Talonvaltaukset kansalaistoimintana ja

yhteiskunnallisena liikkeenä- Tapaustutkimus valtauksesta Helsingin

Elimäenkadulla vuonna 2007

Sosiologipäivät: Kansalaisten politiikka –työryhmä 28.3.2008

Leo Stranius

Yhdyskuntatieteiden laitosTampereen yliopistoleo.stranius@uta.fi

Source: Flickr: Squat Elimäenkatu 15

Source: Flickr: Squat Elimäenkatu 15

Source: Flickr: Squat Elimäenkatu 15

Source: Flickr: Squat Elimäenkatu 15

Source: Flickr: Squat Elimäenkatu 15

Source: Flickr: Squat Elimäenkatu 15 & Helsingin Sanomat 30.11.2007

Source: Flickr: Squat Elimäenkatu 15

Esityksen sisältö

• Valtausten lyhyt tausta Helsingissä• Tutkimuksen kohde• Tutkimuksen tavoite• Tutkimuksen kysymyksenasettelu• Tutkimuksen aineisto ja menetelmät• Teoreettinen tausta

Valtausten lyhyt tausta Helsingissä

• Lepakko• Freda 42• Oranssi ...

• Valtaukset kiihtyneet 2000-luvulla– Kevät 2001: Irakin suurlähetystö & Lapinlahti– Syksy 2002: Herttoniemen Siperia– Kevät/kesä 2007: Katajanokka, Telekkakatu..– Elokuu 2007: Elimäenkatu 15

Tutkimuksen kohde

• Vuosituhannen vaihteen jälkeinen talonvaltausliikehdintä Suomessa

• Vuonna 2007 tapahtunut talonvaltaustoiminta Helsingissä

• Elimäenkadun autonominen sosiaalikeskus syksyllä 2007

• Talonvaltaukset kansalaistoiminnan ja yhteiskunnallisen liikehdinnän kehikossa

• Talonvaltauksia ei ole väitöskirjatasolla Suomessa aiemmin tutkittu

Tutkimuksen tavoite

• Eritellä talonvaltausten kenttää tapaustutkimuksen kautta

• Aktivistit, toimintamuodot, verkostot, neuvottelusuhteet ja kommunikaatio viranomaisten suuntaan

• Tarkastella talonvaltauksia osana kansalaistoimintaa ja yhteiskunnallisia liikkeitä

Tutkimuksen kysymyksenasettelu

• Miten Helsingissä vuonna 2007 tapahtuneet talonvaltaukset, erityisesti Elimäenkadun valtaus, näyttäytyy osana suomalaista kansalaistoimintaa ja yhteiskunnallista liikehdintää?

– Keitä valtaajat olivat, mistä he tulivat sekä miten he olivat organisoituneet ja verkostoituneet?

– Miten kansainväliset tapahtumat (esim. muut valtaukset) vaikuttivat toimintaan?

– Miten uudet talonvaltaukset eroavat Suomessa aiemmin tapahtuneista valtauksista?

– Millaiseen yhteiskunnaliseen vaikuttamiseen talonvaltauksissa pyritään?

– Millaisia määrittelykamppailuja, diskursseja ja toimijakoalitioita valtauksissa muodostui?

Tutkimuksen aineisto ja menetelmät

• Laadullinen tutkimus, tapaustutkimus

• Aineisto koostuu osallistuvasta havainnoinnista, teemahaastatteluista, kirjallisuudesta, lehtiaineistosta sekä aktivistien itsensä ja kaupungin tuottamasta kirjallisesta materiaalista

• Tavoitteena tehdä kokonaisvaltainen analyysi vuoden 2007 tapahtuneesta talonvaltausliikehdinnästä Helsingissä, erityisesti Elimäenkadun valtauksesta, osana 2000-luvun talonvaltaustoimintaa sekä kansalaistoimintaa ja yhteiskunnallista liikehdintää.

Teoreettinen tausta

Yhteiskunnallisten liikkeiden teoria

– Poliittinen mahdollisuusrakenne (Tarrow)– Mobilisaatio (Melucci, Della Porta & Diani)– Kehykset (Benford & Snow, Väliverronen)

– ks. esimerkiksi McAdam, McCarthy & Zald 1996; Melucci 1996; Tarrow 1998; Della Porta & Diani 2006.

Poliittinen mahdollisuusrakenne

• Mahdollisuusrakenteita luovat;– lisääntyvät osallistumismahdollisuudet– poliittisessa järjestelmässä vallitseva epävarmuus– vaikutusvaltaiset liittolaiset– valtaapitävien väliset ristiriidat– julkisuus

• Talonvaltaus; – Yhdistysrakenne murroksessa, osallistumisen tavat

muuttuneet– Liittolaiset: kaupungin nuorisoasiankeskus– Julkisuus myönteistä (esim. HS kysely)

Mobilisaatio

• Tapahtuma tai prosessi, jonka myötä joukosta yksilöitä muodostuu yhteiskuntaan aktiivisesti vaikuttamaan pyrkivä joukko.

• Yhteiskunnalliselle liikkeelle on ominaista sykliset nousut ja laskut, kollektiivisen toiminnan muoto.

• Talonvaltaus:– Tavoitteena autonominen sosiaalikeskus, kaupunkitilan ja

oman elämän haltuunotto.– Vastustajana globaali markkinatalous (kaupunki, poliisi..)

Talonvaltauksen kehykset

• Diagnostinen (ongelman määrittely),• prognostinen (ratkaisun esittäminen) ja• Motivoiva kehystäminen

• Talonvaltauksessa:– Ongelma: kaupunkitilan ylikaupallistuminen,

globaalin markkinatalouden penetraatio– Ratkaisu: Autonominen sosiaalikeskus, oman

elämän ja tilan haltuunotto– Motivaatio: Omaehtoinen toiminta ja liikkeen

synnynttäminen

Arkielämän politiikka

• Esimerkiksi Kohti aktiivista kansalaisuutta - Kansalaisyhteiskunta 2006 -toimikunnan raportissa (2006) todetaan:

– ”Edustuksellisen ja järjestöllisen vaikuttamisen rinnalle yhä keskeisemmäksi onkin noussut ns. arkielämän politiikka, jossa vaikuttaminen tapahtuu jokapäiväisissä käytännöissä, esimerkiksi omien kulutusvalintojen kautta. [...] Uusia vaikuttamisen muotoja yhdistää se, että elämän ohjat otetaan omiin käsiin eikä niinkään luoteta suurten kollektiivien toimintaan tai valittuihin edustajiin.”

• "Me taistelemme oikeudesta tehdä omia juttuja. Aktivismi on jotain muuta. Aktivistit yrittävät vapauttaa valaita tai jotain. Me olemme tavallisia kansalaisia", Markus sanoo.

Source: HS 25.3.2008

Muita julkaisuja

• Stranius & Salasuo (2008) Talonvaltaus liikkeenä – Miksi squat ei antaudu? Nuorisotutkimusverkoston verkkojulkaisu. – Ladattavissa kokonaisuudessaan osoitteesta:

http://www.nuorisotutkimusseura.fi/julkaisuja/talonvaltaus.pdf

• Stranius (2008) Talonvaltaajat koettelevat kansalaistoiminnan rajoja. HS vieraskynä 21.3.2008.

KIITOS !

• Ota yhteyttä:

Leo Straniusleo.stranius@uta.fipuh. 040-754 7371