Politiikkatoimet ja lapsiperheet

Minna Salmi

Tutkimuspäällikkö

Sosiaalipolitiikan tutkimusyksikkö

Esityksen teemat

• Lapsiperheiden toimeentulo

• Subjektiivinen varhaiskasvatus- ja päivähoito-oikeus

– miksi hallituksen esitystä varhaiskasvatusoikeuden rajoittamisesta 20 tuntiin viikossa ei pidä toteuttaa

Minna Salmi Oikeus sosiaali- ja terveyspalveluihin -seminaari 10.11.2015 2

Budjetissa lapsiperheiden toimeentuloon vaikutetaan monella toimenpiteellä

Kaikki lapsiperheet

• poistetaan lapsilisän indeksisidonnaisuus

• asumiskulut nousevat (jätevero, energiavero, sähkövero, kiinteistövero ja

lämmityspolttoaineiden verot nousevat, asuntolainojen korkovähennys pienenee)

• sairauskulut nousevat (lääkekorvauksia leikataan, yksityislääkärien Kela-korvauksia

leikataan)

• liikkumiskulut nousevat (ajoneuvovero nousee)

Pikkulapsiperheissä lisäksi

• jäädytetään kotihoidon tuki 2016 – kohdistuu pääosin äiteihin

• heikennetään vanhempainpäivärahaa – kohdistuu pääosin äiteihin

• heikennetään äitiys-, isyys- ja vanhempainrahakaudelta kertyvää vuosilomaoikeutta rajaamalla loman karttuma maksimissaan 6 kuukauteen – kohdistuu vain äiteihin

• nostetaan päivähoitomaksuja

• kaksinkertaistetaan aamu- ja iltapäivähoidon maksut

Minna Salmi Oikeus sosiaali- ja terveyspalveluihin -seminaari 10.11.2015 3

Perusturvaetuuksien reaalitason kehitys 2005–2015:

Lapsiperheiden etuuksien reaaliarvo laskenut – lapsiperheiltä on jo leikattu

Minna Salmi Oikeus sosiaali- ja terveyspalveluihin -seminaari 10.11.2015 4

Lähde: Perusturvan riittävyyden arviointiraportti 2011–2015

0

100

200

300

400

500

600

700

800

2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015

€/kk

Takuueläke

Peruspäiväraha

Leskeneläke, jatkoeläke

Vähimmäis vanh./sairauspväraha

Kotihoidon tuki

Toimeentulotuen perusosa

Opintoraha, ennen 8/2014 aloitt.

Opintoraha, 8/2014 jälkeen aloitt.

Lapsilisä

Lapsiperheiden kokemus toimeentulostaan perherakenteen mukaan vuonna 2012 / Lapsiperheiden hyvinvointi 2014, THL

Kahdella viidestä lapsiperheestä toimeentulo-ongelmia, yksinhuoltajaperheissä kaksi kertaa useammin

Minna Salmi Oikeus sosiaali- ja terveyspalveluihin -seminaari 10.11.2015 5

%

0

10

20

30

40

50

60

70

80

Jää rahaa säästettäväksi Menojen kattaminentuloilla hankalaa

Perheen talous kehittyyparempaan suuntaan

Kaikki

Alle 3-v lapsia

3+ lasta

2 huolt perhe

Yh-perhe*

*

*

* *

*

*Ero perherakenteen mukaan tilastollisesti merkitsevä Lähde: Salmi ym. 2014

Minna Salmi Oikeus sosiaali- ja terveyspalveluihin -seminaari 10.11.2015 6

0102030405060708090

100

kaikki

alle 7-v lapsia

lapsia 3+

yksinhuoltaja

* *

Mahdollisuus perheen yhteiseen kulutukseen

jakaa perheitä

%

Perheellä on halutessaan varaa…

* *

*Ero verrattuna muihin ryhmiin tilastollisesti merkitsevä

*

* *

* *

* * *

* *

Lähde: Salmi ym. 2014

Toimeentulo-ongelmat heijastuvat lasten kulutusmahdollisuuksiin

Minna Salmi Oikeus sosiaali- ja terveyspalveluihin -seminaari 10.11.2015 7

0

10

20

30

40

50

60

70

80

90

kaikki

alle 7-v lapsia

lapsia 3+

yksinhuoltaja

Perheellä on halutessaan varaa lasten…

%

Lähde: Salmi ym. 2014

Toimeentulokokemukset merkittävä tekijä vanhempien voimavarojen ja lasten toiminta-mahdollisuuksien kannalta

• Toimeentulossa ongelmia → vanhempien ahdistus ja masennus lisääntyvät → vanhempien keskinäinen suhde kuormittuu → vanhemmuuden laatu heikkenee (enemmän rankaisevaa, vähemmän ohjaavaa) → lasten hyvinvointi heikkenee (Leinonen 2004)

• Lasten elämässä toimeentulo ja kulutusmahdollisuudet eivät ole vähäinen asia: taloudellinen eriarvoisuus saattaa johtaa syrjimiseen, ryhmästä sulkemiseen ja kiusaamiseen (Hakovirta & Rantalaiho 2012)

• Toimeentulo-ongelmat periytyvät ja lisäävät lasten ja nuorten syrjäytymisriskiä

– jos lapsuuden perheessä toimeentulo-ongelmia, nuorilla on yleisemmin vähäinen koulutus, mielenterveysongelmia, huostaanottoja ja toimeentulovaikeuksia aikuisina (Paananen ym. 2012)

Minna Salmi Oikeus sosiaali- ja terveyspalveluihin -seminaari 10.11.2015 8

Miksi subjektiivista päivähoito-oikeutta ei pidä rajoittaa: Päivähoidon merkitys tasa-arvo- ja perhepolitiikassa

• Päivähoito oli poliittisella agendalla yli sata vuotta, ennen kuin oikeus saatiin kaikille alle kouluikäisille (Välimäki 1998, Salmi 2005)

• Perhepoliittisen paradigman muutos: luovutaan perheiden oikeudesta vapaaseen valintaan lapsen hoidon järjestämisessä

• Varhaiskasvatus on lapsen oikeus, jonka ei pidä olla riippuvaista vanhempien työstä ja sen muutoksista

– riskinä lapsen varhaiskasvatusryhmän vaihtuminen edestakaisin ja näin lapsen pitkäjänteisten ihmissuhteiden vaarantuminen -> lapsen hyvän kasvun edellytykset eivät toteudu (Salmi ym. 2012)

• Varhaiskasvatus- ja päivähoito-oikeus on myös vanhempien oikeutta hoitopalveluun, työn ja perheen yhteensovittamisen kulmakivi

– työvoimapoliittinen ja tasa-arvopoliittinen merkitys: turvaa molempien vanhempien osallistumisen ansiotyöhön / opiskeluun

Minna Salmi Oikeus sosiaali- ja terveyspalveluihin -seminaari 10.11.2015 9

Subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden rajoittaminen ja ansiotyöhön osallistuminen • Ansiotyön kokonaisuus koostuu usein jaksoista, joiden välillä voi

olla katkoja – joutuuko lapsi silloin vaihtamaan hoitoryhmää?

– määräaikaisissa työsuhteissa 25–34 -vuotiaista naisista 27 %, miehistä 15 %

– naisten uusista työsuhteista 61 % määräaikaisia, miehillä 47 %

– itsensä työllistäjien osuus työllisistä kaksinkertaistunut 2000-luvulla; 62 % freelancereista 25–44-vuotiaita – heillä todennäköisesti päivä-hoitoikäisiä lapsia (Pärnänen & Sutela 2015)

• Osa-aikatyö yleisimmin 30 tuntia viikossa, keskimäärin 20 tuntia

– 20 tunnin varhaiskasvatus ja hoito ei riitä osa-aikatyötä tekevien lapsille

– osa-aikatyötä tekevät äidit: puolet alle yksivuotiaiden töissä olevista äideistä, neljännes yksivuotiaiden äideistä ja viidennes kaksivuotiaiden äideistä (isistä osa-aikatyötä tekee 3 %) (Salmi & Lammi-Taskula 2014)

• Työttömien vanhempien hankala etsiä aktiivisesti työtä, jos lapsi on siirretty osa-aikaiseen varhaiskasvatukseen

Minna Salmi Oikeus sosiaali- ja terveyspalveluihin -seminaari 10.11.2015 10

Paluu tarveharkintaan tuottaa ongelmia

• Lakiesityksen mukaan vanhempien pitää osoittaa, että lapsi tarvitsee varhaiskasvatusta ja hoitoa enemmän kuin 20 tuntia

• Valtaosa alle kouluikäisten lasten vanhemmista ansiotyössä tai opiskelee kokopäiväisesti

– lakiesityksen perustelut: osa-aikaiseen varhaiskasvatukseen siirtyisi 6,7 % nykyisin kokopäiväisen varhaiskasvatuksen piirissä olevista lapsista = noin 11 000 lasta

– 93 % vanhemmista joutuisi osoittamaan kokopäiväisen varhais-kasvatuksen tarpeen = koskee noin 300 000 vanhempaa -> lisää työtä/byrokratiaa vanhemmille, työnantajille ja kunnilla

• Kokopäivähoidon oikeuttavien sosiaalisten syiden (lapsen kehitys ja tuen tarve sekä perheen olosuhteet) arviointi leimaa lapsia ja perheitä

• Tarveharkinta kunnissa → palvelut erilaistuvat asuinpaikan mukaan → riski lasten tasavertaisuuden toteutumiselle

Minna Salmi Oikeus sosiaali- ja terveyspalveluihin -seminaari 10.11.2015 11

Syntyykö säästöjä?

• Lasten varhaiseen kehitykseen investoiminen on taloudellisesti kannattavaa

• 1990-luvun laman vuosina lasten peruspalveluista leikanneet kunnat joutuivat 2000-luvun puolella käyttämään enemmän rahaa lasten ja nuorten psykiatrisiin palveluihin (Paakkonen 2012)

• Lasten peruspalveluista säästäminen ei ole kustannustehokasta pidemmällä aikavälillä

• Lakiesityksen taloudellisten vaikutusten arviointi: varhaiskasvatuksen henkilöstö vähenee

– asetusmuutoksella toteutetaan ryhmäkoon nostaminen yli 3-vuotiaille

– nämä leikkaukset heijastuvat kielteisesti lasten hyvän kasvun edellytyksiin – riskinä lisäkustannukset korjaavissa palveluissa pidemmällä aikavälillä

• Henkilöstön väheneminen ja osa-aikatyön lisääntyminen

– tasa-arvo-ongelma: työttömyys- ja toimeentuloriskit kohdistuvat pääosin naisiin, joita yli 95 % varhaiskasvatushenkilöstöstä

– kuormittaa julkista taloutta työttömyyskulujen lisääntymisenä ja verotuoton pienenemisenä

Minna Salmi Oikeus sosiaali- ja terveyspalveluihin -seminaari 10.11.2015 12

Syntyykö säästöjä, 2 • Kuntaliiton laskelmat

– varhaiskasvatusoikeuden rajoittamisesta osa-aikaiseksi syntyy säästöä vain siinä tapauksessa, että osa-aikaiset lapset ovat osapäiväisessä hoidossa, koska

– silloin hoitajien ja lasten määräsuhde voi olla 1/13 → henkilöstöä voidaan vähentää

– jos vanhemmat valitsevat osaviikkoisen palvelun, henkilöstömitoitus ei muutu eikä säästöjä synny

• Määräsuhde 1/13 tarkoittaa, että

– hoitoryhmät suurenevat → riski lasten hyvinvoinnille

– henkilöstön vähentäminen vaikeuttaa pedagogiikan kehittämistä

• Päivähoidon laadun heikentäminen voi pidentää kotihoidon tukikausia

– Äitien epäily päivähoidon laadusta vahvin ennustaja sille, että äiti on kotihoidon tuella vielä parivuotiaan kuopuksen kanssa www.thl.fi/perhevapaatutkimus)

– suuret ryhmät herättävät eniten tyytymättömyyttä (Kekkonen 2104)

• Säästöjen hakeminen nostamalla aikuisten ja lasten määräsuhdetta on vastoin lapsen etua ja lasten yhdenvertaisuutta – YK:n lasten oikeuksien sopimuksen 2. ja 3. artikla eivät toteudu

Minna Salmi Oikeus sosiaali- ja terveyspalveluihin -seminaari 10.11.2015 13

Suomessa vain 62 % alle kouluikäisistä lapsista on päivähoidossa – onko päivähoidon laajuus ongelma?

Minna Salmi Oikeus sosiaali- ja terveyspalveluihin -seminaari 10.11.2015 14

Minna Salmi Oikeus sosiaali- ja terveyspalveluihin -seminaari 10.11.2015 15

0

10

20

30

40

50

60

70

80

90

100

alle 1-v

1-2-v

3-5-v

1-6-v

Päivähoidossa olevat lapset ikäryhmittäin 1997–2013 % ikäryhmästä

Lähde: THL, päivähoitotilastot

%

Lähteitä • Kekkonen Marjatta (2014) Perheiden lastenhoitojärjestelyt ja tyytyväisyys päivähoitopalveluihin. Teoksessa

Lammi-Taskula Johanna & Karvonen, Sakari (toim.): Lapsiperheiden hyvinvointi 2014. Helsinki: THL, 258–272

• Leinonen Jenni (2004) Families in Struggle – Child Mental Health and Family Well-being in Finland During the Economic Recession of the 1990s: The Importance of Parenting. Helsinki: Stakes, Research Report 143

• Pärnänen Anna & Sutela Hanna (2014) Itsensätyöllistäjät Suomessa 2013. Tilastokeskus, Helsinki http://www.stat.fi/tup/julkaisut/tiedostot/julkaisuluettelo/yits_201400_2014_12305_net.pdf

• Salmi Minna (2005) Päivähoitoako kaikille lapsille? Erään instituution ja siihen suhtautumisen ristiriitoja. Teoksessa Heino Tarja ym. (toim.) Lapsuuden kudelmia. Helsinki: Stakes, 97–116

• Salmi Minna & Lammi-Taskula Johanna (2104) Lapsiperheiden vanhemmat työelämässä. Teoksessa Lammi-Taskula, Johanna & Karvonen, Sakari (toim.): Lapsiperheiden hyvinvointi 2014. Helsinki: THL, 26–35

• Salmi, Minna & Sauli, Hannele & Lammi-Taskula, Johanna: Lapsiperheiden toimeentulo. Teoksessa Lammi-Taskula, Johanna & Karvonen, Sakari (toim.): Lapsiperheiden hyvinvointi 2014. Helsinki: THL, 82–104

• Salmi Minna, Mäkelä Jukka, Perälä Marja-Leena & Kestilä Laura (2012) Lapsi kasvaa kunnassa – miten kunta voi tukea lasten hyvinvointia ja vähentää syrjäytymisen riskejä. THL Päätösten tueksi 1/2012 http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-245-690-8

• Sutela Hanna & Lehto Anna-Maija (2014) Työolojen muutokset 1977–2013. Tilastokeskus, Helsinki

• THL Perhevapaatutkimus, tuloksia 23.10.2015 https://www.thl.fi/fi/tutkimus-ja-asiantuntijatyo/hankkeet-ja-ohjelmat/perhevapaatutkimus/tuloksia/epailys-paivahoidon-laadusta-voi-pidentaa-aitien-kotihoidon-tuen-kayttoa

• Työvoimatutkimus, Työajat vuonna 2014. Tilastokeskus 28.4.2015 http://www.stat.fi/til/tyti/2014/13/tyti_2014_13_2015-04-28_kat_003_fi.html

• Välimäki Anna-Leena (1998) Päivittäin. Lasten (päivä)hoitojärjestelyn muotoutuminen varhaiskasvun ympäristönä suomalaisessa yhteiskunnassa 1800- ja 1900-luvulla. Oulu: Acta Universitatis Ouluensis E 31

Minna Salmi Oikeus sosiaali- ja terveyspalveluihin -seminaari 10.11.2015 16