Upload
syl
View
4.506
Download
1
Embed Size (px)
DESCRIPTION
Kyky-projektin työpaja ylioppilaskuntien järjestö- ja kulttuurisektorien tapaamisessa Tampereella 12.5.2011. Esitys sisältää alustuspuheenvuorojen lisäksi muistiinpanot keskusteluista ja ryhmätöistä. Työpajan aiheina olivat Kyky-projektin esittely, opiskelukyky, yhteisöllisyys ja niiden edistäminen järjestötoiminnassa, saavutettava järjestö- ja kulttuuritoiminta sekä järjestötoiminnassa jaksaminen.
Citation preview
Opiskelukyvyn edistäminen järjestö- ja kulttuurisektoreilla
12.5.2011 1
Ylioppilaskuntien järjestö- ja kulttuurisektorien tapaaminen12.5.2011, Tampere
Laura Heinonen, SYLAnn-Marie Norrgrann, Tamy
Esityksen sisältö
3-12 Kyky-projekti, opiskelukyvyn ja yhteisöllisyyden edistäminen järjestö- ja kulttuurisektoreilla
13-27 Saavutettava järjestö- ja kulttuuritoiminta
28-34 Järjestötoiminnassa jaksaminen
2
Opiskelukyvyn edistäminen 2011-2013: Campus Conexus II
- Opiskelukykyä ja yhteisöllisyyttä korkeakouluopintoihin
Toimijat
•Tampereen yliopisto•Tampereen yliopiston ylioppilaskunta•Tampereen teknillinen yliopisto•Aalto yliopisto•Aalto yliopiston ylioppilaskunta•Suomen ylioppilaskuntien liitto
4
Yhteisöjen ja opiskelijatoiminnan kehittäminen -osaprojekti(SYL, Aalto, AYY ja Tamy)
Opiskelukyky ja Kyky-hanke 2009-2010:
-SYL toteutti-OKM rahoitti
-Unifi tuki
Opiskelukykykäytännöt:kerättiin yliopistoista
hyviä käytäntöjä
Opiskelukykysuositukset:laadittiin suositukset
opiskelukyvyn edistämiseen
Kyky-toiminnan levittäminen
”opiskelukyky on opiskelijan työkykyä”
”oppilaitos voi tukea opiskelu-kykyä monin eri tavoin”
”opiskelukyky on yhteydessä oppimis-tuloksiin ja opintojen etenemiseen”
”opiskelukyvyltään hyvä opiskelija on tuleva osaava ja hyvinvoiva työntekijä”
Opiskelukykymalli
Kunttu 2009, työterveyslääkäri 1/2009
Omat voimavarat
Opiskelu-taidot
Opiskelu-ympäristö
Opetus-toiminta
Opiskelu-kyky
- Opiskelutekniikka- Opiskeluorientaatio- Oppimistyylit ja -tavat- Kriittinen ajattelu- Ongelmanratkaisukyvyt- Sosiaaliset taidot- Opintosuunnitelman teko- Ajankäytön suunnittelu
- Persoonallisuus- Identiteetti- Elämänhallinta- Elämäntilanne ja olosuhteet- Sosiaaliset suhteet- Fyysinen ja psyykkinen terveys- Käyttäytyminen
- Fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen ympäristö - Oppilaitosten opiskeluyhteisöt- Opiskelijoiden omat yhteisöt
-Opetus ja ohjaus-Pedagoginen osaaminen-Tuutorointi
Materiaalia opiskelukyvyn edistämiseen
Opiskelukykykäytännöt
–koottiin kyselyillä opiskelukykyä edistäviä hyviä käytäntöjä yliopistoista ja ylioppilaskunnista
–sisältää noin tuhat hyvää käytäntöjä aihepiireittäin jaoteltuna (esim. opintojen aloittaminen)
Opiskelukykysuositukset
–valtakunnalliset suositukset yliopistoyhteisöille opiskelukyvyn edistämiseksi
–laadittiin kokoamalla hyviä käytäntöjä
–Opiskelukykyä ja yhteisöllisyyttä –raportti
Käytännöt ja suositukset löytyvät osoitteesta http://www.syl.fi/materiaalit/opiskelukyky/
8
Opiskelukykysuositukset1 Opiskelukyvyn edistäminen on suunnitelmallista ja
organisoitua koko yliopistossa ja sen kaikissa yhteisöissä2 Opiskelutaitojen ja opiskelukunnon edistäminen kuuluu
opintoihin3 Opiskelu on esteetöntä ja opiskelijoiden erilaiset tarpeet
huomioivaa4 Opiskelijoita arvostetaan, kannustetaan aktiivisuuteen ja heidän
vaikutusmahdollisuuksiaan edistetään 5 Tukea, ohjausta ja kannustusta annetaan koko opintopolun ajan6 Työelämävalmiuksien ja työelämään siirtymisen edistäminen
kuuluu opintoihin 7 Yhteisöllisyydellä edistetään koko yhteisön hyvinvointia -
opiskelijoiden opiskelukykyä ja henkilöstön työkykyä
9
Yhteisöllisyys
Koostuu: sosiaalisista suhteista ja verkostoista, sosiaalisista normeista ja arvoista sekä luottamuksesta ja voimavaroista.
Edellyttää: toimintakulttuuria, joka suosii vuorovaikutteisuutta, neuvottelua ja sallii erilaisuuden.
10
Miksi yhteisöllisyys on tärkeää yliopisto-opiskelijan opiskelukyvyn kannalta?
• Lisää yhteisön jäsenten hyvinvointia ja terveyttä• Vahvistaa kiinnittymistä opintoihin• Mahdollistaa ryhmään kuulumisen ja hyväksynnän
saamisen kokemukset• Vuorovaikutteiset ja osallistavat opetusmuodot
11
Muistiinpanoja keskustelusta:
Miten järjestö- ja kulttuuritoiminta edistää opiskelukykyä ja yhteisöllisyyttä?
• yhteisöllisyyttä pystytään lisäämään sillä, että madalletaan eri ihmisten kynnystä osallistua tapahtumiin• osoitetaan, että vähemmistöt ovat tervetulleita• järjestötoimintaan on sisään kirjattua, että yhteisöllisyys lisääntyy, opiskelukyky kasvaa ja syrjäytymisriski vähenee• kulttuuri osallistaa ja tuottaa elämyksiä opiskelukyky lisääntyy• kuinka järjestöihin pääsee mukaan? miten toimintakulttuurista saadaan sellainen, että kaikki pääsee mukaan?• vahva tietyllä vanhalla tavalla tekemisen kulttuuri ainejärjestöissä• miten yhteisöön mukaan niitä, jotka ei valmiiksi kiinnostuneita?• huomion kiinnittäminen erilaisuuden hyväksymiseen muuttaa jo sellaisenaan normeja ja arvoja• ainejärjestöjen lisäksi harrastusjärjestötoiminnan tukeminen, harrastejärjestöistä voi löytyä itsevarmuutta, uusia
kokemuksia, omanlaista kaveriporukkaa• ainejärjestöjen pitää olla kaikille ko. alan opiskelijoille, mutta onko se mahdollista?• ainejärjestön vahva profiloituminen ja perinteikkyys voi olla yhteisöllisyyden kannalta sekä heikkous että vahvuus• varianssia ainejärjestöjen välillä – oma pieni järjestö ei profiloidu mihinkään muuhun kuin tietyn alan opiskelijoihin• vapaaehtoisuudessa voima, pitää olla vapaaehtoista myös muokata toimintaa omanlaiseksi, kärsiikö saavutettavuus
silloin?• kuuluvuuden tunne voi olla köykäisempi kuin järjestössä toimiminen, teekkarit esim. hyviä yhteisön luomisessa,
samoin taiteilijaidentiteetti, miten hyödynnetään tätä (kuuluvuuden tunne voi syntyä pelkkään Facebook-yhteisöön kuulumalla)?
12
Saavutettava järjestö- ja kulttuuritoiminta
Ylioppilaskuntien järjestö- ja kulttuurivastaavien tapaaminen Tampereella 12.5.2011
Laura Heinonen, SYLAnn-Marie Norrgrann, Tamy
Kyky-projekti, Campus Conexus II
13
Saavutettavuus, esteettömyys ja yhdenvertaisuus• Hyvä saavutettavuus kertoo erilaisten tarpeiden huomioimisesta ja toiminnan helposta
lähestyttävyydestä. Saavutettavuus tarjoaa mahdollisuuden osallistumiseen ja elämyksiin yksilöiden erilaisista ominaisuuksista riippumatta. Saavutettavuus merkitsee osallistumisen mahdollisuutta kaikille ilman kiusaamisen, häirinnän tai syrjinnän pelkoa.
• Saavutettavuutta voidaan parantaa poistamalla osallistumisen esteitä. Esteet voivat liittyä aisteihin, tiedotukseen, ymmärtämisen vaikeuteen, asenteisiin, fyysisiin tai taloudellisiin tekijöihin sekä päätöksenteossa oleviin puutteisiin. Hyvän saavutettavuuden edellytyksenä on tietoisuus esteistä ja keinoista niiden poistamiseksi.
• Yhdenvertaisuus on perusoikeus. Oikeudenmukaisessa yhteiskunnassa kaikilla ihmisillä tulee olla yhdenvertaiset mahdollisuudet kouluttautua, tehdä töitä ja saada erilaisia palveluja. Yhdenvertaisuuslain mukaan ketään ei saa syrjiä iän, etnisen tai kansallisen alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.
14
Saavutettavuus palvelee kaikkia
• Esteettömyys ja saavutettavuus ovat fyysisen ja sosiaalisen ympäristön ominaisuuksia, eivät yksilön
• Erityisryhmien tarpeiden huomioimisesta usein hyötyä kaikille (hyvät opasteet, tiedon saatavuus, selkeä kieli)
• Kenen tahansa mahdollisuus osallistua voi olla hetkellisesti toiminnan esteettömyyden varassa (jalka paketissa, vieraalla paikkakunnalla, masentunut)
• Järjestöjen toimintaa ja tapahtumia suunniteltaessa tulisi lähtökohtana olla saavutettavuus, esteettömyyden huomiointi yksittäistapauksessa erikseen on hankalaa
15
Monenlaiset opiskelijat
• perheelliset• eri ikäiset• eri vakaumukset• sukupuoli- ja
seksuaalivähemmistöt
• sosioekonomiset erot• etninen tausta• muualla asuvat• persoonallisuus• sairaudet tai vammat
16
Fyysinen esteettömyys
• hissi, luiska, inva-wc, leveät oviaukot• induktiosilmukka, valaistus, selkeät opasteet• saapuminen eri kulkuvälineillä• Lepotilat, lastenhoito• Sukupuolineutraalit wc-tilat ja mahdollisuudet
valita miten majoittuu• Yhteystiedot: mahdollisuus esittää toiveita ja
kysyä
17
Tiedotus
• Kieliversiot (esim. yliopiston opetuskielten mukaan)• selkeät tiedotteet (lukihäiriöt ja kieltä huonosti osaavat)• avointa ja kaikille suunnattua• esteetön verkkoviestintä• Mistä saa lisätietoa, keneltä voi kysyä• Sisäpiirivitsien välttäminen viestinnässä, ei sulje pois yhteisöllistä
henkeä • tapahtumakutsu
– Tieto esteettömyydestä ja käytettävistä kielistä– Pääsymaksut ja muut kulut– Saapuminen paikalle (pysäköinti, opasteet, osoitetiedot, kartat)
• Tilaisuuden sisällön kuvaaminen helpottaa tulkin ja myös osallistujien valmistautumista
18
Toiminnan monipuolisuus
• Erilaisia tapahtumia, kaikille jotain
– keskustelutilaisuudet, seminaarit, kulttuuri, liikunta, juhlat, tutustumiskäynnit
• Mahdollisuus osallistua päätöksentekoon
– verkossa, työryhmissä ja toimikunnissa
– palautteenanto ja avoin keskustelukulttuuri
– Luottamustehtäviin hakeutuminen avointa kaikille
• Tapahtumien sijoittaminen erilaisiin ajankohtiin
– päivä- ja iltatapahtumia, viikonlopputoimintaa muualta muuttaneille ainakin alkuun
• Alkoholittomia tapahtumia, alkoholittomat vaihtoehdot, ei painostusta alkoholin käyttöön
– Kaikilla tapahtumilla on hyvä olla jokin sisältö tai tarkoitus niin, että selvin päinkin voi viihtyä
19
Suvaitseva ja avoin ilmapiiri
• oikeus kertoa tai olla kertomatta yksityisasioita• asiallinen suhtautuminen erilaisiin ihmisiin• avoin ilmapiiri jonne kaikki ovat tervetulleita• saavutettavuuden lisääminen ei ole vaikeaa
– tervehtiminen ja kuulumisten kysyminen tai "voinko auttaa" lisäävät saavutettavuutta.
– ei tarvita erityistä osaamista, ainoastaan tiedostamista, huomioon ottamista ja avoimuutta
• tieto ja asioista puhuminen lisäävät suvaitsevaisuutta• aktiivit voivat esimerkillään rohkaista muita sanomaan ei
ja olemaan omana itsenään
20
Alkoholin käyttökulttuurin muuttaminen
• Tarvitseeko alkoholin käyttökulttuuria muuttaa?• Ei kannustamista tai painostamista• Tapahtumien ei tarvitse aina olla täysin alkoholittomia
• Viinin juominen ruokajuhlissa, snapsi tai kaksi sitseillä tai bisseillä käynti futispelin jälkeen
• Tähän helpompi sitoutua kuin nollatoleranssiin?
• Tärkeää on, että raskaana olevan, alkoholistin, känniräyhääjän tai muuten vaan absolutistin tai harvoin juovan ei tarvitse jäädä kotiin juomattomuutensa takia
• Alkoholiton vaihtoehto aina saatavilla, myös alkoholia käyttäville
– Mahdollisuus valita alkoholiton vaihtoehto huomaamattomasti
21
Lisätietoa• http://esok.jyu.fi/ Esteetön opiskelu korkea-asteen oppilaitoksissa -
ESOK-hanke, mm. ohjeita esteettömään viestintään ja opaslehtisiä opiskelijoiden monenlaisuuden huomioimiseen
• http://www.seta.fi/ (Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen ihmisoikeusjärjestö Seksuaalinen tasavertaisuus ry), mm. linkkejä moniin aihetta koskeviin tietolähteisiin netissä
• http://www.yhdenvertaisuus.fi/ materiaalipankki yhdenvertaisuudesta viranomaisille, järjestöille ja muille yhdenvertaisuudesta kiinnostuneille ja koulutusta järjestäville tahoille. Syrjinnänvastaisten projektien tuottamia hyviä malleja, käytäntöjä ja materiaaleja.
• http://www.syl.fi/materiaalit/opiskelukyky/ Tietoa Kyky-projektista, Kyky-käytännöt ja -suositukset sekä muuta materiaalia
22
Muistiinpanoja keskustelusta:
alkoholinkäyttökulttuurista opiskelijatoiminnassa
• Saa myös kännätä jos haluaa, sen lisäksi myös sisällöllisempiä tapahtumia• Sisältö tapahtumissa toisi jouhevasti mahdollisuuden olla juomatta• Yo-kunnasta lähtevää, leviäisi sitä kautta järjestöihin• Toisaalta olisiko parempi että lähtisi järjestöiltä, ei ”ylhäältä linjattuna”?• Olisi hyvä, jos ylioppilaskunta ei kannattaisi tapahtumia joihin liittyy selkeästi
liiallista alkoholin käyttöä• Onko ylioppilaskuntien linjaukset alkoholipolitiikassa liian järeä ja ylhäältä
annettu• Alkoholittoman vaihtoehdon tulisi olla hyvä, ei vain vesi• Alkoholiton vaihtoehto on samanarvoinen valinta ilmoittautumisen yhteydessä
esim. vuosijuhliin (lähtökohtana usein alkoholillinen, alkoholiton valitaan erikseen)
23
Työskentely: Keinoja ja hyviä käytäntöjä saavutettavuuden lisäämiseksi järjestö- ja kulttuuritoiminnassa I
Tiedotus- Tiedotetaan kulttuurietuuksista ja –
mahdollisuuksista kootusti- Tiedotteen perään ”lisätiedot ja yhteydenotot” +
yhteyshenkilö ja yhteisytiedot- Tiedotetaan tapahtumasta eri järjestöille (myös mm.
Seta, vammaisjärjestöt jne.)- Flyerit myös pistekirjoituksella- Tiedottaminen mahdollisimman monta eri kanavaa
käyttäen (FB ym. Sosiaalinen media, sähköposti, julisteet, nettisivut jne.)
- Tiedottaminen tapahtumien lapsiystävällisyydestä- Tehokas & monipuolinen tiedotus- Nettisivujen toimivuus kaikilla selaimilla- Tiedotuskanavien selkeyttäminen (esim. että
opiskelijalle olisi selkeämpää, mistä hän lähtee etsimään tietoa tapahtumasta tms.)
- Annetaan/kerrotaan esimerkkejä hyvistä kokemuksista ja siten houkutellaan ihmisiä
- Tiedotus myös muilla kuin suomenkielellä esim. sähköpostitiedotteet myös englanniksi
- Mainostus muuallakin kuin sosiaalisessa mediassa- Englanninkielisen tiedottamisen lisääminen
suomenkielisen tiedottamisen rinnalle- Paremmat palautekanavat, opiskelijan pitäisi pystyä
antamaan helposti palautetta missä vaan- Tapahtumasta tms. tiedottaminen myös muilla kuin
opiskelijakulttuurin kanavalla, muut sähköpostilistat, kokonaisvaltainen yhteinen tiedottaminen
- Tiedotteet tapahtumista myös englanniksi (vaihto- ja kansainvälisten opiskelijoiden huomiointi)
- Selkeitä tiedotuskanavia, tapahtumakalenteri tms.- Kielimuurien huomioiminen paitsi että
mainostetaan englanniksi, myös kieli itse tapahtumassa (juonnot, sitsien veto jne.)
- Linkitetään kaikki viestintäkanavat- Selkeät säännöt sähköpostilistojen/tiedotuksen
käyttöön (sisäpiirivitsien yms. Poistaminen)
24
Työskentely: Keinoja ja hyviä käytäntöjä saavutettavuuden lisäämiseksi järjestö- ja kulttuuritoiminnassa II
Fyysinen ympäristö- Ylioppilaskunnan päivystykset kampuksilla- Järjestön hallituksessa tapahtumissa päätettäessä käydään
päätöksenyhteydessä aina läpi kohdat ”esteettömyys”, ”ympäristö”, ”monipuolisuus”
- Pyörätuolissa istuvan avustaja mukaan ilmaiseksi- Pelastus- ja turvallisuus suunnitelmat
12.5.2011 25
Työskentely: Keinoja ja hyviä käytäntöjä saavutettavuuden lisäämiseksi järjestö- ja kulttuuritoiminnassa III
Päätöksentekoon osallistuminen ja luottamustoimiin hakeutuminen- Pysyvät puhelinnumerot hallituslaisille (säilyy vuodesta toiseen vaihtuvien hallituksien käytössä, ei siis henkilökohtaisia)-Live-facebook-seuranta esim. liittokokouksista ja vaalipaneeleista jne.- avoimet hakukuulutukset tehtäviin-Kampus-päivystykset (ylioppilaskunnan hallituksen)- avoimuuden lisääminen päätöksenteossa (esim. kaikki pöytäkirjat ja muistiot nettiin, palautekoonnit)
26
Työskentely: Keinoja ja hyviä käytäntöjä saavutettavuuden lisäämiseksi järjestö- ja kulttuuritoiminnassa IV
Muita hyviä käytäntöjä:- Hengailuillat: kaikki saa tulla, pelaillaan pelejä, tehdään origameja jne.- Edullinen pääsymaksu tai ei pääsymaksua ollenkaan- Ainejärjestökilpailu, jonka avulla kiinnitetään huomio
saavutettavuuteen ja yhdenvertaisuuteen- Erilaisten ruokavalioiden huomiointi tapahtumien ym. Tarjoiluissa- Yhteistyö eri sidosryhmien kanssa (esim. ainejärjestöt) tapahtumissa
tuo erilaisia näkökulmia- Sekä ylioppilaskunnan väelle että järjestöille voisi järjestää koulutusta
yhdenvertaisuuden ja saavutettavuuden huomioimisesta toiminnassa- Viittomakielen tulkin hankkiminen esim. järjestökoulutuksiin ja
keskustelutilaisuuksiin
27
JÄRJESTÖTOIMINNASSA JAKSAMINEN
Ann-Marie Norrgrann 12.5.2011
28
Järjestötoiminnassa jaksaminen
Merkkejä jaksamisen heikkenemisestä:• Et ole tyytyväinen tekemäsi työsi laatuun• Työsi tuntuu liian vaativalta• Joudut herkästi ristiriitatilanteisiin• Työpäiväsi ovat pidentyneet, palautuminen työstä on
vaikeutunut• Myöhästelet enemmän, sairauslomat ja poissaolot
lisääntyvät
Lisätietoja: http://www.mastdo.fi/
Pohdintaa:
• Mitkä olosuhteet tai tilanteet heikentävät jaksamista?• Ratkaisuehdotuksia
Järjestötoiminnassa jaksaminen –ryhmätyöskentelyn tuloksia I
Haasteita● Koen epäonnistuvani● Ei koe työtä merkitykselliseksi● En koe työtä palkitsevaksi● Työilmapiiri● Luottamuksen puute● Työmäärän epätasainen
jakautuminen ( aika &määrä)● Epäselvä työnkuva● Konfliktit● Eriävät intressit● Kiire
Ratkaisuja• Keskustelut• Positiivinen palaute• Hyvä esimiestyö ja panostus• Delegointi• Avoimuus ja rehellisyys• Priorisointi!
Järjestötoiminnassa jaksaminen –ryhmätyöskentelyn tuloksia II
Haasteita● Liian vähäinen uni● Motivaation puute● Kiire● Ylityöt● Projektiluontoinen työ● Monta projektia samaan aikaan● Työn ja vapaa-ajan tasapaino● Yksin puurtaminen ( delegoimisen
vaikeus)● Jatkuva neuvottelu, jonka takia
tehtävän Eteneminen epävarmaa.● Ei jaksaisi jatkuvasti sosialisoida.
Miten kohdata? Heijastuu kotiin ja ystäviin väsymyksenä.
Ratkaisuja• Pidä vapaapäivä ja varaa aikaa
levolle• Pohdi syitä , juttele esimiehesi
kanssa.• Oletkohan saanut riittävästi
palautetta työstäsi?• Yhteiset palautekeskustelut• Hyväksy ajoittainen kiire.• Onko aina kiire?• Priorisoi!• Suunnittele ajankäyttösi• Ylityöt ovat lähtökohtaisesti
vapaaehtoisia, delegoi ja suunnittele.
• Jos jatkuvaa, juttele pomosi kanssa työmääristä.
Järjestötoiminnassa jaksaminen –ryhmätyöskentelyn tuloksia III
Haasteita● Huono johtaminen● Selän takana puhuminen● Haaliminen● Kuppikuntaisuus● Priorisoimattomuus● Tavoitteen puute/ hukkuminen● Vapaamatkustajuus● Projektien/ tilanteiden
kasautuminen● Tiukka taloudellinen tilanne
Ratkaisuja• Palautekanavat kuntoon• Lisätä tilaisuuksia avoimiin
keskusteluihin• Työnohjaus, koulutus omaan
työnkuvaan• Mahdollisuus avoimeen viestintään• Selkeä työnohjaus: kirjatut
linjaukset ja tavoitteet• YO-kunnan yhteinen visio –
viestintä• Sitouttaminen (palkitseminen)• Työnohjaus ja työnjako, auki
puhuminen• Yritysyhteistyö, apuraha
Järjestötoiminnassa jaksaminen –ryhmätyöskentelyn tuloksia IV
Haasteita● Jää yksin työnsä kanssa● Henkilöristiriidat● Liian henkilökohtaisesti ottaminen● Liian laaja työnkuva/ kuormitus● Työn ja vapaa-ajan epäselvä raja● Haalii liikaa hommia● Yllättävät ja nopeasti muuttuvat
tilanteet● Työn tulos ei näy heti● Kehityskekustelujen puute● Työhyvinvoinnin puute
Ratkaisuja• Kehityskeskustelut, avun pyytäminen ja
selkeät työnjaot• Henkilöristiriidat selvitettävä ja puhuttava• Pitää opetella suodattamaan asiat asioina• Vastapainona työlle vapaa-aika• Delegointi• Asian tuominen esille• Vapaa-ajan suunnittelu -varaa vapaaksi• Työ ei ikinä lopu, ei huonoa omatuntoa
tekemättömistä töistä – aina vapaa-ajan arvoinen
• Oman työtaakan tunnistaminen• Opettele sanomaan ei, muutkin voi tehdä.• Mitkä tärkeimpiä asioita? Priorisointi• Mieti mitä olet jo saavuttanut, pienetkin jutut
tulosta!• Lisää kehityskeskusteluja,
virkistäytymistoimintaa ja ”yhteistä kivaa”.