Varhainen välittäminen työhyvinvoinnin johtamisen keinona

Varhainen välittäminen-

työhyvinvoinnin johtamisen keinona Turun kaupungin työkyvyn hallintamalli

Kunnon työn päivä 7.10.2014

Turun kaupunki/ työkykykoordinaattori

Vuokko Puljujärvi-Seila

Johdanto

• Tarkoitus on vahvistaa työpaikalla henkilöstön työkyvyn

edistämistä sekä työkyvyttömyyden ehkäisemistä läpi työurien

• Ehkäisevän työterveyshuollon kustannuksista maksetaan 60%

korvaus työpaikoille, jotka ovat sopineen yhdessä tth:n kanssa

työkyvyn hallinnan, seurannan ja varhaisen tuen toteuttamisesta

työpaikalla.

• Toimintatapa, jota käyttämällä voidaan havaita työn tekemiseen

liittyvät ongelmat mahdollisimman varhaisessa vaiheessa,

puututaan systemaattisesti niihin, ettei työyhteisön / yksilön

työhyvinvointi vaarannu.

Työkykykoordinaattori 2012 2

Taustaa

• Turun kaupungin valtuuston strateginen linja-päätös

Henkilöstöohjelmassa 2010-2013 ”asiantuntevan ja työssään

viihtyvän henkilöstön varmistamiseksi tuetaan henkilöstön

jaksamista, osaamista ja osallistumista oman työn

kehittämiseen”

• Turun työkykyjohtamisen tilannekartoitus 2009-2010

• Sirius-hanke 2010-2011 => havaittiin puutteita työkyvyn

tukemiseen ja työssä jaksamiseen liittyvissä toimintatavoissa ja

käytössä olevien toimintamallien noudattamisessa

• Kj Randellin asettamispäätös (7.7.11) Työkyvyn hallintamallin

kehittämishankkeelle – luodaan malli koko kaupungille

3 Työkykykoordinaattori VP-S

Toimintamalli - Hyväksytty kaupungin yhteistyötoimikunnassa ja johtavassa

työsuojelutoimikunnassa toukokuussa 2012

- Hyväksytty kaupunginhallituksen hallintojaostossa 11.6.2012

käytteenotettavaksi menettelytapaohjeeksi Turun kaupungilla

Jalkauttaminen

- Esimiehille- ja henkilöstölle koulutusta

- Puheeksiottamisen taito- valmennus esimiehille pienryhmissä

- Johtoryhmissä, työpaikkakokouksissa asian esittely

Työkykykoordinaattori VP-S 4

Työkyvyn hallintamalli

- tavoitteet -

• Kokonaisvaltaisen työhyvinvoinnin edistäminen

• Tukea esimiehien suunnitelmallista työkykyjohtamista

(konkreettinen työkykyjohtamisen työväline)

• Tukea työntekijöiden työkykyä varhaisessa vaiheessa

• Parantaa työntekijöiden työssä jatkamista = työuria

• Varmistaa henkilöstön oikeudenmukainen ja tasapuolinen

kohtelu

• Selventää työpaikan ja työterveyshuollon väliset vastuut ja

velvollisuudet

• Vähentää sairauspoissaolo- ja eläkekustannuksia



- hyödyt -

• Työntekijälle: oikeus saada tukea työkyvylleen, tehokkain tuki

tapahtuu työpaikalla. Varmistaa tasapuolisen kohtelun.

• Esimiehelle: konkreettinen ohjemalli työntekijöiden työkyvyn

muutosten varhaiseen tunnistamiseen. Yhteistyö

työterveyshuollon kanssa

• Työnantajalle: sairauspoissaoloille ja ennen aikaisille

eläköitymisille tarvitaan vaihtoehtoja => nopea reagointi

hälytysmerkkeihin



- hyödyt -

• Työsuojelulle: työkyvyn varhaiseen tukeen liittyvät

toimintaperiaatteet ovat työsuojelun yhteistoiminnan keskeistä

sisältöä

• Työterveyshuollolle: selkeyttää vastuut ja rajat työkykyasioiden

selvittelyssä (työntekijä, esimies ja tth). Yhteistyö paranee

työpaikkojen kanssa.


Työkyvyn hallintamallin kokonaisuus

Työkykyongelman

havaitseminen työpaikalla

tai tieto pitkästä

sairauslomasta

Terveydentilaan

liittyvät ongelmat

Tunnuslukujen,

työyhteisön

toiminnan ja

ilmapiirin seuranta,

kehityskeskustelut

Yhteydenotto

työterveyshuoltoon

Elämän-

tilanteeseen liittyvät

ongelmat

Työyhteisöön liittyvät

ongelmat

Työhön liittyvät

ongelmat

Työkyky

vastaa

työtä

Pitkään

sairauslomaan

liittyvät asiat

Sairaus-

poissaolo-

seuranta,

Puheeksiotto:

esimies-alais-

keskustelu tai

sairausloma-

ajan yhteydenpito-

neuvottelu

Varhaisen

tukemisen

lomakkeet,

työhön paluun

tuki-lomake

Yhdessä

sovittujen

toimen-

piteiden

toteuttaminen

Ratkaisu-

vaihtoehtojen

hahmotus,

jatkosta

sopiminen ja

kirjaaminen

Seuranta,

tuke-

minen,

arviointi

Seuranta- tai

sairaus-

lomalta

paluu-

keskustelu

Varhaisen

tukemisen lomake

tai

työhön paluun

tuki-lomake

Työkyky

EI vastaa

työtäToteutetut toimenpiteet riittämättömiä, haetaan uutta

ratkaisua, lisää keinoja ja yhteistyökumppaneita

Työkyky-

ongelman

luonteen

selvittäminen,

Työkykyongelman

havaitseminen työpaikalla

tai tieto pitkästä

sairauslomasta

Terveydentilaan

liittyvät ongelmat

Tunnuslukujen,

työyhteisön

toiminnan ja

ilmapiirin seuranta,

kehityskeskustelut

Yhteydenotto

työterveyshuoltoon

Elämän-

tilanteeseen liittyvät

ongelmat

Työyhteisöön liittyvät

ongelmat

Työhön liittyvät

ongelmat

Työkyky

vastaa

työtä

Pitkään

sairauslomaan

liittyvät asiat

Sairaus-

poissaolo-

seuranta,

Puheeksiotto:

esimies-alais-

keskustelu tai

sairausloma-

ajan yhteydenpito-

neuvottelu

Varhaisen

tukemisen

lomakkeet,

työhön paluun

tuki-lomake

Yhdessä

sovittujen

toimen-

piteiden

toteuttaminen

Ratkaisu-

vaihtoehtojen

hahmotus,

jatkosta

sopiminen ja

kirjaaminen

Seuranta,

tuke-

minen,

arviointi

Seuranta- tai

sairaus-

lomalta

paluu-

keskustelu

Varhaisen

tukemisen lomake

tai

työhön paluun

tuki-lomake

Työkyky

EI vastaa



Työkyky

EI vastaa



Työkyky-

ongelman

luonteen

selvittäminen,


Toimintamallin lomakkeet

1) Työntekijän valmistautumislomake

- tukee keskusteluun valmistautumista

- mahdollisuus kirjata itselle tärkeät asiat muistiin

(työntekijän näkemys esille)

- voidaan käyttää kehityskeskustelun osana (1x v)

- osa-alueet: terveys ja voimavarat, työ ja työolot,

työyhteisön toimivuus, ammatillinen osaaminen

2) Työhyvinvoinnin tukikeskustelu -lomake

- toimii muistiona

- sisältää suunnittelun, toteutuksen ja loppuarvioinnin

- lähetetään omalle työterveyshoitajalle tiedoksi työntekijän luvalla,

jos työntekijä ohjataan työterveyshuoltoon

3) Työhönpaluun tuki -lomake

- kirjataan jo poissaolon alkaessa työntekijän kanssa yhteisesti sovittu

yhteydenpitomenettely poissaolon ajaksi

- informoidaan esim. sairausloman loppupuolelle sijoittuvasta työhön

paluun keskustelusta

- toimii muistiona, tarvittaessa lähetetään kopio omalle tth:lle tiedoksi

työntekijän luvalla (tiivis yhteistyö tth:n kanssa)


Mahdolliset hälytysmerkit

Yksilö Osaaminen Työyhteisö Työympäristö

muuttunut käytös

jaksamisongelmat

lisääntyneet

poissaolot

toistuva myöhästely

työaikojen

noudattamattomuus

toistuvat pidentyneet

työpäivät

sairaana työskentely

eristäytyminen

päihteet

epäsiisteys

toistuvat unohdukset,

virheet

keskittymiskyvyn

puute

osaamisen

muuttuminen

asiakaspalautteen

muuttuminen

kielteiseksi

jatkuva motivaation

puuttuminen

koulutuskielteisyys

liialliset

osaamisvaatimukset

työn liiallinen

haasteellisuus

epäasiallinen kohtelu

ristiriitatilanteet/

kuppikunnat

vuorovaikutuksen

muutokset/ puutteet

yhteistyössä

tapahtuneet muutokset

epäoikeudenmukainen

työmäärä

välinpitämättömyys

yhteisistä asioista

epäsiisteys ja –

järjestys

välinpitämättömyys

työvälineistä ja

työturvallisuudesta

tapaturmat

työrauhan

puuttuminen

muutokset

työoloissa

muutokset työn

sisällössä


Työntekijäkohtainen sairauspoissaoloseuranta

Hälytysrajat

Omailmoitusten määrä

3 poissaolokertaa 1-3 päivää, 6

kuukauden aikana

5 poissaolokertaa tai yli 20 päivää,

12 kuukauden aikana yli 30 päivän yhtäjaksoinen poissaolo

tai useita lyhyitä jaksoja peräkkäin

yhteensä kuukauden ajan. Esimies

ilmoittaa työterveyshoitajalle. Työhön

paluun tuen suunnittelu

90 päivää yhtäjaksoisesti tai 2

vuoden aikana. Työterveyshuolto

kirjoittaa lausunnon Kelalle.

Työkykykoordinaattori VP-S

Seurannan tarkoituksena on tunnistaa tuen tarpeessa olevat työntekijät

mahdollisimman varhaisessa vaiheessa

Seuranta toteutetaan esimiestyönä: ESS –raportit 1 x kk

11

Tilanteen kartoittaminen ja

toimenpidesuunnitelma


☐ Työjärjestelyt

☐ Ergonomia

☐ Paremmat työvälineet/apuvälineet

☐ Työaikajärjestelyt

☐ Lomien jaksotus

☐ Työkierto

☐ Ammatillinen lisäkoulutus

☐ Koulutus, valmennus, perehdytys

☐ Työnohjaus, mentorointi

☐ Työterveyshuollon tutkimukset, hoito, kuntoutukseen ohjaus

☐ Työyhteisöselvitykset ja jatkotoimet

☐ Työn ulkopuolisen elämän toimenpiteet, omaehtoinen toiminta

☐ Jotain muuta, mitä ?

12

Varhaisella tuella on vaikutusta

• Organisaatiossa, jossa oli käytössä varhaisen tuen malli:

• työkyvyn ylläpitämiseen liittyvä yksilöllisen tuen tarve tunnistettiin paremmin

• työkykyyn vaikuttavat tekijät otettiin yleisemmin puheeksi ja niihin tehtiin korjaavia toimenpiteitä

• esimiesten kyky huomioida työkykyasiat laaja-alaisesti parantui sekä kyky tukea työntekijöitä monipuolistui

• varhaisten tukitoimien saatavuus työkyvyn ylläpitämiseksi parani

Turja, Kaleva, Kivistö & Seitsamo. 2012. Työkyvyn varhainen tuki. TTL.


Puheeksiottaminen

• Vastuullista vuorovaikutusta, kun jokin asia työyhteisössä tai

jollakin työyhteisön jäsenellä uhkaa muuttua huonommaksi

• Esimies puuttuu asioihin ja ongelmiin jämäkästi ja varhaisessa

vaiheessa, ystävällisesti ja määrätietoisesti

• Ongelman laatu selvitetään aina ensin esimiehen ja työntekijän

välisessä keskustelussa. Molemmat valmistautuvat

keskusteluun!

• Sovittu ja suunniteltu tilanne (aika ja paikka).

• Esimiehen ja työntekijän oppiminen keskustellen ratkaisemaan

työhön liittyviä asioita enemmän yhdessä => työkyvyn ja

työhyvinvoinnin turvaaminen sekä ennaltaehkäiseminen

työyhteisön näkökulmasta


Tehostettu tuki

• Kun työyksikön omat toimenpiteet eivät riitä työssä jaksamisen ja

jatkamisen tukena tai aikaisemmin tehdyt toimenpiteet eivät ole

johtaneet toivottuihin tuloksiin, tarvitaan lisää toimijoita ja

resursseja

• Käynnistyy yhteisellä tilannearviolla esim. esimies,

työterveyshuolto, henkilöstöhallinto ja yksilö itse. Esimies toimii

vastuuhenkilönä. Yksilö voi ottaa mukaan henkilöstön edustajan

• Keinoja voivat olla mm. hoitotoimenpiteet, ammatillinen

kuntoutus, osa-aikaeläke tai organisaation omat toimenpiteet


Työhön paluun tuki

Paluun tuki-toimintamalli koostuu useammasta suunnitellusta

tapahtumasta:

Tarvittaessa työntekijä ja esimies voivat yhdessä tai

erikseen ottaa yhteyttä työterveyshuoltoon yhteisen

työterveysneuvottelun järjestämiseksi.


Työhön paluun tuki

• Toimintamalli auttaa esimiestä ja työntekijää varmistamaan

onnistunut, turvallinen ja oikea-aikainen pitkän poissaolon

jälkeen

• Poissaololla tarkoitetaan pitkää (yli 30 päivää) poissaoloa omasta

työstä SL tai virka- tai työloma

• Pohditaan tarpeelliset tukitoimet esim. koulutus, perehdytys,

kevennetty työ, muutokset työtehtävissä

• Keskustelu käydään ennen työhön paluuta

• Sovitaan seuranta kuukauden päähän työhön paluusta



Hyvä työkyky ei turvaa vain

työssä jatkamista vaan sillä on

suuri vaikutus pitkälle

eläkevuosiin!

KIITOS,

TYÖNILOA KUNNON TYÖPAIKOILLE!

18

News & Politics

Varhainen välittäminen työhyvinvoinnin johtamisen keinona