13
Yhteisöllinen kasvatus – uusi paradigma perhetyössä Hallintotuomioistuinpäivän seminaari HY 4.12.09 Anna Rotkirch Erikoistutkija, Väestöntutkimuslaitos, Väestöliitto Sosiaalipolitiikan ja naistutkimuksen dosentti, HY

Yhteisöllinen kasvatus – uusi paradigma perhetyössä

Embed Size (px)

DESCRIPTION

Yhteisöllinen kasvatus – uusi paradigma perhetyössä. Hallintotuomioistuinpäivän seminaari HY 4.12.09 Anna Rotkirch Erikoistutkija, Väestöntutkimuslaitos, Väestöliitto Sosiaalipolitiikan ja naistutkimuksen dosentti, HY http://blogs.helsinki.fi/rotkirch. Perheet on tehty tunteista. - PowerPoint PPT Presentation

Citation preview

Page 1: Yhteisöllinen kasvatus  – uusi paradigma perhetyössä

Yhteisöllinen kasvatus

– uusi paradigma perhetyössä

Hallintotuomioistuinpäivän seminaariHY 4.12.09

Anna Rotkirch Erikoistutkija, Väestöntutkimuslaitos, Väestöliitto Sosiaalipolitiikan ja naistutkimuksen dosentti, HY

http://blogs.helsinki.fi/rotkirch

Page 2: Yhteisöllinen kasvatus  – uusi paradigma perhetyössä

Perheet on tehty tunteistaMitkä evoluution tuottamat psykologiset

sopeumat mahdollistavat ihmisperheen?

Kiintymyssuhteetäidin ja lapsen välillääidin ja isän välilläpuolisoiden välilläsisarusten välillä (ja serkkujen)isovanhempien ja lasten välillä (+ tädit

jne)

sekä yhdessä kasvaneiden toisiaan kohtaan tuntema insestiaversio (ns. westermarck-efekti)

ja puolisoiden välinen mustasukkaisuus

Lue tästä Heikki Sarmajan artikkeleita: Ihmislajin perheenmuodostuksen evoluutiopsykologinen perusta, Yhteiskuntapolitiikka 3/03Avioliitonomainen suhde, Yhteiskuntapolitiikka 3/09

Edvard Westermarck, 1862--1939

Page 3: Yhteisöllinen kasvatus  – uusi paradigma perhetyössä

Ihmiset ovat yhteisöllisiä kasvattajia

1.Yksinomainen äidinhoiva(exclusive maternal care)

2. Kahden vanhemman hoiva (biparental

care)

3. Yhteisöllinen hoiva (cooperative breeding)

Ihmisillä äiti + isä ja isovanhemmat + sisarukset + muut yhteisön jäsenet (esim. yksityiset ja kunnalliset hoitajat)

Page 4: Yhteisöllinen kasvatus  – uusi paradigma perhetyössä

Suomalaisetkin pitävät muualla asuvia vanhempiaan/lapsiaan perheensä jäseninä

Kuinka suuri osa vastaajista, joilla oli kysytty henkilö elämässään, piti tätä henkilöä/ näitä henkilöitä

perheenjäseninään (%). Perhebarometri 2007, Väestöliitto.

Biologinen sukulaisuus (90%) ja vahva tunneside (65%)

tärkeämpi määrittelyn peruste kuin yhdessä asuminentai aktiivinen huolenpito

Page 5: Yhteisöllinen kasvatus  – uusi paradigma perhetyössä

Yhteisöllisyys ei ole pelkkää kivaa

Jokaiseen kiintymyssuhteen sisältyy oma konfliktinsa

Yhteisöllinen kasvatus luo kaikille kasvattajille enemmän liikkumavaraa:

Miten paljon investoida tiettyyn lapseen ja kenelle delegoida hoivaa?

Page 6: Yhteisöllinen kasvatus  – uusi paradigma perhetyössä

Miten viranomaiset ja hallinto kohtaavat perhesuhteiden eri

osapuolia? Äiti-lapsi

Riskitekijät äidin kiintymiselle (raskaus + vauvavaihe)

Vähän sosiaalista tukea, vähän aineellisia resursseja, äidin nuori ikä, lapsen huonokuntoisuus tai sairaus

Riskitekijät äidin jaksamiselle

Yksinäisyys, väsymys Syyllisyys siitä, ettei riitä täydelliseen äitiyteen (yksinomaisen

äidinhoivan myytti)

Äidin kielletyt tunteet, Väestöliitto 2008

Page 7: Yhteisöllinen kasvatus  – uusi paradigma perhetyössä

Kodinhoitoapua vuoden aikana saaneet lapsiperheet

7

Lähde: Tytti Solantaus, THL

Page 8: Yhteisöllinen kasvatus  – uusi paradigma perhetyössä

Pienten lasten äitien työttömyys lapsen huostaanoton jälkeen

Työttömän perusturva, ÄIDIT

0,0

10,0

20,0

30,0

40,0

50,0

60,0

miinus 3vuotta

miinus 2vuotta

miinus 1 vuosi Huostaanotonalkuvuosi

plus 1 vuosi plus 2 vuotta plus 3 vuotta

%

2001 alkaneet (n=214) 2002 alkaneet (n=300)

8Lähde: Heikki Hiilamo, DIAK

Page 9: Yhteisöllinen kasvatus  – uusi paradigma perhetyössä

Pienten lasten äitien työkyvyttömyys lapsen huostaanoton seurauksena

9

Työkyvyttömyyseläke, ÄIDIT

0,0

2,0

4,0

6,0

8,0

10,0

12,0

14,0

16,0

18,0

miinus 3 vuotta miinus 2 vuotta miinus 1 vuosi Huostaanotonalkuvuosi

plus 1 vuosi plus 2 vuotta plus 3 vuotta

%

2001 alkaneet (n=214) 2002 alkaneet (n=300)

Lähde: Heikki Hiilamo, DIAK

Page 10: Yhteisöllinen kasvatus  – uusi paradigma perhetyössä

Miten viranomaiset ja hallinto kohtaavat perhesuhteiden eri osapuolia? Isä-lapsi

Oletko voinut puhua neuvolassa tai muissa lapsiperheiden palveluissa isyyteen liittyvistä vaikeista tunteista?

A: Isien kohtaamisessa on kehitytty valtavasti, MUTTA niissä on vielä paljon parannettavaa. Isyys nähdään aivan liikaa äitiyden kautta.B: ”Ei, ”viralliset” piirit tunteiden purkamiseen eivät edelleenkään toimi miehillä. Ne ovat naisvetoisia, naisvaltaisia, naiskielisiä.

Juridisia kipukohtia Isien oikeudet avioeroissa ja huostaanotoissa Isien oikeudet lapsiin kun äiti menee turvakotiin Biologisen isän oikeudet vs äidin ja aviomiehen oikeudet

Isän kielletyt tunteet, Väestöliitto, ilmestyy 2010.

Page 11: Yhteisöllinen kasvatus  – uusi paradigma perhetyössä

Miten hallinto kohtaa perhesuhteiden eri osapuolia? Isovanhemmat-lapsi

”Arvostetuimman perheroolin” sosiaalinen ja taloudellinen merkitys aliarvostettu ja kasvussa

Isovanhempien… palkaton lastenhoiva on kansantaloudellisesti merkittävä… taloudellinen tuki aikuisille lapsilleen on merkittävä, erit. kriiseissä… emotionaalinen tuki lisää molempien hyvinvointia

mm. vähentää isovanhempien masennusta sekä lasten syrjäytymisvaaraa

Silti isovanhemmat vailla oikeuksia ja etuuksia… suurin pelko: ”mummoero”… ei oikeutta perhevapaisiin… ohitetaan huostaanotoissa, perhetyössä, selvityksissä ja tutkimuksissa

Roos ym. : Sukupolvien ketju, KELA, ilm. 7.12.09Entiset nuoret isovanhempina, Väestöliitto, ilmestyy alkuvuodesta 2010

Attar-Schwartz et al., J of Family Psychology 23(1) 2009

Page 12: Yhteisöllinen kasvatus  – uusi paradigma perhetyössä

Mitä tästä seuraa?

Perhetyö ei tarpeeksi huomioi

järkeviä tukimuotoja (raivaaminen, siivoaminen, lastenhoito) kiintymyssuhteisiin puuttumisen seuraukset molemmille

osapuolille lapsen oman ”huonon” perheen vaihtoehdot – milloin ”hyvä”

viranomaishoito on parempi? ydinperhettä ylittävät kiintymyssuhteet ja niiden merkitys

lapsen, perheen ja suvun voimavaroina

Page 13: Yhteisöllinen kasvatus  – uusi paradigma perhetyössä

Perhetyön korkea aika kiivetä puusta alas

 

Yhteisöllisen kasvatuksen paradigma korostaa konkreettisen sosiaalisen tuen merkitystä jokaiselle äidille

sekä isien ja erityisesti isovanhempien nykyistä parempaa huomioimista yhtä ”luonnollisina” kasvattajina