Esityslista 1/2015 1 (2)

20.5.2015

Rakennamme maakunnan menestystä Pohjois-Savon liitto Y-tunnus 0827616-7 pohjois-savo.fi Sepänkatu 1, PL 247 Puhelin 017 550 1400 70101 Kuopio, Suomi kirjaamo@pohjois-savo.fi

PoSoTe Koulutus, tutkimus ja kehittäminen työryhmä / 3. kokous Aika keskiviikko 20.5.2015 klo 10.15 – 12.15 Paikka Kuopion kaupungintalo, hallituksen kokoushuone Osallistujat Osallistujaluettelo 1 Kokouksen avaus ja todetaan läsnä olevat työryhmän jäsenet Puheenjohtaja avasi kokouksen ja kertasi 4.5. olleen PoSoTe:n yhteiskokouksen lopputulemaa. Tässä kokouksessa sovittiin, että PoSoTe:ssa edetään nyt rauhallisesti ja PoSoTe:n sisältötyöryhmät itsenäisesti miettivät miten työs-kentelyä jatketaan. Koulutus, tutkimus ja kehittäminen työryhmän osalta on alustavasti pohdittu, että tämän työ-ryhmän on mielekästä jatkaa työskentelyään. 2 Tutkimuksen tukipalvelut KYSissä, Integroituvien yksikköjen tarkoitus ja tehtävät Jorma Penttinen, Merja Miettinen ja Simo Kokko kertoivat KYS:n tutkimuksen tukipalveluista sekä näkökulmia in-tegroituvien yksikköjen tarkoituksesta ja tehtävistä. Seikkaperäisempi esitys on muistion liitteenä. 3 Kestävien sote- kehittämisrakenteiden jäljillä Tarja Kauppila kertoi sosiaalialan osaamiskeskusten toiminnasta sekä sote- integraatiosta nousevista alueellisista ja kansallisista kehittämis- ja tutkimushaasteista lääkintöneuvos Taina Mäntyrannan (STM) esityksen pohjalta. Seikkaperäisemmät esitykset ovat muistion liitteenä. 4 Työryhmän jatkotyöskentelystä sopiminen Työryhmän seuraaviin kokouksiin otetaan katsaukset yliopistolta sekä järjestöjen kehittämistoiminnan näkökul-masta sekä kuntien ajatus moniammatillisesta terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä. Muita mahdollisia aihe-alueita ovat mm. Innokylä: hyvinvointi- ja terveysalan kaikille avoin innovaatioyhteisö sekä valtiovarainministeriön kuntakokeilu. 5 Muut asiat Muita asioita ei ollut

6 Kokouksen päätös Puheenjohtaja kiitti hyvästä keskustelusta jossa rakennetaan visiota tavoitetilasta joka vastaisi alueen tarpeisiin.

Petteri Paronen Jouko Miettinen puheenjohtaja sihteeri

Esityslista 1/2015 2 (2)

20.5.2015

Rakennamme maakunnan menestystä Pohjois-Savon liitto Y-tunnus 0827616-7 pohjois-savo.fi Sepänkatu 1, PL 247 Puhelin 017 550 1400 70101 Kuopio, Suomi kirjaamo@pohjois-savo.fi

Osallistujaluettelo: ( x ) Petteri Paronen (Kuo), kaupunginjohtaja pj. ( x ) Jorma Penttinen (KYS), johtajaylilääkäri, vpj. ( ) Marko Korhonen (Lapinlahti) kunnanjohtaja ( ) Ari Sopanen (Kaavi), kunnanjohtaja ( x ) Petri Kangasperko (J-koski), kaupunginjohtaja ( x ) Veli-Matti Kosma (UEF), professori ( ) Jukka Mönkkönen (UEF), rehtori ( ) Mervi Vidgren (Savonia), rehtori, varalla ( ) Mikko Vuoristo (Savonia) vararehtori ( x ) Jouko Miettinen (Kuopio), sihteeri ( x ) Merja Miettinen (KYS), hallintoylihoitaja ( x ) Tarja Kauppila (ISO), johtaja ( x ) Merja Sahlström (Ysavo), kehittämispäällikkö / ( ) Jarno Rieppo (Ysavo) avovastaanottojen ylilääkäri ( ) Kati Kantanen (S-järvi), hoito- ja vanhustyön johtaja ( x ) Heikki Helve (Kuo), kehittämisjohtaja /KIO toimitusjohtaja ( x ) Simo Kokko (KYS), ylilääkäri ( x ) Päivi Kiiskinen (Soste) ( x ) Tarja Arbélius, Savon Yrittäjät, varalla ( ) Yrjö Ronkainen, Savon Yrittäjät ( x ) Petro Julkunen (Juko), varalla ( ) Christina Snellman, (Tehy) ( x ) Markku Tervahauta (Kuopio)

Integroidun K & T & K-

yksikön

tarkoitus ja tehtävät

Simo Kokko, Merja Miettinen ja Jorma Penttinen

Tiedepalvelukeskuksen tarkoitus

-tuottaa terveyden tutkimuksen hallinnon tukipalveluita sekä neuvontaa, koulutusta ja käytännön opastusta tutkijoille, tutkimushoitajille ja muille tutkimuksen parissa työskenteleville KYS-ervan henkilöille.

Tiedepalvelukeskuksen tehtävät

• tutkimuseettisen toimikunnan asioiden valmistelu, käsittely ja hallinnointi sekä lausunnot

• VTR-rahoituksen hallinnointi KYS-ervassa

• tilastollinen asiantuntijapalvelu

• tutkimussopimusten tarkastus, kustannuslaskenta ja neuvottelut • ulkopuolinen rahoitus

• toimeksiantotutkimukset

• akateemiset yhteistyötutkimukset

• palvelun osto- ja myynti

• tutkimuksen rekisteröinti ja raportointi • JULKI-rekisteri

Hoitotyön kehittämis-, opetus-

ja tutkimusyksikkö 10302

21.5.2015 4

5

HALLINTOKESKUS

Konserni-

hallinto

Konserni-

johto

Sairaan-

hoidon

hallinto

Sairaan-

hoidon

hallinto

Hoitotyön

hallinto

Tieto-

hallinto ja

kehittäminen

Talous-

hallinto

Yleis-

hallinto

Henkilöstö-

hallinto

Hoitotyön

hallinto

Tieto-

hallinto

Talous-

hallinto

Yleis-

hallinto

Henkilöstö-

hallinto

Järjes-

telmien

ylläpito ja

tuki

Controller-

toiminnat

Luottamus-

henkilö-

hallinto

Perus-

terveyden-

huollon

yksikkö

Hallinto-

keskuksen

toimisto-

henkilöstö

Kiinteistö-

hallinto Viestintä

Tieteellinen

kirjasto

Hoitotyön

kehittämis-,

opetus- ja

tutkimus

yksikkö

Palveluyksikköjohtaja, hallintoylihoitaja

Hoitotyön johtoryhmä

Kliinisen hoitotyön

asiantuntijat ja

suunnittelija

Kliinisen hoitotyön opettajat Professorit ja kliininen tutkija

KYSin sisäiset työryhmät

• Haavatyöryhmä

• Lääkehoitotyöryhmä

• Kivunhoidontyöryhmä

• Ravitsemushoitotyöryhmä

KYSin sisäiset neuvostot ja

verkostot

• NPH-neuvosto

• NPH-vastuuhenkilöverkosto

• Opiskelijaohjausneuvosto

• Maisteriverkosto

Alueelliset neuvostot ja

verkostot

• AKE-verkosto

• Hoitot. Tutkimusneuvosto

• Opiskelijaohjausverkosto

• Potilasturvallisuusneuvosto

• Hoitoeettinen neuvottelukunta

Hoitotyön kehittämis-, opetus- ja tutkimusyksikkö

(HKOT)

Johtoryhmä

Yksikön tarkoitus on

• edistää hoidon laatua, potilasturvallisuutta ja näyttöön perustuvaa toimintaa sairaanhoitopiirissä.

• lisätä kliinisen hoitotyön, opetuksen ja tutkimuksen osaamista.

• lisätä organisaation vetovoimaisuutta.

• tukea sairaanhoitopiirin strategian ja hoitotyön toimintaohjelman tavoitteiden toteutumista.

• lisätä kehittämiseen, opetukseen ja tutkimustoimintaan osallistuvien verkostoitumista ja yhteistyötä.

Hoitotyöyksikön tehtävänä on

– varmistaa, että hoitotyön kehittäminen, opetus ja tutkimus on suunnitelmallista, pitkäjänteistä, koordinoitua ja arvioitua.

– varmistaa kehittämiseen käytettävissä olevien voimavarojen tarkoituksenmukainen käyttö ja seuranta.

– tukea asiantuntijoiden ja tutkijoiden verkostoitumista KYSin sisällä, alueellisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti.

– tukea moniammatillista toimintaa.

– huolehtia sisäisestä ja ulkoisesta viestinnästä.

9

HALLINTOKESKUS

Konserni-

hallinto

Konserni-

johto

Sairaan-

hoidon

hallinto

Sairaan-

hoidon

hallinto

Hoitotyön

hallinto

Tieto-

hallinto ja

kehittäminen

Talous-

hallinto

Yleis-

hallinto

Henkilöstö-

hallinto

Hoitotyön

hallinto

Tieto-

hallinto

Talous-

hallinto

Yleis-

hallinto

Henkilöstö-

hallinto

Järjes-

telmien

ylläpito ja

tuki

Controller-

toiminnat

Luottamus-

henkilö-

hallinto

Perus-

terveyden-

huollon

yksikkö

Hallinto-

keskuksen

toimisto-

henkilöstö

Kiinteistö-

hallinto Viestintä

Tieteellinen

kirjasto

Hoitotyön

kehittämis-,

opetus- ja

tutkimus

yksikkö

Perusterveydenhuollon yksikön tarkoitus

• Yksiköt perustettiin luomaan koordinaatiota ja yhteisen palvelutoiminnan perustoja (työnjako, hoitokäytännöt jne.) 1) ensisijaisesti perusterveydenhuollon ja sairaanhoitopiirien erikoissairaanhoidon välille ja 2) terveyskeskusten välille

• Integraatio sosiaalitoimen kanssa tuli luontevasti mukaan kuvaan

• Yhtenä perustavoitteena oli luonnollisesti perusterveydenhuollon vahvistaminen ja kehittäminen, joita poliittisissa puheissa ja julistuksissa oli lupailtu jo vuosikausia

• Osa yksiköistä oli syntynyt jo ennen terveydenhuoltolakia (2010); lain voimaantulon jälkeen lähes kaikkiin sairaanhoitopiireihin on perustettu yksiköt

10

Perusterveydenhuollon yksikön tehtävät

• Terveydenhuoltolaki kuvaa tehtävät ja tehtävien määrittelyn taustan seuraavasti

– sairaanhoitopiirillä vastuu palveluiden yhteensovittamisesta

– sairaanhoitopiirin kuntien on laadittava terveydenhuollon järjestämissuunnitelma

– sairaanhoitopiirissä on oltava perusterveydenhuollon yksikkö, joka tukee järjestämissuunnitelman laatimista

– yksikkö antaa asiantuntemusta ja sovittaa yhteen perusterveydenhuollossa tehtävää tutkimusta, kehittämistä, hoito- ja kuntoutusketjujen laatimista, täydennyskoulutusta ja huolehtii henkilöstötarpeen ennakoinnista sekä esh:n, pth:n ja soveltuvin osin sosiaalitoimen yhteen sovittamisesta

11

Verkostomaisella asiantuntijuustoiminnalla

terveyshyötyä ja hyvinvointia potilaalle

POSOTEn K & T & K Integraation tavoitteet koosteena

• Tutkimus • Tutkimuksen tekemisen mahdollisuus turvataan POSOTEn sisällä vrt.

yliopistosairaalan rooli ja vastuu • Ei edellytä erillistä organisoitumista • Olemassa olevien tutkimuksen tukirakenteiden hyödyntäminen ja

kehittäminen tarvetta vastaavasti

• SOTE-ammatteihin kouluttaminen • Varsinainen koulutuksen järjestäminen on ko. kouluttajatahojen

vastuulla (yo/amk) • Kouluttajien/opettajien työkytkentä turvataan • Opiskelijoiden työelämäharjoittelut ja kliiniset jaksot voidaan

suunnitella alueellisesti • Organisaatiossa tulee määrittää opetustoiminnan vastuuhenkilöt ja

organisoitua, jos on tarvetta • Mahdollistaa myös monialaisen-/tieteisen opetuksen/harjoittelun

kehittämisen tulevaisuudessa

POSOTEn K & T & K tavoitteet

• Työssä olevan henkilöstön lisäkoulutus/ammatillinen lisäpätevöityminen • PoSoTe työnantajana mahdollistaa ja osin organisoi

• Toimintatapojen ja ammatillisten käytäntöjen yhtenäistäminen alueella, työskentely-ympäristön ja työmenetelmien kehittäminen, palveluprosessien tehostaminen, laatutoiminta • Työnantajan vastuulla

• Osin henkilöstöyksikön (HR) osin tutkimus-koulutus- ja kehittämisyksikön koordinoimaa työtä, osin työyhteisöjen omalla vastuulla

POSOTEn K & T & tavoitteet

• Integroiva toiminta • Yhteensovittaa tutkimuksen, koulutuksen ja

kehittämisen, lujittaa sote-integraatiota • Koordinoi alueelliset ja valtakunnalliset

kehittämistoimet, edistää riittävää alueellista yhdenmukaisuutta

• Useiden SOTE-alueiden/maakuntien yhteinen toimintataso

• Osaltaan huolehtii valtiovallan ohjauksen ja kansallisten linjausten toteutumisesta

Erilaisia kehittämisen tarpeita ja kenttiä

• 1) Valtakunnalliset kehittämistarpeet ja –haasteet (esimerkkeinä viimeisimmät Kaste-hankkeet: pitkäaikaishoito, vastaanotolle pääsyn parantaminen jne.)

• 2) Uusien sote-uudistuksen myötä luotavien organisaatioiden toiminnan suunnittelu, käynnistäminen ja toimiville urille ohjaaminen (Kainuun kokemusten mukaan suuri työsarka, jota riitti monta vuotta ja riittää edelleenkin)

• 3) Oman työn ja oman organisaation kehittäminen (valtakunnalliseksi laajeneva verkostokehittäminen, jossa Rohto-verkoston toiminta esimerkkinä; juuri laajenemassa Pohjois-Savoon erva-laajuisen koulutuksen avulla)

3.5.2015

Sote- integraatiosta nousevat alueelliset ja kansalliset kehittämis- ja tutkimushaasteet

Taina Mäntyranta STM terveyspalveluryhmä 29.4.2015

3.5.2015

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet

Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. • Turvata yhdenvertaiset, asiakaslähtöiset ja laadukkaat

sosiaali- ja terveyspalvelut koko maassa – eriarvoisuuden vähentäminen – henkilöstövoimavarojen kohdentaminen yhdenvertaisesti

• Vahvistaa sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluja – tarkoituksenmukainen ja tasapainoinen palvelukokonaisuus – mahdollistetaan palvelujen toteutus uusilla tavoilla,

muun muassa lähipalvelut

• Toteuttaa kustannustehokas ja vaikuttava palvelurakenne – kustannuskehityksen tasapainottaminen – palvelujen uudistaminen, vaikuttavuus ja laatu

3.5.2015

Keinot uudistuksen tavoitteiden saavuttamiseksi

• Mahdollisimman laaja sosiaali- ja terveydenhuollon integraatio – palvelukokonaisuus saman johdon ja budjetin alle

– ihmisten palvelutarpeet huomioidaan kokonaisuutena

– selkeä ja tehokas hallinto

• Vahva kansallinen ohjaus

• Asiakkaiden ja henkilöstön osallistaminen

3.5.2015

”Perustuslakivaliokunta toteaa,

että sosiaali- ja terveyspalvelujen tehostamiselle, integraatiolle sekä järjestäjien kantokyvyn vahvistamiselle on olemassa akuutti tarve myös sosiaalisten perusoikeuksien toteutumisen näkökulmasta.” (PeV 75/2014 vp)

3.5.2015

Nykyrakenne

3.5.2015 5

YO-

sairaala

muu sairaala

Perusterveydenhuolto Sosiaalipalvelut Mielenterveys- ja päihdepalvelut

Lasten, nuorten ja perheiden palvelut

Ikääntyneiden palvelut

Palveluiden suurkäyttäjät

3.5.2015

Integraatiosta nousevia kehittämiskohteita, esim.

• Paljon eri palveluita käyttävät – asiakassuunnitelma (palvelu-, terveys- ja hoito, kuntoutus-…) – palveluohjaus, -koordinaatio- asiakasvastaava…

• Integroidut palvelukokonaisuudet – Lapset, nuoret ja perheet – Ikääntyneet – Mielenterveys- päihdepalvelut…

• Alueellinen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelma – palvelutarpeet ja niihin vastaaminen

• Väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen – terveyden edistäminen ja rakenteellinen sosiaalityö

3.5.2015

Integraatiota tukevia uusia Kaste-hankkeita mm.

• Keski-Suomen sote 2020

• ESSO

• Siun sote

• Parempi arki

• Paljon palveluita käyttävät - tarvitsevat

> STM verkottaa kesäkuussa

3.5.2015

Integraatiosta nousevia tutkimuskohteita, esim

• Integraatio ja sen vaikutukset – Käsitteiden yhtenäistäminen, teoriapohja??

– Kirjallisuuskatsaus vaikuttavuudesta: tekeillä

– Tasa-arvo ja sen edistäminen: STN haku 7.-29.4. www.aka.fi

– Palveluiden laatu, tuottavuus ja vaikuttavuus

– Kustannukset

• Palvelukokonaisuudet:mallit ja vaikutukset – LNP ja ikääntyneet: Valtioneuvoston selvitys- ja

tutkimustoiminnan haku 31.3.-8.5. www.vn.fi/teas

3.5.2015

Uusi järjestämisvastuinen taho

• Väliportaan itsehallintoalue?

• Kuntayhtymä?

• (Valtio?)

Kehittämisrakenne pohdittava kussakin erikseen

lkm?

3.5.2015

Sote ja alueellinen kehittämisrakenne; pohdittavaa

• Kehittämisen tuettava toiminnallista integraatiota, miten toteutetaan? – so ja te

• palveluiden horisontaalinen ja vertikaalinen integraatio

• integraatio kuntiin jääviin palveluihin + hyte

– osket ja petet • erilaiset lakisääteiset tehtävät, erilainen toiminta

• erilainen aluejako

• yhteistyön aste vaihtelee, muutama yhdistetty

• muistettava esh-kehittäminen, hyte-kehittäminen

3.5.2015

Sote ja alueellinen kehittämisrakenne; pohdittavaa

• Kehittäminen osana palvelujärjestelmää vai muulla tavoin ohjattuna?

– osket kuntien ohjauksessa

§ Osaamiskeskuksen voivat muodostaa kunkin

toimialueen kunnat ja kuntayhtymät yhdessä … eri tahojen kanssa

– petet osana palvelujärjestelmää ja sen johdon alla

§ Sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä on oltava

perusterveydenhuollon yksikkö

3.5.2015

Sote ja alueellinen kehittämisrakenne; pohdittavaa

• Miten varmistetaan tasapainoinen rahoituskehitys?

– osket: erillisrahoitus ja oma budjettimomentti

– petet: osa järjestämisvastuuta, peruspalveluiden VOS

– Kaste - ohjelman jatko?

– Sote: rakenne ja rahoitusuudistus

3.5.2015

Sote ja alueellinen kehittämisrakenne; pohdittavaa

• Kehittämisen ja tutkimuksen ja opetuksen yhteys – osket: yo, amk, oppilaitokset mukana

– petet: yhteydestä ei säädetty

• Tieteellisen tutkimuksen tukeminen osana palvelujärjestelmää vai muulla tavalla ohjattuna? – yliopistojen ja tutkimuslaitosten roolit / OKM

– Valtion terveyden tutkimuksen rahoitus / STM

– Oske rahoitus/ STM

– Strategisen tutkimuksen rahoitus / SA

3.5.2015

Sote ja alueellinen kehittämisrakenne; pohdittavaa

• Kansallinen ohjaus

– palvelujärjestelmän vahvistuva ohjaus: kehittämisrakenteen rooli

– kehittämistyön ohjaus

• kehittämisyksiköiden ohjaus

• valtakunnallinen ohjelma

– STM ja THL, TTL… , OKM, VM

3.5.2015

Sote ja alueellinen kehittämisrakenne; pohdittavaa

• Alueellinen kehittämisverkosto

– 2015 seminaarit: viisi Kaste -aluetta

– miten kohti sotea: oske-pete ”yhteishuoltajuus”?

3.5.2015

Kiitos!

Tilaa sähköpostiisi STM:n tiedotteet:

www.stm.fi (etusivu)

• STM:n uutiskirjeen tilaus: www.stm.fi/uutiskirjeet

• twitter.com/STM_Uutiset

ALUEELLISET SOTE- KEHITTÄMISRAKENTEET UUDISTUVAT V. 2015 -

25.9.2013 Helsinki, STM, sosiaalialan osaamiskeskustoiminnan laajennettu työvaliokunta /Pieni ote diakokonaisuudesta tässä, esitetty PoSote T&K&K –työryhmälle Kuopiossa 20.5.2015

Tarja Kauppila, johtaja, ISO

NYKYTILANNE JA TULEVAISUUS

Sosiaalialan osaamiskeskusten näkökulma

MIKÄ ON SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS?

Nykytilanne

Osket lakisääteinen yhteistyörakenne

• Lakisääteinen alueellinen toimija: yhteistyörakenne kattaa koko maan, kaikki kunnat, verkosto-organisaatio. Aivan olennaista on tukea kuntien kehittämisyhteistyötä muiden tahojen kanssa. Kuntien sosiaalihuollosta kehittäjät/suunnittelijat ”säästettiin ulos” viime laman aikaan, eikä käytettävissä ollut laajempaa aluevastuuta kantavia tahoja (vrt. terveydenhuollossa kansanterveystyön kuntayhtymät, sairaanhoitopiirit).

• Lain mukaan osken voivat muodostaa kunkin toimialueen kunnat ja kuntayhtymät yhdessä yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja muiden sote-oppilaitosten, maakunnan liittojen, aluehallintovirastojen, järjestöjen ja yritysten sekä muiden sote-alalla toimivien tahojen kanssa

• THL tukee oskeja erityisesti tutkimus-, kokeilu- ja kehittämistoiminnassa sekä tarpeen mukaan muissa tehtävissä

• Toimintaa tukee asetuksella määritelty valtakunnallinen sosiaalialan osaamiskeskustoiminnan neuvottelukunta (edustus osket, STM, OKM, THL, Suomen Kuntaliitto, sosiaalialan valtakunnalliset järjestöt, sosiaalialan oppilaitokset ja aluehallintovirastot)

Oskejen hallinto monimuotoinen

• Oskejen hallinto järjestetty lain mukaan osken muodostavien tahojen keskinäisen sopimuksen mukaisesti, ”organisointivapaus” alueiden toimijoilla

• Hallintomallit vaihtelevat: osakeyhtiöitä, yhdistyksiä, sopimusorganisaatioita

• Tärkeää ollut löytää alueelle sopiva, ketterästi ja neutraalisti eri toimijat yhteiseen työhön kokoava muoto

• Oikeushenkilö oltava sopimuksessa, jotta esim. valtionavustus voidaan maksaa

Hallinto-/ohjaustuki monipuolista

• Vaikka hallintomallit vaihtelevat, oskejen toiminnassa paljon yhdenmukaisia piirteitä

• Toimintaa ohjaavat mm. oskelaki ja -asetus (myös muut normit), neuvottelukunnan linjaukset, oskejohdon eri tahojen kanssa muodostamat linjaukset, oskea hallinnoivan tahon päätöksentekoelimet ja -asiakirjat, alueen yhteiset strategiat – kaiken työn lähtökohtana toimialueen väestön/sosiaalialan tarpeet, toiveet ja resurssit…

MITÄ OSKET TEKEVÄT? Nykytilanne

Vaativat lakisääteiset tehtävät, osken toimialueellaan turvattava: 1) Sosiaalialalla tarvittavan asiantuntemuksen kehittyminen ja välittyminen 2) Peruspalvelujen kehittyminen sekä erityisosaamista vaativien

erityispalvelujen a asiantuntijapalvelujen kehittyminen ja välittyminen 3) Sosiaalialan perus-, jatko- ja täydennyskoulutuksen ja käytännön työn

monipuolinen yhteys 4) Sosiaalialan tutkimus-, kokeilu- ja kehittämistoiminnan toteutuminen sekä 5) muiden (1 §: 1 momentin tavoitetta palvelevien) tehtävien toteutuminen 6) valtakunnallista väestöpohjaa ja erityisosaamista edellyttävien

erityispalvelujen ja asiantuntijapalvelujen kehittyminen ja välittyminen (työnjako näissä nvakunnassa sovitusti)

Erityisen valtionavustuksen saaneita tehtäviä ovat esimerkiksi saamenkielisen väestön palvelutarpeiden huomioon ottaminen sekä pohjoismaisten yhteistyöverkostojen luominen.

MISSÄ OSKET TOIMIVAT? Nykytilanne

Oskejen toimialueet ja keskukset • Toimialueet ja osaamiskeskukset (yhteensä 11):

• Etelä-Suomi/Uudenmaan, Itä-Uudenmaan ja Päijät-Hämeen maakunnat

• Socca, Sosiaalitaito ja Verso

• Varsinais-Suomi/Varsinais-Suomen maakunta

• VASSO

• Kaakkois-Suomi/Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnat

• Socom

• Häme-Satakunta/Kanta-Hämeen, Pirkanmaan ja Satakunnan maakunnat

• Pikassos

• Pohjanmaa/Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakunnat

• SONet BOTNIA (erityistehtävänä pohjoismaisten yhteistyöverkostojen luominen)

• Keski-Suomi/Keski-Suomen maakunta

• Koske

• Itä-Suomi/Kainuun, Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon ja Etelä-Savon maakunnat

• ISO

• Pohjois-Suomi/Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin maakunnat

• Poske (erityistehtävänä saamenkielisen väestön palvelutarpeiden huomioon ottaminen)

• Rotsinkielinen sosiaalialan osaamiskeskus, jonka toimialue koko maa

• FSKC

Sosiaalialan osaamiskeskukset perustamisajankohdan mukaan (kk/V)

POSKE 8/2001

ISO 2/2001

SONetBotnia 8/2002

KOSKE 3/2001

Pikassos 11/2001

Vasso 9/2002 Socca

4/2002

Socom 10/2001

FSKC 12/2001

Verso

4/2002

Sosiaalitaito 12/2001