Työmarkkinailmasto 2005

1/2005

Työmarkkinailmasto 2005

Tu

tkim

us

S U O M E N A M M A T T I L I I T T O J E N K E S K U S J Ä R J E S T Ö

Elokuu 2005

Tilaukset: SAK/postitus

puh. (09) 7721 344

S A K – T U T K I M U S T I E T O 1 / 2 0 0 5 1

Sisällys

Työmarkkinailmasto 2005 ....................................................................................... 3

Työmarkkinailmapiiri ............................................................................................... 4 Työnantajien asenteet tiukentuneet..........................................................................4 Ay-liikkeen tulisi tiivistää rivejään............................................................................10 Suomalaiset yhdistäisivät SAK:n ja STTK:n ...........................................................11

Käsitykset eri tahojen työllisyystoimista.............................................................. 14 Ay-liike vakavimmin työttömyyttä vastaan ..............................................................14

Suhtautuminen ulkomaalaisiin ja maahanmuuttajiin ........................................... 18 Enemmistö rajoittaisi maahanmuuttajien määrää...................................................18

Suhtautuminen etujärjestöihin.............................................................................. 25 SAK:ta arvostetaan eniten ......................................................................................25 Palkansaajajärjestöt jäsenten etujen asialla ...........................................................32 SAK:lla vahvin imago..............................................................................................33 Järjestäytyminen koetaan tarpeelliseksi .................................................................37 Palkka- ja työsuhdeturva tärkein syy kuulua ammattiliittoon ..................................39

Käsitykset suomalaisten yritysten yhteiskuntavastuusta ................................... 42 Mielipiteet yhteiskuntavastuusta jakaantuvat..........................................................42 Irtisanomisperusteita ja yritysten moraalia epäillään ..............................................43 Yritysten vastuuntuntoon ei uskota.........................................................................44

2 S A K – T U T K I M U S T I E T O 1 / 2 0 0 5


Työmarkkinailmasto 2005 TNS Gallup Oy on kymmenen vuoden ajan, vuodesta 1995, seurannut suomalaista työmarkkinailmastoa ja sen kehittymistä. Tutkimuksilla on selvitetty suomalaisten suhtautumista työmarkkinoiden etujärjestöihin sekä yleisimpiä työmarkkina- ja yhteis-kuntapoliittisia näkemyksiä. Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry:n toimeksiannosta tehdyn tutkimuk-sen aiheina olivat mm. suomalaisten suhtautuminen elinkeinoelämän rivien tiivistämi-seen, käsitykset tilaajavastuusta ja työvoiman liikkuvuudesta sekä mielikuvat eri taho-jen työllisyystoimista. Tutkimus toteutettiin palkansaajakeskusjärjestöjen yhteisen tutkimuksen yhteydessä. Palkansaajakeskusjärjestöt selvittivät yhdessä mm. ammattiliittoihin järjestäytymisen syitä ja tarpeellisuutta, suomalaisten suhtautumista etujärjestöjen työhön ja käsityksiä yritysten yhteiskuntavastuusta. Kansalaisten mielestä työmarkkinoiden ilmapiiri on tiukentunut, erityisesti työnantaja-järjestöjen ay-liikettä kohtaan esittämien vaatimusten osalta. Elinkeinoelämän vaiku-tusvallan kasvusta ollaan huolissaan ja useampi kuin neljä viidestä arvioi, että am-mattiyhdistysliikkeen tulisi koota rivinsä turvatakseen palkansaajien aseman markki-navoimien puristuksessa. Vastapainoa yhdistyneelle EK:lle tulisi suomalaisten enemmistön mielestä hakea yhdistämällä SAK ja STTK. Tutkimuksessa selvitettiin myös kansalaisten käsityksiä eri tahojen työllisyystoimista. Suomalaisten mielestä vakavimmin työllisyyttä vastaan on ponnistellut ammattiyhdis-tysliike, erityisen vahvasti näin uskovat nuoret ja ammattiliittojen jäsenet. Toiseksi va-kavimmin työllisyydestä on kansalaisten mielestä huolissaan presidentti Tarja Halo-nen. Halosen huoli työllisyydestä on tavoittanut erityisesti nuoret alle 35-vuotiaat nai-set, opiskelijat ja vihreiden kannattajat. Työttömien usko yhteiskunnan toimijoiden ponnistuksiin työttömyyden nujertamiseksi on heikentynyt. Vaikka arviot ay-liikkeen työllisyystoimista jakautuvat, myös työttömät panevat toivonsa ensisijaisesti ay-liikkeeseen. Erityisesti on romahtanut työttömien usko työnantajiin. Työmarkkinailmastotutkimuksessa on säännöllisesti seurattu myös kansalaisten nä-kemyksiä siitä, pitäisikö Suomeen tuottaa lisää ulkomaista työvoimaa työvoimapulan torjumiseksi. Suomalaiset eivät usko, että lähivuosina maatamme uhkaisi työvoima-pula eikä maahanmuuttoa pidetä hyvänä lääkkeenä ongelmalle. Palkansaajakeskusjärjestöjen yhteisen tutkimusosion mukaan SAK nauttii suomalai-sessa yhteiskunnassa korkeaa arvostusta. Lähes kolme neljästä sanoo arvostavansa SAK:n työtä vähintäänkin melko paljon. Imagoltaan SAK:ta pidetään ennen kaikkea vaikutusvaltaisena sekä toiminnassaan tehokkaan ja aikaansaavana. Vuoden 2005 tutkimusaineisto kerättiin henkilökohtaisina haastatteluina 2.3.-31.3.2005. Haastatteluja tehtiin yhteensä 1035. Vastaajat edustavat maamme 15 vuotta täyttänyttä väestöä Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Tulosten luottamusväli on keskimäärin + 3 %-yksikköä suuntaansa.


Työmarkkinailmapiiri

Työnantajien asenteet tiukentuneet Työmarkkinoiden ilmapiiriä luodattiin palkansaajakeskusjärjestöjen yhteisessä tutki-muksessa kahdella kaksiosaisella kysymyksenasettelulla. Aluksi vastaajat arvioivat, ovatko työmarkkinaosapuolten (työnantajajärjestöjen ja ay-liikkeen) vaatimukset ja asenteet toisiaan kohtaan muuttuneet parin viimeksi kuluneen vuoden aikana. Tä-män jälkeen kysyttiin, kokevatko vastaajat nämä työmarkkinaosapuolten vaatimukset toisiaan kohtaan liian tiukoiksi vai sovitteleviksi. Puolet (49 %) väestöstä kokee työnantajajärjestöjen vaatimusten ja asenteiden ay-liikettä kohtaan tiukentuneen viimeksi kuluneen parin vuoden aikana. Vain yksi kym-menestä uskoo työnantajaosapuolten otteiden muuntuneen aiempaa sovittelevim-miksi.

Työnantajajärjestöjen vaatimukset ja asenteet ay-liikettä kohtaanAy-liikkeen vaatimukset ja asenteet työnantajajärjestöjä kohtaan

0 25 50 75 100

49

28

32

43

8

9

11

21

EIOSAA

SANOA

Työmarkkinapoliittinen mielipideilmasto 3/2005

TNS Gallup Oy 2005 / PGraphics

Kuvio y9. ARVIOT TYÖMARKKINOIDEN ILMAPIIRIN JA VAATIMUSTEN MUUTTUMISESTA VIIMEK-SI KULUNEEN PARIN VUODEN AIKANA (%).

MUUTTU-NEET TIU-KEMMIKSI

EI MITÄÄNMUU-

TOSTA

MUUTTU-NEET SOVIT-

TELEVIMMIKSI

Työnantajajärjestöjen vaatimukset ja asenteet ay-liikettä kohtaanAy-liikkeen vaatimukset ja asenteet työnantajajärjestöjä kohtaan

0 25 50 75 100

39

15

50

55

7

8

3

22



ARVIOT TYÖMARKKINAOSAPUOLTEN VAATIMUKSISTA JA ODOTUKSISTA TÄLLÄHETKELLÄ (%).

Kuvio y10.

LIIANTIUKKOJA

SOPI-VIA

EI OSAASANOA

LIIAN SO-VITTELEVIA


Käsitykset ay-liikkeen vaatimusten ja asenteiden muutoksesta työnantajajärjestöjä kohtaan hajoavat voimakkaammin. Yleisin näkemys on se, että mitään muutosta ei ole tapahtunut. Nuorten keskuudessa on keskimääräistä enemmän (36 %) sellaisia, joiden mukaan ay-liikkeen otteet ovat koventuneet muutaman viimeksi kuluneen vuo-den aikana. Noin puolet vastaajista on sitä mieltä, että osapuolten asenteet ja toisilleen asettamat vaatimukset ovat lähinnä sopivia. Kuitenkin kaksi viidestä (39 %) arvioi työnantajajär-jestöjen reaktiot ja toimet liian tiukoiksi. Vain 15 prosenttia kansasta syyttää ammatti-yhdistysliikettä otteiden ylimitoituksesta. Eläkeikää lähestyvät kansalaiset ja SAK:n jäsenet kokevat muita useammin työnantajajärjestöjen otteet ay-liikettä kohtaan liian koviksi. Niitä, jotka näkevät, että työnantajajärjestöt olisivat liian helläkätisiä ja sovitte-levia ei juuri löydy, ei edes yrittäjien keskuudesta.


Kaikki

NaisetMiehet

15-24 vuotta25-34 vuotta35-49 vuotta50-64 vuottaYli 64 vuotta

Perusasteen koul.Keskiasteen

Ylempi keskiasteKorkea-aste

YrittäjäJohtava/ylempi toimih.

Alempi toimihenkilöTyöntekijä

EläkeläinenOpiskelija

TyössäTyötön/lomautettu

Työelämän ulkopuolella

UusimaaEtelä-Suomi

Itä-SuomiVäli-Suomi

Pohjois-Suomi

PääkaupunkiseutuMuu kaupunki

Maaseutu

KESKSDPKOKVAS

VIHR

SAKSTTK

AKAVASY

Ei nyt, aiemmin kylläEi nyt, myöhemm. kyllä

Ei nyt eikä tulevais.0 25 50 75 100

49

4453

3944506243

48494948

444949504845

485448

4946434668

464950

3850387553

57434941485346

32

3430

3234332833

30353229

343832362731

372728

2939253526

313331

3735421129

27403337312735

8

107

16873

11

13768

3386

1014

68

11

97

1482

989

8853

10

4957

11129

11

1210

1315106

13

10101315

1910118

149

91213

148

18104

141010

167

15117

119

1314108

10



EIOSAA

SANOA


EI MITÄÄNMUU-

TOSTA

MUUTTU-NEET SOVIT-

TELEVIMMIKSI

Kuvio y9-1. ARVIOT TYÖMARKKINOIDEN ILMAPIIRIN MUUTTUMI-SESTA: TYÖNANTAJAJÄRJESTÖJEN VAATIMUKSET JA ASENTEET AMMATTIYHDISTYSLIIKETTÄ KOH-TAAN (%).


Kaikki

NaisetMiehet









UusimaaEtelä-Suomi


Pohjois-Suomi


Maaseutu

KESKSDPKOKVAS

VIHR

SAKSTTK

AKAVASY



28

2827

3630262128

28243231

323331202835

262430

2728322432

242732

2530304133

27263041293625

43

4244

3242484739

37494042

464343543728

523236

4446294448

454242

5140424245

51444933353441

9

117

161353

11

13685

1386

1019

51212

96

1592

88

10

67429

4736

111313

21

1923

1615202922

22202121

202117202618

173322

2019242318

222316

1823231412

18231920241721



EIOSAA

SANOA


EI MITÄÄNMUU-

TOSTA

MUUTTU-NEET SOVIT-

TELEVIMMIKSI

Kuvio y9-2. ARVIOT TYÖMARKKINOIDEN ILMAPIIRIN MUUTTUMI-SESTA: AMMATTIYHDISTYSLIIKKEEN VAATIMUKSET JA ASENTEET TYÖNANTAJAJÄRJESTÖJÄ KOH-TAAN (%).


Kaikki

NaisetMiehet









UusimaaEtelä-Suomi


Pohjois-Suomi


Maaseutu

KESKSDPKOKVAS

VIHR

SAKSTTK

AKAVASY



39

3543

2036425634

32444039

303044483826

434434

4040353941

403936

2341295742

53383218433630

50

5347

6552503851

52475256

576548444858

494653

4653465158

455251

7048623746

41496164445359

7

86

11963

10

12663

2465

1113

57

10

105

1560

969

47239

4816

1198

3

33

43334

4332

1013333

333

42441

533

24633

255

12222



LIIANTIUKKOJA

SOPI-VIA

EI OSAASANOA

LIIAN SO-VITTELEVIA

Kuvio y10-1. ARVIOT TYÖMARKKINAOSAPUOLTEN VAATIMUK-SISTA TÄLLÄ HETKELLÄ: TYÖNANTAJAJÄRJESTÖ-JEN VAATIMUKSET JA ASENTEET AMMATTIYHDIS-TYSLIIKETTÄ KOHTAAN (%).


Kaikki

NaisetMiehet









UusimaaEtelä-Suomi


Pohjois-Suomi


Maaseutu

KESKSDPKOKVAS

VIHR

SAKSTTK

AKAVASY



15

1318

1417141320

12142018

251520101911

141715

151616188

131420

208

281119

9121226182021

55

5753

5357545853

53545859

576054585650

565754

5757546036

575458

6267562958

56606254553861

8

97

111263

10

12764

2476

1012

51011

105

1580

979

56336

4816

10128

22

2122

2314262516

23241619

162220261627

241620

1921141556

202512

1319145817

3020251517309



LIIANTIUKKOJA

SOPI-VIA

EI OSAASANOA

LIIAN SO-VITTELEVIA

Kuvio y10-2. ARVIOT TYÖMARKKINAOSAPUOLTEN VAATIMUK-SISTA TÄLLÄ HETKELLÄ: AMMATTIYHDISTYSLIIK-KEEN VAATIMUKSET JA ASENTEET TYÖNANTAJA-JÄRJESTÖJÄ KOHTAAN (%).


Ay-liikkeen tulisi tiivistää rivejään SAK tarkasteli omassa tutkimuksessaan lähemmin kansalaisten käsityksiä työmark-kinoiden ilmapiiristä. Vastaajien tuli ottaa kantaa siihen, mitä elinkeinoelämän rivien tiivistäminen ja työnantajien keskusjärjestöjen yhdistäminen merkitsee palkansaajien ja ay-liikkeen kannalta. Suomalaiset ovat huolestuneita elinkeinoelämän vaikutusvallan kasvusta Suomessa. Useampi kuin neljä viidestä suomalaisesta (83 %) arvioi, että ammattiyhdistysliikkeen tulisi koota rivinsä turvatakseen palkansaajien aseman markkinavoimien puristukses-sa. Yhdeksän kymmenestä (91 %) suomalaisesta uskoo, että elinkeinoelämän paino-arvo yhteiskunnassa tulee edelleen kasvamaan. Vain harvempi kuin joka kolmas (30 %) arvioi, ettei elinkeinoelämän rivien tiivistymisellä ja työnantajien keskusjärjestöjen yhdistymisellä ole merkitystä palkansaajien aseman kannalta. Selvä enemmistö eli noin kolme neljästä (72 %) suomalaisesta uskoo, että ammatti-yhdistysliikkeen tulisi elinkeinoelämän vahvistuneen edunvalvonnan vuoksi terävöit-tää ja koventaa omia otteitaan. Mielipiteet jakautuvat enemmän kysyttäessä, edellyttääkö elinkeinoelämän rivien tii-vistyminen myös palkansaajaliikkeeltä rakenteellisia muutoksia. Puolet (50 %) uskoo, että myös ammattiyhdistysliikkeen järjestörakenteet on pantava remonttiin. Hiukan harvempi (42 %) arvioi, ettei rakenteellisia uudistuksia välttämättä tarvita. Selkeimmin ay-liikkeen rakenteellisia uudistuksia vastaan ovat yrittäjät, joista 56 prosenttia uskoo, että ay-liike pärjää hyvin nykyiselläkin järjestörakenteella ilman muutoksia. Tutkimuk-sessa ei tämän kysymyksen yhteydessä yksilöity, minkälaisia nämä uudistukset voi-sivat olla, eli puhutaanko esimerkiksi liittofuusioista vai keskusjärjestötason uudel-leenorganisoitumisesta.

Elinkeinoelämän painoarvo yhteiskunnassa tulee kasvamaanAy-liikkeen tulisi koota omat rivinsä pärjätäkseen markkinav. purist.Palkansaajien asema heikkenee ellei myös ay-liike tiivistä rivejään(...) takia ay-liikkeen pitäisi terävöittää ja koventaa otteitaan nykyis.

Helpottaa ay-liikkeen toim. kun vastassa on vain yksi neuvotteluosap.(...) on myös suomalaisten palkansaajien etu k-v markkinoilla

SAKn ja STTKn tulisi yhdistyä voidaks. toimia vastap. yhdistyn. EKlleAy-liike pärjää hyvin nykyisellä järjestörakenteella ilman muutoksia

(...) tehostumisella ei ole merkitystä palkansaajien aseman kannalta0 25 50 75 100

24

34

29

18

14

14

15

8

4

67

49

50

54

58

59

41

36

26

4

5

5

7

6

8

12

6

8

5

11

14

17

18

17

24

43

50

0

1

2

3

3

3

8

7

13

Työmarkkinailmasto 3/2005


Kuvio s16.

TÄYSINSAMAAMIELTÄ

JOKSEEN-KIN SAMAA

MIELTÄ

JOKSEEN-KIN ERIMIELTÄ

TÄYSINERI

MIELTÄ

EIOSAA

SANOA

MITÄ ELINKEINOELÄMÄN RIVIEN TIIVISTÄMINEN JA TYÖNANTAJIEN KESKUSJÄRJESTÖ-JEN YHDISTÄMINEN MERKITSEE: SUHTAUTUMINEN VÄITTÄMIIN (tekstejä lyhennetty, %).


Suomalaiset yhdistäisivät SAK:n ja STTK:n Enemmistö suomalaisista (56 %) lähtee siitä, että noin miljoonaa palkansaajaa edus-tavan SAK:n ja 600 000 palkansaajan STTK:n tulisi yhdistyä voidakseen toimia vas-tapainona yhdistyneelle EK:lle. Vain kolmannes (32 %) ei pidä keskusjärjestöjen yh-distymistä oikeana ratkaisuna. Erityisen mielenkiintoista on, että SAK:laiset ja STTK:laiset ovat keskusjärjestöjensä yhdistymisestä täsmälleen yhtä mieltä: kaksi kolmesta (68 %) niin SAK:laisten kuin STTK:laistenkin liittojen jäsenistä yhdistäisi keskusjärjestöt, kun taas vain joka neljäs (25 %) jäsen haluaa pitää nämä kaksi kes-kusjärjestöä edelleen erillisinä. Akavalaiset sen sijaan ovat eri linjoilla: vain reilu kol-mannes (39 %) yhdistäisi SAK:n ja STTK:n, kun taas niukka enemmistö (51 %) torjuu ajatuksen. Puoluekannan mukaan etenkin SDP:n ja Vasemmistoliiton kannattajat pitävät kahden keskusjärjestön yhdentymisehdotuksesta. Myös Keskustan kannattajien enemmistä suhtautuu myönteisesti. Vihreiden kannattajille ehdotus tuntuu vieraalta. Myös ko-koomuslaisten keskuudessa on keskimäärää enemmän varauksellisuutta. Elinkeinoelämän uudelleenorganisoitumisella nähdään olevan myös myönteisiä vai-kutuksia. Kolme neljästä (72 %) arvioi, että ay-liikkeen toimintaa helpottaa se, että vastassa on vain yksi työnantajakeskusjärjestö. Suunnilleen yhtä moni (73 %) myös arvelee, että kansainvälisillä markkinoilla elinkeinoelämän rivien tiivistyminen voi olla myös suomalaisen palkansaajan etu. Taulukko 1. Keskusjärjestöjen jäsenten suhtautuminen väittämään ”SAKn ja STTKn tulisi yhdistyä voidakseen toimia vastapainona yhdistyneelle Elinkei-noelämän keskusliitolle – Eklle” (%). Samaa mieltä Eri mieltä % % • Kaikki .........................................56 32

• SAK............................................68 25 • STTK..........................................68 25 • AKAVA .......................................39 51 Taulukko 2. Keskusjärjestöjen jäsenten suhtautuminen väittämään ”Ammatti-yhdistysliike pärjää hyvin nykyisellä järjestörakenteella ilman muutoksia” (%). Samaa mieltä Eri mieltä % % • Kaikki .........................................44 50

• SAK............................................38 60 • STTK..........................................42 54 • AKAVA .......................................43 52


Kaikki

NaisetMiehet









UusimaaEtelä-Suomi


Pohjois-Suomi


Maaseutu

KESKSDPKOKVAS

VIHR

SAKSTTK

AKAVASY



15

1615

58

172320

18141711

11141717224

161316

211519128

201222

21201366

22225

23164

11

41

3745

3541443942

37454235

433247464128

444536

3844433746

434040

3747386133

46463445423832

12

1410

23121099

12149

10

12118

118

21

81815

98

16168

8148

10971

12

7797

102316

24

2523

2334241921

21232731

223523222031

281621

2721172921

252422

2619381339

20203722212033

8

97

1456

108

1354

13

11755

1017

58

12

41356

17

497

754

2011

55

144

12167



TÄYSINERI

MIELTÄ

JOKSEEN-KIN SAMAA

MIELTÄ

EIOSAA

SANOA


TÄYSINSAMAAMIELTÄ

"SAKn ja STTKn tulisi yhdistyä voidakseen toimia vastapainona yhdistyneelle Elinkeinoelämän keskusliitolle - EKlle" (%).

Kuvio s16-7.


Kaikki

NaisetMiehet









UusimaaEtelä-Suomi


Pohjois-Suomi


Maaseutu

KESKSDPKOKVAS

VIHR

SAKSTTK

AKAVASY



8

69

476

1010

85

118

21656

108

66

10

4125

103

488

87

10103

6565

143

13

36

3537

3939343338

35383533

363335353633

344835

3335324429

333832

3732362045

32373747274438

6

94

910447

8718

47655

10

568

63

1290

575

43318

34528

128

43

4244

4639464142

41434544

365141454145

463142

4639473168

464243

4747456738

51464635444036

7

87

35

10124

9677

34

13974

985

1111460

124

13

411637

986

10625



TÄYSINERI

MIELTÄ

JOKSEEN-KIN SAMAA

MIELTÄ

EIOSAA

SANOA


TÄYSINSAMAAMIELTÄ

Kuvio s16-8. "Ammattiyhdistysliike pärjää hyvin nykyisellä järjes- törakenteella ilman muutoksia" (%).


Käsitykset eri tahojen työllisyystoimista

Ay-liike vakavimmin työttömyyttä vastaan Suomalaisten mielestä ammattiyhdistysliike on vakavimmin ponnistellut työttömyyttä vastaan. Kaksi kolmesta (62 %) arvioi ay-liikkeen tekevän vakavaa työtä työttömyy-den voittamiseksi. Hallituksen työllisyydenhoitoon luottaa 41 prosenttia suomalaisista, oppositioon reilu kolmannes (36 %). Myöskään usko suomalaisiin työnantajiin ei ole kovin vahva (34 %). Ohi hallituksen, opposition ja työnantajien ihmisten mielissä nousee presidentti Tarja Halonen, jonka puolet (49 %) arvioi kantaneen vakavaa huolta työttömyydestä. Vähi-ten luotetaan Suomen Pankkiin, jolla vain harvan (22 %) mielestä on ollut mielenkiin-toa työllisyyskysymyksiin.

AmmattiyhdistysliikePresidentti Tarja Halonen

Maan nykyinen hallitusNykyiset oppositiopuolueet

TyönantajatSuomen pankki

0 25 50 75 100

15

13

5

3

2

2

47

36

36

33

32

20

1

3

1

4

0

14

28

33

44

44

48

39

8

15

14

16

17

25

MITEN ERI TAHOT OVAT TOIMINEET TYÖTTÖMYYDENVÄHENTÄMISEKSI (%).

EIOSAA

SANOA

TODELLAVAKAVIS-

SAAN

JOKSEEN-KIN VAKA-VISSAAN

EI KOVIN-KAAN

VAKAVISS.

EI LAIN- KAAN VAKA-

VISSAAN


Kuvio s17.


Erityisen vahvasti ay-liikkeen työllisyydenhoitoon uskovat nuoret (81 %) sekä ammat-tiliittojen jäsenet, erityisesti SAK:laiset (73 %). Luottamus ay-liikkeen ponnistuksiin työllisyyden hyväksi on edelleen vahvistunut syksystä 2003, jolloin ay-liikkeen työlli-syystoimiin uskoi 58 prosenttia suomalaisista. Kaikkien kolmen palkansaajakeskusjärjestöjen jäsenten enemmistöt antavat tunnus-tusta ay-liikkeelle. SAK:n jäsenten käsitykset ovat kuitenkin ay-liikkeen kannalta vielä myönteisemmät kuin STTK:laisten liittojen jäsenten ja akavalaisten. Kriittisempiä näkemyksiä ay-liikettä kohtaan esiintyy niissä joukoissa, joiden koostu-mus on keskimääräistä iäkkäämpää tai missä on tavanomaista enemmän eläkeläisiä, yrittäjiä, MTK:n tai SY:n jäseniä. Presidentti Tarja Halosen huoli työllisyydestä on tavoittanut erityisesti nuoret alle 35-vuotiaat naiset (67 %), opiskelijat (61 %) ja vihreiden kannattajat (61 %). Myös Uudel-lamaalla ja siellä erityisesti pääkaupunkiseudulla asuvien joukossa on useita Halosen toiminnasta pitäviä. Eri ammattiryhmistä oikeastaan vain yrittäjät epäilevät Halosen vakavaa halua toimia työllisyyden parantamiseksi.


Kaikki

NaisetMiehet









UusimaaEtelä-Suomi


Pohjois-Suomi


Maaseutu

KESKSDPKOKVAS

VIHR

SAKSTTK

AKAVASY



15

1614

3410131011

20121217

12229

121230

144

18

1414121521

141613

1412232710

15151523112612

47

4748

4750524542

41534944

364448554343

534343

5339504746

534648

4953434354

58484632453942

1

21

22111

2110

102112

121

10320

021

11101

0200231

28

2729

1431263335

27263330

372934243421

263429

2633242632

272830

3328282732

21293435282536

8

89

367

1212

10869

14578

103

6179

514991

698

35523

775

101479



EIOSAA

SANOA

TODELLAVAKAVIS-

SAAN


EI KOVIN-KAAN

VAKAVISS.

EI LAIN- KAAN VAKA-

VISSAAN

TOIMINTA TYÖTTÖMYYDEN VÄHENTÄMISEKSI: AM-MATTIYHDISTYSLIIKE (%).

Kuvio s17-2.


3/20059/20032/20039/20022/20029/20014/20018/20003/20009/1999

3/20059/20032/20039/20022/20029/20014/20018/20003/20009/1999

3/20059/20032/20039/20022/20029/20014/20018/20003/20009/1999

3/20059/20032/20039/20022/20029/20014/20018/20003/20009/1999

3/20059/20032/20039/20022/20029/20014/20018/20003/20009/1999

3/20059/20032/20039/20022/20029/20014/20018/20003/20009/1999

0 25 50 75 100

2433242864

1510888

178

129

11

1311119

121399

107

5743663463

3323353342

2212231122

32333032344034383537

47484747544854505249

36443940474142374331

36353532403828354534

33313128343431323426

20181416182114161818

0344334425

1566434546

3777668

1247

1646445649

47

109868

108

11

14131514119

14151217

48484949494551424546

28293331282629282930

33292931263030323337

44383943403848423641

44434043434247444247

39464037424444413638

17131412118

108

119

8768664564

15101313101010111117

14131817111416139

12

16151717121311121214

25202931282326263226

EIOSAA

SANOA

TODELLAVAKAVIS-

SAAN


EI KOVIN-KAAN

VAKAVISS.

EI LAIN- KAAN VAKA-

VISSAAN

Työnantajat

Ammattiyhdistysliike

Presidentti Tarja Halonen

Nykyiset oppositiopuolueet

Suomen Pankki

MITEN ERI TAHOT OVAT TOIMINEET TYÖTTÖMYYDEN VÄHENTÄ-MISEKSI (%).


(vs. Martti Ahtisaari)


Maan nykyinen hallitus(vs. Lipposen hallitus)

Kuvio s17t.


Työttömien näkemykset ovat muuttuneet aikaisempaa synkemmiksi ja heidän uskon-sa kaikkien yhteiskunnan toimijoiden ponnistuksiin työttömyyden nujertamiseksi on heikentynyt. Myös työttömät panevat toivonsa ensisijaisesti ay-liikkeeseen, vaikkakin arviot ay-liikkeen työllisyystoimista jakautuvat – noin puolet kiittää, puolet kritisoi. Eri-tyisesti on kuitenkin romahtanut työttömien usko työnantajiin. Enää viidennes työttö-mistä uskoo työnantajien vakavissaan pyrkivän vähentämään työttömyyttä. Puolitois-ta vuotta sitten, syksyllä 2003, työnantajiin luotti vielä kaksi viidestä työttömästä. Taulukko 3. Käsitykset eri tahojen toiminnasta työttömyyden vähentämiseksi (vakavasti miinus ei vakavasti -osuudet) (%). k/01 s/01 k/02 s/02 k/03 s/03 k/05 Ay-liike...................................+29 +33 +28 +16 +16 +22 +26 Tasavallan presidentti ...........+11 +14 +23 +5 +8 +16 +1 Hallitus....................................-33 -8 -5 -25 -18 -9 -17 Oppositio ................................-44 -16 -18 -29 -24 -24 -24 Työnantajat ...........................-25 -9 -24 -26 -30 -24 -31 Suomen Pankki ......................-55 -43 -50 -50 -54 -46 -42 s=syystutkimus ; k=kevättutkimus Taulukko 4. Työttömien käsitykset eri tahojen toiminnasta työttömyyden vähen-tämiseksi (vakavasti miinus ei vakavasti -osuudet) (%). k/01 s/01 k/02 s/02 k/03 s/03 k/05 Ay-liike...................................+15 +24 +24 +22 +4 +13 -4 Tasavallan presidentti...........+3 -5 +9 -11 +4 +7 -18 Työnantajat.............................-39 -26 -33 -39 -40 -16 -59 Hallitus....................................-65 -36 -23 -43 -34 -32 -37 Oppositio ................................-42 -27 -19 -30 -44 -42 -51 Suomen Pankki ......................-71 -53 -68 -54 -59 -65 -62 s=syystutkimus ; k=kevättutkimus Kun myönteisistä ajatuksista vähennetään kielteiset, niin tällä haavaa ’plussan puolel-le’ työttömien keskuudessa ei selviä yksikään arvioitava taho.


Suhtautuminen ulkomaalaisiin ja maahanmuuttajiin

Enemmistö rajoittaisi maahanmuuttajien määrää EU:n laajentumisen entisiin Itä-Euroopan maihin on arveltu synnyttävän työvoiman muuttoa nykyisiin EU:n jäsenmaihin. Toisaalta suurten ikäluokkien eläkkeelle siirty-minen alkaa Suomessa olla lähellä. Julkisuudessa on esitetty puheenvuoroja, joissa on varoitettu maatamme uhkaavasta työvoimapulasta ja ulkomaisten työntekijöiden maahanmuuton välttämättömyydestä. Valtaosa (74 %) suomalaisista on kuitenkin edelleen sitä mieltä, että ’Suomen tulisi olla varovainen ja asettaa selviä rajoituksia sille, kuinka paljon ulkomaalaisia maa-hamme muuttaa’. Rajoitusten hyväksyntä on samaa tasoa kuin viime vuoden syys-kuussa.

TÄYSINSAMAAMIELTÄ

JOKSEEN-KIN SAMAA

MIELTÄ


TÄYSINERI

MIELTÄ

03/200502/200409/200302/200302/2002

0 25 50 75 100

41

34

27

41

34

33

41

43

37

41

0

1

1

1

1

18

19

23

16

18

8

5

5

4

5

EIOSAA

SANOA

"Suomen tulisi olla varovainen ja asettaa selviä rajoituksia sille, kuinka paljon ulkomaalaisia maa- hamme muuttaa" (%).



Kuvio v01.

Enemmistö (62 %) torjuu ajatuksen, että "kaikkien niiden ulkomaalaisten, jotka halua-vat tulla Suomeen asumaan ja työtä tekemään, on saatava tulla tänne". Vajaa kaksi viidesosaa (38 %) kansalaisista avaisi rajat ulkomaalaisille työntekijöille. Vapaan liik-kuvuuden vastustus on jonkin verran vahvistunut edellisvuodesta. Suomalaiset eivät usko, että lähivuosina maatamme uhkaisi työvoimapula eikä maa-hanmuuttoa pidetä hyvänä lääkkeenä ongelmalle. Enemmistö (60 %) torjuu sen, että ’työvoimapulan ehkäisemiseksi Suomi tarvitsee 10-15 vuoden sisällä tuntuvasti ulko-maista työvoimaa’. Niiden osuus, jotka uskovat Suomen tarvitsevan lisää ulkomaa-laista työvoimaa on lisääntynyt viime vuodesta neljällä prosenttiyksiköllä mutta on edelleen alempi kuin syksyllä 2003.


TÄYSINSAMAAMIELTÄ

JOKSEEN-KIN SAMAA

MIELTÄ


TÄYSINERI

MIELTÄ

03/200502/200409/200302/200302/2002

0 25 50 75 100

8

15

11

11

13

30

28

29

28

27

1

1

1

2

2

38

34

39

34

39

24

22

20

26

20

EIOSAA

SANOA

"Kaikkien niiden ulkomaalaisten, jotka haluavat tulla Suomeen asumaan ja työtä tekemään, on saatava tulla tänne" (%).



Kuvio v02.

TÄYSINSAMAAMIELTÄ

JOKSEEN-KIN SAMAA

MIELTÄ


TÄYSINERI

MIELTÄ

03/200502/200409/200302/2003

0 25 50 75 100

8

8

9

7

30

26

35

31

2

3

3

4

33

36

35

35

27

26

17

23

EIOSAA

SANOA

"Työvoimapulan ehkäisemiseksi Suomi tarvitsee 10-15 vuoden sisällä tuntuvasti lisää ulkomaista työvoimaa" (%).



Kuvio v03.

Varsinkin työntekijät, työttömät, maaseudulla asuvat ja SAK:n jäsenet tuntuvat olevan vakuuttuneita ulkomaisen työvoiman tarpeettomuudesta. Toki näihinkin väestöryhmiin kuuluvista suhteellisen moni ajattelee toisin, mutta kokonaisuudessaan näiden ryhmi-en mielipide eroaa selvästi koko väestön keskimäärästä. Mitä kaupunkimaisemmassa ympäristössä asutaan, sitä todennäköisemmin usko-taan, että ulkomaisen työvoiman rekrytointi tulee ajan myötä välttämättömäksi. Enemmistö korkeasti koulutetuista, ylemmistä toimihenkilöistä, akavalaisista ja Ko-koomuksen kannattajista on vakuuttunut ulkomaisen työvoiman tarpeellisuudesta. Monen ulkomaalaisten maahantuloa vastustavan motiivina lienee suomalaisten työt-tömien aseman turvaaminen. Kansalaiset haluavat antaa omille työttömille etuoikeu-den, kun vapautuvia työpaikkoja aletaan täyttää. Enemmistö (63 %) toteaa, että ’ul-


komaalaisen työvoiman määrän lisäämisestä on turha puhua, kun työpaikat eivät seuraavan 10-15 vuoden sisällä tule riittämään edes suomalaisille itselleen’. Tämä mielipide on ollut jokseenkin muuttumaton viimeksi kuluneen kahden vuoden aikana.

TÄYSINSAMAAMIELTÄ

JOKSEEN-KIN SAMAA

MIELTÄ


TÄYSINERI

MIELTÄ

03/200502/200409/200302/2003

0 25 50 75 100

35

34

25

32

28

33

36

33

2

2

2

4

26

24

28

24

9

7

8

7

EIOSAA

SANOA

"Ulkomaalaisen työvoiman määrän lisäämisestä on turha puhua, kun työpaikat eivät seuraavan 10-15 vuoden sisällä tule riittämään edes suomalaisille itselleen" (%).



Kuvio v04.


Kaikki

NaisetMiehet









UusimaaEtelä-Suomi


Pohjois-Suomi


Maaseutu

KESKSDPKOKVAS

VIHR

SAKSTTK

AKAVASY



41

3546

3140424445

44444020

362339454534

393943

3644403852

334242

4337305019

49281644433343

33

3530

3631323333

29343537

414030333328

344529

3334403226

323235

3536461137

28484138313033

0

00

00001

0000

001000

000

00000

100

10000

0100000

18

1818

1324201915

15171929

193019181615

191518

251616207

281714

1820161333

20143015191417

8

115

206656

1256

14

47

1145

24

82

10

664

1016

789

488

2511

3101236

237


TÄYSINERI

MIELTÄ

JOKSEEN-KIN SAMAA

MIELTÄ

EIOSAA

SANOA


TÄYSINSAMAAMIELTÄ


Kuvio v01. "Suomen tulisi olla varovainen ja asettaa selviä rajoituksia sille, kuinka paljon ulkomaalaisia maaham- me muuttaa" (%).


Kaikki

NaisetMiehet









UusimaaEtelä-Suomi


Pohjois-Suomi


Maaseutu

KESKSDPKOKVAS

VIHR

SAKSTTK

AKAVASY



8

78

676

1010

876

13

810959

10

769

108483

1284

888

109

51188

105

11

30

3228

4627242435

32292634

232625273240

272633

3029302832

283127

2929293536

29282914364221

1

11

0

112

21

0

000230

101

131

0

1

4

12000

1100201

38

3937

3142473925

33413740

384840452824

453531

3729434144

333842

4138403640

39444746273238

24

2127

1824222628

24233014

311625212726

203226

2230222220

262324

2223221915

25151632252129


TÄYSINERI

MIELTÄ

JOKSEEN-KIN SAMAA

MIELTÄ

EIOSAA

SANOA


TÄYSINSAMAAMIELTÄ


Kuvio v02. "Kaikkien niiden ulkomaalaisten, jotka haluavat tulla Suomeen asumaan ja työtä tekemään, on saatava tulla tänne" (%).


Kaikki

NaisetMiehet









UusimaaEtelä-Suomi


Pohjois-Suomi


Maaseutu

KESKSDPKOKVAS

VIHR

SAKSTTK

AKAVASY



8

89

677

1210

676

23

99

136

108

959

1259

110

1088

99

105

17

66

23131059

30

3327

3329303326

34262939

384229292637

302930

3826243030

393023

2929433344

26413546263026

2

13

21222

3302

012232

222

24220

214

02113

2100412

33

3629

3339302935

29334127

273730313528

342533

2931373436

303529

4932301424

33322925323933

27

2133

2625302327

2832259

251126332526

243926

2034292334

182636

1329174612

33191315282431


TÄYSINERI

MIELTÄ

JOKSEEN-KIN SAMAA

MIELTÄ

EIOSAA

SANOA


TÄYSINSAMAAMIELTÄ


"Työvoimapulan ehkäisemiseksi Suomi tarvitsee 10-15 vuoden sisällä tuntuvasti lisää ulkomaista työvoimaa" (%).

Kuvio v03.


Kaikki

NaisetMiehet









UusimaaEtelä-Suomi


Pohjois-Suomi


Maaseutu

KESKSDPKOKVAS

VIHR

SAKSTTK

AKAVASY



35

3338

3026403443

42363713

301833404425

304938

2843442943

273545

3442215018

45301930333037

28

3225

3932232825

29282827

342427242443

282330

2327283235

223222

2922252724

22262225304728

2

12

11213

2300

000321

211

12310

113

12010

3100210

26

2626

2231272622

22242641

234723292322

292323

3619202722

382421

2727401540

25383938231622

9

99

9117

107

499

19

131116579

1048

1295

110

1289

97

147

17

56

197

116

13


TÄYSINERI

MIELTÄ

JOKSEEN-KIN SAMAA

MIELTÄ

EIOSAA

SANOA


TÄYSINSAMAAMIELTÄ


Kuvio v04. "Ulkomaalaisen työvoiman määrän lisäämisestä on turha puhua, kun työpaikat eivät seuraavan 10-15 vuoden sisällä tule riittämään edes suomalaisille itselleen" (%).


Suhtautuminen etujärjestöihin

SAK:ta arvostetaan eniten Palkansaajakeskusjärjestöjen yhteisessä tutkimuksessa selvitettiin kansalaisten suh-tautumista etujärjestöihin. Tutkimuksen mukaan suomalaiset arvostavat työmarkkina-keskusjärjestöistä edelleen eniten SAK:ta. Lähes kolme neljästä (71 %) suomalaista sanoo arvostavansa SAK:n työtä vähin-täänkin melko paljon. SAK:n arvostus on pysynyt vakaana koko tutkimusajan eli vuo-desta 1995 lähtien. SAK:n arvostus miltei ennätyslukemissa: vain kerran kymmenen vuoden aikana, keväällä 2002, ovat suomalaiset arvioineet SAK:n vieläkin korkeam-malle. Keväällä 2001 kannatus oli samoissa lukemissa kuin nyt. SAK:n tutkimuksessa saama arvostus nousee jälleen selvästi muiden ohi. Muut jär-jestöt saavat tutkimuksessa arvostusta noin joka toiselta suomalaiselta. Enemmistön arvostuksen saavat Suomen Yrittäjät (58 %), STTK (56 %) ja Akava (53 %). MTK:ta arvostaa 50 prosenttia, EK:ta 49 prosenttia ja Kunnallista työmarkkinalaitosta 48 pro-senttia kansalaisista.

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö - SAKSuomen Yrittäjät ry.

Toimihenkilökeskusjärjestö - STTKAKAVA

Maa- ja Metsätaloustuottajain Keskusliitto - MTKElinkeinoelämän keskusliitto - EK

Kunnallinen työmarkkinalaitos - KT0 25 50 75 100

17

13

10

12

10

7

8

54

45

46

41

40

42

40

3

5

6

6

7

8

8

25

32

33

34

36

36

38

2

5

6

6

7

7

5

MISSÄ MÄÄRIN ARVOSTAA ERI ETUJÄRJESTÖJEN TYÖTÄ (%).

EI OSAASANOA

EI LAIN-KAAN

PAL-JON

MELKOPALJON

MELKOVÄHÄN

TNS Gallup Oy 2005 PGraphics

Kuvio y1.


Edellisiin vuosiin verrattuna on etujärjestöjen työn arvostus lisääntynyt. Arvioille on ollut ominaista tietynlainen sahausliike ja arvostuksen heilahtelut ovat tutkimusjakson aikana yleensä koskeneet samanaikaisesti kaikkia järjestöjä. Nyt niiden osuus, jotka arvostavat paljon tai melko paljon, on lisääntynyt viime syksystä ja vuoden takaisesta. Arvostuksessa on lähestytty kevään 2002 huippuarvioita. Kansalaisten on myös tänä keväänä ollut aiempaa helpompi ottaa kantaa, sillä epätietoisten osuus on vähenty-nyt.


3/20059/20042/20049/20032/20039/20022/20029/20014/20018/20003/20009/19991/19999/19983/19989/19972/19979/1996

3/20059/20042/20049/20032/20039/20022/20029/20014/20018/20003/20009/19991/19999/19983/19989/19972/19979/1996

3/20059/20042/20049/20032/20039/20022/20029/20014/20018/20003/20009/19991/19999/19983/19989/19972/19979/1996

0 25 50 75 100

171517131814222015202016181915141711

1097798

13109

10138

11997

115

12109

11119

13111110139

128

107

107

545445524848525056424541434249464439

464238444543514647414337433949403734

414136404238484343393832403644393529

36857766556

10978949

613141013149

1212101017141113151318

61313111213111111111116151213151420

252226262225192021272427262824263034

333235342830252827312830273527323435

343035323032272930313232283628323233

234446133556453556

645556145759663667

66766726687

1168589

11

EI OSAASANOA

EI LAIN-KAAN

PAL-JON

MELKOPALJON

MELKOVÄHÄN

STTK


SAK

AKAVA



Kuvio y1t1.


3/20059/20042/20049/20032/20039/20022/20029/20014/20018/20003/20009/19991/19999/19983/19989/19972/19979/1996

3/20059/20042/20049/20032/20039/20022/20029/20014/20018/20003/20009/19991/19999/19983/19989/19972/19979/1996

3/20059/20042/20049/20032/20039/20022/20029/20014/20018/20003/20009/19991/19999/19983/19989/19972/19979/1996

3/20059/2004

0 25 50 75 100

10121012101013101111109

1089786

1313111413101512131314101310129

128

7777879988

10797

10884

86

403636384135464041363827383140353128

454142424239474443414234403546423432

423936414338504446394131393943403631

4037

713121013139

1110111016151211141316

51313111315111312121117171413161621

81413111416111210121217161411161420

816

363133323033283131333334313732323235

322628272628252527272729253525263030

363336363033282931323033313231293335

3836

77976948798

147

117

121516

57666735577

10455679

78766737497

1258478

10

56

EI OSAASANOA

EI LAIN-KAAN

PAL-JON

MELKOPALJON

MELKOVÄHÄN


MTK

SY/SYKL

Kuvio y1t2.



KT

EK/TT


SAK:ta arvostetaan varsin laajalti riippumatta poliittis-ideologisista tai edunvalvonnal-lisista vastakkainasetteluista. Esimerkiksi keskustan (70 %) ja kokoomuksen (62 %) kannattajien enemmistö tunnustaa SAK:n työn arvon. Useampi kuin kolme neljästä johtavassa asemassa tai ylempänä toimihenkilönä työskentelevästä (78 %) suhtautuu positiivisesti SAK:n työhön. Oikeastaan vain yrittäjien keskuudesta havaitsee enem-mälti kielteisyyttä. Heistäkin kuitenkin 53 prosenttia arvostaa SAK:ta vähintään melko paljon. SAK:n arvostus on korkealla myös jäsenistön keskuudessa. Useampi kuin neljä vii-destä jäsenestä (85 %) antaa tunnustusta omalle järjestölleen. Myös Akavan (79 %) ja STTK:n (78 %) jäsenistöjen selkeät enemmistöt arvostavat SAK:n työtä. Puolueit-tain tarkasteltuna kaikkien puolueiden enemmistöt arvostavat SAK:ta, myönteisimpiä ovat SDP:n (82 %) ja Vasemmistoliiton (78%) kannattajat. Myös useampi kuin kolme neljästä Vihreän liiton kannattajasta (77%) antaa järjestölle tunnustusta. STTK:n työn arvostus on suurta ylempien toimihenkilöiden (76 %) ja korkea-asteen koulutuksen suorittaneiden (67 %) keskuudessa. Myös yli 50-vuotiaissa on paljon STTK:n toimia arvostavia. Kaikkien puolueiden kannattajat arvostavat STTK:ta varsin paljon. Vihreiden kannattajat suhtautuvat järjestöön myönteisimmin: 68 prosenttia ar-vostaa sitä vähintään melko paljon. Keskustan kannattajista vastaavasti ajattelee 54 prosenttia. SDP:n ja Kokoomuksen kannattajat sijoittuvat mielipiteineen näiden väliin. Akavan arvostus on korkealla ylempien toimihenkilöiden (73 %) ja korkeasti koulutet-tujen (71 %) keskuudessa. Korkeakoulututkinnon suorittaneet arvostavat järjestön toimia enemmän kuin muiden palkansaajien keskusjärjestöjen työtä. Eri puolueiden kannattajista Akava saa eniten pisteitä vihreiltä. Keskustan kannattajien keskuudessa on keskimäärää enemmän varauksellista suhtautumista. Suomen Yrittäjät saa parhaan arvion omilta jäseniltään ja yrittäjiltä. Myös johtavassa asemassa olevat, keskustan kannattajat ja Akavan jäsenet antavat SY:lle keskimää-räistä paremman arvosanan. Kriittisimmin SY:n toimintaan suhtautuvat opiskelijat ja alemmat toimihenkilöt. MTK:lle myötämielisimmät kansalaiset löytyvät MTK:n jäsenten, Suomen Keskustan kannattajien ja eläkeläisten joukosta. Keskimääräistä alemman arvosanan MTK:lle antavat jälleen opiskelijat ja alemmat toimihenkilöt. EK:n työtä arvostavat keskimääräistä enemmän yrittäjät, Akavan ja STTK:n jäsenet, ylemmät toimihenkilöt ja eläkeläiset. Puolueittain tarkasteltuna järjestöä ymmärtäviä löytyy enemmän kokoomuslaisista ja vihreistä kuin muiden puolueiden kannattajista. Vasemmistolaiset, MTK:n jäsenet ja opiskelijat suhtautuvat EK:hon tällä hetkellä kriit-tisimmin. Kunnallisen työmarkkinalaitoksen työtä arvostavat etenkin STTK:n ja Akavan jä-senet, ylemmät toimihenkilöt sekä SDP:n kannattajat. Erimielisimpiä ovat vasemmis-toliittolaiset sekä opiskelijat.


Taulukkoon 1 on kerätty palkansaajien keskusjärjestöjen jäsenten arviot omastaan ja kahdesta muusta keskusjärjestöstä. Kullakin sarakkeella kerrotaan kyseisen järjestön jäsenten ilmaisema arvostus riveillä mainituista keskusjärjestöistä. Itseisarvoltaan suuri ja etumerkiltään positiivinen luku tarkoittaa siten sitä, että ko. jär-jestön jäsenissä on selvästi enemmän myönteisesti kuin kielteisesti ajattelevia, nega-tiivisella etumerkillä varustetut, itseisarvoltaan vastaavankokoiset luvut viittaisivat ti-lanteen olevan päinvastainen. Arviot ”omasta” organisaatiosta on lihavoitu. Taulukko 5. Palkansaajien keskusjärjestöjen jäsenten järjestöihin kohdistama arvostus vuosina 2004 ja 2005 (paljon+melko paljon osuudet miinus melko vä-hän+ei lainkaan osuudet).

SAK STTK AKAVA • SAK 2003...................... +53 +49 +32 • SAK 2004...................... +67 +54 +40 • SAK 2005...................... +72 +57 +59 • STTK 2003.................... +21 +48 +30 • STTK 2004.................... +18 +61 +18 • STTK 2005.................... +22 +67 +44 • AKAVA 2003.................. +14 +27 +50 • AKAVA 2004....................+3 +42 +65 • AKAVA 2005....................+9 +40 +62 Vaikuttaa siltä, että kaikilla kolmella palkansaajien keskusjärjestöllä on tällä hetkellä varsin paljon järjestöä arvostavia jäseniä. Vuonna 2003 lukemat olivat selvästi tä-mänkertaista vaatimattomampia.


Kaikki

NaisetMiehet









UusimaaEtelä-Suomi


Pohjois-Suomi


Maaseutu

KESKSDPKOKVAS

VIHR

SAKSTTK

AKAVASY



17

1717

616162422

23121916

7161120247

151719

192222146

171523

13248

1720

292018111648

54

5553

6047605050

51584758

466259564957

575450

5351465863

545550

5758546157

56586144555947

3

32

62131

5211

202326

243

41622

224

11112

2116136

25

2425

2633212125

20243226

372028202328

251826

2125232529

242620

2916342021

12201929253435

2

04

12232

2311

820231

271

31310

213

11310

111

11204

EI OSAASANOA

EI LAIN-KAAN

PAL-JON

MELKOPALJON

MELKOVÄHÄN

MISSÄ MÄÄRIN ARVOSTAA ERI ETUJÄRJESTÖJEN TYÖTÄ: SAK (%).

Kuvio y1-1.




Kaikki

NaisetMiehet









UusimaaEtelä-Suomi


Pohjois-Suomi


Maaseutu

KESKSDPKOKVAS

VIHR

SAKSTTK

AKAVASY



8

88

156595

11688

106757

17

41111

7577

18

796

837

2111

310865

178

41

4339

4241394143

35404454

465743393835

443739

4145443935

434040

5050431754

38555758393037

5

65

99352

8523

12573

11

4105

63

1150

655

62318

3240378

39

3741

3135443645

38433734

303340444230

423337

3639324443

354039

3040395624

50322721414434

7

68

29995

86

102

12255

118

5108

98663

96

10

64843

613

14133

12



EI OSAASANOA

TYYDYT-TÄVÄSTI

HEI-KOSTI

HY-VIN

KIITET-TÄVÄSTI

Kuvio y2-2. KUINKA PALKANSAAJAKESKUSJÄRJESTÖT OVAT ON-NISTUNEET JÄSENKUNTANSA ETUJEN AJAMISESSA: SAK (%).


Palkansaajajärjestöt jäsenten etujen asialla Keskusjärjestöjen arvosanat jäsenten etujen ajamisessa ovat parantuneet viimeisen puolen vuoden aikana. Haastatellut arvioivat myös palkansaajakeskusjärjestöjen SAK:n, STTK:n ja Akavan ajaneen jäsenkuntansa etuja vähintään tyydyttävästi. Heikkoja arvosanoja annettiin erittäin vähän. Vähintään hyvän arvion jäsenkuntansa etujen ajamisesta SAK:lle antaa 49 prosenttia vastaajista. Akava on ajanut kansalaisten mielestä jäsenistönsä intressejä yhtä hyvin kuin SAK. Kansalaisista 48 prosenttia sanoo Akavan hoitaneen edunvalvontansa hy-vin. STTK:n onnistuminen arvioidaan hieman vaatimattomammaksi. Reilu kaksi vii-desosaa (41 %) arvioi STTK:n onnistuneen edunvalvonnassa vähintäänkin hyvin. Kansalaiset antavat nyt keskusjärjestöille selvästi parempia arvosanoja kuin vuoden 2004 syksyllä. Samaan aikaan palkansaajien keskusjärjestöjen työn arvostus on ko-hentunut aiemmasta. Muutosta voi ainakin osaksi selittää sillä, että loppuvuonna teh-ty tulopoliittinen ratkaisu on ollut osalla väestöstä vielä tuoreessa muistissa.

2005200420032002

2005200420032002

2005200420032002

0 25 50 75 100

767

11

867

11

4324

41313639

41374143

37303537

9202217

5121613

8202518

36362927

39383128

45413235

6756

7745

6655

STTK

SAK

AKAVA

KUINKA PALKANSAAJAKESKUSJÄRJESTÖT OVAT ONNISTUNEET JÄSENKUNTANSA ETUJEN AJAMI-SESSA VIIME VUOSINA (%).

EI OSAASANOA

TYYDYT-TÄVÄSTI

HEI-KOSTI

HY-VIN

KIITET-TÄVÄSTI



Kuvio y2t.

Kun tuloksia tarkastellaan keskusjärjestöjen jäsenten keskuudessa käy ilmi, että arvi-oitaessa omaa ja vierasta keskusjärjestöä ovat perusteet erilaisia. Oman keskusjär-jestön onnistumiseen jäsenten etujen ajamisessa suhtaudutaan pääsääntöisesti va-rauksellisemmin kuin muihin järjestöihin. Akavan ja SAK:n jäsenet ovat oman keskus-järjestönsä tuloksellisuuteen jonkin verran vähemmän tyytyväisiä kuin STTK:n jäse-net.


Vierasarvioista käy ilmi, että SAK:n jäsenet pitävät Akavaa tehokkaana jäsenkunnan etujen ajajana ja akavalaiset vastavuoroisesti SAK:ta. Myös STTK:n jäsenet uskovat SAK:n onnistuneen parhaiten jäsenkuntansa etujen puolustamisessa. Taulukko 6. Palkansaajien keskusjärjestöjen jäsenten käsitykset siitä, miten keskusjärjestöt ovat onnistuneet jäsenkunnan etujen ajamisessa. Niiden osuus, joiden mielestä onnistuminen on kiitettävää tai hyvää tasoa. SAK STTK AKAVA

% % % • SAK..................................41 65 65 • STTK.............................…38 57 42 • AKAVA.............................53 51 37

SAK:lla vahvin imago Suomalaisten mielikuvia etujärjestöistä selvitettiin palkansaajakeskusjärjestöjen tut-kimuksessa useammalla erillisellä kysymyksenasettelulla. Jos ajatellaan, että kyky synnyttää kansalaisissa ylipäätään mielikuvia on myönteinen piirre, palkansaajien keskusjärjestöjen tilanne on vähintään kohtalainen. Niiden asema kansalaisten mie-lissä on vankempi kuin muiden etujärjestöjen. Tutkimuksessa kysyttiin minkälaisia ominaisuuksia vastaajat liittävät kysyttyihin järjestöihin. Vastauksissa korostuu SAK:n voimakas asema. Siihen liitetään kaikkein yleisimmin melkein kaikki esitetyt ominaisuudet. Useimmissa ero on vieläpä varsin suuri. SAK:ta pidetään ennen kaikkea vaikutusvaltaisena (70 %) sekä toiminnassaan tehokkaana ja aikaansaavana (54 %). Yli puolet kansalaisista mainitsee myös mm. yhteistoimintakyvyn, yhteiskunnallisen vastuuntunnon sekä pätevän johdon SAK:n ominaisuuksina. Myös SAK:n työmarkkina- ja tulopoliittisten ehdotusten ”järkevyyteen” uskoo merkit-tävästi suurempi osa kansaa kuin muiden työmarkkinakeskusjärjestöjen ehdotuksiin. Taulukko 7. Mitkä järjestöt esittävät järkeviä työmarkkina- ja tulopoliittisia eh-dotuksia/kannanottoja?

2003 2004 2005 % % %

SAK.............................................................................. 39 43 46 STTK............................................................................ 16 16 16 AKAVA......................................................................... 18 14 16 Suomen Yrittäjät...........................................................16 12 16 TT/EK........................................................................... 14 12 12 Kunnallinen työmarkkinalaitos......................................13 8 9 Järjestöjen vaikutusvaltaa arvioitaessa kärkeen nousee selvästi SAK (70 %). Matkaa on melko paljon seuraavaksi vaikutusvaltaisimmiksi arvioituihin Akavaan (24 %) ja EK:hon (18%). Vähiten vaikutusvaltaisiksi koetaan Kunnallinen työmarkkinalaitos ja Suomen Yrittäjät. Mielipiteet ovat muuttuneet vuoden 2004 syksystä jonkin verran: SAK:n vaikutusvalta ihmisten mielissä on vahvistunut. Akava on notkahduksen jäl-keen palannut suunnilleen 2003 lukemiin. EK on kansalle vielä tuntematon, mikä osit-tain selittänee vaikutusvallan vähentymistä verrattuna TT:n viime syksyn lukemaan.


Taulukko 8. Mitkä järjestöt ovat vaikutusvaltaisia? 2003 2004 2005 % % %

SAK.............................................................................. 63 65 70 AKAVA......................................................................... 25 21 24 TT/EK........................................................................... 26 22 18 STTK............................................................................ 16 14 15 Suomen Yrittäjät.......................................................... 11 7 9 Kunnallinen työmarkkinalaitos..................................... 12 5 7


121919

5115

31

87

10988

91616

4612

16

1525

2253

1821

899

2014

11

1417

1452

1523

715

970

1824

3110

922

816

714

2154

1322AKAVA

EKSAK

SYSTTK

KT

AKAVAEK

SAKSY

STTKKT

AKAVAEK

SAKSY

STTKKT

AKAVAEK

SAKSY

STTKKT

AKAVAEK

SAKSY

STTKKT

AKAVAEK

SAKSY

STTKKT

AKAVAEK

SAKSY

STTKKT

AKAVAEK

SAKSY

STTKKT

AKAVAEK

SAKSY

STTKKT

0 20 40 60 80

Yhteiskunnallisesti vastuuntuntoinen

Puuttuu myös asioihin, jotka sille eivät kuulu

Pätevä johto

ARVIOT ETUJÄRJESTÖJEN OMINAISUUKSISTA (monivalintakysy-mys, %).



Toiminnassaan tehokas ja aikaansaava

Toimintatavoiltaan vanhakantainen

Etujärjestönä vaikutusvaltainen

Yhteistoimintakykyinen

Esittää järkeviä työmarkkina- ja tulo-politiikkaa kosk. ehdot./kannanottoja

Toimii etujeni vastaisesti

Kuvio y3.


2223

2025

444041

53

2122

1721

67

69

2327

2320

1212

911

1717

1517

4743

3852

2120

1523

1716

1415

666364

70

3025

2124

88

510

2126

2122

1617

1116

AKAVA

SAK

STTK

AKAVA

SAK

STTK

AKAVA

SAK

STTK

AKAVA

SAK

STTK

AKAVA

SAK

STTK

0 20 40 60 80

Toimintatavoiltaan vanhakantainen

Etujärjestönä vaikutusvaltainen

Yhteiskunnallisesti vastuuntuntoinen

Yhteistoimintakykyinen



2005200420032002

ARVIOT ETUJÄRJESTÖJEN OMINAISUUKSISTA: PALKAN-SAAJAKESKUSJÄRJESTÖT VUOSINA 2002-2005 (%).

Kuvio y3p.

Puuttuu myös asioihin, jotka sille eivät kuulu


Järjestäytyminen koetaan tarpeelliseksi Suomalaiset uskovat vahvasti ammatillisen järjestäytymisen tarpeellisuuteen – use-ampi kuin yhdeksän kymmenestä pitää sitä vähintäänkin melko tarpeellisena. Mielipi-de-eroja aiheuttaa lähinnä se, onko asia erittäin vai ainoastaan melko tarpeellista. Suomalaisista puolet (49 %) arvioi järjestäytymisen erittäin tarpeelliseksi. Näkemys järjestäytymisen tarpeellisuudesta on jopa lisääntynyt viime vuoden syyskuusta (89 % -> 92 %). Merkillepantavaa tuloksissa on, että järjestäytymistä pitävät aiheellisena kaikki väes-töryhmät yhteiskunnassa, olipa sitten kysymys työntekijästä tai yrittäjästä. Enemmistö kaikkien palkansaajakeskusjärjestöjen jäsenistä näkee järjestäytymisen erittäin tarpeelliseksi. Puoluekannan mukaan tarkasteltuna voi nähdä joitakin aste-eroja. Kokoomuksen kannattajat kokevat järjestäytymisen tarpeelliseksi mutta eivät kuitenkaan yhtä tarpeelliseksi kuin muiden suurten puolueiden kannattajat. Järjestäytymisen perusteita ja tarpeellisuutta selvitettiin palkansaajakeskusjärjestöjen yhteisessä tutkimuksessa.

3/20059/2004

0 25 50 75 100

49

46

43

43

0

2

6

7

2

2

EIOSAA

SANOA

ERITTÄINTARPEEL-

LISTA

MELKOTARPEEL-

LISTA

ERITTÄINTARPEE-TONTA

MELKOTARPEE-TONTA



KUINKA TARPEELLISTA TAI TARPEETONTA NYKY-AIKANA ON, ETTÄ PALKANSAAJAT JÄRJESTÄYTY-VÄT AMMATILLISESTI (%).

Kuvio y7t.


Kaikki

NaisetMiehet









UusimaaEtelä-Suomi


Pohjois-Suomi


Maaseutu

KESKSDPKOKVAS

VIHR

SAKSTTK

AKAVASY



49

5541

3846455953

55464646

354446476043

444256

4757554731

434952

5054395551

53565049494339

43

3750

5548453336

38464842

404649473249

484837

4234404463

464343

4243464036

45394630285547

0

01

00010

0000

100000

020

10100

001

10000

1000000

6

67

55766

664

12

19104458

775

97363

964

6295

13

144

10182

10

2

22

11224

2221

500231

212

11124

221

20700

010

10503



EIOSAA

SANOA

ERITTÄINTARPEEL-

LISTA

MELKOTARPEEL-

LISTA

ERITTÄINTARPEE-TONTA

MELKOTARPEE-TONTA

Kuvio y07. KUINKA TARPEELLISTA TAI TARPEETONTA NYKYAI-KANA ON, ETTÄ PALKANSAAJAT JÄRJESTÄYTYVÄT AMMATILLISESTI (%).


Palkka- ja työsuhdeturva tärkein syy kuulua ammattiliittoon Tutkimuksessa palkansaajakeskusjärjestöjen nykyisiltä, entisiltä ja tulevilta jäseniltä tiedusteltiin ammattiliiton jäsenyysperusteita. Valtaosa vastaajista ilmoittaa, että an-siosidonnainen työsuhdeturva (87 %), palkka- ja työsuhdeturva (86 %), suuren jäse-nistön tuoma tehokkuus jäsenetujen ajamisessa (78 %) sekä yleensä jäsenyyden tuoma turvallisuus (75 %) ovat tekijöitä, jotka vaikuttavat järjestymisen motiivina joko paljon tai melko paljon. Kaikki ammattiliiton jäsenyyden keskeiset syyt liittyvät tavalla tai toisella palkansaaji-en kokeman turvattomuuden vähentämiseen. Muuttuvassa ja kiihkeätempoisessa maailmassa ammattiliitot nähdään ikään kuin yhteiskunnallisina ”vakuutusyhtiöinä”. Jäsenmaksua vastaan koetaan saatavan turvaa. Vähemmän tärkeitä, joskaan ei täysin merkityksettömiä, jäsenyysperusteita ovat mm. jäsenpalvelut, halu olla tukemassa ay-liikkeen tavoitteita laajemmin yhteiskunnassa ja oman ammatillisen identiteetin kehittäminen järjestäytymällä. Näkemykset ovat jonkin verran muuttuneet viime syksystä. Tämä näkyy siten, että useampien jäsenyysperusteiden painoarvo on lisääntynyt. Ammattiliiton jäsenpalvelut ja informaatio työmarkkina-asioissa sekä jäsenten mahdollisuus vaikuttaa liiton kautta työpaikan asioihin ovat nyt tärkeämpiä asioita kuin puoli vuotta aiemmin. Kysyttäessä kaikkein tärkeintä jäsenyysperustetta nousee kaksi tekijää ylitse muiden. Nämä ovat palkka- ja työsuhdeturva sekä ansiosidonnainen työttömyysturva. Tilanne on säilynyt kutakuinkin ennallaan. Ansiosidonnainen työttömyysturva tärkeimpänä syynä kuulua ammattiliittoon saa kuitenkin hieman aiempaa enemmän mainintoja (24 % ->28 %). Eri ammattiryhmien väliset erot ovat vähäisiä. Myös kaikkien keskusjär-jestöjen jäsenten keskuudessa tärkein jäsenyysperuste on sama.

Ansiosidonnainen työttömyysturvaPalkka- ja työsuhdeturva

Suuren jäsenistön ansiosta liitto voi ajaa tehokkaammin jäs. etujaAmmattiliiton jäsenyys antaa yleis. ottaen turvallisuutta elämään

Liiton jäsenilleen jakama informaatio työmarkkina- ym. asioistaAmmattiliiton kautta jäsenet voivat vaikuttaa työpaikan asioihin

Useimmat muutkin työntekijät kuuluvat ammattiliittoonAmmattiliiton tarjoamat jäsenpalvelut

Perinne ja maan tapa SuomessaOman ammattiliiton jäsenet ovat yleensä samanhenkistä joukkoa

Halu olla tukemassa ay-liikkeen tavoitteita yhteiskunnassaOman ammatillisen identiteetin kehittäminen järjestäytymällä

Jäsenyys ammattiliitossa on työntekijän velvollisuusJos ei liity niin työkaverit painostavat

0 25 50 75 100

59

60

34

37

18

20

16

15

15

14

12

9

146

28

26

44

38

46

42

44

44

42

41

35

35

2411

0

1

0

0

0

0

0

0

1

1

0

1

01

10

11

17

21

29

29

22

32

28

29

39

37

3426

3

2

5

5

7

8

17

10

14

15

13

19

2856

EI OSAASANOA

EI LAIN-KAAN

PAL-JON

MELKOPALJON

JONKINVERRAN

MISSÄ MÄÄRIN ERI TEKIJÄT VAIKUTTAVAT SIIHEN, ETTÄ ON AMMATTILIITON JÄSEN(on nyt jäsen, ollut aiemmin tai aikoo tulevaisuudessa olla, %).


Kuvio y5.



00

02

10

10

00

00

20

11

11

11

11

63

25

98

2428

4948Palkka- ja työsuhdeturva

Ansiosidonnainen työttömyysturva

Ammattiliiton jäsenyys antaa yleis. ottaen turvallisuutta elämään

Ammattiliiton kautta jäsenet voivat vaikuttaa työpaikan asioihin

Suuren jäsenistön ansiosta liitto voi ajaa tehokkaammin jäs. etuja

Ammattiliiton tarjoamat jäsenpalvelut

Jäsenyys ammattiliitossa on työntekijän velvollisuus

Jos ei liity niin työkaverit painostavat

Halu olla tukemassa ay-liikkeen tavoitteita yhteiskunnassa

Liiton jäsenilleen jakama informaatio työmarkkina- ym. asioista

Oman ammattiliiton jäsenet ovat yleensä samanhenkistä joukkoa

Useimmat muutkin työntekijät kuuluvat ammattiliittoon

Oman ammatillisen identiteetin kehittäminen järjestäytymällä

Perinne ja maan tapa Suomessa

Jokin muu

Ei osaa sanoa

0 20 40 60


MIKÄ ON TÄRKEIN SYY KUULUA AMMATTILIITTOON (on nyt jäsen, ollut aiemmin tai aikoo tulevaisuudessa olla, %).


Kuvio y6t.

03/200509/2004


3/20059/2004

3/20059/2004

3/20059/2004

3/20059/2004

3/20059/2004

3/20059/2004

3/20059/2004

3/20059/2004

3/20059/2004

3/20059/2004

3/20059/2004

3/20059/2004

3/20059/2004

3/20059/2004

0 25 50 75 100

6060

1513

1815

3729

2016

5958

1213

66

1412

1410

1514

1616

99

3441

2629

4431

4637

3843

4233

2828

3528

1110

2425

4136

4232

4432

3528

4437

11

01

01

00

01

01

01

11

01

11

11

01

12

00

117

3243

2937

2123

2935

109

3942

2621

3431

2939

2836

2233

3739

1718

24

1012

710

55

815

34

1316

5661

2831

1515

1416

1717

1922

54

EI OSAASANOA

EI LAIN-KAAN

PAL-JON

MELKOPALJON

JONKINVERRAN



Palkka- ja työsuhdeturva

Ammattiliiton tarjoamat jäsenpalvelut

Ammattiliiton jäsenilleen jakama informaatio työmarkkina- ym. asioista

Ammattiliiton jäsenyys antaa yleisesti ottaen turvallisuutta elämään

Ammattiliiton kautta jäsenet voivat vaikuttaa työpaikan asioihin

Ansiosidonnainen työttömyysturva

Halu olla tukemassa ay-liikkeen tavoitteita yhteiskunnassa

Jos ei liity niin työkaverit painostavat

Oman ammattiliiton jäsenet ovat yleensä samanhenkistä joukkoa

Perinne ja maan tapa Suomessa

Useimmat muutkin työntekijät kuuluvat ammattiliittoon

Oman ammatillisen identiteetin kehittäminen järjestäytymällä

Jäsenyys ammattiliitossa on työntekijänvelvollisuus

Suuren jäsenistön ansiosta ammattiliitto voiajaa tehokkaammin jäsentensä etuja

Kuvio y5t. MISSÄ MÄÄRIN ERI TEKIJÄT VAIKUTTAVAT SIIHEN, ETTÄ ON AMMATTILIITON JÄSEN (on nyt jäsen, ollut aiemmin tai aikoo tulevaisuudessa olla, %).


Käsitykset suomalaisten yritysten yhteiskuntavastuusta

Mielipiteet yhteiskuntavastuusta jakaantuvat Muutaman viime vuoden aikana keskustelu yritysten yhteiskuntavastuusta on Suo-messa vilkastunut. Keskustelu on ollut voimakasta etenkin julkisuuteen tulleiden irti-sanomisilmoitusten yhteydessä. Koska yhteiskuntavastuu sisältää muitakin ulottu-vuuksia kuin työllistämisnäkökohdan, vastaajille esitettiin kysymyksenasettelu, jossa he arvioivat suomalaisten yritysten yhteiskuntavastuuta kaikkiaan kahdeksassa eri asiassa. Tehtävänä oli jokaisessa asiassa sanoa, toimivatko maamme yritykset oike-an- vai vääränsuuntaisesti. Palkansaajakeskusjärjestöjen tutkimuksen mukaan suomalaisilla ei ole kovinkaan yk-simielistä käsitystä yritysten yhteiskunnallisesta vastuusta. Kuudessa kysytyssä asi-assa kahdeksasta kansalaisten käsitykset painottuvat enemmän suuntaan, jossa yri-tysten toiminta maassamme on ainakin jossain määrin oikeansuuntaista. Suomalaisten hyväksynnän saavia asioita ovat kyky kuulla toimintaympäristöstä ja työntekijöiltä tulevia viestejä, työntekijöiden tasapuolinen kuuntelu, ylisuurien riskien ja väärinkäytösten välttäminen sekä lähiyhteisöjen toiminnan tukeminen. Kansalais-ten luottamus siihen, että yritykset osaavat välttää ylisuurten riskien ottamista liike-toiminnassa on selvästi lisääntynyt vuoden takaisesta, jolloin asiaa kysyttiin edellisen kerran.

Ylisuurien riskien välttäminen liiketoiminnassaKyky kuunn. toim.ymp., sidosr. ja kuluttajien viestejä

Kyky kuunnella työntek. tulevia viestejä/odotuksiaLähiyhteisöjen toim. tukeminen/osall. kehittämiseen

Eettisyys, rehellisyys, väärinkäytösten välttäminenTyöntekijöiden tasapuolinen kohtelu

Perusteettomien irtisanomisten välttäminenYritysjohtajien yhteiskunnallinen moraali

0 25 50 75 100

8

7

6

4

6

4

7

3

46

44

38

36

34

36

31

27

31

28

28

38

33

29

24

29

11

18

23

20

22

25

27

27

3

3

6

2

4

6

11

15

JOKSEEN-KIN OI-KEAN-

SUUNT.

TÄYSINVÄÄRÄN-SUUNTAI-

SESTI

JOKSEEN-KIN VÄÄ-

RÄN-SUUNT.

EI OIKE-AN EIKÄVÄÄRÄN/

EOS

ARVIOT YRITYSTEN YHTEISKUNTAVASTUUSTA - MITEN MAAMME YRITYKSETTOIMIVAT NYKYISIN ERI ASIOISSA (%).


Kuvio y13.

TÄYSINOIKEAN-

SUUNTAI-SESTI



3/20052/2004

3/20052/2004

3/20052/2004

3/20052/2004

3/20052/2004

3/20052/2004

3/20052/2004

3/20052/2004

0 25 50 75 100

86

4

5

79

610

612

413

713

3

8

4636

36

34

4436

3832

3429

3630

3122

27

17

3134

38

39

2829

2826

3330

2924

2421

29

30

1119

20

19

1823

2326

2222

2527

2730

27

26

34

2

3

34

67

47

66

1114

15

19



Työntekijöiden tasapuolinen kohtelu

Perusteettomien irtisanomisten välttäminen

Yritysjohtajien yhteiskunnallinen moraali

Ylisuurien riskien ottamisen välttäminen liiketoiminnassa

Lähiyhteisöjen toiminnan tukeminen ja osallistuminen lähiyhteisöjen kehittämiseen

Kyky kuunnella työntekijöiltä tulevia viestejä ja odotuksia

Kyky kuunnella toimintaympäristöstä, sidosryh-miltä ja kuluttajilta tulevia viestejä ja odotuksia

Toiminnan eettisyys, rehellisyys, väärinkäy-tösten välttäminen

Kuvio y13.

TÄYSINOIKEAN-

SUUNTAI-SESTI

JOKSEEN-KIN OI-KEAN-

SUUNT.

TÄYSINVÄÄRÄN-SUUNTAI-

SESTI

JOKSEEN-KIN VÄÄ-

RÄN-SUUNT.

EI OIKE-AN EIKÄVÄÄRÄN/

EOS

ARVIOT YRITYSTEN YHTEISKUNTAVASTUUSTA - MITEN MAAMME YRITYKSETTOIMIVAT NYKYISIN ERI ASIOISSA (%).

Irtisanomisperusteita ja yritysten moraalia epäillään Yritykset saavat kuitenkin kansalaisilta kritiikkiä kahdessa asiassa. Ensinnäkin kaksi viidestä suomalaisesta epäilee yritysten irtisanomisperusteita. 38 prosenttia vastaajis-ta arvioi, että yritykset toimivat vääränsuuntaisesti kun puhutaan perusteettomien irti-sanomisten välttämisestä. Toiseksi suomalaiset arvostelevat yritysjohtajien yhteiskunnallista moraalia. Suoma-laisista 42 prosenttia uskoo, että yritysjohtajat toimivat yhteiskunnallista moraalia koskevissa asioissa vääränsuuntaisesti. Tulosten perusteella käsitykset yritysjohtaji-en ”moraalittomuudesta” ovat yhteydessä käsityksiin irtisanomisista, eivätkä niinkään siihen, mitkä ovat näkemykset yritysten toiminnan eettisyydestä tai rehellisyydestä yleensä.


Yritysten vastuuntuntoon ei uskota Enemmistö (69 %) suomalaisista kiinnittää tuotteiden ja palvelujen valinnoissaan huomiota yrityksen henkilöstön kohteluun ja yritysjohdon arvoihin. Mielipide on hiukan heikentynyt vuodesta 2003 mutta on korkeammalla tasolla kuin vuonna 2001. Valta-osa suomalaisista (79 %) ei haluaisi ’ostaa sellaisen yrityksen tuotteita tai palveluita, joka suhtautuu henkilöstöönsä välinpitämättömästi tai laiminlyö yhteiskunnalliset vel-voitteensa’.

TÄYSINSAMAAMIELTÄ

JOKSEEN-KIN SAMAA

MIELTÄ


TÄYSINERI

MIELTÄ

03/200509/200304/2001

0 25 50 75 100

38

45

34

41

38

41

2

2

5

16

12

17

3

3

3

EIOSAA

SANOA

"En halua ostaa sellaisen yrityksen tuotteita tai palveluita, joka suhtautuu henkilöstöönsä välin- pitämättömästi tai laiminlyö yhteiskunnalliset vel- voitteensa" (%).


Kuvio v09.


TÄYSINSAMAAMIELTÄ

JOKSEEN-KIN SAMAA

MIELTÄ


TÄYSINERI

MIELTÄ

03/200509/200304/2001

0 25 50 75 100

4

6

4

25

18

24

2

2

4

39

42

42

30

32

25

EIOSAA

SANOA

"Mikäli tuotteet ja palvelut ovat hyviä en välitä sii- tä, miten yritys suhtautuu omaan henkilöstöönsä tai millaisia arvoja yritysjohto edustaa" (%).


Kuvio v10.



Enemmistö (68 %) kansalaisista ei usko yritysten tuntevan aitoa vastuuta työntekijöis-tään. Vajaa kolmannes (32 %) antaa yrityksille tässä asiassa tunnustusta.

TÄYSINSAMAAMIELTÄ

JOKSEEN-KIN SAMAA

MIELTÄ


TÄYSINERI

MIELTÄ

3/20059/20049/20034/2001

0 25 50 75 100

4

3

4

5

28

28

36

41

1

2

3

3

48

45

45

41

20

22

12

9

EIOSAA

SANOA

Kuvio v8. "Yritykset tuntevat aidosti vastuuta työntekijöistään ja heidän työpaikoistaan" (%).



Kaksi kolmesta (62 %) suomalaisesta torjuu ajatuksen, jonka mukaan ’yritykset maassamme palkitsevat työntekijöitä oikeudenmukaisesti niistä ponnistuksista, joita he tekevät yritysten kannattavuuden parantamiseksi’. Palkitsemisen oikeudenmukai-suuteen löytyy luottamusta nuorten ja opiskelijoiden keskuudesta.

TÄYSINSAMAAMIELTÄ

JOKSEEN-KIN SAMAA

MIELTÄ


TÄYSINERI

MIELTÄ

3/20059/20049/20034/2001

0 25 50 75 100

2

5

5

5

33

29

38

35

2

6

4

6

43

35

39

42

19

25

14

12

EIOSAA

SANOA



"Yritykset maassamme palkitsevat työntekijöitä oikeudenmukaisesti niistä ponnistuksista, joita he tekevät yritysten kannattavuuden parantamiseksi" (%).

Kuvio v06.

Eri ammattiryhmistä alemmat toimihenkilöt ovat kriittisimpiä suhtautumisessa yritys-ten oikeudenmukaisuuteen työntekijöiden palkitsemisessa. Myös hyvin koulutetut suomalaiset ovat epäuskoisia. Suomalaisten yritysten oikeudenmukaisuuteen usko-vat voimakkaimmin nuoret alle 25-vuotiaat ja opiskelijat.


Kaikki

NaisetMiehet









UusimaaEtelä-Suomi


Pohjois-Suomi


Maaseutu

KESKSDPKOKVAS

VIHR

SAKSTTK

AKAVASY



2

23

42221

2322

331232

222

42220

521

31711

1114225

33

3334

5031342134

33363031

403426322853

342136

2926332968

313725

4426405532

32333459233932

2

32

31116

5101

011252

063

24410

115

42104

1300124

43

4541

3745394845

39424747

404647444531

415143

4444405025

444245

3450473347

43485125525035

19

1821

620232913

21182019

171725211911

232015

212421188

181824

16206

1116

23141413216

23



TÄYSINERI

MIELTÄ

JOKSEEN-KIN SAMAA

MIELTÄ

EIOSAA

SANOA


TÄYSINSAMAAMIELTÄ

Kuvio 14-6. "Yritykset maassamme palkitsevat työntekijöitä oikeudenmukaisesti niistä ponnistuksista, joita he te- kevät yritysten kannattavuuden parantamiseksi" (%).


Väittämän ’yritykset ajavat nykyisin vain omaa etuaan välittämättä yhteisestä hyvästä’ hyväksyy kaksi kolmasosaa (74 %) suomalaisista. Enemmän kuin kolme neljästä (79 %) on sitä mieltä, että ’yritysjohdon puheet maltista ja uhrauksista ovat epäuskottavia, koska he ajavat vain itselleen lisäetuja’. Mielipide on hieman voimistunut aiemmasta.

TÄYSINSAMAAMIELTÄ

JOKSEEN-KIN SAMAA

MIELTÄ


TÄYSINERI

MIELTÄ

3/20059/20049/20034/2001

0 25 50 75 100

25

34

21

20

49

38

46

46

1

3

3

3

22

21

25

28

3

4

5

3

EIOSAA

SANOA



Kuvio v07. "Yritykset ajavat nykyisin vain omaa etuaan välit- tämättä yhteisestä hyvästä" (%).

TÄYSINSAMAAMIELTÄ

JOKSEEN-KIN SAMAA

MIELTÄ


TÄYSINERI

MIELTÄ

03/200509/200308/200009/1999

0 25 50 75 100

31

26

34

35

48

48

39

38

2

3

6

7

17

20

18

17

3

3

3

4

EIOSAA

SANOA



"Yritysjohdon puheet maltista ja uhrauksista ovat epäuskottavia, koska he ajavat vain itselleen li- säetuja" (%).

Kuvio v05.

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ryHakaniemenranta 1, PL 157, FIN-00531 Helsinki, puh (09) 77211, fax (09) 7721 447, internet: http://www.sak.fi

Finlands Fackförbunds Centralorganisation FFC rfHagnäskajen 1, PB 157, FIN-00531 Helsingfors, tel (09) 77211, fax (09) 7721 447, internet: http://www.sak.fi

The Central Organisation of Finnish Trade Unions SAKHakaniemenranta 1, P.O. Box157, FIN-00531 Helsinki, phone +358 9 77211, fax +358 9 7721 447, internet: http://www.sak.fi

News & Politics

Työmarkkinailmasto 2005