Rajapinnoista yhdyspinnoiksi –

Lapsi- ja perhepalveluiden horisontaalinen ja vertikaalinen

integraatio

Horisontaalinen integraatio

• Horisontaalinen integraatio tarkoittaa sosiaali-, terveys- ja sivistystoimeen kuuluvien erityispalveluiden saumatonta yhteistyötä ja yhdessä tekemistä. Se ei ole palvelupolku vaan palvelukokonaisuus, jossa lapsen/nuoren/perheen ympärille on kerätty heidän tarpeen mukaisesti valitut asiantuntijat erityispalveluista, myös varhaiskasvatuksesta ja/tai opetuksesta/opiskelusta.

• Horisontaalinen integraatio tarkoittaa etenkin lastensuojelun, erikoissairaanhoidon ja vammaispalveluiden integraatiota, mutta integraatiossa tulee huomioida myös päihdetyö ja -hoito sekä mahdolliset vanhempia hoitavat tahot sekä Kelan kuntoutus.

• Horisontaalisen integraation tärkeys tulee esiin etenkin niissä asiakasryhmissä, jotka käyttävät useita eri palveluita pitkäkestoisesti.

Horisontaalinen integraatio myös erityispalvelujen sisällä

• Sosiaalitoimessa/lastensuojelussa horisontaalinen integraatio tarkoittaa jatkuvuutta esim. jos perhetyön tarve muuttuu sijoitustarpeeksi tai sijoitus jälkihuolloksi. Työntekijän pysyvyyteen kiinnitettävä huomiota.

• Psykiatriassa eri erikoisaloille on eri ikärajat riippuen missä asiakas asuu; lastenpsykiatria 0-13(14), nuorisopsykiatria 13(14)-17(22), aikuispsykiatria 18(22)-64, tarvitaan yhdenmukaiset ikärajat.

• Eri erikoisaloilla osalla potilaista on pitkä palvelun tarve; horisontaalinen integraatio tulisi toteutua saumattoman jatkumona

Vertikaalinen integraatio – Pois lähettämisen kulttuurista kutsumisen

kulttuuriin! • Vertikaalinen integraatio tarkoittaa perusterveydenhuoltoon kuuluvien palveluiden

saumatonta yhteistyötä erikoissairaanhoidon ja vaativan erikoissairaanhoidon kanssa.

• Vertikaalinen integraatio sosiaalihuollon sektorilla: Lasten ja nuorten peruspalveluihin kuuluvien sosiaalihuollon palvelujen ja sosiaalihuoltolain mukaista erityistä tukea tarvitsevien lasten palvelujen sekä erityistason ja vaativan tason lastensuojelun saumatonta yhteistyötä.

• Se ei ole palvelupolku vaan palvelukokonaisuus, jossa lapsen/nuoren/perheen ympärille on kerätty heidän tarpeen mukaisesti valitut asiantuntijat perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon tasolla ja myös erityispalveluissa.

• Vertikaalisen integraation tärkeys tulee esiin etenkin niissä asiakasryhmissä, jotka

käyttävät useita eri palveluita pitkäkestoisesti.

• Vertikaalisessa integraatiossa vahvistetaan perustason hoitoa mutta myös siirretään erityistason hoitoa lähipalveluksi siten, että perustason riittävä osaaminen varmistetaan erityistason ”jalkautuvalla” toiminnalla lastentautien, lastenpsykiatrian ja nuorisopsykiatrian vertikaalisella yhteistoiminnalla

Miksi tarvitaan palveluiden integraatiota?

Nykyisiä haasteita: - Palvelut pirstaleisia - Päällekkäistä työtä, tehottomuutta, tieto ei siirry - Raskas ja byrokraattinen niin työntekijöille kuin asiakkaille - Ei kokonaiskuvaa asiakkaasta, hoidetaan yksittäistä oiretta - Asiakkaan täytyy rakentaa luottamus työntekijään aina uudelleen

Hyödyt: - Yhden luukun periaate – palvelut tarpeen mukaan - Palvelut lähellä asiakasta, ennaltaehkäisevää, varhaisen avun

tarjoamista, Parempi asiakaskokemus ja vaikuttavuus - Ammattilaisilla yhteinen toimintamalli – tehokkaampi työskentely

Toimiva horisontaalinen integraatio asiakkaan näkökulmasta

Psykiatria Lasten-suojelu Vammais-

palvelut

Sivistys-toimen

erityinen tuki

Kela

Asiakas eli perhe, lapsi ja/tai nuori

Vastuuhenkilö ja yhden luukun periaate

Moniammatillinen arviointi ja työskentely

Yhteen toimivat erityistason palvelut

Erityis-työvoima palvelut

Etsivä nuorisotyö

Terveys-palvelut

(somaattiset)

Parhaita toimintamalleja 1/4

Asiakas keskiöön:

- Asiakkuus voi alkaa miltä “luukulta” vain

- Kuunnellaan, ymmärretään ja kysytään kantaa ja mielipidettä

- Katsotaan asiakkaan kokonaisuutta, ei vain oiretta tai yksittäistä henkilöä

- Painopiste ennaltaehkäisevissä palveluissa

- Kokemusasiantuntijuuden hyödyntäminen

Parhaita toimintamalleja 2/4

Asiakaslähtöinen, monitoimijainen toiminta:

- Monitoimijainen arviointi: nopeaa, kattava reagointi

- Vastuuhenkilö: koordinoi toimintaa niin palveluiden sisällä kuin asiakkaisiin päin

- Mahdollisesti myös lähihenkilö: konkreettinen tuki perheelle

Parhaita toimintamalleja 3/4

Monitoimijainen tiimityöskentely:

- Yhteiset toimintamallit: kieli, käytännöt, palaverit, tiedon jako, selkeät roolit ja vastuut

- Konsultointi: fyysinen tai virtuaalinen, erityistasolla ja peruspalveluihin päin

- Jalkautuminen: pois turhista lähetteistä

- Työparimalli (koko- tai osa-aikainen)

Parhaita toimintamalleja 4/4

Johtaminen:

- Johtamisen ajattelutavan muutos – toimijakeskeisyydestä kumppanuuteen

- Katsotaan omaan ammattialueen ulkopuolelle

- Substanssiosaaminen

- Yhteensovittava johtaminen: yhteinen budjetti, tavoite ja selkeä mandaatti

- Selkeät roolit ja vastuut

- ‘Sote-johtajuus’

Työryhmän tuotos

• Mallinnusdokumentti:

– Keskeiset toimivat toimintamallit

– Esimerkkejä jo käytössä olevista toimintamalleista

• Ihanteellinen esimerkkitapaus

• Hyödyllistä tutkimustietoa

Vertikaalinen integraatio työryhmän lähtökohdat 1 b

• Lähtökohtana oli pohtia monialaisesti , mitä annettavaa Vertikaalisella integraatiolla on lapsi- ja perhepalveluissa ja mitä tässä muutoksessa tulisi huomioida.

• Työryhmä koostui terveydenhuollon, sosiaalialan, varhaiskasvatuksen sekä opetuspuolen asiantuntijoista. Ryhmässä oli työntekijöiden lisäksi kokemusasiantuntijoita.

Vertikaalinen ja horisontaalinen integraatio monitoimijaisen yhteistyön

menetelmänä

Tunnistaminen

Kutsuminen

Liittyminen

Vertikaalisen integraation muotoja - erityispalvelujen asiantuntijuuden

näkökulmasta tarkasteltuna

Jalkautuminen

Konsultaatio

Koulutus

Erityistaso

Perustaso

Vertikaalinen integraatio – Asiakkuus peruspalveluissa

- erityispalvelujen asiantuntijuuden näkökulmasta tarkasteltuna

Koulutus ja työnohjaus

Monialainen työnohjaus, yhteiset forumit

Matalan kynnyksen konsultointi

Auttaa tunnistamista ja antaa keinoja asiakkaan tilanteen helpottamiseksi Konsultointi

Asiakkaan luvalla tapahtuvaa

Liittyminen

Osallistuminen asiakkaan asian käsittelyyn, yhteinen

työskentely

Vertikaalinen integraatio – peruspalvelujen

työntekijöiden asiantuntijuuden näkökulmasta tarkasteltuna

• Peruspalvelut nähdään perheen lähityöntekijöinä ja asiantuntijoina • Peruspalveluissa säilyy kokonaiskuva asiakkaan tilanteessa, koska

palveluketjut eivät katkea. • Peruspalveluissa on käytettävissä erityisosaamista matalalla

kynnyksellä: Erityisosaajat toimivat myös tiimin jäsen periaatteella. • Osaamisnäkemykset liittyvät yhteen, jolloin muodostetaan

realistinen perheen selviytymistä tukeva suunnitelma, jossa perhe on itse aidosti mukana.

• Tuetaan työssä jaksamista ja yhteistyötä • Tiedonsaannin turvaaminen erityispalveluista peruspalveluihin ja

toisin päin

Vertikaalinen integraatio asiakkaan näkökulmasta tarkasteluna

• Asiakas on keskiössä

• Perheen kokonaistilanne huomioidaan

• Palveluprosessit ja organisaatioiden rakenteet eivät määritä asiakkuutta, vaan asiakkaan tarpeet.

• Palvelu on asiakkaalle turvallista ja tapahtuu ilman viiveitä lähellä asiakkaan omaa elämänpiiriä.

• Asiakas on osallinen omissa prosesseissaan. Vastuut on jaettu ja perheen oma työntekijä säilyy ja on mukana myös erityistilanteissa.

• Luottamus ja vuoropuhelu

Lasten terveydenhuollon jalkautuvan erikoissairaanhoidon yhteistoiminnan malli

Erikoissairaanhoidon lastenlääkäri, lastenpsykiatri, nuorisopsykiatri toimii perhekeskuksissa ja hoitaa uudella konsultatiivisen yhteistoiminnan mallilla sairaat lapset, neuvolan, kouluterveydenhuollon ja lastensuojelun ongelmatapaukset. Uuden toiminnan avulla saadaan tehokkaampaa ja ketterämpää palvelutarpeen arviota ja vähennetään lähettämistä sairaalan pkl:lle. Toisaalta tuodaan turvallisesti hoidettavaksi lähipalveluina kroonisesti sairaiden lasten hoitoa, jolloin pystytään paremmin huomioimaan lapsen ja koko perheen sosiaalisen tuen tarve ja lapsen sairauden huomioiminen hänen lähiympäristössään.

Vertikaalinen integraatio terveydenhuollossa • Perusterveydenhuolto - - Lähitiimi – valinnan vapauteen perustuva sairaiden lasten perustason hoito mm korvatulehdukset, keuhkokuumeet, astmakohtaukset, ripuli ym. - Perhekeskus – toimii somaattisten sairauksien perus-erityistason hoitopaikkana (toiminnallinen kokonaisuus, ei välttämättä ”talo”) neuvolat, kouluterveyden huolto, yhteistyö sosiaalihuollon ja lastensuojelun kanssa. Toiminnallisesti olisi järkevää integroida tähän myös akuuttia lasten terveydenhuoltoa • Erityistaso – Erikoissairaanhoito maakunnan tasolla Lasten ESH ei voi pirstoa ja liittää aikuisten osaamiskeskuksiin (kuten sydänkeskus, syöpäkeskus), koska silloin päivystys ei sairaaloissa toimi Toisaalta tarvitaan myös lasten moniammatillisia osaamiskeskuksia, kuten LASTA-toimintamalli. • Vaativa taso – Erikoissairaanhoito yliopistosairaaloissa (Erva-taso) <32 vk synnytykset, syövän hoito ym. Vaativa lasten ja nuorisopsyk, 24/7 osastohoito ja 24/7 päivystyspalvelut. Lasten ja nuorten oik.psyk.yksiköt • Erityisen vaativa taso – Valtakunnallisesti Helsinkiin keskitetty hoito Sydänleikkaukset, elinsiirrot, epilepsiakirurgia, Husuke-toiminta Vastaavat sosiaalihuollon tason integroidusti esim. Lastensuojelun vaativat palvelut ja psykiatria.

Vertikaalinen integraatio – työryhmä

• Puheenjohtajat: Jussi Mertsola (professori, VSSHP ) ja Heidi Talvenkorpi (johtava sosiaalityöntekijä, Tuusula)

• Sihteeri: Johanna Santanen (sosiaalityöntekijä, Satakunnan lastensuojelun kehittämisyksikkö)

• Jäsenet: Katriina Bildjuschkin, (asiantuntija THL) Yotanan Gebrenegus, (kokemusasiantuntija, Osallisuuden aika ry. Helsinki), Niklas Granö, (vs. johtava psykologi, nuorisopsykiatria Hyks), Marja Hänninen, (palvelupäällikkö, lastensuojelu, Hämeenlinna), Kaarina Kemppinen (LT, lastenpsykiatrian oyl, KYS), Tarja Koskinen (ylilääkäri, nuorpsyk. ja psyk. erikoislääkäri HUS/Hyks nuorisopsykiatria), Kaija Kurkela, vastaava sosiaalityöntekijä, HYKS Nuorisopsykiatria), Reetta Laaksonen (Varhaiskasvatuksen esimies, Salo), Irmeli Nenonen, Tays lastenpsykiatrian klinikka), Taru Patari (rehtori, Turku.), Anna Roinevirta (sosiaalityön johtaja, Janakkala), Helena Uitto ( aluekuraattori, opiskeluhuollon vastuualue, Espoo), Sanna Teiro (johtava sosiaalityöntekijä Helsinki), Elina Tiiri (vs. ylilääkäri, lastenpsykiatrian pohjoiset aluepoliklinikat, lastenpsykiatria, VSSHP), Liisa Vaarne (aluekoordinaattori, erityisopettaja Hämeenlinna), Sanna Välimäki, (sosiaalityöntekijä ET perheterapeutti, Kerava), Taina Ylä-Soinimäki (osastonhoitaja, Terveysneuvontapalvelut, Lahden kaupunki).

Horisontaalinen integraatio – työryhmä

• Puheenjohtajat: Eila Laukkanen (prof., nuorisopsykiatrian ylilääkäri, Itä-Suomen yliopisto, KYS) ja Johanna Will-Orava (perhepalvelujohtaja, Mikkelin seutu / SOTE)

• Sihteeri: Ulla Särkikangas (tohtorikoulutettava, Helsingin Yliopisto) • Jäsenet: Vesa Lankinen (nuorisokodin johtaja, Jyväskylän kaupunki),

Riina Karjalainen (johtava sosiaalityöntekijä, Vantaan kaupunki / lastensuojelun avopalvelut), Miia Pitkänen (ohjelmajohtaja, Lastensuojelun Keskusliitto), Tuula Ahlgren (etuuspäällikkö, Kela), Miia Metsänen (palvelupäällikkö, Tampereen kaupunki / lastensuojelu), Saarinka Mäki-Hokkanen (EKSOTE), Anna Hemmi (kehittämiskoordinaattori, TÄYS / lastenpsykiatria), Andreas Blanco Sequeiros (KPKS/Kokkola), Aleksis Laurila (kuntoutusohjaaja, Vaalijalan Kuntayhtymä), Riitta Tiainen (kuntoutusjohtaja, Oppimis- ja Ohjauskeskus Valteri, Ruskis), Ritva Seppälä (Kouvola/perhetukikeskus), Linda Blomstedt (sosiaalityöntekijä, HUS /nuorisopsykiatria)