Lapsilähtöinen oppiminen

Jorma EnkenbergProfessori (emeritus)

1Joensuu 25.9.2011

Opettamisen/kasvattamisen ulottuvuuden ääripäät

Working on children

Your experiences, your concerns, your hopes, your fears, your desires, your interests count nothing. What counts is what we are interested in, what we care about, and what we have decided you to learn.(Holt)

vs.

Working with children

Education demands you write the script of your own life with the help of people who love and care about you. (Gatto) 2Joensuu 25.9.2011

Miten tullaan tietämään?Miten opitaan?

Tietämään tulemisen alkuperä on sosiaalisessa ja se on luonteeltaan kulttuurista (lopulta kulttuurin ajattelu- ja toimintamallien omaksumista)

Tietämään tuleminen on seurausta sekä ulkoisesta (kehollisesta; havaittavasta) että sisäisestä (mielensisäisestä;piilossa olevasta; ajattelusta) toiminnasta, vuorovaikutuksesta, merkitysneuvottelusta, ohjaavien/medioivien välineiden käytöstä, itseoppimisesta sekä yhteisöön liittymisestä.

Tietäminen itsessään merkitsee kykyä oppia (vrt. Habermas)

3Joensuu 25.9.2011

Oppimissysteemejä

Koti, leikkiryhmä, päiväkoti, alakoulu, yläkoulu, lukio/ao,

yliopisto/amk, koti, vapaa leikki kotipihalla, harrastusryhmä,

kirjasto, museo, urheiluseura, tanssi, lukupiiri jne.

4Joensuu 25.9.2011

Koti - luonnollinen oppimissysteemi

Lapsi on luonnostaan tutkija ja kokeilija ja pyrkii rakentamaan merkityksiä maailmasta kokoamalla siitä tietoa.

Suurin osa tässä oppimisesta ei ole seurausta opettamisesta vaan jatkuvasta ja hengittämisen kaltaisesta toiminnasta.

Aivomme on ohjelmoitu oppimaan.

Aivomme oppivat virheistä ja muodostavat itse itsensä korjaavan systeemin.

(Meighen,2003) 5Joensuu 25.9.2011

Oppimissysteemien luokittelu

Autoritäärinen (yksi ihminen tai joukko ihmisiä (pl. oppijat) tekee päätöksen mitä oppia, miten oppia ja miten oppimista arvioidaan ja mikä on oppimisen ympäristö)

Autonominen (päätöksen em. asioista tekee yksi ainoa ihminen, oppija itse)

Demokraattinen (oppijoiden(ml. opettajat/asiantuntijat) muodostamalla ryhmällä on valta tehdä useimmat päätöksistä, koska valta on jaettu)

Interaktiivinen (edellämainittuja menettelyjä käytetään vaihtelevassa järjestyksessä ja eri painotuksilla) 6Joensuu 25.9.2011

Oppiminen toimintateoreettisena systeeminä

Tavoite/pyrkimys

Kohde

Tulos

Välineet

Toimija(t )

KONTEKSTI

7Joensuu 25.9.2011

Jaetussa/lapsilähtöisessä oppimisessa(child originated, negotiated learning)toiminta on lähtöisin oppijoista mutta opettajan rajaamaa sekä viitoittamaa.

Se on luonteeltaan konstruktiivista, jatkuvaa ja vastavuoroista opettajien, lasten ja vanhempien muodostamassa yhteisössä.

Se tukee optimaalisesti oppijoiden, oppimiskohteen, sitä kuvaavien representaatioiden sekä oppijoiden sen hetkisen tiedon välisiä merkitysneuvotteluja.

Lapsilähtöinen oppiminen oppimissysteeminä

Lapsi-/oppilaslähtöisessä oppimisessapäätöksenteko on neuvoteltua ja jaettua

8Joensuu 25.9.2011

Mitä tavoitteita oppimiselle/kasvatukselle tulisi

asettaa alati muuttuvassa maailmassa?

Mitä lapsen tulisi tietää ja kyetä tekemään?

9Joensuu 25.9.2011

21. vuosisadan taidot?

ATC21S (rahoittajina Microsoft, Intel ja Cisco)started with a group of more than 250 researchers across 60 institutions worldwide who categorized 21st-century skills internationally into four broad categories:

Ways of thinking. Creativity, critical thinking, problem-solving, decision-making and learning

Ways of working. Communication and collaborationTools for working. Information and communications technology (ICT) and information literacySkills for living in the world. Citizenship, life and career, and personal and social responsibility

Learning to collaborate with others and connect through technology are essential skills in a knowledge-based economy.

10Joensuu 25.9.2011

Lapsilähtöinen oppimissysteemi käytännössä

Design-suuntautunut pedagogiikka

Osallistava oppiminen (tulkinta oppimisesta)

Itseoppiminen Liittyminen yhteisöön

Situationaalinen oppimisen konteksti

Personoitu oppimisympäristö

Sosiaalinen media

Teknologia (medioiva teknologia)

Yhteiskehittely (opetusmalli)

Lapsi/oppilas suunnittelijana

Lapsi/oppilas tutkijana 11Joensuu 25.9.2011

Opetuksen suunnittelun seitsemän periaatetta:

Kokonainen ilmiö

Ilmiötä kommunikoivat objektit/artefaktit

Sitouttavat kysymykset (driven questions)

Oppijoiden ideat/tulkinnat ilmiöstä ja objekteista

Suunnittelemalla oppiminen (LBCD; learning by collaborative designing)

Lasten omat teknologiat ja työvälineet

Vapaus valita näkökulma ja suunnittelun kohde

12Joensuu 25.9.2011

Oppimisprosessi ankkuroidaan lasten/oppilaiden ideoiden, ajattelun, käsitysten ja tulkintojen varaan tutkimuksen kohteena olevasta ilmiöstä(epistemologinen prinsiippi)

Työskentely tapahtuu käsitteellisillä objekteilla ja artefakteilla, jotka edustavat ko. ilmiötä tukeutumalla samalla fysikaalisiin ja kognitiivisiin työvälineisiin (ontologinen prinsiippi)

Tietämään tulemista ja osaamista edistetään yhdessä tapahtuvan suunnittelun (design; opitaan suunnittelemalla) avulla (oppimisperiaate)

Lasten/oppilaiden omia teknologioita käytetään havaintojen teossa ja kommunikoinnissa (teknologinen prinsiippi)

Opettaja tarjoaa oppimisresursseja, ohjaa ja tukee toimintaa (opettajan toimijuuden prinsiippi)

Ohjaavat kysymykset (driven questions) ja kokonaiset oppimistehtävät sitouttavat oppimiseen (opettamisen prinsiippi).

13Joensuu 25.9.2011

Opetusmallin rakenne

2. Koukuttavan, ilmiöön liittyvän

ongelman muotoilu

3. Todellisten ilmiötä kommunikoivien

tutkimuskohteiden kiinnittäminen

4. Aineiston koonti kohteista (teksti,

video, kuva, haastattelu jne.)

5. Aineiston järjestäminen,

analysointi sekä ratkaisun kuvaaminen

1. Ilmiöstä keskustelu, siihen

liittyviin representaatioihin

tutustuminen

14Joensuu 25.9.2011

Esimerkki toteutuneesta oppimissysteemistä

http://www.youtube.com/watch?v=gVKeTflC5Qg

15Joensuu 25.9.2011

Empiirisesti kiinnostavia kysymyksiä

Lapsilähtöinen oppiminen/design-suuntautunut pedagogiikka ja käsitteellisen ja teoreettisen ajattelun kehittyminen?

Pedagogiikka ja oppimiseen sitoutuminen?

Tietämisen ja toiminnan verkostoituminen kollaboratiivisissa pienryhmissä?

Pedagogiikan hyväksyttävyys erilaisissa kasvatus- ja opetuskulttuureissa?

Joensuu 25.9.2011 16

Joensuu 25.9.2011 17

Joensuu 25.9.2011 18

Joensuu 25.9.2011 19

Vain joustava, humaani, personoitu ja demokraattinen oppimissysteemi kasvattaa ihmisiä, jotka eivät vahingoita toisia, ympäristöä tai itseään ja jotka yrittävät rakentaa kulttuuriamme kestävien arvojen, yhteistoiminnan ja reiluuden varaan.

20Joensuu 25.9.2011

21Joensuu 25.9.2011

Aiheesta lisää:

Enkenberg, J. (2010). A framework for the future teaching and learning environments. Paper presented in Julis 2010 meeting, University of Eastern Finland, Joensuu.

Liljeström, A. & Enkenberg, J. (submitted for publication). Learning and teaching by collaborative designing in formal and informal science learning environment.

Liljeström, A., Vartiainen, H.& Enkenberg, J. (in preparation) Social networking of action and knowing in design-oriented learning.

Meighan, R. (2003). Learning Systems: the good, the bad and the ugly.... In Learning Cooperative Quarterly. Vol.1, No.2. 9-11.

Vartiainen, H. & Enkenberg, J. (2011). Enlargement of Educational Innovation: An Instructional Model of the Case Forest Pedagogy. Proceedings of the 4th International Network-Based Education 2011 Conference The Social Media in the Middle of Nowhere. University of Lapland Publications in Education 25.

Vartiainen, H. , Enkenberg, J. & Liljeström, A. (2009). Oppimisen kokeminen ja sitoutuminen oppimisaihioiden ja tutkimusprosessin suunnittelua painottavissa oppimisprojekteissa. Interaktiivinen tekniikka koulutuksessa 2009 -konferenssin tutkijatapaamisen artikkelit. Tampere University Press, Interaktiivisen median tutkimuksia - Research of Interactive Media 2.

Kiitos!

22Joensuu 25.9.2011