it
Silm
ällä
pid
että
vät
ja u
han
alai
set
kasv
it
Suo
lintu
lajit
Ve
si-
ja m
ets
älai
n m
uka
iset
ja m
uu
tve
sim
uo
do
stu
mat
Geo
mo
rfo
logi
a, r
eun
at
Enn
allis
tam
isar
vo
Ve
rko
sto
arvo
, mu
ut
hu
om
iot
YHTEENVETO POHJOIS-POHJANMAAN JA LÄNSI-KAINUUN SUO-OHJELMA HANKKEEN LUONTOSELVITYKSISTÄ
20
0,0
05
,00
10
,00
15
,00
20
,00
25
,00
30
,00
35
,00
40
,00
45
,00
50
,00
Juu
rikk
anev
a, P
yhjä
rvi
Juu
rikk
an.-
Lon
keri
nn
.E, R
eisj
ärvi
Juu
rikk
an.-
Lon
keri
nn
.W, R
eis
järv
i
Juu
rikk
asu
o, P
ud
asjä
rvi
Juu
son
suo
, Pu
das
järv
i
Jäkä
läah
on
suo
, Mu
ho
s
Järv
isu
o, K
emp
ele
Järv
isu
o N
W, Y
li-Ii
Jääs
ken
nev
a, O
ula
ine
n
Kaa
kku
rin
eva,
Siik
ajo
ki
Kai
taan
nev
a, S
iikaj
oki
Kai
tasu
o, P
ud
asjä
rvi
Kai
vosn
eva
, Siik
alat
va
Kal
hu
oja
nko
rpi,
Uta
järv
i
Kal
lasu
o v
, Pu
das
järv
i
Kal
liosu
o, P
ud
asjä
rvi
Kar
ahka
lam
min
suo
, Ii
Kar
hin
eva,
Siik
alat
va
Kar
hu
suo
Ylit
ann
ila, P
ud
asjä
rvi
Kar
hu
suo
2, P
ud
asjä
rvi
Kar
hu
suo
II, N
-osa
, Pu
das
järv
i
Kar
hu
suo
Liv
o N
W, P
ud
asjä
rvi
Kar
josu
o, P
ud
asjä
rvi
Kar
jun
eva,
Siik
alat
va
Kar
sikk
osu
o, P
ud
asjä
rvi
Kas
sasu
o, I
i
Kas
sila
nko
rpi,
Haa
pav
esi
Kat
usu
o, P
ud
asjä
rvi
Kau
han
eva,
Yliv
iesk
a
Ojit
tam
ato
n a
la
LT-l
uo
kan
pis
teyt
ys
Seu
du
n o
jitu
stila
nn
e
Suo
yhd
isty
mät
Silm
ällä
pid
että
vät
ja u
han
alai
set
suo
tyyp
it
Silm
ällä
pid
että
vät
ja u
han
alai
set
kasv
it
Suo
lintu
lajit
Ve
si-
ja m
ets
älai
n m
uka
iset
ja m
uu
tve
sim
uo
do
stu
mat
Geo
mo
rfo
logi
a, r
eun
at
Enn
allis
tam
isar
vo
Ve
rko
sto
arvo
, mu
ut
hu
om
iot
YHTEENVETO POHJOIS-POHJANMAAN JA LÄNSI-KAINUUN SUO-OHJELMA HANKKEEN LUONTOSELVITYKSISTÄ
21
0,0
01
0,0
02
0,0
03
0,0
04
0,0
05
0,0
06
0,0
07
0,0
0
Kau
kelo
nn
eva,
Pyh
äjär
vi
Kau
niin
lam
min
aap
a, Ii
Kau
pin
suo
, Ii
Kau
pin
suo
E, I
i
Kau
pin
suo
N, I
i
Ke
ihäs
suo
, Ou
lu/Y
likiim
inki
Ke
ino
nsu
o, K
emp
ele
Ke
son
nev
a, H
aap
aves
i
Kiik
kun
eva,
Siik
alat
va/K
ärsä
mäk
i
Kiis
kisu
o-M
urt
osu
o, P
ud
asjä
rvi
Kiis
kisu
on
E-o
sa, P
ud
asjä
rvi
Kir
kko
nev
a, S
ievi
Kiv
ijärv
ensu
o, I
i
Kiv
inev
a K
erä
lä, ?
Kiv
inev
a Ta
vast
ken
kä, P
yhän
tä
Kiv
inev
ansa
lmi,
Siik
alat
va
Kiv
isu
o, H
auki
pu
das
Kiv
isu
o, U
tajä
rvi
Kiv
isu
o N
E, M
uh
os/
Uta
järv
i/O
ulu
Kiv
isu
o-R
isti
suo
, Ku
usa
mo
Ko
iran
suo
, Ii
Ko
ivu
nev
a, S
iikal
atva
Ko
ivu
suo
, Pu
das
järv
i
Ko
lmis
op
en
ne
va, S
ievi
Ko
nti
om
aan
suo
N, I
i
Ko
nti
on
suo
, Uta
järv
i
Ko
pak
kan
eva
, Me
rijä
rvi
Ojit
tam
ato
n a
la
LT-l
uo
kan
pis
teyt
ys
Seu
du
n o
jitu
stila
nn
e
Suo
yhd
isty
mät
Silm
ällä
pid
että
vät
ja u
han
alai
set
suo
tyyp
it
Silm
ällä
pid
että
vät
ja u
han
alai
set
kasv
it
Suo
lintu
lajit
Ve
si-
ja m
ets
älai
n m
uka
iset
ja m
uu
tve
sim
uo
do
stu
mat
Geo
mo
rfo
logi
a, r
eun
at
Enn
allis
tam
isar
vo
Ve
rko
sto
arvo
, mu
ut
hu
om
iot
YHTEENVETO POHJOIS-POHJANMAAN JA LÄNSI-KAINUUN SUO-OHJELMA HANKKEEN LUONTOSELVITYKSISTÄ
22
0,0
01
0,0
02
0,0
03
0,0
04
0,0
05
0,0
06
0,0
0
Ko
rpin
eva
Ko
rpim
äki,
Pyh
äjär
vi
Ko
rpin
eva
Po
rkka
la, K
ärsä
mäk
i
Ko
rte
suo
, Ou
lu/P
ud
asjä
rvi
Ko
rto
nev
a, E
telä
nev
a, S
ievi
Ko
tila
ise
nn
eva
, Siik
alat
va
Ko
tisu
o, O
ulu
Ko
tisu
o, O
ulu
/Uta
järv
i
Ko
uru
nev
a, S
iikaj
oki
Ku
oh
u, S
iikal
atva
Ku
oh
un
eva
-Pilp
ann
eva,
Pyh
äntä
Ku
oh
usu
o, K
iimin
ki
Ku
okk
asu
o, P
ud
asjä
rvi
Ku
op
pan
eva
, Siik
alat
va
Ku
rkin
eva,
Pyh
äntä
Ku
usi
maa
nn
eva,
Siik
alat
va
Kyl
män
pe
rän
suo
, Pu
das
järv
i
Kyl
män
pe
rän
suo
N, P
ud
asjä
rvi
Kyl
mäs
uo
, Mu
ho
s
Kyn
kään
suo
, Pu
das
järv
i
Lah
nas
nev
a, S
iikal
atva
Lam
min
suo
Pu
das
järv
i
Lap
inn
eva
, Sie
vi
Lap
iosu
o, Y
li-Ii
Lap
iosu
o S
, Yli-
Ii
Lass
inn
eva,
Siik
alat
va
Latv
asu
o, P
ud
asjä
rvi
Ojit
tam
ato
n a
la
LT-l
uo
kan
pis
teyt
ys
Seu
du
n o
jitu
stila
nn
e
Suo
yhd
isty
mät
Silm
ällä
pid
että
vät
ja u
han
alai
set
suo
tyyp
itSi
lmäl
läp
idet
tävä
t ja
uh
anal
aise
t ka
svit
Suo
lintu
lajit
Ve
si-
ja m
ets
älai
n m
uka
iset
ja m
uu
tve
sim
uo
do
stu
mat
Geo
mo
rfo
logi
a, r
eun
at
Enn
allis
tam
isar
vo
Ve
rko
sto
arvo
, mu
ut
hu
om
iot
YHTEENVETO POHJOIS-POHJANMAAN JA LÄNSI-KAINUUN SUO-OHJELMA HANKKEEN LUONTOSELVITYKSISTÄ
23
0,0
01
0,0
02
0,0
03
0,0
04
0,0
05
0,0
06
0,0
0
Lava
suo
, Ii
Lava
suo
Ala
-Vu
ott
o, O
ulu
Lava
suo
Oijä
rvi,
Ii
Lava
suo
n N
W-o
sa, O
ulu
Lava
suo
n S
E-o
sa, O
ulu
Leip
isu
o-K
apu
stas
uo
, Uta
järv
i
Lep
pis
uo
N, P
ud
asjä
rvi
Lep
pis
uo
S, P
ud
asjä
rvi
Levä
nev
a, P
yhäj
ärvi
Levä
suo
1 (
län
si, I
i
Levä
suo
2 (
itä,
Ii
Levä
suo
Jo
kiky
lä, P
yhäj
ärvi
Levä
s. P
ahka
la, H
auki
pu
das
, Yli-
Ii
Lip
pin
.-La
itan
.-H
eik
inla
tva,
Ou
lain
en
Lop
pir
äme
, Lo
pp
i-/N
uo
ttak
aart
o, H
aap
av.
Lou
kun
rim
pi,
Siik
alat
va
Luis
ansu
on
lisä
alu
e, Y
li-Ii
Lum
pe
rin
ne
va, V
ihan
ti
Lusi
kkas
uo
-Iso
Ko
nti
suo
, Pu
das
järv
i
Läh
den
eva
Ku
kon
kylä
, Sie
vi
Läh
den
eva
Pyh
äntä
, Pyh
äntä
Lääv
äsu
o, M
uh
os,
Uta
järv
i
Mak
kara
suo
, Ou
lu
Mal
jan
eva,
Mer
ijärv
i
Man
kila
njä
rve
n r
anta
, Siik
alat
va
Man
tila
nm
aa-K
aita
anka
nga
s, S
iikaj
.
Man
tila
nsu
o, U
tajä
rvi
Mar
jasu
on
ete
läo
sa, K
em
pe
le
Mar
jasu
on
po
hj-
osa
, Ke
mp
ele
Ojit
tam
ato
n a
la
LT-l
uo
kan
pis
teyt
ys
Seu
du
n o
jitu
stila
nn
e
Suo
yhd
isty
mät
Silm
ällä
pid
että
vät
ja u
han
alai
set
suo
tyyp
it
Silm
ällä
pid
että
vät
ja u
han
alai
set
kasv
it
Suo
lintu
lajit
Ve
si-
ja m
ets
älai
n m
uka
iset
ja m
uu
tve
sim
uo
do
stu
mat
Geo
mo
rfo
logi
a, r
eun
at
Enn
allis
tam
isar
vo
Ve
rko
sto
arvo
, mu
ut
hu
om
iot
YHTEENVETO POHJOIS-POHJANMAAN JA LÄNSI-KAINUUN SUO-OHJELMA HANKKEEN LUONTOSELVITYKSISTÄ
24
0,0
01
0,0
02
0,0
03
0,0
04
0,0
05
0,0
06
0,0
07
0,0
0
Lep
pis
uo
N, V
ihan
ti-S
iikaj
oki
Lep
pis
uo
S, Y
likiim
inki
Levä
nev
a, O
ulu
Me
siäi
snev
a, P
yhäj
ärvi
Me
tso
suo
, Pu
das
järv
i
Mu
ho
suo
, Yli-
Ii, Ii
Mäm
mis
uo
, Ou
lu
Män
tyla
mm
enn
eva,
Vih
anti
Neu
vost
en
suo
, Uta
järv
i
Nik
kari
nn
eva
, Haa
pav
esi
Nis
kan
suo
, Siik
alat
va
Näl
kösu
o, P
ud
asjä
rvi
Ois
avan
suo
, Mu
ho
s
Oja
pu
ron
latv
asu
o, P
ud
asjä
rvi
On
kin
eva
E, K
ärsä
mäk
i
On
kin
eva
W, K
ärsä
mäk
i
Paa
tin
suo
alu
e, P
ud
asjä
rvi
Pah
ane
va A
ho
kylä
, Pyh
äntä
Pah
ane
va M
öyk
kyp
erä
, Raa
he
Pah
ane
va P
ork
kala
, Kär
säm
äki
Pah
asu
o, P
ud
asjä
rvi
Pah
kasu
o (
Var
pu
suo
), U
tajä
rvi
Pai
kkas
uo
, Ou
lu
Paj
usu
o, S
iikal
atva
Pal
osu
o, Y
li-Ii
Par
atiis
insu
o, P
ud
asjä
rvi
Par
kko
sen
suo
, Pu
das
järv
i
Par
kon
ne
va, P
yhäj
ärvi
Ojit
tam
ato
n a
la
LT-l
uo
kan
pis
teyt
ys
Seu
du
n o
jitu
stila
nn
e
Suo
yhd
isty
mät
Silm
ällä
pid
että
vät
ja u
han
alai
set
suo
tyyp
it
Silm
ällä
pid
että
vät
ja u
han
alai
set
kasv
it
Suo
lintu
lajit
Ve
si-
ja m
ets
älai
n m
uka
iset
ja m
uu
tve
sim
uo
do
stu
mat
Geo
mo
rfo
logi
a, r
eun
at
Enn
allis
tam
isar
vo
Ve
rko
sto
arvo
, mu
ut
hu
om
iot
YHTEENVETO POHJOIS-POHJANMAAN JA LÄNSI-KAINUUN SUO-OHJELMA HANKKEEN LUONTOSELVITYKSISTÄ
25
0,0
01
0,0
02
0,0
03
0,0
04
0,0
05
0,0
06
0,0
0
Pas
kala
nn
eva
E, Y
livie
ska
Pas
kala
nn
eva
W, Y
livie
ska
Pas
kasu
o, Y
li-Ii
Pas
kon
.-M
ulli
kon
n. N
, Pyh
äjär
vi
Pas
kon
.-M
ulli
kon
n. S
, Pyh
äjär
vi
Pat
asu
o, P
yhän
tä-K
ärsä
mäk
i
Pau
van
suo
, Pu
das
järv
i
Pe
nik
kasu
o, P
ud
asjä
rvi
Pe
nn
aste
nrä
me
, Haa
paj
ärvi
Pe
ura
ne
va, S
iikal
atva
, Vih
anti
Pe
ura
suo
, Mu
ho
s
Pe
ura
suo
, Uta
järv
i
Pe
ura
suo
Pyh
äntä
Pe
ura
suo
Sär
kijä
rvi,
Uta
järv
i
Pie
ni H
anga
sn.,
Pyh
äntä
, Kär
säm
äki
Pie
ni R
aate
suo
, Pu
das
järv
i
Pih
laja
nev
a, V
ihan
ti-
Raa
he
Pik
ku H
ein
äsu
o, O
ulu
Pik
ku M
atin
suo
, Mu
ho
s
Pilk
kasu
o N
, Uta
järv
i
Pilk
kasu
o S
, Uta
järv
i
Pir
ttin
eva,
Kär
säm
äki
Pit
ämis
uo
('P
itäm
ön
suo
'), P
ud
asjä
rvi
Po
lvis
uo
, Ii
Pu
ola
kan
alu
ssu
o, P
ud
asjä
rvi
Pu
ola
kkas
uo
, Pu
das
järv
i
Pu
ola
kkas
uo
E, P
ud
asjä
rvi
Pu
ola
kkas
uo
W, P
ud
asjä
rvi
Pu
oliv
älin
suo
, Pu
das
järv
i
Ojit
tam
ato
n a
la
LT-l
uo
kan
pis
teyt
ys
Seu
du
n o
jitu
stila
nn
e
Suo
yhd
isty
mät
Silm
ällä
pid
että
vät
ja u
han
alai
set
suo
tyyp
it
Silm
ällä
pid
että
vät
ja u
han
alai
set
kasv
it
Suo
lintu
lajit
Ve
si-
ja m
ets
älai
n m
uka
iset
ja m
uu
tve
sim
uo
do
stu
mat
Geo
mo
rfo
logi
a, r
eun
at
Enn
allis
tam
isar
vo
Ve
rko
sto
arvo
, mu
ut
hu
om
iot
YHTEENVETO POHJOIS-POHJANMAAN JA LÄNSI-KAINUUN SUO-OHJELMA HANKKEEN LUONTOSELVITYKSISTÄ
26
0,0
01
0,0
02
0,0
03
0,0
04
0,0
05
0,0
06
0,0
0
Pu
ron
latv
asu
o, P
ud
asjä
rvi
Pu
sutu
ssu
o, I
i
Pu
uti
osu
oE
eli K
on
tio
maa
nsu
o S
, Ii
Pyö
riän
eva,
Siik
alat
va
Pyö
riän
eva
S, S
iikal
atva
Pyö
riäs
uo
, Tyr
näv
ä
Pyö
riäs
.-Is
o J
ou
ten
s.-K
on
tio
s., P
ud
asj.
Päl
linsa
aren
suo
, Mu
ho
s
Pär
jän
suo
n li
sät,
Pu
das
järv
i
Raa
sakk
asu
o, Y
li-Ii
Rah
kan
eva,
Siik
alat
va
Rah
kan
eva,
Haa
pav
esi
Rah
kan
eva-
Tee
rin
eva,
Haa
pav
esi
Rah
kon
eva-
Jou
tsen
nev
a, S
ievi
Rai
tan
eva-
Kan
nis
ton
ne
va, V
ihan
ti
Ran
tasu
o, U
tajä
rvi
Re
me
sne
va-A
kko
ne
va, T
yrn
ävä
Rim
pin
eva,
Kär
säm
äki
Rim
pin
eva,
Kär
säm
äki
Ris
usu
o, P
ud
asjä
rvi
Rit
anev
a, O
ula
inen
Rit
osu
o -
Ala
-Näs
iä, K
iimin
ki
Ru
ost
esu
o, P
ud
asjä
rvi
Ru
ost
esu
o P
alo
vaar
a, U
tajä
rvi
Ru
un
asu
o, P
ud
asjä
rvi
Saar
ivaa
ran
Hie
tas.
, Ku
usa
mo
Salm
ijärv
enn
eva,
Sie
vi
Salm
ijärv
enn
eva
W, S
ievi
Ojit
tam
ato
n a
la
LT-l
uo
kan
pis
teyt
ys
Seu
du
n o
jitu
stila
nn
e
Suo
yhd
isty
mät
Silm
ällä
pid
että
vät
ja u
han
alai
set
suo
tyyp
it
Silm
ällä
pid
että
vät
ja u
han
alai
set
kasv
it
Suo
lintu
lajit
Ve
si-
ja m
ets
älai
n m
uka
iset
ja m
uu
tve
sim
uo
do
stu
mat
Geo
mo
rfo
logi
a, r
eun
at
Enn
allis
tam
isar
vo
Ve
rko
sto
arvo
, mu
ut
hu
om
iot
YHTEENVETO POHJOIS-POHJANMAAN JA LÄNSI-KAINUUN SUO-OHJELMA HANKKEEN LUONTOSELVITYKSISTÄ
27
0,0
01
0,0
02
0,0
03
0,0
04
0,0
05
0,0
06
0,0
07
0,0
0
Sam
mak
kosu
o, I
i
Sam
mak
kosu
o-K
ota
suo
, Tai
valk
osk
i
Sarv
isu
o-K
ytrö
nsu
o, P
ud
asjä
rvi
Sava
lon
n.(
Sava
nn
eva
, lis
äa.)
, Siik
alat
va
Savi
lam
me
nsu
o E
, Ii
Savi
lam
me
nsu
o W
, Ii
Savi
nev
a, K
ärsä
mäk
i
Savi
suo
, Pu
das
järv
i
Savo
nn
eva
, Siik
alat
va
Selk
äraj
ann
eva
, Raa
he
Siliä
suo
, Pu
das
järv
i
Silk
kasu
o-T
erva
suo
, Kiim
inki
Silt
ane
va, S
iikal
atva
, Ru
ukk
i
Siva
kkan
eva
(+K
oir
ane
va),
Ala
vies
ka
Sivu
suo
, Kiim
inki
Solo
nn
eva,
Pyh
äjär
vi
Sun
inn
eva
(Silt
anev
a), S
iikal
atva
Suo
järv
i, M
uh
os
Susi
selä
nsu
o, M
uh
os
Susi
suo
, Mu
ho
s
Syyl
inkä
suo
, Kiim
inki
Säily
nn
eva
N, S
ievi
Säily
nn
eva
S, S
ievi
Säip
päs
uo
, Yli-
Ii
Taar
inn
eva
, Siik
ajo
ki
Taka
-Hak
orä
me
-Kai
vorä
me
, Kal
ajo
ki
Tala
sräm
e, S
iikal
atva
Tam
man
lam
min
s.-K
oiv
us.
, Tai
valk
osk
i
Ojit
tam
ato
n a
la
LT-l
uo
kan
pis
teyt
ys
Seu
du
n o
jitu
stila
nn
e
Suo
yhd
isty
mät
Silm
ällä
pid
että
vät
ja u
han
alai
set
suo
tyyp
it
Silm
ällä
pid
että
vät
ja u
han
alai
set
kasv
it
Suo
lintu
lajit
Ve
si-
ja m
ets
älai
n m
uka
iset
ja m
uu
tve
sim
uo
do
stu
mat
Geo
mo
rfo
logi
a, r
eun
at
Enn
allis
tam
isar
vo
Ve
rko
sto
arvo
, mu
ut
hu
om
iot
YHTEENVETO POHJOIS-POHJANMAAN JA LÄNSI-KAINUUN SUO-OHJELMA HANKKEEN LUONTOSELVITYKSISTÄ
28
0,0
01
0,0
02
0,0
03
0,0
04
0,0
05
0,0
06
0,0
0
Task
un
suo
, Uta
järv
i
Tee
rin
eva,
Haa
pav
esi
Tee
risu
o, P
ud
asjä
rvi
Tee
risu
o-N
app
is.-
Ah
ven
s., P
ud
asjä
rvi
Ters
kan
ne
va, S
iikal
atva
Terv
alam
min
n.-
Iso
Hak
kara
n.,
Haa
pav
.
Terv
ane
va L
amm
asm
äki,
Pyh
äjär
vi
Terv
ane
va P
uro
la, P
yhäj
ärvi
Terv
asu
o, M
uh
os
Tora
-aap
a/ L
aukk
ula
mm
it, I
i
Tun
turi
suo
, Uta
järv
i
Tuo
hin
eva
N, S
ievi
Tuo
hin
eva
NW
, Sie
vi
Tuo
hin
eva
S, S
ievi
Tuo
his
uo
, Ou
lu
Tup
pel
ansu
o, M
uh
os
Tup
pis
uo
, Ou
lu
Turk
kisu
o, P
ud
asjä
rvi
Täh
ysn
eva
, Kär
säm
äki
Uko
np
olt
tam
ansu
o, I
i
Uko
nsu
o, P
ud
asjä
rvi
Uko
nsu
o N
E, P
ud
asjä
rvi
Vaa
rao
jan
latv
asu
o, I
i
Vaa
rnik
kasu
o, U
tajä
rvi
Val
keis
ne
va, S
iikaj
oki
Val
kiai
snev
a, S
iikal
atva
Var
isn
eva,
Pyh
äntä
Var
pu
suo
, Uta
järv
i
Ojit
tam
ato
n a
la
LT-l
uo
kan
pis
teyt
ys
Seu
du
n o
jitu
stila
nn
e
Suo
yhd
isty
mät
Silm
ällä
pid
että
vät
ja u
han
alai
set
suo
tyyp
it
Silm
ällä
pid
että
vät
ja u
han
alai
set
kasv
it
Suo
lintu
lajit
Ve
si-
ja m
ets
älai
n m
uka
iset
ja m
uu
tve
sim
uo
do
stu
mat
Geo
mo
rfo
logi
a, r
eun
at
Enn
allis
tam
isar
vo
Ve
rko
sto
arvo
, mu
ut
hu
om
iot
YHTEENVETO POHJOIS-POHJANMAAN JA LÄNSI-KAINUUN SUO-OHJELMA HANKKEEN LUONTOSELVITYKSISTÄ
29
0,0
01
0,0
02
0,0
03
0,0
04
0,0
05
0,0
06
0,0
07
0,0
0
Vas
aman
nev
a, Y
livie
ska
Vas
ikka
suo
, Ii
Vat
sasu
o, P
ud
asjä
rvi
Ve
hka
suo
, Mu
ho
s
Ve
llih
on
gan
ne
va, K
ärsä
mäk
i
Ve
nga
ssu
o, P
ud
asjä
rvi
Ve
sisu
o, M
uh
os
Vih
tan
eva,
Pyh
äjär
vi
Viin
iv. I
so S
ärki
suo
, Uta
järv
i
Viin
ivaa
ran
Lep
pis
., P
ud
asjä
rvi
Viin
ivaa
ran
Sar
visu
o, P
ud
asjä
rvi
Vim
par
insu
o, O
ulu
Vit
mas
uo
, Yli-
Ii
Vit
sasu
o, Y
li-Ii
Vo
ilam
min
suo
, Pu
das
järv
i
Vo
in.,
Hu
uh
ann
., K
iiman
., S
ievi
Vu
oh
tosu
o, K
ärsä
mäk
i-Si
ikal
atva
Väl
ilam
pin
räm
e, V
ihan
ti-R
aah
e
Vär
kkis
uo
, Pu
das
järv
i
Ylis
uo
, Uta
järv
i
Äm
män
suo
, Pu
das
järv
i
Än
gesn
eva
, Haa
pav
esi
Ojit
tam
ato
n a
la
LT-l
uo
kan
pis
teyt
ys
Seu
du
n o
jitu
stila
nn
e
Suo
yhd
isty
mät
Silm
ällä
pid
että
vät
ja u
han
alai
set
suo
tyyp
it
Silm
ällä
pid
että
vät
ja u
han
alai
set
kasv
it
Suo
lintu
lajit
Ve
si-
ja m
ets
älai
n m
uka
iset
ja m
uu
tve
sim
uo
do
stu
mat
Geo
mo
rfo
logi
a, r
eun
at
Enn
allis
tam
isar
vo
Ve
rko
sto
arvo
, mu
ut
hu
om
iot