H A L S T A R I
LOHJAN
ROTARYKLUBI
LOJO
ROTARYKLUBB
SELOSTE N:o 4
2012-2013
ISSN 0781-4151
2
HALSTARI
Seloste 2012-2013
N:o 4 2013 kesäkuu
Sisällys PRESIDENTIN PALSTA ................................................................................................... 3
PALMUSUNNUNTAISTA PÄÄSIÄISEEN ..................................................................... 6
TAIDEHUUTOKAUPPA ................................................................................................... 8
KLUBIMME VAIHTOI PANKKIA .................................................................................. 9
SÄÄNTÖMUUTOSKOKOUS ........................................................................................... 9
TALVIVAELLUKSELLA PALLAKSEN MAISEMISSA ............................................. 10
ELÄMÄNKAARIMALLI ................................................................................................. 12
VIIRIEN VAIHTOA ......................................................................................................... 13
POHJOLA-YHTIÖIDEN TOIMINNASTA ..................................................................... 14
AG RITVA HEINOSEN VIERAILU ............................................................................... 16
EL CRECO ........................................................................................................................ 16
BILLNÄSIN RUUKKI ..................................................................................................... 16
LÄNSI-UUDENMAAN SÄÄSTÖPANKKI ESITTÄYTYY .......................................... 17
VUOSIJUHLA .................................................................................................................. 18
LINNAN AARTEET - ATENEUM ................................................................................. 20
KARJALOHJAN KIRKKO JA UUSI PALOASEMA..................................................... 22
KARJALOHJAN UUSI PALOASEMA ........................................................................... 23
........................................................................................................................................... 24
Painopaikka: Lohjan kopio
Halstarin toimituskunta:
Veikko Salminen, Irja Olkinuora
Pentti Kuosmanen (päätoimittaja, taitto, kuvat)
3
PRESIDENTIN PALSTA
Hyvät rotarysisaret ja -veljet uusi rotaryvuosi 2013-2014 on al-
kamassa ja on aika katsoa hieman taaksepäin kulunutta toiminta-
vuotta
Minulla ei ollut paljoakaan kokemusta rotarytoiminnasta, kun veli
Kalevi soitti minulle ja kysyi, että voisinko ryhtyä tulevan kauden
presidentiksi. Puhelun aikana kävimme läpi kokemattomuuteni
rotaryna, mutta veli Kalevin luvattua apunsa ja tietämyksensä
käyttööni lupauduin tehtävään kaudelle 2012–2013.
Ajatukseni oli laatia normaalien tutustumis- ja konserttikäyntien
lisäksi ohjelma, jossa olisi ripaus sitä maailmaa, josta itse tulen
sovitettuna ajatukseen Peace Through Service - rauhaan palvelemalla. Tällaisia aiheita
olivat seurakunnan varautuminen kriiseihin, sähköyhtiön varautuminen häiriötilanteisiin,
sopimuspalokuntatoiminta, kansainvälisen yhtiön turvallisuuskulttuuri, yrityksen selviä-
minen tulipalosta ja nyt keväällä toteutuneet tutustumiskäynnit Karjalohjan jälleenraken-
nettuun kirkkoon ja Karjalohjan paloasemaan.
Lisäksi halusin tuoda esille kuntaliitosten takia muuttuvan Uuden Lohjan kaupungin pal-
veluorganisaation. Tämä onnistuikin hyvin koska heti tammikuussa saimme vieraak-
semme Lohjan kaupunginjohtaja Simo Juvan, joka ansiokkaasti toi esille kaupunkimme
nykyiset palveluresurssit.
Halusin tarjota myös tietoa kuntarajat ylittävästä sosiaalipäivystyksestä, tutustuttaa teidät
elämänkaarimalliin, joka on yksi malli sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä. Ha-
lusin myös kertoa nuorten ja aikuisten kuntouttavasta työtoiminnasta, Mahishankkeesta.
Siinä luodaan syrjäytyneille mahdollisuus paluuseen takaisin työelämään. Lisäksi haluan
muistuttaa mieliinne Tamminiemen vierailun, johon henkilökohtaisesti olen erittäin tyy-
tyväinen.
Syksyllä järjestimme klubin tilan analysoinnin, jossa pyrimme löytämään klubimme vah-
vuudet ja heikkoudet. Yleisenä vahvuutena koettiin viikkokokoukset, yhdessä oleminen
ja toisten jäsenten tunteminen paremmin luokite-esitelmien kautta. Myös mukanaolo hy-
väntekeväisyydessä oli yksi hyvistä asioista. Vaikka yhdessäolo koetaankin tärkeäksi, ei
osallistuminen viikkokokouksiin ole ollut kovinkaan runsasta. Se on ollut heikkoa koko
kauden. Osa klubin jäsenistä ei voi työesteiden takia osallistua niin aktiivisesti kuin olisi
toivottavaa. Kuitenkin toivoisin, että jatkossa osallistumisaktiivisuus voitaisiin nostaa
nykyistä paremmalle tasolle.
Klubin sääntömuutosta ja rekisteröitymistä yhdistysrekisteriin kannatettiin, mutta vielä
alkuvaiheessa sitä myös vierastettiin. Pian kuitenkin päätettiin aloittaa sääntömuutosval-
mistelut. Uudistetut yhdistyksen säännöt hyväksyttiin ja päätös yhdistyksen rekisteröin-
nistä tehtiin keväällä. Uusien jäsenten rekrytointi ja uusista jäsenistä huolehtiminen oli
myös todellinen huolenaihe.
Pekka Hynynen
4
Vuoden avustuskohteita ovat olleet Katupalveluyhdistys Kartsa ry, Zimbabwen Aids-
Orvot ry ja HOPE – yhdessä ja yhteisesti Lohjan osasto.
Perinteiseen tapaan keräsimme tavaraa Zimbabwen AIDS-Orvot ry:lle. Järjestö tukee n.
400 zimbabwelaisen AIDS-orvon koulunkäyntiä ja yleistä hyvinvointia. Yhdistyksellä on
lasten toimintakeskus Hararen esikaupungissa Dzivarasekwassa. Erityisesti haluan tässä
mainita Veli Kalevi Laakson, joka korjasi polkupyöriä ja urkuja, veli Raimo Mäkelän,
joka keräsi tietokoneita ja muuta tavaraa ja lisäksi lahjoitti sähkögeneraattorin tähän koh-
teeseen.
Katupalveluyhdistys KARTSA päivystää perjantaisin, juhlapyhien aattoina sekä koulujen
päättymislauantaina touko-kesäkuussa. Kartsa auttaa päihtyneitä ja muita avuntarpeessa
olevia nuoria. Kartsan toiminnan tukemiseksi kustansimme henkisen ensiavun ykkös-
kurssin 15 henkilölle.
Uutena kohteena meillä oli tänä vuonna ensi esittelyssä HOPE - yhdessä ja yhteisesti
Lohjan osasto. Hopen tavoitteena on antaa vähävaraisille sekä erilaisia kriisejä kohdan-
neille perheille konkreettista helpotusta arkeen ja jakaa huostaan otetuille lapsille ilon
pilkahduksia ja uskoa elämään. Toiminnan pääpaino on saatujen lahjoitusten kierrättämi-
sessä niitä kipeästi tarvitseville. Hopen kautta kulkee perheisiin muun muassa vaatteita,
leluja, urheiluvälineitä ja kodintarvikkeita. Lisäksi Hope tukee lasten harrastusmahdolli-
suuksia, jotta jokaisella lapsella olisi mahdollisuus toteuttaa itseään taustoista tai perheen
tilanteesta huolimatta. Hope luo lapsille myös ilonpilkahduksia arkeen lapsilähtöisen vir-
kistystoiminnan, esimerkiksi elokuva- ja konserttikäyntien sekä retkien muodossa. Lah-
joitimme yhdistykselle 800 €.
Toteutimme syksyllä veli Raimo Mäkelän ansiokkaasti organisoiman RYLA-koulutuksen
yhdessä Lohjannummen rotaryklubin kanssa. Koulutuksesta saamamme palaute oli kaut-
taaltaan kiitettävää, josta olen erikoisen ylpeä. Koulutukseen osallistui LAUREA-
ammattikorkeakoulun opiskelijoita.
Klubin toiminnasta on kerrottu paikallislehdissä kiitettävän paljon, lehtiartikkelit liittyvät
hyväntekeväisyystoimintaamme ja varainhankintaamme. Kirjoitukset ovat olleet poikke-
uksetta positiivisia yhdistyksen toiminnan esittelyjä. Yhdistyksemme lehti Halstari ilmes-
tyi säännöllisesti. Halstarista voimme lukea yhdistyksen toiminnasta ja lyhyet katsaukset
viikkokokousten sisällöstä. Tästä kiitos veli Pentti Kuosmaselle.
Yhteistyö Lohjannummen Rotaryklubin kanssa on ollut tiivistä. Yhteisiä tilaisuuksia on
ollut 6. Myös presidentit pitivät esitelmän yhteistyön merkeissä naapuriklubille.
Jäsenkehitys on ollut positiivista eli olemme pystyneet korvaamaan toiminnasta poisjää-
neet rotaryt uusilla veljillä ja sisarilla. Tällä hetkellä näyttää siltä, että jäsenkehitys on
positiivinen.
Varainhankinta ei ole toteutunut suunnitellusti, koska konserttitanssiaiset jäivät pitämättä.
Konserttitanssiaisten järjestelyt kaatuivat liian kalliisiin esiintymispalkkioihin. Jatkossa
olisi tärkeää löytää sopivia yhteistyötahoja, mikäli aiomme rahoittaa toimintaamme tans-
siaisten muodossa.
5
Taidehuutokauppa järjestettiin keväällä 2013 ja kaikki valmistelut tehtiin hyvin, tavaraa
oli jokaisen makuun, lehdistö kirjoitti tapahtumasta näkyvästi ja muutakin ilmoittelua oli
kattavasti, veljiä kehotettiin osallistumaan ja tuomaan naapurinsakin mukanaan huuto-
kauppaan. Vain yksi asia puuttui - ostajat. Siksi tuotto jäi vaatimattomaksi. Huutokaupan
jälkeen analysoimme taidehuutokaupan järjestelyt ja pyrimme ottamaan opiksemme ja
toivottavasti tulevan kauden huutokauppaan löytävät jo ostajatkin.
Klubin hallituksen toiminta on ollut aktiivista ja päämääräämme edistävää. Tiedonväli-
tyksen parantamiseksi hallituksen kokouksiin ovat voineet osallistua myös kaikki toimi-
henkilöt.
Klubimme taloudellinen tilanne on hyvä, mutta pienen klubin voimavarat ovat rajalliset.
Kannattaa keskittyä muutamaan avustuskohteeseen niin meidän omassa kotipiirissämme
kuin ulkomaiden kohteissa. Lisäksi pitäisi avoimin mielin miettiä millä keinoin voisimme
kehittää varainhankintaamme sekä nuorisovaihtotoimintaamme.
Erityisen kiitoksen haluan myös esittää rotarysisarellemme Tuire Nystenille, hän on toi-
minut erinomaisesti sihteerin tehtävissä kuluneen vuoden aikana.
Siirtyminen presidentin tehtävään ilman hallitus- tai toimihenkilökokemusta ei olisi ollut
mahdollista ilman vankkaa hallituksen ja toimihenkilöiden tukea. Kiitos kaikille saamas-
tani tuesta!
Nyt on aika siirtää vaihtokokouksessa tehtävät uusille toimihenkilöille, jotka ottavat vas-
tuulleen klubimme kehittämisen tulevana rotaryvuonna. Toivotan kaikille ilon hetkiä ro-
tarytoiminnan parissa, vuosi menee todella nopeasti ja toiminta on varmasti antoisaa tu-
levana rotaryvuonnakin.
Pekka Hynynen
6
PALMUSUNNUNTAISTA PÄÄSIÄISEEN
Pääsiäistä edeltävällä hiljaisella eli piinaviikolla seurataan Jeesuksen kärsimystietä. Kan-
sanperinteessä on viikon jokaiselle päivälle annettu nimiä. Viikko alkaa palmu- eli vir-
posunnuntaina. Päivään liittyi ortodoksisuudessa hyvän toivottaminen, virpominen pa-
junoksilla, muistona palmunoksista, joita kansa levitti tielle Jeesuksen ratsastaessa Jeru-
salemiin.
Paikoin sukkasunnuntaiksikin nimitettyä palmusunnuntaita seuraa malkamaanantai, sit-
ten tulevat tikkutiistai, kellokeskiviikko, kiirastorstai, pitkäperjantai ja lankalauantai.
Nimitysten alkuperästä on monenlaisia kansanomaisia selityksiä, esim. tikkutiistaina ker-
rotaan vuollun päreitä valaisemista varten. Kellokeskiviikkona laitettiin kellot karjalle
kaulaan, torstaina ajettiin pihalta pahoja henkiä eli kiiroja. Lauantaina pestiin lankoja.
Todellisuudessa esim. keskiviikko eli kellokeskiviikko lienee saanut nimensä siitä, että
kirkonkellot vaiennettiin viikon hiljaisuuden vuoksi. Niitä ei ollut lupa soittaa ennen pää-
siäistä.
Kiirastorstain nimi tulee ruotsin kielestä skärtorsdag-nimestä. Juurena on verbi skära,
puhdistaa. Sanan alku kiira esiintyy myös kiiras- eli puhdistustulessa. Kiirastorstaina Jee-
sus pesi opetuslasten jalat. Tapa on joissain kirkoissa vielä käytössä siten, että piispa pe-
see alaistensa jalat. Päivä oli myös ripittäytymisen päivä, puhdistautumista sekin. Puhtau-
teen viittaavat myös päivän erikieliset nimet. Latinalainen dies viridium tarkoittaa vihrei-
den oksien päivää. Oksia olivat seurakunnan yhteyteen uudelleen otetut jäsenet. Viheri-
öimiseen viittaa myös saksan Gründonnerstag. Ruotsin adjektiivilla skär on samoin vih-
reän ja tuoreen merkitys. Alun perin uskonnollinen puhdistautuminen vähitellen maallis-
tunut siivouspäiväksi. Meillä kiirastorstai on silti joulun jälkeen suosituin kirkossakäynti-
päivä.
Pitkänperjantain alkuosa pitkä esiintyy päivän nimessä vain suomessa ja skandinaavisissa
kielissä. Ruotsissa päivä on långfredag. Venäjällä ja virossa puhutaan suuresta perjan-
taista, englannissa hyvästä perjantaista (Good Friday). Latinalaisissa maissa on pyhä
perjantai (Santa Semana). Saksassa päivä on murheen perjantai (Karfreitag).
Miksi meillä perjantai on pitkä? Katolisissa maissa Jeesuksen ristiinnaulitsemisen päivä
on kyllä juhla mutta arkipäivä. Meillä luterilaisuudessa taas päivästä on tullut niin tärkeä,
että jumalanpalveluksetkin ovat aikoinaan kestäneet tuntikausia. Pitkäksi koettuun päi-
vään liittyi myös kaikenlaisia rajoituksia ja kurinpitoa. Sama koski myös lauantaita. ”Pit-
kälauantai”, långlördag, vääntyi meillä lankalauantaiksi. Päivä tuntui pitkältä jo siksikin,
että ennen pääsiäistä elettiin tiukan paaston aikaa.
Pitkäperjantai oli hiljaisen itsetutkistelun ja katumuksen päivä. Silloin ei ollut tapana
käydä vierailulla eikä tulta sytytetty edes ruoanlaittoa varten. Ääntä ei saanut korottaa.
Tapana olikin paikoin piiskata lapset heti aikaisin aamulla ja varmistaa siten heidän kilt-
teytensä. Outo tapa kurittaa lapsia ja palkollisiakin saattoi koskea myös muita juhlia, mm.
häitä. Nummisuutarin Topias varoitti itsepäistä poikaansa: ”Esko, minä sanon sinulle:
7
katso, etten anna sinulle hääporsaita, jaa-a minä sanon sen.” Porsas ilmiön nimessä joh-
tuu siitä, että ruotsin vitsaa tarkoittava ris on sekoitettu porsasta tarkoittavaan sanaan gris.
Pääsiäinen on saanut suomalaisen nimityksensä Mikael Agricolalta. Sana viittaa pääse-
miseen. Se on pääsemistä paastosta, mutta myös muisto Israelin kansan pääsemisestä
Egyptin orjuudesta ja ennen kaikkea Jeesuksen pääsemisestä haudasta, hänen ylösnouse-
misensa juhla.
Kristillisen kirkon voimallinen leviämistä aluksi Rooman valtakunnan jokaiseen kolk-
kaan ja vihdoin yli maapallon tapahtui yksinkertaisen pääsiäissanoman voimalla: Kristus
on voittanut kuoleman ja antaa elämän. Lukuisten uskonnollisten tunnustusten, ideologi-
oiden, henkivaltojen, poliittisten ja taloudellisten myllerrysten keskellä hänellä on vii-
meinen sana. Sanoma on totta myös tässä ajassa.
Pääsiäistä juhlitaan usein loisteliaasti kuoroin ja kulkuein, etenkin ortodoksisessa maail-
massa. Mutta aito pääsiäisilo syntyy myös vaatimattomista aineksista. Olin kerran Krei-
kassa pääsiäisenä. Tiesin, että siellä vietetään pääsiäistä eri aikana kuin läntisessä kristi-
kunnassa, mutta päätin silti mennä aamulla sikäläiseen protestanttiseen kirkkoon. Ajatte-
lin, että siellä vietettäisiin pääsiäistä läntisen kalenterin mukaan.
Kirkkoon oli muitakin menijöitä, turisteja eri maista. Seisoimme ulkona kirkon oven
edessä ja odotimme sen aukeamista. Vihdoin joku tajusi, ettei jumalanpalvelusta ole. Ovi
pysyy kiinni. Mikä pettymys! Vihdoin joku kajautti englanniksi: Christ is risen! Kristus
nousi kuolleista! Sama iloinen toivotus levisi yli koko joukon. Pettymys oli poissa. Ihmi-
set hymyilivät toisilleen, kättelivät ja syleilivät toisiaan. Se riitti minulle pääsiäissaarnak-
si. Koimme tärkeimmän: pääsiäisen ilon ja meitä yhdistävän uskon.
Matti Kolehmainen
8
TAIDEHUUTOKAUPPA
Klubi toteutti historiansa toisen taidehuutokaupan lauantaina 6. päivä huhtikuuta. En-
simmäisen kerran sitä kokeiltiin varojenkeruutapahtumana pari vuotta sitten. Siitä roh-
kaistuneena päätettiin etsiä avustusrahoja jälleen samoin konstein. Huutokauppapaikaksi
valittiin, kuten ensimmäiselläkin kerralla, Kässän talo Virkkalassa.
Saimme yhteistyökumppaneiksi paikallisten taideyhdistysten lisäksi Lohjan panttilainan
ja lohjalaisen Juha Vikholmin taidegallerian. Yhteistyön laajeneminen merkitsi myös
luonnollisesti tauluvalikoiman kasvamista. Myytäväksi saatiin noin 80 taulua, joiden jou-
kossa oli myös valtakunnallisesti tunnettuja matrikkelitaitelijoita, mistä kiitos Galleria
Vikholmille. Huutokaupan tuotevalikoimaa laajensi tuntuvasti klubiveljemme Aki Hell-
grenin lähes 150 erilaista antiikkitaide- ja käyttöesinettä. Lisäksi muutama veli lahjoitti
yksittäisiä taide-esineitä myytäväksi.
Huutokauppaa edeltävänä päivänä klubin jäsenet pystyttivät myyntinäyttelyn ja ripustivat
taulut muutamassa tunnissa. Koska myytävää tavaraa oli runsaasti, odotettiin myös kiin-
nostuneita ostajia huutokauppapäiväksi. Tätä toivetta tuki osaltaan se, että tapahtuma sai
ennakkoon runsaasti julkisuutta paikallisissa lehdissä. Länsi-Uusimaassa oli viikkoa ai-
kaisemmin artikkeli tulevasta huutokaupasta. Lisäksi toimittaja Seija Henriksson teki
hankkeesta tapahtumaviikon keskiviikkona ilmestyneeseen Iltalohjaan laajan, useita ku-
via käsittäneen jutun.
Ilmoitteluun panostettiin kykyjemme mukaan. Veli Pentti Kuosmanen teki huutokauppa-
julisteen, jonka A3- ja A4-kokoisia vedoksia klubin jäsenet levittivät ilmoitustauluille
ympäri kaupunkia. Kirjasto toimitti julisteet omiin toimipisteisiinsä. Veli Raimo Mäkelä
lähetti julisteen ja vielä muistutuksen tilaisuudesta Rotarypiirin sivuille. Omilla ko-
tisivuillamme oli myös tiedot tapahtumasta. Tätä täydensi vielä Juha Vikholmin julkai-
sema pikku ilmoitus huutokauppapäivän Länsi-Uusimaassa.
Runsaista ennakkovalmisteluista ja tiedottamisesta huolimatta huutokauppaan saapui
vain 20 -30 kiinnostunutta ostajaa. Klubin omien jäsentenkin osallistuminen jäi jostain
syystä varsin heikoksi. Tämä kaikki merkitsi sitä, että myös tehtyjen kauppojen määrä
suhteessa myytävänä olleiden tavaroiden määrään jäi odotettua paljon vähäisemmäksi.
Tauluja myytiin kaikkiaan 13 ja muita taide-esineitä 20. Tuloja kaupoista, kahvituslahjoi-
tukset mukaan lukien, kertyi yhteensä 1095 euro. Tästä jäi klubin osuudeksi taiteilija- ja
omistajatilitysten jälkeen 429,60 euroa. Varsinaisia maksettuja kuluja klubille syntyi
kahvituksen järjestämisestä ja huutokauppajulisteiden painatuksesta vain noin 100 euroa.
Nettotuotoksi muodostui täten reilut 300 euroa. Ennakkoilmoittelussa ja julisteissa klubi
kertoi tuoton menevän avustuskohteisiin. Valitettavasti käteen jääneellä tuotolla ei kovin
paljon kerrytetty klubin avustuskassaa.
Huutokaupan arviointikokous pidetään mahdollisimman pian. Sen tulosten perusteella
päätettäneen kyseisen toiminnan jatkamisesta.
Markku Paasonen
9
KLUBIMME VAIHTOI PANKKIA
Tässä juhlallinen pankkisopimuksen allekirjoitustilaisuus LUSP:n yrityspankin edustajan
Tuomas Niemisen työhuoneessa 15.2.2013. Yhdistystämme edusti rahastonhoitaja Mark-
ku Paasonen.
SÄÄNTÖMUUTOSKOKOUS
Klubimme kokoontui 10.4.2013 hotelli Lohjan aamiaishuoneeseen päättämään uusista
säännöistä, jotka perustuvat ”Suomen Rotaryn” ennakkohyväksyttyihin mallisääntöihin.
Sääntömuutoskomitea (Tarja Virtanen, Raimo Mäkelä, Matti Kupari, Pentti Kuosmanen)
valmisteli muutosta kahdessa istunnossa. Sen jälkeen hallitus käsitteli sääntöjä tehden
omat muutoksensa. Edelleen sääntöehdotus muuttui klubineuvottelussa talvella
19.2.2013. Kokous 10.4. hyväksyi keskustelun jälkeen säännöt hallituksen esittämässä
muodossa. Samalla päätettiin lähettää säännöt Patentti- ja rekisterihallitukseen klubin re-
kisteröitymistä varten.
10
TALVIVAELLUKSELLA PALLAKSEN MAISEMISSA
Ensimmäinen talvivaellus vaatii aina huolellisen valmis-
tautumisen ja aiheuttaa paljon päänvaivaa. Oma koke-
mukseni osui Hetta-Pallas -reitille pääsiäisenä 2013 kah-
deksanhenkisen ryhmän jäsenenä. Vaikka Lappia on tul-
lut kierrettyä likemmä 30 vuotta sulan maan aikana, en
talvivaellukselle ole lähtenyt. Lähinnä mielikuva herää-
misestä huurteisessa teltassa, ja pujottautuminen jäisiin
jalkineisiin kovassa pakkasessa, on pitänyt minut poissa
harrastuksen parista.
Viime kesänä tapasin vaelluksella henkilön, jolla oli run-
saasti kokemusta talvisesta Lapista, ahkion vedosta ja
yöpymisestä teltassa. Bensakäyttöisen monitoimipoltti-
men kanssa voi teltan hänen mukaansa lämmittää T-paita
-kuntoiseksi sekä illalla että
aamulla. Samalla mahdollisesti
kastuneet vaatteetkin saa kui-
vattua.
Vaelluksella Hetasta Pallastun-
turin juurelle vietimme vain en-
simmäisen yön teltassa Pyhäke-
ron juurella. Illalla navakka tuu-
li toi lunta mukanaan ja lämpö-
tila oli hivenen nollan alapuo-
lella. Aamulla taivas oli pilve-
tön ja pakkasta -12 astetta. Tal-
vimakuupussissa oli illalla tur-
hankin lämmintä, mikä muuttui
aamulla oikein mukavaksi olok-
si sään pakastuessa. Olennaista
lämpimyyden kannalta oli alus-
ta. Ensin teltan pohjalla oli 10
millin solumuovi. Sen päällä oli
kaksi makuualustaa, joiden
päälle levitin vielä porontaljan.
Aamulla oli oikein mukava
kömpiä paksuihin höyhenisiin
taukovaatteisiin ja astua lämpi-
miin taukojalkineisiin pakkases-
ta huolimatta. Aamumurkinat
11
keiteltiin kaasupolttimella varustetulla Trangialla kuten iltasapuskatkin. Talvikaasua
(puhdas propaani) on vain vaikea saada, koska sen kysyntä on pientä. Samalla keitettiin
kunkin ruokakuntalaisen termospulloihin kuuma vesi. Suosituksena on käyttää vähintään
kahta termospulloa. Joskus on hyvä olla kolmenkin litran kuuma juoma-annos päivää
varten.
Retkiruokien osalta olin onnen poika, koska ruokakuntamme muut jäsenet olivat innok-
kaista ”kulinaristeja” ja ruoka-aineiden kuivattajia. Osalleni lankesi yhden aamupuuron
ainesten hankinta ja keittäminen. Muuten sain olla kuin ”Ellun kana”. Päiväruokana nau-
tin itse ”kuumaa kuppia” ja voileipää. Illalla sitten syötiin oikein kunnolla, parhaimmil-
laan kolmen ruokalajin juhlaillallinen. Yleensä ennen nukkumaan menoa tuli vielä nautit-
tua teetä ja voileipää tai muuta suuhun sopivaa.
Telttayön jälkeen vietim-
mekin yömme varaustu-
vissa: Sioskuru, Hannuku-
ru, Nammalakuru. Par-
haalla paikalla on Nam-
malakurun kämppä. Se on
sijoitettu varsin korkealle
rinteelle, mistä aukeaa nä-
kymä Pallaksen keroille.
Tosin vanha kämppä pu-
rettaneen vielä ennen syk-
syä, ja uusi rakenteilla oleva tupa avataan vastakkaiselle puolen laaksoa.
Ahkio oli uusi ulottuvuus elämässäni. Suurin vaikeus oli sen oikea pakkaaminen. Varsin-
kin yksi telttayö lisäsi tavaran määrää vaikeuttaen niiden sijoittamista ahkioon. Ehkä pai-
noakin oli pulkassa runsaasti. Punnitsin raahattavan kuorman vasta kotona. Ahkioineen
päivineen painoksi tuli 40 kiloa. Ilmeisesti matkaan lähdettäessä se oli n. 45 kiloa.
Pallaksen kerot aamuauringossa Nammalakurusta nähtynä
12
Olosuhteet suosivat vaellustamme kaikin puolin. Kulku-ura oli kova ja tasainen muuta-
maa lyhyttä väliä lukuun ottamatta. Pieni alle 10 asteen pakkanen takasi hyvän luiston.
Useimmiten meitä saatteli, joskus kovakin, myötätuuli. Useimpina päivinä aurinko pais-
toi täydeltä terältä.
Mitä muuta voi kulki-
ja enää toivoa?
Kahdeksan hengen
ryhmämme saapui
pääsiäisen jälkeisenä
perjantaina hyväkun-
toisena Pallashotellil-
le ilman välinerikko-
ja. Joitain hiertymiä ja
rakkoja kyllä esiintyi.
Itsekin jouduin lii-
maamaan rakkolaas-
tarin kantapäähäni
kolmannen päivän
illalla.
Reissusta jäi todella
mukava kokemus mieleeni. Suosittelen kaikkia kohtuukuntoisia kokeilemaan vastaavaa
temppua kevättalvella hyvän oppaan johdattamana.
- pentti kuosmanen -
ELÄMÄNKAARIMALLI
Työikäisten palvelulinjajohtaja Pirkko Hynynen perus-
kuntayhtymä Karviaisesta esitteli meille 17.4.2013
viikkokokouksessamme sosiaali- ja terveydenhuollon
toimintaperiaatteita ja organisaatiota. Esityksen aluksi
hän kertoi omasta koulutuksestaan ja työhistoriastaan.
Käsite elämänkaari viittaa ihmisen elämänkulkuun,
tuotteilla puolestaan on elinkaari.
Perusturvakuntayhtymä Karviainen aloitti toimintansa
1.1.2009 Paras -lainsäädännön perusteella. Karviaisen
perustivat Vihdin ja Nummi-Pusulan kunnat sekä Kark-
kilan kaupunki hoitamaan kuntien sosiaali- ja terveys-
toimen tehtävät, lukuun ottamatta lasten päivähoitoa.
Ryhmä on laskemassa Haaravaaran kurun loppuosaa matkalla Sioskurun kämpälle
Pirkko Hynynen
13
Valtuustokaudella 2009-2012 nämä kolme kuntaa siis kuuluivat Karviaiseen ja asukaslu-
ku alueella oli n. 43000. Vuoden 2013 alusta Nummi-Pusula liittyi osaksi Lohjan kau-
punkia, joten asukasluku alueella on hieman vajaa 38000 asukasta.
Karviaisen toiminta perustuu elämänkaarimalliin eli palvelut on järjestetty lasten ja nuor-
ten, työikäisten ja ikäihmisten palvelulinjoille. Työikäisten palvelulinja tuottaa myös yh-
teisiä palveluja kuten kaikki lääkäripalvelut, suun terveydenhuoltopalvelut ja fysiotera-
pia-, laboratorio- ja röntgenpalvelut. Myös ikäihmisten palvelulinja tuottaa joitakin yhtei-
siä palveluja kuten mm. omaishoidon tuen ja kotihoidon palvelut.
Puhdasta elämänkaarimallia ei ole mahdollista tuottaa pienillä väestöpohjilla, joten osa
yhteisistä palveluista on järkevää sijoittaa yhtenäisiksi kokonaisuuksiksi tietyille palvelu-
linjoille. Elämänkaarimallin tavoitteena on ottaa paremmin huomioon kuntalaisten tarvit-
semat palvelut kohdentamalla palveluja ikäryhmittäin; perinteisesti nämä palvelut jaetaan
enemmänkin ammattikuntapohjaisesti sosiaalipalveluihin ja terveyspalveluihin.
Karviaista johtaa yhtymähallitus, yhtymäkokous kutsutaan koolle vain poikkeustapauk-
sissa. Tärkeimmistä asioista kuten vuosittaisesta talousarviosta ja tilinpäätöksestä, Karvi-
aisen perussopimuksesta ja hallintosäännöstä tekevät päätöksen kuntien valtuustot yhty-
mähallituksen esityksen perusteella. Muilta osin yhtymähallitus on pääsääntöisesti ylin
päättävä toimielin.
VIIRIEN VAIHTOA
Kokouksessamme vieraili Gustav Lindroos
17.4.2013. Hän on työuransa jälkeen asunut
perheineen talvet Portugalissa ja kesät Suo-
messa. EAN-koodin ”isä” on nyt ostanut
asunnon Lohjalta, koska poika työskentelee
lääkärinä Lohjan sairaalassa.
Portugalissa veli Gustav on Faro Interantional
RC:n jäsen. Hän toi meille klubinsa viirin ja
sai vastavuoroisesti klubimme standaarin
toimitettavaksi Portugaliin. Lisäksi hänelle
annettiin pari tuoreinta Halstaria. Kuvassa on
vasemmalla veli Gustav Lindroos ja oikealla
presidenttimme Pekka Hynynen.
14
POHJOLA-YHTIÖIDEN TOIMINNASTA
Juha Saarenpää kävi kokouksessa pitkästä aikaa 24.huhtikuuta 2013 kertomassa hieman
itsestään ja enemmän Pohjola-konsernista, jossa hän toimii rahoitusjohtajana vastuualu-
eenaan suurasiakkaat. Pohjolassa veli Juha aloitti vuonna 1986. Uraa Pohjolassa on ker-
tynyt 27 vuotta ja vakuutusmyyjästä kehittynyt rahoitus-
johtaja.
Veli Juha liittyi klubimme jäseneksi 1992. Muita harras-
tuksia ovat maantiepyöräily, uinti aina ”aikuisten” SM-
tasolla ja melonta, jota hän harrastaa Hiidenveden purjeh-
dusseurassa.
Pohjola on suomalainen finanssipalvelukonserni, jonka
perustehtävä on edistää asiakkaidensa kestävää taloudel-
lista menestystä, turvallisuutta ja hyvinvointia. Pohjola
tarjoaa yritys- ja yhteisöasiakkaille monipuoliset pankki-,
vahinkovakuutus- ja varainhoitopalvelut. Yksityishenki-
löille Pohjola tarjoaa kattavat vahinkovakuutus- ja private
banking -palvelut. Pohjola kasvaa kannattavasti tuottaak-
seen kilpailukykyisen kokonaistuoton osakkeenomistajil-
leen.
Pohjola painottaa toiminnassaan kannattavuutta ja yhtiön arvon kasvattamista ja on sitou-
tunut vahvaan pääomitukseen sekä omistajaystävälliseen osinkopolitiikkaan. Pohjola-
konsernin liiketoiminta jakautuu kolmeen liiketoimintasegmenttiin:
Pohjola toimii yrityspankkina suurille ja keskisuurille yrityksille. Yhtiön markkinaosuus
Suomen yritysluototuksessa vuoden 2012 lopussa 21,5 prosenttia. Pohjola on Suomen
toiseksi suurin yritysluotottaja Nordean jälkeen. Pohjolan tavoitteena on markkinajohta-
juus suurten asiakkaiden pankkina ja yhdessä osuuspankkien kanssa myös pienten ja kes-
kisuurten yritysten pankkina.
Pohjola on Suomen johtava yritysten ja julkisyhteisöjen vakuuttaja. Vakuutusmaksutulol-
la mitattuna Pohjola on Suomen suurin vakuutusyhtiö. Tarkoitus on edelleen vahvistaa
markkinaosuutta muun muassa kokonaisasiakkuuksien ja tiiviin osuuspankkiyhteistyön
avulla.
Varainhoito toimii instituutio- ja henkilöasiakkaiden varainhoitajana. Lisäksi Pohjolan
Varainhoito vastaa pääosin OP-rahastojen salkunhoidosta. Pohjola on johtava institutio-
naalinen varainhoitaja Suomessa. Sillä oli asiakasvaroja hoidossa yhteensä 32,7 miljardia
euroa vuoden 2012 lopussa.
OP-Pohjola-ryhmä on suurin finanssiryhmä Suomessa. Ryhmän muodostavat itsenäiset
osuuspankit ja ryhmän keskusyhteisö OP-Pohjola osk tytär- ja lähiyhteisöineen. Pohjola-
konserniin kuuluvat emoyhtiö Pohjola Pankki Oyj ja sen tytäryhtiöt, joista merkittävim-
mät ovat Pohjola Vakuutus Oy, A-Vakuutus Oy, Vakuutusosakeyhtiö Eurooppalainen,
Juha Saarenpää
15
Seesam-vahinkovakuutusyhtiö Baltiassa, Pohjola Varainhoito Oy, Pohjola Kiinteistösi-
joitus Oy ja Pohjola Corporate Finance Oy. Konsernissa työskentelee noin 3 400 ihmistä.
Pohjolalla on pitkä historia:
- 1891 Palovakuutus-Osakeyhtiö Pohjola perustettiin 9.9.1891.
- 1895 Tapaturmavakuutuslaki säädetään ja Tapaturmavakuutus-Osakeyhtiö Kuller-
vo perustettiin Pohjolan sisaryhtiöiksi. Pohjola alkoi harjoittaa myös jälleenvakuut-
tamista.
- 1902 OKO, alkuperäiseltä nimeltään Osuuskassojen Keskuslainarahasto-
Osakeyhtiö perustettiin 14. toukokuuta Helsingissä. Se kanavoi valtiolta ottamiaan
lainoja osuuskassoille, joiden tavoitteena oli maaseutuväen elinolojen parantami-
nen.
- 2005 OKO hankki enemmistön Pohjola-Yhtymä Oyj:n osakekannasta ja myi vähit-
täispankkitoimintansa emoyhteisölleen Osuuspankkikeskus Osk:lle. Pohjolasta tuli
kaupan myötä OKOn tytäryhtiö.
- 2006 Pörssiyhtiö Pohjola-Yhtymä Oyj:n osakkeiden noteeraus Helsingin Pörssissä
päättyi. Pohjola-Yhtymä Oy sulautui emoyhtiöönsä OKO Pankki Oyj:hin.
- 2007 OKO Pankki Oyj päätti muuttaa nimensä Pohjola Pankki Oyj:ksi 1.3.2008
alkaen. Pankki- ja sijoituspalvelutoiminnalle sekä Vahinkovakuutustoiminnalle tu-
lee yksi, yhteinen brändi. OP-ryhmä muutti nimensä OP-Pohjola-ryhmäksi.
- 2008 Pohjola Pankki Oyj on finanssipalveluyritys, joka tarjoaa pankki- ja sijoitus-
palveluja sekä vahinkovakuutuksia ja toimii OP-Pohjola-ryhmän keskuspankkina.
- pentti kuosmanen -
16
AG RITVA HEINOSEN VIERAILU
Apulaiskuvernööri Ritva Heinonen onnistui lopulta
pääsemään kokoukseemme esittäytymään 24.4.2013.
Esimiehen runsaat menot ovat pakottaneet hänet muut-
tamaan aikataulujaan useasti. Ensi vuonna sisar Ritva
uskoo tilanteen olevan toinen. Silloin hän ottaa vastaan
piirikuvernöörin tehtävät.
Puheenvuorossaan sisar Ritva kertoi terveisiä piirineu-
voston kokouksesta. Hän totesi, että rotaryliike on
muuttumassa. Rotarit pyrkivät saamaan julkisuutta
avustustehtävistään. Piirin klubit eivät olen enää pel-
kästään herraklubeja, vaan naisjäsenten määrä on voi-
makkaasti kasvanut. Naisvastaisuus on myös poistunut.
Aluekuvernööri Heinonen painotti myös nuorisovaih-
don tärkeyttä rotaritoiminnassa. Hän kertoi halustaan
vierailla klubeissa kaksi kertaa kuvernöörikautensa ai-
kana. Jäämme mielenkiinnolla odottamaan tulevaa ro-
tarivuotta.
EL CRECO
Toukokuun seitsemäntenä oli tarkoitus osallistua Lohjannummen klubin kokoukseen,
koska Ruduksen turvallisuuspuistoon tehtävä vierailu oli peruuntunut. El Crecossa pide-
tyssä kokouksessa esiintyi viulukvartetti Quartet Illuminare. Kuulemani mukaan jäse-
niämme oli mukana kaksi: Matti Kupari ja Matti Kolehmainen ja Taru Leino.
BILLNÄSIN RUUKKI
Billnäsin ruukkialueelle oli klubimme viikkokokouksen aiheena 12.6.2013. Vierailu teh-
tiin yhdessä naapuriklubin kanssa pikkubussilla. Kierroksen opasti sisar Irja Olkinuora
suvereeniin tapaansa. Lopuksi nautittiin voileipäkahvit puutarharavintolassa.
Ritva Heinonen
17
LÄNSI-UUDENMAAN SÄÄSTÖPANKKI ESITTÄYTYY
Vierailimme 15.5.2013 Läsi-Uudenmaan Säästöpan-
kissa. Isäntinä toimivat palvelupäällikkö Niina Päär-
ni ja Tuomas Nieminen yrityspankista. Länsi-
Uudenmaan Säästöpankissa työskentelee 80 ammat-
tilaista. Länsi-Uudenmaan säästöpankki on perustet-
tu vuonna 1870. Pankki palvelee asiakkaita kymme-
nessä konttorissa Karkkilassa, Kirkkonummella,
Lohjalla ja Vihdissä. Asiakkaita on n 34 000, joista
14 200 verkkoasiakkaita. Tase on 498 milj. € ja va-
kavaraisuus 18,15 prosenttia.
Lähinnä Niina Päärni kertoi tarjolla olevista erilaisis-
ta palveluista. Erityisesti hän nosti esiin tulossa olevat muutokset. Mm. suomalainen
suoraveloitus päättyy vuoden 2014 alussa. Muutos on osa Suomen siirtymistä yhtenäi-
seen euromaksualueeseen (SEPA).
Pankit ja laskuttajat tiedottavat asiasta tarkemmin. Asiakkaille tarjotaan heille parhaiten
sopivaa korvaavaa maksamisen palvelua, suo-
ramaksua tai e-laskua hyvissä ajoin ennen
suoraveloituksen päättymistä. Uuteen palve-
luun siirtyminen ei edellytä asiakkaalta toi-
menpiteitä.
Jos asiakkaana olet tyytyväinen suoraveloi-
tukseen, etkä halua ottaa verkkopankkia käyt-
töösi, voit siirtyä käyttämään uutta suoramak-
sua. Suoramaksu on yhtä helppokäyttöinen
kuin suoraveloitus. Käytännössä asiakkaan
kannalta mikään ei muutu maksamisessa.
Suoramaksua käytettäessä laskuttava yritys
toimittaa laskutettavalle laskun tiedot etukä-
teen ja lasku maksetaan tililtä eräpäivänä automaattisesti, aivan kuten suoraveloitustakin
käytettäessä. Suoraveloituksesta suoramaksuun siirtyminen ei edellytä mitään toimenpi-
teitä. Laskuttaja ja pankki hoitavat muutoksen asiakkaan puolesta.
Verkkopankkiasiakkaalle suoraveloitus korvataan e-laskun automaattisella maksamisella.
E-laskun automaattinen maksaminen on yhtä helppokäyttöinen palvelu kuin suoraveloi-
tus. Lasku tulee laskuttajalta suoraan verkkopankkiin. Asiakkaalla on halutessaan mah-
dollisuus saada pankilta sähköpostilla tai tekstiviestillä tieto e-laskun saapumisesta verk-
kopankkiin. Lasku veloitetaan tililtä automaattisesti. Vaihtoehtoisesti e-laskun voi myös
hyväksyä joka kerta erikseen. Verkkopankkiasiakkaiden kannattaa ottaa e-lasku käyttöön
jo ennen suoraveloituksen loppumiseen liittyviä muutoksia. Osallistujia oli 10+1.
- pentti kuosmanen -
18
VUOSIJUHLA
Klubin jo perinteinen vuosijuhla vietettiin
lähes 30 vieraan voimin keskiviikkona
22.5.2013. Olimme saaneet vieraaksem-
me myös kuvernöörin puolisoineen. He
myöhästyivät hieman alusta, koska piiri-
neuvoston kokous oli kestänyt arvioitua
pidempään. Lippu ehti saapua veli Kalevi
Laakson kantamana.
Veli Kalevi Laakso oli järjestänyt Kannel-
kuoron laulamaan vuosijuhlaan. Veli Matti
Kolehmainen toimi kuoron johtajana. Oli ilo
seurata kuoron yhtenäistä asustusta sekä
klubimme sponsoroimien nuottikansioiden
rivistöä.
Veli Jorma Mäenpää piti juhlapuheen nivoen nykypäivän yritysmoraalin neljän kysy-
myksen kokeeseen. Kuvernööri puolestaan kertoi rotaryliikkeen odotettavissa olevista
Veli kalevi Laakso kantaa lippua airueina Matti Kupari Eero Rantalaiho
Kuvassa presidenttipari toivottaa Veikko Salmisen vaimoineen tervetulleeksi juhlaan Kuvassa presidenttipari toivottaa Veikko Salmisen vaimoineen tervetulleeksi juhlaan
Kuvassa Kannel-kuoro laulaa vuosijuhlassa säestäjänä ja johtajana veli Matti Kolehmainen
19
muutoksista. Hän oli kaivanut klubimme statistiikkaa
tietokannasta j arvuutteli kuinka monta jäsentä klubillamme
on ollut. Hänen tietojensa mukaan meitä on ollut kautta
aikojen 84 kappaletta. Se on ylättävä pieni luku. Ainakin
selvästi alle sata meitä on ollut kautta aikojen.
Ruokailun aikana ja lipun saapuessa meitä viihdytti nuori
pianotaiteilija Joho Vallivaara. Vaikka aika ajoin hän tuntui
jäävän hieman orvoksi, soi piano oivallisesti.
Illan ruoan valmistivat toisen vuosikurssin
oppilaat opettajansa johdolla. Reipas nuo-
ri nainen esitteli meille illallisen todella
tyylikkäästi. Illan päätteeksi koko keittiö-
väki kutsuttiin vielä näytille aplodeerattavaksi.
Tilaisuudessa arvottiin runsaasti ar-
vokasta tavaraa mm. tietokone. Ar-
paliput tekivät kauppansa kohtalai-
sen hyvin. Myynnin hoiti veli Mark-
ku Kupari veli Akin kanssa.
Ruokailun aikana esiteltiin klubin
10-vuotis historiikki vuosilta 1999-
2009. Sen on koonnut veli Pentti
Kuosmanen. Teoksessa on runsas
kuvitus.
Mainio ilta päättyi lipun poistumi-
seen noin kello 22.
- pentti kuosmanen -
Veli Raimo Mäkelä pitää kiitospuhetta saamastaan huomionosoituksesta. Piirin varoin hänelle on hankittu PHF-arvo, josta merkkinä on kaulassa roikkuva tunnus.
Veli Jorma Mäenpää pitää juhlapuhetta.
20
LINNAN AARTEET - ATENEUM
Suuntasimme matkamme Helsinkiin
29.5.2013. Yhteensattumien johdosta
lähtö hieman viivästyi. Matkanjohta-
jamme Matti Kupari oli nimittäin Torsti
Salosen vetämässä ryhmässä kiertämäs-
sä Lohjaan liittyneiden kuntien kirkkoja.
Reissu tehtiin Amperin pikkubussilla.
Meitä piti olla matkalla mukana kaiken
kaikkiaan 26 osallistujaa. Itse laskin 22 rotaria ja seuralaista: Mäkelä avec, Hynynen
avec, Kuosmanen avec, Tuononen avec, Mäenpää avec, Kangas, Kupari, Nystén, Virta-
nen, Hellgrén, Paasonen ja kolme naapuriklubin rotaria vaimoineen.
Ehdimme kuitenkin ajoissa paikalle odottamaan opasta, jolta oli tilattu kierros kello 19.
Opas ilmestyi paikalle ja osoittautuikin erinomaisen hyväksi. Toisessa kerroksessa olevan
näyttelyn kiertäminen vei lähes tunnin. Sen verran siinä aikaa meni, että kahvio suljettiin
juuri nenämme edestä.
Opas johdatti aluksi meidät toiseen kerrokseen mahtavan leveitä Ateneumin pääportaita
pitkin. Ylätasanteella hän kertoi presidentin linnan historiasta. ”Taustalla oli vuoden 1808
tuhoisa palo, jonka jälkeen Helsingin keskustaan sai rakentaa vain kivisiä rakennuksia.
Kaupungin keskustan uudelleenrakentaminen vauhdittui, kun Suomesta tuli 1808-09 so-
dan jälkeen Venäjän keisarikunnan autonominen osa, ja keisari Aleksanteri I nimitti
Helsingin Suomen suuriruhtinaskunnan pääkaupungiksi. Uudisrakennuksilta vaadittiin
nyt laatua ja loistokkuutta.
Vuonna 1814 arkkitehti Pehr Granstedt suunnitteli varakkaalle kauppiaalle ja laivanva-
rustajalle J. H. Heidenstrauchille näyttävän toimitalon. Kolmikerroksisen rakennuksen
ensimmäinen kerros oli varattu kaupankäynnille ja toinen Heidenstrauchien asuinkäyt-
töön. Kolmas kerros oli jaettu vuokrattaviksi huoneistoiksi. Rakennus valmistui 1820 ja
se ehti toimia kauppiastalona 17 vuotta. Suomen senaatti osti sen Venäjän keisareiden
Suomen-edustustilaksi vuonna 1837.
Keisarin määräyksestä kauppiastalo muokattiin keisarillista käyttöä varten. Korjaus- ja
laajennussuunnitelman laati Carl Ludvig Engel, Helsingin tunnusomaisen empirekes-
kustan luonut arkkitehti. Siipirakennukseen valmistui tanssisali, ruokasali, keittiö, palat-
sin henkilökunnan tiloja sekä kreikkalaiskatolinen kirkko, jonka ikonostaasi oli esillä
näyttelyssä.
Ensimmäisessä kerroksessa olivat henkilökunnan asuintilat ja keittiöt, toisessa keisarin
vastaanotto- ja työtilat sekä osa makuuhuoneista. Ruokasali, tanssisali ja kirkko olivat
kahden kerroksen korkuiset. Kolmannessa kerroksessa sijaitsivat keisariperheen tilat, ja
sieltä oli myös kulku pieneen näköalatorniin. Sisustuksessa luotettiin pääasiassa helsinki-
läisiin käsityöläisiin. Joitakin hienoimpia huonekaluja ja valaisimia tuotiin Pietarista.
21
Valtiopäivien juhlallisia avajaisia varten tanssisali muutettiin vuonna 1876 Valtiosaliksi,
jonne sijoitettiin keisarin valtaistuin. Vuonna 1907 rakennettiin suurempi Valtiosali odo-
tushalleineen arkkitehti Jac. Ahrenbergin suunnitelmien mukaisesti.
Nuoren tasavallan valtiomuodon vakiinnuttua rakennus kunnostettiin Presidentinlinnaksi
vuonna 1921, minkä jälkeen sinne asennettiin keskuslämmitys vuonna 1938. Viimeinen
perusteellinen korjaus- ja entistäminen tehtiin 1970-luvun alussa. Nyt käynnissä on Pre-
sidentinlinnan peruskorjaus, jonka arvioidaan kestävän kaksi vuotta. Suurimmat muutos-
tarpeet aiheutuvat huonokuntoisten perustusten vahvistamisesta.
Presidentinlinnan taideteokset ovat peräisin lähinnä kahdesta kokoelmasta. Vanhemman
kokonaisuuden muodostaa keisarillinen taidekokoelma, jonka ensimmäiset teokset han-
kittiin 1850-luvun puolivälissä ja viimeiset 1897. Toinen laaja ryhmä käsittää itsenäisyy-
den aikana kootun talletuskokoelman Ateneumin taidemuseosta. Lisäksi Presidentinlin-
nan kokoelmiin on hankittu esimerkiksi pronssiset rintaveistokset kaikista presidenteistä
ja muotokuvat heidän puolisoistaan. Oli mielenkiintoista havaita, miten paljon muita suu-
rempi kooltaan oli Urho Kekkosen pysti.
Taidekokoelman sijoittaminen keisarilliseen palatsiin ja myöhemmin Presidentinlinnaan
jatkaa vanhaa perinnettä, jonka mukaan eurooppalaisten palatsien, linnojen ja kartanoi-
den sisustukseen kuului elimellisenä osana taide. Presidentinlinna edustaa Suomessa ylin-
tä yhteiskunnallista valtaa, ja palatsin taidekokoelma kuvastaa osaltaan sen ilmenemista-
poja, kuten arvokkuutta, edustavuutta, sivistyksellisyyttä, korkeatasoisuutta, tyylikkyyttä
ja pysyvyyttä.
Kokoelman hallitsevat teemat heijastelevat myös vallan eri muotoja. Ensimmäiset keisa-
rilliseen kokoelmaan hankitut maalaukset liittyvät Krimin sotaan ja keisarin maa-
alueiden puolustamiseen. Monet näyttävät maisema-aiheet havainnoivat Suomen eri alu-
eiden maantieteellisiä ominaispiirteitä ja ilmasto-olosuhteita. Meriaiheet laivoineen viit-
taavat kauppamerenkulkuun ja yhteyksiin muualle maailmaan, kun taas presidenttien
muotokuvat henkilöivät kansanvaltaisesti valitun ylimmän vallan käyttäjän.
Siirryimme sisälle näyttelyyn. Heti sisääntulokäytävän varrella oli Olof Helanderin kello-
ja. Kalajoella toimineelta tunnetulta ja taitavalta metallivalajalta, Olof Helanderilta, han-
kittiin keisarilliseen palatsiin 1859 neljä polttokullattua pronssista kelloa, jotka edustavat
hänen tuotantonsa huippua. Kellot edustavat ranskalaista uusrokokootyyliä. Niiden ko-
neistot ja valumuotit ovat luultavasti Ranskasta hankitut. Pöytäpendyylejä ovat alun alka-
en suojanneet lasiset kuvut.
Näyttelyn ytimenä ovat keisarillinen taidekokoelma sekä Ateneumin Presidentinlinnaan
tallettamat teokset, joiden lisäksi mukana on runsaasti arvokasta esineistöä. Esillä on mm.
Albert Edelfeltin, Werner Holmbergin, Ferdinand von Wrightin, Hjalmar Muns-
terhjelmin ja Akseli Gallen-Kallelan teoksia. Kuljimme huoneesta toiseen opasta seura-
ten. Kussakin huoneessa hän kertoi sen tilan merkittävimmistä tauluista osallistujille.
22
KARJALOHJAN KIRKKO JA UUSI PALOASEMA
Matkustimme kimppakyydein 5.6.2013 Karjalohjalle.
Susanna Kallio oli meitä vastassa kirkon ovella. Hän
kertoi ensin omasta taustastaan ja jatkoi kirkon histori-
alla. Ensimmäisenä kohteena oli vuonna 1860 valmis-
tuntu kivikirkko. Sen suunnitteli lääninarkkitehti Jean
Viik. Kirkko sijaitsee harjun laella niin, että se näkyy
Puujärveltä ja toisaalta Lohjanjärven puolelta. Kirkko
on harmaakivinen päätytornillinen pitkäkirkko.
Kirkko oli käytössä 110 vuotta, kunnes se paloi 21.
syyskuuta 1970 salamaniskusta kirkon torniin, niin että
jäljelle jäivät pelkät seinät. Kirkon vasta uusittu kupa-
rikatto suli. Palosta pelastettiin Alexandra Såltinin
maalaama alttaritaulun lisäksi kynttiläkruunu, ehtool-
lismalja, pienempiä tauluja sekä Maija af Ursinin
suunnittelemat ja paikallisen seppä Sillanpään takomat
kyntteliköt. Rauniot jäivät paikoilleen kahdeksikym-
meneksi vuodeksi. Sinä aikana sisälle ehti kasvaa koi-
vua, pajua ja heinää.
Museovirasto ilmoitti 1987, että rauniot oli suojattava
enemmän rapautumisen estämiseksi. Pioneerikoulu
olisi halunnut räjäyttää rauniot harjoitustyönä, minkä
Museovirasto torjui. Kattokeräys käynnistyi 1989. Ra-
haa tuli hyväntekeväisyyskonserteista ja myyjäisistä.
Sortumiskunnossa ollut kivikirkko katettiin 1990. Hel-
singin piispa Eero Huovinen toimitti kesällä 1991 kir-
kon käyttöönoton. Kivikirkkoa alettiin vähin erin kor-
jata lahjoitusvaroin sponsorointiperiaatteella. Uusi ta-
puli rakennettiin kolmessa osassa, ja se valmistui 1995.
Kirkon viereen rakennettiin
1977 uusi matala
"lasikirkkona" tunnettu ra-
kennus. Rakennuksen mate-
riaaleina ovat teräs, lasi ja
tiili. Karjalohjan seurakunta
sai kirkonkellot vuosiksi
1970-1977 lainaksi entisestä
Pitäjänmäen kyläkirkosta. Peruskorjattu kirkko on seurakunnan
pääkirkko. Kirkossa on digitaaliset urut.
Susanna Kallio
Sponsorin laatta kirkon seinässä
23
KARJALOHJAN UUSI PALOASEMA
Kirkosta siirryimme paloasemalle, jonka viimeistely oli vielä kesken. Asfaltti oli tulossa
pihalle lähipäivinä. Myös sisustus oli osin kesken. Varsinaiset toiminnalliset puitteet oli-
vat kunnossa. Maastokelpoinen paloauto oli valmiina tallissa. Palokunnalla on käytös-
sään myös telamönkijä. Se edustaa aluepalolaitoksen uutta standardia. Testien tuloksena
telamönkijä hakkaa tavallisen pyörällisen version kesällä ja moottorikelkan talvella. Tu-
levaisuudessa moottorikelkoista luovutaan kokonaan.
Meitä olivat isännöimässä palokunnan päällikkö ja VPK:n hallituksen puheenjohtaja. He
vaikuttivat hyvin tyytyväisiltä uuteen asemaan. Kaikkea haluttua ei saatu, mutta toteutet-
tu rakennus on toimiva ja selvä parannus entiseen verrattuna.
Aseman on rakennuttanut Lohjan kaupunki. Aluepalolaitos maksaa siitä normaalin vuok-
ran.
VPK:n naisjaosto tarjosi kahvit ja keräsi vapaaehtoista tukimaksua palokunnan toimin-
taan.
Kuvassa vasemmalta ovat Mikko Wynne-Ellis, Pekka Hynynen, Tellervo Kangas, Tarja Virta-nen, Tuire Nystén, Kalevi Laakso. rouva Wynne-Ellis, …, Tarja Virtasen poika, Eero Ranta-laiho, Markku Paasonen, palokunnan päällikkö ja Matti Kupari.
24