Moniverkkoliityntä asiakkaan näkökulmasta

Diplomityöseminaari / Pauli Niemi

Työn valvoja : Professori Raimo Kantola

• Työn tausta

• Tutkimuksen tavoitteet

• Tutkimusmenetelmät

• Kohdeympäristön esittely

• Työn tulokset

• Johtopäätökset

• IT-palveluja tarjoavien yritysten Internet-yhteyksille asetetut vaatimukset kasvavat jatkuvasti

• Internet-yhteyksien luotettavuutta ja saavutettavuutta on parannettava

• Kahdennetun liittymän hankkiminen yhdeltä Internet-operaattorilta mahdollistaa yhteyksien toiminnan yksittäisen verkkolaitteen vikaantumisesta huolimatta

• Kahdennetusta liittymästä ei ole kuitenkaan hyötyä, jos operaattorin verkossa esiintyy vakavia häiriöitä

• Internet-operaattorin verkossa esiintyviltä ongelmilta voidaan suojautua hyödyntämällä kahden eri operaattorin Internet-liittymää

-> Moniverkkoliityntä (Multihoming)

• Selvittää moniverkkoliitynnän suunnittelun kannalta keskeisimmät tekijät

• Selvittää erilaiset vaihtoehdot moniverkkoliitynnän toteutukselle

• Suunnitella kohdeympäristön vaatimukset täyttävä moniverkkoliityntä

• Kirjallisuustutkimus (RFC-dokumentit ja IEEE-standardit)

• Kohdeympäristön dokumentaatioon tutustuminen

• Testaus laboratorioverkossa

• IT-palveluja tarjoava yritys

• Nykyinen ratkaisu toteutettu yhdeltä operaattorilta hankitun kahdennetun liittymän avulla

• Yhteys on toiminut tähän asti luotettavasti, mutta mahdollisiin ongelmiin halutaan varautua etukäteen

• Kahdennus toteutettu staattisen reitityksen ja HSRP-protokollan avulla

Internet

Operaattori

Asiakas

172.20.0.0/16

HSRP 172.20.1.1

Staattinen reitti:

172.20.0.0/16 172.20.1.1 kautta

Oletusreitti: 172.20.1.4 kautta

HSRP 172.20.1.4172.20.1.0/29

.5 .6

.2 .3

• Moniverkkoliityntä kannattaa toteuttaa BGP-protokollan avulla- Internetin reititys toteutettu BGP:n avulla- Muiden reititysprotokollien avulla toteutetut ratkaisut

yleensä epävakaita

• Moniverkkoliityntää varten kannattaa hankkia oma AS-numero (Autonomous System)

• Moniverkkoliityntä kannattaa toteuttaa PI-osoiteavaruuden (Provider Independent) avulla.

• Moniverkkoliitynnän suunnittelussa pitää huomioida myös OSI-mallin alimmat kerrokset

- Toisiaan varmistavat verkkolaitteet kannattaa sijoittaa maantieteellisesti riittävän etäälle toisistaan

- Verkkolaitteiden väliset siirtoyhteyskerroksen yhteydet toteutettava vikasietoisesti

• Internet-operaattorien valintaan kannattaa kiinnittää huomiota- Runkoverkon laajuus- Ulkomaanyhteydet

• Kolmannen operaattorin käyttäminen tekee ratkaisusta monimutkaisemman ja kasvattaa moniverkkoliitynnän kustannuksia

• Kahden operaattorin avulla saadaan usein riittävän vikasietoinen ratkaisu

172.20.1.0/29 172.20.1.16/30

Asiakas

Internet

Operaattori A

Operaattori B

eBGP

eBGP

iBGP

HSRP .1

HSRP .4 .6.5

.2 .3

.17

.18

172.20.0.0/16

• Vanhaa ratkaisua käytetään moniverkkoliitynnän pohjana- Osa kohdeympäristön IP-verkoista hyödyntää edelleen

vanhaa yhteyttä- Moniverkkoliityntää hyödynnetään vain PI-osoitteista

• Operaattori A:n liittymä toimii ensisijaisena yhteytenä- Operaattori A:lta tulevat ja A:lle menevät

reittimainostukset painotetaan paremmiksi BGP:n parametrien avulla

- Operaattori B:n liittymästä liikennöidään normaalitilanteessa vain operaattori B:n omiin verkkoihin

• Suunniteltu ratkaisua testattiin laboratorioverkossa

- Moniverkkoliityntä mahdollisti toimivat yhteydet tilanteissa, joissa vanhan ratkaisun yhteydet katkesivat kokonaan

- Oletusparametreilla vanha ratkaisu toipui huomattavasti nopeammin osasta vikatilanteista

- Moniverkkoliitynnän toipumista voitiin kuitenkin nopeuttaa BGP:n ajastimia säätämällä

• Moniverkkoliitynnän avulla voidaan lisätä Internet-yhteyksien luotettavuutta

• Kohdeympäristöön suunniteltu moniverkkoliityntä suoriutui testeistä selvästi nykyistä ratkaisua paremmin

- Suunniteltu malli kannattaa ottaa käyttöön myös tuotantoympäristössä