Uutta tietoa ilmansaasteiden

pitkäaikaisvaikutuksista

Johtava tutkija Timo Lanki

Ympäristöepidemiologian yksikkö

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Hiukkasmaiset ilmansaasteet

Altistumisen tiedetty jo pidempään olevan yhteydessä hengityselin- ja sydänsairauksiin

─ Mahdollisesti muihinkin sairauksiin

Hiukkaset kaasuja haitallisempia

─ Otsonilla terveydellistä merkitystä Suomessakin

Vuosia kestävä altistuminen erityisen haitallista

─ Ollut vain vähän tutkimuksia aiheesta, suuri osa USA:sta eurooppalainen ESCAPE-tutkimus

Pienhiukkasten (PM2.5; läpimitta<2,5 m ) haitoista eniten näyttöä

─ Myös ultrapienet (<0,1 m) ja karkeat (hengitettävät) hiukkaset (2,5 m <läpimitta< 10 m) haitallisia

Erityisesti pienhiukkaset tunkeutuvat tehokkaasti

sisälle.

ESCAPE / VESPA /TRANSPHORM

Pitkäaikaisen altistumisen vaikutukset

sairastuvuuteen ja kuolleisuuteen

Suomessa tutkimusalueena

Helsinki/Vantaa ja Turku/Loimaa -mittaukset ja mallit hiukkasten

pitkäaikaispitoisuudet kodin ulkopuolella

-FINRISKI terveysaineiston yhdistäminen

mallinnettuihin ilmansaaste- ja melutasoihin

TRANSPHORM: hiukkasten

koostumuksen merkitys

VESPA (Helsinki, Amsterdam,

Barcelona): ulkopitoisuuksien

yhteys altistumiseen

Ilmansaasteiden

pitkäaikaispitoisuudet

Eeftens ym. Atmospheric Environment 2012

Cyrus ym. Atmospheric Environment 2012

Hiukkaskoostumus

A orgaaninen hiili

B alkuainehiili

C PAH-yhdisteet

D benzo(a)pyreeni

Jedynska ym. Atmospheric Environment 2014

Kuolleisuus • Beelen ym. Lancet 2014, 22 seurantatutkimusta, 13 maata, yli 350 000

seurattavaa, seuranta keskimäärin 14 vuotta

• PM2.5 suurempi vaikutus kuin amerikkalaisissa tutkimuksissa

• Myös vilkas liikenne asunnon edessä kulkevalla tiellä lisäsi riskiä.

• Vaikutuksia myös alle raja-arvojen olevilla pitoisuuksilla

• Vaikutus voimakkaampi miehissä, tupakointi ei muuttanut vaikutusta.

Pienhiukkaset ja keuhkosyöpä

7

Huom. IARC luokitteli ulkoilman hiukkaset

karsinogeeniksi 2013!

Raaschou-Nielsen ym.

Lancet 2013

Myös liikennemäärä 100 m etäisyydellä yhteydessä syöpään

Sydänsairauksien ilmaantuvuus

Exposure

Fixed

Increment

Model-3‡

Hazard Ratios

(95% CI)

PM10 (µg/m3) 10 1.12 (1.01 to 1.25)

Coarse PM (µg/m3) 5 1.06 (0.98 to 1.15)

PM2.5 (µg/m3) 5 1.13 (0.98 to 1.30)

Absorbance PM2.5 (10-5

/m) 1 1.10 (0.98 to 1.24)

NO2 (µg/m3) 10 1.03 (0.97 to 1.08)

NOx (µg/m3) 20 1.01 (0.98 to 1.05)

Traffic intensity on the nearest road adjusted for background

NO2 (vehicles/day)

§

5,000 1.01 (0.98 to 1.04)

Traffic load on major roads in a 100m buffer adjusted for

background NO2 (vehicles*meters/day) 4,000,000 1.00 (0.95 to 1.06)

Cesaroni ym. BMJ 2014

Liikennemelun lisääminen malleihin ei muuttanut tulosta.

Vaikutuksia myös EU:n raja-arvoa matalammilla pitoisuuksilla

Muita ESCAPE-tuloksia

Ilmansaasteet eivät yhteydessä sydänsairauksista

aiheutuneisiin kuolemiin.

─ Eivätkä yksittäiset alkuaineet (TRANSPHORM)

Ilmansaasteet eivät yhteydessä hengityselin-

sairauksista (ei syöpä) aiheutuneisiin kuolemiin.

Ilmansaasteet lisäsivät lapsilla keuhkokuumetta.

─ Myös lähimmän tien liikennetiheys (9% lisäys per

5000 ajoneuvoa/vrk)

Raskaudenaikainen altistuminen lisäsi lapsen

pienipainoisuuden riskiä.

─ Jälleen myös lähimmän tien liikennetiheydellä merkitystä

(6 % lisäys)

Muuta uutta tietoa?

WHO:n REVIHAAP-projekti kävi läpi kaiken

uuden ilmansaasteiden terveyshaittoihin

liittyvän tiedon (tueksi EU:lle).

Ensimmäisiä vihjeita saatu ilmansaasteiden

mahdollisesta yhteydestä “uusiin sairauksiin”

kuten diabetekseen ja hermostollisiin

sairauksiin.

Lisää tietoa biomassan palamishiukkasten

(sis. puunpoltto) sekä karkeiden hiukkasten

(kuten katupöly) haitallisuudesta

─ Tarvetta pitkäaikaistutkimuksille

Käsitys siitä, ettei ole olemassa haitatonta pitoisuutta

vahvistunut raja-arvot poliittisia.

Muuta uutta tietoa?

Pitkäaikainen altistuminen otsonille

yhteydessä myös lisääntyneeseen

kuolleisuuteen

Liikennealueilla asuminen yhdistetty

terveyshaittoihin, mutta epäselvää mikä

ilmansaaste (pääasiassa) syynä haittoihn

Edelleen epäselvä, mikä on typpidioksidin

terveydellinen merkitys

─ Poliittisesti iso asia!

─ Pitkäaikainen altistuminen yhdistetty moniin haittoihin, mutta voi

selittyä hiukkasten haitoilla.

─ Kokeellisissa lyhytaikaistutkimuksissa havaittu haitalliseksi

tulkittavia muutoksia hengityselimistössä.

─ Suositellaan raja-arvon perusteellisempaa uudelleenarviointia…

Ilmanlaatuvyöhykkeet Helsingin seudun ympäristöpalvelut / pääkaupunkiseutu

Suositellut etäisyydet erikseen herkille kohteille (koulut,

päiväkodit ja leikkikentät, asukaspuistot, vanhusten

palvelutalot, sairaalat)

LILA-projekti (yhdessä HSY:n kanssa)

• Avainkysymys: kuinka lähelle vilkkaita teitä voi rakentaa ilman, että terveysriskit huomattavasti kasvavat?

• Kuinka hahmottaa HSY:n suositusten noudattamisesta saatavat terveyshyödyt?

• TP1: ilmansaasteiden pitoisuuksien aleneminen etäännyttäessä tiestä

• TP2: suojaetäisyyksien noudattamisella saavutettavien terveyshyötyjen laskeminen ja havainnnollistaminen

• TP3: Case-tarkastelu - Helsingin yleiskaavan kaupunkibulevardit

• TP4: selvitys suojavyöhykkeiden käytöstä muualla maailmassa

• ”suojavyöhykkeestä” muutakin hyötyä kuin ilman-saastehaittojen väheneminen (hulevedet, kesä-lämpötilat, melu, viherrakentaminen)

LILA-malli: hiukkaslisä tien läheisyydessä

Johtopäätöksiä

Liikennealueella asuminen lisää pitkäaikaisaltistumista hiukkasille.

─ Voidaan pienentää vähentämällä liikennemääriä, tehostamalla ilmansuodatusta ja/tai erottamalla vilkkaat liikenneväylät herkistä kohteista ja asuinalueista.

Vahvistusta pitkäaikaisen altistumisen haitoista

Vaikuttaa hengityselin- ja sydänsairauksien lisäksi myös syöpätapausten määrään.

─ Raskaudenaikaisesta altistumisesta todennäköisesti haittoja

─ Mahdollisesti vaikuttaa muihinkin sairauksiin, kuten diabetekseen ja hermostollisiin sairauksiin.

Suojavyöhykkeillä voidaan vähentää sairastuvuutta.

─ Ongelmallista pyrittäessä tiivistämään kaupunkeja