11/04/23

Gluteenipitoiset viljat ja maito –paleomiehen

vieroksumat

Ajatuksia ja tutkimusdataa.

Laillistettu ravitsemusterapeutti, THM, MBA Reijo Laatikainen

Agenda

• Mitä hyvää paleoruokavaliossa?

• Gluteeni ja viljat– Haitat, onko niitä?– Terveyshyödyt

• Maito– Haitat, onko niitä? – Terveyshyödyt

• En käsittele historiallisia näkökohtia ja geeniperimän adaptaatiota

• En käsittele omega-6 rasvahappoja, palkokasveja enkä sokeria, enkä ravitsemuksellisen riittävyyden näkökantoja.

11/04/23

Paleoruokavaliosta on hyvää sanottavaa. Pienissä riskitekijätutkimuksissa paleodieetti on jopa parempi kuin vertailudieetit

• Jönsson et al. Subjective satiety and other experiences of a Paleolithic diet compared to a diabetes diet in patients with type 2 diabetes. Nutrition Journal 2013; 12:105 (n=13, cross over vs diabetesruokavalio)

• Jönsson T, et al. Beneficial effects of a Paleolithic diet on cardiovascular risk factors in type 2 diabetes: a randomized cross-over pilot study. Cardiovasc Diabetol. 2009 Jul 16;8:35 (n=13, cross over vs diabetesruokavalio)

• Frassetto LA, et al. Metabolic and physiologic improvements from consuming a paleolithic, hunter-gatherer type diet. Eur J Clin Nutr. 2009 Aug;63(8):947-55 (n=9, ei vertailuruokavaliota, havainnoiva)

• Lindeberg S, et al. A Paleolithic diet improves glucose tolerance more than a Mediterranean-like diet in individuals with ischaemic heart disease. Diabetologia. 2007 Sep;50(9):1795-807 (n=14, paleo vs Välimeren ruokavalio)

11.04.233

Viljojen ja maidon väitetyt haitat paleokannattajien mukaan

• Aiheuttavat vuotavaa suolta, varsinkin viljat – Gluteenin sanotaan lisäävän suolen läpäisevyyttä

– Kuidun sanotaan ”raapivan” suolta

• Sekä viljan että maidon sanotaan lisäävän matala-asteista tulehdusta

• Viljan fytaatit ja lektiinit ovat antiravinteita, jotka estävät ravintoaineiden imeytymistä

• Mm. edellisistä tekijöistä johtuen viljoja, maitoa, palkokasveja, linolihappopitoisia rasvoja jne. sis. ruokavalion väitetään sairastuttavan esim. diabetekseen

11.04.234

Taustaksi: muutama oma hypoteesi, miksi paleoruokavalio

on kovassa huudossa vaikka vahvaa tutkimusnäyttöä ei ole

11.04.235

Hypoteesi 1: gluteeniton ruokavalio puhuttelee erityisesti

siksi, että ”selittämätön” vatsaoireilu on niin yleistä

5-15 % suomalaisista kärsii IBS:stä (ärtyvän suolen oireyhtymästä) ja toiminnallisesta

dyspepsiasta ~ saman verran.

11.04.236

Hypoteesi 2: Viljojen ja maidon aiheuttamat vatsavaivat tuppaavat

netissä menemään gluteenin ja ”pilatun” maidon piikkiin, koska ne ovat helppoja maalitauluja

Totuus on monisyinen, harmaansävyinen sekä vähemmän populistinen. Esim.

FODMAP:it ovat vieras ja monimutkainen käsitteistö enemmistölle

11.04.237

Hypoteesi 3: gluteeniton ruokavalio puhuttelee koska halutaan haastaa virallisten

tahojen ammattitaito

Individualismin ja ”kuka tahansa voi olla asiantuntija” ilmiön nousu

11.04.238

Professori David Katz (Yale):

” In our culture, anyone who has ever lost weight, cooked or eaten has the necessary credentials to establish a new church of nutrition. If we were comparably benighted in other areas, anyone who ever rode in a plane would qualify to open a school of aviation.”

11.04.239

David Katz: Separation of Church and Plate. Huffington Post. 20.3.2013, online

Hypoteesi 4: gluteeniton ja maidoton ruokavalio puhuttelee

koska jotkin ”äärilaidan” lääkärit, kuten Antti Heikkilä, Taija Somppi

ja Olli Sovijärvi ovat vahvoja somessa ja saavat runsaasti

näkyvyyttä medioissa

Ja heitä säestää innokas joukko bloggaajia

11.04.2310

Kuulijat olivat urheiluravitsemuksen

asiantuntijoita. Mitä tiedetään viljojen ja maidon välttämisestä

urheilijoilla?

Ei juuri mitään, satunnaistettuja tutkimuksia ei ole

11.04.2311

Urheilu ja gluteeni: laadukasta tutkimusta ei ole (vrt. Proteiiniin ja urheiluun)

11.04.2312

Voi kokeilla muitakin hakusanoja: ”paleolithic diet exercise”, jne.

Useat paleokannattajat varsinkin netissä mutta myös ns.

narratiivisissa katsausartikkeleissa vetoavat

monesti heikkolaatuisiin tutkimuksiin

Ja jättävät huomiotta vastakkaisen ja kokonaisevidenssin

11.04.2313

Paloargumentit usein valikoivia

• Koeputkitutkimuksia

• Eläin ”

• Heikompilaatuista epidemiologiaa– Poikkileikkauksia– Tapaus-verrokkeja

• Maidon ja täysjyväviljojen terveyshyödyt ohitetaan

11.04.2314

1. Satunnaistetut kuolleisuus- ja sairastuvuustutkimukset

2. Prospektiiviset eli etenevät väestötutkimukset

3. Satunnaistetut riskitekijätutkimukset

4. Poikkileikkaus- ja tapausverrokki-

tutkimukset

5 Ekologiset korrelaatiot, koe-eläintutkimukset, koeputkitutkimukset

Meta-analyysit kohdista 1,2 & 3

Modified from: Micha & Mozaffarian. Lipids. 2010; 45(10): 893–905 and

Evidence Analysis Manual.Academy of Nutrition and Dietetics

January 2012

Kokonaisevidenssin puntarointi ei saa jäättää

huomiotta varsinkaan hierarkian yläpuolella

olevia tutkimuksia.

Mistä gluteenin, viljojen ja maidon terveyshaitoista sitten on näyttöä?

11.04.2316

Viljat voivat aiheuttaa vatsaoireita, vaikka ei ole kysymys keliakiasta

Gluteenipitoiset viljat aiheuttavat vatsaoireita, mutta näyttö tältä osin pohjautuu vain

herkkävatsaisiin (ärtyvän suolen oireyhtymään, IBS), joilla on poissuljettu

keliakia

11.04.2317

Viljan aiheuttamat vatsaoireet voivat johtua viljan useista tekijöistä

• Paksusuolessa käyvät eli fermentoituvat hiilihydraatit (FODMAP:it) aiheuttavat oireita

• Vehnän lese sellaisenaan on lisännyt oireilua herkkävatsaisilla (FODMAP:it selittävät?)

• ¾ RCT –tutkimusta osoittaa, että gluteeni/vehnä voi aiheuttaa oireilua herkkävatsaisilla

• (Tärkkelyksen merkitys dysbioosissa, esim. SIBO:ssa?)

18

Herkkävatsaisuuden (toiminnallisen dyspepsian ja IBS:n) keskeisiä piirteitä (~ 20 % kärsii)

19

Kipu / Tukala oloTurvotus

IlmavaivatRipuli/Ummetus

Vehnän lese voi pahentaa herkkävatsaisten oireita (vaikka ei sisällä suuria määriä gluteenia)• Amerikkalaisessa RCT-tutkimuksessa vehnän lese (30 g/pv) pahensi

turvotusoiretta eikä auttanut missään IBS-oireessa

• Saksalaisessa RCT-tutkimuksessa psyllium (10 g/pv) helpotti turvotusta, kun taas vehnän lese (21 g) pahensi turvotusta kahden viikon seurannassa herkkävatsaisilla

• 12 g vehnän lesettä päivässä oli kokonaisuudessaan lumeen veroinen herkkävatsaisilla, mutta lisäsi ilmavaivoja ja turvotusta 4 viikon RCT:ssä

• Monissa tutkimuksissa vehnän lese on myös ollut neutraali

20

Hebden JM et al. Abnormalities of GI transit in bloated irritable bowel syndrome: effect of bran on transit and symptoms. Am J Gastroenterol. 2002 Sep;97(9):2315-20.

Effectiveness of plantago seed husks in comparison with wheat brain on stool frequency and manifestations of irritable colon syndrome with constipation. Med Klin (Munich). 1994 Dec 15;89(12):645-51.

Hotz J, Plein K.Snook J, Shepherd HA. Bran supplementation in the treatment of irritable bowel syndrome. Aliment Pharmacol Ther. 1994 Oct;8(5):511-4.

Paleofoorumeilla FODMAP:ien vaikutus vatsaoireisiin jätetään

usein huomiotta viljan aiheuttamia vatsaoireita pohdittaessa

(FODMAP: Fermentable Oligo-, Di-, Monosaccharides And Polyols)

21

FODMAP-hiilihydraatit ovat todistetusti vatsaoireiden aiheuttajia herkkävatsaisilla (IBS:ssä)

• Useat satunnaistetut tutkimukset ovat osoittaneet, että FODMAP-hiilihydraatit aiheuttavat oireita herkkävatsaisilla

• ” … confirms the fermentative nature of the short-chain carbohydrates and their role in the induction of bloating, distension, abdominal pain and excessive flatus”

Jacqueline S. Barrett and Peter R. Gibson Fermentable oligosaccharides, disaccharides, monosaccharides and polyols (FODMAPs) and nonallergic food intolerance: FODMAPs or food chemicals? Ther Adv Gastroenterol(2012) 0(0) 1–8

FODMAP*

Galactans

Oligosaccharides

Inulin GOS*

RaffinoseFructans

FOS*

Disaccharides

Lactose

Monosaccharides

Fructose Polyols

Isomalt

Maltitol

Lactitol

Xylitol

(Lactulose) Mannitol

*) FOS= Fructo-oligosaccharide*) GOS= Galacto-oligosaccharide

Sorbitol

FODMAP: Fermentable oligosaccharides, disaccharides, monosaccharides and polyols

Viljat ovat keskeinen FODMAP:ien lähde

11.04.2324

FODMAP:ien lähteitä

Jacqueline S. Barrett and Peter R. GibsonFermentable oligosaccharides, disaccharides, monosaccharides and polyols (FODMAPs) and nonallergic food intolerance: FODMAPs or food chemicals? Ther Adv Gastroenterol(2012) 0(0) 1–8

=inulin & FOS

Jenkeissä vehnä tärkein FOS:in ja inuliinin lähde. Suomessa ruis?

26

Moshfegh AJ et al. Presence of Inulin and Oligofructose in the Diets of Americans. J. Nutr. 129: 1407S–1411S, 1999

FOS:n & inuliinin saanti USA:ssa 90-luvulla

Suomalaisten suosikissa rukiissa on jopa enemmän FOS:ia ja inuliinia (=fruktaaneja) kuin vehnässä

Frølich W, Aman P, Tetens I. Whole grain foods and health – a Scandinavian perspective. Food Nutr Res. 2013;57

Gluteenin ja pienen vehnäannoksen (vehnäpillerin)

aiheuttamat vatsaoireet on osoitettu vain herkkävatsaisilla

(IBS:ssä)

27

Gluteeni saattaa aiheuttaa oireita

• Valikoitu joukko herkkävatsaisia (IBS-potilaita), jotka sanoivat hyötyneensä gluteenittomasta ruokavaliosta

• 60 %:lla prosentilla gluteenittomuus paransi oireita

• Gluteeni lisätty muffinsiin

www.pronutritionist.net28

Biesiekierski et al. Gluten Causes Gastrointestinal Symptoms in Subjects Without Celiac Disease: A Double-Blind Randomized Placebo-Controlled Trial. Am J Gastroenterol. 2011 Mar;106(3):508-14

Vehnäpilleri herkkävatsaisilla. Italialainen IBS-aineisto

• 30 % herkkävatsaisista (IBS-potilaista) oli todella herkkiä vehnälle sokkoutetussa testissä. (n=920, italialainen IBS-aineisto)

• Vehnäherkät (siis 30 % kaikista herkkävatsaisista) saivat hankalia oireita (annos 12 g vehnää/pv pillerinä)

29

Changes in symptom severity over baseline during the double-blind placebo-controlled wheat challenge: 2 weeks on wheat-containing diet and 2 weeks on placebo.

Carroccio A et al. Non-Celiac Wheat Sensitivity Diagnosed by Double-Blind Placebo-Controlled Challenge: Exploring a New Clinical Entity, Am J Gastroenterol. 2012 Jul 24. doi: 10.1038/ajg.2012.236.

FODMAP:it provosoi oireita selvästi enemmän kuin gluteeni (ei suoraa vertailevaa aineistoa)

Gluteeni ei lisännyt oireita, ei summaa, ei yksittäisiä

FODMAP:it lisäsivät oireita (oireet paheni %)

11.04.2330

Shepherd S et al. Clinical Gastroenterology and Hepatology. 2008; 6 (7): 765-771 (lume=glukoosiliuos, 2 vkon altistus)

Biesiekierski JR et al. No effects of gluten in patients with self-reported non-celiac gluten sensitivity after dietary reduction of fermentable, poorly absorbed, short-chain carbohydrates. Gastroenterology. 2013 Aug;145(2):320-328

Suolen läpäisevyys sokkoutetuissa tutkimuksissa (1-1)

• Ei lisääntynyt 1 kpl (gluteenipillerit 16 g/pv vs lume)– Biesiekierski, M et al. 2010

– Sekä ummetus-, ripuli- että sekamuotoisia IBS-potilaita

– Lumeena eli kontrollina toimi tavanomainen gluteeniton ruokavalio

– Läpäisevyys mitattu: Laktuloosi-ramnoosi-suhde virtsasta

• Lisääntyi 1 kpl (gluteenia sisältävä tavanomainen vs gluteeniton ruokavalio)– Vazquez-Roque MI, et al 2013

– Kaikki olivat ripulipainotteisesta IBS:stä kärsiviä (IBS-D)

– Kontrollina toimi tavanomainen suositusten mukainen ruokavalio

– Läpäisevyys mitattu: laktuloosi:mannitoli-suhde virtsasta

11.04.23Headline31

Sokkoutetut tutkimukset gluteenisensitiivisyydestä (3+,1-)• Biesiekierski et al. Gluten Causes Gastrointestinal Symptoms in Subjects Without

Celiac Disease: A Double-Blind Randomized Placebo-Controlled Trial. Am J Gastroenterol. 2011 Mar;106(3):508-14 (aito gluteenialtistus, gluteeni ei aiheuttanut oireita, ei FODMAP-rajoitusta taustalla)

• Carroccio A et al. Non-Celiac Wheat Sensitivity Diagnosed by Double-Blind Placebo-Controlled Challenge: Exploring a New Clinical Entity, Am J Gastroenterol. 2012 Jul 24. doi: 10.1038/ajg.2012.236 (vehnäaltistus aiheutti oireita)

• Vazquez-Roque MI, et al. . Association of HLA-DQ gene with bowel transit, barrier function, and inflammation in irritable bowel syndrome with diarrhea. Am J Physiol Gastrointest Liver Physiol. 2012 Dec 1;303(11):G1262- (gluteenipitoinen tavanomainen dieetti aiheutti oireita vs gluteeniton, ei FODMAP-vakiointia)

• Biesiekierski JR et al. No effects of gluten in patients with self-reported non-celiac gluten sensitivity after dietary reduction of fermentable, poorly absorbed, short-chain carbohydrates. Gastroenterology. 2013 Aug;145(2):320-328 (aito gluteenialtistus, FODMAP-vakiointi)

11.04.2332

Gluteenin ja varsinkin vehnän/rukiin poistaminen

vähentänee herkkävatsaisimpien oireilua, ainakin kun

taustaruokavalio on tavanomainen

11.04.2333

Lukemista

• Jacqueline S. Barrett and Peter R. Gibson Fermentable oligosaccharides, disaccharides, monosaccharides and polyols (FODMAPs) and nonallergic food intolerance: FODMAPs or food chemicals? Ther Adv Gastroenterol (2012) 0(0) 1–8, open access

• Grabitske H & Slavin J. Low-Digestible Carbohydrates in Practice. J Am Diet Assoc. 2008;108:1677-1681

• Laatikainen & Hillilä. Onko ärtyvän suolen oireyhtymän ruokavaliohoito selkiytymässä? Fermentoituvien hiilihydraattien rajoituksella lupaavia tuloksia. Lääkärilehti 2012;35:2377-2283

• Sapone et al. Proposed new nomenclature and classification of gluten-related disorders. BMC Medicine 2012, 10:13

34

Gluteeni ei näytä liittyvän tyypin 1 diabetekseen

Ainakaan ihmisillä tehtyjen satunnaistettujen diabetesvasta-ainetutkimuksien valossa.

11.04.2335

Gluteenin välttäminen ei näytä vähentävän diabetekseen liittyvien vasta-aineiden (T1D-riskitekijä) määrää

• Tyypin 1 diabetekseen liittyvien vasta-aineiden määrä ei vähentynyt gluteenittomalla ruokavaliolla 12 kuukauden aikana (n=6, vasta-aineet koholla kaikilla)

• Tyypin 1 diabetekseen liittyvien vasta-aineiden määrä ei vähentynyt riskihenkilöillä 6 kuukauden gluteenittomalla ruokavaliolla (n=17, vasta-aineet koholla kaikilla). Insuliinin eritys kylläkin parani (!)

• Geneettisesti alttiiden vauvojen gluteeniton ruokavalio ensimmäisten 12 elinkuukauden aikana ei vähennä diabetesvasta-aineiden määrää 3 vuoden ikään tultaessa (n=150, T1D jälkeläisiä, riski-HLA-tyyppi).

11.04.2336

Hummel M, Bonifacio E, Naserke HE, Ziegler AG 2002. Elimination of dietary gluten does not reduce titers of type 1 diabetes-associated autoantibodies in high-risk subjects. Diabetes Care 25: 1111–1116 Pastore MR, Bazzigaluppi E, Belloni C, Arcovio C, Bonifacio E, Bosi E 2003. Six months of gluten-free diet do not influence autoantibody titers, but improve insulin secretion in subjects at high risk for type 1 diabetes. J Clin Endocrinol Metab 88: 162–165.Hummel S, et al. Primary dietary intervention study to reduce the risk of islet autoimmunity in children at increased risk for type 1 diabetes: the BABYDIET study. Diabetes Care. 2011 Jun;34(6):1301-5

Viljat ja matala-asteinen inflammaatio

Täysjyvävilja saattaa vähentää inflammaatiota suhteessa valkoiseen viljaan

37

Täysjyvävilja on joko lievästi anti-inflammatorista tai neutraalia vs valkoinen vilja

38

Calder P et al. Dietary factors and low-grade inflammation in relation to overweight and obesity. Br J Nutr. 2011 Dec;106 Suppl 3:S5-78   

Paleoruokavalio vs suositusten mukainen diabetesruokavalio. Ei eroa inflammaatiossa (CRP)

39

Jönsson T, et al. Beneficial effects of a Paleolithic diet on cardiovascular risk factors in type 2 diabetes: a randomized cross-over pilot study. Cardiovasc Diabetol. 2009 Jul 16;8:35.

Väite: Maito lisää diabeteksen ja muiden autoimmuunisairauksien,

vatsavaivojen jne. riskiä

Väitettyjä mekanismeja: kehon happamoituminen, inflammaatio sekä IGF:n

lisääntyminen jne.

40

Maitoa koskeva näyttö vatsavaivoissa on vielä

vähäisempää kuin gluteenia koskeva

Yhden italialaisen sokkoutetun altistuksen mukaan osa herkkävatsaisista reagoi maidon

proteiinille (pillerinä)

41

Italialaisten aineistossa 17,5 % herkkävatsaisista reagoi naudan maitoproteiinipillereille (ei laktoosia)

42

Carroccio A et al. . A cytologic assay for diagnosis of food hypersensitivity in patients with irritable bowel syndrome.Clin Gastroenterol Hepatol. 2010 Mar;8(3):254-60

Ovatko ulkomailla maitoa sietävät todellisuudessa FODMAP –herkkiä? Eli herkkävatsaisia?

43

Paajanen et al . Impaired tolerance of indigestible carbohydrates in adults with subjective milk intolerance. Scandinavian Journal of Nutrition 2004; 48 (3): 131-135

• Avoin tutkimus• Tutkituilla ulkomailla helpottuva ”laktoosi-intoleranssi” (”Symptomatic subjects” kuvassa).• Kerta-altistus ja 12 tunnin oirehavainnointi

270 g altistus 25 g altistus

Symptom Score: 0-144BloatingPainFlatulenceRumblingNauseaHeadache

Maitoa koskeva näyttö diabetekseen liittyen on

alkutaipaleella

44

Lehmänmaitopohjaisen äidinmaitokorvikkeen välttämisen vaikutus tyypin 1 diabeteksen ilmaantuvuuteen geneettisesti alttiilla selviää vuonna ~ 2017 (TRIGR-tutkimus)

Kaseiiniton ja gluteeniton ruokavalio autismin hoidossa

Viitteellistä hyötyä satunnaistetuissa tutkimuksissa

46

Gluteeniton ja kaseiiniton ruokavalio autismissa (RCT:t)

• RCT-tutkimus (12 kk, n=20): ”The development for the group of children on diet was significantly better than for the controls.” (Knivsberg et al. 2002)

• Sokkoutettu RCT (12 vkoa, n=15), oireet eivät vähentyneet (Elder et al. 2006)

• 12 kk RCT-tutkimus, oireet vähenivät kaseiini ja maitovapaalla ruokavaliolla (Whiteley et al. 2010 ScanBrit-tutkimus)

47

Knivsberg AM et al. A randomised, controlled study of dietary intervention in autistic syndromes. Nutr Neurosci. 2002 Sep;5(4):251-61

Elder JH et al. The gluten-free, casein-free diet in autism: results of a preliminary double blind clinical trial. J Autism Dev Disord. 2006 Apr;36(3):413-20

Whiteley P, et al. The ScanBrit randomised, controlled, single-blind study of a gluten- and casein-free dietary intervention for children with autism spectrum disorders. Nutr Neurosci. 2010 Apr;13(2):87-100

Väite: viljat ovat täynnä antiravinteita, jotka ovat vaarallisia

48

Ovatko viljojen fytaatit todella vaarallisia? Kokeellisia tuloksia löytyy monenlaisia

• Fytaatit– ↓ verensokeria ja kolesterolia in

vitro ja koe-eläimissä– Toimii anti-oksidanttina ja estää

rasvojen hapettumista in vitro– Omaavat anti-karsinogeenisia

vaikutuksia in vitro ja koe-eläimissä

– Estää munuaiskivien muodostusta

49

Schlemmer U, et al. Phytate in foods and significance for humans: food sources, intake, processing, bioavailability, protective role and analysis. Mol Nutr Food Res. 2009 Sep;53 Suppl 2:S330-75.

Onko fytaatin raudan imeytymistä ehkäisevästä vaikutuksesta

todellista haittaa vai jopa hyötyä?

Esimerkiksi raudan liika varastoituminen voi olla haitallista

50

Liika rauta (varastorauta) on yhteydessä T2D:hen (RR ↑ 60 %)

51

Sun L, et al. Elevated Plasma Ferritin Is Associated with Increased Incidence of Type 2 Diabetes in Middle-Aged and Elderly Chinese Adults J. Nutr. jn.113.177808; first published online July 31, 2013. (Sisältää meta-analyysin)

Miksi liika rauta voisi olla haitaksi? Ja fytaattien saanti siten eduksi.

Sun L, et al. Elevated Plasma Ferritin Is Associated with Increased Incidence of Type 2 Diabetes in Middle-Aged and Elderly Chinese Adults J. Nutr. jn.113.177808; first published online July 31, 2013.

• The potential mechanism linking elevated body iron stores with diabetes may largely rely on the catalytic effect of free iron, which could generate reactive oxygen species (7), thereafter inducing lipid peroxidation and tissue damage (41). Indeed, excess iron deposition in pancreatic b cells could impair insulin synthesis and secretion (42,43). Moreover, iron accumulation in hepatocytes may cause impaired hepatic insulin extraction and metabolism (44,45). Furthermore, excess iron may enhance fatty acid oxidation and suppress glucose oxidation in muscle tissue (46) as well as influence insulin function and glucose uptake in adipose tissue (47).

Ovatko lektiinit vaarallisia? Vai eduksi?

53

En väitä, että fytaatit ja lektiinit olisivat selvästi terveyttä edistäviä

Halusin vain osoittaa, että fytaattien vaikutus ei ole pelkästään negatiivinen. Sama koskea monia muita ravintotekijöitä; niistä voidaan

löytää sekä myönteisiä että kielteisiä piirteitä, jos tarpeeksi pitkälle pilkotaan.

54

Vastapainoksi. Viljojen ja maitotaloustuotteiden

terveyshyötyjä

55

Massiivisten meta-analyysien tuloksia, joissa on ollut tuhansia koehenkilöitä sekä satunnaistetuissa tutkimuksissa että

etenevissä väestötutkimuksissa

Vaikeuttaa painonhallintaa Edistää painonhallintaa

• Todennäköisesti (Probable)– Liha ja lihavalmisteet yleensä

• Ehkä (Suggestive)– Valkoinen vilja– Karkit ja jälkiruuat

• Todennäköisesti (Probable)– Pähkinät

• Ehkä (Suggestive)– Täysvilja– Hedelmät (ja marjat) – (Rasvaiset)

maitotaloustuotteet

Sivu 56

Fogelholm M, Anderssen S, Gunnarsdottir I, Lahti-Koski M. Dietary macronutrients and food consumption as determinants of long-term weight change in adult populations: a systematic literature review. Food Nutr Res. 2012;56

Täysjyvävilja vähentää lihomisen riskiä?

Systemoitu katsaus: täysjyvävilja estää paitsi painonnousu myös T2D:tä & CV-sairauksia

• Etenevät kohortit: Tummaa viljaa 48-80 g/pv (vs ”low users”)– 28 % T2D– 21 % CVD– Lihoivat 0,4 kg

vähemmän

• RCT:t (21 kpl): tummaa viljaa sisältänyt dieetti (vs kontrolli)

– 0,72 mmol ↓ LDL– 0,93 mmol ↓ fP-Glc

Page 57

Ye E et al. Greater whole-grain intake is associated with lower risk of type 2 diabetes, cardiovascular disease, and weight gain.. J Nutr. 2012 Jul;142(7):1304-13. (45 etenevää kohorttia ja 21 satunnaistettua tutkimusta)

Täysjyvävilja tai viljakuitu vähentävät useiden sairauksien riskiä

58

Hauner et al. Evidence-Based Guideline of the German Nutrition Society: Carbohydrate Intake and Prevention of Nutrition-Related DiseasesAnn Nutr Metab 2012;60 (suppl 1):1–58

 Aune et al. Dietary fibre, whole grains, and risk of colorectal cancer: systematic review and dose-response meta-analysis of prospective studies. BMJ 2011;343:bmj.d6617

Erityisesti viljan kuitu suojaa paksusuolen syövältä (etenevät

kohortit)

Onko terveyshyödyt aitoja täysjyväviljan etuja?

Vai onko kyse ”vain” siitä, että runsas täysjyväviljan käyttö heijastaa minimaalista

valkoisen viljan käyttöä?

60

Viljojen ravitsemuksellinen merkitys Suomessa (samoja ravintoaineita voi saada runsaasti muistakin ruuista)

11.04.23Headline61

Lähde. Fineli

Finravinto 2007 –tutkimuksen mukaan viljat ja leivontatuotteet ovat suurin yksittäinen magnesiumin, sinkin, raudan, tiamiinin, folaatin ja kuidun lähde.

Täysjyväleivässä on paitsi kuitua myös useita vitamiineja ja hivenaineita 2-3 x määrä vs valkoinen leipä

62

Lähde: Fineli

Mielestäni jää avoimeksi, onko täysjyväviljan terveyshyödyt

enempi heijastusta raffinoidun hiilihydraatin ”puutteesta” vai

täysjyväviljan todellista paremmuutta suhteessa muuhun

terveelliseen ruokaan

Joka tapauksessa täysjyväviljan terveyshyödyistä on paljon näyttöä

63

Maitotaloustuotteet vähentävät hiukan useiden sairauksien riskiä, mutta ei kaikkien (meta-analyysit, pros. kohortit)

T2D: Tong et al. Dairy consumption and risk of type 2 diabetes mellitus: a meta-analysis of cohort studies. Eur J Clin Nutr. 2011 Sep;65(9):1027-31Sepelaltimotauti ja aivohalvaus: Soedamah-Muthu et al, Milk and dairy consumption and incidence of cardiovascular diseases and all-cause mortality: dose-response meta-analysis of prospective cohort studies, J Clin Nutr. 2011 Jan;93(1):158-71Suolistosyöpä: Aune et al, Dairy products and colorectal cancer risk: a systematic review and meta-analysis of cohort studies, ,Ann Oncol. 2012 Jan;23(1):37-45.Rintasyöpä: Dong J et al. Dairy consumption and risk of breast cancer: a meta-analysis of prospective cohort studies. Breast Cancer Res Treat. 2011 May;127(1):23-31 Eturauhassyöpä: Qin LQ, Milk consumption is a risk factor for prostate cancer in Western countries: evidence from cohort studies. Asia Pac J Clin Nutr. 2007;16(3):467-76.

*

**

*

*) riskin muutos tilastollisesti merkitsevä. 200 g maiitoa/jogurttia/piimää = 50 g juustoa tutkimuksissa

-14 % NS NS -9 % -15 %+13 %

Vaikeuttaa painonhallintaa Edistää painonhallintaa

• Todennäköisesti (Probable)– Liha ja lihavalmisteet yleensä

• Ehkä (Suggestive)– Valkoinen vilja– Karkit ja jälkiruuat

• Todennäköisesti (Probable)– Pähkinät

• Ehkä (Suggestive)– Täysvilja– Hedelmät (ja marjat) – (Rasvaiset)

maitotaloustuotteet

Sivu 65

Fogelholm M, Anderssen S, Gunnarsdottir I, Lahti-Koski M. Dietary macronutrients and food consumption as determinants of long-term weight change in adult populations: a systematic literature review. Food Nutr Res. 2012;56

Maitotaloustuotteet vähentävät lihomisen riskiä?

Maitotaloustuotteet ovat neutraaleja matala-asteisen tulehduksen suhteen

• Satunnaistettujen tutkimuksien systemoiduissa kirjallisuuskatsauksessa havaittiin, että maitotaloustuotteilla ei ole selvää myönteistä, eikä varsinkaan haitallista vaikutusta matala-asteisen tulehduksen biokemiallisiin mittareihin kuten CRP:hen, IL-6:een jne.

66

Labonté MÈ, et al. Impact of dairy products on biomarkers of inflammation: a systematic review of randomized controlled nutritional intervention studies in overweight and obese adults. Am J Clin Nutr. 2013 Apr;97(4):706-17

Vastapainoksi: Miten punainen liha ja siitä tehdyt prosessoidut

lihavalmisteet vaikuttavat sairauksien riskiin?

Tuoreeseen punaiseen lihaan suhtaudutaan suopeasti paleopiireissä

67

Punaisen lihan vaikutus sairauksiin etenevien väestötutkimuksien meta-analyysien mukaan

Page 68

100

g

100

g

120

g

100

g

50 g

30 g

50 g

50 g

100

g

30 g

100

g

30 g

*

**

* ** *

T2D & Sepelvaltimotauti: Micha R, Mozaffarian D, Unprocessed Red and Processed Meats and Risk of Coronary Artery Disease and Type 2 Diabetes - An Updated Review of the Evidence. Atheroscler Rep. 2012:14;515-52Aivohalvaus: Kaluza J, Wolk A, Larsson SC Red meat consumption and risk of stroke: a meta-analysis of prospective studies. Stroke. 2012 Oct;43(10):2556-60.Suolistosyöpä: Larsson SC, Wolk A. Meat consumption and risk of colorectal cancer: a meta-analysis of prospective studies. Int J Cancer. 2006 Dec 1;119(11):2657-64Rintasyöpä:. Alexander D et al. A review and meta-analysis of red and processed meat consumption and breast cancer. Nutr Res Rev. 2010 Dec;23(2):349-65.Eturauhassyöpä: Alexander D et al. A review and meta-analysis of prospective studies of red and processed meat intake and prostate cancer. Nutr J. 2010 Nov 2;9:50.

*) riskin muutos tilastollisesti merkitsevä

Lihavalmisteista ja punaisesta lihasta voi vääntää fytaatteja/lektiinejä pahempia ravintotekijöitä:

• IGF-1 -kasvutekijän pitoisuus ↑

• Glykaation lopputuotteet , AGE:t ↑ paistessa

• Polysykliset aromaattiset hiilivedyt grillatessa, PAH↑

• Nitrosamiinit ↑ (nitriitin ja proteiinin yhteistulos)

• Fermentoituessaan haaraketjuisia aminohappoja suolistossa ↑

• Bifidobakteerien määrä suolistossa ↓

• Runsaasti suolaa, nitriittejä ja fosforia

• Neu5gc kertyy niveliin reumassa

• Ylenmääräinen hemirauta

• Tyydyttynyt rasva

11.04.2369

Autoimmuunisairauksien puhkeaminen on monisyinen vyyhti. Yksi mahdollinen myötävaikuttava tekijä esim. geenien ohella voi toki olla maidon tai viljan proteiini (teoria)

70

Mikael Knip and Olli Simell. Environmental Triggers of Type 1 Diabetes Cold Spring Harb Perspect Med. 2012 July; 2(7): a007690.

Page 71

Burlingame, B et al. Fats and Fatty Acids in Human Nutrition . Joint FAO/WHO Expert Consultation, Geneva, November 2008

Gluteenista ja maidon proteiinista tarvitaan lisää vahvaa tutkimusta

Näyttö heikkenee

Yhteenveto• Paleoruokavalio on kolmen pienen satunnaistetun riskitekijätutkimuksen

mukaan terveellinen ja yksi mahdollinen tapa toteuttaa terveellinen ruokavalio. Ravintoaineiden esim. kalsiumin saannin riittävyys on selvittämättä pitkäkestoisissa tutkimuksissa

• Paleoruokavaliokeskustelua netissä leimaa toisinaan liioittelu, valikoivuus ja kokonaisevidenssistä piittaamattomuus

• Maito, ruis, vehnä ja ohra aiheuttavat herkille ja alttiille ihmisille vatsaoireita, mutta oireet selittyvät gluteenia enempi FODMAP-hiilihydraateilla

• Pieni geneettisesti ja olosuhteiltaan altis joukko ihmisiä on mahdollisesti herkempi maidon ja viljan proteiinille kuin valtaväestö

• Täysjyväviljan terveyshyödyt ovat vahvasti osoitettu suhteessa valkoiseen viljaan, kun taas maitotaloustuotteet vaikuttavat monesta terveysnäkökulmasta melko neutraaleilta valtaväestössä

11.04.2372