© Luonnonvarakeskus © Luonnonvarakeskus

Suokasveista uusia elinkeinomahdollisuuksia -hanke Sari Himanen, Bertalan Galambosi ja Marika Laurila Luonnonvarakeskus (Luke)

Karkotteiden ja kasvinsuojelun raaka-aineita kosteikoilta

Uusia tuotteita luonnonkasveista – tutkimuksesta tuotekehitykseen Oulu 19.1.2017

Kuva: Sari Himanen

© Luonnonvarakeskus

Kasvinsuojeluaineiden käytön kehitys maataloudessa

2 25.1.2017

Kuva: http://www.tukes.fi/Tiedostot/Kemikaalituotteet/kasvinsuojeluaineet/PPP_AGRIC_%20myynti_53_15_FI.pdf

© Luonnonvarakeskus

Kasvinsuojeluaineiden käyttö maa- ja puutarhataloudessa ja metsätaloudessa 2015

3 25.1.2017

Taulukko: http://www.tukes.fi/Tiedostot/Kemikaalituotteet/kasvinsuojeluaineet/Yhteenveto_2015_fi.pdf

Metsätalous 60% (sis. urea)

Maa- ja puutarhatalous

40% 74% 4% 19% 3%

0,17%

79% 6% 13% 2%

© Luonnonvarakeskus

Uusia torjuntakeinoja ja valmisteita kasvinsuojeluun tarvitaan

• Nykyisten tehoaineiden ja valmisteiden poistuminen • Vastustuskyvyn kehittymistä kohde-eliöissä • Luomutuotannon tarpeisiin soveltuvia valmisteita vähän • Pysyvyys, kertyvyys, myrkyllisyys vaikuttavat riskeihin –> osa nykyisistä suuremman riskin tehoaineista halutaan korvata • Myös haittaeläinten (hyttyset, punkit, sisätilojen tuholaiset, jyrsijät)

torjuntatarve voi lisääntyä

• Monet nykyiset torjunta-aineet ovat synteettisiä analogeja luonnon yhdisteistä (esim. pyretroidit, neonikotinoidit)

• Luonnonaineilla voi olla laaja vaikuttavuus –> tutkimusta tarvitaan tunnistamaan mitkä hyödyllisiä ja turvallisia

4 25.1.2017

Kuvat: Sari Himanen

© Luonnonvarakeskus

Luonnonkasvien rikas kemia

• Kasvit tuottavat laajaa kirjoa sekundaariyhdisteitä -> toimivat mm. puolustautumisessa tuholaisia vastaan, kasvien keskinäisessä kilpailussa jne. -> laaja bioaktiivisuus

• Terpenoidit ja fenoliset yhdisteet yleisimpiä sekundaariyhdisteryhmiä kasveissa

• Vaikuttavat lajiominaisuuksiin kuten tuoksu ja maku yrteissä, tietyt yhdisteet myrkyllisiä

• Hyödynnetty laajasti perinteisesti • Kaupallisessa hyödyntämisessä usein haasteena

koostumus- ja pitoisuusvaihtelu alueellisesti ja kasviyksilöiden välillä sekä nopea hajoavuus

• Sekundaariyhdisteiden analytiikka ja prosessoinnin kehittäminen mahdollistanut hyödyntämistä niin ruoka-, lääke- kuin kemianteollisuudessa

5 25.1.2017

© Luonnonvarakeskus

Kasvien haihtuvat yhdisteet vaikuttavat hyönteisiin

• Monet kasvintuholaiset suunnistavat ravintokasvien luo niistä haihtuvien yhdisteiden houkuttamana

• Erilaisia vaikutustapoja: – Karkotekasvit: peittävät houkuttavia tuoksuja tai karkottavat:

perinnetietoa erityisesti yrttien hyödyntämisestä karkottamaan kasvintuhoojia, esim. sekaviljely

– Ansakasvit: keräävät tuholaisia suojaten viljelykasvia – Kasviperäiset uutteet ja yhdisteet –> taudit, tuholaiset, rikkakasvit

• Myös hyttyset hyödyntävät hiilidioksidia ja ihmisen erittämiä hajuyhdisteitä -> havaitsemisen häirintä kemiallisilla yhdisteillä toimii myös hyttys- ja punkkikarkotteissa

6 25.1.2017

Kuva: Sari Himanen

© Luonnonvarakeskus

SUOKAS-hanke kartoittaa kosteikkokasvien kiinnostavia ominaisuuksia

• Osana SUOKAS-hanketta kartoitetaan tutkimuskirjallisuutta kosteikkokasvien kemian vaikutuksista kasvintuhoojiin ja haittahyönteisiin

• Tavoitteena arvioida kasvien potentiaalia uusien karkote- ja kasvinsuojelusovellusten kehittämisessä

• Tulossa kirjallisuuskatsaus 2017 • Keskeisimmät lajit:

– Suopursu (Rhododendron tomentosum Harmaja)

– Suomyrtti (Myrica gale)

7 25.1.2017 Kuvat: Sari Himanen

Kuva: Sari Himanen

© Luonnonvarakeskus

Suopursu (Rhododendron tomentosum) Harmaja, aiemmin Ledum palustre L.

• Kanervakasveihin (Ericaceae) kuuluva tuoksuva, ainavihanta monivuotinen varpukasvi -> keruu vaatii maanomistajan luvan

• Esiintyy pohjoisella vyöhykkeellä: Pohjois-Eurooppa, Pohjois-Amerikka, Aasia

• Kosteilla, happamilla kasvupaikoilla kuten soilla • Tunnetaan engl. nimillä Marsh Labrador tea,

Northern Labrador tea, Wild rosemary • Sukulaislajeja: bog labrador tea R. groenlandicum (P-Amerikka ja Grönlanti) western Labrador tea R. neoglandulosum (P- Amerikan läntiset osat)

8 25.1.2017

Suopursun yleisyys Suomessa

© Luonnonvarakeskus

Suopursun perinne- ja nykyinen käyttö

• Suopursu sisältää myrkyllistä ledolia: seskviterpeeni, joka vaikuttaa suurina määrinä ihmisen hermostoon (krampit, paralyysi, hengityksen lamaantuminen), tuoksukin voi aiheuttaa päänsärkyä

• Myrkytystietokeskus: Kasvi on myrkyllinen, mutta pienen määrän syöminen aiheuttaa harvoin oireita.

• Käytetty perinteisesti mm. syöpäläisten karkottamiseen, oluen maustamiseen, palovammoihin, reumaattisiin vaivoihin, hyönteisten puremiin

• Tutkimusta käynnissä suopursun lääkinnällisistä vaikutuksista ja bioaktiivisuudesta

• Kerätty yli 10 vuoden ajan 4H:n toimesta Suomessa -> rohdoskäyttöön Keski-Eurooppaan, villan värjäykseen

• R. groenlandicum –laji: ’the grandmother of herbal teas’ Amerikassa, Kanadassa ja Grönlannissa, teellä pieninä määrinä kahvin tapaan stimuloiva vaikutus, liiallista käyttöä vältettävä

9 25.1.2017

Kuva: Sari Himanen

© Luonnonvarakeskus

Keskeisimpiä yhdisteitä: suopursu

10 25.1.2017

Suopursun haihtuvassa öljyssä ledolin ja palustrolin lisäksi useita mono- ja seskviterpeenejä

Kuva: Dampc & Luczkiewicz (2015) J Sci Food Agric 95: 1577-1583.

Öljysaanto korkein nuorissa versoissa/lehdissä: 1.52-1.75%

Tislausajan pidentäminen (4h) lisää öljysaantoa ja hapettuneiden seskviterpeenien saantoa, vähentää monoterpeenien saantoa (Raal ym. 2014)

Ledolipitoisuus vaihtelee lähes nollan ja 30% välillä eri populaatioissa

Korkeimmat ledol- ja palustrol-pitoisuudet öljyssä huhti- ja lokakuussa, versoissa kukinnan aikaan toukokuussa (Butkiene & Mockute 2011)

© Luonnonvarakeskus

Erityispiirre: Suopursun haihtuvat yhdisteet voivat pidättyä naapurikasvien pinnoille ja vaikuttaa niiden tuholaispaineeseen

Mekanismia testattiin kaalikoilla (Plutella xylostella L.) laboratorio-oloissa

11 25.1.2017

-> suopursualtistus vähensi kaalikoin munintaa…

… ja houkuttavuutta kaalikoin toukille matalassa lämpötilassa:

Lähde: Himanen SJ, Bui TNT, Maja MM, Holopainen JK (2015) BMC Ecology 15 (16).

Kuva: Jarmo Holopainen.

© Luonnonvarakeskus

Karkottavuuden mekanismien testausta: suopursu ja parsakaali kentällä / Luke ja Itä-Suomen yliopisto

12 25.1.2017

Lähde: TNT Bui, Jarmo K Holopainen, Sari J Himanen (julkaisematon aineisto)

Kaalikoita vähemmän suopursu-parsakaali sekaviljelyssä

Leikattu suopursu pistelähteenä ei vaikuttanut kaalikoimäärään

© Luonnonvarakeskus

Suopursu-uutteen vaikutus metsäpuiden tuholaisiin Itä-Suomen yliopisto / Jarmo Holopaisen ryhmä

13 25.1.2017

-> Suopursu-uute karkotti molempia lajeja, käytetty uuteaine vaikutti Lähde: Egigu MC, Ibrahim MA, Yahya A & Holopainen JK (2011) Entomologia Experimentalis et Applicata 138: 162-174.

Tukkimiehentäi Hylobius abietis Lehtikuoriainen Phyllodecta laticollis

© Luonnonvarakeskus 14 25.1.2017

Tukkimiehentäin syöntivioitus väheni suopursu-uutteella

Lehtikuoriaisen P. laticollis syöntivioitus väheni suopursu-uutteella

Lähde: Egigu MC, Ibrahim MA, Yahya A & Holopainen JK (2011) Entomologia Experimentalis et Applicata 138: 162-174.

© Luonnonvarakeskus

Suomyrtti (Myrica gale L.)

• Suomyrttikasveihin (Myricacea) kuuluva voimakastuoksuinen pensas, jolla lehdissä, varressa ja kukinnoissa haihtuvaa öljyä

• Esiintyy yleisimmin meren ja järvien rannoilla, joskus myös soilla

• Leviää maarönsyjen avulla, typensitojabakteerien isäntälaji

• Käytetty perinteisesti oluen maustamiseen, väriaineeksi, lääkerohtona, haittahyönteisten torjuntaan…

• Myrkytystietokeskus: Suomyrtti on myrkytön.

15 25.1.2017

Suomyrtin yleisyys Suomessa

Kuva: Sari Himanen

© Luonnonvarakeskus

Suomyrtin haihtuvan öljyn koostumus: vaihtelua populaatioissa

• Skotlantilaisissa ja suomalaissa populaatioissa: – Tislatun öljyn saanto: lehdet 0.05-0.29 %, kukinnot 0.97% – Öljysaanto korkein alkukesästä – Pääyhdisteet mono- ja seskviterpeenejä: α-pineeni (20-39%), 1,8-sineoli

(2.5-24%), germakreeni (0.4-13%), γ-cadinene (8.4-21%) • Useita kemotyyppejä: esim. Yhdysvaltalaisessa kannassa myrseeni (29.1%)

ja limoneeni (14.6%) olivat dominoivia Lähde: Svoboda ym. (1998) Flavour and Fragrance Journal 13: 367-372

16 25.1.2017

Kuva: Bertalan Galambosi. Suomyrtin viljelykokeita Karilassa.

© Luonnonvarakeskus

Suomyrtillä ja suopursulla puutiaiskarkottavuutta

17 25.1.2017

Kuva: El-Seedi ym. (2012) J. Med. Entomol. 49(5): 1067-1075

Paperikaarnamyrtti Suomyrtti Suopursu

Koiruoho

Aaprottimaruna Neilikka

Pietaryrtti Sitruunaeukalyptus

© Luonnonvarakeskus

Maailmalla suopursua ja suomyrttiä punkkikarkotteissa (mm. Montana Farmacy)

18 25.1.2017

Koostumus: Organic cane Alcohol and essential oils of: Rhododendron tomentosum, Tagetes minuta, Chamaecyparis nootkatensis, Artemesia absinthium, Myrica gale, Juniperus virginia, Eucalyptus citriodora & Origanum majorana

Koostumus: Organic Olive and apricot oil, Beeswax and essential oils of: Rhododendron tomentosum, Tagetes minuta, Chamaecyparis nootkatensis, Artemesia absinthium, Myrica gale, Juniperus virginia, Eucalyptus citriodora & Origanum majorana

Kuvat: Montana Farmacy

© Luonnonvarakeskus

Suopursu ja suomyrtti karkottavat myös hyttysiä (Aedes sp.)

19 25.1.2017

Laboratoriokokeessa: • Suopursun etyyliasetaattiuute 83.5 % karkotevaikutus • Suomyrtin etyyliasetaattiuute 82.1 % karkotevaikutus Kenttäkokeessa: • Suomyrtin tai suopursun 1% haihtuva öljy asetonissa -> ei vaikutusta • Suomyrtin tai suopursun heksaaniuute -> karkotevaikutus Lähde: Jaenson ym. (2006) Journal of Medical Entomology 43: 113-119.

Suomyrtti kotimaisissa kokeissa (Galambosi ym.) -> suomyrtin teho osoitettu hyttysiin -> Raaka-aineen riittävyys ongelma?

© Luonnonvarakeskus

Myös eläimille, ruhjeisiin yms.

Reumaan, kihtiin ym. lihas- ja nivelkipuihin

Hyönteisten puremiin, haavoihin ym.

Yskään ym. hengitys- tievaivoihin

Suopursutuotteita maailmalla

Hyttyskarkotteeksi

© Luonnonvarakeskus

Muita kiinnostavia kirjallisuuslöydöksiä: Suomyrtin myrigalone tulokas- ja haittalajien torjunnassa? Luhtavuohennokan diterpeenit ?

• Suomyrtin yhdiste Myrigalone A -> esti muiden lajien siementen itämistä, sekä Fallopia (japanintatar)-haittalajin kasvua laboratoriokokeessa

Lähde: Popovici ym. (2011) Molecules 16: 2323-2333.

• Luhtavuohennokka (Scutellaria galericulata) tuottaa klerodaani diterpeenejä -> estävät mm. koloradonkuoriaisen syöntiä.

Lähde: Bozov ym. 2014 J. BioSci. Biotech. 161-164.

21 25.1.2017

Luhtavuohennokan yleisyys

© Luonnonvarakeskus

Kasvinsuojeluaineita ja karkotteita säätelee ja valvoo Suomessa Turvallisuus- ja kemikaalivirasto TUKES

Biosidit:

• kemiallisia aineita, valmisteita tai pieneliöitä, joiden tarkoitus on tuhota, torjua tai tehdä haitattomaksi haitallisia eliöitä, estää niiden vaikutusta tai rajoittaa niiden esiintymistä.

• vaikutusmekanismi mikä tahansa paitsi ainoastaan fysikaalinen tai mekaaninen.

• esim. ihon ja pintojen desinfiointiaineet, tuholaistorjunta-aineet, teollisuudessa ja teollisuustuotteissa käytettävät säilytys- ja puunsuoja-aineet (22 valmisteryhmää käyttötarkoituksen mukaan).

http://www.tukes.fi/biosidit

22 25.1.2017

III Tuholaistorjunta: 14. Jyrsijämyrkyt, 15. Lintumyrkyt, 16. Nilviäis- ja matomyrkyt ja muiden selkärangattomien torjuntaan käytettävät valmisteet, 17. Kalamyrkyt, 18. Hyönteis- ja punkkimyrkyt sekä muiden niveljalkaisten torjuntaan käytettävät valmisteet, 19. Karkotteet ja houkutteet, 20. Muiden selkärankaisten torjunta

Kasvinsuojeluaineilla tarkoitetaan valmisteita, joita käytetään:

• suojelemaan kasveja tai kasvituotteita kasvintuhoojalta (tuhoeläinten ja kasvitautien torjunta-aineet)

• tuhoamaan haitallisia kasveja tai kasvin osia tai estämään kasvien haitallista kasvua (rikkakasvien torjunta-aineet)

• vaikuttamaan kasvien elintoimintoihin muulla tavoin kuin ravinteina (kasvunsääteet)

• vaikuttamaan kasvituotteiden säilyvyyteen, jollei näihin aineisiin ja valmisteisiin sovelleta elintarvikelisäaineita koskevia erityissäännöksiä

http://www.tukes.fi/kasvinsuojeluaineet

© Luonnonvarakeskus

Biosidit: EU säätelee tehoaineita, Tukes valmisteita Suomessa

• EU:n sivuilla hyväksytyt ja kielletyt tehoaineet: http://ec.europa.eu/health/biocides/active_substances_en

• Biosidiasetus (EU) N:o 528/2012 säätelee biosidivalmisteiden asettamista saataville markkinoilla ja niiden käyttöä (siirtymäaika 2024 asti)

• Suomessa kemikaalilaki 599/2013 määrää mm. asetuksen valvonnasta ja biosidineuvontapalvelun perustamisesta

• Suomessa Tukes valvova viranomainen: luvat uusille biosidivalmisteille ja neuvonta uusien tehoaineiden hakemisesta

• Uusi asetus mahdollistaa myös EU:n laajuisen biosidivalmisteen luvan hakemisen: Lupahakemuksen vastaanottaa Euroopan kemikaalivirasto (ECHA) ja luvan myöntää EU-komissio.

• Suomessa hyväksytyt biosidivalmisteet: Biosidirekisteri: http://biosidit.tukes.fi/kemikaaliprosessit/biweb.nsf/viewDefault?OpenView

Biosidisten torjunta-aineiden rekisteri: http://bta.tukes.fi/kemikaaliprosessit/mtaweb.nsf/viewDefault?OpenView (98 valmistetta)

23 25.1.2017

© Luonnonvarakeskus

Esimerkki: Suomessa hyväksytty luonnonainepohjainen hyttys/punkkikarkote (valmistuttaja Symppis International)

24 25.1.2017

Tehoaine: geranioli (E) 3,7-dimethyl-2,6-octadien-1-ol 7 g/kg. Ihmisille, hevosille, koirille, kissoille. Hyttysten, punkkien, kärpästen karkottamiseen. TUKES FI rekisteröintinumero: 887/713/2012 Valmistaja: ranskalainen AB7 Industries

© Luonnonvarakeskus

Kasvinsuojeluvalmisteiden hyväksyminen

• Kasvinsuojeluaineiden tehoaineet arvioidaan yhteisesti EU:ssa, päätökset komission tietokannassa: http://ec.europa.eu/food/plant/pesticides/eu-pesticides-database

• Tukes valvoo ja hyväksyy kasvinsuojeluvalmisteet ja niiden käytön ehdot Suomessa, hyväksytyt Kasvinsuojeluainerekisterissä: https://kasvinsuojeluaineet.tukes.fi/

• Hyväksymisestä säädetään kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattamisesta annetussa asetuksessa (1107/2009/EY). http://www.tukes.fi/fi/Toimialat/Kemikaalit-biosidit-ja-kasvinsuojeluaineet/Kasvinsuojeluaineet/Valmisteiden-hyvaksyminen/

• Uusien aineiden tutkimus- ja koetoiminta edellyttää luvan hakemista Tukesista. • Minor use-hakemuksella voi hakea hyväksytylle valmisteelle käytön laajennusta.

25 25.1.2017

© Luonnonvarakeskus

Tukesin sivuilla ohjeellista hinnastoa

26 25.1.2017

Biosidit:

Tehoaineen hyväksymishakemus Tehoaineen ja edustavan valmisteen arviointi ensimmäisessä valmisteryhmässä 138 000-338 000 Tehoaineen arviointi, kun kyseessä on mikro-organismi 69 000-169 000 Tehoaineen ja edustavan valmisteen arviointi seuraavissa valmisteryhmissä 46 000-69 000

Valmisteen lupa Valmisteen lupa viitejäsenvaltiona 30 000-96 000 Valmisteen lupa viitejäsenvaltiona, kun valmiste ja ehdotetut käytöt on arvioitu tehoaineen arvioinnin yhteydessä 9 600-19 200 Kasvinsuojeluaineet:

Tehoaineen hyväksymishakemus Biologiset tehoaineet 105 000-150 000 Kemialliset tehoaineet 210 000-300 000 Tehoaineen uudelleenarviointi 20 000-150 000

Valmisteen lupa Vyöhykearviointi, Suomi esittelevänä jäsenvaltiona 60 000-85 000 Vyöhykearviointi, Suomi esittelevänä jäsenvaltiona, esimerkkivalmiste tehoainearvioinnissa 25 000 - 60 000 Vyöhykearviointi, Suomi ei esittelevänä jäsenvaltiona 6 000-15 000 Pääsääntöisesti muuhun kuin kasvinsuojeluainekäyttöön tarkoitettu tai vähäriskinen valmiste 4 000-10 000 Kasvinsuojelun hätätilanteet (120 vrk) 1 100 Käyttölaimennusvalmiste 2 500-15 000 Rinnakkaisvalmisteen lupa 1 100

© Luonnonvarakeskus

Tukesin sivuilla ohjeellisia käsittelyaikoja

Biosidit päivää

Kemikaalilain mukaiset biosidivalmisteen hyväksymispäätökset (tavallinen) 365

Kemikaalilain mukaiset biosidivalmisteen hyväksymispäätökset (rinnakkaisvalmisteeksi katsottavat tai vastaavat biosidivalmisteet sekä lisänimen hyväksyminen)

90-180

Kasvinsuojeluaineet

Laajennus vähäiseen käyttötarkoitukseen (minor use) 365

Lupa testata biologista tehokkuutta ja käyttökelpoisuutta 420

Lupa tutkimus- ja koetoimintaa varten 60 Luvan muuttaminen (esim. käytön laajennus) 365

EU:n kasvinsuojeluaineasetuksen (1107/2009) mukaiset käsittelyajat

Rinnakkaisvalmisteiden kauppaa koskeva lupa 45+10

Valmisteen hyväksyminen (esim. vastavuoroinen hyväksyminen) 120

Vyöhykearviointi 365

27 25.1.2017

© Luonnonvarakeskus

Prosessi voi siis olla pitkä, vaatia paljon työtä ja rahaa…

• Raaka-aineen saatavuuden ja pitoisuusvaihtelun arviointi, pääkomponenttien tunnistaminen ja mahdollinen erottaminen

• Tehokkuuden osoittaminen tutkimuksin • Valmisteen kehittely • Monipuolinen riskinarviointi (ympäristö, eliöt jne.) • Kustannus vs markkinoiden laajuus

28 25.1.2017

Kuvat: Sari Himanen

© Luonnonvarakeskus

mutta ei mahdoton… Esimerkkejä luonnonaineisiin pohjautuvista kasvinsuojeluvalmisteista EU:ssa

Mevalone™ 3AEY, Eden Research Plc, UK Harmaahomeen torjuntaan rypäleiltä Kreikassa, haettu käyttöön Bulgariassa ja Italiassa, tuotenimi 3logy Italiassa Tehoaineet: Geranioli, eugenoli ja thymoli

Bioxeda, Xeda International, FR Hyväksytty varastotautien torjuntaan omenalla, päärynöillä, persikalla Espanjassa, Ranskassa, Italiassa. Tehoaine: Mausteneilikkaöljy (eugenoli pääkomponentti).

BIOX-M, Xeda International, FR Hyväksytty varastoperunalle itämisenestoon BE, DE, DK, ES, FR, IT, NL, PT, SE, UK, haettu AT Tehoaine: Viherminttuöljy (Mentha spicata), pääkomponetti (R)-carvone

Barrier H, Barrier Animal Healthcare, UK Hyväksytty haittakasvina esiintyvän myrkyllisen jaakonvillakon (ragwort, Senecio jacobaea) torjuntaan UK:ssa Tehoaine: Sitronellaöljy: Citronellal, geraniol, citronellol, geranyl acetate

29 25.1.2017

Kuva: Eden Research

© Luonnonvarakeskus

Biosidejä monenlaisista raaka-aineista: metsäpuiden taimituotantoon, kotipuutarhoihin

Morsuvin, haittaeläinkarkote (jyrsijät, hirvieläimet), Nivus (hirvieläimet) Hyväksytty: Saksa, Itävalta, Tsekki, Ranska, Slovakia, Portugali

Tehoaine: kalaöljy, mäntyöljy Trico, haittaeläinkarkote (hirvieläimet) Hyväksytty: AT, CZ, DE, DK, EE, FI, FR, HU, IT, LT, LV, SE, SI

Tehoaine: lampaanrasva Öljy-vesiemulsio

30 25.1.2017

© Luonnonvarakeskus

Uusia käyttösovelluksia luonnonaineille?

Hyönteisverkkojen tai muiden katekankaiden käsittely tehoaineella? Esim. avomaan puutarhatuotannossa hyönteisverkot kaalikasveilla yleisesti käytössä, myös biohajoavia katteita rikoilta suojaamaan: käsittely karkotteena toimivalla luonnonaineella lisätorjuntatehoa tuomaan? Vrt. markkinoilla alfa-sypermetriinikäsiteltyä suojaverkkoa (Storanet) kirjanpainajaa ja muita varastotuholaisia vastaan

31 25.1.2017

Tuotekuvat: k-maatalous.fi

© Luonnonvarakeskus

Uusia käyttösovelluksia luonnonaineille?

• Feromonit: lajien sisäisen kemiallisen kommunikaation yhdisteitä, esim. pariutumiseen, puolustukseen liittyviä

• Feromonien tietokanta: http://www.pherobase.com/ • Feromonien hyödyntäminen kasvinsuojelussa -> lajispesifinen menetelmä, ei

jäämiä • Houkuttavia feromoneja käytetään tarkkailussa tai pyydystämisessä

• Feromoneja valmistettavissa käyttäen luonnonkasveja raaka-aineena? • Karkotteita joita vapautetaan feromonien tapaan?

32 25.1.2017

Yhdistetty kirjanpainajan houkutusferomoni ja alfasypermetriinikäsitelty verkko

Tuotekuva: k-maatalous.fi Feromoniansa. Kuva: Biotus Oy.

© Luonnonvarakeskus

Luonnosta monipuolisesti uusia raaka-aineita

• Monia raaka-ainelähteitä pohjoisen luonnossa: Puuperäiset, luonnonkasviperäiset, mikrobien tuottamat, luonnonmarjojen bioaktiiviset yhdisteet

• Luonnon raaka-aineista jakeita eri käyttötarkoituksiin (lääkeaineet, kasvinsuojelu, biosidit, luontaiset väri- ja aromiaineet)

• Kotimaisen jalostusasteen nostaminen • Suo- ja kosteikkokasvit yksi uusi avaus • Yritysten kiinnostus?

33 25.1.2017

Torjunta: Haittahyönteiset

Rikkakasvit Kasvitaudit Tuholaiset Tulokaslajit

Muut käyttötarkoitukset:

tee, ravintolisä, väriaine jne.

Kuvat: Sari Himanen

© Luonnonvarakeskus

Kiitos!

25.1.2017 34

© Luonnonvarakeskus 35 25.1.2017 Teppo Tutkija