Yle ja Internet vuonna 2020

TehtävänantoTäällä kirjoitetaan yhdessä kertomus Ylen netin tulevaisuudesta 10 vuoden aikajänteellä. Ota "kynä käteen" ja osallistu muokkaamalla tekstiä. Työ liittyy Ylen uusissa palveluissa tekeillä olevaan tulevaisuustyöhön, josta tarkemmin Aikaleima-blogissa: Aikaleima-blogi: Sinä ja netti tästä 10 vuoden kuluttua? http://www.slideshare.net/ylefi/yle-ja-internet-2020

Kielimuurit ylitetään

Kielimuurit ylitetään: kaikki voivat käyttää omaa äidinkieltään ja ohjelmat hoitavat tulkkauksen niin tekstiin kuin ääneenkin. Voimme todella ryhtyä tekemään yhteistyötä globaalisti.    Päästään lähes reaaliaikaiseen kielten kääntämiseen. Tämä mahdollistaa helpon keskustelun eri kielisten ihmisten välillä. Suomea kun osaa vain noin 5M ihmistä, mutta tämän jälkeen 5 miljardia ihmistä voivat keskustella keskenään. Kielenkääntö toimii myös mobiilisti, jos sattuu tapaamaan kaukaisia virtuaalituttavia fyysisesti... On silti ihan kiva osata vieraita kieliä, siitä on hyötyä akkujen loppuessa. Hyvä kommunikaatio vaatii kuitenkin enemmän. Kieli on myös olemista ja elämyksiä.

Ylen kannalta käännösohjelmien kehitys tämä merkitsee, että ohjelmasisältöjen automaattikäännökset ja -tulkkaukset   tasaavat pelikenttää tuoden paljon uutta, ei-englanninkielistä,   materiaalia saataville - ja vastaavasti kasvattavat suomenkielisten   tuotantojen yleisöpotentiaalia.  Aluksi   ihmisten tekemät englanninkieliset tekstitykset lisääntyvät, koska käännösohjelmat toimivat parhaiten englannin kielestä.   Automaattikäännöksiä parannellaan yhteisöllisesti.

Joiltakin osin keskustelut ovat palanneet juurilleen, 1990-luvun  uutisryhmiin, jolloin oli yksi globaali keskusteluryhmä (engl.), jossa  oli mahdollista keskustella jostakin spesifistä aiheesta. 

Chat  ja perinteinen keskustelu ovat sekoittuneet keskenään siinä missä eri mediatkin. Keskusteluryhmissä käytetään 3-D-tekniikkaa, videoita jne. Videoihinkin voidaan tehdä hakuja. Uutta on, että omalla sovelluksella tehdään 2- tai 3D -malleja, joita etsitään verkosta - vaikka Ylestä.

Etäläsnäolo arkistuu

Yhä useamman arki sisältää kansainvälistä etäläsnäoloa kasvotusten. Tapauskohtaiset tuumatiimit  kutsutaan koolle juuri niiden oikeiden asiaan liittyvien ihmisten kanssa. On älytty alkaa pitää myös virtuaalisia kahvihetkiä ja 'käytäväkeskusteluja' vaikkapa kokoustauoilla, joissa ihmiset voivat tavata epävirallisesti (=ilman agendaa) - näin myös hiljainen tieto ja hiljaiset signaalit pääsevät leviämään etänä.

Käytämme nettiä korvaamaan palavereita ja luentoja, joita varten jouduimme ennen kulkemaan pitkiä matkoja. Toisaalta joillekin etätyö on ollut arkea jo kymmenen vuotta sitten. Kun  työmatka on muutama metri kannettavan luo, pitää huolehtia omasta hyvinvoinnistaan ja liikkumisestaan entistä tarkemmin.

Useimmille raskaista työmatkoista luopuminen on kuitenkin helpotus ja nyt muistellaan, kuinka aikoinaan selvittiin kun työnteossa oli vielä käytössä sähköposti ja kokoonnuttiin samaan tilaan pitämään KOKOUKSIA pitkienkin matkojen takaa.

Samaan aikaan lähiläsnäolon ja kohtaamisten arvo on kasvanut. Työpaikka fyysisenä tilana on suunniteltu vuorovaikutusta ja kohtaamisia varten. Yksittäisiä työhuoneita ei tarvita, yksinäisen työn voi kukin tehdä missä haluaa. 

scottfeldstein: http://www.flickr.com/photos/scottfeldstein/326244930/

1

Asiakkaat voivat olla myös läsnä yrityksen toiminnassa paremmin. Voidaan kuunnella ja keskustella vuorovaikutteisesti jo ns. tekemisen aikana eikä vain sen jälkeen. Karikot ja virhearvioinnit voidaan välttää jo alku vaiheessa. Myös yritys ja asiakkaat vaan yrityksen sisällä tietoa ja ideoita voidaan jakaa koko talon kanssa. Hyvä idea kun ei aina välttämättä tule tuotekehityksestä.

Etäläsnäolo vähentää myös ruuhkia ja päästöjä. Lisäksi stressi vähenee kun ei tarvitse lähteä aamulla aikaisin paahtamaan kiireessä ja väsyneenä liikenteeseen. Annetaan aikaa levolle sekä ideoinnille eikä stressille.

Tulevaisuudessa ei tarvitse enää fyysisesti matkustaa kun kaikki paikat löytyvät luonnollisenoloisia virtuaalimaailmasta. Käytännössä löydetään uudestaan kyläasuminen ja koko suku asuu vieressä. Yksi paistaa leipää ja toinen juo olutta.

Tiedonhallinnan merkitys kasvaa

On yhä tärkeämpää osata hallita omaa tiedon- ja viihteenjanoaan. Kouluihin on tullut omaksi oppiaineekseen 'Tiedonhallinta', jonka tarkoituksena on vain löytää oma sisäinen katkaisin, jolla jatkuva tietotulva ja sen kiihottama mielikuvitus saadaan kytkettyä edes hetkeksi lepotilaan.

Laajakaistayhteydet ja kännykkäliikenne vain halpenevat, samaan aikaan kun taantuma ja työttömyys ohjaavat kuluttajat halvimpien ja helpoimmin saavutettavien viihdemuotojen piiriin eli katsomaan telkkua ja surffaamaan netissä. Nettiriippuvuuden lisääntyminen ja yhteiskunnallinen eristäytyminen tai passivoituminenkin ovat yleisiä. 

    

Postiluukusta ei tule enää fyysisiä kirjeitä, sanomalehtiä tai mainospostia, koska kaikki kirjeet ja mainokset lähetetään suoraan kotien 'tablet’-laitteisiin tai vastaaviin seinänäyttöihin. Halukkaat voivat ostaa erillisiä mainospostisuodattimia, joiden avulla kodin viihdekeskus ei ylikuormitu suoramarkkinoidusta roskapostista.

Kaikki verkkoliittymät voi saada samanaikaisesti näkyville yhdellä vuorovaikutteisella kartalla.

Taskussa oleva tietokone kertoo kaupungilla - halutessani silmälaseihin - lähellä olevien yritysten tarjouksista ja tuotteista, vaikka uudesta mattojen ja verhojen väreistä ja miten ne sopivat kotiini tai työpaikalleni tai vaikkapa ystävieni luona. Samalla voin lähettää tietojani yritykselle, vaikkapa tarjouskyselyn muodossa, ja yritys saa tietojani mieltymyksistäni. 

Mobiilikäytössä puheella on tärkeä rooli sekä tiedon kuluttamis- että tuottamisvälineenä

Puhuttu, kirjoitettu ja visuaalinen ilmaisu on saatu yhteisen tiedonhallinnan ja löydettävyyden piiriin. Tiedon etsijä voi tehdä hakunsa omaan tyyliinsä tai

tilanteeseen sopivimmalla tavalla, koska hakukone osaa tehdä tarvittavat käsitteelliset ja kielelliset muunnokset.

Kansalaisten identiteetit verkostuneet

byrion: http://www.flickr.com/photos/byrion/4553799383/

Idrewuk: http://www.flickr.com/photos/idrewuk/3944267766/

2

Netinkäyttäjillä on verkostuneita identiteettejä, jotka luovat avoimen toimintaympäristön. 

Kansalaiset   käyttävät virtuaalista rahaa tai muuta tapaa osoittaa arvoa eri   asioille. Näillä uusilla arvonvälittämiskäytännöillä netinkäyttäjät löytävät uusia tehokkaita ja kaikkia hyödyntäviä tapoja pyrkiä  yhteisiin tavoitteisiin. Netinkäyttäjien sisällöntuotannossa käytetään  yleisesti   tällaisia vertaisuuteen perustuvia toimintamalleja. Nämä  uudet  toimintamallit mahdollistavat yhteistoiminnan kaikille vapaasti   riippumatta varallisuudesta, yhteiskunnallisesta asemasta tai muista   rajoitteista. 

YLE   tarjoaa kaikille kansalaisille puitteet luoda netti-identiteetin ja   osallistua uusiin arvonvälittämiskäytäntöihin perustuviin   toimintaympäristöihin. YLE  tarjoaa ei-kaupallisen ympäristön myös kansalaisyhteiskunnan  kohtaamisiin. Tarjolla on ilmainen, eettinen ja tietoturvallinen alusta,  jossa kukin esiintyy omalla nimellään. Järjestöt ovat saaneet mainion  toimintaympäristön. Aktiivisilla kansalaisilla on omia "asemia", siis  omalle nimelle luotuja megafoneja, jossa he pitävät omaa  multimediakanavaansa, videoineen ja podcasteineen, uutisineen ja  kommentteineen.

Toisaalta  koko ajan on uhkana vetäytyminen kansalaismedia-areenalta, koska se  vetää puoleensa ääriliikkeitä ja laittomia hankkeita, joita YLE ei voi  puolueettomuutensa takia tukea.

(Työssä)oppiminen

Oppiminen ja erityisesti työssä oppiminen on muuttunut. Enää ei vetäydytä päiviksi opiskelemaan, vaan opitaan muun tekemisen ohessa ja välissä, pieninä palasina. Oppimistekniikka on sirpaleisen tiedon omaksumista hetkittäin ja

jatkuvassa vuorovaikutuksessa muiden kanssa keskustellen, sparraten ja ihmetellen. Uuteen on totuttu, vaikka aluksi työpaikoilla käytiin keskusteluja mm. ajankäytöstä, koska koulutukseen käytettyä aikaa ei voitu enää erottaa muusta työajasta. Etäläsnäolon arkistuminen vei lopulta  työnantajan mielenkiinnon pois ajankäytön seurannasta muutenkin.

Työyhteisöjen yhteiset koulutukset ja vetäytymiset ovat muuttaneet luonnettaan. Faktat opitaan verkosta, yhteinenaika käytetään palkitsevaan vuorovaikutukseen ja yhteishengen vahvistamiseen sekä ideointiin. Tärkeää ei ole mitä tiedät tai muistat, vaan että osaat löytää oikean tiedon sitä tarvitessasi. Ilmaista ja hyvää ohjemateriaalia lähes kaikkeen löytyy verkosta, ja se riittää usein käsillä olevaan tarpeeseen. Työssä oppimisessa on taas käytössä vanha oppipoika-mestari -asetelma: joitain asioita voi oppia parhaiten seuraamalla osaavaa tekijää muutaman päivän. 

Medialaitteet kulkevat mukana

Kaikilla on aina mukana kulkevat kosketusnäyttöiset laitteet, jotain älypuhelimen ja tabletin väliltä. Ne ovat koko ajan yhteydessä nettiin ja niissä pyörii koko ajan Facebook tai vastaava, joka kokoaa kasaan muiden ihmisten kiinnostukset, uutiset sun muut.

Kotona ja työpaikalla on tietysti pöytäkoneita (tai sohvakoneita ent. "telkkari") tai läppäreitä ja käyttöjärjestelmä toimii niin, että kun loggautuu omilla tunnuksilla koneeseen, näkee samat jutut kuin puhelimesta. 

Jcapaldi: http://www.flickr.com/photos/jcapaldi/4919429315/sizes/m/in/photostream/

Khedara: http://www.flickr.com/photos/khedara/2409501587/

3

Netti täyttyy videoista ja kuvista ja ihmiset lukevat jatkuvaa uutisvirtaa, jota tuottavat uutistoimistojen lisäksi tavalliset ihmiset.

Mukanakulkevat medialaitteet ovat myös tuotantovälineitä. Tämän kehityksen myötä YLEssä halutaan kehittyä tapahtumantuottajana ja tapahtumien partnerina. YLE tuo verkostomaisten osaamisyhteisöjen tapaamisiin - kuten Alt-party, PixelAche ja MindTrek - sellaista osaamista (=ihmisiä) ja välineistöä, jota näiden ei itse ole mielekästä omistaa tai kehittää yksittäisiä tapahtumia varten. YLE tukee osaamisyhteisöjen omaa tieto- ja mediatuotantoa ja saa vastineeksi ensioikeuden materiaalin jakeluun.

Hyvälaatuista kuva- ja äänimateriaalia voidaan kuvata harrastelijahintaluokan välineillä ja lähettää lähes mistä tahansa, mikä mahdollistaa materiaalin saamisen yhä helpommin käyttöön ja mukaan lähetyksiin. IPv6, hiljalleen yleistyvä, uusi internet-protokolla,  mahdollistaa kenelle tahansa omien nettikanavien pystyttämisen; enää jakelijat eivät ole pullonkaulana valitsemassa kuka lähettää ja mitä. Toisaalta tästä aiheutuu aivan uusia ongelmia ja lähetyksien valvomista yrittävä viranomainen on joutunut palkkaamaan tekoälyjä avukseen kanavatulvan seuraamisessa. Tekijänoikeusjärjestöt rahoittavat omia valvontarobottejaan.

Ylen sisällöt ja palvelut

Yle.fi   toimii yhdellä tai kahdella verkkoon vakiintuneella alustalla, jotka   yhdistävät käyttäjien sosiaaliset kontaktit ja verkossa olevan   informaation. Kaikki tuotettu sisältö julkaistaan samalle alustalle. 

Näkymät  yle.fi sisältöön räätälöityvät kontekstitietoisten palveluiden avulla  sekä  personoiduiksi että reaaliaikaiseksi mediaviraksi.

Television katselun murroksessa Ylen kanavamäärä on laskenut.  Ylen merkitys on korostunut yhä enemmän vapaan suomenkielisen materiaalin tuottajana. Yle on alettu mieltää kansallisvarannoksi ja koko toiminnan lopputulos on avointa Creative Commonsia. Tekijänoikeudet mahdollistavat kaiken Yle.fi:n mediasisällön vapaan jakamisen. Sen päälle  kasvaa oma yritystoimintansa jatkojalostamaan sitä erilaisiin  tarpeisiin. Yle tuottaa verkkoon lyhyitä ja pidempiä pätkiä, kuvaa,  ääntä, tekstiä, videoita, ohjelmia, tietokantoja, tietovirtoja (syötteitä feedejä). YLE   mahdollistaa Internetissä kansalaismediaa perinteisen roolinsa kautta   eli tarjoamalla "objektiivista" pohjatietoa kaikkien käyttöön. Sillä on  hyvin koottu ja helppokäyttöinen tietovaranto, jonka avulla kansalaiset   voivat taustoittaa omia projektejaan ja jota YLE itsekin käyttää laatujournalismiin.

Ylellä  on myös keskeinen asema muiden kotimaisten, julkisilla varoilla  tuotettujen tietojen ja materiaalien jakelijana. Ylen palvelut ovat  saatavilla moniin erilaisiin laitealustoihin ja toimivat myös suomen  ulkopuolella, mistä ulkosuomalaiset ovat kiitollisia.  Ylen  tuotanto on siis vapaasti jaettua ja jatkojalostettavissa. Lex Petteri  Järvisen ansiosta nykyinen tekijänoikeusjärjestelmä uudistettiin ja  kaikkiin Ylen tuottamiin teoksiin sovelletaan nykyään samaa public domain -periaatetta, kuin muihinkin virkamiesten ja viranomaisten  tuotoksiin.

Televisiotoiminta on muuttunut vapaammaksi. Yksittäiset henkilöasiakkaat tai yhdistykset voivat entistä vapaammin, nopeammin ja helpommin vuokrata (hetkellisesti) kanavan käyttöönsä ja lähettää siellä omaa ohjelmaansa. Televisio- ja muut tietoverkkoyhtiöt voivat entistä tarkemmin laskea, milloin heidän verkoissaan on vapaata kanava-aikaa myytävänä ja huutokaupata ko. ajan pikaisesti.

Televisio on kuollut sellaisena kuin tunsimme sen. On-demand on yleisimmin käytetty ratkaisu. Vanhoja tekijöitä TV-alalla ovat TV-kaista ja Boxee. Matkaviestimestä tai kannettavasta multimedialaitteesta katsotaan ladattavia ohjelmia. Uutiset saa pikaviestimitsekin. 

Paikannukseen perustuvat palvelut ovat yleisiä, samoin kameraa ja kuvantunnistusta käyttävät ohjelmat. Voimme yhdistää esimerkiksi uutiset entistä tarkemmin tapahtumapaikalle. Voin esimerkiksi katsella 3D-laseilla Ylen ulkomaankirjeenvaihtajan reaaliaikaista raporttia jostakin kriisipesäkkeestä (kriisejä riittää...) ja tämän

Solacet: http://www.flickr.com/photos/solacetech/4568659253/

4

jälkeen voin liikkua samaisessa virtuaalisessa maailmassa ja löytää muiden tekemää sisältöä (video, kuva, jotain muuta?).

Erinäköiset aplikaatiot ovat valloittaneet netin. Monet perinteiset nettisivut ovat poistuneet. Surffailu ja tiedon hankinta tapahtuu liikkeessä, poissa kotikoneen näytön ääreltä. Internet on siellä missä ihminenkin on.

Pelit vakiintuivat valtamediaksi 

Tieto ja kokemukset on paketoitu usein peleihin. Aktiivisesta tekemisestä ja kokemisesta on tullut yleinen tapa kuluttaa mediaa ja oppia. Yle on laajentanut yhteistuotantomallinsa kattamaan myös peliteollisuuden.

Hyöty- ja ajanvietepelisovellukset ovat sekoittuneet keskenään. Käytettäessä hyötysovellusta voi valita osallistuvansa valikoiduilla tiedoillaan peliin, ja päin vastoin. Pelimäisillä toiminnallisuuksilla teetetään ihmisillä työtä, joka sujuu edelleen koneilta huonommin - esimerkiksi hahmontunnistus epäselvästä kuvasta.  Aikakausiharrastajat  jotka harrastavat mennyttä aikaa; he haluavat kokea jonkin vuoden 'sen  ajan näkökulmasta', katsoen vanhoja uutisia, tv-ohjelmia,  'lehtijuttuja', radio-ohjelmia, vanhoja webisivuja, ym.  Samalla syntyy jatkuvasti päivittyvää suomalaista  arkikulttuurihistoriaa, kun kaikki voivat yhdistää omaa "tässä ja nyt"  -materiaaliaan  menneen ajan arkistopätkiin. Ylen sisällöt ovat  kansalaisten ja Ylen yhdessä tekemiä ja toisiaan täydentäviä. Yhteisenä kansallisomaisuutena ne ovat myös saumattomasti yhteydessä muiden kulttuurilaitosten sisältöihin.

Pelien, leikkimisen ja vakavien tavoitteiden yhdistämisestä syntyy uusia mainonnan ja liiketoiminnan mahdollisuuksia. 

Uudet mediateknologiat rikastavat kerrontaa

Laajennettu todellisuus ja geotaggaus mahdollistavat esimerkiksi uutisten ja uutisklippien sijoittamisen kartalle ja fyysiseen ympäristöön ja päinvastoin: kaupunginosassa näkee kännykästään helposti siihen liittyvät paikallisuutiset.  

Laajennetun todellisuuden avulla on mahdollista katsella kaupunkia kännykkänsä 'aikaikkunasta' vaikka parin vuoden takaa, ("tuonkin talon kohdalla oli rakennustyömaa"). Vastaavasti voi katsoa, miltä uusi vielä rakentamaton toimistotalo näyttäisi.

Läheskään  kaikkea yle.fi-sisältöä ei enää tuoteta ihmisvoimin ”näppäilemällä tai  klikkailemalla”, vaan koneet luovat perussisällön jota ihmiset  rikastavat (Web Squared, Internet of Things). Reaalimaailmaan sulautetut  pienet ubi-tietokoneet ympärillämme keräävät tietoa. Yle.fi toimii sekä  verkkoa kuuntelevana että verkkoon tuottavana mediana. 

Internet sulautuu ympäristöön

Internet on sulautunut ympäristöön ja pääsy Internetiin on itsestään selvää, kuten pääsy sähköverkkoon.

Tietokoneet ovat yhä pienempiä... toki edelleen löytyy isompia koneita. Ihmisen ja koneen välinen kommunikointi on entisestään lisääntynyt. Tv ja netti ovat sulautuneet toisiinsa. 

Tietosuojaa on paranneltu, mutta samalla voidaan ihmisiä kontrolloida entistä enemmän netin välityksellä. 

Ihmisiin on alettu jo siirtää mikrosiruja. Nyt - vuonna 2020 - jotkut haluavat jo, että kaikki henkilön tietokoneeseen tallennettu tieto näkyisi myös ihmisen iholla olevasta mikrosirusta.

Netti  kuluttaa tietoliikenteen lisääntymisen takia entistä enemmän energiaa,  mutta netin käyttö ja eri tietojärjestelmien parantunut tiedonkeruu ja  kommunikointi lisää

energiansäästömahdollisuuksia muualla.

Kodit  pystyvät myymään 'itsetuottamaansa' sähkö tai lämpöenergiaa helpommin 

5

sähköverkon kautta. Fyysisessä liikenteessä tiedetään ajantasaiset  ruuhkahuiput ja nopeimmat, turvallisimmat, halvimmat ja  helppokulkuisimmat reitit kohteisiin.

TV  on siirtynyt enemmän Internetin kautta jaettavaksi, mikä mahdollistaa  teräväpiirron ja peta-eksatavujen kokoisen tallennuskapasiteetin  pilvipalvelussa myös muualla kuin Etelä-Suomessa. Lähes  kaikki on  netissä, mistä on etua ja haittaa. Kodinkoneitakin täytyy suojata  (palomuurin taa), ettei pesukoneeseen tartu viruksia. Toisaalta koneiden nopea tiedonvälitys ja alkeellinen yhteistoiminta osaa   esimerkiksi sammuttaa asunnon sähköt oikosulkutilanteessa, estäen  pahemmat vauriot. 

Mainonta tunkee kaikkialle 

Kodin puoliläpäisevät älyikkunat, jotka ovat jo aiemmin osanneet hyödyntää aurinkoenergiaa ja jotka ohjelmoitavina kapistuksina tietävät, milloin asukas haluaa herätä auringonnousuun tai mihin aikaa illasta

hän haluaa pimentää ikkunanäkymänsä, osaavat lähettää ulkopuolelle näkyvään pintaansa videota ja kuvia. Mainostajakuluttajan tv lähettää kaikki mainostelevisiossa pyörivät mainokset älyikkunoihin kodin ulkopuolella kulkevien iloksi.

Halpojen ja kestävien näyttöjen takia nettimainonta on lisääntynyt myös linja-autojen istuimien selkänojissa, yksityisautoissa, rakennusten seinillä ja muuallakin. Näyttöihin ilmestyy ajankohtaan ja katsojiin sopivia ja heitä koukuttaviakin mainoksia. Käyttäjät voivat sopivissa rajoissa myös muokata näitä mainoksia. Siispä käyttäjä voi mainita, että juuri hän pitää mainostetusta tuotteesta ja suosittaa sitä kaikille tutuillekin. Mainoksilla rahoitetaan lähes kaikki tulevaisuudessa tapahtuva tietoliikenne. Julkisen liikenteen käyttäjätkin voivat ostaa osan matkoistaan suostumalla katsomaan mainoksia.

Mediattomuus valintana

Yksi näkökulma tulevaisuuteen on se, että mediasisältöjen tullessa läsnä kaikkialle ja koko ajan, tulee vapaaehtoisesta mediattomuudesta merkittävä tekijä. Mediapaasto on luonteva valinta ja siitä muodostuu uusi statussymboli, johon kuitenkin vain harvalla on työn tai muun elämän puolesta mahdollisuutta.

Vapaaehtoiset mediapaastoajat eivät tietenkään halua osallistua median maksamiseen, mikä aiheuttaa myös lisäpainetta julkiselle palvelulle.

XX:ää ei kukaan voinut ennustaa

Wildcard-varaus. YY yllätti kaikki. Siksi edes vuosina 2007-2010, jolloin ilmestyi kymmeniä organisaatioiden tuottamia tulevaisuuskatsauksia, selvityksiä ja raportteja -  (vrt. http://www.slideshare.net/ylefi/ylefitulevaisuusvirikepaketti), ei nähty, miten XX:n muutos voi aiheuttaa ZZ:n. Nyt se on osa arkeamme, pidimmepä siitä tai emme. 

Waynenf: http://www.flickr.com/photos/waynenf/3725860708/

6

Alla chatloki 30.9. – 3.10.2010

September 30, 010

7:00 Tuija Aalto: Huomenta!7:00 Tuija Aalto: Chatissa voit jutella tekstin tekemisestä ja muotoikusta tai vain muuten tervehtiä muista muokkaajia.7:01 Tuija Aalto: Pidetään itse teksti puhtaana huomautuksista7:40 SariV: Huomenta! Ei muuta asiaa, tämä on inspiroiva tehtävä!8:45 Antti Hirvonen: Huomenta. Tämä on tosiaan mielenkiintoinen kokeilu. Voisiko täällä olla tarkemmin selvitetty, mitä ollaan tekemässä? Luulen, ettei ulkopuoliselle heti oikein aukea.8:48 unnamed: Antti, lisäsin alkuun hieman taustoitusta, riittäisikö tuo?8:50 Tuija Aalto: Olen menossa Ylen aikaisen aamulähetykseen noin klo 9.15 kertomaan, miten kirjoitustyö etenee. Olisi tosi hienoa, jos TypeWithMessä silloin olisi joku juuri kirjoittamassa ja muokkaamassa tulevaisuuskertomusta! http://areena.yle.fi/player/index.php?channel=10&language=fi8:50 Antti Hirvonen: on jo parempi. mulla ainakin kesti hetkisen tajuta, miten tätä käytetään. siksi ajattelin, että toi esittely voisi olla tosi perusperusasioita valottava.9:07 tiina von martens: Hyvää huomenta Ylen aikaisen aamustudiosta9:07 teroheiskanen: huomenta9:08 Pörni: huomenta9:08 Kari-Hans Kommonen: Huomenta :) en tiedä ehdinkö olla tässä, mutta metakysymyksenä: onko tarkoitus jossain kohtaa dokumenttia keskustella enemmän esitettyjen "näkyjen" perusteluista? vai tapahtuuko se tässä, vai onko se lainkaan tarpeen.....?9:10 Petri Kola: Mä ainakin vaan laajennan ja kirjoitan jo aloitettun viereen. Toivottavasti Joku siivoaa tän joskus :-D9:11 Kari-Hans Kommonen: esim tuo mikrosiru ainakin herättää heti debattia :)9:13 Kari-Hans Kommonen: Ja toinen aihealue joka jossain vaiheessa teettää työtä on erilaiset uudet "tekoälyn" tuottamat palvelut, sitä mukaa kun niitä alkaa kehittyä.9:18 Arttu Silvast: Huomenta Huomenta. Kuuntelen Tuijaa lähetyksessä, jossa käytiin tarkastamassa tämäkin artikkeli. Interaktiivista :)9:25 Pörni: jokos tälllaisen typewith.me pavelun saisi firman sisäiseen käyttöön jostain?9:30 Arttu Silvast: Kieltämättä aika nerokas palvelu9:31 Pörni: Näkisin tälle paljon käyttöä sisäisesti.. pelkästään palaverimuistion tekeminen näin olisi helpompaa9:33 Jari Sandqvist: Hmmm9:35 teroheiskanen: @Pörni typewith.me käyttää etherpadin avointa koodia. Google osti etherpadin ja integroi sen google docsiin. http://etherpad.com/ Tietääkseni google docsissa on nykyään kaikki nämä samat yhteiskirjoituksen ominaisuudet. Firmakäytössä veikkailisin että kannattaisi kokeilla google docsia9:35 Jari Sandqvist: Ajattrelin äsken ihan samaa, teroheiskanen.9:41 Pörni: mutta tämä pitäisi saada täysin firman sisällä pyörimään9:41 Pörni: joku kun olisi tehnyt imagen jota voisi ajaa virtuaaliserverissä niin olisi jännää9:41 Jari Sandqvist: Viittaatko Pörni tietoturvariskeihin?9:42 Pörni: no niihinhän aina viitataan jos palvelu on julkisessa netissä ;)9:43 Jari Sandqvist: Olen vaan törmännyt tilanteisiin, jossa online sovellus haluttaisiin omille koneille pyörimään ihan vaan "varmuuden vuoksi"9:44 Jari Sandqvist: siirrynpä sentin tuolilla ja ryhdyn töihin, moikka

7

10:01 Tarja Ollas: Tieke tarjoaa Suomessa Etherpadia: http://muistio.tieke.fi/15:24 Tuija Aalto: Tarja, kiitos tuosta Tieke-linkistä!15:44 Tuija Aalto: Muistiossa rinnakkaisdokumentti http://muistio.tieke.fi/ep/pad/view/ro.HiAtzVG9eI0/rev.104120:26 Ilkka Pirttimaa: Etherpadin saa firman sisäverkkoon, koska Google on julkaissut sen avoimena koodina. Alleen se tarvitsee esim. Linuxin tai MacOS:n, tiedot tallentuvat MySQL kantaan. Mikäli ajatus ilmaisesta valmiiksi paketoidusta Etherpad-virtuaalikoneesta kiinnostaa, käy äänestämässä täällä: http://bitnami.org/product/etherpad23:02 Sami A: Tuijan Yle kansalaisyhteiskunnassa-tekstin kolme ekaa kappaletta niin hyviä, että mitäpä siihen lisäilemään :) Moniin muihin alakohtiin lisäsin omat viisisenttiseni aiheesta.

October 2, 2010

9:23 Jari Sandqvist: Tuija?20:25 Jari Sandqvist: tuija; pirautahan mulle keretessäs sunnuntaina: 040 8484 84 79

October 3, 2010

19:46 Tuija Aalto: Jari, en repeä tässä sunnuntaina soittelemaan, mutta kiitos panoksestasi tässä dokumentissa ja palataan viikolla!21:11 Tuija Aalto: Kari-Hans, keskustella voi ite valitsemassaan paikassa esm. linkittämällä tähän dokumenttiin, tai sitten blogissa, jonne muokkaan tästä erään version. Jokainen voi myös halutessaan haarauttaa tämän ottamalla kopion haluamastaan versiosta ja perustamalla oman dokumentin, jota muokkaa ja kutsuu muita mukaan.. kaikki on sallittua. Tämä on itselleni työkalu tuoda esiin näkökulmia, joita en muuten olisi tullut ajatelleeksi.21:24 Tuija Aalto: Moi Pirkka21:24 Tuija Aalto: Olipa hauskan näköistä, kun teksti alkoi yhtäkkiä elää ruudulla!21:24 Pirkka Aunola: Moi! Mä en muistanut minne tuota omaa ajatusta tulevaisuuden jutuista piti tehdä, niin tulin laittamana tänne sitä.21:24 Pirkka Aunola: Viime tipassa kun teen... :-D21:24 Tuija Aalto: Jätän editointihukin sulle hetkeksi siinä tapauksessa21:24 Tuija Aalto: paitsi siis hei21:24 Tuija Aalto: laita omasi ihmeessä intraan, pajaan, siellä on erillinen media 2020 - kansio21:25 Tuija Aalto: Ajattelin laittaa tästä yhteiskirjoitetusta versiota nimittäin sinne myös kopion21:25 Pirkka Aunola: Okei. Täällä on kyllä aikalailla jo myös ne asiat, joita olin itse ajatellut.21:25 Pirkka Aunola: Paitsi vapaaehtoinen mediattomuus.21:32 Tuija Aalto: Ah21:32 Tuija Aalto: No, ihan kuinka vain21:32 Tuija Aalto: Tehdään synteesiä työskentelyn kuluessa sitten21:38 Tuija Aalto: Sori että hätistin sinua täältä Pirkka, halusin paperisi myös intraan, mutta tätä saa siis myös kuka tahansa täydentää ja muokata21:39 Tuija Aalto: Kaikille muokkaajille: kiitos tähänastisesta panoksestanne! Teen joitakin muokkauksia tekstin aikamuodon ja tyylin yhtenäistämiseksi21:39 Tuija Aalto: ja saatan myös lyhentää. Tästä tulee aika pitkä :D21:54 Tuija Aalto: Tässä on tosi paljon asiaa!! Vasta nyt luen tuota kohtaa "aikakausiharrastajat". mahtavaa!21:58 Pirkka Aunola: Ei se mitään, kävin nyt laittamassa sen sinnekin ja myös lukemassa viimeiset lukemattomat referaatit. Paljon on asiaa sekaisin päässä!22:03 Tuija Aalto: Siitä on hyvä jatkaa ...22:06 Tuija Aalto: Mä harjoitin nyt aivan härskiä editointia ja poistin sen että Yle menisi mainosrahoitteiseksi. Tunnustan sen kumminkin tässä avoimesti.

8

22:38 Tuija Aalto: Kiitos kaikille muokkaajille, nyt exportoitu yksi versio jatkojalostukseen. Huom. alkuperäiset materiaalit, joista dokumentin siemenmateriaali on poimittu, löytyvät kokonaisuudessaan Aikaleima-blogista http://blogit.yle.fi/aikaleima/sina-ja-netti-tasta-10-vuoden-kuluttua

9