2016 - tampere.fi · luottamustoimistaan 31.12.2016 toimikau-den jatkumisen perusteella. Tammikuussa 2016 Aarne Raevaara erosi Perussuomalaisten Tampereen val-tuustoryhmästä ja

TAMPEREEN KAUPUNKI JULKAISUTTOIMINTA JA TALOUS 2017

Tilinpäätös2016

tilinpäätös 2016

JULKAISIJA: TAMPEREEN KAUPUNKI, KONSERNIHALLINTO

2 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016

Kansien suunnittelu: DesignKomitea

Paino: Juvenes Print Suomen Yliopistopaino Oy

Kannen kuva: Tuula Kaakinen

Pormestarin katsaus

Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016 3

uudistuksilla kohti menestystä

Muutoksen tuulet voimistuivat vuoden 2016 aikana. Sote-uudistus laajeni maakunta-uudistukseksi ja kaupungis-

sa käynnistettiin uudistuksen valmistelu vuoden lopulla. Tähän historialliseen muu-tokseen liittyy useita vielä epäselviä ja ratkaisemattomia asioita, mutta valmis-taudumme uudistuksen toteuttamiseen aktiivisella ja rakentavalla otteella.

Vuoden 2016 aikana Tampere uudisti oman toimintamallinsa. Vuoden 2017 alus-ta alkaen kaupunkiorganisaation keskiössä ovat hyvinvoinnin palvelualue, elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualue ja kaupunki-ympäristön palvelualue. Uudet poliittiset toimielimet aloittavat kesäkuussa 2017 kuntavaalien jälkeen. Toimintamallin uu-distus tarkoittaa paitsi rakenteiden uu-distamista myös toimintatapojen muut-tamista. Tampere panostaakin vahvasti johtamisen selkiyttämiseen ja kehittämi-seen, henkilöstön kehittäjärooliin ja vah-vaan yhteistyöhön kuntalaisten, yritysten ja moninaisten sidosryhmien kanssa.

Palvelurakenteiden muutosta jatkettiin vuonna 2016 painopisteen siirtämiseksi korjaavista palveluista hyvinvointia tu-keviin palveluihin. Perheiden varhaista tukemista ja palvelutarjontaa monipuolis-tettiin. Ikäihmisten palveluissa lisättiin te-hostettua palveluasumista ja vahvistettiin kotona annettavia palveluita.

Liikkumista edistettiin ja liikunnan olo-suhteita parannettiin. Koilliskeskuksen hyvinvointikeskus ja Hervannan Keinu-puiston ja Tammelan lähitorit aloittivat toimintansa. Myös digitaalisten palvelujen tarjontaa lisättiin.

Työllisyystilanteessa on näkyvissä pieniä orastavia merkkejä käänteestä positiivi-seen suuntaan. Edelleen kuitenkin Tam-pereen työttömyysaste on huolestuttavan korkea, ja Tampereen täytyy jatkaa aktii-vista työtä tilanteen helpottamiseksi. Tam-pere on valittu työllisyydenhoidon kunta-kokeiluun, jota kautta tavoitellaan entistä vaikuttavampia toimintatapoja.

Vuoden 2016 aikana käynnistettiin usei-ta kilpailukykyä ja työllisyyttä vahvistavia hankkeita. Kansi- ja Areena -hankkeen to-teutussopimus hyväksyttiin ja lokakuussa kaupunginvaltuusto päätti raitiotien ra-kentamisesta. Raitiotiehanke on joukko-liikenneratkaisu, jolla erittäin merkittäviä yhdyskuntarakenteen tiivistämiseen ja kaupungin kilpailukykyyn yhdistyviä vai-kutuksia. Eräs viime aikojen merkittävim-mistä kaupungin hankkeista, Rantaväylän tunneli, valmistui puoli vuotta etuajassa ja tunneli otettiin käyttöön marraskuussa. Kaupungin kilpailukykyä on vahvistettu myös edistämällä korkeakoulujen yhteis-tä Tampere3-hanketta. Syksyllä 2016 val-misteltiin Smart Tampere -ohjelma, joka käynnistyi vuoden 2017 alussa. Ohjelman tavoitteena on vahvistaa Tamperetta hou-kuttelevana osaamiskeskittymänä.

Menokehitys hallinnassa, kaupunkikonsernilla hyvä tulos Kaupungin vuoden 2016 talous toteutui lopulta lähes alkuperäisen talousarvion mukaisesti ja noin 8 milj. euroa valtuuston päättämää muutettua talousarviota parem-pana. Nettomenojen kasvun hallinnassa on viimeisen neljän vuoden aikana onnistuttu kiitettävästi, mutta verorahoituksen hitaan

kehityksen vuoksi tilikauden tulos muodos-tui 21,3 milj. euroa alijäämäiseksi.

Kuntalaki korostaa konserninäkökulman huomioimista arvioitaessa kunnan koko-naistaloutta. Kuntakonsernin muodosta-masta taloudellisesta kokonaisuudesta saadaan oikea ja riittävä kuva selville vasta konsernitilinpäätöksestä. Tampereen kau-punkikonsernin positiivinen tuloskehitys jatkui vuonna 2016 ja kaupunkikonsernin tulos nousi 70,8 milj. euroa positiiviseksi. Tulos parani edellisestä vuodesta 39,1 milj. euroa. Voidaankin todeta, että kaupun-kikonsernin talous on vakaalla pohjalla, vaikka kaupungin taloudessa riittää vielä kirittävää.

Kaupungin nettoinvestoinnit olivat 220,9 milj. euroa. Talonrakennusinvestoin-tien kokonaismäärä nousi 92 milj. euroon, mikä on ennätyksellisen suuri taso. Talo-udellisesti suurimmat talonrakennuskoh-teet olivat Tampere-talon tilamuutokset ja laajennus, Tesoman koulun perusparan-nus ja laajennus sekä Vehmaisten koulu ja päiväkoti. Pelkästään päiväkotien ja kou-lujen investointeihin kului 34 miljoonaa euroa. Kaupunkiympäristön kehittämisen perusinvestoinnit olivat 49 milj. euroa. Puoli vuotta etuajassa käyttöönotetun Rantaväylän tunnelin kustannukset olivat 26 milj. euroa.

Kaupungin kasvuun vastaaminen on edellyttänyt ja edellyttää jatkossakin in-vestointeja kaupunki-infraan. Kasvavan kaupungin palvelutarpeet ovat huomat-tavan suuret ja investoinneilla luodaan edellytyksiä tulojen kasvattamiselle, mikä mahdollistaa paremmin palvelutarpeeseen vastaamisen.

Pormestarin katsaus


Kaupungin lainamäärä kasvoi tilikauden aikana 90 milj. eurolla. Hallittu velkaantu-minen jatkuu myös taloussuunnitelmakau-della. Lainamäärän kasvusta huolimatta kaupungin lainamäärä on edelleen suurten kaupunkien pienimpiä. Vuoden lopussa asukaskohtainen lainamäärä oli 2 139 eu-roa, mikä on noin 800 euroa kuntien kes-kimääräistä lainamäärää vähemmän.

Kuntatalouteen kohdistuu seuraavina vuosina suuria talouden sopeuttamistar-peita. Valtavien valtionosuusleikkausten

ja valtionosuusjärjestelmän muutosten vuoksi Tampereelta puuttuu hyvinvoin-tipalvelujen järjestämiseen tarkoitetusta rahoituksesta noin 3,5 tuloveroprosentin tuoton verran. Nämä leikkaukset yhdessä alati kasvavan palvelutarpeen kanssa oh-jaavat kaupunkia kehittämään digitalisaa-tiota ja uusia toimintatapoja, joiden avulla toimintamenojen hillitsemisessä onnistu-taan nykyistäkin paremmin.

Tampereen kaupungin henkilöstö on tehnyt erittäin hyvää työtä ja tiukan ta-

louden oloissa palvellut kuntalaisia mah-dollisimman hyvin. Siitä haluan kiittää henkilöstöä. Samoin kiitos luottamushen-kilöiden ja viranhaltijoiden hyvästä yh-teistyöstä. Se on perinteisesti ollut tam-perelaisen menestyksen vahvuus. Vain yhteistyöllä selätämme edessämme olevat haasteet ja varmistamme Tampereen me-nestyksellisen kehityksen.

Anna-Kaisa Ikonenpormestari

SISÄLLYS


SisällysPORMESTARIN KATSAUS ....................................................................................................................................3

TOIMINTAKERTOMUS ......................................................................................................................................... 9Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa ...................................................................................11

Tampereen kaupungin hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset .....................................................11Yleinen ja alueen taloudellinen kehitys .............................................................................................. 13Olennaiset muutokset toiminnassa ja taloudessa ............................................................................. 15Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä ...................................................................................16Henkilöstö ............................................................................................................................................... 17Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnankehittymiseen vaikuttavista seikoista .................................................................................................19Ympäristötekijät ..................................................................................................................................... 21

Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä ..........................................................................................22Tilikauden tuloksen muodostuminen ........................................................................................................ 24

Tuloslaskelma ......................................................................................................................................... 24Toiminnan rahoitus ........................................................................................................................................27

Rahoituslaskelma ...................................................................................................................................27Tasetarkastelu ............................................................................................................................................... 30

Tase .......................................................................................................................................................... 30Kokonaistulot ja -menot ...............................................................................................................................33Kaupunkikonsernin toiminta ja talous ...................................................................................................... 34

Konsernin toiminnan ohjaus ............................................................................................................... 34Konsernin toiminnassa ja rakenteessa tapahtuneet muutokset .....................................................35Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä .................................................................................. 36Konsernirakenne ....................................................................................................................................37

Konsernitilinpäätös .......................................................................................................................................38Konsernituloslaskelma ...........................................................................................................................38Konsernin rahoituslaskelma ................................................................................................................40Konsernitase .......................................................................................................................................... 42

Kaupunginhallituksen esitys tilikauden tuloksen käsittelystä ...............................................................44TALOUSARVION TOTEUTUMINEN .................................................................................................................. 45

Talousarvion toteutuminen ......................................................................................................................... 47Olennaiset poikkeamat talousarvioon .......................................................................................................48

LASKELMAOSA ................................................................................................................................................... 51Laskelmaosan toteutuminen ........................................................................................................................ 51

Tuloslaskelman toteumavertailu .......................................................................................................... 51Investointien toteumavertailu ..............................................................................................................57Rahoituslaskelman toteumavertailu...................................................................................................60

STRATEGIAOSA .................................................................................................................................................. 63Strategiaosan toteutuminen ....................................................................................................................... 63

Yhteinen Tampere — Näköalojen kaupunki -kaupunkistrategia pähkinänkuoressa ...................64Toiminnan tavoitteiden toteuma ........................................................................................................ 65

SISÄLLYS


KONSERNIHALLINTO JA KONSERNIPALVELUT ............................................................................................. 69Konsernihallinto ............................................................................................................................................. 71Konsernipalvelut ........................................................................................................................................... 74

Konsernipalveluyksikkö Koppari ......................................................................................................... 74Työllisyydenhoidon palveluyksikkö .................................................................................................... 76Viranomaispalvelut ................................................................................................................................77

TILAAJAOSA.........................................................................................................................................................79Lasten ja nuorten kasvun tukeminen .........................................................................................................81

Varhaiskasvatus ja esiopetus ............................................................................................................... 82Perusopetus ............................................................................................................................................83Neuvola- ja terveydenhuoltopalvelut .................................................................................................84Psykososiaalisen tuen palvelut ............................................................................................................ 85Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut .......................................................................................................... 86

Osaamisen ja elinkeinojen kehittäminen ...................................................................................................87Ammatillinen koulutus ......................................................................................................................... 89Lukiokoulutus ........................................................................................................................................90Elinkeino- ja työllisyyspalvelut .............................................................................................................91

Sivistyksen ja elämänlaadun edistäminen ................................................................................................ 92Harrastamisen ja omaehtoisen hyvinvoinnin edistämisen palvelut .............................................. 93Kulttuuripääomapalvelut .....................................................................................................................94Kulttuuri- ja liikuntakasvatus .............................................................................................................. 95Kulttuuri- ja liikuntatapahtumapalvelut ............................................................................................ 96

Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen ................................................................................................. 97Ennaltaehkäisevät palvelut .................................................................................................................. 99Perusterveydenhuollon avopalvelut ................................................................................................. 100Sairaalapalvelut ....................................................................................................................................102Päihde- ja mielenterveyspalvelut.......................................................................................................103Sosiaalisen tuen palvelut ................................................................................................................... 104Vammaispalvelut ..................................................................................................................................105

Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen ..................................................................................................107Omaehtoisen toiminnan ja ennaltaehkäisevän työn palvelut ...................................................... 108Kotona asumista tukevat palvelut .................................................................................................... 109Sairaala- ja pitkäaikaisen laitoshoidon palvelut ............................................................................... 111

Kaupunkiympäristön kehittäminen ...........................................................................................................112Maaomaisuuden hallinta ja kehittäminen .........................................................................................117Kaupunkiympäristön rakentaminen ja ylläpito .................................................................................121Joukkoliikenne ...................................................................................................................................... 123Pelastustoimi ........................................................................................................................................124

TUOTTAJAOSAN TOTEUTUMINEN ................................................................................................................. 125Hyvinvointipalvelut ..................................................................................................................................... 127Pirkanmaan pelastuslaitos ......................................................................................................................... 132Liikelaitokset ................................................................................................................................................ 133

KONSERNIIN KUULUVAT TYTÄRYHTIÖT JA YHTEISÖT ............................................................................... 141

SISÄLLYS


TILINPÄÄTÖSLASKELMAT ................................................................................................................................145Tuloslaskelma .............................................................................................................................................. 146Rahoituslaskelma .........................................................................................................................................147Tase ................................................................................................................................................................148Konsernituloslaskelma ................................................................................................................................150Konsernin rahoituslaskelma ........................................................................................................................151Konsernitase ................................................................................................................................................. 152

LIITETIEDOT ....................................................................................................................................................... 155Tilinpäätöksen laatimista ja esittämistapaa koskevat liitetiedot..........................................................156

Kaupungin tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot ..............................................................156Kaupungin tilinpäätöksen esittämistapaa koskevat liitetiedot ..................................................... 157Konsernitilinpäätöksen laatimista ja esittämistapaa koskevat liitetiedot ................................... 158

Tuloslaskelman liitetiedot.......................................................................................................................... 160Tasetta koskevat liitetiedot ........................................................................................................................165

Taseen vastaavia koskevat liitetiedot ................................................................................................165Taseen vastattavia koskevat liitetiedot ............................................................................................. 172

Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot ............................................................................ 176Henkilöstöä ja tilintarkastajien palkkioita koskevat liitetiedot ............................................................ 182

ERILLISTILINPÄÄTÖKSET ................................................................................................................................. 183Hyvinvointipalvelut ..................................................................................................................................... 185

Avopalvelut ........................................................................................................................................... 185Kotihoito- ja asumispalvelut ............................................................................................................... 193Sairaala- ja kuntoutuspalvelut ............................................................................................................201Varhaiskasvatus ja perusopetus ........................................................................................................209Toisen asteen koulutus ........................................................................................................................ 217Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut .........................................................................................................227

Pirkanmaan pelastuslaitos ........................................................................................................................ 236

Liikelaitokset ...............................................................................................................................................244Tampereen Vesi Liikelaitos ................................................................................................................244Tampereen Kaupunkiliikenne Liikelaitos ..........................................................................................257Tampereen Infra Liikelaitos ...............................................................................................................264Tampereen Voimia Liikelaitos.............................................................................................................272Tampereen Tilakeskus Liikelaitos ......................................................................................................280

Rahastot ....................................................................................................................................................... 293Vahinkorahasto .................................................................................................................................... 293

TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUS JA TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ ............................................................... 295

LUETTELOT JA SELVITYKSET ........................................................................................................................... 299Luettelo käytetyistä kirjanpitokirjoista .............................................................................................301Luettelo käytetyistä tositelajeista ..................................................................................................... 302


Toimintakertomus


Toimintakertomus


Toimintakertomus


Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessaTampereen kaupungin hallinto ja siinä tapahtuneet muutoksetKaupunginvaltuustoTampereen kaupungin ylin päättävä toimi-elin on valtuusto, johon kuuluu 67 valtuu-tettua. Se vastaa kaupungin toiminnasta ja taloudesta. Oheinen kuvio kuvaa toi-mikaudeksi 2013-2016 valitun valtuuston kokoonpanoa ja sen muutoksia valtuusto-ryhmittäin vuonna 2016.

1.5.2015 voimaan tulleen kuntalain mu-kaan uuden valtuuston toimikausi alkaa 1. kesäkuuta. Lain siirtymäsäännösten pe-rusteella toimikaudeksi 2013 - 2016 valitun valtuuston toimikausi jatkuu toukokuun 2017 loppuun. Valtuutetut Matti Heinivaho (Kok.) ja Riitta Koskinen (Kok.) erosivat luottamustoimistaan 31.12.2016 toimikau-den jatkumisen perusteella.

Tammikuussa 2016 Aarne Raevaara erosi Perussuomalaisten Tampereen val-tuustoryhmästä ja perusti Raevaaran val-tuustoryhmän. Lokakuussa 2016 Seppo Silvennoinen siirtyi Perussuomalaisten Tampereen valtuustoryhmästä Kokoo-muksen ja RKP:n Tampereen valtuustoryh-mään. Kokoomus ja SDP olivat valtuuston suurimmat puolueet.

Valtuuston puheenjohtajana on vuonna 2016 toiminut Sanna Marin (SDP), ensim-mäisenä varapuheenjohtajana Irja Tulonen (Kok.) ja toisena varapuheenjohtajana Yrjö Schafeitel (TaPu).

KaupunginhallitusKaupunginhallitus huolehtii Tampereen kaupungin hallinnon ja toiminnan johtami-sesta valtuuston hyväksymien tavoitteiden mukaisesti. Kaupunginhallitukseen kuuluu yhteensä 11 jäsentä. Kaupunginhallituksen puheenjohtajana on vuonna 2016 toiminut pormestari Anna-Kaisa Ikonen (Kok.), en-simmäisenä varapuheenjohtajana Atanas Aleksovski (SDP) ja toisena varapuheen-johtajana Jaakko Mustakallio (Vihr.).Kaupunginhallitukseen ovat lisäksi kuulu-neet seuraavat jäsenet:Airaksinen Harri (Kok.) 14.3.2016 saakkaElovaara Tiina (PS) 12.9.2016 saakka Hanhilahti Timo (Kesk.) 12.9.2016 saakka

Jäntti Aleksi (Kok.) 14.3.2016 alkaen Kivistö Anneli (SDP) Rantaviita-Tiainen Anna-Kaarina (Kesk.) 12.9.2016 alkaen Sasi Ilkka (Kok.) Sirén Elina (Kok.) Sirniö Ilpo (SDP) Virtanen Pertti (PS) 12.9.2016 alkaen Virtanen Sirkka-Liisa (Vas.)

Kaupunginhallituksessa pormestari esittelee toimikautensa seutu- ja kaupun-kistrategian, vuosittaisen varsinaisen ta-lousarvion ja -suunnitelman sekä kuntade-mokratiaan liittyvät asiat.

Kaupunginhallituksen suunnittelukoko-us, suko, ohjaa kaupungin kokonaisedun varmistamiseksi strategisesti merkittäviä päätettäväksi tulevia asioita. Suunnittelu-kokous kokoontuu samassa kokoonpanos-sa kuin varsinainen kaupunginhallituksen kokous.

Kaupunginhallituksella on vuonna 2016 ollut kaksi jaostoa: henkilöstöjaosto ja liiketoimintajaosto. Henkilöstöjaosto vastaa kaupungin strategiseen henkilös-töohjaukseen liittyvistä asioista. Liiketoi-

mintajaosto vastaa kaupunkikonsernin konserniohjauksen täytäntöönpanosta ja konsernivalvonnasta liikelaitosten, tytär-yhteisöjen ja säätiöiden osalta sekä muista sille määrätyistä tehtävistä.

Apulaispormestareina toimivat Mikko Aaltonen (Vas.), Leena Kostiainen (Kok.), Anna-Kaisa Heinämäki (Vihr.) ja Pekka Sal-mi (SDP). Apulaispormestarit ovat vastan-neet tilaajalautakuntien puheenjohtajina palveluiden tilaamisesta.

Konsernihallinnossa toimi pormestarin suorassa alaisuudessa konsernijohtaja, apulaispormestarit, sisäinen tarkastus ja pormestarin esikunta.

7.1.2016 alkaen konsernijohtajan alai-suudessa toimivat tilaajaryhmä ja kau-punkikehitysryhmä sekä kuusi konser-niohjausyksikköä: strategia, kehittäminen, henkilöstö, talous, omistajaohjaus ja hal-linto. Uudessa toimintamallissa 1.6.2016 alkaen konsernijohtajan alaisuudessa toi-mivat kuusi konserniohjausyksikköä sekä kolme palvelualuetta: hyvinvoinnin palve-lualue, elinvoiman ja kilpailukyvyn palve-lualue ja kaupunkiympäristön palvelualue.

Kaupunginvaltuuston kokoonpano valtuustoryhmittäin ja niiden muutokset 31.12.2016

Kok + RKP18 (+1)

SDP16

Vihr.10

PS5 (-2)

Vas.7

Kesk.5

Kd2

SKP1 TaPu

2 Raevaara 1 (+1)

Toimintakertomus


Kaupunginhallituksen jaostoihin ovat kuuluneet seuraavat jäsenet: Henkilöstöjaosto:Sirniö Ilpo (SDP) pj. Haapa-Aho Olga (Vihr.) vpj. Jäntti Aleksi (Kok.)Kampman Ulla (SDP)Minkkinen Minna (Vas.)Silvennoinen Seppo (PS, lokakuusta alkaen Kok.)Sasi Ilkka (Kok.) 21.3.2016 saakkaMarkkanen Jouni (Kok.) 21.3.2016 alkaen

LiiketoimintajaostoKummola Kalervo (Kok) pj.Aleksovski Atanas (SDP) vpj.Kivistö Anneli (SDP)Siuro Petri (Vihr.)Virtanen Sirkka-Liisa (Vas.)Airaksinen Harri (Kok.) 21.3.2016 saakkaSipilä Satu (KD) 7.11.2016 saakkaRauhala Leena (KD) 7.11.2016 alkaenSasi Ilkka 21.3.2016 alkaenTarkastustoimikunnan tehtävänä on val-voa sisäisen valvonnan, konsernivalvon-

nan ja riskienhallinnan asianmukaista jär-jestämistä, riittävyyttä ja tehokkuutta sekä käsitellä kaupungin toimintakertomukses-sa annettava selonteko sisäisen valvonnan ja konsernivalvonnan järjestämisestä sekä arvio merkittävimmistä riskeistä ja epä-varmuustekijöistä. Tarkastustoimikunta myös ohjaa ja valvoo sisäistä tarkastusta ja koordinoi sen ja ulkoisen tilintarkastuk-sen työtä.

Tarkastustoimikunnan jäseninä ovat toimi-neet puheenjohtajana pormestari Anna-Kai-sa Ikonen sekä jäseninä kaupunginhallituk-sen ensimmäinen varapuheenjohtaja Atanas Aleksovski ja kaupunginhallituksen toinen varapuheenjohtaja Jaakko Mustakallio.

Lautakunnat, johtokunnat ja toimikunnatVuonna 2016 toimi 9 lautakuntaa ja 12 johto-kuntaa. Lautakuntien ja johtokuntien tehtä-vänä on huolehtia oman toimialansa toimin-nan ja talouden johtamisesta ja valtuuston asettamien tavoitteiden toteuttamisesta. Toimi- ja neuvottelukunnat huolehtivat niille

asetettujen tehtävien toteuttamisesta. Lautakunnat olivat lasten ja nuorten pal-

velujen lautakunta, ikäihmisten palvelujen lautakunta, terveyttä ja toimintakykyä edis-tävien palvelujen lautakunta, osaamis- ja elin-keinolautakunta, sivistys- ja elämänlaatupal-velujen lautakunta, yhdyskuntalautakunta, keskusvaalilautakunta ja tarkastuslautakunta sekä kaupunkiseudun joukkoliikennelauta-kunta.

Hyvinvointipalvelujen johtokuntia olivat avopalvelujen johtokunta, kotihoidon ja asu-mispalvelujen johtokunta, sairaala- ja kun-toutuspalvelujen johtokunta, varhaiskasva-tuksen ja perusopetuksen johtokunta, toisen asteen koulutuksen johtokunta, kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen johtokunta sekä Sara Hildénin taidemuseon johtokunta.

Liikelaitosten johtokuntia olivat Tampe-reen Infra Liikelaitoksen johtokunta, Tampe-reen Kaupunkiliikenne Liikelaitoksen johto-kunta, Tampereen Tilakeskus Liikelaitoksen johtokunta, Tampereen Vesi Liikelaitoksen johtokunta ja Tampereen Voimia Liikelaitok-sen johtokunta.

TAMPEREEN KAUPUNGIN ORGANISAATIO 31.12.2016

Liiketoimintajaosto

HYVINVOINTIPALVELUT JOHTOKUNNAT

LIIKELAITOKSET JOHTOKUNNAT

Tampereen Voimia

Tampereen Infra

TYTÄRYHTIÖT JA -YHTEISÖT

Pirkanmaan PelastuslaitosSara Hildénin taidemuseo

Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut

Toisen asteen koulutus Tampereen Vesi

Varhaiskasvatus ja perusopetus Tampereen Tilakeskus

Sairaala- ja kuntoutuspalvelut Tampereen Kaupunkiliikenne

Kotihoito- ja asumispalvelut

Avopalvelutapulaispormestari

apulaispormestari

apulaispormestari

apulaispormestari

TILAAJALAUTAKUNNAT

Lasten ja nuorten palvelujen lautakunta

Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta

Yhdyskuntalautakunta

Sivistys- ja elämänlaatupalvelujen lautakunta

Osaamis- ja elinkeinolautakunta

Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta

Ikäihmisten palvelujen lautakunta

Sopimus

PORMESTARI

Konserniohjausyksiköt:

hallinto, henkilöstö, strategiat ja kehittäminen,

omistajaohjaus, talous, viestintä

KAUPUNGINVALTUUSTO

KAUPUNGINHALLITUS

Henkilöstöjaosto

Keskusvaalilautakunta

Tarkastuslautakunta

Sisäinen tarkastus

Tarkastustoimikunta

KONSERNIHALLINTOKonsernijohtaja

Elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualue

Hyvinvoinnin palvelualue

Kaupunki- ympäristön palvelualue

Viranomaispalvelut Konsernipalvelut KOPPARI

Toimintakertomus


Yleinen ja alueen taloudellinen kehitys

Talouden kehitys

Valtiovarainministeriön helmikuussa 2017 julkaisemassa ”Suomen julkisen talouden näkymät ja haasteet”- julkaisussa on arvi-oitu julkisen talouden ja työmarkkinoiden kehitystä suhteessa hallitusohjelmassa asetettuihin tavoitteisiin. Suomen julki-sen talouden tila on ollut heikko jo lähes vuosikymmenen, mikä on aiheuttanut valtion nopean velkaantumisen. Julkisen talouden sektoreista valtio ja kunnat ovat selvästi alijäämäisiä, työeläkesektori yli-jäämäinen ja muut sosiaaliturvarahastot lievästi alijäämäisiä. Julkinen velka suh-teessa kokonaistuotantoon jatkaa kasvu-aan lähivuodet.

Teollisuuden rakennemuutos ja väestön ikääntyminen ovat heikentäneet julkista taloutta. Lisäksi kilpailukykysopimukseen liittyvät sosiaalivakuutusmaksujen muu-tokset ja veronkevennykset heikentävät julkista taloutta lyhyellä aikavälillä. Suh-dannetilanteen normalisoituminen ei riitä parantamaan julkisen talouden tilaa olen-naisesti, sillä ikäsidonnaisten menojen kas-vu jatkuu nopeana ja rakenteellinen työttö-myys on korkea, jotka vaikeuttavat julkisen talouden tasapainottamispyrkimyksiä.

Valtiovarainministeriö arvioi Suomen lähivuosien talouskasvun pysyvän hi-taimpien joukossa Euroopassa, vaikka

hienoista positiivista kehitystä onkin ha-vaittavissa. Suomen talous kasvoi ennak-koarvioiden mukaan viime vuonna 1,6 % ja vuoden 2017 kasvuksi arvioidaan 0,9 %. Myös ensi vuosikymmenellä on varaudut-tava vaatimattomaan talouskasvuun.

Pitkällä aikavälillä julkisen talouden tu-lojen ja menojen välinen epätasapaino eli kestävyysvaje on runsaat 3 % suhteessa BKT:hen eli n. 7 mrd. euroa. Epätasapaino johtuu julkisen talouden heikosta lähtöti-lanteesta ja väestön ikääntymisen aihe-uttamista tulevaisuuden menopaineista. Odotuksia nopeampi talouskasvu ei ratkai-se kestävyysvajetta, vaan tarvitaan toimia työllisyysasteen nostamiseksi ja julkisen palvelutuotannon tehostamiseksi.

Kevääseen 2015 verrattuna talouden iso kuva on pysynyt siinä määrin ennallaan, että hallitusohjelman 10 mrd. euron toi-menpidekokonaisuuden mittaluokasta tai toimeenpanosta ei ole syytä tinkiä. Välit-tömät sopeutustoimet vahvistavat julkista taloutta suunnitellusti 4 mrd. eurolla. Työl-lisyys- ja kasvutoimien vaikutus julkiseen talouteen vuoteen 2021 mennessä on jää-mässä selvästi tavoitellusta 2 mrd. eurosta, joten lisätoimet työllisyysasteen nostami-seksi ovat tarpeen. Valtiovarainministeriön arvion mukaan sote-uudistuksella tavoitel-

lun 3 mrd. euron säästötavoitteen saavut-tamiseen liittyy monia riskejä, jotka tulisi huomioida jatkovalmistelussa. Julkisen talouden tehtävien ja velvoitteiden karsi-misella tavoitellun 1 mrd. euron säästön saavuttamiseksi tarvitaan vielä huomatta-va määrä uusia päätöksiä, jotka tuottavat varmuudella säästöjä.

Suurimpien kaupunkien vuoden 2016 yhteenlasketut tulosennusteet ovat vuo-den 2015 tilinpäätöksiä paremmat. Tampe-reen tulosennuste on muiden kaupunkien tavoin vuotta 2015 parempi, mutta alus-tavien tietojen perusteella tilinpäätös on suurten kaupunkien heikoimpien joukos-sa. Palvelutarpeen kasvu yhdessä valtion toteuttamien rajujen valtionosuusleikka-usten kanssa pitää kaupungin taloustilan-teen kireänä myös lähivuodet, joten toi-mintojen tehostamista on jatkettava.

Kuntatalouteen kohdistuu seuraavina vuosina suuria talouden sopeuttamistar-peita. Valtio on omien talousvaikeuksiensa vuoksi leikannut osuuttaan hyvinvointipal-velujen rahoituksesta viime vuosina yhteen-sä noin 2,5 mrd. eurolla ilman, että kuntien velvoitteita olisi vähennetty. Nämä leikka-ukset yhdessä alati kasvavan palvelutarpeen kanssa pakottavat kaupungit etsimään mer-kittäviä säästöjä toimintamenoihin.

2,84,1

5,2

0,7

-8,3

3,0 2,6

-1,4 -0,8 -0,6

0,31,6 0,9 1,0

-12,0-10,0-8,0-6,0-4,0-2,00,02,04,06,08,0

2005

2006

2007

2008

2009

2010

2011

2012

2013

2014

2015

*

2016

**

2017

**

2018

**

Bruttokansantuotteen volyymin muutos 2000-luvulla

*) 2015 Tilastokeskuksen ennakkotieto, **) 2016–2018 valtiovarainministeriön ennuste Lähteet: Tilastokeskus ja VM

0

500

1000

1500

2000

2500

3000

3500

2001

2002

2003

2004

2005

2006

2007

2008

2009

2010

2011

2012

2013

2014

2015

2016

Nettomuutto

Syntyneiden enemmyys

Henkilöä

Väestön muutokset 2000-luvulla

Lähde: Tilastokeskus

Toimintakertomus


Nuorten, yli 50-vuotiaiden ja pitkäaikaistyöttömien määrä, joulukuu

0500

100015002000250030003500400045005000550060006500700075008000850090009500

2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016

Yli vuoden työttömänä olleet Alle 25-vuotiaat Yli 50-vuotiaat

Henkilöä

Lähde: Pirkanmaan ELY-keskus

Tampereen ja koko maan työttömyysaste 1990-2016, neljännesvuosittain

0,02,04,06,08,0

10,012,014,016,018,020,022,024,026,0

1990

1993

1996

1999

2002

2005

2008

2011

2014

%

Tampere

Koko maa

Lähde: Pirkanmaan ELY-keskus

Toimintaympäristön kehitys

VäestöVuoden 2016 väestön kasvu, 3 156 asukas-ta (+1,4 %), ylittää ennätysvuoden 2013 väestön kasvun. Vuoden 2016 lopussa tam-perelaisia oli 228 274.

Kotimainen muuttovoitto, noin 2 100 asukasta, nousi huomattavasti edelliseen vuoteen verrattuna. Tampereelle muut-taneiden määrä nousi aiempiin vuosiin verrattuna, mutta lähtömuutto on pysy-nyt hyvin samalla tasolla. Haastava työl-lisyystilanne vaikeuttaa edelleen nuorten ja vastavalmistuneiden työllistymistä vä-hentäen nuorten työn perässä muuttoa muualle Suomeen. Lisäksi lapsiperheiden muutot ympäryskuntiin ovat viimevuosina vähentyneet. Osittain tähän vaikuttavat epävarmuus työ- ja asuntomarkkinoilla, mutta kyse on myös arvojen ja asenteiden muutoksesta.

Vuonna 2016 syntyi lähes 2 300 uut-ta tamperelaista. Syntyneiden määrä on laskenut verrattuna neljään edelliseen vuoteen, mutta on kuitenkin vielä hieman enemmän kuin 2000–luvun alkuvuosina.

Tampereen kaupunkiseudun väkiluku oli vuoden 2016 lopussa 381 155 asukasta. Kuluneen vuoden kasvu oli 4 184 asukas-ta. Kasvu on keskittynyt jälleen enemmän keskuskaupunkiin. Tampereen osuus kau-punkiseudun kasvusta on noin 75 prosent-tia, kun aiemmin 2000–luvulla se on ollut noin puolet.

TyöTaloudellisen taantuman pitkittyminen ja voimakas rakennemuutos on vienyt Tam-pereelta työpaikkoja. Vuodesta 2008 työ-paikkamäärä on tippunut noin 3 200:lla. Vuoden 2014 lopussa Tampereella oli työ-paikkoja 116 525. Luku on hieman pienempi kuin vuonna 2013, silloin paikkoja oli noin 200 enemmän. Vuoden 2008 työpaikka-määrää (lähes 120 000) ei ole vieläkään saavutettu, koska suurina irti sanomisten vuosina 2013–2015 uusia työ paikkoja ei ole syntynyt riittävästi mene tettyjen tilalle.

Uusien avoimien työpaikkojen mää-rä oli kuitenkin kasvusuunnassa vuonna 2016, mikä vaikutti osaltaan siihen, että Tampereen työttömyys kääntyi laskuun vuoden lopussa. Työttömyysaste laski 18,3 prosenttiin. Työttömiä oli 20 995, noin 360 henkilöä vähemmän kuin edellisenä vuon-na. Pitkäaikaistyöttömien määrä jatkoi kuitenkin hyvin voimakasta kasvua, muu-tosta vuoden takaiseen oli 20 prosenttia. Kuukausitasolla kasvu hidastui syksystä lähtien. Pitkäaikaistyöttömiä oli vuoden lopussa 40 prosenttia kaikista työttömistä, noin 8 600 henkilöä.

Alle 25-vuotiaita työttömiä työnhakijoi-ta Tampereella oli vuoden lopussa 3 300. Nuorten työttömyysaste heilahteli vuoden 2016 aikana ja kääntyi taas hienoiseen laskuun joulukuussa. Myös nuorten työt-tömyysjaksot ovat pidentyneet, sillä työ-markkinoille pääseminen on vaikeutunut.

Sen sijaan yli 50-vuotiaiden työttömyys-tilanteessa tapahtui käänne parempaan. Työttömyysaste kääntyi laskuun syksyllä ja laskusuuntaus voimistui vuoden lopulla. Kuitenkin yli 50-vuotiaita työttömiä oli jou-lukuussa noin 6 000 henkilöä, heistä noin 2 000 oli yli 60-vuotiaita.

Tampereen työttömyysaste pysytteli kuuden suurimman kaupungin korkeimpa-na. 20 suurimman kunnan vertailussa Tam-pereen edellä olivat vain Kotka ja Joensuu.

AsuminenVuonna 2016 valmistui 2 155 asuntoa, joista lähes 90 prosenttia sijoittui kerros-taloihin. Valmistuneista asunnoista lähes puolet oli vuokra-asuntoja. Asuntotuotan-to on ollut kuuden edellisen vuoden aika-na keskimäärin 1 600 asuntoa vuodessa. Tämä ei ole vastannut kaupunkiseudun rakennesuunnitelmassa asetettua vuosita-voitetta 1 850. Taantumavuosina 2009 ja 2010 sekä uudelleen vuoden 2014 jälkeen omistusasuntojen kysyntä on ollut laskus-sa, mutta vuokra-asuntojen tuotanto on ollut suhteellisen voimakasta. Vuonna 2016 vuokra-asuntotuotanto kasvoi yli 40 pro-senttia, kun omistusasuntotuotanto kasvoi kolmanneksen.

Asuntotuotannon kehitysnäkymien pe-rusteella näyttäisi siltä, että lähivuosina tullaan edelleen saavuttamaan kokonais-asuntotuotantotavoitteet.

Toimintakertomus


Olennaiset muutokset toiminnassa ja taloudessa

Tuloperusteiden muutokset Verotuloja kertyi 896,2 milj. euroa, mikä ylitti talousarvion 8,6 milj. eurolla. Verotu-lot kasvoivat 9,4 milj. eurolla (1,1 %) vuo-desta 2015. Tuloveroprosentti ja kiinteistö-veroprosentit olivat vuoden 2015 tasolla.

Kunnallisverotuloja kertyi 776,5 milj. eu-roa, jossa oli kasvua 2,8 prosenttia. Vero-perustemuutokset, joista merkittävimpä-nä oli työtulovähennyksen korottaminen, laskivat kunnallisveron tuottoa. Verope-rustemuutosten kunnallisveron tuottoa vähentävä vaikutus kompensoitiin lisää-mällä peruspalvelujen valtionosuutta.

Yhteisöverotuloja kertyi 54,3 milj. eu-roa. Yhteisöverotulojen merkittävä 13 milj. euron (-19,3 %) väheneminen edellisestä-vuodesta aiheutui kuntien yhteisövero-osuuden viiden prosenttiyksikön leik-kaamisesta, minkä vaikutus Tampereelle oli noin 10 milj. euroa. Lisäksi kaupungin jako-osuus laski noin 15 prosenttia.

Kiinteistöverotuloja kertyi 65,3 milj. euroa, mikä oli 0,3 milj. euroa vuosisuun-nitelmaa enemmän. Kiinteistöverotulot kasvoivat edellisestä vuodesta 2,3 % eli 1 milj. euroa.

Koiraveroa kertyi 0,108 milj. euroa. Koira-veron tuotto laski edellisestä vuodesta 6,9 %.

Valtionosuuksia kertyi yhteensä 317,2 milj. euroa. Valtionosuuksien määrä kas-voi edellisestä vuodesta 18,8 milj. euroa (6,3 %). Peruspalvelujen valtionosuutta saatiin 246,5 milj. euroa, mikä oli 18 milj. euroa (7,9 %) enemmän kuin vuonna 2015. Peruspalvelujen valtionosuuksien merkit-tävä kasvu johtui veromenetysten kom-pensoinnista, jonka suurimpana syynä oli työtulovähennyksen vähentävä vaikutus kunnallisveroon. Opetus- ja kulttuuritoi-men muut valtionosuudet olivat 70,8 milj. euroa eli vain 0,8 milj. euroa vuotta 2015 suuremmat. Opetus- ja kulttuuritoimeen kohdistuvien valtion säästötoimien joh-dosta erityisesti ammatillisen koulutuksen sekä vapaan sivistystyön, museoiden ja orkesterin yksikköhinnat laskivat merkit-tävästi.

Vuodelle 2016 korotettiin erilaisia mak-suja ja taksoja maltillisesti kustannuskehi-tystä vastaavasti.

Kaupungin tehtävien ja toiminnan muutoksetKaupungin toimintamallin uudistaminen eteni vuonna 2016 suunnitelman mukai-sesti. Uusi organisaatio aloitti toimintansa 1.1.2017 pois lukien poliittiset toimielimet, jotka aloittavat 1.6.2017. Kaupungin toi-mintatapojen ja organisaatiorakenteen uudistamisen tavoitteita ovat olleet asia-kaslähtöisyyden, osallisuuden, vaikut-tamismahdollisuuksien ja kumppanuus-ajattelun vahvistaminen sekä johtamisen selkeyttäminen. Tavoitteisiin on vastattu kehittämällä pormestarimallia, luomalla sisäisen tilaaja–tuottaja-mallin tilalle uusi tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta painot-tava johtamismalli sekä organisoimalla palvelut kunnan perustehtävien - hy-vinvointi, elinvoima ja kilpailukyky sekä kaupunkiympäristön kehittäminen - mu-kaisesti. Kaupunki valmistautui uuteen toimintamalliin nimittämällä uusille pal-velualueille johtajat, jotka aloittivat teh-tävissään 1.6.2016. Tilaajaryhmän ja kau-punkikehitysryhmän toiminnot sijoitettiin 1.6.2016 alkaen hyvinvoinnin, elinvoiman ja kilpailukyvyn sekä kaupunkiympäristön palvelualueille.

Vuoden 2016 alussa aloitti toimintansa uusi Konsernipalveluyksikkö Koppari. Kop-pari tuottaa kaupungin yksiköille talous-, henkilöstö-, tietoja kehittämis-, hallinto- ja ICT-palvelut. Koppari muodostettiin yh-distämällä Taloushallinnon palvelukeskus ja Hallintopalvelukeskus sekä toimintoja konsernihallinnosta. Suurimpana koko-naisuutena konsernihallinnosta Koppariin siirtyi ICT-palvelut -ryhmä.

Tampereen Logistiikka Liikelaitoksen lii-ketoiminta myytiin liiketoimintakaupalla 1.1.2016 Tuomi Logistiikka Oy:lle. Kaupunki omistaa yhtiöstä 51 prosenttia ja Pirkan-maan sairaanhoitopiiri 49 prosenttia, joten yhtiö kuuluu Tampereen kaupunkikonser-niin. Yhtiö tuottaa kaupungille ja sairaan-hoitopiirille vastaavat palvelut kuin aiem-min Tampereen Logistiikka Liikelaitos.

Tampereen kaupungin sairaala- ja kun-toutuspalvelujen tuotantoalueen kuvan-tamistoiminnot myytiin liiketoiminta-kaupalla Pirkanmaan sairaanhoitopiirin

Kuvantamiskeskus- ja apteekkiliikelaitok-selle 1.1.2016. Kuvantamistoimintojen yh-distäminen oli osa laajempaa rakenteellista yhteistyöselvitystä Tampereen kaupungin ja Pirkanmaan sairaanhoitopiirin välillä.

Osana sairaanhoitopiirin ja kaupungin rakenteellisia yhteistyöselvityksiä myös sairaala- ja kuntoutuspalvelujen tuotan-toalueen urologian toiminnot yhdistettiin Pirkanmaan sairaanhoitopiirin Urologia-keskukseen. Urologiatoiminta myytiin sairaanhoitopiirille liiketoimintakaupal-la 1.9.2016. Järjestelyssä päätettiin myös rintasyöpäleikkausten ja tiettyjen muiden leikkausryhmien keskittämisestä Hatan-pään sairaalaan.

Kaupungin merkittävän investointihank-keen Rantaväylän tunnelin rakentaminen eteni myös vuonna 2016 nopeassa tahdis-sa ja tunneli saatiin avattua liikennekäyt-töön 15.11.2016, puoli vuotta suunniteltua aiemmin. Tunnelin avaaminen liikenteelle mahdollisti samalla myös Ranta-Tampellan alueen tontinluovutusten ja rakentamisen käynnistymisen. Myös Hiedanrannan alu-een kehittäminen eteni ja alueen suunnit-telukilpailun tulos päätettiin joulukuussa.

Kaupunginvaltuusto teki marraskuussa 2016 päätöksen raitiotiehankkeen osan 1 toteuttamisesta. Raitiotiejärjestelmän toteutusmalliksi valittiin osakeyhtiö, ja Tampereen Raitiotie Oy perustettiin jou-lukuussa 2016. Raitiotie-kehitysohjelma koordinoi kaupungin toimintaa raitiotie-hankkeessa. Raitiotien osan 1 Hervanta-keskusta-Tays mukaisen raitiotien ra-kennustyöt aloitetaan vuonna 2017, ja liikennöinti linjalla on tarkoitus aloittaa vuonna 2021. Tavoitteena on raitiotien län-tisen osa Pyynikintorilta Lentävänniemeen rakentaminen vuosien 2021 - 2024 aikana.

Olennaiset poikkeamat talousarvioonVuoden 2016 talousarviossa tilikauden tu-lostavoitteeksi asetettiin -16,1 milj. euroa. Talousarviomuutosten johdosta muutetun talousarvion mukainen tilikauden tulos oli -29,4 milj. euroa. Valtuusto päätti vuoden 2016 aikana talousarviomuutoksista seit-semän kertaa, ja suurimmat menojen lisä-

Toimintakertomus


ykset olivat seuraavat: vammaispalveluihin 4,6 milj. euroa, Pirkanmaan sairaanhoitopii-rin tilaukseen 2,0 milj. euroa, tehostettuun palveluasumiseen 1,4 milj. euroa ja pitkä-aikaiseen sairaalahoitoon 1,2 milj. euroa. Investointimenoihin tehtiin 34,3 milj. euron lisäykset pääasiassa vuodelta 2015 siirty-neisiin rakennushankkeisiin, Rantaväylän tunneliin sekä osakkeisiin ja osuuksiin. Kau-punkiympäristön kehittämisen toiminta-tuloja lisättiin 10,0 milj. eurolla maankäyt-tösopimusten tuloarvion paranemisesta johtuen. Kaupunkiympäristön kehittämisen kiinteistöjen luovutusvoittojen osalta toi-mintatuloja vähennettiin 4,0 milj. eurolla. Turvapaikanhakijoiden hätämajoitukseen liittyen toimintatuloja ja -menoja lisättiin 3,9 milj. eurolla.

Kokonaisuutena kaupungin talous to-teutui 8,1 milj. euroa valtuuston hyväksy-mää talousarviota paremmin. On kuitenkin huomioitava, että kilpailukykysopimuksen mukaisella vuoden 2017 lomarahojen 30 prosentin leikkauksella oli kaupungin vuo-den 2016 talouteen 6,7 milj. euron positii-vinen vaikutus. Osa yksiköistä saavutti sel-västi muutettua talousarviota paremman tuloksen. Monissa yksiköissä oli kuitenkin vaikeuksia sopeuttaa toiminta talousarvi-on edellyttämälle tasolle, tai talousarvion tulostavoitteesta jäätiin muista syistä.

Merkittävin poikkeama talousarvioon nähden käyttötalouden osalta oli Tervey-den ja toimintakyvyn edistämisen toimin-takulujen 10,4 milj. euron ylitys. Suurim-mat ylitykset olivat Hatanpään sairaalan

palvelutilauksessa ja sosiaalisen tuen palveluissa. Ydinprosessin toimintatuotot ylittyivät 5,2 milj. eurolla. Lasten ja nuorten kasvun tukemisessa toimintakulut ylittyivät 3,7 milj. euroa. Suurimmat kulujen ylitykset olivat lastensuojelun sijaishuollon ostopal-veluissa, palvelusetelipäivähoidossa ja suun terveydenhuollossa. Ikäihmisten hyvinvoin-nin ylläpitämisen kulut ylittyivät 2,8 milj. euroa. Merkittävimmät kulujen ylitykset olivat oman tuotannon kotihoidon palve-lutilauksessa, lyhytaikaishoidon palvelujen ostoissa sekä omaishoidon tuessa.

Hyvinvointipalveluissa Avopalvelujen, Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen ja Kotihoidon ja asumispalvelujen tuotanto-alueet eivät saavuttaneet valtuustoon näh-den sitovaa tilikauden ylijäämätavoitettaan. Liikelaitoksista Tampereen Tilakeskus ei saavuttanut liikeylijäämätavoitettaan. Lii-kelaitosten liikeylijäämä ei ole valtuustoon nähden sitova erä Tampereen Kaupunkilii-kenne Liikelaitosta lukuun ottamatta.

Nettoinvestoinnit toteutuivat 35,5 milj. euroa muutettua talousarviota pienempi-nä johtuen pääasiassa hankkeiden ajoit-

tumisesta toisin kuin oli suunniteltu. Ran-taväylän tunnelin investoinnit ylittivät muutetun talousarvion 0,8 milj. eurolla joh-tuen rakentamisen arvioitua nopeammasta etenemisestä. Hiedanranta-hankkeen in-vestointimenot ylittivät muutetun talous-arvion 0,7 milj. eurolla johtuen muun mu-assa kiinteistöjen kunnossapidon menoista. Tilakeskuksen investointien toteuma alitti talousarvion 19,7 milj. eurolla hankkeiden aikataulun siirtymisen johdosta.

Suoraan kaupunkistrategiasta johde-tuista 27 toiminnallisesta tavoitteesta 5 jäi kokonaan ja 5 osittain saavuttamatta vuonna 2016. Yhden tavoitteen toteutu-mista ei voitu arvioida. Hyvinvointipal-velujen tuotantoalueiden 24 tavoitteesta 8 jäi toteutumatta ja 3 toteutui osittain. Liikelaitosten 26 tavoitteesta 3 jäi toteu-tumatta ja 3 toteutui osittain. Pirkanmaan pelastuslaitoksen kolmesta tavoitteesta yksi jäi toteutumatta. Tytäryhteisöjen 62 toiminnan tavoitteesta 4 ei toteutunut ja 9 toteutui osittain. Yhdeksän tavoitteen toteutumista ei voitu arvioida.

Merkittävät poikkeamat talousarvioon esitetään tarkemmin talousarvion toteu-mavertailu -osiossa.

Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä

Tilinpäätös toteutui 8,1 milj. euroa muutet-tua talousarviota parempana, mutta tili-kauden tulos oli kuitenkin 21,3 milj. euroa alijäämäinen. Joulukuun arvioitua parempi verotulotilitys ja kilpailukykysopimuksessa sovittu 30 prosentin lomarahaleikkaus pa-ransivat tulosta vuoden aikana ennustetus-ta. Kaupungin toimintakate kasvoi 1,9 pro-senttia ja vertailukelpoinen toimintakate 2,5 prosenttia.

Vuoden 2017 talousarviossa vuosikate on 88,0 milj. euroa ja tilikausi päättyy 18,8 milj. euroa alijäämäiseen tulokseen. Menojen kasvua on viimeisen neljän vuoden aikana kyetty onnistuneesti olennaisesti hidasta-maan, mutta verorahoituksen heikon ke-hityksen vuoksi tulokset ovat olleet alijää-mäisiä. Vuonna 2017 on tavoitteena painaa menojen kasvu vielä astetta matalammaksi.

Palvelutarpeen kasvun ja lainsäädän-nön vaatimusten vuoksi toimintaa ei ole

pystytty riittävästi sopeuttamaan tulokehi-tyksen sallimiin rajoihin. Tämä näkyi viime vuonna joidenkin toimielinten vaikeutena pysyä kaupunginvaltuuston hyväksymäs-sä talousarviossa. Viime vuoden toteu-tumien perusteella on arvioitavissa, että osa toimielimistä ei pysty mitoittamaan toimintojaan valtuuston hyväksymään kuluvan vuoden talousarvion mukaiseksi. Tilikauden tulostavoitteen saavuttaminen on vuoden 2016 toteutumien perusteella melko vaikeaa.

Investointien tulorahoitusprosentti on vuoden 2017 talousarviossa hyvin matala (33 %). Kaupungin kasvu edellyttää jatkos-sakin investointeja, joten investointitaso pysyy myös lähivuodet ennätyksellisen korkeana. Talouden hallinnan kannalta on kyettävä nostamaan tulorahoituksen tasoa suhteessa investointeihin.

Kuntatalouteen kohdistuu seuraavina vuosina suuria talouden sopeuttamistar-peita. Valtavat valtionosuusleikkaukset ja valtionosuusjärjestelmän muutokset vievät Tampereelta hyvinvointipalvelujen järjestämiseen tarkoitetusta rahoituksesta vuonna 2017 jo yhteensä 127 milj. euroa. Summa vastaa 3,5 tuloveroprosentin tuot-toa. Nämä leikkaukset yhdessä alati kas-vavan palvelutarpeen kanssa pakottavat kaupungin etsimään merkittäviä säästöjä toimintamenoihin.

Nettomenojen kasvun pitäminen vero-rahoituksen kasvua pienempänä on vält-tämätöntä talouden tasapainottamiseksi. Menojen sopeutus verorahoituksen salli-malle tasolle asettaa suuria vaateita suun-nitelluille rakenteellisille muutoksille ja toimintojen tehostamiselle.

Toimintakertomus


Henkilöstö

Henkilöstömäärän kehitysKaupungin henkilöstömäärä 31.12.2016 oli 15 087 henkilöä, josta vakinaisen hen-kilöstön osuus oli 12 661. Määräaikaista henkilöstöä oli 2 426, josta palkkatuetun henkilöstön osuus oli 229 henkilöä. Hen-kilöstöstä osa-aikaisia oli 1 720 henkilöä. Henkilöstömäärä sisältää myös työ- ja vir-kavapaalla olevat henkilöt. Vuoden 2015 lopussa henkilöstömäärä oli 15 255. Henki-löstömäärä laski 168 henkilöllä edelliseen vuoteen nähden.

Palkallisten henkilötyövuosien kehitysPalkallisten henkilötyövuosien määrä vuon-na 2016 oli 14 062 henkilötyövuotta, josta palkkatuetun henkilöstön osuus oli 160 hen-kilötyövuotta. Henkilötyövuodet ylittivät vuosisuunnitelman 70 henkilötyövuodella.

Kaupungin henkilötyövuosien määrä laski edellisvuoteen nähden 30 henkilötyövuo-della (0,2 %). Tullinkulman Työterveys yh-tiöitettiin 1.11.2015 ja Tampereen Logistiikka yhtiöitettiin 1.1.2016. Kuvantamispalvelut

Henkilöstökulujen kehitysToteutuneet henkilöstökulut vuonna 2016 olivat 676,8 milj. euroa, joka on 0,8 milj. eu-roa vuosisuunnitelmaa pienempi. Vuosisuun-nitelman alituksen taustalla ovat erityisesti eläkekulut, jotka alittivat vuosisuunnitelman 4,3 milj. eurolla. Muut henkilösivukulut ylit-tivät vuosisuunnitelman 0,2 milj. eurolla. Palkkojen ja palkkioiden yhteissumma ylitti vuosisuunnitelman 3,3 milj. eurolla.

yhdistettiin osaksi Pirkanmaan sairaan-hoitopiiriä 1.1.2016. Ilman näitä organisaa-tiomuutoksia sekä turvapaikanhakijoihin liittyviä henkilötyövuosia vertailukelpoiset henkilötyövuodet kasvoivat 172 henkilötyö-vuodella (1,2 %). Sosiaali- ja terveyspalvelui-den osuus kasvusta oli 128 henkilötyövuotta (2,6 %). Palkkatuetun henkilöstön henkilö-työvuodet vähenivät kaupungissa 44 hen-kilötyövuodella (22 %), mikä oli seurausta TE-hallinnon palkkatukimäärärahojen ja -politiikan kiristymisestä.

TP 2015 VS 2016 TP 2016 TP 16/TP15 %

Konsernihallinto ja konsernipalvelut 1 081 1 092 1 072 -9 -0,8

Hyvinvointipalvelut 10 550 10 540 10 673 123 1,2

Liikelaitokset ja Pirkanmaan pelastuslaitos 2 461 2 360 2 317 -143 -5,8

Yhteensä 14 092 13 992 14 062 -30 -0,2

Kilpailukykysopimukseen perustuen vuonna 2017 maksettavia lomarahoja lei-kataan 30 prosenttia. Koska vuonna 2017 maksettavat lomarahat ansaitaan loman-määräytymisvuonna 1.4.2016–31.3.2017, säästöstä vuodelle 2016 kohdistuva osuus on huomioitu tilinpäätöksessä. Lomaraho-jen leikkauksen vaikutus vähensi kaupun-kitasolla henkilöstökuluja 6,7 milj. euroa.

Vuoteen 2015 nähden henkilöstökulut vähenivät 4,3 milj. eurolla (0,6 %). Palk-kojen ja palkkioiden yhteissumma väheni 3,5 milj. euroa ja eläkekulut vähenivät 5,4 milj. euroa. Muut henkilösivukulut kasvoi-vat 4,6 milj. euroa. Taustalla oli erityisesti työttömyysvakuutusmaksun nousu.

Henkilöstökulujen toteuma sisältää kuitenkin edellä mainittujen organisaa-

Konsernihallinto ja ydinprosessit

469 htv3 %

Konsernipalvelut*603 htv

4 %

Sosiaali- jaterveys-palvelut

5 080 htv36 %

Päivähoito-, koulutus- ja

kulttuuri-palvelut

5 592 htv40 %

Liikelaitokset ja Pirkanmaan

pelastuslaitos2 317 htv

16 %

HENKILÖTYÖVUOSIEN MÄÄRÄ VUONNA 2016, HTV

PALKALLISTEN HENKILÖTYÖVUOSIEN KEHITYS

*Konsernipalvelut sisältää muissa yksiköissä työskenteleviä palkkatukityöllistettyjä 110 htv

HENKILÖSTÖKULUT VUONNA 2016, MILJ. EUROA

Konsernihallinto ja ydinprosessit32,4 milj. e

5 % Konsernipalvelut28,5 milj. e

4 %

Sosiaali- jaterveys-palvelut

240,4 milj. e36 %Päivähoito-,

koulutus- ja kulttuuri-palvelut

265,4 milj. e39 %

Liikelaitokset ja Pirkanmaan

pelastuslaitos110,2 milj. e

16 %

Toimintakertomus


Henkilöstökulut (milj. euroa)

TP 2015 TA 2016 VS 2016 TP 2016TP 16 / TP

15%

Palkat ja palkkiot -520,3 -508,0 -513,5 -516,7 3,5 -0,7

Henkilösivukulut

Eläkekulut -131,1 -129,3 -130,0 -125,7 5,4 -4,1

Muut henkilösivukulut -29,7 -32,2 -34,2 -34,4 -4,6 15,5

Yhteensä -681,1 -669,5 -677,6 -676,8 4,3 -0,6

Työvoimakustannukset (milj. euroa) VS 2016 TP 2016 TP 16 / VS 16

Konsernihallinto ja Konsernipalvelut -64,3 -60,9 3,4

Hyvinvointipalvelut -499,1 -507,5 -8,4

Avopalvelut -96,8 -102,4 -5,5

Kotihoito ja asumispalvelut -68,6 -70,6 -2,0

Sairaala- ja kuntoutuspalvelut -70,0 -68,7 1,2

Varhaiskasvatus ja perusopetus -151,5 -153,5 -2,0

Toisen asteen koulutus -74,5 -75,3 -0,7

Kulttuuri-ja vapaa-aikapalvelut -37,6 -37,0 0,6

Liikelaitokset -83,4 -80,9 2,5

Pirkanmaan pelastuslaitos -33,3 -31,4 1,8

Yhteensä -680,1 -680,8 -0,7

tiomuutosten vaikutuksen sekä turvapai-kanhakijoihin liittyvät henkilöstökulut, jotka maahanmuuttovirasto korvaa. Kun nämä tekijät otetaan huomioon vertailta-essa vuosien 2015 ja 2016 henkilöstökulu-ja, vertailukelpoiset henkilöstökulut kas-voivat 6,9 milj. euroa (1,0 %).

Sosiaali- ja terveyspalveluissa vertai-lukelpoiset henkilöstökulut kasvoivat 6,0 milj. euroa (2,6 %). Taustalla on pal-velukysynnän kasvu sekä vastaaminen palvelusopimusten ja lainsäädännön vaa-timuksiin. Avopalvelujen osuus vertailu-kelpoisesta kasvusta oli 4,0 milj. euroa (4,2 %). Kotihoidossa ja asumispalveluissa kasvu oli 3,5 milj. euroa (5,2 %). Sairaala- ja kuntoutuspalveluissa vertailukelpoiset henkilöstökulut sitä vastoin vähenivät 1,6 milj. euroa (2,3 %).

Liikelaitoksissa vertailukelpoisten hen-kilöstökulujen kasvu oli 0,6 milj. euroa (0,8 %). Sivistys- ja kulttuuripalveluissa hen-kilöstökulut kasvoivat 0,4 milj. euroa (0,1 %).

Kaupunkitasolla kasvuun vaikuttavia yleisiä tekijöitä ovat kunta-alan yleinen palkkaratkaisu, jonka vaikutus vuonna 2016 oli keskimäärin 0,79 prosenttia sekä henkilösivukuluprosenttien nousu 0,64 prosenttiyksiköllä. Palkattomia vapaita pidettiin 26 200 henkilötyöpäivää vuonna 2016, mikä vähensi palkka- ja sivukuluja 2,9 milj. euroa (0,4 % henkilöstökuluista).

TyövoimakustannuksetTyövoimakustannukset saadaan laskemalla yhteen kaupungin oman henkilöstön henki-löstökulut sekä vuokratyövoiman käytöstä aiheutuneet kustannukset. Toiminnallisena tavoitteena oli, että kaupungin työvoima-kustannukset vähenevät 0,7 % talousar-vioesityksen mukaisesti. Valtuuston hy-väksymässä vuoden 2016 talousarviossa työvoimakustannukset olivat 671,7 milj. euroa. Työvoimakustannusten vuosisuun-nitelma vuodelle 2016 oli 680,1 milj. euroa eli vuosisuunnitelma oli 8,4 milj. euroa ta-lousarviota suurempi. Vaikka kaikki yksiköt olisivat pysyneet budjetissaan, työvoima-kustannusten tavoitetta ei olisi saavutettu.

Vuonna 2015 toteutuneet työvoimakus-tannukset olivat 685,6 milj. euroa. Vuoden 2015 ja 2016 työvoimakustannuksia ver-tailtaessa otetaan huomioon organisaatio-muutokset sekä turvapaikanhakijoihin liit-tyvät työvoimakustannukset. Toteutuneet työvoimakustannukset vuonna 2016 olivat 680,8 milj. euroa. Eläköitymisen ja muun vaihtuvuuden hyödyntämisestä huolimat-ta vertailukelpoiset työvoimakustannukset kasvoivat 7,3 milj. euroa (1,1 %) vuoteen 2015 nähden. Tavoite ei näin ollen toteutu-nut. Sosiaali- ja terveyspalveluissa vertailu-kelpoiset työvoimakustannukset kasvoivat 5,8 milj. euroa (2,5 %). Liikelaitoksissa ver-tailukelpoisten työvoimakustannusten kas-vu oli 1,0 milj. euroa (1,2 %).

Työkyvyttömyyden kustannuksetTerveysperusteisia poissaoloja oli 612 hen-kilötyövuotta vuonna 2016. Poissaolojen määrä nousi 22 henkilötyövuotta (3,7 %) edelliseen vuoteen nähden. Organisaatio-muutokset huomioiden vertailukelpoisten poissaolojen määrä nousi 26 henkilötyö-vuotta (4,4 %). Henkilötyövuotta kohden poissaolopäiviä oli 16,0. Nousua edelliseen vuoteen nähden oli 0,6 kalenteripäivää.

Terveysperusteisten poissaolojen suorat sijaiskustannukset työnantajamaksuineen olivat 8,4 milj. euroa, mikä on 1,2 milj. eu-roa edellisvuotta enemmän. Työterveys-huollon kustannukset olivat 6,4 milj. eu-roa, varhaiseläkemenoperusteiset maksut 4,1 milj. euroa ja tapaturmavakuutusmak-su oli 2,0 milj. euroa. Kaikkiaan työkyvyttö-myyden bruttokustannukset vuonna 2016 olivat 20,9 milj. euroa, mikä on 1,4 milj. euroa enemmän kuin edellisenä vuonna. Työkyvyttömyyden kustannusten nousu painottuu sosiaali- ja terveyspalveluihin sekä Kaupunkiliikenteeseen.

Kustannuksia vähentävät Kelalta ja va-kuutusyhtiöiltä tulevat työnantajahyvi-tykset. Ne kasvoivat 0,1 milj. euroa ollen 8,1 milj. euroa. Näin laskettuna työkyvyt-tömyydestä aiheutuvat nettokustannukset olivat 12,8 milj. euroa (1,9 % henkilöstöme-noista), mikä on 1,3 milj. euroa enemmän kuin vuonna 2015. Organisaatiomuutosten vaikutus on eliminoitu laskelmista.

Työkyvyttömyyden kustannusten las-kentamallin ulkopuolelle jää erilaisia te-kijöitä kuten sijaispoolien kustannukset, ulkopuolisten rekrytointiyritysten käytön kustannukset sekä hallinnolliset pereh-dytys- ja rekrytointikustannukset. Lisäksi ulkopuolelle jäävät vaikeasti mitattavat välilliset kustannukset kuten vaikutukset työnantajakuvaan, palvelun laatuun ja työn tuottavuuteen.

Toimintakertomus


Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista

Kaupunkikonsernin kannalta on tärkeää onnistua toiminnan suunnittelussa ja stra-tegisissa valinnoissa. Erityisesti kaupunki-kehityksessä, strategisissa hankkeissa ja investoinneissa tai palvelujen kohdistami-sessa ja tuotantotapojen toteuttamisessa epäonnistuminen vaikuttaisivat negatiivi-sesti Tampereen kehitykseen ja sen toimin-taympäristöön mutta myös tamperelaisiin.

Talousarvion yhteydessä määritetään kaupunkistrategiasta johdetut vuositason toiminnan tavoitteet. Yksittäisillä tapahtu-milla on harvemmin niin suurta vaikutusta kaupungin toimintaan tai talouteen, että asetettujen tavoitteiden saavuttaminen vaarantuisi merkittävästi. Useiden riskien toteutuminen lyhyen ajan kuluessa voi kuitenkin johtaa siihen.

Riskienhallinnan toteutus sujui hyvin vuonna 2016. Vaikka talousarviossa ase-tettuja tavoitteita ei täysin saavutettukaan ja yksittäisiä riskejä toteutui, onnistuttiin tehdyillä toimenpiteillä varmistamaan, että kaupunkikonsernin toiminnassa ei to-teutunut merkittäviä riskejä.

Taloustilanteen ja toimintaympäristön vaikutukset kaupunkikonserniinTalouden kehitysnäkymät ovat epävarmat. Maltillinen taantuma on vallinnut muuta-man vuoden ajan ja vaikka merkkejä kään-teestä parempaan ennustetaan, ei suurta muutosta odoteta lähivuosina. Yritysten ja kuluttajien toiminnassa tapahtuvien muutosten ennakointi ja niiden vaikutus-ten arviointi on vaikeaa. Valtiontalouden tasapainottamistoimenpiteillä sekä lain-säädännön muutoksilla ja kuntien velvoit-teiden lisäämisellä on myös vaikutuksensa kaupungin toimintaan ja talouteen. Erityi-sesti sote- ja maakuntauudistuksesta on odotettavissa merkittäviä muutoksia ja siihen liittyy paljon epävarmuustekijöitä. Kansainvälisen pakolaistilanteen vaikutuk-set heijastuvat edelleen myös Tampereelle.

Palvelutuotannon järjestämisestä aiheu-tuvia kustannuksia on saatu parin viime vuoden aikana hillittyä ja nettomenot ovat kasvaneet maltillisesti. Palvelutarpeen kas-vu samoin kuin huono työllisyystilanne ja ostopalvelujen hintojen nousu aiheuttavat kuitenkin edelleen menoihin kasvupainet-ta. Talouden tasapainottamistoimenpiteitä on toteutettu tuloksellisesti viime vuosina ja niitä jatketaan myös tulevina vuosina.

Tiukka taloustilanne yhdessä toimin-taympäristön muutosten kanssa pakot-taa kaupunkikonsernin tarkastelemaan palvelutuotannon prosesseja ja niiden tehokkuutta vielä entistä tarkemmin. Toi-mintojen tehostaminen ja resurssien uu-delleenkohdentaminen jatkuvat. Suunnit-telussa huomioidaan pidempi aikajänne ja varmistetaan konsernietu.

Kaupunki on osallisena suurissa hank-keissa (keskuspuhdistamo, raitiotiehanke, Kansi- ja Areenahanke), joiden toteuttami-seen viime vuosina liittynyt epävarmuus on vähentynyt mutta ei poistunut. Hankkei-den etenemisellä on kaupungille sekä toi-minnallisia että taloudellisia vaikutuksia.

Palvelutuotanto ja toiminnan jatkuvuusKaupungin perustehtävänä on palvelujen järjestäminen tamperelaisille. Seutuyhteis-työn lisääntyessä palveluja tarjotaan entis-tä enemmän myös naapurikuntien asuk-kaille. Palvelujen järjestäminen edellyttää sekä oman tuotannon että ostopalvelujen saatavuuden ja laadun varmistamista jat-kuvasti muuttuvassa toimintaympäristös-sä. Vuoden 2016 aikana kehitettiin laa-dunvalvonnan menetelmiä ja puututtiin havaittuihin poikkeamiin.

Häiriöt palvelutuotannon jatkuvuudessa ja laadussa voivat aiheuttaa merkittävää vahinkoa palvelunsaajille. Yhteiskunnan elintärkeisiin toimintoihin kuten vesihuol-toon, tietojärjestelmiin ja energiahuoltoon kohdistuvat häiriöt saattavat johtaa palve-

lutuotannon katkoksiin ja pahimmillaan vaaratilanteisiin. Myös epidemiat muo-dostavat merkittävän uhan. Vaikka uhka ei edes täysimittaisesti toteutuisi, aiheuttaa se huomattavaa varautumista ja resurssien käyttöä kaupunkiorganisaatiossa.

Merkittävillä häiriöillä on aina kieltei-nen vaikutus myös kaupungin ja sen toi-mijoiden julkisuuskuvaan sekä talouteen. Näiden kerrannaisvaikutukset voivat muo-dostua erittäin suuriksi ja pitkäaikaisiksi. Vuoden 2016 aikana varauduttiin häiriöi-den hallitsemiseen ja toiminnan jatkuvuu-den varmistamiseen muun muassa valmi-ussuunnittelulla ja -harjoittelulla.

Tietojärjestelmiin kohdistuvat uhat muodostavat merkittävän riskin palvelu-tuotannolle, joten tietoturvaan kiinnite-tään jatkuvasti paljon huomiota. Kriittisen tietojärjestelmän toimintahäiriö heikentää huomattavasti palvelutuotannon tehok-kuutta ja pahimmillaan keskeyttää tuotan-non tai vaarantaa potilasturvallisuuden ja tietojen salassapidon. Vuoden 2016 aikana tehtiin useita tietoturvaa ja tietosuojaa pa-rantavia toimenpiteitä.

Kaupungin henkilöstössä tapahtuu muutoksia suurten ikäluokkien jäädessä eläkkeelle. Oman haasteensa tuo myös kaupunkiorganisaation toimintojen uu-delleenjärjestelyt. Ammattitaitoisen työ-voiman turvaaminen erityisesti kriittisiin tehtäviin on varmistettava. Henkilöstöpo-litiikalla ja esimiestyöllä on huomattava vaikutus asiaan.

Moniportaisen ja monitahoisen orga-nisaation johtamisen järjestäminen, to-teuttaminen ja valvonta on haasteellista. Johtamisjärjestelmän toimimattomuus tai muutosjohtamisessa epäonnistuminen ai-heuttavat huomattavan riskin kustannus-tehokkuudelle ja palvelujen tuottamiselle. Vuoden 2016 aikana uudistettiin muun muassa kaupungin toimintamallia ja se on kokonaisuutena toiminnassa vuoden 2017 kesäkuusta lähtien.

Toimintakertomus


Turvallisuus ja vahingotYhteiskunnan muuttuessa myös uhkatekijät muuttuvat. Se asettaa uusia haasteita en-nalta ehkäiseville toimille ja turvallisuusjär-jestelyille. Turvallisuusasioiden laiminlyönti voi aiheuttaa vakavia seurauksia. Vuonna 2016 toteutettiin kaupungissa turvallisuu-den parantamiseksi erilaisia toimenpiteitä niin fyysisen ympäristön (rakenteelliset muutokset, hälytysjärjestelmät, jne.) kuin henkilöstön koulutuksen osalta.

Viime vuosina on kaupungin kiinteistöis-sä todettu sisäilmaongelmia. Havaittuihin ongelmiin on puututtu ja tehty korjaavia toimenpiteitä. Tilanteen kehitystä seurataan ja ennakoivia toimenpiteitä toteutetaan jat-kossakin, jotta vältetään vakavat henkilöihin kohdistuvat vaikutukset sekä niistä mahdol-lisesti seuraavat kustannukset.

Kaupunkirakenteeseen ja kiinteistöihin kohdistuvat vahingot voivat seuraamuksil-taan olla huomattavia. Suurimmat yksittäi-set vahingot aiheutuvat yleensä tulipaloista ja luonnonilmiöistä sekä verkostovahingois-ta. Niillä on monesti merkittäviä taloudel-lisia, mutta myös vakavia yksilöön koh-distuvia vaikutuksia. Myös maa-alueiden pilaantumiseen liittyvistä vastuista saattaa seurata huomattavia kustannuksia.

Kaikkien riskien toteutumista ei voida en-nalta estää. Niihin on varauduttu kaupungin vahinkorahaston sekä vakuutusten avulla.

Toiminnan rahoitus, sijoitustoimin-ta ja omaisuuden hallintaKaupungin toiminnan ja investointien vä-linen rahavirta oli edelleen huomattavan alijäämäinen suurten investointitarpeiden johdosta. Vuonna 2016 vain 34 prosenttia investoinneista katettiin tulorahoituksella ja loppuosuus rahoitettiin uudella lainalla. Myös tulevaisuudessa kaupunki kamppai-lee huomattavan rahoitusalijäämän kans-sa, sillä kasvavan kaupungin investoin-titarpeet pysyvät korkealla. Tämä johtaa kaupungin lainamäärän selvään, mutta hallittavissa olevaan kasvuun.

Rahoitusmarkkinoilla julkisen sektorin riskitön asema velallisena on poistunut ja sijoittajat tulevat jatkossa tekemään en-tistä suurempaa eroa hyvien ja huonojen velallisten kesken. Suomessa kuntakentän rahoitusta on ollut hyvin saatavilla useasta eri lähteestä ja rahoituksen ehdot parani-vat velallisen kannalta vuonna 2016. Suo-men valtion erinomainen maine ja korkea luottoluokitus ovat auttaneet myös kuntia lainamarkkinoilla ja kansainvälinen rahan tarjonta kaupungeille on jopa kasvanut.

Korkoriskin hallitsemiseksi kaupunki on tehnyt korkojohdannaissopimuksia, joista merkittävin osa muuttaa vaihtuvia korkoja kiinteiksi koroiksi. Lainasalkun suojausas-te oli vuoden lopussa noin 53 prosenttia eli noin 47 prosenttia kaupungin lainoista

on alle vuoden horisontilla alttiina mark-kinakorkojen vaihtelulle. Korkoriskien hal-linnalla pyritään pienentämään kaupungin korkomenojen vaihtelua ja parantamaan niiden ennustettavuutta.

Kaupungin omaisuuden asianmukaisel-la hoidolla ja käytöllä sekä tarkoituksen-mukaisella uushankinnalla voidaan pie-nentää rahoitusalijäämiin liittyvää riskiä. Omaisuuden aktiivisella kehittämisellä sekä kunnan perustoimintojen kannalta tarpeettoman omaisuuden myymisellä voi-daan pienentää tulevia rahoitustarpeita ja huolehtia pääomien tehokkaasta käytöstä.

Kaupungin antolainasaamisiin liittyy luottoriskejä, mutta merkittävimmät saa-miset ovat omilta tytäryhtiöiltä. Nämä harjoittavat liiketoimintaa ja ovat alttiina normaaleille markkinatalouden riskeille. Saamisiin liittyviä merkittäviä luottotap-pioriskejä ei ole tiedossa.

Sijoitustoiminnassa noudatetaan val-tuuston hyväksymiä periaatteita ja kon-sernijohtajan hyväksymää sijoitussuunni-telmaa. Näiden mukaisesti kaupunki ottaa toiminnassaan harkittuja riskejä, joista voi aiheutua tilapäisiä arvon muutoksia tai jo-pa pysyviä tappioita. Yksittäisen sijoitusris-kin toteutumisella ei kuitenkaan olisi mai-nittavaa vaikutusta kaupungin talouteen.

Toimintakertomus


Ympäristötekijät

Kaupungin talouden ja toiminnan kannal-ta olennaiset ympäristöasiat liittyvät mm. Tampereen Veden jäteveden käsittelyn kustannuksiin, eri yksiköiden toimiin kau-pungin ilmasto- ja energiasitoumusten toteuttamiseksi sekä hyvän ja terveellisen ympäristön turvaamiseen. Kaupunki täh-tää hiilineutraaliksi kaupungiksi vuoteen 2050 mennessä.

Hiilineutraalia kaupunkia tavoitellaan muun muassa ilmasto- ja energiatiekartan sekä sitä tukevan kaupungin resurssien viisaaseen käyttöön keskittyvän tiekartan toimien kautta. Kaupunki allekirjoitti loka-kuussa YK:n kestävän kehityksen toiminta-ohjelman (Agenda 2030) mukaisen kestä-vän kehityksen yhteiskuntasitoumuksen.

Tampereen Veden viemärilaitostoimin-nan liikevaihto oli noin 33,4 milj. euroa, joka koostui pääosin jätevesien käsitte-lyyn liittyvistä myyntituloista. Merkittäviä uusia investointeja oli Nurmi-Nikinväylä alueen vesi- ja viemäriverkoston rakenta-minen 2,1 milj. eurolla. Yhteensä viemäri-

verkostoon investoitiin noin 6 milj. euroa ja viemärilaitoksiin 1,7 milj. euroa. Myös Keskuspuhdistamo -hanke eteni. Suunnit-telu- ja toteutusvastuu siirtyi keväällä 2016 kuntien perustamalle Tampereen Seudun Keskuspuhdistamo Oy:lle.

Tampereelle ennustetaan 60 000 uutta asukasta vuoteen 2040 mennessä. Osa-na kasvuun varautumista kaupunki päätti aloittaa raitiotien rakentamisen. Raitiotie parantaa palveluiden saavutettavuutta ja liikkumisen esteettömyyttä ja turvallisuut-ta sekä vähentää liikenteen energianku-lutusta ja päästöjä. Merkittävimmät luon-tovaikutukset kohdistuvat liito-oravien elinympäristöihin. Näitä haittoja kompen-soidaan poikkeamislupien edellyttämällä tavalla.

Tampereen ensimmäiset, leasing-rahoit-teiset sähköbussit aloittivat joulukuussa linjalla 2 Rauhaniemestä Pyynikintorille. Neljän bussin hankinnasta kirjattiin välil-lisiksi ympäristöinvestoinneiksi noin 2,3 milj. euroa. Sähköbusseja liikennöi Tam-

pereen Kaupunkiliikenne, jonka polttoai-neverojen tilitykset olivat 2,14 milj. euroa vuonna 2016.

Kaupunkikonsernissa ympäristön kan-nalta tärkeitä toimijoita ovat Pirkanmaan Jätehuolto Oy, Tampereen Sähkölaitos Oy ja Ekokumppanit Oy, joka edistää kestä-vän kehityksen mukaista elämäntapaa ja yritystoimintaa tuottamalla tiedotus-, neu-vonta, - koulutus- ja asiantuntijapalvelui-ta. Ekokumppanit Oy:n liikevaihto oli 0,9 milj. euroa.

Tampereen kaupungin merkittävin ener-giantoimittaja on Tampereen Sähkölaitos Oy, johon Tampereen Energiantuotanto Oy, Tampereen Kaukolämpö Oy ja Tampe-reen Sähkönmyynti Oy sulautuivat vuoden 2016 alusta. Tampereen Sähkölaitos Oy tilitti vuonna 2016 ympäristöperusteisia veroa noin 39,8 milj. euroa.

17 osakaskunnan omistaman Pirkan-maan Jätehuolto Oy:n jätemaksuista koos-tuvat ympäristötulot olivat lähes 40 milj. euroa. Vastaavasti ympäristöperusteisia kuluja kirjattiin 37,4 milj. euroa, josta suu-rimman erän, 31,8 milj. euroa, muodosti jätteenkäsittelyn- ja kuljetuspalveluiden kulut.

Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n ja Tampe-reen Sähkölaitos Oy:n yhdessä omistaman Tammervoiman hyötyvoimalan ensimmäi-nen tuotannollinen vuosi oli menestykse-käs. Laitokselle toimitettiin yhteensä 20 000 jätekuormaa ja energiantuotannon hyötysuhde oli lähes 90 %. Sekajätettä hyö-dynnettiin energiana lähes 157 000 tonnia ja energiaa tuotettiin yhteensä 414 GWh.

Kaupungin toimintayksiköiden ja lii-kelaitosten ehdolliset ympäristövastuut olivat yhteensä 57,4 milj. euroa. Merkittä-vimmät lisäykset, yhteensä 17 milj. euroa, kohdistuivat Viinikanlahden ja Härmälän Perkiönkadun maaperien puhdistusvastui-siin sekä Kalevanharjun entisen kaatopai-kan tarkkailuvastuuseen.

Kaupunkiorganisaation ympäristöön liit-tyvistä tunnusluvuista ja toimista raportoi-daan tarkemmin Ympäristön ja kestävän kehityksen katsauksessa, johon kooste-taan myös kaupungin konsernitason ym-päristötilinpäätös.

VÄLITTÖMIEN YMPÄRISTÖKULUJEN JAKAUTUMINEN VUONNA 2016

Ympäristömeno määritellään ympäristönsuojelutoimenpiteistä aiheutuneeksi menoksi. Ympäristömeno aiheutuu toiminnasta, jonka tarkoituksena on tuottaa ympäristöhyötyjä tai ennaltaehkäistä, vähentää tai korjata ympäristöhaittoja, parantaa luonnonsuojelun ta-soa ja edistää luonnonvarojen kestävää käyttöä.

Ulkoilman ja ilmastonsuojelu7,6 %

Maaperän ja pohjaveden suojelu1,7 %

Vesiensuojelu ja jätevesien käsittely

51,6 %

Luonnonsuojelu ja maisemansuojelu

0,6 %

Ympäristökoulutus, -kasvatus ja -neuvonta

0,3 %

Jätehuolto ja roskaantumisen torjunta

14,2 %

Melun ja tärinän torjunta0,5 %

Ympäristönsuojeluun liittyvät

viranomaistehtävät2,9 %

Ympäristöjohtaminen ja -kehittäminen

2,4 %

Ympäristöperusteiset verot ja veroluonteiset maksut

18,0 %

Välittömät ympäristö-kulut olivat vuonna 2016 yhteensänoin 27,0 milj. euroa.

Toimintakertomus


Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä

Sisäisen valvonnan ja siihen liittyvän ris-kienhallinnan tarkoituksena on varmistaa, että Tampereen kaupungin ja sen toimin-tayksikköjen toiminta on lainmukaista se-kä taloudellista ja tuloksellista. Asianmu-kainen sisäinen valvonta ja riskienhallinta edistävät päätettyjen strategisten sekä toi-minnan ja talouden tavoitteiden saavutta-mista ja varmistavat päätösten perusteena olevan tiedon riittävyyttä ja luotettavuutta sekä sen, että lain säännöksiä, viranomais-ohjeita ja toimielinten ja johdon päätöksiä noudatetaan ja että omaisuus ja voimava-rat turvataan.

Kaupunginvaltuusto on uudistetun kun-talain perusteella hyväksynyt 15.6.2015 päätöksen ”Tampereen kaupungin ja kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet”, Päätöksellä valtuusto ohjaa koko kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämistä ja edellyttää, että konsernin kaikissa toiminnoissa ja kaikilla organisaa-tion tasoilla on riittävä sisäinen valvonta ja riskienhallinta.

Kaupunginhallitus ohjaa ja valvoo kuntalain ja valtuuston periaatepäätök-sen mukaisesti kaupungin ja sen toimin-tayksikköjen vastuulla olevaa toimintaa. Kaupunginhallitus huolehtii kaupungin sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnan järjestämisestä. Pormestari ja konserni-johtaja vastaavat konsernitasolla ja muut tilivelvolliset luottamushenkilöt ja viran-haltijat kukin omilla vastuualueillaan toi-minnan sekä hallinnon ja talouden sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan asianmukai-sesta järjestämisestä.

Sisäisen valvonnan järjestäminen osaksi kaupungin strategista johtamista sekä toi-minnan ja talouden suunnittelu- ja ohjaus-käytäntöjä on vastuutettu kaupungin tili-velvollisille toimielimille ja viranhaltijoille kaupungin johto- ja toimintasäännöissä sekä edelleen niiden vastuulla oleville or-ganisaatioille. Tilivelvollinen johto on vas-tuuttanut sisäisen valvonnan järjestämi-sen antamissaan toimintaohjeissa.

Tampereen kaupunginhallitus on hy-väksynyt 1.2.2016 uudistetun Hyvä joh-tamis- ja hallintotapa ja sisäinen valvon-ta – konsernimääräyksen. Uudistetussa määräyksessä on otettu huomioon uuden kuntalain sisäisen valvonnan ja riskienhal-linnan säännökset sekä kaupunginvaltuus-ton hyväksymät Tampereen kaupungin ja kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet. Kaupungin muiden toimielinten on tullut päivitetyn ohjeen perusteella määritellä ohjeen mu-kaiset menettelytavat.

Tampereen kaupungin lauta- ja johto-kunnat ovat vuoden 2016 aikana käsitel-leet kaupunginhallituksen hyväksymän konsernimääräyksen. Lauta- ja johtokun-nat ovat myös päättäneet, että niiden vastuulla olevasta toiminnasta laaditaan toimintaympäristöanalyysi ja riskiprofiili. Lisäksi sisäisen valvonnan ja riskienhallin-nan suunnitelmat yhdistetään sisäisen val-vonnan ja riskienhallinnan toimintatavan kuvaukseksi.

Tämä selonteko perustuu 35 toimin-tayksikön sekä lauta- ja johtokuntien ti-linpäätöksen laadinnan yhteydessä teke-miin itsearviointeihin johtamisen, sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämi-sestä sekä sisäisen tarkastuksen toimin-tavuoden aikana tekemiin tarkastuksiin ja arviointeihin. Selonteko on valmisteltu COSO-viitekehykseen pohjautuvan arvi-ointimallin avulla.

Säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminenKaupunginhallituksen tiedossa ei ole la-kisääteisten tehtävien laiminlyöntejä tai muita lakien ja säännösten tai hyvän hal-linto- ja johtamistavan vastaisia toimia, joista seuraisi merkittävä korvaus, kanne tms. vaatimus tai oikeusseuraamus.

Tavoitteiden toteutuminen, varojen käytön valvonta, tuloksellisuuden arvioinnin pätevyys ja luotettavuusTavoitteiden, varojen käytön ja toiminnan tuloksellisuuden toteutumisen seuranta on

esitetty muualla toimintakertomuksessa. Keskeiset poikkeamat talousarvion toimin-nan ja talouden tavoitteisiin sekä niiden johdosta mahdollisesti tehdyt toimenpiteet on esitetty kunkin toimintayksikön kohdalla.

Sisäisen valvonnan itsearvioinneissa esitettiin vakava huoli resurssien riittävyy-destä suhteessa palvelutarpeisiin, tavoit-teisiin, peruskorjaustarpeisiin ja riskeihin. Tietojärjestelmien häiriötön ja laadukas toiminta on vaarantunut merkittävästi useita kertoja, mikä on myös vaikuttanut negatiivisesti palvelutuotannon laatuun ja tuloksellisuuteen. Tämä näkyy myös mer-kittävässä osassa selontekoja. Tietojärjes-telmien tukea toimintayksikköjen tiedolla johtamisen, päätöksenteon ja raportoinnin vaikuttavuuden kehittämisessä tulee edel-leen parantaa.

Riskienhallinnan järjestäminenRiskienhallinnan toteutus on vastuutettu kaupunginvaltuuston sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet -päätöksessä sekä kaupungin johto- ja toimintasään-nöissä ja tilivelvollisen johdon päätöksissä.

Kaupunginhallituksen hyväksymässä Hyvä johtamis- ja hallintotapa ja sisäinen valvonta -ohjeessa linjataan sisäisen val-vonnan ja riskienhallinnan kehittäminen yhdeksi, integroiduksi kokonaisuudeksi. Kaupunginhallitus on hyväksynyt myös tietoturvapolitiikkaa koskevat asiakirjat sekä kaupungin valmiussuunnitelman. Häiriötilanteiden aikaista toimintaa varten on johtosäännön mukainen johtoryhmä ja sen tilannekuvaryhmä.

Toimintayksiköissä on toimivaltaisen viranomaisen hyväksymät riskienhallin-tasuunnitelmat. Valtuuston hyväksymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet -päätöksen mukaisesti lauta- ja johtokunnat ovat vuoden 2016 aikana päättäneet, että niiden vastuulla olevasta toiminnasta laaditaan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toimintatavan kuvauk-set, jotka tulevat korvaamaan aiemmat si-säisen valvonnan suunnitelmat ja riskien-hallintasuunnitelmat.

Toimintakertomus


Riskienhallinnan raportointi toteutettiin tilinpäätöksen laadinnan yhteydessä, kun toimintayksiköt arvioivat riskienhallintan-sa tilaa ja kehittämistoimenpiteitä.

Tulevien vuosien kehittämiskohteena on selkeyttää ja yhdenmukaistaa sekä viedä käytäntöön riskienhallinnan yhdenmukai-sia menettelytapoja. Erityisesti riskienhal-linnan menettelytapoja kehitetään osana strategista johtamista sekä palveluja vuo-sisuunnitelmien laadintaa sekä toteutumi-sen raportointia ja arviointia. Lisäksi ennal-taehkäistään tietojärjestelmien häiriötöntä toimintaa uhkaavien riskien toteutumista sekä luodaan menettelyitä toiminnan jatku-vuuden ja laadun varmentamiseksi.

Omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvontaTilikauden aikana omaisuuden hankin-nassa, luovutuksessa tai käyttöarvossa toteutuneet mahdolliset menetykset on ilmoitettu toimintakertomuksessa kunkin toimintayksikön kohdalla.

Kaupunginhallituksella ei ole tiedossa omaisuuden hankinnan, luovutuksen tai hoi-don valvonnan osalta laiminlyöntiä tai muuta virheellistä menettelyä, josta saattaisi aiheu-tua kaupungille merkittävä korvausvaade.

SopimustoimintaSopimustoiminta on kaupungissa ohjeis-tettu. Sopimuksen tekijä vastaa sopimus-ehtojen mukaisesta valvonnasta ja sopi-musseurannasta. Suurista ja taloudellisesti merkittävistä sopimuksista tulee neuvotella konsernihallinnon hallintoyksikön lakiasi-antuntijoiden kanssa. Palvelutuotannon so-pimuspohjaisen toiminnan johtamisessa on tullut varmistaa, että tilivelvollisella viran-haltija- ja luottamustoimijohdolla on käy-tössään sopimuksiin perustuvan toiminnan johtamista palveleva, toimiva, ajantasainen ja sopimusehtojen valvonnan mahdollista-va sopimusten hallintajärjestelmä.

Kaupungin sopimustenhallinnointi on vastuutettu pysyväismääräyksellä suori-tettavaksi Donna- järjestelmässä. Donna ei kuitenkaan ole sopimushallintajärjestel-mä, joka mahdollistaisi riittävällä tavalla sopimusten hallinnan ja valvonnan. Sopi-mustenhallinnan kehittäminen käynnis-tetään vuoden 2017 aikana kartoitus- ja kehittämisselvityksellä, jonka perusteella laaditaan suunnitelma sopimusten hallin-nan kehittämiseksi.

Arvio sisäisen tarkastuksen järjestämisestäTampereella toimii tarkastustoimikun-ta (audit committee). Sen tehtävänä on valvoa sisäisen valvonnan, konsernival-vonnan ja riskienhallinnan asianmukaista järjestämistä, riittävyyttä ja tehokkuutta. Lisäksi sen tehtävänä on valvoa, ohjata ja kehittää sisäistä tarkastusta. Tarkastustoi-mikunta hyväksyy sisäisen tarkastuksen vuosisuunnitelman ja käsittelee sen rapor-tointia sekä koordinoi sisäisen tarkastuk-sen ja tilintarkastajan työtä.

Tarkastustoimikunnassa puheenjohta-jana toimi pormestari ja jäseninä kaupun-ginhallituksen varapuheenjohtajat. Tar-kastusjohtaja toimi tarkastustoimikunnan esittelijänä. Kaupungin konsernijohtajalla oli läsnäolo- ja puheoikeus tarkastustoimi-kunnan kokouksissa.

Sisäisen tarkastuksen tehtävät, valtuu-det ja asema on määritelty pormestarin hyväksymässä sisäisen tarkastuksen toi-mintasäännössä. Sisäinen tarkastus toimii kaupunginhallituksen, sen tarkastustoimi-kunnan ja pormestarin alaisuudessa. Sen tehtävänä on arvioida hyvän hallintotavan, sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toi-mivuutta ja tehokkuutta sekä tukea kau-pungin johtavia viranhaltijoita ja toimieli-miä riskienhallinnan toteuttamisessa.

Vuoden aikana valmistui 13 tarkastusra-porttia ja yksi tarkastusmuistio sekä kuusi

sisäistä muistiota. Lisäksi annettiin yhden toimintayksikön johtamisen arviointilau-suma. Raporteissa ja muistioissa käsitel-tiin toimintayksikköjen ja toiminnan (ml. digitalisoinnin johtamista) sekä niihin liit-tyen riskienhallinta- ja valvontaprosesseja, kaupungille myönnetyn valtionavustuksen käyttöä, hankintoja ja sopimusten hallin-taa, henkilöstön rekrytointimenettelyitä, tietojärjestelmien toimintaa ja häiriötilan-teiden jatkuvuussuunnittelua, budjetoin-ti- ja seurantajärjestelmien toimivuutta, avustustoimintaa ja siihen liittyvän val-tiontukisääntelyn noudattamista, palkka-hallintoa ja palkanmaksatusta sekä projek-tien ja strategisten hankkeiden johtamista ja toimintaa. Tarkastukset kohdistuivat 20 toimintayksikköön.

Yhteenvetona arviointien ja tarkastusten perusteella sisäinen tarkastus toteaa val-vontavastuussa olevien käsitelleen tarkas-tusraporteissa esitettyjä havaintoja ja suo-situksia asianmukaisesti ja suunnitelleen tai ryhtyneen tarvittaviin toimenpiteisiin.

Sisäisen tarkastuksen toimintaan on tehty vuoden 2016 aikana kansainvälisten ammattistandardien mukainen riippuma-ton ulkoinen laatuauditointi. Sen mukaan ”Tampereen kaupungin sisäinen tarkastus on pääosin noudattanut toiminnassaan kansainvälisiä sisäisen tarkastuksen am-mattistandardeja ja on oikeutettu käyttä-mään standardien noudattamista ilmaise-vaa mainintaa toiminnassaan”.

Kaupunginhallituksen kokonaisarvioKaupunginhallitus toteaa arvionaan, että kaupungin hallinto on toiminut pääosin toimintaa velvoittavien lakien ja säännös-ten sekä hyvän johtamis- ja hallintotavan mukaisesti. Yleisesti ottaen sisäinen val-vonta ja riskienhallinta ovat toimivat ja asianmukaisesti järjestetyt.

Toimintakertomus


Tilikauden tuloksen muodostuminen

Tuloslaskelma

1.1. - 31.12.2016 1.1. - 31.12.2015 TA 2017Poikkeama TA 2017

/ TP 2016

1 000 euroa 1 000 euroa 1 000 euroa 1 000 euroa

Toimintatuotot 434 676 412 636 414 742 -19 934

Valmistus omaan käyttöön 28 371 22 459 20 751 -7 620

Toimintakulut -1 607 969 -1 558 523 -1 531 738 76 230

Toimintakate -1 144 923 -1 123 428 -1 096 246 48 677

Verotulot 896 213 886 853 883 100 -13 113

Valtionosuudet 317 228 298 432 287 900 -29 328

Rahoitustuotot ja -kulut

Korkotuotot 6 157 6 466 5 700 -457

Muut rahoitustuotot 9 125 8 858 17 636 8 511

Korkokulut -8 376 -7 978 -10 000 -1 624

Muut rahoituskulut -1 000 -5 869 -65 935

Vuosikate 74 425 63 333 88 025 13 600

Poistot ja arvonalentumiset -92 953 -103 134 -106 833 -13 880

Satunnaiset erät -2 749 1 404 0 2 749

Tilikauden tulos -21 278 -38 397 -18 808 2 469

Tilinpäätössiirrot 4 314 1 511 2 315 -1 999

Tilikauden alijäämä -16 964 -36 886 -16 493 471

TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT

Toimintatuotot/Toimintakulut, % 28 27

Vuosikate/Poistot, % 80 61

Vuosikate, €/asukas 326 281

Asukasmäärä 228 274 225 118

Tuloslaskelman analysointi

Tilikauden tulos Kaupungin tilikauden 2016 tulos muodos-tui 21,3 milj. euroa alijäämäiseksi, mikä oli 17,1 milj. euroa edellisen tilikauden tulos-ta parempi. Merkittävin yksittäinen tekijä tuloksen paranemisen taustalla oli kilpai-lukykysopimuksen mukaisen vuoden 2017 lomarahojen 30 prosentin leikkauksen vai-kutus kaupungin henkilöstökuluihin. Koska vuonna 2017 maksettavat lomarahat ansai-taan lomanmääräytymisvuonna 4/2016-3/2017, kirjanpidossa leikkauksesta kolme neljäsosaa kohdistuu suoriteperusteella

Toimintatuotot prosenttia toimintakuluista = 100 * Toimintatuotot / (Toimintakulut - Valmistus omaan käyttöön) Vuosikate prosenttia poistoista = 100 * Vuosikate/Poistot

tilikauden 2016 henkilöstökuluihin. Kilpai-lukykysopimuksen henkilöstökuluja vä-hentävä vaikutus oli noin 6,7 milj. euroa. Tuloskehitystä tarkasteltaessa on lisäksi huomioitava, että vuoden 2015 tulosta rasittivat yhteensä 20,8 milj. euron kerta-luonteiset kulut.

Toimintakulut olivat yhteensä 1 608,0 milj. euroa. Toimintakulut kasvoivat edel-lisestä vuodesta 49,4 milj. euroa (3,2 %). Toimintakatteen kasvu oli päättyneellä tili-kaudella maltillisella tasolla. Toimintakate

toteutui -1 144,9 milj. eurona kasvun olles-sa 21,5 milj. euroa (1,9 %). Ilman kilpailu-kykysopimuksen vaikutusta nettomenojen kasvu olisi ollut 2,5 prosenttia, mikä on 0,5 prosenttiyksikköä edellisen vuoden netto-menojen kasvua matalampi.

Verotulojen kasvu 9,4 milj. euroa (1,1 %) oli edellisvuotista heikommalla tasolla yh-teisöveron laskun sekä kunnallisveroon tehtävien vähennysten kasvun vuoksi. Ve-rorahoituksen kasvu kokonaisuutena oli kuitenkin edellisvuotta suurempaa, 28,2

Toimintakertomus


milj. euroa (2,4 %), sillä kunnallisverome-netyksiä kompensoitiin valtionosuuksissa. Vuonna 2015 verorahoituksen kasvu oli 14,7 milj. euroa (1,3 %).

Rahoitustuottojen ja -kulujen toteutuma oli nettona 5,9 milj. euroa tuottoa, mikä oli 4,4 milj. euroa edellisvuoden toteumaa parempi. Muutosta selittää muiden rahoi-tuskulujen pieneneminen 4,9 milj. euroa, mikä aiheutui pääasiassa edellisvuonna kirjatusta kertaluonteisesta Tavase Oy:n konsernitilisaamisen alaskirjauksesta.

Vuosikate toteutui 74,4 milj. eurona, mi-kä kattoi suunnitelmapoistot 80-prosentti-sesti. Vuosikatteen riittävyyden mittarina pidetään kuntasektorilla 100 prosentin tasoa, jos poistotaso vastaa vuosittaisia in-vestointeja. Kaupungin korkea investoin-titason vuoksi poistonalaiset investoinnit toteutuivat poistotasoa huomattavasti suurempina.

TuototKaupungin tuottojen kokonaismäärä oli yhteensä 1 664,3 milj. euroa ja tuotot kas-voivat edellisestä tilikaudesta 49,7 milj. euroa (3,1 %).

Toimintatuottoja kertyi 434,7 milj. eu-roa, mikä on 22,0 milj. euroa (5,3 %) edel-lisvuotista enemmän. Toimintatuotoilla katettiin aiempien vuosien tapaan 27,5 prosenttia toimintakuluista.

Myyntituotot (214,2 milj. euroa) toteu-tuivat 5,4 milj. euroa edellisvuotta suu-

rempina. Suurinta myyntituottojen kasvu oli Kaupunkiympäristön kehittämisessä, 7,6 milj. euroa (18,6 %). Kaupunkiympä-ristön rakentamisen myyntituotot kasvoi-vat 5,9 milj. eurolla ja joukkoliikenteen myyntituotot 1,8 milj. eurolla. Kaupunki-ympäristön rakentamisen myyntituottojen kasvu selittyy pysäköintimaksutulojen kir-jauskäytännön muutoksella. Edellisvuonna pysäköintimaksutulot kirjattiin maksu-tuottoihin, mutta Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston uuden ohjeistuksen myötä tulot on vuonna 2016 kirjattu myynti-tuottoihin. Kun kirjauskäytännön muu-tos jätetään huomioimatta, myyntituotot vähenivät kaupungin tasolla 0,5 milj. eu-roa. Avopalvelujen ulkoiset myyntituotot kasvoivat pääasiassa vastaanottokeskuk-sen avaamisen johdosta 3,2 milj. eurolla. Tullinkulman Työterveys liikelaitoksen ja Tampereen Logistiikka liikelaitoksen yhti-öittämiset puolestaan vaikuttivat kaupun-gin myyntituottoja pienentävästi. Tullin-kulman Työterveys yhtiöitettiin 1.11.2015 ja Tampereen Logistiikka 1.1.2016. Yhteensä vaikutus vuoden 2016 myyntituloihin oli -9,4 milj. euroa, sillä vuonna 2015 Tullin-kulman Työterveyden ulkoiset myyntitulot olivat 4,4 milj. euroa ja Tampereen Logis-tiikan myyntitulot 5,0 milj. euroa.

Maksutuottojen 95,3 milj. euron toteu-ma oli noin 10,3 milj. euroa edellisvuotta suurempi. Kun huomioidaan lisäksi pysä-köintimaksutulojen kirjauskäytännön muu-

tos, maksutuottojen kasvu edellisvuoteen nähden oli 15,9 milj. euroa. Eniten kasvoivat Kaupunkiympäristön kehittämisen Maa-omaisuuden hallinta -palvelukokonaisuu-den maksutuotot, 8,7 milj. euroa. Palvelu-kokonaisuuden maksutuotot muodostuvat pääasiassa maankäyttösopimuksista saata-vista korvauksista. Terveyden ja toimintaky-vyn edistämisen maksutuotot kasvoivat 3,3 milj. eurolla johtuen perusterveydenhuol-lon ja sairaalapalvelujen asiakasmaksuista. Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitämisen maksutuotot kasvoivat 2,1 milj. eurolla, mi-kä aiheutui pääasiassa kotona asumista tu-kevien palvelujen maksutuotoista.

Vuokratuotot (55,3 milj. euroa) kasvoi-vat edellisvuoteen nähden 3,1 milj. eurolla. Kaupunkiympäristön kehittämisen maa- ja vesialueiden vuokratuottojen toteuma oli 2,1 milj. euroa edellisvuotista suurempi. Tampereen Tilakeskuksen ulkoiset vuokra-tuotot kasvoivat 1,2 milj. eurolla.

Tukia ja avustuksia (42,0 milj. euroa) kertyi 4,1 milj. euroa vuotta 2015 vähem-män. Suurin muutos tapahtui Lasten ja nuorten kasvun tukemisessa (-3,6 milj. eu-roa), kun Opetus- ja kulttuuriministeriön erityisavustusta peruskoulun opetusryh-mien pienentämiseen ei enää päättyneellä tilikaudella saatu.

Muut toimintatuotot (27,9 milj. euroa) toteutuivat 7,2 milj. euroa edellisvuotta suurempina. Muista toimintatuotoista 18,3 milj. euroa oli pysyvien vastaavien myynti-voittoja. Kaupunkiympäristön kehittämisen kiinteistöjen myyntivoitot olivat 15,9 milj. euroa, mikä oli 8,9 milj. euroa edellisvuo-tista enemmän. Kasvua selittää erityisesti Ranta-Tampellan maa-alueiden vaihtosopi-muksesta syntynyt myyntivoitto.

Verorahoitus toteutui 1 213,4 milj. eu-rona, mikä tarkoittaa 2,4 prosentin kasvua edelliseen tilikauteen nähden. Kunnallis-verotuloja kertyi 776,5 milj. euroa ja yhtei-söverotuloja 54,3 milj. euroa. Kunnallisve-rotulot kasvoivat vuodesta 2015 noin 2,8 prosenttia ja yhteisöveron tuotto puoles-taan pieneni noin 19,3 prosenttia. Veropro-sentteja ei muutettu vuodelle 2016. Yhtei-söverotulojen pieneneminen johtui kuntien yhteisövero-osuuden määräaikaisen koro-tuksen päättymisestä ja kaupungin jako-osuuden pienenemisestä. Valtionosuuksien määrä kasvoi 18,8 milj. eurolla (6,3 %) vuo-desta 2015.

Myyntituotot 214,2 milj.

euroa13 % Maksutuotot

95,2 milj. euroa6 %

Tuet ja avustukset 42,0

milj. euroa3 %

Vuokratuotot 55,3 euroa

3 %

Muuttoimintatuotot 27,9 milj. euroa

2 %

Verotulot 896,2 milj. euroa

54 %

Valtion-osuudet

317,2 milj. euroa19 %

Rahoitustuotot 15,3 milj. euroa

1 %

Satunnaiset tuotot 0,9 milj.

euroa 0 %

TUOTOT

Toimintakertomus


Rahoitustuotot toteutuivat 15,3 milj. eu-rona, mikä on edellisvuoden tasolla. Muissa rahoitustuotoissa arvopapereiden myynti-voittoja kertyi 3,8 milj. euroa edellisvuotta vähemmän, mutta osinkotuotot konserni-yhteisöiltä kasvoivat 4,2 milj. eurolla.

KulutKaupungin kulujen kokonaismäärä oli yh-teensä 1 714,0 milj. euroa. Kasvu edellis-vuoteen verrattuna oli 38,5 milj. euroa eli 2,3 prosenttia.

Omana työnä tai kaupungin johdolla valmistettuihin investointihyödykkeisiin liittyvät kulut sisältyvät tuloslaskelman toi-mintakuluihin ja niiden vaikutus tulokseen (28,4 milj. euroa) on eliminoitu valmistus omaan käyttöön -rivillä. Omajohtoisen valmistuksen arvo kasvoi 5,9 milj. eurolla edellisvuoteen verrattuna. Kaupungin joh-dolla valmistettujen hyödykkeiden han-kintamenot muodostuvat enimmäkseen palvelujen ostoista ja henkilöstökuluista. Investointihankkeisiin liittyvien palvelujen ostojen osuus oli 22,6 milj. euroa, mikä oli 6,6 milj. euroa edellisvuotista enemmän.

Toimintakulut toteutuivat 1 608,0 milj. eurona. Henkilöstökulut ja palvelujen os-tot muodostivat noin 82 prosenttia toimin-takulujen kokonaissummasta.

Henkilöstökulut toteutuivat 676,8 milj. eurona, mikä on noin 43 prosenttia

toimintamenoista. Henkilöstökuluja akti-voitiin taseeseen valmistus omaan käyt-töön -erän kautta 3,6 milj. euroa. Vuoteen 2015 nähden henkilöstökulut pienenivät 4,3 milj. euroa (0,6 %), mikä aiheutui lä-hinnä kilpailukykysopimuksen mukaisesta lomarahojen leikkauksesta. Kun jätetään huomioimatta Tullinkulman Työterveyden ja Tampereen Logistiikan yhtiöittämisen vaikutus, kuvantamispalvelujen yhdisty-minen osaksi Pirkanmaan sairaanhoitopii-riä alkaen 1.1.2016 ja turvapaikanhakijoihin liittyvät henkilöstökulut, jotka maahan-muuttovirasto korvaa kaupungille, oli ver-tailukelpoinen henkilöstökulujen kasvu 6,9 milj. euroa (1,0 %).

Palvelujen ostot toteutuivat 620,1 milj. eurona, mikä on 33,1 milj. euroa (5,6 %) edellisvuotta enemmän. Palvelujen os-toista suoraan kuntalaisille hankittujen lopputuotepalvelujen eli asiakaspalvelujen osuus oli noin 66 prosenttia (408,5 milj. euroa). Edelliseen vuoteen verrattuna asia-kaspalvelujen ostot kasvoivat 8,3 milj. eu-roa. Merkittävin syy tähän oli Pirkanmaan sairaanhoitopiirin erikoissairaanhoidon palvelutilauksen 12,2 milj. euron (6,1 %:n) kasvu, mikä aiheutui tuotteistuksessa ja hinnoittelussa tapahtuneista muutoksis-ta sekä palvelujen käytön ja asiakkaiden hoitoisuuden lisääntymisestä. Ulkoisten palveluostojen kasvua selittävät myös

Tampereen Logistiikan ja Tullinkulman Työterveyden yhtiöittämiset sekä kuvan-tamispalvelujen yhdistyminen Pirkanmaan sairaanhoitopiiriin. Näiden organisaa-tiomuutosten myötä aiemmin itse tuote-tut palvelut ostetaan nyt kaupungin ulko-puolelta. Matkustus- ja kuljetuspalvelujen ostojen kasvusta (8,1 milj. euroa) 6,1 milj. euroa on ostoja Tuomi Logistiikka Oy:ltä. Sosiaali- ja terveyspalvelujen ostojen kas-vu oli 11,7 milj. euroa, josta ostot Tullin-kulman Työterveys Oy:ltä olivat 6,5 milj. euroa. Sosiaali- ja terveyspalvelujen ostot Pirkanmaan sairaanhoitopiiriltä kasvoivat 5,5 milj. eurolla.

Aineet, tarvikkeet ja tavarat -tiliryh-män kulut (103,0 milj. euroa) kasvoivat 7,5 milj. euroa vuoteen 2015 nähden. Lääkkei-den ja hoitotarvikkeiden ostot (17,0 milj. euroa) toteutuivat 2,0 milj. euroa edellis-vuotta suurempina, mikä johtuu pääasiassa volyymien kasvusta Avopalveluissa ja Sai-raala- ja kuntoutuspalveluissa. ICT-kaluston ostot kasvoivat 1,5 milj. eurolla, minkä taus-talla ovat erityisesti päiväkotien ja koulujen ICT-hankinnat.

Avustuskulut (153,8 milj. euroa) kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna 9,4 milj. eu-roa (6,5 %). Kaupungin avustuskuluista 48,8 milj. euroa muodostuu toimeentulotukime-noista, 32,2 milj. euroa työmarkkinatuen kuntaosuudesta ja 26,4 milj. euroa avustuk-sista yhteisöille. Lisäksi avustuksiin kirjataan avustukset kotitalouksille (18,0 milj. euroa) ja vammaisille (12,5 milj. euroa) sekä lasten kotihoidon tuki (16,1 milj. euroa). Avustuksis-ta eniten ovat kasvaneet kotitalouksille an-nettavat avustukset (3,5 milj. euroa). Suurin selittävä tekijä tälle on, että palvelusetelipäi-vähoidon kustannukset toteutuivat 1,5 milj. euroa edellisvuotta suurempina. Toimeen-tulotukimenot kasvoivat vuoteen 2015 ver-rattuna 2,1 milj. eurolla ja työmarkkinatuen kuntaosuus 1,5 milj. eurolla.

Vuokrakulut (47,7 milj. euroa) toteutui-vat 2,8 milj. euroa edellisvuotta suurem-pina. Vuokrakuluista 38,4 milj. euroa oli rakennusten ja huoneistojen vuokria (2015: 36,0 milj. euroa).

Henkilöstökulut676,8 milj. euroa

39 %

Palvelujen ostot 620,1 milj. euroa

36 %Aineet, tarvikkeet

ja tavarat103,0 milj. euroa

6 %

Avustukset153,8 milj. euroa

9 %

Vuokrakulut47,7 milj. euroa

3 %

Muuttoimintakulut6,5 milj. euroa

0 %

Rahoituskulut9,4 milj. euroa

1 %

Poistot ja arvonalentumiset93,0 milj. euroa

5 %

Satunnaiset kulut 3,7 milj euroa 0 %

KULUT

Kuvioissa esitetyistä summista ei ole vähennetty Valmistus omaan käyttöön -erän kautta oikaistuja kuluja.

Toimintakertomus


Toiminnan rahoitus

Rahoituslaskelma

1.1. - 31.12.2016 1.1. - 31.12.2015 TA 2017Poikkeama TA 2017

/ TP 2016

1 000 euroa 1 000 euroa 1 000 euroa 1 000 euroa

Toiminnan rahavirta

Vuosikate 74 425 63 333 88 025 13 600

Satunnaiset erät -2 749 1 404 0 2 749

Tulorahoituksen korjauserät -18 025 -10 899 -17 783 242

Investointien rahavirta

Investointimenot -226 267 -222 180 -221 466 4 801

Rahoitusosuudet investointimenoihin 5 328 9 490 16 577 11 249

Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 21 292 26 955 21 930 638

Toiminnan ja investointien rahavirta -145 997 -131 897 -112 717 33 280

Rahoituksen rahavirta

Antolainauksen muutokset

Antolainasaamisten lisäykset -1 246 -1 167 -600 646

Antolainasaamisten vähennykset 7 072 832 453 -6 619

Lainakannan muutokset

Pitkäaikaisten lainojen lisäys 100 000 0 138 400 38 400

Pitkäaikaisten lainojen vähennys -25 502 -13 015 -43 400 -17 898

Lyhytaikaisten lainojen muutos 14 988 37 104 -10 000 -24 988

Muut maksuvalmiuden muutokset 58 394 -31 118 15 800 -42 594

Rahoituksen rahavirta 153 706 -7 366 100 653 -53 053

Rahavarojen muutos 7 709 -139 262 -12 064 -19 773

Rahavarat 31.12. 108 858 101 149 32 085 -76 773

Rahavarat 1.1. 101 149 240 411 44 148 -57 001

7 709 -139 262 -12 064 -19 773

RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT

Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta, 1 000 €

-541 032 -451 329

Investointien tulorahoitusprosentti 34 30

Lainanhoitokate 2 3

Kassan riittävyys, pv 22 21

Toiminnan ja investointien rahavirta ja sen kertymä, €Toiminnan ja investointien rahavirta -välituloksen viiden vuoden kertymän avulla seurataan investointien omarahoituksen toteutumista pitemmällä aikavälillä.Investointien tulorahoitus, % 100 * Vuosikate/Investointien omahankintameno Investointien omahankintamenolla tarkoitetaan rahoituslaskelman investointimenoja, joista on vähennetty rahoituslaskelmaan merkityt rahoitusosuudet. Lainanhoitokate (Vuosikate + Korkokulut)/(Korkokulut + Lainanlyhennykset) Kassan riittävyys, pv 365 * Rahavarat 31.12./Kassasta maksut tilikaudella

Toimintakertomus


Rahoituslaskelman analysointi

Rahoituslaskelman sisältöRahoituslaskelmassa esitetään kaupungin tilikaudenaikaiset rahan lähteet ja niiden käyttö. Rahoituslaskelma kuvaa kirjattujen liiketapahtumien vaikutusta kaupungin rahavaroihin eli sitä, miten kaupungin ra-havarat muuttuvat toiminnan johdosta tili-kauden aikana. Kaupungin tuloslaskelman ja taseen tavoin rahoituslaskelmassa esi-tetään ainoastaan ulkoiset erät, jotka ovat syntyneet liiketapahtumista kaupungin ja kaupungin ulkopuolisten organisaatioiden välillä.

Toiminnan ja investointien rahavirta Toiminnan rahavirta, tulorahoitus, kuvaa tuloslaskelmassa esitettyjen tuottojen ja kulujen vaikutusta rahavaroihin. Se kertoo siitä, kuinka paljon varsinainen toiminta on tuottanut tilikauden aikana rahavaroja käytettäväksi investointeihin ja rahoituk-sellisen aseman muutokseen, kuten lai-nanlyhennyksiin.

Tilikauden 2016 toiminnan rahavirta oli 53,7 milj. euroa ja se toteutui edellisvuo-den tasoisena. Satunnaisiin eriin (-2,7 milj. euroa) kirjattiin tilikaudella 2016 Vella-

monkodit Oy:n kanssa tehdystä lainajär-jestelystä syntyneet kulut -3,4 milj. euroa, Tampereen Logistiikka liikelaitoksen yh-tiöittämisestä syntynyt myyntivoitto 0,9 milj. euroa sekä Hämeen Päihdehuollon kuntayhtymän purkamisesta syntynyt pur-kutappio 0,3 milj. euroa.

Vellamonkodit Oy:n järjestelyssä kau-punki antoi yhtiöltä olevan lainasaamisen anteeksi, osti yhtiön omistaman päivä-kotirakennuksen sekä myi omistamansa yhtiön osakkeet Kotilinnasäätiölle. Päi-väkotirakennuksen ostohinta 0,5 milj. euroa kuitattiin lainasaamisesta 3,4 milj. euroa ja jäljelle jäänyt lainasaaminen 2,9 milj. euroa annettiin anteeksi. Osakkeiden myynnistä syntyi myyntitappio 0,5 milj. euroa, joten järjestelyn vaikutus kaupun-gin tulokseen oli yhteensä -3,4 milj. euroa. Tulorahoituksen korjauserissä toiminnan rahavirrasta oikaistaan investointien ra-havirrassa esitettävät pysyvien vastaavi-en luovutusvoitot ja -tappiot, joista kertyi tuottoa yhteensä 17,4 milj. euroa sekä pa-kollisten varausten muutokset.

Investointien rahavirta kuvaa pysyvien vastaavien hyödykkeiden investointeihin käytetyn ja omaisuuden myynnistä saadun

rahan vaikutusta rahavaroihin. Vuoden 2016 investointien rahavirta oli -199,6 milj. euroa. Toiminnan ja investointien rahoi-tustarpeeksi muodostui kokonaisuudes-saan 146,0 milj. euroa.

Vuoden 2016 ulkoiset investointimenot toteutuivat 226,3 milj. eurona ja ne kas-voivat edelliseen vuoteen nähden 4,1 milj. euroa eli 1,8 prosenttia. Nettoinvestoinnit olivat 220,9 milj. euroa (2015: 212,7 milj. euroa). Vuosien 2014–2016 korkeaa in-vestointitasoa selittävät suuret investoin-tihankkeet, merkittävimpänä Rantaväylän tunnelin rakentaminen. Lisäksi Tilakes-kuksen investoinnit olivat vuonna 2016 korkeimmillaan viiteen vuoteen ja lähes 30 milj. euroa korkeammat kuin edellisenä vuonna.

Rantaväylän tunnelin nettomenot olivat vuonna 2016 yhteensä 23,3 milj. euroa. Rakentaminen eteni arvioitua nopeam-min ja Rantaväylän tunneli saatiin avattua liikennekäyttöön puoli vuotta etuajassa 15.11.2016 mahdollistaen samalla myös Ranta-Tampellan alueella tontin luovu-tusten ja rakentamisen käynnistymisen. Rantatunnelin viimeistelytyöt ja Naisten-lahden toinen kiertoliittymä valmistuvat syksyllä 2017.

Raitiotiehankkeen osan 1 toteuttami-sesta päätettiin kaupunginvaltuustossa 7.11.2016. Raitiotiehankkeen vuoden 2016 nettoinvestoinnit olivat 4,9 milj. euroa.

Liikenneväylien ja yleisten alueiden rakennusinvestointien suunnitteluun ja toteuttamiseen sekä omaisuuden kunnon säilyttämisen ylläpitoinvestointeihin ja maanhankintaan käytettiin ilman edellä mainittuja Rantatunneli- ja Raitiotiehank-keita noin 58 milj. euroa.

Tilakeskuksen pääosin talonrakentami-seen kohdistuvat investoinnit toteutui-vat kokonaisuutena noin 92 milj. eurona. Suurimmat hankkeet tilikaudella olivat Tampere-talon tilamuutos ja laajennus 11,5 milj. euroa, Tesoman koulu ja päiväkoti 7,5 milj. euroa, Vehmaisten koulu ja päiväkoti 6,7 milj. euroa, Hatanpään kantasairaalan perusparannus 4-5 ja laajennus 6,5 milj. euroa sekä Koukkuniemen Toukola 6,2 milj. euroa.

TP-07

TP-08

TP-09

TP-10

TP-11

TP-12

TP-13

TP-14

TP-15

TP-16

TA-17

Nettoinvestoinnit 119 163 132 150 126 186 142 214 213 221 205 Vuosikate 117 129 70 105 68 41 67 83 63 74 88

0

50

100

150

200

250

NETTOINVESTOINNIT JA VUOSIKATE

Milj. euroa

Toimintakertomus


Tampereen Veden investoinnit toteu-tuivat 21,3 milj. eurona. Suurin osa inves-toinneista käytettiin verkostojen rakenta-miseen suurimpina kohteina Kaupinojan yhdysjohdot, Lentävänniemen alueen ve-sihuolto ja Nurmi-Nikinväylä vesihuolto-linja. Laitosrakentamiseen käytettiin 6,0 milj. euroa suurimpana kohteenaan Kaupi-nojan vedenpuhdistuslaitoksen saneeraus 3,9 milj. euroa.

Hyvinvointipalveluiden pääosin kone- ja kalustoinvestoinnit sekä liikuntapaikkojen kiinteisiin rakenteisiin ja laitteisiin koh-distuvat investoinnit toteutuivat yhteensä 12,6 milj. eurona.

Ulkoiset pysyvien vastaavien luovu-tustulot olivat 21,3 milj. euroa. Kaupunki-ympäristön kehittämisen maa-alueiden myynneistä syntyneet pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot toteutuivat 16,4 milj. eurona (2015: 7,7 milj. euroa). Sairaala- ja kuntoutuspalveluille kertyi ul-koisia pysyvien vastaavien luovutustuloja PSHP:ltä yhteensä 1,7 milj. euroa kuvanta-misen ja urologian liiketoimintakaupoista. Konsernihallinnolle kertyi luovutustuloja 2,5 milj. euroa muun muassa VVO-yhtymä Oyj:n ja Tampereen Sokeain Kiinteistö Oy:n osakkeiden myynnistä, Finnpark Oy:n SVOP-palautuksesta sekä TESC Oy apport-tiluovutuksesta.

Tampereen Tilakeskus Liikelaitoksen luovutustulot olivat 0,4 milj. euroa (2015: 18,1 milj. euroa). Vuoden 2016 aikana val-misteltiin kaupungin omistamien voimalai-tosten, sähköasemien ja pumppaamoiden rakennusteknisten osien myynti Tampereen Sähkölaitos -konsernille. Kaupunginhallitus teki myyntipäätöksen joulukuussa 2016. Päätöksen lainvoimaisuus siirtyi vuoden 2017 puolelle ja noin 33 milj. euron myynti-tulot kirjautuvat vuodelle 2017.

Kaupungin investointien rahoitusval-miutta mittaava investointien tulorahoi-tusprosentti (33,7 %) toteutui hieman al-kuperäisen talousarvion tavoitetta (33 %) parempana. Taso on edellistä vuotta (29,8 %) parempi, mutta kuitenkin edelleen al-hainen. Toiminnan ja investointien raha-virran viiden vuoden kertymä oli tilinpää-töshetkellä -541,0 milj. euroa.

Rahoituksen rahavirtaRahoituksen rahavirta kuvaa niitä rahavir-toja, jotka on tarvittu varsinaisen toimin-nan ja investointien rahoittamiseksi sekä rahoitusaseman muuttamiseksi tilikauden aikana. Rahoituksen rahavirta toteutui päättyneellä tilikaudella 153,7 milj. euroa positiivisena johtuen lainamäärän kasvusta.

Vuonna 2016 nostettiin uutta pitkäai-kaista lainarahoitusta 100,0 milj. euroa ja

vanhoja lainoja lyhennettiin 25,5 milj. eu-rolla, joten pitkäaikaisen lainarahoituksen määrä kasvoi yhteensä 74,5 milj. eurolla. Lyhytaikaisten lainojen määrä kasvoi 15,0 milj. eurolla, mikä johtui pääasiassa kon-sernipankkitilillä olevien tytäryhteisöjen varojen määrän 16,7 milj. euron kasvusta. Henkilöstökassan talletetut varat väheni-vät 1,7 milj. eurolla. Kokonaisuutena kau-pungin lainakanta kasvoi tilikauden aikana 89,5 milj. eurolla.

Antolainasaamisten vähennykset, 7,1 milj. euroa, toteutuivat 6,2 milj. euroa edellistä vuotta suurempina. Vellamonkodit Oy:n lainajärjestelyn johdosta antolainasaamis-ten vähennyksenä näkyy 3,4 milj. euroa. Järjestelyn vaikutus rahoituslaskelmaan on kuitenkin neutraali, sillä lainasaamisen an-teeksiantaminen heikentää kaupungin vuo-sikatetta ja päiväkotirakennuksen ostohinta näkyy investointimenoissa. Edellisvuotta suurempia antolainojen vähennyksiä selit-tävät myös Tampereen Vuokratalosäätiön kaupungille maksamat 2,3 milj. euron laino-jen lyhennykset.

Muihin maksuvalmiuden muutoksiin sisältyy toimeksiantojen varojen ja pää-omien muutokset, vaihto-omaisuuden muutos, saamisten muutos ja korottomien velkojen muutos.

Lainanhoitokate kertoo tulorahoituksen riittävyydestä lainojen hoitoon. Kaupungin vuoden 2016 lainahoitokate on 2,4, mikä on edellisvuoden lainanhoitokatetta (3,4) heikompi. Lainanhoitokate on hyvällä ta-solla silloin, kun tunnusluku saa suurem-man arvon kuin 2.

Rahavarojen muutosKaupungin vuoden 2016 rahavarojen muutos toteutui 7,7 milj. euroa positiivi-sena. Kaupungin kassavarojen tilanne oli vuoden lopussa edelleen hyvä, 108,9 milj. euroa. Rahavarojen säilyminen edellisen vuoden tasolla selittyy kuitenkin pääasi-assa lainanotolla, sillä toiminnan ja inves-tointien rahoitukseen tarvittiin päättyneel-lä tilikaudella aiempia vuosia enemmän rahavaroja. Kassan riittävyyttä kuvaavan tunnusluvun arvo 22 kuvaa sitä, että raha-varoilla kyettäisiin kattamaan kaikki kas-sasta maksut 22 päivän ajan.

INVESTOINNIT, milj. euroa

89,8

74,9

22,7

15,7

15,6

6,6

0,8

0,2

Rakennukset ja rakennelmat

Kiinteät rakenteet ja laitteet

Muut pitkävaikutteiset menot

Maa- ja vesialueet

Koneet ja kalusto

Sijoitukset

Tietojärjestelmät

Muut aineelliset hyödykkeet

Toimintakertomus


Tasetarkastelu

TaseVASTAAVAA 31.12.2016 31.12.2015

1 000 euroa 1 000 euroa

PYSYVÄT VASTAAVAT

Aineettomat hyödykkeet

Aineettomat oikeudet 1 955 2 657

Muut pitkävaikutteiset menot 115 873 94 972

117 828 97 629

Aineelliset hyödykkeet

Maa- ja vesialueet 186 780 171 464

Rakennukset 460 073 436 210

Kiinteät rakenteet ja laitteet 403 224 376 898

Koneet ja kalusto 39 320 37 978

Muut aineelliset hyödykkeet 4 080 3 969

Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 171 100 139 186

1 264 577 1 165 706

Sijoitukset

Osakkeet ja osuudet 285 143 280 079

Muut lainasaamiset 99 530 105 586

Muut saamiset 1 272 1 041

385 945 386 707

TOIMEKSIANTOJEN VARAT

Valtion toimeksiannot 90 135

Lahjoitusrahastojen varat 1 409 667

1 499 803

VAIHTUVAT VASTAAVAT

Vaihto-omaisuus

Aineet ja tarvikkeet 1 822 2 125

Keskeneräiset tuotteet 161 91

1 984 2 216

Saamiset

Pitkäaikaiset saamiset

Lainasaamiset 84 0

Muut saamiset 14 18 629

Siirtosaamiset 9 635 5 616

Lyhytaikaiset saamiset

Myyntisaamiset 35 692 31 103

Lainasaamiset 4 928 38 550

Muut saamiset 39 357 36 461


118 924 155 676

Rahoitusarvopaperit

Osakkeet ja osuudet 17 061 16 982

Joukkovelkakirjalainasaamiset 2 000 9 700

Muut arvopaperit 1 015 2 395

20 076 29 077

Rahat ja pankkisaamiset 88 782 72 072

VASTAAVAA YHTEENSÄ 1 999 614 1 909 886

Toimintakertomus


VASTATTAVAA 31.12.2016 31.12.2015


OMA PÄÄOMA

Peruspääoma 636 657 636 657

Muut omat rahastot 30 063 33 200

Edellisten tilikausien ylijäämä 541 369 578 255

Tilikauden alijäämä -16 964 -36 886

1 191 125 1 211 226

POISTOERO JA VAPAAEHTOISET

VARAUKSET

Poistoero 8 551 9 728

Vapaaehtoiset varaukset 19 689 19 689

28 240 29 417

PAKOLLISET VARAUKSET

Eläkevaraukset 3 111 4 276

Muut pakolliset varaukset 6 527 5 948

9 637 10 224

TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT

Valtion toimeksiannot 90 127

Lahjoitusrahastojen pääomat 12 341 12 222

Muut toimeksiantojen pääomat 2 146 1 808

14 576 14 156

VIERAS PÄÄOMA

Pitkäaikainen

Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 247 154 190 535

Saadut ennakot 215 5 494

Liittymismaksut ja muut velat 20 964 18 097

Siirtovelat 27 596 19 905

295 929 234 031

Lyhytaikainen


Lainat muilta luotonantajilta 197 782 182 794

Ostovelat 88 269 67 088

Muut velat 18 511 13 901


460 106 410 832

VASTATTAVAA YHTEENSÄ 1 999 614 1 909 886

TASEEN TUNNUSLUVUT

Omavaraisuusaste, % 61 65

Suhteellinen velkaantuneisuus, % 46 40

Kertynyt ylijäämä, 1 000 euroa 524 405 541 369

Kertynyt ylijäämä, euroa/asukas 2 297 2 405

Lainakanta 31.12., 1 000 euroa 488 317 398 831

Lainat, euroa/asukas 2 139 1 772

Lainasaamiset 31.12., 1 000 euroa 99 530 105 586


Omavaraisuusaste, % =100* (Oma pääoma + Poistoero ja Vapaaehtoiset varaukset) / (Koko pääoma - Saadut ennakot)Suhteellinen velkaantuneisuus, % =100* (Vieras pääoma - Saadut ennakot) / Käyttötulot Lainakanta 31.12. =Vieras pääoma - (Saadut ennakot + Ostovelat + Siirtovelat + Liittymismaksut ja muut velat)Lainasaamiset 31.12. =Sijoituksiin merkityt Joukkovelkakirjalainasaamiset ja muut lainasaamiset

Toimintakertomus


Taseen analysointi

Taseen sisältöTase kuvaa kaupungin omaisuus- ja pää-omaeriä tilikauden päättymishetkellä ryhmiteltynä luonteensa mukaisiin omai-suus- ja pääomaeriin. Tase sisältää myös liikelaitosten omaisuus- ja pääomaerät, mutta kuten tulos- ja rahoituslaskelmas-sakin, erät eivät sisällä kaupungin eri yksi-köiden välisiä sisäisiä eriä, kuten saamisia ja velkoja.

Taseen kokonaisuusKaupungin taseen loppusumma oli tilin-päätöshetkellä 1 999,6 milj. euroa, mikä oli 89,7 milj. euroa enemmän kuin edellisen vuoden lopussa. Taseen vastaavissa kas-vua tapahtui investointien vuoksi pysyvien vastaavien hyödykkeissä 118,3 milj. euroa. Kaupungin saamiset pienenivät 36,8 milj. eurolla. Vastattavien pääomien muutok-set tilikauden aikana johtuivat pääosin vieraan pääoman kasvamisesta 111,2 milj. eurolla ja oman pääoman pienenemisestä tilikauden alijäämäisen tuloksen johdosta.

VastaavaaTaseen vastaavaa-puolen merkittävin omaisuuserä on pysyvien vastaavien ai-neelliset hyödykkeet, joka muodostaa noin 63 prosenttia taseen loppusummasta. Ta-se-erä on kasvanut vuosittain poistoja suu-rempien investointien vuoksi. Tilikaudella 2016 aineelliset hyödykkeet kasvoivat 98,9

milj. eurolla (8,5 %). Kaupungin rakennus-ten ja kaupunki-infran rakentaminen selit-tää pääosan aineellisten hyödykkeiden kas-vusta. Rakentamisinvestoinnit kasvattavat rakennusten ja kiinteiden rakenteiden ja laitteiden tasearvojen lisäksi tase-erää En-nakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat. Tehdyt maa- ja vesialuehankinnat ylittivät myytyjen maa-alueiden tasearvot 15,3 milj. eurolla. Aineettomat hyödykkeet kasvoivat tilikauden aikana 20,2 milj. eurolla pääasi-assa Rantaväylän tunnelin investoinneista johtuen. Kyseisen rakennusinvestoinnin Liikennevirastolle luovutettu osuus on kir-jattu kaupungin muihin pitkävaikutteisiin menoihin. Pysyvien vastaavien osakkeiden ja osuuksien tasearvo kasvoi tytäryhteisö-jen tehtyjen sijoitusten johdosta. Suurim-mat sijoitukset olivat Tampereen Seudun Keskuspuhdistamo Oy:n omaan pääomaan tehty 2,9 milj. euron sijoitus ja Tampereen Raitiotie Oy:n omaan pääomaan tehty si-joitus 2,0 milj. euroa.

Vaihtuvissa vastaavissa saamiset piene-nivät 36,8 milj. eurolla. Lyhytaikaiset laina-saamiset pienenivät 33,6 milj. eurolla, mikä aiheutui lähes yksinomaan tytäryhteisöjen negatiivisten konsernitilisaldojen pie-nenemisestä. Pitkäaikaiset muut saamiset pienenivät 18,6 milj. eurolla, mikä selittyy pääasiassa Rantaväylän tunnelin rahoitus-osuussaamisten 16,5 milj. euron pienene-misellä. Tilinpäätöksessä 2015 tunneliin

liittyviä rahoitusosuussaamisia sisältyi ta-seen pitkäaikaisiin muihin saamisiin 17,8 milj. euroa ja lyhytaikaisiin muihin saami-siin 26,0 milj. euroa. Tilinpäätöksessä 2016 tunnelin rahoitusosuusaamiset (27,4 milj. euroa) esitettiin kokonaan lyhytaikaisissa muissa saamisissa. Rahoitusarvopaperi-en tasearvo pieneni tilikauden aikana 9,0 milj. eurolla. Tilikauden aikana erääntyi joukkovelkakirjalainasaamisia yhteensä 7,7 milj. eurolla. Tilinpäätöshetkellä rahat ja pankkisaamiset kaupungin taseessa oli-vat 88,8 milj. euroa.

VastattavaaTaseen vastattavien merkittävin erä on oma pääoma, joka oli 1 191,1 milj. euroa ja 60 prosenttia taseen loppusummasta. Oma pääoma pienentyi vuoden aikana 20,1 milj. eurolla pääasiassa tilikauden alijäämän vuoksi. Aikaisempiin tilikausiin kohdistuvia oikaisuja edellisten tilikausien ylijäämään ei tehty tilikauden aikana.

Kaupungin omavaraisuusaste oli 61 prosenttia, mikä on 4 prosenttiyksikköä edellisen vuoden tasoa heikompi. Kuntata-louden hyvä tavoitetaso on 70 prosenttia. Omavaraisuusasteen heikkenemistä selit-tää lainamäärän kasvu ja oman pääoman pieneneminen tilikauden alijäämän joh-dosta. Suhteellinen velkaantuneisuus saa arvoksi 46 prosenttia, mikä tarkoittaa sitä, että koko vuoden käyttötuloista tarvittai-siin 46 prosenttia kaupungin vieraan pää-oman takaisinmaksamiseksi. Edellisenä vuonna kaupungin suhteellinen velkaan-tuneisuus oli 40 prosenttia. Asukaskoh-tainen lainakanta kasvoi 367 eurolla 2 139 euroon.

Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset pienenivät 1,2 milj. eurolla. Vapaaehtoiset varaukset muodostuvat Tampereen Veden investointivarauksesta Kaupinojan veden-puhdistuslaitoksen saneeraukseen.

Vieras pääoma kasvoi yhteensä 111,2 milj. eurolla, josta pitkäaikaisen vieraan pääoman kasvu oli 61,9 milj. euroa. Uutta pitkäaikaista lainaa nostettiin tilikaudella 100,0 milj. euroa ja pitkäaikaisia rahalai-toslainoja lyhennettiin 25,5 milj. eurolla. Korollisen vieraan pääoman määrä oli tili-kauden lopussa 488,3 milj. euroa.

0

500

1 000

1 500

2 000

2 500

0

100

200

300

400

500

600

TP-09

TP-10

TP-11

TP-12

TP-13

TP-14

TP-15

TP-16

Lainakanta, milj. € 283,0 312,1 323,1 364,1 393,5 374,7 398,8 488,3€/asukas 1 338 1 464 1 502 1 675 1 785 1 679 1 772 2 139

EuroaMilj. euroa

LAINAMÄÄRÄN KEHITYS

Toimintakertomus


Kokonaistulot ja -menotKokonaistulojen ja -menojen laskelma laa-ditaan tulos- ja rahoituslaskelmasta, jotka sisältävät vain kaupungin ulkoiset tulot, menot ja rahoitustapahtumat. Laskelmas-sa on esitetty varsinaisen toiminnan ja investointien tulot ja menot sekä rahoitus-toiminnan rahan lähteet ja käytöt.

2016 2015

1 000 euroa % 1 000 euroa %

TULOT

Varsinainen toiminta

Toimintatuotot 434 676 24,2 412 636 24,6

Verotulot 896 213 49,9 886 853 52,8

Valtionosuudet 317 228 17,7 298 432 17,8

Korkotuotot 6 157 0,3 6 466 0,4

Muut rahoitustuotot 9 125 0,5 8 858 0,5

Satunnaiset tuotot 929 0,1 1 404 0,1

Tulorahoituksen korjauserät

- Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutusvoitot

-18 289 -1,0 -10 266 -0,6

Investoinnit

Rahoitusosuudet investointikuluihin 5 328 0,3 9 490 0,6

Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustuotot

21 292 1,2 26 955 1,6

Rahoitustoiminta

Antolainasaamisten vähennykset 7 072 0,4 832 0,0

Pitkäaikaisten lainojen lisäys 100 000 5,6 0 0,0

Lyhytaikaisten lainojen lisäys 14 988 0,8 37 104 2,2

Kokonaistulot yhteensä 1 794 719 100,0 1 678 764 100,0

MENOT

Varsinainen toiminta

Toimintakulut 1 607 969 87,1 1 558 523 87,2

- Valmistus omaan käyttöön -28 371 -1,5 -22 459 -1,2

Korkokulut 8 376 0,4 7 978 0,5

Muut rahoituskulut 1 000 0,0 5 869 0,3

Satunnaiset kulut 3 678 0,2 0 0,0

Tulorahoituksen korjauserät

+/- Pakollisten varausten muutos 587 0,0 687 0,0

- Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustappiot

-850 0,0 -55 0,0

Investoinnit

Pysyvien vastaavien investoinnit 226 267 12,3 222 180 12,4

Rahoitustoiminta

Antolainasaamisten lisäykset 1 246 0,1 1 167 0,1

Pitkäaikaisten lainojen vähennys 25 502 1,4 13 015 0,7

Lyhytaikaisten lainojen vähennys 0 0,0 0 0,0

Kokonaismenot yhteensä 1 845 404 100,0 1 786 905 100,0

Vuoden 2016 kokonaistulot olivat 1 794,7 milj. euroa ja kokonaismenot 1 845,4 milj. eu-roa. Kokonaistulot kasvoivat edellisvuodesta 116,0 milj. euroa johtuen ensisijaisesti pitkä-aikaisten lainojen lisäyksestä 100 milj. euroa. Kokonaismenot kasvoivat 58,5 milj. euroa. Eniten kasvua oli toimintamenoissa, 49,4

milj. euroa. Kokonaismenot ylittivät koko-naistulot 50,7 milj. eurolla johtuen lähinnä in-vestointimenoista, joiden rahoittamiseen tu-lorahoitus ei ole viimeisinä vuosina riittänyt. Kokonaismenojen ja -tulojen erotus pieneni viime vuodesta, jolloin kokonaismenot olivat 108,1 milj. euroa kokonaistuloja suuremmat.

Toimintakertomus


Kaupunkikonsernin toiminta ja talous

Konsernin toiminnan ohjaus

Tampereen kaupungin yhtiöiden ja yhteisö-jen omistajapolitiikka ja omistajapoliittiset linjaukset on hyväksytty kaupunginvaltuus-tossa vuonna 2010 (15.9.2010, 159 §). Omista-japolitiikka on kaupungin johtamisen väline ja se muun muassa määrittelee missä tehtä-vissä tai toiminnoissa kaupunki on mukana omistajana tai sijoittajana. Omistajapoliittis-ten linjausten lähtökohtana on kaupungin strategia.

Tampereen kaupunkikonsernin tytäryhtei-söjen konserniohje hyväksyttiin kaupungin-valtuustossa vuonna 2010 (21.4.2010, 75 §). Hyvä hallinto- ja johtamistapa Tampereen kaupunkikonsernissa (Corporate Gover-nance) -ohjeen päivittäminen hyväksyttiin kaupunginhallituksessa myös vuonna 2010 (6.4.2010, 178 §). Tampereen kaupungin yhti-öiden ja yhteisöjen omistajapolitiikka ja kon-serniohje päivitetään vuoden 2017 aikana.

Kaupunkikonserniin kuuluvat tytäryhtiöt ja säätiöt noudattavat toiminnassaan Tam-pereen kaupunkikonsernin tytäryhteisöjen konserniohjetta sekä hyvän hallinto- ja johta-mistavan ohjetta. Ohjeiden avulla kaupunki ohjaa omistuksiaan ja niiden tarkoituksena on osaltaan varmistaa, että kaupungin omai-suutta hoidetaan tuottavasti ja luotettavasti.

Konserniohjauksen järjestäminenKaupunkikonsernin ohjauksesta vastaa kon-sernijohto, johon kuuluvat kaupunginhal-litus, pormestari ja konsernijohtaja. Omis-tajaohjauksesta vastaa kaupunginhallitus. Omistajaohjaus kuuluu konsernijohtajan tehtäviin ja sen koordinointi ja valmistelu konserniohjauksen omistajaohjausyksikön liiketoimintaja rahoitusjohtajalle.

Kaupunginhallituksen liiketoimintaja-osto nimeää kaupungin ehdokkaat yh-tiöiden hallituksiin ja tilintarkastajaksi. Liiketoiminta- ja rahoitusjohtaja määrää kaupungin edustajan yhtiökokouksiin. Yhtiökokous valitsee hallituksen jäsenet ja tilintarkastajan. Tarkastuslautakunta huolehtii kunnan ja sen tytäryhteisöjen tilintarkastuksen yhteensovittamisesta. Tytäryhtiöiden päättäviä elimiä, joiden edustajia kaupunki voi ohjeistaa, ovat yhtiökokouksen lisäksi yhtiöiden hallitus sekä mahdollinen hallintoneuvosto. Kau-pungin valitsemat henkilöt tytäryhteisöjen hallituksissa ohjeistetaan toimimaan osa-keyhtiölain sekä muun lainsäädännön ja hyvän hallinnon periaatteiden mukaisesti yhtiöjärjestystä ja mahdollista osakassopi-musta sekä Tampereen kaupunkikonsernin tytäryhteisöjen konserniohjetta ja Hyvä hallinto- ja johtamistapa Tampereen kau-punkikonsernissa (Corporate Governance) -ohjeistusta noudattaen.

Omistajapoliittiset tavoitteet, niiden toteutuminen ja arviointiTampereen kaupungin omistajapolitiikan päämääränä on se, että Tampereen kau-punki on aktiivinen, vaativa ja selkeä omis-taja, joka varmistaa omien omistustensa tehokkaan hyödyntämisen kaupunkilais-ten hyväksi. Tampereen kaupungin omis-tajapolitiikan päämäärä konkretisoidaan omistajapoliittisten linjausten kautta.

Kaupungin omistamien tytäryhtiöiden ja yhteisöjen tehtäväkentän monimuotoi-suudesta johtuen yhteisöjen toiminnan

kannattavuutta on arvioitava organisaatio-kohtaisesti sekä osana kaupunkikonser-nia. Asetettujen tavoitteiden toteutumis-ta sekä yhteisöjen toimintaa, taloudellista kehitystä ja tunnuslukuja seurataan sään-nöllisesti. Tytäryhteisöjen tavoitteiden asettamisesta, niiden toteutumisen seu-rannasta ja raportoinnista vastaa omista-jaohjaus.

Kaupungin tytäryhteisöille asetetaan vuosittain tytäryhteisökohtaisia toimin-nallisia tavoitteita (osa tavoitteista on taloudellisia). Tampereen kaupunkikon-sernin tytäryhteisökohtaiset tavoitteet vuodelle 2016 asetettiin vuoden 2016 talousarvion käsittelyn yhteydessä. Kau-punginvaltuusto asetti 26 kaupungin ty-täryhteisölle yhteensä 62 toiminnallista tavoitetta.

Tytäryhteisöille asetetuista 62 ta-voitteesta toteutui 40 tavoitetta ja 4 tavoitetta jäi toteutumatta. Yhdeksän tavoitetta toteutui osittain ja yhdeksän toteutumista ei voitu arvioida. Tytäryh-teisöjen toiminnalliset tavoitteet on ra-portoitu yhteisökohtaisesti talousarvion toteumavertailu –osiossa.

Kaupungin omistamien yhtiöiden ja merkittävien säätiöiden (myös liikelai-tokset sekä mahdolliset peruskaupungin liiketoimintapotentiaalia omaavat koko-naisuudet) muodostamaa kokonaisuut-ta arvioidaan kerran valtuustokaudessa. Kokonaistarkastelussa käydään syste-maattisesti läpi kaupungin tytär- ja osak-kuusyhtiöt sekä säätiöt ja otetaan kantaa omistajan ja omistamisen näkökulmasta.

Toimintakertomus


Olennaiset konsernia koskevat tapahtumatSähkölaitos-konsernin vuoden 2016 isoim-mat investoinnit liittyivät kaukojäähdy-tyslaitoksen rakentamiseen Kaupinojalle, jäähdytysliiketoiminnan laajentamiseen sekä tuulivoimaosuuksien kautta saata-van sähkön määrän nostamiseen. Lisäksi konsernissa panostettiin muun muassa toiminnan kehittämiseen projektijohta-misen kautta. Sähkölaitos sai vuoden ai-kana kaksi merkittävää palkintoa, kun se huhtikuussa voitti Vuoden ilmastoteko -yleisöäänestyksen tamperelaisella pesu-riperheellään ja elokuussa Sähkölaitos sai toisen kerran Vuoden Reilu kaukolämpö -palkinnon.

TAMK, Tampereen yliopisto ja Tampe-reen teknillinen yliopisto kehittävät yhdes-sä Opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa uutta toimintamallia suomalaiseen kor-keakoulutukseen. Prosessin tavoitteena on uuden yliopistosäätiön muodostami-nen, johon yliopistot fuusioituvat ja jossa TAMK:sta Oy:stä tulee yliopistokonsernin tytäryhtiö. Tampere3 -hankkeeseen TAMK panosti vuoden 2016 aikana 330 000 eu-roa valtion perusrahoitusta. OKM myönsi TAMKille lisäksi hankkeeseen 500 000 euroa erillismäärärahaa, josta käytettiin v.2016 noin 170 000 euroa. Vuonna 2014 aloitettu liikuntahallin peruskorjaus val-mistui syksyllä 2016.

Tampereen Särkänniemi Oy:n liikevaih-to jäi viime vuodesta 5 % vaikka kävijä-määrät säilyivätkin ennallaan. Liikevaih-toon vaikuttaa edelleen talouden yleisesti huono tilanne. Alalla yleisesti liikevaihto laski jopa enemmän kuin Särkänniemellä. Yrityksessä jatkettiin edelleen säästöjen toteuttamista. Särkänniemen suurin inves-tointi vuonna 2016 oli X-laite, joka tavoitti hyvin tavoitellun kohderyhmän teinit ja hurjapäät.

Tredea Oy:lle vuosi 2016 oli muutoksi-en vuosi. Syksyn aikana yhtiössä tehtiin uutta elinkeinopoliittista ohjelmaa sekä suunnitelmaa uudesta toimintamallista. Tredean hallituksen kokoonpano muuttui vuoden aikana. Syksyllä tehtiin valmiste-luja Visit Tampere osakeyhtiön aloittami-seen liittyviä töitä.

Tampereen Palvelukiinteistöt Oy teki lähinnä perusparannusinvestointeja van-hoihin kiinteistöihin noin 1,8 miljoonalla eurolla. Laukontorin paviljonkirakennuk-sen toteutuksesta on sovittu. Hanke on ra-kennusluvasta tehdyn valituksen johdosta viivästynyt. Hankkeen arvioidaan valmis-tuvan keväällä 2018. Kangasalan koulutus-paloaseman investoinnista on sovittu ja hanke etenee niin, että tilat on tarkoitus ottaa käyttöön elokuussa 2018.

Tredu-Kiinteistöt Oy:n investoinnit etenevät verkostosuunnitelmassa pää-tetyllä tavalla. Toteutusvaiheessa olevat merkittävimmät hankkeet ovat Lempää-län Tredun ja lukion tilojen peruskorjaus ja uudisrakentaminen sekä Pirkkalan il-mailualan oppilaitoksen uudisrakenta-minen. Kangasalan oppilaitoksen toteu-tuksesta on päätetty ja suunnittelu on toteutusvaiheessa. Santalahdentien peruskorjaus valmistui joulukuussa. Tampereen Seudun Keskuspuhdistamo Oy:n puhdistamohankkeen valmistelu eteni toimintavuodan aikana suunnitellul-la tavalla.

Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n käytännön toiminta oli edellisten vuosien kaltaista. Sekä Tarastenjärvellä että Koukkujärvellä on tehty kaatopaikkojen käytöstä poisto-töitä ja työt jatkuvat edelleen. Tammer-voiman myötä yhdyskuntajätteen sijoit-taminen kaatopaikalle on lopetettu. Yhtiö valmisteli vuoden 2017 alussa alkanutta haja-asutusalueiden sako- ja umpikaivo-jen tyhjennystehtävän järjestämistä. In-vestoinneista merkittävin oli Tarastenjär-ven kaasuturbiinilaitoksen käyttöönotto ja Pirkan Putkikeräys Oy:n putkikeräys-järjestelmä -investoinnin rakentumisen edistyminen Vuoreksen kaupunginosassa.

Tampereen Vuokratalosäätiöllä on me-neillään yksi asuinkiinteistö ja yksi palve-lutalokiinteistö sekä yksi remonttikohde. Loppuvuoden aikana aloitettiin vielä kaksi uudiskohdetta ja yksi palvelutalokohde sekä kaksi remonttikohdetta. Vuoden ai-kana valmistuvien viiden uudiskohteen asuntomäärä on 232 asuntoa. Tampereen Vuokra-asunnot Oy käynnisti kesällä 2016 Luhtaan alueella 103 asunnon rakennus-hankkeen. Hanke valmistuu vuonna 2018.

Tullinkulman Työterveys Oy:n tilikausi oli yhtiön ensimmäinen kokonainen toimin-tavuosi. Pirkanmaan sairaanhoitopiiriltä 1.1.2016 ostettu työterveysliiketoiminta kas-vatti yhtiön liikevaihtoa noin 34 %. Vuosi sujui monessa mielessä yhtiömuotoisen Tullinkulman Työterveys Oy:n ja liiketoi-mintakaupan myötä yhtiölle siirtyneiden henkilöiden sekä kasvavan liiketoiminnan vakauttamisessa ja käytäntöjen yhtenäis-tämisen merkeissä. Liiketoimintakaupan myötä yhtiölle siirtyi noin 7000 uutta hen-kilöasiakasta ja kaksi uutta toimipistettä.

Tuomi Logistiikka Oy:n varsinainen toi-minta alkoi 1.1.2016, kun yhtiölle siirtyi Tampereen Logistiikka Liikelaitoksen liike-toiminta pois lukien vuokraamotoiminta sekä Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kun-tayhtymän materiaalipalvelut -nimisen vastuualueen liiketoiminta. Pirkanmaan sairaanhoitopiirin materiaalipalveluista va-rastotoimintojen liiketoiminta siirtyi yhtiöl-le 1.6.2016. Yhtiö harjoitti pääosan toimin-nastaan niiden hankintayksiköiden kanssa, joiden määräysvallassa se on. Toiminnan painopisteenä vuoden aikana oli liiketoi-mintojen toimivuuden ja jatkuvuuden var-mistaminen sekä asiakkaiden tarpeiden tur-vaaminen muutostilanteessa.

Arvio konsernin todennäköisestä tulevasta kehityksestäKonsernin taloudellisen kehityksen arvioi-daan jatkuvan pääosin nykyisen kaltaisena. Yhtiöiden taloudellisen aseman odotetaan hieman paranevan. Sähkölaitos-konsernin talous kohentui vuoden aikana merkittä-västi ja tämän odotetaan jatkuvan. Lisäksi vuokra-asuntoyhteisöjen taloudellinen ti-lanne on kohentunut edelleen ripeästi ja tä-mä tulee jatkumaan myös tulevaisuudessa. Pitkien korkojen matalaa tasoa on pyritty edelleen hyödyntämään korkosuojauksia tekemällä yhtiöissä joilla lainapääoman määrä on suuri.

Konsernin rakennetta tarkastellaan edel-leen kriittisesti ja varsinkin maakuntauu-distukseen peilaten. Infra-, tila- ja ruoka-huoltoliikelaitosten yhtiöittämisselvitykset pyritään tekemään vuoden aikana. Strate-gisesti merkityksettömien omistusten reali-sointia jatketaan.

Konsernin toiminnassa ja rakenteessa tapahtuneet muutokset

Toimintakertomus


Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä

Kaupungin konsernivalvonnan tarkoituk-sena on varmistaa, että konsernin toimin-ta on taloudellista ja tuloksellista, päätetyt tavoitteet saavutetaan, päätösten perus-teena oleva tieto on riittävää ja luotettavaa ja että lain säännöksiä, viranomaisohjeita ja toimielinten päätöksiä noudatetaan ja että omaisuus ja voimavarat turvataan.

Selonteko on laadittu tytäryhtiöiden johdon sekä konsernijohdon tekemän itsearvioinnin perusteella. Lisäksi omis-tajaohjaus käy vuosittain tavoite- ja omistajakeskustelut tytäryhteisöjen toimi-tusjohtajien ja hallitusten puheenjohtajien kanssa. Omistajakeskusteluissa käydään läpi yhtenä osa-alueena mm. tytäryhteisö-jen riskienhallintasuunnitelmien ja riski-kartoitusten sisältö ja ajantasaisuus, yhti-ön sisäisen valvonnan menettelyt ja hyvän hallinto- ja johtamistavan noudattaminen.

Toimivallan- ja vastuunjako konserniohjauksessaKaupunginvaltuusto päättää Kuntalain 14 §:n mukaan kuntastrategiasta, omistaja-ohjauksen periaatteista ja konsernioh-jeesta. Tampereen kaupunkikonsernin konsernivalvonnasta vastasi vuonna 2016 konsernijohto, johon kuuluivat kaupun-ginhallitus, pormestari ja konsernijohtaja, joita avusti konserniohjausyksikkö. Kau-punginhallituksen liiketoimintajaoston tehtävänä on ohjata ja valvoa omistajana yhtiöitä ja säätiöitä siten, että nämä toi-mivat valtuuston asettamien tavoitteiden mukaisesti.

Tampereen kaupunkikonserniin kuuluvat tytäryhtiöt ja säätiöt noudattavat toimin-nassaan kaupunginvaltuuston hyväksymää Tampereen kaupunkikonsernin tytäryhtei-söjen konserniohjetta sekä kaupunginhal-lituksen hyväksymää Hyvä hallinto- ja joh-tamistapa Tampereen kaupunkikonsernissa (Corporate Governance) -ohjetta.

Konserniohjauksen omistajaohjausyk-sikkö vastaa omistajapoliittisten linjaus-ten valmistelusta ja omistajaohjauksesta sekä konserniohjauksen kehittämisestä. Se järjestää säännöllisiä toimitusjohtajille

tarkoitettuja ja muita konserniyksikköjen toimintaan liittyviä kokous- ja koulutusti-laisuuksia. Konserniohjauksen toimivallan ja vastuujaon toimivuuden osalta ei ole havaittu huomautettavaa.

Ohjeiden anto kunnan edustajille tytäryhteisöissäLiiketoimintajaosto nimesi vuodelle 2016 kaupungin ehdokkaat yhtiöiden toimieli-miin ja tilintarkastajiksi. Yhtiökokous va-litsee toimielinten jäsenet ja tilintarkasta-jat. Tarkastuslautakunta huolehtii kunnan ja sen tytäryhteisöjen tilintarkastuksen yhteensovittamisesta. Sisäinen tarkastus avustaa pormestaria ja muuta konsernijoh-toa kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan, riskienhallinnan ja hyvän johtamis- ja hal-lintotavan asianmukaisuuden varmentami-sessa ja arvioinnissa. Konsernijohtaja mää-rää kaupungin edustajan yhtiökokouksiin.

Yhteisöjen toimivan johdon, toimitus-johtajan ja hallituksen jäsenten asian-tuntemus korostuu nimettäessä yhtiön toimivaa johtoa ja valittaessa hallituksen jäseniä erityisesti konsernin ja sen yh-teisöjen voimakkaissa kehitystilanteissa. Vuonna 2016 tehdyissä hallitusjäsenten valinnoissa toteutui aikaisempaan näh-den muiden kuin luottamushenkilöjäsen-ten suurempi määrä. Konserniohjauksen omistajaohjausyksikkö järjestää tytär-yhteisöjen toimielinten jäsenille niiden toimintaan liittyvää koulutustoimintaa. Samoin omistajaohjausyksikkö organisoi hallitustyöskentelyn arvioinnin vuosittain tytäryhteisöjen hallituksen jäsenille ja ra-portoi tuloksista kaupunginhallituksen lii-ketoimintajaostolle.

Konserniohjeen periaatteiden mukai-sesti yhteisöjen tulee jo valmisteluvai-heessa hankkia omistajan ennakkokäsitys tehdessään päätöstä merkittävästä asias-ta. Tytäryhteisön hallituksen puheenjoh-tajan velvollisuutena on valvoa, että en-nakkokäsitys on haettu ja että se kirjataan pöytäkirjaan hallituksen kokouksessa, kun merkittävästä asiasta tehdään päätös. Omistajaohjauksen arvioinnin perusteella

ohjeiden antoon kaupungin edustajille ty-täryhteisöissä ei ole huomautettavaa.

Konsernitavoitteiden asettamista ja toteutumista koskeva arviointi Konsernitavoitteiden toteutumista selvi-tetään toimintakertomuksen erillisessä luvussa. Kaupungin tytäryhteisöille ase-tetaan valtuuston toimesta toiminnan ja talouden tavoitteita, joiden toteutumista seurataan kaupungin normaalien seuran-tajärjestelmien mukaisesti. Tytäryhteisöil-tä edellytetään omassa toiminnassaan hy-vää johtamis- ja hallintotapaa.

Omistajastrategioiden toteutus etenee Kaupunginvaltuuston vuonna 2010 päät-tämien omistajapoliittisten linjausten mukaisesti kaupungin omistamien yhti-öiden ja merkittävien säätiöiden muo-dostamaa kokonaisuutta arvioidaan kerran valtuustokaudessa. Vuonna 2015 kaupunginhallituksen liiketoimintaja-osto päätti ensimmäistä kertaa tytäryh-teisöjä koskevasta omistajastrategiasta. Yhtiökohtaisten omistajastrategioiden laadinnan taustalla oli tarve muodostaa näkemys omistuksen tavoitteista ja ke-hittämisvisiosta pidemmällä aikavälillä. Omistajastrategiatyön yhteydessä tytär-yhteisöt salkutettiin neljään eri kategori-aan. Valitun salkutusvaihtoehdon pohjal-ta yhtiöomistukselle laadittiin omistajan tahtotilaa kuvaavat kehittämistavoitteet. Vuosina 2015 - 2016 omistajastrategioista viestittiin hallituksen jäsenille ja yhtiön johdolle. Vuoden 2016 aikana omistajaoh-jausyksikkö on toteuttanut tai ollut mu-kana toteuttamassa omistajastrategian mukaisia käytännön toimenpiteitä yhtiö-tasolla. Yhtenä esimerkkinä omistajalinja-usten toteuttamisesta oli mm. kaupungin omistamien opiskelija-asuntoyhteisöjen fuusio 31.8.2016. Kaupungin omistajaoh-jauksen periaatteet ja konserniohje tul-laan päivittämään 2017 vuoden aikana uutta kuntalakia, kaupungin toimintamal-lia ja hallintosääntöä vastaavaksi.

Toimintakertomus


Tytäryhteisöjen toiminnan tuloksellisuuden ja taloudellisen aseman seuranta, analysointi ja raportointiYhteisöille asetettujen toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumis-ta sekä yhteisöjen taloudellista kehitystä ja tunnuslukuja seurataan säännöllisesti. Vuosittain omistajaohjaus laatii myös laa-jan raportin Tampereen kaupungin tytär- ja osakkuusyhteisöjen toiminnasta, joka sisältää omistajaohjausyksikön tekemän tilinpäätösanalyysin jokaisesta yhtiöstä ja toimiala-analyysia tärkeimmistä konserni-yhtiöistä.

Taloudellisten tunnuslukujen lisäksi ar-vioidaan yritysten sisäistä toimintatapaa kaupunkikonsernin sisäisen arviointijär-jestelmän avulla. Riskiprofiilia arvioidaan konserniyhteisön toimialan, taseen, kau-pungin laina- ja takausvastuiden ym. pe-rusteella. Tarvittaessa yhteisössä tehdään selvitys taloudellisesta asemasta. Selvitys tai tutkimus tehdään osakepääoman ko-rottamisesta tai alentamisesta, fuusiosta tai diffuusiosta, lainan tai takauksen myön-tämisestä tai muusta erityisestä syystä. Suoritetun itsearvioinnin perusteella kon-serniyhteisöjen toiminnan tuloksellisuu-den ja taloudellisen aseman seurannan, analysoinnin ja raportoinnin toimivuuteen ei ole huomautettavaa.

Keskitettyjen konsernitoimintojen ja konsernipalvelujen käyttö sekä siirtohinnoittelun kustannusvastaavuusKaupunkikonsernin yhteisöillä on mahdol-lisuus käyttää hyväkseen sijoitus- ja laina-asioissa konsernipankkia, hankinnoissa keskitettyä hankintatointa, tietojenkäsit-telyssä konsernin tietohallintoa sekä muita konsernin palveluja. Tytäryhteisöille esitel-lään säännöllisesti konsernin mahdollista-mia palveluja.

Ongelmallisissa lakiasioissa ja yh-tiöjärjestyksen muutostilanteissa kon-serniohjausyksikkö käyttää kaupungin konserniohjauksen hallintoyksikön lakiasi-antuntijoiden palveluita. Siirtohinnoitte-lun ei ole raportoitu aiheuttaneen kiistoja.

Riskienhallintajärjestelmien toimivuus tytäryhteisöissäTytäryhteisöjen riskienhallintaa ja sen pe-riaatteita ohjataan kaupunginvaltuuston päätöksen Sisäisen valvonnan ja riskien-hallinnan perusteet sekä konserniohjeen ja Corporate Governance –ohjeen avulla. Kaupunkikonsernin tytäryhteisöissä kun-kin yhteisön hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat yhteisön sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan asianmukaisuudesta lain-säädännön ja konserniohjeen mukaisesti. Konsernijohdon tehtävänä on valvoa tytär-yhteisöjen sisäisen valvonnan ja riskien-hallinnan järjestämisen asianmukaisuutta

ja tuloksellisuutta. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisen asianmu-kaisuuden valvonnan osalta keskeisessä roolissa ovat vuosittain käytävät omista-jakeskustelut, jossa riskienhallintadoku-mentit käydään läpi. Lisäksi on tehty mää-räajoin selvityksiä yhteisöjen johtamisen, valvonnan ja riskienhallinnan tilasta ja kehityksestä. Tytäryhteisöjen hallitusten systemaattista sisäisen valvonnan ja ris-kienhallinnan riittävyyden arviointia tulee kehittää ja samalla selkeyttää tytäryhtei-söjen ja konserniohjauksen välistä ohja-usta ja tiedonvälitystä. Kaupunkikonsernin näkökulmasta riskialueina voidaan mai-nita tukipalveluiden organisointi Sote- ja maakuntauudistuksessa ja uudistuksessa esimerkiksi kaupungin tukipalveluja tar-joavien in house -yhtiöiden rooli. Sote- ja maakuntauudistukseen liittyvänä riskialu-eena on myös Voimaanpanolain mukainen menettely ja lain tulkinta maakunnalle siir-tyvistä kunnan omistamista sosiaali- ja ter-veydenhuollon palvelujen järjestämistä tai tuottamista harjoittavien osakeyhtiöiden osakkeista. Näiltä osin taloudellisia riskejä tulee pyrkiä hallitsemaan ja ennakoimaan ja tehdä tarvittavat kaupungin edun mu-kaiset ratkaisut hyvissä ajoin.

Kaupunkikonsernin riskienhallinta ja sen seuranta on vastuutettu konsernijoh-don osalta ja konsernin tytäryhteisöissä ei ole havaittu merkittäviä strategisia tai operatiivisia riskejä.

Vuoden 2016 lopussa kaupunkikonserniin kuului 51 tytäryhteisöä, joista Maisansalo Oy:tä ja Suomen Itämeri-Instituutin sää-tiötä ei yhdistelty tilinpäätökseen. Maisan-salo Oy:llä ei ollut toimintaa tilikaudella, ja Suomen Itämeri-Instituutin säätiön yhdis-telemättä jättämisellä ei ole olennaista vai-

Konsernirakenne

kutusta konsernin omaan pääomaan. Konser-nitilinpäätökseen yhdisteltiin myös kaikki 3 kuntayhtymää, joissa kaupunki on jäsenenä. Konserniin kuului myös 13 osakkuusyhteisöä ja 3 yhteisyhteisöä. Konsernitilinpäätökseen yhdisteltiin konsernin kannalta olennaiset osakkuusyhteisöt, joita oli 9.

Tampereen konsernitilinpäätöksen yhdisteltävät yhteisöt 2016 2015

Tytäryhteisöt

Yhtiöt

Kiinteistö- ja asuntoyhtiöt 19 21

Kunnallista liiketoimintaa harjoittavat yhtiöt 27 26

Säätiöt 5 5

Kuntayhtymät 3 4

Osakkuusyhteisöt 9 10

Yhteensä 63 66

Tilikauden aikana perustettiin uu-si tytäryhteisö, Tampereen Raitiotie Oy. Kaupungin omistusosuus Haukiluoman Liikerakennus Oy:stä nousi osakkeiden hankinnan myötä sekä Suomen Hopealinja Oy:stä osakepääoman korotuksen kautta. Kaupungin omistusosuus pieneni Tampe-reen Seudun Keskuspuhdistamo Oy:stä ja Pirkan Putkikeräys Oy:stä osakasmäärän kasvun vuoksi sekä Vuores Palvelu Oy:stä osakkeiden myynnin kautta. Tampereen Sokeain Kiinteistö Oy:n osakkeet myy-tiin kaikki tilikauden aikana ja omistus Hämeen Päihdehuollon kuntayhtymässä lakkasi kuntayhtymän purun myötä. Tytär-yhteisöistä Kiinteistö Oy Opintanner ja In-sinöörioppilastalo Oy fuusioituivat Pirkan Opiskelija-asunnot Oy:öön.

Toimintakertomus


Konsernitilinpäätös

Konsernituloslaskelma1.1. - 31.12.2016 1.1. - 31.12.2015


Toimintatuotot 1 105 554 1 057 088

Toimintakulut -2 117 881 -2 064 237

Osuus osakkuusyhteisöjen voitosta 19 195 4 269

Toimintakate -993 132 -1 002 880

Verotulot 896 213 886 853

Valtionosuudet 374 980 358 900


Korkotuotot 1 201 1 532

Muut rahoitustuotot 2 266 6 317

Korkokulut -25 522 -26 553

Muut rahoituskulut -2 551 -4 021

Vuosikate 253 456 220 149

Poistot ja arvonalentumiset

Suunnitelman mukaiset poistot -181 145 -188 411

Omistuksen eliminointierot 86 -3

Arvonalentumiset -2 038 0

Satunnaiset erät 455 0

Tilikauden tulos 70 813 31 734

Tilinpäätössiirrot 3 223 423

Tilikauden verot -10 645 -6 901

Laskennalliset verot -2 474 -3 244

Vähemmistöosuudet -2 246 -3 348

Tilikauden ylijäämä 58 671 18 664

KONSERNITULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT

Toimintatuotot / Toimintakulut, % 52 51

Vuosikate / Poistot, % 138 117

Vuosikate, euroa / asukas 1 110 978


Toimintatuotot prosenttia toimintakuluista = 100 * Toimintatuotot / Toimintakulut Vuosikate prosenttia poistoista = 100 * Vuosikate/Poistot ja arvonalentumiset Vuosikate, euroa / asukas = Vuosikate/Asukasmäärä

Konsernituloslaskelman analysointi

Konsernituloslaskelman toteumaKonsernituloslaskelma kuvaa koko kau-punkikonsernin kannattavuutta. Konserni-tuloslaskelma osoittaa kaupunkikonsernin tilikauden tuloksen siten kuin konserniyh-teisöt olisivat yksi kokonaisuus. Konserni-tilinpäätöksessä konserniyhteisöjen eril-listilinpäätöksistä vähennetään konsernin sisäiset tuotot ja kulut, sisäinen voitonja-ko, sisäiset katteet ja vähemmistöosakkai-den osuudet toiminnan tuloksesta.

Konsernin positiivinen tuloskehitys jat-kui vuonna 2016 ja tilikauden tulos muo-dostui 70,8 milj. euroa positiiviseksi. Tulos parani edelliseen vuoteen nähden 39,1 milj. euroa (123 %). Tilikauden ylijäämä verojen, vähemmistöosuuksien ja tilin-päätössiirtojen jälkeen oli 58,7 milj. euroa. Toimintakatteeksi muodostui -993,1 milj. euroa, mikä oli 9,7 milj. euroa edellisvuo-tista parempi. Nettomenojen kasvu oli siten kaupunkikonsernissa negatiivinen, -1,0 prosenttia. Edellisenä vuonna kaupun-kikonsernin nettomenot kasvoivat 0,5 pro-senttia. Kaupungin nettomenojen kasvu oli vuonna 2016 1,9 prosenttia.

Konserniyhteisöjen tuloksen muodostuminenKonserniyhteisöjen erillistilinpäätösten yhteenlaskettu tilikauden tulos ennen kon-sernieliminointeja oli noin 46 milj. euroa. Kun huomioidaan konsernitilinpäätöksen eliminointien ja yhdistelykirjausten vai-kutus tulokseen, kaupunkikonsernin tu-lokseksi muodostui 70,8 milj. euroa. Mer-kittävimmät konsernin tulosta parantavat eliminointi- ja yhdistelykirjaukset liittyivät poistoihin ja konsernin osuuteen osak-kuusyhteisöjen voitosta. Konserniyhtei-söjen yhteenlasketuista toimintatuotoista ja toimintakuluista eliminoitiin konserni-yhteisöjen välisiä sisäisiä liiketapahtumia yhteensä noin 270 milj. eurolla. Konserni-yhteisöjen tuloskehityksen analysoinnissa ei ole huomioitu konsernieliminointien vaikutusta, ellei toisin ole mainittu.

Toimintakertomus


Konsernituloslaskelman analysointi

Kaupungin tilikauden tulokseksi muo-dostui -21,3 milj. euroa, mikä oli 17,1 milj. euroa edellisvuotista parempi. Kaupungin tuloksen toteutumista on analysoitu tar-kemmin toimintakertomuksen kohdassa Tilikauden tuloksen muodostuminen.

Tampereen Sähkölaitos -konsernin ta-lous kehittyi vuonna 2016 suotuisasti. Tu-los ennen veroja ja vähemmistöosuuksia oli 31,9 milj. euroa positiivinen, kun edel-lisen vuoden tulos oli 12,3 milj. euroa. Ti-likauden ylijäämäksi muodostui 25,2 milj. euroa. Konsernin liikevaihdon kasvu oli 3,3 milj. euroa (1,2 %). Kannattavuuden para-nemisen taustalla oli Sähkölaitoksen ener-giakäänne eli kotimaisiin ja uusiutuviin polttoaineisiin perustuvaan kaukolämmön erillistuotantoon panostamisen jatkami-nen, kaasuriippuvuuden vähentäminen ja sähkösuojauksissa onnistuminen. Edellä esitetyissä luvuissa ei ole huomioitu kon-sernieliminointien vaikutusta. Kun tarkas-telussa huomioidaan lisäksi Sähkölaitok-sen yhtiöittämisen yhteydessä syntyneen sisäisen katteen käsittely konsernitilinpää-töksessä, paranee Sähkölaitos-konsernin vaikutus kaupunkikonsernin tulokseen 11,0 milj. eurolla. Sähkölaitos-konsernin kirjanpidossa sisäinen kate ja liikearvo poistetaan vaikutusaikanaan kuluksi, mut-ta konsernitilinpäätöksessä tämä kulukir-jaus eliminoidaan. Tilikaudella 2016 Säh-kölaitos-konserni kirjasi poistoja sisäisistä katteista 11,0 milj. euroa.

Myös kaupunkikonsernin asuntoja kiinteistöyhtiöillä oli edellisvuoden tapaan merkittävä vaikutus konsernin positiivi-seen tulokseen. Tampereen Vuokratalosää-tiön tilikauden tulos oli 9,3 milj. euroa, mi-kä oli 0,6 milj. euroa vuoden 2015 tulosta heikompi. Toteutunut tulos oli budjetoitua parempi. Tampereen Vuokra-asunnot Oy:n tilikauden tulos (3,6 milj. euroa) parani edelliseen vuoteen nähden 0,5 milj. euroa talouden kehityttyä ennakoitua paremmin. Tampereen Kotilinnasäätiön tilikauden tu-los muodostui 1,3 milj. euroksi, mikä oli 1,7

milj. euroa edellisvuotista heikompi. Liike-vaihdon kasvu jäi pieneksi johtuen edel-lisenä vuonna kirjatusta kertaluonteisesta myyntitulosta. Muutamissa kuluerissä oli kasvua vuoteen 2015 nähden, mutta ko-konaisuutena kulut pysyivät kohtuullisel-la tasolla. Pohjolan Kotilinnan ja Pispan-linnan kiinteistöt valmistuivat etuajassa, mikä kasvatti vuokratuottoja ja poistoja. Vilusen Rinne Oy:n tilikauden tulos oli 2,4 milj. euroa, mikä oli hieman edellisvuotista ja parempi. Toteutunut tulos oli budjetoi-tua parempi.

Pirkanmaan Jätehuolto -konsernin tili-kauden tulos oli 2,6 milj. euroa, mikä oli 2,2 milj. euroa edellisvuotista heikompi. Konsernin liikevaihto laski 6,1 milj. euroa johtuen Tammervoiman hyötyjätelaitok-sen käyttöönoton myötä saavutetuista kustannussäästöistä ja niiden siirtämises-tä asiakashintoihin. Myös maajätteitä vas-taanotettiin käsiteltäväksi edellisvuotista vähemmän. Konsernin toimintakulut pie-nenivät 3,3 milj. euroa.

Finnpark-konsernin tulos toteutui 4,2 milj. eurona, mikä oli 0,2 milj. euroa edel-lisvuotista parempi.

Tampereen Särkänniemi Oy:n liikevaih-to pieneni 5 prosenttia, vaikka kävijämää-rät säilyivätkin ennallaan. Liikevaihtoon vaikutti edelleen yleisesti heikko talousti-lanne. Säästöjen toteuttamista jatkettiin, ja tilikauden tulokseksi muodostui -0,3 milj. euroa, mikä oli 1,0 milj. euroa edel-lisvuotista heikompi.

Kaupunkikonsernin osuus Pirkanmaan sairaanhoitopiirin tuloksesta oli 7,8 milj. euroa, mikä oli 1,3 milj. euroa edellisvuo-tista parempi. Vuoden 2016 alusta toi-mintansa aloittaneen Tuomi Logistiikan tilikauden tulos muodostui positiiviseksi 1,3 milj. euroksi.

Konsernin tuloksen muodostuminenKonsernin tytäryhteisöjen suotuisan tu-loskehityksen lisäksi konsernin osakkuus-yhteisöjen merkitys tilikauden tuloksen

kannalta kasvoi päättyneellä tilikaudella. Kaupunkikonsernin osuus osakkuusyhtei-söjen voitosta toteutui 19,2 milj. eurona ja kasvua vuoteen 2015 verrattuna syntyi 14,9 milj. euroa. Ylivoimaisesti suurin osa toteumasta muodostui YH Kodit -konser-nin tuloksesta, josta kaupunkikonsernin osuus oli 18,5 milj. euroa. Konsernin poik-keuksellisen hyvän 55,5 milj. euron tulok-sen taustalla oli 1 800 Tampereen ja Tu-run seudulla sijainneen asunnon myynti Työeläkevakuutusyhtiö Elolle ja kaupasta syntynyt myyntivoitto. Kaupunkikonser-nin osuus Coxa Oy:n tuloksesta oli 0,5 milj. euroa.

Kaupunkikonsernin rahoitustuotot ja -kulut toteutuivat yhteensä -24,6 milj. eu-rona, mikä on 2,2 milj. euroa enemmän kulua kuin vuonna 2015. Merkittävin muu-tos oli muiden rahoitustuottojen 4,1 milj. euron pieneneminen, mikä aiheutui kau-pungin konsernin ulkopuolelta saatujen rahoitustuottojen pienenemisestä.

Konserniyhteisöjen erillistilinpäätösten rahoitustuottojen ja -kulujen toteuma oli yhteensä nettona 17,4 milj. euroa. Konser-nitilinpäätöksen rahoitustuottojen ja -ku-lujen toteuma oli -24,6 milj. euroa, koska konserniyhteisöjen muilta konserniyhtei-söiltä saadut osingot eliminoidaan konser-nitilinpäätöstä laadittaessa. Osinkotuotot kirjataan saajalla muihin rahoitustuottoi-hin, mutta osingon maksajalla osingon maksu ei vaikuta tilikauden tulokseen, jo-ten sisäisten osinkojen eliminointi heiken-tää konsernin tulosta erillistilinpäätösten yhteenlaskettuun tulokseen verrattuna.

Poistot ja arvonalentumiset toteutuivat 5,3 milj. euroa edellisvuotista pienempinä 183,1 milj. eurona. Pääasiallisesti muutos aiheutui kaupungin vuonna 2015 kirjaa-mista 8,5 milj. euron arvonalentumisista.

Tilinpäätössiirrot muodostuivat lähinnä kaupungin rahastojen vähennyksistä. Tili-kauden verot kasvoivat 3,7 milj. eurolla lä-hinnä Sähkölaitos-konsernin positiivisesta tuloskehityksestä johtuen.

Toimintakertomus


Konsernin rahoituslaskelma

1.1. - 31.12.2016 1.1. - 31.12.2015


Toiminnan rahavirta

Vuosikate 253 456 220 149

Satunnaiset erät 455 0

Tilikauden verot -10 645 -6 901

Tulorahoituksen korjauserät -34 709 -15 010

208 556 198 238


Investointimenot -384 765 -360 510

Rahoitusosuudet investointimenoihin 5 328 10 990

Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 24 138 34 154

-355 299 -315 365

Toiminnan ja investointien rahavirta -146 743 -117 127



Antolainasaamisten lisäykset -194 -18

Antolainasaamisten vähennykset 5 614 660

5 420 641


Pitkäaikaisten lainojen lisäys 197 542 28 486

Pitkäaikaisten lainojen vähennys -85 297 -72 729

Lyhytaikaisten lainojen muutos -11 314 -1 315

100 930 -45 558

Oman pääoman muutokset 2 241 5 438

Muut maksuvalmiuden muutokset

Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset -157 858

Vaihto-omaisuuden muutos 1 429 -7 827

Saamisten muutos 2 006 3 654

Korottomien velkojen muutos 40 516 21 829

43 794 18 514

Rahoituksen rahavirta 152 385 -20 964

Rahavarojen muutos 5 643 -138 091

Rahavarat 31.12. 192 670 187 027

Rahavarat 1.1. 187 027 325 119

5 643 -138 091

RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT

Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta, 1000 €

-588 767 -531 315

Investointien tulorahoitus, % 67 63

Lainanhoitokate 3 2


Toiminnan ja investointien rahavirta ja sen kertymä, €Toiminnan ja investointien rahavirta välituloksen viiden vuoden kertymän avulla seurataan investointien omarahoituksen toteutumista pitemmällä aikavälillä.Investointien tulorahoitus 100 * Vuosikate / Investointien omahankintameno Investointien omahankintamenolla tarkoitetaan rahoituslaskelman pysyvien vastaavien lisäyksiä joista on vähennetty rahoituslaskelmaan merkityt rahoitusosuudet. Lainanlyhennyksillä tarkoitetaan rahoituslaskelman mukaisia pitkäaikaisten lainojen lyhennyksiäLainanhoitokate (Vuosikate + Korkokulut) / (Korkokulut + Lainanlyhennykset) Kassan riittävyys, pv 365 * Rahavarat 31.12. / Kassasta maksut tilikaudella

Toimintakertomus


Konsernin rahoituslaskelman analysointi

Konsernin rahoituslaskelma kuvaa kon-sernin toiminnasta aiheutuvia rahavirtoja huomioimatta kaupunkikonsernin sisäisiä liiketapahtumia. Vuoden 2016 aikana kon-sernin rahavarat lisääntyivät 5,6 milj. eu-rolla, joten rahavarat 31.12.2016 olivat 192,7 milj. euroa.

Konsernin vuoden 2016 toiminnan ra-havirta toteutui 208,6 milj. eurona, mikä oli 10,3 milj. euroa edellisvuotista parem-pi. Toiminnan rahavirtaa vahvisti edellistä vuotta parempi vuosikate. Vuosikate to-teutui 33,3 milj. euroa edellistä vuotta suu-rempana, 253,5 milj. eurona. Vuosikatteen kehitystä on analysoitu konsernin tuloslas-kelman analysoinnin yhteydessä.

Tulorahoituksen korjauserissä vuosi-katetta oikaistaan kaupunkikonsernin saamien pysyvien vastaavien hyödyk-keiden luovutusvoittojen ja -tappioiden, osakkuusyhteisöjen tulososuuksien, osak-kuusyhteisöiltä saatujen osinkojen sekä pakollisten varausten muutosten osalta. Osakkuusyhteisöjen tulososuus eliminoi-daan rahoituslaskelmalla, koska kyseessä ei ole rahavirta. Tulorahoituksen korjau-serät toteutuivat 19,7 milj. euroa edellis-vuotta suurempina. Pysyvien vastaavien luovutusvoittoja toteutui 21,1 milj. euroa, mikä oli 5,8 milj. euroa enemmän kuin vuonna 2015. Olennaisia luovutustappioita ei vuonna 2016 syntynyt. Osakkuusyhtei-söjen tulososuudet olivat 19,2 milj. euroa, joten kasvua edellisvuoteen nähden syntyi 14,9 milj. euroa. YH Kodit -konsernin tu-lososuus kasvoi 14,5 milj. eurolla johtuen konsernin poikkeuksellisen hyvästä tulok-sesta, joka aiheutui 1 800 asunnon myyn-nistä Eläkevakuutusyhtiö Elolle. Pakolliset varaukset kasvoivat tilikaudella 2016 2,1 milj. eurolla.

Konsernin investointihyödykkeisiin käyttämä rahavirta oli 355,3 milj. euroa, mikä oli 39,9 milj. euroa edellisvuotista enemmän. Investointien bruttomenot oli-vat 384,8 milj. euroa ja kasvua edelliseen vuoteen nähden syntyi 24,3 milj. euroa. Kaupungin osuus investoinneista oli kon-sernin suurin. Kaupungin konsernin ulkoi-set investoinnit olivat noin 218 milj. euroa. Kaupungin investointeja on analysoitu kaupungin investointien toteumavertailun ja rahoituslaskelman analyysien yhtey-dessä. Sähkölaitos-konsernin investoinnit vuonna 2016 olivat 37,7 milj. euroa, mikä oli 5,1 milj. euroa edellisvuotta vähemmän. Sähkölaitoksen suurimmat investoinnit liittyivät kaukojäähdytyslaitoksen raken-tamiseen Kaupinojalle, jäähdytysliiketoi-minnan laajentamiseen sekä tuulivoima-osuuksien kautta saatavan sähkön määrän nostamiseen. TREDU-Kiinteistöt Oy inves-toi vuonna 2016 33,1 milj. eurolla, mikä oli 19,4 milj. euroa enemmän kuin vuonna 2015. Investoinneista toteutusvaiheessa olivat Lempäälän Tredun ja lukion tilojen peruskorjaus ja uudisrakentaminen sekä Pirkkalan ilmailualan oppilaitoksen uu-disrakentaminen. Lisäksi Santalahdentien peruskorjaus valmistui joulukuussa 2016. Kaupunkikonsernin osuus Pirkanmaan sai-raanhoitopiiri -konsernin investoinneista oli 29,2 milj. euroa. Tampereen Vuokratalo-säätiön investoinnit olivat 21,8 milj. euroa ja Kotilinnasäätiön 9,7 milj. euroa.

Rahoitusosuuksia saatiin konsernin ul-kopuolelta lähinnä rakennusinvestointei-hin yhteensä 5,3 milj. eurolla, mikä oli 5,7 milj. euroa edellisvuotista enemmän. Pysy-vien vastaavien hyödykkeiden luovutustu-lot pienenivät noin 10 milj. eurolla. Vuonna 2016 luovutustuloja kertyi 24,1 milj. euroa,

josta kaupungin konsernin ulkopuolelta saamat luovutustulot muodostivat 17,8 milj. euroa.

Konsernin toiminnan ja investointien rahavirta oli tilinpäätöksessä 2016 yhteen-sä 146,7 milj. euroa negatiivinen. Toimin-nan rahavirroilla ei siis pystytty kattamaan investointimenoja lähinnä konsernin korkeasta investointitasosta johtuen. Tu-lorahoituksen riittävyyttä kuvaava inves-tointien tulorahoitusprosentti kuitenkin koheni edellisen vuoden tilinpäätöksen ta-sosta ollen 67 prosenttia. Toiminnan ja in-vestointien rahavirran kertymä viiden vuo-den ajalta oli voimakkaasti negatiivinen, 588,8 milj. euroa, mikä aiheutuu lähinnä kaupungin negatiivisesta kertymästä.

Konsernin rahoituksen rahavirta toteutui vuoden aikana 152,4 milj. euroa positiivise-na. Kaupunkikonsernin lainakanta kasvoi tilikauden aikana 100,9 milj. eurolla, mistä suurin osa syntyi kaupungin lainamäärän kasvusta 89,5 milj. euroa. Pirkanmaan sai-raanhoitopiirin lainamäärä kasvoi 28,0 milj. eurolla ja TREDU-Kiinteistöt Oy:n lainamää-rä 17,9 milj. eurolla. Sähkölaitos-konserni lyhensi lainojaan 14,0 milj. eurolla. Muut maksuvalmiuden muutokset 43,8 milj. eu-roa muodostuivat lähinnä korottomien vel-kojen muutoksesta 40,5 milj. euroa.

Kaupunkikonsernin rahavarat tilikauden lopussa olivat 192,7 milj. euroa. Tilinpäätök-sen rahavaroilla olisi katettu 27 päivän ajan kaikki toiminnan aiheuttamat kassastamak-sut. Kaupunkikonsernin lainanhoitokate tilinpäätöshetkellä oli kolme, joka ilmaisee konsernin lainanhoitokyvyn vuoden 2016 lopussa olevan hyvä. Konsernin kassan riit-tävyys oli samalla tasolla kuin edellisessä tilinpäätöksessä ja lainanhoitokate parani edelliseen tilinpäätökseen verrattuna.

Toimintakertomus


KonsernitaseVASTAAVAA 31.12.2016 31.12.2015


PYSYVÄT VASTAAVAT


Aineettomat oikeudet 16 618 12 857

Muut pitkävaikutteiset menot 124 171 101 591

Ennakkomaksut 440 4 446

141 229 118 894


Maa- ja vesialueet 205 004 184 432

Rakennukset 1 440 109 1 371 248

Kiinteät rakenteet ja laitteet 660 640 620 358

Koneet ja kalusto 97 821 95 103

Muut aineelliset hyödykkeet 33 597 33 991

Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 270 203 235 280

2 707 373 2 540 411

Sijoitukset

Osakkuusyhteisöosuudet 57 870 38 712

Muut osakkeet ja osuudet 21 859 19 498

Joukkovelkakirjalainasaamiset 0 150

Muut lainasaamiset 3 332 4 318

Muut saamiset 994 5 278

84 055 67 956

TOIMEKSIANTOJEN VARAT 4 342 2 863

VAIHTUVAT VASTAAVAT

Vaihto-omaisuus 40 697 42 126

Saamiset

Pitkäaikaiset saamiset 13 731 26 890

Lyhytaikaiset saamiset 183 866 174 805

Rahoitusarvopaperit 37 234 46 090

Rahat ja pankkisaamiset 155 436 140 937

VASTAAVAA YHTEENSÄ 3 367 963 3 160 972

Konsernitaseen analysointi

Kaupunkikonsernin taseen loppusumma oli 3 368,0 milj. euroa. Kasvua edelliseen vuoteen nähden on 207,0 milj. euroa. Konsernitaseen vertailutietoa on muu-tettu Tampereen Sähkölaitos -konsernin tilinpäätökseen tehdyn oikaisun johdos-ta. Oikaisu on kirjattu konsernin omaan pääomaan edellisten tilikausien virheen korjauksena. Oikaisun perusteena on Sähkölaitos-konsernissa vuonna 2016 val-miiksi saatu tietojärjestelmähanke, jonka seurauksena pystytään laskemaan etälu-ettavien mittareiden lukemiin perustuva

sopimuskohtainen, todellinen myynti. Aiemmin sopimuskohtaista myyntiä ei ollut mahdollista laskea laskutuskausien keskellä, joten tilinpäätöksessä liikevaih-don määrä perustui osittain laskennalli-siin arvioihin. Hankkeen valmistuttua on voitu jälkikäteen todeta, että liikevaihto ja saamiset on laskettu aikaisemmissa ti-linpäätöksissä liian pieniksi, ja nyt myyn-tisaamiset on oikaistu vastaamaan uuden järjestelmän osoittamaa oikeaa saldoa. Korjauksen vaikutus konsernin Edellis-ten tilikausien ylijäämään on positiivinen

15,1 milj. euroa, myyntisaamisiin 17,0 milj. euroa ja pakollisiin varauksiin 1,9 milj. euroa.

Konsernitaseen loppusumman kasvu tu-lee pääasiassa pysyvien vastaavien kasvus-ta. Taseen vastaavista noin 87 prosenttia muodostuu pysyvien vastaavien hyödyk-keistä (2 932,7 milj. euroa). Pysyvät vastaa-vat kasvoivat tilikauden aikana 205,4 milj. euroa (7,5 %). Suurinta kasvu oli aineel-listen hyödykkeiden ryhmässä, 167,0 milj. euroa (6,6 %). Rakennusten tasearvo kas-voi 68,9 milj. eurolla, josta Kotilinnasääti-ön rakennusten tasearvon kasvu muodosti 32,9 milj. euroa, kaupungin kasvu 23,9 milj. euroa ja TREDU-Kiinteistöt Oy:n kasvu 17,5 milj. euroa. Kotilinnasäätiön rakennusten kasvu aiheutui etuajassa valmistuneista suurista investoinneista, Pohjolan Kotilin-nan rakentamisesta ja Pispanlinnan perus-parannuksesta. Kaupungin investointeja on analysoitu kaupungin investointien to-teumavertailun ja rahoituslaskelman ana-lysoinnin yhteydessä. TREDU-Kiinteistöjen investoinneista Santalahdentien peruskor-jaus valmistui joulukuussa 2016.

Rakentamisinvestoinnit kasvattivat myös kiinteiden rakenteiden ja laitteiden tase-erää, joka kasvoi 40,3 milj. eurolla sekä ennakkomaksuja ja keskeneräisiä hankin-toja, jotka kasvoivat 34,9 milj. eurolla. Kiin-teiden rakenteiden ja laitteiden kasvusta 26,3 milj. euroa muodostui kaupungin ko. tase-erän kasvusta. Sähkölaitos-konsernin investoinnit kasvattivat kiinteitä rakentei-ta ja laitteita 8,7 milj. eurolla. Vuonna 2016 Sähkölaitos-konserni investoi muun muas-sa kaukojäähdytyslaitoksen rakentamiseen Kaupinojalle sekä jäähdytysliiketoiminnan laajentamiseen. Ennakkomaksut ja kesken-eräiset hankinnat kasvoivat eniten kaupun-gilla (31,9 milj. euroa) ja TREDU-Kiinteistöil-lä (22,6 milj. euroa). TREDU-Kiinteistöjen merkittävimmät keskeneräiset hankkeet olivat Lempäälän Tredun ja lukion tilojen peruskorjaus ja uudisrakentaminen sekä Pirkkalan ilmailualan oppilaitoksen uudisra-kentaminen. Kotilinnasäätiön keskeneräiset hankinnat pienenivät 25,9 milj. eurolla mer-kittävien rakennusinvestointien valmistut-tua vuonna 2016.

Muut pitkävaikutteiset menot kasvoivat tilikaudella lähinnä Rantaväylän tunnelin

Toimintakertomus


VASTATTAVAA 31.12.2016 31.12.2015


OMA PÄÄOMA

Peruspääoma 636 657 636 657

Yhdistysten ja säätiöiden peruspääomat 415 395

Muut omat rahastot 44 553 47 406

Edellisten tilikausien ylijäämä 674 390 655 726

Tilikauden alijäämä (ylijäämä) 58 671 18 664

1 414 687 1 358 848

VÄHEMMISTÖOSUUDET 79 403 75 884


Eläkevaraukset 3 111 4 276

Muut pakolliset varaukset 43 178 39 902

46 289 44 177

TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 29 758 28 436

VIERAS PÄÄOMA

Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma 1 196 910 1 111 217

Pitkäaikainen koroton vieras pääoma 83 594 77 487

Lyhytaikainen korollinen vieras pääoma 113 272 98 034

Lyhytaikainen koroton vieras pääoma 404 052 366 889

1 797 827 1 653 627

VASTATTAVAA YHTEENSÄ 3 367 963 3 160 972

KONSERNITASEEN TUNNUSLUVUT

Konsernin omavaraisuusaste, % 45 45

Konsernin suhteellinen velkaantuneisuus, % 75 71

Konsernin kertynyt ylijäämä (alijäämä), 1 000 euroa 733 062 674 390

Konsernin kertynyt ylijäämä (alijäämä), euroa / asukas

3 211 2 996

Konsernin lainat, euroa / asukas 5 740 5 372

Konsernin lainakanta 31.12., 1 000 euroa 1 310 181 1 209 251

Konsernin lainasaamiset 31.12., 1 000 euroa 3 332 4 468


investointien johdosta. Maa- ja vesialuei-den kasvu 20,6 milj. euroa aiheutui pääasi-assa kaupungin maanhankinnoista.

Kaupunkikonsernin sijoitusten tasearvo kasvoi 16,1 milj. eurolla. Osakkuusyhteisö-osuuksien kasvu aiheutui lähinnä YH-Kodit -konsernin hyvästä tuloksesta, josta kau-punkikonsernin osuus oli 18,5 milj. euroa.

Pitkäaikaisten saamisten pienenemistä selittää erityisesti Rantaväylän tunneliin liittyvien rahoitusosuussaamisten 16,5 milj. euron pieneneminen. Lyhytaikais-ten saamisten kasvu aiheutui pääasiassa Sähkölaitos-konsernin myyntisaamisten kasvusta, jonka taustalla on edellisten tili-kausien virheen korjaus.

Konsernitaseen vastattavaa-puolen suu-rimmat erät ovat vieras pääoma ja oma pääoma. Konsernin omavaraisuusaste oli samalla tasolla kuin edellisenä vuonna, 45 prosenttia. Vieras pääoma kasvoi 144,2 milj. euroa (8,7 %), josta korollisen vieraan pääomaan kasvu oli 100,9 milj. euroa (8,3 %). Lainakanta vuoden lopussa oli 1 310,2 milj. euroa ja asukaskohtainen lainamäärä 5 740 euroa. Kaupungin lainakanta kasvoi tilikauden aikana 89,5 milj. eurolla, joten muiden konserniyhteisöjen yhteenlasket-tu lainamäärän kasvu jäi vähäiseksi. Pir-kanmaan sairaanhoitopiirin lainamäärä kasvoi 28,0 milj. eurolla ja TREDU-Kiin-teistöt Oy:n lainamäärä 17,9 milj. eurolla. Sähkölaitos-konserni lyhensi lainojaan 14,0 milj. eurolla.

Kaupunkikonsernin koko vuoden käyttö-tuloista tarvittaisiin 75 prosenttia vieraan pääoman takaisinmaksuun, mitä suhteel-linen velkaantuneisuus kuvaa. Käyttötulot muodostuvat tilikauden toimintatuotoista, verotuloista ja käyttötalouden valtion-osuuksista. Konsernin omavaraisuusaste, %

=100* (Oma pääoma + Vähemmistöosuus + Konsernireservi + Poistoero ja Vapaaehtoiset varaukset)/(Koko pääoma-Saadut Ennakot) Konsernin suhteellinen velkaantuneisuus, % = 100 * (Vieras pääoma - Saadut ennakot) / Käyttötulot Konsernin lainakanta 31.12. = Korollinen Vieras pääoma Konsernin lainasaamiset 31.12. = Sijoituksiin merkityt Joukkovelkakirjalainasaamiset ja Muut lainasaamiset

Toimintakertomus


Kaupunginhallituksen esitys tilikauden tuloksen käsittelystäKuntalain 115 §:n mukaan kunnanhallituksen on toimintakertomuksessa tehtävä esitys tilikauden tuloksen käsittelystä. Kaupungin tilikauden tulos muodostui 21 277 671,88 euroa alijäämäiseksi. Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle tilikauden tuloksen käsittelyä siten, että

• aikaisemmin toteutettuihin investointeihin liittyvää poistoeron vähennystä kirjataan 1 176 413,52 euroa,

• Vahinkorahaston vähennystä kirjataan 274 473,98 euroa toteutuneiden menojen katteeksi,

• Tampereen elinkeinorahaston vähennystä kirjataan 2 852 867,31 euroa toteutuneiden menojen katteeksi,

• Väinö Linnan rahaston vähennystä kirjataan 10 000,00 euroa toteutuneiden menojen katteeksi,

• ja että tilikauden alijäämä 16 963 917,17 euroa siirretään taseen oman pääoman edellisten tilikausien ylijäämä -erään.

Selvitystä talouden tasapainotuksen toteutumisesta tilikaudella ei tarvita, koska taseessa on aikaisemmilta tilikausilta kertyneitä ylijäämiä.


Talousarvion toteutuminen




Talousarvion toteutuminenTalousarvion toteutuminen -osa sisältää laskelma- ja strategiaosan, konsernihal-linnon ja konsernipalvelujen talousarvion toteumavertailun, tilaaja- ja tuottajaosan sekä konserniin kuuluvien tytäryhtiöiden ja -yhteisöjen tavoitteiden toteuman. Ta-lousarvion toteumavertailuissa on esitet-ty valtuuston talousarviossa hyväksymän sitovuustason mukaisten määrärahojen, tuloarvioiden, investointien ja toiminnan tavoitteiden toteumat ja niiden olennaiset poikkeamat talousarvioon.

Laskelmaosassa on esitetty talousarvion tuloslaskelman, investointien ja rahoitus-laskelman toteumavertailut. Lisäksi laske-maosassa esitetään liikelaitosten vaikutus kaupungin tuloksen muodostumiseen ja toiminnan rahoitukseen. Talousarvion las-kelmaosa sisältää informaatiota kaupun-gin yhteenlasketusta taloudesta, joka ei ole valtuustoon nähden sitovaa. Talousar-vion tuloslaskelman, investointien ja rahoi-tuslaskelman toteumavertailuissa on esi-tetty ydinprosessien, konsernihallinnon, konsernipalvelujen, hyvinvointipalvelujen tuotantoalueiden sekä Pirkanmaan pelas-tuslaitoksen talousarvion toteutuminen sisältäen myös sisäiset erät. Laskelmien viimeiset sarakkeet osoittavat liikelaitos-ten ja taseyksiköinä käsiteltävien rahasto-jen vaikutuksen koko kaupungin tuloksen, rahoituksen ja investointien muodostu-miseen. Laskelmaosan investointien to-teumavertailu on esitetty taseen pysyvien vastaavien mukaisesti jaoteltuna omai-suusluokille sisältäen sisäiset erät.

Laskelmaosassa on esitetty myös kau-pungin yhteisten erien eli verotulojen, valtionosuuksien, korkotuottojen ja -kulu-jen, muiden rahoitustuottojen ja -kulujen sekä antolainauksen ja korollisten vel-kojen muutosten toteuma. Yhteiset erät muodostavat suuren osan kaupungin tu-loperustasta ja niistä valtuustoon nähden sitovaa on korkotuottojen ja -kulujen net-to. Lisäksi rahoituslaitoksilta nostettavien pitkäaikaisten lainojen lisäys ei saa olla talousarviota suurempi.

Strategiaosassa on esitetty toiminnan tavoitteiden toteumatiedot kaupunkistra-

tegiasta johdettujen sitovien toiminnan tavoitteiden osalta ja niiden vastuuhen-kilöt. Talousarviossa tuotantoyksiköille ja liikelaitoksille asetettujen tavoitteiden toteuma on esitetty tuottajaosassa sekä tuotantoalue/liikelaitoskohtaisesti erillis-tilinpäätöksissä.

Konsernihallinto ja konsernipalvelut -osassa on esitetty konsernihallinnon ja konsernipalveluiden tiedot. Konserni-hallinnolla valtuustoon nähden sitovia eriä ovat toimintatulot ja -menot, inves-tointien bruttomenot sekä Tampereen Kaupunkiliikenne Liikelaitokselle myön-nettävä toiminta-avustus. Konsernihallin-toon kuuluvalla tietohallinnolla sitovaa on tulosyksikön ICT-kehittäminen (111222) toimintakatteen ja investointien yhteis-summa. Kaupunginhallituksen (laskenta-tunniste sisäinen tilaus 20041), pormes-tarin (20043), hallinto- ja talousryhmän johtajan (20044) sekä velvoitetyöllistämi-sen ja henkilöstön uudelleen sijoittamisen (22947) harkinnanvaraisista määrärahoista voidaan erillispäätöksellä tehdä siirtoja kaupungin toimintayksiköille. Konserni-palvelujen yksiköillä sitovaa on tilikauden tulos sekä investointien bruttomenot. Vi-ranomaispalveluilla sitovaa on kuitenkin toimintatulot, toimintamenot sekä inves-tointien bruttomenot.

Tilaajaosassa on esitetty kaupungin kuu-den ydinprosessin tuloarvioiden ja määrä-rahojen sekä investointien toteuma. Val-tuustoon nähden sitovaa ydinprosesseilla on toimintatulot ja -menot sekä investoin-tien bruttomenot. Kaupunkiympäristön kehittämisen ydinprosessin Keskusta-hank-keen, Vuores-hankkeen, Hiedanrannan, Raitiotien ja Rantaväylän tunnelin käyttö-talous- ja investointimäärärahat ovat hank-keittain sitovia. Rantaväylän tunnelin koko rakentamisvaiheen osalta vuosittainen käyttö määräytyy hankkeen toteutumisen mukaisesti. Rantaväylän tunnelin vuotuista talousarviota muutetaan vuosittain hyväk-sytyn kokonaiskustannusarvion rajoissa, jos työn vuotuinen eteneminen ja siten vuotui-nen rahoitustarve poikkeaa suunnitellusta. Muutos tuodaan kaupunginvaltuuston pää-

tettäväksi talousarviovuoden aikana. Pe-lastustoimen palvelukokonaisuuden brut-tomenot on erikseen sitova erä.

Tuottajaosassa on esitetty hyvinvointipal-velujen tuotantoalueiden, Pirkanmaan pe-lastuslaitoksen ja liikelaitosten valtuustoon nähden sitovien erien toteumavertailu.

Hyvinvointipalveluiden tuotantoalueilla on toiminnan tavoitteiden lisäksi valtuus-toon nähden sitovaa tilikauden ylijäämä/alijäämä ja investointien bruttomenot. Poikkeuksena Toisen asteen koulutuksessa Lukiokoulutus ja Tampereen seudun am-mattiopisto Tredu ovat erikseen sitovia. Osa investoinneista on lisäksi hanketasol-la sitovia. Pirkanmaan pelastuslaitoksella on sitovaa toiminnan tavoitteet, liikeyli-jäämä sekä investointien bruttomenot vä-hennettynä rahoitusosuuksilla ja pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustuloilla (investointien rahavirta). Liikelaitoksilla on toiminnan tavoitteiden lisäksi sitovaa korvaus peruspääomasta ja investointien bruttomenot. Tampereen Kaupunkiliikenne Liikelaitoksen osalta sitovaa on lisäksi kau-pungin toiminta-avustus ja talousarviossa esitetty liikeylijäämätavoite.

Tampereen Tilakeskus Liikelaitoksella sitovaa on talonrakennusinvestointien yh-teissumma. Hankekohtaiset kustannusar-viot ovat sitovia siten, että Tilakeskuksen johtokunta voi perustellusta syystä hyväk-syä uudisrakennushankkeissa 5 prosentin ylityksen ja peruskorjaus- ja perusparan-nushankkeissa 15 prosentin hankekohtai-sen ylityksen talonrakennusinvestointien kokonaissumman rajoissa.

Hyvinvointipalvelujen taseyksiköiden, Pirkanmaan pelastuslaitoksen, liikelaitos-ten ja taseyksikkönä käsiteltävän Vahinko-rahaston erillistilinpäätökset löytyvät tilin-päätöskirjan lopusta.

Talousarviossa kaupungin merkittävim-mille tytäryhteisöille asetettujen tavoittei-den toteutuminen on esitetty erillisessä konserniin kuuluvat tytäryhtiöt ja -yhteisöt -osassa. Yhteisöille asetetut tavoitteet ei-vät oikeudellisesti sido tytäryhteisöjä vaan niiden tarkoituksena on tuoda esille pää-omistajan tahto.



Olennaiset poikkeamat talousarvioonTalousarvion toteutuminen -osa sisältää strategiaosan, konsernihallinnon ja kon-sernipalvelujen sekä tilaaja- ja tuottaja-osan talousarvion toteumavertailun. Ta-lousarvion toteumavertailuissa on esitetty valtuuston talousarviossa hyväksymän sitovuustason mukaisten määrärahojen, tuloarvioiden, investointien ja toiminnan tavoitteiden toteumat ja niiden olennaiset poikkeamat talousarvioon. Yhteenvetotau-lukkoon on merkitty valtuustoon nähden sitovien erien ylitykset harmaalla. Lisäksi koonti sisältää tiedot liikelaitosten liikey-lijäämän toteutumisesta.

Talousarvion toteumavertailuissa esi-tettävissä luvuissa on mukana kaupungin sisäiset erät, ellei toisin ole mainittu. Vas-taavasti investointiluvuissa ei ole huomi-oitu koko kaupungin tilinpäätöslaskelmille tehtyä sisäisen katteen eliminointia, joten talousarvion toteumavertailuissa inves-tointien toteuma on suurempi kuin kau-pungin rahoituslaskelmassa.

Käyttötalouden toteutuminenTilaajan ydinprosessien yhteenlasket-tu toimintakate toteutui 6,0 milj. euroa talousarviota heikompana. Merkittävin poikkeama vuosisuunnitelmaan nähden oli Terveyden ja toimintakyvyn edistämi-sen toimintakulujen 10,4 milj. euron ylitys. Suurimmat ylitykset olivat Hatanpään sai-raalan palvelutilauksessa ja sosiaalisen tu-en palveluissa. Toimintatuotot puolestaan ylittyivät 5,2 milj. eurolla johtuen peruster-veydenhuollon ja sairaalapalvelujen mak-

sutuotoista, kiintiöpakolaisten palvelujen kustannuksiin maksetuista valtionkorva-uksista sekä vammaispalvelujen kotikun-talain mukaisista kotikuntakorvauksista. Lasten ja nuorten kasvun tukemisessa ku-lut ylittyivät 3,7 milj. euroa ja tuotot alit-tuivat 0,3 milj. euroa. Suurimmat toimin-takulujen ylitykset olivat lastensuojelun sijaishuollon ostopalveluissa, palveluse-telipäivähoidossa ja suun terveydenhuol-lossa. Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitä-misen palveluissa kulut ylittyivät 2,8 milj. euroa ja tuotot alittuivat 0,9 milj. euroa. Merkittävimmät kulujen ylitykset olivat oman tuotannon kotihoidon palveluti-lauksessa, lyhytaikaishoidon palvelujen ostoissa sekä omaishoidon tuessa. Tuot-tojen alituksen taustalla olivat sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakasmaksujen koro-tukset, joiden vaikutus arvioitiin budje-tissa liian suureksi sekä palvelurakenteen painopisteen siirtäminen laitoshoidosta tehostettuun palveluasumiseen.

Hyvinvointipalvelujen tuotantoalueiden ylijäämätavoite vuodelle 2016 oli 7,0 milj. euroa. Toteutunut ylijäämä oli 4,8 milj. euroa. Kilpailukykysopimuksen mukaisen lomarahojen leikkauksen vaikutus hyvin-vointipalveluissa oli yhteensä noin 4,9 milj. euroa. Hyvinvointipalvelujen tuotan-toalueista Avopalvelut, Varhaiskasvatus ja perusopetus ja Kotihoito ja asumispalve-lut eivät saavuttaneet ylijäämätavoitet-taan. Avopalvelut jäi ylijäämätavoittees-taan 4,2 milj. euroa, mikä johtui pääosin siitä, ettei vuosisuunnitelman mahdollis-

TILAAJAN YDINPROSESSITYHTEENLASKETTU

TOIMINTAKATE

- 6,0 M€

(TP16/Muutettu TA16)

HYVINVOINTALVELUJEN TUOTANTOALUEETYHTEENLASKETTU

TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ

- 2,2 M€


LIIKELAITOSTEN YHTEENLASKETTU LIIKEYLIJÄÄMÄ

+ 6,3 M€


TILIKAUDEN TULOS

-21,3 M€

(TP16)

INVESTOINTIENTULORAHOITUSPROSENTTI

33,7 %

(TP16)

tamalla henkilöstöresursoinnilla pystytty vastaamaan palvelusopimuksen ja lainsää-dännön vaateisiin. Lisäksi asiakasmäärä ja hoitokustannukset kasvoivat. Varhaiskas-vatuksen ja perusopetuksen 2,7 milj. euroa vuosisuunnitelmaa heikompi tulos johtui pääosin kasvaneesta palvelutarpeesta. Kotihoito ja asumispalvelujen tulos to-teutui 1,9 milj. euroa vuosisuunnitelmaa heikompana johtuen pääosin vaikeudesta saavuttaa asetetut tehostamistavoitteet henkilöstökuluissa, kun kotihoidon asia-kastunnit samaan aikaan kasvoivat.



Yhteenveto poikkeamista talousarvioon, sitovat erät

Ei sisällä rahastoja ja liiketoimintaa

Tilaaja- ja tuottajaosa sekä konsernihallinto TP 2016Muutettu TA 2016

EroAlkuper. TA 2016

Muutokset

Lasten ja nuorten kasvun tukeminen (b)

Toimintatuotot 25 167 25 498 -331 25 806 -308

Toimintakulut -375 124 -371 468 -3 656 -369 668 -1 800

Osaamisen ja elinkeinojen kehittäminen (b)

Toimintatuotot 474 505 -31 460 45

Toimintakulut -169 104 -169 221 117 -167 704 -1 517

Sivityksen ja elämänlaadun edistäminen (b)


Toimintakulut -81 222 -81 316 94 -81 056 -260

Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen (b)

Toimintatuotot 56 518 51 361 5 157 51 315 46

Toimintakulut -525 002 -514 624 -10 378 -507 975 -6 649

Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen (b)

Toimintatuotot 44 712 45 636 -924 45 636 0

Toimintakulut -195 492 -192 712 -2 780 -190 207 -2 505

Kaupunkiympäristön kehittäminen (b)

Toimintatuotot 124 189 115 314 8 875 109 314 6 000

Toimintakulut -90 091 -87 433 -2 658 -87 433 0

Hanketasolla sitovat kohteet (toimintakate)

Keskusta-hanke -1 549 -1 394 -155 -1 394 0

Vuores-hanke -485 -400 -85 -400 0

Hiedanranta -780 -500 -280 -500 0

Raitiotie -48 0 -48 0 0

Pelastustoimen palvelukok. bruttomenot -15 966 -17 157 1 191 -17 157 0

Konsernihallinto (b)

Toimintatuotot 10 113 7 493 2 620 3 549 3 944

Toimintakulut -73 270 -75 062 1 792 -69 297 -5 660

Tampereen Kaupunkiliikenne toiminta-avustus -3 200 -3 200 0 -3 200 0

Tietohallinto (toimintakate+bruttoinvestoinnit) -4 218 -5 110 892 -5 110 0

Konsernipalvelut (tilikauden tulos)

Konsernipalvelut Koppari 53 0 53 0 0

Työllisyydenhoidon palveluyksikkö 127 0 127 0 0

Viranomaispalvelut

Toimintatuotot 10 379 8 875 1 504 8 875 0

Toimintakulut -13 311 -13 680 369 -13 828 0

Hyvinvointipalvelut (tilikauden yli-/alijäämä)

Avopalvelut -1 425 2 800 -4 225 2 800 0

Kotihoito ja asumispalvelut -186 1 700 -1 886 1 700 0

Sairaala- ja kuntoutuspalvelut 4 525 2 500 2 025 2 500 0

Varhaiskasvatus ja perusopetus -2 725 0 -2 725 0 0

Toisen asteen koulutus

Tampereen seudun ammattiopisto Tredu 3 080 0 3 080 0 0

Lukiokoulutus 688 0 688 0 0

Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut 814 0 814 0 0

Pirkanmaan pelastuslaitos (liikeylijäämä) -1 -1 0 -1 0



TP 2016Muutettu TA 2016

EroAlkuper. TA 2016

Muutokset

Laskelmaosa

Korkotuotot ja -kulut -2 218 -1 795 -424 -1 796 2

Pitkäaikaisten lainojen lisäys 100 000 135 000 -35 000 135 000 0

Bruttoinvestoinnit

Konsernihallinto* -6 623 -6 853 230 -1 540 -5 313

Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen -56 -65 9 -65 0

Kaupunkiympäristön kehittäminen -49 300 -51 777 2 477 -51 115 -662

Hanketasolla sitovat kohteet (nettoinvestoinnit)

Rantaväylän tunneli -23 277 -22 500 -777 -13 900 -8 600

Keskusta-hanke -6 097 -10 200 4 103 -9 200 -1 000

Vuores-hanke -3 967 -4 400 433 -4 400 0

Hiedanranta -1 673 -1 000 -673 -1 000 0

Raitiotie -4 907 -6 190 1 283 -5 000 -1 190

Avopalvelut -1 483 -1 827 344 -1 827 0

Kotihoito ja asumispalvelut -35 -510 475 -510 0

Sairaala- ja kuntoutuspalvelut -1 492 -1 891 399 -1 891 0

Varhaiskasvatus ja perusopetus -1 424 -2 670 1 246 -2 670 0


Tampereen seudun ammattiopisto Tredu -2 181 -3 900 1 719 -3 900 0

Lukiokoulutus -129 -240 111 -130 -110

Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut -6 453 -8 827 2 374 -6 635 -2 192

Pirkanmaan pelastuslaitos (investointien rahavirta) -2 226 -2 350 124 -1 650 -700

* Konsernihallinnon investointiluvut eivät sisällä Tietohallinnon investointeja. Tietohallinnon sitovuus: toimintakate+ bruttoinvestoinnit.

Yhteenveto liikelaitosten liikeylijäämän ja investointien toteutumisesta


EroAlkuper. TA 2016

Muutokset

Liikeylijäämä

Tampereen Infra 3 342 3 200 142 3 200 0

Tampereen Tilakeskus 37 660 39 449 -1 789 39 449 0Tampereen Voimia 3 216 1 400 1 816 700 700Tampereen Kaupunkiliikenne 3 537 500 3 037 500 0Tampereen Vesi 24 053 21 000 3 053 21 000 0

BruttoinvestoinnitTampereen Infra -896 -1 100 204 -1 100 0Tampereen Tilakeskus -92 033 -111 761 19 728 -98 180 -13 581Tampereen Voimia -219 -460 241 -460 0Tampereen Kaupunkiliikenne -2 842 -3 200 358 -3 200 0Tampereen Vesi -21 267 -21 427 160 -24 300 2 873

Investointien toteutuminenKoko kaupungin yhteenlasketut nettoin-vestoinnit olivat 226,8 milj. euroa, mikä oli 35,4 milj. euroa muutettua talousarviota alhaisempi. Suurin syy alhaiseen toteu-maan oli hankkeiden toteutuminen tilikau-sien välillä toisin kuin oli suunniteltu.

Investointeja on esitetty uudelleen bud-jetoitavaksi vuodelle 2017 yhteensä 27,3 milj. euron edestä (Kv 20.2.2017 § 30).

Rantaväylän tunnelin rakentamistyöt etenivät arvioitua nopeammin ja hank-keen koko vuoden nettoinvestoinnit toteu-

tuivat yhteensä 23,3 milj. eurona (Tampe-reen osuus) ylittäen talousarvion yhteensä 0,8 milj. eurolla. Hiedanranta-hankkeessa nettoinvestoinnit ylittivät 0,7 milj. eurolla talousarvion. Kaupunkiympäristön kehit-tämisen muut investoinnit alittivat netto-määräisesti talousarvion.

Tampereen Tilakeskus Liikelaitoksen investointimenot olivat 92,0 milj. euroa, mikä alitti muutetun talousarvion 19,7 milj. eurolla. Poikkeama johtui pääosin hank-keiden ja rakentamisen jaksottamisesta alkuperäiseen suunnitelmaan nähden. Ti-

lakeskus on esittänyt 18,8 milj. euron lisä-ystä vuoden 2017 talousarvioon.

Hyvinvointipalveluiden tuotantoaluei-den investointimenot alittuivat 6,7 milj. euroa. Uudelleen budjetointia vuodelle 2017 on esitetty yhteensä 2,4 milj. euron edestä. Merkittävin yksittäinen syy ali-tukseen oli Sorsapuiston tekojääradan hankinnan viivästyminen oikeuskäsittelyn johdosta.

Tarkemmat tiedot poikkeamista löytyvät toimintayksiköiden tekstien yhteydestä.

Laskelmaosa


Laskelmaosan toteutuminen

Tuloslaskelman toteumavertailu

Talousarvion toteumavertailu Liikelaitosten ja rahastojen vaikutus

1 000 euroa Peruskaupunki sisältäen sisäiset erätTP 2016 sisältäen

sisäiset erätTP 2016 ilman sisäisiä eriä


EroAlkuper. TA 2016

Muutok-set

Liikelai-tokset*

Koko kaupunki

Perus-kaupunki

Liike- laitokset*

Koko kaupunki

ToimintatuototMyyntituotot 982 767 970 227 12 541 960 183 10 044 208 639 1 191 407 147 683 66 492 214 175Maksutuotot 96 102 98 970 -2 868 89 818 9 152 65 96 167 95 185 65 95 250Tuet ja avustukset 42 101 40 389 1 712 37 350 3 039 3 882 45 983 41366 681 42 047Vuokratulot 42 157 42 158 -1 41 579 580 161 521 203 678 35 946 19 328 55 274Muut toimintatuotot 29 074 17 818 11 256 22 398 -4 580 830 29 904 27 133 797 27 930

Toimintatuotot yhteensä 1 192 201 1 169 562 22 639 1 151 328 18 234 374 937 1 567 138 347 312 87 364 434 676Valmistus omaan käyttöön 20 704 15 550 5 154 14 350 1 200 12 947 33 651 16 077 12 294 28 371Toimintakulut

Henkilöstökulut -598 073 -595 343 -2 729 -586 369 -8 975 -78 727 -676 799 -598 073 -78 727 -676 799Palvelujen ostot -1 516 442 -1 493 163 -23 278 -1 477 472 -15 691 -79 654 -1 596 096 -563 148 -56 984 -620 132Aineet, tarvikkeet ja tavarat -50 717 -45 900 -4 817 -45 461 -439 -55 464 -106 181 -49 575 -53 473 -103 047Avustukset muille -154 463 -150 502 -3 960 -147 222 -3 280 0 -154 463 -153 824 0 -153 824Avustukset liikelaitoksille -3 703 -3 703 0 -3 200 -503 0 -3 703 0 0 0Vuokrakulut -142 687 -143 034 347 -142 709 -325 -53 338 -196 025 -10 404 -37 292 -47 696Muut toimintakulut -6 143 -6 067 -76 -6 797 730 -1 259 -7 402 -5 395 -1 075 -6 469

Toimintakulut yhteensä -2 472 226 -2 437 712 -34 514 -2 409 229 -28 483 -268 442 -2 740 669 -1 380 419 -227 549 -1 607 969

Toimintakate -1 259 321 -1 252 600 -6 721 -1 243 552 -9 048 119 442 -1 139 880 -1 017 031 -127 892 -1 144 923

Verotulot 896 213 887 600 8 613 892 600 -5 000 0 896 213 896 213 0 896 213Valtionosuudet 317 228 315 000 2 228 310 000 5 000 0 317 228 317 228 0 317 228Rahoitustuotot ja -kulut 43 423 41 253 2 171 43 550 -2 298 -37 517 5 906 5 894 13 5 906

Korkotuotot muilta 60 000 6 903 53 098 6 901 2 0 60 000 6 157 0 6 157

Korkotuotot liikelaitoksilta 1 755 1 687 68 1 687 0 0 1 755 0 0 0Muut rahoitustuotot muilta 9 105 5 646 3 459 7 946 -2 300 19 9 125 9 105 19 9 125

Korvaus peruspääomasta 35 774 35 774 0 35 774 0 0 35 774 0 0 0

Korkokulut -62 219 -8 697 -53 522 -8 697 0 -1 755 -63 974 -8 376 0 -8 376Muut rahoituskulut -993 -60 -933 -61 0 -35 781 -36 774 -993 -7 -1 000

Vuosikate -2 457 -8 748 6 291 2 598 -11 346 81 925 79 468 202 304 -127 879 74 425

Poistot ja arvonalentumiset -45 057 -45 361 304 -45 637 276 -47 909 -92 966 -45 057 -47 896 -92 953Suunnitelman mukaiset poistot

-45 045 -45 361 316 -45 637 276 -46 233 -91 278 -45 045 -46 220 -91 265

Arvonalentumiset -12 0 -12 0 0 -1 676 -1 688 -12 -1 676 -1 688Satunnaiset erät -2 247 -2 884 637 0 -2 884 0 -2 247 -2 247 -503 -2 749

Satunnaiset tuotot 929 0 929 0 0 503 1 432 929 0 929

Satunnaiset kulut -3 175 -2 884 -292 0 -2 884 -503 -3 678 -3 175 -503 -3 678

Tilikauden tulos -49 761 -56 993 7 232 -43 039 -13 954 34 015 -15 746 155 000 -176 278 -21 278Poistoeron lis. (-) tai väh.(+) 896 900 -4 900 0 280 1 176 896 280 1 176Rahastojen lis. (-) tai väh.(+) 2 863 3 000 -137 2 000 1 000 274 3 137 2 863 274 3 137

Tilikauden ylijäämä (alijäämä)

-46 002 -53 093 7 091 -40 139 -12 954 34 570 -11 432 158 759 -175 723 -16 964

* Sarakkeessa esitetty liikelaitokset ja rahastot.

Laskelmaosa


Tuloslaskelman toteutuminen

Tuloslaskelman toteumavertailu sisältää peruskaupungin (konsernihallinto, tilaajan ydinprosessit, konsernipalvelut, hyvin-vointipalvelujen tuotantoalueet, Pirkan-maan pelastuslaitos sekä kaupungin yh-teiset erät) talousarvion toteumavertailun sekä liikelaitosten ja rahastojen vaikutuk-sen kaupungin talouteen. Peruskaupungin talousarvion toteumavertailun jälkeen las-kelmassa on esitetty liikelaitosten toteuma ja koko kaupungin vuoden 2016 toteuma yhteensä sisältäen sisäiset erät. Laskelman kolme viimeistä saraketta kuvaavat kau-pungin ulkoisen tuloksen muodostumisen peruskaupungin ja liikelaitosten välillä.

Peruskaupungin tuloslaskelman toteu-mavertailun toimintakate toteutui 6,7 milj. euroa muutettua talousarviota heikompa-na. Toimintatuotot toteutuivat kokonai-suudessaan 22,6 milj. euroa muutettua talousarviota suurempina. Myyntituotot ylittivät muutetun talousarvion 12,5 milj. eurolla. Kaupunkiympäristön kehittämisen myyntituotot ylittyivät 6,1 milj. eurolla, mi-kä selittyy lähinnä pysäköintimaksutulojen kirjauskäytännön muutoksella. Vuonna 2015 pysäköintimaksutulot kirjattiin mak-sutuottoihin, mutta vuonna 2016 kirjaus-käytäntöä muutettiin uuden kuntajaoston ohjeistuksen myötä siten, että pysäköin-timaksutulot kirjataan myyntituottoihin. Vuonna 2016 pysäköintimaksutuloja kertyi 5,9 milj. euroa. Sairaala- ja kuntoutuspalve-lujen myyntituotot ylittyivät 3,6 milj. eurol-la ja Avopalvelujen 2,9 milj. eurolla. Muut toimintatuotot toteutuivat 11,3 milj. euroa muutettua talousarviota suurempina, mi-tä selittää erityisesti Kaupunkiympäristön kehittämisen kiinteistökaupoista saatujen myyntivoittojen 7,5 milj. euron ylitys.

Toimintakulut toteutuivat 34,5 milj. eu-roa muutettua talousarviota suurempina. Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen toimintakulut ylittyivät 10,4 milj. eurolla, lasten ja nuorten kasvun tukemisen toi-mintakulut 3,7 milj. eurolla ja ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitämisen toimintakulut 2,8 milj. eurolla. Terveyden ja toiminta-kyvyn edistämisessä suurimmat ylitykset

olivat Hatanpään sairaalan palvelutila-uksessa ja sosiaalisen tuen palveluissa. Hyvinvointipalvelujen tuotantoalueista Avopalvelujen kulut ylittivät muutetun talousarvion 7,4 milj. eurolla, Varhaiskas-vatuksen ja perusopetuksen kulut 3,7 milj. eurolla, Sairaala- ja kuntoutuspalvelujen kulut 3,2 milj. eurolla ja Kotihoidon ja asu-mispalvelujen kulut 2,9 milj. eurolla. Sosi-aali- ja terveyspalveluissa kulujen ylitykset johtuivat pääasiassa henkilöstökuluista, jotka ylittivät muutetun talousarvion yh-teensä 5,9 milj. eurolla. Myös palvelujen ostoissa oli ylityksiä muutettuun talousar-vioon nähden.

Muutetun talousarvion toimintakate oli 9,0 milj. euroa alkuperäisen talousarvion tasoa heikompi. Muutosta selittävät muun muassa vammaispalveluihin, Pirkanmaan sairaanhoitopiirin tilaukseen, tehostet-tuun palveluasumiseen, pitkäaikaiseen sairaalahoitoon ja kiinteistöjen luovutus-voittoihin tehdyt talousarviomuutokset.

Vuosikate muodostui 6,3 milj. euroa muutettua talousarviota paremmaksi, -2,5 milj. euroksi. Verorahoituksen kertymä oli yhteensä 1 213,4 milj. euroa, mikä oli 10,8 milj. euroa muutettua talousarviota enem-män. Rahoitustuotot ja -kulut toteutuivat yhteensä 2,2 milj. euroa muutettua talous-arviota parempina. Poistot ja arvonalentu-miset toteutuivat olennaisesti muutetun talousarvion mukaan.

Peruskaupungin tilikauden tulos sisältä-en sisäiset erät muodostui 7,2 milj. euroa muutettua talousarviota paremmaksi.

Liikelaitosten vaikutus tilikauden tuloksen muodostumiseenTampereen kaupungin liikelaitosten ja taseyksikkönä toimivan vahinkorahaston vaikutus kaupungin tuloksen muodostu-miseen on esitetty edellä olevan laskel-man viiden viimeisen sarakkeen avulla. Ulkoiset luvut on esitetty Tilinpäätös 2016 ilman sisäisiä eriä -otsikon alla olevissa sa-rakkeissa. Sisäisillä erillä tarkoitetaan kau-pungin yksiköiden välisiä myynti- ja ostota-pahtumia sekä niistä aiheutuvia yksiköiden

tuottoja ja kuluja, jotka ovat mukana ta-lousarvion toteumaluvuissa. Liikelaitosten vaikutusta kaupungin tulokseen analysoi-daan ulkoisten lukujen osalta.

Liikelaitosten yhteenlaskettu ulkoinen tulos on -175,7 milj. euroa. Tulosta selittää liikelaitosten tulojen kertyminen pääasiassa kaupungin yksiköiltä. Liikelaitosten ulkoiset toimintatuotot olivat 87,4 milj. euroa, kun toimintatuotot sisältäen sisäiset erät olivat noin 374,9 milj. euroa. Liikelaitosten toi-mintakulut sen sijaan ovat pääosin ulkoisia, sisäisten toimintakulujen osuus kaikista toi-mintakuluista vuonna 2016 oli noin 41 milj. euroa (15 %).

Liikelaitosten tuottojen osuus kaupun-gin ulkoisista toimintatuotoista oli noin 20 prosenttia. Liikelaitosten tuotoista noin 76 prosenttia oli myyntituottoja ja ne muo-dostivat noin 31 prosenttia koko kaupungin myyntituotoista. Tampereen Veden myyn-tituotot olivat tilikaudella 53,6 milj. euroa, mikä muodosti 81 prosenttia liikelaitosten yhteenlasketuista myyntituotoista ja 25 prosenttia koko kaupungin myyntituotois-ta. Kaupungin vuokratuotoista 35 prosent-tia oli liikelaitosten vuokratuottoja ja niistä 98 prosenttia syntyi Tampereen Tilakeskuk-sen vuokratuotoista. Peruskaupungin vuok-ratuotot kertyvät lähinnä maa-alueiden vuokrista.

Liikelaitosten osuus kaupungin toi-mintakuluista oli 14 prosenttia. Koko kaupungin vuokrakuluista 78 prosenttia oli liikelaitosten vuokrakuluja, mistä 92 prosenttia oli Tampereen Tilakeskuksen vuokrakuluja. Liikelaitosten henkilöstöku-lut muodostivat noin 12 prosenttia koko kaupungin henkilöstökuluista. Aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden ostoista 52 pro-senttia oli liikelaitosten ostoja. Liikelaitok-sista suurimmat ostot olivat Tampereen Tilakeskuksella ja Tampereen Voimialla. Suunnitelman mukaisista poistoista lii-kelaitosten osuus oli 51 prosenttia, josta Tampereen Tilakeskuksen poistoja oli 33,9 milj. euroa eli 71 prosenttia. Tampereen Veden poistot 10,7 milj. euroa muodosti-vat 23 prosenttia liikelaitosten poistoista.

Laskelmaosa


Verotulot

Verotuloja kertyi vuonna 2016 yhteensä 896,2 milj. euroa eli yhteensä 8,6 milj. eu-roa muutettua talousarviota ja 3,6 milj. eu-roa alkuperäistä talousarviota enemmän. Verotulot kasvoivat vuodesta 2015 noin 9,4 milj. euroa eli 1,1 %. Kunnan tuloveropro-senttia ja kiinteistöveroprosentteja ei muu-tettu vuodelle 2016.

Kunnallisverotuloja kertyi 776,5 milj. euroa, mikä on 20,9 milj. euroa (2,8 %) vuotta 2015 enemmän ja 4,5 milj. euroa talousarviota enemmän. Vuoden 2015 ve-rotuksessa maksuunpantavaa kunnallisve-roa vastaavat verotettavat tulot kasvoivat Tampereella 1,9 prosenttia (2014: 1,9 %).

Veroperustemuutokset, merkittävimpänä työtulovähennyksen korottaminen, laski-vat kunnallisveron tuottoa. Veroperuste-muutosten vaikutus kompensoitiin lisää-mällä peruspalvelujen valtionosuutta.

Yhteisöverotuloja kertyi 54,3 milj. eu-roa eli 0,3 milj. euroa alkuperäistä talous-arviota ja 3,8 milj. euroa muutettua talous-arviota enemmän. Yhteisöveron tuotto laski edelliseen vuoteen verrattuna 13 milj. euroa (- 19,3 %). Kuntien yhteisöverotu-lot laskivat 6,3 % (noin 100 milj. euroa), vaikka koko maan kertymä kasvoi 5,8 %. Kuntien yhteisöverotulot laskivat, koska

Tulovero- prosentti

Verotettava tulo, milj. €

Muu-tos, %

2008 18,00 3 453,9 6,1

2009 18,00 3 454,3 0,0

2010 19,00 3 487,1 0,9

2011 19,00 3 675,4 5,4

2012 19,00 3 815,1 3,8

2013 19,00 3 901,6 2,3

2014 19,75 3 976,5 1,9

2015 19,75 4 053,4 1,9

2016 19,75

2017 19,75

Tuloveroprosentin ja verotettavan tulon kehitys1 000 euroa TP 2016Muutettu TA 2016

EroAlkuper. TA 2016

Muutokset

Kunnallisvero 776 520 772 000 4 520 772 000 0

Yhteisövero 54 305 50 500 3 805 54 000 -3 500

Kiinteistövero 65 281 65 000 281 66 500 -1 500

Koiravero 108 100 8 100 0

Yhteensä 896 213 887 600 8 613 892 600 -5 000

VEROTULOT

kuntien yhteisövero-osuuden viiden pro-senttiyksikön määräaikainen korotus päät-tyi viime vuonna. Tämän vaikutus kunnille oli noin -258 milj. euroa ja Tampereelle noin 10 milj. euroa. Kaupungin saama yh-teisöveron jako-osuus laski lisäksi noin 15 prosenttia.

Kiinteistöverotuloja kertyi 65,3 milj. euroa eli 0,3 milj. euroa muutettua talous-arviota enemmän. Kiinteistöverotulot kas-voivat edellisestä vuodesta 2,3 % eli 1 milj. euroa.

Koiraveroa kertyi 0,108 milj. euroa (2015: 0,116 milj. euroa).

651686

727 744 756 777 758

0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

2011 2012 2013 2014 2015 2016 TA 2017

Milj

.e

KUNNALLISVERON KEHITYS

72

44

51

6367

54 53

0

10

20

30

40

50

60

70

80

2011 2012 2013 2014 2015 2016 TA 2017

Milj

.e

YHTEISÖVERON KEHITYS

43

52 53

64 64 65

72

0

10

20

30

40

50

60

70

80

2011 2012 2013 2014 2015 2016 TA 2017

Milj

.e

KIINTEISTÖVERON KEHITYS

Laskelmaosa


Valtionosuudet

Valtionosuuksia kertyi vuonna 2016 yh-teensä 317,2 milj. euroa. Valtionosuuksien määrä kasvoi 18,8 milj. euroa (6,3 %) vuo-desta 2015.

Kustannustenjaon tarkistus lisäsi kun-tien valtionosuuksia 270 milj. euroa. Vero-perustemuutosten vaikutus kompensoitiin kunnille lisäämällä valtionosuuksia 260 milj. euroa. Valtionosuusleikkaukset (40 milj. eu-roa) sekä indeksijäädytys (40 milj. euroa) taas pienensivät valtionosuuksia 80 milj. euroa.

Peruspalvelujen valtionosuutta saatiin 246,5 milj. euroa, mikä oli 18 milj. euroa (7,9 %) enemmän kuin vuonna 2015. Mer-kittävä kasvu johtui veromenetysten kom-

pensoinnista, jonka suurimpana syynä oli työtulovähennyksen vähentävä vaikutus kunnallisveroon. Lisäksi valtion ja kuntien välinen kustannusten jaon tarkistus sekä asukasmäärän kasvu lisäsivät valtionosuuk-sia. Peruspalvelujen valtionosuus toteutui muutetun talousarvion mukaisena.

Opetus- ja kulttuuritoimen muut valtion-osuudet olivat 70,8 milj. euroa eli vain 0,8 milj. euroa vuotta 2015 suuremmat. Opetus- ja kulttuuritoimeen kohdistuvien valtion säästötoimien johdosta erityisesti ammatil-lisen koulutuksen sekä vapaan sivistystyön, museoiden ja orkesterin yksikköhinnat las-kivat merkittävästi. Asukasluvun sekä oppi-las- ja opiskelijamäärien kasvut lisäsivät vas-

taavasti valtionosuutta. Maahanmuuttajien valmistavaan opetukseen osallistuneiden määrä ja sitä kautta valtionosuus kasvoi.

Kuntien välisen yhteistoimintasopimuk-sen mukaan valtiolta ammatillisen koulu-tuksen järjestämiseen saatava yksikköhin-tarahoitus käytetään kokonaisuudessaan ammatillisen koulutuksen järjestämiseen. Tredulle kohdistettavien ammatillisen kou-lutuksen valtionosuuksien yhteismäärä vuonna 2016 oli noin 94,7 milj. euroa. Vuo-den 2015 valtionosuudet olivat noin 96,7 milj. euroa. Valtionosuuksista osoitettiin lisäksi ammatillisen koulutuksen hallintoon Konsernihallinnon tilaajaryhmässä 0,136 milj. euroa.

1000 euroa TP 2016Muutettu TA 2016

EroAlkuper. TA 2016

Muutokset

Peruspalvelujen valtionosuus, ml. tasaukset

246 467 246 434 33 245 634 800

Opetus- ja kulttuuritoimen muut valtionosuudet

70 760 68 566 2 194 64 366 4 200

Yhteensä 317 228 315 000 2 228 310 000 5 000

VALTIONOSUUDET

VERORAHOITUKSEN KEHITYS

666 720 717 758 765 782 831 870 887 896 883180202 218 211 223 240

302 301 298 317 288

0

200

400

600

800

1 000

1 200

1 400

2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 TA2017

Milj

.e

Verotulot Valtionosuudet

Laskelmaosa


1 000 euroa TP 2016Muutettu TA 2016

EroAlkuper. TA 2016

Muutokset

Sisäiset korkokulut -55 598 -2 672 -52 926 -2 672 0Sisäiset erät yhteensä -55 598 -2 672 -52 926 -2 672 0

Rahalaitokset -8 016 -7 247 -769 -7 247 0

Henkilöstökassa -0 -25 25 -25 0

Lahjoitusrahastot -95 -140 45 -140 0Muut korkokulut -264 -300 36 -300 0

Ulkoiset erät yhteensä -8 376 -7 712 -664 -7 712 0Yhteensä -63 974 -10 384 -53 590 -10 384 0

KORKOKULUT

Korkotuotot ja -kulut

Vuotta 2016 leimasivat useat poliittiset epävarmuustekijät, jotka yllättivät mark-kinat lopputuloksellaan. Varsinkin Bri-tannian EU-kansanäänestyksen tulos ja Yhdysvalloissa Trumpin voitto presiden-tinvaaleissa tuli monelle yllätyksenä. Maa-ilmantalouden asteittainen, joskin epäta-sainen, elpyminen jatkui vuonna 2016 ja globaalisti talouden kasvu päätyi hieman yli 3 %:n tasolle. Kehittyneiden talouksien kasvunäkymiä edistivät öljyn halpa hinta, matala korkotaso ja erittäin elvyttävä ra-hapolitiikka.

Euroopan keskuspankki piti ohjaustoi-millaan lyhyet korot erittäin alhaisina ja massiiviset arvopapereiden osto-ohjelmat painoivat myös pitkät korot ennätykselli-sen alas. Kaikki euriborkorot olivat tammi-kuuta lukuun ottamatta negatiivisia koko vuoden. Pitkät korot kävivät alkusyksystä historiallisen alhaisilla tasoillaan, josta ne lähtivät loppuvuotta kohden nousuun po-sitiivisten talousuutisten myötä.

Suomalaisten kuntien ja kuntien omis-tamien yhtiöiden rahoituksessa ei ollut saatavuusongelmia vuonna 2016. Inves-

tointeihin tarvittavaa pitkää rahoitusta oli hyvin tarjolla erityisluottolaitoksilta, kuten Kuntarahoituksel ta, Euroopan Investointi-pankilta ja Pohjoismaiden Investointipan-kilta. Joukkolainamarkkinan kilpailukyky koheni pitkin vuotta korkean likviditeetin hakiessa turvallisia sijoituskohteita. Lyhy-essä, alle vuoden mit taisessa rahoitukses-sa, kunta todistusmarkkina toimii edelleen erittäin hyvin.

Tampereen kaupungin rahoitus oli ali-jäämäinen vuonna 2016 ja kahden välivuo-den jälkeen velkamäärä kasvoi selvästi.

Korkotuotot

Korkotuotot olivat yhteensä 61,8 milj. eu-roa ja ne toteutuivat peräti 52,9 milj. euroa talousarviota parempana. Ylitys koostuu lähes yksinomaan kaupungin sisäisistä ta-seyksiköiden koroista ja on siten luonteel-taan tekninen.

Ulkoiset korkotuotot ylittivät talousarvi-on noin 0,2 milj. eurolla, sillä sijoitusten ja konsernitilivarojen tuotot ylittyivät vaikka korkotaso olikin erittäin matala. Merkittä-

vimmän ulkoisen tuottoerän muodostivat antolainoista saadut korot, jotka ovat pää-osin kiinteäkorkoisia. Antolainojen korko-tuotoista valtaosa muodostui Tampereen Sähkölaitos Oy:n ja Tampereen Vuokrata-losäätiön maksamista koroista.

Korkokulut

Kaupungin ulkoiset vieraan pääoman kor-kokulut olivat yhteensä 8,3 milj. euroa ja toteuma ylitti talousarvion runsaalla 0,7 milj. eurolla. Yleinen korkotason lasku alensi korkokuluja jonkin verran, mutta korkosuojaukseen solmittujen johdan-naissopimusten kirjanpidon käsittelyta-van muutos aiheutti noin 1,5 milj. euron suuruisen uuden jaksotuskulun korkoihin ja tätä ei ehditty huomioida talousarvion laadinnassa. Sopimusten tulosvaikutus sopimusaikana pysyi samana, mutta jakso-tusten johdosta osa sopimuksista rasittaa korkokuluja aiempaa etupainoisemmin ja positiiviset vaikutukset kirjataan myöhem-min. Ilman jaksotuskirjausta korkokulut olisivat toteutuneet talousarvioon nähden noin 0,8 milj. euroa pienempinä.

Kaupunki pyrkii tasaamaan johdannais-sopimuksilla markkinakorkojen muutosten aiheuttamaa vaihtelua korkokuluissa. Täl-löin sopimuksista joudutaan maksamaan matalien korkojen aikaan ja niistä hyödy-tään korkojen noustessa. Vaikutus on sa-mankaltainen kuin kiinteäkorkoisten lai-nojen käytöllä, joiden sijaan kaupunki on pääsääntöisesti nostanut kaikki lainansa vaihtuvakorkoisina.

Kaupungin koko korollisen vieraan pää-oman keskikorko oli vuonna 2016 noin 1,6 prosenttia, mikä oli 0,3 prosenttiyksikköä edellisvuotta vähemmän. Korko sisältää vii-tekoroista, marginaaleista ja suojauksista aiheutuneet rahoituskustannukset. Laino-jen suojausaste oli vuodenvaihteessa 53 %.

Henkilöstökassan talletuksille ei voitu maksaa korkoa lainkaan erittäin matalan korkotason ja oleellisesti pienentyneen talletuskannan vuoksi.


EroAlkuper. TA 2016

Muutokset

Sisäiset korkotuotot 55 598 2 672 52 926 2 672 0Sisäiset erät yhteensä 55 598 2 672 52 926 2 672 0

Antolainat 5 619 5 668 -49 5 666 2Sijoitukset 298 130 168 130 0Muut korkotuotot 241 120 121 120 0

Ulkoiset erät yhteensä 6 157 5 918 240 5 916 2Yhteensä 61 756 8 590 53 166 8 588 2

KORKOTUOTOT

Laskelmaosa


Muut rahoitustuotot ja -kulut


EroAlkuper. TA 2016

Muutokset

Liikelaitosten peruspääomakorvaukset 35 774 35 774 0 35 774 0Sisäiset erät yhteensä 35 774 35 774 0 35 774 0

Kuntayhtymien peruspääomakorot 1 445 1 445 -0 1 445 0

Rahoitusarvopapereiden myyntivoitot 128 300 -172 300 0

Verotilityskorot 5 0 5 0 0Osinkotuotot 6 826 3 900 2 926 3 900 0Muut rahoitustuotot 721 0 721 2 300 0

Ulkoiset erät yhteensä 9 125 5 645 3 480 7 945 0Yhteensä 44 899 41 419 3 480 43 719 0


EroAlkuper. TA 2016

Muutokset

Korvaus peruspääomasta -35 774 -35 774 0 -35 774 0Sisäiset erät yhteensä -35 774 -35 774 0 -35 774 0

Verotilitysten korkokulut -82 0 -82 0 0

Viivästyskorkokulut -26 -5 -21 -5 0Muut rahoituskulut -892 -55 -837 -55 0

Ulkoiset erät yhteensä -1 000 -60 -940 -60 0Yhteensä -36 774 -35 834 -940 -35 834 0

MUUT RAHOITUSTUOTOT

MUUT RAHOITUSKULUT

RahoitustuototLiikelaitosten peruspääomakorvaukset toteu-tuivat täysin talousarvion mukaisina.

Ulkoiset rahoitustuotot toteutuivat selvästi talousarviota parempina. Vaikka sijoitusten myyntivoittoja ei kertynytkään odotetusti, niin kaupungin saamat osinkotuotot kasvoi-vat oleellisesti. Muihin rahoitustuottoihin on kirjattu 0,5 milj., euron suuruinen sijoitusten arvonalennusten palautus sekä 0,2 milj. eu-ron suuruiset viivästyskorkotuotot.

Osinkotuotot paranivat lähes kaikkien osingonmaksua tavoittelevien konserni- ja osakkuusyhtiöiden osalta. Merkittävim-mät tuotot olivat Tampereen Sähkölaitos Oy 4,6 milj. euroa sekä Finnpark Oy, Tam-pereen Särkänniemi Oy ja Tampereen Pal-velukiinteistöt Oy, jotka kukin maksoivat osinkoa 0,5 milj. euroa.

RahoituskulutMuut rahoituskulut toteutuivat selvästi ta-lousarviota suurempina, sillä muihin rahoi-tuskuluihin on kirjattu sijoitusomaisuudesta tehdyt 0,7 milj. euron suuruiset arvonalen-nukset. Kaupunki kirjaa sijoitusten hankinta-arvojen muutoksia bruttoperiaatteella, jolloin kokonaisuuden arvioinnissa tulee huomioida muihin rahoitustuottoihin kirjatut arvojen palautukset. Arvonalennuksista ei arvioida tulevan pysyviä menetyksiä kaupungille.

Laskelmaosa


Investointien toteumavertailu

Talousarvion toteumavertailu Liikelaitosten vaikutus

1 000 euroa PeruskaupunkiPerus-

kaupunkiLiike-

laitoksetKoko

kaupunki


EroAlkuper TA 2016

Muutokset TP 2016 TP 2016 TP 2016

AINEETTOMAT HYÖDYKKEET

Tietokoneohjelmistojen käyttöoikeudet -202 -243 41 -960 717 -202 -2 -204

Muut aineettomat oikeudet 0 0 0 0 0 0 0 0

Tietokoneohjelmistojen valmistusarvot -542 -1 901 1 359 -1 372 -529 -542 -31 -573

Muut pitkävaikutteiset menot -21 637 -17 377 -4 260 -9 700 -7 677 -21 637 -1 093 -22 731

AINEELLISET HYÖDYKKEET

Maa- ja vesialueet -15 661 -12 100 -3 561 -13 800 1 700 -15 661 -16 -15 677

Rakennukset ja rakennelmat -186 -220 34 -100 -120 -186 -35 306 -35 492

Kiinteät rakenteet ja laitteet -18 705 -77 362 58 657 -68 750 -8 612 -18 705 -5 677 -24 382

Koneet ja kalusto -11 569 -16 243 4 674 -15 503 -740 -11 569 -4 053 -15 622

Muut aineelliset hyödykkeet -172 -190 18 -190 0 -172 -172

Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat -39 543 0 -39 543 0 0 -39 543 -71 079 -110 622

SIJOITUKSET

Osakkeet ja osuudet -6 623 -6 853 230 -1 540 -5 313 -6 623 0 -6 623

INVESTOINNIT YHTEENSÄ -114 841 -132 489 17 648 -111 915 -20 574 -114 841 -117 257 -232 098

Rahoitusosuudet 2 738 5 274 -2 536 3 800 1 474 2 738 2 590 5 328

NETTOINVESTOINNIT YHTEENSÄ -112 103 -127 215 15 112 -108 115 -19 100 -112 103 -114 667 -226 770

Pysyvien vastaavien luovutustulot 20 946 11 455 9 491 15 430 -3 975 20 946 634 21 580

Investointien toteutuminen

Talousarvion investointien toteumavertai-lussa esitetään niin sanotun peruskaupun-gin investoinnit. Liikelaitosten vaikutusta kaupungin investointeihin kuvataan edellä olevan laskelman kolmen viimeisen sarak-keen vertailussa, joka sisältää peruskau-pungin ja liikelaitosten investoinnit sekä koko kaupungin investoinnit. Liikelaitos-ten vaikutus ja osuus kaupungin inves-toinneista sekä poikkeamat talousarvioon on esitetty jokaisen tase-erän analysoinnin yhteydessä.

Talousarvion toteumavertailu sisältää myös kaupungin sisäiset investoinnit ja näihin mahdollisesti sisältyvät sisäiset kat-teet. Tästä syystä investointimenot poikke-avat kaupungin rahoituslaskelmassa esite-tyistä ulkoisista investoinneista.

Peruskaupungin investoinnit toteutuivat yhteensä 114,8 milj. eurona ja ne alittavat

muutetun talousarvion 17,6 milj. eurolla. Peruskaupungin yksiköt esittivät yhteen-sä 8,5 milj. euron uudelleen budjetointeja vuodelle 2017, jotka kaupunginvaltuusto hyväksyi 20.2.2017.

Ulkopuolista rahoitusta peruskaupun-gin investointihankkeisiin saatiin 2,7 milj. euroa, joka alitti muutetun talousarvion 2,5 milj. eurolla. Lisäksi Rantaväylän tun-neliin saatiin valtionosuutta, joka ei näy rahoitusosuuksissa, vaan on vähennetty investointimenosta. Investointien rahoi-tusosuuksien kirjaamisessa noudatetaan suoriteperustetta eli rahoitusosuuksia kir-jataan toteutuneiden investointimenojen suhteessa. Näin ollen esimerkiksi Ranta-väylän tunnelin rahoitusosuuksista kau-pungin investointien rahavirrassa ei esite-tä valtion vuonna 2016 tilittämää määrää, vaan syntyneitä menoja vastaava summa.

Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luo-vutuksista kirjattiin tuloja yhteensä 20,9

milj. euroa, joka ylittää talousarvion 9,5 milj. eurolla.

Liikelaitosten osuus vuoden 2016 inves-toinneista oli 50,5 prosenttia ja 117,3 milj. euroa. Liikelaitosten investointimenot toteutuivat 20,7 milj. euroa suunniteltua pienempinä. Tampereen Tilakeskuksen in-vestoinnit alittuivat 19,7 milj. eurolla, kos-ka rakennushankkeet jaksottuivat usealle vuodelle tai siirtyivät myöhempään ajan-kohtaan. Tilakeskus esitti uudelleen bud-jetointeja yhteensä 18,8 milj. euroa, jotka kaupunginvaltuusto hyväksyi 20.2.2017. Rahoitusosuuksia kirjattiin liikelaitoksille 2,6 milj. euroa ja pysyvien vastaavien hyö-dykkeiden luovutustuloja 0,6 milj. euroa. Luovutustulot alittivat budjetoidun 4,5 milj. eurolla.

Konsernihallinnolle kuuluvia inves-tointeja ovat koko konsernin toimintaan liittyvät tietojärjestelmäinvestoinnit sekä ne osakkeiden ja osuuksien investoinnit,

Laskelmaosa


jotka eivät kuulu liikelaitoksille. Tilaajan ydinprosesseista Kaupunkiympäristön kehittäminen toteuttaa merkittäviä infra-rakentamisen investointeja. Rantaväylän tunnelin rakentaminen sisältyy Kaupunki-ympäristön kehittämisen investointeihin. Hyvinvointipalveluiden investoinnit pai-nottuvat toiminnassa tarvittavien laittei-den ja kaluston hankintaan sekä tilojen ensikertaiseen kalustamiseen. Pelastus-laitoksen investoinnit ovat pääasiassa pe-lastus- ja sairaankuljetusajoneuvokaluston investointeja. Liikelaitosten investoinnit muodostuvat pääasiassa Tampereen Ti-lakeskus Liikelaitoksen talorakennusin-vestoinneista sekä Tampereen Vesi Lii-kelaitoksen investoinneista vesijohto- ja viemäriverkostoihin sekä veden- ja jäteve-denkäsittelylaitosten hankkeisiin.

Seuraavassa on esitetty investointiluo-kittain merkittävimpiä investointikohteita ja poikkeamia suunniteltuun. Tarkemmat tiedot investointikohteista ao. yksiköiden osuuksista joko talousarvion toteumaver-tailuosiossa tai erillistilinpäätökset-osassa.


Vuonna 2016 aineettomiin hyödykkeisiin tehtiin pääasiassa tietojärjestelmäinves-tointeja sekä Rantaväylän tunnelin valtiol-le luovutettavaa osuutta.

Konsernihallintoon kuuluvan tietohallin-non vuoden 2016 tietoja viestintätekniik-kaan kohdistuvat investoinnit toteutuivat 0,7 milj. eurona, kun muutettu talousarvio oli 2,2 milj. euroa. Tämä johtui projektien aikataulujen muutoksista tai kirjaamisesta käyttötalouteen.

Peruskaupungin muut pitkävaikutteiset menot, 21,6 milj. euroa, syntyivät Ranta-väylän tunnelin rakentamisesta. Vuoden aikana jatkettiin sekä tunnelin tekniikka-asennuksia että tie- ja viimeistelytöitä se-kä suoritettiin järjestelmien testaus. Ran-taväylän tunneli avattiin liikennekäyttöön marraskuussa. Tunnelin viimeistelytyöt ja Naistenlahden 2 kiertoliittymä ovat koko-naisuutena täysin valmiit syksyllä 2017. In-vestointikulut tunnelista kirjataan pääosin muihin pitkävaikutteisiin menoihin johtu-en siitä, että tunneli ja sen ylläpito kuu-

luvat Liikennevirastolle. Valtion maksama rahoitusosuus on vähennetty investointi-kulusta. Rantaväylän tunnelin kaupungil-le omistukseen jäävä osuus kirjataan sitä vastoin Kiinteisiin rakenteisiin ja laittei-siin bruttomääräisenä. Tunnelin vuoden 2016 yhteenlasketut nettoinvestoinnit oli-vat 23,3 milj. euroa ylittäen talousarvion 0,8 milj. eurolla.

Liikelaitoksista Tampereen Voimia in-vestoi tietojärjestelmiin 1,9 milj. eurolla ja Tampereen Tilakeskus 1,1 milj. euroa pää-osin vuokrattujen kohteiden korjaus- ja muutostöihin.


Maa- ja vesialueetPeruskaupunkiin kuuluva kaupunkiym-päristön kehittäminen vastaa pääasiassa kaupungin maa- ja vesialueiden hankin-nasta. Kaupunkiympäristön kehittämisen vuoden 2016 maa- ja vesialueiden inves-toinnit olivat 15,7 milj. euroa, kun muute-tussa talousarviossa näihin varauduttiin 12,1 milj. eurolla.

Rakennukset ja rakennelmatKaupungin rakennuksien ja rakennelmien in-vestoinneista vastaa pääasiassa Tampereen Tilakeskus Liikelaitos. Tilakeskuksen talon-rakennushankkeiden toteutuneet kustan-nukset olivat noin 92 milj. euroa, josta pää-osa kuului Rakennukset ja rakennelmat- tai Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat -ryhmiin. Tilakeskuksen investoinnit toteu-tuivat kokonaisuutena peräti 19,7 milj. euroa alle muutetun talousarvion, koska rakennus-hankkeet jaksottuivat usealle vuodelle tai siirtyivät myöhempään ajankohtaan. Suu-rimmat hankkeet tilikaudella olivat Tampere-talon tilamuutokset ja laajennus, Tesoman yhtenäiskoulu ja päiväkoti, uudisrakennus ja perusparannus, Vehmaisten koulu ja päivä-koti, Hatanpään kantasairaalan perusparan-nus 4-5 ja laajennus ja Toukola.

Tampereen Vesi Liikelaitoksen laitosrakentamiseen käytettiin 6,0 milj. euroa suurimpana kohteenaan Kaupinojan vedenpuhdistuslaitoksen saneeraus 3,9 milj. euroa.

Kiinteät rakenteet ja laitteetKaupungin suurimpia kiinteiden raken-teiden ja laitteiden investointeja olivat kaupunkiympäristön kehittämisen ydin-prosessin infrastruktuurin rakentamisin-vestoinnit sekä Tampereen Vesi Liikelai-toksen verkostoinvestoinnit.

Peruskaupungin kiinteiden rakenteiden ja laitteiden investoinnit olivat 57,8 milj. euroa, josta valmiiden kohteiden osuus 18,7 milj. euroa ja keskeneräisten 39,1 milj. euroa. Kaupunkiympäristön kehittämisen katujen, puistojen ja yleisten alueiden in-vestointeihin käytettiin yhteensä 54,2 milj. euroa, sisältäen myös hanketasolla sitovi-en kohteiden investoinnit ja keskeneräiset kohteet. Rakentamiskohteista, muun mu-assa raitiotiehankkeesta ja keskustan ke-hittämisestä, on kerrottu tarkemmin koh-dassa Kaupunkiympäristön kehittäminen.

Liikuntapalvelujen kiinteiden rakentei-den ja laitteiden investoinnit olivat 3,1 milj. euroa Tampereen Stadionin pinnoitteen uusiminen suurimpana kohteenaan.

Liikelaitosten kiinteiden rakenteiden ja laitteiden investoinnit toteutuivat lähes talousarvion mukaisesti. Merkittävin osa investoinneista kohdistui Tampereen Ve-den verkostojen rakentamiseen suurim-pina kohteina Kaupinojan yhdysjohdot, Nurmi-Nikinväylä ja Lentävänniemen alu-een vesihuolto.

Koneet ja kalustoPysyvien vastaavien omaisuusluokkaan kuuluu yli 3 vuodeksi hankittava ja yli 10 000 euron arvoiset koneet ja kalusto. Tässä luokassa esitetään myös tilajärjestelyiden ensikertaisen kalustamisen määrärahat.

Peruskaupungin koneiden ja kaluston investoinnit toteutuivat yhteensä 11,6 milj. eurona, kun muutetussa talousarviossa näihin varauduttiin 16,2 milj. eurolla. Näis-tä valtaosa syntyi Hyvinvointipalveluiden laiteinvestointi- ja kalustamishankkeista. Ensikertaisen kalustamisen kohteita oli lu-kuisia, joista suuria yksittäisiä kohteita oli-vat Tredun Santalahdentien toimipisteen kalustaminen 1,5 milj. euroa ja Hatanpään kantasairaalan osittainen kalustaminen 0,8 milj. euroa. Ensikertaisen kalustami-sen lisäksi kone- ja kalustoinvestoinnit si-

Laskelmaosa


sältävät muun muassa liikuntapaikkojen ja terveydenhuollon laitehankintoja. Pirkan-maan pelastuslaitoksen kone- ja kalustoin-vestoinnit olivat 2,3 milj. euroa koostuen pääosin raskaiden ajoneuvojen, sairaan-kuljetusajoneuvojen ja henkilöpaloautojen hankinnoista.

Liikelaitosten osuus kaupungin 15,6 milj. euron kone- ja kalustoinvestoinneista oli 4,1 milj. euroa. Merkittävimmät olivat Tam-pereen Kaupunkiliikenne Liikelaitoksen 2,8 milj. euron linja-autohankinnat, jotka koostuivat 12 uutena sekä viidestä käytet-tynä hankitusta linja-autosta. Tampereen Infran kone- ja kalustoinvestointeihin käy-tettiin 0,8 milj. euroa.

Muut aineelliset hyödykkeetMuiden aineellisten hyödykkeiden 0,2 milj. euron investointimäärärahat on tarkoitettu taideteosten hankintaan Museopalveluille sekä kaupungin uusiin ja peruskorjattaviin rakennuksiin. Investoinnit taideteoksiin to-teutuivat hieman alle budjetoidun.

Sijoitukset

Osakkeet ja osuudetInvestoinnit osakkeisiin ja osuuksiin oli-vat 6,6 milj. euroa eli 0,2 milj. euroa alle talousarvion. Tampereen Seudun Keskus-puhdistamo Oy:n osakkeita merkittiin 2,9 milj. eurolla ja Tuomi Logistiikan osakkeita merkittiin miljoonalla eurolla. Tampereen Messu- ja Urheilukeskus Oy:n osakeantiin osallistuttiin 0,4 milj. eurolla ja perustetun Tampereen Raitotie Oy:n osakepääomaan tehtiin 2 milj. euron sijoitus. Muita sijoituk-sia tehtiin Haukiluoman liikerakennuksen ja Suomen Hopealinja Oy:n osakkeisiin. Kaikki sijoitukset teki Konsernihallinto.

Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot

Peruskaupungin myyntitulot toteutuivat 9,5 milj. euroa muutettua talousarviota suurempina 20,9 milj. eurona. Kaupunki-ympäristön kehittämisen maa-alueiden

luovutuksista kirjattavat tulot olivat 16,4 milj. euroa. Muita pysyvien vastaavien luo-vutustuloja kirjattiin muun muassa kuvanta-misen ja urologian liiketoimintakauppoihin liittyvistä omaisuuden siirroista Sairaala- ja kuntoutuspalveluilta Pirkanmaan sairaan-hoitopiirille.

Liikelaitosten myyntitulot kertyivät suu-relta osin Tampereen Tilakeskuksen raken-nusten myynneistä. Liikelaitosten luovutus-tulot olivat yhteensä 0,6 milj. euroa, mikä oli 4,5 milj. euroa muutettua talousarviota vähemmän. Tilakeskuksen toteutuneet luo-vutustulot, joissa on huomioitu apporttina luovutettu Messu- ja Urheilukeskuksen toi-mistorakennus, olivat noin 0,4 milj. euroa. Vuoden 2016 aikana valmisteltiin kaupungin omistamien voimalaitosten, sähköasemien ja pumppaamoiden rakennusteknisten osi-en myynti Tampereen Sähkölaitokselle, Säh-köverkolle ja Veralle. Kaupunginhallitus teki myyntipäätöksen joulukuussa 2016, mutta päätöksen lainvoimaisuus siirtyi vuoden 2017 puolelle ja noin 33 milj. euron myynti-tulot kirjautuvat vuodelle 2017.

Laskelmaosa


Rahoituslaskelman toteumavertailu

Talousarvion toteumavertailu Liikelaitosten vaikutus

1 000 euroa PeruskaupunkiPerus-

kaupunkiLiike-

laitoksetKoko

kaupunki


EroAlkuper. TA 2016

Muutokset TP 2016 TP 2016 TP 2016

Toiminnan rahavirta

Vuosikate -2 457 -8 748 6 291 2 598 -11 346 -2 457 81 925 79 468

Satunnaiset erät -2 247 -2 884 637 0 -2 884 -2 247 0 -2 247

Tulorahoituksen korjauserät -18 095 -12 450 -5 645 -12 450 0 -18 095 67 -18 027

-22 799 -24 082 1 283 -9 852 -14 230 -22 799 81 992 59 194


Investointimenot -114 841 -132 489 17 648 -111 915 -20 574 -114 841 -117 257 -232 098

Rahoitusosuudet investointimenoihin 2 738 5 274 -2 536 3 800 1 474 2 738 2 590 5 328

Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovu-tustulot

20 947 11 455 9 492 15 430 -3 975 20 947 632 21 580

-91 156 -115 760 24 604 -92 685 -23 075 -91 156 -114 035 -205 191

Toiminnan ja investointien rahavirta -113 954 -139 842 25 887 -102 537 -37 305 -113 954 -32 043 -145 997



Antolainasaamisten lisäykset kunnalle 0 0 0 0 0 0 -195 0

Antolainasaamisten lisäykset muille -1 183 -2 200 1 017 -1 600 -600 -1 183 -63 -1 246

Antolainasaamisten vähennykset muilta 7 056 1 440 5 616 1 440 0 7 056 16 7 072

5 873 -760 6 633 -160 -600 5 873 -242 5 826


Pitkäaikaisten lainojen lisäys muilta 100 000 135 000 -35 000 135 000 0 100 000 0 100 000

Pitkäaikaisten lainojen vähennys muilta -25 502 -25 500 -2 -25 500 0 -25 502 0 -25 502

Lyhytaikaisten lainojen muutos kunnalta 3 786 -14 459 18 245 -14 459 0 3 786 0 0

Lyhytaikaisten lainojen muutos muilta 14 988 0 14 988 0 0 14 988 0 14 988

93 272 95 041 -1 769 95 041 0 93 272 0 89 486

Muut maksuvalmiuden muutokset 22 514 -13 789 36 303 -13 789 0 22 514 32 289 58 394

Rahoituksen rahavirta 121 659 80 492 41 167 81 092 -600 121 659 32 047 153 706

Rahavarojen muutos 7 705 -59 350 67 054 -21 445 -37 905 7 705 4 7 709

Rahavarat 31.12. 108 774 - - - - 108 774 84 108 858

Rahavarat 1.1. 101 069 - - - - 101 069 80 101 149

Laskelmaosa


muutoksista. Muissa maksuvalmiuden muutoksissa esitetään toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset, vaihto-omaisuuden muutos, saamisten muutos ja korottomien velkojen muutos.

Lainakannan muutokset (93,3 milj. eu-roa) toteutuivat kokonaisuutena lähes talousarvion mukaisesti, mutta erien vä-lillä oli suurempia poikkeamia muutettuun talousarvioon nähden. Pitkäaikaisten lai-nojen kasvu oli 35,0 milj. euroa muute-tun talousarvion mahdollistamaa kasvua pienempi, ja lyhytaikaiset lainat puoles-taan kasvoivat 33,2 milj. euroa muutettua talousarviota enemmän. Kasvusta 16,7 milj. euroa selittyy konsernitilillä olevien tytäryhteisöjen varojen määrän kasvusta. Peruskaupungin lyhytaikaiset lainat muilta kaupungin yksiköiltä kasvoivat 3,8 milj. eu-rolla. Antolainauksen muutokset (5,9 milj. euroa) toteutuivat 6,6 milj. euroa muu-tettua talousarviota suurempina. Muutet-tua talousarviota suurempaa toteumaa selittävät muun muassa Vellamonkodit Oy:n kanssa tehty järjestely ja Tampereen vuokratalosäätiön kaupungille maksamat ylimääräiset lainanlyhennykset.

Olennaiset poikkeamat talousarvioonToiminnan ja investointien rahavirran olennaisia poikkeamia tilinpäätösvuoden talousarvioon käsitellään tuloslaskelman ja investointien toteumavertailujen yhtey-dessä. Rahoituksen rahavirran poikkeamat tilinpäätösvuoden talousarvioon syntyivät pitkälti konsernihallinnossa, joka kirjaa lii-ketapahtumat kaupungin yhteisistä eristä. Merkittävin rahoituksen rahavirran poik-keama talousarvioon nähden oli pitkäai-kaisten lainojen lisäyksen 35,0 milj. euron alitus. Antolainauksen muutokset toteu-tuivat pääasiassa edellä kuvatuista syistä 6,6 milj. euroa muutettua talousarviota suurempina, 5,9 milj. eurona.

Liikelaitosten vaikutus kaupungin toiminnan rahoitukseenLiikelaitosten ja taseyksikkönä toimivan Vahinkorahaston vaikutusta kaupungin

toiminnan rahoitukseen kuvataan edellä vertailulaskelmalla, jossa esitetään pe-ruskaupungin rahoituslaskelma, liikelai-tosten ja rahastojen rahoituslaskelmat yhteensä ja koko kaupungin rahoituslas-kelma. Peruskaupungin ja liikelaitosten sekä rahastojen laskelmat pitävät sisäl-lään myös kaupungin sisäiset liiketapah-tumat (mukaan lukien investointeihin sisältyvät sisäiset katteet), jotka eliminoi-daan koko kaupungin rahoituslaskelmas-ta. Liikelaitosten ja rahastojen vaikutus-ta kaupungin tuloksen ja investointien muodostumiseen käsitellään erikseen tu-loslaskelman ja investointien toteutu-mista käsittelevissä kappaleissa. Rahoi-tuslaskelman toiminnan ja investointien rahavirran liikelaitosvaikutukset on siten kuvattu näissä kappaleissa. Toisaalta lii-kelaitoksilla ei ole merkittäviä vaikutuksia kaupungin rahoituslaskelman rahavirran muodostumiseen, jos muita maksuval-miuden muutoksia ei huomioida. Tämä johtuu pitkälti rahoitustoiminnan keskit-tämisestä ja yhdystilimenettelyn käytöstä konsernihallinnon ja liikelaitosten välillä.

Kokonaisuutena liikelaitosten osuus kaupungin rahoituslaskelman muodos-tumisessa on kuitenkin merkittävä. Pe-ruskaupungin toiminnan rahavirta oli negatiivinen 22,8 milj. euroa, mutta liike-laitosten toiminnan rahavirta 82,0 milj. euroa käänsi koko kaupungin toiminnan rahavirran positiiviseksi. On kuitenkin syytä muistaa, että Tampereen Veden liikevaihtoa lukuun ottamatta muut lii-kelaitokset saavat tulovirtansa valtaosin kaupungin sisäisiltä toimijoilta. Täs-sä mielessä liikelaitosten aiheuttamat tulovirrat ovat pitkälti laskennallisia. Kaupungin investointien rahavirrasta lii-kelaitosten osuus oli myös merkittävä. Koko kaupungin 205,2 milj. euron inves-tointien rahavirrasta liikelaitosten osuus oli noin 56 prosenttia, 114,0 milj. euroa. Tämä muodostui 117,3 milj. euron inves-toinneista, joihin saatiin 2,6 milj. euroa rahoitusosuuksia, sekä 0,6 milj. euron pysyvien vastaavien hyödykkeiden luo-vutustuloista.

Rahoituslaskelman toteutuminen

Rahoituslaskelman toteumavertailu esit-tää peruskaupungin eli konsernihallinnon, tilaajan ydinprosessien, konsernipalvelu-jen, hyvinvointipalvelujen tuotantoaluei-den ja Pirkanmaan pelastuslaitoksen yh-distetyn rahoituslaskelman toteutumisen. Talousarvion toteumavertailulaskelmiin ei sisälly liikelaitosten ja taseyksikkönä toi-mivan Vahinkorahaston lukuja, vaan liike-laitosten ja rahastojen vaikutus kaupungin rahoituslaskelman muodostumiseen on esitetty laskelmataulukon kolmella vii-meisellä sarakkeella. Laskelmiin sisältyvät ulkoisten liiketapahtumien lisäksi myös kaupungin yksiköiden väliset sisäiset liike-tapahtumat. Näillä erillä ei kuitenkaan ole vaikutusta rahavarojen muutokseen.

Peruskaupungin rahavarojen muutos tilikaudella 2016 oli 7,7 milj. euroa positii-vinen, mikä oli 67,1 milj. euroa muutettua talousarviota parempi.

Toiminnan rahavirta toteutui lähes ta-lousarvion mukaisena, 1,3 milj. euroa suunniteltua parempana. Peruskaupungin vuosikate toteutui 6,3 milj. euroa muute-tun talousarvion tasoa parempana. Vuosi-katetta on käsitelty tuloslaskelman analyy-sin ja tuloslaskelman toteutumisvertailun yhteydessä. Tulorahoituksen korjauserät toteutuivat 5,6 milj. euroa budjetoitua suu-rempina, -18,1 milj. eurona. Tulorahoituksen korjauserissä toiminnan rahavirrasta oikais-taan investointien rahavirrassa esitettävät pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovu-tusvoitot ja -tappiot sekä pakollisten vara-usten muutokset. Peruskaupungin pysyvien vastaavien luovutusvoitot ylittivät muute-tun talousarvion 9,4 milj. eurolla.

Investointien rahavirta toteutui 24,6 milj. euroa muutettua talousarviota pie-nempänä. Peruskaupungin investointime-not alittivat muutetun talousarvion 17,6 milj. eurolla ja pysyvien vastaavien luo-vutustulot ylittivät muutetun talousarvion 9,5 milj. eurolla. Investointien toteutumis-ta on käsitelty tarkemmin investointien toteumavertailun yhteydessä.

Rahoituksen rahavirta toteutui 41,2 milj. euroa suunniteltua suurempana johtuen pääasiallisesti muista maksuvalmiuden

Laskelmaosa


Antolainat (1 000 euroa) TP 2016Muutettu TA 2015

EroAlkuper. TA

2016Muutokset

Konserniyhteisöt ja muut 98 871 104 865 -5 994 104 865 0

Vähennykset -6 703 -1 210 -5 493 -1 210 0

Lisäykset 1 136 1 600 -464 1 600 0

Asuntolainat 788 870 -83 870 0

Vähennykset -360 -230 -130 -230 0

Antolainat yhteensä 99 659 105 736 -6 077 105 736 0

Korolliset velat (1 000 euroa) TP 2016Muutettu TA 2016

EroAlkuper. TA 2016

Muutok-set

Pitkäaikaiset korolliset velat

Rahalaitoksille 290 535 325 901 -35 366 325 901 0

Lyhennykset -25 502 -25 500 -2 -25 500 0

Nostot 100 000 135 000 -35 000 135 000 0

Lyhytaikaiset korolliset velat

Henkilöstökassalle 14 163 16 000 -1 837 16 000 0

Konserniyhteisöille 183 619 150 000 33 619 150 000 0

Korolliset velat yhteensä 488 317 491 901 -3 584 491 901 0

Lainat euroa/asukas 2 139 2 159 -20 2 159

Asukasmäärä 228 274 227 790 484 227 790


Vuoden 2016 alussa kaupunki myönsi 1,0 milj. euron suuruisen lainan Tuomi Logis-tiikka Oy:lle. Laina liittyi kokonaisuuteen, jossa kaupunki yhdessä Pshp:n kanssa loi uuden yhteisesti omistetun logistiikka- ja

hankintapalveluita tarjoavan yhtiön. Muita uusia lainoja ei myönnetty. Huomattavim-mat lainojen lyhennykset olivat Vellamon-kodit Oy:n 3,4 milj. euroa ja Tampereen Vuokratalosäätiön 2,3 milj. euroa.

Vuoden lopussa Tampereen kaupungin pitkäaikaiset lainasaamiset olivat 99,7 milj. euroa. Merkittävimmät saamiset olivat Tampereen Sähkölaitos Oy:ltä 70,0 milj. euroa ja Tampereen Vuokratalosäätiöltä 19,4 milj. euroa.

Korollisten velkojen muutokset

Korollisen velan määrä toteutui 3,6 milj. euroa talousarviota pienempänä ja vuo-den lopussa kaupungin korollisen tase-velan määrä oli 488,3 milj. euroa. Pitkäai-kaista lainaa nostettiin kaksi kertaa, ensin Pohjoismaiden Investointipankilta 50,0 milj. euroa kesällä ja sitten Euroopan In-vestointipankilta toinen 50,0 milj. euroa syksyllä.

Lyhytaikaisten lainojen määrä kas-voi selvästi ennakoitua korkeammaksi.

Henkilöstökassan asiakkaille oleva velka laski hieman, mutta konsernitilin kautta tytäryhteisöille oleva velka kasvoi huo-mattavasti. Konsernitilijärjestelmä mah-dollistaa konsernin pääomien tehokkaan käytön ja ulkoisen rahoituksen minimoin-nin. Samalla myös korkovirrat pysyivät tältä osin konsernissa.

Kuntatodistuksilla tai joukkolainoilla hankittua lainarahoitusta ei vuoden vaih-teessa ollut käytössä.

ANTOLAINAUKSEN MUUTOKSET

KOROLLISTEN VELKOJEN MUUTOKSET

Korollisen tasevelan määrä nousi 89,5 milj. eurolla, jolloin kasvua edellisvuoteen kertyi runsaat 22 prosenttia. Vuoden lo-pussa korolliset velat jakautuivat: rahalai-toksilta otettuihin lainoihin 59 prosenttia, velkaan konserniyhteisöille 38 prosenttia ja velkaan henkilöstökassan asiakkaille 3 prosenttia. Rahalaitoslainoja kaupungilla on viideltä eri rahoittajalta, joista suurin on Kuntarahoitus Oyj noin 31 prosentin osuudella velkojen kokonaismäärästä.

Strategiaosa


Strategiaosan toteutuminenYhteinen Tampere – näköalojen kaupun-ki -kaupunkistrategiaa toteutetaan ta-lousarvion toiminnan tavoitteiden avulla. Kaupunginvaltuusto asetti vuoden 2016 talousarviossa 27 konsernihallintoa ja tilaa-jan ydinprosesseja sitovaa toiminnan tavoi-tetta. Lisäksi sitovia toiminnan tavoitteita asetettiin hyvinvointipalvelujen tuotanto-alueille, Pirkanmaan pelastuslaitokselle ja liikelaitoksille. Tytäryhteisöille asetettiin tavoitteita, jotka tuovat esiin pääomistajan tahdon ja ohjaavat omistajan edustajien toimintaa.

Konsernihallinto ja tilaajalautakunnat määrittelivät vuoden 2016 vuosisuunnitel-missa toimenpiteet toiminnan tavoitteiden toteuttamiseksi. Toimenpiteet vahvistavat strategisten tavoitteiden toteuttamisen kyt-kemistä yksiköiden toiminnan ja talouden suunnitteluun. Tilinpäätösennusteen arvio konsernihallinnon ja tilaajan ydinprosessi-en sitovien toiminnan tavoitteiden toteutu-misesta pohjautuu tavoitteiden mittaritie-toihin sekä toimenpiteiden toteutumiseen.

Toiminnan tavoitteista raportoitiin kon-sernin/kaupungin johtoryhmälle, kaupun-ginhallitukselle ja kaupunginvaltuustolle vuoden aikana kolme kertaa toiminnan ja talouden katsauksissa sekä neljännen ker-ran tilinpäätöksessä. Osasta tavoitteista ra-portoidaan vain vuoden lopun tilanteesta.

Tavoitteiden toteutuminenKonsernihallintoon ja ydinprosesseille vas-tuutetuista tavoitteista 16 toteutui suunni-tellusti ja 4 toteutui osittain. Vain 6 tavoi-tetta jäi toteutumatta. Yhden tavoitteen toteutumista ei voitu vielä arvioida johtuen mittaritiedon saatavuudesta vasta myö-hemmin keväällä.

Suurimmat poikkeamat liittyvät kaupun-gin taloustavoitteisiin. Kaupungin tulosta-voite jäi saavuttamatta. Tilikauden tulos ilman satunnaiseriä jäi tavoitetasoa enem-män alijäämäiseksi, ja vertailukelpoiset työ-voimakustannukset nousivat 1,1 prosenttia edellisvuoteen nähden, vaikka tavoitteena oli työvoimakustannusten väheneminen.

Elinkeinopoliittiset sekä liikenteeseen ja rakentamiseen liittyvät tavoitteet to-teutuivat pääosin hyvin. Vaikeuksia oli lentoliikenneyhteyksien kasvattamisessa.

Tampereelta operoitujen kohteiden koko-naismäärä laski 10 % vuodesta 2015. Toi-menpiteistä huolimatta myös pyöräilijöiden keskimääräinen vuorokausiliikennemäärä laski vuoden aikana.

Palvelurakenteen uudistamiseen liittyvät tavoitteet saavutettiin pääosin suunnitel-lusti. Perhehoidon osuus lasten ja nuorten sijaishuollosta nousi yli asetetun tavoite-tason 66,73 prosenttiin. Ikäihmisten kotona asuminen ei lisääntynyt aivan tavoitellulle tasolle, mutta tehostetun palveluasumisen osuus kasvoi suunnitellusti. Perustervey-denhuollon osuus terveydenhuollon kus-tannuksista vuonna 2016 oli 27,06 %, mikä oli 0,9 prosenttiyksikköä edellisvuotta vä-hemmän. Tavoite osuuden kasvusta ei to-teutunut, vaikka perusterveydenhuoltoa ja erikoissairaanhoitoa kehitettiin suunnitel-lusti. Myös avointen varhaiskasvatuspalve-lujen osuus omasta palvelutuotannosta jäi alle asetetun tavoitteen.

Työllisyydenhoidon palvelujen vaikutta-vuustavoitteet toteutuivat suunnitellusti, mutta työllisyystilanne pysyi lähes koko vuoden vaikeana. Loppuvuodesta työttö-myystilanteeseen tuli kuitenkin vuoden 2011 jälkeen ensimmäistä kertaa käänne. Marras-kuussa 2016 työttömyyden kasvu pysähtyi ja joulukuussa se jo kääntyi laskuun (-1,7 %).

Kaupungin toimintamallin uudistaminen eteni vuonna 2016 suunnitelman mukaises-ti ja uusi organisaatio pois lukien poliittiset toimielimet aloitti toimintansa 1.1.2017. Pir-kanmaan sote- ja maakuntauudistuksen esi-valmistelu eteni ja kaupungin sisäinen sote- ja maakuntauudistusprojekti käynnistettiin vuoden lopulla. Digitalisaation hyödyntä-minen eteni vuoden aikana, muun muassa toteutettiin 10 innovatiivista digitaalista kokeilua ja lisäksi valmisteltiin vuonna 2017 käynnistyvää Tampereen digiohjelmaa. In-novatiivisten hankintojen tiekartta valmis-tui ja uusiin palveluja vuosisuunnitelmiin sisällytettiin hankintasuunnitelmat. Konser-nihallinnon prosesseja uudistettiin ja niiden kehittäminen jatkuu. Yhtenä tuottavuuden parantamiseen tähtäävänä toimenpiteenä oli Lean-ajattelun käyttöönotto.

Hyvinvointipalvelujen tuotantoaluei-den 24 tavoitteesta 13 toteutui suunnitel-lusti, kolme tavoitetta toteutui osittain ja

kahdeksan tavoitetta ei saavutettu. Kol-mella tuotantoalueella ei saavutettu työ-hyvinvoinnin tavoitetta. Avopalveluissa sähköinen ajanvaraus ei laajentunut ta-voitteen mukaisesti. Tavoite henkilöstön osallistumismahdollisuuksien lisääntymi-sestä koskien oman työn, sisäisen toimin-nan ja palvelujen kehittämistä puolestaan toteutui joko kokonaan tai osittain kaikilla tuotantoalueilla.

Liikelaitoksille asetetuista 26 tavoittees-ta 23 toteutui joko kokonaan tai osittain. Tampereen Kaupunkiliikenne ei saavut-tanut työhyvinvoinnin paranemisen eikä liikevaihdon per henkilötyövuosi kasvun tavoitteita. Tampereen Veden viidestä ta-voitteesta jäi toteutumatta verkostojen keskimääräisen uusiutumisajan tavoite, koska vuonna 2016 saneeraus kohdistui suuriin putkiosuuksiin. Pirkanmaan pe-lastuslaitoksen työhyvinvointiin liittyvää tavoitetta ei saavutettu erityisesti tapatur-matiheyden ja varhe-maksujen kasvusta johtuen.

Tytäryhteisöjen kaikkiaan 62 tavoittees-ta 40 toteutui kokonaan, yhdeksän toteu-tui osittain ja neljä ei toteutunut. Yhdeksän tavoitteen toteutumista ei voitu arvioida. Toteutumatta jääneet tavoitteet olivat talo-udellisen käyttöasteen ja pääoman tuotto-prosentin nousemisen tavoitteita. Pääosin tytäryhteisöjen tavoitteet toteutuivat kui-tenkin hyvin.

Toteumatietojen esittäminenKonsernihallintoon ja tilaajan ydinpro-

sesseille vastuutettujen toiminnan tavoit-teiden toteumatiedot esitetään yhtenä kokonaisuutena alla olevissa taulukoissa. Hyvinvointipalvelujen tuotantoalueiden, Pirkanmaan pelastuslaitoksen ja liikelai-tosten tavoitteiden toteumat esitetään tuottajaosan toteutuminen -osassa sekä erillistilinpäätöksissä. Tytäryhteisöille ase-tettujen tavoitteiden toteumat esitetään tilinpäätöksessä kappaleessa konserniin kuuluvat tytäryhtiöt ja -yhteisöt.

Tarkemmat tavoitteiden toimenpidekoh-taiset selvitykset ovat luettavissa vuoden 2016 tilinpäätösennusteen liitteenä olevilta strategiakorteilta lukuun ottamatta tytär-yhtiöiden tavoitteiden toteumatietoja.

Strategiaosa


Yhteinen Tampere — Näköalojen kaupunki -kaupunkistrategia pähkinänkuoressa

• Yhdessä tekeminen

• Ennaltaehkäisy ja hyvinvointierojen kaventaminen

• Elinvoima ja kilpailukyky

• Kestävä yhdyskunta

• Tasapainoinen talous ja uudistuva organisaatio

Strategian nimi ja visio 2025

Yhteinen Tampere – näköalojen kaupunkiTeemme yhdessä Suomen parasta ja houkuttelevinta, pohjoismaista suurkaupunkia. Meillä on näköaloja

tulevaisuuteen, uuden sukupolven toimivaan, kauniiseen ja kansainväliseen kulttuurikaupunkiin.

Hyvinvointi on yhteinen päämäärämme. Tuemme koteja hyvän elämän mahdollistajina. Huolehdimme, että kaikki otetaan mukaan.

Tuemme hyvinvointia vahvistavien valintojen tekemistä ja painotamme ennaltaehkäiseviä palveluja.

Luomme houkuttelevat mahdollisuudet yrittäjyydelle ja työpaikkojen synnylle. Yrityksillä on näköaloja kas-vuun ja kansainvälistymiseen.

Toimintatavat

Toimimme yhdessä Toimimme vastuullisesti Toimimme avoimesti ja rohkeasti

Otamme kaikki mukaan kaupun-gin kehittämiseen. Toimintamme pohjautuu kumppanuuteen. Luom-me yhdessä tekemiselle luottamuk-sellista ja kannustavaa ilmapiiriä.

Kannamme vastuuta kaupungin ta-sapainoisesta taloudesta ja toimim-me kustannus- ja resurssitehok-kaasti. Turvaamme kaupunkimme tulevaisuuden kantamalla vastuuta ympäristöstämme ja keventämällä ym-päristökuormitustamme. Edistämme toiminnallamme yhdenvertaisuutta, monikulttuurisuutta ja turvallisuutta.

Kyseenalaistamme rohkeasti vakiintu-neita toimintatapoja ja ideoimme uutta. Uudistumisen lähtökohtana on kunta-laisten etu. Mahdollistamme muutos-ten toteuttamisen johdonmukaisella ja avoimella päätöksenteolla ja johta-misella. Hyödynnämme tietoja vies-tintäteknologiaa tehokkaasti. Kehitäm-me vuorovaikutuksellista viestintää.

Kaupunkistrategian näkökulmat

Strategiaosa


Toiminnan tavoitteiden toteuma

Yhdessä tekeminen

Kortti Sitova toiminnan tavoite 2016 Arvio tavoitteen toteutumisesta Vastuuhenkilö

1Kaikki uudet palvelujen kehittämiskohteet toteute-taan yhdessä käyttäjien ja asukkaiden kanssa

+

Tavoite toteutui. Asiakasraatitoiminta laajeni, palvelumuo-toilua hyödynnettiin palvelujen hankinnassa, kaupungin uusi osallistumismalli hyväksyttiin ja vietiin käytäntöön aluetoimijoiden kanssa.

Mikko Aaltonen ja Reija Linnamaa

2

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukseen ja itsehallintoalueiden perustamiseen on vaikutettu siten, että suurten kaupunkien ja kaupunkiseutu-jen rooli talouskasvun, työllisyyden ja hyvinvoinnin edistäjinä on varmistettu myös tulevaisuudessa

+/-

Tavoite toteutui osittain. Pirkanmaan sote- ja maakunta-uudistuksen esivalmistelu ja tampereen kaupunkiorgani-saation valmistautuminen uudistukseen on käynnistynyt. Tampereen kaupunki vaikutti suurten kaupunkien roolien huomioimiseen, mutta kaupunkien rooli ei näy riittävästi lakiluonnoksissa.

Reija Linnamaa

Ennaltaehkäisy ja hyvinvointierojen kaventaminen


3Liikuntamahdollisuuksia monipuolistamalla on kasvatettu hyvinvointinsa kannalta riittävästi liikkuvien osuutta

?

Tavoitteen toteutumista ei voida arvioida. Toimenpiteet ovat edenneet suunnitellusti, mutta niiden vaikutusta liik-kumisen lisääntymiseen voidaan arvoida vasta huhtikuussa 2017 valmistuvan ATH-tutkimuksen tulosten myötä.

Anna-Kaisa Heinämäki

4Perusterveydenhuollon osuus terveydenhuollon kustannuksista on noussut 1 % yks.

-

Tavoite ei toteutunut. Perusterveydenhuollon osuus terve-ydenhuollon kustannuksista oli 27,06 % eli se on laskenut 0,9 prosenttiyksikköä edelliseen vuoteen verrattuna. Erikoissairaanhoidon kustannukset kasvoivat ennakoitua enemmän samaan aikaan kun perusterveydenhuollon menojen kasvu oli huomattavan maltillista.

Mikko Aaltonen ja Leena Kostiainen

5

Ikäihmisistä vähintään 91,3 % asuu kotona (2015: 91,3 %), vähintään 6,5 % tehostetussa palveluasu-misessa (2015: 6,1 %) ja enintään 2,2 % pitkäaikai-sessa laitoshoidossa (2015: 2,6 %).

+/-Tavoite toteutui osittain. Vuonna 2016 ikäihmisistä 90,9 prosenttia asui kotona, 7,0 % tehostetussa palveluasumi-sessa ja 2,1 prosenttia pitkäaikaisessa laitoshoidossa.

Mikko Aaltonen

6

Oman palvelutuotannon avoimen varhaiskasva-tuspalvelun osuus on lisääntynyt 12 %:iin (2015: 9 %). Palvelusetelipäivähoidossa olevien lasten osuus päivähoidossa olevista on 5 % (2015: 3,7 %)

+/-

Tavoite toteutui osittain. Avoimen varhaiskasvatuksen osuus oli 10,8 % (N=707/6532). Palvelusetelipäivähoidos-sa olevien lasten osuus päivähoidossa olevista oli 7,2 % (N=566/7791).

Leena Kostiainen

7

Perheiden psykososiaalisen tuen tarpeeseen on vastattu lasten ja nuorten kotona asumisen turvaa-miseksi ja perhehoidon osuus sijaishuollosta on vähintään 63 % (2015: 62,5 %)

+Tavoite toteutui. Perhehoidon osuus sijaishuollon hoitovuo-rokausista vuonna 2016 oli 66,73%.

Leena Kostiainen

8Työllistymistä edistävien palvelujen sujuvuutta ja vaikuttavuutta on parannettu toimintamallia uudistamalla

+

Tavoite ja toimenpide toteutuivat. Työllisyydenhoidon palveluiden asiakkaista sijoittui asiakkuuden päättyessä työhön tai koulutukseen 38,9 % (2015: 38,9 %). Työttö-myysaste on kuitenkin 18,3 %. (12/2016).


Strategiaosa



9

Kaupunki on yhdessä yritysten kanssa kehittänyt innovaatioympäristöjä, edistänyt älykkään liiken-teen kehittymistä ja avoimen datan hyödyntämistä sekä luonut uusia, digitaalisuutta hyödyntäviä palveluratkaisuja

+

Tavoite ja toimenpiteet toteutuivat. Kaupin yliopistollisen oppimishyvinvointikeskuksen valmistelu on käynnistynyt, Mediapoliksen kiihdyttämötoiminta on käynnistymässä ja kansallinen avointa dataa esittelevä sivusto on avattu.

Teppo Rantanen

10

Yritystoiminnan edellytyksiä on vahvistettu kehittämällä alkuvaiheen yritysten rahoitusmah-dollisuuksia, yritysten viennin edellytyksiä ja edistämällä kansainvälisiä sijoituksia alueelle

+

Tavoite ja toimenpiteet toteutuivat. Seudun innovaatio-seteli -hanke käynnistyi ja kansainvälistymistä edistävä projekti juurtui pysyväksi toiminnaksi. Vuonna 2016 otettiin yhteyttä 56 kansainväliseen yritykseen, joista 4 sijoittui seudulle.


11 Yritystonttitarjonta on kasvanut 5 % vuodesta 2015 +Tavoite toteutui. Yritystonttitarjonta on kasvanut 9 % vuo-desta 2015 tonttien kappalemäärässä mitattuna.

Teppo Rantanen

12Lentoliikenneyhteyksien määrä on kasvanut 10 prosenttia vuodesta 2015

-

Tavoite ei toteutunut. Tampereelta operoitujen kohteiden kokonaismäärä (ympärivuotiset reittilennot ja charter- ja kausittain lennettävät kohteet) laski 10 % v.2015 kokonais-määrästä. 03/17 avautuu lentoyhteys Riikaan aktiivisten toimenpiteiden ansiosta.


13Kaupungin osaamisjärjestelmää on vahvistettu edistämällä Tampere 3 -hankkeen toteutumista.

+

Tavoite toteutui. Kaupunki osallistui aktiivisesti Tampere3 -hankkeen yhteistyöhön ja valmisteli kaupungin mukaan-menoa. Valmistelutyön pohjalta valtuusto teki marraskuussa päätöksen lähteä Uusi yliopisto -säätiön perustajajäseneksi.


14Keskustan elinvoimaa on vahvistettu kehittämisoh-jelman toimenpiteillä

+

Tavoite toteutui ja toimenpiteet toteutuivat suurimmaksi osaksi. Kaava- ja rakennushakkeet Ranta-Tampella, Etelä-puisto, Kansi ja Areena sekä Kunkun parkki ovat edenneet suunnitellusti.

Anna-Kaisa Heinämäki ja Teppo Rantanen

Elinvoima ja kilpailukyky


15Tampereen tulevaisuuden palvelumallin toteutta-minen on käynnistynyt

+

Tavoite toteutui. Linnainmaan aluekeskukseen avattiin uusi hyvinvointikeskus syksyllä 2016 ja Tesomalle hyvinvointi-keskus avataan vuonna 2018. Palvelujen monikanavaisuut-ta on lisätty (mm. omahoitovideot ja etäkonsultaatiot).

Mikko Aaltonen ja Taru Kuosmanen

16Joukkoliikenteen matkustajamäärä on kasvanut 1 prosenttia vuodesta 2015

+

Tavoite toteutui. Vuonna 2016 tehtiin noin 36 870 000 nousua Tampereen seudun joukkoliikenteessä. Se on noin 2 300 000 nousua eli lähes 7 % enemmän kuin vuonna 2015.

Pekka Salmi

17Pyöräilijöiden keskimääräinen vuorokausiliiken-nemäärä on kasvanut 2 prosenttia vuoteen 2015 verrattuna

-Tavoite ei toteutunut. Toimenpiteistä huolimatta vuonna 2016 pyöräilijöiden keskimääräinen vuorokausiliikenne-määrä on yli 8 prosenttia pienempi kuin vuonna 2015.

Pekka Salmi

1870 prosenttia kaavoitetusta asuinkerrosalasta sijoittuu keskuksiin, ratavyöhykkeille ja joukkolii-kenteen laatukäytäville

+

Tavoite toteutui. Yleiskaava 2040 ohjaa täydennysrakenta-misen kaupunkistrategian mukaisesti keskustan ja aluekes-kusten sekä joukkoliikenteen laatukäytävien muodostamal-le kasvun vyöhykkeelle. Alueelle sijoittuu 70 % yleiskaavan tuottamasta varannosta.

Pekka Salmi

19 Maankäyttöprosessiin kuluva aika on lyhentynyt +Tavoite toteutui. Uudistettu maankäyttöprosessi on otettu käyttöön käynnistyneissä asemakaavatöissä.

Pekka Salmi

Kestävä yhdyskunta

Strategiaosa


Tasapainoinen talous ja uudistuva organisaatio


20Tilikauden tulos ilman satunnaiseriä on enintään 16,1 milj. euroa alijäämäinen

-Tavoite ei toteutunut. Tilikauden tulos ilman satunnaisia eriä oli 18,5 milj. euroa alijäämäinen.

Jukka Männikkö

21 Investointien tulorahoitusprosentti on 33 +Tavoite toteutui. Investointien tulorahoitusprosentti on 33,7.

Jukka Männikkö

22Johdolla on käytössään tuloksellisuutta ja vaikutta-vuutta mittaavaa tietoa

+Tavoite toteutui. Johdolla on käytössään Tietonäköalassa julkaistut ajantasaiset analyysit toimintaympäristötiedosta, ja keskeisten kärkitietojen tunnistamista jatketaan.

Reija Linnamaa

23Digitalisoinnin johtaminen on organisoitu osana toimintamallin uudistamista

+

Tavoite toteutui. Tietohallinnon ja palvelualueiden yhteis-työtä on rakennettu ja rooleja selkeytetty osana yhteistyö-mallia. Digitalisaation hyödyntäminen toteutaan Tampe-reen digiohjelman kautta, joka käynnistyy vuonna 2017.

Reija Linnamaa

24Innovatiiviset digitaaliset kokeilut, sähköinen asiointi ja itsepalvelut lisääntyvät

+/-

Tavoite ja toimenpiteet toteutuivat osittain, toimenpiteenä ollut koko kaupungin sähköisen asioinnin ja itsepalvelun käyttöasteen selvittäminen ja tavoitteiden asettaminen jäivät kesken.

Reija Linnamaa

25Tuottavuutta on parannettu tehostamalla hankin-toja ja sujuvoittamalla hallintoa

+/-

Tavoite toteutui osittain. Hankintoja tehostettiin mm. lisäämällä hankintojen suunnitelmallisuutta ja laatimalla innovatiivisten hankintojen tiekartta. Uusi päätöksenteko-järjestelmä otettiin käyttöön. Hallinnon prosessien automa-tisointityö jatkuu.

Heli Hirvelä ja Reija Linnamaa

26

Työvoimakustannukset vähenevät 0,7 % talous-arvioesityksen mukaisesti ja vähentämisessä hyödynnetään eläköitymistä ja henkilöstön vaihtuvuutta

-Tavoite ei toteutunut. Vertailukelpoiset työvoimakustan-nukset ovat kasvaneet 1,1 % vuoteen 2015 nähden.

Niina Pietikäinen

27Toimintamallin uudistusta koskevat päätökset on tehty siten, että uusi toimintamalli voidaan ottaa kokonaisuudessaan käyttöön 1.6.2017

+

Tavoite toteutui. Palvelualueen johtajat aloittivat 1.6.2016 ja uusi organisaatio aloitti 1.1.2017. Hallintosääntö valmis-teltiin kaupunginvaltuuston käsittelyä varten. Toimintamal-lin jalkauttaminen jatkuu.

Reija Linnamaa

Strategiaosa


Konsernihallinto


Konsernihallinto ja konsernipalvelut

Konsernihallinto


Konsernihallinto


KonsernihallintoKonsernihallintoon kuuluvat kaupungin-valtuusto, kaupunginhallitus ja sen jaos-tot, pormestari, neljä apulaispormestaria sekä konserniohjaus. Lisäksi konsernihal-lintoon kuuluvat sisäisen tarkastuksen yk-sikkö, tarkastuslautakunta ja keskusvaali-lautakunta.

Vuoden 2016 alussa konserniohjausyk-siköitä olivat hallinto-, henkilöstö-, ke-hittämis-, omistajaohjaus-, strategia- ja talousyksikkö. Konsernipalveluja olivat viranomaispalvelut, työllisyydenhoidon palveluyksikkö ja konsernipalveluyksikkö Koppari. 1.9.2016 alkaen viestintäyksiköstä muodostettiin konserniohjausyksikkö ja strategia- ja kehittämisyksikköjen johta-minen yhdistettiin. Hallintoyksikön ja kon-

sernipalveluyksikkö Kopparin johtaminen yhdistettiin hallintojohtajan alaisuuteen 1.10.2016.

Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutoksetKonsernihallinnon toiminnassa painottui kaupungin toimintamallin uudistaminen sisältäen uuden organisaation ja 1.6.2017 aloittavien uusien poliittisten toimielinten valmistelun. Toimintamallin uudistuksen keskeisten toimintatapojen - mahdollis-tava johtaminen, henkilöstö kehittäjänä ja vahva yhteisöllisyys - jalkauttaminen käynnistettiin. Tilaaja–tuottaja-mallin ti-lalle luotiin johtamismalli, jossa keskiössä on tuloksellisuustavoitteiden asettaminen,

johtamisperiaatteiden ja -järjestelmän mukainen toiminta arjessa sekä selkeä lin-jaorganisaation johtaminen.

Kansallisen sote- ja maakuntauudistuk-sen linjaukset täsmentyivät vuodenvaih-teessa 2015–2016. Loppuvuodesta 2016 Tampereen kaupunki käynnisti maakun-nallisen valmistelun rinnalla toteutettavan sisäisen sote- ja maakuntauudistusprojek-tin. Tampereen kaupunki vaikutti suurten kaupunkien roolien huomioimiseen sote- ja maakuntauudistuksen valmistelussa, vaikkakin näkyvyys lakiluonnoksissa to-dettiin olevan riittämätön.

Kaupunki valmistautui uuteen toimin-tamalliin nimittämällä uusille palvelualu-eille johtajat, jotka aloittivat tehtävissään 1.6.2016. Tilaajaryhmän ja kaupunkikehi-tysryhmän toiminnot sijoitettiin 1.6.2016 alkaen hyvinvoinnin, elinvoiman ja kil-pailukyvyn sekä kaupunkiympäristön pal-velualueille. Uusi hallintosääntö valmis-teltiin päätöksentekoa varten aikataulun mukaisesti. Vuoden aikana uudistettiin myös uuden toimintamallin edellyttämiä ohjaus- ja johtamisprosesseja, joiden ke-hitystyötä jatketaan vuonna 2017. Palve-lualueiden aloittaessa 1.6.2016 käynnistet-tiin konserniohjauksen ja palvelualueiden yhteistyömalli, jossa konserniohjausyksi-köt tukevat ja avustavat palvelualueiden uusia johtajia toiminnan suunnittelussa ja organisoinnissa. Yhteistyömallilla tuetaan palvelualueiden johtoa konserniohjauksen sekä uuden toiminta- ja johtamismallin toimeenpanossa. Toiminta ja roolit palve-lualueiden suuntaan ovat uudistuvan kon-serniohjauksen mukaiset eli ohjaus, kehit-täjäkumppani ja sparraaja, millä haetaan konserniohjaukselle uutta konsultatiivista roolia ohjausroolin rinnalle.

Vuoden 2016 aikana konsernihallinnos-sa kehitettiin tuloksellisuutta ja vaikutta-vuutta mittaavaa tietoa johdon käyttöön. Keskeisten Kärkitietojen tunnistaminen aloitettiin ja ajantasaiset analyysit toimin-taympäristötiedoista julkaistiin Tietonäkö-alassa. Tietohallinnon ja palvelualueiden yhteistyötä rakennettiin osana yhteistyö-mallia. Digitalisoinnin johtamisen organi-sointi osana toimintamallin uudistamista

Tuloslaskelma (1 000 euroa) TP 2016Muutettu TA 2016

Alkuper. TA 2016

Toimintatuotot

Myyntituotot 5 171 4 848 899

Maksutuotot 0 0 0

Tuet ja avustukset 2 468 2 036 1 978

Vuokratuotot 16 10 10

Muut toimintatuotot 2 902 1 008 1 126

Tuotot yhteensä 10 558 7 902 4 013

Toimintakulut

Henkilöstökulut -27 789 -29 963 -29 524

Palvelujen ostot -32 556 -32 277 -28 975

Aineet, tarvikkeet ja tavarat -607 -402 -422

Avustukset -8 375 -7 875 -7 021

Vuokrakulut -5 069 -4 894 -4 426

Muut toimintakulut -2 636 -2 830 -1 972

Kulut yhteensä -77 032 -78 242 -72 339

Toimintakate -66 474 -70 339 -68 326

Rahoitustuotot ja -kulut 41 673 42 237 44 535

Vuosikate -24 801 -28 103 -23 791

Poistot ja arvonalentumiset -1 417 -1 680 -1 700

Satunnaiset erät -2 247 -2 884 0

Tilikauden tulos -28 465 -32 667 -25 491

Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) 196 200 200

Rahastojen muutos 2 863 3000 2000

Tilikauden alijäämä (ylijäämä) -25 406 -29 467 -23 291

Palkallisten henkilötyövuosien kehitys TP 2015 Hesu 2016 TP 2016

Palkalliset henkilötyövuodet 508 462 444

Konsernihallinto


INVESTOINNIT ( 1 000 EUROA)

aloitettiin. Innovatiivisia digitaalisia ko-keiluja toteutettiin 10 ja kaupungin säh-köisen asioinnin kehittäminen ja itsepal-velun käyttöasteen selvittäminen jatkuvat vuonna 2017. Jatkossa digitalisaatiota ja sen hyödyntämistä edistetään Tampereen digiohjelman kautta.

Palvelumallityötä jatkettiin laajentamal-la ja kehittämällä hyvinvointikeskus- ja lä-hitorimallia sekä ottamalla käyttöön uusia

asiakaslähtöisiä palvelumuotoja ja toimin-tatapoja. Uudessa osallistumisen mallissa painotetaan alueellista osallistumista alue-verkostojen kautta; pilottina toimii koilli-sen alueen uusi hyvinvointikeskus.

Tuottavuuden parantamiseen liittyen tehostettiin hankintoja lisäämällä muun muassa hankintojen suunnitelmallisuutta ja laatimalla innovatiivisten hankintojen tiekartta. Kaupunki otti lisäksi käyttöön

KÄYTTÖTALOUS (1 000 EUROA)

Konsernihallinto (bruttobudj.)


EroAlkuper. TA 2016

KV:n muutokset

Muut muutokset

Toimintatuotot 10 113 7 493 2 620 3 549 3 944 0

Toimintakulut -73 270 -75 062 1 792 -69 297 -5 660 0

Toimintakate -63 157 -67 569 4 412 -65 748 -1 716 0

Bruttoinvestoin-nit

-6 623 -6 853 230 -1 540 -5 313 0

Tietohallinto (nettobudj.)


EroAlkuper. TA 2016

KV:n muutokset

Muut muutokset


Toimintakulut -3 761 -3 179 -582 -3 042 0 -192

Toimintakate -3 317 -2 770 -547 -2 578 0 -192

Bruttoinvestoinnit -901 -2 340 1 439 -2 532 192

Tietohallinto, yhteensä

-4 218 -5 110 892 -5 110 0 0


EroAlkuper. TA 2016

Muutokset

AINEETTOMAT HYÖDYKKEET -743 -2 210 1 467 -2 332 122

Tietokoneohjelmistojen käyttöoikeudet -202 -232 30 -960 728

Tietokoneohjelmistojen valmistusarvot -542 -1 901 1 359 -1 372 -529

Muut pitkävaikutteiset menot 0 -77 77 0 -77

AINEELLISET HYÖDYKKEET -157 -130 -27 -200 70

Kiinteät rakenteet ja laitteet -157 -130 -27 -200 70

SIJOITUKSET -6 623 -6 853 230 -1 540 -5 313

Osakkeet ja osuudet -6 623 -6 853 230 -1 540 -5 313

INVESTOINNIT YHTEENSÄ -7 524 -9 193 1 669 -4 072 -5 121

Rahoitusosuudet -26 0 -26 0 0

NETTOINVESTOINNIT YHTEENSÄ -7 550 -9 193 1 643 -4 072 -5 121


2 484 0 2 484 0 0

lean-ajattelun ja käynnisti siihen liittyen sisäiset valmennukset, joihin osallistui 100 henkilöä. Lisäksi pidettiin kuusi valtuus-tosali-infoa sekä lukuisia lyhyempiä kou-lutuksia, infoja ja esityksiä, joissa osallis-tujia oli lähes 2 000. Hallinnon prosessien toimintojen automatisointia ja hallinnon sujuvoittamista toteutettiin organisaati-ossa monin tavoin. Päätösvalmistelussa ja asianhallinnassa otettiin käyttöön uusi päätöksentekojärjestelmä ja päätöksente-on menettelytapoja yhdenmukaistettiin. Lakiasioissa kaupungin suuret investoin-tihankkeet, täydennysrakentaminen sekä oikeudenkäynnit sitoivat merkittävästi henkilöstöresursseja. Organisaatiomuu-tokset työllistivät konserniohjausyksiköitä paljon.

Organisaatiomuutoksen myötä tieto-hallinnon strateginen johto on konser-nihallinnon strategia- ja kehittämisyksi-kössä. ICT-palvelut tuotetaan Kopparissa, jonka asiakastyytyväisyyskyselyssä ICT-palvelujen laatuarvosana oli keskimäärin arvosanalla hyvä. ICT:tä sovelluksineen kehitettiin noin 4,2 miljoonalla eurolla. Pienimuotoisia muutos- ja parannustöitä tehtiin 19 ICT-palvelulle. Konsernisalkkujen ohjaamia projekteja uusien sovellusten ke-hittämiseksi tai entisten uudistamiseksi oli käynnissä lähes 50. Merkittäviä projekteja olivat muun muassa Suun-eArkisto, Mobii-livaka, Palveluseteli ja terveydenhuollon sähköinen asiointi, Kuvantamisen yhdisty-minen, Selma-päätöksentekojärjestelmä ja Intrauudistus (Tasku). Vuoden aikana val-misteltiin kaupungille Digiohjelma vuosille 2017–2020.

Pirta II -projekti toteuttaa ICT-infrapal-veluiden modernisoinnin koko Tampereen seudulle ja laskee kustannuksia merkit-tävästi. Osa näistä säästöistä käytetään jatkossa Tampereen digiohjelman toteut-tamiseen. Pirta II -hankintaprojektissa kilpailutettujen uusien perustietotekniik-ka- ja integraatiopalvelujen sekä tietoverk-kopalvelujen käyttöönotto saatiin lähes valmiiksi, mutta uusien kommunikaatio-palvelujen käyttöönotto viivästyi vuodelle 2017. Pirta II:n siirtoprojekti aiheutti muu-taman päivän aikana näkyviä häiriöitä toi-minnalle.

Konsernihallinnon henkilötyövuosien määrä oli 444, joka oli 18 henkilötyövuotta

Konsernihallinto


suunniteltua vähemmän. Henkilötyövuo-sien suunniteltua pienempi toteuma se-littyy hankkeilla, joiden vaikutusta henki-lötyövuosiin ei ole osattu ottaa huomioon riittävän hyvin. Lisäksi palkkatuetun työn henkilötyövuodet toteutuivat 5 henkilötyö-vuotta suunniteltua pienempinä. Edellisen vuoden tilinpäätökseen nähden henkilö-työvuodet vähenivät 64:lla. Vähennystä edelliseen vuoteen selittää Konsernipalve-luyksikkö Kopparin perustaminen, jonne siirtyi 65 henkilöä. Lisäksi Viranomaispal-veluihin siirtyi Frenckellin palvelupisteen myötä 5 henkilöä ja Varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen siirtyi päivähoidon pal-veluohjauksen myötä 4 henkilöä. Henkilö-työvuosia tehtiin Konserniohjauksessa 109, Kaupunkikehitysryhmässä 66 ja Tilaajaryh-mässä 249. Pormestarijohdossa, Sisäisessä tarkastuksessa ja Tarkastustoimessa tehtiin yhteensä 20 henkilötyövuotta.

Olennaiset poikkeamat talousarvioonKonsernihallinnolla valtuustoon nähden sitovia eriä ovat toimintatuotot, toimin-

tamenot sekä investointien bruttomenot pois lukien konsernihallintoon kuuluva tie-tohallinnon ICT-kehittäminen.

Konsernihallinnon (pl. tietohallinnon erikseen seurattava ICT-kehittäminen) toimintatuotot toteutuivat 2,6 milj. euroa suunniteltua parempana. Toimintatuot-tojen parempi toteuma johtuu pääosin muihin toimintatuottoihin kirjatuista osakkeiden myyntivoitoista, joita saatiin 1,8 milj. euroa. Myyntituotot toteutuivat 0,3 milj. euroa suunniteltua parempana johtuen Maahanmuuttovirastolta täyden korvauksen perusteella saaduista turva-paikanhakijoiden tuloista. Tuet ja avustuk-set toteutuivat 0,4 milj. euroa suunnitel-tua parempana, koska kaikkia tilikauden aikana toteutettujen hankkeiden tuloja ei voitu ottaa talousarvion laadintavaiheessa huomioon.

Toimintamenot toteutuivat 1,8 milj. eu-roa suunniteltua parempana, koska har-kinnanvaraisista henkilöstömäärärahoista jäi käyttämättä miljoona euroa ja eläke- ja varhaiseläkemenoperusteisista maksuista säästyi 0,9 milj. euroa.

Konsernihallinnon investoinnit osakkei-siin ja osuuksiin olivat yhteensä 6,6 milj. euroa, joka oli 0,2 milj. euroa suunniteltua vähemmän. Tampereen Seudun Keskus-puhdistamo Oy:n osakkeita merkittiin 2,9 milj. eurolla ja Tuomi Logistiikan osakkeita merkittiin miljoonalla eurolla. Tampereen Messu- ja Urheilukeskus Oy:n osakeantiin osallistuttiin 0,4 milj. eurolla ja perustetun Tampereen Raitotie Oy:n osakepääomaan tehtiin 2 milj. euron sijoitus. Muita sijoituk-sia tehtiin Haukiluoman liikerakennuksen ja Suomen Hopealinja Oy:n osakkeisiin.

Konsernihallinnon kehittämisyksikköön kuuluvan tietohallinnon sitova talouden seurantataso on ICT-kehittämisen (111222) toimintakatteen ja investointien yhteis-summa. Toimintakate ja bruttoinvestoinnit yhteensä toteutuivat 0,9 milj. euroa suun-niteltua pienempänä. ICT-investointeja teh-tiin 0,9 milj. eurolla, mikä oli 1,5 milj. euroa suunniteltua vähemmän. Tähän vaikutti pääosin projektien aikataulujen myöhästy-minen ja niiden siirtyminen seuraavalle ti-likaudelle. ICT-kehittämisen investoineista siirrettiin 0,2 milj. euroa käyttötalouteen.

Konsernipalvelut


KonsernipalvelutKonsernipalveluyksikkö Koppari

Palkallisten henkilötyövuosien kehitys TP 2015 Hesu 2016 TP 2016

Palkalliset henkilötyövuodet 292 281


EroAlkuper. TA 2016

KV:n muu-tokset

Muut muutokset

Toimintatuotot 36 704 39 125 -2 421 38 833 0 292

Toimintakulut -36 628 -39 125 2 497 -38 833 0 -292

Toimintakate 76 0 76 0 0 0


-23 0 -23 0 0 0

Tilikauden tulos 53 0 53 0 0 0

KÄYTTÖTALOUS, TILIKAUDEN TULOS

Vuoden 2016 alusta toimintansa aloittanut konsernipalveluyksikkö Koppari tuottaa asiakkailleen talous-, henkilöstö-, tietoja kehittämis-, hallinto- ja ICT-palveluja. Pal-velut on tuotteistettu toiminnallisesti ja taloudellisesti tehokkaiksi kokonaisuuk-siksi, jotka tukevat asiakkaiden toimintaa mahdollisimman hyvin. Palveluita kehite-tään jatkuvasti yhteistyössä asiakkaiden kanssa hyödyntäen esimerkiksi digitalisaa-tion tarjoamia mahdollisuuksia. Kopparin asiakaskunta, yli 50 asiakasta, muodostuu kaupungin yksiköistä, konserniyhteisöistä sekä muista yhteistyökumppaneista.

Konsernipalveluyksikkö Koppari muo-dostettiin yhdistämällä hallintopalvelukes-kus (Halo) ja taloushallinnon palvelukeskus (Kipala) sekä toimintoja konsernihallinnos-ta. Suurimpana kokonaisuutena konserni-hallinnosta Koppariin yhdistyi asiakkaille täyden palvelun ICT-toimintaympäristön tarjoava ICT-palvelut-ryhmä. Lisäksi hen-kilöstöhallinnon, tiedolla johtamisen ja projektitoiminnan osaamista siirrettiin konsernihallinnosta Koppariin. Muutok-sella varmistettiin Kopparin kyky tarjota asiakkaille enemmän asiantuntijuutta ja osaamista vaativa palvelukokonaisuus.

Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutoksetKonsernipalveluyksikkö Kopparin toimin-nalle on laadittu kehittämissuunnitelma vuosille 2016–2018, jonka on hyväksynyt konsernihallinnon johtoryhmä. Kehittä-missuunnitelma pitää sisällään strategisia tavoitteita koko yksikölle sekä palveluryh-mäkohtaisia tavoitteita.

Vuoden 2016 painopisteinä olivat asia-kastyytyväisyys, asiantuntijatyön osuuden kasvattaminen suhteessa peruspalvelutyö-hön, digitalisaation edistäminen, henki-löstömäärän sopeuttaminen, henkilöstön osaamistason kehittäminen, johtaminen ja esimiestyö, taloudellinen tulos sekä työhy-vinvointi.

Kopparissa tehtiin vuoden 2016 aikana runsaasti toimenpiteitä liittyen asiakkuu-denhallintaan. Yksikköön rakennettiin asiakkuudenhoitomalli ja siirryttiin sen mukaiseen toimintaan. Myös asiakaspal-velun laatua pyrittiin parantamaan muun muassa järjestämällä koko henkilöstölle asiakaspalvelukoulutus.

ICT-palveluiden jo pidempään käyttämä palvelunhallintajärjestelmä otettiin käyt-töön lähes kaikissa palveluissa. Nyt esi-

merkiksi palvelupyynnöt kirjataan järjes-telmään ja niiden ratkaisuaikaa seurataan. Palvelunhallintajärjestelmän käyttöönoton myötä voidaan tehdä jatkuvaa asiakastyy-tyväisyysseurantaa kohtaamiskyselyillä. Palvelupyyntöjen hallinta mahdollistaa myös asiakkailta tulevien pyyntöjen luo-kittelun ja seurannan, mikä esimerkiksi tehostaa yksittäisten palvelupyyntöjen taustalla mahdollisesti olevien juurisyiden tunnistamista.

Kopparin ja sen asiakkaiden toimintaym-päristö muuttuu tulevina vuosina merkit-tävästi. Digitalisaation myötä asiakastar-peet tulevat kehittymään yhä korkeampaa asiantuntijuutta vaativiksi. Muutokset edellyttävät Kopparin palvelutarjooman kehittämistä entistäkin vaativimpia asian-tuntijapalveluita sisältäväksi. Vuoden 2016 aikana aloitettiin seuranta asiantuntija- tai vaativan asiantuntijatyön osuudesta yksi-kössä. Seurannalla arvioidaan asiantunti-jatyön osuuden kehittymistä Kopparissa.

Digitalisaatiota edistettiin perinteisem-män ICT-kehittämisen lisäksi toteuttamalla robotiikkaselvitys talouspalveluissa. Osaa-misen ja kokemuksen hankkiminen sekä ICT-palveluihin että talouspalveluihin edes-auttaa käyttöönottojen toteuttamista vuo-den 2017 aikana. Robotiikkaa tullaan hyö-dyntämään myös muissa palveluryhmissä.

Henkilöstömäärän sopeuttamista teh-tiin suunnitelmien mukaan hallitusti pal-veluiden toimivuus ja henkilöstön työhy-vinvointi huomioiden.

Kopparin henkilöstön osaamistaso on hyvä. Toiminnan luonteesta ja toimin-taympäristön muutoksista johtuen jatkuva osaamisen kehittäminen on ensiarvoisen tärkeää. Haasteellisesta vuodesta huoli-matta henkilöstö pystyi lisäämään osaa-mistaan Kopparin koulutussuunnitelman pohjalta tehtyjen henkilökohtaisten suun-nitelmien mukaisesti, joista erityisesti mainittakoon ICT-palvelut-ryhmässä suori-tetut 20 sertifikaattia.

Konsernipalvelut


Osaamisen hallinnan menetelmien ja työvälineiden kehittämistä suunniteltiin, ja vuonna 2017 toteutetaan uuden järjes-telmän käyttöönottoprojekti. Samassa yh-teydessä on tarkoituksena luoda konsepti osaamisen hallintaan.

Kopparin johtamista ja esimiestyötä ke-hitetään kaupungin mahdollistavan johta-misen periaatteiden mukaisesti. Toiminnan käynnistämisvuosi oli luonnollisesti haasta-va myös esimiesten osalta. Heidän toimin-taansa on tuettu muun muassa järjestämäl-lä säännöllisesti esimiesiltapäiviä, joissa on käsitelty sekä ajankohtaisia asioita että esi-miestyön kannalta oleellisia säännölliseen toimintaan liittyviä aiheita. Johtamisen hy-viä kokemuksia saatiin koko henkilöstölle pidetyistä verkkokatsauksista.

Työhyvinvointia kehitettiin työhyvin-vointisuunnitelman pohjalta. Erityisen tär-keänä pidettiin yhteenkuuluvuuden edis-

tämistä uudessa organisaatiossa. Tähän liittyen järjestettiin esimerkiksi Kopparin sisäiset messut, jossa kukin palveluryhmä esitteli toimintaansa ja kopparilaiset tu-tustuivat toisiinsa vapaamuotoisen yhdes-säolon merkeissä. Työhyvinvointia pyrittiin lisäämään myös pilotoimalla Fiilis-mitta-ria, jossa kaikki saivat kertoa näkemyksen-sä ja mahdollisesti parannuksia kaipaavia asioita anonyymisti. Fiilikset ovat kaikkien nähtävillä sekä työasemalla että Tietotalon aulassa olevalla näytöllä. Pilotti liittyi myös entistä avoimemman toimintakulttuurin luomiseen, mikä on asiantuntijaorganisaa-tion menestymisen kannalta tärkeää.

Olennaiset poikkeamat talousarvioonKonsernipalveluyksikkö Kopparin tulos en-nen tilinpäätöshyvitystä oli noin 3,6 milj. euroa. Myyntituottojen toteuma oli noin

1,1 milj. euroa suunniteltua parempi ja toi-saalta kulut toteutuivat noin 2,5 milj. euroa suunniteltua pienempinä.

Tuotot ylittivät suunnitellun erityisesti talouspalvelut, henkilöstöpalvelut sekä tietoja kehittämispalvelut -ryhmissä. Ku-lut olivat suunniteltua pienemmät kaikissa ryhmissä pois lukien tietoja kehittämis-palvelut, jonka kuluja kasvattivat vuoden aikana käynnistetyt projektit. Kopparin palkalliset henkilötyövuodet alittivat suunnitellun 11 henkilötyövuodella ja hen-kilöstökulut olivat ICT-palveluiden ostojen ohella merkittävin tekijä suunniteltua pie-nemmässä kulutoteumassa.

Toimintatuottojen toteuduttua suunni-teltua paremmin ja toimintakulujen toteu-duttua suunniteltua pienempinä, Koppari hyvitti sisäisille asiakkailleen tilinpäätös-hyvityksenä noin 3,6 milj. euroa.

Konsernipalvelut


Työllisyydenhoidon palveluyksikkö

Toiminnan kuvausPalvelukokonaisuus sisältää kaupungin järjestämät työllisyydenhoidon palvelut ja työllisyyden edistämiseen tähtäävät avustukset. Kaupungin työllisyyspalvelut tuottaa Työllisyydenhoidon palveluyksikkö (Typa). Typan tehtävänä on edistää vas-tuullista työllisyyspolitiikkaa sekä vastata asiakasohjauksesta ja palvelutuotannosta työnhakija-asiakkaille, jotka tarvitsevat tu-kea sijoittuakseen koulutukseen tai avoi-mille työmarkkinoille.

Typan tuottamiin palveluihin kuuluvat palvelutarpeen arviointi, monialainen yh-teispalvelu (TYP), kuntouttava työtoiminta, maahanmuuttajien ja nuorten työllistymis-tä tukevat erityispalvelut, työhön ja yrittä-jyyteen tähtäävä valmennus sekä työkokei-lut ja palkkatukityöllistäminen.

Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutoksetVuosina 2013–2015 järjestetyn kuntako-keilun aikana kehitetyt asiakasohjaus, palvelutarjonta ja uudet toimintamallit va-kiinnutettiin vuoden alussa osaksi Typan käytäntöjä. Myös yksikön uudistettu orga-

nisaatio otettiin käyttöön. Elokuun alusta toimintaan liitettiin Tredea Oy:ltä siirtynyt TreStart -palvelukokonaisuus, jonka tavoit-teena on työllistää koulutettuja ja työelä-mässä pätevöityneitä osaajia yritys- ja yrit-täjyyspalveluiden avulla.

Tulevan toiminnan kehittämiseksi Typa on mukana kahdessa ESR-rahoitteisessa projektissa. Tulevaisuuspajalta Työhön Tue-tusti eli TUTTU 6aika -hankkeen tavoitteena on edistää palveluiden saatavuutta, vaikut-tavuutta ja monikanavaisuutta asiakkaan osallistumista kehittämällä. Näyttämöt ja kasvunpajat 6aika -hankkeessa pyritään luomaan toimintamalli, jonka tarkoitukse-na on synnyttää uutta työtä ja yrittäjyyttä. Vapaana olevia osaajia, kohdejoukkona eri-toten korkeammin koulutetut, tarjotaan yri-tyksille avuksi ideoimaan kasvun mahdolli-suuksia ja samalla työllistämään itsensä.

Tampereen kaupunki ja Tampereen kau-punkiseutu mukaan lukien Punkalaitumen ja Sastamalan kuntakaksikko valittiin työ- ja elinkeinoministeriön päätöksellä 23.6.2016 mukaan työvoima- ja yrityspalveluiden alueelliseen kokeiluun ja sen valmistelu käynnistettiin. Kokeilulla vaikutetaan maa-

kuntauudistuksessa käyttöön otettavan toi-mintamallin sisältöihin.

Toiminnan painopiste oli uudistamisen lisäksi vahvasti kuntouttavassa työtoimin-nassa, jonka toimintapäivien määrä kasvoi 30 % edellisvuodesta. Palveluyksikön koko-naisasiakasmäärä ml. hankkeet oli yli 4500 henkilöä. Työllisyydenhoidon palveluiden asiakkaista 38,9 % sijoittui asiakkuuden päättyessä työhön tai koulutukseen.

Olennaiset poikkeamat talousarvioonVuosi toteutui pääosin vuosisuunnitelman mukaisesti. Kaupungin työllistämistukia jäi käyttämättä 0,3 milj. euroa työ- ja elinkei-nohallinnon tiukentuneen tukipolitiikan vuoksi. Monialaisen tuen palveluiden volyy-min kasvusta johtuen talousarvio tältä osin ylittyi 0,3 milj. euroa. Tilikauden tulos oli 0,13 milj. euroa ylijäämäinen.

Palkallisten henkilötyövuosien määrä henkilöstösuunnitelmaan nähden kasvoi 1 htv:lla TreStart-toimintojen liityttyä Typaan. Henkilöstösuunnitelmassa ei ollut huomioi-tu omassa yksikössä työskentelevien palk-katuettujen määrää.

Palkallisten henkilötyövuosien kehitys TP 2015 VS 2016 TP 2016


Omassa yksikössä työskentelevät 64 59 63

Muissa yksiköissä työskentelevät 120 100 110

Palveluyksikön omiin sisältyy työllistettyjä 3,9 0 3,3


EroAlkuper. TA 2016

KV:n muutokset

Muut muutokset

Toimintatuotot 12 629 12 394 235 12 351 0 43

Toimintakulut -12 502 -12 394 -108 -12 351 0 -43

Toimintakate 127 0 127 0 0 0

Tilikauden tulos 127 0 127 0 0 0


Konsernipalvelut


Viranomaispalvelut

Viranomaispalvelut on vuoden 2015 alusta pe-rustettu konsernipalveluiden yksikkö, jon-ka tehtävänä on toteuttaa kunnan lakisää-teisiä tehtäviä koskien ympäristöterveyttä (elintarvikevalvonta, terveydensuojelu ja eläinlääkintähuolto), kiinteistönmuodos-tusta, rakennusvalvontaa, ympäristönsuo-jelua, jätehuoltoa sekä pysäköinnin- ja katutilavalvontaa. Toiminta on seudullista ympäristöterveydessä ja jätehuollossa.

Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutoksetFrenckellin palvelupiste liitettiin Viran-omaispalveluihin vuoden 2016 alusta. Sen sijaan Viranomaispalveluihin kaavailtu joukkoliikenteen uusimuotoisen lipputar-kastustoiminta organisoitiin toisin.

Viranomaispalveluiden yksiköitä on ol-lut mukana kaupunkiseudun seutuyhteis-työn kehittämisessä. Tulevan maakunta-hallinnon selvitystyössä on ollut mukana ympäristöterveys. Tämä toiminta on kaa-vailtu osaksi tulevaa maakuntahallintoa.

Viranomaispalveluiden yksiköt ovat vuo-den 2017 alusta organisoitu uudelle Kau-punkiympäristön palvelualueelle ja ne ovat osallistuneet uuden organisaation suunnit-teluun kesästä lähtien. Sujuvien ja asiakas-lähtöisten lupa- ja valvontapalvelujen kehit-täminen jatkuu uuden organisoinnin alla.

Olennaiset poikkeamat talousarvioonViranomaispalvelut toimi bruttobudjetoi-tuna yksikkönä, jolla sitovia eriä olivat toi-mintatulot, toimintamenot sekä investoin-tien bruttomenot.

Viranomaispalveluiden taloudellinen tulos toteutui suunniteltua parempana. Toimintakate toteutui 1,9 milj. euroa suun-niteltua ja 0,8 milj. euroa edellistä vuotta 2015 parempana. Toimintakatteen nou-susta suurin osa tuli kasvaneista toimin-tatuotoista sekä osa kulujen säästöistä. Maksutuotot toteutuivat 1,4 milj. euroa arvioitua suurempana. Vuoteen 2015 ver-

rattuna toimintatuotot toteutuivat 1,4 milj. euroa suurempina.

Tuottojen kasvu kohdistui eniten raken-nusvalvontaan, kaupunkimittaukseen ja katutila- ja pysäköinninvalvontaan. Raken-nuslupien määrä on kasvanut edelliseen vuoteen verrattuna. Sama on tapahtunut monen muunkin luvan kohdalla. Toimin-nan vireysaste kaupungissa on selvästi nousussa. Myös taksoja on tarkistettu ylöspäin.

Toimintakulut alittuivat 0,4 milj. euroa budjettiin verrattuna. Säästöjä syntyi eni-ten henkilöstökuluissa. Henkilöstökulujen vähenemiseen vaikutti se, ettei kaikkia vapautuneita vakansseja täytetty, ja kaa-vailtu joukkoliikenteen lipputarkastustoi-minta ei sijoittunut Viranomaispalveluihin. Vuoteen 2015 verrattuna toimintakulut kasvoivat 0,6 milj. euroa. Tähän vaikutti muun muassa Frenckellin palvelupisteen siirto Viranomaispalveluihin vuoden 2016 alusta.


EroAlkuper. TA 2016

KV:n muutok-

set

Muut muutok-

set

Toimintatuotot 10 379 8 875 1 504 8 875 0 0

Toimintakulut -13 311 -13 680 369 -13 828 0 148

Toimintakate -2 933 -4 805 1 872 -4 953 0 148


3 0 3 0 0 0

Poistot -22 -20 -2 0 0 -20

Tilikauden tulos -2 952 -4 825 1 873 -4 953 0 128





Tilaajaosa


Tilaajaosa

Tilaajaosa


Tilaajaosa - Lasten ja nuorten kasvun tukeminen


Lasten ja nuorten kasvun tukeminenYdinprosessi vastaa kasvatuksen, opetuk-sen, psykososiaalisen tuen, terveyden-huollon ja kulttuuripalveluiden järjestä-misestä lapsille, nuorille ja lapsiperheille. Palvelujen järjestämiseen kuuluu myös os-topalvelujen hankinta ja kilpailuttaminen sekä niihin liittyvä valvonta.

Toimintaympäristön muutokset Vuonna 2016 syntyi 2 297 lasta, mikä on 70 vähemmän kuin edellisenä vuonna. Alle kouluikäisiä asui Tampereella 15 871, mikä on lähes sama määrä kuin edellisenä vuonna (15 861). Peruskouluissa vuotuinen oppilasmäärän kasvu on väestösuunnitteen mukaisesti lähivuosina 350 - 500 oppilasta. Väestösuunnitteen mukaan lasten määrän kasvu jatkuu Tampereella vuoteen 2030 asti.

Varhaiskasvatuslaki tuli voimaan 1.8.2015 ja lain toinen vaihe 1.8.2016. Tampereen kaupunginvaltuusto päätti

(16.11.2015 § 252), että Tampereen kaupun-ki ei ota käyttöön uudistuvan varhaiskas-vatuslain mahdollistamia rajoituksia lasten subjektiiviseen varhaiskasvatusoikeuteen eikä varhaiskasvatuksen lasten ja kasvat-tajien suhdelukua muuteta varhaiskasva-tuslain muutoksen mahdollistavalla tavalla.

Tampereella on kehitetty uudenlaista verkostomaista tuotannon toimintamal-lia koulujen ja oppilaitosten psykologi- ja kuraattoripalvelujen järjestämiseksi. Uusi toimintamalli pilotoitiin projektimuotoi-sena vuonna 2016. Osa muiden kuin kau-pungin ylläpitämistä oppilaitoksista tukeu-tuu palvelujen järjestämisessä kaupungin tarjontaan, osaa oppilaitoksista kaupunki avustaa.

Tampere osallistui isäntäkuntana valtio-varainministeriön käynnistämään kunta-kokeiluun, joka toteutti valtioneuvoston kuntarakenneuudistusta. Lasten ja nuor-

ten palvelut osallistui Integroitujen hy-vinvointipalvelujen kokeiluun, joka kesti vuoden 2016 loppuun. Kokeilu toteutettiin Tiimipalvelu Keinun mallia (hyvinvointi-neuvola) kehittämällä.

Lastensuojelussa kaupunkistrategian mukaisena tavoitteena oli edelleen palve-lujen painopisteen siirtäminen sijaishuol-losta avohuoltoon ja sijaishuollon sisällä laitoshoidosta perhehoitoon. Valtuusto-kauden aikana perhehoidon osuus sijais-huollon hoitovuorokausista on noussut 54,5 %:sta (2012) 66,73%:iin (2016) tavoit-teen ollessa 62%.

Tampereen Tilakeskus liikelaitos on laa-tinut sisäilmaohjeistuksen kaupungin pal-velurakennuksiin. Ohjeistuksen mukaisia sisäilmatyöryhmiä on perustettu vuodesta 2011 lähtien. Osassa ratkaisuna on toimiti-loista luopuminen ja niiden korvaaminen uusilla tai väliaikaisilla tiloilla. Osassa rat-kaisuna on tilojen remontointi.

Lasten ja nuorten palveluverkkoa on tarkasteltu osana kaupungin palvelumal-lityötä, jossa hyvinvointikeskusten kehit-tämisen lisäksi on käyty läpi koulu- ja päi-väkotiverkoston riittävyys tulevaisuuden haasteet huomioon ottaen. Varhaiskasva-tuksen ja esiopetuksen keskeinen palvelu-verkkorakenteeseen vaikuttava muutos on ollut palvelusetelipäivähoidon lisääminen. Palvelumallityöhön liittyen Perheiden ta-lon toiminta käynnistyi syyskuussa 2016. Perheiden talo on kaikille tamperelaisille lapsiperheille avoin, matalan kynnyksen kohtaamispaikka, josta saa neuvontaa, palveluita ja vertaistukea. Perheiden ta-lossa toimintaa tarjoavat kaupungin lisäksi myös muut toimijat.

Olennaiset poikkeamat talousarvioonLasten ja nuorten kasvun tukemisen ydin-prosessin toimintatuotot toteutuivat 0,3 milj. euroa budjetoitua pienempinä. Suu-rimmat tuottojen alitukset olivat aamu- ja iltapäivätoiminnan maksutuotoissa. Ydin-prosessin toimintakulut toteutuivat noin 3,7 milj. euroa talousarviota suurempina. Suurimmat ylitykset olivat lastensuojelun sijaishuollon ostopalveluissa, palveluseteli-päivähoidossa ja suun terveydenhuollossa.

Ydinprosessin talous


Ero

ToimintatuototMyyntituotot 7 079 7 078 1Maksutuotot 14 622 14 986 -364Tuet ja avustukset 2 507 2 527 -20Muut toimintatuotot 958 907 51

Tuotot yhteensä 25 167 25 498 -331

ToimintakulutHenkilöstökulut -1 573 -1 564 -9Palvelujen ostot -347 259 -343 873 -3 386Aineet, tarvikkeet ja tavarat -0 0 -0Avustukset -25 498 -25 305 -193Vuokrakulut -549 -491 -58Muut toimintakulut -244 -235 -9

Kulut yhteensä -375 124 -371 468 -3 656

Toimintakate -349 957 -345 970 -3 987

Rahoitustuotot ja -kulut 39 0 39

Vuosikate -349 918 -345 970 -3 948



EroAlkuper. TA 2016

KV:n muu-tokset

Muut muu-tokset

Toimintatuotot 25 167 25 498 -331 25 806 -308 0

Toimintakulut -375 124 -371 468 -3 656 -369 668 -1 800 0

Toimintakate -349 957 -345 970 -3 987 -343 862 -2 108 0

Lasten ja nuorten kasvun tukeminen (bruttobudjetoitu)



Varhaiskasvatus ja esiopetus

Varhaiskasvatuksella tarkoitetaan lapsen suunnitelmallista ja tavoitteellista kasva-tuksen, opetuksen ja hoidon muodosta-maa kokonaisuutta, jossa painottuu erityi-sesti pedagogiikka.

Varhaiskasvatuslaki määrittelee kunnan tehtäväksi järjestää lasten päivähoito si-ten, että se tarjoaa lapsen hoidolle ja kas-vatukselle sopivan hoitopaikan ja jatkuvan hoidon sinä vuorokauden aikana, jona si-tä tarvitaan. Varhaiskasvatusta tarjotaan kunnan omana palveluna sekä yksityisenä palveluna, jonka vaihtoehtoina ovat osto-palveluja palvelusetelipäivähoito. Myös esiopetus kuuluu varhaiskasvatuksen ko-konaisuuteen.

Laki lasten kotihoidon ja yksityisen hoi-don tuesta mahdollistaa perheille yksityi-sen hoitojärjestelyn tai lapsen hoitamisen kotona. Esiopetus muuttui velvoittavaksi

PALVELUTILAUKSEN TOTEUTUMINEN

elokuusta 2015 alkaen. Lapsen on osallis-tuttava esiopetukseen tai muuhun esiope-tuksen tavoitteet saavuttavaan toimintaan vuotta ennen oppivelvollisuuden alkua.

Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Varhaiskasvatuksen palvelukokonaisuu-den piirissä oman tuotannon ja yksityisen päivähoidon puolella (ml. kodin hoidon tuki) oli joulukuussa 2016 yhteensä 13 886 lasta (10 kk-6v). Päivähoitopalveluissa lapsia oli 8 048, joista omassa palvelutuo-tannossa 6 532 (2015: 6575). Yksityisessä päivähoidossa oli lapsia kaikkiaan 1 232 (2015: 1 109), joista palvelusetelipäivähoi-dossa 566 ja yksityisen hoidon tuella 666 lasta. Ostopalvelupäiväkodeissa oli 284 lasta (2015: 302). Oman palvelutuotannon esiopetuksessa oli lapsia 1 995. Esiope-

tuksen jälkeisessä kerhotoiminnassa oli joulukuussa 1 314 lasta ja esiopetuksen jälkeisessä hoidossa 548 lasta. Lisäksi koti-hoidon tukea saavia lapsia oli 2 939 (2015: 2 879) ja joustavan hoitorahan saajia 267 lasta (2015: 322). Avoimen varhaiskasva-tuksen osuus omassa palvelutuotannos-sa oli 10,8 % (N=707/6532), vuonna 2015 osuus oli 9 %. Lisäksi yksityisissä varhais-kasvatuskerhoissa oli lapsia 78.

Kaupunginvaltuusto päätti (16.11.2015 § 252), ettei varhaiskasvatuslain mahdol-listamia rajoituksia subjektiiviseen var-haiskasvatusoikeuteen käytetä, eikä var-haiskasvatuksessa lasten ja kasvattajien suhdelukua muutettu varhaiskasvatuslain muutoksen mahdollistamalla tavalla. Pää-tösten aiheuttamat lisäkustannukset olivat talousarviossa yhteensä 2,6 milj. euroa. Ta-lousarviossa varauduttiin mahdollisuuteen toteuttaa esiopetuksessa olevan lapsen hoito maksullisena kerhotoimintana, mut-ta asiaa koskeva lakimuutos ei valmistunut vuoden 2016 aikana.

Vuonna 2016 palveluverkkoa kehitettiin laajentamalla palvelusetelipäivähoitoa. Kaupunkistrategian sitova tavoite lisätä palvelusetelipäivähoitoa 5 prosenttiin saa-vutettiin, palvelusetelipäivähoidossa olevi-en lasten osuus päivähoidossa olevista oli 7,2 %. Vuoden 2016 aikana aloitti yhteensä kuusi uutta palvelusetelipäiväkotia, kaksi keväällä ja neljä elokuussa, joissa on yh-teensä 315 paikkaa.

Hoitoaikaperusteisen palvelun käyt-töönottoa pilotoitiin kolmessa päiväko-tiyksikössä syksyn 2016 ajan.

Palvelukokonaisuuden talousVarhaiskasvatuksen ja esiopetuksen toi-mintakulut ylittivät talousarvion yhteensä 0,3 milj. eurolla, mikä johtui pääosin palve-lusetelipäivähoidon laajentamisesta ja asia-kasmaksuista kirjattavista luottotappiosta.


Ero

Päiväkotihoito 82 473 82 474 1

Perhepäivähoito 2 136 2 136 -0

Avoin varhaiskasvatus 1 665 1 665 -0

Esiopetus 8 793 8 793 0

Esiopetusta täydentävä toiminta 5 079 5 079 -0

Erho-perhekeskus 457 457 0

Erho-yksikön kesäajan toiminta 220 220 0

Oma tuotanto yhteensä 100 824 100 824 0

Päiväkotihoito ja esiopetus (ostopalvelut) 3 876 3 718 -158

Kotihoidon tuki (avustukset) 12 226 12 951 725

Yksityisen hoidon tuki (avustukset) 3 856 4 000 144

Muut päivähoitopalvelut (avustukset) 13 14 1

Palvelusetelipäivähoito 3 385 2 518 -867

Kotikuntakorvaukset 273 273 0

Muu tuotanto yhteensä 23 628 23 474 -154

Muut 194 -194

Yhteensä 124 646 124 298 -348

PALVELUKOKONAISUUDEN TALOUS


EroAlkuper. TA 2016

KV:n muu-tokset

Muut muutokset

Toimintatuotot 13 374 13 369 5 14 311 -942 0

Toimintakulut -124 646 -124 298 -348 -123 589 -709 0

Toimintakate -111 271 -110 929 -342 -109 278 -1 651 0





Ero

Perusopetus 133 600 133 600 -0

Sairaalaopetus 549 549 -0

Lisäopetus 454 454 0

Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta 3 154 3 154 0

Maahanmuuttajien valmistava opetus 1 485 1 485 0

Toisen asteen opiskelijahuolto 907 907 0


Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta (avustukset)

1 096 894 -202

Muut perusopetuksen palvelut (avustukset) 149 142 -7

Oppimisympäristöjen kehittäminen 43 40 -3

Kotikuntakorvaukset 12 933 12 933 0

Opiskelijahuolto (ostopalvelut ja avustukset) 143 195 52


Muut 42 -42

Yhteensä 154 554 154 353 -201


EroAlkuper. TA 2016

KV:n muu-tokset

Muut muutokset

Toimintatuotot 6 298 6 575 -277 5 941 634 0

Toimintakulut -154 554 -154 353 -201 -153 208 -1 129 -16

Toimintakate -148 256 -147 778 -478 -147 267 -495 -16

Perusopetus

Perusopetuslain mukaan kunnan tehtävä on järjestää sen alueella asuville oppivel-vollisuusikäisille maksutonta perusopetus-ta. Perusopetusta järjestetään Tampereella suomen ja ruotsin kielen lisäksi englannin, ranskan ja saksan kielellä. Peruskoulun päättäneille nuorille, jotka eivät ole sijoittu-neet toisen asteen koulutukseen, on tarjolla lisäopetusta ja maahanmuuttajille perus-opetukseen valmistavaa opetusta. Perus-opetuslain mukaista aamu- ja iltapäivätoi-mintaa järjestetään ensimmäisen ja toisen vuosiluokan oppilaille sekä erityisopetuk-seen otetuille tai siirretyille oppilaille. Va-paaehtoista kerhotoimintaa järjestetään kaikilla kouluilla.

Kaupungin lisäksi perusopetusta Tampe-reella järjestävät Tampereen normaalikoulu, Tampereen Kristillinen koulu, Tampereen Rudolf Steiner -koulu sekä Svenska samsko-lan i Tammerfors.

Toisen asteen opiskelijahuollon määrära-hat on sijoitettu siirtymävaiheessa perus-

opetuksen palvelukokonaisuuteen. Niiden osalta on ollut erillinen sopimus toisen as-teen koulutuspalvelujen kanssa. Lisäksi kau-punki on myöntänyt avustuksia oppilas- ja opiskelijahuoltolain mukaisten palvelujen järjestämiseen.

Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutoksetTampereella asui 31.12.2016 perusopetusikäi-siä 7-15-vuotiaita 17 201 (2015: 16 745). Kou-luikäisten määrän kasvu jatkuu Tampereella väestösuunnitteen mukaisesti vuoteen 2030 asti. Lukuvuonna 2016–2017 kaupungin pe-ruskouluissa on oppilaita 15 874, kasvua edelliseen vuoteen on 433 oppilasta.

Lisäopetuksessa, erityisopetuksen esi-opetuksessa, ranskankielisessä esiopetuk-sessa ja maahanmuuttajien valmistavassa opetuksessa on yhteensä 241 oppilasta. Ke-vätlukukaudella 2016 peruskoulun päättö-todistuksen sai 1 671 oppilasta. Heistä jatkoi päivälukioon 57,2 prosenttia ja toisen asteen

ammatilliseen koulutukseen 37,7 prosenttia. Ilman koulutuspaikkaa tai seurannassa ta-voittamatta jäi yhteensä 5 oppilasta.

Perusopetuslain mukaista koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa järjestää kau-pungin lisäksi 16 palveluntuottajaa, joiden toimintaan osallistui yhteensä 2 484 oppi-lasta. Kaupunki tuotti palveluista 58,5 %. Aamu- ja iltapäivätoiminnan kriteereitä tiukennettiin lukuvuoden 2015 - 2016 alusta lähtien siten, paikka voidaan myöntää vain, jos siihen on välttämätön, huoltajan työssä-käynnistä tai opiskelusta johtuva tarve tai erityinen syy.

Valtion erityisavustusta koulutuksellista tasa-arvoa edistäviin toimenpiteisiin vuo-sina 2015–2016 saatiin yhteensä 1 650 000 euroa. Erityisavustusta kohdennettiin 5 767 tamperelaiselle oppilaalle painopistealueina maahanmuuttajaoppilaiden tukeminen, tyt-töjen ja poikien välinen tasa-arvo sekä syr-jäytymisen ja koulupudokkuuden ehkäisy.

Opetus- ja kulttuuriministeriön vuoden 2016 talousarvioesitykseen ei sisältynyt enää erityisavustusta peruskoulun opetus-ryhmien pienentämiseen, minkä johdosta keskimääräinen ryhmäkoko kasvoi 0,5 op-pilaalla syyslukukaudella 2016. Talouden sopeuttamistoimenpiteiden johdosta koulu-kuljetusten määrärahoja leikattiin 0,05 milj. euroa. Lasten ja nuorten palvelujen lauta-kunta päätti 19.11.2015, että opetussuunni-telmallisin perustein myönnetty matkaetu poistetaan 1.8.2016 alkaen painotuksessa aloittavilta oppilailta.

Uudet opetussuunnitelman perusteet otettiin käyttöön lukuvuoden 2016 - 2017 alusta. Lasten ja nuorten palvelujen lauta-kunnan päätöksen (12.5.2016 § 70) mukai-nen kuntakohtainen vuosiviikkotuntimäärä on 224, mikä on kaksi tuntia enemmän kuin vähimmäismäärä.

Palvelukokonaisuuden talousPerusopetuksen toimintatuotot toteutuivat 0,3 milj. euroa budjetoitua pienempinä. Mak-sutuottojen alitus johtui pääosin siitä, että aamu- ja iltapäivätoiminnan asiakasmaksu-ja korotettiin suunniteltua vähemmän. Pal-velukokonaisuuden toimintakulut ylittivät talousarvion 0,2 milj. eurolla. Talousarvion ylitys johtui aamu- ja iltapäivätoiminnan jär-jestämiseen maksetuista avustuksista.




Neuvola- ja terveydenhuoltopalvelut

Neuvola- ja terveydenhuoltopalveluis-ta säädetään terveydenhuoltolaissa, jota sovelletaan kansan-terveyslain ja erikois-sairaanhoitolain määrittelemiin tervey-denhuollon rakenteisiin. Palvelujen ta-voitteena on osaltaan edistää ja ylläpitää hyvinvointia, ehkäistä väestöryhmien vä-listen terveyserojen syntymistä sekä antaa palveluja yhdenvertaisesti, oikea-aikaisesti ja asiakaskeskeisesti. Palvelukokonaisuu-teen kuuluvat hyvinvointineuvolapalvelut, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto, lasten ja nuorten suun terveydenhuolto sekä kes-kitetyt lasten ja nuorten terveyspalvelut.


Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutoksetVuonna 2016 erityisenä painopisteenä oli työnjaon ja yhteisen toiminnan kehittämi-nen perhepalvelujen, erikoissairaanhoidon ja lastensuojelun kanssa sekä nuorten pal-velujen kehittäminen. Hyvinvointineuvola-toimintamallin laajentamista ja siihen kuu-luvan lapsiperheiden tiimipalvelu Keinun käytön tehostamista jatkettiin edelleen, ja vuoden lopussa toimintamalli kattoi 96 % äitiys- ja lastenneuvoloista. Lisäksi isyy-den tunnustamisen vastaanottaminen tuli osaksi perusneuvolatyötä.

Opiskelijoiden perusterveydenhuollon palveluja vahvistettiin lisäämällä opiske-luterveydenhuollon palveluihin lääkäri ja psykologi. Lisäyksellä saatiin nostet-tua hoidon saatavuus hoitotakuun edel-lyttämälle tasolle sekä mahdollistettua aiempaa paremmin ennaltaehkäisevän toiminnan toteuttaminen opiskelutervey-denhuollossa.

Palvelukokonaisuuden talousNeuvola- ja terveydenhuoltopalvelujen toimintatuotot alittuivat 0,1 milj. eurolla, mikä johtui Oriveden yhteistoimintaosuus-tuloista. Yhteistoimintaosuudet kattavat palveluista aiheutuvat nettokustannukset. Palvelukokonaisuuden toimintakulut ylitti-vät talousarvion yhteensä 0,4 milj. eurolla, mikä johtui lasten ja nuorten suun tervey-denhuollon palvelutarpeen kasvusta.


Ero

Hyvinvointineuvolapalvelut 7 008 7 008 -0

Keskitetyt lasten ja nuorten terveyspalvelut 5 147 5 147 -0

Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto 6 417 6 368 -49

Lasten ja nuorten suun terveydenhuolto 6 340 5 901 -439

Oriveden palvelut 815 888 73

Oma tuotanto yhteensä 25 727 25 311 -416

Opiskeluterveydenhuolto (avustus YTHS) 646 635 -11

Muu tuotanto yhteensä 646 635 -11

Muut 8 -8

Yhteensä 26 380 25 946 -434


EroAlkuper. TA 2016

KV:n muu-tokset

Muut muutokset

Toimintatuotot 999 1 081 -82 1 049 0 32

Toimintakulut -26 380 -25 946 -434 -25 828 0 -118

Toimintakate -25 381 -24 865 -516 -24 779 0 -86




Psykososiaalisen tuen palvelut

Psykososiaalisen tuen palveluissa toimin-taa säätelevät erityisesti sosiaalihuoltola-ki ja lastensuojelulaki. Palvelujen tavoit-teena on tukea lapsia, nuoria ja heidän perheitään mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ongelmien ilmetessä, ja tarvit-taessa turvata lapsen tilanne viimesijaisin keinoin. Toimintaan sisältyy tuen ja hoidon antamista sekä viranomaistoimintaa.

Palvelukokonaisuuteen kuuluvat omasta palvelutuotannosta perhepalvelut, lasten-suojelun avohuollon palvelut sekä lasten-suojelun sijaishuollon palvelut. Lasten-suojelun sijaishuollon, omaishoidon tuen asiakkaiden lyhytaikaishoidon sekä nuor-ten tuetun asumisen palvelut ostetaan pääsääntöisesti yksityisiltä palveluntuot-

tajilta ja järjestöiltä. Nuorten päihdehuol-lon palvelut ostetaan kokonaisuudessaan kolmannelta sektorilta.

Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutoksetLastensuojelun avohuollon tukitoimenpi-teitä tarvitsevien lapsiperheiden määrä laski merkittävästi vuodesta 2015. Kehityk-sen selittää pääosin 1.4.2015 voimaan tul-lut sosiaalihuoltolaki, jonka myötä suurin osa aiemmin lastensuojelun avohuollon palveluita tarvinnut on saanut ne lain mu-kaisesti perhepalveluista. Sijaishuollossa vuoden aikana olleiden lasten määrä suh-teutettuna tamperelaisten alaikäisten las-ten määrään jatkoi laskuaan. Vuonna 2016

tamperelaisista 0–17-vuotiaista lapsista 1,5 prosenttia oli sijoitettu kodin ulkopuolelle. Sijaishuollon hoitovuorokausista 66,7 pro-senttia toteutui perhehoitona, mikä ylittää kaupunkistrategiassa asetetun valtuusto-kauden tavoitteen (62 %). Lastensuojelu-tarpeen selvityksistä 99,5 prosenttia val-mistui lain säätämässä määräajassa.

Sosiaalihuoltolain mukaista lapsiper-heiden kotipalvelua lisättiin ottamalla käyttöön palveluseteli tilapäiseen kotipal-veluun. Perhepalveluissa toimi myös uu-denlaisella työnkuvalla sosiaalityöntekijä toteuttaen ja kehittäen terveydenhuollon kanssa tehtävää yhteistä palvelutarpeen arviointia sekä perheiden palveluohjaus-ta. Perhepalveluissa vahvistettiin lisäksi tukihenkilötoimintaa sekä vertaisryhmä-toiminnan järjestämistä erityisesti mur-rosikäisten lasten perheiden tarpeisiin. Perheneuvolassa jatkui hyvä kehitys hoi-toon pääsyn ajoissa.

Tampere ja Orivesi liittyivät mukaan vuosina 2016–2018 toteutettavaan Turun yliopiston Lastenpsykiatrian tutkimus-keskuksen Voimaperheet -toimintamallin implementointihankkeeseen. Tampereen kaupungissa tehtävän lähisuhdeväkival-tatyön koordinoimiseksi toteutettiin vuo-den 2016 ajan kestänyt pilotti. Icehearts-toimintaa laajennettiin puolestaan yhdellä joukkueella.

Palvelukokonaisuuden talousPsykososiaalisen tuen palvelujen toiminta-kulut ylittivät talousarvion 2,6 milj. eurol-la, mikä johtui lastensuojelun sijaishuollon ostopalveluista. Perhehoidon osuus on kasvanut ja laitoshoidon osastovuorokau-det ovat vähentyneet tavoitteiden mukai-sesti. Sen sijaan kiireellisten sijoitusten hoitovuorokausien määrä on kasvanut edellisvuoteen verrattuna. Sijaishuollon ostopalvelujen menot kasvoivat noin 1 pro-sentin; lastensuojelun rakennemuutoksen hyötyjen arvioitiin toteutuvan suurempina jo tänä vuonna. Kuitenkin lastensuojelun avohuollon asiakasmäärä, heidän osuu-tensa alaikäisestä väestöstä, kiireellisesti sijoitettujen lasten määrä sekä vuoden aikana sijoitettuna olleiden osuus laskivat vuodesta 2015.



Ero

Perhepalvelut 11 519 11 519 -0

Lastensuojelun avohuollon palvelut 10 760 10 760 -0

Lastensuojelun sijaishuollon palvelut 7 852 7 852 0

Oriveden palvelut 1 068 952 -117


Omaishoidontuki 3 935 4 052 117

Lastensuojelun avohoito (avustus) 963 952 -11

Lastensuojelun kuntoutus ja hoito 25 168 22 400 -2 768

Nuorten päihdehuolto 285 287 2

Tuetun asumisen palvelut 390 366 -24

Toiminta-avustukset 81 80 -1

Muut palvelut 123 235 112

Oriveden palvelut 1 576 1 644 68

Muu tuotanto yhteensä 32 521 30 016 -2 505

Yhteensä 63 721 61 099 -2 622


EroAlkuper. TA 2016

KV:n muu-tokset

Muut muutokset

Toimintatuotot 4 496 4 473 23 4 505 0 -32

Toimintakulut -63 721 -61 099 -2 622 -61 271 38 134

Toimintakate -59 225 -56 626 -2 599 -56 766 38 102





Lasten ja nuorten kulttuuri- ja vapaa-ajan palvelujen kokonaisuus pitää sisällään lasten kulttuuripalvelut perheille, monia-mmatillinen kulttuurikasvatustoiminta, harrastaminen ja omaehtoisen toiminnan edistäminen, kasvatuksellinen ohjaustoi-minta ja sosiaalinen vahvistaminen.

Lastenkulttuuripalvelujen tavoitteena on tukea kasvua täysipainoiseksi ihmi-seksi, rakentaa henkistä hyvinvointia sekä kehittää ja kannustaa luovuuteen. Kult-tuuripalvelut sisältävät lasten ja nuorten kasvua ja hyvinvointia tukevaa toimintaa kulttuurin ja taiteen parissa, joka tapahtuu sekä vapaa-aikana että osana koulupäivää.

Nuorisolain mukaan nuorisotyöllä ja nuorisopolitiikalla kunnan tehtävinä tar-koitetaan kasvatuksellista ohjausta, toi-mintatiloja ja harrastusmahdollisuuksia, tietoja neuvontapalveluja, nuorisoyhdis-tyksien ja muiden nuorisoryhmien tukea, liikunnallista, kulttuurista, kansainvälis-tä ja monikulttuurista nuorisotoimintaa, nuorten ympäristökasvatusta sekä tarvit-taessa nuorten työpajapalveluja tai muita


paikallisiin olosuhteisiin ja tarpeisiin sopi-via toimintamuotoja. Nuorisotyötä ja -po-litiikkaa toteutetaan moniammatillisesti yhteistyössä paikallisten viranomaisten se-kä nuorten, nuorisoyhdistysten ja muiden nuorisotyötä tekevien järjestöjen kanssa. Lain mukaan nuorille tulee järjestää mah-dollisuus osallistua paikallista ja alueellista nuorisotyötä ja -politiikkaa koskevien asi-oiden käsittelyyn. Lisäksi nuoria on kuulta-va heitä koskevissa asioissa. Nuorisotyön kohderyhmänä ovat alle 29-vuotiaat.

Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutoksetKoillisella alueella toteutettiin palvelu-mallin mukaisesti alueellista nuorisotyötä osittain uusissa tiloissa syksystä 2016 läh-tien. Linnainmaan, Leinolan ja Tasanteen nuorisokeskuksista luovuttiin ja toiminnot keskitettiin Linnainmaan hyvinvointikes-kukseen. Toiminta jatkui entisenlaisena Kämmenniemen nuorisokeskuksessa. Li-säksi nuorisotyötä toteutettiin alueella edelleen yhteistyössä koulujen kanssa.

Nuorisokahvila Uniikin toiminta jatkuu ul-koisena palveluhankintana kahden vuoden optiokaudella. Koulun ja nuorisopalvelu-jen välistä yhteistyötä kehitettiin vuoden 2016 aikana.

Lastenkulttuurikeskus Rulla toimii Fin-laysonin alueella yksityisissä tiloissa. Suunnittelua Vanhan kirjastotalon muut-tamiseksi kulttuurikeskukseksi jatkettiin ja Rullan muuttoa Vanhalle kirjastotalolle valmistellaan keväälle 2018. Taidekaari-kulttuurikasvatusohjelmaa toteutetaan kulttuuri- ja museopalvelujen sekä pe-rusopetuksen yhteistyönä. Taidekaari on kattanut kaikki vuosiluokat esikoulusta seitsemänteen ja lukuvuonna 2015–2016 ohjelman piiriin otettiin myös kaikkien ylä-koulujen 8.- ja 9. vuosiluokkien oppilaat.

Palvelukokonaisuuden talousKulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen toimin-takulut ylittivät talousarvion 0,05 milj. eurolla, koska skeittihallin vuokra-avustus on virheellisesti kirjattu lasten ja nuorten palvelujen kustannuspaikalle.


Ero

Harrastaminen ja omaehtoisen toiminnan vahvistaminen

1 954 1 954 -0

Kasvatuksellinen ohjaustoiminta 2 116 2 116 -0

Sosiaalinen vahvistaminen 412 412 -0

Lastenkulttuuripalvelut perheille 282 282 0

Moniammatillinen kulttuurikasvatus 564 564 -0

Muut palvelut 5 5 0


Vapaa-ajan palvelut (avustukset) 328 268 -60

Nuorisopalvelut 163 171 8


Yhteensä 5 824 5 772 -52


EroAlkuper. TA 2016

KV:n muu-tokset

Muut muutokset


Toimintakulut -5 824 -5 772 -52 -5 772 0 0

Toimintakate -5 824 -5 772 -52 -5 772 0 0


Tilaajaosa - Osaamisen ja elinkeinojen kehittäminen


Osaamisen ja elinkeinojen kehittäminenOsaamisen ja elinkeinojen kehittämisen ydinprosessin tehtävänä on ollut vasta-ta osaamis- ja elinkeinopalvelujen tilaa-misen valmistelusta ja suunnittelusta, tilaamiseen liittyvistä tuki- ja kehittä-misprosesseista sekä osaamis- ja elinkei-nolautakunnan toimialaan kuuluvien asioi-den valmistelusta ja viranomaistoiminnan järjestämisestä.

Osaamisen ja elinkeinojen kehittämisen ydinprosessin palvelukokonaisuudet ovat olleet ammatillinen koulutus, lukiokoulu-tus sekä elinkeino- ja työllisyyspalvelut.

Toimintaympäristön muutoksetTaloustilanteen kehitys vuonna 2016 oli varovaisen myönteistä ja nousun enna-koidaan jatkuvan. Kasvua odotetaan myös viennissä ja investoinneissa. Pirkanmaan taloudessa kasvussa olivat etenkin asun-toja korjausrakentaminen, liike-elämän palvelut sekä teollisuus kemian ja metsä-teollisuuden osalta.

Tampereen työttömyysaste laski joulu-kuussa 2016 edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna ensimmäisen ker-ran sitten vuoden 2011. Koko maan tasol-

la työttömyysaste kääntyi laskuun kesällä 2016. Tampereen työttömyys on edelleen korkealla ja tilanne on vaikeampi kuin maassa keskimäärin (joulukuussa 2016 Tampereella 18,3 % ja koko maassa 13,6 %). Erityisenä haasteena on työttömyyden pitkittyminen. Pitkään työttömänä ollei-den määrä kasvoi edelleen. Myönteistä on, että vuonna 2015 alkanut avoimien työ-paikkojen määrän kasvu jatkui.

Toisen asteen koulutuspaikan tarjoa-minen kaikille perusasteen päättäville oli keskeinen tavoite ja siinä onnistuttiin hyvin. Koulutustarjonnan suuntaamisrat-kaisuihin haetaan tietopohjaa ennakoin-nilla ja työelämäyhteistyöllä. Kaupungin työllisyys-palveluita tarjottiin yli 4 400 asiakkaalle, joista yli puolet oli alle 30-vuo-tiaita ja lähes 75 % pitkään työmarkkina-tukea saaneita. Palveluiden vaikuttavuus oli hyvällä tasolla, 39 % asiakkaista aloitti palvelun päättyessä työn tai koulutuksen. Elinkeinopalveluissa edistettiin yritysten kasvua ja innovatiivisuutta tukevan toi-mintaympäristön kehittymistä.

Ammatillisen koulutuksen seudullisen oppilaitosverkoston kehittämistyö eteni osaamis- ja elinkeinolautakunnan vuonna 2014 hyväksymän palveluverkkosuunni-telman pohjalta. Tilaajan palveluverkko-työryhmä jatkoi suunnittelutyötä ottaen huomioon seudullisen ja maakunnallisen näkökulman. Palveluverkkosuunnitelman jatkosuunnittelun perusteet hyväksyttiin osaamis- ja elinkeinolautakunnassa joulu-kuussa 2016.

Toisen asteen koulutukseen tulevien 16-18 -vuotiaiden nuorten määrän ennus-tetaan kasvavan kaupunkiseudulla vuo-desta 2015 vuoteen 2025 mennessä noin 3 000:lla. Tämä merkitsee noin 1 500 lisä-opiskelijaa lukiokoulutukseen ja ammatil-liseen peruskoulutukseen tarvitaan myös 1 500 lisäkoulutuspaikkaa. Syksyllä 2016 lukiokoulutukseen lisättiin 30 aloituspaik-kaa. Opetus- ja kulttuuriministeriö päätti joulukuussa 2016 myöntää takautuvasti vuodesta 2016 alkaen toistaiseksi Tampe-reen kaupungille 46 lisäpaikkaa ammatilli-seen peruskoulutukseen.



Ero

Toimintatuotot

Tuet ja avustukset 474 505 -31

Tuotot yhteensä 474 505 -31

Toimintakulut

Henkilöstökulut -59 0 -59

Palvelujen ostot -135 568 -135 258 -310

Aineet, tarvikkeet ja tavarat 0 0 0

Avustukset -33 398 -33 165 -233

Vuokrakulut -73 -73 0

Muut toimintakulut -5 -725 720

Kulut yhteensä -169 104 -169 221 117

Toimintakate -168 629 -168 716 87

Tilikauden tulos -168 629 -168 716 87


EroAlkuper. TA 2016

KV:n muu-tokset

Muut muutokset

Toimintatuotot 474 505 -31 460 45 0

Toimintakulut -169 104 -169 221 117 -167 704 -1 517 0

Toimintakate -168 629 -168 716 87 -167 244 -1 472 0

Osaamisen ja elinkeinojen kehittäminen (bruttobudjetoitu)



Ammatillisen koulutuksen toimintalain-säädäntö ja rahoituksen määräytymispe-rusteet uudistetaan vuodesta 2018 alkaen. Valtio myös leikkaa merkittävästi ammatil-lisen koulutuksen yksikköhintarahoitusta tulevina vuosina. Yksikköhintarahoitusta leikattiin 4,5 %:lla vuonna 2016. Vuonna 2017 rahoitus pienenee 12 %:lla.

Tampereen kaupunki toteutti nuoriso-takuuta moniammatillisena yhteistyönä eri toimijoiden kanssa. Nuorisotakuun rahoituksella mahdollistettiin koulutusta, työllistymistä elämän hallintaa edistäviä tukipalveluita takuun piiriin kuuluville eri ryhmille. Nuorille tarjottiin mm. ilmaista kulttuuri- ja liikuntaryhmätoimintaa. Nuor-ten työttömyys kääntyi yleisen työttömyys-

asteen mu-kana laskuun loppuvuodesta. Lakisääteinen työllistymistä edistävä

monialainen yhteispalvelu (TYP) käynnis-tyi vuoden 2016 alussa. Tampere hakeutui hallitusohjelman mukaiseen työvoima- ja yrityspalveluiden alueelliseen kokeiluun, jonka on tarkoitus käynnistyä kesällä 2017. Pirkanmaan kokeilualueen muodostavat Tampereen kaupunkiseutu sekä Sasta-mala ja Punkalaidun. Kokeilussa kunnat vastaavat julkisten työvoima- ja yritys-palveluiden tarjoamisesta kokeilualueen kohderyhmälle. Tampereella kokeilun koh-deryhmän koko on noin 15 000 henkilöä ja koko kokeilualueella noin 22 000.

Matkailu- ja tapahtumapalvelut organi-soitiin uudelleen vuoden 2017 alusta Visit

Tampere Oy:ksi, joka on Tredean kokonaan omistama tytäryhtiö. Siihen koottiin aiem-mat Tredea Oy:n matkailupalvelut, Tampe-reen kaupungin tapahtumatoimisto sekä Tampere Convention Bureaun (TCB).

Olennaiset poikkeamat talousarvioonOsaamisen ja elinkeinojen kehittämisen ydinprosessin toimintakulut toteutuivat 0,1 euroa budjetoitua pienempinä. Kau-pungin palkkatukityöllistäminen toteutui suunniteltua pienempänä, koska valtio on vähentänyt toimintaan osoitettua rahoi-tusta. Vastaavasti ammatillisen koulutuk-sen yksikköhintarahoitus toteutui palvelu-sopimuksessa arvioitua suurempana.



Ammatillinen koulutus

Toisen asteen ammatillinen koulutus on ammatillista perus-, lisä- ja täydennyskou-lutusta, jonka tarkoituksena on kohottaa väestön ammatillista osaamista, kehittää työelämää, vastata työelämän osaamistar-peisiin ja edistää työllisyyttä.

Koulutusta tilattiin Tampereen seudun ammattiopistolta (Tredu). Tampereen kau-punki järjestää ammatillista koulutusta am-matillisen koulutuksen yhteistoiminta-sopimuksen perusteella yhdeksän kunnan alueella. Vuoden 2016 lopussa toimipistei-tä on 18. Opetusta tarjotaan seitsemällä koulutusalalla: kulttuuriala, yhteiskunta-tieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala, luonnontieteiden ala, tekniikan ja liiken-teen ala, luonnonvara- ja ympäristöala, sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala sekä mat-kailu-, ravitsemis- ja talousala. Osalla em. koulutusaloista Tampereella on valtakun-nallinen koulutustehtävä. Tredu tarjoaa myös ammatillisia kaksoistutkintoja, am-matilliseen perustutkintoon ja ylioppilas-tutkintoon sekä lukion koko oppimäärään samanaikaisesti johtavaa koulutusta yh-teistyössä Tampereen sekä toimipisteiden sijaintikuntien lukiokoulutuksen kanssa. Lisäksi järjestetään ammatilliseen koulu-tukseen valmentavaa koulutusta (VALMA).

Oppisopimustoiminnan osalta on voimas-sa yhteistyösopimus koulutuksen toteutta-misesta ja valtionosuuden kohdentamises-ta Pirkanmaalla.

Tampereen kaupungin lisätilauksesta Tredu tuotti myös pakolaisten kotoutta-vaan toimintaan liittyvää koulutusta sekä nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi amma-tillista 10-luokkakoulutusta, TIKASPAJA-toi-mintaa, AKU-toimintaa ja muuta nuorten yhteiskuntatakuun toteuttamista edistävää toimintaa. TreduNavi aloitti keskitettynä neuvonta-, ohjaus- ja hakupalveluna ja se toimii tiiviissä yhteistyössä Tampereen Ohjaamon kanssa. Vuoden 2016 aikana koulutuspalveluihin hakeutumis- ja kiin-nittymistoimintoja organisoitiin Tredussa uudelleen vaikuttavuuden parantamiseksi ja päällekkäisyyksien poistamiseksi..

Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutoksetNuorten yhteiskuntatakuun tavoitteisiin vastattiin kehittämällä opiskelijahuoltoa sekä erityistä tukea tarvitsevien opiskeli-joiden palveluita yhdessä alueen muiden toimijoiden kanssa. Oppimisympäristöjä sekä opetus- ja oppimismenetelmiä kehi-tettiin pedagogisesta näkökulmasta.

Ammatti- ja ylioppilastutkintoon johtava yhdistelmätutkintokoulutus (ammattilukio-koulutus) on tärkeä koulutusväylä. Amma-tillisessa koulutuksessa on toteutettu myös yhdistelmätutkintoja, jossa kahden perus-tutkinnon samanaikainen suorittaminen on räätälöity joustavasti vastaamaan työelä-män osaamistarpeisiin.

Palveluverkon suunnittelua ja toteutus-ta on jatkettu ja lautakunta on päättänyt myös koulutuksien uudelleensijoittumisista Tredun eri toimipisteisiin. Santalahdentien toimipisteen peruskorjauksen valmistut-tua vuoden 2016 lopussa toimipisteeseen siirtyi sosiaali- ja terveysalan koulutus se-kä valmentava koulutus Sairaalakadun ja Pyynikintien toimipisteistä ja näistä toimi-pisteistä luovuttiin vuoden 2016 lopussa. Lempäälän toimipisteessä on käynnissä peruskorjaus- ja uudisrakentaminen yhteis-työssä Lempäälän kunnan lukion kanssa ja tilat valmistuvat kesällä 2017. Tredun avio-niikan koulutuksen ja Patria Oyj:n koulu-tustilojen rakentaminen Tampere-Pirkkalan lentoaseman välittömään läheisyyteen on käynnissä. Tilat valmistuvat keväällä 2017, jolloin luovutaan Pirkankadun toimipis-teestä. Kangasalan uuden toimipisteen ra-kentaminen Pikkolan koulun ja Kangasalan lukion läheisyyteen aloitetaan hyväksytyn suunnitelman mukaan keväällä 2017 ja hanke valmistuu kesällä 2018. Kangasalan kunnan vastaantulo mahdollistaa uudis-rakennuksen toteuttamisen edullisemmin kuin miksi Huutijärven toimipisteen perus-korjaus olisi tullut.

Palvelukokonaisuuden talousAmmatillisen koulutuksen palvelukoko-naisuuden toimintakulut ylittivät talous-arvion 0,7 milj. eurolla, mikä johtui pal-velusopimuksessa arvioitua suuremmasta yksikköhintarahoituksesta. Opetus- ja kulttuuriministeriö korotti järjestämis-luvan opiskelijamäärää joulukuussa ja myönsi ammatillisen peruskoulutuksen yksikköhintarahoitusta suuremmalle opis-kelijamäärälle kuin, mitä palvelusopimuk-sessa oli arvioitu. Lisäksi valtionosuutta on korjattu maahanmuuttajille järjestettävän perusopetukseen valmistavan opetuksen laskennallisen perusteen osalta.




Ero

Ammatillinen peruskoulutus 80 579 80 127 -452

Aikuisten ammatillinen lisäkoulutus 3 383 3 383 -0

Oppisopimuskoulutus 9 301 9 301 0

Maahanmuuttajien perusopetukseen valmista-va opetus

1 350 1 106 -244

Pakolaisten kotouttava toiminta (laskennallinen korvaus)

421 421 0

Nuorten hyvinvoinnin edistäminen 407 407 -0


Yhteensä 95 441 94 745 -696


EroAlkuper. TA 2016

KV:n muu-tokset

Muut muutokset


Toimintakulut -95 441 -94 745 -696 -94 058 -737 50

Toimintakate -95 053 -94 324 -729 -93 682 -692 50



Lukiokoulutus

Lukiokoulutuksen tavoitteena on tukea opiskelijoiden kasvamista tasapainoisiksi ja sivistyneiksi yhteiskunnan jäseniksi se-kä antaa heille valmiudet jatko-opintoihin, työelämään ja itsensä kehittämiseen. Ope-tus- ja kulttuuriministeriö myöntää luvan lu-kio-opetuksen järjestämiseen. Järjestämis-luvan haltija päättää oppilaitoksista, joissa lukio-opetusta annetaan.

Tampereen kaupunki järjesti vuonna 2016 lukio-opetusta kuudessa päivälukios-sa ja yhdessä aikuislukiossa. Tampereen kaupungin lukioilla on valtakunnallisia erityistehtäviä kuvataiteessa, urheilussa, viestinnässä sekä IB-linjan koulutuksessa. Omina opetussuunnitelmallisina paino-tuksina ovat musiikki ja musiikkiteatteri, matematiikka-tekniikka ja Eurooppa-linja sekä luonnontieteet ja kädentaidot.


Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutoksetToiminnan kehittämisen painopisteinä olivat ohjaus- ja neuvontapalveluiden vahvistami-nen, kansainvälisyystoiminnan kehittämi-nen, yrittäjyyskoulutuksen ja yritysyhteis-työn vahvistaminen, opetussuunnitelman uudistaminen sekä koulutusyhteistyö am-matillisen koulutuksen ja korkeakoulujen kanssa.

Sähköiset ylioppilaskirjoitukset käynnis-tyivät asteittain syksystä 2016 alkaen. Ope-tus- ja kulttuuriministeriö myönsi Tampe-reen kaupungille tuntijakokokeiluluvan kokeilun järjestämiseksi Tampereen tek-nillisessä lukiossa ja Tampereen klassilli-sessa lukiossa. Kokeiluun ovat oikeutettuja syksyllä 2016 ja 2017 aloittavat opiskelijat.

Tampereen teknillinen lukio ja Sammon keskuslukio ovat mukana Opetushallituk-sen valitsemina valtakunnallisessa luki-oiden kehittämisverkostossa, joka on osa opetus- ja kulttuuriministeriön kehittämis-ohjelmaa.

Lukiokoulutuksen kokonaiskurssimää-rä oli vuonna 2016 yhteensä 3 125 kurssia ja laskennallisesti 1,00 kurssia opiskelijaa kohden. Vuonna 2015 vastaavat luvut oli-vat 3 094 kurssia ja 1,02 kurssia/opiske-lija. Lukioiden työnjaolla ja yhteistyöllä muiden kouluttajien kanssa on ylläpidetty kurssitarjonnan monipuolisuutta. Supistu-nut palvelutarjonta voi jossain tapauksissa hidastaa opiskelijoiden valmistumista.

Tampereen Klassillisen lukion peruskor-jaus valmistui kesällä 2016.


Ero

Nuorten lukiokoulutus 23 369 23 369 -0

Aikuislukiokoulutus 2 044 2 044 0

Aikuisten maahanmuuttajien perusopetus 285 285 0

Lukiokoulutukseen valmistava koulutus 197 197 0

Lukiostartti 30 30 0

Pakolaisten kotouttava toiminta (laskennallinen korvaus)

84 84 0


Yhteensä 26 009 26 009 0


EroAlkuper. TA 2016

KV:n muu-tokset

Muut muutokset


Toimintakulut -26 009 -26 009 0 -26 009 0 0

Toimintakate -25 922 -25 925 3 -25 925 0 0




Elinkeino- ja työllisyyspalvelut

Elinkeino- ja työllisyyspalvelut sisälsi elin-keino- ja matkailupalvelut, kaupungin jär-jestämät työllisyydenhoidon palvelut, työ-markkinatuen kuntaosuuden, tutkimuksen ja korkeakouluopetuksen kehittämisen, ke-säyliopistotoiminnan tuen, maaseutuhallin-non viranomaispalvelut sekä muita osaami-sen ja elinkeinojen edistämiseen tähtääviä palveluita ja avustuksia. Kokonaisuuden ta-voitteena on ollut edistää elinkeinoelämälle suotuisan toimintaympäristön muodostu-mista ja kasvattaa koko Tampereen seudun vetovoimaa ja kilpailukykyä.

Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutoksetKaupungin järjestämät työllisyydenhoidon palvelut kohdennettiin pitkään työttömä-nä olleille ja nuorille. Panostusta pitkäai-kaistyöttömien aktivointitoimenpiteisiin jatkettiin (nk. työllisyyspaketti).

Kaupungin vastuu vaikeimmin työllis-tyvien palveluista kasvoi lakisääteisen monialaisen yhteispalvelun käynnistymi-

sen myötä. Tarjottavien palveluiden te-hostamiseksi valmisteltiin kuntouttavan työtoiminnan ja sosiaalisen kuntoutuksen palveluiden yhteistä vaikuttavuusperus-teista hankintaa. Kuntouttavan työtoimin-nan asiakasmääriä on lisätty merkittävästi. Työllisyyspalveluihin siirtyi elinkeinopal-veluista TreStart-toiminta, jossa työttömät osaajat ratkaisevat yritysten kasvuhaas-teita ja auttavat luomaan uusia työpaik-koja. Kaupungin palkkatukityöllistäminen ei toteutunut suunnitellussa laajuudessa, koska työ- ja elin-keinohallinnon määrära-hojen vähentyminen ja linjaukset eivät tue kuntasektorin palkkatukityöllistämistä. Tätä kompensoitiin osin työllistämällä ko-konaan kaupungin omalla kustannuksella. Yritysten ja kolmannen sektorin työllistä-mistä tuetaan kaupungin uudistetulla rek-rytointilisällä ja työnantajapalveluilla. Uusi avaus on työttömille suunnattu liikunta-neuvonta.

Elinkeinopalveluiden tehtävänä on edis-tää yrityksille houkuttelevan toimintaym-

päristön muodostumista ja vahvistamista. Elinvoimasuunnitelmaa tukevia toimenpi-teitä vuonna 2016 olivat mm. matkailijoi-den houkuttelu- ja neuvontatoiminnan te-hostaminen, kohdennetut kansainvälisten ja kotimaisten yritysten houkuttelutoimet, julkisten yrityspalveluiden asiakaslähtöi-syyden vahvistaminen ja panostaminen kansainvälisten lentoyhteyksien hankin-taan. Tampereen kaupunkiseutu otti en-simmäisenä Suomessa käyttöön digitaa-lisen innovaatiosetelijärjestelmän. Seteli mahdollistaa yrityksille tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintoja tukevien palvelu-jen markkinaehtoisen käytön.

Tutkimuksen ja korkeakouluopetuk-sen kehittämiseksi avustettiin seuraavia kohteita: mediakasvatuksen professuuri (TaY), kaupan ja palveluliiketoiminnan tutkimus (TaY), kestävän rakentamisen professuuri (TTY) sekä kiertotalouden pro-fessuurin valmistelu (TTY). Osaamis- ja elinkeinolautakunnan esityksestä kaupun-ginvaltuusto päätti lähteä perustajajäse-neksi Tampere3:a ylläpitävään säätiöön.

Palvelukokonaisuuden talousElinkeino- ja työllisyyspalvelujen toimin-takulut alittuivat 0,8 milj. eurolla. Palkka-tukityöllistämisen tilaus Kotihoidon ja asu-mispalveluiden tuotantoalueelta toteutui 0,6 milj. euroa budjetoitua pienempänä. Säästö aiheutui palkkatukityöllistämisen vaikeuksista valtion vähennettyä toimin-taan osoitettua rahoitusta.

Työmarkkinatuen kuntaosuuden meno-jen kasvu oli 1,5 milj. euroa eli +5 prosenttia. Kaupunginvaltuuston talousarviomuutok-sessa lisättiin työmarkkinatuen kuntaosuu-den määrärahoja 0,7 milj. eurolla.



Ero

Työllisyydenhoidon palvelut 10 749 11 349 600


Elinkeino- ja matkailupalvelut 3 094 3 084 -10

Maaseutupalvelut 28 36 8

Tutkimuksen ja korkeakouluopetuksen kehittäminen

183 263 81

Avustukset 960 927 -33

Työllisyydenhoidon palvelut 380 453 73

Työmarkkinatuen kuntaosuus 32 219 32 048 -171


Muu tuotanto yhteensä 36 905 37 118 213

Yhteensä 47 654 48 467 813


EroAlkuper. TA 2016

KV:n muu-tokset

Muut muutokset


Toimintakulut -47 654 -48 467 813 -47 637 -780 -50

Toimintakate -47 654 -48 467 813 -47 637 -780 -50


Tilaajaosa - Sivistyksen ja elämänlaadun edistäminen




Ero

Toimintatuotot

Myyntituotot 220 225 -5

Maksutuotot 350 475 -125

Tuet ja avustukset 94 133 -39


Muut toimintatuotot 8 0 8

Tuotot yhteensä 690 833 -143

Toimintakulut

Palvelujen ostot -64 382 -64 375 -7

Aineet, tarvikkeet ja tavarat -71 -36 -35

Avustukset -14 072 -14 093 21

Vuokrakulut -2 640 -2 705 65

Muut toimintakulut -58 -107 49

Kulut yhteensä -81 222 -81 316 94

Toimintakate -80 533 -80 483 -50

Tilikauden tulos -80 533 -80 483 -50


EroAlkuper. TA 2016

KV:n muu-tokset

Muut muutokset

Toimintatuotot 690 833 -143 791 42 0

Toimintakulut -81 222 -81 316 94 -81 056 -260 0

Toimintakate -80 533 -80 483 -50 -80 265 -218 0

Sivistys- ja elämänlaatupalvelut (bruttobudjetoitu)

Sivistyksen ja elämänlaadun edistäminenSivistyksen ja elämänlaadun edistämisen ydinprosessi koostuu neljästä palveluko-konaisuudesta, jotka ovat harrastamisen ja omaehtoisen hyvinvoinnin edistämisen palvelut, kulttuuripääomapalvelut, kult-tuuri- ja liikuntakasvatuspalvelut sekä kulttuuri- ja liikuntatapahtumapalvelut. Ydinprosessin tavoitteena on tarjota si-vistystä ja elämänlaatua edistävät hy-vinvointipalvelut, kannustaa kuntalaisia aktiiviseen ja monipuoliseen harrastus- ja vapaa-aikatoimintaan, säilyttää Tampe-reen kaupunki vetovoimaisena asuinpaik-kakuntana sekä kehittää korkeatasoisia kulttuuri- ja liikuntapalveluja.

Toimintaympäristön muutoksetToimintavuotta leimasi kaupungin toimin-tamallin ja organisaation muutosten valmis-telu. Uusi kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen organisaatio käynnistyi vuoden 2017 alussa.

Tampere-talon mittava toiminnallinen laajennushanke eteni aikataulussa, ja osa-na sitä uusi Muumimuseo avautuu kesällä 2017. Valtionavustuksen tuella jatkettiin liikunnan edistämisen kehittämishanket-ta Liikkuva Tampere. Tesoman palloiluhalli otettiin käyttöön elokuussa, ja Tesoman jää-hallin rakennustyöt käynnistyivät siten, että halli avataan kesällä 2017. Kirjastopalveluis-sa avattiin Linnainmaan kirjasto kesällä 2016 osana Koilliskeskuksen hyvinvointikeskusta sekä lisättiin kirjastojen aukioloaikoja oma-toimikirjastotoimintaa kehittämällä. Pääkir-jasto Metson remontin etenemisen myötä lehtilukusali avattiin Metsossa syksyllä.

Kaupunginvaltuusto hyväksyi marras-kuussa 2016 Tampereen kaupungin julkisen taiteen periaatteet. Niiden myötä julkisen taiteen edistämiseksi ja koordinoimiseksi perustetaan alkuvuodesta 2017 julkisen tai-teen ohjausryhmä.

Avustusyhteisöjen tukeminen on keskei-nen palvelujen järjestämistapa. Toiminta-avustusmäärärahat säilyivät edellisen vuoden tasolla. Sähköisen avustustenhal-lintajärjestelmän käyttöönottoa valmistel-tiin edelleen.

Kaupungin tiloja tarjottiin yhteisöjen käyttöön arki-iltaisin kahdeksalla koululla yhteistyössä perusopetuksen kanssa. Kou-lut valittiin alueellisen saavutettavuuden perusteella. Samaan aikaan omavalvontaa toteutettiin edelleen kahdeksalla koululla, jossa käytössä on ainoastaan liikuntatilat ilta-aikaan.

Poikkeamat talousarvioonSivistyksen ja elämänlaadun edistämisen ydinprosessin toimintatuotot toteutuivat 0,14 milj. euroa budjetoitua pienempinä, koska Pyynikin uimahallin maksutulo-jen kertymä oli suunniteltua pienempi. Lisäksi valtion laskennallisia korvauksia pakolaisten kotouttavaan toimintaan ker-tyi budjetoitua vähemmän. Ydinprosessin toimintakulut toteutuivat 0,1 milj. euroa budjetoitua pienempinä. Vuokrakulujen säästö johtui siitä, että skeittihallin vuok-ra-avustus on virheellisesti kirjattu lasten ja nuorten palvelujen ydinprosessille.



Harrastamisen ja omaehtoisen hyvinvoinnin edistämisen palvelut

Palvelukokonaisuus sisältää ne sivistys- ja elämänlaatupalvelut, joiden tehtävänä on edistää tai mahdollistaa kaupunkilaisten aktiivista harrastustoimintaa. Palvelukoko-naisuuden tavoitteena on tarjota tampere-laisille mahdollisuus itsensä toteuttamiseen ja erilaisiin yhteisöihin liittymiseen vapaa-ehtoisesti omana vapaa-aikanaan. Palvelu-kokonaisuuden asiakkaita ovat kaikki tam-perelaiset. Harrastamisen ja omaehtoisen hyvinvoinnin edistämisen palveluja hanki-taan sekä kaupungin omalta tuotannolta et-tä avustamalla erilaisia harrastusyhteisöjä. Lisäksi Teiskon ilmailu- ja moottoriurheilu-keskuksen palveluista on erillinen sopimus ulkopuolisen toimijan kanssa.

Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutoksetLinnainmaan kirjasto avautui uudessa hy-vinvointikeskuksessa kesällä 2016. Myös Tesoman tulevan hyvinvointikeskuksen kirjastoa suunniteltiin yhdessä muiden hy-vinvoinnista vastaavien yksiköiden kanssa. Lasten ja nuorten lainaus kasvoi edelleen.

Liikuntapalvelut tuotti monipuolisia liikuntapalveluja kuntalaisille. Lentävän-niemen koulun yhteyteen rakennettiin te-konurmikenttä, Tampereen stadionin perus-korjaus valmistui, Tesoman uusi palloiluhalli avattiin ja Kaupin lämmitettävän tekonur-mikentän rakentaminen aloitettiin. Uutena palveluna avattiin Kauppiin ensilumenlatu.

Kesällä 2015 käynnistynyttä Liikkuva Tam-pere -hanketta jatkettiin. Hankkeella edis-tetään kolmen vuoden ajan tamperelaisten liikkumista monialaisena yhteistyönä.

Kulttuuripalvelujen kulttuurien välinen toiminta järjesti lukuisia aktiviteetteja turvapaikanhakijoille, mm. luontoretkiä ja pyöräily- ja uimaopetusta.

Kaupungin tilojen käyttöä yhteisöjen ja kuntalaisten omaehtoisen harrastustoi-minnassa tehostettiin.

Sähköisen avustustenhallintajärjestel-män käyttöönottoa valmisteltiin edelleen. Järjestelmän toimitus on viivästynyt, ja se otetaan käyttöön kokonaisuudessaan vuo-den 2018 avustusvalmistelun yhteydessä.

Harrastamisen ja omaehtoisen hyvin-voinnin edistämisen toiminta-avustusmää-rärahat säilyivät edellisvuoden tasolla.

Palvelukokonaisuuden talousHarrastamisen ja omaehtoisen hyvinvoin-nin edistämisen palvelujen toimintatuo-tot toteutuivat 0,1 milj. euroa budjetoitua pienempinä, mikä johtui pääosin Pyynikin uimahallin kävijämäärän laskusta. Uima-hallin maksutuotot laskivat edellisvuodes-ta noin 28 prosenttia, mikä johtui osaltaan Kalevan uimahallin avaamisesta.



Ero

Avoimet kirjastopalvelut 10 183 10 183 0

Medialukutaitojen tukeminen 387 387 0

Harrastamisen tukeminen 133 133 -0

Paikallisidentiteetin ja yhteisöllisyyden tukeminen

230 230 0

Jäähallipalvelut 5 085 5 085 -0

Uimahallipalvelut 4 391 4 391 -0

Uimahallipalvelut / Pyynikki 418 432 14

Sisäliikuntapalvelut 7 727 7 727 -0

Ulkoliikuntapalvelut 5 101 5 101 0

Liikunnan ohjauspalvelut 441 441 0

Liikunnan tukipalvelut 370 370 0

Vapaan sivistystyön palvelut 3 039 3 046 7

Kuvataiteen opetuspalvelut 463 463 0

Oma tuotanto / Kulttuuri- ja vapaa-aika-palvelut

37 968 37 989 21

Ulkoliikuntapaikkojen kunnossapito / Infra-tuotanto Liikelaitos

826 826 0


Avustukset 2 768 2 724 -44

Uimahallipalvelut / Pyynikki 564 554 -10

Kulttuuritilat (Viikinsaari) 181 170 -11



Yhteensä 42 545 42 552 6


EroAlkuper. TA 2016

KV:n muu-tokset

Muut muutokset

Toimintatuotot 669 789 -119 771 18 0

Toimintakulut -42 545 -42 552 6 -42 316 -236 0

Toimintakate -41 876 -41 763 -113 -41 545 -218 0




Kulttuuripääomapalvelut

Palvelukokonaisuus muodostuu niistä si-vistys- ja elämänlaatupalveluista, joiden tehtävänä on paikallisen, alueellisen ja valtakunnallisen kulttuuriperinnön kartut-taminen, tallentaminen ja esille saattami-nen. Tavoitteena on ylläpitää ja vahvistaa väestön ymmärrystä kulttuuristaan, histo-riastaan ja ympäristöstään. Palvelukoko-naisuus sisältää myös kulttuuriympäristön tutkimukseen ja suojeluun liittyviä tehtä-viä. Palvelukokonaisuuden asiakkaita ovat

kaikkien tamperelaisten lisäksi mm. koko kaupunkiyhteisö. Kulttuuripääomapalvelut ovat usein kuntalaisille näkymätöntä työ-tä, jolla on suuri merkitys kaupungin his-torian, kulttuurin ja identiteetin rakentu-misessa, säilyttämisessä ja kehittämisessä. Kulttuuripääomapalveluja hankitaan sekä kaupungin omalta tuotannolta että avus-tamalla yhteisöjä, jotka toteuttavat omalla toiminnallaan palvelukokonaisuuden ta-voitteita.

Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutoksetMuseoiden kokoelmapalveluissa jatkettiin kokoelmien siirtoa kokoelmakeskukseen; mm. Sara Hildénin taidemuseon varasto otettiin kokonaisuudessaan käyttöön. Siiri-kokoelmahallintajärjestelmään kehitettiin uusia vuorovaikutteisia verkkopalveluita.

Tampere Filharmonia jatkoi levytystoi-mintaansa sekä yhteistyötä YLE:n kanssa konserttien valtakunnallisten radiointien suhteen. Tekijänoikeuskustannukset si-sältyvät orkesterin muusikoiden tallenne-sopimukseen, joka on laadittu 2011 ja on toistaiseksi voimassa.

Palvelukokonaisuuden talousKulttuuripääoma -palvelukokonaisuuden toimintakulut olivat 0,15 milj. euroa budje-toitua pienemmät, mikä aiheutui pääasias-sa avustusmäärärahojen kohdentamisesta palvelukokonaisuuksien välillä.




Ero

Kirjaston kokoelmapalvelut 2 346 2 346 0

Museoiden kokoelmapalvelut: kokoelmien tallennus, tutkimus ja hallinta

4 464 4 464 0

Kulttuuriperinnön saavutettavuus 3 701 3 701 -0

Maakuntamuseo- ja kulttuuriympäristöpalvelut 617 617 -0

Taideperinnön saavutettavuus 216 216 -0

Kaupunkikulttuurin tallentaminen 29 29 -0

Orkesterin tallennetoiminta 446 446 -0


Avustukset 986 1 135 148

Muu tuotanto yhteensä 986 1 135 148

Yhteensä 12 806 12 954 148


EroAlkuper. TA 2016

KV:n muu-tokset

Muut muutokset


Toimintakulut -12 806 -12 954 148 -13 129 0 175

Toimintakate -12 802 -12 950 148 -13 125 0 175



Kulttuuri- ja liikuntakasvatus

Kulttuuri- ja liikuntakasvatuksen palve-lukokonaisuuden tavoitteena on kau-punkilaisten motivointi ja opastaminen kulttuuri- ja liikuntapalvelujen käyttäjik-si ja aktiivisiksi kansalaisiksi. Elinikäisen harrastamisen edellytykset luodaan jo lapsuusaikana, joten on tärkeää panostaa riittävällä tavalla lasten ja nuorten taide-, kulttuuri- ja liikuntakasvatukseen. Samalla on varmistettava, että tamperelaisilla on mahdollisuus aloittaa mielekäs ja merki-tyksellinen vapaa-ajan toiminta kaikissa elämänsä vaiheissa. Osa palveluista si-sältyy edelleen lasten ja nuorten kasvun tukemisen ydinprosessin palvelutilauk-seen, mutta kokonaisvastuu on sivistys- ja

elämänlaatupalveluilla. Palvelukokonai-suuteen on koottu niitä jo sivistys- ja elä-mänlaatupalveluja, joiden päätavoite on kuntalaisten innostaminen ja kannustami-nen palvelujen käyttöön.

Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutoksetLiikuntapalvelujen toteuttama liikuntakas-vatus kohdistui pääasiassa koululaisiin. Kaupungin liikuntaolosuhteita tarjottiin koululiikunnan käyttöön monipuolisesti. Koululaisten uimaopetusta tarjottiin kai-kille alakouluikäisille 3 tuntia vuodessa. Aikuisten ja erityisryhmien vesiliikunnan ohjausryhmät kannustavat osallistujia

säännölliseen liikuntaan ja siten omaeh-toiseen hyvinvoinnin edistämiseen.

Uusien yleisöjen tavoittamiseksi Tampe-re Filharmoniassa toteutettiin erikoispro-jekteja, vahvistettiin yleisötyötä ja akti-voitiin Nuori kuuntelija -klubin toimintaa. Näkyvin osa orkesterin yleisötyötä oli elo-kuussa Tampere-talo Oy:n kanssa järjestet-ty ilmaiskonsertti Sorsapuistossa. Tampere Filharmonian musiikkiin perehdyttäminen kohdennettiin sekä koululaisryhmille että aikuisille.

Museoiden kulttuurikasvatuspalveluja tarjottiin eri kohderyhmille osana museoi-den näyttelytoimintaa sekä kulttuuriympä-ristötyötä.




Ero

Medialukutaitojen tukeminen 280 280 -0

Kulttuurikasvatuspalvelut 17 17 0

Musiikkiin perehdyttäminen 18 18 0

Jäähallipalvelut 176 176 0

Uimahallipalvelut 256 256 -0

Sisäliikuntapalvelut 82 82 -0

Ulkoliikuntapalvelut 272 272 0

Muut palvelut 5 5 0


Yhteensä 1 105 1 105 -0


EroAlkuper. TA 2016

KV:n muu-tokset

Muut muutokset


Toimintakulut -1 105 -1 105 -0 -1 094 0 -11

Toimintakate -1 092 -1 092 0 -1 081 0 -11



Kulttuuri- ja liikuntatapahtumapalvelut

Palvelukokonaisuuden tavoitteena on tarjota tamperelaisille ja Tampereella vie-raileville monipuolisia ja korkealaatuisia kulttuuri- ja liikuntatapahtumia. Tapah-tumat vahvistavat merkittävästi Tampe-reen tunnettuutta ja vetovoimaisuutta asuin- ja vierailupaikkakuntana. Tampere tunnetaan kulttuuri- ja liikuntakaupun-kina, ja tämä maine halutaan säilyttää tulevaisuudessakin. Kaupungin museo-, teatteri-, konsertti- ja urheilutapahtuma-tarjonta on valtakunnallista huippua, ja monet tamperelaiset kulttuuri- ja urheilu-tapahtumat tunnetaan maailmanlaajuises-tikin. Kulttuuri- ja liikuntatapahtumat ovat kaupunkistrategian kannalta keskeisessä asemassa sekä kuntalaisten hyvinvoinnin edistämisen että kaupungin vetovoimai-suuden näkökulmista. Kulttuuritapahtu-mapalveluja hankitaan sekä kaupungin omalta tuotannolta että avustamalla erilai-sia taidelaitoksia ja yhteisöjä.

Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutoksetVuosittain järjestettävien festivaalien ja ur-heilukilpailujen lisäksi Tampereella vuonna 2016 toteutuneita suurtapahtumia olivat muun muassa useamman kymmenen lajin SM-viikko, ITF Taekwon-don EM-kilpailut, lentopallon maailmanliigan ottelut, koripal-lon maaottelu Suomi - Belgia, yleisurheilun Suomi - Ruotsi -maaottelu ja jalkapallon MM-karsintaottelu Suomi - Kroa-tia. Lisäksi Eppu Normaali järjesti Tampereen stadio-nilla 40-vuotisjuhlakonsertin yhteistyössä Tampere Filharmonian kanssa.

Tapahtumien vuosi oli vilkas ja kiinnosta-va. Tampereen museoiden näyttelyissä kävi erittäin paljon yleisöä. Sara Hildénin taide-museo saavutti historiansa suurimman ylei-sömäärän (126 000), mikä johtui erityisesti Ron Mueckin näyttelyn vetovoimasta. Vap-riikilla oli puolestaan historiansa toiseksi vilkkain vuosi (168 000 kävijää).

Tampere Filharmonian konserttien kä-vijämäärä säilyi edellisvuoden korkealla tasolla, mutta kokonaismäärää nosti huo-mattavasti Eppu Normaalin kanssa tehty konsertti Tampereen stadionilla.

Tampere-taloon avattavan uuden Muu-mimuseon valmistelu leimasi toiminta-vuotta. Kaupunginvaltuusto päätti vuoden 2015 talousarviossa, että Tampere-taloon toteutetaan toiminnallinen laajennus, jo-ka mahdollistaa Tampereen Taidemuseon Muumilaakson sijoittamisen Tampere-ta-loon. Muumimuseo avautuu uusissa tilois-sa kesällä 2017.

Toiminta- ja vuokra-avustuksilla tuettiin lukuisia taidelaitoksia ja kulttuuriyhtei-söjä, jotka tuottavat omia tapahtumiaan Tampereella. Tampere-talon ja teatterien lisäksi lähes kaikki suuret festivaalit kuu-luvat avustusjärjestelmän piiriin. Toimin-ta-avustusmääräraha säilyi edellisvuoden tasolla.

Palvelukokonaisuuden talousKulttuuri- ja liikuntatapahtumat -palvelu-kokonaisuuden toimintakulut olivat 0,06 milj. euroa budjetoitua suuremmat, mikä aiheutui pääasiassa avustusmäärärahojen kohdentamisesta palvelukokonaisuuksien välillä.


PALVELUTILAUKSEN TALOUS


Ero

Museoiden näyttelypalvelut 3 492 3 492 0

Museoiden tapahtumatuotanto 76 76 -0

Kulttuuritapahtumapalvelut 1 037 1 037 -0

Konserttitoiminta 5 789 5 789 -0

Orkesterin erityisprojektit, yhteistuotannot ja tilausesiintymiset

451 451 0

Musiikkijuhlat 421 421 -0

Ammattitaiteilijuuden tukeminen 112 112 -0

Jäähallipalvelut 85 85 -0

Uimahallipalvelut 44 44 0

Sisäliikuntapalvelut 21 21 0

Ulkoliikuntapalvelut 748 748 0

Liikunnan tapahtumat 200 200 -0


Taidelaitosten avustukset 12 290 12 230 -61


Yhteensä 24 766 24 706 -61


EroAlkuper. TA 2016

KV:n muu-tokset

Muut muutokset


Toimintakulut -24 766 -24 706 -61 -24 517 -25 -164

Toimintakate -24 763 -24 678 -85 -24 514 0 -164

Tilaajaosa - Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen


Terveyden ja toimintakyvyn edistäminenTerveyden ja toimintakyvyn edistämisen ydinprosessi vastaa seuraavien palvelu-kokonaisuuksien mukaisten palvelujen järjestämisestä tamperelaisille: ennaltaeh-käisevät palvelut, perusterveydenhuollon avopalvelut, sairaalapalvelut, päihde- ja mielenterveyspalvelut, sosiaalisen tuen palvelut ja vammaispalvelut. Ydinproses-sin järjestämillä palveluilla luodaan edel-lytyksiä hyvinvoinnin ylläpitämiseksi sekä aktivoidaan ja tuetaan kuntalaisia mahdol-lisimman hyvän terveydentilan, toiminta-kyvyn ja elämänhallinnan saavuttamiseksi. Ydinprosessin palvelut kohdistuvat pää-osin työikäiseen väestöön. Palvelujen pai-nopisteitä ovat ennaltaehkäisy, varhainen havaitseminen ja puuttuminen sekä hyvä hoito, kuntoutus ja sosiaalinen tuki.

Toimintaympäristön muutoksetToimintavuotta leimasi edellisvuoden ta-paan tiukka talous. Muun muassa yli 3 000 asukkaan väestönkasvun ja väestön ikään-tymisen aiheuttamaan palvelutarpeiden kasvun haasteisiin ei kaikilta osin pystyt-ty vastaamaan, ja etenkin avopalvelujen osalta palvelujen saatavuudessa esiintyi jonkin verran ongelmia.

Terveyttä ja toimintakykyä edistäviä pal-veluja hankitaan yli kuudeltakymmeneltä oman palvelutuotannon ulkopuoliselta sopimuskumppanilta. Palvelutilaukseltaan suurin oman tuotannon ulkopuolinen so-pimuskumppani oli Pirkanmaan sairaan-

hoitopiirin kuntayhtymä (Pshp). Vuonna 2016 otettiin käyttöön Pshp:n kanssa uusi sopimusohjauksen ja -seurannan käytän-tö, jonka tarkoituksena oli saada ajantasai-sempaa tietoa sopimuksen toteumasta ja tehdä toiminnasta sopimusohjauksen nä-kökulmasta aikaisempaa läpinäkyvämpää.

Sairaalapalveluissa jatkettiin strate-gian mukaisesti hoidonporrastuksen ja työnjaon kehittämistä tavoitteena perus-terveydenhuollon ja perustason erikois-sairaanhoidon palvelujen vahvistaminen ja vaativan erikoissairaanhoidon käytön vähentäminen. Vuonna 2016 vaativan erikoissairaanhoidon (PSHP) tilauksesta tavoiteltiin säästöjä, joilla oli tarkoitus ra-hoittaa perus-tason erikoissairaanhoidon vahvistamista. PSHP:lta tilattavien erikois-sairaanhoidon palvelujen laskutus kuiten-kin kasvoi 6 % vuoteen 2015 verrattuna, minkä vuoksi suunniteltuja resurssisiirtoja ei pystytty tekemään ja erikoissairaanhoi-don menot ylittivät alkuperäisen budjetin yhteensä lähes 6 milj. eurolla vuonna 2016.

Tampereen kaupunki osallistui kansal-lisen sosiaali- ja terveydenhuollon kehit-tämisohjelman (KASTE-ohjelma) perus-palveluiden kehittämisen Parempi Arki -hankkeeseen.

Tampereen työttömyysaste oli edelleen suurten kaupunkien korkein. Vuonna 2016 Tampereella työttömyysaste oli keskimää-rin 18,2 %, ja työttömiä työnhakijoita lähes 21 000. Työttömyys on luonut paineita toi-

meentulotuki- ja työttömyysturvamenojen kasvulle. Vuoden 2016 aikana valmisteltiin perustoimeentulotuen siirtymistä Kelan järjestettäväksi vuoden 2017 alussa.

Kehitysvammaisten asumispalvelujen tarve jatkoi kasvuaan, kun laitosasumista purettiin ja aikuisikäisiä kehitysvammai-sia henkilöitä muutti lapsuudenkodeis-taan asumispalvelujen piiriin.

Olennaiset poikkeamat talousarvioonTerveyden ja toimintakyvyn edistämisen ydinprosessin toimintatuotot toteutuivat 5,2 milj. euroa budjetoitua suurempina. Perusterveydenhuollon ja sairaalapalve-lujen maksutuotot kertyivät selvästi bud-jetoitua parempina, koska vuoden 2016 alusta voimaan tulleiden sosiaali- ja ter-veyspalvelujen asiakasmaksujen koro-tusten tarkempi taso ja kohdentuminen ei ollut talousarvion laadintavaiheessa vielä tiedossa. Lisäksi kiintiöpakolaisten palvelujen kustannuksiin maksetut valti-onkorvaukset ja vammaispalvelujen koti-kuntalain mukaiset kotikuntakorvaukset toteutuivat budjetoitua suurempina.

Ydinprosessin toimintakulut toteutuivat 10,4 milj. euroa budjetoitua suurempi-na, vaikka kaupunginvaltuuston talous-arviomuutoksessa lisättiin määrärahoja yhteensä 6,6 milj. euroa. Suurimmat yli-tykset olivat Hatanpään sairaalan palvelu-tilauksessa ja sosiaalisen tuen palveluissa.




Investoinnit


Ero

Toimintatuotot

Myyntituotot 13 684 11 836 1 848

Maksutuotot 20 428 17 555 2 873

Tuet ja avustukset 19 975 19 920 55

Muut toimintatuotot 2 430 2 050 380

Tuotot yhteensä 56 518 51 361 5 157

Toimintakulut

Henkilöstökulut -1 873 -1 541 -333


Aineet, tarvikkeet ja tavarat -1 257 -872 -385

Avustukset -64 142 -62 403 -1 739

Vuokrakulut -133 -47 -86

Muut toimintakulut -879 -536 -344

Kulut yhteensä -525 002 -514 624 -10 378

Toimintakate -468 485 -463 263 -5 222


Vuosikate -468 437 -463 263 -5 174

Poistot ja arvonalentumiset -31 -22 -9



EroAlkuper. TA 2016

KV:n muu-tokset

Muut muutokset

Toimintatuotot 56 518 51 361 5 157 51 315 46 0

Toimintakulut -525 002 -514 624 -10 378 -507 975 -6 649 0

Toimintakate -468 485 -463 263 -5 222 -456 660 -6 603 0


EroAlkuper. TA 2016

Muutokset

AINEELLISET HYÖDYKKEET -56 -65 9 -65 0

Kiinteät rakenteet ja laitteet -56 -65 9 -65 0

INVESTOINNIT YHTEENSÄ -56 -65 9 -65 0

Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen (bruttobudjetoitu)



Ennaltaehkäisevät palvelut

Palvelukokonaisuuteen kuuluvat terveys-tarkastukset ja seulonnat, työttömien eläkeselvittelyt, valtimotautien ehkäisy sekä alueellinen terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. Lisäksi kokonaisuuteen kuu-luvat terveyden ja toimintakyvyn edistä-misen toiminta-avustukset.

Palvelujen pääasialliset tehtävät ovat hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen ja ongelmien ennaltaehkäisy. Toimintaa säätelevät terveydenhuoltolaki, kansan-terveyslaki, mielenterveyslaki, päihde-huoltolaki, tartuntatautilaki, terveyden-suojelulaki, laki ehkäisevästä päihdetyöstä ja laki toimenpiteistä tupakoinnin vähen-tämiseksi.

Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutoksetTyöttömien terveystarkastusten tavoittee-na oli sosioekonomisten hyvinvointierojen


vähentäminen ja työllistymisen esteiden poistaminen. Vuonna 2016 jatkettiin pitkä-aikaistyöttömien eläkeselvittelytoimintaa, jonka tavoitteena on kartoittaa pitkäai-kaistyöttömien mahdollisuudet palata työ-markkinoille tai siirtyä eläkkeensaajiksi. Eläkeselvittelyt aloitettiin vuoden 2016 ai-kana 189 asiakkaalle. Kelaan toimitetuista eläkehakemuksista 60 % johti eläkkeelle siirtymiseen.

Aikuisneuvonnassa jatkettiin diabe-teksen ja muiden pitkäaikaissairauksien ehkäisytoimintaa. Diabeteksen ennaltaeh-käisytoiminnassa keskeistä oli diabetesris-kissä olevien tunnistaminen ja ohjaaminen soveltuviin palveluihin ennen sairastumista.

Liikunnanohjaajan antamaa liikunta-neuvontaa sai seitsemällä eri terveysase-malla: Hatanpää, Hervanta, Kaukajärvi, Lielahti, Linnainmaa, Tammelakeskus ja Tipotie. Yhteensä 332 asiakasta sai lii-

kuntaneuvontaa terveysasemilla. Liikun-taneuvonnassa käyneiden asiakkaiden liikunta-aktiivisuutta on seurattu vuonna 2016 ja liikkumisen lisääntymistä on kir-jattuna 169 asiakkaan kohdalla.

Terveysneuvontaa ITE-pisteillä annet-tiin vuonna 2016 ajan eri palvelualueilla tarjoten elintapaneuvontaa ja palveluoh-jausta ilman ajanvarausta tai lähetettä. Vuoden aikana terveysneuvonnassa kävi noin 280 asiakasta. Aktiivisimpia palvelun käyttäjiä olivat yli 60-vuotiaat naiset, ja neuvonta kohdistui pääasiallisesti ohja-ukseen terveyspalveluihin ja omahoidon tukemiseen.

Pitkäaikaissairaille ja heidän läheisil-leen tarkoitettu Arkeen Voimaa -vertais-ryhmätoiminta aloitettiin vuonna 2016. Ensimmäisenä toimintavuonna koulutet-tiin neljä ohjaajaa. Kolmeen toteutettuun ryhmään osallistui 28 ryhmäläistä.


Ero

Terveystarkastukset ja seulonnat 1 294 1 331 37

Valtimotautien ehkäisy ja alueellinen terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen

198 198 -0

Muut palvelut 5 5 0


Avustukset 440 409 -31


Muut 24 -24

Yhteensä 1 962 1 944 -18


EroAlkuper. TA 2016

KV:n muu-tokset

Muut muutokset


Toimintakulut -1 962 -1 944 -18 -1 749 0 -195

Toimintakate -1 953 -1 944 -9 -1 749 0 -195




Perusterveydenhuollon avopalvelut

Perusterveydenhuollon avopalvelujen pal-velukokonaisuus sisältää terveydenhuol-tolain mukaisesti suun terveydenhuollon, avokuntoutuksen ja avosairaanhoidon pal-velut. Palveluihin sisältyy perusterveyden-huollon alueellisen vastaanottotoiminnan ja suun terveydenhuollon lisäksi peruster-veydenhuollon erikoisvastaanottojen pal-veluja. Palvelujen tavoitteena on edistää terveyttä ja ennaltaehkäistä sairauksien syntymistä, tunnistaa sairastumisriskissä olevat henkilöt mahdollisimman varhain ja vastata osaltaan sairastuneiden hyvästä hoidosta ja kuntoutuksesta.

Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutoksetNoin 68 prosenttia perusterveydenhuol-lon avopalveluihin suunnatuista määrära-hoista kohdistui hankintoihin kaupungin omilta tuotantoyksiköiltä. Ostopalveluina hankittiin päivystyspalvelut (Acuta) Pir-kanmaan sairaanhoitopiiriltä (Pshp) ja lää-kinnällisen kuntoutuksen palveluja sekä hammaslääkäripalveluja useilta yksityisiltä palveluntuottajilta. Pshp muutti vuoden 2016 alussa päivystystoiminnan järjestely-jään, jolloin perusterveydenhuollon ja eri-koissairaanhoidon päivystys yhdistettiin.

Terveysasemien palveluja hankittiin Pihla-jalinna Oy:ltä keskustassa Kehräsaaren ja Hervannan Omapihlaja-terveysasemilta. Lisäksi Oriveden terveysaseman avovas-taanoton lääkäripalvelut hankittiin Pihla-jalinna Oy:ltä.

Moniammatillisesti ja yhdessä potilaan kanssa laadittujen yksilöllisten hoitosuun-nitelmien tekeminen pitkäaikaissairauksia sairastaville on ollut perusterveydenhuol-lon avopalvelujen painopisteenä. Terveys-asemilla oli ajoittain ongelmia kiireettömi-en lääkäriaikojen saatavuudessa, ja oman toiminnan osalta keskimääräiset odotus-ajat vastaanotolle venyivät liian pitkiksi. Huhtikuussa 2016 siirryttiin terveysasemi-en toiminnassa alueisiin perustuvasta vä-estövastuumallista listautumismalliin, jota oltiin pilotoitu kahdella terveysasemalla kahden vuoden ajan. Kaupungin sisällä terveysasemaa vaihtoi 1 304 asiakasta. Tesoman terveysaseman sisäilmaongel-mia ei saatu vuoden 2015 aikana korjattua remontilla, minkä vuoksi terveysasema suljettiin vuoden 2015 lopussa. Vuoden 2016 aikana asiakkaat ohjattiin Tipotien ja Lielahden terveysasemille sekä Lielahden väistötiloissa sijaitsevaan yksikköön.

Kanta-Sarviksen laajennus valmistui ke-sällä 2016, ja tartuntatautien valvonnan ja infektioiden torjuntayksikön muuttivat samoihin tiloihin. Yhteisissä tiloissa toimii myös Pshp:n sukupuolitautien vastaanotto.

Sähköisiä asiointipalveluja lisättiin vuo-den kuluessa, ja toimintamalleja uudistet-tiin palvelujen laajentuessa muun muassa suojattuun viestinvälitykseen asiakkaan ja lääkärin välillä. Sähköisiä omahoito-palveluja kehitettiin osallistumalla Omat digiajan hyvinvointipalvelut (ODA) -hank-keeseen.

Aikuisväestön suun terveydenhuollossa pilotoitiin monihuonemallia suun terveys-tarkastuksen ja hammaslääkärin tutkimuk-sen yhdistämisestä samalle käyntikerralle. Toiminnasta saadut kokemukset olivat hy-viä, ja suuhygienistin, hammaslääkärin ja hammashoitajan monihuonemallia laajen-netaan vuonna 2017.



Ero

Alueellinen vastaanottotoiminta 26 100 25 944 -155

Terveyspalvelujen neuvonta 1 299 1 299 0

Toimenpide- ja konsultaatiotoiminta ja diabetesvastaanotto

3 212 3 303 91

Tartuntatautien valvonta ja infektioiden torjuntayksikkö

758 724 -35

Erityistyöntekijöiden palvelut 1 435 1 393 -42

Aikuisväestön suun terveydenhuolto 8 392 8 190 -202

Avokuntoutus 5 524 5 257 -267

Maahanmuuttajien erillispalvelut 201 201 0

Jalkojenhoitopalvelut 36 36 -0

Oriveden palvelut 2 779 2 651 -128


Päivystys (Acuta) 7 964 7 817 -147

Omalääkäripalvelut 3 816 3 507 -309

Suun terveydenhuollon ostopalvelut 6 956 7 172 216

Lääkinnällinen kuntoutus 2 071 2 237 166

Terveyspalvelut (muut terveyskeskukset) 876 823 -53

Muut palvelut 742 369 -373



Muut 527 192 -335

Yhteensä 73 868 72 179 -1 688


EroAlkuper. TA 2016

KV:n muu-tokset

Muut muutokset

Toimintatuotot 14 969 12 357 2 612 12 357 0 0

Toimintakulut -73 868 -72 179 -1 688 -80 835 212 8 444

Toimintakate -58 899 -59 822 924 -68 478 212 8 444




Alaselkä-, lantio- ja alaraajaoireisten potilaiden suoravastaanottotoiminta al-koi huhtikuussa 2016 avokuntoutuksessa. Palvelussa lääkärin tehtäviä siirtyi fysiote-rapeutille tuki- ja liikuntaelinasioissa. Fy-sioterapeutin suoravastaanotolle ohjautui terveyspalvelujen neuvonnan kautta sovit-tujen kriteerien mukaisesti 460 potilasta. Kustannuksia säästyy jatkossa, kun vaivan kroonistuminen voidaan ehkäistä ennalta, ja lääkäriaikoja vapautuu muille potilas-ryhmille.

Väli-Suomen Parempi arki -Kaste-hankkeessa kehitettiin sosiaalihuollossa, perusterveydenhuollossa ja erikoissai-raanhoidossa paljon palveluja käyttävien asiakkaiden palveluohjausta ja palveluja. Hankkeessa luotiin uusia toimintamalleja, joissa korostuvat paljon palveluja tarvitse-vien tunnistaminen ja asiakaskohtaisten palvelusuunnitelmien laatiminen hyödyn-tämällä olemassa olevaa tietoa. Diabe-

teksen hoidon koordinointi keskitettiin vuoden alusta Diabetesvastaanotolle, joka vastaa jatkossa diabeteksen ehkäisyn ja hoidon osaamiskeskuksena verkoston tu-kemana mm. diabeteshoidon ja -koulutuk-sen koordinoinnista. Diabeteksen ehkäi-syn ja hoidon laatumittaristoa kehitettiin vuoden 2016 aikana. Yhteistyössä Suomen Itsenäisyyden Juhlarahasto Sitran kanssa valmisteltiin hakeutumista Sosiaali- ja ter-veysministeriön Palvelut asiakaslähtöisiksi -kärkihankkeen valinnanvapauskokeiluun. Tampere pääsi mukaan kokeiluun, johon myönnettiin 1,5 M€ valtionavustusta vuo-sille 2017-2018. Pirkanmaan sairaanhoito-piirin kanssa valmisteltiin alueellisen apu-välinekeskuksen suunnitelmaa.

Palvelukokonaisuuden talousPerusterveydenhuollon avopalvelujen toi-mintatuotot toteutuivat yhteensä 2,6 milj. euroa talousarviota suurempina, mikä

johtui pääosin terveyskeskusmaksujen ja suun terveydenhuollon asiakasmaksutuot-tojen kasvusta. Lautakunta päätti korottaa asiakasmaksuja vähemmän kuin maksu-asetuksen muutos olisi mahdollistanut. Oriveden maksama yhteistoimintaosuus toteutui 0,2 milj. euroa budjetoitua suu-rempana, mikä perustui palvelujen toteu-tuneisiin nettokustannuksiin.

Palvelukokonaisuuden toimintakulu-jen toteuma oli yhteensä 1,7 milj. euroa talousarviota suurempi. Oman tuotan-non palvelutilauksen ylitykset johtuivat vastaanottotoiminnan, suun terveyden-huollon ja avokuntoutuksen käytöstä. Os-topalvelujen ylitykset johtuivat mm. mui-den kuntien laskuttamista terveysaseman vaihtajista, Acutan päivystyspalveluista ja Pshp:n tekemistä silmänpohjakuvauk-sista. Lisäksi asiakasmaksuista kirjatta-vat luottotappiot toteutuivat budjetoitua suurempina.



Sairaalapalvelut

Sairaalapalveluihin sisältyvän vaativan erikoissairaanhoidon palvelut ostettiin Pirkanmaan sairaanhoitopiiriltä (Pshp). Perustason erikoissairaanhoito hankittiin Hatanpään sairaalan (HASA) neurologian, yleislääketieteen ja geriatrian, sisätautien sekä leikkaustoiminnan palvelulinjoilta sekä järjestettiin palvelusetelillä. Erikois-sairaanhoidon jatkokuntoutusta hankittiin Tammenlehväkeskukselta ja saattohoitoa Pirkanmaan Hoitokodilta. Sairaalapalve-lujen tavoitteena on tuottaa hoitotakuun mukaisesti laadukkaita sairaalahoidon asiantuntijapalveluita ja tarjota potilaille tarvittavat tutkimukset ja hoidot, joissa kansanterveydellisesti yleisten ja merkit-tävien sairauksien hoito korostuu.

Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutoksetVuonna 2016 jatkettiin Hatanpään sairaa-lan ja Tampereen yliopistollisen sairaalan välisen työnjaon kehittämistä. Pshp:n ja


HASA:n kuvantamistoiminnot yhdistettiin osaksi Pshp:n apteekki- ja kuvantamisliike-laitosta. Urologiset toimenpiteet keskitet-tiin Tays:iin ja vastaavasti rintasyöpäkirur-giset toimenpiteet siirrettiin Hatanpäälle. Lisäksi Tampereen kaupungin ja Tays:in su-kupuolitautien poliklinikoiden toiminnot yhdistettiin osaksi kaupungin toimintaa.

Vuoden 2015 erittäin hyvän kehityksen jälkeen erikoissairaanhoidon kustannuk-set kääntyivät uudestaan merkittävään kasvuun vuonna 2016. Pshp:lta tilattavien erikoissairaanhoidon palvelujen kustan-nukset kasvoivat 6 % eli 12,5 milj. euroa vuoteen 2015 verrattuna. Vastaavasti to-teutuneiden käyntien määrä kasvoi 2 % ja hoitojaksojen määrä 2 %. HASA:n laskutus puolestaan kasvoi 2 % eli 1,3 milj. euroa vuoteen 2015 verrattuna. HASA:n käynti-määrä pienentyi 1 % ja hoitojaksojen mää-rä vastaavasti kasvoi 8 %.

Kustannusten merkittävän kasvun taus-talla on palvelujen käytön lisääntymisen

lisäksi potilaiden hoitoisuuden lisääntymi-nen sekä tuotteistuksessa ja hinnoittelussa tapahtuneet muutokset. Esimerkiksi yhteis-päivystys Acutan siirtyminen kokonaisuu-dessaan osaksi erikoissairaanhoitoa lisäsi merkittävästi Tampereen kustannuksia.

Ensihoidon kustannukset kasvoivat 6 % eli 0,5 milj. euroa ja erityisvelvoitemaksun kustannukset pienentyivät 3 % eli 0,1 milj. euroa vuoteen 2015 verrattuna. Siirtoviive-päivät ja kustannukset vähenivät edelleen ja siirtoviivepäivä kertyi ainoastaan 13 kap-paletta vuonna 2016.

Oriveden osalta toteutettiin samat työnjakoa ja hoidonporrastusta koskevat toimenpiteet kuin tamperelaisten poti-laiden osalta. HASA:n laskutus Oriveden osalta laski 6 % eli 0,1 milj. euroa. Vastaa-vasti käyntimäärä laski 2 % ja hoitojak-sojen määrä 17 %. Hoitojaksojen määrän merkittävään vähentymiseen vaikuttivat Oriveden vuodeosaston toiminnan kehit-tyminen sekä Tammenlehvän lisääntynyt käyttö.

Palvelukokonaisuuden talousSairaalapalvelujen toimintatuotot toteu-tuivat 1,0 milj. euroa talousarviota suu-rempina, mikä johtui Hatanpään sairaalan toiminnan volyymin kasvusta ja vuoden alusta voimaan tulleista asiakasmaksujen korotuksista.

Palvelukokonaisuuden toimintakulut ylittyivät 3,4 milj. eurolla, mikä johtui Ha-tanpään sairaalan palvelutilauksen ylityk-sestä. Palvelulinjojen toiminnan volyymi oli selvästi palvelusopimusta suurempi. Pshp:n vaativan erikoissairaanhoidon palvelutila-ukseen tehtiin 2 milj. euron lisätalousarvio.


Ero

Sisätautien palvelulinja 17 696 16 878 -819

Neurologinen palvelulinja 9 813 8 970 -843

Yleislääketieteen ja geriatrian palvelulinja 20 215 18 777 -1 438

Leikkaustoiminnan palvelulinja 24 960 24 905 -56



Oma tuotanto yhteensä 75 014 71 525 -3 489

Erikoissairaanhoidon kuntoutuspalvelut 809 874 65

Vaativa erikoissairaanhoito (PSHP) 205 634 205 349 -285

Ensihoitopalvelut (pshp) 7 940 8 185 245

Tammenlehväkeskuskuntoutus 3 298 3 544 246

Saattohoito 645 886 241

Avustukset 17 18 1

Oriveden palvelut 244 120 -124


Muut 296 -296

Yhteensä 293 898 290 501 -3 397


EroAlkuper. TA 2016

KV:n muu-tokset

Muut muutokset

Toimintatuotot 9 490 8 471 1 019 8 471 0 0

Toimintakulut -293 898 -290 501 -3 397 -279 907 -2 243 -8 351

Toimintakate -284 408 -282 030 -2 378 -271 436 -2 243 -8 351




Päihde- ja mielenterveyspalvelut

Päihde- ja mielenterveyspalvelujen palve-lukokonaisuuteen kuuluvat psykiatrinen avohoito sisältäen psykiatrian poliklinikat ja päiväsairaalatoiminnan, päihdehuol-lon avohoidon, asumispalvelut ja päihde-huollon kuntoutuksen, laitospalvelut sekä tuetun ja tukiasumistoiminnan. Päihde-palvelujen tavoitteena on ehkäistä ja vä-hentää päihteiden ongelmakäyttöä sekä siihen liittyviä sosiaalisia ja terveydellisiä haittoja sekä edistää päihteiden ongelma-käyttäjien ja heidän läheistensä terveyttä, toimintakykyä ja turvallisuutta. Mielen-terveyspalvelujen tavoitteena on yksilön psyykkisen hyvinvoinnin, toimintakyvyn ja persoonallisuuden kasvun edistäminen sekä mielen sairauksien ja muiden mielen-terveyshäiriöiden ehkäiseminen ja hoito. Oriveden päihde- ja mielenterveyspalvelut sisältyvät palvelukokonaisuuteen.

Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutoksetPäihde- ja mielenterveyspalveluissa pai-nopistettä siirrettiin avopainotteiseksi ja matalan kynnyksen palveluihin kansallisen Mieli 2009 -mielenterveys- ja päihdesuun-nitelman ehdotusten mukaisesti.

Kaupunki avasi matalan kynnyksen psy-kiatria- ja päihdekeskuksen Sarvikselle ke-sällä 2016. Toimenpiteellä voitiin lisätä ja tehostaa matalan kynnyksen mielenterve-ys- ja päihdepalveluja.

Huumehoitopalvelut kilpailutettiin neuvottelumenettelyn avulla. Palvelun-tuottajiksi valittiin kaksi konsortiota: Hel-singin Diakonissalaitos Hoiva Oy ja Abnoy Oy sekä A-klinikkasäätiö, Tampereen A-kilta sekä Siltavalmennusyhdistys ry. Tu-losperusteinen, uusi palvelukokonaisuus aloitetaan 1.1.2017.

Pshp:n kanssa jatkettiin yhteisten hoi-toketjujen luomista. Oikeuspsykiatriselta osastolta on siirretty useita potilaita avo- ja asumispalveluihin, joka aiheuttaa pai-neita palvelujen toteuttamiselle.

Mielenterveyskuntoutujien asumispal-veluissa on tehty rakennemuutos, jossa siirrytään yhä enenevässä määrin kevy-empään asumismuotoon, tukiasumiseen ja omaan kotiin annettavaan tuettuun asumiseen.

Valmistauduttiin tuottamaan mielen-terveyspalvelut Pirkkalan ja Vesilahden kunnille.

Palvelukokonaisuuden talousPäihde- ja mielenterveyspalvelujen toi-mintatuotot toteutuivat 0,3 milj. euroa talousarviota pienempinä, mikä johtui ai-heutuneisiin kustannuksiin perustuvasta Oriveden yhteistoimintaosuudesta. Lisäksi maksutuotot toteutuivat budjetoitua pie-nempinä.

Palvelukokonaisuuden toimintakulut ylittyivät yhteensä 1,3 milj. eurolla. Sairaa-lapalvelujen vähentäminen on nostanut merkittävästi erityishoivaa tarvitsevien mielenterveyskuntoutujien asumispalve-lujen kustannuksia. Oman tuotannon pal-velutilaus ylittyi mielenterveyspalvelujen kysynnän kasvusta johtuen.PALVELUTILAUKSEN TOTEUTUMINEN


Ero

Mielenterveyden päiväsairaalatoiminta 2 114 2 114 -0

Mielenterveyden avohoito 8 784 8 076 -708

Päihdehuollon avohoito ja asumispalvelut 2 920 2 920 -0

Päihdehuollon laitospalvelut ja tukiasumis-toiminta

1 452 1 587 136

Katkaisu- ja selviämisasema 1 341 1 523 183




Mielenterveyspalvelut 8 424 7 765 -659

Päihdehuollon asumispalvelut 594 735 141

Päihdehuollon kuntoutus 3 344 3 385 41

Tuetun asumisen palvelut 5 426 4 896 -530

Avustukset 1 051 1 051 -0




Muut 53 -53

Yhteensä 36 428 35 122 -1 306


EroAlkuper. TA 2016

KV:n muu-tokset

Muut muutokset

Toimintatuotot 2 492 2 808 -316 2 788 20 0

Toimintakulut -36 428 -35 122 -1 306 -35 139 -58 75

Toimintakate -33 936 -32 314 -1 622 -32 351 -38 75




Sosiaalisen tuen palvelut

Sosiaalisen tuen palvelukokonaisuuteen kuuluvat sosiaalisen tuen ja kuntoutuksen sekä taloudellisen tuen palvelut, talous- ja velkaneuvonta, maahanmuuttajanuorten kotouttamispalvelut, vastaanottokeskus, asioimistulkkaus- ja käännöspalvelut ja maahanmuuttajien neuvontapalvelut. Pal-veluihin sisältyy myös Oriveden kaupungin sosiaalisen tuen palvelut lukuun ottamatta kuntouttavaa työtoimintaa. Sosiaalisen tuen palveluiden tarkoituksena on edistää yksilöiden, perheiden ja yhteisöjen sosi-aalista turvallisuutta ja hyvinvointia. Eri-tyisenä painopisteenä ovat heikoimmassa asemassa ja syrjäytymisvaarassa olevien asukkaiden toimintakyvyn ja elämänhal-linnan edistäminen..


Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutoksetTyöttömyyden pitkittyminen luo paineita toimeentulotukimenojen kasvulle. Toi-meentulotukea saaneiden määrä kasvoi 0,9 % edelliseen vuoteen verrattuna. Toi-meentulotukimenot kasvoivat 2,2 %:lla edelliseen vuoteen verrattuna. Täyden-tävän toimeentulotuen osuus kokonais-menoista oli 7,1 % (vuonna 2015: 7,1 %) ja ehkäisevän osuus oli 2,2 % (2,3 %). Toimeentulotuen käsittelyssä pysyttiin lain säätämissä käsittelyajoissa lukuun ottamatta yhtä viikkoa maaliskuun alus-sa. Aikuissosiaalityön ja toimeentulotuen painopistealueiksi muodostuvat nuoret, alle 30-vuotiaat asiakkaat sekä pitkäai-

kaisasiakkaiden, yli vuoden toimeentulo-tukiasiakkaana olleiden, palvelutarpeen kartoitus.

Työllistämistä edistävien palvelujen uudelleen organisointi ja tehostaminen -projektiin sisältyi sosiaalityön ja -ohjauk-sen palveluiden uudistaminen. Uudistusta valmisteltiin syksyyn 2016 saakka, jonka jälkeen ryhdyttiin suunnittelemaan uu-distuksen toteuttamista niin että uusi toi-mintamalli otetaan käyttöön vuoden 2017 alussa.

Köyhyysohjelmaan kuuluva aktiivipassin käyttäjiä on ollut 2 264 ja aktiivipassia on käytetty 98 % joukkoliikenteessä. Sosiaa-lista luototuksen sopimuksia tehtiin 22 asi-akkaalle ja sitä myönnettiin noin 140 000 euroa.

Hätämajoitustoiminta jatkui alkuvuo-desta, mutta yksiköitä ja paikkoja ajettiin vähitellen alas siirtämällä turvapaikanha-kijoita vastaanottokeskuksiin. Kesäkuussa toimintansa aloittanut vastaanottokeskus täyttyi vuoden lopun aikana 300-paikkai-seksi yksiköksi.

Osallisuutta vahvistava kuntouttava työ-toiminnan sekä sosiaalisen kuntoutuksen kilpailutus aloitettiin yhdessä Työllisyys-palveluiden kanssa. Kyseessä on tulos- ja vaikuttavuusperusteinen hankinta.

Asunnottomuuden vähentämisohjel-ma (AUNE) ja siihen liittyvä kuntastrate-gia -hanke aloitettiin alkuvuodesta 2016. Painopistealueita ovat asumisneuvonta, asumissosiaalisen osaamisen lisääminen palvelujärjestelmässä sekä erityistä tukea tarvitsevien asumisen turvaaminen.

Palvelukokonaisuuden talousSosiaalisen tuen palvelujen toimintatuotot toteutuivat yhteensä 1,1 milj. euroa bud-jetoitua suurempina, mikä johtui lähinnä kiintiöpakolaisten palvelujen kustannuk-siin maksetuista valtionkorvauksista.

Palvelukokonaisuuden toimintakulut ylittyivät yhteensä 2,9 milj. euroa, mikä johtui kiintiöpakolaisten palvelujen kus-tannuksista sekä toimeentulotuesta ja toimeentulotukihakemusten käsittelyn palvelutilauksesta.


Ero

Ennalta ehkäisevän sosiaalityön palvelut 2 956 2 790 -167

Toimeentuloturvan palvelut 6 142 5 079 -1 064

Maahanmuuttajapalvelut 175 201 26

Talous- ja velkaneuvonnan palvelut 276 276 -0



Toimeentulotuki 43 987 43 201 -786

Pakolaisten ja paluumuuttajien toimeen-tulotuki

2 993 1 700 -1 293

Opiskelijoiden työllistäminen 451 485 34

Hankkeet 371 526 155

Sosiaalinen kuntoutus 317 451 134

Köyhyysohjelma 177 100 -77



Muut 35 -35

Yhteensä 59 117 56 225 -2 892


EroAlkuper. TA 2016

KV:n muu-tokset

Muut muutokset

Toimintatuotot 25 524 24 423 1 101 24 397 26 0

Toimintakulut -59 117 -56 225 -2 892 -56 197 -26 -2

Toimintakate -33 593 -31 802 -1 791 -31 800 0 -2




Vammaispalvelut

Palvelukokonaisuuteen kuuluvat vammais-ten palvelut ja tukitoimet, vammaisten asumispalvelut ja päivätoiminta, kehitys-vammahuollon avopalvelut, kehitysvam-mahuollon laitospalvelut ja avustukset. Vammaispalveluilla tuetaan vammaisten henkilöiden itsenäistä selviytymistä, edis-tetään yhdenvertaisuutta ja poistetaan vammaisuuden aiheuttamia haittoja ja osallistumisen esteitä. Vammaispalveluis-sa painopiste on avohoidon kehittämi-sessä ja vammaisten henkilöiden itsenäi-sen elämän tukemisessa. Tavoitteena on edistää vammaisen henkilön tasa-arvoa ja mahdollisuuksia yhdenvertaiseen elämään muiden kuntalaisten kanssa.

Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutoksetVammaispalvelujen piirissä oli vuonna 2016 yhteensä 6 314 asiakasta, heistä ke-hitysvammaisia 1 175. Kehitysvammaisia henkilöitä oli vuoden lopussa laitoshoi-dossa 30.

Vammaispalvelujen varsinainen palve-lutuotanto ostetaan pääosin ulkopuolisilta palveluntuottajilta. Kehitysvammaisten avopalveluissa kaupungin omassa tuotan-nossa toimii seitsemän asumisyksikköä sekä neljä työ- ja päivätoimintayksikköä. Kehitysvammapoliklinikan palvelut ja ke-hitysvammaisten laitoshoito hankitaan Pirkanmaan sairaanhoitopiiriltä.

Kaupungin oman tuotannon kustannuk-sia kasvatti kehitysvammaisten ympäri-vuorokautisen asumispalvelun lisääminen. Laitoshoidosta muuttaville asiakkaille pe-rustettiin Vuoreksen alueelle seutukunnal-linen, 14–paikkainen kehitysvammaisten asumisyksikkö ja vuoden 2015 lopussa käynnistyneen 10–paikkaisen asumisyksi-kön kustannukset sisältyivät talousarvioon kokovuotisina. Kaupungin omaan työ- ja päivätoimintaan lisättiin 11 paikkaa.

Henkilökohtaisen avun asiakkaiden lu-kumäärä kasvoi edellisestä vuodesta noin 14 %, yhteensä asiakkaita oli 919. Kustan-nuksia kasvatti alalle solmittu työehtosopi-mus ja sen vaikutukset avustajien palkkoi-hin, kokemuslisiin ym. Myös asiakkaiden käyttämät tuntimäärät ovat kasvaneet. Työnantajina toimi vuoden aikana 443 vam-maista henkilöä. Ostopalveluna henkilö-kohtaista apua järjestettiin 427 asiakkaalle, kasvua edelliseen vuoteen 15 %. Palveluse-telin käyttö henkilökohtaisen avun järjes-tämiseksi vaikeavammaisille henkilöille li-sääntyi. Palveluseteliä käytti 227 asiakasta, kun edellisenä vuonna käyttäjiä oli 145.

Vaikeavammaisten kuljetusten välitys- ja yhdistelypalveluissa jatkettiin pilottia, jossa vammaispalvelulain mukaisia kulje-tuspalvelumatkoja yhdistetään palvelulin-jaliikenteeseen. Uusia palvelubusseja otet-tiin pilottiin 5 kpl.

Tampereen kaupungin hallinnoima Pir-kanmaan kehitysvammaisten ja ikäihmis-ten perhehoidon yksikkö koordinoi kehi-tysvammaisten perhehoitoa Pirkanmaalla. Pitkäaikaiseen perhehoitoon sijoitettiin yksikön kautta kuusi kehitysvammaista aikuista vuonna 2016. Tilapäiseen perhe-hoitoon sijoitettiin 39 kehitysvammaista henkilöä ja kotiin annettavaa perhehoi-toa järjestettiin kahdeksalle kehitysvam-maiselle. Yksikön toiminta-alueella on 27 pitkäaikaista perhekotia ja 76 tilapäistä perhekotia. Ikäihmisten perhehoito yhdis-tettiin yksikköön syksyllä 2016.

Oriveden vammaispalvelujen järjestämisvastuu kuuluu Tampereen kaupungille. Kaupungin omassa tuotannossa on kehitysvammaisten ryhmäkoti ja toimintakeskus. Orivedellä oli vammaispalveluiden asiakkaita 222 ja kehitysvammaisia 60.


INVESTOINNIT


Ero

Asumispalvelut 3 909 3 819 -90

Työ- ja päivätoiminta 2 551 2 418 -133



Vammaisten palvelut ja tukitoimet 17 557 17 490 -67

Vammaisten asumispalvelut ja päivätoiminta 11 233 10 719 -514

Kehitysvammahuollon avopalvelut 15 272 14 770 -502

Kehitysvammahuollon laitospalvelut 6 395 6 265 -130

Avustukset 670 670 0



Yhteensä 59 730 58 653 -1 077


EroAlkuper. TA 2016

KV:n muu-tokset

Muut muutokset

Toimintatuotot 4 034 3 302 732 3 302 0 0

Toimintakulut -59 730 -58 653 -1 077 -54 148 -4 534 29

Toimintakate -55 697 -55 351 -346 -50 846 -4 534 29


EroAlkuper. TA 2016

Muutokset







Palvelukokonaisuuden talousVammaispalvelujen toimintatuotot toteu-tuivat 0,7 milj. euroa budjetoitua suurem-pina, mikä johtui kotikuntalain mukaisten palvelujen laskutuksesta muilta kunnilta. Vastaavasti Oriveden maksama yhteis-toimintaosuus oli budjetoitua pienempi, mikä perustui palvelujen toteutuneisiin kustannuksiin.

Palvelukokonaisuuden toimintakulut toteutuivat yhteensä 1,1 milj. euroa ta-lousarviota suurempina. Lisäksi kaupun-ginvaltuuston talousarviomuutoksessa lisättiin määrärahoja vammaispalveluihin yhteensä 4,5 milj. euroa. Vammaispalve-lujen menot ovat kasvaneet edellisvuo-

desta 2,9 milj. euroa eli 5,1 prosenttia, mikä johtui lähinnä asumispalvelujen laajentamisesta sekä avustajapalvelujen kustannuksista. Vammaispalveluissa pal-velut ja tukitoimet ovat pääosin subjektii-visia oikeuksia ja kuuluvat kunnan erityi-sen järjestämisvelvollisuuden piiriin.

Tilaajaosa - Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen


Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminenYdinprosessin ensisijaisena tavoitteena on mah-dollistaa ikäihmisten kotona asuminen ennal-taehkäisevillä ja kuntouttavilla palveluilla sekä järjestämällä palveluja ja hoitoa koteihin tarvitta-essa ympäri vuorokauden. Ikäihmisten palvelu-jen asiakkaisiin kuuluvat paitsi ikäihmiset myös ne alle eläkeikäiset, jotka eivät saa tarvitsemiaan palveluja erityislainsäädännön nojalla. Palvelu-rakenteen osalta tavoitteena on laitoshoidon tarpeen vähentäminen lisäämällä kotiin tai ko-dinomaisiin oloihin annettavaa apua ja hoitoa. Raskaampiin palveluihin siirtymistä ehkäistään lisäämällä alueellista ohjausta ja neuvontaa sekä omaehtoisen toiminnan ja ennaltaehkäisevän työn palveluita. Ikäihmisten palvelut on jaettu kolmeen palvelukokonaisuuteen: omaehtoinen toiminta ja ennaltaehkäisevän työn palvelut, ko-tona asumista tukevat palvelut sekä sairaala- ja pitkäaikaisen laitoshoidon palvelut.

Toimintaympäristön muutoksetIkäihmisten palvelurakenneuudistuksessa on viime vuosina erityisesti muutettu pitkäai-kaista laitoshoitoa tehostetuksi palveluasumi-seksi sekä organisaatiota paremmin ikäihmi-siä palvelevaksi sekä lisätty kotiin annettavia palveluja. Palvelurakennemuutoksen myötä Tampereella on edetty ikäihmisten palvelu-jen laatusuosituksen ja kaupungin strategian tavoitteiden suuntaisesti myös vuonna 2016. Kotihoidon palveluja vahvistettiin ja omais-hoidon tuki myönnettiin edelleen kaikille kri-teerit täyttäville hakijoille. Lisättiin ja kehitet-tiin uudenlaista palvelumuotoa, palvelutalon kotihoitoa, kotihoidon ja tehostetun palvelu-asumisen väliin niille vanhuksille, jotka eivät pärjää pelkän siviilikotiin annettavan kotihoi-don turvin, mutta eivät kuitenkaan tarvitse tehostettua palveluasumista.

Vuoden 2016 lopussa yli 75-vuotiaista ikäihmisistä kotona asui 90,9 % (tavoite: 91,5 %, 2015: 91,3 %), tehostetussa pal-veluasumisessa 7,0 % (tavoite: vähintään 6 %, 2015: 6,1 %) ja pitkäaikaisessa lai-toshoidossa 2,1 % (tavoite: enintään 2,5 %, 2015: 2,6 %). Palvelurakenteen muut-tamiselle asetetut määrälliset tavoitteet vuodelle 2016 toteutuivat näin ollen te-hostetun palveluasumisen ja laitoshoidon osalta, mutta kotona asumisen tavoittees-ta ollaan jäljessä. Sairaalahoidossa ko-tiutumiseen päättyneiden hoitojaksojen osuutta suhteessa kaikkiin päättyneisiin hoitojaksoihin saatiin kasvatettua. Kau-pin sairaalasta sairaalakäytössä luovuttiin keväällä 2016. Pohjolankadulle valmistui 2016 toukokuussa 90 paikan verran tehos-tettua palveluasumista. Uusia tehostetun palveluasumisen paikkoja on tullut myös puitekilpailutuksen myötä.

Olennaiset poikkeamat talousarvioonIkäihmisten hyvinvoinnin ylläpitämisen ydinprosessin toimintatuotot toteutuivat 0,9 milj. euroa talousarviota pienempinä. Vuoden 2016 alusta voimaan tulleiden sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakasmak-sujen korotusten vaikutus arvioitiin bud-jetissa liian suureksi, koska talousarvion laadintavaiheessa maksujen korotusten tarkempi taso ja kohdentuminen ei ollut tiedossa. Lisäksi palvelurakenteen paino-pisteen siirtäminen laitoshoidosta tehos-tettuun palveluasumiseen on vähentänyt maksutuottokertymää. Myyntituotot sisäl-tävät valtiokonttorin maksaman takautu-van korvauksen sotainvalidien palveluihin. Oriveden maksama yhteistoimintaosuus toteutui 0,5 milj. euroa budjetoitua pie-nempänä, mikä perustui palvelujen toteu-tuneisiin nettokustannuksiin.

Ydinprosessin toimintakulut ylittivät talousarvion 2,8 milj. eurolla, vaikka kaupunginvaltuuston talousarviomuutoksessa lisättiin määrärahoja yhteensä 2,5 milj. euroa. Suurimmat ylitykset olivat oman tuotannon kotihoidon palvelutilauksessa, lyhytaikaishoidon palvelujen ostoissa sekä omaishoidon tuessa.



Ero

ToimintatuototMyyntituotot 12 314 11 864 450Maksutuotot 32 395 33 770 -1 375Tuet ja avustukset 0 2 -2Vuokratuotot 1 0 1Muut toimintatuotot 0 0 0

Tuotot yhteensä 44 712 45 636 -924

ToimintakulutHenkilöstökulut -410 -400 -10Palvelujen ostot -183 730 -182 496 -1 234Aineet, tarvikkeet ja tavarat -12 0 -12Avustukset -11 048 -9 655 -1 393Vuokrakulut -98 -110 12Muut toimintakulut -193 -51 -142

Kulut yhteensä -195 492 -192 712 -2 780

Toimintakate -150 780 -147 076 -3 704


Vuosikate -150 768 -147 076 -3 692



EroAlkuper. TA 2016

KV:n muu-tokset

Muut muutokset

Toimintatuotot 44 712 45 636 -924 45 636 0 0

Toimintakulut -195 492 -192 712 -2 780 -190 207 -2 505 0

Toimintakate -150 780 -147 076 -3 704 -144 571 -2 505 0

Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen (bruttobudjetoitu)



Omaehtoisen toiminnan ja ennaltaehkäisevän työn palvelut

Omaehtoisen toiminnan ja ennalta eh-käisevissä palveluissa erityistä huomiota kiinnitetään toimintakykyä edistäviin pal-veluihin, kuten ohjaukseen ja neuvontaan, kuljetus- ja palvelukeskus- sekä kulttuuri- ja vapaa-ajan palveluihin. Palvelukokonai-suuteen kuuluvien palvelujen tavoitteena on mahdollistaa kuntalaisten asuminen omassa kodissaan. Tavoitteeseen pyritään ennaltaehkäisemällä ikäihmisten toimin-takyvyn laskua. Ikäihmisille kohdistetut lähitori-, palvelukeskus- ja korttelikerho-palvelut tukevat erityisesti ikäihmisten identiteettiä sekä sosiaalista toimintaky-kyä tarjoamalla elämyksiä sekä uusia ver-tais- ja viiteryhmiä sekä virikkeitä.

Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutoksetPalvelukeskustoiminnan kehittämistä on viety eteenpäin ja sisältöä on kehitetty siten, että myös palvelukeskustoiminta ennaltaehkäisevänä ja omaehtoisena pal-veluna toimii tulevaisuudessa tiiviimmin osana alueellista kotihoidon ja päiväkes-kustoiminnan kokonaisuutta.

Raskaampiin palveluihin siirtymistä ehkäistiin lisäämällä alueellista ohjausta. Hervannan Keinupuistossa aloitti touko-kuussa 2016 uusi kaikenikäisten lähitori. Lisäksi Tammelan lähitori aloitti toimin-tansa 1.8.2016 Tammelan palvelukeskuk-sen siirtyessä Pohjolankadulle. Toiminnan

perustana on ikäihmisten ja lapsiperhei-den palvelut, mutta lähitori on tarkoitettu kaikille alueen asukkaille.

Lähitori-toimintaa kehitettiin vuoden 2016 aikana osana kaupungin palvelumal-lityötä. Lähitori-toiminta on vakiinnutettu osaksi kaupungin palveluvalikoimaa. Lähi-torien ja niiden lähialueiden toimintaa on kehitetty mm. alueellisissa toriraadeissa.

Kulttuuri- ja liikuntaluotsitoiminnan koordinoinnin kehittämistä jatkettiin ja toimintaa laajennettiin uusiin palveluihin. Ympäristöluotsit aloittivat keväällä 2016.

Palveluliikenteen ja muiden henkilölii-kennekuljetusten kehittämistyötä jatket-tiin mm. keräämällä kokemuksia vuonna 2013 aloitetusta VPL/SHL-pilotista (vai-keavammaisten kuljetusten välitys- ja yhdistelypalvelun sekä sosiaalihuoltolain mukaisten kuljetusten yhdistäminen) laa-jentamalla pilottia uusille linjoille.

Palvelukokonaisuuden talous Palvelukokonaisuuden toimintakulut to-teutuivat 0,4 milj. euroa talousarviota suurempina, mikä johtui palvelukeskus- ja lähitoritoiminnan laajentamisesta, Pohjo-lankadun palvelukeskuksen suunniteltua aikaisemmasta aloitusajankohdasta sekä aiottua suppeammista kesäsuluista.



EroAlkuper. TA 2016

KV:n muu-tokset

Muut muutokset


Toimintakulut -6 446 -6 036 -410 -6 056 20 0

Toimintakate -6 444 -6 024 -420 -6 044 20 0



Ero

Ehkäisevä vanhustyö 2 156 2 020 -136

Ikäihmisten kulttuuri- ja liikuntapalvelut 864 864 0


Ehkäisevä vanhustyö 1 490 1 236 -254

Ehkäisevä vanhustyö / kuljetuspalvelut 1 288 1 250 -38

Ehkäisevä vanhustyö / ateriapalvelut 109 119 10

Ehkäisevä vanhustyö / avustukset 540 547 8


Yhteensä 6 446 6 036 -410



Kotona asumista tukevat palvelut

Kotona asumista tukevien palvelujen ko-konaisuuteen kuuluvat kotihoito, omais-hoidon tuki, päiväkeskustoiminta, lyhyt-aikaishoito, veteraanikuntoutus, suun terveydenhuolto, 80-vuotistarkastukset, ikäihmisten ravitsemusterapia, asumis-palvelut sekä poliklinikkatoiminta, joka sisältää mm. kotihoidon lääkäripalve-lut. Palvelukokonaisuuden tavoitteena on mahdollistaa kuntalaisten asuminen omassa kodissaan tai kodinomaisessa ympäristössä mahdollisimman pitkään. Tavoitteeseen pyritään ennaltaehkäise-

mällä ikäihmisten toimintakyvyn laskua ja palauttamalla mahdollisesti heikentynyt toimintakyky aktiivisella kuntoutuksella. Toimintakyvyn laskiessa pysyvästi koto-na asumista tuetaan järjestämällä kotona asumista tukevia palveluja asiakkaan ko-tiin, joka voi sijaita myös asumispalvelu-yksikössä.

Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutoksetVuoden 2016 painopisteitä kotona asumis-ta tukevissa palveluissa ovat olleet vas-

taaminen kotihoidon asiakkaiden hoidon tarpeen kasvuun, omaishoidon tuen laki-sääteisten vapaapäivien käytön lisäämi-nen sekä palveluja hoitoketjuihin liittyvät toiminnalliset muutokset, joilla pyritään parantamaan ikäihmisten kotona asumi-sen edellytyksiä.

Kotihoitoa kehitettiin vuoden aikana mm. pilotoimalla ikäihmisten elämänlaa-tua ja palveluiden vaikuttavuutta mittaa-vaa Ikäihmisen Tulostähteä. Kotihoidossa otettiin myös laajamittaiseen käyttöön Elämän puu -työkalu, jonka avulla keskus-tellaan vanhuksen kanssa tämän toiveista ja haaveista. Kotihoidossa kehitettiin tii-mimallia, josta odotetaan ratkaisua hoi-tajien vaihtuvuuteen ikäihmisten kotona. Kotihoidon lääkäripalveluja vahvistettiin ja kotihoidon lääkäritoiminta alkoi lännen alueella alkuvuodesta 2016. Toiminta laa-jentui keskustan alueelle syksyllä 2016.

Kotihoidon palvelujen myöntämisen kri-teerejä päivitettiin. Keskeisin muutos oli kotihoidon palvelutarpeen arviointijakson muuntaminen kuntouttavaksi arviointijak-soksi ja arviointijakson pidentäminen asi-akastarpeen niin vaatiessa kuuden viikon pituiseksi.

Kotihoidon asiakkaiden hoidon tarpeen kasvuun on pyritty vastaamaan kehittä-mällä kotihoidon palvelua sisällöllisesti sekä toiminnallisesti. Kehittämisessä yhte-nä keskeisenä painopisteenä on ollut pal-velutalon kotihoito, jonka erityispiirteenä on se, että asiakkaan koti sijaitsee muiden palvelujen kuten palvelukeskuspalvelun tai ympärivuorokautisen yksikön läheisyy-dessä, mikä lisää asiakkaalle turvallisuu-dentunnetta, mutta myös mahdollistaa kotihoidon käyntien toteuttamisen jous-tavammin asiakkaan tarpeiden mukaisesti välimatkojen ollessa lyhyet. Palvelutalon kotihoitoa on ollut vuodesta 2014 alkaen oman tuotannon yksiköiden eli Annan- ja Einonkodin lisäksi kolmessa ulkoises-sa yksikössä, mutta vuoden 2016 aikana palvelu laajeni, sen sisältöä kehitettiin ja lokakuussa käyttöön otettiin myös palve-lutalon kotihoidon palveluseteli.

Vuonna 2016 kehitettiin myös erilaisia hyvinvointiteknologiaratkaisuja, jotka ovat jatkossa osa kotiin annettavien palvelujen


1 000 TP 2016Muutettu TA 2016

Ero

Kotihoito 33 411 32 095 -1 316

Suun terveydenhuolto 1 071 954 -117

Päiväkeskustoiminta 1 295 1 211 -83

Veteraanikuntoutus 196 240 44

Terveystarkastukset ja seulonnat 60 62 2

Erityistyöntekijöiden palvelut, ravitsemusterapia 52 52 -0

Poliklinikkatoiminta 4 478 4 478 0

Kotikuntoutus 2 354 2 354 -0

Tehostettu palveluasuminen 13 556 13 564 8

Lähisuhde- ja perheväkivalta -pilotti 30 30 0



Kotihoito 9 412 9 396 -16

Asumispalvelut 46 707 46 840 133

Sotainvalidien kotihoito 996 1 200 204

Lyhytaikaishoito 3 127 2 127 -1 000

Omaishoidon tuki 6 991 6 372 -619

Päiväkeskustoiminta 2 128 2 275 147

Veteraanikuntoutus 249 250 1

Muut palvelut 1 134 688 -446



Muut 36 -36

Yhteensä 133 928 131 030 -2 898


EroAlkuper. TA 2016

KV:n muu-tokset

Muut muutokset

Toimintatuotot 30 743 30 257 486 29 957 0 300

Toimintakulut -133 928 -131 030 -2 898 -129 668 -1362 0

Toimintakate -103 184 -100 773 -2 411 -99 711 -1362 300




kokonaisuutta. Kotihoidon etäkäyntejä pilo-toitiin Viinikan kotihoidon alueella ja lääk-keenjakoautomaattipalvelu kilpailutettiin.

Kotihoidon asiakasmäärän ja asiakkai-den hoitoisuuden kasvuun on vastattu kas-vattamalla kotihoidon työn tuottavuutta ja välitöntä asiakasaikaa mm. toiminnanoh-jausjärjestelmän avulla ja laajentamalla mobiilien päätelaitteiden käyttöä RAI-arvi-ointien teossa.

Palveluprosesseja kehitettiin digitalisoi-malla niitä sujuvammiksi. Ratko tuatteen yhteydessä kehitettiin Insta Caren, palve-lutalojen ja asiakasohjauksen kanssa koti-hoidon ja omaishoidon lyhytaikaispaikko-jen sähköinen varausjärjestelmä. Samoin kotihoidon asiakkaiden palveluja hoito-suunnitelmien sekä palveluja maksupää-tösten laadintaprosessia kehitettiin otta-malla käyttöön koneellinen allekirjoitus. Molemmat menetelmät näkyvät asiakkaal-le sujuvampana ja nopeampana palveluna ja työntekijöille työajan säästönä.

RUG-tuotteistuksen kehittämistä jatket-tiin aktiivisesti. RUG-tuotteistusta tullaan hyödyntämään systemaattisesti asiakas-rakenteen kehittymisen seuraamisessa ja siten asiakastarpeeseen vastaamisen suunnittelussa. Joten jatkossa RUG-tuot-teistusta pyritään hyödyntämään aiempaa paremmin johtamisen ja palvelujen han-kinnan tukena.

Kotitorin internetsivut on uusittu ja käyttöön on otettu chat-toiminto. Lisäksi Kotitorin tuottajille tarkoitettu sähköinen alusta uusittiin. Sähköinen alusta mah-dollistaa asiakkaille palveluntuottajaha-kujen tekemisen aiempaa helpommin ja yksinkertaisemmin. Kotitorin yhteydessä

toimivan Laitetorin toimintaa on edelleen kehitetty, lainattavia laitteita on lisätty ja toimintamallia hiottu kaupungin ja Kotito-rin sekä asiakasraadin yhteistyönä.

Omaishoidon tuki myönnettiin vuonna 2016 edelleen kaikille kriteerit täyttäville hakijoille, ja omaishoidon tuen vapaapäi-vien järjestämiseen tarkoitettuja hoito-paikkoja on pyritty monipuolistamaan.

Geripolin tarkoituksena on tukea kotona tapahtuvaa hoitoa ja lisätä kotihoitoa tu-kevaa geriatrista osaamista sekä vähentää Acutaan kohdistuvaa painetta ikäihmisten kohdalta. Geriatrian poliklinikan toimintaa kehitettiin edelleen sekä yhteistyötä koti-hoidon kanssa tiivistettiin.

Pohjolankadulle valmistui 2016 tou-kokuussa 90 paikan verran tehostettua palveluasumista omaan tuotantoon. Uu-det asukkaat tulivat suurimmaksi osin sairaalassa jonottajista. Uusia tehostetun palveluasumisen paikkoja on tullut myös puitekilpailutuksen myötä ja niitä on otet-tu käyttöön loppuvuonna 2016 noin 20 paikkaa. Syksyllä aukesi Orivedelle uusi te-hostetun palveluasumisen 45-paikkainen yksikkö Särkänkoti.

Vuonna 2016 perustettiin yhteistoimin-tana järjestettävä Pirkanmaan maakun-nallinen ikäihmisten perhehoidon yksikkö, jossa Tampere on tiiviisti mukana. Sen ta-voitteena on tavoitteena mm. lisätä perhe-hoidon saatavuutta ja turvata palvelujen laatu.

Pirkanmaalla alkoi loppuvuodesta 2016 Ikäneuvo-hanke, jonka tavoitteena on luo-da koko maakunnalle yhteinen ikääntynei-den neuvonnan ja asiakasohjauksen toi-mintamalli. Sosiaali- ja terveysministeriö

on myöntänyt hankkeelle 2,34 miljoonaa euroa hallituksen kärkihankkeesta ”Kehi-tetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahviste-taan kaikenikäisten omaishoitoa” (I&O). Tampereen kaupunki toimii Ikäneuvon hankehallinnoija. Vuoden 2016 lopussa päättyi Kuntakokeiluhanke, jossa Tampere oli mukana valvonnan teemalla. Hankkees-sa kehitettiin omavalvontaa ja teknologian hyödyntämistä tehostetussa palveluasu-misessa ja kotihoidossa.

Palvelukokonaisuuden talous Kotona asumista tukevien palvelujen toi-mintatuotot toteutuivat 0,5 milj. euroa ta-lousarviota suurempina, koska valtiokont-tori maksoi takautuvasti sotainvalidien kuntoutus- ja avopalvelujen arvonlisäve-rojen osuutta viimeisen 5 vuoden osalta.

Palvelukokonaisuuden toimintaku-lut toteutuivat yhteensä 2,9 milj. euroa budjetoitua suurempina. Lisäksi kaupun-ginvaltuuston talousarviomuutokses-sa lisättiin 1,4 milj. euroa tehostettuun palveluasumiseen. Suurimmat ylitykset olivat kotihoidon oman tuotannon palve-lutilauksessa, lyhytaikaishoidon ostoissa sekä omaishoidon tuessa. Kotihoidon yli-tys johtui säännöllisen ja palvelutalon ko-tihoidon asiakasmäärän ja palvelutarpeen kasvusta. Kaupin sairaalan paikkamäärän vähenemisen myötä Tammenlehväkes-kuksesta ostettua lyhytaikaista kuntou-tusta lisättiin, mutta palvelujen kokovuo-tisiin kustannuksiin ei oltu varauduttu budjetissa. Omaishoidon tuen ylitykset johtuivat asiakasmäärän noin 6 % kasvus-ta sekä vapaiden käytöstä ja niiden hinnan kallistumisesta.



Sairaala- ja pitkäaikaisen laitoshoidon palvelut

Palvelukokonaisuus muodostuu vanhain-kotihoidosta sekä sairaalahoidosta ja kuntoutuksesta. Palvelukokonaisuuden yhtenä tavoitteena on turvata riittävä hoito ja huolenpito siinä vaiheessa, kun ikäihmisen toimintakyky ei enää kuntou-tuksesta ja kotiin tuotettavista palveluista huolimatta mahdollista omassa kodissa asumista. Vanhainkotihoidolle vaihtoeh-tona tässä tapauksessa tarjotaan kotona asumista tukevien palvelujen tehostettua palveluasumista. Sairaalassa asumisesta eli pitkäaikaishoidosta sairaaloissa pyri-tään asteittain luopumaan.


Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutoksetIkäihmisten palvelujen laatusuosituksen mukaisesti palvelukokonaisuuden kes-keisimmät tavoitteet liittyvät palvelu-rakenteen muuttamiseen. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää pitkäaikaisen laitoshoidon osuuden vähentämistä ja tehostetun palveluasumisen osuuden li-säämistä sekä painopisteen siirtämistä kotona asumista tukeviin palveluihin. Painopisteen muutosta vauhditettiin pa-nostamalla kotiin annettaviin palveluihin. Sairaalahoidossa kotiutumiseen päättynei-

den hoitojaksojen määrä suhteessa kaik-kiin päättyneisiin hoitojaksoihin lisääntyi vuonna 2016. Keväällä Kaupin sairaalasta sairaalakäytössä luovuttiin.

Palvelukokonaisuuden talous Sairaala- ja pitkäaikaisen laitoshoidon toi-mintatuotot toteutuivat 1,4 milj. euroa talousarviota pienempinä, mikä johtui pääosin pitkäaikaisen laitoshoidon paikka-vähennyksistä ja asiakasmaksujen korotus-ten budjetoinnin epätarkkuudesta. Lisäk-si Oriveden yhteistoiminta-alueen tuotot toteutuivat 0,4 milj. euroa budjetoitua pienempinä.

Palvelukokonaisuuden toimintakulut alittivat talousarvion 0,5 milj. eurolla, mikä johtui vanhainkotihoidon vähentä-misestä. Vanhainkotihoidon paikkoja on vähennetty sekä Tampereella että Orive-dellä mm. Pohjolankadun ja Särkänkodin tehostetun palveluasumisen yksikköjen aloittamisen myötä. Vastaavasti pitkäai-kaisen sairaalahoidon palvelutilaus ylit-tyi, vaikka kaupunginvaltuuston talous-arviomuutoksessa lisättiin 1,2 milj. euroa kuntoutus- ja sairaalahoidon tilaukseen. Sairaalassa jonottajien määrä on ollut suunniteltua suurempi, koska asiakkaita ei ole saatu tavoitellusti kotiutettua.


Ero

Vanhainkotihoito 30 284 30 734 450

Kuntoutus ja sairaalahoito 19 845 19 386 -459



Vanhainkotihoito 275 545 270

Muu tuotanto yhteensä 275 545 270

Muut 130 -130

Yhteensä 55 118 55 646 528


EroAlkuper. TA 2016

KV:n muu-tokset

Muut muutokset

Toimintatuotot 13 967 15 367 -1 400 15 667 0 -300

Toimintakulut -55 118 -55 646 528 -54 483 -1 163 0

Toimintakate -41 151 -40 279 -872 -38 816 -1 163 -300


Tilaajaosa - Kaupunkiympäristön kehittäminen


Kaupunkiympäristön kehittäminenYdinprosessin palvelukokonaisuudet ovat maaomaisuuden hallinta ja kehittämi-nen, kaupunkiympäristön rakentaminen ja ylläpito, joukkoliikenne sekä pelastus-toimi. Kaupunkiympäristön kehittämisen tehtävänä on huolehtia kaupungin raken-netun ja luonnonmukaisen ympäristön kehittämisestä sekä ylläpidosta ja luoda edellytykset tamperelaisten hyvinvoinnille vastaamalla maankäytön suunnittelusta, tonttitarjonnasta, liikennejärjestelmästä sekä viheralueista.

Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutoksetTampereen asukasluku kasvoi vuoden 2016 aikana yli 3 000 asukkaalla eli kasvu selvästi keskimääräistä ja ennakoitua no-peampaa. Tähän vastaaminen ja tulevaan kasvuun varautuminen on ydinprosessin tehtävä. Kaupunkistrategia ja valtuusto-kauden tavoitteet ovat painottaneet kas-


vun suuntaamista yhdyskuntarakenteen sisään sekä keskustan ja aluekeskusten ja joukkoliikenteen laatukäytävien ympäris-töjen vahvistamista. Asumisen lisäksi kas-vu edellyttää uusien työpaikka-alueiden, liikenteen, palvelujen, muun yhdyskun-tarakenteen ja virkistysalueiden suunnit-telua ja rakentamista. Hallittu kasvuun vastaaminen kestävän kehityksen periaat-teiden mukaisesti on kaupunkisuunnitte-lun ja kaupunkiympäristön toteuttamisen keskeisin haaste. Kasvuun on vastattu pääosin kaupunkirakenteen täydentämi-sellä. Lisäksi Vuoreksen alueen suunnitte-lua ja rakentamista on jatkettu sekä uuden Ojalan suunnittelua jatkettu yhteistyös-sä Kangasalan kunnan kanssa. Uusien työpaikka-alueiden suunnittelukohteista merkittävin on ollut Kolmenkulman alue. Keskustan alueelle on suunniteltu niin monimuotoista asumista, palveluja kuin työpaikkatoimintoja yhteistyössä keskus-

tan kehittämisohjelman kanssa. Kansi- ja areenahankkeeseen liittyy kaikki nämä toi-minnot ja sen osalta tehtiin kaupunginval-tuustossa hankintapäätös keväällä 2016.

Tulevan kaupunkikehityksen kannal-ta erittäin merkittävän päätöksen kau-punginvaltuusto teki marraskuussa 2016 päättämällä raitiotien rakentamisen aloit-tamisesta. Tätä edelsi raitiotieallianssin kehitysvaihe, jonka perusteella syntyi ta-voitehinta 238,8 milj. euroa raitiotien to-teuttamisen osalle 1 (Keskusta-Hervanta, Keskusta-Kaupin kampus). Osan 2 (Kes-kusta-Lentävänniemi) hinta tarkentuu tulevassa kehitysvaiheessa. Valtio päätti osallistumisestaan raitiotien toteuttami-seen noin 71 milj. eurolla. Raitiotien alli-anssin toteuttamissopimus allekirjoitettiin marraskuun lopulla 2016 ja rakentamistyöt on käynnistetty. Rakentamisen aikaisten järjestelyiden suunnittelu ja toteuttami-nen siten, että asukkaiden arki on suju-vaa ja yritystoiminnan edellytykset eivät heikenny on raitotiehankkeen toteuttami-sen onnistumisessa keskeistä. Raitiotien vaunuhankinnasta tehtiin myös päätös syksyllä 2016. Päätöksestä on kuitenkin valitettu markkinaoikeuteen. Päättäessään raitiotien toteuttamisessa valtuusto päätti myös, että raitiotie toteutetaan osakeyh-tiömallilla.

Rantaväylän tunnelin toteuttaminen edistyi hankesuunnitelmaa nopeammassa aikataulussa. Tunneli avattiin liikenteelle marraskuussa 2016 eli noin puoli vuotta ennakoitua aiemmin. Käyttöönotto sujui hyvin lukuun ottamatta väliaikaista ruuh-kautumista ennen uusien kulkureittien omaksumista. Tunnelihankkeen liittymä-järjestelyt valmistuvat kokonaisuudes-saan syksyllä 2017. Tunnelin toteuttamisen mahdollistaman Ranta-Tampellan alueen asuntorakentaminen käynnistyi ja ensim-mäiset asukkaat alueelle muuttavat vuo-den 2018 aikana.

Kaupungin tulevan kasvun suuntautu-misen kannalta keskeinen kantakaupungin yleiskaavatyö eteni luonnosvaiheeseen vuoden 2016 aikana. Maakunnan ja kau-punkiseudun kehitystä linjaava Pirkan-maan maakuntakaava eteni ehdotusvai-


Ero

Toimintatuotot

Myyntituotot 48 385 42 325 6 060

Maksutuotot 15 218 21 915 -6 697

Tuet ja avustukset 3 265 1 980 1 285

Vuokratuotot 40 471 40 624 -153

Muut toimintatuotot 16 850 9 120 7 730

Tuotot yhteensä 124 189 115 964 8 225

Valmistus omaan käyttöön 18 614 13 680 4 934

Toimintakulut

Henkilöstökulut -648 -1 155 507


Aineet, tarvikkeet ja tavarat -2 527 -2 375 -152

Avustukset -250 -245 -5

Vuokrakulut -407 -287 -120

Muut toimintakulut -201 -69 -132

Kulut yhteensä -108 919 -107 534 -1 385

Toimintakate 15 270 8 430 6 840


Vuosikate 15 288 8 430 6 858

Poistot ja arvonalentumiset -33 798 -32 001 -1 797

Tilikauden tulos -18 510 -23 571 5 061



heeseen vuoden aikana. Suunnitelmissa on linjauksia koskien muun muassa län-tistä oikorataa sekä järjestelyratapihan siirtämisen ja edelleen kaupungin uuden eteläisen alakeskuksen mahdollistamis-ta. Myös raitiotieverkoston tulevaisuuden laajeneminen ja siihen tukeutuva maan-käytön tehostaminen on olennainen osa suunnitelmia.

Tampereen kaupunkiseudulla joukkolii-kenteen lippurakenne ja hinnoittelu uudis-tuivat 6.6.2016, kun koko kaupunkiseudul-la (Tampere, Pirkkala, Kangasala, Nokia, Lempäälä, Ylöjärvi, Orivesi, Vesilahti)

otettiin käyttöön yhtenäinen vyöhykepoh-jainen tariffijärjestelmä. Kokonaisuutena uudistus onnistui hyvin.

Toimintamallin muutoksen mukaisen uuden kaupunkiympäristön palvelualueen organisaation rakentaminen tapahtui vuo-den aikana.

Olennaiset poikkeamat talousarvioonKoko ydinprosessin toimintatuotot ylitti-vät 8,2 milj. eurolla muutetun talousarvi-on. Kiinteistöjen myyntivoitot ylittivät 7,5 milj. euroa johtuen erityisesti Ranta-Tam-

pellan maa-alueiden vaihtosopimuksesta saaduista korvauksista. Joukkoliikenteen toimintatuotot ylittivät 1,5 milj. eurol-la muutetun talousarvion johtuen pää-osin liikenteen ennakoitua suuremmasta käyttökorvausliikenteen toteutumasta, mutta osittain myös ennakoitua suurem-mista syyskauden matkustajamääristä. Maankäyttösopimuskorvaukset alittuivat 1,2 milj. euroa johtuen pääosin Kaupin kampukselta saatavien maankäyttösopi-mustuottojen siirtymisestä suunniteltua enemmän vuodelle 2017. Kiinteistöjen vuokratuotot sekä maankäytön suunnit-telun ja yleisten alueiden suunnittelun tuotot toteutuivat muutetun talousarvion mukaisena. Kaupunkiympäristön rakenta-misen tuotot ylittyivät 0,4 milj. euroa pää-osin maksutuottojen suotuisan kehityksen vuoksi.

Ydinprosessin toimintakulut ylittivät 1,4 milj. eurolla muutetun talousarvion. Kulut ylittyivät seuraavilla osa-alueilla: maan-hankinta 0,9 milj. euroa, yleisten aluei-den suunnittelu 0,1 milj. euroa, strategiset hankkeet 0,1 milj. euroa ja joukkoliikenne 1,7 milj. euroa. Kulut alittuivat maankäy-tön suunnittelussa 0,1 milj. euroa, koko kaupunkiympäristön rakentamisessa 0,1 milj. euroa, ja pelastustoimessa 1,2 milj. euroa. Ydinprosessin toimintakate ylitti 6,8 milj. eurolla muutetun talousarvion. Maanhankinnan kulujen ylitys johtui pää-asiassa Tampereen Tilakeskus -liikelaitok-sen toteuttamista rakennusten purkutöis-tä liittyen Härmälän vanhan kaatopaikan puhdistukseen sekä Raholassa sijaitsevan Voionmaankatu 32 purkutöistä sekä Hie-danranta -hankkeen kunnossapitokulujen ylityksestä. Joukkoliikenteen kulujen ylitys johtui liikenteen ennakoitua suuremmas-ta käyttökorvausliikenteen toteumasta ja seutulipputuotteen käytöstä sekä vas-taamisesta kasvaneeseen kysyntään sekä kesän tariffi- ja linjastouudistuksen aihe-uttamasta kulujen kasvusta ja myös raitio-tien suunnittelun aiheuttamasta kulujen kasvusta. Pelastustoimen kulujen alitus johtui sekä saadusta maksuosuuden pa-lautuksesta että eläkeperusteisten maksu-jen toteutumisesta arvioitua pienempinä. Ydinprosessin poistotaso ylitti 1,8 milj. eu-rolla ja nettoinvestoinnit alittivat 4,1 milj. eurolla muutetun talousarvion, sillä kaikki

Investoinnit


EroAlkuper. TA 2016

KV:n muu-tokset

Muut muutokset

Toimintatuotot 124 189 115 964 8 225 109 314 6 650 0

Toimintakulut -108 919 -107 534 -1 385 -106 884 -650 0

Toimintakate 15 270 8 430 6 840 2 430 6 000 0

Investoinnit (1 000 euroa) TP 2016Muutettu TA 2016

EroAlkuper. TA 2016

Muutokset

AINEETTOMAT HYÖDYKKEET -21 637 -17 300 -4 337 -9 700 -7 600

Muut pitkävaikutteiset menot -21 637 -17 300 -4 337 -9 700 -7 600

AINEELLISET HYÖDYKKEET -69 959 -83 477 13 518 -78 715 -4 762

Maa- ja vesialueet -15 661 -12 100 -3 561 -13 800 1 700

Rakennukset ja rakennelmat -55 0 -55 0 0

Kiinteät rakenteet ja laitteet -14 700 -71 377 56 677 -64 915 -6 462

MUUT AINEELLISET HYÖDYKKEET

Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat

-39 543 0 -39 543 0 0


Rahoitusosuudet 2 620 4 710 -2 090 3 800 910



16 375 11 280 5 095 15 280 -4 000

Kaupunkiympäristön kehittäminen (bruttobudjetoitu)



suunnitellut hankkeet eivät edenneet ta-voitellussa aikataulussa. Toimintakatetta paransi ydinprosessille tilinpäätöskirjauk-sena lisätty 4,2 milj. euron sisäinen kate. Investointeja kasvatti tilinpäätöskirjauk-sena lisätty 1,3 milj. euron sisäinen kate. Pysyvien vastaavien hyödykkeisiin sisäl-tyvät sisäiset katteet on eliminoitava yh-disteltäessä liikelaitoksen tilinpäätös ja eri toimintayksiköiden tiedot kaupungin tilin-päätökseen, mutta niitä ei tule kuitenkaan eliminoida liikelaitoksen tai muun yksikön omasta tilinpäätöksestä ja talousarviosta.

Hanketasolla sitovat kohteetHanketasolla sitovia kohteita ovat Ranta-väylän tunneli, Raitiotie, Keskusta, Vuores ja Hiedanranta, joiden käyttötalous- ja investointimäärärahat ovat ydinprosessin osalta hankkeittain sitovia.

Rantaväylän tunnelin rakentamisen osalta hankkeen rakentamisvaiheen tavoi-tehinta on 180,3 milj. euroa, joka jakaantuu Tampereen kaupungin ja Liikenneviraston välille sovitun kustannusjaon mukaisesti.

Rantaväylän tunnelin toteutuneet si-tovat kokonaismenot olivat vuonna 2016 Tampereen kaupungin osalta yhteensä 23,3 milj. euroa ylittäen muutetun talousarvion yhteensä 0,8 milj. eurolla. Rakentaminen eteni arvioitua nopeammin ja Rantaväylän tunneli saatiin avattua liikennekäyttöön 15.11.2016 (puoli vuotta etuajassa) mahdol-listaen samalla myös Ranta-Tampellan alu-eella tontin luovutusten ja rakentamisen käynnistymisen. Tunnelin 23,3 milj. euron kokonaismenoihin sisältyvät saadut rahoi-tusosuudet olivat 0,9 milj. euroa.

Rantaväylän tunnelin rakentamiseen va-rattiin talousarviossa 22,5 milj. euroa (Tam-pereen kaupungin 67 % osuus) sisältäen rahoitusosuudet 2,5 milj. euroa, perustuen hankkeen kokonaisaikataulun perusteella vuoden 2016 arvioituihin kustannuksiin. Talousarvioon sisältyy Kaupunginvaltuus-ton kesäkuussa hyväksymä (13.6.2016 § 95) Rantatunnelihankkeen tavoitehintaan sisällytettävien laajuusmuutosten aihe-uttamasta kustannuskasvusta johtuva TA -muutosesitys (investointimenojen lisäys -9,0 milj. euroa, rahoitusosuuksien lisäys 0,4 milj. euroa). Laajuusmuutoksia ovat muun muassa Ratapihankadun pohjois-pään katutyöt, Santalahden ylikulkukäytä-

vän rakentaminen, tunnelin ilmanvaihdon parantaminen hyväksyttyyn tiesuunnitel-man ratkaisuun verrattuna, tunnelin laatu-vaatimusten parantaminen turvallisuus- ja ohjausjärjestelmien osalta sekä pilaantu-neiden maiden puhdistamisen määrän ja työmaan ulkopuolelle kuljetettavien maa-ainesten aiheuttamat kustannusylitykset. Vuoden aikana jatkettiin sekä tunnelin tekniikka-asennuksia että tietöitä ja vii-meistelytöitä sekä aloitettiin järjestelmien testaus. Tekniikka-asennukset ja järjestel-mien testaus saatiin päätökseen lokakuun aikana. Rantaväylän tunneli saatiin avat-tua liikennekäyttöön marraskuussa. Ran-tatunnelin viimeistelytyöt ja Naistenlah-den 2 kiertoliittymä ovat kokonaisuutena täysin valmiit syksyllä 2017.

Raitiotien toteutuneet sitovat kokonais-menot olivat vuonna 2016 yhteensä 4,9 milj. euroa alittaen muutetun talousarvion yhteensä 1,3 milj. eurolla. Raitiotien 4,9 milj. euron kokonaismenoihin sisältyvät saadut rahoitusosuudet olivat 1,5 milj. euroa.

Raitiotiehen varattiin talousarviossa 6,2 milj. euroa sisältäen rahoitusosuudet 2,0 milj. euroa, perustuen hankkeen vuoden 2016 arvioituihin kustannuksiin. Talousar-vioon sisältyy Kaupunginvaltuuston kesä-kuussa hyväksymä (13.6.2016 § 95) Raitio-tiehankkeen kehitysvaiheen vuoden 2016 kesä-lokakuun TA -muutosesitys (inves-tointimenojen lisäys -1,7 milj. euroa, rahoi-tusosuuksien lisäys 0,51 milj. euroa), jolla kehitysvaihe voitiin toteuttaa loppuun tar-koituksenmukaisessa laajuudessa.

Raitiotieallianssin toteutussuunnitel-ma ja tavoitekustannus sekä kaupungin teettämä vaikutusten arviointien mate-riaali valmistuivat ajallaan 5. syyskuuta. Kaupunki pyysi lausunnot hankkeesta 115 taholta ja lausunnot saatiin 78:lta. Valtion tuki raitiotiehankkeen toteutukseen var-mistui. Kaupunginhallitus teki 3. lokakuuta päätöksen vaunutoimittajasta sekä päätti raitiotien kehitysohjelman perustettavak-si. Kaupunginvaltuusto teki 7. marraskuu-ta toteutuspäätöksen raitiotiehankkeen osan 1 toteuttamisesta. Kaupunginhallitus päätti 28. marraskuuta, että kaupunki pe-rustaa Tampereen Raitiotie Oy:n raitiotie-järjestelmän toteutusmalliksi. Raitiotieal-lianssin toteutusvaiheen allianssisopimus allekirjoitettiin 29. marraskuuta. Sopimus-

osapuolet olivat Tampereen kaupunki, VR Track Oy, YIT Rakennus Oy ja Pöyry Finland Oy. Raitiotiehankkeen valmistelu on ollut avointa ja osallistavaa. Hankkeen julki-suuskuva on säilynyt vuoden 2016 aikana pääosin positiivisena. Raitiotiehankkeen kaupungin sisäinen ohjausryhmä kokoon-tui kuukausittain ja valmisteleva ryhmä viikoittain, perjantaisin. Allianssin projek-tiryhmä kokoontui viikoittain ja allianssin johtoryhmä kuukausittain.

Keskustahanke on merkittävä kaupun-kistrategiaa toteuttava kehitysohjelma. Keskustahanke toteuttaa Viiden tähden keskusta -kehittämisohjelmaa. Kaupun-ginhallituksen 2.11.2015 hyväksymän uu-simman päivityksen tavoitevuosi on 2030. Ohjelma on kokonaisnäkemys keskustan kaupunkiympäristön ja toimintaympäris-tön tavoitteista ja niitä toteuttavista käy-tännön toimista tuleville vuosikymmenille. Keskustan strategisen osayleiskaava hy-väksyttiin 18.1.2016 kaupunginvaltuustos-sa. Tampereen keskusta on koko kaupun-gin elinvoiman ja kilpailukyvyn kärki. Sen vetovoimalla on laajempaa aluepoliittista merkitystä Tampereen kaupunkiseudulle, Pirkanmaan maakunnalle, Suomen kasvu-käytävälle - kansallista ja kansainvälistä ulottuvuutta unohtamatta. Keskustahan-ke ohjelmoi ja koordinoi kaupungin omia hankkeita sekä rakentaa kumppanuuksia myös yksityisten toimijoiden suuntaan.

Keskusta-hankkeen kehittämisen pai-nopisteinä on vuonna 2016 ollut Kansi- ja Areena -hankkeeseen liittyvät sopimukset ja suunnittelu, Asemakeskus, Eteläpuisto, Kunkun parkki sekä Ranta-Tampellan tek-ninen suunnittelu. Rakentamisen painopis-te on Ranta-Tampellan esirakentamisessa sekä Ratinan kauppakeskuksen toteutus-sopimuksen mukaisissa kaduissa ja kul-kuyhteyksissä. Höyrynpuisto rakennettiin valmiiksi ja Vuolteentorin rakentaminen aloitettiin. Keskustahanke on edennyt suunnitellusti ja tavoitteet vuodelle 2016 on pääosin saavutettu.

Keskusta -hankkeen toteutuneet sitovat kokonaismenot olivat vuonna 2016 käyt-tötalouden osalta 1,5 milj. euroa ja inves-tointien osalta 6,1 milj. euroa alittaen muu-tetun talousarvion käyttötalouden osalta yhteensä 0,5 milj. euroa ja investointien osalta 4,1 milj. euroa.



Hanketasolla sitovien kohteiden käyttötalous


EroAlkuper. TA

2016Muutokset

Keskusta


Toimintakulut -1 549 -2 044 495 -1 394 -650

Toimintakate -1 549 -1 394 -155 -1 394 0

Vuores

Toimintatuotot 0 0 0 0 0

Toimintakulut -485 -400 -85 -400 0

Toimintakate -485 -400 -85 -400 0

Hiedanranta


Toimintakulut -780 -500 -280 -500 0

Toimintakate -780 -500 -280 -500 0

Raitiotie


Toimintakulut -48 0 -48 0 0

Toimintakate -48 0 -48 0 0

Pelastustoimi


Toimintakulut -15 966 -17 157 1 191 -17 157 0

Toimintakate -15 966 -17 157 1 191 -17 157 0

Muu kaupunkiympäristön kehittäminen

Toimintatuotot 124 189 115 314 8 875 109 314 6 000

Toimintakulut -90 091 -87 433 -2 658 -87 433 0

Toimintakate 34 097 27 881 6 216 21 881 6 000

Yhteensä

Toimintatuotot 124 189 115 964 8 225 109 314 6 650

Toimintakulut -108 919 -107 534 -1 385 -106 884 -650

Toimintakate 15 270 8 430 6 840 2 430 6 000

Keskusta -hankkeelle varattiin talous-arviossa käyttötalouteen 2,0 milj. euroa ja investointeihin 10,2 milj. perustuen hankkeen vuoden 2016 arvioituihin kus-tannuksiin. Talousarvioon sisältyy Kaupun-ginvaltuuston maaliskuussa hyväksymät (14.3.2016) vuosisuunnitelmamuutokset, jolla toimintatuloja ja käyttötalousmeno-ja lisättiin 0,65 milj. euroa ja investoin-timenoja lisättiin 1,0 milj. euroa. Käyttö-talousmenoja lisättiin Asemakeskuksen yleissuunnitteluun ja Kunkun parkin kal-liotutkimuksiin. Investointimenoja lisättiin Valoviikoille, Tammerkosken muurivalais-tukseen sekä Vapriikinraittiin. Kaikki suun-nitellut toimenpiteet eivät kuitenkaan edenneet tavoitellussa aikataulussa, jol-loin käyttötalous ja investoinnit alittivat

vuosisuunnitelman. Käyttötalouden osalta alitusta aiheutui muun muassa Asemakes-kuksen yleissuunnittelun ja Kunkun parkin kalliotutkimusten osalta. Investointien osalta muun muassa Kiiskisaarenpuiston länsipää, Ranta-Tampellan kanava ja Vers-taansilta sekä Vapriikinraitin 2. vaiheen aloitukset siirtyvät suunnitellusta muuta-malla kuukaudella alkuvuoteen 2017. Käyt-tämättä jääneitä käyttötalouden ja inves-tointien määrärahoja tullaan esittämään uudelleen budjetoitavaksi vuodelle 2017.

Vuores-kehitysohjelma perustettiin strategisena projektina vuonna 2002 uu-den kaupunginosan suunnittelemiseksi ja toteuttamiseksi. Vuores-hanke päät-tyi vuoden 2016 lopussa mutta toiminta Vuoreksessa jatkuu kaupungin normaali-

na toimintana. Loppuraportti hyväksyttiin 28.11.2016 kaupunginhallituksen suunnitte-lukokouksessa. Suunnittelun painopisteenä vuonna 2016 oli Isokuusen ja Västinginmä-en asuntoalueet. Rakentamisen painopis-teenä ovat viimeistelytyöt koko Vuoreksen alueella. Toinen rakentamisen painopiste on Isokuusen asuinalue. Tavoitteet vuodelle 2016 saavutettiin pääosin. Hankkeen talous toteutui muuten vuosisuunnitelman mukai-sesti, mutta hanketasolla käyttötalouden toteuma ylittyi 0,085 milj. euroa.

Hiedanranta -hankkeen tavoitteena on uudistaa Lielahden alakeskus ja lisätä alu-een työpaikka- ja asukasmäärä huomatta-vasti sekä muodostaa alakeskuksesta sekä toiminnallisesti että laadullisesti korkea-tasoinen. Alueesta tehdään tulevaisuuden kestävä ja älykäs kaupunginosa, joka tar-joaa kuntalaisille sujuvan arjen ja parantaa asukkaiden elämänlaatua hyödyntämällä informaatioteknologioita ja toteuttamalla ratkaisut kestävällä tavalla. Hiedanrannan toiminnan painopiste vuonna 2016 oli esi-selvityksissä ja suunnittelukilpailun järjes-tämisessä.

Hiedanranta avattiin väliaikaiseen käyt-töön 17.6.2016. Kuntalaisten, yhteisöjen ja yritysten toimintaa alueella mahdollis-tetaan vuokraamalla tiloja ja tukemalla esimerkiksi tapahtumien järjestämistä. Väliaikainen Hiedanranta on tunnistettu paikaksi, jossa kaupunkilaiset voivat itse tuottaa sisältöjä ja luoda uudenlaista, mo-nipuolista ja omaehtoista kaupunkikult-tuuria. Vuoden 2016 aikana Hiedanrannas-sa oli 47 tapahtumaa, joissa oli yhteensä noin 12 700 kävijää. Kaupunkiviljelijät pe-rustivat Näsijärven rantaan Kelluvan puu-tarhan, jossa viljeltiin yhteisöllisesti kesän ajan.

Alueella oli vuoden lopussa vuokralla 24 yritystä ja yhteisöä. Tuhannen hengen ja 2 000 m2:n kokoinen Kulttuuritila Kui-vaamo avattiin 28.10. kaikkien kaupunki-laisten käyttöön. Tilaa hallinnoi ja vuokraa edelleen elektronisen musiikin ja visuaali-sen taiteen yhdistys Swäg ry. Hiedanran-nan Paja-rakennuksen tilat on vuokrattu luovien alojen yrityksille. Kesäkahvila toi-mi Lielahden kartanossa. Kiertotalouden merkittävin kokeilu toteutettiin Kuivaa-mossa: Kulttuuritilan koko sanitaatiohuol-to perustuu kuivakäymälöihin.




EroAlkuper. TA

2016Muutokset

Rantaväylän tunneli

Investointimenot -24 177 -25 000 823 -16 000 -9 000

Rahoitusosuudet 900 2 500 -1 600 2 100 400

Nettoinvestoinnit -23 277 -22 500 -777 -13 900 -8 600

Keskusta

Investointimenot -6 097 -10 200 4 103 -9 200 -1 000

Rahoitusosuudet 0 0 0 0 0

Nettoinvestoinnit -6 097 -10 200 4 103 -9 200 -1 000

Vuores

Investointimenot -3 967 -4 600 633 -4 600 0

Rahoitusosuudet 0 200 -200 200 0

Nettoinvestoinnit -3 967 -4 400 433 -4 400 0

Hiedanranta

Investointimenot -1 673 -1 000 -673 -1 000 0


Nettoinvestoinnit -1 673 -1 000 -673 -1 000 0

Raitiotie


Rahoitusosuudet 1 475 2 010 -535 1 500 510


Muu kaupunkiympäristön kehittäminen

Investointimenot -49 300 -51 777 2 477 -51 115 -662


Nettoinvestoinnit -49 054 -51 777 2 723 -51 115 -662

Yhteensä


Rahoitusosuudet 2 620 4 710 -2 090 3 800 910


Hanketasolla sitovien kohteiden investoinnit, netto Hiedanrannan suunnittelukilpailu jär-jestettiin 26.4. - 21.9.2016 ja tulokset jul-kistettiin 10.1.2017. Kilpailuun saatiin 39 ehdotusta, joista merkittävä osa oli kan-sainvälisiä. Tavoitteet vuodelle 2016 toteu-tuivat osittain. Suunnittelukilpailu on käy-ty ja alue avattu. Nollakuidun käyttöä on suunniteltu mutta varsinaista vesialueen kunnostamista ei ole aloitettu. Raitiotien tuleva paikka ei ole varmistunut.

Hiedanranta -hankkeen toteutuneet si-tovat kokonaismenot olivat vuonna 2016 käyttötalouden osalta 0,8 milj. euroa ja investointien osalta 1,7 milj. euroa ylit-täen muutetun talousarvion käyttötalo-uden osalta yhteensä 0,3 milj. euroa ja investointien osalta 0,7 milj. euroa. Syynä ylitykseen on muun muassa se, että Hie-danrannan kiinteistöihin tarvittavaa kun-nossapitorahaa ei talousarviossa merkitty Hiedanrannan käyttöön, mutta toteutu-neessa luvussa kunnossapito on mukana.



Maaomaisuuden hallinta ja kehittäminen

Palvelukokonaisuuteen kuuluvat maan-hankinta- ja luovutus sekä maaomaisuu-den edunvalvonta, maankäytön suunnit-telu, yleisten alueiden suunnittelu sekä aluerakennushankkeet (Vuores ja Keskus-ta). Palvelukokonaisuus luo edellytykset palveluiden, asumisen ja elinkeinoelämän rakentamiselle sekä näitä palvelevan yh-dyskuntatekniikan, liikennejärjestelmän ja viheralueiden toteutumiselle.

Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutoksetTampereen maapolitiikan linjaukset 2014-2017 hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa maaliskuussa 2014. Linjausten mukaiset toimintatavat otettiin kokonaisuutena käyttöön vuoden 2015 aikana. Uudistet-tuja toimintatapoja on muun muassa kerros- ja rivitalotonttien tonttihaussa sekä tontinluovutuskilpailuissa. Kehitet-tyjä täydennysrakentamisen kannustei-ta hyödynnettiin vuonna 2016 tehdyissä maankäyttösopimuksissa. Linjauksissa korostetaan aktiivista maanhankintaa niin kasvusuunnissa kuin rakenteen sisälläkin. Vuoden 2016 aikana kaupunki osti pääosin raakamaa-alueita yhteensä noin 30 ha. Os-tetut alueet olivat sijainniltaan hyviä pitä-en sisällään muun muassa Nurmi-Sorilan alueita.

Kerrostalo-, rivitalo- ja yhtiömuotoi-seen pientalorakentamiseen luovutettu-jen tonttien rakennusoikeus oli yhteensä noin 99 000 kerrosneliömetriä eli hieman enemmän kuin vuonna 2015. Suhdanne-tilanne huomioon ottaen luku on hyvällä tasolla ja vastaa noin 1 300 asuntoa. Edellä mainitusta rakennusoikeudesta noin 20 000 kerrosneliömetriä luovutettiin koh-tuuhintaiseen vuokra-asumiseen ja asu-misoikeusasumiseen. Tämä on enemmän kuin vuonna 2015, mutta alle tavoitteen. Toisaalta myös edellä mainittujen tonttien hakijoiden määrä oli edelleen vähäinen. Kaupunki luovutti toimintakaudella vain 87 omakotitonttia, joista 49 vuokrattiin ja 38 myytiin. Taloustilanteesta johtuen tont-tien hakijoiden määrä on yhtä suuri kuin tonttien määrä. Koska kysyntä keskittyy halutuimpiin tontteihin, siirtyy tontteja seuraaviin hakuihin.

Vuoden 2016 aikana järjestettiin ton-tinluovutuskilpailut Tesoman Taimistolla ja elinkaarikorttelissa. Tesoman Taimis-tolla etsittiin uudentyyppistä keskitehok-kaan asumisen konseptia. Kilpailun voitti Master Kodit Oy ja kilpailun perusteella tullaan luovuttamaan voittajalle 7 000 ke-m2 (kerrosneliömetriä) kaavan saatua lainvoiman. Tesoman elinkaarikorttelissa haettiin kaupunkikuvallisesti korkeata-soista kokonaisuutta ja elinkaariasumisen ja yhteisöllisen asumisen toteutusmallia sekä ikäihmisille monenlaisia asumisvaih-toehtoja. Kilpailun voitti AVAIN Yhtiöt Oy ja T2H Yhtiöt Oy. Kilpailun perusteella tul-laan voittajille luovuttamaan yhteensä 14 500 ke-m2. Ranta-Tampellassa 2015 tehdyn tontinluovutuksen ehdon mukaisesti Peab Oy ja Ålandsbankenin rahasto järjestivät yhdessä kaupungin kanssa arkkitehtuuri-kilpailun.

Yritystontteja saatiin luovutuskelpoisek-si muun muassa Kolmenkulman alueella. Monista neuvotteluista huolimatta lopul-lisiin tonttien myynteihin tai vuokrauksiin päästiin edelleen harvoissa kohteissa. Täs-sä suhdannetilanne on keskeinen selittäjä.

Maankäytön suunnittelua tilattiin eri-laisten suunnitelmien, selvitysten ja vai-kutusarviointien laadintaan. Kaupungin-valtuusto hyväksyi Keskustan strategisen osayleiskaavan tammikuussa. Kaavasta va-litettiin Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen ja valitusprosessi oli vielä vuoden 2016 lopussa kesken. Yhdyskuntalautakunta asetti Kantakaupungin yleiskaavan 2040 luonnoksen nähtäville elokuussa. Luon-nosvaiheessa tarjottiin palautteen jättämi-seen laajasti sosiaalisen median vuorovai-kutuskanavien käyttöä yleisötilaisuuksien ja kirjallisen palautteen lisäksi.

Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen Tampereella (EHYT) -hankkeen osalta yleissuunnitelmiin liittyvät työt etenivät asemakaavoitusvaiheeseen muun muassa Tesomalla ja Hakametsässä. Hankkeen keskeinen tehtäväkenttä, johon resurssit suunnattiin, liittyi vuonna 2016 raitiotien ja sen lähialueiden suunnitteluun ja suun-nitelman vaikutusarviointeihin. Lisäksi jatkettiin täydennysrakentamiseen liitty-vää tiedottamista ja neuvontaa yhteistyös-

sä muun muassa kaupungin kiinteistötoi-men ja Kiinteistöliiton kanssa.

Asemakaavoituksen laajin kohde vuon-na 2016 oli Eteläpuiston asemakaava, joka on yksi Keskustaohjelman merkittävim-mistä asumisen kohteista. Toinen laaja suunnittelukohde oli Vuoreksen Isokuusen alueen kolmas vaihe, johon sijoittuu pää-osa vuoden omakotitonteista sekä pien-taloasuntojen kortteleista. Muita uusia asuntorakentamisen kohteita suunniteltiin muun muassa Koivistonkylän Ilokkaan-puistoon, Härmälän Perkiönkadun ympä-ristöön, Kalevanrinteen länsiosaan, Kouk-kuniemen alueelle ja Lapinniemeen sekä Lielahden Teivaalantien varrelle. Keskus-tassa täydennysrakentamissuunnitelmia valmistui lisäksi muun muassa Hämeen-puiston varrelle sekä Näsilinnankadulle.

Työpaikkatoimintojen osalta laajin ase-makaavahanke oli Myllypuron Kolmenkul-man alue, joka käsittää noin 238 700 ke-m2. Muita mittavia asemakaavoja valmistui Sulkavuoreen jätevedenpuhdistamoa sekä Hervantaan raitiotien varikkoa varten. Palvelutoimintojen kannalta merkittäviä olivat muun muassa Nekalan Mustamet-sän päiväkotia ja Normaalikoulua varten laadittu kaava sekä Koukkuniemen kehit-tämistä palveleva suunnitelma.

Asemakaavoitukselle asetetut tavoit-teet ylittyivät merkittävästi vuonna 2016. Yhdyskuntalautakunnan käsittelemissä asemakaavoissa oli vuonna 2016 asumisen kerrosalaa 304 723 ke-m² (tavoite 220 000 ke-m2). Muun kerrosalan osalta kokonais-määrä lisääntyi 177 651 ke-m² (tavoite 100 000 ke-m2). Viime vuosina rakennettujen kerrostalojen keskimääräisellä asunto-koolla arvioituna vuoden 2016 asemakaa-vat mahdollistavat noin neljän tuhannen asunnon toteuttamisen tulevina vuosina rakennettaviin kerrostaloihin. Kaavojen mahdollistamista asunnoista pientalo-asuntojen osuus oli noin 350 asuntoa, joista 90 sijoittui uusille omakotitonteil-le. Neljän vuoden seurantakaudella (2013 - 2016) asemakaavoituksen tavoitteet on saavutettu; asuntokerrosalan toteuma on 1 082 617 ke-m2 (tavoite 840 000 ke-m2) ja muun kerrosalan toteuma 1 190 425 ke-m2 (tavoite 400 000 ke-m2). Asumisen lu-



kujen osalta on merkittävää, että vuoteen 2016 sijoittui kaksi poikkeuksellisen laajaa asuinaluekaavaa sekä yksi erittäin mitta-va työpaikka-alueen kaava. Muilta osin määrä koostuu tasaisemmin erikokoisista hankkeista ja hankkeet jakautuvat eri puo-lille kaupunkia. Muun kerrosalan osalta on huomattavaa, että aiemmin tähän ryh-mään laskettua kerrosalaa myös poistui, kun alueita suunniteltiin täydennysraken-tamista varten ja tonttien käyttötarkoituk-set muuttuivat.

Kantakaupungin yleiskaavan liiken-nesuunnittelu jatkui eri kulkumuotojen tavoiteliikenneverkon täsmentämisellä ja vaikutusten arvioinnilla. Kestävän liik-kumisen suunnittelua jatkettiin muun muassa kantakaupungin yleiskaavan yhte-ydessä sekä Frenckellin kiinteistössä sijait-sevien yksiköiden liikkumissuunnitelmien laatimisella. Pysäköintipolitiikka hyväk-syttiin ja käynnistettiin siinä määriteltyjen jatkotoimenpiteiden suunnittelu.

Asuntokatujen saneeraussuunnittelua jatkettiin keskittyen akuutteja johtosa-neerauksia vaativiin kohteisiin. Uusien ja kehitettävien alueiden katusuunnittelua tehtiin muun muassa Härmälänrannan, Lentävänniemen keskustan eteläosan, Kolmenkulman, Vuoreksen Isokuusen ja Västinginmäen, Kalevanrinteen, Hervan-tajärven, Kaupin ja Ojalan alueilla. Selvitys 30 km/h aluerajoitusten laajentamiseksi ja liikenteen rauhoittamispolitiikan tarkista-miseksi valmistui.

Viinikan liittymän parantamisen katu- ja rakennussuunnitelma valmistui. Kaduksi muuttuneen Paasikivenkadun kehittämis-tarpeita selvitettiin niin nopeiden toimen-piteiden että tavoitetilanteen osalta.

Kaupunkiraitiotien ja Hämeenkadun suunnittelua jatkettiin toteutukseen täh-täävillä katusuunnitelmilla. Raitiotiehen liittyvät katusuunnitelmat saatiin pääsään-töisesti hyväksyttyä vuoden 2016 aikana. Katusuunnitelmien rinnalla raitiotiealli-anssi laati raitiotien rakentamiseen tähtää-vät toteutussuunnitelmat. Hämeenkadun katusuunnitelma hyväksyttiin ja käynnis-tettiin rakennussuunnitelman laatiminen. Hämeenkadun joukkoliikennekokeilun vaikutusarviointia jatkettiin ja vaikutus-arvioinnin loppuraporttiluonnos valmistui vuoden lopussa.

Keskustan katujen suunnittelua jatket-tiin vuonna 2013 valmistuneen liikenne-verkkosuunnitelman, Kyttälän katujen saneerausohjelman ja keskustan katuti-laohjeen pohjalta. Vuonna 2016 suunnit-telukohteina olivat Tuomiokirkonkadun kävelykatu Verkatehtaankadun ja Suvan-tokadun välillä, Rongankatu, Otavalanka-tu, Verkatehtaankatu sekä Keskustakehän pohjoisosa.

Kunkun parkin sisään- ja ulosajojen suunnittelua jatkettiin Keskustakehän suunnittelun yhteydessä. Muita merkit-täviä suunnittelukohteita olivat Etelä-puiston, Tullin alueen, Kalevanrinteen ja Asemakeskuksen liikennejärjestelyjen suunnittelu.

Seudullisten ja keskustan pyöräilyn pääreittien laatutason parantamiseksi jatkettiin katusuunnitelmien laadintaa keskustan pyöräilykehällä Koulukadulla, Eteläpuistossa ja Tampereen valtatiellä. Rongankadun esimerkillisen laadukkaan pyöräilyväylän yleissuunnitelma valmistui.

PALVELUTILAUKSEN TOTEUTUMINEN, KÄYTTÖTALOUS


Ero

Maanhankinta ja luovutus sekä maaom. edunvalv.

3 747 2 751 996

Maankäytön suunnittelu 84 0 84Yleisten alueiden suunnittelu 2 950 2 351 599Strategiset hankkeet 0 0 0Raitiotie 6 0 6Keskusta-, Vuores ja Hiedanranta -hankkeet 185 124 61Oma tuotanto yhteensä 6 972 5 226 1 746Maanhankinta ja luovutus sekä maaom. edunvalv.

-80 627 -707

Maankäytön suunnittelu 1 266 2 126 -860Yleisten alueiden suunnittelu 609 1 479 -870Strategiset hankkeet 0 0 0Raitiotie 42 0 42Keskusta-, Vuores ja Hiedanranta -hankkeet 2 628 1 000 1 628

Muu tuotanto yhteensä 4 465 5 232 -767Yhteensä 11 437 10 458 979

PALVELUTILAUKSEN TOTEUTUMINEN, INVESTOINNIT


Ero

Maanhankinta ja luovutus sekä maaom. edunvalv.

1 615 1 600 15

Yleisten alueiden suunnittelu 556 800 -244Raitiotie 236 0 236Keskusta-, Vuores ja Hiedanranta -hankkeet 540 280 260Oma tuotanto yhteensä 2 947 2 680 267Maanhankinta ja luovutus sekä maaom. edunvalv.

14 494 10 862 3 632

Yleisten alueiden suunnittelu 2 103 1 200 903Raitiotie 6 146 8 200 -2 054Keskusta-, Vuores ja Hiedanranta -hankkeet 1 961 2 570 -609

Muu tuotanto yhteensä 24 704 22 832 1 872Yhteensä 27 651 25 512 2 139




EroAlkuper. TA 2016

KV:n muu-tokset

Muut muutokset

Toimintatuotot 70 750 64 406 6 344 57 756 6 650 0

Toimintakulut -11 437 -10 458 -979 -9 808 -650 0

Toimintakate 59 313 53 948 5 365 47 948 6 000 0


Näsijärven rantareitin katusuunnittelua tehtiin Santalahden ja Lentävänniemen välillä. Kävelyn ja pyöräilyn viitoitus- ja opastusjärjestelmän toteutussuunnittelua jatkettiin ja kantakaupungin yleiskaavassa määriteltiin pyöräilyn pääreittien tavoite-verkko. Pyörä- ja liityntäpysäköinnin suun-nittelua jatkettiin.

Liikkumisen hallinnan alueella jatkettiin Tampereen seudun liikkumisen ohjauksen

toimintaa tavoitteena löytää tehokkaita tapoja vaikuttaa liikkumisen kulkumuoto-osuuksiin. Liikennevaloissa viimeisteltiin hälytysajoneuvojen liikennevaloetuuksien suunnitelmia. Rantatunnelin varareittio-pastuksen suunnittelua jatkettiin. Auto-maattiajamiseen ja robottiajoneuvojen tulemiseen valmistauduttiin toteuttamalla automaattiliikenteen käyttöönottoselvi-tys- ja – suunnitelma, kaupunki oli mah-

dollistamassa myös automaattiliikenteen pilottia Hervannassa. Yleisten alueiden valvontakameroiden ja uusien liikenneka-meroiden keskitettyä järjestelmää ja tieto-liikenneratkaisuja suunniteltiin. Sähköbus-silinjalle suunniteltiin latausasema osaksi sähköisen liikenteen kokonaisratkaisua.

Koulujen lähialueiden ja koulumatkojen liikenneturvallisuuden suunnittelua jatket-tiin. Pääpaino oli suojatieturvallisuuden parantamisessa. Jalankulun ja pyöräilyn turvallisuutta ja sujuvuutta suojateillä edistettiin myös liikennevalo-ohjauksen ja valaistuksen keinoilla.

Ulkovalaistuksen suunnittelussa keski-tyttiin pääasiassa vanhan ulkovalaistuk-sen saneeraukseen siten, että vuoteen 2020 mennessä pystyttäisiin luopumaan energiatehottomista elohopeavalaisimista ja saavuttamaan asetetut energiatehok-kuusvaatimukset. LED-valaisimien käyttö lisääntyi edelleen.

Siltojen suunnittelussa painopiste oli huonokuntoisten ja painorajoitteisten sil-tojen uusimisessa sekä raitiotiehen liitty-vien siltojen suunnittelussa. Suunniteltuja siltoja olivat muun muassa Viinikan alikul-kukäytävä sekä Viinikan sillan jatkaminen.

Kansallisen kaupunkipuiston tarve-selvitys ja liikunta- sekä ulkoilupaikkoja koskeva viherpalveluohjelma valmistuivat sekä skeitin ja BMX-pyöräilyn viherpal-veluohjelma aloitettiin. Leikkipaikkojen kehittämisessä keskityttiin leikkipaikkaoh-jelmassa mainittujen toimenpiteiden to-teuttamiseen. Uusia puistoja suunniteltiin muun muassa Niemenrantaan sekä Här-mälänrantaan. Keskustan puistojen osalta jatkettiin muun muassa Näsinpuiston hoi-toja käyttösuunnitelman toteuttamisen suunnittelua sekä Santalahden rantapuis-ton toteutussuunnittelua ja Pyynikintorin leikkipaikan suunnittelu aloitettiin.

Kantakaupungin hulevesiohjelman keskeisimpien kehittämistoimenpiteiden toteuttamista jatkettiin. Rakentamisen aikaista hulevesien hallinnan ohjeistusta kehitettiin sekä hulevesien hallintajärjes-telmiä suunniteltiin tulvaherkille tai ve-denlaadun kannalta keskeisille kohteille. Hulevesien hallintaa koskevia vastuumää-rittelyjä ja määräyksiä valmisteltiin uudis-tuneiden vesihuolto- sekä maankäyttö- ja rakennuslain mukaisiksi. Hulevesimaksun käyttöönoton mahdollisuuksia ja vaiku-


EroAlkuper. TA 2016

Muutok-set

AINEELLISET HYÖDYKKEET -27 651 -25 512 -2 139 -23 150 -2 362

Maa- ja vesialueet -15 661 -12 100 -3 561 -13 800 1 700Hiedanranta-hanke 0 -1 000 1 000 -1 000 0Keskusta-hanke 0 -1 000 1 000 -1 000 0Muut (mm. maanhankinta, raken-tamiskelpoiseksi saaminen)

-15 661 -10 100 -5 561 -11 800 1 700

Rakennukset ja rakennelmat -55 0 -55 0 0Kiinteät rakenteet ja laitteet -220 0 -220 0 0

Hiedanranta-hanke -23 0 -23 0 0Rantaväylän tunneli -13 0 -13 0 0Muut alueet -184 0 -184 0 0


-11 715 -13 412 1 697 -9 350 -4 062

Hiedanranta-hanke -1 650 0 -1 650 0Keskusta-hanke -765 -600 -165 -600 0Vuores-hanke -63 -250 187 -250 0Raitiotie -6 382 -8 200 1 818 -6 500 -1 700Muut alueet -2 854 -4 362 1 508 -2 000 -2 362

INVESTOINNIT YHTEENSÄ -27 651 -25 512 -2 139 -23 150 -2 362

Rahoitusosuudet investointimenoihin 1 586 2 010 -424 1 500 510

Raitiotie 1 475 2 010 -535 1 500 510

Muut 112 0 112 0 0

NETTOINVESTOINNIT YHTEENSÄ -26 065 -23 502 -2 563 -21 650 -1 852


16 375 11 280 5 095 15 280 -4 000

INVESTOINNIT



tuksia selvitettiin. Pohjoisen alueen vesi-huollon kehittämishankkeista Aitolahti-Hirviniemen alueen vesihuoltoverkoston rakentamista tuettiin.

Palvelukokonaisuuden talousPalvelukokonaisuuden toimintatuotot to-teutuivat 6,3 milj. euroa muutettua talous-arviota suurempina. Kaupunginvaltuusto hyväksyi kokouksessaan (Kv 13.6.2016 § 95) vuosisuunnitelmamuutokset, joilla maksutuloja lisättiin 10 milj. euroa (maan-käyttösopimuksen tuloarvion kasvu) sekä pysyvien vastaavien luovutustuloarviota pienennettiin 4,0 milj. euroa. Kiinteistö-jen myyntivoitot ylittivät 7,5 milj. euroa johtuen erityisesti Ranta-Tampellan maa-alueiden vaihtosopimuksesta saaduista korvauksista, joiden toteutuminen oli si-dottu Rantatunnelin liikennekäyttöönoton ajankohtaan eikä saatuja korvauksia oltu budjetoitu vuodelle 2016. Maankäyttö-sopimuskorvaukset alittuivat 1,2 milj. eu-roa johtuen pääosin Kaupin kampukselta saatavien maankäyttösopimustuottojen siirtymisestä suunniteltua enemmän vuo-delle 2017, sillä Kuntokadun rakentaminen on arvioitu ajoittuvan vuodelle 2017. Kiin-teistöjen vuokratuotot sekä maankäytön suunnittelun ja yleisten alueiden suunnit-telun tuotot toteutuivat muutetun talous-arvion mukaisena.

Toimintakulut toteutuivat 1,0 milj. euroa muutettua talousarviota suurempina. Kau-punginvaltuusto hyväksyi kokouksessaan (Kv 14.3.2016) vuosisuunnitelmamuutok-set, jolla Keskusta -hankkeen toiminta-tuloja ja käyttötalousmenoja lisättiin 0,5 milj. euroa Asemakeskuksen yleissuunnit-teluun ja 0,15 milj. euroa Kunkun parkin kalliotutkimuksiin. Maanhankinta ja –luo-vutus sekä maaomaisuuden edunvalvonta

-tuoteryhmän kulujen 0,9 milj. euron yli-tys johtui pääosin Tampereen Tilakeskus Liikelaitoksen toteuttamista muun muassa Perkiönkatu 65,67 ja 69 rakennusten pur-kutöistä liittyen Härmälän vanhan kaa-topaikan puhdistukseen sekä Raholassa sijaitsevan Voionmaankatu 32 purkutöistä sekä Hiedanranta -hankkeen kunnossa-pitokulujen ylityksestä, sillä kunnossapi-torahaa ei oltu talousarviossa budjetoitu Hiedanrannan käyttöön. Yleisten alueiden suunnittelun kulujen 0,1 milj. euron ylitys johtui pääosin palveluostojen ylityksestä Tampereen Infra Liikelaitokselta. Strate-gisten hankkeiden 0,1 milj. euron ylitys johtui pääosin tarvikekulujen ylityksestä. Maankäytön suunnittelun kulujen 0,1 milj. euron alitus johtui arvioitua alhaisemmas-ta suunnittelun ostosta.

Investoinnit Kaupunginvaltuusto hyväksyi maaliskuun kokouksessaan (Kv 14.3.2106 § 50) Kaa-naan ilmailu- ja moottoriurheilukeskuksen ympäristölupiin liittyvien pohjavesien suo-jeluinvestointien vuodelta 2015 säästyneen 0,662 milj. euron uudelleenbudjetoinnin vuodelle 2016. Kaupunginvaltuusto hyväk-syi kesäkuun kokouksessaan (Kv 13.6.2016 § 95) Raitiotiehankkeen kesä-lokakuun lisärahoitustarpeesta tehdyn TA -muutos-esityksen (investointimenojen lisäys -1,7 milj. euroa, rahoitusosuuksien lisäys 0,51 milj. euroa), jolla kehitysvaihe voitiin to-teuttaa loppuun tarkoituksenmukaisessa laajuudessa. Kaupunginvaltuusto hyväksyi kesäkuun kokouksessaan (Kv 13.6.2016 § 95) Maanhankinnan myyntivoittoarvion 4,0 milj. euron pienentämisen.

Maaomaisuuden hallinnan kehittämisen bruttoinvestoinnit ylittivät 2,1 milj. euroa muutetun talousarvion. Rahoitusosuudet

alittivat 0,4 milj. euroa (Raitiotiehankkeen osuus 0,5 milj. euroa), jolloin investointien nettoylitys oli 2,6 milj. euroa. Maanhankin-nan nettoylitys oli 3,2 milj. euroa ja yleisten alueiden suunnittelun nettoalitus oli 0,6 milj. euroa. Maanhankinnan ylitys johtui pääasiassa Ranta-Tampellan maa-alueiden vaihtosopimuksesta, jossa kaupunki sai korvauksena arvoltaan 4,9 milj. eurolla maa-alueita, jotka käyvän arvon mukaisesti aktivoitiin taseeseen. Vaihtokirjassa sovit-tujen korvausten toteuttaminen oli sidottu Rantatunnelin liikennekäyttöönoton ajan-kohtaan eikä maa-alueena saatua korvaus-ta oltu budjetoitu vuodelle 2016.

Maa-alueiden ja rakennusten myyn-tien pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot ylittyivät 5,1 milj. eurolla ja myyntivoitot 7,5 milj. eurolla. Ylitys johtui pääasiassa Ranta-Tampellan maa-alueiden vaihtosopimuksesta saaduista korva-uksista, joiden toteuttaminen oli sidot-tu Rantatunnelin liikennekäyttöönoton ajankohtaan, ja joista syntyi kaikkiaan myyntivoittoa yhteensä 9,7 milj. euroa. Myyntivoittoennustetta pienentää joiden-kin suunniteltujen kauppojen siirtyminen vuodelle 2017 (muun muassa Kaukajärven liikekeskuksen tonttikauppa, jonka arvioitu myyntivoitto oli 2,0 milj. euroa).

Yleisten alueiden investointeihin liitty-vän suunnittelun 0,6 milj. euron alitus joh-tui pääosin siitä, että Raitiotiehankkeen al-lianssiin kuuluvat suunnittelukustannukset jäivät suunniteltua pienemmiksi. Toisaalta ylitystä aiheutti ulkoa tilattava investointi-suunnittelu, johon pääasiallisena syynä oli raitiotien suunnitteluun liittyvien (ei alli-anssiin kuuluvien) suunnitteluhankkeiden laskutuksen (muun muassa Hämeenkatu) suuruus. Raitiotiehankkeen rahoitusosuu-det alittivat talousarvion 0,5 milj. euroa.



Kaupunkiympäristön rakentaminen ja ylläpito

Palvelukokonaisuuden tehtäviä ovat katu-jen, puistojen ja yleisten alueiden raken-nuttaminen, niiden ylläpidon ohjelmointi ja järjestäminen, satamatoiminta, liiken-teen hallinta.

Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutoksetToiminnan painopisteenä oli uusien kau-pungin kasvua ja strategiaa tukevien lii-kenneväylien ja yleisten alueiden raken-nusinvestointien toteuttaminen. Lisäksi toteutettiin useita omaisuuden kunnon säi-lyttämisen kannalta tärkeitä ylläpitoinves-tointeja. Alueiden ylläpidossa painopiste oli alueiden käytettävyyden varmistamisessa. Tyytyväisyys yleisten alueiden hoitoon heik-keni hieman. Varsinkin talvihoidon osalta tyytyväisyys heikkeni. Katujen rakenteelli-sen kunnon havaittiin arviointien ja mitta-uksien perusteella hieman parantuneen ja puistojen heikentyneen. Siltojen kunto on peruskorjausohjelman toteuttamisen ansi-osta kääntymässä parempaan.

Palvelukokonaisuuden talousPalvelukokonaisuuden toimintatuotot ylit-tivät 0,4 milj. eurolla muutetun talousarvi-on. Ylitys selittyy pääosin budjetoitua suu-

remmilla pysäköintituloilla (noin 0,4 milj. euroa) sekä vähäisillä budjetoimattomilla tuloilla kuten Katutilavalvonnan takuukor-jauksista saaduilla tuloilla (kaupungin en-siksi maksamat korjauskustannukset pe-ritään aiheuttajalta jälkikäteen). Maan- ja lumenvastaanottotulot puolestaan jäivät yhteensä vajaa 0,2 milj. euroa budjetoitua pienemmiksi.

Palvelukokonaisuuden toimintakulut alittivat vajaa 0,1 milj. euroa muutetun talousarvion. Ylläpidon alueurakoiden toi-mintakulut olivat vajaat 0,2 milj. euroa budjetoitua pienemmät, mikä joutuu vähä-lumisesta talvesta ja siitä johtuvista budje-toitua pienemmistä lumen poisvienneistä aiheutuneista kustannuksista. Ulkovalais-tusverkon energiakustannukset jäivät noin 0,1 milj. euroa ja käyttö- ja kunnossapito-työt vajaat 0,1 milj. euroa budjetoitua pie-nemmiksi. Liikennevaloverkon ylläpito- ja kunnossapitotyöt (muun muassa erilaiset vikakorjaukset) jäivät puolestaan vajaat 0,1 milj. euroa budjetoitua pienemmiksi. Päällyste- ja ajoratamerkintöihin (ylitys vajaat 0,1 milj. euroa) ja erilaisiin liiken-neväylien korjaustöihin (ylitys 0,15 milj. euroa) käytettiin yhteensä noin 0,25 milj. euroa budjetoitua enemmän. Katujen su-

lanapitojärjestelmien kulut olivat vajat 0,1 milj. euroa budjetoitua suuremmat. Py-säköintilaitteiden (kadunvarsipysäköinti) hoidon kustannukset olivat vajaat 0,1 milj. euroa budjetoitua suuremmat. Nämä kulut ovat sidoksissa pysäköintituloihin, jotka tulot olivat noin 0,4 milj. euroa budjetoi-tua suuremmat.

Investoinnit Kaupunginvaltuusto hyväksyi maaliskuun kokouksessaan (KV 14.3.2106 § 50) Keskus-ta -hankkeelle 1,0 milj. euron investointien lisäyksen (0,55 milj. euroa valoviikot - vii-meinen vaihe, 0,25 milj. euroa Tammerkos-ken muurivalaistus, 0,2 milj. euroa Vaprii-kinraitti). Kaupunginvaltuusto hyväksyi kesäkuun kokouksessaan (Kv 13.6.2016 § 95) Rantatunnelihankeen laajuusmuutok-sista aiheutuvan 10 milj. euron lisävaltuu-den. Lisäksi Rantatunnelihankeen vuoden 2016 talousarvioon esitettiin laajuusmuu-toksista johtuen 8,6 milj. euron investoin-tien lisäystä (investointimenojen lisäys 9,0 milj. euroa, rahoitusosuuksien lisäys 0,4 milj. euroa), jonka lisäyksen kaupunginval-tuusto hyväksyi kesäkuun kokouksessaan (Kv 13.6.2016 § 95). Laajuusmuutoksia ovat muun muassa Ratapihankadun pohjois-pään katutyöt, Santalahden ylikulkukäytä-vän rakentaminen, tunnelin ilmanvaihdon parantaminen hyväksyttyyn tiesuunnitel-man ratkaisuun verrattuna, tunnelin laatu-vaatimusten parantaminen turvallisuus- ja ohjausjärjestelmien osalta sekä pilaantu-neiden maiden puhdistamisen määrän ja työmaan ulkopuolelle kuljetettavien maa-ainesten aiheuttamat kustannusylitykset.

Kaupunkiympäristön rakentamisen pal-velukokonaisuuden bruttoinvestoinnit alittivat 11,3 milj. euroa muutetun talous-arvion johtuen rakentamiskohteissa syn-tyvistä säästöistä (muun muassa Ratapi-hankatu, Viinikan liikenneympyrän alue, Tuomiokirkonkadun alue, Ranta-Tampella ja useat muut kohteet). Rahoitusosuudet alittivat 1,7 milj. euroa (Rantaväylän tunne-lin osuus 1,6 milj. euroa), jolloin investoin-tien nettoalitus oli 9,7 milj. euroa, josta Liikenneväylien rakentamisen alitus oli 11,2 milj. euroa ja Viheralueiden rakentamisen ylitys 1,5 milj. euroa.


EroAlkuper. TA 2016

KV:n muu-tokset

Muut muutokset

Toimintatuotot 7 674 7 293 381 7 293 0 0

Toimintakulut -23 573 -23 657 84 -23 657 0 0

Toimintakate -15 899 -16 364 465 -16 364 0 0

PALVELUTILAUKSEN TOTEUTUMINEN, KÄYTTÖTALOUS


Ero

Liikenneväylien rakentaminen ja ylläpito 8 474 8 195 279

Viheralueiden rakentaminen ja ylläpito 5 768 6 275 -507

Liikenteen hallinta 310 326 -16


Liikenneväylien rakentaminen ja ylläpito 5 508 5 797 -289

Viheralueiden rakentaminen ja ylläpito 1 634 1 205 429

Liikenteen hallinta 1 572 1 634 -62


Muut 308 225 83

Yhteensä 23 573 23 657 -84




2,3 milj. euroa. Kanjonin sillan korjaukseen varatut investointirahat alittuivat 0,4 milj. euroa. Useampi muukin suunniteltu kohde (muun muassa Lamminpään alueen katujen peruskorjaukset, Härmälän kaava-alue, Kol-menkulman kaava-alue, Halkoniemen sata-ma-alueen uudistaminen, hulevesijärjestelyt) ei kuitenkaan käynnistynyt tavoitellussa aika-taulussa, jolloin näihin kohteisiin varatut in-vestointirahat alittuivat arviolta noin 2,7 milj. eurolla. Suurimpiin rakentamiskohteisiin va-ratut investointirahat alittuivat noin 10,8 milj. euroa.

Kaupunginvaltuusto päätti, että Höyry-puisto ja Vuolteentori on toteutettava yht. 0,7 milj. euroa, joihin ei oltu budjetissa va-rauduttu. Höyrynpuisto rakennettiin valmiik-si ja Vuolteentorin rakentaminen aloitettiin. Myllysaaren alikulkusillan rakentamisen aika-na on maaperäolosuhteissa todettu vanhoja rakenteita, jotka aiheuttavat merkittäviä li-sätöitä - ja -kustannuksia, arvioitu lisätarve budjettiin 1,0 milj. euroa, mikä jakaantuu vuosille 2016 ja 2017.


EroAlkuper. TA 2016

Muutokset

AINEETTOMAT HYÖDYKKEET -21 637 -17 300 -4 337 -9 700 -7 600

Muut pitkävaikutteiset menot -21 637 -17 300 -4 337 -9 700 -7 600Rantaväylän tunneli, valtiolle luovutettava osuus -21 637 -17 300 -4 337 -9 700 -7 600


Kiinteät rakenteet ja laitteet -14 480 -50 265 35 785 -49 265 -1 000Kadut, tiet, torit ja puistot -9 192 -25 595 16 403 -25 595 0Sillat, laiturit ja uimalat -1 317 -8 620 7 303 -8 620 0Viemäriverkko 0 0 0 0 0Sähköjohdot, muuntoasemat, ulkovalaistuslaitteet -540 -1 800 1 260 -1 800 0

Liikenteen ohjauslaitteet -480 -1 300 820 -1 300 0

Muut kiinteät koneet 0 0 0 0 0HankkeetKeskusta 0 -8 600 8 600 -7 600 -1 000Vuores -425 -4 350 3 925 -4 350 0Rantaväylän tunneli -2 526 0 -2 526 0 0

Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat -27 828 -7 700 -20 128 -6 300 -1 400Rantaväylän tunneli, kaupungille tulevat kiinteät rakenteet ja laitteet

0 -7 700 7 700 -6 300 -1 400

Keskusta -5 332 0 -5 332 0 0Vuores -3 479 0 -3 479 0 0Muut -19 017 0 -19 017 0 0


Rahoitusosuudet 1 034 2 700 -1 666 2 300 400Vuores-hanke 0 200 -200 200 0Rantaväylän tunneli 900 2 500 -1 600 2 100 400Muut 134 0 134 0 0


INVESTOINNIT


Ero

Liikenneväylien rakentaminen ja ylläpito 12 771 12 475 296

Viheralueiden rakentaminen ja ylläpito 4 398 3 540 858

Liikenteen hallinta 0 0

Oma tuotanto yhteensä 17 170 16 015 1 155

Liikenneväylien rakentaminen ja ylläpito 43 839 57 040 -13 201

Viheralueiden rakentaminen ja ylläpito 1 556 910 646

Liikenteen hallinta 1 380 1 300 80


Yhteensä 63 945 75 265 -11 320

PALVELUTILAUKSEN TOTEUTUMINEN, INVESTOINNIT

Tammelan kaava-alueen uudistamisessa varauduttiin Ratapihankadun rakentamiseen, mikä toteutetaankin rantatunnelin yhteydes-sä. Tähän kohteeseen varattu investointiraha alittui 2,6 milj. euroa. Viinikan liikenneym-pyrän uudistumista ei pystytty aloittamaan sillä aikataululla, että Viinikan siltaa sekä Viinikan alikulkukäytävää olisi pystytty alkaa rakentamaan vuonna 2016. Näihin kohteisiin

varatut investointirahat alittuivat 1,5 milj. euroa. Tuomiokirkonkadun rakentaminen välillä Hämeenkatu - Verkatehtaankatu siir-tyi vuodelle 2017, jolloin tähän kohteeseen varatut investointirahat alittuivat 1,0 milj. euroa. Ranta-Tampellassa Verstaansiltaa ja Kiiskistensaarten puistoa ei päästy aloit-tamaan vuonna 2016 ja näihin kohteisiin varatut investointirahat alittuivat yhteensä



Joukkoliikenne

Joukkoliikenteen palvelukokonaisuuden tehtävänä on järjestää joukkoliikenne Tampereen kaupunkiseudulla yhteistoi-mintana kaupunkiseudun kuntien kanssa sekä toimia EU:n palvelusopimusasetuk-sen sekä kansallisen joukkoliikennelain mukaisena paikallisena toimivaltaisena viranomaisena Kangasalan, Lempäälän, Nokian, Oriveden, Pirkkalan, Tampereen, Vesilahden ja Ylöjärven kuntien muodos-tamalla alueella. Joukkoliikenne määrittää joukkoliikenteen palvelutason ja hankkii tarvittavat palvelut tuottajilta sekä vastaa tariffijärjestelmästä ja kantaa lipputulo-riskin. Palvelukokonaisuus sisältää myös joukkoliikenteen tukipalvelut ja on muka-na koordinoimassa muita kaupungin hen-kilöliikenteen palveluja.

Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutoksetTampereen kaupunkiseudulla Pirkkalassa, Lempäälässä, Vesilahdella, Kangasalla ja Nokialla 30.6.2014 toteutettu joukkolii-kenteen järjestämistavan muutos toteu-tui Ylöjärven joukkoliikennepalveluiden osalta vastaavasti 6.6.2016 alkaen. Sa-massa yhteydessä otettiin käyttöön koko kaupunkiseudun kattava uusi yhtenäinen, vyöhykkeisiin perustuva lippu- ja tariffijär-jestelmä. Tariffijärjestelmä otettiin käyt-töön myös Orivedellä, vaikka siellä joukko-liikenteen muutoksen siirtymäaika jatkuu vielä 2017 loppuun asti.

Kesän 2016 järjestämistavan muutoksen yhteydessä uudistettiin Ylöjärven suunnan linjastorakenne. Muualla kaupunkiseudul-

la linjastomuutokset olivat pienehköjä. Tampereella lisättiin tarjontaa Hervannan suuntaan suuren kysynnän johdosta ja Tesomalle päättyvää liikennettä yhdistettiin Nokian sisäiseen liikenteeseen ja näin muo-dostettiin uusi vaihdoton yhteys Nokialta Tesoman kautta Tampereen keskustaan.

Kesäliikennekauden 2016 alussa toteu-tettu lippu- ja tariffijärjestelmän uudistus oli suuri ja sen tavoitteena oli kasvattaa se-kä helpottaa joukkoliikenteen käyttöä seu-dulla. Joukkoliikenteen matkustajamäärät olivatkin uudistuksen jälkeen syksyllä 2016 noin 7 prosenttia suurempia kuin vuotta aikaisemmin, kun otetaan huomioon jär-jestämisalueen laajeneminen Ylöjärvellä. Kasvua on ollut sekä Tampereen kantakau-pungissa että erityisesti edullisemman hin-noittelun johdosta kehyskunnissa. Uuden järjestelmän käyttöönotto sujui myös tek-nisesti hyvin ilman merkittäviä ongelmia.

Joukkoliikenteen lippujen hintoja koro-tettiin 1.1.2016 alkaen noin 2 prosenttia. Ko-rotus kohdistettiin kaikkiin lipputuotteisiin. Joukkoliikenteen hoidon kustannustaso nousi vuoden 2016 aikana 2,6 prosenttia.

Kaupunkistrategian valtuustokauden tavoitteena on kasvattaa joukkoliikenteen kulkumuoto-osuus nykyisestä 19 prosen-tista 22 prosenttiin, mikä edellyttäisi keski-määrin 3-4 prosentin vuosittaista kasvua. Sitovaksi tavoitteeksi vuodelle 2016 ase-tettiin 2 prosentin kasvu matkustajamää-rissä ja talousarviovuonna 2016 matkus-tajamäärä kasvoi koko kaupunkiseudulla 6,6 prosenttia. Kyseinen kasvuprosentti sisältää alueen laajentumisen Ylöjärvelle. Vuoteen 2015 vertailukelpoinen kasvupro-sentti vuoden 2016 osalta oli hieman yli 5 prosenttia.

Palvelukokonaisuuden talous Toimintatuotot ylittivät noin 1,5 milj. eu-rolla muutetun talousarvion. Tuottojen yli-tyksestä 0,9 milj. euroa johtui ennakoitua suuremmasta käyttökorvausliikenteen to-teutumasta sekä seutulipputuotteen käy-töstä, joka näkyi myös vastaavan suuruise-na kulujen kasvuna. Tuottojen ylityksestä 0,4 milj. euroa johtui selvästi ennakoitua suuremmasta syyskauden matkustajamää-rästä. Myös saatu valtiontuki ylitti 0,2 milj. eurolla muutetun talousarvion.


Ero

Sopimusliikenne 26 991 26 588 403


Sopimusliikenne 28 419 27 594 825

Tukipalvelut 2 533 2 080 453

Muu tuotanto yhteensä 30 951 29 674 1 277

Yhteensä 57 943 56 262 1 681



EroAlkuper. TA 2016

KV:n muu-tokset

Muut muutokset

Toimintatuotot 45 765 44 265 1 500 44 265 0 0

Toimintakulut -57 943 -56 262 -1 681 -56 262 0 0

Toimintakate -12 178 -11 997 -181 -11 997 0 0


Sopijakuntien maksuosuudet (1000 euroa)

TP 2016Muutettu TA

2016

Kunta € / asukas Maksuosuus € / asukas

Kangasala 471 15,39 375 12,31

Lempäälä 279 12,39 312 14,03

Nokia 618 18,64 405 12,33

Orivesi 71 7,50 77 8,04

Pirkkala 543 28,73 514 27,50

Vesilahti 70 15,50 123 27,38

Ylöjärvi 659 20,14 655 20,30

Yhteensä 2 711 17,86 2 461 16,34

Tampere 12 178 54,10 11 997 53,80




Pelastustoimi

Pelastustoimen palvelukokonaisuuteen kuuluvat maksuosuus Pirkanmaan pelas-tuslaitokselle ja poikkeusolojen johtotilo-jen ylläpito. Palvelukokonaisuus kuuluu yhdyskuntalautakunnan alaisuuteen.

Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutoksetPirkanmaan pelastuslaitos huolehtii Pir-kanmaan alueen 22 kunnan pelastustoi-mesta. Pirkanmaan kunnat rahoittavat pe-lastustoimintaa asukaslukujen suhteessa. Vuonna 2016 Tampereen kaupungin osuus pelastuslaitoksen kustannuksista oli 44,3

prosenttia (15,1 milj. euroa). Koko Pir-kanmaan maksuosuus oli 34,1 milj. euroa (vuonna 2015: 33,9 milj. euroa) ja asukas-kohtainen maksuosuus oli 66,98 euroa, pysyen lähes edellisen vuoden tasolla.

Tampereen maksuosuus kohdis-tuu kaupunkiympäristön kehittämisen ydinprosessin pelastustoimen palvelu-kokonaisuudelle. Pelastustoimen pal-velukokonaisuus sisältää kaupungin maksuosuuden lisäksi Tampereen maksu-osuutta vastaavat eläkemenoperusteiset maksut sekä poikkeusolojen johtotilojen kulut.

Palvelukokonaisuuden talousPalvelukokonaisuuden toimintakulut toteu-tuivat 1,2 milj. euroa muutettua talousarvi-ota pienempinä johtuen Pirkanmaan pelas-tuslaitoksen maksuosuuden palautuksesta, joka Tampereen osalta oli vajaat 0,7 milj. euroa. Pirkanmaan pelastuslaitoksen hen-kilöstökulut ja vuokrakulut toteutuivat ar-vioitua pienempinä. Lisäksi eläkemenope-rusteiset maksut toteutuivat 0,5 milj. euroa arvioitua pienempinä. Eläkemenoperustei-set maksut maksettiin suoraan pelastus-toimen palvelukokonaisuudelta. Poikkeus-olojen johtotilojen ylläpito toteutui lähes talousarvion mukaisesti.


EroAlkuper. TA 2016

KV:n muu-tokset

Muut muutokset


Toimintakulut -15 966 -17 157 1 191 -17 157 0 0

Toimintakate -15 966 -17 157 1 191 -17 157 0 0

Toimintakulut ylittivät 1,7 milj. eurolla muutetun talousarvion. Kulujen ylityksestä 0,9 milj. euroa johtui liikenteen ennakoi-tua suuremmasta käyttökorvausliikenteen toteumasta ja seutulipputuotteen käytös-tä, jotka kasvattivat myös tuloja vastaavas-ti. Liikenteen ostot ylittyivät noin 0,6 milj. euroa johtuen vuoden aikana tehdyistä reagoinneista kasvaneeseen kysyntään

sekä yleisestä kustannustason noususta. Vuoden 2016 talousarvio oli suunniteltu 1,5 prosentin kasvulle. Liikenteen palvelu-sopimuksiin sisällytetty kustannusindeksi nousi vuoden 2016 aikana 2,6 prosenttia. Kesän tariffiuudistuksen sekä linjastouu-distuksen toteutukseen liittyvät suunnit-telu-, markkinointi-, tiedotus- ja pysäkki-töiden kulut ylittyivät noin 0,2 milj. euroa.

Toimintakate oli 12,2 milj. euroa toteutuen 0,2 milj. euroa muutettua talousarviota heikompana. Toimintakate kertoo Tam-pereen kaupungin osuuden seudullisen joukkoliikenteen järjestämiskustannuksis-ta. Muiden kuntien maksuosuudet olivat yhteensä 2,7 milj. euroa. Valtiontukea to-teutui noin 2,4 milj. euroa.


Tuottajaosan toteutuminen


Hyvinvointipalvelut


HyvinvointipalvelutHyvinvointipalveluja tuotettiin vuonna 2016 kuudella tuotantoalueella. Sosiaali- ja terveyspalveluja tuotettiin avopalvelujen, kotihoito ja asumispalvelujen sekä sairaa-la- ja kuntoutuspalvelujen tuotantoalueil-la. Sivistyspalveluja tuottivat varhaiskasva-tus ja perusopetus, toisen asteen koulutus sekä kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut.

Olennaiset tapahtumat tilikaudelta Sopimusohjauksen mukaisesti tilaaja ja tuottaja sopivat toimintavuoden aikana palvelusopimuksilla tuotettavista palve-luista, niiden määristä, hinnoista ja laa-dusta. Sopimuksilla pyrittiin turvaamaan asianmukainen palvelutuotanto hyvin-vointipalveluissa.

Tampereen kaupungin uuden toimin-tamallin valmistelu jatkui vuonna 2016. Keskeistä oli valmistautuminen sisäises-tä tilaaja–tuottaja-mallista luopumiseen sekä uusien palvelualueiden toiminnan käynnistämiseen vuoden 2017 alusta al-kaen. Hyvinvoinnin palvelualue koostuu neljästä palveluryhmästä: sairaala- ja kun-toutuspalvelut, avo-ja asumispalvelut, kas-vatus- ja opetuspalvelut sekä kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut. Toisen asteen koulutus sijoittuu osaksi Elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualuetta. Hyvinvointipalvelujen tuo-tantoalueiden lakkaamisen myötä myös niitä ohjanneiden johtokuntien toiminta lakkasi vuoden vaihteessa.

Tampereen kaupungin palvelumallityö eteni vaiheittaisen suunnitelman mukaan vuonna 2016. Tulevaisuuden palvelumal-lissa väestömäärän ja palvelutarpeiden kasvuun vastaaminen edellyttää hyvin-vointipalvelujen ja palveluverkon sekä sähköisten palvelujen ja asioinnin saman-aikaista, kokonaisvaltaista tarkastelua ja kehittämistä. Sote- ja maakuntauudistuk-sen eteneminen ja vaikutukset huomioitiin toimintamallin uudistuksessa ja palvelu-tuotannon kehittämisessä.

Avopalveluissa tuottavuutta pyrittiin parantamaan uudistamalla palvelura-kenteita, kehittämällä toimintatapoja ja edistämällä digitalisaatiota muun muassa lisäämällä sähköistä asiointia. Kotihoito ja asumispalveluissa palveluiden piirissä

HYVINVOINTIPALVELUJEN TUOTANTOALUEIDEN TOIMINNAN TAVOITTEET

Kortti Sitova toiminnan tavoite 2016 Toteuma

Avopalvelut

1 Tuottavuus on parantunut +

2 Työhyvinvointi on parantunut erityisesti johtamiskulttuuria parantamalla -

3Henkilöstön mahdollisuuksia osallistua oman työn, sisäisen toiminnan ja palvelujen kehittämisessä on parannettu

+

4Palvelukohtaiset tavoitteet sähköisen ajanvarauksen laajenemisesta ovat toteutuneet

-

5Avopalvelujen toimintaa ja organisaation uudistamista koskeva kehittämi-nen on toteutettu projektisuunnitelman mukaisesti

+

Kotihoito ja asumispalvelut

6 Tuottavuus on parantunut erityisesti digitalisaatiota hyödyntämällä +

7 Työhyvinvointi on parantunut erityisesti johtamiskulttuuria parantamalla +


+/-

9

Ikäihmisten palvelurakennemuutos etenee: Kotihoidon ja asumispalvelujen asiakkaat saavat sairaanhoidollisia palveluja muualla kuin sairaalaympäris-tössä ja perinteisiä kotihoidon käyntejä korvataan asiakkaan yhteisöllisyyttä tukevilla palveluilla. Ikäihmisten palveluketjua ja -prosessia kehitetään kokonaisuutena asiakkaan näkökulmasta yhdessä muiden tuotantoalueiden ja toimijoiden kanssa.

+

Sairaala- ja kuntoutuspalvelut

10 Tuottavuus on parantunut erityisesti digitalisaatiota hyödyntämällä -



+

13Työnjakoa on kehitetty tuotantoalueen ja sairaanhoitopiirin, avopalvelujen toimenpide- ja konsultaatioyksikön sekä kotihoito- ja asumispalvelujen välillä

+

Varhaiskasvatus ja perusopetus

14 Tuottavuus on parantunut digitalisaatiota hyödyntämällä -

15 Työhyvinvointi on parantunut tai säilynyt ennallaan -


-





+/-

20Prosessien sujuvuus on parantunut, päätöksenteko nopeutunut ja organi-saatiokulttuuri vahvistunut toimintaa ja organisaatiota uudistamalla

+/-


21 Tuottavuus on parantunut erityisesti digitalisaatiota edistämällä -



+

24Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen toimintaa on uudistettu lisäämällä tuotan-toaluetasoisia ja kumppanuuteen perustuvia toimintoja ja palveluita

+

Hyvinvointipalvelut



EroAlkuper. TA 2016

Muutok-set

Avopalvelut -1 425 2 800 -4 225 2 800 0

Kotihoito ja asumispalvelut -186 1 700 -1 886 1 700 0

Sairaala- ja kuntoutuspalvelut 4 525 2 500 2 025 2 500 0Varhaiskasvatus ja perusopetus -2 725 0 -2 725 0 0Toisen asteen koulutus 3 768 0 3 768 0 0Kultturi- ja vapaa-aikapalvelut 814 0 814 0 0Yhteensä 4 771 7 000 -2 229 7 000 0

olevien asiakkaiden kasvaneisiin hoidon tarpeisiin pyrittiin vastaamaan toiminta-tapoja uudistamalla sekä resurssien te-hokkaammalla ja järkevämmällä käytöllä. Sairaala- ja kuntoutuspalveluissa pyrittiin muun muassa tehostamaan toimintaa ke-hittämällä tuotantoprosesseja asiakasläh-töisesti, sujuvoittamalla hoitoketjuja ja lisäämällä sähköisten palvelujen käyttöä. Varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa jatkettiin toiminnan tehostamista laajem-pia johtamiskokonaisuuksia muodosta-malla. Keskeisimmät kehittämishankkeet olivat hoitoaikaperusteisen varhaiskasva-tuksen pilotin käynnistäminen, kielirikas-teisen varhaiskasvatuksen ja perusope-tuksen kehittäminen sekä liikkumiseen kannustaminen kaikissa toiminnoissa. Ammatillisen koulutuksen organisoitu-mista ja siihen liittyvää koko toisen asteen koulutuksen hallinnon ja tukipalvelujen

prosessien kehittämistä jatkettiin. Pormes-tarin asettaman ohjausryhmän selvitystyö Toisen asteen koulutuksesta päättyi tou-kokuun alussa ja sen perusteella käynnis-tettiin tarvittavat kehittämistoimenpiteet. Kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluissa palve-lujen tuottamiseksi kehitettiin ja tehtiin yhteistyötä eri yksiköiden ja järjestöjen kanssa. Automatisointia sekä itsepalvelua lisättiin muun muassa kirjastopalveluissa.

Hyvinvointipalvelujen henkilöstömäärä oli 31.12.2016 yhteensä 11 659. Henkilös-tökulujen osuus toimintakuluista oli 62 prosenttia. Henkilöstökulut kasvoivat 0,8 prosenttia vuoden 2015 tilinpäätökseen verrattuna.

Toiminnan tavoitteiden toteutuminenVuonna 2016 jokaiselle hyvinvointipalve-lujen tuotantoalueelle asetettiin toimin-

nan tavoitteet koskien työhyvinvoinnin, henkilöstön osallistumismahdollisuuksi-en ja tuottavuuden paranemista. Lisäksi asetettiin muita tuotantoaluekohtaisia tavoitteita. Tilinpäätöksessä arvioidaan tuotantoalueiden tavoitteiden toteutu-mista. Tuotantoalueiden raportoitavista 24 tavoitteesta 13 toteutui suunnitellusti, 3 toteutui osittain ja 8 ei toteutunut.

Avopalvelujen viidestä toiminnan ta-voitteesta kolme toteutui suunnitellulla ta-valla ja kaksi jäi toteutumatta. Tuottavuus parani tavoitteen mukaisesti. Henkilöstön mahdollisuudet osallistua oman työn, si-säisen toiminnan ja palvelujen kehittämi-seen lisääntyivät Kunta 10-tutkimuksella mitattuina. Työhyvinvointimatriisilla mi-tattuna työhyvinvointi kokonaisuudes-saan heikkeni, johtuen tapaturmatiheyden ja varhe-maksujen kasvusta. Matriisin Kunta10-mittarit kuitenkin paranivat tai pysyivät edellisen mittauksen tasolla. Avo-palvelujen toiminnan ja organisaation sel-vitys- ja kehittämistyö eteni suunnitellusti. Sähköinen ajanvaraus lisääntyi vuoden aikana, mutta asetetuista tavoitetasoista jäätiin kaikissa palveluissa.

Kotihoito- ja asumispalveluille asete-tuista neljästä toiminnan tavoitteesta kol-me toteutui suunnitellusti ja yksi toteutui osittain. Tuottavuus parani sekä tuotta-vuusmuutoksella että kotihoidon välittö-män asiakastyön osuudella mitattuina. Myös työhyvinvointi kehittyi positiiviseen suuntaan sekä työhyvinvointimatriisin että tehdyn itsearvioinnin tulosten perusteella. Kunta 10 -tutkimuksen mukaan henkilös-tön mahdollisuudet osallistua oman työn, sisäisen toiminnan ja palvelujen kehittä-miseen paranivat tai pysyivät edellisen mittauksen tasolla. Ikäihmisten palvelura-kennemuutos eteni suunnitellulla tavalla.

Sairaala- ja kuntoutuspalvelujen neljäs-tä toiminnan tavoitteesta kolme toteutui ja yksi jäi toteutumatta. Toiminnan tuot-tavuus laski kuluneena vuonna. Tuotan-toalueella on kuitenkin lisätty digitalisaa-tion hyödyntämistä. Työhyvinvointi parani työhyvinvointimatriisilla mitattuna. Kunta 10 -tutkimuksen mukaan myös henkilös-tön mahdollisuudet osallistua oman työn, sisäisen toiminnan ja palvelujen kehittä-miseen paranivat. Ikäihmisten palvelura-kennemuutokseen liittyen työnjakoa kehi-

INVESTOINNIT


EroAlkuper. TA 2016

Muutok-set

AvopalvelutInvestoinnit -1 483 -1 827 344 -1 827 0Kotihoito ja asumispalvelutInvestoinnit -35 -510 475 -510 0Sairaala- ja kuntoutuspalvelutInvestoinnit -1 492 -1 891 399 -1 891 0Pysyvien vast. luovutustulot 1 967 0 1 967 0 0Varhaiskasvatus ja perusopetusInvestoinnit -1 424 -2 670 1 246 -2 670 0Toisen asteen koulutusInvestoinnit -2 310 -4 140 1 830 -4 030 -110Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut Investoinnit -6 453 -8 827 2 374 -6 635 -2 192Rahoitusosuudet 0 500 -500 0 500Hyvinvointipalvelut yhteensä Investoinnit -13 197 -19 865 6 668 -17 053 -2 302Rahoitusosuudet 0 500 -500 0 500Pys. vast. luovutustulot 1 967 0 1 967 0 0

TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄN TOTEUTUMINEN

Hyvinvointipalvelut


tettiin sairaala- ja kuntoutuspalvelujen ja sairaanhoitopiirin, avopalvelujen, toimen-pide- ja konsultaatioyksikön sekä kotihoi-toja asumispalvelujen välillä.

Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen kolmesta toiminnan tavoitteesta kaikki jäivät toteutumatta. Toiminnan tuottavuus laski kuluneena vuonna. Tuotantoalueella on kuitenkin lisätty digitalisaation hyö-dyntämistä. Työhyvinvointi heikentyi työ-hyvinvointimatriisilla mitattuna, johtuen tapaturmatiheyden kasvusta sekä varhe-maksujen ja sairauspoissaolojen hienoi-sesta lisääntymisestä. Matriisin Kunta10-mittareissa henkilöstön kokemukset työaikojen hallinnasta ovat kuitenkin pa-rantuneet. Kunta 10 -tutkimuksen mukaan henkilöstön mahdollisuudet osallistua oman työn, sisäisen toiminnan ja palvelu-jen kehittämiseen pysyivät ennallaan, kun tavoitteena oli niiden paraneminen.

Toisen asteen koulutuksen neljästä ra-portoitavasta tavoitteesta kaksi toteutui ja kaksi toteutui osittain. Tuottavuus parani tavoitteen mukaisesti. Työhyvinvointimat-riisin kokonaistulos parani varhe-maksu-jen laskun sekä kaikkien Kunta10-tulosten parantumisen myötä. Kunta10-tutkimuk-sen tulos henkilöstön vaikutusmahdol-lisuuksista on laskenut, mutta tulos on korkeampi kuin kaupunkitasolla. Esimies-työtä on kehitetty systemaattisesti, mm. esimiehet ovat harjoitelleet palautteen an-tamista ja tiimivastaaville on käynnistetty lähiesimiestyön koulutus. Lean-kahviloi-den ja tapahtumien avulla on syvennetty henkilöstön Lean-ajattelua. Toisen asteen koulutuksen toukokuussa 2016 hyväksyt-ty kilpailukykysuunnitelma sisältää suun-nitelman talouden sopeuttamisesta sekä selvityksen yhtiön perustamisesta, jos toi-mitaan kilpailluilla markkinoilla. Toimen-piteillä tavoitellaan 10,9 milj. € säästöjä sekä 0,5 milj. € tulonlisäystä. Koulutuksen päätöksentekoa on sujuvoitettu mm. siir-tämällä päätösvaltaa lähemmäksi opiskeli-jarajapintaa.

Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen nel-jästä toiminnan tavoitteesta kaksi toteu-tui suunnitellusti ja kaksi jäi toteutumat-ta. Toiminnan tuottavuus laski kuluneena vuonna. Tuotantoalueella on kuitenkin li-sätty digitalisaation hyödyntämistä. Työhy-vinvointi heikkeni työhyvinvointimatriisilla

mitattuna, johtuen tapaturmatiheyden ja varhe-maksujen lisääntymisestä. Kunta10-mittareiden osalta henkilöstön kokemuk-set innovatiivisuudesta ja päätöksenteon oikeudenmukaisuudesta paranivat. Myös henkilöstön mahdollisuudet osallistua oman työn, sisäisen toiminnan ja palvelu-jen kehittämiseen lisääntyivät. Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen toimintaa uudistet-tiin tavoitteen mukaisesti lisäämällä tuo-tantoaluetasoisia ja kumppanuuteen pe-rustuvia toimintoja ja palveluita.

Tuloslaskelma ja tuloslaskelman analysointi Hyvinvointipalvelujen taseyksiköiden ta-lousarvio on sitova tilikauden ylijäämän ja investointien bruttomenojen osalta. Ti-likauden ylijäämä oli 2,2 milj. euroa vuosi-suunnitelmaa heikompi. Tilikauden tulosta paransi toimintatuottojen 10,1 milj. euron ylitys ja pääomakustannuksen 2,6 milj. eu-ron sekä poistojen 1,8 milj. euron alitukset. Tilikauden tulosta heikensi toimintakulu-jen 17,0 milj. euron ylitys. Kilpailukykyso-pimukseen perustuvan lomarahojen leik-kauksen vaikutus henkilöstömenoihin oli noin 4,9 milj. euroa.

Tilikauden ylijäämä toteutui vuosi-suunnitelmaa heikompana avopalvelujen (-4,2 milj. euroa), varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen (-2,7 milj. euroa) ja koti-hoito- ja asumispalvelujen (-1,9 milj. eu-roa) tuotantoalueilla. Tilikauden ylijäämä ylitti vuosisuunnitelman toisen asteen koulutuksen (3,8 milj. euroa), sairaala- ja kuntoutuspalvelujen (2,0 milj. euroa) se-kä kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen (0,8 milj. euroa) tuotantoalueilla. Avopalvelu-jen vuosisuunnitelmaa heikompi tulos joh-tui pääosin siitä, ettei vuosisuunnitelman mahdollistamalla henkilöstöresursoinnilla pystytty vastaamaan palvelusopimuksen ja lainsäädännön vaateisiin. Kun lisäksi asiakasmäärän ja hoitokustannusten kas-vusta johtuen lääke- ja hoitotarvikekulut ja laboratoriopalvelujen ostot ylittyivät, ei asetettua tehostamistavoitetta saavutet-tu. Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen vuosisuunnitelmaa heikompi tulos johtui pääosin kasvaneesta palvelutarpeesta. Päivähoitotoiminnan laajentumisesta ja oppilasmäärän kasvusta johtuen palve-lujen ostot kasvoivat. Lisäksi perusope-

tuksen henkilöstökulut ylittyivät, koska vuosisuunnitelmassa ei pystytty varautu-maan riittävästi oppilasmäärän kasvuun, vieraskielisten oppilaiden opetukseen eikä sijais- ja eläkevakuutuskuluihin. Kotihoito ja asumispalvelujen vuosisuunnitelmaa heikompi tulos johtui pääosin vaikeudes-ta saavuttaa asetetut tehostamistavoitteet henkilöstökuluissa. Edellisvuosien toteu-tumiin nähden niukka talousarvio sekä säännöllisen kotihoidon asiakastuntien suuri kasvu kasvattivat henkilöstökulujen ylitystä, lisäksi tehostetun palveluasumi-sen asiakaskunnan hoitoisuus vaati palve-lusopimusta suuremman hoitohenkilöstön mitoituksen.

Investoinnit ja niiden analysointiTilikauden investoinnit olivat vuonna 2016 (2015) yhteensä 13,2 milj. euroa (9,0 milj. euroa) ja toteutuivat kaupunginvaltuuston tekemät 2,3 milj. euron (1,4 milj. euron) muutokset huomioiden 6,7 milj. euroa alle (4,0 milj. euroa) talousarvion. Kaupungin-valtuuston tekemistä muutoksista suurim-mat lisäykset kohdistuivat liikuntapalvelu-jen investointimenoihin.

Investointimenot alittuivat kaikilla hy-vinvointipalvelujen tuotantoalueilla. Kult-tuuri- ja vapaa-aikapalveluissa investoin-nit alittuivat 2,4 milj. euroa, jossa suurin yksittäinen erä oli Sorsapuiston tekojäästä säästynyt 1,3 milj. euroa. Säästö johtuu hankinnan viivästymisestä markkinaoi-keuskäsittelyn vuoksi. Hanketasolla sito-vat investoinnit alittuivat 2,0 milj. eurolla, jossa suurimmat alitukset olivat Sorsapuis-ton tekojäästä säästyneet 1,3 milj. euroa sekä Ratinan peruskorjauksesta säästy-nyt 0,5 milj. euroa. Toisen asteen koulu-tuksessa investoinnit alittuivat 1,8 milj. euroa, koska investointisuunnitelmaan sisältyneitä hankintoja toteutettiin käyttö-taloushankintoina ja Tredun Santalahden toimipisteen hanketasolla sitova ensiker-taisen kalustamisen investointi alittui 1,5 milj. euroa. Varhaiskasvatuksen ja perus-opetuksen investoinnit alittuivat 1,2 milj. euroa, koska kiinteiden rakenteiden ja lait-teiden hankinnat piharakenteiden osalta eivät toteutuneet ja hanketasolla sitovat ensikertaisen kalustamisen investoinnit alittuivat 0,8 milj. euroa. Varhaiskasva-tuksen kaikki ensikertaisen kalustamisen

Hyvinvointipalvelut


hankkeet sekä väistö- ja lisätilojen varus-tamistarpeet eivät toteutuneet ja perus-opetuksessa Tampereen kansainvälisen koulun sekä erityiskoulujen ensikertaisen kalustamisen hankkeet eivät toteutuneet. Kotihoito ja asumispalveluissa investoinnit alittuivat 0,5 milj. euroa johtuen pääosin Pohjolankadun päiväkeskuksen ja tehoste-tun palveluasumisen hanketasolla sitovien

ensikertaisen kalustamisen investointien alituksista 0,3 milj. eurolla. Avopalveluis-sa investoinnit alittuivat 0,3 milj. euroa johtuen pääosin hanketasolla sitovien ensikertaisen kalustamisen investointime-nojen alituksista. Sairaala- ja kuntoutus-palveluissa investoinnit alittuivat 0,4 milj. euroa, koska osa Hatanpään aluepalvelu-jen investoinneista ei toteutunut ja han-

ketasolla sitova Hatanpään sairaalan en-sikertaisen kalustamisen investointi alittui 0,2 milj. euroa peruskorjauksen ja laajen-nuksen viivästymisestä johtuen. Pysyvien vastaavien luovutustuloja toteutui Sairaala ja kuntoutuspalveluissa yhteensä 2,0 milj. euroa johtuen kuvantamisen ja urologian liiketoimintakaupoista ja kiinteistöhuollon toiminnan siirtymisestä Tilakeskukselle.


EroAlkuper. TA 2016

Muu-tokset

AvopalvelutKoneet ja kalusto/muut laitteet ja kalusteetKehitysvammaisten avopalveluyksikkö Vuorenkilven ensik. kalustaminen -12 -20 8 0 -20Perhetukikeskusten ensikertainen kalustaminen (LAPA) -274 -200 -74 -200 0Avohuollon osastojen ensikertainen kalustaminen (LAPA) 0 -50 50 -50 0Lasten ja perheiden talon ensikertainen kalustaminen (LAPA) -6 -50 44 -50 0Kehitysvammaisten avopalveluyksikkö Metsätähden ensikertainen kalustaminen (APA) -19 -35 16 -55 20Koillisen alueen hyvinvointikeskuksen neuvolan ensikertainen kalustaminen (LNTP) -92 -100 8 -100 0

Lielahden ja Härmälän kouluterveydenhuoltotilojen ensikertainen kalustaminen (LNTP) -17 -60 43 -60 0

Tammelan, Pellervon, Hatanpään neuvoloiden ensikertainen kalustaminen (LNTP) -45 -70 25 -70 0Santalahdenkadun opiskeluterveydenhuollon ensikertainen kalustaminen (LNTP) -47 -70 23 -70 0Klassillisen lukion terveydenhuoltotilojen ensikertainen kalustaminen (LNTP) -11 -30 19 -30 0Hervannan neuvolan ensikertainen kalustaminen (LNTP) -117 -150 33 -150 0Hervannan neuvolan puheterapian tilojen ensikertainen kalustaminen (LNTP) -11 -16 5 -16 0FISTA:n kouluterveydenhuoltotilojen ensikertainen kalustaminen (LNTP) -19 -30 11 -30 0Vehmaisten koulun kouluterveydenhuoltotilojen ensikertainen kalustaminen (LNTP) -12 -30 18 -30 0Kanta-Sarvis 1:n tilojen ensikertainen kalustaminen (VOT) -99 -150 51 -150 0Hervannan terveysaseman uusittujen tilojen ensikertainen kalustaminen (VOT) -97 -100 3 -100 0Psykiatria- ja päihdekeskuksen ensikertainen kalustaminen (MTPP) -98 -100 2 -100 0Kotihoito ja asumispalvelutKoneet ja kalusto/muut laitteet ja kalusteetPohjolankadun palvelukeskuksen ensikertainen kalustaminen -20 -60 40 -60 0Pohjolankadun päiväkeskuksen ensikertainen kalustaminen 0 -30 30 -30 0Pohjolankadun tehostetun palveluasumisen ensikertainen kalustaminen 0 -250 250 -250 0Sairaala- ja kuntoutuspalvelutKoneet ja kalusto/muut laitteet ja kalusteetHatanpään sairaalan peruskorjauksen ja laajentamisen ensikertainen kalustaminen -744 -880 136 -880 0

HANKETASOLLA SITOVAT INVESTOINNIT

Hyvinvointipalvelut



EroAlkuper. TA 2016

Muu-tokset

Varhaiskasvatus ja perusopetusKoneet ja kalusto/muut laitteet ja kalusteetPäiväkotien ja esiopetustilojen ensikertainen kalustaminen -314 -720 406 -720 0Koulujen ensikertainen kalustaminen -1 001 -1 420 419 -1 420 0Toisen asteen koulutusKoneet ja kalusto/muut laitteet ja kalusteetKlassillinen lukio, ensikertainen kalustaminen (uudelleen budj. vuodelta 2015, KV 14.3.2016, 50 §)

-106 -110 4 0 -110

Pellervo, Sammon keskuslukio 0 -100 100 -100 0Monimuoto-oppimisympäristö, Keidas ensikertainen kalustaminen (Lukiot) -23 -30 7 -30 0Santalahdentien perusparannus, ensikertainen kalustaminen (Tredu) -1 499 -3 000 1 501 -3 000 0Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelutKoneet ja kalusto / muut maa- ja vesirakenteetTesoman palloiluhallin ensikertainen kalustaminen (uudelleen budj. vuodelta 2015, KV 14.3.2016, 50 §)

-138 -135 -3 0 -135

Metson kalustaminen (uudelleen budj. vuodelta 2015, KV 14.3.2016, 50 §) -57 -57 -0 0 -57Sorsapuiston tekojää (uudelleen budj. vuodelta 2015, KV 14.3.2016, 50 §) -171 -1 500 1 329 0 -1 500Ratinan peruskorjaus (uudelleen budj. vuodelta 2015, KV 14.3.2016, 50 §) 0 -500 500 0 -500Metson ensikertainen kalustaminen -334 -400 66 -400 0Linnainmaan kirjaston ensikertainen kalustaminen -245 -300 55 -300 0Koivistonkylän kirjaston ensikertainen kalustaminen -51 -45 -6 -45 0Jääkiekko- ja Nukkemuseon ensikertainen kalustaminen -116 -125 9 -125 0

Muumilaakson/Tre-talon ensikertainen kalustaminen -250 -250 0 -250 0

Kokoelmakeskuksen ensikertaisen kalustamisen loppuun saattaminen -148 -150 2 -150 0

Suomen Pelimuseon ensikertainen kalustaminen -199 -200 1 -200 0

Koilliskeskuksen nuorisotilan ensikertainen kalustaminen -65 -65 0 -65 0

Rahoitusosuudet investointimenoihin

Ratinan peruskorjaus (uudelleen budj. vuodelta 2015, KV 14.3.2016, 50 §) 0 500 -500 0 500

Pirkanmaan pelastuslaitos



TOIMINNAN TAVOITTEET

Olennaiset tapahtumat tilikaudelta ja sen päättymisen jälkeenPirkanmaan pelastuslaitos panosti vuon-na 2016 sote- ja maakuntauudistukseen valmistautumiseen. Maan hallituksen 21.12.2016 tekemän linjauksen mukaan se-kä pelastustoimi että ensihoito tullaan jär-jestämään kaikkien 18 maakunnan toimes-ta. Sisäministeriön toimesta käynnistettiin myös Pirkanmaan pelastustoimea koskeva pelastustoimen kehittämishanke, jonka tarkoituksena on luoda uutta toimintata-paa pelastustoimen sisältöön ja vaikutta-vuuteen. Tämä hanke kestää vuoden 2018 loppuun. Liittyen sote- ja maakuntauudis-tukseen valmistautumiseen Pirkanmaan pelastuslaitos teki toimintaansa koskien nykytilakartoituksen osana pirkanmaalais-ta valmistelutyötä.

Pirkanmaan sairaanhoitopiiri valmis-teli ja päätti uudesta ensihoidon palve-lutasopäätöksestä vuosille 2017 ja 2018. Osana Pirkanmaan pelastuslaitoksen ja Pirkanmaan sairaanhoitopiirin ensihoidon

yhteistoimintaa pelastuslaitoksen ensi-hoidon toiminta-alue laajeni kattamaan myös Vesilahden kunnan ja Akaan ja Ylö-järven kaupunkien alueen. Tämä tarkoitti lisäystä ensihoitoyksiköissä ja henkilös-tössä.

Vuoden 2016 aikana käynnistettiin suun-nitteluprosessit koskien Valkeakosken, Kangasalan ja Ikaalisten uusia paloasemia. Hankkeet toteutetaan Valkeakosken ja Ikaalisten kaupunkien ja Tampereen Palve-lukiinteistöt Oy:n toimesta.

Toiminnan tavoitteiden toteumaPelastuslaitoksen kolmesta toiminnan ta-voitteesta toteutui vuonna 2016 kaksi ja yksi tavoite jäi toteutumatta. Palotarkas-tukset suoritettiin valvontasuunnitelman mukaisesti ja toimintavalmiusaikavaati-mus saavutettiin kaikissa riskiluokissa. Työhyvinvointiin liittyvää tavoitetta ei saavutettu, vaan työhyvinvointimatriisin tulos laski johtuen erityisesti tapaturma-tiheyden ja varhe-maksujen kasvusta.

Olennaiset poikkeamat tilikauden talousarvioonToiminnan tavoitteiden lisäksi Pirkanmaan pelastuslaitoksen sitovia talousarviotavoit-teita ovat liikeylijäämä sekä investointien bruttomenot vähennettynä rahoitusosuuk-silla ja pysyvien vastaavien luovutustuloilla (investointien rahavirta). Pelastuslaitoksen liikevaihto toteutui 1,4 milj. euroa suunni-teltua pienempänä ja 0,6 milj. euroa edel-lisvuotta suurempana 44,4 milj. eurona. Liikevaihtoon sisältyviä sopimukseen pe-rustuvia pelastustoimen maksuosuustuot-toja kertyi 34,1 milj. euroa, joka on lähes edellisen vuoden tasolla. Maksuosuus-tuottojen toteuma talousarviosta oli 95,9 prosenttia. Lopullinen maksuosuus, euroa/asukas, oli 67,8 euroa. Toimintatuotot to-teutuivat kokonaisuudessaan 3 prosenttia suunniteltua pienempinä. Toimintakulut toteutuivat 0,5 milj. euroa edellisvuotta suurempina, mutta alittivat suunnitellun tason 1,4 milj. eurolla. Toimintakuluista 74,6 prosenttia oli pelastustoiminnan ku-luja, loput ensihoidon kuluja Henkilöstö-kulut toteutuivat 31,4 milj. eurona, pysy-en lähes samalla tasolla kuin edellisessä tilinpäätöksessä. Maltillista kulukertymää selittävät mm. vakanssien täyttämättä jät-täminen osaksi vuotta ja täyttämättä jäte-tyt sijaisuudet. Säästölomakertymä väheni edelleen edellisestä tilinpäätöksestä. Myös muut palkkajaksotukset toteutuivat arvioi-tuna pienempinä, suurin vaikutus oli kilpai-lukykysopimuksen mukainen lomarahojen jaksotuksen leikkaus tilinpäätöksessä. Tili-kauden tulos toteutui talousarvion mukai-sena nollatuloksena.

Pirkanmaan pelastuslaitoksen vuoden 2016 investoinnit koostuivat pääosin ras-kaiden ajoneuvojen, sairaankuljetusajoneu-vojen, henkilöpaloautojen ja autokatosten hankinnoista. Pelastuslaitoksen bruttoin-vestoinnit toteutuivat 2,5 milj. eurona ja rahoitusosuuksia saatiin 0,1 milj. euroa. Py-syvien vastaavien luovutustuloja saatiin 0,1 milj. euroa. Talousarviossa investointeihin varauduttiin 2,6 milj. eurolla ja luovutus-tuloihin 0,2 milj. eurolla. Sitovuustason mukainen investointien rahavirta alittui 0,1 milj eurolla johtuen varavoimajärjestelmän viivästyneestä kilpailutuksesta.


EroAlkuper. TA 2016

Muutokset

Liikeylijäämä -1 -1 0 -1 0

Kortti Sitova tavoitetaso 2016 Toteuma

25 Palotarkastukset on suoritettu valvontasuunnitelman mukaisesti +

26Pelastuslaitoksen toimintavalmiusaikavaatimus on saavutettu palvelutaso-päätöksen mukaisesti

+

27 Työhyvinvointi on parantunut työyhteisötaitoja kehittämällä -


EroAlkuper. TA

2016Muutokset

AINEELLISET HYÖDYKKEET -2 468 -2 589 121 -1 800 -789Rakennukset ja rakennelmat -131 -120 -11 -120Kiinteät rakenteet ja laitteet -16 -220 204 -220Koneet ja kalusto -2 320 -2 249 -71 -1 800 -449

INVESTOINNIT YHTEENSÄ -2 468 -2 589 121 -1 800 -789


NETTOINVESTOINNIT YHTEENSÄ -2 324 -2 525 201 -1 800 -725


97 175 -78 150 25

INVESTOINNIT

Liikelaitokset


LIIKELAITOSTEN TOIMINNAN TAVOITTEET

Liikelaitokset


Tampereen Vesi

28 Liikevaihto on kasvanut henkilötyövuotta kohden +

29 Työhyvinvointi on parantunut vuoteen 2015 verrattuna +

30 Hinnat ovat suurten kaupunkien keskitason alapuolella +

31 Vesijohtoveden laatu ja toimitusvarmuus säilyvät korkealla tasolla +

32 Vesijohtoverkoston toimitusvarmuudesta huolehditaan -

33Liikelaitos on edesauttanut päätöksentekoa liittyen seudullisen vesihuollon tulevaisuuden ratkaisuihin yhdessä omistajaohjauksen kanssa

+

Tampereen Kaupunkiliikenne

34 Liikevaihto on kasvanut henkilötyövuotta kohden -

35 Työhyvinvointi on parantunut vuoteen 2015 verrattuna -

36 Kapasiteetti on mukautettu tilaajan kilpailuttamissuunnitelmaan +

37 Toiminta on kilpailukykyistä yksityisiin palveluntuottajiin verrattuna +

38 Asiakastyytyväisyys on kehittynyt positiivisesti edelliseen vuoteen verrattuna +

Tampereen Infra



41Tampereen Infra Liikelaitoksen organisointitavan selvittämisestä seuraavia päätöksiä on toteutettu yhdessä omistajaohjauksen kanssa

+

42Tuotettujen palveluiden hinta- ja laatutaso vastaa yksityisten kilpailijoiden tasoa v. 2016-

+/-

43Tampereen Logistiikka Liikelaitoksesta siirtynyt vuokraamotoiminta on otettu vastaan ja toiminta järjestetty Infran strategian mukaisella tavalla

+

Tampereen Voimia




47Tilakeskukselta siirtynyt puhtaanapitopalvelu on integroitu Voimiaan ja moni-palvelutyön laajentaminen lisää tehokkuutta

+

48Tampereen Voimian organisointitavan selvittämisestä seuraavia päätöksiä on toteutettu yhdessä omistajaohjauksen kanssa

+/-

Tampereen Tilakeskus



51Tampereen Tilakeskus Liikelaitoksen organisointitapa on selvitetty yhdessä omistajaohjauksen kanssa

+

52 Rakennuskannan arvo säilyy ja korjausvelka pienenee +/-

53Kaupungin kiinteistöjen energiankulutus on pienentynyt 1,5 % vuodesta 2015 ja uusiutuvan energian osuus sähköstä on 100 %

+

Liikelaitokset


Olennaiset tapahtumat tilikaudelta ja sen päättymisen jälkeenLiikelaitosten aktiivista kehittämistä jat-kettiin vuoden 2016 aikana ja toimenpiteet ovat näkyneet kautta linjan myös talouden osalta positiivisena kehityksenä. Sote- ja maakuntauudistuksen tulevia vaikutuksia liikelaitosten toimintaan liittyen arvioitiin käytettävissä oleviin tietoihin perustuen. Tampereen Ateria Liikelaitoksen nimi on ollut 1.1.2016 alkaen Tampereen Voimia Liikelaitos. Liikelaitosten yhteenlasket-tu henkilöstömäärä 31.12.2016 oli 1 668 (31.12.2015: 1 880).

Tampereen Infra Liikelaitoksen kehittä-misohjelma päättyi vuoden 2015 lopussa. Vuosina 2011–2015 tehtyjen toimenpitei-den vaikutuksia arvioitiin vuoden 2016 keväällä ja kehittämisohjelman loppura-portti käsiteltiin kaupunginhallituksen liiketoimintajaostossa 31.5.2016. Syksyllä 2016 valmisteltiin yhdyskuntatekniikan suunnittelusta sekä liikenne- ja vihersuun-nittelusta vastanneen Suunnittelupalvelu-jen siirtämistä Kaupunkiympäristön palve-lualueelle. Siirto toteutettiin vuoden 2017 alussa.

Tampereen Kaupunkiliikenne Liikelai-toksen toiminnan kehittämistä ja tehos-tamista jatkettiin edelleen. Vuoden 2016 aikana toteutettiin laaja seudullinen tarif-fiuudistus. Tämä edellytti koko henkilöstön kouluttamista uusien taksaportaiden käyt-töön ja uudistuksen yhteydessä avattuihin uusiin linjareitteihin. Vuonna 2016 TKL kul-jetti yhteensä 20,1 miljoonaa matkustajaa, mikä on noin 3,4 % edellisvuotta enem-män. Samanaikaisesti operoitujen linja-kilometrien määrä kasvoi noin 1,4 %:lla, ollen lähes 9,2 miljoonaa kilometriä.

TKL:n kaluston uudistamisessa pai-nopiste oli ympäristöystävällisyyden ja käyttömukavuuden ohella myös polt-toainetaloudellisuudessa. Vuoden 2016 uusien dieselkäyttöisten linja-autojen hankinnassa suosittiinkin kevennettyä ko-rirakennetta, jolla oli aiempien hankinto-jen perusteella todettu olevan merkittävä positiivinen vaikutus polttoainekulutuk-seen. Uusia kolmiakselisia, lähes päästöt-tömällä Euro6 -moottorilla varustettuja busseja hankittiin neljä kappaletta ja vas-taavia kaksiakselisia busseja kahdeksan

kappaletta. Lisäksi hankittiin käytettyjä yhteensä viisi linja-autoa. Vuonna 2016 otettiin Tampereen joukkoliikenteessä merkittävä askel, kun TKL hankki perin-teisten dieselkäyttöisten bussien ohella neljä kappaletta täyssähköbusseja. Sähkö-bussit aloittivat liikennöinnin joulukuussa linjalla 2. Sähköbussit on hankittu viiden vuoden mittaisella leasing-sopimuksella. Sopimuskauden aikana pyritään selvittä-mään sähköisen linja-autoliikenteen kehit-tämismahdollisuuksia, toimintavarmuutta ja taloudellisuutta Tampereen joukkolii-kenteessä.

Tampereen Tilakeskus Liikelaitos jat-koi osaltaan tilaomaisuuden realisointeja kaupunginhallituksen liiketoimintajaoston hyväksymän ohjelman mukaisesti. Vuonna 2016 myytiin Kämmenniemen vanha ter-veysasema, Lamminpään vanha kirjasto ja vanha Vaakahuone Pyynikintorilla. Vuonna 2016 kaupunki luovutti osana rahoitusjär-jestelyitä apporttina omistuksensa Mes-suja Urheilukeskuksen toimistoraken-nuksesta vuokralaiselle. Kaupunginhallitus päätti joulukuussa 2016 kaupungin omis-tamien voimalaitosten, sähköasemien ja pumppaamoiden rakennusteknisten osien myynnistä Tampereen Sähkölaitokselle, Sähköverkolle ja Veralle.

Investointien toteuttamista jatkettiin asiakkaiden kanssa tilaseurantaryhmissä määritellyn toteutusjärjestyksen mukai-sesti. Investointien suunnittelussa on huo-mioitu Tampereen kaupunginvaltuuston vuonna 2015 hyväksymä investointikatto. Vuonna 2016 käynnistyivät muun muassa Hatanpään kartanon julkisivujen peruspa-rannus, Talvitien päiväkodin ja koulun ra-kentaminen sekä Tesoman uuden jäähallin rakentaminen. Vuonna 2016 valmistuivat muun muassa Vehmaisten koulu ja päivä-koti, Tesoman palloiluhalli ja Tampereen Klassillisen lukion muutostyöt ja laajen-nus. Kesko Oyj:ltä vuokratun Tesoman-tori-hyvinvointikeskuksen rakentaminen käynnistyi vuonna 2016. Ratinan kaup-pakeskuksesta Tullinkulman Työterveys Oy:lle vuokrattujen toimitilojen rakenta-mien jatkui. Pohjola Pankilta vuokratut lisätilat Sarviksen kiinteistöstä sosiaali- ja terveyspalveluille otettiin käyttöön kesä-kuussa 2016. Pirkanmaan Osuuskaupalta

vuokratun Linnainmaan hyvinvointikes-kuksen tilat valmistuivat ja otettiin käyt-töön elokuussa 2016.

Tampereen Tilakeskus Liikelaitoksen toi-mintaan liittyviä uudistuksia valmisteltiin ja osin toteutettiin vuoden 2016 aikana. Kaupungin uudelleenorganisoinnin yhtey-dessä on perustettu Elinvoiman ja kilpailu-kyvyn palvelualueella toimiva Kiinteistöt, tilat ja asuntopolitiikka palveluryhmä. Tila-keskuksen tilaomaisuus ja osa henkilöstöä siirtyy pois liikelaitoksesta. Tilakeskus jat-kaa hanke- ja kiinteistöpalveluiden tuot-tajana. Tilojen omistaja hankkii palvelut myös uudessa organisaatiomallissa Tila-keskuksesta tulosperusteisesti. Kaupun-ginhallituksen liiketoimintajaosto linjasi kokouksessaan 22.6.2016, että Tilakeskuk-sen yhtiöittämisen valmistelua jatketaan yhteistyössä konsernin omistajaohjausyk-sikön kanssa. Edellisen toimitusjohtajan siirryttyä kaupungin sisällä muihin tehtä-viin 1.12.2016, on Tilakeskukseen rekrytoitu uusi toimitusjohtaja 1.2.2017 alkaen. Muu-tosten toteuttaminen jatkuu vuoden 2017 aikana.

Tampereen Vesi osallistui edelleen ak-tiivisesti vesihuollon seudullisten hank-keiden, erityisesti Tampereen seudun kes-kusjätevedenpuhdistamon, valmisteluun. Yhteistyö Keskuspuhdistamo Oy:n kanssa on ollut tiivistä meneillään olevassa ja vuo-den 2017 maaliskuuhun kestävässä puhdis-tamon ja siirtolinjojen toteutussuunnitte-lussa. Uusi yhteinen (Tampere, Kangasala, Lempäälä, Pirkkala, Vesilahti ja Ylöjärvi) keskusjätevedenpuhdistamo Tampereen Sulkavuoressa on tarkoitus saada käyttöön vuoteen 2024 mennessä. Siihen saakka jätevedet käsitellään nykyisillä Viinikan-lahden ja Raholan puhdistamoilla. Verkos-tojen uudisrakentaminen ja saneeraus se-kä uusien runkoyhteyksien rakentaminen vesihuoltoverkostojen kehittämisohjelman mukaisesti jatkuivat vilkkaina eri puolilla kaupunkia. Kaupinojan vedenpuhdistuslai-toksen saneeraus eteni vesiprosessin käyt-töönottovaiheeseen.

Tampereen Voimia Liikelaitoksessa työn tuottavuus kehittyi 7 prosenttia tavoitetta parempana toiminnan organisointia ke-hittämällä sekä hyödyntämällä monipal-velutyötä ja monituottajamallia entistä

Liikelaitokset



EroAlkuper. TA

2016Muutokset

Vesi 24 053 21 000 3 053 21 000 0

Kaupunkiliikenne 3 537 500 3 037 500 0

Infra 3 342 3 200 142 3 200 0

Voimia 3 216 1 400 1 816 700 700

Tilakeskus 37 660 39 449 -1 789 39 449 0

Yhteensä 71 807 65 549 6 258 64 849 700


EroAlkuper. TA 2016

Muutokset

Tampereen Vesi

Investoinnit -21 267 -21 427 160 -24 300 2 873


Tampereen Kaupunkiliikenne

Investoinnit -2 842 -3 200 358 -3 200 0

Pysyvien vastaavien luovutustulot 73 0 73 0 0

Tampereen Voimia

Investoinnit -219 -460 241 -460 0

Pysyvien vastaavien luovutustulot 1 1

Tampereen Infra

Investoinnit -896 -1 100 204 -1 100 0

Pysyvien vastaavien luovutustulot 135 100 35 100 0

Tampereen Tilakeskus

Investoinnit -92 033 -111 761 19 728 -98 180 -13 581


Pysyvien vastaavien luovutustulot 424 5 000 -4 576 5 000 0

Liikelaitokset yhteensä

Investoinnit -117 257 -137 948 20 691 -127 240 -10 708


Pysyvien vastaavien luovutustulot 634 5 100 -4 466 5 100 0

INVESTOINNIT

LIIKEYLIJÄÄMÄN TOTEUTUMINEN

tuloksellisemmin. Liiketoimintamallin uu-distamisen ja entistä keskitetymmän tuo-tannon mahdollistava investointipäätös odottaa edelleen tietoa sote-uudistuksen tarkemmista vaikutuksista.

Toiminnan tavoitteiden toteumaSuurin osa liikelaitoksille asetetuista toi-minnan tavoitteista saavutettiin. 26 ta-voitteesta 23 toteutui vuoden loppuun mennessä vähintään osittain. Kolme tavoi-tetta jäi toteutumatta. Tampereen Vedessä

verkostojen keskimääräinen uusiutumisai-ka jäi tavoitetta suuremmaksi. Tampereen Kaupunkiliikenteen tavoitteet koskien liikevaihdon kasvamista henkilötyövuotta kohden ja työhyvinvoinnin parantumista jäivät toteutumatta.

Tampereen Vesi Liikelaitoksen kuudesta toiminnan tavoitteesta toteutui viisi. Liike-vaihto kasvoi henkilötyövuotta kohden 2,2 % edelliseen vuoteen verrattuna. Työhy-vinvointi parantui edelliseen vuoteen ver-rattuna työhyvinvointimatriisin tulosten

perusteella. Hinnat ovat suurten kaupun-kien keskitason alapuolella kerrostalojen vertailuhinnan osalta, vaikka ero keskihin-taan onkin pienentynyt. Vesijohtoveden laatu ja toimitusvarmuus säilyivät korke-alla tasolla ja asiakastyytyväisyys parani. Verkostojen keskimääräinen uusiutumis-aika jäi tavoitetta suuremmaksi koska sa-neeraus kohdistui suuriin putkiosuuksiin, jolloin juoksumetrien mukaan laskettava uusiutumisaika jäi oleellisesti (307 vuotta) tavoitetta (alle 100 vuotta) suuremmaksi. Tavoite seudullisen vesihuollon tulevai-suuden ratkaisuihin liittyvän päätöksen-teon edesauttamisesta toteutui liikelaitok-sen toimenpiteiden osalta, vaikka asiaan liittyvää päätöksentekoa lykättiin muutoin liiketoimintajaoston toimesta.

Tampereen Kaupunkiliikenteen viides-tä toiminnan tavoitteesta toteutui kolme, mutta sekä liikevaihdon ja henkilötyö-vuosien suhteen parantamista sekä työ-hyvinvointia koskevat tavoitteet jäivät to-teutumatta. Liikevaihto henkilötyövuotta kohden laski 7,3 % vuoteen 2015 verrattu-na. Työhyvinvointimatriisin tulos laski sai-rauspoissaolojen lisäännyttyä edellisestä vuodesta. Kapasiteetin mukauttamiseen liittyvä tavoite saavutettiin ja liikelaitos reagoi mm. toiminnan volyymin muutok-siin nopealla aikataululla. Tilaajalle annet-tiin vuoden 2016 alusta lukien yli 7,1 %:n suuruinen hinnanalennus ja tästä huo-limatta asetetut taloudelliset tavoitteet ylittyivät reilusti, tämä on kohentanut lii-kelaitoksen kilpailukykyä yksityisiin palve-luntuottajiin verrattuna. Asiakastyytyväi-syys parantui laatumittausten osalta.

Tampereen Infran viidestä toiminnan ta-voitteesta 4 toteutui täysin ja yksi osittain. Liikevaihto henkilötyövuosia kohden kas-voi 4,9 % vuodesta 2015. Työhyvinvointi parantui laskeneiden sairauspoissaolojen, tapaturmatiheyden ja varhe-maksujen las-kun myötä. Liikelaitoksen kehittämisohjel-man toimenpiteet saatettiin päätökseen. Tuotettujen palvelujen hinta- ja laatuta-sossa liikelaitos on laadun osalta yksityis-ten kilpailijoiden tasolla, hintatasossa on vielä kehitettävää. Logistiikka liikelaitok-sesta Infraan siirtynyt konevuokraamo ja rakennustarvikevarasto otettiin vastaan ja uudelleenorganisoitiin konsernin sisällä vuoden 2016 aikana.

Liikelaitokset


Kust.arvio

Aik. käyttö


EroAlkupe-räinen

TA 2016

Muutok-set

Kok.käyttö

VARHAISKASVATUS JA PERUSOPETUS - 25 842 33 960 44 768 10 808 38 500 6 268 59 802

Rahoitusosuudet - - 1 009 970 39 970 0 -

Perusopetus

Tampereen kansainvälisen (Amurin) koulun perusparannus ja laajennus

20 000 11 970 4 759 4 767 8 4 500 267 16 729

Tesoman yhtenäiskoulu ja päiväkoti, uudisrakennus ja perusparannus

28 750 1 686 7 525 14 179 6 654 11 000 3 179 9 211

Pispalan koulun perusparannus 6 900 0 50 200 150 200 0 50

Vehmaisten koulu ja päiväkoti 14 000 7 277 6 691 7 500 809 7 500 0 13 968

Lielahden koulun muutostyöt ja nuorisotilat 10 000 629 5 495 6 452 957 5 000 1 452 6 124

Lielahden koulun vanhan osan perusparannus 4 400 2 0 200 200 200 0 2

Koulurakennusten pienet hankkeet - - 2 194 3 000 806 3 000 0 2 194

Varhaiskasvatus

Kalevanharjun päiväkodin perusparannus 1 500 166 1 145 1 333 188 500 833 1 311

Talvitien päiväkoti ja koulu 6 500 56 2 633 3 100 467 3 100 0 2 689

Metsäniityn päiväkodin ja koulun laajennus ja muu-tostyöt

4 900 4 056 455 537 82 0 537 4 511

Päiväkotien perusparannus - - 1 903 2 000 97 2 000 0 1 903

Päiväkotien pienet hankkeet - - 1 110 1 500 390 1 500 0 1 110

LUKIOKOULUTUS - 3 192 2 997 2 872 -125 300 2 572 6 189

Tampereen Klassillisen lukion muutostyöt ja laajennus 5 500 3 192 2 739 2 307 -432 0 2 307 5 931

Lukioiden pienet hankkeet - - 258 565 307 300 265 258

KULTTUURI- JA VAPAA-AIKAPALVELUT - 9 806 28 484 33 635 5 151 32 380 1 255 38 290

Rahoitusosuudet - - 1 348 650 698 650 0 -

Kulttuuripalvelut

Metson tilamuutokset ja perusparannus 10 700 1 546 4 921 5 425 504 4 980 445 6 467

Tampere-talon tilamuutokset ja laajennus 18 800 5 267 11 505 11 700 195 11 700 0 16 772

Keskustan kulttuuritilat / Vanha kirjastotalo 2 900 17 162 700 538 0 700 179

Kulttuurirakennusten pienet hankkeet - - 1 403 1 300 -103 2 000 -700 1 403

Vapaa-aikapalvelut

Tesoman jäähalli 7 900 234 2 453 7 100 4 647 7 100 0 2 687

Tesoman palloiluhalli 7 800 2 742 4 494 3 900 -594 3 900 0 7 236

Tampereen maauimala 9 500 0 540 0 -540 0 0 540

Liikuntapaikkojen perusparannus - - 2 506 2 810 304 2 000 810 2 506

Vapaa-aikarakennusten pienet hankkeet - - 500 700 200 700 0 500

HANKETASOLLA SITOVAT INVESTOINNIT

Tampereen Voimialle asetetuista viides-tä tavoitteesta neljä toteutui kokonaan ja yksi osittain. Työn tuottavuus (liikevaihto/henkilötyövuodet) oli 7 % tavoitetta pa-rempaa ja työhyvinvointi parantui työhy-vinvointimatriisin tuloksen parantuessa. Asiakastyytyväisyys kehittyi positiivisesti ja siihen liittyvä tavoite toteutui. Tilakes-kukselta siirtynyt puhtaanpitopalvelun integroiminen Voimiaan on onnistunut ja mm. puhtauspalvelun hintoja pystytään

laskemaan 1,2 milj. eurolla vuonna 2017.Tampereen Tilakeskuksen tavoitteet to-

teutuivat kokonaisuudessaan, lukuun otta-matta rakennuskannan arvon säilymiseen ja korjausvelan pienenemiseen liittyvää tavoitetta, joka toteutui osittain. Tilakes-kuksen liikevaihto henkilötyövuotta kohti kasvoi 9,8 %:lla. Työhyvinvointi parantui vuoteen 2015 verrattuna työhyvinvoin-timatriisin tulosten mukaan, muutosta selittää mm. sairauspoissaolojen ja tapa-

turmatiheyden lasku. Liikelaitoksen organi-sointitapaa selvitettiin vuoden 2016 aikana ja luottamuselimet tekivät periaatelinjauk-sia uudesta organisointitavasta. Korjausve-lan määrä Tilakeskuksen omistamissa kiin-teistöissä kasvoi vuoden 2016 aikana, sen sijaan koko rakennuskannan arvo kasvoi. Kiinteistöjen energiankulutus laski noin 4,5 %:lla edellisestä vuodesta ja uusiutuvan energian osuus sähköstä oli 100 %.

Liikelaitokset


Kust.arvio

Aik. käyttö


EroAlkupe-räinen

TA 2016

Muutok-set

Kok.käyttö

SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT - 14 936 18 769 20 793 2 024 18 900 1 893 33 705

Rahoitusosuudet - - 81 1 360 -1 279 1 360 0 -

Kissanmaan perhetukikeskuksen perusparannus ja laajennus

10 000 5 526 2 895 4 700 1 805 4 700 0 8 421

Hatanpään kantasair. perusparannus 4-5 ja laajennus 12 000 6 950 6 464 7 000 536 7 000 0 13 414

Hervannan toimintakeskus, terveysaseman perusparannus

4 600 2 187 1 381 1 513 132 0 1 513 3 568

Koukkuniemen kehittäminen

Toukola (huoltorak. päälle) 17 000 273 6 173 5 000 -1 173 5 000 0 6 446

Männistö, RAUSAN laajennus 11 000 0 58 200 142 200 0 58

Sosiaali- ja terveysrakennusten pienet hankkeet - - 1 798 2 380 582 2 000 380 1 798

KONSERNIHALLINTO - - 4 680 6 760 2 080 6 200 560 4 680

Muiden rakennusten perusparannus ja kiinteistötekn. laitteet

- - 2 306 2 809 503 2 500 309 2 306

Sisäilmaolosuhdeinvestoinnit - - 2 089 3 251 1 162 3 000 251 2 089

Valmistuneiden kohteiden jälkityöt - - 110 350 240 350 0 110

Suunnittelukustannukset - - 175 350 175 350 0 175

MUUT KIINTEISTÖT - - 1 216 1 620 404 1 500 120 1 216

Liikelaitosten ja ulosvuokrattujen kiinteistöjen investoinnit

- - 1 216 1 620 404 1 500 120 1 216

VÄESTÖNSUOJAT - 1 237 568 413 -155 0 413 1 805

Väestönsuojien varustelut 1 650 1 237 568 413 -155 0 413 1 805

HYTE JA ENSIKERTAINEN KALUSTAMINEN VUOK-RAUKSELLA TAI MUULLA RAHOITUSMALLILLA TOTEUTETTAVISSA HANKKEISSA

- - 370 400 30 400 0 370

HANKETASOLLA SITOVAT TALONRAKENNUS-INVES-TOINNIT

- - 91 044 111 261 20 217 98 180 13 081 -

Vellamon päiväkotirakennus Vellamonkodit Oy:ltä 500 - 500 500 0 0 500 500

Sairaala- ja kuntoutuspalvelujen kiinteistöhuollon pysyvien vastaavien siirto

262 - 262 0 -262 0 0 262

INVESTOINNIT YHTEENSÄ - - 91 806 111 761 19 955 98 180 13 581 -

Rahoitusosuudet - - 2 438 2 980 -542 2 980 0 -

Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot - - 424 5 000 -4 576 5 000 0 -

INVESTOINTIEN NETTORAHOITUS YHTEENSÄ - - 88 944 103 781 14 837 90 200 13 581 -

VUOKRAUKSELLA TAI MUULLA RAHOITUS- MALLILLA TOTEUTETTAVAT HANKKEET

Vuorestalo ->leasing 46 500 26 462 - - - - - -

Pispan palvelukeskuksen perusparannus 19 200 - - - - - - -

Pohjolan Kotilinna 12 000 - - - - - - -

Kanta-Sarvis I 16800 - - - - - - -

Linnainmaan hyvinvointikeskus osa 1 2300 - - - - - - -

Tredu Santalahdentie 10 23 000 - - - - - - -

Liikelaitokset


Olennaiset poikkeamat tilikauden talousarvioonKaikilla liikelaitoksilla valtuustoon näh-den sitovia eriä ovat korvaus peruspää-omasta sekä investointien bruttomenot. Korvaus peruspääomasta toteutuu kaik-kien liikelaitosten osalta vuosittain las-kennallisena rahoituskulukirjauksena. Korvauksen suuruus on sidottu peruspää-oman määrään ja liikelaitoskohtaiseen korvausprosenttiin. Tampereen Tilakes-kus Liikelaitoksen osalta valtuustoon nähden sitovaa on lisäksi talonrakennu-sinvestointien yhteissumma. Liikelaitos-ten tuloslaskelmat, rahoituslaskelmat ja investointisuunnitelmat ovat ohjeellisia, mutta niiden oleellisista poikkeamista on tiedotettava valtuustolle.

Liikelaitosten yhteenlaskettu liikeylijää-mä toteutui 6,3 milj. euroa muutettua ta-lousarviota parempana 71,8 milj. eurona. Tämä ylittää vuoden 2015 vertailukelpoisen toteuman eli Tilakeskuksen, Voimian, Tam-pereen Veden, Tampereen kaupunkiliiken-teen ja Tampereen Infran yhteenlasketun liikeylijäämän toteuman 6,1 milj. eurolla. Liikeylijäämä toteutui kaikilla liikelaitoksilla suunniteltua parempana Tampereen Tila-keskus Liikelaitosta lukuun ottamatta. Tila-keskuksen liikeylijäämä muodostui 1,8 milj. euroa muutettua talousarviota heikommak-si. Alitus johtui pääasiassa pysyvien vas-taavien myyntitulojen toteutumisesta arvi-oitua pienempänä. Kiinteistöomaisuuden realisoinnit eivät kaikilta osin toteutuneet suunnitellusti. Vuoden 2016 aikana valmis-teltiin kaupungin omistamien voimalaitos-ten, sähköasemien ja pumppaamoiden ra-kennusteknisten osien myynti Tampereen Sähkölaitokselle, Sähköverkolle ja Veralle. Kaupunginhallitus teki myyntipäätöksen joulukuussa 2016, mutta päätöksen lainvoi-maisuus siirtyi vuoden 2017 puolelle.

Liikelaitosten yhteenlaskettu liikevaih-to oli 361,8 milj. euroa, joka on 7,8 milj. euroa muutettua talousarviota enemmän. Käyttötalouden kulut toteutuivat koko-naisuutena 0,3 milj. euroa suunniteltua suurempina. Poistot ja arvonalentumi-set toteutuivat kokonaisuutena 1,2 milj. euroa suunniteltua suurempina johtuen pääasiassa Tilakeskuksen inventoinnissa määritetyistä alaskirjattavista kohteista.

Liikelaitosten investoinnit toteutuivat 117,3 milj. eurona ja ne alittavat vuosisuun-

nitelman 20,7 milj. eurolla. Rahoitusosuuk-sia kirjattiin 2,6 milj. euroa ja pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustuloja kertyi yhteensä 0,6 milj. euroa.

Tampereen Veden investointimenot toteutuivat 0,2 milj. euroa suunniteltua suurempina 21,3 milj. eurona. Investoin-neista käytettiin 15,3 milj. euroa verkosto-jen rakentamiseen suurimpina kohteinaan Kaupinojan yhdysjohdot, Lintuhytin alue, Nurmi-Nikinväylä ja Lentävänniemen alu-een vesihuolto. Laitosrakentamiseen käy-tettiin 6,0 milj. euroa suurimpana kohtee-naan Kaupinojan vedenpuhdistuslaitoksen saneeraus 3,9 milj. euroa.

Tampereen Kaupunkiliikenteen inves-toinnit toteutuivat 2,8 milj. eurona, mikä alittaa muutetun talousarvion 0,4 milj. eu-rolla. Vuoden 2016 investoinnit muodos-tuivat 12 uudesta ja 5 käytettynä hankitus-ta linja-autosta.

Tampereen Infran kone- ja kalustoinves-toinnit toteutuivat 0,2 milj. euroa talousar-viota pienempinä. Infran omaa toimintaa varten hankittiin kolme kuorma-autoa, kaksi suurteholeikkuria, taajamatraktori ja tienhoitoautomaatti. Lisäksi kallioluo-lien valaistukset uusittiin. Museotoimen käyttöön hankittiin auto taidekuljetuksia varten. Pysyvien vastaavien luovutustuloja kertyi 0,1 milj. euroa.

Tampereen Voimian investoinnit to-teutuivat 0,2 milj. eurona ja alittivat ta-lousarvion 0,2 milj. eurolla. Kalusto- ja laiteinvestoinnit kohdistuivat strategian mukaisesti tuotannon tehostamiseen suu-rissa tuotantokeittiöissä ja asiakaslaadun parantamiseen linjastoja uusimalla. En-sikertaista kalustamista tehtiin kuluvana vuonna suunnitellusti, mutta osa hankin-noista kohdistettiin käyttötalouteen. Asia-kasarvoa lisättiin uusimalla linjastoja nel-jässä toimipisteessä. Linjastosiirtoja tehtiin myös toimipisteiden välillä, joten osasta hankintoja luovuttiin. ICT-kehittämisen osalta aloitettiin Aromi-tuotannonohjaus-järjestelmän kehittämisprojekti ja jatket-tiin sähköisen tuloskortin kehittämistä.

Tampereen Tilakeskus Liikelaitoksen talonrakennusinvestoinnit ovat sitovia hanketasolla ja niiden vuotuista koko-naismäärää ei saa ylittää. Investointien kokonaistoteuma oli 92,0 milj. euroa, jo-ka alittaa suunnitelman 19,7 milj. eurolla. Alitus johtui pääasiassa rakennushankkei-

den jaksottumisesta usealle vuodelle tai siirtymisestä myöhempään ajankohtaan. Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovu-tustuloja saatiin 4,6 milj. euroa muutettua talousarviota vähemmän johtuen tietty-jen realisointien viivästymisestä. Vuoden 2016 aikana valmisteltiin kaupungin omis-tamien voimalaitosten, sähköasemien ja pumppaamoiden rakennusteknisten osien myynti Tampereen Sähkölaitokselle, Säh-köverkolle ja Veralle. Kaupunginhallitus teki myyntipäätöksen joulukuussa 2016, mutta päätöksen lainvoimaisuus siirtyi vuoden 2017 puolelle.

Hanketasolla sitovat investoinnitLiikelaitoksista Tampereen Tilakeskus Liikelaitoksella on hanketasolla sitovia investointeja, jotka kohdistuvat talonra-kentamiseen. Investointien määrärahat ylittyivät mainituissa kohteissa seuraavis-ta syistä:

Tampereen Klassillisen lukion muutostyöt ja laajennus, 432 000 euroaSyynä ylittymiseen oli pitkäkestoinen hanke, jota tehtiin vaiheittain erillisinä urakoina. Käynnistys aloitettiin vajavai-sin tiedoin ja vaiheistus aiheutti sen, että suunnitelmia oli tarkistettava rakentami-sen rinnalla.

Kulttuurirakennusten pienet hankkeet, 103 000 euroaMäärärahan ylityksen aiheutti Tampere-talon hallinto-osan perusparannuksessa, ennalta arvioitua laajempi vanhan talotek-niikan uudistaminen ja siihen liittyvä eri-koissuunnittelu sekä rakentamisen aikana sisustusrakenteisiin tulleet lisätyöt.

Tesoman palloiluhalli, 594 000 euroa Ylitys johtui hankkeen jaksottumisesta eri vuosille ja rakentamisen tahdistukses-ta alkuperäiseen talousarvioon nähden. Hankkeen kokonaiskustannukset alittivat kuitenkin alkuperäisen kustannusarvion.

Tampereen maauimala, 540 000 euroaTampereen maauimala on aiemmin ollut tarkoitus toteuttaa leasingrahoituksella. Uuden päätöksen mukaisesti maa-uimala toteutetaan kaupungin omana investointi-na. Leasingiin kertyneet maauimalan suun-nittelukulut siirrettiin hankkeelle ja sille ei

Liikelaitokset


ollut määrärahaa vuodelle 2016. Määräraha on vuodelle 2017 ja kokonaiskustannusen-nuste on urakkasumman mukainen.

Väestönsuojien varustelut, 155 000 euroaYlitys johtui saneeraustöiden yhteydessä löydetyistä vakavista vioista eri väestön-suojien taloteknisissä järjestelmissä ja nii-den korjauskustannuksista.

Koukkuniemen Toukola, 1 173 000 euroaKustannukset ylittyivät 1 173 000 euroa, mikä johtuu hankkeen jaksottumisesta usealle vuodelle ja rakentamisen tahdis-tuksesta alkuperäiseen talousarvioon näh-den. Vuonna 2017 valmistuvan hankkeen kustannusennuste on hyväksytyn kustan-nusarvion mukainen.

Määrärahojen alitukset ja uudelleen budjetoitavatVehmaisten koulusta ja päiväkodista jäi käyttämättä 809 000 euroa, mikä johtui hankkeen jaksottumisesta eri vuosille ja rakentamisen tahdistuksesta alkuperäi-seen talousarvioon nähden. Hankkeen kokonaiskustannukset toteutuivat kustan-nusarvion mukaisena.

Kalevanharjun päiväkodin perusparan-nuksesta jäi käyttämättä 188 000 euroa, sillä hankkeen kokonaiskustannukset alit-tivat alkuperäisen kustannusarvion ja ali-tus näkyi myös vuoden 2016 määrärahan käytössä. Hanke eteni ilman merkittäviä li-sätöitä ja hyvällä suunnittelun ohjauksella saatiin kustannussäästöjä.

Metsäniityn päiväkodin ja koulun laa-jennus ja muutostöistä jäi käyttämättä 82 000 euroa, sillä hankkeen kokonais-kustannukset alittivat alkuperäisen kus-tannusarvion ja alitus näkyi myös vuoden 2016 määrärahan käytössä. Huoltopihan katuliittymä ja pysäköintialueen uudelleen perustaminen toteutui huomattavasti pie-nemmässä laajuudessa kuin oli arvioitu.

Valmistuneiden kohteiden jälkitöistä jäi käyttämättä 240 000 euroa ja suunnittelu-kustannuksista 175 000 euroa.

Uudelleen budjetoitavien hankkeiden investointiesitys vuodelle 2017 on yhteen-sä 18 845 000 euroa.

Koulurakennusten pienissä hankkeissa Raholan ja Kaukajärven koulujen ikkunat pyritään hankkimaan sekä Kaukajärven

koulun vesijohtoverkosto saneeraamaan koulujen kesäsulun aikana, jotta säästy-tään isoilta väistötilojen hankintakustan-nuksilta. Työt etenivät siten, ettei näitä hankkeita saatu valmiiksi kesällä 2016, vaan ne päätettiin keskeyttää talveksi ja jatkaa kesäsulun 2017 aikana. Aleksante-rin koulun meluaidan suunnittelu viivästyi muiden kiireellisempien hankkeiden vuok-si eikä hanketta käynnistetty suunnittelun jälkeen talvella, vaan päätettiin odottaa kevääseen 2017. Jotta työt saadaan val-miiksi, esitetään määrärahan siirtoa vuo-deksi 2017.

Päiväkotien pienissä hankkeissa ja si-säilmaolosuhdeinvestoinneissa Jussinky-län päiväkodin alakerran sisäilmakorjaus ei käynnistynyt muiden kiireellisempien hankkeiden ja väistötilojen puutteen vuoksi, hanke toteutetaan vuonna 2017. Sammon päiväkodin sisäilmaperusparan-nus ja tilamuutokset etenivät odotettua hitaammin, koska toteutusmallia muu-tettiin siten, ettei hanketta varten tarvita väistötiloja. Tällä muutoksella säästettiin väistötilakustannuksia arviolta 1 milj. eu-roa, mutta hankkeen suunnittelu oli hi-taampaa. Hanke jatkuu vuonna 2017. Jotta nyt vireillä olevat hankkeet saadaan toteu-tettua suunnitelmien mukaisesti, esitetään määrärahan siirtoa vuodeksi 2017.

Lamminpään päiväkodin sisäilmaperus-parannuksen tarveselvitys eteni odotettua hitaammin, väistötilalle ei löytynyt heti sopivaa tonttia ja väistötilan rakennuslu-pakäsittely kesti normaalia kauemmin (6 kuukautta, normaalisti 2 kuukautta), min-kä vuoksi hanketta ei voitu käynnistää, en-nen kuin käyttäjät pääsivät väistötiloihin loppuvuodesta 2016. Pohjolan päiväkodin sisäilmaperusparannuksen urakkatarjouk-set olivat odotettua korkeammat ja ylit-tivät tarveselvitysrajan (1,0 milj. euroa), minkä vuoksi jouduttiin laatimaan toteu-tus-suunnitelma ja käymään lautakuntakä-sittely. Tämä hidasti hankkeen käynnisty-mistä. Työt ovat käynnissä ja valmistuvat vuonna 2017. Jotta jo käynnistetyt hank-keet saadaan valmiiksi, esitetään määrära-han siirtoa vuodeksi 2017.

Lukioiden pienissä hankkeissa Pellervon kirjaston muutostöiden suunnittelu luki-on käyttöön venyi odotettua pidemmäk-si, minkä vuoksi toteutus siirtyi vuoteen 2017. Lyseon lukion sadevesijärjestelmän

saneerausta ja sokkelien vedeneristystä ei ehditty toteuttaa kesällä 2016, joten hanke muutettiin vuonna 2016 korjaus-ten suunnitteluksi. Saneeraus päätettiin toteuttaa osissa, ja ensimmäisen osuuden suunnittelukustannukset jäivät suunni-teltua pienemmiksi. Ensimmäinen osuus toteutetaan vuonna 2017. Lyseon lukion rakennuksen paloilmoittimen kuluista osa käytettiin laitehankintoihin vuonna 2016 ja loput käytetään kaapelointityö-hön vuonna 2017. Sampolan liikuntasalin kaapeloinneista ohjausryhmä totesi, ettei niitä ole tarvetta toteuttaa vuonna 2016, mutta tarpeeseen tulee varautua kevään 2017 ylioppilaskirjoitusten jälkeen. Kirjoi-tuksissa voidaan havaita, että kaapeloinnit tarvitaan myös Sampolan liikuntasaliin. Jotta nyt vireillä olevat hankkeet saadaan toteutettua suunnitelmien mukaisesti, esi-tetään määrärahan siirtoa vuodeksi 2017.

Liikuntapaikkojen perusparannus-ten määrärahaa käytetään kaupungin omistuksessa olevien liikuntatilojen pe-rusparannukseen uudistamalla vanhaa tekniikkaa ja parantamalla olosuhteita unohtamatta toiminnallisia muutoksia. Vuoden 2016 työohjelmassa ollut Hervan-nan keskusurheilukentän uusi huoltora-kennus on valmiiksi suunniteltu ja urakka kilpailutettu, mutta rakennusluvan vii-västymisen vuoksi toteutusta ei aloitettu. Hanke on tehtävä valmiiksi kesään 2017 mennessä, joten esitetään määrärahan siirtoa.

Vapaa-aikarakennusten pienten hank-keiden määrärahaa käytetään Tampe-reen kaupungin omistuksessa olevien liikuntapaikkojen pieniin toiminnallisiin muutoksiin ja perusparannuksiin. Vuo-den 2016 hankkeisiin kuulunut Tahmelan uimarannan pukusuojarakennus jäi kes-ken rakennuslupa-asioiden takia. Jotta hanke voidaan saattaa loppuun vuonna 2017 vaarantamatta muiden hankkeiden aloitusta, esitetään määrärahan siirtoa vuodeksi 2017.

Kissanmaan perhetukikeskuksen pe-rusparannus- ja laajennushanke on vas-taanotettu 12.12.2016. Kaikkia maksueriä ei ole maksettu vuoden 2016 puolella. Keväällä 2017 toteutetaan vielä pihatyöt, katon maalaus ja hankitaan hätäkutsujär-jestelmä, minkä jälkeen loppuerät voidaan maksaa. Hankkeen kokonaiskustannus on

Liikelaitokset


edelleen hyväksytyn toteutussuunnitelman mukainen. Töiden loppuunsaattamiseksi esitetään määrärahan siirtoa vuodeksi 2017.

Hatanpään kantasairaalan 4. ja 5. perus-parannusvaiheen ja laajennuksen alkupe-räinen valmistumisajankohta oli 31.8.2016, mutta se siirtyi laajojen lisä- ja muutostöi-den vuoksi. Nykyinen valmistumisajankoh-ta on 3.2.2017. Lisä- ja muutostöiden takia hankkeen kustannusarvio on noussut 12,0 milj. eurosta 13,8 milj. euroon. Töiden lop-puunsaattamiseksi esitetään määrärahan siirtoa vuodeksi 2017.

Sosiaali- ja terveysrakennusten pienten hankkeiden määrärahaa käytetään Tam-pereen kaupungin omistuksessa olevien sosiaali- ja terveysrakennusten pieniin toiminnallisiin muutostöihin sekä teknisiin perusparannuksiin. Vuonna 2016 määrära-han hallinta on ollut poikkeuksellisen han-kalaa toiminnallisten tilamuutostarpeiden suuren määrän ja epävarmuuden vuoksi. Muun muassa Hatanpään kantasairaalan perusparannuksen neljännen ja viiden-nen vaiheen viivästymisen takia muutama pienempi hanke Hatanpäällä on jouduttu siirtämään vuoteen 2017. Lisäksi Paranto-lankatu 5:n muuttamiseen maahanmuut-tajien ryhmäkotitiloiksi oli 150 000 euron varaus, mutta hanke osoittautui loppuvuo-desta 2016 yli 0,5 milj. euron hankkeeksi. Hankkeeseen varattu määräraha jäi koko-naan käyttämättä. Koukkuniemen Koivula-rakennuksessa tehtiin sisäilmaperusparan-nusta, mutta hanke jäi osittain kesken ja

jatkuu vuonna 2017. Hervannan toiminta-keskukseen kotihoidolle varattujen tilojen perusparannus ehdittiin aloittaa, mutta työt jatkuvat vuonna 2017 ehkä supistetus-sa laajuudessa. Jotta vuonna 2016 aloitetut hankkeet voidaan saattaa loppuun vuonna 2017 haittaamatta vuoden 2017 ohjelmassa jo olevien tärkeiden hankkeiden toteutusta, esitetään määrärahan siirtoa vuodeksi 2017.

Muiden rakennusten perusparannus ja kiinteistötekniset laitteet -määrära-haa käytetään perusparannusten lisäk-si energiansäästöhankkeisiin sellaisissa kohteissa, joissa ei tehdä muita peruspa-rannustöitä. Osa vuoden 2016 ohjelmassa olleista hankkeista on edelleen kesken. Isoimpana näistä mainittakoon Koukku-niemen Koivula-rakennuksen käytävien ja aulojen sisävalaistuksien uusiminen. Takahuhdin A-koulun energiatehokkuus-töiden suunnittelutyön aloitus on viivästy-nyt. Lisäksi rakennusteknisissä töissä ovat vuoden 2016 osalta vielä osittain kesken Hatanpään kartanon julkisivutyöt. Talven tulon vuoksi työvaiheista jäi osa kevää-seen 2017. Julkisivutöiden tekemättömien töiden osuus on noin 300 000 euroa. Jotta jo käynnistetyt ja vireillä olevat hankkeet saadaan toteutettua, esitetään määrära-han siirtoa vuodeksi 2017.

Liikelaitosten ja ulosvuokrattujen kiin-teistöjen investoinnit -määrärahaa käy-tetään liikelaitosten kiinteistöjen sekä ulos-vuokrattujen kohteiden korjaus- ja muutostöihin. Määrärahaan ohjelmoiduis-

ta hankkeista Tilakeskuksen Nekalan konekorjaamorakennuksen muutostöi-den suunnittelu viivästyi tarkasteltaessa vaihtoehtoisia toteutustapoja. Kämmen-niemen toimintakeskuksen pihaliittymän rakentaminen edellyttää kaavamuutosta, minkä vuoksi hankkeen toteutus siirtyi vuoteen 2017. Haapasen huvilan reali-sointia edistävien töiden toteutus jätettiin tietoisesti toteuttamatta, kun akuuttia tar-vetta ei ollut. Realisointia edistäviä töitä täytyy tehdä vuonna 2017. Keskusvirasto-talon kaupunginvaltuustosalin AV-teknii-kan perusparannus on kesken. AV-teknii-kan suunnittelu aloitettiin uusimistarpeen tultua ajan-kohtaiseksi valtuustosalin kokoustekniikan uusimisen jälkeen. Asen-nustöiden toteutus siirtyi vuoteen 2017. Jotta nyt vireillä olevat hankkeet saadaan toteutettua suunnitelmien mukaisesti, esi-tetään määrärahan siirtoa vuodeksi 2017.

Seuraavat hankkeet jaksottuvat usealle vuodelle ja ne edellyttävät määrärahojen siirtoa: Tesoman yhtenäiskoulun peruspa-rannus ja laajennus ja päiväkoti, Pispalan koulun perusparannus, Lielahden koulun perusparannus ja laajennus sekä uudet nuorisotilat, Talvitien päiväkoti ja kou-lu, pääkirjasto Metson tilamuutokset ja perusparannus, Tampere-talon tilamuu-tokset ja laajennus, Vanhan kirjastotalon toiminnallinen uudistushanke, Tesoman uusi jäähalli, Hervannan terveysaseman perusparannus ja Koukkuniemen Männis-tön uudisrakennus.

Konserniin kuuluvat tytäryhtiöt ja yhteisöt



Tytäryhtiöille ja -yhteisöille asetettiin vuoden 2016 talousarviossa toiminnan ja talouden tavoitteita, jotka tuovat esiin pääomistajan tahdon ja ohjaavat omista-jan edustajien toimintaa muun muassa hallituksessa ja yhtiökokouksessa. Suurin osa 62 toiminnan tavoitteesta toteutui. Tavoitteista 4 ei toteutunut ja 9 toteutui osittain. Yhdeksän tavoitteen toteutumista ei voitu arvioida.

Finnpark -konsernin suhteellista kan-nattavuutta kuvaava sijoitetun pääoman tuotto oli 2016 tilikaudella 6 % ja ylitti selvästi tavoitetason. Finnpark Oy otti ta-voitteen mukaisesti käyttöön sertifioidun Ekokompassi -ympäristöjärjestelmän ja saavutti Ekokompassi-sertifikaatin. Finn-park -konsernin nettotulos oli 3,37 milj. euroa. Valtuuston asettama osinkotavoite oli 15 % konsernin nettotuloksesta, mutta lopullisen osingon määrän päättää kevään yhtiökokous.

Ekokumppanit Oy teki tavoitteen mu-kaisesti 33 720 euroa positiivisen tulok-sen. Ekokumppaneiden toinen tavoite koski vastuullista elämäntapaa edistävän toiminnan näkyvyyden lisäämistä, joka merkittiin toteutuneeksi. Ekokumppanit tavoitti yhteensä yli 21 000 asukasta eri-laisissa tilaisuuksissa ja tapahtumissa. Ekokumppaneiden näkyvyys sosiaalisessa mediassa ja verkkopalveluissa oli myös erinomaista. Ekokumppaneiden verkko-palveluissa oli yli 30 000 istuntoa vuoden 2016 aikana. Samoin toiminta oli usein esillä paikallismedioissa.

Opiskelija-asuntoyhteisöjen Pirkan Opiskelija-asunnot Oy:n, Insinöörioppi-lastalo Oy:n ja Kiinteistö Oy Opintannerin fuusio toteutui 31.8.2016. Fuusiossa Insi-nöörioppilastalo Oy ja Kiinteistö Oy Opin-tanner sulautuivat Pirkan Opiskelija-asun-not Oy:hyn. Fuusion loppuun saattaminen vuoden 2016 aikana oli yksi opiskelija-asuntoyhteisöjen valtuustotavoitteista. Kaikilla opiskelija-asuntoyhteisöillä tavoit-teena ollut opiskelija-asuntojen yhteisen asuntohaun valmistelu eteni suunnitellusti ja asuntojen hakuprosessi yhtenäistettiin maaliskuussa 2016. Tavoitteiden, joita ei

voitu arvioida, hieman aiempaa suurem-pi määrä johtui mm. siitä, että opiske-lija-asuntoyhteisöjen fuusio toteutui jo suunniteltua aiemmin 31.8.2016, jolloin Pirkan Opiskelija-asuntoihin fuusioitujen Insinöörioppilastalo Oy:n ja Kiinteistö Oy Opintannerin käyttöasteesta ja talousmit-tareista ei saatu vertailukelpoisia tietoja koko vuoden osalta.

Pirkan opiskelija-asunnot Oy:n asunto-jen taloudellinen käyttöastetavoite oli 98 %. Toteutunut taloudellinen käyttöaste jäi 92,6 %:n tasolle eikä tavoite näin ollen toteutunut. Sen sijaan omavaraisuusas-te kasvoi peräti 7,0 %:lla vuodesta 2015 nousten 4,19 % tasolle, mikä on edelleen melko matala taso, vaikka valtuustotavoite 1 %-yksikön kasvusta saavutettiinkin. Si-joitetun pääoman tuotto oli 1,27 % vuonna 2016. Tavoitteeksi asetettu 3 %-yksikön ta-so jäi vielä saavuttamatta.

Kotilinnasäätiö ylitti asuntojen taloudel-lista käyttöastetta koskevan tavoitteensa 98 %. Toteutunut asuntojen taloudellinen käyttöaste oli 98,9 %. Säätiön sijoitetun pääoman tuotto-% oli 2016 vuonna 2,3 %, eikä 3 %-yksikön tavoitetasolle ai-van noustu. Sijoitetun pääoman tuotto ei noussut yli 3 %:n, koska nettotulos heikke-ni edellisestä vuodesta suurten poistojen takia. Omavaraisuusaste sen sijaan nousi 1 % -yksiköllä edellisestä vuodesta ja oli 2016 vuonna 13,7 % tasolla (2015:12,6 %).

Tampereen Vuokra-asunnot Oy:n sekä asuntojen taloudellista käyttöastetta että sijoitetun pääoman tuottoa koskevat ta-voitteet toteutuivat. Asuntojen taloudelli-nen käyttöaste nousi peräti 99,6 %:iin ja sijoitetun pääoman toteutunut tuotto oli 5,8 % vuonna 2016.

Tampereen Vuokratalosäätiön asunto-jen toteutunut taloudellinen käyttöaste oli 98,13 % eikä aivan yltänyt 99 % tavoiteta-solle. Sijoitetun pääoman tuotto nousi yli tavoitetason 5,23 %:iin, samoin omavarai-suusaste kasvoi 4,4 prosentilla 16,7 % ta-solle tavoitteen mukaisesti. Vilusen Rinne Oy:n asuntojen taloudellinen käyttöaste ei 2016 vuonna yltänyt 99 % tavoitetasolle. Toteutunut käyttöaste oli 97,23 %. Sijoi-

tetun pääoman tuotto oli tavoitteen mu-kaisesti yli 5 % ja omavaraisuusaste kohosi tavoitteen mukaisesti 13,4 %:n tasolle.

Tampereen Palvelukiinteistöt Oy:n sijoi-tetun pääoman tuotto-% oli 4,9 % eli sen osalta 5 %-yksikön tavoitetta ei aivan saa-vutettu. Omavaraisuusaste sen sijaan ylitti tavoitetason 6 prosenttiyksiköllä nousten 41 % tasolle.

Palvelukiinteistöt Oy:ssä tehtiin lähin-nä perusparannustyyppisiä investointeja noin 1,8 miljoonalla eurolla. Laukontorin paviljonkirakennuksen toteutuksesta on sovittu. Hanke on rakennusluvasta tehdyn valituksen johdosta viivästynyt. Hankkeen arvioidaan valmistuvan keväällä 2018. Kangasalan koulutuspaloaseman inves-toinnista on sovittu ja hanke etenee niin, että tilat on tarkoitus ottaa käyttöön elo-kuussa 2018. Palvelukiinteistöt Oy tekee 2016 vuodelta 0,71 milj. euron nettotulok-sen, josta maksetaan kaupungille puolet osinkona. Osingon jakamisesta päättää kevään yhtiökokous. Tredu-Kiinteistöt Oy saavutti tulostavoitteensa ja tilikauden tu-los oli 330 876 euroa voitollinen.

Oy Runoilijan tien tulos jäi jälleen 94 052 euroa tappiolliseksi. Matkustajamää-rä kasvoi kuitenkin 7,6 % edellisvuodesta. Matkailijoita oli s/s Tarjanteella kauden 2016 aikana yhteensä 4 528 (vuonna 2015 matkustajia oli yhteensä 4 208).

Tampereen ammattikorkeakoulu Oy:n vetovoimaisuuteen liittyvät tavoitteet saa-vutettiin. Vuonna 2016 hakijatilanne säilyi hyvänä ja TAMK oli valtakunnan vetovoi-maisin ammattikorkeakoulu. Kansainvä-lisyys ja koulutusvienti edistyivät ja Kau-pin kampusaluetta kehitettiin edelleen. Tampereen ammattikorkeakoulu osallistui aktiivisesti Tampere3 -prosessin valmiste-luun tekemällä paljon valmistelutyötä vuo-den 2016 aikana. Uuden korkeakouluyhtei-sön alkaminen siirtyy vuoden 2019 alkuun, lähinnä yliopistojen fuusion valmistelusta johtuen.

Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n hintatasoa koskeva tavoite toteutui jälleen. Kiinteis-töliiton tutkimuksen mukaan jätehuollon kustannukset asukkaalle ovat Pirkanmaan



Jätehuollon toimialueella selvästi Suomen edullisimman kolmanneksen joukossa. Yhdyskuntajätteen hyödyntämisaste 2016 vuonna oli 98,3%, mikä ylitti 85 % tavoi-tetason selvästi. Samoin Pirkanmaan Jäte-huolto suunnitteli mallin jätteenkäsittelyn ilmastovaikutuksen määrittämiseksi ase-tetun tavoitteen mukaisesti.

Tampereen Sähkölaitos -konsernin ta-loudellinen tulos vuonna 2016 oli erin-omainen. Konsernin nettotulos nousi 25,3 milj. euron tasolle (2015: 9,4 milj. euroa), josta yhtiö on esittämässä tavoitteen mu-kaisesti 50 % osinkoa eli 12,65 milj. euroa kaupungille. Osingosta tekee päätöksen yhtiökokous, joten tavoitteen toteumaa ei siltä osin vielä tässä vaiheessa ennen yhtiökokousta voi lopullisesti arvioida. Sähkölaitoksen maksama osinkotulo kas-vaa kuitenkin merkittävästi edellisiin vuo-siin nähden. Yhtiön omistaja-arvo kehittyi myös jälleen positiivisesti. Uusiutuvien energialähteiden osuus oli jo 39 prosenttia ylittäen selvästi 30 %:n tavoitetason. Ener-giatuotannon CO2 -päästötavoite saavu-tettiin ja päästöt ovat alentuneet vuoden 1990 tasolta jopa 39 %.

Tampere -talo saavutti jälleen hyvän tu-loksen sekä kävijämäärissä että tilikauden tuloksessa mitattuna. Tilikauden tulos oli merkittävistä käyttöomaisuusinvestoin-neista huolimatta 101 620 euroa voitolli-nen. Investointeja tehtiin 1,16 milj. eurolla vuonna 2016. Toiminnallinen uudistushan-ke on toteutunut lähes aikataulussa. Uudet kokoustilat valmistuivat aikataulun mukai-sesti keväällä 2016. Myymälän ja aulan muutostyöt saatiin valmiiksi syksyllä ja uudet ravintolat avattiin ulkopuolisille hel-mikuussa 2017. Tarkistetussa kustannusar-viossa on myös pysytty. Tampereen Mes-suja Urheilukeskus Oy:n tulos oli niukasti

positiivinen eli valtuuston asettama talou-dellinen omistajatavoite siltä osin toteutui.

Särkänniemen kävijämääriä koskeva ta-voite toteutui osittain. Koko vuoden kävijä-määrä oli 2 % suurempi kuin vuosien 2011-2015 kävijämäärien keskiarvo. Näin ollen 5 % kävijämäärän kasvua ei koko vuoden osalta aivan saavutettu. Tähän vaikutti yh-den kohteen sulkeutuminen vuoden 2016 ajaksi, eikä uusi toiminta kohteessa ollut vielä käynnissä. Kesäkauden kasvu kävijä-määrissä oli kuitenkin 8 %. Maksettavan osingon määrä raportoidaan myöhemmin, kun hallitus on tehnyt voitonjakopäätök-sen. Kerätyn jätteen hyötykäyttöä koskeva tavoite toteutui 2016 vuonna, kun jätteen hyötykäyttöprosentti nousi yli 65 % tavoi-tetason.

Tampereen kaupunkiseudun elinkeino- ja kehitysyhtiö Tredea Oy:n tulos oli tavoit-teen mukaisesti 56 171 euroa positiivinen. Tredea saavutti myös toiminnalliset tavoit-teensa liittyen yrityspalvelusetelin käyt-töönottoon, yritysten toimintaympäristön kehittämistoimenpiteisiin ja lentoliiken-teen kehittämissuunnitelman toteuttami-seen liittyen.

Tavase Oy:n tekopohjavesilaitoshank-keeseen liittyvä toiminta on keskitetty lupaprosessin hoitamiseen. Hankkeen kustannuksia on minimoitu luopumalla omista toimitiloista ja minimoimalla hen-kilöstökustannuksia siten, että yhtiön toi-mitusjohtaja tekee työtä myös Tampereen Seudun Keskuspuhdistamo Oy:lle.

Tammenlehväsäätiölle asetettu tavoite Tammenlehväkeskuksen ja Kaupin alueen kokonaissuunnitelman laatimisesta yhdes-sä Tilakeskus liikelaitoksen kanssa toteu-tui vuonna 2016. Alueelle on yhteistyös-sä Tampereen Tilakeskus Liikelaitoksen kanssa valmisteltu asemakaavamuutos-

hakemus, jossa on selvitetty myös alueen täydennysrakentamisen mahdollisuudet. Asemakaavaprosessi etenee edelleen vuo-den 2017 aikana.

Tampereen Sarka Oy:n toiminta kehit-tyi ja laajentui maltillisesti. Asiakkaita oli vuoden aikana yhteensä 108, mikä on 8 enemmän kuin vuotta aiemmin. Lisäksi yhtiön tulos oli 98 943 euroa positiivinen. Tampereen työvalmennussäätiö Sykkeen kuntouttavan työtoiminnan ja työelämä-valmennuksen asiakasmääriä koskevat tavoitteet toteutuivat osittain. Toiminnan laatua kehitettiin asiakaslähtöisyyteen perustuen ja asiakaspalautekyselyjen tu-lokset olivat Sykkeessä hyvällä tasolla. Samoin taseen alijäämä saatiin katettua loppuun tavoitteen mukaisesti.

Tuomi Logistiikka Oy:n toiminta yhtiö-muodossa on vakiintunut ja organisaatio-kulttuuria, johtamiskäytäntöjä ja yhden-mukaisia prosesseja on luotu tilikauden aikana. Yhtiö on myös laatusertifioitu. Yh-tiön tilikauden tulos oli noin 1,2 milj. euroa positiivinen. Organisaatiomuutos näkyi asiakastyytyväisyydessä PSHP:n osalta, jonka asiakastyytyväisyys hieman laski vuosien 2013-2015 tasoon nähden.

Tampereen Seudun Keskuspuhdistamo Oy:n tavoite keskuspuhdistamohankkeen suunnittelun etenemisen ja suunnittelu-vaiheen rahoituksen osalta toteutui. Tullin-kulman Työterveys Oy:n ensimmäisen ko-konaisen tilikauden tulos oli 70 748 euroa voitollinen, josta yhtiö tulee maksamaan osinkoa kaupungille tavoitteen mukaisesti. Yhtiön ensimmäisenä toimintavuonna ar-vioitiin kattavasti toimintaa ja kehitettiin yhdenmukaisia käytäntöjä läpi organisaa-tion. Kaudella 2017 kehitystoimenpiteitä jatketaan edelleen tehtyjen selvitysten pohjalta.



TYTÄRYHTIÖIDEN JA YHTEISÖJEN TOIMINNAN JA TALOUDEN TAVOITTEET

Kortti Toiminnan tavoite 2016 Toteuma

Ekokumppanit Oy

1 Tulos on positiivinen +

2 Lisätään vastuullista elämäntapaa edistävän toiminnan näkyvyyttä +

Finnpark Oy

3 Maksettu osinko on 15 % konsernin nettotuloksesta (maksetaan keväällä 2017) ?

4 Sijoitetun pääoman tuotto > 5 % +

5 Otetaan käyttöön sertifioitu ympäristöjärjestelmä +

Insinöörioppilastalo Oy

6 Asuntojen taloudellinen käyttöaste on vähintään 98,0 % ?

7 Sijoitetun pääoman tuotto on yli 3 % ja omavaraisuusaste kasvaa vähintään 1 %-yksiköllä vuodesta 2015 ?

8 Opiskelija-asuntojen yhteisen asuntohaun valmistelu +

9Opiskelija-asuntoyhteisöjen fuusion käynnistäminen ja loppuun saattaminen siten, että uusi yhtiö aloittaa toimintansa 1.1.2017

+

Kiinteistö Oy Opintanner

10 Asuntojen taloudellinen käyttöaste on vähintään 98,0 % ?

11 Sijoitetun pääoman tuotto on yli 3 % ja omavaraisuusaste kasvaa vähintään 1 %-yksiköllä vuodesta 2015 ?



+

Pirkan Opiskelija-asunnot Oy

14 Asuntojen taloudellinen käyttöaste on vähintään 98,0 % -

15 Sijoitetun pääoman tuotto on yli 3 % ja omavaraisuusaste kasvaa vähintään 1 %-yksiköllä vuodesta 2015 +/-



+

Pirkanmaan Jätehuolto Oy

18Omakustannusperiaate on toteutunut pitkän tähtäimen velvoitteita vastaavasti, kuitenkin siten että hinnat ovat kokonaisuudessaan edullisimmassa kolmanneksessa suurista kaupungeista

+

19 Yhdyskuntajätteen hyödyntämisaste nousee 85 %:iin +

20 Luodaan malli jätteenkäsittelyn ilmastovaikutuksen määrittämiseksi +

Oy Runoilijan tie

21 Tulos on positiivinen ja matkustajamäärä on kasvanut edellisvuodesta +/-

Tampereen ammattikorkeakoulu Oy

22Tampereen ammattikorkeakoulu on vetovoimainen: ammattikorkeakoulu on haluttu opiskelupaikka, kansainvälisyys on lisääntynyt ja Kaupin kampusalueen kehittäminen on edennyt

+

23Tampereen ammattikorkeakoulun, Tampereen teknillisen yliopiston ja Tampereen yliopiston yhteinen Tampere3–prosessi etenee aikataulussa

-

Tammenlehväsäätiö

24 Tammenlehväkeskuksen ja Kaupin alueen kokonaissuunnitelman laatiminen yhdessä Tilakeskus liikelaitoksen kanssa +

Tampereen Sähkölaitos Oy

25 Maksettu osinko on 50 % konsernin nettotuloksesta (maksetaan keväällä 2017) ?

26 Omistaja-arvo kehittyy positiivisesti +

27 Energiantuotannon CO2-kasvihuonepäästöt ovat alentuneet 35 % vuoden 1990 tasolta +

28 Uusiutuvien energialähteiden osuus konsernin energiahankinnasta on yli 30 % +

Tampere-talo Osakeyhtiö

29 Kävijämäärä on suurempi kuin vuosien 2013-2015 keskiarvo ja tapahtumia on vuositasolla vähintään 650 +/-

30 Toiminnallinen uudistushanke toteutuu aikataulussa ja kustannusarvio pitää +

31 Tulos on positiivinen riittävät investoinnit varmistaen +

Tampereen Kotilinnasäätiö

32 Asuntojen taloudellinen käyttöaste on vähintään 98 % +

33 Sijoitetun pääoman tuotto on yli 3 % ja omavaraisuusaste kasvaa vähintään 1 %-yksiköllä vuodesta 2015 +/-



Kortti Toiminnan tavoite 2016 Toteuma

Tampereen Messu- ja Urheilukeskus Oy


Tampereen Palvelukiinteistöt Oy

35 Sijoitetun pääoman tuotto on yli 5 % ja omavaraisuusaste on yli 35 % +/-

36 Maksettu osinko on 50 prosenttia nettotuloksesta (maksetaan keväällä 2017) ?

Tampereen Särkänniemi Oy

37 Kävijämäärä on vähintään 5 prosenttia suurempi kuin vuosien 2011-2015 kävijämäärien keskiarvo +/-

38 Maksettu osinko on 50 % nettotuloksesta (maksetaan keväällä 2017) ?

39 Kerätyn jätteen hyötykäyttöprosentti on vähintään 65 % (hyödynnetty joko jatkojalostukseen tai energiana) +

Tampereen Vuokra-asunnot Oy

40 Asuntojen taloudellinen käyttöaste on vähintään 99,0 % +

41 Sijoitetun pääoman tuotto on yli 5 % +

Tampereen Vuokratalosäätiö


43 Sijoitetun pääoman tuotto on yli 5,0 % ja omavaraisuusaste kasvaa vähintään 1 %-yksiköllä vuodesta 2015 +

Tavase Oy

44 Kustannukset on minimoitu lupahakemukseen liittyvän valitusprosessin aikana +

Tampereen kaupunkiseudun elinkeino- ja kehitysyhtiö Tredea Oy


46 Toimintaympäristön kehittämisellä vahvistetaan yritysten syntyä, kasvua ja investointeja +

47 Lentoliikenteen kehittämissuunnitelma on tehty ja sen mukaisia toimenpiteitä toteutettu +

Vilusen Rinne Oy


49 Sijoitetun pääoman tuotto on yli 5,0 % ja omavaraisuusaste kasvaa vähintään 1 %-yksiköllä vuodesta 2015 +

Tampereen Sarka Oy

50 Toiminta on kehittynyt ja laajentunut hallitusti asiakaslähtöisyyteen perustuen +


Tampereen työvalmennussäätiö Syke

52 Kuntouttavan työtoiminnan ja työelämänvalmennuksen asiakasmääriä koskevat tavoitteet on toteutettu +/-

53 Toiminnan laatua on kehitetty asiakaslähtöisyyteen perustuen +

54 Taseen alijäämä katetaan loppuun +

Tredu-kiinteistöt Oy


Tullinkulman Työterveys Oy

56Toiminta yhtiömuodossa on vakiinnutettu. On luotu yhtenäinen organisaatiokulttuuri ja johtamiskäytännöt sekä tehokkaat ja yhdenmukaiset prosessit. Yhtiö toimii in-house aseman säilyttämisen edellyttämällä tavalla.

+/-

57 Yhtiön asiakastyytyväisyys on asiakasryhmittäin (Tampere, PSHP, muut) vähintään vuosien 2013-2015 keskimääräisellä tasolla ?

58Yhtiön tulos on positiivinen. Yhtiö maksaa omistajilleen osinkoa vähintään 50 % tilikauden tuloksesta (maksetaan keväällä 2017)

+

Tuomi Logistiikka Oy

59Toiminta yhtiömuodossa on vakiinnutettu. On luotu yhtenäinen organisaatiokulttuuri ja johtamiskäytännöt sekä tehokkaat ja yhdenmukaiset prosessit. Yhtiö toimii in-house aseman säilyttämisen edellyttämällä tavalla.

+

60 Yhtiön asiakastyytyväisyys on asiakasryhmittäin (Tampere, PSHP) vähintään vuosien 2013-2015 keskimääräisellä tasolla +/-

61 Yhtiön tulos on positiivinen +

Tampereen Seudun Keskuspuhdistamo Oy

62 Keskuspuhdistamohankkeen suunnittelu etenee aikataulussa ja suunnitteluvaiheen rahoitus on järjestetty +

Tilinpäätöslaskelmat





Tuloslaskelma1.1. - 31.12.2016 1.1. - 31.12.2015

Toimintatuotot

Myyntituotot 214 175 407,12 208 737 940,34

Maksutuotot 95 249 851,77 84 959 166,27

Tuet ja avustukset 42 046 716,03 46 100 864,48

Vuokratuotot 55 273 715,00 52 153 880,11

Muut toimintatuotot 27 929 843,74 20 684 304,49

434 675 533,66 412 636 155,69

Valmistus omaan käyttöön 28 370 692,44 22 458 657,07

Toimintakulut

Henkilöstökulut

Palkat ja palkkiot -516 749 479,22 -520 286 750,24

Henkilösivukulut

Eläkekulut -125 685 542,72 -131 073 177,80

Muut henkilösivukulut -34 364 387,11 -29 745 051,16

Palvelujen ostot -620 132 183,61 -587 021 649,70

Aineet, tarvikkeet ja tavarat -103 047 349,90 -95 530 637,06

Avustukset -153 824 496,93 -144 464 278,42

Vuokrakulut -47 695 945,76 -44 928 225,12

Muut toimintakulut -6 469 402,53 -5 472 978,46

-1 607 968 787,78 -1 558 522 747,96

Toimintakate -1 144 922 561,68 -1 123 427 935,20

Verotulot 896 213 492,97 886 853 363,42

Valtionosuudet 317 227 848,00 298 431 556,00


Korkotuotot 6 157 292,92 6 465 712,24


Korkokulut -8 375 772,51 -7 978 420,52

Muut rahoituskulut -999 910,06 -5 868 789,06

5 906 162,83 1 476 321,49

Vuosikate 74 424 942,12 63 333 305,71


Suunnitelman mukaiset poistot -91 265 068,63 -99 615 533,38

Arvonalentumiset -1 688 050,42 -3 518 585,66

-92 953 119,05 -103 134 119,04

Satunnaiset erät

Satunnaiset tuotot 928 553,00 1 403 697,98

Satunnaiset kulut -3 678 047,95 0,00

-2 749 494,95 1 403 697,98

Tilikauden tulos -21 277 671,88 -38 397 115,35

Poistoeron vähennys 1 176 413,52 1 240 787,29

Rahastojen vähennys 3 137 341,29 270 508,51

Tilikauden alijäämä -16 963 917,07 -36 885 819,55



Rahoituslaskelma1.1. - 31.12.2016 1.1. - 31.12.2015

Toiminnan rahavirta

Vuosikate 74 424 942,12 63 333 305,71

Satunnaiset erät -2 749 494,95 1 403 697,98

Tulorahoituksen korjauserät -18 025 407,42 -10 898 529,82

53 650 039,75 53 838 473,87


Investointimenot -226 266 728,14 -222 180 014,00

Rahoitusosuudet investointimenoihin 5 327 880,20 9 489 509,28

Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 21 291 590,09 26 955 387,83

-199 647 257,85 -185 735 116,89

Toiminnan ja investointien rahavirta -145 997 218,10 -131 896 643,02



Antolainasaamisten lisäykset -1 246 215,04 -1 167 495,03


5 826 104,28 -335 899,83


Pitkäaikaisten lainojen lisäys 100 000 000,00 0,00

Pitkäaikaisten lainojen vähennys -25 502 019,87 -13 015 306,19

Lyhytaikaisten lainojen muutos 14 988 119,75 37 103 684,38

89 486 099,88 24 088 378,19


Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset -276 308,32 754 638,41

Vaihto-omaisuuden muutos 231 634,23 95 582,62

Saamisten muutos 36 751 900,99 -49 261 714,24

Korottomien velkojen muutos 21 686 801,49 17 293 211,40

58 394 028,39 -31 118 281,81

Rahoituksen rahavirta 153 706 232,55 -7 365 803,45

Rahavarojen muutos 7 709 014,45 -139 262 446,47

Rahavarat 31.12. 108 857 988,32 101 148 973,87

Rahavarat 1.1. 101 148 973,87 240 411 420,34

7 709 014,45 -139 262 446,47



TaseVASTAAVAA

31.12.2016 31.12.2015

PYSYVÄT VASTAAVAT


Aineettomat oikeudet 1 954 715,61 2 657 359,69

Muut pitkävaikutteiset menot 115 872 997,11 94 972 056,13

117 827 712,72 97 629 415,82


Maa- ja vesialueet 186 779 575,36 171 464 225,14

Rakennukset 460 073 458,53 436 210 425,70

Kiinteät rakenteet ja laitteet 403 224 419,43 376 897 894,85

Koneet ja kalusto 39 319 997,74 37 978 419,29

Muut aineelliset hyödykkeet 4 079 768,71 3 968 958,25

Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 171 099 849,56 139 186 455,56

1 264 577 069,33 1 165 706 378,79

Sijoitukset

Osakkeet ja osuudet 285 142 838,77 280 079 114,22

Muut lainasaamiset 99 530 234,18 105 586 379,50

Muut saamiset 1 271 520,91 1 041 479,87

385 944 593,86 386 706 973,59

TOIMEKSIANTOJEN VARAT

Valtion toimeksiannot 89 648,17 135 290,49

Lahjoitusrahastojen varat 1 409 112,74 667 207,09

1 498 760,91 802 497,58

VAIHTUVAT VASTAAVAT

Vaihto-omaisuus

Aineet ja tarvikkeet 1 822 453,18 2 124 521,72

Keskeneräiset tuotteet 161 425,52 90 991,21

1 983 878,70 2 215 512,93

Saamiset

Pitkäaikaiset saamiset

Lainasaamiset 83 999,43 0,00

Muut saamiset 13 632,72 18 628 986,59

Siirtosaamiset 9 634 682,43 5 616 196,63


Myyntisaamiset 35 691 597,55 31 102 573,66

Lainasaamiset 4 927 788,09 38 549 741,75

Muut saamiset 39 356 711,33 36 461 491,35

Siirtosaamiset 29 215 922,18 25 317 244,74

118 924 333,73 155 676 234,72

Rahoitusarvopaperit

Osakkeet ja osuudet 17 061 351,32 16 981 870,04

Joukkovelkakirjalainasaamiset 2 000 000,00 9 700 380,48

Muut arvopaperit 1 014 840,00 2 394 730,00

20 076 191,32 29 076 980,52

Rahat ja pankkisaamiset 88 781 797,00 72 071 993,35

VASTAAVAA YHTEENSÄ 1 999 614 337,57 1 909 885 987,30



VASTATTAVAA

31.12.2016 31.12.2015

OMA PÄÄOMA

Peruspääoma 636 657 232,28 636 657 232,28

Muut omat rahastot 30 062 579,55 33 199 920,84

Edellisten tilikausien ylijäämä 541 368 766,17 578 254 585,72

Tilikauden alijäämä -16 963 917,07 -36 885 819,55

1 191 124 660,93 1 211 225 919,29

POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET

Poistoero 8 551 498,34 9 727 911,86

Vapaaehtoiset varaukset 19 689 000,00 19 689 000,00

28 240 498,34 29 416 911,86


Eläkevaraukset 3 110 600,00 4 275 800,00

Muut pakolliset varaukset 6 526 803,70 5 948 437,93

9 637 403,70 10 224 237,93

TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT

Valtion toimeksiannot 89 783,34 126 588,53

Lahjoitusrahastojen pääomat 12 340 658,46 12 222 023,22

Muut toimeksiantojen pääomat 2 145 788,23 1 807 663,27

14 576 230,03 14 156 275,02

VIERAS PÄÄOMA

Pitkäaikainen

Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 247 154 272,67 190 535 039,82

Saadut ennakot 215 020,00 5 494 017,96

Liittymismaksut ja muut velat 20 964 100,54 18 096 806,18

Siirtovelat 27 595 966,95 19 905 129,12

295 929 360,16 234 030 993,08

Lyhytaikainen

Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 43 380 767,15 25 502 019,87

Lainat muilta luotonantajilta 197 782 244,35 182 794 124,60

Ostovelat 88 268 668,02 67 088 300,90

Muut velat 18 511 386,95 13 901 121,30

Siirtovelat 112 163 117,94 121 546 083,45

460 106 184,41 410 831 650,12

VASTATTAVAA YHTEENSÄ 1 999 614 337,57 1 909 885 987,30



Konsernituloslaskelma1.1. - 31.12.2016 1.1. - 31.12.2015

Toimintatuotot 1 105 553 700,35 1 057 088 384,84

Toimintakulut -2 117 880 978,28 -2 064 237 383,30

Osuus osakkuusyhteisöjen voitosta 19 194 910,64 4 269 468,38

Toimintakate -993 132 367,29 -1 002 879 530,08

Verotulot 896 213 492,97 886 853 363,42

Valtionosuudet 374 979 517,92 358 900 304,98


Korkotuotot 1 201 489,31 1 532 209,66


Korkokulut -25 521 954,12 -26 553 430,56

Muut rahoituskulut -2 550 823,55 -4 021 211,63

Vuosikate 253 455 611,15 220 148 526,34



Omistuksen eliminointierot 85 965,44 -3 408,22

Arvonalentumiset -2 038 050,42 0,00

-183 097 334,51 -188 414 484,11

Satunnaiset erät 455 096,79 0,00

Tilikauden tulos 70 813 373,43 31 734 042,23

Tilinpäätössiirrot 3 223 187,85 422 941,18

Tilikauden verot -10 645 307,19 -6 900 720,85

Laskennalliset verot -2 473 718,93 -3 244 387,15

Vähemmistöosuudet -2 246 218,69 -3 347 601,95

Tilikauden ylijäämä 58 671 316,46 18 664 273,46



Konsernin rahoituslaskelma1.1. - 31.12.2016 1.1. - 31.12.2015

Toiminnan rahavirta

Vuosikate 253 455 611,15 220 148 526,34

Satunnaiset erät 455 096,79 -0,00

Tilikauden verot -10 645 307,19 -6 900 720,85

Tulorahoituksen korjauserät -34 709 015,64 -15 009 506,11

208 556 385,11 198 238 299,38



Rahoitusosuudet investointimenoihin 5 327 880,20 10 990 456,28

Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 24 138 239,51 34 154 141,50

-355 298 896,08 -315 365 155,29

Toiminnan ja investointien rahavirta -146 742 510,97 -117 126 855,91



Antolainasaamisten lisäykset -194 209,38 -18 312,95


5 419 815,90 641 413,94


Pitkäaikaisten lainojen lisäys 197 541 754,67 28 486 352,00

Pitkäaikaisten lainojen vähennys -85 297 157,43 -72 729 025,75

Lyhytaikaisten lainojen muutos -11 314 286,02 -1 315 244,30

100 930 311,22 -45 557 918,05

Oman pääoman muutokset 2 240 990,31 5 437 867,24


Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset -157 333,42 857 601,13

Vaihto-omaisuuden muutos 1 428 948,67 -7 827 069,61

Saamisten muutos 2 006 234,26 3 654 358,86

Korottomien velkojen muutos 40 516 476,72 21 829 414,83

43 794 326,23 18 514 305,21

Rahoituksen rahavirta 152 385 443,65 -20 964 331,67

Rahavarojen muutos 5 642 932,69 -138 091 187,58

Rahavarat 31.12. 192 670 272,38 187 027 339,69

Rahavarat 1.1. 187 027 339,69 325 118 527,26

5 642 932,69 -138 091 187,58



KonsernitaseVASTAAVAA

31.12.2016 31.12.2015

PYSYVÄT VASTAAVAT


Aineettomat oikeudet 16 617 674,43 12 856 941,95

Muut pitkävaikutteiset menot 124 170 945,49 101 590 890,63

Ennakkomaksut 440 006,79 4 445 696,79

141 228 626,70 118 893 529,37


Maa- ja vesialueet 205 003 849,65 184 431 856,91

Rakennukset 1 440 109 136,67 1 371 247 692,78



Muut aineelliset hyödykkeet 33 597 227,94 33 990 949,91


2 707 373 480,71 2 540 410 958,58

Sijoitukset

Osakkuusyhteisöosuudet 57 869 808,86 38 711 612,03

Muut osakkeet ja osuudet 21 858 771,42 19 498 461,34

Joukkovelkakirjalainasaamiset 0,00 149 696,87

Muut lainasaamiset 3 331 830,24 4 317 957,80

Muut saamiset 994 139,52 5 278 130,99

84 054 550,04 67 955 859,03

TOIMEKSIANTOJEN VARAT 4 342 192,43 2 862 885,28

VAIHTUVAT VASTAAVAT

Vaihto-omaisuus 40 697 305,21 42 126 253,87

Saamiset

Pitkäaikaiset saamiset 13 731 145,57 26 890 326,34

Lyhytaikaiset saamiset 183 865 723,30 174 805 064,61

Rahoitusarvopaperit 37 234 202,26 46 090 111,03

Rahat ja pankkisaamiset 155 436 070,12 140 937 228,66

VASTAAVAA YHTEENSÄ 3 367 963 296,35 3 160 972 216,77



VASTATTAVAA

31.12.2016 31.12.2015

OMA PÄÄOMA

Peruspääoma 636 657 232,28 636 657 232,28

Yhdistysten ja säätiöiden peruspääomat 414 538,63 395 446,69

Muut omat rahastot 44 553 375,38 47 405 543,51

Edellisten tilikausien ylijäämä 674 390 207,72 655 725 934,27

Tilikauden alijäämä (ylijäämä) 58 671 316,46 18 664 273,46

1 414 686 670,48 1 358 848 430,21

VÄHEMMISTÖOSUUDET 79 402 825,48 75 883 504,48


Eläkevaraukset 3 110 600,00 4 275 800,00

Muut pakolliset varaukset 43 178 350,80 39 901 522,18

46 288 950,80 44 177 322,18

TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 29 758 013,72 28 436 039,99

VIERAS PÄÄOMA

Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma 1 196 909 691,95 1 111 216 806,07

Pitkäaikainen koroton vieras pääoma 83 593 947,17 77 487 417,53

Lyhytaikainen korollinen vieras pääoma 113 271 536,98 98 034 111,64

Lyhytaikainen koroton vieras pääoma 404 051 659,77 366 888 584,67

1 797 826 835,87 1 653 626 919,91

VASTATTAVAA YHTEENSÄ 3 367 963 296,35 3 160 972 216,77


Liitetiedot


Liitetiedot

Liitetiedot


Tilinpäätöksen laatimista ja esittämistapaa koskevat liitetiedot

Kaupungin tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot

1) Tilinpäätöstä laadittaessa noudatetut arvostusperiaatteet ja -menetelmät sekä jaksotusperiaatteet ja -menetelmätTulot ja menot on merkitty tuloslaskel-maan suoriteperusteen mukaisesti. Suori-teperusteesta poiketen verotulot on kirjat-tu niiden tilitysajankohdan mukaisesti ao. tilikaudelle.

Pysyvien vastaavien aineettomat ja aineelliset hyödykkeet on merkitty ta-seeseen hankintamenoon vähennetty-nä suunnitelman mukaisilla poistoilla ja investointimenoihin saaduilla rahoitus-osuuksilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu kaupunginhallituksen hyväk-symän poistosuunnitelman mukaisesti. Suunnitelmapoistojen laskentaperusteet on esitetty tuloslaskelman liitetiedoissa.

Pysyvien vastaavien sijoitukset on mer-kitty taseessa hankintamenoon tai sitä alempaan arvoon. Arvostuksen perusteena on ollut hyödykkeen todennäköisesti tule-vaisuudessa kerryttämä tulo tai sen arvo palvelutuotannossa.

Vaihto-omaisuus on merkitty taseeseen FIFO-periaatteen tai hankinnan keskihinnan mukaisesti hankintamenoon tai sitä alem-man todennäköisen hankintamenon tai to-dennäköisen luovutushinnan määräisenä.

Saamiset on merkitty taseeseen nimel-lisarvoon tai sitä alempaan todennäköi-seen arvoon.

Rahoitusarvopaperit on merkitty tasee-seen hankintamenoon tai sitä alempaan todennäköiseen luovutushintaan.

Johdannaissopimukset koostuvat eri-laisista koronvaihtosopimuksista, korko-optioista sekä niiden yhdistämisellä toteu-tetuista rakenteista. Kaikki sopimukset on tehty lainasalkun suojaamistarkoitukses-sa. Koronvaihtosopimuksilla lainasalkun suojausaste pyritään pitämään 50–60 pro-sentin välillä. Voimassa olevista koronvaih-tosopimuksista pisimmät voivat optioiden toteutumisesta riippuen olla voimassa vuoteen 2063 asti. Tulevaisuudessa voi-maan tulevista koronvaihtosopimuksista pisimmät voivat olla voimassa vuoteen 2058 asti. Korkojohdannaisista aiheu-tuneet kassavirrat on kirjattu tilikauden aikana korkomenojen oikaisuksi. Johdan-naissopimusten uudelleenjärjestelyistä maksetut ja saadut summat on jaksotettu kirjanpidossa kuluksi ja tuloksi vaikutusai-kanaan. Vaihtokaupalla toteutetut uudel-leenjärjestelyt on kirjattu bruttoperustei-sesti kuluksi ja tuloksi.

Kaupungin ympäristötuotot ja –kulut sekä –investoinnit on kirjattu kaupungin

kirjanpidossa soveltaen kirjanpitolauta-kunnan kuntajaoston yleisohjetta ympä-ristöasioiden kirjaamisesta.

Liitetiedot on numeroitu kirjanpitolau-takunnan kuntajaoston kunnan ja kun-tayhtymän tilinpäätöksen liitetiedoista antaman yleisohjeen mukaisesti.

KonsernitiliKaupungin konsernitilisopimuksen tilieh-tojen mukaisesti sopimukseen liitettyjen kaupungin tytäryhteisöjen rahavarat esi-tetään kaupungin tilinpäätöksessä sekä rahojen ja pankkisaamisten lisäyksenä et-tä lyhytaikaisena velkana tytäryhteisöille. Vastaavasti tytäryhteisöjen negatiiviset tilien saldot esitetään sekä kaupungin ly-hytaikaisena lainasaamisena tytäryhtei-söiltä että rahojen ja pankkisaamisten vä-hennyksenä.

Taseen rahat ja pankkisaamiset sisältä-vät konsernitiliin liitettyjen konserniyh-teisöjen yhteenlaskettua saldoa pankissa 172 611 952,71 euroa. Konsernitiliin liittyviä lyhytaikaisia saamisia tytäryhteisöiltä on 4 883 096,13 euroa ja lyhytaikaisia vel-koja 183 618 808,85 euroa. Saamisista on kirjattu tilinpäätökseen alas Tavase Oy:n negatiivinen konsernitilisaldo 6 123 760,01 euroa.

Liitetiedot


Kaupungin tilinpäätöksen esittämistapaa koskevat liitetiedot

2) Perustelu tuloslaskelman tai taseen esittämistavan muutoksestaPysäköintimaksutulojen kirjauskäytäntöä muutettiin tilikaudella 2016. Aiemmin py-säköintimaksutulot kirjattiin maksutuloi-hin, mutta kirjanpitolautakunnan kunta-jaoston uuden tuloslaskelman laatimista koskevan yleisohjeen mukaan pysäköin-timaksutulot kirjataan myyntituottoihin. Edellisen tilikauden tietoihin esittämista-van muutosta ei ole tehty. Tilikauden 2016 myyntituottoihin sisältyi pysäköintimak-sutuottoja 5,9 milj. euroa. Tilikauden 2015 maksutuottoihin pysäköintimaksutuottoja sisältyi 5,6 milj. euroa.

Poistojen ja arvonalentumisten kirjaus-käytäntö muutettiin tilikaudella 2016 kir-janpitolautakunnan kuntajaoston uuden tuloslaskelman laatimista koskevan yleis-ohjeen mukaiseksi. Tilikauteen 2016 asti arvonalentumisissa esitettiin voimassa olleen ohjeistuksen mukaisesti vain maa- ja vesialueiden ja pysyvien vastaavien si-joitusten arvonalentumiset. Tilikaudella 2016 arvonalentumisiin kirjattiin myös poistonalaisten pysyvien vastaavien hyö-dykkeiden tulonodotusten muutoksesta johtuneet arvonalentumiset. Edellisen tili-kauden tietoihin esittämistavan muutosta ei ole tehty. Tilikauden 2016 arvonalentu-misiin sisältyi poistonalaisten hyödykkei-den tulonodotusten muutoksesta johtuvia arvonalentumisia 1,7 milj. euroa. Tilikau-den 2015 suunnitelman mukaisiin poistoi-hin tällaisia arvonalentumisia sisältyi 8,5 milj. euroa.

Lahjoituksena saadun omaisuuden kir-jauskäytäntö muutettiin tilikaudella 2016 kirjanpitolautakunnan kuntajaoston uu-den tuloslaskelman laatimista koskevan yleisohjeen mukaiseksi. Tilikauteen 2016 asti Lahjoitusrahastojen erityiskatteisiin on merkitty vain erityiskatteiset rahoitus-saamiset ja arvopaperit. Tilikauden 2016 kirjanpidossa lahjoituksena saatu omai-suus, jonka käyttöön liittyy sopimukseen, testamenttiin tai lahjakirjaan perustuvia varojen käyttöä ja kartuttamista koskevia ehtoja, on kirjattu taseeseen eriin Lahjoi-

tusrahastojen varat ja Lahjoitusrahastojen pääomat. Lahjoitusten arvoksi on määri-telty varovainen käypä arvo. Lahjoituksena saaduista rakennuksista ja irtaimistosta kirjattavat poistot merkitään lahjoitusra-hastojen varojen ja pääomien vähennyk-seksi. Uuden kirjauskäytännön mukaan Lahjoitusrahastojen varoihin ja pääomiin merkittiin tilikaudella 2016 omaisuuseriä yhteensä 0,8 milj. euron arvosta. Edellisen tilikauden tietoihin esittämistavan muu-tosta ei ole tehty.

3) Oikaisut edelliseltä tilikaudelta esitettäviin tietoihin Ei ilmoitettavaa.

4) Edellisen tilikauden tietojen vertailukelpoisuus Tilikauden tietojen vertailussa edelliseen tilikauteen tulee ottaa huomioon kilpai-lukykysopimuksen mukaisen lomarahan leikkauksen vaikutus henkilöstökuluihin. Kilpailukykysopimuksen mukaan vuonna 2017 maksettavista lomarahoista leikataan 30 prosenttia. Koska vuonna 2017 makset-tavat lomarahat ansaitaan lomanmääräyty-misvuonna 4/2016 - 3/2017, kirjanpidossa leikkauksesta kolme neljäsosaa kohdistuu suoriteperusteella tilikauden 2016 hen-kilöstökuluihin. Kilpailukykysopimuksen henkilöstökuluja vähentävä vaikutus tili-kaudella 2016 oli noin 6,7 milj. euroa.

Tilikauden 2015 tulokseen vaikuttivat useat kertaluonteiset kuluerät, joiden yh-teismäärä oli 20,8 milj. euroa. Näistä pois-toihin ja arvonalentumisiin kirjattavia eriä oli yhteensä 11,5 milj. euroa. Kertaluonteis-ten kulujen vaikutus tilikauden 2015 rahoi-tuskuluihin oli 5,2 milj. euroa.

Tampereen Logistiikka Liikelaitoksen liiketoiminta myytiin liiketoimintakaupal-la 1.1.2016 kaupungin perustamalle Tuomi Logistiikka Oy:lle. Liiketoimintakauppa pienensi kaupungin vuoden 2016 myynti-tuottoja 5,0 milj. euroa ja henkilöstökuluja noin 3 milj. euroa. Tilikaudella 2015 liikelai-toksen ulkoiset materiaali- ja palveluhan-kinnat olivat 17,1 milj. euroa. Liiketoimin-

takaupan seurauksena kaupungin taseen osakkeet ja osuudet kasvoivat 1,0 milj. eurolla ja tilikauden ylijäämä satunnaisiin tuottoihin kirjatun myyntivoiton johdosta 0,9 milj. eurolla.

Tullinkulman Työterveys Liikelaitoksen liiketoiminta myytiin liiketoimintakaupalla 31.10.2015 Tullinkulman Työterveys Oy:lle. Liiketoimintakauppa pienensi kaupun-gin vuoden 2016 myyntituottoja 4,4 milj. euroa ja henkilöstökuluja 5,9 milj. euroa. Tilikaudella 2015 liikelaitoksen ulkoiset materiaali- ja palveluhankinnat olivat 2,7 milj. euroa.

Hatanpään sairaalan kuvantamispalve-lujen liiketoiminta myytiin liiketoiminta-kaupalla Pirkanmaan sairaanhoitopiirille 1.1.2016. Liiketoimintakauppa pienensi vuoden 2016 henkilöstökuluja noin 3,1 milj. euroa. Liiketoimintakaupan yhteydessä Pirkanmaan sairaanhoitopiirille siirtyi py-syviä vastaavia 1,6 milj. eurolla. Liiketoi-mintakaupasta ei syntynyt kaupungille myyntivoittoa tai -tappiota.

Hatanpään sairaalan urologian liiketoi-minta myytiin liiketoimintakaupalla Pir-kanmaan sairaanhoitopiirille 1.9.2016. Lii-ketoimintakaupan yhteydessä Pirkanmaan sairaanhoitopiirille siirtyi pysyviä vastaa-via 0,2 milj. eurolla. Liiketoimintakaupasta ei syntynyt kaupungille myyntivoittoa tai -tappiota.

Syksyllä 2015 alkanut turvapaikanhaki-joiden hätämajoitus päättyi 1.6.2016, ja tällöin avattiin Kaupin vastaanottokeskus. Maahanmuuttovirasto korvaa täysimää-räisesti hätämajoituksesta ja vastaanot-tokeskuksen toiminnasta aiheutuvat kus-tannukset kaupungille. Tilikaudella 2016 maahanmuuttovirastolta saatavat myynti-tuotot kasvoivat 2,6 milj. eurolla edelliseen tilikauteen verrattuna. Henkilöstömenot kasvoivat edelliseen tilikauteen verrattuna 0,9 milj. eurolla.

5) Aikaisempiin tilikausiin kohdistuvat merkittävät tuotot ja kulut sekä virheiden korjaukset Ei ilmoitettavaa.

Liitetiedot


Konsernitilinpäätöksen laatimista ja esittämistapaa koskevat liitetiedot

Konsernitilinpäätöksen laajuusKonsernitilinpäätökseen on yhdistelty kaikki kaupunkikonsernin tytäryhteisöt kolmea lukuun ottamatta. Maisansalo Oy:tä ei ole yhdistelty konsernitilinpää-tökseen, sillä yhtiöllä ei ole ollut toimintaa tilikauden aikana. Yhdistelemättä jättämi-sellä on vain vähäinen merkitys konsernin omaan pääomaan. Kurun metsäoppilai-toksen Venäjälle perustama International Forest Machine Operator Training Centre (TrC) ei sisälly konsernitilinpäätökseen. Yhteisöllä ei ole ollut toimintaa tilikauden aikana eikä yhteisön luotettavia tilinpää-töstietoja ei ole ollut käytettävissä. Myös-kään Suomen Itämeri-Instituutin säätiötä ei ole yhdistelty konsernitilinpäätökseen. Yhdistelemättä jättämisellä on vain vähäi-nen merkitys konsernin omaan pääomaan.

Konsernitilinpäätökseen on yhdistelty jäsenosuuden mukaisessa suhteessa kaikki kuntayhtymät, joissa kaupunki on jäsene-nä. Konsernitilinpäätökseen on yhdistelty konsernin kannalta olennaiset osakkuus-yhteisöt, joita oli yhdeksän.

Sisäiset liiketapahtumat ja sisäiset katteetKonserniyhteisöjen keskinäiset tuotot ja kulut sekä saamiset ja velat on vähennetty konsernituloslaskelmaa ja konsernitasetta laadittaessa. Samoin konserniyhteisöjen ja kaupungin omistamien kuntayhtymien keskinäiset tuotot ja kulut sekä saamiset ja velat on vähennetty vähäisiä liiketapah-tumia lukuun ottamatta. Olennaiset pysy-viin vastaaviin sisältyvät sisäiset katteet on vähennetty.

Konserniyhteisöjen kaupungille maksa-mat kiinteistöverot on jätetty eliminoimat-ta olennaisuuden periaatteen mukaan.

Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset Konsernitaseessa vapaaehtoiset varaukset ja poistoero on jaettu vapaaseen omaan pääomaan ja laskennalliseen verovelkaan. Jako on otettu huomioon omistuksen eli-minoinnissa, vähemmistöosuuksien erot-tamisessa sekä osakkuusyhteisöjen yhdis-telemisessä.

Keskinäisen omistuksen eliminointiKaupungin ja sen tytäryhteisöjen sekä kuntayhtymien keskinäinen omistus on eliminoitu. Omistuksen eliminoinnissa syntynyt ero on kirjattu kokonaisuudes-saan hankintatilikaudelle.

VähemmistöosuudetVähemmistöosuudet on erotettu konser-nin yli- ja alijäämästä konsernituloslaskel-massa sekä konsernin omasta pääomasta konsernitaseessa. Negatiivisia vähemmis-töosuuksia ei ole erotettu.

Suunnitelmapoistojen oikaisuKiinteistötytäryhteisöjen ja säätiöiden ai-neettomien ja aineellisten hyödykkeiden poistot on oikaistu suunnitelman mukai-siksi yhteisöjen omien ilmoitusten pe-rusteella. Jäännösarvojen ero on kirjattu konsernituloslaskelmassa tytäryhteisön poistojen oikaisuksi ja aikaisemmille ti-likausille kertynyt ero konsernitaseessa edellisten tilikausien yli- tai alijäämän oi-kaisuksi. Kaupunkikonsernin sisällä käy-tettyjä erilaisia poistosuunnitelmia ei ole muilta osin yhdenmukaistettu.

OsakkuusyhteisötOsakkuusyhteisöt on yhdistelty pääoma-osuusmenetelmällä konsernitilinpäätökseen.

Poikkeavat arvostus- ja jaksotusperiaatteet ja menetelmätKonsernitilinpäätöstä laadittaessa on noudatettu samoja arvostus- ja jaksotus-periaatteita kuin kaupungin tilinpäätök-sessä. Osakkuusyhteisöjen tilinpäätöksiä ei ole oikaistu kaupungin arvostus- ja jaksotusperiaatteita vastaaviksi, koska tarvittavia tietoja oikaisujen tekemiseksi ei ole ollut saatavissa.

Poikkeavat tilikaudetTampereen Raitiotie Oy perustettiin jou-lukuussa 2016, ja yhtiön ensimmäinen tilikausi on 20.12.2016 - 31.12.2017. Yhtiö on yhdistelty konsernitilinpäätökseen 31.12.2016 tilanteesta laaditun välitilin-päätöksen perusteella.

Tampereen Särkänniemi Oy:n tilikausi on ollut 2.1.2016 - 1.1.2017.

Konsernirakenteen muutosten käsittelyKonsernitilinpäätöksen laadinnassa on noudatettu oman pääoman jatkuvuuden periaatetta. Konsernirakenteen muutos-ten vaikutus konsernin omaan pääomaan on esitetty konsernituloslaskelmassa. Konsernin rahoituslaskelmassa konserni-rakenteen muutosten vaikutus on esitetty investointien rahavirrassa.

Konsernirakenteen muutoksetTilikauden aikana perustettiin uusi tytär-yhteisö Tampereen Raitiotie Oy.

Haukiluoman Liikerakennus Oy:n osak-keita myytiin tilikauden aikana, ja uusi omistusosuus tilikauden lopussa oli 87,91 prosenttia.

Liitetiedot


Kiinteistö Oy Opintanner ja Insinööriop-pilastalo Oy fuusioituivat Pirkan Opiskelija-asunnot Oy:öön 1.9.2016.

Konsernin omistusosuus Pirkan Putki-keräys Oy:stä pieneni tilikauden aikana, ja uusi omistusosuus oli 45,77 prosenttia.

Tampereen Seudun Keskuspuhdistamo Oy:öön tuli Tampereen kaupungin lisäksi mukaan osakkaiksi Kangasala, Lempäälä, Pirkkala, Vesilahti ja Ylöjärvi, joten konser-nin omistusosuus pieneni 71,39 prosenttiin.

Vuores Palvelu Oy:n osakkeita myytiin, ja uusi omistusosuus oli 38,59 prosenttia.

Suomen Hopealinja Oy:n osakepääomaa korotettiin tilikaudella ja osakkeiden han-kinnan myötä konsernin uudeksi omistus-osuudeksi muodostui 30,46 prosenttia.

Tampereen Sokeain Kiinteistö Oy;n osak-keet myytiin, joten yhtiö ei ole enää kon-sernin osakkuusyhtiö.

Hämeen Päihdehuollon kuntayhtymä purettiin 1.1.2016.

Oikaisut edelliseltä tilikaudelta esitettäviin tietoihinKonsernitilinpäätöksessä on kirjattu oikai-su edelliseltä tilikaudelta esitettäviin tie-toihin Tampereen Sähkölaitos -konsernin tilinpäätökseen tehdyn oikaisun johdosta. Oikaisu on kirjattu konsernin omaan pää-omaan edellisten tilikausien oikaisuna. Korjauksen vaikutus konsernin Edellisten tilikausien ylijäämään on 15,1 milj. euroa, myyntisaamisiin 17,0 milj. euroa ja pakol-lisiin varauksiin 1,9 milj. euroa.

Oikaisun perusteena on Tampereen Sähkölaitos -konsernissa vuonna 2016 val-miiksi saatu tietojärjestelmähanke, jonka seurauksena pystytään laskemaan etälu-ettavien mittareiden lukemiin perustuva sopimuskohtainen, todellinen myynti ha-lutulta ajankohdalta sekä yhdistelemään se laskutustietoihin. Tällöin pystytään osoittamaan sopimuskohtaisesti, kuin-ka paljon asiakas on yhtiölle velkaa tai

päinvastoin myyntireskontran osoittaman saldon lisäksi. Ennen tietojärjestelmää ja kaukoluettavia mittareita sopimuskoh-taista tarkkaa myyntiä ei ollut mahdol-lista laskea laskutuskausien keskellä, jo-ten tilinpäätöksessä liikevaihdon määrä perustui osittain laskennallisiin arvioihin tyyppikulutuksista. Menettelyä on sovel-lettu vuodesta 2002 alkaen. Vaikka tämä laskenta oli paras käytettävissä oleva me-netelmä arvioida liikevaihdon määrä, se sisälsi epävarmuuksia. Tietojärjestelmä-hankkeen valmistuttua on voitu jälkikä-teen todeta, että liikevaihto ja saamiset on laskettu aikaisemmissa tilinpäätöksissä liian pieneksi. Nyt taseen saatavien saldo on oikaistu vastaamaan uuden järjestel-män osoittamaa oikeaa saldoa. Oikaisusta on tehty verohallinnolle oikaisuvaatimus vuosien 2010–2013 verotukseen ja sitä vastaava verovaraus on kirjattu taseen pa-kollisiin varauksiin.

Liitetiedot


Tuloslaskelman liitetiedot

6) Toimintatuotot (1 000 euroa)

Kaupunki Konserni

2016 2015 2016 2015

Yleishallinto 21 094 19 236 19 841 17 983

Sosiaali- ja terveyspalvelut 130 173 123 505 350 423 334 579

Sivistyspalvelut 47 178 50 229 50 980 52 677

Yhdyskuntapalvelut 76 247 56 310 99 574 53 032

Muut palvelut, josta 159 984 163 356 584 735 598 818

Kiinteistöpalvelut 22 926 23 405 174 903 173 374

Yhteensä 434 676 412 636 1 105 554 1 057 088

7) Verotulot (1 000 euroa)

Kaupunki

2016 2015

Kunnan tulovero 776 520 755 608

Osuus yhteisöveron tuotosta 54 305 67 298

Kiinteistövero 65 281 63 832

Koiravero 108 116

Yhteensä 896 213 886 853

8) Valtionosuudet (1 000 euroa)

Kaupunki Konserni

2016 2015 2016 2015

Peruspalvelujen valtionosuus ilman tasauksia 251 028 233 416 251 028 233 416

Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus -4 560 -4 732 -4 560 -4 732

Järjestelmämuutoksen tasaus 0 -219 0 -219

Opetus- ja kulttuuritoimen muut valtionosuudet 70 760 69 967 70 760 69 967

Ammattikorkeakoulun yksikköhintarahoitus 0 0 57 752 60 469

Yhteensä 317 228 298 432 374 980 358 900

9) Palvelujen ostot (1 000 euroa)

Kaupunki

2016 2015

Asiakaspalvelujen ostot 408 481 400 180

Muiden palvelujen ostot 211 651 186 841

Yhteensä 620 132 587 022

Liitetiedot


11) Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet

10) Valtuustoryhmille annetut tuet (1 000 euroa)

Kaupunki

2016

Kokoomuksen ja RKP:n Tampereen valtuustoryhmä 34

Tampereen Sosiaalidemokraattinen valtuustoryhmä 32

Tampereen vihreä valtuustoryhmä 20

Vasemmistoliiton Tampereen valtuustoryhmä 14

Perussuomalaisten Tampereen valtuustoryhmä 14

Keskustan Tampereen valtuustoryhmä 10

Tampereen Kristillisdemokraattinen valtuustoryhmä 4

Tampereen Puolesta -valtuustoryhmä 4

SKP:n Tampereen valtuustoryhmä 2

Yhteensä 134

Tampereen kaupungin omaisuusluokat ja poistosuunnitelma


Aineettomat oikeudet

Tietokoneohjelmistojen käyttöoikeudet (mm. käyttöönottolisenssit) 3 vuotta

Kaupungin yhteiset isot tietojärjestelmät (mm. SAP, Donna) 5 vuotta

Muut aineettomat oikeudet (mm. käyttö- ja valmistusoikeudet) 5 vuotta

Liikearvo 5 vuotta

Muut pitkävaikutteiset menot

Kehittämismenot 5 vuotta

Tietokoneohjelmistojen valmistusarvot (mm. itse rakennetut ohjelmistot) 5 vuotta

Muut pitkävaikutteiset menot 3 vuotta

Mm. osake- ja vuokrahuoneistojen perusparannusmenot max 20

Rantaväylän tunneli 50 vuotta

Ennakkomaksut

Keskeneräiset aineettomat hyödykkeet Ei poistoa


Maa- ja vesialueet

Maa- ja vesialueet Ei poistoa

Maa- ja vesialueiden perusparannusinvestoinnit Ei poistoa

Liittymismaksut (siirrettävät, ei palautettavat) Ei poistoa

Kiinteistöjen vuokraoikeudet 5 vuotta

Vuokrattujen kiinteistöjen liittymismaksut (siirrettävät, ei palautettavat) mm. vuokrattujen kiinteistöjen liittymismaksut

5 vuotta

Rakennukset

Asuinrakennukset (mm. kerrostalot, rivi- ja pientalot) 30 vuotta

Asuinrakennusten perusparannukset 10 vuotta

Hallinto- ja laitosrakennukset (mm. koulut, päiväkodit, perhetukikeskukset, asuntolat, sairaa-lat, terveysasemat, kauppahalli, museot, hallintorakennukset)

30 vuotta

Tehdas- ja tuotantorakennukset (mm. lämpökeskukset, pumppaamot, keskuskeittiöt) 20 vuotta

Talousrakennukset (mm. varastot) 15 vuotta

Vapaa-ajan rakennukset (mm. uimahallit, jäähallit, liikuntahallit, vapaa-aikakeskukset ja niiden huoltorakennukset, saunat, virkistysalueiden mökit)

20 vuotta

Maanalaiset kallioluolat (mm. pysäköintiluolat, tekniset luolat, tunnelit) 50 vuotta

Muut rakennukset (mm. katokset, siirrettävät koulut ja päiväkodit, ulkoilumajat, lavat, kevyt-rakenteiset rakennelmat, säiliöt)

10 vuotta

Rakennusten kiinteät koneet ja laitteet (mm. hissit, ilmastointi-, jäähdytys- ja lämmityslait-teet, taloverkot, keskusantennit, sähköpääkeskukset, muu rakennuksiin kiinteästi liittyvä tekniikka)

10 vuotta


Kadut, tiet, torit ja puistot 15 vuotta

Liitetiedot


Puusillat, puu- ja ponttonilaiturit 10 vuotta

Betoni- ja terässillat sekä kiinteät laiturit 25 vuotta

Muut maa- ja vesirakenteet (mm. padot, kanavat, altaat) 15 vuotta

Vedenjakeluverkosto (mm. vesitornit) 20 vuotta

Viemäriverkko 20 vuotta

Sähköjohdot, muuntoasemat, ulkovalaistuslaitteet 15 vuotta

Muut putki- ja kaapeliverkot 15 vuotta

Vesi- yms. laitosten laitoskoneet ja laitteet 10 vuotta

Kiinteät nosto- ja siirtolaitteet 15 vuotta

Liikenteen ohjauslaitteet 10 vuotta

Muut kiinteät koneet, laitteet ja rakenteet 10 vuotta

Koneet ja kalusto

Tietokonelaitteet 3 vuotta

Viestintälaitteet 3 vuotta

Henkilö- ja pakettiautot 7 vuotta

Linja- ja kuorma-autot 10 vuotta

Alukset ja muut uivat työkoneet 8 vuotta

Muut kuljetusvälineet (m. henkilöpalo- ja sairaankuljetusautot, perävaunut) 5 vuotta

Muut liikkuvat työkoneet (mm. kiinteistötraktorit) 5 vuotta

Muut raskaat koneet (mm. kaivinkoneet, raivaus-, sammutus- ja säiliöautot, nostolava-ajoneuvot)

10 vuotta

Muut kevyet koneet 5 vuotta

Sairaala-, terveydenhuolto- yms. laitteet 5 vuotta

Sairaalan kuvantamislaitteet 10 vuotta

Muut laitteet ja kalusteet (mm. ensikertainen kalustaminen) 3 vuotta

Muut aineelliset hyödykkeet

Luonnonvarat (mm. soranottopaikat) Käytön mukainen poisto

Arvo- ja taide-esineet Ei poistoa


Keskeneräiset aineelliset hyödykkeet Ei poistoa

Sijoitukset

Osakkeet ja osuudet Ei poistoa

Joukkovelkakirjalainasaamiset Ei poistoa

Muut lainasaamiset Ei poistoa

Muut saamiset Ei poistoa

Liitetiedot


12) Pakollisten varausten muutokset (1 000 euroa)

Kaupunki Konserni

2016 2015 2016 2015

Eläkevastuu 1.1* 4 276 4 831 4 276 4 837

Vähennykset tilikaudella 1 165 555 1 165 561

Eläkevastuu 31.12 3 111 4 276 3 111 4 276

Maisemointivaraus 1.1 138 150 16 950 14 175

Lisäykset tilikaudella 0 0 4 212 6 275


Maisemointivaraus 31.12 127 138 19 433 16 950

Maanpuhdistusvaraus 1.1 5 252 5 322 5 532 5 322

Lisäykset tilikaudella 0 200 0 480

Vähennykset tilikaudella 651 270 651 270

Maanpuhdistusvaraus 31.12 4 601 5 252 4 881 5 532

Verovaraukset 1.1. 0 0 1 880 0

Lisäykset tilikaudella** 0 0 0 1 880

Verovaraukset 31.12. 0 0 1 880 1 880

Vahingonkorvausvaraus 1.1 558 608 782 851

Lisäykset tilikaudella 1 154 0 1 589 0


Vahingonkorvausvaraus 31.12 1 628 558 2 266 782

Potilasvahinkovakuutus 1.1 0 0 13 311 13 228

Lisäykset tilikaudella 0 0 179 84

Potilasvahinkovakuutus 31.12 0 0 13 491 13 311

Vuokravastuut käyttämättömistä tiloista 1.1 0 0 369 423


Vuokravastuut käyttämättömistä tiloista 31.12 0 0 315 369

Muut pakolliset varaukset 1.1 0 0 1 077 0

Lisäykset tilikaudella 170 0 170 1 077


Muut pakolliset varaukset 31.12 170 0 912 1 077

Pakolliset varaukset yhteensä 31.12*** 9 637 10 224 46 289 44 177

Lisäykset yhteensä 1 324 200 6 151 9 796

Vähennykset yhteensä 1 911 887 4 039 4 454

Muutos yhteensä -587 -687 2 112 5 342

* Sisältää ns. vanhojen eläkkeiden eläkevastuun ja varhennetun eläkkeen eläkealeneman korvaukseksi myönnetyt eläkkeet.

** Konsernitaseen vertailutietoa on muutettu Tampereen Sähkölaitos -konsernin tilinpäätökseen tehdyn oikaisun johdosta. Oikaisu on kirjattu konsernin omaan pääomaan edellisten tilikausien virheen korjauksena. Korjauksen vaikutus konsernin Edellisten tilikausien yli-jäämään on 15,1 milj. euroa, myyntisaamisiin 17,0 milj. euroa ja pakollisiin varauksiin 1,9 milj. euroa. Korjauksen perusteet on kuvattu Konsernitilinpäätöksen laatimista ja esittämistapaa koskevissa liitetiedoissa.

*** Muut pakolliset varaukset sisältävät koronvaihtosopimuksen (OTC) suojaamattomaan osuuteen liittyvistä arvioiduista kuluista kirjattua varausta 742 000 €.

Liitetiedot


13) Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutusvoitot ja -tappiot (1 000 euroa)

Kaupunki Konserni

2016 2015 2016 2015

Muut toimintatuotot

Osakkeiden luovutusvoitot 1 430 741 2 583 1 244

Kiinteistöjen luovutusvoitot 2 668 2 179 2 668 3 935

Koneiden ja kaluston luovutusvoitot 20 241 50 278

Maa-alueiden luovutusvoitot 13 885 6 964 13 885 6 964

Autojen luovutusvoitot 262 142 276 142

Aineettomien hyödykkeiden luovutusvoitot 23 0 23 0

Luovutusvoitot yhteensä 18 289 10 266 21 113 12 563

Muut toimintakulut

Osakkeiden luovutustappiot 0 0 204 98

Kiinteistöjen luovutustappiot 4 46 4 46

Koneiden ja kaluston luovutustappiot 2 6 14 15

Autojen luovutustappiot 0 3 0 3

Luovutustappiot yhteensä 6 55 296 161

15) Osinkotuotot ja peruspääoman korkotuotot (1 000 euroa)

Kaupunki

2016 2015

Muut rahoitustuotot

Osinkotuotot 6 826 2 310

Peruspääoman korot kuntayhtymiltä 1 445 1 445

Muut rahoitustuotot 854 5 103

Yhteensä 9 125 8 858

16) Poistoeron muutos (1 000 euroa)Kaupunki

2016 2015

Investointivarauksiin liittyvät poistoeron vähennykset 1 176 1 183

Pysyvien vastaavien myynnin yhteydessä kirjattu poistoeron vähennys 0 58


14) Satunnaiset erät (1 000 euroa)Kaupunki Konserni

2016 2015 2016 2015

Satunnaiset tuotot

Liiketoimintakauppa Tullinkulman työterveys Liikelaitos 0 1 404 0 0

Liiketoimintakauppa Tampereen Logistiikka Liikelaitos 929 0 0 0

Kiinteistökauppa Suomen yliopistokiinteistöt 0 0 455 0

Tampereen yliopistollisen sairaalan Tukisäätiö/lahjoitusvarojen siirto 0 0 1 219 0

Satunnaiset tuotot yhteensä 929 1 404 1 674 0

Satunnaiset kulut

Käyttöomaisuuden luovutustappio Vellamonkodit Oy:n osakkeet 503 0 0 0

Vellamonkodit Oy laina-akordi 2 850 0 0 0

Hämeen päihdehuollon purkaminen 325 0 0 0

Tampereen yliopistollisen sairaalan Tukisäätiö/lahjoitusvarojen siirto 0 0 1 219 0

Satunnaiset kulut yhteensä 3 678 0 1 219 0

Liitetiedot


19) Pysyvät vastaavat tase-eräkohtaisesti (1 000 euroa)

Aineettomat hyödykkeetAineettomat

oikeudetMuut pitkävaikutteiset

menotYhteensä

Poistamaton hankintameno 1.1. 2 657 94 972 97 629

Lisäykset 204 23 273 23 477

Rahoitusosuudet tilikaudella -57 0 -57

Vähennykset tilikaudella 6 17 23

Siirrot erien välillä -57 57 0

Tilikauden poisto 901 2 413 3 313


Kirjanpitoarvo 31.12. 1 955 115 873 117 828

Aineelliset hyödykkeetMaa- ja vesi-

alueetRakennukset

Kiinteät rakenteet ja

laitteet

Koneet ja kalusto

Muut aineelliset

hyödykkeet

Enn.maksut ja kesken-

eräiset hankinnat

Yhteensä

Poistamaton hankintameno 1.1. 171 464 436 210 376 898 37 978 3 969 139 186 1 165 706

Lisäykset 15 677 35 293 21 674 15 627 172 107 724 196 167

Rahoitusosuudet 112 801 1 034 144 0 3 295 5 385

Vähennykset 234 305 22 1 710 0 0 2 271

Siirrot erien välillä 0 21 577 50 660 278 0 -72 515 0

Tilikauden poisto 16 30 652 44 952 12 270 61 0 87 952

Arvonalennukset ja niiden palautukset 0 1 250 0 438 0 0 1 688

Poistamaton hankintameno 31.12. 186 780 460 073 403 224 39 320 4 080 171 100 1 264 577

Kirjanpitoarvo 31.12. 186 780 460 073 403 224 39 320 4 080 171 100 1 264 577

Tasetta koskevat liitetiedot

Taseen vastaavia koskevat liitetiedot

17) Lainan liikkeeseen laskemisesta aiheutuneet aktivoidut menot ja pääoma-alennukset

Ei ilmoitettavaa.

18) Arvonkorotukset

Ei ilmoitettavaa.

Liitetiedot


SijoituksetOsakkeet konserni-

yhtiötOsakkeet omistus-

yhteysyhteisötKuntayhtymä-

osuudetMuut osakkeet ja

osuudetYhteensä

Hankintameno 1.1. 212 986 1 769 58 696 6 628 280 079

Lisäykset 6 519 104 0 0 6 623

Vähennykset 543 12 0 662 1 217

Hankintameno 31.12. 218 961 1 862 58 696 5 966 285 485

Arvonalennukset 0 0 342 0 342

Kirjanpitoarvo 31.12. 218 961 1 862 58 354 5 966 285 143

Joukkovelkakirjalaina-, muut laina- ja muut saamiset

Saamiset konserni-yhteisöiltä

Saamiset muilta yhteisöiltä

Yhteensä

Hankintameno 1.1. 102 569 4 059 106 628

Lisäykset 1 264 39 1 302

Vähennykset 6 260 868 7 128

Hankintameno 31.12. 97 573 3 229 100 802

Kirjanpitoarvo 31.12. 97 573 3 229 100 802

Maa- ja vesialueet Kaupunki Konserni

2016 2015 2016 2015

Kiinteistöjen liittymismaksut 664 664 10 699 8 867

Muut maa- ja vesialueet 186 115 170 800 200 697 175 565

Kirjanpitoarvo 31.12. 186 780 171 464 211 396 184 432

Liitetiedot


20) Omistukset tytäryhteisöissä

Nimi Kotipaikka

Kaupungin omistus-

osuus %

Konsernin omistus-

osuus %

Konsernin omistus-osuuden muutos

%-yksikköä

Kunta-konsernin

osuus omasta

pääomasta 1 000 euroa

Kunta-konsernin

osuus vieraasta


Kunta-konsernin

osuus tilikauden voitosta/tappiosta

1 000 euroa

Tytäryhteisöt

Ekokumppanit Oy (Pirkanmaan Jätehuolto Oy 9,32 %, Tampereen Sähkölaitos Oy 18,75 %, äänimäärästä 93,50 %)

Tampere 62,50% 90,57% 245 106 31

Finnpark Oy (alakonsernitp) Tampere 100,00% 100,00% 37 668 79 483 3 354

Finnpark Tekniikka Oy Tampere 100,00% 0 0 0

Pellavan Parkki Kiint Oy (Finnpark Oy 50,60 %)

Tampere 10,00% 60,60% 0 0 0

Pysäköintiveturi Kiint Oy (äänimäärästä 88,70 %)

Tampere 92,70% 0 0 0

Tullin Parkki Oy (äänimäärästä 59,46 %) Tampere 69,60% 0 0 0

Haukiluoman Liikerakennus Oy Tampere 87,91% 87,91% 14,90% 591 96 21

Helapuiston Lähipalvelukeskus Oy Tampere 72,11% 72,11% 1 514 60 -4

Keinupuistokeskus Oy (Tampereen Kotilinna-säätiö 46,06 %, Tampereen Palvelukiinteistöt Oy 10,96 %)

Tampere 57,02% 1 710 1 816 0

Lukonmäen Palvelukeskus Kiint Oy Tampere 59,31% 59,31% 558 158 0

Länsi-Tesoman Liikekeskus Kiint Oy Tampere 52,97% 52,97% 314 28 -0

Maijalanpuiston Lähipalvelukeskus Oy Tampere 86,08% 86,08% 1 257 390 5

Pelipuiston Lähipalvelukeskus Oy Tampere 54,34% 54,34% 507 126 3

Pirkan Opiskelija-asunnot Oy Tampere 100,00% 100,00% 4 695 106 523 2 035

Tieteenkadun Parkki Kiint Oy Tampere 68,75% 701 1 -2

Tupakkikiven Parkki Kiint Oy Tampere 61,03% 1 685 3 2

Pirkanmaan Jätehuolto Oy (äänimäärästä 65,33 %, alakonsernitp)

Tampere 49,69% 49,69% 20 751 3 008 1 064

Pirkan Putkikeräys Oy (Pirkanmaan Jäte-huolto Oy 44,93 %, Tampereen Vuokratalo-säätiö 0,56 %, äänimäärästä 63,50 %)

Tampere 2,11% 45,77% -1,14% 0 0 0

Runoilijan tie Oy Tampere 72,58% 72,58% 211 19 -68

Tammenlehväsäätiö Tampere 100,00% 100,00% 21 273 2 783 175

Tammenlehväkeskus Oy Tampere 100,00% 100,00% 0 0 0

Tampereen Ammattikorkeakoulu Oy Tampere 87,00% 87,00% 45 805 13 530 181

Tampereen Ammattikorkeakoulun Tukisäätiö

Tampere 87,00% 216 16 -105

Tampereen kaupunkiseudun elinkeino- ja kehitysyhtiö Tredea Oy

Tampere 60,47% 60,47% 339 1 137 34

Visit Tampere Oy Tampere 60,47% 40 31 7

Tampereen Raitiotie Oy Tampere 100,00% 100,00% 100,00% 2 000 0 -0

Tampereen Seudun Keskuspuhdistamo Oy Tampere 71,39% 71,39% -28,61% 3 118 968 -275

Tampereen Kotilinnasäätiö Tampere 100,00% 100,00% 7 229 89 173 4

Pispan Tupahaka As Oy Tampere 75,71% 538 22 -6

Tampereen Tammelankodit As Oy Tampere 100,00% 1 856 4 285 -0

Vellamonkodit Oy (Tampereen Kotilinna-säätiö 86,02 %)

Tampere 13,98% 100,00% 3 380 1 614 2 049

Tampereen Messu- ja Urheilukeskus Oy Tampere 66,00% 66,00% 802 12 773 0

Tampereen Palvelukiinteistöt Oy Tampere 100,00% 100,00% 10 322 15 281 713

Tampereen Sarka Oy Tampere 100,00% 100,00% 293 162 99

Liitetiedot


Nimi Kotipaikka

Kaupungin omistus-

osuus %

Konsernin omistus-

osuus %


%-yksikköä

Kunta-konsernin

osuus omasta


Kunta-konsernin

osuus vieraasta


Kunta-konsernin


1 000 euroa

Tampereen Sähkölaitos Oy (alakonsernitp) Tampere 100,00% 100,00% 131 674 411 588 25 242

Tammervoima Oy (Tampereen Sähkölaitos Oy 51 %, Pirkanmaan Jätehuolto Oy 24,35 %, äänimäärästä 83,01 %)

Tampere 75,35% 0 0 0

Tampereen Sähköverkko Oy Tampere 100,00% 0 0 0

Tampereen Vera Oy Tampere 100,00% 0 0 0

Tampereen Särkänniemi Oy Tampere 100,00% 100,00% 17 250 8 105 99

Tampereen työvalmennussäätiö Syke Tampere 100,00% 100,00% 29 125 7

Tampereen Vuokra-asunnot Oy Tampere 100,00% 100,00% 13 409 46 106 1

Tampereen Vuokratalosäätiö Tampere 100,00% 100,00% 1 574 267 088 0

Tampereen Atalan Metsätonttu As Oy Tampere 100,00% 1 4 834 0

VTS Kiinteistöpalvelu Oy Tampere 100,00% 986 460 220

Tampere-talo Oy Tampere 100,00% 100,00% 2 485 3 480 102

Tavase Oy Tampere 69,54% 69,54% 757 4 290 -46

TREDU-Kiinteistöt Oy Tampere 66,46% 66,46% 72 340 44 309 220

Tullinkulman Työterveys Oy Tampere 75,19% 84,66% 426 3 426 60

Tuomi Logistiikka Oy Tampere 51,00% 69,71% 3 138 7 814 740

Vilusen Rinne Oy Tampere 100,00% 100,00% 91 51 931 0

Vuores Palvelu Oy (Tampereen Vuokratalo-säätiö 3,39 %, Pirkan Putkikeräys Oy 0,24 %, äänimäärästä 55,43 %)**)

Tampere 34,98% 38,59% -16,76% 700 25 -19

Yhdistelemättömät tytäryhteisöt

Maisansalo Oy *) Tampere 100,00% 100,00% 0 0 0

Suomen Itämeri-Instituutin säätiö Tampere 100,00% 100,00%

International Forest Machine Operator Training Centre

Viipuri 100,00% 100,00%

*) ovat vuoden 2009 tietoja, yhtiöllä ei ollut toimintaa tämän jälkeen

**) Vuores Palvelu Oy on tytäryhteisö, vaikka omistus alle 50%. Määräysvalta yhtiössä perustuu osakassopimukseen.

Säätiöiden osalta esitetty prosentti kuvaa osuutta määräysvallasta.

Nimi Kotipaikka

Kaupungin omistus-

osuus %

Kaupungin omistusosuu-den muutos %-yksikköä

Kuntakon-sernin osuus

omasta pääomasta 1 000 euroa


vieraasta pääomasta 1 000 euroa


tilikauden voitosta/tap-

piosta 1 000 euroa

Kuntayhtymät

Pirkanmaan Liitto Tampere 45,58% 769 469 42

Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (alakonsernitp)

Tampere 38,18% 82 297 128 291 6 239

Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä

Tampere 62,45% 267 225 4

21) Omistukset kuntayhtymistä

Liitetiedot


22) Omistukset muista yhteisöistä

Nimi Kotipaikka

Kaupungin omistus-

osuus %

Konsernin omistus-

osuus %


%-yksikköä

Kunta-konsernin

osuus omasta


Kunta-konsernin

osuus vieraasta


Kunta-konsernin


1 000 euroa

Osakkuus-, yhteis- ja omistusyhteysyhteisöt

Atalan Liikekeskus Kiint Oy Tampere 40,00% 40,00% 758 0 0

Coxa Oy (konserni) Tampere 20,56% 20,56% 3 537 0 834

Finnpark Oy

Kosken Parkki Kiint Oy Tampere 21,08% 848 5 -1

Hervannan Kanjoni As Oy (Tampereen Vuokra-asunnot Oy 7,39 %)

Tampere 36,08% 43,47% 684 203 0

Tuotekehitys Oy Tamlink Tampere 24,00% 24,00% 582 381 26

Tampereen Vuokra-asunnot Oy Tampere

Hervannan Juhani As Oy Tampere 28,04% 668 4 0

Tampereen Vuokratalosäätiö Tampere

Tumpin Parkki Kiint Oy Tampere 20,96% 201 1 -1

Vilusen Rinne Oy Tampere

Mummunkujan pysäköinti Oy Tampere 31,33% 196 0 -2

YH Kodit Oy (konserni) (Tampereen Vuokratalo-säätiö 17,07 %)

Tampere 18,64% 35,71% 52 927 218 015 19 837

Yhdistelemättömät osakkuus-, yhteis- ja omistusyhteysyhteisöt

Ateljeetalo Oy Tampere 47,66% 47,66% 34 28 0

Pikassos OyHämeen-

linna25,00% 25,00% 24 25 10

Suomen Hopealinja OyHämeen-

linna30,46% 30,46% 2,00% 53 724 -171

Tampereen Särkänniemi Oy Tampere

Jotospirtti Oy Helsinki 50,00% 95 0 0

Tampereen Vuokratalosäätiö Tampere

Virontörmän Lämpö Oy Tampere 40,42% 235 0 40

Tyrkkölä As Oy Ylöjärvi 47,72% 47,72% 116 0 -0

VTS Kiinteistöpalvelu Oy Tampere

Lännen Palveluyhtiöt Oy (konserni)*) Tampere 31,19% 269 329 104

*) ovat vuoden 2013 tietoja

Liitetiedot


23) Saamiset tytäryhteisöiltä, kuntayhtymiltä sekä muilta omistusyhteysyhteisöiltä (1 000 euroa)

Kaupunki

2016 2015

Pitkäaikaiset Lyhytaikaiset Pitkäaikaiset Lyhytaikaiset

Saamiset tytäryhteisöiltä

Myyntisaamiset 0 6 259 0 3 419

Konsernitili 0 4 883 0 38 550

Muut saamiset 0 0 0 -24

Siirtosaamiset 0 1 722 0 2 079

Yhteensä 0 12 863 44 024

Saamiset kuntayhtymiltä, joissa kunta on jäsenenä 0

Myyntisaamiset 0 1 682 0 1 182

Siirtosaamiset 0 1 974 0 4 234

Yhteensä 0 3 656 5 416

Saamiset osakkuus- sekä muilta omistusyhteysyhteisöiltä

Myyntisaamiset 0 93 0 149



Yhteensä 0 16 613 0 49 597

Yhdistykset, säätiöt yms., joiden hallintoelimissä kaupungilla on edustus:A.R. Winterin muistosäätiöCultura-säätiöEino Salmelaisen SäätiöElävä Kaupunkikeskusta ryFrame-säätiöHaiharan MuseosäätiöHämäläisten Ylioppilassäätiön valtuuskuntaK. F. ja Maria Dunderbergin Testamentti-säätiöKalevan lukion kannatusyhdistys ryKallioniemi-säätiöKoivupirtin SäätiöKokemäenjoen vesistön vesiensuojelu-yhdistys ryKustaa Hiekan säätiöLenin-museon johtokuntaNokian ajoharjoitteluratasäätiöPirkanmaan festivaalit Pirfest ryPirkanmaan Virkistysalueyhdistys ryPispalan Sottiisin päätoimikuntaPostimuseosäätiöPro Rautatie ryPro Ysitie ry

Pyynikin kesäteatterisäätiöSara Hildénin säätiöSOSTE Suomen sosiaali ja terveys rySuomen Kirjainstituutin säätiö, Stiftelsen för Finlands bokinstitutLastenkirjainstituutin kannatusyhdistys rySuomen Sinfoniaorkesterit ryTampere Maja säätiön valtuuskuntaTampere tunnetuksi ryTampereen AikuiskoulutussäätiöTampereen elokuvajuhlat - Tampere Film Festival ryTampereen kaupungin henkilöstökassaTampereen kaupungin vakuutuskassaTampereen kesäyliopistoyhdistys ryTampereen Konservatoriotalon SäätiöTampereen Musiikkiopiston SäätiöTampereen OopperatoimintasäätiöTampereen Seudun Nuorisoasunnot ryTampereen Seudun Opiskelija-asunto- säätiö TOASTampereen Seudun Uusyrityskeskus ry

Tampereen Sotaveteraanien Huolto- ja tukisäätiöTampereen Steiner-kouluyhdistys ryTampereen Teatterikesä ryTampereen Työväen Teatteri OyTampereen yliopiston lääketieteen yksikön johtokuntaTampereen yliopiston terveystieteiden yksikön johtokuntaTeatteri 2000:n kannatusyhdistys ryTampere Convention Bureau ry TITRY ryTor, Joe ja Pentti Borgin SäätiöTyöväen museoyhdistys ryTyöväen Teatterin talosäätiöUrho Kekkosen KuntoinstituuttisäätiöYlioppilaiden terveydenhoitosäätiö Tampere-Hämeenlinnan terveyspalvelu-yksiön johtokuntaYlioppilaiden terveydenhoitosäätiö Tam-pereen terveyspalveluyksiön johtokuntaY-Säätiö

Liitetiedot


24) Siirtosaamisiin sisältyvät olennaiset erät (1 000 euroa)

Kaupunki Konserni2016 2015 2016 2015

Pitkäaikaiset siirtosaamiset

Koronvaihtosopimukset 9 621 5 602 9 621 5 602

Muut menoennakot ja tulojäämät 14 14 59 65

Yhteensä 9 635 5 616 9 680 5 667

Lyhytaikaiset siirtosaamiset

Siirtyvät korot 1 713 1 743 200 252

Kelan korvaus työterveyshuollosta 3 100 3 000 4 414 4 237

Valtion avustuksia ja korvauksia 4 227 4 111 7 502 4 284

Avustus pakolaisten kotouttavaan toimintaan 3 147 2 649 3 147 2 649

Turvapaikanhakijoiden kustannusten korvaus valtiolta 4 581 0 4 581 0

Joukkoliikennetuki valtiolta 0 1 062 0 1 062

Seutulipun valtionosuus 0 327 0 327

Koronvaihtosopimukset 461 461 461 461

EU-tuet ja avustukset 102 45 102 45

Muut tuet ja avustukset 68 1 081 385 1 210

Kotihoidon laskutus 1 957 1 704 1 957 1 704

Kotikuntalain kotikuntakorvaus 1 138 882 1 138 882

PSHP:n peruspääoman korko 1 445 1 445 893 893

PSHP:n tasauslaskutus 514 2 748 318 1 699

Tulojäämät peruskorjauksista, Tredu-Kiinteistöt 2 996 1 607 0 0

Sulkavuoren keskuspuhdistamo, kuntien osuudet 0 509 0 509

Verosaamiset 0 0 389 142

NordPool Elspot sähköjohdannaiset 0 0 247 94

Ulkoisen rahoituksen jaksotus 0 0 359 992

Energiaerien jaksotus 0 0 1 768 543

Laskuttamaton leasing-laskutus 0 0 103 2 596

Muut menoennakot ja tulojäämät 3 767 1 943 9 820 6 500

Yhteensä 29 216 25 317 34 638 31 082

Liitetiedot


Taseen vastattavia koskevat liitetiedot

25) Oma pääoma (1 000 euroa)

Kaupunki Konserni

2016 2015 2016 2015

Peruspääoma 1.1 636 657 636 657 636 657 636 657

Peruspääoma 31.12 636 657 636 657 636 657 636 657

Yhdistysten ja säätiöiden peruspääomat 1.1 0 0 395 395

Lisäykset 0 0 19 0

Yhdistysten ja säätiöiden peruspääomat 31.12. 0 0 415 395

Muut omat rahastot

Vahinkorahaston pääoma 1.1 21 633 21 904 21 633 21 904

Siirrot rahastosta tilikaudella 274 271 274 271

Vahinkorahaston pääoma 31.12 21 359 21 633 21 359 21 633

Tampereen Elinkeinorahaston pääoma 1.1. 11 505 11 505 11 505 11 505

Siirrot rahastosta tilikaudella 2 853 0 2 853 0

Tampereen Elinkeinorahaston pääoma 31.12. 8 652 11 505 8 652 11 505

Väinö Linnan rahaston pääoma 1.1. 61 61 61 61


Väinö Linnan rahaston pääoma 31.12. 51 61 51 61

Muut muut omat rahastot 1.1. 0 0 14 206 11 216

Siirrot rahastoon tilikaudella 0 0 587 3 357


Muut muut omat rahastot yhteensä 31.12. 0 0 14 491 14 206

Muut omat rahastot yhteensä 30 063 33 200 44 553 47 406

Edellisten tilikausien ylijäämä 1.1. 578 255 596 338 655 726 622 939

Siirto edelliseltä tilikaudelta -36 886 -18 083 18 664 16 758

Edellisten tilikausien virheiden oikaisut* 0 0 0 15 135

Muut muutokset 0 0 0 894

Edellisten tilikausien ylijäämä 31.12. 541 369 578 255 674 390 655 726

Tilikauden alijäämä/ylijäämä -16 964 -36 886 58 671 18 664

Oma pääoma yhteensä 1 191 125 1 211 226 1 414 687 1 358 848

*Konsernitaseen vertailutietoa on muutettu Tampereen Sähkölaitos -konsernin tilinpäätökseen tehdyn oi-kaisun johdosta. Oikaisu on kirjattu konsernin omaan pääomaan edellisten tilikausien virheen korjauksena. Korjauksen vaikutus konsernin Edellisten tilikausien ylijäämään on 15,1 milj. euroa, myyntisaamisiin 17,0 milj. euroa ja pakollisiin varauksiin 1,9 milj. euroa. Korjauksen perusteet on kuvattu Konsernitilinpäätöksen laatimista ja esittämistapaa koskevissa liitetiedoissa.

Liitetiedot


26) Erittely poistoerosta ( 1 000 euroa)

Kaupunki

2016 2015

Investointivarauksiin liittyvä poistoero 8 551 9 728


27) Pitkäaikaiset velat, myöhemmin kuin viiden vuoden kuluttua erääntyvät (1 000 euroa)

Kaupunki

2016 2015


Yhteensä 191 559 107 044

Vuoden 2016 tilinpäätöksessä esitetään velat ja velkojen osat, jotka erääntyvät 1.1.2022 tai sen jälkeen

28) Liikkeeseen lasketut joukkovelkakirjalainat

Ei ilmoitettavaa.

29) Pakolliset varaukset (1 000 euroa)

Kaupunki Konserni

2016 2015 2016 2015

Eläkevaraus 3 111 4 276 3 111 4 276

Maisemointivaraus 127 138 19 433 16 950

Maanpuhdistusvaraus 4 601 5 252 4 881 5 532

Verovaraukset* 0 0 1 880 1 880

Vahingonkorvausvaraus 1 628 558 2 266 782

Potilasvahinkovakuutus 0 0 13 491 13 311

Vuokravastuut käyttämättömistä tiloista 0 0 315 369

Muut pakolliset varaukset 170 0 912 1 077

Yhteensä 9 637 10 224 46 289 44 177

*Konsernitaseen vertailutietoa on muutettu Tampereen Sähkölaitos -konsernin tilinpäätök-seen tehdyn oikaisun johdosta. Oikaisu on kirjattu konsernin omaan pääomaan edellisten tilikausien virheen korjauksena. Korjauksen vaikutus konsernin Edellisten tilikausien ylijää-mään on 15,1 milj. euroa, myyntisaamisiin 17,0 milj. euroa ja pakollisiin varauksiin 1,9 milj. euroa. Korjauksen perusteet on kuvattu Konsernitilinpäätöksen laatimista ja esittämistapaa koskevissa liitetiedoissa.

Liitetiedot


30) Velat tytäryhteisöille, kuntayhtymille sekä muille omistusyhteysyhteisöille (1 000 euroa)

Kaupunki

2016 2015

Pitkäaikainen Lyhytaikainen Pitkäaikainen Lyhytaikainen

Velat tytäryhteisöille

Konsernitili 0 183 619 0 166 890

Ostovelat 0 11 505 0 6 749

Muut velat 1 097 125 1 019 115


Yhteensä 1 097 195 414 1 019 173 941

Velat kuntayhtymille, joissa kunta on jäsenenä

Ostovelat 0 5 249 0 3 199

Muut velat 681 12 606 10

Siirtovelat 1 970 605 0 551

Yhteensä 2 652 5 866 606 3 759

Velat osakkuus- ja muille omistusyhteysyhteisöille

Ostovelat 0 0 0 4

Yhteensä 0 0 0 4

Yhteensä 3 748 201 280 1 625 177 704

31) Maksuvalmiuden kannalta merkittävät sekkilimiitit

Ei ilmoitettavaa.

32) Liittymismaksut ja muut velat (1 000 euroa)

Kaupunki Konserni

2016 2015 2016 2015

Liittymismaksut ja muut velat

Palautuskelpoiset liittymismaksut 20 296 17 442 52 474 48 339

Muut velat 668 655 672 655

Yhteensä 20 964 18 097 53 146 48 994

Liitetiedot


33) Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät (1 000 euroa)

Kaupunki Konserni

2016 2015 2016 2015

Pitkäaikaiset siirtovelat

Tuloennakot

Maankäyttösopimukset 14 505 12 034 14 130 11 659

Koronvaihtosopimukset 11 044 5 818 11 044 5 818

Muut tuloennakot 1 951 1 951 1 589 1 951

Menojäämät

Muut menojäämät 96 101 96 101

Yhteensä 27 596 19 905 26 859 19 530

Lyhytaikaiset siirtovelat

Tuloennakot

Tuet ja avustukset 2 430 5 920 4 692 6 729

Matkakorttien latausmaksuvelka*) 0 3 482 0 3 482

Pelastuslaitos, kuntien maksuosuudet 819 703 819 703

PSHP:lle palautettavaa valmiuskorvausta

ja ensihoidon ylijäämää 596 551 368 341

Muut tuloennakot 1 040 753 1 040 5 083

Maksettujen palkkojen sivukulut**) 10 761 10 697 10 761 10 697

Palkkajaksotukset sivukuluineen 88 695 94 102 130 761 136 862

Korkojaksotukset 3 583 2 872 6 728 6 711

Menojäämät

PSHP/peruspääoman korko jäsenkunnille 0 0 893 893

PSHP/potilasvahinkovakuutus 0 0 1 583 1 658

Laskuttamattoman myynnin alv-jaksotus 0 0 7 316 3 545

Verojaksotukset 0 0 6 059 2 761

Työmarkkinatuki, Kela 2 692 0 2 692 0

Muut menojäämät 1 545 2 466 18 650 18 342

Yhteensä 112 163 121 546 192 363 197 807

*) Matkakorttien latausmaksuvelka 5 177 000 euroa vuodelta 2016 on kirjattu erään Muut velat.

**) Konsernin osalta ei ole saatavilla erittelyä, näytetään kaupungin kyseinen erä.

Liitetiedot


Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot34) Kiinnitykset, panttaukset tai muu omaisuus velkojen vakuutena (1 000 euroa)

Kaupunki Konserni

2016 2015 2016 2015

Velat, joiden vakuudeksi annettu kiinnityksiä kiinteistöihin

Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 0 0 367 471 272 160

Vakuudeksi annetut kiinnitykset 0 0 385 342 190 058

Lainat julkisyhteisöiltä 0 0 88 589 116 085


Lainat muilta luotonantajilta 0 0 3 157 6 102


Vakuudeksi annetut kiinnitykset yhteensä 0 0 453 026 235 047

Velat, joiden vakuudeksi annettu yrityskiinnityksiä



Vakuudeksi annetut kiinnitykset yhteensä 0 0 12 305 8 464

Velat, joiden vakuudeksi annettu osakkeita


Pantattujen osakkeiden kirjanpitoarvo 0 0 120 120

Pantatut osakkeet yhteensä 0 0 120 120

Yhteensä 0 0 465 450 243 631

35) Muut omasta puolesta annetut vakuudet (1 000 euroa)

36) Konserniin kuuluvien yhteisöjen puolesta annetut vakuudet

Ei ilmoitettavaa.

37) Muut muiden puolesta annetut vakuudet (1 000 euroa)

Kaupunki Konserni

2016 2015 2016 2015

Sitoumusten vakuudeksi annetut kiinnitykset 0 0 64 460 10 300

Ei ilmoitettavaa.

Liitetiedot


39, 40) Muut kaupungin antamat vastuusitoumukset (1 000 euroa)

Kaupunki Konserni

2016 2015 2016 2015

Takaukset tytäryhteisöjen puolesta

Alkuperäinen pääoma 543 171 548 287 - -

Jäljellä oleva pääoma 343 021 367 363 - -

Takaukset osakkuusyhteisöjen puolesta

Alkuperäinen pääoma 7 000 7 000 - -

Jäljellä oleva pääoma 3 063 3 354 - -

Takaukset muiden puolesta

Alkuperäinen pääoma 15 795 16 946 16 016 17 287

Jäljellä oleva pääoma 9 618 10 320 9 633 10 490

Vastuu kuntien takauskeskuksen takausvastuusta Kaupunki

2016 2015

Kunnan osuus takauskeskuksen takausvastuista 31.12. 1 085 514 1 063 484

Kunnan mahdollista vastuuta kattava osuus takauskeskuksen rahastosta 31.12.

810 758

Takaukset osakkuusyhteisöjen puolesta-kohdan vertailutietoa on korjattu konsernin osalta. Aiemmin kaupungin osakkuusyhteisöille antamat takaukset on esitetty myös konsernin luvuissa, vaikka kyseessä on konsernin sisäinen takaus.

38) Vuokravastuiden yhteismäärä (arvonlisäveroineen 1 000 euroa)

Kaupunki Konserni

2016 2015 2016 2015

Vuokravastuut

Vuokravastuut yhteensä, vastuut voimassa 31.12.2066 asti*

445 128 409 358 215 617 184 347

Seuraavalla tilikaudella maksettava osuus 32 461 26 168 17 588 0

Myöhemmin maksettava osuus 412 667 383 190 198 029 0

Sopimuksiin sisältyvät lunastusvelvoitteet 0 0 0 0

Leasingvastuut

Leasingvastuut yhteensä, vastuut voimassa 31.12.2033 asti

123 092 104 064 295 993 142 106

Seuraavalla tilikaudella maksettava osuus 11 352 10 049 22 871 14 654

Koneet ja laitteet 6 415 6 259 13 913 10 716

Rakennukset

Pyynikin sosiaaliasema 1 306 1 306 1 306 1 306

Vuoreksen koulukeskus 1 104 1 092 1 104 1 092

Muut rakennukset 2 527 1 392 6 549 1 539

Myöhemmin maksettava osuus 111 740 94 015 273 122 127 453

Koneet ja laitteet 10 973 9 411 127 208 39 760

Rakennukset

Pyynikin sosiaaliasema 40 440 41 746 40 440 41 746

Vuoreksen koulukeskus 44 226 34 095 44 226 34 095

Muut rakennukset 16 102 8 763 61 249 11 852

Yhteensä 568 220 513 422 511 610 326 453

* Vuoden 2015 vertailutietoa on muutettu sekä kaupungin että konsernin osalta, koska luvuista on puuttunut 17,4 milj. vesiverkostojen vuokraa.

* Vuoden 2015 vertailutietoa on muutettu konsernin osalta, koska lukuun on sisältynyt 16,0 milj. euroa konser-nin sisäisiä vuokravastuita.

Liitetiedot


41) Muut taseen ulkopuoliset järjestelyt (1 000 euroa)

Kaupunki Konserni

2016 2015 2016 2015

Sopimusvastuut

Maankäyttösopimuksista aiheutuvat velvoitteet 61 381 47 299 0 0

Seuraavalle tilikaudelle kohdistuva osuus 23 169 16 712 0 0

Ehdolliset ympäristövastuut 57 387 37 758 57 387 37 758

Sitoumukset avustukseen 0 0 8 007 8 007

Muut sopimusvastuut 69 264 89 440 76 112 98 671

Sopimusvastuut yhteensä 211 201 519 101 141 506 327 368

Muut taloudelliset vastuut* 16 119 5 171 16 119 5 171

Arvonlisäveron palautusvastuu 0 0 16 768 13 312

* Sisältää mm. eri oikeusasteissa vireillä olevat riita-asiat.

Ehdolliset ympäristövastuutEhdolliset ympäristövastuut muodostuvat puhdistusvastuista 45,8 milj euroa ja tarkkailuvastuista 11,5 milj euroa.

Arvolisäveron palautusvastuuKiinteistön mahdollisen myynnin tai käyttötarkoituksen muuttumisen yhteydessä kaupungilla saattaa olla velvollisuus maksaa valtiolle takaisin 1.1.2007 alkaen valmistuneista kiinteistöjen rakentamis- ja perusparannuskustannuksista kir-jatut arvonlisäveron vähennykset ja palautukset sekä suorittaa oman käytön vero itse tehdyistä rakennustöistä. Arvon-lisäveron palautusvastuu perustuu arvonlisäverolain 11 lukuun.

Palkan korvausvastuuKorkein oikeus on antanut ennakkopäätöksen 2015:48 Turussa, jossa käsitellään palomiehen varallaolon rinnastamista työaikaan. Päätöksen johdosta ovat ammattiyhdistykset esittäneet pelastuslaitoksille korvausvaateita koskien varalla-olon palkkaa. Tästä saattaa koitua korvausvastuita myös Pirkanmaan pelastuslaitokselle. Asian käsittely on vielä kesken, eikä mahdollista korvaussummaa voida vielä tarkentaa.

Päästöoikeudet, konserniPäästösalkun käyvässä nettoarvossa on mukana ilmaiseksi saatujen, ostettujen ja muiden päästöoikeuksiin liittyvien sopimusten markkina-arvo 31.12.2016.

Päästöoikeudet 2016 tCO2 1 000 euroa

Käytettävissä olevien päästöoikeuksien määrä 1.1. 706 598 5 858

Toteutuneiden päästökaupan alaisten päästöjen määrä -553 388 0

Päästöoikeuksien ostot 0 0

Saadut päästöoikeudet 201 925 0

Käytettävissä olevien päästöoikeuksien määrä 31.12. 355 135 2 333

Liitetiedot


Johdannaissopimukset (1 000 euroa)

Valtuuston päättämien rahoitus- ja takaustoiminnan periaatteiden mukaan kaupunki pyrkii rajaamaan vaihtuvakorkoisiin lainoihin liittyvää korkoriskiä. Tällä tavoitellaan korkomenojen parempaa ennustettavuutta ja markkinakorkojen heiluntaa alhaisempaa vaihtelua kaupungin korkomenoissa. Tavoitetta on toteutettu solmimalla erilaisia korkojohdannaissopimuksia, joilla lainsalkun suojausaste pyritään pitämään 50-60 %:n välillä. Tällöin markkinakorkojen muutokset vaikuttavat korkomenoihin vain osittain. Vuoden 2016 lopussa suojausaste oli 53 % (vuonna 2015 52 %). Ottolainauksen vuosisuunnitelman mukaisesti suojauslaskennassa huomioidaan taloussuunnitelmakauden arvioitu velkamäärän kasvu, mistä syystä kaupungilla on solmittuna myös tulevaisuudessa alkavia sopimuksia. Korkoriskin hallintaa voidaan valtuuston hyväksymien periaatteiden mukaisesti toteuttaa kiinteäkorkoisilla lainoilla, koronvaihtosopimuksilla, korko-optioilla tai edellisten yhdistelmällä. Vuodenvaihteessa käytössä oli kaikkia sopimustyyppejä. Korkotason muutos vaikuttaa sopimusten käypään arvoon siten, että 0,1 %:n muutos vastaa noin 13 milj. euron suuruista arvonmuutosta. Käypä arvo kuvaa sopimusten laskennallista arvonmuutosta tekohetken jälkeen, mutta koska sopimukset on tehty suojaavassa tarkoituksessa, ei niitä ole tarkoitus purkaa kesken sopimuskauden. Sopimusten taloudellinen vaikutus kaupungille muodostuu tulevaisuudessa maksettavista korkovirroista, joiden määrään korkotason muutos vaikuttaa ylläkuvatulla tavalla. Vuonna 2016 maksetuista korkokuluista on tietoa tilinpäätöksen laskelmaosassa tuloslaskelman toteumavertailun yhteydessä.

KAUPUNKI

1) Voimassa olevat koronvaihtosopimukset

a. Koronvaihtosopimukset, joihin ei liity optiota

Koronvaihtosopimukset on tehty lainasalkun korkoriskin suojaamiseksi. Koronvaihtosopimuksilla on vaihdettu vaihtuvia korkoja kiinteiksi koroiksi. Sopimusten pääomapainotettu keskikorko on 2,78 % ja pisimmät sopimukset ovat voimassa vuoteen 2044 saakka.

Kaupunki

2016 2015

Nimellisarvo 130 704 57 222

Käypä arvo -39 638 -16 931

b. Purku- ja jatko-oikeudelliset koronvaihtosopimukset

Koronvaihtosopimukset on tehty lainasalkun korkoriskin suojaamiseksi. Koronvaihtosopimuksilla on vaihdettu vaihtuvia korkoja kiinteiksi koroiksi. Sopimuksiin ei sisälly purkuoikeuksia, mutta jatko-oikeuksia kyllä. Sopimusten pääomapainotettu keskikorko on 0,98 % ja pisimmät sopimukset voivat olla voimassa vuoteen 2063 saakka.

Kaupunki

2016 2015


Käypä arvo -21 245 -33 297

c. Muut ehdolliset koronvaihtosopimukset

Koronvaihtosopimukset on tehty lainasalkun korkoriskin suojaamiseksi. Sopimuksilla on rajattu vaihtuvan koron liikkumista optioin (korkoputki) tai sovittu ehdollisista koronvaihtosopimuksista kiinteään korkoon. Mikäli euribor-korko tulevaisuudessa nousisisi sovittujen rajojen yli, muuttuu sopimus takaisin vaihtuvakorkoiseksi, mutta tuottaa alennuksen maksettavaan korkoon. Sopimusten pääomapainotettu maksettava korko on tällä hetkellä 2,46 % ja pisimmät sopimukset ovat voimassa vuoteen 2046.

Kaupunki

2016 2015


Käypä arvo -22 922 -8 231

Liitetiedot


2) Tulevaisuudessa voimaan tulevat koronvaihtosopimukset


Koronvaihtosopimukset on tehty lainasalkun korkoriskin suojaamiseksi. Koronvaihtosopimuksilla on vaihdettu vaihtuvia korkoja kiinteiksi koroiksi. Sopimusten pääomapainotettu keskikorko on 2,17 % ja pisimmät sopimukset ovat voimassa vuoteen 2051 saakka.

Kaupunki

2016 2015


Käypä arvo -54 537 2 121


Kaupunki

2016 2015

Nimellisarvo 0 90 000

Käypä arvo 0 -31 280


Koronvaihtosopimukset on tehty lainasalkun korkoriskin suojaamiseksi. Sopimuksilla on joko myyty oikeuksia kiinteän koron koronvaihtosopimuk-siin tulevaisuudessa tai sovittu ehdollisista koronvaihtosopimuksista kiinteään korkoon. Mikäli euribor-korko tulevaisuudessa nousisisi sovittujen rajojen yli, muuttuu sopimus takaisin vaihtuvakorkoiseksi, mutta tuottaa alennuksen maksettavaan korkoon. Sopimusten pääomapainotettu keski-korko on 1,10 % ja pisimmät sopimukset voivat olla voimassa vuoteen 2058.

Kaupunki

2016 2015


Käypä arvo -22 649 -19 803

KONSERNI

1) Voimassa olevat koronvaihtosopimukset


Koronvaihtosopimukset on tehty suojaavassa tarkoituksessa. Koronvaihtosopimuksilla on vaihdettu vaihtuvakorkoisten lainojen korkoja kiinteiksi koroiksi tai sovittu kiinteiden korkojen vaihtamisesta, jolloin maksettava korkokulu pienenee. Pisimmät sopimukset ovat voimassa vuoteen 2037 saakka.

Konserni

2016 2015


Käypä arvo -72 671 -42 193


Koronvaihtosopimukset on tehty suojaavassa tarkoituksessa. Koronvaihtosopimuksilla on vaihdettu vaihtuvakorkoisten lainojen korkoja kiinteiksi koroiksi tai sovittu vaihtuvien korkojen vaihtamisesta, jolloin maksettava korkokulu pienenee. Sopimuksiin sisältyy jatko- ja purkuoikeuksia. Pisim-mät sopimukset voivat olla voimassa vuoteen 2045 saakka.

Konserni

2016 2015


Käypä arvo -26 156 -39 134


Koronvaihtosopimukset on tehty suojaavassa tarkoituksessa. Sopimuksilla on rajattu vaihtuvan koron liikkumista optioin tai sovittu ehdollisista koronvaihtosopimuksista, joilla korko vaihdetaan kiinteään korkoon. Pisimmät sopimukset ovat voimassa vuoteen 2036.

Konserni

2016 2015


Käypä arvo -33 040 -10 647

Liitetiedot


2) Tulevaisuudessa voimaan tulevat koronvaihtosopimukset


Koronvaihtosopimukset on tehty suojaavassa tarkoituksessa. Koronvaihtosopimuksilla on vaihdettu vaihtuvakorkoisten lainojen korkoja kiinteiksi koroiksi tai sovittu kiinteiden korkojen vaihtamisesta, jolloin maksettava korkokulu pienenee. Pisimmät sopimukset ovat voimassa vuoteen 2037 saakka.

Konserni

2016 2015


Käypä arvo -58 410 1 020


Koronvaihtosopimukset on tehty suojaavassa tarkoituksessa. Koronvaihtosopimuksilla on vaihdettu vaihtuvakorkoisten lainojen korkoja kiinteiksi koroiksi tai sovittu vaihtuvien korkojen vaihtamisesta, jolloin maksettava korkokulu pienenee. Sopimuksiin sisältyy jatko- ja purkuoikeuksia. Pisim-mät sopimukset voivat olla voimassa vuoteen 2045 saakka.

Konserni

2016 2015


Käypä arvo -3 193 -34 956


Koronvaihtosopimukset on tehty suojaavassa tarkoituksessa. Sopimuksilla on rajattu vaihtuvan koron liikkumista optioin tai sovittu ehdollisista koronvaihtosopimuksista, joilla korko vaihdetaan kiinteään korkoon. Pisimmät sopimukset ovat voimassa vuoteen 2036.

Konserni

2016 2015


Käypä arvo -22 649 -26 075

3) Muut johdannaissopimukset

Johdannaissopimukset on tehty suojaavassa tarkoituksessa. Sopimuksiin sisältyy sähkötermiinejä, öljyswappeja sekä valuuttatermiini. Sähköter-miineihin liittyy optioita.Sähkötermiineillä suojataan tuotannon myyntihintaa sekä sähkön hankintahintaa. Öljyswapeilla suojataan maakaasun ostohinnan öljykomponenttia. Öljyswapit ovat pääosin USD-pohjaisia. Valuuttatermiinillä suojataan osamaksulla tehdyn USD-määräisen hankinnan valuuttakurssiriskiä ja muutetaan USD-kurssi kiinteäksi.

Konserni

2016 2015


Käypä arvo -465 -15 442

Liitetiedot


Henkilöstöä ja tilintarkastajien palkkioita koskevat liitetiedot42) Henkilöstön lukumäärä 31.12.

Kaupunki

2016 2015

Konsernihallinto 481 539

Konsernipalvelut 574 472

Sosiaali- ja terveyspalvelut 5 723 5 783

Päivähoito-, koulutus- ja kulttuuripalvelut 5 936 5 979

Liikelaitokset ja Pirkanmaan pelastuslaitos 2 373 2 482

Yhteensä 15 087 15 255

Kaupunki

2016 2015

Henkilöstökulut

Palkat ja palkkiot 524 493 528 010

Henkilöstökorvaukset ja muut korjauserät -7 744 -7 723

Henkilösivukulut

Eläkekulut 125 686 131 073

Muut henkilösivukulut 34 364 29 745

Yhteensä 676 799 681 105

Henkilöstökuluja aktivoitu pysyviin vastaaviin

valmistus omaan käyttöön tilin kautta 3 591 4 662

43) Henkilöstökulut (1 000 euroa)

45) Tilintarkastajien palkkiot (1 000 euroa)

Kaupunki

2016 2015

BDO Audiator Oy

TIintarkastuspalkkiot 75 68

Hanketarkastukset 12 2

Muut palkkiot 5 0

BDO Oy

Muut palkkiot 1 0

Palkkiot yhteensä 92 69

44) Luottamushenkilön palkkioista perityt ja tilitetyt luottamushenkilömaksut (1 000 euroa)

Kaupunki

2016 2015

Kokoomus 53 55

Kristillisdemokraatit 4 4

Perussuomalaiset 12 18

SDP 52 56

SKP 2 3

Suomen Keskusta 14 13

Tampereen Puolesta-TAPU 1 2

Vasemmistoliitto 25 27

Vihreät 33 32

Yhteensä 195 211

Erillistilinpäätökset


Erillistilinpäätökset


Hyvinvointipalvelut - Avopalvelut


Avopalvelut

Avopalvelut edistävät, tukevat ja hoitavat tamperelaisten terveyttä, psyykkistä hy-vinvointia ja sosiaalista turvallisuutta se-kä valmiuksia sujuvaan arkeen ja kotona asumiseen. Palvelut tuotetaan kokonaista-loudellisesti asiakkaiden tarpeista lähtien

ja turvaamalla mahdollisuudet osallistua ja vaikuttaa itseään koskeviin asioihin ja ympäristöön. Hyvinvointipalveluilla edis-tetään asiakkaiden kokemaa elämänlaatua ja tasapainoa arjen vaatimusten ja mah-dollisuuksien välillä eri elämäntilanteissa.

Avopalvelujen tuotantoyksiköt ovat lap-siperheiden sosiaalipalvelut, aikuisten sosiaalipalvelut, lasten ja nuorten ter-veyspalvelut, vastaanottotoiminta, mie-lenterveys- ja päihdepalvelut sekä suun terveydenhuolto.

Toimintakertomus

Olennaiset tapahtumat tilikaudelta Palvelutilaukset toteutuivat 143,7 milj. euron suuruisina, mikä oli 5,1 milj. euroa enemmän kuin vuonna 2015. Tilikauden tulos oli 1,4 milj. euroa alijäämäinen to-teutuen 4,2 milj. euroa vuosisuunnitelmaa heikompana. Tulostavoite 2,8 milj. euroa jäi saavuttamatta henkilöstökulujen toteu-duttua 5,4 milj. euroa vuosisuunnitelmaa suurempina. Tuotantoalueen toteumia edelliseen vuoteen verrattuna kasvattivat uusien toimintojen lisäykset sekä vastaan-ottokeskuksen toiminta. Merkittävimmät toiminnan lisäykset olivat kehitysvammais-ten uusien yksiköiden perustaminen, Kai-vannon psykiatrisen sairaalan korvaavien palvelujen järjestäminen, integroidun A-klinikkatoiminnan kokovuotistaminen sekä intensiivisen perhetyön siirto tilaajalta.

Toimintavuoden aikana ei tullut voi-maan laajoja sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntöuudistuksia. Sosiaalihuolto-lain pykälät koskien hoidon ja huolenpidon turvaamisen päätöksiä, henkilökunnan ilmoitusvelvollisuutta ja toimenpiteitä il-moituksen johdosta tulivat voimaan vuo-den 2016 alusta ja laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä maaliskuussa 2016. Neuvolapalveluissa isyyslain muutos käyn-nisti isyyden tunnustamisen ja yhteishuol-tajuussopimuksen vastaanoton. Hoito- ja sosiaalitakuuseen ja lakisääteisiin mää-räaikoihin pystyttiin vastaamaan pääosin hyvin. Keväällä ja loppuvuodesta määrä-aikojen noudattamisessa oli hetkittäisiä

haasteita koskien lastensuojelun asiakas-suunnitelmia, toimeentulotuen päätöksiä ja välittömän yhteyden saannissa terveys-palvelujen neuvontaan.

Tuottavuutta parannettiin uudistamalla palvelurakenteita, kehittämällä toiminta-tapoja ja edistämällä digitalisaatiota. Pal-veluissa lisättiin sähköistä asiointia, mutta tavoitteita vähemmän. Yksiköissä otettiin käyttöön uusia johtamisen ja tiimityön toimintamalleja. Henkilöstön osallisuut-ta kehittämiseen parannettiin johdon ja työntekijöiden vuoropuhelua lisäämällä, ja uusilla sähköisillä ideakanavilla. Selvityk-sen mukaan työhyvinvointi parani kyselyn kaikilla osa-alueilla.

Käynnissä oli seitsemän salkkuprojektia. Niissä tehostettiin psykoterapiaan ohjaa-mista ja kehitettiin tunnetaitoja harjoit-tava verkko-ohjelma neuvolan asiakkaille, tehtiin selvitys ja toimenpiteet työpaikka-kiusaamiseen ja luotiin terveysasemien kilpailukykyindeksi. Suun terveydenhuolto liitettiin potilastiedon arkistoon, terveys-asemilla koekäytettiin ohjelmia digitaali-seen palveluun ja etsittiin uusia palveluin-novaatioita. Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisasiakkaiden palvelujen integraatiota kehitettiin. Lisäksi ODA-hankkeessa kehi-tetiin sähköisiä palveluja ja digitalisaatiota rakentamalla itse- ja omahoitoa tukevaa sähköistä palvelukokonaisuutta, joka si-sältää elämänhallintaa tukevia testejä ja hyvinvointi-tarkastuksia sekä kyselyjä ja välineitä hyvinvointisuunnitelman laatimi-

seen. Myös ohjelmistorobotiikkaa otettiin käyttöön.

Vuoden aikana toteutettiin joitakin ti-lamuutoksia. Neuvoloiden sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon muutot ja yh-distymiset toteutettiin suunnitellusti. Toimitilojen sisäilmaongelmat jatkuivat hankaloittaen toimintaa henkilökunnan poissaoloina ja henkilöstön uudelleenjär-jestelyinä. Kesällä toimintansa aloittanut vastaanottokeskus täyttyi vuoden lopun aikana 300-paikkaiseksi.

Arvio tulevasta kehityksestäHyvinvoinnin palvelualueen uudelleenorga-nisoinnissa avopalvelujen sekä kotihoito- ja asumispalvelujen tuotantoalueet yhdistet-tiin avo- ja asumispalvelujen palveluryh-mäksi 1.1.2017 alkaen.

Kireä taloustilanne edellyttää talouden tasapainottamistoimenpiteiden jatkamista ja rakenteellisten muutosten toteuttamista. Sähköistä asiointia sekä palvelujen digita-lisointia edistetään. Palvelujen kehittämi-seen osallistetaan henkilöstöä ja entistä enemmän myös asiakkaita. Keskeistä on osallistuminen sote-uudistukseen valmiste-luun ja liittymiseen Pirkanmaan itsehallin-toalueeseen vuoden 2019 alusta. Uudistuk-seen sisältyvä asiakkaan valinnanvapauden laajeneminen edellyttää palvelujen kilpailu-kyvyn kehittämistä. Perustoimeentulotuen maksaminen siirtyi 1.1.2017 Kelalle. Kaupun-ki myöntää jatkossakin täydentävää ja eh-käisevää toimeentulotukea.



AVOPALVELUJEN TOIMINNAN TAVOITTEET

HenkilöstöVuoden 2016 henkilötyövuosien toteu-ma oli 2040 henkilötyövuotta, mikä ylitti vuosisuunnitelman 111 henkilötyövuodella. Henkilötyövuosilisäyksiä tehtiin lisäänty-

neiden tarpeiden ja lisätilausten seurauk-sena. Suurin 31 henkilötyövuoden lisäys tuli aikuisten sosiaalipalveluihin, jossa kasvua aiheuttivat sosiaalitakuussa pysy-

Kortti Sitova toiminnan tavoite Toteuma




+

4 Palvelukohtaiset tavoitteet sähköisen ajanvarauksen laajenemisesta ovat toteutuneet -

5Avopalvelujen toimintaa ja organisaation uudistamista koskeva kehittäminen on toteutettu projektisuunnitelman mukaisesti

+


Palkalliset henkilötyövuodet 1 958 1 929 2 040

Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestäAvopalvelujen tuotantoyksiköissä tehtiin sisäisen valvonnan itsearviointi. Avopal-veluilla on käytössä johtokunnan 8.4.2008 hyväksymä sisäisen valvonnan suunnitel-ma ja 4.11.2015 hyväksymä riskienhallinta-suunnitelma.

minen sekä hätämajoitus- ja vastaanotto-keskustoiminta. Henkilöstön osaamisen kehittämisellä parannettiin ict-taitoja ja asiakastyön substanssiosaamista.

Kokonaisarviona avo- ja asumispalvelu-jen johto lausuu, että avopalvelujen sisäi-nen valvonta oli hyvällä tasolla. Merkittäviä sisäisen valvonnan puutteita ei ole todettu.

Parantamista ja kehittämistä vaativat kes-keiset asiat ovat:

• Henkilöstön työkyky ja työhyvinvointi

• Ict-järjestelmien epävakaus ja toiminta-häiriöt

Toiminnan tavoitteiden toteutuminen Avopalvelujen viidestä toiminnan tavoit-teesta kolme toteutui suunnitellulla ta-valla ja kaksi jäi toteutumatta. Tuottavuus parani tavoitteen mukaisesti. Henkilöstön mahdollisuudet osallistua oman työn, si-säisen toiminnan ja palvelujen kehittämi-

seen lisääntyivät Kunta 10-tutkimuksella mitattuina. Työhyvinvointimatriisilla mi-tattuna työhyvinvointi kokonaisuudes-saan heikkeni, johtuen tapaturmatiheyden ja varhe-maksujen kasvusta. Matriisin Kunta10-mittarit kuitenkin paranivat tai

pysyivät edellisen mittauksen tasolla. Avo-palvelujen toiminnan ja organisaation sel-vitys- ja kehittämistyö eteni suunnitellusti. Sähköinen ajanvaraus lisääntyi vuoden aikana, mutta asetetuista tavoitetasoista jäätiin kaikissa palveluissa.



TULOSLASKELMA

1.1. - 31.12.2016 1.1. - 31.12.2015 TP 2016Muutettu TA 2016

Ero Alkuper. TA

2016Liikevaihto 157 394 332,13 149 351 938,19 157 394 154 490 2 905 150 043Liiketoiminnan muut tuotot 1 287 490,21 1 111 799,71 1 287 1 178 110 905Materiaalit ja palvelut

Aineet, tarvikkeet ja tavaratOstot tilikauden aikana -10 103 042,99 -9 501 962,87 -10 103 -8 618 -1 485 -8 329

Palvelujen ostot -27 562 917,96 -25 850 725,58 -27 563 -26 993 -570 -26 251Henkilöstökulut

Palkat ja palkkiot -78 011 844,91 -74 589 662,95 -78 012 -73 509 -4 503 -71 304Henkilösivukulut

Eläkekulut -18 647 611,32 -18 163 022,28 -18 648 -17 996 -652 -17 833Muut henkilösivukulut -5 177 708,79 -4 165 591,41 -5 178 -4 883 -294 -4 582

Poistot ja arvonalentumisetSuunnitelman mukaiset poistot -1 305 659,65 -1 187 947,93 -1 306 -1 315 10 -1 315

Liiketoiminnan muut kulut -19 406 580,56 -17 070 532,82 -19 407 -19 503 97 -18 484Liikeylijäämä (-alijäämä) -1 533 543,84 -65 707,94 -1 534 2 850 -4 384 2 850Rahoitustuotot ja -kulut

Korkotuotot 5 808 541,09 5 688 194,11 5 809 5 809Muut rahoitustuotot 1 260,35 1 236,04 1 1Kunnalle maksetut korkokulut -5 700 585,61 -5 321 444,62 -5 701 -50 -5 651 -50Muille maksetut korkokulut -10,00 0,00 -0 -0Muut rahoituskulut -524,93 -3 090,73 -1 -1

Tilikauden alijäämä (ylijäämä) -1 424 862,94 299 186,86 -1 425 2 800 -4 225 2 800

Tuloslaskelman tunnusluvut 1.1. - 31.12.2016 1.1. - 31.12.2015

Sijoitetun pääoman tuotto, % 397,9 331,4Kunnan sijoittaman pääoman tuotto, % 397,9 331,4Voitto, % -0,9 0,2

Taseyksikön talous ja talousarvion toteutuminen

Tuloslaskelma ja tuloslaskelman analysointi Tilikauden tulos oli 1,4 milj. euroa alijää-mäinen ja toteutui 4,2 milj. euroa vuosi-suunnitelmaa heikompana. Avopalvelujen tuotantoalueelle kohdennettu tulostavoi-te 2,8 milj. euroa jäi saavuttamatta, sillä henkilöstömenoihin kohdennetut säästöt eivät toteutuneet. Lasten ja nuorten pal-velujen lautakunnan kokonaishintaiset palvelutilaukset eivät riittäneet kattamaan toiminnasta aiheutuvia kustannuksia, sillä lasten ja nuorten terveyspalvelujen sekä lapsiperheiden sosiaalipalvelujen tilikau-den tulokset jäivät yhteensä 2,5 milj. eu-roa vuosisuunnitelmaa heikommaksi. Vas-taanottotoiminnan tulos toteutui 2,9 milj. euroa vuosisuunnitelmaa heikompana. Turvapaikanhakijoiden hätämajoitukses-ta ja vastaanottokeskuksesta aiheutuneet kustannukset kasvattivat toimintatuloja ja -menoja 3,5 milj. euroa.

Liikevaihto toteutui 2,9 milj. euroa vuo-sisuunnitelmaa parempana palvelutilaus-ten toteuduttua yhteensä 3,0 milj. euroa vuosisuunnitelmaa parempina. Muu liike-vaihto toteutui 0,8 milj. euroa vuosisuun-nitelmaa korkeampana tulkkauspalvelujen ja mielenterveyspalvelujen ulkokunta-myynnin johdosta. Vastaanottokeskuksen osalta tehtiin 1.6. alkaen vuosisuunnitel-mamuutos 2,1 milj. euroa. Palvelutilaukset toteutuivat 3,0 milj. euroa vuosisuunnitel-maa korkeampina. Sosiaalisen tuen palve-lujen tilaus ylittyi 1,3 milj. euroa asiakas-määrän kasvun johdosta. Hoidontarpeen ja asiakasmäärien kasvun johdosta suun terveydenhuollon palvelutilaukset ylittyi-vät 0,7 milj. euroa. Kehitysvammaisten avopalvelujen tilaus ylittyi 0,2 milj. euroa, mielenterveyspalvelujen tilaus 0,4 milj. euroa ja avokuntoutuksen tilaus 0,4 milj. euroa asiakasmäärien kasvun johdosta. Liiketoiminnan muut tuotot toteutuivat 0,1 milj. euroa vuosisuunnitelmaa korkeampi-na hankkeiden ja kuntouttavan työtoimin-nan tulojen johdosta.

Henkilöstökulut ylittyivät 5,4 milj. eu-roa, koska niihin kohdennettujen säästöjen johdosta budjetoiduilla henkilöstömenoil-la ei ollut mahdollista vastata palveluso-pimusten ja lainsäädännön vaatimuksiin. Suurin henkilöstömenojen ylitys 1,9 milj. euroa syntyi vastaanottotoiminnassa. Lo-mapalkkavelka pieneni edellisvuodesta 0,5 milj. euroa, koska kilpailukykysopimuksen lomapalkkavelkaa pienentävä vaikutus oli 1,0 milj. euroa. Vuokratyövoiman ostot toteutuivat 0,2 milj. euroa vuosisuunnitel-maa korkeampina suun terveydenhuollon lääkärityövoiman ostojen johdosta.

Materiaalien ja palvelujen ostot ylittyi-vät yhteensä 2,1 milj. euroa. Tarvikkeiden ostot ylittyivät 1,5 milj. euroa, josta kotiin jaettavien hoitotarvikkeiden ostot sekä diabeteslääkekustannukset olivat 1,1 milj. euroa asiakasmäärän ja hoidon kustan-nusten kasvun johdosta. Palvelujen ostot ylittyivät 0,6 milj. euroa pääosin laborato-riopalvelujen ostojen ylityksistä johtuen. Liiketoiminnan muut kulut toteutuvat 0,1 milj. euroa vuosisuunnitelmaa alhaisempi-na mielenterveyspalvelujen palveluseteli-toiminnan käynnistyttyä viiveellä.

TALOUSARVION TOTEUMAVERTAILU ( 1 000 EUROA)



RAHOITUSLASKELMA

1.1. - 31.12.2016 1.1. - 31.12.2015 TP 2016Muutettu TA 2016

EroAlkuper. TA

2016

Toiminnan rahavirta

Liikealijäämä (-ylijäämä) -1 533 543,84 -65 707,94 -1 534 2 850 -4 384 2 850

Poistot ja arvonalentumiset 1 305 659,65 1 187 947,93 1 306 1 315 -10 1 315

Rahoitustuotot ja -kulut 108 680,90 364 894,80 109 -50 159 -50

Tulorahoituksen korjauserät 0,00 5 996,23 0 0

-119 203,29 1 493 131,02 -119 4 115 -4 235 4 115


Investointimenot -1 483 423,66 -884 776,11 -1 483 -1 827 344 -1 827


0,00 100 623,08 0 0

-1 483 423,66 -784 153,03 -1 483 -1 827 344 -1 827

Toiminnan ja investointien rahavirta -1 602 626,95 708 977,99 -1 603 2 288 -3 891 2 288



Pitkäaikaisten lainojen lisäys muilta 0 -997,59 0 0

Lyhytaikaisten lainojen muutos kunnalta -9 238,13 -107 839,21 -9 -2 288 2 279 -2 288

-9 238,13 -108 836,80 -9 -2 288 2 279 -2 288


Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset

132 051,43 110 684,85 132 132

Saamisten muutos kunnalta 1 659 186,75 3 335 108,43 1 659 1 659

Saamisten muutos muilta -577 765,33 -502 442,34 -578 -578

Korottomien velkojen muutos kunnalta 8 355,20 3 759,85 8 8

Korottomien velkojen muutos muilta 396 945,08 -3 549 091,43 397 397

1 618 773,13 -601 980,64 1 619 0 1 619 0

Rahoituksen rahavirta 1 609 535,00 -710 817,44 1 610 -2 288 3 898 -2 288

Rahavarojen muutos 6 908,05 -1 839,45 7 0 7 0

Rahavarojen muutos 6 908,05 -1 839,45

Rahavarat 31.12. 44 883,40 37 975,35

Rahavarat 1.1. 37 975,35 39 814,80

Rahoituslaskelman tunnusluvut 1.1. - 31.12.2016 1.1. - 31.12.2015

Toiminnan ja investointien rahavirta ja sen kertymä, € *)

-2 280 361,41 -677 734,46

Investointien tulorahoitus, % -8,0 168,1

Lainanhoitokate - -

Kassan riittävyys, pv 0,1 0,1

Quick Ratio 1,0 1,0

Current Ratio 1,0 1,0

* Tunnusluku laskettu taseyksikön perustamisesta alkaen vuodesta 2012 -

Avopalvelujen tuotantoalueen vuoden 2016 toteumia edelliseen vuoteen ver-rattuna kasvattivat uusien toimintojen lisäykset palvelutilauksiin, joista merkittä-vimmät olivat kehitysvammaisten uusien yksiköiden perustaminen, Kaivannon psy-kiatrisen sairaalan korvaavien palvelujen järjestäminen, integroidun A-klinikkatoi-

minnan kokovuotistaminen sekä inten-siivisen perhetyön siirto tilaajalta. Hätä-majoitus ja vastaanottokeskus kasvattivat tuotantoalueen toimintatuloja ja -menoja 2,6 milj. euroa edellisvuoteen verrattuna. Vuokrakustannukset olivat suuremmat uusien tilojen johdosta vuoteen 2015 ver-rattuna.

Rahoituslaskelma ja rahoituslaskelman analysointiToiminnan rahavirta, tulorahoitus, kuvaa tuloslaskelmassa esitettyjen tuottojen ja kulujen vaikutusta rahavaroihin, ja pal-jonko varsinainen toiminta on tuottanut tilikauden aikana rahavaroja käytettäväksi investointeihin ja rahoituksellisen aseman muuttamiseen. Tilikauden 2016 toiminnan rahavirta oli 0,1 milj. euroa negatiivinen ja se pieneni edelliseen tilikauteen verrattu-na 1,6 milj. euroa. Toiminnan rahavirran muutoksen taustalla on vuoden 2016 liike-alijäämä. Tilikauden 2016 toiminnan raha-virta toteutui vuosisuunnitelmaan verrat-tuna 4,2 milj. euroa heikompana johtuen pääosin vuosisuunnitelmaa heikommasta tilikauden tuloksesta.





EroAlkuper TA 2016

Muutokset

AINEELLISET HYÖDYKKEET -1 483 -1 827 344 -1 827 0

Koneet ja kalusto -1 483 -1 827 344 -1 827 0

INVESTOINNIT YHTEENSÄ -1 483 -1 827 344 -1 827 0

INVESTOINNIT

TASE

31.12.2016 31.12.2015VASTAAVAA

PYSYVÄT VASTAAVATAineelliset hyödykkeet

Koneet ja kalusto 2 156 254,47 1 978 490,462 156 254,47 1 978 490,46

VAIHTUVAT VASTAAVATSaamiset

Lyhytaikaiset saamisetMyyntisaamiset 1 551 851,23 1 127 859,22Saamiset kunnalta 17 859 545,68 19 518 732,43Muut saamiset 605 838,27 377 795,37Siirtosaamiset 199 549,76 273 819,34

20 216 784,94 21 298 206,36Rahat ja pankkisaamiset 44 883,40 37 975,35

VASTAAVAA YHTEENSÄ 22 417 922,81 23 314 672,17

VASTATTAVAA

OMA PÄÄOMAEdellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) 1 741 816,81 1 442 629,95Tilikauden alijäämä (ylijäämä) -1 424 862,94 299 186,86

316 953,87 1 741 816,81TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMA

Muut toimeksiantojen pääomat 820 435,66 688 384,23820 435,66 688 384,23

VIERAS PÄÄOMALyhytaikainen

Lainat kunnalta 40 676,87 49 915,00Ostovelat 2 816 999,68 1 882 728,99Korottomat velat kunnalta 594,00 -7 761,20

Muut velat 1 736 397,56 1 753 884,90Siirtovelat 16 685 865,17 17 205 703,44

21 280 533,28 20 884 471,13

VASTATTAVAA YHTEENSÄ 22 417 922,81 23 314 672,17

Taseen tunnusluvut 31.12.2016 31.12.2015

Omavaraisuusaste, % 1,4 7,5

Suhteellinen velkaantuneisuus, % 13,4 13,9

Kertynyt ylijäämä (alijäämä), 1 000 euroa 317 1 742

Lainakanta, 1 000 euroa 41 50

Lainasaamiset, 1 000 euroa 0 0

Investointien rahavirta kuvaa pysyvien vastaavien hyödykkeiden investointeihin käytetyn ja niiden myynnistä saadun rahan vaikutusta rahavaroihin. Vuoden 2016 in-vestointimenot olivat 1,5 milj. euroa ollen 0,6 milj. euroa edellisvuotta suuremmat. Investointien rahavirta pieneni vuosisuun-nitelmaan verrattuna 0,3 milj. euroa johtu-en investointien toteutumisesta suunnitel-tua pienempinä.

Toiminnan ja investointien rahavirta toteutui yhteensä 1,6 milj. euroa negatii-visena, mikä on 2,3 milj. euroa heikompi vuoteen 2015 verrattuna. Toiminnan raha-virralla ei pystytty rahoittamaan investoin-timenoja. Toiminnan ja investointien raha-virran viiden vuoden kertymä on 2,3 milj. euroa negatiivinen vuosina 2012, 2013 ja 2016 syntyneiden alijäämien vuoksi, eikä se riitä kattamaan investointeja pitkällä aikavälillä.

Investoinnit ja niiden analysointiAvopalvelujen suunnitelluista investoin-neista 1,3 milj. euroa kohdistui hanketasol-la sitoviin laajennusinvestointeihin, jotka toteutuvat 0,3 milj. euroa vuosisuunnitel-maa alhaisempina.

Tase ja taseen analysointiTase kuvaa omaisuus- ja pääomaeriä ti-likauden päättyessä ryhmiteltynä luon-teensa mukaisiin omaisuus- ja pääoma-eriin. Avopalvelujen taseen loppusumma vuoden 2016 lopussa oli 22,4 milj. euroa pienentyen 0,9 milj. euroa vuodesta 2015. Taseen vastaavien muutokset johtuivat pääosin 1,7 milj. euron vähennyksestä saa-misissa kunnalta. Tilikauden 2016 alijää-mäinen tulos johti oman pääoman 1,4 milj. euron muutokseen.

Velkaantuneisuutta kuvaava tunnusluku oli 13,4 prosenttia, jolloin avopalveluilla on hyvät mahdollisuudet selviytyä velan mak-susta tulorahoituksella. Omavaraisuusaste heikkeni edellisvuodesta ollen 1,4 prosent-tia. Oma pääoma on huomattavasti vieras-ta pääomaa pienempi, mistä johtuen oma-varaisuusaste on heikko.



TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT

Liikevaihto (1 000 euroa)

1.1.-31.12.2016 1.1.-31.12.2015

Palvelutilaukset

Perusterveydenhuollon avopalvelut ja ennaltaeh-käisevät palvelut

50 983 51 059

Kotona asumista tukevat palvelut 1 697 1 597

Psykososiaalisen tuen palvelut 31 082 30 445

Neuvola- ja terveydenhuoltopalvelut 25 810 25 499

Päihde- ja mielenterveyspalvelut 17 430 15 349

Sosiaalisen tuen palvelut 9 762 9 372

Kehitysvammaisten avopalvelut 6 913 5 300

Muu liikevaihto

Aikuisten sosiaalipalvelut 10 227 6 619

Tulkkikeskus 2 610 2 248

Satakieli 1 943 1 478

Vastaanottokeskus 2 358

Hätämajoitus 1 161 859

Lapsiperheiden sosiaalipalvelut 1 652 1 567

Vastaanottotoiminta 879 789

Mielenterveys- ja päihdepalvelut 416 536

Avopalvelujen hallinto 4 591

Lasten ja nuorten terveyspalvelut 12 126

Suun terveydenhuolto 529 505

Yhteensä 157 394 149 352

Tilinpäätöksen liitetiedot

TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKETTAVAT LIITETIEDOT

Arvostus- ja jaksotusperiaatteet sekä -menetelmätPysyvien vastaavien aineelliset ja aineet-tomat hyödykkeet on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitel-man mukaisilla poistoilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu kaupungin-hallituksen hyväksymän poistosuunnitel-man mukaisesti. Laskentaperusteet on esi-tetty tuloslaskelman liitetiedoissa.

Edellisen tilikauden tietojen vertailukelpoisuusAvopalvelujen tuotantoalueen palvelutilauk-set toteutuivat 143,7 milj. euron suuruisina, mikä oli 5,1 milj. euroa enemmän kuin vuon-na 2015. Tilikausien välisessä vertailussa tulee ottaa huomioon, että vuoden 2016 palveluti-lauksia edelliseen vuoteen verrattuna kas-vattivat uusien toimintojen lisäykset, joista merkittävimmät lisäykset olivat kehitysvam-maisten uusien yksiköiden perustaminen (1,6 milj. euroa), Kaivannon psykiatrisen sairaalan

korvaavien palvelujen järjestäminen (0,6 milj. euroa), integroidun A-klinikkatoiminnan kokovuotistaminen (0,6 milj. euroa) sekä intensiivisen perhetyön siirto tilaajalta (0,5 milj. euroa). Hätämajoitus ja vastaanottokes-kus kasvattivat tuotantoalueen toimintatulo-ja ja -menoja 2,6 milj. euroa edellisvuoteen verrattuna. Vuokrakustannukset olivat 1,7 milj. euroa suuremmat uusien tilojen johdos-ta vuoteen 2015 verrattuna.



TASEEN VASTAAVIEN LIITETIEDOT

Aineelliset hyödykkeet (1 000 euroa)

Koneet ja kalusto Yhteensä

Poistamaton hankintameno 1.1. 1 978 1 978

Lisäykset tilikauden aikana 1 483 1 483

Tilikauden poisto 1 306 1 306


Kirjanpitoarvo 31.12. 2 156 2 156

Liiketoiminnan muut tuotot (1 000 euroa)

1.1.-31.12.2016 1.1.-31.12.2015

Korvaus työterveyshuollosta 431 386

Muut tuotot 856 725


Palvelujen ostojen erittely (1 000 euroa)

1.1.-31.12.2016 1.1.-31.12.2015

Asiakaspalvelujen ostot -3 156 -2 510

Muiden palvelujen ostot -24 407 -23 341

Palvelujen ostot yhteensä -27 563 -25 851

Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet

Arvioidut poistoajat ja poistomenetelmät ovat:

Koneet ja kalusto 3 - 20 vuotta Tasapoisto

Hyödykkeet, joiden hyödykekohtainen hankintameno on alle 10 000 euroa on kirjattu pääsääntöisesti vuosikuluksi.

Kaupungin poistosuunnitelma on kokonaisuudessaan esitettykaupungin tilinpäätöksen liitetiedossa 11.

Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutusvoitot ja tappiot

Muut toimintakulut (1 000 euroa)

1.1.-31.12.2016 1.1.-31.12.2015

Koneiden ja kaluston myyntitappiot 0 6

Myyntitappiot yhteensä 0 6

Siirtosaamisten olennaiset erät (1 000 euroa)

31.12.2016 31.12.2015


Menoennakot 1 7

Tulojäämät

Lääkäreiden koulutuskorvaukset 175 245

Muut tulojäämät 23 22

Yhteensä 200 274



TASEEN VASTATTAVIEN LIITETIEDOT

HENKILÖSTÖÄ KOSKEVAT LIITETIEDOT

Henkilöstön lukumäärä31.12.2016 31.12.2015

Hallinto 21 34Lapsiperheiden sosiaalipalvelut 542 529Aikuisten sosiaalipalvelut 361 444Lasten ja nuorten terveyspalvelut 292 305Vastaanottotoiminta 514 506Mielenterveys- ja päihdepalvelut 283 271Suun terveydenhuolto 219 211


Oma pääoma (1 000 euroa)

31.12.2016 31.12.2015

Edellisten tilikausien ylijäämä 1.1. 1 443 -2 075

Siirto edelliseltä tilikaudelta 299 3 518

Edellisten tilikausien ylijäämä 31.12. 1 742 1 443

Tilikauden ylijäämä/alijäämä -1 425 299

Oma pääoma yhteensä 317 1 742

Velat tytäryhteisöille, kuntayhtymille sekä muille omistusyhteysyhteisöille (1 000 euroa)

31.12.2016 31.12.2015


Ostovelat 454 101

Yhteensä 461 101


Ostovelat 738 557

Yhteensä 738 557

Vieras pääoma yhteensä 1199 658

Liittymismaksut ja muut velat (1 000 euroa)

31.12.2016 31.12.2015

Muut velat 1 736 1 754


Siirtovelkojen olennaiset erät (1 000 euroa)

31.12.2016 31.12.2015

Tuloennakot, lyhytaik. 222 211

Palkkajaksotukset 498 554

Lomapalkkajaksotukset 14 518 14 965

Eläkevakuutusmaksuvelat 1 447 1 476

Yhteensä 16 686 17 206

Hyvinvointipalvelut - Kotihoito- ja asumispalvelut


Kotihoito- ja asumispalvelut

Kotihoidon ja asumispalveluiden tavoittee-na on, että mahdollisimman moni ikäihmi-

Toimintakertomus

Olennaiset tapahtumat tilikaudelta Vuosi 2016 oli Kotihoito ja asumispalve-lut -tuotantoalueen toinen toimintavuosi. Ensimmäisen toimintavuoden aikana tuo-tantoalueella kehitettiin alueellista johta-mistapaa, jota toteutettiin täysimittaisesti vuoden 2016 aikana. Keskeistä alueellisessa toimintatavassa on johtaa kaikkia alueen tuotannossa olevia palvelumuotoja yhtenä kokonaisuutena asiakastarpeesta lähtöisin. Tämä johtamistapa mahdollisti nopeam-man reagoinnin palvelutarpeen muutok-siin. Samalla kustannustehokkuus parani. Tuotantoalueen johtamisessa painotettiin tietojohtamista, avoimuutta ja kumppa-nuutta. Tuotantoalueen yhteistyöryhmä kokoontui 4 kertaa vuoden aikana. Tuotan-toalueelle asetetut tavoitteet saavutettiin.

Toisena toimintavuotenaan tuotan-toalue jatkoi ensimmäisenä vuotena ai-kaansaatua positiivista talouskehitystä. Vuoden 2016 tilikauden alijäämä on 0,2 milj. euroa, joka on 1,9 milj. euroa vuosi-suunnitelmaa heikompi tulos. Merkittävin syy vuosisuunnitelman ylitykseen oli haas-teellinen ylijäämätavoite. Vuoden 2016 taloudelliseen tulokseen vaikutti uuden toimintayksikön aloituskustannukset. Li-säksi ylimääräisiä kustannuksia aiheutui uuden yksikön muutoista väistötiloihin, jotka jouduttiin tekemään kiinteistön pe-ruskorjauksen aikaisten kosteusvaurioiden korjaamiseksi.

Tuottavuutta kehitettiin lisäämällä koti-hoidon välitöntä asiakasaikaa ja vähentä-mällä vastaavasti kotihoidon palveluostoja. Lisäksi toukokuusta lähtien hyödynnettiin mahdollisuutta käyttää korvaavaa työtä, eli työntekijän sairasloman sijaan tapaus-kohtaisesti työntekijälle osoitettiin hänen toipumiseensa sopivaa työtä. Ratkaisut sovittiin tapauskohtaisesti työntekijän ja hoitavan lääkärin kanssa. Yhteensä sairaus-

poissaolot ovat pystyneet suunnilleen vuo-den 2016 saavutetulla tasolla.

Kotihoidon asiakasmäärä kasvoi, ja eri-tyisesti kotihoidon asiakastunnit lisääntyi-vät (6 prosenttia vuodesta 2015). Asiakas-tuntien määrän kasvu kuvastaa vanhusten hoidontarpeen kasvua. Tehostetun palve-luasumisen määrä kasvoi, koska touko-kuussa aloitti toimintansa Pohjolankadun yksikkö, jossa on 90 ryhmäkotipaikkaa. Yhteensä omassa tuotannossa on nyt 309 tehostetun palveluasumisen paikkaa, van-hainkotipaikkoja on 433.

Vuonna 2016 aloitettiin tuotantoalueel-la myös uusi palvelumuoto, palvelutalon kotihoito, jonka asiakasmäärä ylitti vuosi-suunnitelman. Tämä palvelumuoto asettuu ympärivuorokautisen hoidon ja kotihoidon väliin. Palveluja pystytään tuottamaan vanhukselle turvallisesti ja joustavasti, ja samalla vanhuksen itsenäisyyttä pystytään tukemaan ympärivuorokautista hoitoa pa-remmin. Asiakastyytyväisyyskyselyt osoit-tivat, että nimenomaan turvallisuuden luomisessa ja itsenäisyyden tukemisessa onnistuttiin.

Kotihoidon yhdellä alueella pilotoitiin kuvapuhelinpalveluja, joka laajentaa pal-veluiden valikoimaa ja kustannustehok-kuutta. Muut tuotantoalueen kehityspro-jektit keskittyivät vanhusten palvelujen sisällön kehittämiseen ja palvelurakenteen uudistamiseen hyödyntäen lean-menetel-mää. Henkilöstö kehitti omaa toimintaan-sa työyhteisöissä. Näitä kehittämistuloksia esiteltiin koko tuotantoalueelle jo perin-teeksi muodostuneessa kehittämispäiväs-sä. Kotiutusprosessia sairaalasta kotiin suoraviivaistettiin yhdessä sairaala- ja kuntoutuspalvelut -tuotantoalueen kans-sa. Lisäksi tuotantoalue osallistui aktiivi-sesti kaupungin kehittämistoimintaan.

Henkilöstön koulutuksessa keskityttiin kinestetiikkaan ja saattohoitokoulutuk-seen. Henkilöstölle tarjottiin myös tavan-omaista täydennyskoulutusta.

Vanhusten elämänlaatua pyrittiin pa-rantamaan monin keinoin. Syksyllä otet-tiin käyttöön Elämän puu -työkalu. Tämän työkalun avulla pystytään vanhusten pal-velujen arkityötä toteuttamaan kunkin asiakkaan toivomalla tavalla. Syksyllä järjestettiin kotihoidon asiakkaille kaksi teatterikäyntiä. Lisäksi toimintansa on va-kiinnuttanut kotihoidon asiakkaiden ryh-mätoiminta. Ympärivuorokautisen hoidon piirissä oleville vanhuksille järjestettiin kulttuuri- tai viriketoimintaa useamman kerran viikossa.

Arvio tulevasta kehityksestä Vuonna 2017 oman tuotannon palvelutoi-minta tuotetaan edelleen viiden palve-lualueen palvelukokonaisuutena lähellä asiakasta. Johtamisen näkökulmasta mer-kittävin muutos on kaupungin toiminta-mallin muutos, joka tiivistää kumppanuut-ta kaupungin ulkopuolisiin tuottajiin ja hälventää aiempaa rajaa palvelujen tuot-tajien ja järjestäjän välillä. Tuottavuuden nousun tavoite pyritään saavuttamaan laajentamalla kuvapuhelinpalvelut kaikille aluille vakiintuneeksi toiminnaksi.

Kotihoidossa kehitetään itseohjautuvien tiimien mallia, jonka myötä omahoitajuus muuntuu vastuutiimiksi. Vastuutiimeissä on 4–8 hoitajaa, jotka vastaavat yhdessä tiimille nimettyjen vanhusten päivittäises-tä hoidosta. Tämän toimintatavan myötä pyritään rajoittamaan vanhuksen kotona käyvien eri hoitajien määrää. On myös viit-teitä siitä, että itseohjautuvien vastuutii-mien myötä kustannustehokkuus nousee ja työtyytyväisyys paranee.

nen voi asua tutussa elinympäristössään ja omassa kodissaan itsenäisesti, omaisten ja

läheistensä tuen turvin ja saa tarvittaessa ammattilaisten tuen, palvelut ja hoidon.





HenkilöstöTuotantoalueen palkalliset henkilötyövuo-det kasvoivat 84 henkilötyövuodella edel-lisvuodesta. Ilman palkkatukityöllistettyjä lisäystä vuodesta 2015 oli 91 henkilötyö-vuotta. Palkkatuetun henkilöstön määrä laski 7 henkilötyövuotta palkkatukityöllis-tettyjen työllistämisjaksojen määrän jää-tyä suunniteltua pienemmäksi.

KOTIHOIDON JA ASUMISPALVELUJEN TOIMINNAN TAVOITTEET

Merkittävin syy palkallisten henkilötyö-vuosien kasvuun on toiminnan laajentu-minen. Pohjolankadun tehostetun palve-luasumisen yksikön toiminta käynnistyi toukokuussa 2016, jonka seurauksena te-hostetun palveluasumisen henkilötyövuo-det lisääntyivät 49:llä. Vuonna 2016 aloi-

tettiin tuotantoalueella uusi palvelumuoto, palvelutalon kotihoito, jonka asiakasmäärä ylitti suunnitellun ja henkilötyövuosia oli 29. Kotihoidon asiakasmäärä sekä asia-kastunnit kasvoivat, jonka seurauksena kotihoidon palvelujen henkilötyövuodet lisääntyivät 29:llä.

Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestäKotihoito ja asumispalvelut on tehnyt itse-arvioinnin sisäisen valvonnan osalta ja joh-tokunta on käsitellyt arvioinnin 18.2.2016. Kotihoito ja asumispalvelut -tuotantoalu-eella on käytössä kaupunginhallituksen 1.2.2016 hyväksymän hyvän johtamis- ja hallintotavan ja sisäisen valvonnan sekä

johtokunnan 18.2.2016 hyväksymän sisäi-sen valvonnan suunnitelmat.

Kokonaisarviona tuotantoalueen johto lausuu, että Kotihoito ja asumispalvelut -tuotantoalueen sisäinen valvonta on pää-osin hyvällä tasolla. Merkittäviä sisäisen valvonnan puutteita ei ole todettu.

Parantamista ja kehittämistä vaativat kes-keiset asiat ovat:

• Henkilöstön koulutustarpeen tarkenta-minen vastaamaan aiempaa enemmän strategisia tavoitteita keskipitkällä aika-välillä

• Riskienhallinnan osaamisen vahvistaminen

Toiminnan tavoitteiden toteutuminenKotihoito- ja asumispalveluille asetetuis-ta neljästä toiminnan tavoitteesta kolme toteutui suunnitellusti ja yksi toteutui osittain. Tuottavuus parani sekä tuotta-vuusmuutoksella että kotihoidon välittö-

män asiakastyön osuudella mitattuina. Myös työhyvinvointi kehittyi positiiviseen suuntaan sekä työhyvinvointimatriisin että tehdyn itsearvioinnin tulosten perusteella. Kunta 10 -tutkimuksen mukaan henkilös-

tön mahdollisuudet osallistua oman työn, sisäisen toiminnan ja palvelujen kehittä-miseen paranivat tai pysyivät edellisen mittauksen tasolla. Ikäihmisten palvelura-kennemuutos eteni suunnitellulla tavalla.


6 Tuottavuus on parantunut erityisesti digitalisaatiota hyödyntämällä +



+/-

9

Ikäihmisten palvelurakennemuutos etenee: Kotihoidon ja asumispalvelujen asiakkaat saavat sairaanhoidollisia palveluja muualla kuin sairaalaympäristössä ja perinteisiä kotihoidon käyntejä korvataan asiakkaan yhteisöllisyyttä tukevilla palveluilla. Ikäih-misten palveluketjua ja -prosessia kehitetään kokonaisuutena asiakkaan näkökulmas-ta yhdessä muiden tuotantoalueiden ja toimijoiden kanssa.

+



TULOSLASKELMA

1.1. - 31.12.2016 1.1. - 31.12.2015 TP 2016Muutettu TA 2016

Ero Alkuper. TA 2016

Liikevaihto 92 009 421,31 86 215 844,77 92 009 91 204 805 91 519Liiketoiminnan muut tuotot 1 418 063,56 1 504 461,09 1 418 1 534 -116 1 413Materiaalit ja palvelut

Aineet, tarvikkeet ja tavaratOstot tilikauden aikana -4 354 972,81 -4 222 438,46 -4 355 -4 118 -237 -3 883

Palvelujen ostot -11 285 032,57 -11 609 118,65 -11 285 -11 429 144 -11 449Henkilöstökulut


Eläkekulut -12 822 662,75 -12 636 030,93 -12 823 -12 899 77 -13 061Muut henkilösivukulut -3 598 268,34 -2 896 899,21 -3 598 -3 468 -130 -3 343

Poistot ja arvonalentumisetSuunnitelman mukaiset poistot -382 198,83 -660 467,37 -382 -677 295 -677

Liiketoiminnan muut kulut -6 810 173,81 -5 829 964,22 -6 810 -6 689 -121 -6 987Liikeylijäämä (-alijäämä) -15 752,45 -1 715 296,78 -16 1 870 -1 886 1 870Rahoitustuotot ja -kulut

Korkotuotot 10 185 808,42 9 355 560,25 10 186 10 186Muut rahoitustuotot 1 593,94 1 757,92 2 2

Kunnalle maksetut korkokulut -10 357 319,22 -9 536 187,42 -10 357 -170 -10 187 -170

Muut rahoituskulut -142,19 -115,29 -0 -0Tilikauden alijäämä (ylijäämä) -185 811,50 -1 894 281,32 -186 1 700 -1 886 1 700


Sijoitetun pääoman tuotto, % -204,6 -194,8Kunnan sijoittaman pääoman tuotto, % -204,6 -194,8Voitto, % -0,2 -2,2


Tuloslaskelma ja tuloslaskelman analysointiVuoden 2016 tilikauden alijäämä on 0,2 milj. euroa, joka on 1,9 milj. euroa vuo-sisuunnitelmaa heikompi tulos, mutta 1,7 milj. euroa edellisvuotta parempi.

Liikevaihto ylitti vuosisuunnitelman 0,1 milj. euroa johtuen kotihoidon palvelujen ylityksestä. Kotihoidon palvelujen osalta palvelutilaus ylittyi 1,5 milj. euroa. Kotihoi-don asiakasmäärä oli korkeampi kuin vuon-na 2015 ja kotihoidon asiakkaat muuttuivat edelleen enemmän palvelua tarvitseviksi. Säännöllisen kotihoidon palvelutunnit to-teutuivat 4 prosenttia suurempina kuin vuosisuunnitelmassa ja vuoteen 2015 ver-rattuna kasvua oli 6 prosenttia. Osaamis- ja elinkeinolautakunnan palvelutilaus alittui 0,6 milj. euroa. Kokonaishintaisen palvelu-tilauksen osittaisesta hyvittämisestä sovit-tiin tilaajan kanssa palkkatukityöllistettyjen työllistämisjaksojen määrän jäätyä suun-niteltua pienemmäksi. Vanhainkotihoidon osalta palvelutilaus alittui 0,5 milj. euroa

keväällä suunniteltua aikaisemmin tehtyjen paikkavähennysten takia. Liikevaihto kasvoi vuodesta 2015 5,8 milj. euroa. Kasvun selit-tää pääosin Pohjolankadun tehostetun pal-veluasumisen yksikön aloitus toukokuussa 2016 ja kotihoidon volyymin kasvu.

Liiketoiminnan muut tuotot alittivat vuo-sisuunnitelman ja vuoden 2015 toteuman 0,1 milj. eurolla johtuen työllistämistukitu-loista. Valtiolta saatavat työllistämistuet to-teutuivat vuosisuunnitelmaa alhaisempana työllistämisjaksojen suunniteltua pienem-män toteuman johdosta.

Henkilöstökulut kasvoivat edellisvuodes-ta 3,5 milj. euroa (5,2 prosenttia) ylittäen vuosisuunnitelman 2,0 milj. eurolla. Kilpai-lukykysopimuksen lomarahavelkaa pienen-tävä vaikutus oli 0,6 milj. euroa. Vuodelle 2016 asetetusta 1,7 milj. euron säästötavoit-teesta kohdennettiin 0,9 milj. euroa henki-löstökuluihin ja 0,8 milj. euroa materiaalien ja palvelujen ostoihin. Merkittävimmät hen-kilöstökulujen ylitykset syntyivät kotihoidon palveluissa (2,4 milj. euroa) ja tehostetussa palveluasumisessa (0,9 milj. euroa). Pääsyi-tä ylitykseen olivat edellisvuosien toteutu-miin nähden niukka talousarvio, säännölli-

sen kotihoidon asiakastuntien suuri kasvu ja se, että tehostetun palveluasumisen va-kanssimäärää on jouduttu pitämään tilaus-ta suurempana toiminnallisten edellytysten vuoksi, jotta hoitohenkilöstön mitoitus vas-taa asukkaiden hoitoisuutta.

Materiaalien ja palvelujen ostot laskivat edellisvuodesta 0,2 milj. euroa, mutta ylitti-vät vuosisuunnitelman 0,1 milj. eurolla. Ylitys johtui pääosin kotihoidon asiakaspalvelujen ostoihin kohdennetuista säästötavoitteista, joihin ei aivan päästy. Vuoteen 2015 verrat-tuna kotihoidon asiakaspalvelujen ostojen vähentämisessä on kuitenkin onnistuttu koti-hoidon resurssipoolin avulla. Asiakaspalvelu-jen ostot pienenivät 0,8 milj. euroa.

Liiketoiminnan muut kulut kasvoivat edellisvuodesta 1,0 milj. euroa ja ylittivät vuosisuunnitelman 0,1 milj. eurolla. Ylitystä selittää Tilakeskuksen vuokrat. Viisi henki-löä siirtyi toukokuun 2016 alussa Koukku-niemen kiinteistöhuollosta Tilakeskukseen. Samalla myös Koukkuniemen alueen kiin-teistöjen energiakustannukset siirtyivät Tilakeskukselle. Tilakeskus on laskuttanut toukokuusta 2016 alkaen nämä palvelut osana Koukkuniemen alueen kiinteistöjen ylläpitovuokria.

Tuloslaskelman tunnusluvut ovat nega-tiivisia johtuen tilikausien alijäämäisistä tuloksista.

TALOUSARVION TOTEUMAVERTAILU (1 000 EUROA)



Rahoituslaskelma ja rahoituslaskelman analysointiToiminnan rahavirta, tulorahoitus, kuvaa tuloslaskelmassa esitettyjen tuottojen ja kulujen vaikutusta rahavaroihin, ja pal-jonko varsinainen toiminta on tuottanut

RAHOITUSLASKELMA

1.1. - 31.12.2016 1.1. - 31.12.2015 TP 2016Muutettu TA 2016

EroAlkuper. TA 2016

Toiminnan rahavirtaLiikealijäämä (-ylijäämä) -15 752,45 -1 715 296,78 -16 1 870 -1 886 1 870 Poistot ja arvonalentumiset 382 198,83 660 467,37 382 677 -295 677 Rahoitustuotot ja -kulut -170 059,05 -178 984,54 -170 -170 -0 -170

196 387,33 -1 233 813,95 196 2 377 -2 181 2 377 Investointien rahavirta

Investointimenot -35 022,91 -140 724,08 -35 -510 475 -510 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovu-tustulot

0,00 1 033 495,39 0

-35 022,91 892 771,31 -35 -510 475 -510

Toiminnan ja investointien rahavirta 161 364,42 -341 042,64 161 1 867 -1 706 1 867

Rahoituksen rahavirtaAntolainauksen muutokset

Antolainasaamisten lisäykset kunnalle 0,00 49 924,80 0 0 0 0

0,00 49 924,80 0 0 0 0 Lainakannan muutokset

Pitkäaikaisten lainojen lisäys muilta 880,65 997,59 1 1 Lyhytaikaisten lainojen muutos kunnalta 0,00 -18 395,80 0 -1 867 1 867 -1 867

880,65 -17 398,21 1 -1 867 1 868 -1 867


Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset

-3 333,44 -7 832,88 -3 -3

Vaihto-omaisuuden muutos 0,00 180 522,80 0 0 Saamisten muutos kunnalta -374 359,51 370 078,31 -374 -374 Saamisten muutos muilta -43 220,44 21 282,58 -43 -43 Korottomien velkojen muutos kunnalta -2 941,47 -3 769,84 -3 -3 Korottomien velkojen muutos muilta 261 589,79 -254 113,77 262 262

-162 265,07 306 167,20 -162 0 -162 0 0

Rahoituksen rahavirta -161 384,42 338 693,79 -161 -1 867 1 706 -1 867

Rahavarojen muutos -20,00 -2 348,85 -0 0 -0 0

Rahavarojen muutos -20,00 -2 348,85Rahavarat 31.12. 980,00 1 000,00Rahavarat 1.1. 1 000,00 3 348,85



-2 900 749,52 -3 062 113,94

Investointien tulorahoitus, % 560,7 -876,8Lainanhoitokate - -Kassan riittävyys, pv 0 0Quick Ratio 0,6 0,6Current Ratio 0,6 0,6* Tunnusluku laskettu taseyksikön perustamisesta alkaen vuodesta 2012 -


tilikauden aikana rahavaroja käytettäväksi investointeihin ja rahoituksellisen aseman muuttamiseen. Tilikauden 2016 toiminnan rahavirta oli 0,2 milj. euroa ja se parantui edelliseen tilikauteen verrattuna 1,4 milj. eurolla johtuen parantuneesta liikealijää-

mästä ja pienentyneistä poistoista. Tili-kauden 2016 toiminnan rahavirta oli vuo-sisuunnitelmaan verrattuna 2,2 milj. euroa pienempi johtuen pääosin siitä, että vuo-sisuunnitelmassa asetettua tilikauden 1,7 milj. euron ylijäämätavoitetta ei saavutettu.

Investointien rahavirta kuvaa pysyvien vastaavien hyödykkeiden investointeihin käytetyn ja niiden myynnistä saadun ra-han vaikutusta rahavaroihin. Vuoden 2016 investointimenot olivat 0,1 milj. euroa edel-lisvuotta pienemmät ja 0,5 milj. euroa vuo-sisuunnitelmaa pienemmät. Vuonna 2015 organisaatiomuutoksen yhteydessä pysyviä vastaavia luovutettiin siirtyneen toiminnan osalta muille tuotantoalueille, minkä joh-dosta luovutustuloja kertyi 1,0 milj. euroa.



TASE

31.12.2016 31.12.2015VASTAAVAA


Kiinteät rakenteet ja laitteet 173 046,98 280 337,42Koneet ja kalusto 131 495,52 371 381,00

304 542,50 651 718,42

VAIHTUVAT VASTAAVATVaihto-omaisuus

Aineet ja tarvikkeet 315,80 315,80315,80 315,80

Saamiset


Myyntisaamiset 84 786,31 100 839,23

Saamiset kunnalta 7 313 117,95 6 938 758,44

Muut saamiset 245 708,68 187 047,32

Siirtosaamiset 612,00 0,00

7 644 224,94 7 226 644,99

Rahat ja pankkisaamiset 980,00 1 000,00


VASTATTAVAA

OMA PÄÄOMA

Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) -4 879 042,57 -2 984 761,25

Tilikauden alijäämä (ylijäämä) -185 811,50 -1 894 281,32-5 064 854,07 -4 879 042,57

TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAMuut toimeksiantojen pääomat 11 754,56 15 088,00

11 754,56 15 088,00VIERAS PÄÄOMA

Pitkäaikainen Muut velat 3 599,54 2 718,89

3 599,54 2 718,89Lyhytaikainen

Ostovelat 776 394,84 702 199,32Korottomat velat kunnalta 147,80 3 089,27Muut velat 961 632,35 1 008 240,70Siirtovelat 11 261 388,22 11 027 385,60

12 999 563,21 12 740 914,89


Toiminnan ja investointien rahavirta toteutui yhteensä 0,2 milj. euroa positii-visena, mikä on 0,5 milj. euroa parempi vuoteen 2015 verrattuna. Toiminnan ra-havirralla pystyttiin vuonna 2016 rahoit-tamaan investointi- ja pääomamenoja, mutta viiden vuoden kertymä on 2,9 milj. euroa negatiivinen aikaisempien vuosien alijäämien vuoksi, eikä se riitä kattamaan investointeja pitkällä aikavälillä.

Investoinnit ja niiden analysointiKotihoidon ja asumispalvelujen suunni-telluista investoinneista 0,3 milj. euroa oli hanketasolla sitovia laajennusinvestointe-ja, jotka toteutuivat 0,3 milj. euroa vuosi-suunnitelmaa alhaisempina. Alitus johtui siitä, että Pohjolankadun päiväkeskuksen ja tehostetun palveluasumisen ensikertai-sen kalustamisen hankinnat eivät ylittä-neet investointien hankintarajaa ja lisäksi Pohjolankadun hankinnoista osa makset-tiin ikäihmisten virkistysrahaston varoilla.

Tase ja taseen analysointiTase kuvaa omaisuus- ja pääomaeriä tili-kauden päättyessä ryhmiteltynä luonteen-sa mukaisiin omaisuus- ja pääomaeriin. Kotihoidon ja asumispalvelujen taseen loppusumma vuoden 2016 lopussa oli 8,0 milj. euroa. Taseen loppusumma kas-voi edellisvuodesta 0,1 milj. euroa eli 0,9 prosenttia. Taseen vastaavien muutokset johtuivat pääosin 0,4 milj. euron lisäyk-sestä saamisissa kunnalta ja aineellisten hyödykkeiden pienentymisestä 0,3 milj. eurolla. Vastattavien muutokset johtuivat siirtovelkoihin sisältyvien palkkajaksotus-ten kasvusta.

Kotihoidon ja asumispalvelujen omava-raisuusaste on negatiivinen, johtuen ker-tyneestä alijäämästä ja siitä, että taseyk-sikön toiminnan aloituksen yhteydessä konsernihallinto ei tehnyt peruspääomasi-joitusta. Omassa pääomassa ei ole myös-kään ylijäämää tilikaudelta tai edellisiltä tilikausilta. Kotihoidon ja asumispalvelu-jen suhteellisen velkaantuneisuuden tun-nusluku on parantunut vuodesta 2015 0,6 prosenttiyksikköä.


EroAlkuper TA

2016Muutokset

AINEELLISET HYÖDYKKEET -35 -510 475 -510 0Koneet ja kalusto -35 -510 475 -510 0


INVESTOINNIT





1.1. - 31.12.2016 1.1. - 31.12.2015

Keskusta 47 818 0

Länsi 12 506 0

Kaakkoinen 5 541 0

Etelä 5 634 0

Koillinen 11 969 0

Tukipalvelut 6 997 7 835

Työllistämistoiminta 1 523 1 425

Yhteiset 21 7

Kotihoito ja asumispalvelut v. 2015 0 76 949

Yhteensä 92 009 86 216


1.1. - 31.12.2016 1.1. - 31.12.2015

Maksutulot 26 29

Työllistämistuki 694 819

Korvaus työterv.huol 565 521

Muut tuet ja avust. 3 3

Vuokratulot 117 124

Muut tulot 13 9



Arvostus- ja jaksotusperiaatteet sekä -menetelmätPysyvien vastaavien aineelliset ja aineet-tomat hyödykkeet on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitel-man mukaisilla poistoilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu kaupungin-hallituksen hyväksymän poistosuunni-telman mukaisesti. Laskentaperusteet on esitetty tuloslaskelman liitetiedoissa. Vaihto-omaisuus on merkitty taseeseen hankinnan keskihinnan mukaisesti.

TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT

Edellisen tilikauden tietojen vertailukelpoisuusKotihoidon ja asumispalvelujen tuotanto-alue organisoitiin vuoden 2016 alusta vii-teen tulosvastuulliseen palvelualueeseen, jotka ovat etelä, keskusta, koillinen, kaakko ja länsi. Koillinen palvelualue sisältää myös Oriveden. Vuoden 2015 organisaatiossa oli kaksi tulosvastuullista tuotantoyksikköä: kotihoito sekä asumispalvelut. Vuoden 2016 ja 2015 tiedot eivät ole tuotantoyksi-köittäin esitettynä vertailukelpoisia.

Vuonna 2016 toiminta laajeni. Uutena toimintana aloitti palvelutalon kotihoito Pispan ja Pappilanpuiston alueilla. Toukokuussa 2016 valmistui Pohjolankadulle 90-paikkainen tehostetun palveluasumisen yksikkö Palvelukoti Pohjola.


Omavaraisuusaste, % -63,7 -61,9Suhteellinen velkaantuneisuus, % 13,9 14,5Kertynyt ylijäämä (alijäämä), 1 000 euroa -5 065 -4 879Lainakanta, 1 000 euroa 0 0Lainasaamiset, 1 000 euroa 0 0





Kiinteät raken-teet ja laitteet

Koneet ja kalusto

Yhteensä

Poistamaton hankintameno 1.1. 280 371 652

Lisäykset tilikauden aikana 0 35 35

Tilikauden poisto 107 275 382


Kirjanpitoarvo 31.12. 173 131 305


1.1.-31.12.2016 1.1.-31.12.2015

Asiakaspalvelujen ostot 891 1 648


Palvelujen ostot yhteensä 11 285 11 609



Kiinteät rakenteet ja laitteet 10 vuotta Tasapoisto





Oma pääoma (1 000 euroa)31.12.2016 31.12.2015

Edellisten tilikausien ylijäämä 1.1. -2 985 -2 878Siirto edelliseltä tilikaudelta -1 894 -107

Edellisten tilikausien ylijäämä 31.12. -4 879 -2 985Tilikauden ylijäämä/alijäämä -186 -1 894Oma pääoma yhteensä -5 065 -4 879

Pitkäaikainen vieras pääoma (1 000 euroa)31.12.2016 31.12.2015

Velat, jotka erääntyvät myöhemmin kuin viiden vuoden kuluttuaMuut velat 4 3

Yhteensä 4 3



VAKUUKSIA JA VASTUUSITOUMUKSIA KOSKEVAT LIITETIEDOT

Vuokravastuut (1 000 euroa)

31.12.2016 31.12.2015

Leasingvastuut, voimassa 2.3.2020 asti.

Seuraavalla tilikaudella maksettava osuus 27 9

Yhteensä 59 10


Henkilöstön lukumäärä

31.12.2016 31.12.2015

Keskusta 833 783

Länsi 262 255

Kaakkoinen 119 106

Etelä 140 122

Koillinen 255 227

Tukipalvelut, sis. aluepalvelut, kotona asumisen tukipalvelut 250 254

Hallinto, luottamustehtävät, työllistämistoiminta 140 80



31.12.2016 31.12.2015Velat tytäryhteisöille

Ostovelat 185 130Yhteensä 185 130

Velat kuntayhtymille, joissa kunta on jäsenenäOstovelat 132 148

Yhteensä 132 148


Liittymismaksut ja muut velat (1 000 euroa)31.12.2016 31.12.2015

Muut velat 962 1 008Yhteensä 962 1 008

Siirtovelkojen olennaiset erät (1 000 euroa)31.12.2016 31.12.2015

Palkkajaksotukset 1 195 738Lomapalkkajaksotukset 9 044 9 292Eläkevakuutusmaksuvelat 1 022 997

Yhteensä 11 261 11 027

Hyvinvointipalvelut - Sairaala- ja kuntoutuspalvelut


Sairaala- ja kuntoutuspalvelut

Sairaala- ja kuntoutuspalvelujen tuotanto-alueen tehtävänä on tuottaa paikallisesti ja seudullisesti erikoissairaanhoidon pal-veluita Hatanpään sairaalan hoitopaikak-seen valinneille asiakkaille sekä sairaala- ja kuntoutuspalveluita Hatanpään ja Rauha-niemen sairaaloissa. Sairaala- ja kuntou-

tuspalvelujen tehtävänä on tukea perus-terveydenhuollon ja kotihoidon toimintaa. Sairaala- ja kuntoutuspalvelut organisoi-tuu neljään ydinpalvelulinjaan: leikkaus-toiminnan, sisätautien, neurologian sekä yleislääketieteen ja geriatrian palvelulin-

joiksi. Lisäksi sairaala- ja kuntoutuspalve-luihin kuuluvat kliinisinä tukipalveluina fysiatria ja sosiaalityö sekä ei-kliinisinä tukipalveluina välinehuolto, tekstinkäsit-telykeskus, siivoustoiminta, vaatehuolto ja Hatanpään aluepalvelut.

Toimintakertomus

Olennaiset tapahtumat tilikaudelta ja sen päättymisen jälkeenVuonna 2015 aloittaneessa uudistetussa organisaatiossa on panostettu talouden ja toiminnan sopeuttamisen jatkamiseen rakenteellisten muutosten toteuttamiseksi ikäihmisten palveluiden ja koko sairaala-toiminnan uudelleen organisoinnin osal-ta. Pitkäaikaissairaanhoidon ja asumisen siirtymistä tehostettuun palveluasumi-seen jatkettiin ja geriatrinen kuntoutus muotoutui erilaisissa kuntoutusympäris-töissä toteutettavaksi moniammatilliseksi toiminnaksi. Palvelurakennemuutoksen onnistuminen vaati hyvää yhteistyötä yli tuotantoaluerajojen ja toimintaprosessien sujuvoittamista asiakaslähtöiseksi.

Sote-uudistukseen varautuminen edel-lyttää tiivistä yhteistyötä Pirkanmaan sai-raanhoitopiirin (PSHP) kanssa työnjaon sopimiseksi ja selkiyttämiseksi. Somaatti-nen erikoissairaanhoito Pirkanmaalla -pro-jekti aloitettiin helmikuussa 2016 yhdessä sairaanhoitopiirin ja ympäristökuntien kanssa. Projektin päätavoite oli tuottaa ehdotus julkisesti tuotetun erikoissairaan-hoidon organisoinnista osana sosiaali- ja terveydenhuollon itsehallintoaluetta.

Osa remontoiduista tiloista saatiin käyttöön lokakuussa 2016 ja loput osat remontista valmistuvat 6.2.2017. Peruskor-jaus antaa rakenteellisia kehittämismah-dollisuuksia esimerkiksi päiväkirurgian- ja vuodeosastoleikkaussalien, heräämöiden ja valvonnan sekä leiko24-yksikön toimin-nallisuuden parantamiseen. Sähköisten asiointipalvelujen käyttöönotto on edis-tynyt, mutta muun muassa asiakkaiden ohjaamiseen ja tiedottamiseen on vielä panostettava lisää. Kontrolliaikojen säh-köinen ajanvaraus on edennyt, mutta

läheteaikojen kohdalla webaikojen käyt-töön ei ole pystytty siirtymään, koska se ei mahdollista hoitotakuun seuraamista. Esitietolomakkeet ovat sähköisinä, mutta niiden käyttö on vielä vähäistä asiakkaiden puolelta. E-Kanta ja tekstiviestipalveluiden käyttöä on lisätty, jolloin potilaille lähte-viä kirjeitä on voitu vähentää. Hoitopro-sessien asiakaslähtöinen kehittämistyö-pajatyöskentely jatkui ja mukaan otettiin käyttäjien edustajia asiakasraadista. Myös Lähde-pisteen toiminta jatkui yhteistyössä potilasjärjestöjen kanssa. Piste neuvoi po-tilaita myös Kanta-arkistoon liittymisessä ja Omakannassa asioimisessa.

Toteutetun työfiiliskyselyn tulosten mu-kaan työhyvinvointi on parantunut vuon-na 2015 tehtyyn mittaukseen verrattuna. Erityisesti ovat parantuneet työilmapiiri, päätöksenteko, vaikutusmahdollisuudet ja työssä koettu arvostus. Vuoden aikana tuotettujen hoitojaksojen määrä kasvoi 5,4 %:a. Poliklinikkakäyntien ja leikkaus-toimenpiteiden määrä pysyi samalla ta-solla vuoden 2015 toteutuneiden käyn-tien kanssa. Menot vähenivät kahdella prosentilla vuoden 2015 tasosta. Vuodet eivät ole kuitenkaan täysin vertailukel-poiset. Sairaala- ja kuntoutuspalvelujen kuvantamisyksikkö siirtyi liiketoiminta-kaupan yhteydessä 1.1.2016 Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kuvantamiskeskus- ja apteekkiliikelaitokselle. 1.9.2016 tehdyssä työnjaossa urologinen toiminta keskitet-tiin Taysiin, ja rintasyöpäkirurgia, kaulan-alueen kirurgia ja vuodeosastoa vaativa elektiivinen vatsaelinkirurgia koko Pirkan-maan alueelta Hatanpään sairaalaan. Vuo-den 2016 tilikauden tuloksesta muodostui 4,5 milj. euroa ylijäämäinen sen jälkeen kun Terveyttä ja toimintakykyä edistävien

palvelujen osalta oli tilaajalle palautettu toiminnan tehostumisen seurauksena 2,8 milj. euroa, ja vuoden 2016 toteutuneen toiminnan perusteella maksettaviin ker-tapalkkioihin oli varattu 0,7 milj. euroa. Toteutunut ylijäämäinen tulos on seura-usta tilaajalle myytyjen palvelujen määrän kasvusta sekä henkilöstömenojen toteutu-misesta 1,5 milj. euroa alle vuosisuunnitel-man. Suurinta kasvua toiminnassa tapah-tui sisätautien palvelulinjan hoitojaksoissa vuodeosastoilla ja kotisairaalassa sekä eril-lislaskutettavien hoitojaksojen määrässä leikkaustoiminnan palvelulinjalla.

Arvio tulevasta kehityksestäKaupungin tilaaja-tuottajamallin purka-misen johdosta sairaala- ja kuntoutuspal-velujen kokonaisuus on keskitetty myös ostopalvelujen osalta sairaala- ja kuntou-tuspalvelujen palveluryhmään. Kaupun-gin oman organisaation lisäksi sairaala- ja kuntoutuspalveluja tuottavat Pirkanmaan sairaanhoitopiiri (PSHP), Tammenlehvä-keskus, Pirkanmaan Hoitokoti sekä useat palvelusetelituottajat. Erikoissairaanhoi-don valinnanvapauden puitteissa asiak-kaat voivat myös itse valita haluamansa julkisen palveluntuottajan.

Tampereen kaupungin ja PSHP:n välillä on tehty vuosia rakennemuutosta, missä painopistettä on siirretty vaativasta eri-koissairaanhoidosta perustason erikoisai-raanhoitoon ja perusterveydenhuoltoon. Lisäksi tehtäviä ja toimintoja on keskitetty ja yhdistelty. Vuodelle 2017 erikoissairaan-hoidossa ei ole suunnitteilla uusia tehtävä-siirtoja tai keskittämisiä, vaan tavoitteena on varmistaa jo tehtyjen rakennemuutos-ten ja niille tavoitteeksi asetettujen hyöty-jen toteutuminen.



Perusterveydenhuollon vuodeosasto-hoidossa on myös tehty pitkään rakenne-muutosta, jonka tavoitteena on ollut sairaa-la-asumisen merkittävä vähentäminen ja kuntoutuksen tehostaminen. Vuonna 2017 Kanta-Rausan sairaalapaikat suljetaan ja palveluja keskitetään Hatanpään alueelle.

Sote-uudistukseen varautuminen jat-kuu. Somaattinen erikoissairaanhoito Pir-kanmaalla -projektin loppuraportin kaksi keskeisintä suositusta koskien Tampereen

kaupungin Hatanpään sairaalaa ovat Ha-tanpään sairaalan ja Tampereen yliopistolli-sen sairaalan hallinnolliseen yhdistämiseen pyrkiminen vuoden 2018 alkuun mennessä, sekä Hatanpään sairaalan keskittyminen päiväkirurgiaan ja vuodeosastohoitoa vaa-tivaan elektiiviseen leikkaustoimintaan.

Sähköisten palvelujen ja digitalisaation hyödyntämistä sairaalapalveluissa lisätään. Hatanpään kantasairaalan peruskorjaus valmistuu alkuvuodesta 2017. Valmistuvat

tähystystilat mahdollistavat koko Hatan-pään tähystystoiminnan keskittämisen yh-teen paikkaan.

Tuotantoalueen henkilöstön ikäraken-teen muuttuminen huomioidaan henki-löstösuunnittelussa ja uuden henkilöstön rekrytoinnissa. Toiminnassa hyödynnetään systemaattisesti ja suunnitellusti henkilös-tön osaamista ja saatetaan hiljainen tieto organisaation käyttöön.



SAIRAALA- JA KUNTOUTUSPALVELUJEN TOIMINNAN TAVOITTEET


10 Tuottavuus on parantunut erityisesti digitalisaatiota hyödyntämällä -



+

13Työnjakoa on kehitetty tuotantoalueen ja sairaanhoitopiirin, avopalvelujen toimenpi-de- ja konsultaatioyksikön sekä kotihoito- ja asumispalvelujen välillä

+

HenkilöstöVuosien 2014, 2015 ja 2016 henkilöstöraport-teja ei voida täysin verrata keskenään, koska vuoden 2015 alussa tapahtuneen organisaa-tiomuutoksen johdosta Sairaala- ja kuntou-tuspalvelujen henkilöstömäärä kasvoi noin 600 henkilön verran. Lisäksi vuosien 2015 ja 2016 aikana henkilötyövuosia on määrätie-toisesti vähennetty toimintojen tehostami-sen ja kustannussäästöjen aikaansaamiseksi.

Hoitohenkilöstön ikäjakauma painottuu 41–50 ja 51–60-vuotiaisiin. Jakauma tuo

haasteita, kun eläkkeelle jäävien tilalle tulee löytää uusia osaavia ammattilaisia. Vuonna 2016 hoitohenkilökunnasta 267 henkilöä oli 51–60-vuotiaita, mikä on 32 %:a koko hoito-henkilökunnan määrästä. Vuonna 2015 eläk-keelle siirtyneitä oli 38 henkilöä ja vuonna 2016 heitä oli yhteensä 41 henkilöä.

Sijaishenkilöstöpoolia on kehitetty syste-maattisesti ja laajennettu toiminnan tarpei-den edellytysten mukaisesti. Sijaishenkilös-tön turvin tuettiin erityisesti akuutteja lyhyitä

(1-5pv) poissaoloja. Lyhyiden poissaolojen määrä oli vuonna 2015 yhteensä 8 947 ja vuonna 2016 yhteensä 9 350 päivää. Lyhyissä sairauspoissaoloissa on tapahtunut kasvua 403 päivää. Poissaolojen määrän kasvua se-littää osaltaan organisaatiossa tapahtunut henkilöstömäärän merkittävä kasvu. Pitkissä sairauspoissaoloissa on tapahtunut laskua yhteensä 1 179 päivää. Henkilökunnan työssä jaksamista tukevaa sijaishenkilöjärjestelmää tuleekin edelleen kehittää.

Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestäSairaala- ja kuntoutuspalvelujen taseyk-sikkö on tehnyt itsearvioinnin sisäisen val-vonnan järjestelyistä sisäisen tarkastuksen kehittämän arviointimallin avulla. Sairaa-la- ja kuntoutuspalvelujen taseyksikössä on käytössä kaupunginhallituksen 1.12.2016 hyväksymä Hyvä johtamis- ja hallinto-tapa

ja sisäinen valvonta -ohje. Kokonaisarviona sairaala- ja kuntoutuspalvelujen johto lau-suu, että sairaala- ja kuntoutuspalvelujen taseyksikön sisäinen valvonta on pääosin hy-vällä tasolla. Merkittäviä sisäisen valvonnan puutteita ei ole todettu.

Parantamista ja kehittämistä vaativat keskeiset asiat ovat:

• Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan menettelyjen saaminen kiinteäksi osak-si suunnittelu-, toiminta- ja päätöksen-tekoprosesseja.

• Turvallisuusriskin tunnistaminen ja hallinnan parantaminen normaaliajan häiriötilanteissa.

• Poikkeusoloihin liittyvä valmius, varau-tuminen ja jatkuvuuden hallinta.

• Tiedolla johtamisen kehittäminen.Toiminnan tavoitteiden toteutuminenSairaala- ja kuntoutuspalvelujen neljästä toiminnan tavoitteesta kolme toteutui ja yksi jäi toteutumatta. Toiminnan tuottavuus laski kuluneena vuonna. Tuotantoalueella on kuitenkin lisätty digitalisaation hyödyntä-

mistä. Työhyvinvointi parani työhyvinvointi-matriisilla mitattuna. Kunta 10 -tutkimuksen mukaan myös henkilöstön mahdollisuudet osallistua oman työn, sisäisen toiminnan ja palvelujen kehittämiseen paranivat. Ikäih-

misten palvelurakennemuutokseen liittyen työnjakoa kehitettiin sairaala- ja kuntoutus-palvelujen ja sairaanhoitopiirin, avopalvelu-jen, toimenpide- ja konsultaatioyksikön sekä kotihoito- ja asumispalvelujen välillä.



TULOSLASKELMA

1.1. - 31.12.2016 1.1. - 31.12.2015 TP 2016Muutettu TA 2016

Ero Alkuper. TA

2016Liikevaihto 113 488 875,84 114 568 689,72 113 489 109 875 3 614 108 641Liiketoiminnan muut tuotot 452 592,35 762 654,84 453 503 -51 586Materiaalit ja palvelut

Aineet, tarvikkeet ja tavaratOstot tilikauden aikana -9 638 473,34 -9 431 212,32 -9 638 -8 321 -1 317 -8 977

Palvelujen ostot -23 967 266,42 -20 199 747,94 -23 967 -20 565 -3 402 -20 361Henkilöstökulut

Palkat ja palkkiot -51 709 756,26 -55 656 902,37 -51 710 -52 430 721 -51 159Henkilösivukulut

Eläkekulut -12 786 247,65 -13 789 743,36 -12 786 -13 520 734 -13 143Muut henkilösivukulut -3 442 098,25 -3 152 572,73 -3 442 -3 482 40 -2 907

Poistot ja arvonalentumisetSuunnitelman mukaiset poistot -805 825,40 -1 581 005,75 -806 -1 289 483 -1 289

Liiketoiminnan muut kulut -8 132 288,05 -8 868 286,71 -8 132 -8 220 87 -8 841Liikeylijäämä (-alijäämä) 3 459 512,82 2 651 873,38 3 460 2 550 910 2 550Rahoitustuotot ja -kulut

Korkotuotot 2 713 930,92 2 150 172,39 2 714 2 714 Muut rahoitustuotot 156,59 386,17 0 0 Kunnalle maksetut korkokulut -1 647 110,48 -1 732 811,87 -1 647 -50 -1 597 -50Muille maksetut korkokulut 0 0 Muut rahoituskulut -1 629,15 -1 927,64 -2 -2

Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 4 524 860,70 3 067 692,43 4 525 2 500 2 025 2 500


Sijoitetun pääoman tuotto, % 51,4 58,6

Kunnan sijoittaman pääoman tuotto, % 51,4 58,6

Voitto, % 4,0 2,7



Tuloslaskelma ja tuloslaskelman analysointiTilikaudella tapahtui suuria muutoksia: Pirkanmaan sairaanhoitopiirille siirtyivät kuvantamisen liiketoiminta 1.1.2016 ja uro-logian liiketoiminta 1.9.2016 alkaen. Lisäksi kiinteistöhuollon henkilöstöstä osa siirtyi Ti-lakeskuksen organisaatioon 1.5.2016 alkaen.

Tilikauden tulos muodostui 4,5 milj. eu-roa ylijäämäiseksi sisältäen toiminnan te-hostumisen johdosta aiheutuneen 2,8 milj. euron palautuksen tilaajalle. Ylijäämäisen tuloksen mahdollisti tilaajalle myytyjen palvelujen kasvu ja henkilöstömenojen to-teutuminen 1,5 milj. euroa alle vuosisuun-nitelman.

Liikevaihto ja liiketoiminnan muut tuo-tot ylittyivät 3,7 milj. euroa vuosisuunnitel-maan nähden johtuen pääasiassa tilaajalta saatujen myyntitulojen ylittymisestä vuo-sisuunnitelmaan nähden 3,9 milj. eurolla.

Myyntitulot ulkopuolisilta kumppaneilta pienentyivät edelliseen vuoteen nähden, jota kompensoi rintasyöpäkirurgian ja gastroenterologisen kirurgian kuntalasku-tus Pirkanmaan sairaanhoitopiiriltä. Liike-vaihto ja toimintatuotot pienenivät 1,4 milj. edelliseen vuoteen verrattuna.

Materiaali- ja palvelukustannukset ylit-tyivät 4,7 milj. euroa vuosisuunnitelmaan nähden. Näistä merkittävimmät ylitykset olivat volyymisidonnaisissa lääke- ja hoito-tarvikemenoissa (1,3 milj. euroa), laborato-riopalveluissa (1,3 milj. euroa) ja sosiaali- ja terveyspalveluissa (1,4 milj. euroa). Myös vuokratyövoiman ja vuokratyövaatteiden kustannukset toteutuivat arvioitua suurem-pina. Verrattuna edelliseen vuoteen sosiaa-lija terveyspalvelujen ostoja kasvattivat hengityshalvauspotilaiden kustannukset 0,3 milj. eurolla ja kuvantamis- ja muut tut-kimuskustannukset 0,3 milj. eurolla. Vuosi-suunnitelmassa materiaalien ja palvelujen ostoihin sisältyi säästöjä 3,3 milj. euroa, joka huomioiden materiaalien ja palvelujen

kasvu on ollut kuitenkin maltillista. Kasvus-sa näkyy myös kuvantamisen kustannusten siirtyminen ulkoisiksi ostoiksi.

Henkilöstökulut alittuivat 1,5 milj. euroa johtuen pääasiassa lomapalkkavelan pie-nenemisestä edellisvuoteen verrattuna. Lomapalkkavelkaa laskivat kuvantamisen ja urologian liiketoimintojen siirtyminen Pirkanmaan sairaanhoitopiirille, kiinteis-töhuollon henkilöstön siirtyminen Tilakes-kukselle sekä kilpailukykysopimuksen mu-kainen lomarahojen leikkaaminen vuonna 2017. Kilpailukykysopimuksen lomapalk-kavelkaa pienentävä vaikutus oli noin 0,6 milj. euroa.

Liiketoiminnan muut kulut toteutuivat vuosisuunnitelman mukaisesti. Edelliseen vuoteen verrattuna vuokrakustannukset las-kivat 0,7 milj. euroa johtuen kuvantamisen siirtymisestä Pirkanmaan sairaanhoitopiirille ja Kaupin sairaalatoiminnan loppumisesta.

Poistot jäivät 0,5 milj. euroa alle vuosi-suunnitelman. Eroa selittää investointien painottuminen loppuvuoteen kilpailutus-prosessien aikataulujen vuoksi, siirtyneiden toimintojen myötä myyty käyttöomaisuus sekä sairaalan peruskorjauksen ja laajen-nuksen viivästyminen. Myös osa Aluepal-velujen suunnitelluista investoinneista jäi toteuttamatta.



RAHOITUSLASKELMA

1.1. - 31.12.2016 1.1. - 31.12.2015 TP 2016Muutettu TA 2016

EroAlkuper. TA 2016

Toiminnan rahavirtaLiikeylijäämä (-alijäämä) 3 459 512,82 2 651 873,38 3 460 2 550 910 2 550 Poistot ja arvonalentumiset 805 825,40 1 581 005,75 806 1 289 -483 1 289 Rahoitustuotot ja -kulut 1 065 347,88 415 819,05 1 065 -50 1 115 -50

5 330 686,10 4 648 698,18 5 331 3 789 1 541 3 789

Investointien rahavirtaInvestointimenot -1 491 678,95 -2 117 882,22 -1 492 -1 891 399 -1 891 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 1 966 963,62 0,00 1 967 1 967

475 284,67 -2 117 882,22 475 -1 891 2 366 -1 891

Toiminnan ja investointien rahavirta 5 805 970,77 2 530 815,96 5 806 1 898 3 908 1 898


Antolainasaamisten lisäykset kunnalle 0,00 -49 924,80 0 0 0 00,00 -49 924,80 0 0 0 0

Lainakannan muutoksetLyhytaikaisten lainojen muutos kunnalta 2 500,00 3 -1 898 1 901 -1 898

2 500,00 0,00 3 -1 898 1 901 -1 898 Muut maksuvalmiuden muutokset

Toimeksiantojen varojen ja pääomien muu-tokset

-160,00 6882,55 -0 -0

Vaihto-omaisuuden muutos -20 442,71 -115180,18 -20 -20 Saamisten muutos kunnalta -3 923 422,10 -8 194 869,72 -3 923 -3 923 Saamisten muutos muilta -606 807,84 -268 699,61 -607 -607 Korottomien velkojen muutos kunnalta 1 576,30 31 545,11 2 2 Korottomien velkojen muutos muilta -1 259 214,42 6 059 430,69 -1 259 -1 259

-5 808 470,77 -2 480 891,16 -5 808 0 -5 808 0

Rahoituksen rahavirta -5 805 970,77 -2 530 815,96 -5 806 -1 898 -3 908 -1 898

Rahavarojen muutos 0,00 0,00 0 0 -0 0

Rahavarojen muutos 0,00 0,00Rahavarat 31.12. 0,00 0,00Rahavarat 1.1. 0,00 0,00


Toiminnan ja investointien rahavirta ja sen kertymä, € *) 19 116 586,27 9 997 313,06

Investointien tulorahoitus, % 357,4 219,5

Lainanhoitokate - -


Quick Ratio 1,7 1,3



Rahoituslaskelma ja rahoituslaskelman analysointiToiminnan rahavirta, tulorahoitus, kuvaa tuloslaskelmassa esitettyjen tuottojen ja kulujen vaikutusta rahavaroihin, ja pal-jonko varsinainen toiminta on tuottanut tilikauden aikana rahavaroja käytettäväksi investointeihin ja rahoituksellisen aseman muuttamiseen. Tilikauden 2016 toimin-

nan rahavirta oli 5,8 milj. euroa, mikä on 3,3 milj. euroa enemmän kuin edellisenä vuonna. Muutosten taustalla on edellis-vuotta 0,8 milj. euroa suurempi liikeyli-jäämä, rahoitustuottojen kasvu 0,6 milj. eurolla sekä poistojen pieneneminen 0,8 milj. eurolla.

Investointien rahavirta kuvaa pysyvien vastaavien hyödykkeiden investointeihin

käytetyn ja niiden myynnistä saadun rahan vaikutusta rahavaroihin. Vuoden 2016 investointimenot olivat 1,5 milj. euroa ollen 0,6 milj. euroa edellisvuotta pienemmät. Investointien rahavirta kasvoi vuosisuunnitelmaan verrattuna 2,4 milj. euroa johtuen pysyvien vastaavien luovutustuloista ja investointien toteutumisesta suunniteltua pienempinä.





EroAlkuper TA 2016

Muutokset

AINEETTOMAT HYÖDYKKEET 0 -11 11 0 -11Muut pitkävaikutteiset menot 0 -11 11 0 -11

AINEELLISET HYÖDYKKEET -1 492 -1 880 388 -1 891 11Koneet ja kalusto -1 492 -1 880 388 -1 891 11



1 967 0 1 967

INVESTOINNIT

TASE

31.12.2016 31.12.2015VASTAAVAA

PYSYVÄT VASTAAVATAineettomat hyödykkeet

Muut pitkävaikutteiset menot 1 316,39 2 636,391 316,39 2 636,39

Aineelliset hyödykkeetKiinteät rakenteet ja laitteet 138 623,53 488 846,53Koneet ja kalusto 2 338 741,08 3 206 371,15Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 0,00 61 937,00

2 477 364,61 3 757 154,68

Sijoitukset

Muut saamiset 49 924,80 0,0049 924,80 0,00


Aineet ja tarvikkeet 135 622,89 115 180,18135 622,89 115 180,18

SaamisetLyhytaikaiset saamisetMyyntisaamiset 1 529 900,32 1 296 030,81Saamiset kunnalta 25 066 497,29 21 143 075,19Muut saamiset 740 411,32 365 403,11Siirtosaamiset 1 043,67 3 113,55

27 337 852,60 22 807 622,66


VASTATTAVAA

OMA PÄÄOMAEdellisten tilikausien alijäämä (ylijäämä) 9 725 874,52 6 658 182,09Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 4 524 860,70 3 067 692,43

14 250 735,22 9 725 874,52TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMA


VIERAS PÄÄOMALyhytaikainen

Lainat kunnilta 2 500,00Ostovelat 3 005 347,55 2 216 522,72Korottomat velat kunnalta 75 408,59 73 832,29Muut velat 1 007 822,01 1 254 042,57Siirtovelat 11 653 545,37 13 455 364,06

15 744 623,52 16 999 761,64


Toiminnan ja investointien rahavirta toteutui yhteensä 5,8 milj. euroa positiivi-sena, eli toiminnan rahavirralla pystyttiin rahoittamaan investointi- ja pääomame-not. Toiminnan ja investointien rahavirran viiden vuoden kertymä on 9,1 milj. euroa edellisvuoden vastaavaa kertymää suu-rempi johtuen muun muassa pienenty-neistä investointimenoista ja poistoista, merkittävästä rahoitustuottojen kasvusta sekä pysyvien vastaavien luovutustulois-ta. Tarkastelujaksolla kaikkien tilikausien liikeylijäämät ovat olleet positiivisia, kun taas edellisen vuoden vastaavaan tarkas-telujaksoon on sisältynyt myös negatiivisia liikeylijäämiä.

Investoinnit ja niiden analysointiVuoden 2016 investoinnit toteutuivat 0,4 milj. euroa alle vuosisuunnitelman, mikä johtuu pääasiassa Hatanpään aluepalvelui-den toteuttamatta jääneistä investoinneis-ta ja Hatanpään sairaalan peruskorjauksen ja laajennuksen viivästymisestä. Pysyvien vastaavien luovutustuloja toteutui yhteen-sä 2,0 milj. euroa, joista kuvantamisen ja urologian liiketoimintakauppojen osuus oli 1,7 milj. euroa. Kiinteistöhuollon toi-minnan siirtyminen Tilakeskukselle lisäsi puolestaan luovutustuloja 0,2 milj. euroa.

Tase ja taseen analysointiTase kuvaa omaisuus- ja pääomaeriä tili-kauden päättyessä ryhmiteltynä luonteen-sa mukaisiin omaisuus- ja pääomaeriin. Sairaala- ja kuntoutuspalvelujen taseen loppusumma vuoden 2016 lopussa oli 30,0 milj. euroa. Taseen loppusumma kasvoi 3,3 milj. euroa eli 12,2 prosenttia. Taseen vas-taavien muutokset johtuivat erityisesti 3,9 milj. euron kasvusta saamisissa kunnalta. Lyhytaikaiset saamiset muodostavat suh-teellisesti suurimman osuuden vastaavis-ta. Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet ovat 8 prosenttia vastaavien loppusum-masta. Oma pääoma kasvoi tilikauden positiivisen tuloksen johdosta 4,5 milj. eurolla. Tästä johtuen Sairaala- ja kuntou-tuspalvelujen omavaraisuusaste kasvoi 11,1 prosenttiyksiköllä. Kertynyttä ylijäämää oli tilikauden lopussa 14,3 milj. euroa. Vieras pääoma pieneni 1,3 milj. euroa, minkä joh-dosta suhteellinen velkaantuneisuus laski. Tunnuslukuun vaikuttaa erityisesti loma-palkkavelan väheneminen 1,9 milj. eurolla.





1.1. - 31.12.2016 1.1. - 31.12.2015

Sisätautien palvelulinja 20 641 19 257

Neurologian palvelulinja 10 712 9 928

Yleislääketieteen ja geriatrian palvelulinja 49 753 50 809

Leikkaustoiminnan palvelulinja 29 058 27 968

Hallinto 250 390

Kliiniset tukipalvelut 906 3 599

Muut tukipalvelut 2 169 2 617

Yhteensä 113 489 114 569


1.1. - 31.12.2016 1.1. - 31.12.2015

Työllistämistuki 25

Korvaus työterveyshuollon järjestämisestä 349 363

Muiden rakennusten vuokratulot 20 288

Muut tulot 84 87

Yhteensä 453 763


1.1.-31.12.2016 1.1.-31.12.2015

Asiakaspalvelujen ostot 0 0






Koneet ja kalusto 3-5 vuotta Tasapoisto








Kertynyt ylijäämä (alijäämä), 1 000 euroa 14 251 9 726

Lainakanta, 1 000 euroa 2 500 0


Arvostus- ja jaksotusperiaatteet sekä -menetelmätPysyvien vastaavien aineelliset ja aineet-tomat hyödykkeet on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitel-man mukaisilla poistoilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu kaupungin-

hallituksen hyväksymän poistosuunni-telman mukaisesti. Laskentaperusteet on esitetty tuloslaskelman liitetiedoissa. Vaihto-omaisuus on merkitty taseeseen hankinnan keskihinnan mukaisesti.

Edellisen tilikauden tietojen vertailukelpoisuusTilikauden tietojen vertailussa edelliseen ti-likauteen tulee ottaa huomioon, että sairaa-la- ja kuntoutuspalvelujen kuvantamisyk-sikkö siirtyi liiketoimintakaupan yhteydessä 1.1.2016 Pirkanmaan sairaanhoitopiirin ku-vantamiskeskus- ja apteekkiliikelaitokselle. Vuoden 2015 tilinpäätös pitää sisällään 3,2 milj. euroa kuvantamisyksikön liikevaihtoa ja 5,2 milj. euroa toimintamenoa. Vuoden 2016 tilinpäätöksessä ulkoiset kuvanta-misostot olivat 3,1 milj. euroa.






laitteet

Koneet ja kalusto

Enn.maksut ja kesken-

eräiset hankinnat

Yhteensä


Lisäykset tilikauden aikana 0 798 694 1 492


Siirrot erien välillä 0 756 -756 0



Kirjanpitoarvo 31.12. 139 2 339 0 2 477


31.12.2016 31.12.2015


Menoennakot 1 3

Yhteensä 1 3

Aineettomat hyödykkeet (1 000 euroa)

Muut pitkä- vaikutteiset menot

Yhteensä

Poistamaton hankintameno 1.1. 3 3

Lisäykset tilikaudella 0 0

Tilikauden poisto 1 1


Kirjanpitoarvo 31.12. 1 1

Pysyvien vastaavien sijotukset (1 000 euroa)

Hankintameno 1.1.

Lisäykset Hankintameno 31.12.

Kirjanpitoarvo 31.12.

Muut saamiset

Saamiset muilta 50 0 50 50


Sijoitukset yhteensä 50 0 50 50



31.12.2016 31.12.2015


Siirto edelliseltä tilikaudelta 3 068 4 106


Tilikauden ylijäämä/alijäämä 4 525 3 068

Oma pääoma yhteensä 14 251 9 726





31.12.2016 31.12.2015



Yhteensä 20 22



31.12.2016 31.12.2015

Sisätautien palvelulinja 204 195

Neurologian palvelulinja 98 89

Yleislääketieteen ja geriatrian palvelulinja 540 713

Leikkaustoiminnan palvelulinja 263 259

Hallinto 33 34

Kliiniset tukipalvelut 127 133

Muut tukipalvelut 227 233



31.12.2016 31.12.2015


Ostovelat 558 343

Yhteensä 558 343


Ostovelat 1 091 879

Yhteensä 1 091 879

Velat osakkuus- sekä muille omistusyhteysyh-teisöille

Ostovelat 8 0

Yhteensä 8 0

Vieras pääoma yhteensä 1 657 1 222


31.12.2016 31.12.2015




31.12.2016 31.12.2015

Palkkajaksotukset 1 505 1 268


Lomapalkkajaksotukset 925 1 077

Yhteensä 11 654 13 455

Hyvinvointipalvelut - Varhaiskasvatus ja perusopetus


Varhaiskasvatus ja perusopetus

Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen tuotantoalue tuottaa lakisääteistä var-haiskasvatuspalvelua ja perusopetusta. Varhaiskasvatus tukee lapsen kasvua,

kehitystä ja oppimista lapsilähtöisesti yh-teistyössä perheen kanssa. Perusopetus vastaa perusopetuslain mukaisen opetuk-

sen järjestämisestä sekä perusopetuksen kehittämisestä vuorovaikutuksessa huol-tajien kanssa.

Toimintakertomus

Olennaiset tapahtumat tilikaudeltaTalouden osalta merkittävimmät muutokset koskivat perusopetusta, kun valtakunnalli-set ryhmäkokojen pienentämiseen tarkoi-tetut rahat poistuivat. Oppilasmäärän kasvu ja uusi opetussuunnitelma sekä varhais-kasvatuksen perusteiden uudet tavoitteet kasvattivat palveluiden ostoja sekä tarvetta digitaalisten välineiden hankintaan.

Tuotantoalueella jatkettiin toiminnan tehostamista laajempia johtamiskoko-naisuuksia muodostamalla sekä var-haiskasvatuksen johtamisessa apulai-sesimiesjärjestelmän käyttöönotolla. ICT-asiantuntijapalvelut ja matkustuksen hallinnan asiantuntijapalvelut siirtyivät konsernipalveluyksikkö Kopparin koko-naisuuteen. Aamu- ja iltapäivätoiminnan asiakaspalvelu liitettiin osaksi varhaiskas-vatuksen ja perusopetuksen toiminnan kokonaisuutta.

Keskeisimmät kehittämishankkeet oli-vat hoitoaikaperusteisen varhaiskasvatuk-sen pilotin käynnistäminen, kielirikastei-sen varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen kehittäminen sekä liikkumiseen kannusta-minen kaikissa toiminnoissa.

Merkittävimmät väistötiloja vaatineet rakentamisen kokonaisuudet olivat Kan-sainvälisen koulun, Lielahden koulun ja Annalan päiväkodin perusparantaminen. Vehmaisten päiväkodin ja koulun uudis-

rakennus otettiin käyttöön. Erho-yksikön toiminta siirtyi Kalevanpuiston koulutalon tiloihin.

Arvio tulevasta kehityksestäKaupungin toimintaperiaatteiden mukai-sesti toiminnassa vahvistetaan erityisesti asiakaslähtöisyyttä. Uuteen alueelliseen toimintamalliin siirtyminen edellyttää ra-kenteellisia muutoksia johtamiskokonai-suuksissa. Tavoitteena on vahvistaa myös tätä kautta henkilöstön mahdollisuuksia toimia oman työnsä kehittäjinä. Toimin-nassa panostetaan yhteisöllisen toiminta-kulttuurin luomiseen.

Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen toiminnan sisällöllinen kehittäminen to-teutetaan pääosin opetus- ja kulttuurimi-nisteriön sekä opetushallituksen myön-tämin erityisavustuksin. Kehittämistyön strategiset painopisteet ovat ilmiöpoh-jaisen oppimiskulttuurin tukeminen ja monimuotoiset oppimisympäristöt sekä liikunnan edistäminen ja kielirikasteinen toiminta. Asiakaspalvelujen digitalisointia vahvistetaan kaupungin strategisten ta-voitteiden mukaisesti.

Riskitekijät ovat pääasiassa talouteen ja palveluverkkoon liittyviä. Palveluverk-koon kohdistuvat, rakennusten sisäilmaan liittyvät muutokset, saattavat olla nopeita ja yllättäviä. Tämä haastaa palveluiden or-

ganisoinnin ja asiakastyytyväisyyden. Var-haiskasvatuksessa tulee huomioida hallittu ja ennakoitu palvelutarpeen supistaminen, jotta palvelusetelipäiväkotien osuus ja toi-mintaedellytykset turvataan. Tämä mah-dollistaa epätarkoituksenmukaisista tiloista luopumisia. Perusopetuksen osalta käyn-nistetään yksikkökohtaisen taloussuunnit-telun ja -seurannan projekti, jonka avulla vahvistetaan talouden ennakoitavuutta ja johtamista.

HenkilöstöTuotantoalueen vuosisuunnitelma alitet-tiin 68 henkilötyövuodella, kasvua edel-liseen vuoteen oli 60,7 henkilötyövuotta. Varhaiskasvatuksessa rekrytoitiin vuonna 2015 uusiin päiväkoteihin henkilöstöä, mikä nosti vuoden 2016 työpanosta 64,5 henkilötyövuodella. Perusopetuksessa py-syttiin vuoden 2015 tasolla oppilasmäärän kasvusta (noin 400) huolimatta.

Henkilötyövuosien kasvun rajoittami-seksi varhaiskasvatuksessa avoimista toi-mista täytettiin vain puolet ja pääsään-töisesti 1.9. alkaen. Myös perusopetuksen rekrytoinneissa toteutettiin tarkkaa har-kintaa ja opettajien lisä- ja ylituntien käyt-töä lisättiin. Eläköitymisten ja yksiköiden yhdistämisen myötä päiväkodin johtajien määrä on laskenut. Suurimpiin yksiköihin on palkattu apulaisesimies.





Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestäVarhaiskasvatuksen ja perusopetuksen tuotantoalue on tehnyt itsearvioinnin si-säisen valvonnan osalta. Varhaiskasvatuk-sen ja perusopetuksen tuotantoalueella on käytössä johtokunnan 22.9.2015 hyväksy-mä sisäisen valvonnan ja hyvän hallinnon suunnitelma ja 30.10.2014 hyväksymä ris-kienhallintasuunnitelma.

Kokonaisarviona varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen johto lausuu, että tuo-tantoalueen sisäinen valvonta on pääosin hyvällä tasolla. Merkittäviä sisäisen val-vonnan puutteita ei ole todettu.

VARHAISKASVATUKSEN JA PERUSOPETUKSEN TOIMINNAN TAVOITTEET

Parantamista ja kehittämistä vaativat keskeiset asiat ovat:

• Johtaminen: talouden ja toiminnan yh-teensovittaminen

• Riskienhallinta: toimintaympäristön yl-lättäviin muutoksiin varautuminen

• Raportointi ja tiedonvälitys: raportoin-tiin liittyvien tietojärjestelmien ja tiedon analysoinnin kehittäminen sekä sisäisen viestinnän kehittäminen.


14 Tuottavuus on parantunut digitalisaatiota hyödyntämällä -

15 Työhyvinvointi on parantunut tai säilynyt ennallaan -


-

Toiminnan tavoitteiden toteutuminen Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen kolmesta toiminnan tavoitteesta kaikki jäivät toteutumatta. Toiminnan tuottavuus laski kuluneena vuonna. Tuotantoalueella on kuitenkin lisätty digitalisaation hyö-dyntämistä. Työhyvinvointi heikentyi työ-

hyvinvointimatriisilla mitattuna, johtuen tapaturmatiheyden kasvusta sekä varhe-maksujen ja sairauspoissaolojen hienoi-sesta lisääntymisestä. Matriisin Kunta10-mittareissa henkilöstön kokemukset työaikojen hallinnasta ovat kuitenkin pa-

rantuneet. Kunta10 -tutkimuksen mukaan henkilöstön mahdollisuudet osallistua oman työn, sisäisen toiminnan ja palvelu-jen kehittämiseen pysyivät ennallaan, kun tavoitteena oli niiden paraneminen.



TULOSLASKELMA

1.1. - 31.12.2016 1.1. - 31.12.2015 TP 2016Muutettu TA 2016

Ero Alkuper. TA

2016Liikevaihto 241 149 108,07 235 934 955,00 241 149 241 396 -247 241 360Liiketoiminnan muut tuotot 3 770 387,14 2 927 741,17 3 770 3 462 308 3 201Materiaalit ja palvelut

Aineet, tarvikkeet ja tavaratOstot tilikauden aikana -8 299 812,77 -5 967 099,22 -8 300 -8 600 300 -8 758

Palvelujen ostot -39 336 662,01 -37 408 002,81 -39 337 -37 434 -1 903 -37 495Henkilöstökulut


Eläkekulut -25 986 331,07 -27 164 861,25 -25 986 -25 736 -251 -26 251Muut henkilösivukulut -7 932 012,20 -6 626 754,24 -7 932 -7 850 -82 -7 520

Poistot ja arvonalentumisetSuunnitelman mukaiset poistot -1 326 737,94 -2 373 803,43 -1 327 -1 989 662 -1 989

Liiketoiminnan muut kulut -45 370 777,53 -42 849 820,53 -45 371 -45 161 -210 -45 026Liikeylijäämä (-alijäämä) -2 681 275,21 -1 022 092,50 -2 681 340 -3 021 340Rahoitustuotot ja -kulut

Korkotuotot 4 569 773,22 3 187 063,02 4 570 4 570Muut rahoitustuotot 276,91 1201,56 0 0Kunnalle maksetut korkokulut -4 612 756,86 -3 533 781,43 -4 613 -340 -4 273 -340Muut rahoituskulut -959,60 -1202,53 -1 -1

Tilikauden alijäämä (ylijäämä) -2 724 941,54 -1 368 811,88 -2 725 0 -2 725 0


Sijoitetun pääoman tuotto, % -30,4 -51,8Kunnan sijoittaman pääoman tuotto, % -30,4 -51,8Voitto, % -1,1 -0,6


Tuloslaskelma ja tuloslaskelman analysointi Tuotantoalueen tulos muodostui 2,7 milj. euroa vuosisuunnitelmaa heikommaksi. Kasvaneen palvelutarpeen takia palvelujen ostot ylittyivät merkittävästi, koska tuo-tantoalueen toiminnan luonteesta johtuen lakisääteiset palvelut on turvattava. Perus-opetuksen puolella henkilöstökuluihin ei pystytty varautumaan riittävästi.

Tuotantoalueen liikevaihto toteutui 0,2 milj. euroa vuosisuunnitelmaa alhaisem-pana johtuen sekä lasten määrän että hinnan alenemisesta seudullisessa päivä-kotihoidossa. Edelliseen vuoteen verrat-tuna tuotantoalueen liikevaihto kasvoi 5,2 milj. euroa. Varhaiskasvatuksen liikevaihto kasvoi 6,3 milj. euroa aiheutuen päivähoi-totoiminnan laajenemisesta. Oppilasmää-rän kasvusta huolimatta perusopetuksen liikevaihto aleni 1,1 milj. euroa johtuen ryhmäkokojen pienentämiseen sekä kou-lutukselliseen tasa-arvoon suunnattujen

opetus- ja kulttuuriministeriön avustusten oleellisesta vähenemisestä. Perusopetuk-sen ennakoitua korkeamman projektira-hoituksen ansiosta liiketoiminnan muut tuotot ylittyivät 0,3 milj. euroa.

Aineet, tarvikkeet ja tavarat -tiliryhmän 2,3 milj. euron kasvu vuoteen 2015 verrat-tuna aiheutui uusien ja remontoitujen tilo-jen varustamisesta merkittävimpänä eränä päiväkotien ja koulujen ICT-hankinnat. Vuoden 2016 vuosisuunnitelma alittui 0,3 milj. euroa.

Päivähoitotoiminnan laajentumisesta ja oppilasmäärän kasvusta johtuen palvelu-jen ostot kasvoivat edelliseen tilikauteen verrattuna 1,9 milj. euroa, vuosisuunni-telman ylittyessä samoin 1,9 milj. euroa. Tampereen ulkopuolella koulua käyvien lasten koulunkäyntikustannukset toteu-tuivat 0,3 milj. euroa arvioitua korkeampi-na. Päiväkotien ja koulujen tilamuutosten sekä uuden palveluntuottajan laskutus-perusteiden tarkennuksen takia puhtaa-napitopalvelut ylittyivät 0,6 milj. eurolla. Majoitus- ja ravitsemuspalvelujen vuosi-suunnitelma ylittyi 0,3 milj. eurolla. Lap-


si- ja oppilasmäärän kasvusta aiheutunut nousu edelliseen vuoteen verrattuna oli 0,8 milj. euroa. Matkustus- ja kuljetuskus-tannukset ylittyivät sekä edelliseen vuo-teen että vuosisuunnitelmaan nähden 0,3 milj. euroa. Henkilökunnan terveyspalve-lujen ostot ylittivät vuosisuunnitelman 0,2 milj. euroa, kasvua edellisestä vuodesta oli 0,1 milj. euroa.

Henkilöstökulut kasvoivat vuoteen 2015 verrattuna 2,0 milj. euroa. Varhaiskasva-tuksen lisääntynyt henkilöstötarve nosti kuluja 2,8 milj. eurolla. Perusopetuksen henkilöstökulut puolestaan alenivat 0,6 milj. eurolla, josta merkittävimpinä tekijöi-nä oli ryhmäkokorahan poistuminen ja ta-sa-arvoavustuksen pieneneminen. Tuotan-toalueen vuosisuunnitelma ylittyi 1,9 milj. euroa. Perusopetuksessa ei pystytty varau-tumaan riittävästi oppilasmäärän kasvuun, vieraskielisten oppilaiden opetukseen eikä opetuksen sijais- ja eläkevakuutuskuluihin. Varhaiskasvatuksen puolella arvioitua al-haisempien eläkemenoperusteisten mak-sujen ja erilaisten säästötoimenpiteiden ansiosta henkilöstökulut alittuivat vuo-sisuunnitelmaan nähden 1,0 milj. euroa. Kilpailukykysopimuksen lomapalkkavelkaa pienentävä vaikutus oli 1,6 milj. euroa.



RAHOITUSLASKELMA

1.1. - 31.12.2016 1.1. - 31.12.2015 TP 2016Muutettu TA 2016

EroAlkuper. TA 2016

Toiminnan rahavirtaLiikeylijäämä (-alijäämä) -2 681 275,21 -1 022 092,50 -2 681 340 -3 021 340Poistot ja arvonalentumiset 1 326 737,94 2 373 803,43 1 327 1 989 -662 1 989Rahoitustuotot ja -kulut -43 666,33 -346 719,38 -44 -340 296 -340

-1 398 203,60 1 004 991,55 -1 398 1 989 -3 387 1 989Investointien rahavirta

Investointimenot -1 423 782,68 -744 894,68 -1 424 -2 670 1 246 -2 670Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 0,00 330 289,36 0 0 0 0

-1 423 782,68 -414 605,32 -1 424 -2 670 1 246 -2 670

Toiminnan ja investointien rahavirta -2 821 986,28 590 386,23 -2 822 -681 -2 141 -681

Rahoituksen rahavirtaLainakannan muutokset

Lyhytaikaisten lainojen muutos kunnalta 7 900,00 0,00 8 681 -673 6817 900,00 0,00 8 681 -673 681

Muut maksuvalmiuden muutoksetSaamisten muutos kunnalta 3 325 935,42 -1 246 617,98 3 326 3 326Saamisten muutos muilta -493 423,48 98 146,56 -493 -493Korottomien velkojen muutos kunnalta 5 723,65 -372,58 6 6Korottomien velkojen muutos muilta -24 149,31 557 990,04 -24 -24

2 814 086,28 -590 853,96 2 814 0 2 814 0

Rahoituksen rahavirta 2 821 986,28 -590 853,96 2 822 681 2 141 681

Rahavarojen muutos -0,00 -467,73 -0 0 -0 0

Rahavarojen muutos 0,00 -467,73

Rahavarat 31.12. 0,00 0,00Rahavarat 1.1. 0,00 467,73


Toiminnan ja investointien rahavirta ja sen kerty-mä, € *)

-8 833 664,94 -6 011 678,66

Investointien tulorahoitus, % -98,2 134,9Lainanhoitokate - -Kassan riittävyys, pv 0 0Quick Ratio 0,6 0,7Current Ratio 0,6 0,7* Tunnusluku laskettu taseyksikön perustamisesta alkaen vuodesta 2012 -


Tuotantoalueen poistot alittuivat 0,7 milj. euroa, pysyvien vastaavavien kir-jaustavan muutoksesta johtuen. Liiketoi-minnan muut kulut kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna 2,5 milj. euroa. Lisäys johtui pääasiassa uusien päiväkoti- ja kou-lukiinteistöjen vuokrista. Muiden kulujen

vuosisuunnitelma ylittyi 0,2 milj. euroa johtuen palveluverkossa tapahtuneiden tilamuutosten vaikutuksista sisäisiin vuok-riin sekä ulkoisista vuokrista.

Yhdystilin korkokustannus alittui 0,3 milj. euroa johtuen vuosisuunnitelmaan

annetusta liian korkeasta arviosta rahoi-tettavien pääomien tasosta.

Rahoituslaskelma ja rahoituslaskelman analysointiToiminnan rahavirta, tulorahoitus, kuvaa tuloslaskelmassa esitettyjen tuottojen ja kulujen vaikutusta rahavaroihin, ja paljonko varsinainen toiminta on tuottanut tilikauden aikana rahavaroja käytettäväksi investoin-teihin ja rahoituksellisen aseman muuttami-seen. Tilikauden 2016 toiminnan rahavirta

oli -1,4 milj. euroa, joten investointeja ei ole pystytty rahoittamaan tulorahoituksella kuten vuonna 2015, jolloin toiminnan raha-virta oli 1,0 milj. euroa kattaen investoinnit. Tilikaudella 2016 liikealijäämä oli -2,7 milj. euroa, edellisellä tilikaudella -1,0 milj. euroa. Pysyvien vastaavien kirjaustavan muutok-sesta johtuen poistosumma laski edellisvuo-teen verrattuna 1,0 milj. euroa.

Investointien rahavirta kuvaa pysyvien vastaavien hyödykkeiden investointeihin käytetyn rahan vaikutusta rahavaroihin. Vuoden 2016 investointimenot olivat 1,4 milj. euroa. Edelliseen vuoteen verrattuna investointimenot kasvoivat 0,7 milj. euroa. Tilikaudella 2016 toteutettiin merkittäviä koulujen ja päiväkotien ensikertaisen ka-lustamisen hankkeita.

Tilikauden 2016 toiminnan ja investoin-tien rahavirta oli -2,8 milj. euroa, edellisel-lä tilikaudella 0,6 milj. euroa. Toiminnan ja investointien rahavirran viiden vuoden kertymä on -8,8 milj. euroa, tilikaudella 2016 sekä edellisinä vuosina syntyneiden alijäämien vuoksi. Maksuvalmius on edel-leen tyydyttävällä tasolla.




EroAlkuper TA 2016

Muutokset

AINEELLISET HYÖDYKKEET -1 424 -2 670 1 246 -2 670 0



INVESTOINNIT YHTEENSÄ -1 424 -2 670 1 246 -2 670 0

INVESTOINNITInvestoinnit ja niiden analysointiInvestoinneista merkittävä osuus kohdis-tui päiväkotien ja koulujen ensikertaiseen kalustamiseen, johon oli varattu 2,1 milj. euroa. Suurimmat yksittäiset kohteet oli-vat Tampereen kansainvälinen koulu, Veh-maisten koulu ja päiväkoti, Lielahden koulu sekä Annalan päiväkoti. Vuonna 2016 kalus-tettiin myös Puistokoululla olevia tiloja Erho-yksikön muuttaessa Kalevanpuiston koulu-taloon. Lisäksi uuden opetussuunnitelman käyttöönotto edellytti useiden päiväkotien ja koulujen toiminta- ja oppimisympäristöjen ensikertaista kalustamista.

Investoinnit alittuivat vuosisuunnitel-maan nähden 1,2 milj. euroa. Kiinteisiin ra-kenteisiin ja laitteisiin oli varattu yhteensä 0,5 milj. euroa. Investoinnit eivät ennakko-suunnitelmasta poiketen toteutuneet piha-rakenteiden osalta. Päiväkotikiinteistöjen tietoliikenneverkkoihin kohdennetuista in-vestointimenoista toteutui 0,1 milj. euroa. Erityisesti varhaiskasvatuksen puolella vuo-sisuunnitelmassa jouduttiin varautumaan nopealla aikataululla varustettaviin enna-koimattomiin väistö- ja lisätiloihin. Kaikki ensikertaisen kalustamisen hankkeet sekä väistö- ja lisätilojen varustamistarpeet eivät kuitenkaan toteutuneet vuoden loppuun mennessä. Lisäksi hankinnat painottuivat en-nakoitua enemmän käyttötalouteen.

Varhaiskasvatuksen tilojen ensikertaiseen kalustamiseen investoinnit alittuivat 0,4 milj. euroa ja perusopetuksen 0,4 milj. euroa. Tam-pereen kansainvälisen koulun sekä erityiskou-lujen tilamuutoksiin varattua ensikertaisen kalustamisen investointia on osittain esitetty uudelleenbudjetoitavaksi vuodelle 2017.

Tase ja taseen analysointiTase kuvaa omaisuus- ja pääomaeriä tili-kauden päättyessä ryhmiteltynä luonteen-sa mukaisiin omaisuus- ja pääomaeriin. Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen ta-seen loppusumma vuoden 2016 lopussa oli 14,5 milj. euroa. Taseen loppusumma aleni edelliseen vuoteen verrattuna 2,7 milj. eu-roa eli 15,8 prosenttia. Taseen vastaavien muutos aiheutui pääosin lyhytaikaisten saamisten alenemisesta ja vastattavien muutos vuoden 2016 alijäämästä. Tilikau-den lopun kertynyt alijäämä oli 7,6 milj. euroa, edelliseen tilikauteen nähden ker-tynyt alijäämä kasvoi 2,7 milj. euroa.

TASE

31.12.2016 31.12.2015VASTAAVAA


Kiinteät rakenteet ja laitteet 471 849,09 431 478,46Koneet ja kalusto 1 582 746,32 1 526 072,21

2 054 595,41 1 957 550,67VAIHTUVAT VASTAAVAT

SaamisetLyhytaikaiset saamiset

Myyntisaamiset 133 668,70 200 223,62Saamiset kunnalta 11 537 520,70 14 863 456,12Muut saamiset 806 552,98 258 744,52Siirtosaamiset 14 284,14 2 114,20

12 492 026,52 15 324 538,46


VASTATTAVAA

OMA PÄÄOMAEdellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) -4 860 206,07 -3 491 394,19Tilikauden alijäämä (ylijäämä) -2 724 941,54 -1 368 811,88

-7 585 147,61 -4 860 206,07VIERAS PÄÄOMALyhytaikainen

Lainat kunnalta 7 900,00 0,00Ostovelat 2 916 242,88 1 423 137,88Korottomat velat kunnalta 9 597,63 3 873,98Muut velat 2 388 005,61 2 435 524,90Siirtovelat 16 810 023,42 18 279 758,44

22 131 769,54 22 142 295,20



Omavaraisuusaste, % -52,1 -28,1


Kertynyt ylijäämä (alijäämä), 1 000 euroa -7 585 -4 860



Tuotantoalueen omavaraisuusaste oli -52,1 prosenttia, sillä oma pääoma on negatiivinen johtuen edellisvuosina kertyneistä alijäämistä. Suhteellisen velkaantuneisuuden tunnusluvun mukaan käyttötuloista

tarvittaisiin 9,0 prosenttia koko vieraan pääoman takaisin maksamiseen. Tunnusluku on parantunut hieman verrattuna vuoden 2015 vastaavaan lukuun, jolloin suhteellinen velkaantuneisuus oli 9,3 prosenttia.





1.1. - 31.12.2016 1.1. - 31.12.2015

Varhaiskasvatus 101 241 94 936

Perusopetus 139 908 140 999

Yhteensä 241 149 235 935


1.1. - 31.12.2016 1.1. - 31.12.2015

Maksutulot 47 60


EU-tuki kehittämisporjekteille 41 17


Muut tuet ja avustukset 2 731 1 836

Vuokratulot 87 104

Muut tulot 123 176



1.1.-31.12.2016 1.1.-31.12.2015






Kiinteät rakenteet ja laitteet 10 - 40 vuotta Tasapoisto


Hyödykkeet, joiden hyödykekohtainen hankintameno on alle 10 000 euroa on kirjattu pää- sääntöisesti vuosikuluksi.

Kaupungin poistosuunnitelma on kokonaisuudessaan esitettykaupungin tilinpäätöksen liitetiedossa 11.

Arvostus- ja jaksotusperiaatteet sekä -menetelmätPysyvien vastaavien aineelliset ja aineet-tomat hyödykkeet on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitel-



man mukaisilla poistoilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu kaupungin-hallituksen hyväksymän poistosuunnitel-man mukaisesti. Laskentaperusteet on esi-tetty tuloslaskelman liitetiedoissa.






Koneet ja kalusto

Yhteensä

Poistamaton hankintameno 1.1. 431 1 526 1 958

Lisäykset tilikauden aikana 108 1 315 1 424



Kirjanpitoarvo 31.12. 472 1 583 2 055


31.12.2016 31.12.2015


Tulojäämät 14 2

Yhteensä 14 2



31.12.2016 31.12.2015

Edellisten tilikausien ylijäämä 1.1. -3 491 -4 746

Siirto edelliseltä tilikaudelta -1 369 1 254

Edellisten tilikausien ylijäämä 31.12. -4 860 -3 491

Tilikauden ylijäämä/alijäämä -2 725 -1 369

Oma pääoma yhteensä -7 585 -4 860

Lyhytaikainen vieras pääoma (1 000 euroa)

31.12.2016 31.12.2015


Ostovelat 681 138

Yhteensä 681 138


Ostovelat 1 1

Yhteensä 1 1






31.12.2016 31.12.2015

Varhaiskasvatus 1 925 1 881

Perusopetus 1 769 1 799



31.12.2016 31.12.2015




31.12.2016 31.12.2015

Tuloennakot, lyhytaik. 1 000 1 481




Muut menojäämät 0 0

Yhteensä 16 810 18 280

Hyvinvointipalvelut - Toisen asteen koulutus



Tampereen toisen asteen koulutuksesta valmistuu aktiivisia kansalaisia, joilla on hyvät valmiudet työ- ja elinkeinoelämään,

jatko-opintoihin ja elinikäiseen oppimi-seen. Toisen asteen koulutus on alueel-lisesti ja valtakunnallisesti aktiivinen ja

innovatiivinen kouluttaja ja työ- ja elinkei-noelämän kehittäjä.

Toimintakertomus

Olennaiset tapahtumat tilikaudeltaVuoden 2016 keskeisinä tehtävinä olivat ammatillisen koulutuksen vuonna 2015 uudistettujen opetussuunnitelmien käyt-töönoton laajeneminen, lukiokoulutuksen opetussuunnitelmien vaiheittainen käyt-töönotto 1.8.2016 alkaen sekä siirtyminen vaiheittain sähköisiin ylioppilaskirjoituk-siin syksystä 2016 alkaen. Lisäksi talouden tiukkeneminen on edellyttänyt koulutuk-sen rakenteiden sekä hallinnon ja tukipal-veluiden prosessien sekä asemoitumisen tarkastelua.

Ammatillisen koulutuksen tutkinnonuu-distus, siirtyminen osaamisperusteisuu-teen on edellyttänyt opetussuunnitelmien muutostyötä ja laajamittaista henkilöstön panostamista uudistustyöhön ja koulut-tautumiseen. Uudet opetussuunnitelmat otettiin käyttöön 1.8.2015 kaikissa amma-tillisen koulutuksen opinnoissa ja ne laaje-nivat syksyllä 2016 käsittämään seuraavan ikäluokan.

Ammatillisen koulutuksen organisoitu-mista ja siihen liittyvää koko toisen asteen koulutuksen hallinnon ja tukipalvelujen prosesseja ja asemoitumista jatkettiin. Lain edellyttämä yhteistoimintamenettely aloitettiin joulukuussa 2015 ja se saatiin päätökseen kesäkuussa 2016. Tarkistettu organisaatio aloitti toimintansa 1.8.2016. Toiminnan uudistamisen tavoitteena on parantaa onnistumista perustehtävässä sekä vastata lähitulevaisuuden toiminnal-lisiin ja taloudellisiin haasteisiin.

Pormestarin helmikuussa 2015 asetta-man ohjausryhmän tehtävänä oli arvioida toisen asteen koulutuksen toimintamallin ja järjestämistavan toimivuus, tunnistaa kehittämistarpeet ja laatia esitys kehit-tämistoimenpiteistä. Työryhmä lopetti toimintansa toukokuun alussa 2016. Kau-punginhallituksen suunnittelukokoukses-

sa 25.1.2016 päätettiin laatia kilpailukyky-suunnitelma, joka sisältää selvitystyössä havaitut kehittämiskohteet ja talouden ja toiminnan sopeutussuunnitelman vuosille 2016–2020. Suunnitelma ottaa myös kan-taa mm. toimitiloihin, kiinteistöinvestoin-teihin ja resurssien käyttöön. Selvitystyön yhteydessä havaittuja kehittämiskohteita oli mm. selvittää osakeyhtiön perustami-sen tarve kilpailluilla markkinoilla tehtävää koulutus- ja kehittämistoimintaa varten, riittävän vastuun ja päätösvallan varmista-minen henkilöstö- ja palveluverkkoasiois-sa. Toisen asteen koulusta tarkastellaan ja kehitetään jatkossakin suunnitelmallisesti yhtenä kokonaisuutena huomioiden mo-lempien koulutusten painopisteet ja pe-rustehtävien toteuttamismahdollisuudet.

Toisen asteen koulutuksen johtokunta hyväksyi kokouksessaan 24.5.2016 (§ 51) kilpailukykysuunnitelman 2016 - 2020. Kilpailukykysuunnitelma käsittää neljä osa-aluetta: taloudellinen tehokkuus, pe-dagogisen toiminnan uudistaminen, joh-tamisen ja päätöksenteon tehostaminen sekä hyvinvoiva ja motivoitunut henkilös-tö. Tredun osalta kilpailukykysuunnitelma käsittää lisäksi talouden sopeuttamisen.

Tampereen toimintamallin uudistus käynnistyi 1.6.2016, kun kolmen palvelu-alueen johtajat aloittivat viroissaan. Sa-malla valmistauduttiin uuteen toiminta-malliin, johon kuului mm. tilaaja-tuottaja -mallin purkaminen. Toisen asteen kou-lutus säilyi vuoden loppuun johtokun-nan alaisena tuotantoalueena, vaikka se osallistuikin Elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualueen työskentelyyn. Kaupun-ginhallituksen suunnittelukokous päätti tuotantoalueen purkamisesta erillisiksi ammatillisen ja lukiokoulutuksen palvelu-ryhmiksi Elinvoiman ja kilpailukyvyn pal-velualueella. Vuoden lopussa päätettiin

toisen asteen yhteisten palveluiden hen-kilöstön siirtämisestä ammatillisen koulu-tuksen johtajan alaisuuteen.

Arvio tulevasta kehityksestäAmmatillisen koulutuksen tutkintojen uu-distuminen ja siirtyminen osaamisperus-teisuuteen sekä lukiokoulutuksen opetus-suunnitelmien perusteiden uudistuminen ja vaiheittainen siirtyminen sähköisiin ylioppilaskirjoituksiin tuovat edelleen haasteita sekä henkilöstön osaamisen uu-distamiseen että oppimisympäristöjen ke-hittämiseen.

Ammatillisessa koulutuksessa toimin-nan ja talouden yhteensovittaminen tulee olemaan suurimpia haasteita rahoituksen kiristyessä edelleen. Myös työ- ja elinkei-noelämässä meneillään olevat muutokset vaikuttavat merkittävästi toisen asteen koulutuksen toimintaan. Elinkeinoelämän rakennemuutos ja nopea teknologinen kehitys vaikuttavat työelämän osaamis-vaatimuksiin, ammatteihin ja työllisten määrään. Tämänhetkisestä Pirkanmaan korkeasta työttömyydestä huolimatta, joillakin aloilla on työvoimapula ja työvoi-man kohtaanto-ongelma, jossa osaamisen laatu, kysyntä ja tarjonta eivät ole tasapai-nossa. Ammatinvaihtajien koulutustarve on merkittävä, samoin kuntouttavien kou-lutuspalvelujen tarve.

Muutokset ja haasteet edellyttävät toi-minnan kehittämistä. Tuotantoalueen on vastattava paremmin ja nopeammin työ-elämän tarpeisiin mm. kehittämällä uusia koulutustuotteita ja -palveluja, opintojen joustavuuden lisäämistä, läpäisyn tehosta-mista ja keskeyttämisen vähentämistä sekä eri oppilaitosmuotojen kiinteää yhteistyötä. Samanaikaisesti resurssien niukkenemisen ja toiminnan tehostamisen yhteydessä on kuitenkin varauduttava jo vuosikymmenen loppupuolella kasvaviin opiskelijamääriin.





Tampereen seudun ammattiopisto Tredu


Palkalliset henkilötyövuodet 1 054 998 1 013

Lukiokoulutus



TOISEN ASTEEN KOULUTUKSEN TOIMINNAN TAVOITTEET





+/-

20Prosessien sujuvuus on parantunut, päätöksenteko nopeutunut ja organisaatiokult-tuuri vahvistunut toimintaa ja organisaatiota uudistamalla.

+/-

HenkilöstöTuotantoalueen henkilöstömäärä oli 31.12.2016 yhteensä 1 338. Henkilöstömäärä väheni toimintavuoden aikana 50 henkilöl-lä. Henkilöstöstä 266 oli lukiokoulutuksen tuotantoyksikössä ja 1072 ammatillisen koulutuksen tuotantoyksikössä.

Palkallisten henkilötyövuosien määrä tuotantoalueella oli yhteensä 1 269. Pal-kallisten henkilötyövuosien määrä väheni 34 henkilötyövuodella, lukiokoulutuksessa henkilötyövuodet kasvoivat 7,1 ja vähenivät ammatillisessa koulutuksessa 41,1. Yhteis-

ten palveluiden henkilöstö ja henkilöstö-menot on vuonna 2016 kohdistettu lasken-nallisesti molemmille tuotantoyksiköille. Vuonna 2015 henkilöstö sisältyi ammatilli-sen koulutuksen henkilöstömäärään.

Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestäToisen asteen koulutuksessa on käytössä johtokunnan 19.4.2016 hyväksymä sisäisen valvonnan suunnitelma sekä 16.12.2014 hy-väksytty riskienhallintasuunnitelma. Tar-kastusjohtaja on linjannut, että vuodelta 2016 toisen asteen koulutuksen selonteon antavat erikseen ammatillisen koulutuk-sen ja lukiokoulutuksen tuotantoyksiköt.

Ammatillinen koulutus on tehnyt itse-arvioinnin sisäisen valvonnan osalta ja ko-konaisarviona ammatillisen koulutuksen

johto lausuu, että ammatillisen koulutuk-sen sisäinen valvonta on pääosin hyvällä tasolla. Merkittäviä sisäisen valvonnan puutteita ei ole todettu. Parantamista ja kehittämistä vaativat keskeiset asiat ovat:

• Johtamisen ja valvontakulttuurin määrä-tietoinen systematisointi ja roolien sel-keyttäminen

• Tunnistettujen riskien vähentäminen ja pienentäminen sekä mahdollisten to-teutuneiden riskien seurausten hallinta.

Lukiokoulutus on tehnyt itsearvioinnin sisäisen valvonnan järjestelyistä ja kokonaisarviona lukiokoulutuksen johto lausuu, että lukiokoulutuksen sisäinen valvonta on pääosin hyvällä tasolla. Merkittäviä sisäisen valvonnan puutteita ei ole todettu. Parantamista ja kehittämistä vaativat keskeiset asiat ovat:

• Tiedonvälitys- ja viestintäprosessien ke-hittäminen yksikön sisällä ja sidosryhmille

• Tietotekniikkariskin arviointi ja sen hal-linnan kehittäminen käyttövaltuuden mukaan lukien.

Toiminnan tavoitteiden toteutuminen Toisen asteen koulutuksen neljästä rapor-toitavasta tavoitteesta kaksi toteutui ja kaksi toteutui osittain. Tuottavuus parani tavoitteen mukaisesti. Työhyvinvointimat-riisin kokonaistulos parani varhe-maksu-jen laskun sekä kaikkien Kunta10-tulosten parantumisen myötä. Kunta10-tutkimuk-sen tulos henkilöstön vaikutusmahdolli-suuksista on laskenut, mutta tulos on kor-

keampi kuin kaupunkitasolla. Esimiestyötä on kehitetty systemaattisesti ja esimiehet ovat mm. harjoitelleet palautteen anta-mista ja tiimivastaaville on käynnistetty lähiesimiestyön koulutus. Lean-kahviloi-den ja tapahtumien avulla on syvennetty henkilöstön Lean-ajattelua. Toisen asteen koulutuksen toukokuussa 2016 hyväksytty kilpailukykysuunnitelma sisältää suunni-

telman talouden sopeuttamisesta sekä sel-vityksen yhtiön perustamisesta kilpailluille markkinoille. Toimenpiteillä tavoitellaan 10,9 milj. euron säästöjä sekä 0,5 milj. eu-ron tulonlisäystä. Koulutuksen päätöksen-tekoa on sujuvoitettu mm. siirtämällä pää-tösvaltaa lähemmäksi opiskelijarajapintaa.



TULOSLASKELMA

1.1. - 31.12.2016 1.1. - 31.12.2015 TP 2016Muutettu TA 2016

Ero Alkuper. TA

2016

Liikevaihto 126 595 242,06 129 444 313,91 126 595 125 068 1 527 126 831

Liiketoiminnan muut tuotot 4 245 408,65 5 066 262,22 4 245 3 861 384 2 133

Materiaalit ja palvelut

Aineet, tarvikkeet ja tavarat

Ostot tilikauden aikana -5 485 847,20 -5 875 399,52 -5 486 -4 755 -731 -4 603

Palvelujen ostot -22 060 147,89 -23 390 235,34 -22 060 -23 968 1 908 -23 321

Henkilöstökulut

Palkat ja palkkiot -59 247 429,41 -61 017 914,33 -59 247 -57 523 -1 725 -57 088

Henkilösivukulut

Eläkekulut -12 129 058,73 -13 138 996,70 -12 129 -12 648 519 -12 754

Muut henkilösivukulut -3 889 078,54 -3 401 725,66 -3 889 -3 805 -84 -3 565


Suunnitelman mukaiset poistot -1 850 367,95 -2 245 978,09 -1 850 -1 980 130 -2 113

Liiketoiminnan muut kulut -23 443 666,60 -23 914 024,14 -23 444 -24 175 731 -25 444

Liikeylijäämä (-alijäämä) 2 735 054,39 1 526 302,35 2 735 75 2 660 76


Korkotuotot 1 869 923,32 1 670 681,38 1 870 1 870

Muut rahoitustuotot 4 079,80 4 232,58 4 4

Kunnalle maksetut korkokulut -835 787,43 -798 368,24 -836 -75 -761 -76

Muille maksetut korkokulut -2 124,49 -8 358,73 -2 -2

Muut rahoituskulut -2 752,94 -2 470,82 -3 -3

Tilikauden alijäämä (ylijäämä) 3 768 392,65 2 392 018,52 3 768 0 3 768 0



Tuloslaskelma ja tuloslaskelman analysointiVuoden 2016 tilikauden ylijäämä oli 3,8 milj. euroa. Edelliseen vuoteen verrattu-na tulos parani 1,4 milj. euroa. Ammatil-lisen koulutuksen tulos oli 3,1 milj. euroa ja lukiokoulutuksen tulos 0,7 milj. euroa ylijäämäinen.

Tilikauden liikevaihto toteutui 1,5 milj. euroa vuosisuunnitelmaa korkeampana. Vuoteen 2015 verrattuna liikevaihto aleni 2,8 milj. euroa. Liikevaihto aleni amma-tillisen koulutuksen rahoitusleikkausten




Voitto, % 3,0 1,8

johdosta. Liiketoiminnan muut tuotot toteutuivat 0,4 milj. euroa suunniteltua korkeampina. Vuoteen 2015 verrattuna muut tuotot alenivat 0,8 milj. euroa

Henkilöstökulujen toteutuma oli 1,3 milj. euroa vuosisuunnitelmaa korkeam-pi. Edelliseen vuoteen verrattuna hen-kilöstökulut alenivat 2,3 milj. euroa. Pal-velujen ostot toteutuivat 1,9 milj. euroa vuosisuunnitelmaa pienempinä. Edelli-seen vuoteen verrattuna palvelujen ostot alenivat 1,3 milj. euroa.

Poistot toteutuivat 0,1 milj. euroa vuo-sisuunnitelmaa pienempinä. Investointi-suunnitelma sisälsi 4,1 milj. euron hankin-nat, joista toteutui 2,3 milj. euroa.

Liiketoiminnan muut kulut toteutuivat 0,7 milj. euroa vuosisuunnitelmaa pienem-pinä. Rakennusvuokrat olivat 0,6 milj. eu-roa suunniteltua pienemmät.

Yhdystilin korkokustannus alittui 1,1 milj. euroa johtuen vuosisuunnitelmaan tehdystä liian korkeasta arviosta rahoitet-tavien pääomien tasosta.





Ero Alkuper. TA

2016

Liikevaihto 101 856 100 751 1 105 102 169

Liiketoiminnan muut tuotot 3 895 3 784 110 1 928


Aineet, tarvikkeet ja tavarat -5 249 -5 248 -1 -4 382

Ostot tilikauden aikana -5 249 -5 248 -1 -4 382

Palvelujen ostot -20 844 -22 545 1 700 -22 199

Henkilöstökulut

Palkat ja palkkiot -46 020 -45 364 -656 -44 257

Henkilösivukulut -12 757 -12 697 -59 -12 738

Eläkekulut -9 735 -9 746 11 -9 923

Muut henkilösivukulut -3 022 -2 951 -71 -2 816


Suunnitelman mukaiset poistot -1 387 -1 328 -59 -1 449

Liiketoiminnan muut kulut -17 239 -17 304 65 -19 021

Liikeylijäämä (-alijäämä) 2 254 50 2 204 51


Korkotuotot 1 496 1 496

Muut rahoitustuotot 4 4

Kunnalle maksetut korkokulut -669 -50 -619 -50

Muille maksetut korkokulut -2 -2

Muut rahoituskulut -3 -3 -1

Tilikauden alijäämä (ylijäämä) 3 080 0 3 080 0

Lukiokoulutus


Ero Alkuper. TA

2016

Liikevaihto 26 595 26 606 -11 26 607

Liiketoiminnan muut tuotot 351 310 41 205


Aineet, tarvikkeet ja tavarat -237 -284 47 -221

Ostot tilikauden aikana -237 -284 47 -221

Palvelujen ostot -3 071 -3 280 209 -3 067

Henkilöstökulut

Palkat ja palkkiot -13 227 -12 983 -244 -12 831

Henkilösivukulut -3 261 -3 486 225 -3 580

Eläkekulut -2 394 -2 622 228 -2 831

Muut henkilösivukulut -867 -864 -3 -749


Suunnitelman mukaiset poistot -463 -509 46 -664

Liiketoiminnan muut kulut -6 205 -6 349 144 -6 423

Liikeylijäämä (-alijäämä) 481 25 456 25


Korkotuotot 374 374

Muut rahoitustuotot 0 0

Kunnalle maksetut korkokulut -167 -25 -142 -25

Muut rahoituskulut -0 -0

Tilikauden alijäämä (ylijäämä) 688 0 688 0





RAHOITUSLASKELMA

1.1. - 31.12.20161.1. -

31.12.2015TP 2016

Muutettu TA 2016

EroAlkuper. TA 2016

Toiminnan rahavirtaLiikeylijäämä (-alijäämä) 2 735 054,39 1 526 302,35 2 735 75 2 660 -3 424Poistot ja arvonalentumiset 1 850 367,95 2 245 978,09 1 850 1 980 -130 3 113Rahoitustuotot ja -kulut 1 033 338,26 865 716,17 1 033 -75 1 108 -526Tulorahoituksen korjauserät 0,00 -43 817,10 0 0

5 618 760,60 5 619 1 980 3 639 -837Investointien rahavirta

Investointimenot -2 310 068,53 -1 322 213,38 -2 310 -4 140 1 830 -4 030Rahoitusosuudet investointimenoihin 0,00 0,00 0 0 0 0

Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 0,00 93 741,93 0 0

-2 310 068,53 -1 228 471,45 -2 310 -4 140 1 830 -4 030

Toiminnan ja investointien rahavirta 3 308 692,07 3 365 708,06 3 309 -2 160 5 469 -4 867

Rahoituksen rahavirtaLainakannan muutokset

Lyhytaikaisten lainojen muutos kunnalta 7 454,52 0,00 7 2 160 -2 153 4 8677 454,52 0,00 7 2 160 -2 153 4 867

Oman pääoman muutoksetMuut maksuvalmiuden muutokset

Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset -156 828,25 104 182,39 -157 -157Vaihto-omaisuuden muutos -70 434,31 -44 049,34 -70 -70Saamisten muutos kunnalta -3 269 716,81 -3 445 033,72 -3 270 -3 270Saamisten muutos muilta -25 286,87 323 242,82 -25 -25Korottomien velkojen muutos kunnalta 4 893,15 13,10 5 5Korottomien velkojen muutos muilta 167 148,01 -300 171,17 167 167

-3 350 225,08 -3 361 815,92 -3 350 0 -3 350 0

Rahoituksen rahavirta -3 342 770,56 -3 361 815,92 -3 343 2 160 -5 503 4 867

Rahavarojen muutos -34 078,49 3 892,14

Rahavarojen muutos -34 078,49 3 892,14Rahavarat 31.12. 6 151,90 40 230,39Rahavarat 1.1. 40 230,39 36 338,25


Toiminnan ja investointien rahavirta ja sen kertymä, € *) 16 078 362,03 12 769 669,96Investointien tulorahoitus, % 243,2 350,8Lainanhoitokate - -Kassan riittävyys, pv 0,0 0,1Quick Ratio 1,9 1,7Current Ratio 1,9 1,7



Rahoituslaskelma ja rahoituslaskelman analysointiToiminnan rahavirta, tulorahoitus, kuvaa tuloslaskelmassa esitettyjen tuottojen ja kulujen vaikutusta rahavaroihin, ja pal-jonko varsinainen toiminta on tuottanut tilikauden aikana rahavaroja käytettäväksi

investointeihin ja rahoituksellisen aseman muuttamiseen. Tilikauden 2016 toiminnan rahavirta oli 5,6 milj. euroa ja kasvoi 1,0 milj. euroa edelliseen tilikauteen verrat-tuna. Muutoksen taustalla 1,2 milj. euroa

parempi liikeylijäämä, mikä aiheutui tuot-tojen 3,9 milj. euron laskua suuremmista toimintakulujen ja poistojen laskusta. Toi-mintakulut laskivat 4,3 milj. euroa ja pois-tot 0,4 milj. euroa.



1 000 euroa TP 2016Muutet-

tu TA 2016

EroAlkuper TA 2016

Muutokset

AINEELLISET HYÖDYKKEETKoneet ja kalusto -2 310 -4 140 1 830 -4 030 -110

INVESTOINNIT YHTEENSÄ -2 310 -4 140 1 830 -4 030 -110



tu TA 2016

EroAlkuper TA 2016

Muutokset

AINEELLISET HYÖDYKKEET Koneet ja kalusto -2 181 -3 900 1 719 -3 900 0

INVESTOINNIT YHTEENSÄ -2 181 -3 900 1 719 -3 900 0

Lukiokoulutus


tu TA 2016

EroAlkuper TA 2016

Muutokset

AINEELLISET HYÖDYKKEET

Koneet ja kalusto -129 -240 111 -130 -110

INVESTOINNIT YHTEENSÄ -129 -240 111 -130 -110

INVESTOINNITInvestointien rahavirta kuvaa pysyvien

vastaavien hyödykkeiden investointeihin käytetyn ja niiden myynnistä saadun ra-han vaikutusta rahavaroihin. Vuoden 2016 investointimenot toteutuivat 2,3 milj. eu-rona ja ne kasvoivat 1,0 milj. euroa eli 74,7 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Investointimenoja kasvatti ensikertainen kalustaminen.

Toiminnan ja investointien rahavirta toteutui yhteensä 3,3 milj. euroa positii-visena. Toiminnan rahavirralla pystyttiin rahoittamaan investointi- ja pääomame-not. Toiminnan ja investointien rahavirran viiden vuoden kertymä on 16,1 milj. euroa positiivinen johtuen pääosin ammatillisen koulutuksen edellisten tilikausien ylijää-mäisistä tuloksista.

Investoinnit ja niiden analysointiInvestoinnit alittivat vuosisuunnitelman 1,8 milj. eurolla. Investointisuunnitelmaan sisältyneitä hankintoja toteutettiin käyttö-taloushankintoina 0,9 milj. eurolla, koska suunniteltujen hankintojen ei katsottu kuuluvan pysyviin vastaaviin. Sitovina hankkeina olivat Tampereen klassillisen lukion yhdyskäytävän kalustaminen ja Tredun Santalahdentien toimipisteen ensi-kertainen kalustaminen. Klassillisen lukion yhdyskäytävän kalustamiseen varattiin 0,1 milj. euroa, joka oli myös toteuma. San-talahdentien toimipisteen 3,0 milj. euron hankintamäärärahasta toteutui 1,5 milj. euroa, koska osa hankinnoista toteutet-tiin käyttötaloushankintoina ja osa siirtyy hankittavaksi seuraavana vuonna. Muita ammatillisen koulutuksen hankintoja oli-vat ajoneuvojen hankinta 0,2 milj. eurolla ja muiden opetuksen koneiden ja kaluston hankinta 0,5 milj. eurolla. Lukiokoulu-tuksen muuhun kalustamiseen käytettiin 0,023 milj. euroa.




Omavaraisuusaste, % 56,3 50,3Suhteellinen velkaantuneisuus, % 10,2 9,8Kertynyt ylijäämä (alijäämä), 1 000 euroa 17 640 13 871Lainakanta, 1 000 euroa 7 0Lainasaamiset, 1 000 euroa 0 0

31.12.2016 31.12.2015VASTAAVAA


Aineettomat oikeudet 8 430,83 13 037,508 430,83 13 037,50

Aineelliset hyödykkeetMaa- ja vesialueet 42 191,00 42 191,00Kiinteät rakenteet ja laitteet 18 534,99 27 182,03Koneet ja kalusto 5 693 453,78 5 220 499,49

5 754 179,77 5 289 872,52VAIHTUVAT VASTAAVATVaihto-omaisuus

Keskeneräiset tuotteet 161 425,52 90 991,21161 425,52 90 991,21

SaamisetPitkäaikaiset saamiset

Muut saamiset 13 632,72 47 047,68Lyhytaikaiset saamiset

Myyntisaamiset 966 214,85 1 099 533,00Saamiset kunnalta 23 536 621,03 20 266 904,22Muut saamiset 636 633,71 429 817,70Siirtosaamiset 264 623,85 279 419,88



VASTATTAVAA

OMA PÄÄOMAEdellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) 13 871 413,11 11 479 394,58Tilikauden alijäämä (ylijäämä) 3 768 392,65 2 392 018,53

17 639 805,76 13 871 413,11TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMA


VIERAS PÄÄOMALyhytaikainenLainat kunnalta 7 454,52Ostovelat 3 315 790,36 1 764 282,27Korottomat velat kunnalta 1 358,86 -3 534,29Muut velat 1 914 336,08 2 425 716,79Siirtovelat 8 135 023,46 9 008 002,83

13 373 963,28 13 194 467,60


TASE Tase ja taseen analysointiTase kuvaa omaisuus- ja pääomaeriä ti-likauden päättyessä ryhmiteltynä luon-teensa mukaisin omaisuus- ja pääoma-eriin. Toisen asteen koulutuksen taseen loppusumma vuoden 2016 lopussa oli 31,3 milj. euroa. Taseen loppusumma kasvoi 3,8 milj. euroa eli 13,8 prosenttia. Taseen vastaavien muutokset syntyivät pysyvien vastaavien 0,5 milj. euron ja lyhytaikaisten saamisten 3,3 milj. euron kasvusta, etenkin saamiset kunnalta kasvoivat. Vastattavien muutokset johtuivat pääosin positiivisesta oman pääoman 3,8 milj. euron kasvusta. Toisen asteen koulutuksen omavaraisuus-aste on 56,3 prosenttia. Omavaraisuus-astetta paransi kertynyt ylijäämä jota oli tilikauden lopussa 17,6 milj. euroa. Suh-teellisen velkaantuneisuuden tunnusluku ilmaisee, että käyttötuloista tarvitaan 10,2 prosenttia koko vieraan pääoman takaisin maksamiseen, kun ennakkomaksut jäte-tään huomioimatta.

Arvostus- ja jaksotusperiaatteet sekä -menetelmätPysyvien vastaavien aineelliset ja aineet-tomat hyödykkeet on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitel-man mukaisilla poistoilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu kaupungin-hallituksen hyväksymän poistosuunnitel-man mukaisesti. Laskentaperusteet on esitetty tuloslaskelman liitetiedoissa. Vaih-to-omaisuus on merkitty taseeseen FIFO-periaatteen mukaisesti hankintamenoon.





1.1. - 31.12.2016 1.1. - 31.12.2015

Ammatillinen koulutus 95 470 97 570

Lukiokoulutus 26 039 26 336

Ammatillisen koulutuksen maksullinen palvelutoiminta

4 179 5 538

Opiskelijahuolto 907 0

Yhteensä 126 595 129 444


1.1. - 31.12.2016 1.1. - 31.12.2015

Ammatillisen koulutuksen projektitoiminta 2 801 3 600

Toisen asteen koulutuksen muut tulot 166 245

Lukiokoulutuksen projektitoiminta 172 194

Ammatillisen koulutuksen maksutulot 599 523

Lukiokoulutuksen maksutulot 48 51

Vuokratulot 301 258


Pysyvien vastaavien myyntivoitot 0 44



1.1.-31.12.2016 1.1.-31.12.2015

Asiakaspalvelujen ostot -0 0


Palvelujen ostot yhteensä -22 060 -23 390



Aineettomat oikeudet 3 vuotta Tasapoisto



Hyödykkeet, joiden hyödykekohtainen hankintameno on alle 10 000 euroa on kirjattu pääsään-töisesti vuosikuluksi.


Pysyvien vastaavien hyödykkeiden myyntivoitot ja -tappiot (1 000 euroa)

1.1. - 31.12.2016 1.1. - 31.12.2015

Muut toimintatuotot

Koneiden ja kaluston myyntivoitot 0 94

0 94






Aineettomat hyödykkeet (1 000 euroa)Aineettomat

oikeudetYhteensä

Poistamaton hankintameno 1.1. 13 13Tilikauden poisto 5 5Poistamaton hankintameno 31.12. 8 8



Maa- ja vesi-alueet


laitteet

Koneet ja kalusto

Yhteensä

Poistamaton hankintameno 1.1. 42 27 5 220 5 290Lisäykset tilikauden aikana 0 0 2 310 2 310Vähennykset tilikaudella 0 0 5 5Tilikauden poisto 0 9 1 832 1 840

Poistamaton hankintameno 31.12. 42 19 5 693 5 754Kirjanpitoarvo 31.12. 42 19 5 693 5 754

Siirtosaamisten olennaiset erät (1 000 euroa)31.12.2016 31.12.2015

Lyhytaikaiset siirtosaamisetMenoennakot 146 99Tulojäämät 118 181

Yhteensä 265 279



31.12.2016 31.12.2015

Vuokravastuut voimassa 31.12.2020 asti.

Seuraavalla tilikaudella maksettavat 90 0

Yhteensä 136 0



Yhteensä 1 133 812

Muut taseen ulkopuoliset vastuusitoumuksett (1 000 euroa)

31.12.2016 31.12.2015

Yhteistyösopimus metsäkoneenkuljettajakoulutuksesta 2 563 2 630






31.12.2016 31.12.2015







31.12.2016 31.12.2015


Ostovelat 110 74

Yhteensä 110 74


Ostovelat 17 19

Yhteensä 17 19

Velat osakkuus- sekä muille omistusyhteysyhteisöille

Ostovelat 2 2

Yhteensä 2 2



31.12.2016 31.12.2015




31.12.2016 31.12.2015





Muut menojäämät, lyh. 52 48




31.12.2016 31.12.2015

Ammatillinen koulutus 1 072 1 121

Lukiokoulutus 266 267


Hyvinvointipalvelut - Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut



Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut tarjoaa sivistystä ja elämänlaatua edistäviä hyvin-vointipalveluja. Tuotantoalueen tuotanto-

yksiköt ovat kirjastopalvelut, museopal-velut, kulttuuripalvelut, liikuntapalvelut, työväenopistopalvelut sekä Sara Hildénin

taidemuseo. Yksiköt tuottivat palveluja kolmelle tilaajalautakunnalle.

Toimintakertomus

Olennaiset tapahtumat tilikaudeltaKirjaston vuotta 2016 leimasivat tila-asiat. Syyskuussa Linnainmaalla avattiin Pris-man kiinteistössä Koilliskeskuksen kirjas-to. Samoissa tiloissa toimii muun muassa neuvola- ja nuorisopalveluja. Uusi toimin-tamalli on otettu hyvin vastaan. Koiviston-kylän kirjasto uudistui remontin myötä ja siellä otettiin käyttöön myös omatoi-miaukiolo. Metson peruskorjaus jatkui ja osa tiloista valmistui, kun lehtisali muutti Frenckellistä Metsoon ja aulan uusi olotila avattiin. Tesomantorin suunnittelu jatkui ja allianssikumppaniksi tuli Mehiläinen Oy. Kirjaston kanssa samaan kerrokseen sijoit-tuu jatkossa myös nuorisotilat. Lainaus- ja kävijämäärät säilyivät kirjastotoimessa ennallaan, mutta remontit muuttivat asia-kasvirtoja. Sampolan kirjaston kävijä- ja lainausluvut nousivat ja Metson laskivat. Lasten ja nuorten lainaus kasvoi edelleen.

Museopalveluissa kokoelmien muutot ja järjestelytyöt kokoelmakeskuksessa jatkuivat. Vapriikissa oli museon historian toiseksi vilkkain vuosi, 168 000 museokä-vijää. Jääkauden jättiläiset -näyttely hou-kutteli lapsiperheitä koko Etelä-Suomen alueelta ja Hurriganes-näyttely nosti mu-seokeskuksen rock-kansan tietoisuuteen. Pirkanmaan maakuntamuseon Adoptoi monumentti -työ sai Europa Nostra -pal-kinnon (Grand prix´in). Haiharan museo-säätiön 50-vuotisjuhlan kunniaksi avautui Nukkekekkerit-näyttely leikkipaikkoineen. Suomen pelimuseo avautui joukkora-hoittajille joulukuussa ja hanke sai laajaa huomiota. Hämeen museon historiate-os julkaistiin. Kaupunginvaltuuston 7.11. hyväksymät Julkisen taiteen periaatteet herättivät valtakunnallistakin huomiota. Uuden Tampere-talon tiloihin sijoittuvan Muumimuseon suunnittelutyötä jatkettiin. Taidemuseon näyttelyt olivat Välimeren valoa, Vuoden nuori taiteilija 2017 Reima Nevalainen ja Essi Renvall. Taidemuseo

osallistui myös useiden Tampereella jär-jestettyjen festivaalien kuvataidenäytte-lyiden tuotantoon ja lainasi muumiaihei-sia piirroksia Lontoon Southbank Centren näyttelyyn.

Sara Hildénin taidemuseossa vuoden päätapahtuma oli australialaissyntyisen nykykuvanveistäjän Ron Mueckin näytte-ly 2.6.–16.10.2016. Näyttely oli taiteilijan teosten ensimmäinen laaja esittely poh-joismaissa ja se saavutti museon histori-an kävijäennätyksen, 115 151. Näyttelyiden lisäksi Sara Hildénin taidemuseo järjesti myös eri kohderyhmille räätälöityjä ta-pahtumia ja työpajoja omana tuotantona ja yhteistyössä esim. Taite-yksikön kanssa. Tapahtumia toteutettiin 475 kertaa ja vuo-den kokonaiskävijämäärä oli 126 527.

Kulttuuripalvelut tuottivat 1 323 tapah-tumaa ja kävijöitä oli yhteensä 296 630. Tampere Biennalen 30-juhlavuoden oh-jelmisto esitteli modernin taidemusiikin konsertteja, klubi-iltoja, elokuvaa sekä Suomen laajimman äänitaiteen näytte-lyn yhteistyössä Tampereen taidemuseon kanssa. Lastenkulttuurikeskus Rullassa tehtiin kävijäennätys, lähes 29 000. Neu-voloiden kanssa yhteistyössä kehitettiin Koko perheen puuhakortit. Ikäihmisten luovan kuntoutuksen Onnivalo-projektis-sa kehitettiin vuorovaikutusmenetelmä hoitokodin asukkaiden, henkilöstön, va-paaehtoisten ja omaisten välillä. Kehi-tysvammaistyön ammattilaisten kanssa perustettiin kulttuuriverkosto. Tampereen päivän tuotanto- ja kehitysvastuu siirtyi kulttuuripalveluihin. Kulttuurien välinen toiminta järjesti lukuisia aktiviteetteja tur-vapaikanhakijoille. Oman tapahtumatuo-tannon lisäksi kulttuuripalvelut tuki satoja tapahtumia mm. tuotantotuen, tilayhteis-työn ja neuvonnan avulla.

Nuorisotyön alueellisten palvelujen 10 nuorisotalossa vieraili yhteensä 139 705 kävijää. Monitoimitalo 13:ssa kävijöitä oli

85 000. Nuorten työpajatoimintaa järjes-tettiin työkokeilupaikka Pajastolla. Nuor-ten omaehtoista toimintaa ja sen tuke-mista korostettiin. Uusia toimintoja olivat muun muassa Älä jäädy -talvilomaviikko sekä Nuorten toimintarahan haku. Edel-lisenä vuonna alkaneita Kohti työelämää -leirejä jatkettiin ja Tuunaa sun kesäduuni -yrittäjyyttä laajennettiin. Lisäksi järjestet-tiin Musta laatikko- ja Spark-tapahtumat, Pirkanmaan yhteiset KultTourviikot, nuo-risoteatteri ja RapFactory-toiminta sekä Ihmefilmi. Erityisnuorisotyö järjesti asiaka-sohjaus Luotsin kanssa tukileiritoimintaa. Risu-yhteistyö sosiaalipäivystyksen, seu-rakunnan ja poliisin kanssa jatkui, samoin Yövuoro-katupartiointitoiminta. Lasten Parlamentti ja Nuorisovaltuusto jatkoivat toimintaansa.

Tampere Filharmonian yleisöennätykset rikkoontuivat jälleen, kävijöitä tapahtu-missa oli 134 305 ja kausikortteja myytiin syksyllä 965. Myös Faunien iltapäivä -ka-marimusiikkikonserttien kuulijamäärät kasvoivat. Maksuttomiin musiikkikasva-tusprojekteihin ja koululaiskonsertteihin osallistui lähes 12 000 lasta ja nuorta. Yli-kapellimestari Santtu-Matias Rouvali johti orkesteria sinfoniakonserttien lisäksi Eppu Normaalin 40-vuotisjuhlakonserteissa. Orkesteri soitti myös Helsingin Huvilatel-tassa, Ylöjärven kirkossa, Tampereen ja Lapuan tuomiokirkoissa sekä Hämeenlin-nan Verkatehtaalla. Kamarimusiikkiryhmiä vieraili mm. kaupungin kirjastoissa. Sorsa-puiston puistokonsertti pidettiin tauon jäl-keen toistamiseen, yleisöä saapui lähes 10 000. Tampere Biennalen 30-vuotisjuhla-konsertti, videopelimusiikin konsertti sekä Tampere-talon tuottamat Verdin Kohtalon voima -ooppera ja Brnon baletin tanssijoi-den Pähkinänsärkijä täydensivät monipuo-lista ohjelmistoa.

Liikuntapalvelut tuottivat monipuolisia liikuntapalveluja kuntalaisille. Lentävän-



niemen koulun yhteyteen rakennettiin tekonurmikenttä, Tampereen stadionin peruskorjaus valmistui, Tesoman uusi pal-loiluhalli avattiin ja Kaupin lämmitettävän tekonurmikentän rakentaminen aloitet-tiin. Uutena palveluna avattiin Kauppiin ensilumenlatu. Yhteistyössä eri järjes-töjen kanssa järjestettiin muun muassa useamman kymmenen lajin SM-viikko, ITF Taekwondon EM-kilpailut, lentopallon maailmanliigan ottelut, koripallon maaot-telu Suomi - Belgia, yleisurheilun Suomi - Ruotsi -maaottelu ja jalkapallon MM-karsintaottelu Suomi - Kroatia. Lisäksi Ep-pu Normaali järjesti Tampereen stadionilla 40-vuotisjuhlakonsertin yhteistyössä Tam-pere Filharmonian kanssa.

Tampereen seudun työväenopiston pai-nopisteenä oli Opetushallituksen rahoit-taman Digitaalinen toimintaympäristö -hankkeen aloittaminen ja Aluehallinto-viraston rahoittaman Osaava-hankkeen henkilöstökoulutus. Tasa-arvoa edistävien maksuttomien yleisluentojen yhteistyö-kumppaneiden kirjo laajeni entisestään.

Suosituin luentosarja oli Museokeskus Vapriikin kanssa toteutettu Kaikem paree Tampere! jota seurasi yli tuhat kuulijaa. Yliopistoyhteistyö oli tiivistä. Vapaaehtoi-suuteen perustuvia kulttuuri- ja liikunta-luotsipalveluita, ikäihmisten virkistysra-haston avulla tuotettavia palveluita sekä kulttuurikasvatusohjelma Taiten toimintaa tuotettiin tuotantoalueen yhteistyönä.

Arvio tulevasta kehityksestäTampereen asema kulttuurin ja liikunnan kaupunkina on vahva. Kaupungin strategia tukee tämän aseman säilyttämistä. Korkea laatu takaa palvelujen käytön kasvun sekä maksullisissa palveluissa myös riittävän omarahoitusosuuden. Kulttuuri- ja taide-laitosten valtionosuusjärjestelmää kehi-tetään parhaillaan. Kaupungin omien ja Tampereella toimivien yksityisten taidelai-tosten (mm. teattereiden) kannalta on tär-keää, että julkinen tuki toiminnalle säilyy vahvana. Myös liikunnan ja kulttuurin kan-salaistoiminnan tukeminen jatkuu keskei-senä palvelujen järjestämisen muotona.

Lasten ja nuorten sekä ikäihmisten osuus palvelujen käyttäjistä kasvaa edelleen. Turvapaikanhakijoiden saaminen kulttuu-rin ja liikunnan palvelutarjonnan käyttäjik-si on tärkeä tehtävä. Palveluiden vaikutta-vuutta lisätään vahvistamalla yhteisöjen, kuntalaisten ja muiden asiakkaiden roolia niiden tuotannossa ja arvioinnissa. Palve-luverkko uudistuu ja laajenee mm. kesällä 2017 Tampere-talossa avautuvan Muumi-museon myötä, ja odotettavissa on kan-sainvälisten matkailijoiden määrän lisään-tyminen Tampereella. Uusien palveluiden tarjoaminen on kuitenkin myös haaste resurssien riittävyydelle, jos esimerkik-si käytettävissä olevat henkilötyövuodet edelleen vähenevät. Epävakaa kansain-välinen poliittinen tilanne voi vaikeuttaa kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen kan-sainvälistä yhteistyötä. Yhdessä kotimaan pitkittyvän talouden taantuman kanssa sillä on vaikeasti ennustettavia vaikutuksia erityisesti niiden palvelujen asiakasmää-riin, joita markkinoidaan aktiivisesti oman kaupunkiseudun ulkopuolelle.



HenkilöstöVuonna 2016 kulttuuri-ja vapaa-aikapal-velujen palkalliset henkilötyövuodet li-sääntyivät 7,8 htv vuosisuunnitelmaan verrattuna. Palkkatuettua henkilöstöä palkattiin 1,2 htv suunniteltua vähemmän ja muuta henkilöstöä 9 htv suunniteltua enemmän. Suunniteltu henkilöstötarve ylittyi museopalveluissa 4,3 htv ja Sara Hildénin taidemuseossa 2,4 htv. Molem-missa suunniteltiin ja järjestettiin erittäin vetovoimaisia näyttelyitä vuonna 2016. Henkilötyövuosilisäykseen vaikutti paljon

myös Tampereen seudun työväenopiston runsaasta kurssitarjonnasta johtuva 5,2 htv suunniteltua suurempi tuntiopettajien palkkaaminen. Henkilötyövuosien lisäykset kyseisissä yksiköissä kerryttivät samalla kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen pääsy- ja kurssimaksutuloja.

Henkilötyövuosimäärä toteutui muissa yksiköissä lähes suunnitellun mukaisena tai laski vähän. Kirjastopalveluissa hen-kilötyövuosimäärä väheni 4 htv. Kirjasto-palvelujen automatisointi, itsepalvelun

lisääminen ja digitalisointi mahdollistivat henkilöstömäärän vähenemisen.

Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelusta jäi eläkkeelle 29 henkilöä. Vapautuneista vakansseista 9 hoidettiin sisäisillä järjes-telyillä vakansseja täyttämättä. Ulkopuo-lisella rahoituksella toteutettiin monissa yksiköissä kehittämishankkeita ja muse-opalveluissa erilaisia toimeksiantoja. Ul-kopuolisella rahoituksella tehdystä työstä kertyi lähes 10 henkilötyövuotta.

Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestäKulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut on tehnyt itsearvioinnin sisäisen valvonnan osalta. Kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluissa on käy-tössä kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen

johtokunnan 23.2.2016 hyväksymä sisäi-sen valvonnan suunnitelma ja 20.5.2014 hyväksymä riskienhallintasuunnitelma. Kokonaisarviona kulttuuri- ja vapaa-aika-

palvelujen johto lausuu, että kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen sisäinen valvonta on pääosin hyvällä tasolla. Merkittäviä sisäi-sen valvonnan puutteita ei ole todettu.




Sijoitetun pääoman tuotto, % 66,9 negat.Kunnan sijoittaman pääoman tuotto, % 66,9 negat.Voitto, % 1,1 -2,6

TULOSLASKELMA

1.1. - 31.12.2016 1.1. - 31.12.2015 TP 2016Muutettu TA 2016

Ero Alkuper. TA

2016

Liikevaihto 72 739 454,42 72 081 884,58 72 739 71 984 756 71 722

Valmistus omaan käyttöön 2 090 307,05 457 803,93 2 090 1 870 220 670

Liiketoiminnan muut tuotot 10 841 297,44 9 634 391,96 10 841 9 409 1 432 9 430


Aineet, tarvikkeet ja tavarat

Ostot tilikauden aikana -5 186 804,94 -5 003 366,43 -5 187 -4 409 -778 -4 442

Palvelujen ostot -13 330 560,73 -10 910 775,94 -13 331 -11 632 -1 699 -10 885

Henkilöstökulut

Palkat ja palkkiot -28 376 824,92 -27 826 685,25 -28 377 -28 644 267 -28 541

Henkilösivukulut

Eläkekulut -6 617 982,85 -6 785 971,10 -6 618 -6 921 303 -6 873

Muut henkilösivukulut -1 826 727,87 -1 521 091,04 -1 827 -1 860 34 -1 784



Liiketoiminnan muut kulut -26 865 668,29 -25 665 074,19 -26 866 -26 776 -90 -26 277

Liikeylijäämä (-alijäämä) 1 155 207,07 -1 586 993,94 1 155 300 855 300


Korkotuotot 2 590 999,02 155 898,01 2 591 2 591

Muut rahoitustuotot 21 538,36 21 638,73 22 22

Kunnalle maksetut korkokulut -2 950 381,70 -450 903,75 -2 950 -300 -2 650 -300

Muille maksetut korkokulut 0,00 1,92 0 0 0 0

Muut rahoituskulut -3 784,91 -2 812,17 -4 -4

Tilikauden alijäämä (ylijäämä) 813 577,84 -1 863 173,12 814 0 814 0


Toiminnan tavoitteiden toteutuminenKulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen neljäs-tä toiminnan tavoitteesta kaksi toteutui suunnitellusti ja kaksi jäi toteutumatta. Toi-minnan tuottavuus laski kuluneena vuon-na. Tuotantoalueella on kuitenkin lisätty digitalisaation hyödyntämistä. Työhyvin-vointi heikkeni työhyvinvointimatriisilla

mitattuna, johtuen tapaturmatiheyden ja varhe-maksujen lisääntymisestä. Kunta10-mittareiden osalta henkilöstön kokemuk-set innovatiivisuudesta ja päätöksenteon oikeudenmukaisuudesta paranivat. Myös henkilöstön mahdollisuudet osallistua

oman työn, sisäisen toiminnan ja palve-lujen kehittämiseen lisääntyivät. Kulttuu-ri- ja vapaa-aikapalvelujen toimintaa uu-distettiin tavoitteen mukaisesti lisäämällä tuotantoaluetasoisia ja kumppanuuteen perustuvia toimintoja ja palveluita.


21 Tuottavuus on parantunut erityisesti digitalisaatiota edistämällä -



+

24Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen toimintaa on uudistettu lisäämällä tuotantoalueta-soisia ja kumppanuuteen perustuvia toimintoja ja palveluita

+

KULTTUURI- JA VAPAA-AIKAPALVELUJEN TOIMINNAN TAVOITTEET




EroAlkuper TA 2016

Muutokset

AINEELLISET HYÖDYKKEET -6 453 -8 827 2 374 -6 635 -2 192Rakennukset ja rakennelmat -100 100 -100 0Kiinteät rakenteet ja laitteet -3 667 -5 040 1 373 -3 040 -2 000Koneet ja kalusto -2 613 -3 497 884 -3 305 -192Muut aineelliset hyödykkeet -172 -190 18 -190 0


Rahoitusosuudet 0 500 -500 0 500


INVESTOINNIT


Tuloslaskelma ja tuloslaskelman analysointiTilikauden tulos oli 0,8 milj. euroa vuosi-suunnitelmaa parempi. Syynä ylijäämään oli tuotantoalueen hyvä tulokertymä, mikä johtui asiakasmäärien kasvusta ja runsais-ta asiakasmaksutuloista etenkin muse-opalveluissa. Liiketoiminnan muut tulot toteutuivat 1,4 milj. euroa budjetoitua pa-rempina. Kasvua edellisvuoteen oli 1,2 milj. euroa. Liikevaihto toteutui 0,8 milj. euroa budjetoitua parempana, mikä johtuu on-nistuneesta omien palvelujen myynnistä.

Henkilöstökulut alittuivat 0,6 milj. eu-roa, mikä johtuu palkkarakenteen muutok-sesta suhteessa budjetoituihin palkkoihin sekä kiky-sopimuksen n. 0,4 milj. euroa lomapalkkavelkaa pienentävästä vaiku-tuksesta. Edellisvuoteen 2015 verrattuna henkilöstökulut kuitenkin kasvoivat 0,7 milj. euroa. Materiaalit ja palvelut ylittyi-vät 2,5 milj. euroa, mikä johtuu näytte-ly- ja tapahtumatoiminnan volyymistä ja sen myötä vielä loppuvuodesta tehdyistä hankinnoista. Näyttelyistä ja tapahtumista kertyi vastaavasti budjetoitua enemmän tuloja. Palvelujen ostojen ylitys johtuu osittain myös Tampereen stadionin pin-noitteen investointimenosta, joka kirjat-tiin käyttötalouden valmistus omaan käyt-töön -tilien kautta ja ylitti budjetin. Poistot

alittuivat 0,4 milj. euroa johtuen toteutu-matta jääneistä investoinneista. Sijoitetun pääoman tuottoprosentti oli 66,9 johtuen ylijäämäisestä tuloksesta. Tilinpäätöksessä 2015 vastaava tunnusluku oli negatiivinen johtuen pysyvien vastaavien kertapoistois-ta. Voittoprosentti oli 1,1 kun se edellisellä tilikaudella oli -2,6.

Rahoituslaskelma ja rahoituslaskelman analysointiToiminnan rahavirta, tulorahoitus, kuvaa tuloslaskelmassa esitettyjen tuottojen ja kulujen vaikutusta rahavaroihin, ja pal-jonko varsinainen toiminta on tuottanut tilikauden aikana rahavaroja käytettäväksi investointeihin ja rahoituksellisen aseman muuttamiseen. Tilikauden 2016 toimin-nan rahavirta oli 3,1 milj. euroa ja se laski edellisvuodesta 1,1 milj. euroa. Toiminnan rahavirran laskun taustalla on tilikauden 2015 suuret kertapoistot. Tilikauden 2016 toiminnan rahavirta kasvoi vuosisuunni-telmaan verrattuna 0,4 milj. euroa johtuen pääosin liikeylijäämän kasvusta.

Investointien rahavirta kuvaa pysyvien vastaavien hyödykkeiden investointeihin käytetyn ja niiden myynnistä saadun rahan vaikutusta rahavaroihin. Vuoden 2016 in-vestointimenot toteutuivat 6,5 milj. euro-na ja kasvoivat edellisvuoteen verrattuna 2,7 milj. euroa. Kasvua selittävät vuoden 2016 investointimenoihin sisältyneet suu-ret hankkeet kuten Tampereen stadionin

peruskorjaus, Vehmaisten urheilukentän peruskorjaus sekä Metson ja Muumimu-seon ensikertainen kalustaminen. Inves-tointien rahavirta pieneni vuosisuunnitel-maan verrattuna 2,4 milj. euroa johtuen pääosin vuosisuunnitelmaa pienemmästä investointien toteutumasta. Muun muas-sa Sorsapuiston tekojään määrärahasta säästyi 1,3 milj. euroa oikeuskäsittelystä johtuen. Toiminnan ja investointien ra-havirta toteutui yhteensä 3,3 milj. euroa negatiivisena. Toiminnan ja investointien rahavirran kolmen vuoden kertymä on 0,1 milj. euroa.

Investoinnit ja niiden analysointiInvestoinneista säästyi 1,9 milj. euroa. Suurin yksittäinen erä oli Sorsapuiston te-kojäästä säästynyt 1,3 milj. euroa. Säästö johtuu hankinnan viivästymisestä oikeus-käsittelyn vuoksi. Hanketasolla sitovista investoinneista säästyi 1,5 milj. euroa, joista suurin Sorsapuiston tekojää. Myös Ratinan peruskorjaukseen edellisvuodel-ta budjetoitu Palloliiton rahoitusosuus ja sitä vastaava meno 0,5 milj. euroa jäi toteutumatta. Hanketasolla sitovista in-vestoinneista Tesoman palloiluhallin en-sikertainen kalustaminen ja Koivistonky-län kirjaston ensikertainen kalustaminen ylittivät budjetin yhteensä 9 000 eurolla. Metson ja Linnainmaan kirjastojen en-sikertaisesta kalustamisesta säästyi yh-teensä 0,1 milj. euroa.



RAHOITUSLASKELMA

1.1. - 31.12.2016 1.1. - 31.12.2015 TP 2016Muutettu TA 2016

Ero Alkuper. TA

2016Toiminnan rahavirta

Liikeylijäämä (-alijäämä) 1 155 207,07 -1 586 993,94 1 155 300 855 300Poistot ja arvonalentumiset 2 311 282,24 6 048 110,46 2 311 2 721 -410 2 721Rahoitustuotot ja -kulut -341 629,23 -276 179,18 -342 -300 -42 -300Tulorahoituksen korjauserät 0,00 -19 705,35 0 0

3 124 860,08 4 165 231,99 3 125 2 721 404 2 721Investointien rahavirta

Investointimenot -6 452 953,03 -3 769 938,13 -6 453 -8 827 2 374 -6 635Rahoitusosuudet investointimenoihin 0,00 0,00 0 500 -500Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot

0,00 21 500,00 0 0

-6 452 953,03 -3 748 438,13 -6 453 -8 327 1 874 -6 635

Toiminnan ja investointien rahavirta -3 328 092,95 416 793,86 -3 328 -5 606 2 278 -3 914


Antolainasaamisten lisäykset muilta -42 330,00 0,00 -42 0 -42 0

-42 330,00 0,00 -42 0 -42 0

Lainakannan muutoksetPitkäaikaisten lainojen lisäys muilta 0,00 4 876,17 0 0 0 0

Lyhytaikaisten lainojen muutos kunnalta

3 777 177,63 -1 143 174,41 3 777 5 606 -1 829 3 914

3 777 177,63 -1 138 298,24 3 777 5 606 -1 829 3 914Muut maksuvalmiuden muutoksetSaamisten muutos kunnalta 7 822,65 -7 822,65 8 0 8 0Saamisten muutos muilta -570 268,57 189 361,72 -570 0 -570 0Korottomien velkojen muutos kunnalta 11 934,60 3 069,38 12 0 12 0Korottomien velkojen muutos muilta 141 528,33 543 961,48 142 0 142 0

-408 982,99 728 569,93 -409 0 -409 0

Rahoituksen rahavirta 3 325 864,64 -409 728,31 3 326 5 606 -2 280 3 914

Rahavarojen muutos -2 228,31 7 065,55 -2 0 -2 0

Rahavarojen muutos -2 228,31 7 065,55

Rahavarat 31.12. 32 654,34 34 882,65

Rahavarat 1.1. 34 882,65 27 817,10



139 095,84 3 467 188,79

Investointien tulorahoitus, % 48,4 111,0Lainanhoitokate - -Kassan riittävyys, pv 0 0Quick Ratio 0,1 0,1Current Ratio 0,1 0,1* Tunnusluku laskettu taseyksikön perustamisesta alkaen vuodesta 2012 -




TASE

31.12.2016 31.12.2015VASTAAVAA


Muut pitkävaikutteiset menot 44 200,92 77 534,2544 200,92 77 534,25

Aineelliset hyödykkeetMaa- ja vesialueet 61 200,00 61 200,00Rakennukset 52 988,57 60 380,54Kiinteät rakenteet ja laitteet 8 031 851,82 5 003 827,36Koneet ja kalusto 3 593 966,34 2 611 893,89Muut aineelliset hyödykkeet 3 840 932,38 3 668 633,20

15 580 939,11 11 405 934,99Sijoitukset

Muut saamiset 50 844,00 8 514,0050 844,00 8 514,00

TOIMEKSIANTOJEN VARATLahjoitusrahastojen varat 458 105,65 0,00

458 105,65 0,00VAIHTUVAT VASTAAVATSaamisetLyhytaikaiset saamiset

Myyntisaamiset 566 082,65 665 804,40Saamiset kunnalta 0,00 7 822,65Muut saamiset 1 107 823,73 473 325,71Siirtosaamiset 38 672,69 3 180,39



VASTATTAVAA

OMA PÄÄOMAEdellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) 3 364 719,53 5 227 892,65Tilikauden alijäämä (ylijäämä) 813 577,84 -1 863 173,12

4 178 297,37 3 364 719,53

TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMALahjoitusrahastojen pääomat 458 105,65 0,00

458 105,65 0,00

VIERAS PÄÄOMAPitkäaikainen

Muut velat 4 876,17 4 876,174 876,17 4 876,17

LyhytaikainenLainat kunnalta 3 740 455,79 -36 721,84Ostovelat 1 957 327,76 1 761 570,75Korottomat velat kunnalta 14 589,16 2 654,56Muut velat 931 527,81 628 770,20Siirtovelat 6 594 143,38 6 951 129,67

13 238 043,90 9 307 403,34



Omavaraisuusaste, % 23,4 26,5Suhteellinen velkaantuneisuus, % 15,8 11,4Kertynyt ylijäämä (alijäämä), 1 000 euroa 4 178 3 365Lainakanta, 1 000 euroa 3 740 -37Lainasaamiset, 1 000 euroa 0 0

Tase ja taseen analysointiTase kuvaa omaisuus- ja pääomaeriä tili-kauden päättyessä ryhmiteltynä luonteen-sa mukaisiin omaisuus- ja pääomaeriin. Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen taseen loppusumma vuoden 2016 lopussa oli 17,9 milj. euroa. Loppusumma oli 5,2 milj. euroa suurempi kuin edellisvuonna. Mer-kittävin muutos on tapahtunut kiinteissä rakenteissa ja laitteissa.

Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen oma-varaisuusaste on 23,3 prosenttia, johtuen taseeseen kertyneestä ylijäämästä. Suh-teellisen velkaantuneisuuden tunnusluku ilmaisee, että käyttötuloista tarvitaan 15,8 prosenttia koko vieraan pääoman takaisin maksamiseen, kun ennakkomaksut jäte-tään huomioimatta.

Arvostus- ja jaksotusperiaatteet sekä -menetelmätPysyvien vastaavien aineelliset ja aineet-tomat hyödykkeet on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitel-man mukaisilla poistoilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu kaupungin-hallituksen hyväksymän poistosuunnitel-man mukaisesti. Laskentaperusteet on esi-tetty tuloslaskelman liitetiedoissa.





1.1. - 31.12.2016 1.1. - 31.12.2015

Kirjastopalvelut 13 763 13 654

Museopalvelut 14 291 14 137

Sara Hildénin taidemuseo 1 812 1 751

Kulttuuripalvelut 7 199 7 126

Tampere Filharmonia 6 710 6 875

Liikuntapalvelut 25 448 24 988

Työväenopisto 3 517 3 551

Yhteensä 72 739 72 082


1.1. - 31.12.2016 1.1. - 31.12.2015

Maksutuotot 7 877 6 714

Muut tuet ja avustukset 1 015 955


Muut tuotot 911 1 034

Yhteensä 10 841 9 634

Palvelujen ostot (1 000 euroa)

1.1.-31.12.2016 1.1.-31.12.2015






Aineettomat oikeudet 3 - 5 vuotta Tasapoisto

Muut pitkävaikutteiset menot 3 - 10 vuotta Tasapoisto

Rakennukset 10 - 30 vuotta Tasapoisto

Kiinteät rakenteet ja laitteet 10 - 40 vuotta Tasapoisto


Soranottoalueet Käytön mukainen


Kaupungin poistosuunnitelma on kokonaisuudessaan esitetty kaupungin tilinpäätöksen liitetiedossa 11.







Maa- ja vesialueet

RakennuksetKiinteät

rakenteet ja laitteet

Koneet ja kalusto

Muut aineelliset

hyödykkeet

Enn.maksut ja keskeneräiset

hankinnatYhteensä

Poistamaton hankintameno 1.1. 61 60 5 004 2 612 3 669 0 11 406

Lisäykset tilikauden aikana 0 0 0 862 172 5 419 6 453

Siirrot erien välillä 0 0 3 667 1 752 0 -5 419 0

Tilikauden poisto 0 7 639 1 631 0 0 2 278

Poistamaton hankintameno 31.12. 61 53 8 032 3 594 3 841 0 15 581

Kirjanpitoarvo 31.12. 61 53 8 032 3 594 3 841 0 15 581


Muut pitkä- vaikutteiset menot

Yhteensä


Tilikauden poisto 33 33




31.12.2016 31.12.2015


Menoennakot 35 3

Tulojäämä 4 0

Yhteensä 39 3



31.12.2016 31.12.2015

Edellisten tilikausien ylijäämä 1.1. 5 228 2298

Siirto edelliseltä tilikaudelta -1 863 2 930


Tilikauden ylijäämä/alijäämä 814 -1 863


Pysyvien vastaavien sijoitukset (1 000 euroa)

Hankintameno 1.1.

Lisäykset Hankintameno 31.12.


Muut saamiset

Saamiset tytäryhteisöiltä 9 42 51 51


Sijoitukset yhteensä 9 42 51 51





31.12.2016 31.12.2015

Hallinto- ja tukipalvelut 3 3

Kirjastopalvelut 202 207

Museopalvelut 148 141

Sara Hildénin taidemuse 29 22

Kulttuuripalvelut 117 121

Tampere Filharmonia 108 114

Liikuntapalvelut 261 265

Työväenopisto 36 38

Yhteensä 904 911


31.12.2016 31.12.2015


Ostovelat 267 92

Muut velat 0 0

Siirtovelat 53 0

Yhteensä 320 92


Muut velat 2 2

Yhteensä 2 2



31.12.2016 31.12.2015

Muut velat 932 629

Yhteensä 932 629


31.12.2016 31.12.2015




Eläkevakuutusmaksuvelat 635 609

Muut menojäämät, lyhytaik. 41 50


Vuokravastuiden yhteismäärä (1 000 euroa)

31.12.2016 31.12.2015



Yhteensä 72 103




Pirkanmaan pelastuslaitos huolehtii Pir-kanmaan alueen 22 kunnan pelastustoi-mesta. Palvelutasopäätöksen mukaan pelastuslaitoksen keskeiset tehtävät ovat onnettomuuksien ennaltaehkäisy, ihmis-

ten ja omaisuuden pelastaminen, ympä-ristön suojaaminen sekä normaaliajan häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin va-rautuminen. Pelastuslaitos tuottaa myös

ensihoitopalveluita Tampereen, Pirkkalan, Nokian, Lempäälän ja Valkeakosken kunti-en alueella sekä vastaa osaltaan ensivaste-toiminnasta lähes koko Pirkanmaalla.

Toimintakertomus

Pelastusjohtajan katsaus - Olennaiset tapahtumat tilikaudelta Valtakunnallisesti sote- ja maakuntauu-distuksesta tehdyt maan hallituksen lin-jaukset muuttuivat merkittävästi vuoden kuluessa. Vielä keväällä 2016 linjattiin, että pelastustoimi ja ensihoito tullaan jär-jestämään viidellä yhteistoiminta-alueella, jotka rakentuvat 18 maakunnan pohjalle. Tässä muodossa asiaa koskeva lainsäädän-tö myös lähetettiin kesän jälkeen lausun-nolle. Lausuntokierroksen jälkeen maan hallitus teki 21.12.2016 uuden linjauksen, jonka mukaan sekä pelastustoimi että en-sihoito tullaan järjestämään kaikkien 18 maakunnan toimesta.

Niin ikään valtakunnallisena myös Pir-kanmaan pelastustointa koskevana asiana käynnistettiin sisäministeriön toimesta pelastustoimen kehittämishanke, jonka tarkoituksena on luoda uutta toimintata-paa pelastustoimen sisältöön ja vaikutta-vuuteen. Tämä hanke kestää vuoden 2018 loppuun.

Liittyen edellä mainittuihin asioihin, Pir-kanmaan pelastuslaitos teki toimintaansa koskevan nykytilakartoituksen osana pir-kanmaalaista valmistelutyötä ja samalla muutettiin valmisteluun tuolloin liittyvän henkilöstön työjärjestelyjä paremmin vas-taamaan valmistelutilannetta.

Pirkanmaan sairaanhoitopiiri valmisteli ja päätti uudesta ensihoidon palvelutaso-päätöksestä vuosille 2017 ja 2018. Osana Pirkanmaan pelastuslaitoksen ja Pirkan-maan sairaanhoitopiirin ensihoidon yh-teistoimintaa pelastuslaitoksen ensihoi-don toiminta-alue laajeni kattamaan myös Vesilahden kunnan ja Akaan ja Ylöjärven kaupunkien alueen. Tämä tarkoitti lisäystä ensihoitoyksiköissä ja niin muodoin myös henkilöstössä.

Vuoden 2016 aikana käynnistettiin suun-nitteluprosessit koskien Valkeakosken, Kangasalan ja Ikaalisten uusia paloasemia. Tampereen kaupunginhallitus päätti elo-kuussa osaltaan ko. hankkeista. Hankkeet toteutetaan Valkeakosken ja Ikaalisten kaupunkien ja Tampereen Palvelukiinteis-töt Oy:n toimesta.

Pirkanmaan pelastuslaitos on muka-na useissa valtakunnallisissa kehittä-mishankkeissa, joista mainittakoon hä-tä- ja viestikeskusympäristöön liittyvät tietojärjestelmähankkeet, em. pelastus-toimen kehittämishanke sekä kemikaa-lionnettomuuksien torjuntaan liittyvä CBRNE-hanke, joka on EU-hanke ja josta Pirkanmaan pelastuslaitoksella on veto-vastuu.

Arvio tulevasta kehityksestä Hallituksen linjaukset pelastustoimen jär-jestämisestä ja maakuntamuutoksesta tar-koittavat pelastuslaitoksen osalta tiivistä muutoksen valmistelutyötä vuosien 2017 ja 2018 aikana. Pelastuslaitos on vetovastuus-sa maakuntamuutoksen ”Pelastustoimi ja varautuminen -teemaryhmän” kehittämis-työstä.

Samoin on pelastuslaitos mukana lukui-sessa määrin muissa työryhmissä ja val-misteluelimissä. Tuleva pelastuslaitoksen hallinnollinen työympäristö hahmottuu pääosin vuoden 2017 aikana. Toiminta-alue laajenee Kuhmoisten kunnan osalta ja pe-lastuslaitoksen asema maakuntaorganisaa-tiossa tulee päätettäväksi keväällä 2018.

Tulevaan pelastuslaitoksen toimintaym-päristöön ja työtapaan liittyy asioita, jotka

koskevat henkilöstöä ja tässä keskeisesti sen siirtymistä uuden työnantajan palveluk-seen, yhteistyötä ensihoidon osalta tulevan maakunnan terveystoimen kanssa ja maa-kuntien yhteistoiminta-alueen toimintaa.

Pirkanmaan pelastuslaitoksen toiminta-vuosien 2017 ja 2018 toimintasuunnitelmia muokataan voimakkaasti siten, että työai-kaa ja keskittymismahdollisuutta sote- ja maakuntamuutokseen on riittävästi ja tä-mä tarkoittaa muun kehittämistyön siirtä-mistä tuonnemmaksi.

Henkilöstö Pelastuksen ja varautumisen alueella muutettiin 4 ylipalomiehen virkaa pa-loesimiehen viroiksi esimiestyön vahvis-tamiseksi ja lakkautettiin avoimeksi jäänyt ylipalomiehen virka. Perustettiin henkilös-tökoordinaattorin toimi komentotoimis-toon hoitamaan vuorotyötä tekevien työ-vuorosuunnittelua.

Pohjoisen pelastusalueen henkilöstö siir-tyi tekemään poikkeusluvan mukaista työai-kaa ja varallaolosta luovuttiin. Tämä aiheutti lisärekrytointien tarvetta. Vuonna 2016 haet-tiin jatkoa poikkeusluvan mukaiseen työai-kaan ja jatko myönnettiin kahdeksi vuodeksi (2017–2018).

Tekniset palvelut -yksikössä lakkautettiin yksi virka ja muutettiin kahden vakanssin nimikettä sekä perustettiin uusi logistiikka-työntekijän toimi ensisijaisesti pidentämään operatiivisen henkilöstön työuria työkyvyn heiketessä.

Ensihoidossa lakkautettiin kolme perusta-son ensihoitajan virkaa ja perustettiin 44 hoi-totason virkaa ja yksi lääkintämestarin toimi.





TULOSLASKELMA

1.1. - 31.12.2016 1.1. - 31.12.2015 TP 2016Muutettu TA 2016

EroAlkuper. TA 2016

Liikevaihto 44 395 549,61 43 839 066,40 44 396 45 821 -1 425 45 821

Liiketoiminnan muut tuotot 394 785,76 485 919,93 395 330 65 330


Aineet, tarvikkeet ja tavarat -2 796 844,41 -2 461 803,69 -2 797 -2 251 -546 -2 251

Palvelujen ostot -5 234 560,09 -5 161 717,41 -5 235 -5 096 -139 -5 096

Henkilöstökulut 0

Palkat ja palkkiot -25 111 985,88 -25 269 977,11 -25 112 -26 484 1 372 -26 484

Henkilösivukulut 0

Eläkekulut -4 525 933,02 -4 518 363,44 -4 526 -4 946 420 -4 946

Muut henkilösivukulut -1 801 752,93 -1 520 892,46 -1 802 -1 846 44 -1 846




Liikeylijäämä (-alijäämä) -1 367,59 -1 196,88 -1 -1 -0 -1


Muut rahoitustuotot 1 701,90 1 640,25 2 1 1 1

Muut rahoituskulut -206,39 -192,47 -0 0 -0 0

Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 127,92 250,90 0 0 0 0




Voitto, % 0,0 0,0


Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä Pirkanmaan pelastuslaitos on tehnyt it-searvioinnin sisäisen valvonnan osalta 16.1.2017.

Pirkanmaan pelastuslaitoksessa on käy-tössä pelastusjohtajan 30.4.2015 hyväksymä sisäisen valvonnan suunnitelma ja 23.3.2012 hyväksymä riskienhallintasuunnitelma.

Kokonaisarviona Pirkanmaan pelastus-laitoksen johto lausuu, että Pirkanmaan pelastuslaitoksen sisäinen valvonta on pääosin hyvällä tasolla. Merkittäviä sisäi-sen valvonnan puutteita ei ole todettu. Parantamista ja kehittämistä vaativat kes-keiset asiat ovat uhka- ja väkivaltatilanteet

ensihoito- ja pelastustehtävissä, pelastus-laitoksen toimintakyvyn häiriintyminen laajavaikutteisissa tilanteissa sekä toimin-taympäristömuutosten vaikutukset pelas-tuslaitoksen toimintakykyyn maakunta-muutos huomioon ottaen.

PIRKANMAAN PELASTUSLAITOKSEN TOIMINNAN TAVOITTEET


25 Palotarkastukset on suoritettu valvontasuunnitelman mukaisesti +

26Pelastuslaitoksen toimintavalmiusaikavaatimus on saavutettu palvelutaso-päätöksen mukaisesti

+

27 Työhyvinvointi on parantunut työyhteisötaitoja kehittämällä -

Toiminnan tavoitteiden toteutuminen Pelastuslaitoksen kolmesta toiminnan ta-voitteesta toteutui vuonna 2016 kaksi ja yksi tavoite jäi toteutumatta. Palotarkas-tukset suoritettiin valvontasuunnitelman mukaisesti ja toimintavalmiusaikavaati-mus saavutettiin kaikissa riskiluokissa. Työhyvinvointiin liittyvää tavoitetta ei saa-vutettu, vaan työhyvinvointimatriisin tulos laski johtuen erityisesti tapaturmatihey-den ja varhemaksujen kasvusta.



Pirkanmaan pelastuslaitoksen talous ja talousarvion toteutuminen

Tuloslaskelma ja tuloslaskelman analysointiPirkanmaan pelastuslaitoksen liikevaihto vuoden lopussa oli 44,4 milj. euroa. Liike-vaihtoon kirjataan pelastustoimen maksu-osuustuottojen ja ensihoidon tuottojen li-säksi myös ensivastetuotot, ERHE-maksut sekä palotarkastusmaksut. Sopimukseen perustuvia pelastustoimen maksuosuustuottoja kertyi 34,1 milj. eu-roa, muutos edelliseen tilinpäätökseen oli 6,2 prosenttia. Maksuosuustuottojen to-teuma talousarviosta oli 95,9 prosenttia. Maksuosuuksia kirjattiin palautettavaksi sopimuskunnille yhteensä 1,47 milj. euroa. Lopullinen maksuosuus, euroa/asukas, oli 67,8 euroa.

Ensihoitotuottoja kertyi yhteensä 9 milj. euroa, muutos edelliseen vuoteen oli 1,71 % ja toteuma talousarviosta oli 95,7 prosenttia. Tuotoista 6 milj. euroa kertyi sopimuslaskutuksesta ja sopimuslasku-tustuottojen toteutuma talousarviosta oli 90 prosenttia, sopimuslaskutustuottoja kirjattiin palautettavaksi Pirkanmaan sai-raanhoitopiirille yhteensä 0,6 milj. euroa. Muut liikevaihtoon kirjattavat ensihoito-tuotot olivat 3 milj. euroa, muutos edelli-seen vuoteen 6,5 prosenttia.

Pelastuslain mahdollistamia palotarkas-tuksista ja muista valvontatoimenpiteis-tä perittäviä maksuja kertyi talousarvion mukaisesti 0,3 milj. euroa. ERHE-maksujen toteuma oli vuoden lopussa 0,6 milj. euroa ja ensivastetuottojen toteuma on 0,4 milj. euroa. Tulot toteutuivat hieman talousar-viota parempina.

Liiketoiminnan muut tuotot toteutuivat 0,1 milj. euroa talousarviota parempina. Ylitys johtui pääasiassa palosuojelurahas-ton myöntämistä avustuksista. Liiketoi-minnan muiden tulojen toteuma oli 119 prosenttia talousarviosta. Kokonaisuudes-saan toimintatuotot olivat tilinpäätöskau-den lopussa 44,8 milj. euroa, tuloarvio to-teutui 97 prosenttisesti.

Pirkanmaan pelastuslaitoksen toiminta-kulut olivat tilinpäätöksessä 43 milj. euroa, toimintakulujen toteuma talousarviosta oli 97 prosenttia. Merkittävää muutosta edel-liseen tilikauteen ei ollut. Toimintakuluista 74,6 prosenttia oli pelastustoiminnan kulu-ja, loput ensihoidon kuluja.

Henkilöstökuluja kertyi yhteensä 31,4 milj. euroa, pysyen samalla tasolla kuin

edellisessä tilinpäätöksessä ja henkilös-tökulujen toteuma talousarviosta oli 94,5 prosenttia. Maltillista kulukertymää se-littävät kuitenkin seuraavat tekijät. Osa vakansseista oli täyttämättä osan vuotta, täyttämättömistä sijaisuuksista johtu-en. Säästölomakertymä väheni edelleen edellisestä tilinpäätöksestä. Myös muut palkkajaksotukset toteutuivat arvioituna pienempinä, suurin vaikutus oli kilpailu-kykysopimuksen mukainen lomarahojen jaksotuksen leikkaus tilinpäätöksessä. Työ-hyvinvoinnin edistämiseen ja työsuojelun prosessien tehostamiseen liittyvä työ jat-kui ja sekä lopulliset varhaiseläkemaksut että työtapaturmavakuutusmaksut toteu-tuivat arvioitua merkittävästi pienempinä.

Muiden toimintakulujen kuin henki-löstökulujen toteuma talousarviosta oli 104,3 prosenttia, yhteensä 11,5 milj. euroa ja muutos vuoden 2015 tilinpäätökseen oli 3,4 prosenttia. Suunnitelman mukaisten poistojen, 1,8 milj. euroa toteuma oli ta-lousarvion mukainen. Pirkanmaan pelas-tuslaitoksen tilikauden tulos on talousarvi-on mukainen nollatulos.



RAHOITUSLASKELMA

1.1. - 31.12.2016 1.1. - 31.12.2015 TP 2016Muutettu TA 2016

EroAlkuper. TA 2016

Toiminnan rahavirta

Liikeylijäämä (-alijäämä) -1 367,59 -1 196,88 -1 -1


Rahoitustuotot ja -kulut 1 495,51 1 447,78 1 1 0 1

Tulorahoituksen korjauserät -83 733,99 -137 024,75 -84 -50 -34 -50

1 723 911,24 1 715 222,66 1 724 1 761 -37 1 761


Investointimenot -2 467 711,66 -1 755 671,35 -2 468 -2 589 -668 -1 800

Rahoitusosuudet investointimenoihin 144 000,00 74 200,00 144 64 80


97 400,00 217 450,00 97 175 -78 150

-2 226 311,66 -1 464 021,35 -2 226 -2 350 124 -1 650

Toiminnan ja investointien rahavirta -502 400,42 251 201,31 -502 -589 87 111


Saamisten muutos kunnalta -590 801,10 263 753,39 -591 - - -

Saamisten muutos muilta -316 489,00 60 780,45 -316 - - -

Korottomien velkojen muutos kunnalta 2 886,80 -1 897,05 3 - - -

Korottomien velkojen muutos muilta 1 406 803,72 -573 838,10 1 407 - - -

502 400,42 -251 201,31 502 589 -87 -111

Rahoituksen rahavirta 502 400,42 -251 201,31 502 589 -87 -111

Rahavarojen muutos 0,00 0,00 0 0 0 0


Toiminnan ja investointien rahavirran kerty-mä 5 vuodelta, €

-682 402,29 -202 902,91


Lainanhoitokate - -


Quick Ratio 1,1 1,1


Rahoituslaskelma ja rahoituslaskelman analysointi Vuoden 2016 toiminnan ja investointien rahavirta muodostui negatiiviseksi johtuen investointien talousarviomuutoksesta, joka koski neljän uuden ambulanssin hankintaa.


Toiminnan ja investointien rahavirran kertymän tunnusluku on negatiivinen joh-tuen vuonna 2012 tehdystä lomapalkkave-lan laskentatavan muutoksesta, joka aihe-utti 1,2 milj. euroa alijäämäisen tuloksen.



TASE

31.12.2016 31.12.2015VASTAAVAA


Rakennukset 130 210,92 0,00

Kiinteät rakenteet ja laitteet 68 194,80 104 664,00


Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 0,00 117 173,997 344 832,59 6 842 304,25

SijoituksetMuut saamiset 3 671,00 3 671,00

VAIHTUVAT VASTAAVATSaamisetLyhytaikaiset saamiset

Myyntisaamiset 1 110 534,71 1 192 452,77


Muut saamiset 506 137,97 221 933,66

Siirtosaamiset 257 202,75 143 000,00

10 302 355,12 9 397 951,82


VASTATTAVAA

OMA PÄÄOMAEdellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) 7 794 093,15 7 793 842,25Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 127,92 250,90

7 794 221,07 7 794 093,15

Lyhytaikainen

Ostovelat 2 128 552,25 581 154,57

Muut velat 576 687,02 574 285,18

Siirtovelat 7 151 398,37 7 294 394,17

9 856 637,64 8 449 833,92




Investoinnit ja niiden analysointi Pirkanmaan pelastuslaitoksen vuoden 2016 investoinnit koostuivat pääosin ras-kaiden ajoneuvojen, sairaankuljetusajo-neuvojen, henkilöpaloautojen sekä auto-katosten hankinnoista.

Investointien osalta Pirkanmaan pe-lastuslaitokselle on sitovaa investointien bruttomenot vähennettynä rahoitusosuuk-silla ja pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustuloilla (=investointien rahavirta). Pelastuslaitoksen bruttoinvestoinnit olivat 2,5 milj. euroa ja rahoitusosuuksia saatiin 0,1 milj. euroa. Pysyvien vastaavien luovu-tustuloja saatiin 0,1 milj. euroa. Vuosisuun-nitelmassa investointeihin varauduttiin 2,6 milj. eurolla ja luovutustuloihin 0,2 milj. eurolla. Sitovuustason mukainen vuosi-suunnitelman investointien rahavirta alit-tui 0,1 milj. eurolla johtuen varavoimajär-jestelmän viivästyneestä kilpailutuksesta.

Tase ja taseen analysointiVuoden 2016 tilinpäätöksessä taseen oma-varaisuusaste oli 44,2 prosenttia, 3,8 pro-senttiyksikköä vuoden 2015 tunnuslukua heikompi. Suhteellinen velkaantuneisuus kasvoi edellisestä tilinpäätöksestä 2,9 pro-senttiyksikköä.

Taseen loppusumma oli 11,6 milj. euroa, mikä on 1,4 milj. euroa edellistä tilinpää-töstä enemmän. Pysyvien vastaavien ja ostovelkojen määrät nousivat edellisestä tilinpäätöksestä.


EroAlkuper. TA 2016

Muutok-set

AINEELLISET HYÖDYKKEET -2 468 -2 589 121 -1 800 -789Rakennukset ja rakennelmat -131 -120 -11 0 -120Kiinteät rakenteet ja laitteet -16 -220 204 0 -220Koneet ja kalusto -2 320 -2 249 -71 -1 800 -449

INVESTOINNIT YHTEENSÄ -2 468 -2 589 121 -1 800 -789


NETTOINVESTOINNIT YHTEENSÄ -2 324 -2 525 201 -1 800 -725


97 175 -78 150 25

INVESTOINNIT



Arvostus- ja jaksotusperiaatteet sekä -menetelmätPysyvien vastaavien aineelliset ja aineet-tomat hyödykkeet on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitel-



1.1. - 31.12.2016 1.1. - 31.12.2015

Kuntien maksuosuustuotot 34 114 33 901

PSHP:n valmiuskorvaus ensihoidosta 5 970 6 015

Muut liikevaihtoon kirjattavat ensihoito-tuotot

3 019 2 823

Ensivastetoiminnan tuotot 431 397

ERHE-maksut 587 436

Palotarkastusmaksut 274 266

Muut liikevaihtoon kirjattavat erät 0 0

Yhteensä 44 396 43 839


1.1. - 31.12.2016 1.1. - 31.12.2015

Pysyvien vastaavien myyntivoitot 84 137


Sopimuspalokunnilta laskutetut ylimääräi-set suoritukset

0 80

Sosiaalitoimen avustehtävät, määräaikai-nen sopimus

0 22

Muut tuet ja avustukset (Öljynsuojelura-hasto, TVR koulutuskorvaus)

69 23

Koulutus 53 23


Oppilaitosharjoittelu 11 10

Paineilmalaitehuolto 7 4

Muut liiketoiminnan muut tuotot 36 76

Yhteensä 395 486



man mukaisilla poistoilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu kaupungin-hallituksen hyväksymän poistosuunnitel-man mukaisesti. Laskentaperusteet on esi-tetty tuloslaskelman liitetiedoissa.

Edellisen tilikauden tietojen vertailukelpoisuusLomapalkkavelan laskennassa on huomi-oitu kilpailukykysopimuksen mukainen lomarahan leikkaus, joka vaikutti loma-rahavelkaa vähentävästi.







Koneet ja kalusto


hankinnatYhteensä

Poistamaton hankintameno 1.1. 0 105 6 620 117 6 842

Lisäykset tilikauden aikana 131 16 2 320 0 2 468

Rahoitusosuudet tilikaudella 0 0 144 0 144

Vähennykset tilikaudella 0 0 14 0 14

Siirrot erien välillä 0 0 117 -117 0

Tilikauden poisto 1 53 1 754 0 1 808

Poistamaton hankintameno 31.12. 130 68 7 146 0 7 345

Kirjanpitoarvo 31.12. 130 68 7 146 0 7 345


Hankintameno 1.1.

Hankintameno 31.12.


Muut saamiset

Saamiset muilta 4 4 4


31.12.2016 31.12.2015


Tulojäämät, lyhytaikaiset

Tapaturmavakuutusmaksusaamiset 0 79

Menoennakko, optirent-vuokra 60 0

Tulojäämä, palosuojelurahaston avustukset 182 64

Muut siirtosaamiset 15 0

Yhteensä 257 143

Palvelujen ostot (1000 euroa)

1.1. - 31.12.2016 1.1. - 31.12.2015

Asiakaspalvelujen ostot 2 581 2 606




Arvioidut poistoajat sekä poistomenetelmät ovat:

Rakennukset tasapoisto 10 vuotta

Kiinteät rakenteet ja laitteet tasapoisto 10 vuotta

Koneet ja kalusto tasapoisto 3 - 10 vuotta

Hyödykkeet, joiden hyödykekohtainen hankintameno on alle 10 000 euroa, on kirjattu pääsääntöisesti vuosikuluksi.


Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutusvoitot ja -tappiot (1 000 euroa)

1.1. - 31.12.2016 1.1. - 31.12.2015

Muut toimintatuotot

Koneiden ja kaluston luovutusvoitot 84 137




Oma pääoma (1 000 euroa)31.12.2016 31.12.2015

Edellisten tilikausien ylijäämä 1.1. 7 794 7 794Siirto edelliseltä tilikaudelta 0 0


Tilikauden ylijäämä/alijäämä 0 0


Muut velat (1000 euroa)31.12.2016 31.12.2015

Ennakonpidätysvelka 511 511Sosiaaliturvamaksuvelka 43 41Ay-jäsenmaksuvelka 23 22Yhteensä 577 574

Lyhytaikainen vieras pääoma (1 000 euroa)31.12.2016 31.12.2015

Siirtovelkojen olennaiset erät Lyhytaikaiset

Tuloennakot, lyhytaik.Pelastustoimen maksuosuuden palautukset (ei Tre) 819 703Ensihoidon valmiuskorvauksen palautus (PSHP) 596 551

Menojäämät Palkkajaksotukset 724 674 Lomapalkkajaksotukset 4 523 4 900 El.vak. maksuvelka (työnantaja) 349 344 El.vak. maksuvelka (työntekijä) 125 122 Tapaturmavakuutusmaksuvelka 15 0Yhteensä 7 151 7 294



31.12.2016 31.12.2015

Hallintopalvelut 25 21

Onnettomuuksien ennaltaehkäisy ja kehittäminen 44 48

Pelastustoiminta ja valmiussuunnittelu 381 376

Ensihoitopalvelut 156 157

Yhteensä 606 602

Vuokravastuiden yhteismäärä (1 000 euroa)31.12.2016 31.12.2015

VuokravastuutVuokravastuut yhteensä, voimassa 31.12.2017 asti 3 500 3 400

Seuraavalla tilikaudella maksettavat kiinteistöjen vuokrat 3 500 3 400LeasingvastuutLeasingvastuut yhteensä, voimassa 31.12.2021 asti 130 167

Seuraavalla tilikaudella maksettavat leasingvastuut 68 77Myöhemmin maksettavat leasingvastuut 62 90


Muut taseen ulkopuoliset järjestelyt (1 000 euroa)31.12.2016 31.12.2015

Sopimusvastuut Sopimuspalokuntakorvaukset 2 600 2 600


Korkein oikeus on antanut ennakkopää-töksen 2015:48 Turussa, jossa käsitellään palomiehen varallaolon rinnastamista työaikaan. Päätöksen johdosta ovat am-mattiyhdistykset esittäneet pelastus-laitoksille korvausvaateita koskien va-rallaolon palkkaa. Tästä saattaa koitua korvausvastuita myös Pirkanmaan pe-lastuslaitokselle. Asian käsittely on vielä kesken, eikä mahdollista korvaussummaa voida vielä tarkentaa.

Liikelaitokset - Tampereen Vesi


Tampereen Vesi Liikelaitos

Tampereen Vesi tuottaa toiminta-alueensa vesihuoltopalvelut liiketaloudellisin peri-aattein johtokunnan vuosille 2015 - 2025

hyväksymän strategian mukaisesti. Vesi-huoltoyhteistyötä edistetään laadittavien

seudullisten yhteistyöselvitysten ja vireillä olevien strategisten hankkeiden kautta.

Toimintakertomus

Toimitusjohtajan katsaus - Olennaiset tapahtumat tilikaudelta Tampereen Vesi osallistui edelleen aktiivi-sesti vesihuollon seudullisten hankkeiden, erityisesti Pirkanmaan keskusjäteveden-puhdistamon, valmisteluun. Keskuspuh-distamohankkeessa ovat mukana Kangasa-la, Lempäälä, Pirkkala, Tampere, Vesilahti ja Ylöjärvi, joiden jätevesistä 96 % puhdis-tetaan jo nykyisin Tampereella. Uusi yh-teinen keskusjätevedenpuhdistamo Tam-pereen Sulkavuoressa on tarkoitus saada käyttöön vuoteen 2024 mennessä. Siihen saakka jätevedet käsitellään nykyisillä Vii-nikanlahden ja Raholan puhdistamoilla.

Yhteistyö Keskuspuhdistamo Oy:n kans-sa on ollut tiivistä meneillään olevassa ja vuoden 2017 maaliskuuhun kestävässä puhdistamon ja siirtolinjojen toteutus-suunnittelussa. Tampereen Veden jo en-nen yhtiön perustamista tilaama keskus-puhdistamon yleissuunnitelma valmistui syyskuussa 2015. Välittömästi sen jälkeen aloitettiin suunnittelusopimukseen sisäl-tynyt toteutussuunnittelu, joka valmis-tuu v. 2017 alkukuukausina. Tampereen Vesi vastasi suunnittelun kustannuksista 1.4.2016 saakka, minkä jälkeen hankkeen rahoitusvastuu siirtyi puhdistamoyhtiölle, joka oli toteuttanut siihen mennessä kuu-delle hankkeessa mukana olevalle kunnal-le osoittamansa osakeannin. Tampereen Veden avainhenkilöt ovat mukana oman erikoisalansa suunnittelukokouksissa ja suunnitelmien kommentoinnissa.

Verkostojen uudisrakentaminen ja sa-neeraus sekä uusien runkoyhteyksien rakentaminen vesihuoltoverkostojen ke-hittämisohjelman mukaisesti jatkuivat vilkkaina eri puolilla kaupunkia.

Viimeinen uusien runkoyhteyksien to-teuttamista jarruttanut valitus vesistön-alituksista hylättiin KHO:ssa 7.9.2016 ja Koillis-Tampereen ja Tarastenjärven alu-

een vesihuollon turvaavien ratkaisujen toteuttamista päästiin jatkamaan. Parhail-laan rakennetaan Nurmi-Nikinväylä -vesi-huoltoyhteyteen liittyvää vesistönalitusta Näsijärven Olkahistenlahden ja Katiska-lahden alitse. Tampereen Vesi käynnisti runkovesijohdon ja -viemärin rakentami-sen Hirviniemen alueelle kesäkuussa 2016 Tampereen kaupungin, Pirkanmaan ELY-keskuksen ja Nurmin Vesihuolto-osuus-kunnan rahoittamana hankkeena.

Kaupinojan vedenpuhdistuslaitoksen saneeraus eteni vesiprosessin käyttöön-ottovaiheeseen. Siihen liittyviä prosessin muutos- ja säätötoimenpiteitä tehdään vielä ennen keväällä 2017 aloitettavaa ve-dentuotantoa, jotta asetetut laadulliset ja määrälliset tavoitteet saavutetaan. Toimi-tukseen sisältyvä henkilökunnan käyttö-koulutus on käynnissä.

Messukylän pohjavedenottamon siir-rettävä varavoimakone saatiin käyttöval-miiksi. Raholan jätevedenpuhdistamon jälkikäsittelyn toteutusurakka käynnistyi vuoden lopulla ja uusi suodatinlaitteisto saadaan käyttöön vuoden 2017 alkupuolel-la. Laitteistolla varmistetaan lupaehtojen mukaisen puhdistustuloksen saavuttami-nen erityisesti kylmänä vuodenaikana, kun kiintoaineen karkaaminen nitrifikaatiopro-sessista saadaan estettyä.

Toiminnan tavoitteet saavutettiin pää-osin. Vesijohtoveden laatu säilyi hyvä-nä. Putkirikkojen määrä runkojohdoissa kasvoi selvästi – niitä sattui 47 kpl eli 21 edellisvuoden ennätyspientä määrää enemmän. Laskuttamaton vedenkulutus sekin kasvoi ollen 17,3 % edellisvuoden 15,5 % sijasta. Jätevedenpuhdistamoiden lupaehdot saavutettiin lukuun ottamatta Raholan puhdistamolla kylmänä vuoden-aikana sattuneita neljännesvuosiylityksiä. Liikevaihto kasvoi henkilötyövuotta kohti ja työhyvinvointi parani. Vesi- ja jätevesi-

maksujen vertailuhinta oli neljänneksi hal-vin ja selvästi alle viidentoista suurimman laitoksen keskihinnan. Asiakastyytyväisyys parani Taloustutkimuksen WACSI-kyselys-sä. Verkostojen saneeraukseen käytettiin tavanomainen rahamäärä, mutta tavoite uusia vähintään 1 % verkostopituudesta ei toteutunut, kun uusiminen kohdistui tavanomaista suurempiin ja kalliimpiin putkiosuuksiin. Seudullisten vesihuoltorat-kaisujen selvittelyä tehtiin liikelaitoksessa tavoitteen edellyttämällä tavalla, mutta konsernitasolla asian käsittely päätettiin siirtää tulevaisuuteen.

Taloudellinen tulos oli selvästi tavoitetta parempi. Liikevaihto toteutui 0,5 milj. eu-roa muutettua talousarviota parempana. Käyttömenoissa säästettiin 1,8 milj. euroa ja poistojen määrä alittui 0,8 milj. eurol-la. Liikeylijäämää oli 24,1 milj. euroa eli 3,1 milj. euroa muutettua talousarviota ja 1,3 milj. euroa korotettuakin tavoitetta enem-män. Nettoinvestointeja tehtiin 21,3 milj. euroa eli 0,1 milj. euroa muutettua talous-arviota vähemmän.

Arvio tulevasta kehityksestä Vesihuollon toimintavarmuutta ja veden laatua parannetaan saneeraamalla vesi-huoltoverkostoja järjestelmällisesti, tehos-tamalla vedenkäsittelylaitosten puhdis-tusprosesseja, lisäämällä automaatiota ja turvaamalla varavoiman saanti toiminnan kannalta tärkeimmissä kohteissa. Yhteis-työtä naapurikuntien vesihuoltolaitosten kanssa jatketaan. Yhteistyötä koskevat so-pimukset päivitetään mm. jäteveden kes-kuspuhdistamo huomioon ottaen.

Vesihuoltoverkostojen rakentamisessa kehitetään rakennuttamis- ja urakointi-menettelyjä sekä rakentamiskustannus-ten seurantaa niin, että kaupungin kasvun edellyttämä verkostojen uudisrakentami-nen, uusien runkojohtoyhteyksien mittava



Toiminnan tavoitteiden toteutuminenTampereen Vesi Liikelaitoksen kuudesta toiminnan tavoitteesta toteutui viisi. Liike-vaihto kasvoi henkilötyövuotta kohden 2,2 % edelliseen vuoteen verrattuna. Työhy-vinvointi parantui edelliseen vuoteen ver-rattuna työhyvinvointimatriisin tulosten perusteella. Hinnat ovat suurten kaupun-kien keskitason alapuolella kerrostalojen

rakentaminen kantakaupungin verkoston sisällä ja nykyisten verkostojen riittävä saneeraus kyetään myös tulevaisuudessa toteuttamaan kohtuullisin kustannuksin.

Tampereen Vesi on mukana työryhmäs-sä, joka on valmistellut esityksen huleve-sien hallinnan järjestelyistä Tampereella 1.1.2018 alkaen.

Henkilöstön ammattitaitoa ja työkykyä pidetään yllä täydennyskoulutuksella, ak-

TAMPEREEN VESI LIIKELAITOKSEN TOIMINNAN TAVOITTEET

tiivisella tyky-toiminnalla ja tarjoamalla mahdollisuuksia tehtäväkiertoon. Tiedon-kulku säilytetään avoimena ja yhteistyö-hakuisena.

Tampereen Veden suurimpia haasteita ovat kasvavien investointitarpeiden rahoi-tus, jätevedenpuhdistuksen tiukentunei-den lupaehtojen saavuttaminen nykyisillä laitoksilla ilman merkittäviä laajennuksia keskuspuhdistamon käyttöönottoon saak-

ka ja meneillään olevien seudullisten yh-teishankkeiden toteuttaminen.

Kasvavat investointitarpeet ja samanai-kainen käyttökustannusten nousu sekä va-rautuminen suurhankkeiden toteutukseen aiheuttavat vedenmyynnin ennakoidusta kasvusta huolimatta taksankorotuspainet-ta, jota vähennetään omaa toimintaa jat-kuvasti tehostamalla.



Henkilöstö Tampereen Veden vakinaisen henkilökun-nan määrä pysyi samana, ollen toimin-tavuoden lopussa 130. Myös palkallisten henkilötyövuosien määrä pysyi samana. Eläkkeelle jäi toimintavuoden aikana 2 henkilöä. Yhteensä 6 vakituisen tehtävän hoitajaa vaihtui vuoden aikana. Näistä

kaksi täytettiin vakinaistamalla määräai-kainen työntekijä ja neljä ulkoisella haulla.

Henkilökunnan määrä on viime vuosina alentunut selvästi, muun muassa automa-tisoinnin, vuorotyöjärjestelyjen muutos-ten ja eläkkeelle jäämisiä hyödyntäneiden

toiminnallisten muutosten avulla. Organi-saation toimintavolyymi kasvaa jatkuvasti muun muassa verkostojen laajentuessa ja liittyjämäärän kasvaessa, mikä edellyttää toimintojen jatkuvaa tehostamista nykyi-selläkin henkilöstön määrällä.

Kortti Toiminnan tavoite Toteuma



30 Hinnat ovat suurten kaupunkien keskitason alapuolella +

31 Vesijohtoveden laatu ja toimitusvarmuus säilyvät korkealla tasolla +

32 Vesijohtoverkoston toimitusvarmuudesta huolehditaan -

33Liikelaitos on edesauttanut päätöksentekoa liittyen seudullisen vesihuollon tulevaisuuden ratkaisuihin yhdessä omistajaohjauksen kanssa

+

Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä Tampereen Vesi on tehnyt itsearvioinnin sisäisen valvonnan osalta ja johtokunta on käsitellyt arvioinnin 16.2.2017.

Tampereen Vesi Liikelaitoksessa on käytössä johtokunnan 13.6.2006 hyväk-symä sisäisen valvonnan suunnitelma ja 18.12.2014 hyväksymä riskienhallintasuun-nitelma. Kokonaisarviona Tampereen Ve-

den johto lausuu, että yksikön sisäinen valvonta on pääosin hyvällä tasolla. Mer-kittäviä sisäisen valvonnan puutteita ei ole todettu. Parantamista ja kehittämistä vaativat keskeiset asiat ovat Tampereen kaupungin hulevesien hallinnan järjes-tämistä koskevien päätösten tekeminen

ja voimaan saattaminen 1.1.2018 alkaen, vesihuollon toimintamuotoa koskevien ratkaisujen tekemisen viivästyminen kau-punkitasolla sekä se, että johtokunnan päätöksenteossa on ilmennyt jonkin ver-ran johdon suunnitelmallisen toiminnan kannalta haasteellista arvaamattomuutta.

vertailuhinnan osalta, vaikka ero keskihin-taan onkin pienentynyt. Vesijohtoveden laatu ja toimitusvarmuus säilyivät korke-alla tasolla ja asiakastyytyväisyys parani. Verkostojen keskimääräinen uusiutumis-aika jäi tavoitetta suuremmaksi koska sa-neeraus kohdistui suuriin putkiosuuksiin, jolloin juoksumetrien mukaan laskettava

uusiutumisaika jäi oleellisesti (307 vuotta) tavoitetta (alle 100 vuotta) suuremmaksi. Tavoite seudullisen vesihuollon tulevai-suuden ratkaisuihin liittyvän päätöksen-teon edesauttamisesta toteutui liikelaitok-sen toimenpiteiden osalta, vaikka asiaan liittyvää päätöksentekoa lykättiin muutoin liiketoimintajaoston toimesta.



TULOSLASKELMA

1.1. - 31.12.2016 1.1. - 31.12.2015 TP 2016Muutettu TA 2016

Ero Alkuper. TA

2016

Liikevaihto 57 183 037,03 55 982 913,10 57 183 56 700 483 56 700

Valmistus omaan käyttöön 10 898 528,50 8 332 596,84 10 899 740 10 159 740



Aineet, tarvikkeet ja tavarat -8 261 013,22 -7 766 496,55 -8 261 -6 150 -2 111 -6 150

Palvelujen ostot -15 939 814,88 -15 629 635,73 -15 940 -9 330 -6 610 -9 330

Henkilöstökulut


Henkilösivukulut

Eläkekulut -1 513 586,77 -1 600 935,48 -1 514 -1 790 276 -1 790

Muut henkilösivukulut -369 297,29 -310 385,69 -369 -370 1 -370


Suunnitelman mukaiset poistot -10 697 316,95 -10108132,14 -10 697 -11500 803 -11500


Liikeylijäämä (-alijäämä) 24 052 701,60 21 861 565,98 24 053 21 000 3 053 21 000



Korvaus peruspääomasta -10 500 000,00 -10 500 000,00 -10 500 -10 500 0 -10 500


Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia 13 562 719,05 11 375 460,32 13 563 10 500 3 063 10 500

Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) 143 516,79 143 516,79 144 0 144 0

Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 13 706 235,84 11 518 977,11 13 706 10 500 3 206 10 500


Sijoitetun pääoman tuotto, % 16,6 16,5Kunnan sijoittaman pääoman tuotto, % 16,6 16,5Voitto, % 23,7 20,3



EroAlkuper TA 2016

Muutok-set

AINEELLISET HYÖDYKKEET -21 267 -21 427 160 -24 300 2 873Rakennukset ja rakennelmat -1 000 1 000 0 -1 000Kiinteät rakenteet ja laitteet -4 634 -20 327 15 693 -24 200 3 873Koneet ja kalusto -8 -100 92 -100 0Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat

-16 625 0 -16 625 0 0

INVESTOINNIT YHTEENSÄ -21 267 -21 427 160 -24 300 2 873


NETTOINVESTOINNIT YHTEENSÄ -21 115 -21 427 312 -24 300 2 873

INVESTOINNIT

Liikelaitoksen talous ja talousarvion toteutuminen

Tuloslaskelma ja tuloslaskelman analysointiVuoden 2016 liikevaihto oli 57,2 milj. euroa eli 0,5 milj. euroa muutettua talousarviota ja 2,1 % edellisvuotta suurempi. Liikevaih-toa kasvatti edellisvuoden toteutuneeseen myyntiin nähden vuoden alussa tehty vesi- ja jätevesimaksujen korotus. Vettä myytiin 15,3 milj. m3 ja jätevettä laskutettiin 20,5 milj. m3. Myyty vesimäärä kasvoi 0,3 % ja laskutettu jätevesimäärä väheni 0,6 % edellisvuoteen verrattuna.

Liikeylijäämä oli 24,1 milj. euroa ja se ylitti edellisen vuoden tason 2,2 milj. eurol-la. Muutettuun talousarvioon nähden lii-keylijäämä toteutui 3,1 milj. euroa parem-pana. Tilikauden ylijäämä ennen varauksia oli 13,6 milj. euroa, kun se vuonna 2015 oli 11,4 milj. euroa. Menot alittuivat muutet-tuun talousarvioon nähden 2,6 milj. euroa. Käyttömenojen osuus alituksesta oli 1,8 milj. euroa poistojen alittaessa suunnitel-

lun 0,8 milj. eurolla. Kunnossapidossa oli ennakoitua helpompi kunnossapitovuosi ja menot alittuivat tämän vuoksi merkit-tävästi. Henkilöstökulut alittuivat osin kilpailukykysopimuksen mukaisen loma-rahaleikkauksen vaikutuksesta ja etenkin

varhaiseläkemaksujen ja eläkemenoperus-teisten maksujen toteuma oli merkittävästi ennakoitua pienempi. Poistot toteutuivat suunniteltua pienempinä johtuen pääasi-assa Kaupinojan vedenpuhdistuslaitoksen valmistumisen siirtymisestä.



RAHOITUSLASKELMA

1.1. - 31.12.2016 1.1. - 31.12.2015 TP 2016Muutettu TA 2016

Ero 2016Alkuper. TA 2016

Toiminnan rahavirta

Liikeylijäämä (-alijäämä) 24 052 701,60 21 861 565,98 24 053 21 000 3 053 21 000


Rahoitustuotot ja -kulut -10 489 982,55 -10 486 105,66 -10 490 -10 500 10 -10 500

Tulorahoituksen korjauserät -28 100,00 1 605 700,00 -28 0 -28 0

24 231 936,00 23 089 292,46 24 232 22 000 2 232 22 000


Investointimenot -21 267 114,64 -26 799 122,96 -21 267 -21 427 160 -24 300

Rahoitusosuudet investointimenoihin 152 028,60 443 958,00 152 0 152 0

-21 115 086,04 -26 355 164,96 -21 115 -21 427 312 -24 300

Toiminnan ja investointien rahavirta 3 116 849,96 -3 265 872,50 3 117 573 2 544 -2 300



Antolainasaamisten lisäykset kunnalle -61 131,00 -5 809,00 -61 - - -


Vaihto-omaisuuden muutos -80 594,98 40 618,80 -81 - - -

Saamisten muutos kunnalta -4 930 640,53 655 991,66 -4 931 - - -

Saamisten muutos muilta -1 249 382,89 1 826 629,37 -1 249 - - -

Korottomien velkojen muutos kunnalta 134 374,59 111 068,88 134 - - -

Korottomien velkojen muutos muilta 3 070 524,85 637 372,79 3 071 - - -

-3 055 718,96 3 271 681,50 -3 056 -573 -2 483 2 300

Rahoituksen rahavirta -3 116 849,96 3 265 872,50 -3 117 -573 -2 544 2 300



Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta, €

-16 854 098,75 -20 896 362,16


Lainanhoitokate - -


Quick Ratio 1,9 1,0



Rahoituslaskelma ja rahoituslaskelman analysointi Rahoituslaskelma kuvaa tulorahoituksen riittävyyttä toiminnan ja investointien kat-tamiseen. Toiminnan rahavirta kertoo siitä, kuinka paljon varsinainen toiminta on tuot-tanut rahavaroja käytettäväksi investoin-teihin ja rahoituksen aseman muuttami-seen. Tilikauden 2016 toiminnan rahavirta oli 24,2 milj. euroa ja se kasvoi edelliseen tilikauteen verrattuna 1,1 milj. euroa.

Investointien rahavirta kuvaa pysyvien vastaavien hyödykkeiden investointeihin käytetyn rahan vaikutusta rahavaroihin. Vuoden 2016 investointimenot toteutuivat 21,3 milj. euron suuruisina ja pienenivät edelliseen vuoteen verrattuna 5,2 milj. euroa. Investointimenot toteutuivat 0,2 milj. euroa muutettua talousarviota pienempinä.

Viiden vuoden toiminnan ja investointien rahavirta vuonna 2016 on -14 752 380,87 euroa.

Kumulatiiviseen rahavirtaan vaikuttavat vuotuiset investoinnit, jotka ovat vaihdel-leet merkittävästi tarkasteluvälillä. Tar-kastelujakson investointien määrää on ta-vanomaiseen nähden lisännyt Kaupinojan saneeraus, jonka valmistuttua rahavirta palaa selvästi ylijäämäiseksi. Alimmillaan investoinnit olivat vuonna 2011, jolloin ne olivat 14,7 milj. euroa ja suurimmillaan in-vestoinnit olivat vuonna 2014, jolloin ne olivat 29,0 milj. euroa.

Investoinnit ja niiden analysointi Investointeja tehtiin 21,1 milj. eurolla. In-vestointimenot alittuivat 0,2 milj. eurolla eli 0,74 %. Kokonaisuudessaan investoin-tien budjetti alittui rahoitusosuuksien jälkeen 0,3 milj. eurolla eli 1,5 % Vuonna 2015 investointeja tehtiin 26,4 milj. eurolla ja vuodelle 2017 on investoinneille varattu 16,7 milj. euron suuruinen määräraha.



TASE

31.12.2016 31.12.2015VASTAAVAA


Rakennukset 7 744 146,43 8 205 474,19Kiinteät rakenteet ja laitteet 113 256 093,41 103 247 712,04

Koneet ja kalusto 144 571,23 68 135,69

Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 44 579 387,01 43 785 107,07165 724 198,08 155 306 428,99

SijoituksetMuut saamiset 111 019,00 49 888,00

111 019,00 49 888,00VAIHTUVAT VASTAAVATVaihto-omaisuus

Aineet ja tarvikkeet 642 989,89 562 394,91Saamiset

Lyhytaikaiset saamisetMyyntisaamiset 7 726 602,45 6 187 460,40Saamiset kunnalta 4 930 763,91 123,38Muut saamiset 333476,11 154 732,44Siirtosaamiset 158 710,80 627 213,63

13 149 553,27 6 969 529,85


VASTATTAVAAOMA PÄÄOMAPeruspääoma 70 341 207,56 70 341 207,56Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) 47 767 419,21 36 248 442,10Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 13 706 235,84 11 518 977,11

131 814 862,61 118 108 626,77POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET

Poistoero 245 965,82 389 482,61Vapaaehtoiset varaukset 19 689 000,00 19 689 000,00

19 934 965,82 20 078 482,61PAKOLLISET VARAUKSET

Eläkevaraukset 56 400,00 84 500,0056 400,00 84 500,00


Korottomat velat kunnalta 423 031,73 289 414,49Liittymismaksut ja muut velat 20 295 610,09 17 442 012,53

20 718 641,82 17 731 427,02Lyhytaikainen

Ostovelat 5 306 762,80 2 614 374,65Korottomat velat kunnalta 757,35 0,00Muut velat 225 812,45 1 908 484,18Siirtovelat 1 569 557,39 2 362 346,52

7 102 889,99 6 885 205,35


Investoinneista käytettiin 15,3 milj. eu-roa verkostojen rakentamiseen suurim-pina kohteinaan Kaupinojan yhdysjohdot 3,2 milj. euroa, Nurmi-Nikinväylä 2,1 milj. euroa ja Lentävänniemen alueen vesihuol-to 1,1 milj. euroa. Laitosrakentamiseen käy-tettiin 6,0 milj. euroa suurimpana kohtee-naan Kaupinojan vedenpuhdistuslaitoksen saneeraus 3,9 milj. euroa.

Kesken vuoden 2016 Tampereen Veden talousarvioon varatusta Pirkanmaan Kes-kuspuhdistamo Oy:n suunnitteluun vara-tusta 5 milj. eurosta siirrettiin konserni-hallinnon talousarvioon 2,9 milj. euroa (KV 14.3.2016 § 50). Tämä talousarviomuutos vaikutti investointimäärärahoja vähentä-västi. Vuoden 2016 tilinpäätöksessä kes-kuspuhdistamon investoinnit ovat 0,5 milj. euroa ja tähän kohdistuu Keskuspuhdista-mo Oy:n osakaskunnilta perittyä maksu-osuutta noin 0,2 milj. euroa.

Tase ja taseen analysointi Tampereen Vesi Liikelaitoksen tase on toimintavuoden lopussa 179,6 milj. euroa. Oma pääoma on 131,8 milj. euroa, edellis-ten tilikausien ylijäämä 47,8 milj. euroa ja tilikauden ylijäämä 13,7 milj. euroa

Aineellisten hyödykkeiden kiinteät ra-kenteet ja laitteet kasvoivat 10,0 milj. eu-rolla edellistilikauteen nähden. Omavarai-suusasteeksi muodostui 84,5 prosenttia, mikä ylittää kuntatalouden keskimääräi-sen hyvän omavaraisuuden tavoitetason 14,5 prosenttiyksiköllä.

Esitys tilikauden tuloksen käsittelystäTilikauden ylijäämä ennen varauksia on 13 562 719,05 euroa. Tampereen Vesi Lii-kelaitoksen johtokunta esittää, että ai-kaisempiin investointeihin liittyvää pois-toeron vähennystä kirjataan 143 516,79 euroa, ja että tilikauden ylijäämä 13 706 235,84 euroa, siirretään taseen omaan pääoman edellisten tilikausien ylijäämä -erään ja että varauksia ei tehdä.

Aikaisempina tilikausina kertyneitä vapaa-ehtoisia varauksia on taseessa 19 689 000,00 euroa. Investointivarauksen käyttökohteeksi muutettiin Kaupinojan vedenpuhdistuslai-toksen saneeraus.





Arvostus- ja jaksotusperiaatteet sekä -menetelmätPysyvien vastaavien aineettomat ja aineel-liset hyödykkeet on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunni-telman mukaisilla poistoilla ja investoin-timenoihin saaduilla rahoitusosuuksilla.


Liikevaihto (1 000 euroa)1.1. - 31.12.2016 1.1. - 31.12.2015

Vesilaitostoiminta 23 818 23 515Viemärilaitostoiminta 33 365 32 468

Yhteensä 57 183 55 983

Palvelujen ostot (1000 euroa)1.1. - 31.12.2016 1.1. - 31.12.2015




Tietokoneohjelmistojen käyttöoikeudet 3 vuotta TasapoistoMuut pitkävaikutteiset menot 3 vuotta TasapoistoHallinto- ja laitosrakennukset 30 vuotta TasapoistoVedenjakeluverkosto 20 vuotta TasapoistoViemäriverkko 20 vuotta TasapoistoHulevesiverkosto 20 vuotta TasapoistoSähkö-, vesi- yms. laitosten laitoskoneet ja laitteet 10 vuotta TasapoistoMuut kiinteät koneet, laitteet ja rakenteet 10 vuotta TasapoistoViestintälaitteet 5 vuotta TasapoistoMuut laitteet ja kalusteet 3 vuotta Tasapoisto

Hyödykkeet, joiden hankintameno on korkeintaan 10 000 euroa, on kirjattu vuosikuluiksi.


Pakollisten varausten muutokset (1 000 euroa)1.1. - 31.12.2016 1.1. - 31.12.2015

Eläkevastuu 1.1. 85 89 Vähennykset tilikaudella 28 4

Eläkevastuu 31.12. 56 85

Yhteismäärät muihin rahoitustuottoihin sisältyvistä tuotoista (1 000 euroa)1.1.-31.12.2016 1.1. - 31.12.2015

Viivästyskorkotulot 10 14

Erittely poistoeron muutoksista (1 000 euroa)1.1.-31.12.2016 1.1. - 31.12.2015

Investointivaraukseen liittyvä poistoeron vähennys 144 144



Suunnitelman mukaiset poistot on las-kettu kaupunginhallituksen hyväksymän poistosuunnitelman mukaisesti. Laskenta-perusteet on esitetty tuloslaskelman liite-tiedoissa.

Pysyvien vastaavien sijoitukset on mer-kitty taseessa hankintamenoon tai sitä

alempaan arvoon. Arvostuksen perusteena on ollut hyödykkeen todennäköisesti tule-vaisuudessa kerryttämä tulo tai sen arvo palvelutuotannossa.

Vaihto-omaisuus on merkitty taseeseen hankintamenon tai sitä alemman todennä-köisen luovutushinnan määräisenä.

Tulot ja menot on jaksotettu suoritepe-rusteisesti.

Edellisen tilikauden tietojen vertailukel-poisuus

Tilikaudelle 2016 kuuluvat ostolaskut, jotka eivät ehtineet ostolaskun käsittelys-sä vuodelle 2016 on jaksotettu ostovelkoi-hin. Vuoden 2015 tilinpäätöksessä vastaa-va jaksotus on siirtovelkoihin.







Koneet ja kalusto

Enn.maks. ja kesk.er. hankinnat

Yhteensä

Poistamaton hankintameno 1.1. 8 205 103 248 68 43 785 155 306

Lisäykset tilikauden aikana 0 4 634 8 16 625 21 267

Rahoitusosuudet tilikaudella 0 0 0 152 152

Vähennykset tilikaudella 0 0 0 0 0

Siirrot erien välillä 0 15 553 126 -15 679 0

Tilikauden poisto 461 10 179 57 0 10 697

Poistamaton hankintameno 31.12. 7 744 113 256 145 44 579 165 724

Kirjanpitoarvo 31.12. 7 744 113 256 145 44 579 165 724


Hankintameno 1.1.

Lisäykset Vähennykset Hankintameno 31.12.


Muut saamiset

Saamiset tytäryhteisöiltä 50 61 0 111 111

Sijoitukset yhteensä 50 61 0 111 111



31.12.2016 31.12.2015

Liiketoimintojen tuki 21 22

Investoinnit ja kehitys 14 16

Veden tuotanto 31 26

Jäteveden puhdistus 23 24

Verkostot 49 50

Yhteensä 138 138


31.12.2016 31.12.2015


Tulojäämät 159 627

Yhteensä 159 627





31.12.2016 31.12.2015

Peruspääoma 1.1. 70 341 70 341

Peruspääoma 31.12. 70 341 70 341






Pitkäaikainen vieras pääoma (1 000 euroa)

31.12.2016 31.12.2015

Velat, jotka erääntyvät myöhemmin kuin viiden vuoden kuluttua

Korottomat velat kunnalta 289 289

Liittymismaksut 20 296 17 442

Yhteensä 20 585 17 731

Pakolliset varaukset (1 000 euroa)

31.12.2016 31.12.2015

Muut pakolliset varaukset

Eläkevaraus 55 85


31.12.2016 31.12.2015

Ostovelat

Kunnalle 1

Tytäryhteisöille 61 18

Kaupunkikonsernin ulkopuolisille 5 245 2 596


Muut velat (1000 euroa)

31.12.2016 31.12.2015

Muut velat 226 1 908

Siirtovelkojen olennaiset erät (1000 euroa)

31.12.2016 31.12.2015

Lyhytaikaiset

Menojäämät







TAMPEREEN VESI LIIKELAITOS, HULEVEDEN VIEMÄRÖINTI

TULOSLASKELMA

1.1. - 31.12.2016 1.1. - 31.12.2015

Liikevaihto 1 207 613,79 1 011 865,27


Aineet, tarvikkeet ja tavarat -18 035,23 -5 194,65

Palvelujen ostot -220 150,62 -139 832,74

Henkilöstökulut

Palkat ja palkkiot -161 233,59 -155 886,86

Henkilösivukulut

Eläkekulut -48 463,22 -42 099,38

Muut henkilösivukulut -18 606,20 -16 386,65


Suunnitelman mukaiset poistot -741 124,93 -652 464,99

Liikeylijäämä (-alijäämä) 0,00 0,00

Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 0,00 0,00

INVESTOINNIT


EroAlkuper TA 2016

Muutokset


Kiinteät rakenteet ja laitteet -625 -1 900 1 275 -1 900 0


-823 0 -823 0 0


NETTOINVESTOINNIT YHTEENSÄ -1 449 -1 900 451 -1 900 0

Vesihuoltolain edellyttämät lisätiedot

Huleveden viemäröinnin ja vesihuol-lon osalta on esitetty eriytetyt tilinpää-töslaskelmat vesihuoltolain muutosten (22.8.2014/681) edellyttämällä tavalla.

Huleveden viemäröinnin tulot ja menot on eriytetty laskennallisesti. Menojen eri-yttämisen perusteena on käytetty verkos-toiden (vesijohto-, jätevesiviemäri- ja hu-levesiviemäri) pituuksia vuonna 2016.

Yleisten alueiden hulevesikaivojen tyh-jennyksistä saadut tulot on voitu kohdis-taa huleveden viemäröinnille suoraan.

Huleveden viemäröinnille ei ole käytössä vahvistettua erillistä maksua. Tilinpää-töksessä 2016 on katsottu, että vuoden jätevesimaksu on pitänyt sisällään myös huleveden viemäröinnin ja sillä on katet-tu myös huleveden viemäröinnin kustan-nukset. Koska jätevesimaksulla katsotaan katetuksi kaikki huleveden viemäröinnin kustannukset, ovat tulot määritetty yhtä suuriksi kuin huleveden viemäröinnin me-not. Käynnissä on valmistelutyö hulevesi-maksun eriyttämiseksi jätevesimaksusta.

Huleveden viemäröintiin on kohdistet-tu pysyvien vastaavien hyödykkeet, jotka on voitu tunnistaa kuuluvaksi hulevesi-verkostoon kohdistuviksi investoinneiksi. Jatkossa hulevesiverkoston investoinnit pystytään kohdistamaan laskentatunnis-teen avulla.

Huleveden viemäröinnin laskennallisen eriyttämisen jälkeen loput tuloista, me-noista ja tase-eristä on kohdistettu vesi-huollolle.



Rahoituslaskelma (1 000 euroa) 1.1. - 31.12.2016 1.1. - 31.12.2015

Toiminnan rahavirta

Liikeylijäämä (-alijäämä) 0,00 0,00

Poistot ja arvonalentumiset 741 124,93 652 464,99

741 124,93 652 464,99



-1 448 716,50 -1 948 066,10

Toiminnan ja investointien rahavirta -707 591,57 -1 295 601,11

Vaikutus liikelaitoksen rahavaroihin -707 591,57 -1 295 601,11

RAHOITUSLASKELMA

31.12.2016 31.12.2015

VASTAAVAA

PYSYVÄT VASTAAVAT




14 228 526,54 13 520 934,97


VASTATTAVAA

OMA PÄÄOMA

Jäännöspääoma 14 228 526,54 13 520 934,97

Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) 0,00 0,00

Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 0,00 0,00

14 228 526,54 13 520 934,97


TASE



TAMPEREEN VESI LIIKELAITOS, VESIHUOLTO

TULOSLASKELMA

1.1. - 31.12.2016 1.1. - 31.12.2015

Liikevaihto 55 975 423,24 54 971 047,83

Valmistus omaan käyttöön 10 898 528,50 8 332 596,84

Liiketoiminnan muut tuotot 45 693,23 1 678 681,42


Aineet, tarvikkeet ja tavarat -8 242 977,99 -7 761 301,90

Palvelujen ostot -15 719 664,26 -15 489 802,99

Henkilöstökulut

Palkat ja palkkiot -5 450 405,74 -5 377 530,63

Henkilösivukulut

Eläkekulut -1 465 123,55 -1 558 836,10

Muut henkilösivukulut -350 691,09 -293 999,04



Arvonalentumiset 0,00 -1 610 000,00

Liiketoiminnan muut kulut -1 681 888,72 -1 573 622,30

Liikeylijäämä (-alijäämä) 24 052 701,60 21 861 565,98


Muut rahoitustuotot 10 319,36 14 223,00

Korvaus peruspääomasta -10 500 000,00 -10 500 000,00

Muut rahoituskulut -301,91 -328,66

Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia 13 562 719,05 11 375 460,32

Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) 143 516,79 143 516,79

Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 13 706 235,84 11 518 977,11


EroAlkuper TA 2016

Muutok-set

AINEELLISET HYÖDYKKEET -19 818 -19 527 -292 -22 400 2 873

Rakennukset ja rakennelmat 0 -1 000 1 000 -1 000 0

Kiinteät rakenteet ja laitteet -4 009 -18 427 14 418 -21 300 2 873

Koneet ja kalusto -8 -100 92 -100 0


-15 802 0 -15 802 0 0

INVESTOINNIT YHTEENSÄ -19 818 -19 527 -292 -22 400 2 873


NETTOINVESTOINNIT YHTEENSÄ -19 666 -19 527 -140 -22 400 2 873

INVESTOINNIT



RAHOITUSLASKELMA

1.1. - 31.12.2016 1.1. - 31.12.2015

Toiminnan rahavirta

Liikeylijäämä (-alijäämä) 24 052 701,60 21 861 565,98

Poistot ja arvonalentumiset 9 956 192,02 11 065 667,15

Rahoitustuotot ja -kulut -10 489 982,55 -10 486 105,66

Tulorahoituksen korjauserät -28 100,00 -4 300,00

23 490 811,07 22 436 827,47



Rahoitusosuudet investointimenoihin 152 028,60 443 958,00

-19 666 369,54 -24 407 098,86

Toiminnan ja investointien rahavirta 3 824 441,53 -1 970 271,39

Vaikutus liikelaitoksen rahavaroihin 3 824 441,53 -1 970 271,39



TASE

31.12.2016 31.12.2015VASTAAVAA


Rakennukset 7 744 146,43 8 205 474,19Kiinteät rakenteet ja laitteet 100 855 120,41 91 921 508,66Koneet ja kalusto 144 571,23 68 135,69Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 42 751 833,47 41 590 375,48

151 495 671,54 141 785 494,02Sijoitukset

Muut saamiset 111 019,00 49 888,00111 019,00 49 888,00



Lyhytaikaiset saamisetMyyntisaamiset 7 726 602,45 6 187 460,40Saamiset kunnalta 4 930 763,91 123,38Muut saamiset 333476,11 154732,44Siirtosaamiset 158 710,80 627 213,63

13 149 553,27 6 969 529,85


VASTATTAVAAOMA PÄÄOMAPeruspääoma 70 341 207,56 70 341 207,56Jäännöspääoma -14 228 526,54 -13 520 934,97Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) 47 767 419,21 36 248 442,10Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 13 706 235,84 11 518 977,11

117 586 336,07 104 587 691,80POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET

Poistoero 245 965,82 389 482,61Vapaaehtoiset varaukset 19 689 000,00 19 689 000,00


Eläkevaraukset 56 400,00 84 500,0056 400,00 84 500,00

VIERAS PÄÄOMAPitkäaikainenKorottomat velat kunnalta 423 031,73 289 414,49Liittymismaksut ja muut velat 20 295 610,09 17 442 012,53

17 731 427,02 17 731 427,02LyhytaikainenOstovelat 5 306 762,80 2 614 374,65Korottomat velat kunnalta 757,35 0,00Muut velat 225 812,45 1 908 484,18Siirtovelat 1 569 557,39 2 362 346,52

7 102 889,99 6 885 205,35


Liikelaitokset - Tampereen Kaupunkiliikenne


Tampereen Kaupunkiliikenne Liikelaitos

Tampereen Kaupunkiliikenne Liikelaitok-sen toiminta-ajatus on tuottaa korkealuok-kaisia paikallisia joukkoliikennepalveluja

kestävän kehityksen mukaisesti, jousta-vasti, taloudellisesti ja turvallisesti.

Toimintakertomus

Toimitusjohtajan katsaus - Olennaiset tapahtumat tilikaudelta Tampereen Kaupunkiliikenne Liikelaitok-sen toiminta jatkui vuonna 2016 aiempien vuosien tapaan toimintojen kehittämisen ja tehostamisen tiellä, kaupunginvaltuuston hyväksymien linjausten mukaisesti. Tässä työssä on myös onnistuttu ja toiminta on jatkunut menestyksekkäänä.

Useamman vuoden jatkunut toiminnan tehostaminen ja sitä kautta saavutetut tulokset ovat mahdollistaneet tilaajalle annettavat huomattavat alennukset tuo-tantosopimuksella sovittuihin hintoihin nähden. Toimintavuonna 2016 alennus ylitti seitsemän prosentin tason, mikä vastasi lä-hes kahta miljoonaa euroa. Annetusta alen-nuksesta huolimatta pystyttiin tilikaudelle 2016 annetut tulostavoitteet saavuttamaan ja jopa selkeästi ylittämään. Keskeisiä teki-jöitä suotuisaan taloudelliseen tulokseen ovat olleet polttonesteiden kulutuksessa saavutetut säästöt, laskeneet eläkemenot ja työvuorosuunnittelun sekä huoltotoi-mintojen tehostaminen. Joukkoliikenteen kasvun myötä myös hieman budjetoitua suurempi suoritemäärä edesauttoi tuloksen kertymistä.

Vuoden 2016 aikana toteutettiin laaja seudullinen tariffiuudistus. Tämä edellyt-ti koko henkilöstön kouluttamista uusien taksaportaiden käyttöön ja uudistuksen yhteydessä avattuihin uusiin linjareitteihin. Joukkoliikenteen tilaaja teetti vuoden 2016 aikana kahdesti asiakastyytyväisyysmitta-uksia. Suoritetuissa mittauksissa tarkaste-luun valikoituneiden TKL:n linjojen saama keskiarvo oli 4,01. Tämä ylitti tilaajan aset-taman laatupalkkiorajan ja oli yli 0,03 yksik-köä parempi kuin edellisvuonna.

Matkustajamäärien osalta kehitys kään-tyi nousuun useamman laskuvuoden jäl-keen. Vuonna 2016 TKL kuljettikin yhteensä 20,1 miljoonaa matkustajaa, mikä on noin 3,4 prosenttia edellisvuotta enemmän.

Samanaikaisesti operoitujen linjakilomet-rien määrä kasvoi noin 1,4 prosentilla, ollen lähes 9,2 miljoonaa kilometriä. Lin-jaliikennematkustajien ohella TKL kuljetti toimintavuoden aikana pienessä määrin ja hetkellistä ylikapasiteettiaan purkaen, myös tilausajoasiakkaita. Yhteistyössä tilaa-jan, ja muiden kaupungin organisaatioiden kanssa, järjestettiin kuljetuksia mm. mes-sutapahtumiin Pirkkahalliin sekä Särkän-niemen huvipuistoon. Lisäksi TKL kuljetti Vehmaisten koululaisia Vuorekseen heidän oman koulunsa jälleenrakennuksen aikana.

Säännönmukaisessa kaluston uudista-misessa painopiste oli ympäristöystävälli-syyden ja käyttömukavuuden ohella myös polttoainetaloudellisuudessa. Vuoden 2016 uusien dieselkäyttöisten linja-autojen han-kinnassa suosittiinkin kevennettyä korira-kennetta, jolla oli aiempien hankintojen perusteella todettu olevan merkittävä po-sitiivinen vaikutus polttoainekulutukseen. Uusia kolmiakselisia, lähes päästöttömäl-lä Euro6-moottorilla varustettuja busseja hankittiin neljä kappaletta ja vastaavia kak-siakselisia busseja kahdeksan kappaletta. Lisäksi hankittiin käytettynä yhteensä viisi linja-autoa.

Vuonna 2016 otettiin Tampereen jouk-koliikenteessä merkittävä askel, kun TKL hankki perinteisten dieselkäyttöisten bus-sien ohella neljä kappaletta täyssähköbus-seja. Nämä Solaris nE12 -bussit aloittivat liikennöinnin joulukuussa linjalla 2. Sähkö-bussit on hankittu viiden vuoden mittaisella leasing-sopimuksella. Sopimuskauden aika-na pyritään selvittämään sähköisen linja-autoliikenteen kehittämismahdollisuuksia, toimintavarmuutta ja taloudellisuutta Tam-pereen joukkoliikenteessä.

TKL hankkii kalustonsa huoltopalvelut pääosin Tampereen Infra Liikelaitokselta. Palveluntarjoajan toiminnalliset muutok-set ovat ohjanneet Tampereen kaupun-kiliikennettä panostamaan myös omaeh-

toiseen huoltotoimintaan. Vuoden 2016 lopulla siirtyikin esimerkiksi linja-autojen rengashuolto Infralta TKL:n itsensä hoidet-tavaksi. Huoltovarmuuden nostaminen on edellyttänyt myös pienimuotoisia inves-tointeja sekä huoltokalustoon että toimi-tiloihin.

Tilatun suoritemäärän kasvun vuoksi autoja poistettiin käytöstä hieman han-kintamäärää vähemmän ja kaluston ko-konaismäärää saatiin näin nostettua. Uu-distusten ansiosta myös kaluston keski-ikä laski, ollen nyt tasan seitsemän vuotta. Kalustoinvestointien kokonaisarvo oli vuonna 2016 runsaat 2,8 miljoonaa euroa. Suunnitelman mukaisten tasapoistojen lisäksi kirjattiin tilikauden aikana asian-tuntijalausunnon perusteella vanhempien linja-autojen osalta ylimääräisiä poistoja noin 0,4 miljoonaa euroa. Näin kirjanpito-arvo vastaa myös niiden osalta todellista käypää arvoa.

Tilikauden aikana TKL:n tulostavoitetta nostettiin 0,5 miljoonasta 2,0 miljoonaan euroon. Taloudellinen kokonaistulos muodostui kuitenkin jopa korotettua tavoitetta selkeästi paremmaksi, ollen runsaat 3,5 miljoonaa euroa. Kertynyt tulos vahvistaa edelleen sekä TKL:n omavaraisuutta että toimintakykyä.

Arvio tulevasta kehityksestäTKL:n keskeisinä haasteina jatkossakin on sopeutuminen seudullisesti laajenevaan operointikenttään ja sen mukana tuomiin asiakaspalvelun kehitysvaateisiin. Osana sopeutumista tulee kyetä tekemään sellai-sia investointeja, joissa myös kauaskatsei-sesti otetaan huomioon kaupunkiseudulla tapahtuvat joukkoliikenteen rakenteelliset muutokset. TKL:n roolina onkin olla muka-na edistämässä teknologisia kehityshank-keita pilotoivana operaattorina useissa Tampereen kaupungin joukkoliikenteen palvelujen kehitysratkaisuissa.





Henkilöstö Vuoden 2016 lopussa Tampereen Kaupun-kiliikenne Liikelaitoksen palveluksessa oli vakituisessa työsuhteessa kaikkiaan 338 henkilöä, mikä on kuusi enemmän kuin edellisvuonna. Lisäksi henkilöstötarvetta

TAMPEREEN KAUPUNKILIIKENNE LIIKELAITOKSEN TOIMINNAN TAVOITTEET


34 Liikevaihto on kasvanut henkilötyövuotta kohden -

35 Työhyvinvointi on parantunut vuoteen 2015 verrattuna -

36 Kapasiteetti on mukautettu tilaajan kilpailuttamissuunnitelmaan +

37 Toiminta on kilpailukykyistä yksityisiin palveluntuottajiin verrattuna +


täydensivät kymmenkunta tarvittaessa töi-hin kutsuttavaa kuljettajaa. Lisääntyneitä henkilötyövuosia laskee osaltaan työaika-pankin velkasaldon pienentyminen lähes 1,5 henkilötyövuotta vastaavalla määrällä.

Sairauspoissaolojen osalta viime vuosien erittäin voimakkaassa positiivisessa muutoskehityksessä koettiin nyt rekyyliä. Loppuvuodesta 2016 tilanne kääntyi kuitenkin taas selkeästi parempaan.

Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä Tampereen Kaupunkiliikenne Liikelaitos on tehnyt itsearvioinnin sisäisen valvon-nan osalta ja johtokunta on käsitellyt arvi-oinnin 14.2.2017.

TKL:llä on käytössä johtokunnan 16.3.2016 hyväksymä sisäisen valvonnan

suunnitelma ja 22.10.2014 hyväksymä ris-kienhallintasuunnitelma.

Kokonaisarviona Tampereen Kaupunki-liikenne Liikelaitoksen johto lausuu, että Tampereen Kaupunkiliikenne Liikelaitok-

sen sisäinen valvonta on pääosin hyvällä tasolla. Merkittäviä sisäisen valvonnan puutteita ei ole todettu. Riskienhallinnan analyysi sekä suunnitelma päivitetään vuonna 2017.

Toiminnan tavoitteiden toteutuminenTampereen Kaupunkiliikenteen viidestä toiminnan tavoitteesta toteutui kolme, mutta sekä liikevaihdon ja henkilötyö-vuosien suhteen parantamista sekä työ-hyvinvointia koskevat tavoitteet jäivät to-teutumatta. Liikevaihto henkilötyövuotta kohden laski 7,3 % vuoteen 2015 verrattu-

na. Työhyvinvointimatriisin tulos laski sai-rauspoissaolojen lisäännyttyä edellisestä vuodesta. Kapasiteetin mukauttamiseen liittyvä tavoite saavutettiin ja liikelaitos reagoi mm. toiminnan volyymin muutok-siin nopealla aikataululla. Tilaajalle annet-tiin vuoden 2016 alusta lukien yli 7,1 %:n

suuruinen hinnanalennus ja tästä huo-limatta asetetut taloudelliset tavoitteet ylittyivät reilusti, tämä on kohentanut lii-kelaitoksen kilpailukykyä yksityisiin palve-luntuottajiin verrattuna. Asiakastyytyväi-syys parantui laatumittausten osalta.



TULOSLASKELMA

1.1. - 31.12.2016 1.1. - 31.12.2015 TP 2016Muutettu TA 2016


Liikevaihto 27 105 539,52 27 540 257,33 27 106 26 800 306 26 800


Tuet ja avustukset kunnalta 3 200 000,00 3 475 000,00 3 200 3 200 0 3 200


Aineet, tarvikkeet ja tavarat -3 895 041,04 -4 183 371,14 -3 895 -4 945 1 050 -4 945

Palvelujen ostot -3 408 063,01 -3 736 602,44 -3 408 -3 905 497 -3 905

Henkilöstökulut


Henkilösivukulut

Eläkekulut -4 914 056,41 -5 208 340,72 -4 914 -5 550 636 -5 550

Muut henkilösivukulut -764 843,17 -633 746,80 -765 -766 1 -766



Arvonalentumiset -426 070,60 -630 937,26 -426 0 0 0

Liiketoiminnan muut kulut -476 303,79 -447 670,13 -476 -459 -426 -459

Liikeylijäämä (-alijäämä) 3 536 738,23 3 417 944,37 3 537 500 -17 500


Muut rahoitustuotot 25,78 422,93 0 0 0 0

Muut rahoituskulut -42,16 0,00 -0 0 -0 0

Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 3 536 721,85 3 418 367,30 3 537 500 3 037 500




Voitto, % 13,0 12,4



Tuloslaskelma ja tuloslaskelman analysointiTampereen Kaupunkiliikenne Liikelaitos toimii liikelaitoksena ja kaupungin kirjan-pidollisena taseyksikkönä tuottaen yhdys-kuntapalveluiden tilaajayksikön tilauksen mukaisia liikennöintipalveluita.

Liikevaihto vuonna 2016 oli 27,1 milj. euroa, kun se aiempana vuonna oli ollut 27,5 milj. euroa. Kokonaistulot laskivat 0,7 milj. euroa eli 2,3 prosenttia. Edellisvuo-teen verrattuna sekä tilatut linjakilometrit että matkustajamäärä kasvoivat. Ajokilo-metrejä kohden laskettuna kustannukset

laskivat 5,8 prosenttia vuonna 2016. Toi-minnan tehostaminen mahdollisti myös tilaajalle annettavan erillisen merkittävän hinnanalennuksen vuodelle 2016 ja sen jatkamisen myös vuonna 2017 kohonneen tulostavoitteen ohella.

Kulut korkoineen ja poistoineen olivat 27,2 milj. euroa, mikä on lähes 3 prosent-tia vähemmän kuin edellisvuonna. Suurin kuluerä, henkilöstömenot, nousi edellis-vuodesta 0,7 prosenttia, ollen vajaat 17,3 milj. euroa.

Kalustosta tehdyt poistot ja arvonalen-nukset laskivat edellisvuodesta ja olivat vuonna 2016 yhteensä noin 2,1 milj. euroa. Investointien määrä, 2,8 milj. euroa, ylitti poistot ja arvonalentumiset noin 0,7 mil-joonalla eurolla.

Tilikauden voitollinen kokonaistulos, 3,5 miljoonaa euroa, oli 0,1 milj. euroa edel-lisvuotta suurempi ja selkeästi asetettua tulostavoitetta parempi.



RAHOITUSLASKELMA

1.1. - 31.12.2016 1.1. - 31.12.2015 TP 2016Muutettu TA 2016


Toiminnan rahavirta

Liikeylijäämä (-alijäämä) 3 536 738,23 3 417 944,37 3 537 500 3 037 500

Poistot ja arvonalentumiset 2 108 419,63 2 473 102,55 2 108 2 020 88 2 020

Rahoitustuotot ja -kulut -16,38 422,93 -0 0 -0 0

Tulorahoituksen korjauserät -99 000,00 -33 566,01 -99 0 -99 0

5 546 141,48 5 857 903,84 5 546 2 520 3 026 2 520


Investointimenot -2 842 300,00 -2 991 700,00 -2 842 -3 200 358 -3 200


73 200,00 29 966,01 73 0 73 0

-2 769 100,00 -2 961 733,99 -2 769 -3 200 431 -3 200

Toiminnan ja investointien rahavirta 2 777 041,48 2 896 169,85 2 777 -680 3 457 -680



Saamisten muutos kunnalta -2 715 536,02 -3 024 774,83 -2 716 - - -


Korottomien velkojen muutos muilta -51 919,73 101 371,53 -52 - - -

-2 773 385,98 -2 907 143,50 -2 773 680 -3 453 680

Rahoituksen rahavirta -2 773 385,98 -2 907 143,50 -2 773 680 -3 453 680



Rahavarat 31.12. 79 650,40 75 994,90 80

Rahavarat 1.1. 75 994,90 86 968,55 76



13 158 608,59 12 770 332,35


Lainanhoitokate - -


Quick Ratio 5,8 5,0



EroAlkuper. TA 2016

Muutokset




Pysyvien vastaavien hyödyk-keiden luovutustulot

73 0 73 0 0

INVESTOINNIT


Rahoituslaskelma ja rahoituslaskelman analysointi Tampereen Kaupunkiliikenne Liikelaitok-sen rahoituslaskelmassa edellisvuotta pienemmät poistot ja arvonalennukset las-kivat mutta suurempi liikeylijäämä ja pie-nemmät investoinnit kohensivat rahavir-taa. Rahoitustoiminnan puolella saamisten muutos kunnalta pieneni.

Investoinnit ja niiden analysointi Vuoden 2016 investoinnin muodostuivat 12 uutena sekä 5 käytettynä hankitusta linja-autosta. Investointien kokonaismää-rä 2,8 miljoonaa euroa oli 0,4 milj. euroa budjetoitua pienempi.



TASE

31.12.2016 31.12.2015

VASTAAVAA

PYSYVÄT VASTAAVAT



Sijoitukset

Muut saamiset 4 186,00 4 186,00

VAIHTUVAT VASTAAVAT

Saamiset


Myyntisaamiset 23 727,63 57 489,39


Muut saamiset 181 817,18 162 353,65

Siirtosaamiset 37 959,24 17 730,78

22 956 118,66 20 234 652,41

Rahat ja pankkisaamiset 79 650,40 75 994,90


VASTATTAVAA

OMA PÄÄOMA

Peruspääoma 15 216 439,14 15 216 439,14

Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) 12 112 101,71 8 693 734,41

Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 3 536 721,85 3 418 367,30

30 865 262,70 27 328 540,85


Eläkevaraukset 30 400,00 56 200,00

VIERAS PÄÄOMA

Lyhytaikainen

Ostovelat 806 865,84 727 495,09

Muut velat 289 787,49 251 780,61

Siirtovelat 2 883 138,18 3 052 435,54

3 979 791,51 4 031 711,24








Tase ja taseen analysointi Tilikauden 2016 päättyessä Tampereen Kaupunkiliikenne Liikelaitoksen taseen oma pääoma oli vahvistunut edellisvuo-desta yli 3,5 miljoonaa euroa. Samalla kon-sernitilillä olevat varat kasvoivat 2,7 mil-joonaa euroa ollen nyt yli 22,7 miljoonaa.

Tilintarkastajat ovat aiemmin suositta-neet konsernitilillä olevien varojen käyt-tämistä liikelaitoksen peruspääoman las-kemiseen. Peruspääoman huomattavaan palauttamiseen on myös tilinpäätöksen 2016 valmistuttua selkeät perusteet.

Esitys tilikauden tuloksen käsittelystäTampereen Kaupunkiliikenne Liikelai-toksen johtokunta esittää, että syntynyt tilikauden ylijäämä 3.536.721,85 euroa siirretään taseeseen omaan pääomaan edellisten tilikausien ylijäämän lisäykseksi.




Palvelujen ostot (1 000 euroa)

1.1. - 31.12.2016 1.1. - 31.12.2015







Pakollisten varausten muutokset (1 000 euroa)

1.1. - 31.12.2016 1.1. - 31.12.2015


Vähennykset tilikaudella 26 4



1.1. - 31.12.2016 1.1. - 31.12.2015

Muut toimintatuotot






Koneet ja kalusto Yhteensä


Lisäykset tilikauden aikana 2 842 2 842


Arvonalentumiset ja niiden palautukset 426 426


Kirjanpitoarvo 31.12. 11 835 11 835


Hankintameno 1.1.

Hankintameno 31.12.


Muut saamiset

Saamiset muilta 4 4 4

Arvostus- ja jaksotusperiaatteet sekä -menetelmätTulot ja menot on merkitty tuloslaskel-maan suoriteperusteen mukaan. Pysyvien vastaavien aineelliset hyödykkeet on mer-kitty taseeseen hankintamenoon vähen-nettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla ja investointimenoihin saaduilla rahoitus-osuuksilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu kaupunginhallituksen hyväksy-män poistosuunnitelman mukaisesti. Las-kentaperusteet on esitetty tuloslaskelman liitetiedoissa. Saamiset on merkitty tasee-seen nimellisarvoon.

Tuloslaskelman ja taseen esittämistavan muutosTuloslaskelman esittämistapaa on muutet-tu vuoden 2016 tilinpäätökseen. Aiemmin poistoihin kirjattujen arvonalentumisien esitystapaa on korjattu kuluneeseen vuo-teen omalle rivilleen ja samalla korjattu vertailutiedon esitystapaa.





31.12.2016 31.12.2015

Peruspääoma 1.1. 15 216 15 216

Peruspääoma 31.12. 15 216 15 216







31.12.2016 31.12.2015

Lyhytaikaiset

Menojäämät



Eläkevakuutusmaksuvelat 239 210

Muut menojäämät (laatupalkkiojaksotus) 0 6




31.12.2016 31.12.2015

Kaupunkiliikenne yhteiset 2 2

Liiketoiminta 4 5

Liikenne 356 354

Yhteensä 362 361


31.12.2016 31.12.2015


Linja-autojen vakuutusmaksu 23 18

Sähköautojen leasing-maksu 15 0

Muut siirtosaamiset 0 0

Yhteensä 38 18

Vuokravastuiden yhteismäärä (1 000 euroa)

31.12.2016 31.12.2015

Leasingvastuut, 14.12.2021 asti


Myöhemmin maksettavat 1 824 0

Yhteensä 2 280 0


Liikelaitokset - Tampereen Infra


Tampereen Infra Liikelaitos

Tampereen Infra Liikelaitos tarjoaa kun-nossapito- ja rakentamispalveluja, kul-jetus- ja korjaamopalveluja sekä paik-katietopalveluja Tampereen kaupungin sisäisille asiakkaille. Liikelaitoksessa oli

vuonna 2016 viisi tulosyksikköä: Kun-nossapitopalvelut, Rakentamispalvelut, Kalustopalvelut, Suunnittelupalvelut ja Paikkatietopalvelut. Vuoden 2016 alusta Suunnittelupalvelut on siirretty Kaupunki-

Toimintakertomus

Toimitusjohtajan katsaus - Olennaiset tapahtumat tilikaudelta Kaupunginvaltuuston hyväksymä Tampe-reen Infra Liikelaitoksen kehittämisohjel-ma päättyi vuoden 2015 lopussa. Vuosina 2011 - 2015 tehtyjen toimenpiteiden vai-kutuksia arvioitiin vuoden 2016 keväällä ja kehittämisohjelman loppuraportti käsi-teltiin kaupunginhallituksen liiketoimin-tajaostossa 31.5.2016. Infralle on laadittu uusi strategia vuosille 2016 - 2020, mutta toiminnan tehostamisessa on hyödynnetty edelleen kehittämisohjelman mukaisia toi-menpiteitä.

Infran liikeylijäämätavoitetta on nos-tettu vuosittain, kehittämisohjelman al-kuvuosina kahden ja viime vuosina noin miljoonan euron vuosiaskeleilla. Vuoden 2016 liikeylijäämätavoite nousi edellisestä vuodesta 1,2 milj. eurolla. Infra on onnis-tunut saavuttamaan jo viitenä vuotena pe-räkkäin taloustavoitteet.

Vuoden 2016 liikeylijäämätavoite oli 3,2 milj. euroa, mikä toteutui 0,1 milj. euroa parempana. Tulos parani edelliseen vuo-teen verrattuna 0,6 milj. euroa. Liikeyli-jäämän kasvu tuli pääasiallisesti Rakenta-

mispalvelujen kannattavasti toteutetuista vaativista kohteista. Hyvään tulokseen vai-kuttivat myös eläkemeno- ja varhaiseläke-menoperusteisten maksujen pieneneminen sekä kilpailukykysopimus. Liikevaihdoksi muodostui 58,1 milj. euroa, mikä on 3,5 milj. euroa edellisvuotta suurempi.

Syksyllä 2016 valmisteltiin yhdyskunta-tekniikan suunnittelusta sekä liikenne- ja vihersuunnittelusta vastanneen Suunnit-telupalvelujen siirtämistä Kaupunkiympä-ristön palvelualueelle. Siirto toteutettiin vuoden 2017 alussa.

Asiakastyytyväisyystutkimuksen tulos-ten perusteella asiakkaat arvostivat Infran henkilöstön ammattitaitoa, luotettavuutta yhteistyökumppanina sekä joustavuutta ja toimintanopeutta ennalta arvaamattomis-sa töissä. Asiakkaiden tyytyväisyys Infran palveluihin oli kuitenkin hieman heiken-tynyt edelliseen vuoteen verrattuna. Kehi-tettävää on edelleen aikataulujen pitävyy-dessä ja toiminnan hinta-laatusuhteessa. Jatkossa tavoitteena on selkeä parannus aikataulujen pitävyydessä.

Arvio tulevasta kehityksestä Vuoden 2017 liikeylijäämätavoitteeksi on suunniteltu 3,7 milj. euroa ja toimin-nan laajuudeksi vuotta 2016 pienempi liikevaihto 50,9 milj. euroa. Kaupungin talouden sopeuttamistarve näkyy Infran tilauskannan pienenemisenä, mutta myös tarpeena alentaa kustannuksia. Kilpailuky-kysopimuksen kustannuksia alentava vai-kutus ja säästöt eläkemenoperusteisissa menoissa on lisätty Infran liikeylijäämäta-voitteeseen.

Vuoden 2017 työkannan näkymät ovat kohtuulliset, koska suurimpien asiakkaiden kanssa on solmittu isot perussopimukset jo vuoden 2016 puolella. Liikevaihdon suhteen avainasemassa on rakentamisen tuleva vo-lyymi. Kaupungin kiristynyt taloustilanne vai-kuttaa Infran asiakkaisiin, mikä on oma haas-teensa kiristyneelle liikeylijäämätavoitteelle.

Kaupunginvaltuusto on päättänyt, että vuoden 2017 aikana Infran korjaamotoimin-nan kehittämistarpeet selvitetään ja laadi-taan investointisuunnitelma vuosille 2018–2020 vanhenevan kaluston korvaamiseksi.

ympäristön palvelualueelle. Hallinto, hen-kilöstö, talous- ja kehittämisasioissa sekä viestinnässä ja markkinoinnissa yksiköi-den toiminnan tukena ovat Tukipalvelut ja Kehittäminen.



HenkilöstöInfran vakituisen henkilöstön määrä on pysynyt kehittämisohjelmassa linjatun noin 400 henkilön tasolla eli vuoden 2016 lopussa henkilöstömäärä oli 398. Vuoden 2016 aikana tehtiin maltillisia rekrytoin-teja sekä hyödynnettiin luonnollista vaih-tuvuutta, joten henkilöstömäärä väheni edelliseen vuoteen verrattuna neljällä henkilöllä.

Palkallisten henkilötyövuosien määrä, johon lasketaan vakituisten lisäksi mää-

räaikainen ja palkkatuettu henkilöstö, oli 453. Henkilötyövuosien määrä kasvoi edel-liseen vuoteen verrattuna, koska aikaisen kevään vuoksi kausihenkilöstöä oli työssä pidemmän aikaa. Henkilöstösuunnitel-massa arvioitu 457 henkilötyövuotta kui-tenkin alittui, koska eläkkeelle siirtymisiä oli ennakoitua enemmän ja muutama rek-rytointi siirrettiin vuodelle 2017.

Vuosien 2012 - 2015 aikana Infrassa on onnistuttu vähentämään sairauspoissaolo-

ja ja myös vuonna 2016 poissaolot toteu-tuivat hieman pienempinä kuin vuonna 2015. Tapaturmien määrä kääntyi kasvuun, joten tapaturmien nolla-tavoitteesta jää-tiin kauas. Henkilöstötutkimusten perus-teella kokemus työilmapiiristä oli säilynyt ennallaan, mutta esimiestyön koettiin hie-man heikentyneen. Tulosten kehitys vaih-teli paljon yksiköittäin

TAMPEREEN INFRA LIIKELAITOKSEN TOIMINNAN TAVOITTEET

Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestäTampereen Infra Liikelaitos on tehnyt itse-arvioinnin sisäisen valvonnan osalta ja joh-tokunta on käsitellyt arvioinnin 22.3.2017.

Infrassa on käytössä johtokunnan 25.5.2016 hyväksymä sisäisen valvonnan suunnitelma ja 25.5.2016 hyväksymä ris-kienhallintasuunnitelma.

Kokonaisarviona Infran johto lausuu, että Infran sisäinen valvonta on pääosin hyvällä tasolla. Merkittäviä sisäisen val-vonnan puutteita ei ole todettu.




41Tampereen Infra Liikelaitoksen organisointitavan selvittämisestä seuraavia päätöksiä on toteutettu yhdessä omistajaohjauksen kanssa

+

42Tuotettujen palveluiden hinta- ja laatutaso vastaa yksityisten kilpailijoiden tasoa v. 2016-

+/-

43Tampereen Logistiikka Liikelaitoksesta siirtynyt vuokraamotoiminta on otettu vastaan ja toiminta järjestetty Infran strategian mukaisella tavalla

+

Parantamista ja kehittämistä vaativat keskeiset asiat ovat edelleen aikataulujen pitävyys ja toiminnan hinta-laatusuhde.

Toiminnan tavoitteiden toteutuminenTampereen Infran viidestä toiminnan ta-voitteesta 4 toteutui täysin ja yksi osittain. Liikevaihto henkilötyövuosia kohden kas-voi 4,9 % vuodesta 2015. Työhyvinvointi parantui laskeneiden sairauspoissaolojen, tapaturmatiheyden ja varhe-maksujen las-



kun myötä. Liikelaitoksen kehittämisohjel-man toimenpiteet saatettiin päätökseen. Tuotettujen palvelujen hinta- ja laatuta-sossa liikelaitos on laadun osalta yksityis-ten kilpailijoiden tasolla, hintatasossa on

vielä kehitettävää. Logistiikka liikelaitok-sesta Infraan siirtynyt konevuokraamo ja rakennustarvikevarasto otettiin vastaan ja uudelleenorganisoitiin konsernin sisällä vuoden 2016 aikana.



TULOSLASKELMA

1.1. - 31.12.2016 1.1. - 31.12.2015 TP 2016Muutettu TA 2016

EroAlkuper. TA 2016

Liikevaihto 58 057 549,86 54 522 140,03 58 058 57 337 721 56 029

Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden

varastojen lisäys (+) tai vähennys (-) -6 501,55 -155 695,83 -7 0 -7 0



Aineet, tarvikkeet ja tavarat -9 311 191,61 -7 784 476,88 -9 311 -8 538 -773 -8 487


Henkilöstökulut


Henkilösivukulut

Eläkekulut -5 177 535,39 -5 270 933,27 -5 178 -5 507 329 -5 529

Muut henkilösivukulut -1 022 059,58 -846 204,19 -1 022 -1 051 29 -1 029




Liikeylijäämä (-alijäämä) 3 341 545,90 2 745 044,71 3 342 3 200 142 3 200



Korvaus peruspääomasta -890 000,00 -890 000,00 -890 -890 0 -890

Muut rahoituskulut -335,88 -2 282,41 -0 0 -0 0

Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 2 452 316,03 1 854 144,02 2 452 2 310 142 2 310




Voitto, % 4,2 3,4


Tuloslaskelma ja tuloslaskelman analysointiInfran vuoden 2016 liikevaihto kasvoi edellisestä vuodesta 6,5 prosenttia ja oli 0,7 milj. euroa suurempi kuin muutettu talousarvio. Tavara-aseman siirtoa ei to-teutettu, mutta sen sijaan Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen tilaukset Ratinan, Vehmaisten ja Kaupin urheilukentistä to-teutuivat 1,2 milj. euroa suunniteltua suu-rempina. Lisäksi Tilakeskus tilasi arvioitua enemmän saneeraustöitä.

Toiminnan volyymin kasvu on lisännyt rakentamis- ja kunnossapitopalvelujen ostoja sekä rakennusmateriaalien ostoja. Materiaalien ostot toteutuivat 0,8 milj. euroa ja palvelujen ostot 0,5 milj. euroa


muutettua talousarviota suurempina Rati-nan kentän ja Härmälän alueen erikoisra-kenteiden sekä kevättalven hiekanpoiston vuoksi.

Henkilöstökulut toteutuivat 0,9 milj. eu-roa muutettua talousarviota pienempinä eläkemenoperusteisten ja varhaiseläke-menoperusteisten maksujen vähentymi-sen sekä kilpailukykysopimuksen mukai-sen lomarahavelkavaikutuksen vuoksi.

Infran liikeylijäämä oli 3,3 milj. euroa, mikä on 0,1 milj. euroa muutettua talous-arviota ja 0,6 milj. euroa edellistä vuotta parempi. Tulokseen vaikuttivat erityisesti Rakentamispalvelujen vaativien kohteiden

hyvä kannattavuus sekä henkilöstökulujen jääminen muutettua talousarviota pie-nemmäksi. Vaativia kohteita olivat mm. Lielahden kaava-alueen toteuttaminen, Vuohenojan putkitus, Viinikan liikenneym-pyrän muutostyöt, Härmälän paalulaatta Myrskyn- ja Tuiskunkaduilla sekä Havu-laaksonpuiston rakentaminen.

Hyvä tulos paransi sijoitetun pääoman tuottoa sekä voittoprosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Korvausta 11,3 milj. euron peruspääomasta maksettiin 7,9 prosenttia eli 0,9 milj. euroa. Tilikauden ylijäämä oli 2,5 milj. euroa.



RAHOITUSLASKELMA

1.1. - 31.12.2016 1.1. - 31.12.2015 TP2016Muutettu TA 2016


Toiminnan rahavirta



Rahoitustuotot ja -kulut -889 229,87 -890 900,69 -889 -890 1 -890

Tulorahoituksen korjauserät -132 923,51 -161 558,40 -133 -100 -33 -100

3 392 513,83 2 749 082,21 3 393 3 285 108 3 233


Investointimenot -896 221,80 -953 199,03 -896 -1 100 204 -1 100


135 313,00 162 593,71 135 100 35 100

-760 908,80 -790 605,32 -761 -1 000 239 -1 000

Toiminnan ja investointien rahavirta 2 631 605,03 1 958 476,89 2 632 2 285 347 2 233



Vaihto-omaisuuden muutos -40 970,81 -1 701,00 -41 - - -



Korottomien velkojen muutos muilta 1 063 177,26 176 627,93 1 063 - - -

-2 631 605,03 -1 958 476,89 -2 632 -2 285 -347 -2 233

Rahoituksen rahavirta -2 631 605,03 -1 958 476,89 -2 632 -2 285 -347 -2 233




10 576 248,45 2 639 837,80


Lainanhoitokate - -

Kassan riittävyys, pv 0 -

Quick Ratio 3,5 3,5


Rahoituslaskelma ja rahoituslaskelman analysointiTilikauden 2016 toiminnan rahavirta oli 3,4 milj. euroa ja se kasvoi liikeylijäämän nousun vuoksi 0,6 milj. euroa edelliseen vuoteen verrattuna. Toiminnasta saadulla rahavirralla pystyttiin kattamaan reilusti 0,9 milj. euron investointimenot. Lisäksi


kaluston myynnistä saatiin 0,1 milj. euron luovutustulot. Toiminnan ja investointien rahavirta oli yhteensä 2,6 milj. euroa.

Tunnusluku toiminnan ja investointien rahavirran kertymä viideltä vuodelta

kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna 7,9 milj. eurolla. Investoinnit on koko Infran toiminnan ajan pystytty kattamaan omarahoituksella.



TASE

31.12.2016 31.12.2015VASTAAVAA


Rakennukset 86 091,27 0,00Koneet ja kalusto 4 080 881,14 4 357 083,41

4 166 972,41 4 357 083,41VAIHTUVAT VASTAAVATVaihto-omaisuus


Lyhytaikaiset saamisetMyyntisaamiset 621 393,29 374 539,20Saamiset kunnalta 25 270 056,82 22 010 653,35Muut saamiset 458 521,03 303 535,63Siirtosaamiset 50 779,85 58 211,33

26 400 750,99 22 746 939,51


VASTATTAVAA

OMA PÄÄOMAPeruspääoma 11 275 000,00 11 275 000,00Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) 10 180 575,40 8 326 431,38Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 2 452 316,03 1 854 144,02


Muut pakolliset varaukset 127 372,00 138 194,00VIERAS PÄÄOMALyhytaikainen

Ostovelat 3 098 076,84 1 748 637,28Muut velat 273 366,79 279 493,28Siirtovelat 4 140 095,53 4 420 231,34

7 511 539,16 6 448 361,90








Investoinnit ja niiden analysointi Kone- ja kalustoinvestointeihin käytettiin 0,9 milj. euroa, joten investointeihin vara-tusta 1,1 milj. eurosta jäi käyttämättä 0,2 milj. euroa.

Infran omaa toimintaa varten hankittiin kolme kuorma-autoa, kaksi suurteholeik-kuria, taajamatraktori ja tienhoitoauto-maatti sekä uusittiin kallioluolien valais-tukset. Lisäksi museotoimen käyttöön hankittiin auto taidekuljetuksia varten. Py-syviin vastaaviin kuuluvaa kalustoa myy-tiin 0,1 milj. eurolla.

Tase ja taseen analysointi Taseen loppusumma vuoden 2016 tilinpää-töksessä oli 31,5 milj. euroa, joten se vah-vistui edelliseen vuoteen verrattuna 3,5 milj. euroa eli 12,5 prosenttia.

Taseen vastaavien suurin erä oli saa-miset kunnalta 25,3 milj. euroa, joka muodostuu liikelaitoksen kassavaroista. Aineellisiin hyödykkeet pienentyivät 0,2 milj. eurolla. Taseen vastattavien suurin erä on oma pääoma 23,9 milj. euroa, joka vahvistui 2,5 milj. euroa tilikauden ylijää-män vuoksi. Vakavaraisuutta ja alijäämän sietokykyä mittaava omavaraisuusaste oli 75,8 prosenttia. Tunnusluku suhteellinen velkaantuneisuus tarkoittaa, että 12,8 pro-senttia Infran vuoden 2016 käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman maksuun.

Esitys tilikauden tuloksen käsittelystäTampereen Infra Liikelaitoksen johto-kunta esittää, että tilikauden ylijäämä, 2 452 316,03 euroa, siirretään taseeseen oman pääoman edellisten tilikausien yli-jäämään ja että varauksia tilikauden ylijää-mästä ei tehdä.


EroAlkuper. TA 2016

Muutok-set

AINEELLISET HYÖDYKKEET -896 -1 100 204 -1 100 0

Rakennukset ja rakennelmat -86 0 -86 0 0

Koneet ja kalusto -810 -1 100 290 -1 100 0

INVESTOINNIT YHTEENSÄ -896 -1 100 204 -1 100 0

Pysyvien vastaavien hyödyk-keiden luovutustulot

135 100 35 100 0

INVESTOINNIT



Arvostus- ja jaksotusperiaatteet sekä -menetelmätTulot ja menot on merkitty tuloslaskel-maan suoriteperusteen mukaisesti. Py-syvien vastaavien aineelliset hyödykkeet on merkitty taseeseen hankintamenoon



1.1. - 31.12.2016 1.1. - 31.12.2015

Kunnossapitopalvelut 18 000 18 382

Rakentamispalvelut 27 223 23 499

Paikkatietopalvelut 3 033 3 047

Suunnittelupalvelut 2 292 2 118

Kalustopalvelut 7 466 7 448

Tukipalvelut 44 28

Yhteensä 58 058 54 522

Palvelujen ostot (1000 euroa)

1.1. - 31.12.2016 1.1. - 31.12.2015

Asiakaspalvelujen ostot


Palvelujen ostot yhteesä 19 335 17 928



Rakennukset 10 vuotta Tasapoisto





1.1. - 31.12.2016 1.1. - 31.12.2015

Sora-alueiden maisemointivaraus 1.1. 138 150

Vähennykset tilikaudella 11 12

Sora-alueiden maisemointivaraus 31.12. 127 138


1.1. - 31.12.2016 1.1. - 31.12.2015

Muut toimintatuotot


Muut toimintakulut

Koneiden ja kaluston luovutustappiot 2 3



vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu kaupunginhallituksen hyväksy-män poistosuunnitelman mukaisesti. Las-

kentaperusteet on esitetty tuloslaskelman liitetiedoissa. Vaihto-omaisuus on merkit-ty taseeseen painotetun keskihinnan mu-kaisesti.




Aineelliset hyödykkeet (1 000 euroa)Rakennukset Koneet ja kalusto Yhteensä



Vähennykset tilikaudella 0 13 13



Kirjanpitoarvo 31.12. 86 4 081 4 167



31.12.2016 31.12.2015

Peruspääoma 1.1. 11 275 11 275

Peruspääoma 31.12. 11 275 11 275







31.12.2016 31.12.2015


Maisemointivaraus 127 138


31.12.2016 31.12.2015

Siirtovelkojen olennaiset erät

Eläkevakuutusmaksuvelka (työnantaja) 188 191

Eläkevakuutusmaksuvelka (työntekijä) 70 70


Lomapalkkavelka 3 155 3 434






Vuokra- ja leasingvastuut (1 000 euroa)

31.12.2016 31.12.2015

Leasingvastuut


Myöhemmin maksettavat 2 575 2 965


Muut vastuusitoumukset (1 000 euroa)

31.12.2016 31.12.2015

Takaukset muiden puolesta

Alkuperäinen pääoma 50 50

Jäljellä oleva pääoma 50 50

Muut taseen ulkopuoliset järjestelyt (1 000 euroa)

31.12.2016 31.12.2015

Sopimusvastuut

Sopimusvastuu materiaali- ja palveluhankinnoista 3 470 6 940


31.12.2016 31.12.2015

Kunnossapitopalvelut 138 147

Rakentamispalvelut 69 74

Paikkatietopalvelut 44 47

Suunnittelupalvelut 30 28

Kalustopalvelut 116 115

Tukipalvelut 20 21

Yhteensä 417 432

Liikelaitokset - Tampereen Voimia


Tampereen Voimia Liikelaitos

Tampereen Ateria on Tampereen kaupun-gin liikelaitos, joka vastaa kaupungin ate-ria- ja puhtauspalveluiden järjestämisestä. Huolehdimme asiakkaiden hyvinvoinnista

tarjoamalla täysipainoisia aterioita ja asi-akasta tukevia ratkaisuja asiantuntevasti. Palvelemme päivittäin 35 000 asiakasta

ja huolehdimme yli 320 kiinteistöalueen puhtaudesta 600 ammattilaisen voimin ja kumppanuuksia hyödyntäen.

Toimintakertomus

Toimitusjohtajan katsausTampereen Voimian strategia 2014 - 2018 ’Huolehdimme hyvinvoinnista’ viitoitti lii-kelaitoksen toimintaa ja sen kehittämistä. Strategiassa korostuu tukipalvelujen mer-kitys kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä ja Tampereen Voimian rooli tukipalvelujen järjestäjänä. Strategiassa korostuu myös toiminnan tehostaminen liiketoimintamal-lia uudistamalla ateriatuotannon keskit-tämisen ja monipalvelutyön keinoin sekä asiakaslähtöinen liiketoimintaosaaminen.

Toimintavuonna keskityttiin tukipalve-lujen järjestäjän roolin vakiinnuttamiseen ja työn tuottavuuden parantamiseen on-nistuneesti. Työn tuottavuus kehittyi seit-semän prosenttia tavoitetta parempana toiminnan organisointia kehittämällä sekä hyödyntämällä monipalvelutyötä ja mo-nituottajamallia entistä tuloksellisemmin. Liiketoimintamallin uudistamisen ja en-tistä keskitetymmän tuotannon mahdol-listava investointipäätös odottaa edelleen tietoa sote-uudistuksen tarkemmista vai-kutuksista.

Palvelujen pitkäjänteinen asiakasläh-töinen kehittäminen näkyi edelleen asia-kastyytyväisyyden paranemisena. Tavoit-teellinen asiakasyhteistyö ja osallistava toimintatapa vahvistivat asiakkaiden hy-vinvointia hyvän ravitsemuksen ja ravitse-mushoidon näkökulmista.

Muutokset Tampereen Voimian roolissa ja liiketoimintamallissa tähtäävät toimin-nan tehostumiseen ja kannattavuuden parantumiseen pitkällä aikavälillä, mutta muutokset alkoivat jo heijastua talouteen

kannattavuuden kasvuna. Liikeylijäämä 3,2 milj. euroa liki kolminkertaistui edel-lisestä vuodesta ja ylitti asetetun tavoit-teen 1,8 milj. eurolla. Liikevaihto kasvoi viidenneksen edelliseen vuoteen verrat-tuna, mikä jatkaa hyvää pohjaa strategian mukaiselle kannattavalle kasvulle. Kasvu on seurausta palvelujen järjestämisvas-tuun laajenemisesta puhtauspalveluissa. Kehittämistyön tuloksena puhtauspalve-lujen hintoja pystytään alentamaan 1,2 milj. eurolla vuodelle 2017. Ateriapalvelui-den liikevaihto kasvoi maltillisesti edel-lisestä vuodesta asiakasmäärän kasvun ansioista. Yhteensä tarjottiin 10,5 milj. ateriaa.

Työvoimakulujen hyvän hallinnan taus-talla oli työn tuottavuuden paraneminen ja kilpailukykysopimuksen vaikutukset. Elintarvikekustannuksia hallittiin hyvin vahvan tuotannonohjauksen ansioista. Sirpaleinen tuotantoverkko ja Tampereen Voimialle siirtyneet siivoustoiminnan elä-ke- ja varhaiseläkemenoperusteiset mak-sut aiheuttavat edelleen haasteita kiintei-den kustannusten hallintaan.

Arvio tulevasta kehityksestäTukipalvelujen laajempi järjestämisvas-tuu ja liiketoimintamallin uudistaminen mahdollistavat taloudellisten sekä hen-kilöstö- että asiakastulosten toteutumi-sen jatkossa entistäkin parempina. On-nistuneen toiminnan edellytyksenä on kuitenkin tehokkaan palvelutuotannon kehittämis- ja investointimahdollisuudet,

kunnallisen liikelaitoksen toimintaedellytyk-sien kehittäminen ja palveluvolyymin säily-minen sekä aidot vaikutusmahdollisuudet tukipalvelujen kaupunkitasoiseen järjestä-miseen.

Omistajan päätökset investointimah-dollisuuksista ja organisointitavasta sekä sote-uudistuksen vaikutus tukipalvelujen järjestämiseen ovat merkittävimmät tule-vaisuuteen vaikuttavat tekijät. Tukipalve-lujen järjestämisen roolin on mahdollista tulevaisuudessa laajentua kaupungin viras-topalveluselvityksestä tehtävien päätösten mukaisesti.

HenkilöstöTampereen Voimian henkilöstömäärä li-sääntyi edellisestä vuodesta 69 henki-lötyövuodella. Muutoksen taustalla on siivoustoiminnan yhdistyminen 1.8.2015, jolloin liikelaitokseen siirtyi 140 henki-löä. Myös kaupungin palveluverkon laa-jentuminen, organisoinnin kehittäminen ja henkilöstön eläköityminen vaikuttivat henkilöstömäärään.

Palvelutuotannon kehittämistä jatket-tiin yhdessä henkilöstön kanssa. Osana liiketoimintamallin uudistamista tehtiin osaamiskartoitus, jolla varmennetaan mo-niosaamisen lisääntyminen. Tukipalveluja järjestetään monituottajamallilla, jossa kil-pailutus- ja henkilöstösuunnitelma sovite-taan yhteen. Työhyvinvoinnin kehittämistä jatketaan työsuojelun johtamista terävöit-tämällä ja tekemällä työskentelyolosuhtei-ta parantavia investointeja.





Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestäTampereen Voimia liikelaitos on tehnyt itse-arvioinnin sisäisen valvonnan osalta ja joh-tokunta on käsitellyt arvioinnin 21.2.2017. Tampereen Voimia liikelaitoksessa on käy-tössä johtokunnan 27.9.2016 hyväksymä si-säisen valvonnan suunnitelma ja 25.10.2016 hyväksymä riskienhallintasuunnitelma.

Kokonaisarviona Tampereen Voimia lii-kelaitoksen johto lausuu, että Tampereen Voimia liikelaitoksen sisäinen valvonta on pääosin hyvällä tasolla. Merkittäviä sisäisen valvonnan puutteita ei ole todet-tu. Parantamista ja kehittämistä vaativat keskeiset asiat ovat investointimahdolli-

suudet liiketoimintamallin uudistamiseksi ja tuotantoverkon kehittämiseksi tehtyjen päätösten mukaisesti toiminnan tuloksel-lisuuden varmistamiseksi sekä tiedon hal-linnan ja hyödyntämisen kehittäminen.

TAMPEREEN VOIMIA LIIKELAITOKSEN TOIMINNAN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN





47Tilakeskukselta siirtynyt puhtaanapitopalvelu on integroitu Voimiaan ja monipalvelu-työn laajentaminen lisää tehokkuutta

+

48Tampereen Voimian organisointitavan selvittämisestä seuraavia päätöksiä on toteu-tettu yhdessä omistajaohjauksen kanssa

+/-

Toiminnan tavoitteiden toteutuminenTampereen Voimialle asetetuista viidestä tavoitteesta neljä toteutui kokonaan ja yksi osittain. Työn tuottavuus (liikevaihto/henkilötyövuodet) oli 7 % tavoitetta pa-

rempaa ja työhyvinvointi parantui työhy-vinvointimatriisin tuloksen parantuessa. Asiakastyytyväisyys kehittyi positiivisesti ja siihen liittyvä tavoite toteutui. Tilakes-

kukselta siirtynyt puhtaanpitopalvelun integroiminen Voimiaan on onnistunut ja mm. puhtauspalvelun hintoja pystytään laskemaan 1,2 milj. eurolla vuonna 2017.

TULOSLASKELMA

1.1. - 31.12.2016 1.1. - 31.12.2015 TP 2016Muutettu TA 2016


Liikevaihto 55 002 928,53 45 389 160,82 55 003 53 375 1 627 51 765



Aineet, tarvikkeet ja tavarat -11 479 024,98 -11 283 272,94 -11 479 -11 750 271 -11 471


Henkilöstökulut


Henkilösivukulut

Eläkekulut -3 790 375,33 -2 968 069,74 -3 790 -3 742 -48 -3 775

Muut henkilösivukulut -1 004 401,44 -743 793,57 -1 004 -1 054 49 -1 028


Suunnitelman mukaiset poistot -168 871,32 -168 311,24 -169 -203 34 -207




Muut rahoitustuotot 255,77 522,89 0 0 0 0

Korvaus peruspääomasta -222 000,00 -222 000,00 -222 -222 0 -222


Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 2 993 751,44 968 274,59 2 994 1 178 1 816 478







Voitto, % 5,4 2,1


Tuloslaskelma ja tuloslaskelman analysointiTukipalvelujen järjestämisvastuu laajeni vuonna 2015, kun Tampereen Tilakeskus liikelaitoksen siivoustoiminta yhdistyi Tam-pereen Voimiaan 1.8.2015. Vuoden 2016 tilinpäätöksen toteumatiedot eivät näin ol-len ole vertailukelpoisia vuoteen 2015.

Tukipalvelujen järjestämisvastuun laa-jeneminen puhtauspalveluihin lisäsi liike-vaihtoa tilinpäätösvuodelle noin 7,8 milj. euroa. Liikevaihto kasvoi pääosin tämän muutoksen vuoksi edelliseen vuoteen ver-rattuna yli 20 prosenttia. Ateriapalvelujen liikevaihto oli myös edellisvuotta 2,0 milj. euroa suurempaa. Liikevaihdon hyvään kehitykseen vaikutti ikäryhmän väestöke-hitystä vastaava ruokailijamäärien muutos kouluissa ja päiväkodeissa sekä toisen as-teen oppilaitoksissa ruokailuaktiivisuuden lisääntyminen.

Ateriapalvelujen myynti sosiaali- ja terveyspalveluissa jäi suunnitellusta, vaikka kasvua edellisvuoteen tapahtui. Kotipalveluateriamäärät olivat suunnitel-tua pienemmät eikä kehitys edelliseen vuoteen vastaa ikäihmisten palveluraken-nemuutoksen arvioitua vaikutusta. Vas-taavasti sairaala- ja kuntoutuspalvelujen ateriamäärät pysyivät ennallaan. Palvelu-keskusten ruokailijamäärien laskeva kehi-tys kääntyi nousuun. Ikäihmisten asumis-palveluissa uusien yksiköiden toiminnan käynnistyminen Tampereella ja Orivedellä kasvatti kotihoidon ja asumispalvelujen myyntiä edellisestä vuodesta. Henkilös-töateriamyynti kasvoi maltillisesti.

Palvelujen järjestämisvastuun laajentu-minen ja järjestämistavan muutos näkyy myös kulurakenteessa. Puhtauspalvelujen ostot kasvoivat 3,9 milj. euroa edelliseen vuoteen verrattuna. Ostojen kehityksen taustalla oli myös puhtauspalvelujen jär-jestämistavan painopisteen siirtyminen lievästi ostopalveluihin. Liiketoiminnan järjestämistavan muutoksia ennakoitiin tekemällä kustannusjärkeviä tilapäisiä rat-kaisuja työvoiman käytössä toimipisteissä ja yhdistämällä henkilöstö- ja kilpailutus-suunnitelma. Ateriapalvelutoiminnassa jatkettiin työvoiman hyvää hallintaa ja monipalvelutyön kehittämistä. Tuotanto-resursseilla pystyttiin vastaamaan oman tuotannon liikevaihdon kasvuun.

Toimenpiteiden vaikutukset heijastuivat työvoimakustannuksiin, joiden muutos oli noin 1,0 milj. euroa pienempää verrattuna oman tuotannon myynnin kasvuun. Tämä osoittaa työvoiman hallinnassa onnistu-mista ja näkyy työvoimakulujen osuudessa liikevaihdosta, joka oli vertailukelpoista suunnitelmaa parempi. Myös työn tuot-tavuus oli seitsemän prosenttia tavoitetta parempaa. Varhaiseen tukemiseen pa-nostettiin, mutta toimenpiteet eivät näy henkilöstökuluissa siivoustoiminnasta siir-tyneiden jo maksussa olevien eläkemaksu-jen vuoksi.

Elintarvikekulujen hallinta kehittyi posi-tiivisesti. Tämä on seurausta hankinta- ja ruokaohjeistuksen noudattamisesta, on-nistuneista kilpailutuksista ja tuotevalin-

noista. Vuokrakustannusten kasvu johtuu energiakustannusten siirtymisestä osaksi vuokria. Vastaava muutos näkyy ainekus-tannusten laskussa. Sirpaleinen palvelu-verkko aiheuttaa edelleen haasteita kiin-teiden kustannusten hallintaan.

Liikeylijäämä toteutui edellisvuotta 2,0 milj. euroa parempana johtuen on-nistuneesta puhtauspalvelujen järjestä-misvastuun haltuunotosta ja työvoiman hallinnasta suhteessa liikevaihdon muu-tokseen. Siivoustoiminta siirtyi Tampereen Voimiaan -0,2 milj. euroa alijäämäisenä johtuen merkittävistä eläke- ja varhaiselä-kemenoperusteisista maksuista. Yhdisty-misellä tavoitellut 2,0 milj. euron säästöt vuodesta 2015 vuoteen 2017 toteutuivat arvioitua suurempina ja tavoiteltua aiem-min, sillä kilpailutus- ja henkilöstösuunni-telman aikataulua tarkennettiin.

Tilikauden ylijäämä oli 3,0 milj. euroa, jolla tuotettiin edellistä vuotta huomatta-vasti enemmän arvoa omistajalle sijoite-tun pääoman tuottoja voittoprosenteilla mitattuna. Suunnitellut muutokset Tampe-reen Voimian roolissa ja liiketoimintamal-lissa tulevat vaikuttamaan toiminnan te-hostumiseen ja kannattavuuden kasvuun pitkällä tähtäimellä, mutta muutokset al-koivat jo heijastua talouteen kannattavuu-den kasvuna.



RAHOITUSLASKELMA

1.1. - 31.12.2016 1.1. - 31.12.2015 TP 2016Muutettu TA 2016


Toiminnan rahavirta


Poistot ja arvonalentumiset 168 871,32 168 311,24 169 203 -34 207

Rahoitustuotot ja -kulut -221 842,91 -221 556,51 -222 -222 0 -222

3 162 622,76 1 136 585,83 3 163 1 381 1 782 685


Investointimenot -218 991,77 -134 084,88 -219 -460 241 -460

0

Toiminnan ja investointien rahavirta 2 943 630,99 1 002 500,95 2 944 921 2 023 225




Saamisten muutos muilta 30 168,39 -340 716,49 30 - - -

Korottomien velkojen muutos kunnalta 971,05 -1 403,45 1 - - -

Korottomien velkojen muutos muilta -47 828,85 1 359 942,20 -48 - - -

-2 942 964,84 -1 002 967,45 -2 943 -921 -2 022 -225

0

Rahoituksen rahavirta -2 942 964,84 -660 711,99 -2 943 -921 -2 022 -225

0

Rahavarojen muutos 666,15 -466,50 1 0 1 0

0

Rahavarojen muutos 666,15 -466,50 1 0 1 0

Rahavarat 31.12. 4 741,35 4 075,20

Rahavarat 1.1. 4 075,20 4 541,70


Toiminnan ja investointien rahavirran kerty-mä 5 vuodelta, €

5 281 566,92 3 592 768,15

Investointien tulorahoitus, % 1 444,2 847,7

Lainanhoitokate - -


Quick Ratio 3,1 2,6



EroAlkuper TA 2016

Muutok-set

AINEETTOMAT HYÖDYKKEET -33 -122 89 -122 0

Tietokoneohjelmistojen käyttöoi-keudet

-2 -20 18 -20 0

Tietokoneohjelmistojen valmistus-arvot

-31 -102 71 -102 0





1 0 1 0 0

Rahoituslaskelma ja rahoituslaskelman analysointiToiminnan rahavirta kasvoi edellisestä vuodesta 2,0 milj. euroa johtuen liikeyli-jäämään kasvusta. Muutokseen vaikutti-vat tuloslaskelman analysoinnissa kuvatut tekijät. Investoinnit olivat edellisvuoden tasolla ja ne saatiin katettua tulorahoituk-sella. Saamisten ja velkojen muutos seu-rasi liikevaihdon kehitystä ja toiminnan laajenemista, minkä vuoksi rahavaroissa ei tapahtunut muutosta. Toiminnan ja inves-tointien rahavirran kertymä viiden vuoden osalta lähti merkittävään nousuun johtuen hyvästä kannattavuudesta ja kasvusta ti-linpäätösvuonna.

Investoinnit ja niiden analysointiInvestointien toteuma oli edellisvuoden tasolla, mutta suunniteltua 0,2 milj. eu-roa pienempi. Kalusto- ja laiteinvestoinnit kohdistuivat strategian mukaisesti tuotan-non tehostamiseen suurissa tuotantokeit-tiöissä ja asiakaslaadun parantamiseen linjastoja uusimalla. Ensikertaista kalusta-

INVESTOINNIT




TASE

31.12.2016 31.12.2015

VASTAAVAA

PYSYVÄT VASTAAVAT


Aineettomat oikeudet 10 601,00 13 930,26

Muut pitkävaikutteiset menot 72 097,51 49 821,86

82 698,51 63 752,12


Kiinteät rakenteet ja laitteet 0,00 18 570,93

Koneet ja kalusto 213 928,06 164 183,07

213 928,06 182 754,00

VAIHTUVAT VASTAAVAT

Saamiset


Myyntisaamiset 335 172,29 379 238,47


Muut saamiset 517 454,49 532 390,31

Siirtosaamiset 78 833,61 50 000,00

19 030 917,56 16 134 810,52

Rahat ja pankkisaamiset 4 741,35 4 075,20


VASTATTAVAA

OMA PÄÄOMA

Peruspääoma 3 700 000,00 3 700 000,00

Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) 6 471 581,61 5 503 307,02

Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 2 993 751,44 968 274,59

13 165 333,05 10 171 581,61

VIERAS PÄÄOMA

Lyhytaikainen

Ostovelat 2 469 278,10 2 487 715,90

Korottomat velat kunnalta 2 011,05 1 040,00

Muut velat 227 619,91 252 141,06

Siirtovelat 3 468 043,37 3 472 913,27

6 166 952,43 6 213 810,23








mista tehtiin kuluvana vuonna suunnitel-lusti, mutta osa hankinnoista kohdistettiin käyttötalouteen. Asiakasarvoa lisättiin uu-simalla linjastoja neljässä toimipisteessä. Linjastosiirtoja tehtiin myös toimipistei-den välillä, joten osasta hankintoja luo-vuttiin. Kotiateriapakkausprosessia kehi-tettiin ja annostelulaitehankinta arvioitiin riittäväksi. ICT-kehittämisessä painottui järjestelmäkehitys keskitettyä tuotantoa ja tiedolla johtamista tukevaksi. Vuonna 2016 aloitettiin Aromi-tuotannonohjaus-järjestelmän kehittämisprojekti ja jatket-tiin sähköisen tuloskortin kehittämistä. Kehittäminen jatkuu vuonna 2017.

Tase ja taseen analysointiVoimian taloudellinen asema on pysynyt hyvänä. Omavaraisuusaste on erinomai-nen, velkaantuneisuus laski ja oma pää-oma kasvoi merkittävästi tilikauden hyvän tuloksen ansiosta.

Esitys tilikauden tuloksen käsittelystäTampereen Voimia liikelaitoksen johtokunta esittää, että tilikauden ylijäämä 2 993 751,44 euroa, siirretään taseeseen oman pääoman edellisten tilikausien ylijäämään ja että vara-uksia tilikauden ylijäämästä ei tehdä.



Arvostus- ja jaksotusperiaatteet sekä -menetelmätTulojen ja menojen kohdistamisessa tili-kaudelle on noudatettu suoriteperustetta. Pysyvien vastaavien aineelliset ja aineet-tomat hyödykkeet on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitel-man mukaisilla poistoilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu kaupungin-hallituksen hyväksymän poistosuunnitel-


Liikevaihto palvelutuotteittain (1 000 euroa)

1.1. - 31.12.2016 1.1. - 31.12.2015

Lasten ja nuorten ateriapalvelut sekä puhdistus-palvelut

34 929 29 708

Hoitoalan ja vanhusten ateriapalvelut 14 364 11 733

Henkilöstöravintolapalvelut 5 709 3 940

Hallinto ja tukipalvelut 1 8

Yhteensä 55 003 45 389


1.1. - 31.12.2016 1.1. - 31.12.2015

Maitotuki 145 125


Muut tuet ja avustukset 23 139

Muut liiketoiminnan muut tuotot 49 9

Yhteensä 396 273


1.1. - 31.12.2016 1.1. - 31.12.2015




man mukaisesti. Laskentaperusteet on esi-tetty tuloslaskelman liitetiedoissa.

Taseen esittämistavan muutosTaseen esittämistapaa on muutettu vuo-den 2014 tilinpäätökseen. Aiemmin lyhyt-aikaisissa muissa veloissa esitetyt henki-lösivukulujen velkatilit esitetään jatkossa lyhytaikaisissa siirtoveloissa.

Edellisen tilikauden tietojen vertailukelpoisuusTampereen Tilakeskus liikelaitoksen sii-voustoiminta yhdistyi Tampereen Voimiaan 1.8.2015. Vuoden 2015 tiedot eivät ole ver-tailukelpoisia liikevaihdon, henkilöstökulu-jen ja palvelujen ostojen osalta. Tuloslaskel-man analysoinnissa on kuvattu toiminnan muutoksen vaikutus tuottoja kulueriin.





Aineettomat oikeudet

Muut pitkä- vaikutteiset

menotYhteensä








Koneet ja kalusto

Yhteensä


Lisäykset tilikauden aikana 186 186






Aineettomat oikeudet 3 - 5 vuotta Tasapoisto

Muut pitkävaikutteiset menot 3 vuotta Tasapoisto






1.1. - 31.12.2016 1.1. - 31.12.2015

Muut toimintatuotot

Koneiden ja kaluston myyntivoitot 1 0

Yhteensä 1 0





31.12.2016 31.12.2015

Peruspääoma 1.1. 3 700 3 700

Peruspääoma 31.12. 3 700 3 700


Siirto edelliseltä tilikaudelta 968 598


Tilikauden ylijäämä/alijäämä 2 994 968



31.12.2016 31.12.2015

Siirtovelkojen olennaiset erät

Eläkevakuutusmaksuvelka (työnantaja) 201 212

Eläkevakuutusmaksuvelka (työntekijä) 74 78





Vuokra- ja leasingvastuut (1 000 euroa)

31.12.2016 31.12.2015

Leasingvastuut, voimassa 14.8.2019 asti


Myöhemmin maksettavat 6 3

Yhteensä 10 13



31.12.2016 31.12.2015

Lasten ja nuorten ateriapalvelut sekä puhdistuspalvelut

475 460

Hoitoalan ja vanhusten ateriapalvelut 105 113

Virastojen ja vapaa-ajan palvelujen tuki 0 27

Hallinto ja tukipalvelut 30 30

Yhteensä 610 630

Liikelaitokset - Tampereen Tilakeskus


Tampereen Tilakeskus Liikelaitos

Tampereen Tilakeskus Liikelaitos on toi-minta-ajatuksensa mukaan palveluorgani-saatio, joka tiloilla ja kiinteistöpalveluilla luo edellytykset hyville kunnallisille pal-veluille. Tilakeskus toimii kestävän kehi-tyksen periaatteiden mukaisesti vastaten kestävästä ja elinkaareltaan tarkoituk-senmukaisesta rakentamisesta ja kiinteis-

tönpidosta. Tilakeskus huolehtii tilojen ja rakennuskannan monikäyttöisyydestä, tarkoituksenmukaisesta käytöstä ja arvon säilymisestä ennakoivalla ja kestävällä ta-valla. Tilakeskus järjestää joko itse inves-toiden tai vuokraten tarkoituksenmukaiset tilat kaupungin palvelutuotannolle ja huo-

lehtii tilojen käyttökelpoisuudesta. Nämä tehtävät Tilakeskus hoitaa joko omalla tuotanto-organisaatiollaan tai ulkopuolis-ten kumppaneiden avulla. Vuonna 2016 Tilakeskukselle myönnettiin Ekokompassi-ympäristösertifikaatti osoituksena määrä-tietoisesta työstä ympäristön hyväksi.

Toimintakertomus

Toimitusjohtajan katsaus - Olennaiset tapahtumat tilikaudelta Tampereen Tilakeskus Liikelaitoksen toi-mintaa ohjaa johtokunnan tammikuussa 2015 hyväksymä strategia vuosille 2015 - 2018. Strategian lähtökohtana on Tampe-reen kaupunkistrategia ”Yhteinen Tampe-re - näköalojen kaupunki”.

Strategian tavoitteiden toteuttaminen eteni suunnitellusti ja keskeiset vuodek-si 2016 asetetut tavoitteet saavutettiin. Vuonna 2016 toteutettiin kehittämisen suuntaa ohjaavat asiakastutkimus ja hen-kilöstötutkimus. Tampereen Tilakeskus Liikelaitoksen palveluksessa oli vuoden lopussa 240 henkilöä, joista osa oli osa-aikaisessa työsuhteessa. Kokoaikaiseksi henkilöstöksi muutettuna henkilömäärä oli vuoden 2016 lopussa 236.

Tilakeskus Liikelaitokselle asetetut toi-minnan tavoitteet toteutuivat yhtä lukuun ottamatta suunnitellusti. Kaikille liikelai-toksille asetetuista yhteisistä tavoitteista työhyvinvointimatriisin mukainen tavoite saavutettiin muun muassa sairauspois-saolojen ja tapaturmatiheyden laskun vuoksi. Myös liikevaihto kasvoi henkilö-työvuotta kohden 9,8 % vuoden 2016 ta-lousarvioon verrattuna.

Käyttötalous toteutui kokonaisuutena poistoja ja arvonalentumisia lukuun otta-matta muutetun talousarvion mukaisena. Suunnitelman mukaiset poistot olivat 0,7 milj. euroa ja arvonalennukset 1,3 milj. eu-roa budjetoitua suuremmat. Kun saman-aikaisesti myyntivoittotavoitteesta jäätiin 1,3 milj. euroa, niin muun muassa näistä syistä tilikauden ylijäämä putosi 11,9 milj. euroon, joka on 1,9 milj. euroa tavoitetta pienempi.

Toimitilojen käyttöaste pysyi korkeana koko vuoden; käytännössä käyttökelpois-ta vapaata tilaa ei ollut. Tilaomaisuuden realisointeja jatkettiin kaupunginhalli-tuksen liiketoimintajaoston hyväksymän ohjelman mukaisesti. Vuonna 2016 myy-tiin Kämmenniemen vanha terveysase-ma, Lamminpään vanha kirjasto ja vanha Vaakahuone Pyynikintorilla. Vuonna 2016 kaupunki luovutti osana rahoitusjärjeste-lyitä apporttina omistuksensa Messu- ja Urheilukeskuksen toimistorakennuksesta vuokralaiselle. Kaupunginhallitus päät-ti joulukuussa 2016 kaupungin omista-mien voimalaitosten, sähköasemien ja pumppaamoiden rakennusteknisten osien myynnistä Tampereen Sähkölaitokselle, Sähköverkolle ja Veralle. Päätöksen lain-voimaisuus siirtyi vuoden 2017 puolelle ja noin 33,0 milj. euron pysyvien vastaavien luovutustulo kirjautuu vuodelle 2017. Eräi-den muiden kiinteistöjen osalta on myyn-tiin tähtääviä neuvotteluita käynnissä

Tilojen olosuhteisiin liittyvät ongelmat ovat olleet edelleen keskeisessä roolissa eri toimialoilla. Vuonna 2015 julkaistua Sisäilmaohjeistusta täydennettiin tilojen käyttäjille suunnatulla oppaalla ”Sisäilma-asioiden hoitaminen Tampereen kaupun-gin palvelurakennuksissa”. Sisäilmatyöryh-miä on käynnissä useita pääosin kouluissa ja päiväkodeissa. Sisäilmaohjeistuksen toi-mintamallilla on toteutettu onnistuneita sisäilmakorjauksia ja sisäilmasto-olosuh-teiden parantamista kuluneen vuoden aikana. Vuonna 2016 käynnistyi useiden pienempien sisäilmakorjausten ja -paran-nusten lisäksi muun muassa Johanneksen

koulurakennuksen kellarikerroksen sisäil-maperusparannus, Pohjolan päiväkodin sisäilmaperusparannus ja Lamminpään päiväkodin sisäilmaperusparannus ja julki-sivujen kunnostus.

Energiansäästö on yksi keskeisimmistä Tilakeskuksen tavoitteista. Energiansääs-tön yhtenä tavoitteena on saavuttaa Kun-tien energiatehokkuussopimuksen (KETS) mukainen 9 prosentin säästö vuoteen 2016 mennessä vuoden 2008 tasosta. Ta-voitteena on myös vähentää CO2-päästöjä 20 prosenttia vuoteen 2020 mennessä vuoden 2005 tasosta pormestarien ilmas-tositoumuksen mukaisesti. Tampereen Tilakeskus Liikelaitos on mukana useissa energiatehokkuutta edistävissä kehittä-mishankkeissa, kuten ESCO- ja COMBI-hankkeissa. Energiansäästötoimenpiteet pyritään tekemään niin, että hyvät sisäil-maolosuhteet säilyvät.

Vuonna 2016 absoluuttinen (eli ei oteta huomioon rakennustilavuuden muutosta eikä sääolosuhteita) lämmönkulutus nousi noin 7,4 prosenttia ja sähkönkulutus noin 1,6 prosenttia verrattuna vuoteen 2015, jo-ten säästötavoitetta ei energioiden koko-naiskulutuksina näin laskettuna saavutettu. Vertailtaessa toteutuneita energiankulutuk-sia on perusparannuksessa olevat ja uudet valmistuneet kohteet poistettava vuoden 2016 laskelmista, jotta luvut ovat vertailu-kelpoisia vuoteen 2015. Myös vertailuvuosi-en erilaiset sääolosuhteet (normeeraus) on otettava laskelmissa huomioon.

Rakennustilavuus kasvoi vuonna 2016 noin 2,6 prosenttia verrattuna vuoteen 2015 ja vuosi 2016 oli noin 15 prosenttia



kylmempi kuin vuosi 2015. Kun nämä te-kijät otetaan huomioon, niin lämmön ku-lutus laski lähes 6 prosenttia ja sähkön kulutus noin 1 prosenttia. Energiankulutus, eli lämpö ja sähkö yhteensä, laski noin 4,5 prosenttia verrattuna vuoteen 2015. Uu-siutuvan energian osuus sähköstä on 100 prosenttia.

Valtuustoaloitteessa vuonna 2015 edel-lytettiin ESCO-energiansäästöhankkeen toteuttamista Tilakeskuksen kiinteistöissä. Hankinta valmisteltiin ja hankintalain mukai-nen kilpailutus käynnistettiin vuonna 2016.

Investointien toteuttamista on jatkettu asiakkaiden kanssa tilaseurantaryhmissä määritellyn toteutusjärjestyksen mukai-sesti. Investointien suunnittelussa on huo-mioitu Tampereen kaupunginvaltuuston vuonna 2015 hyväksymä investointikatto. Vuonna 2016 käynnistyivät muun muassa Hatanpään kartanon julkisivujen peruspa-rannus, Talvitien päiväkodin ja koulun ra-kentaminen sekä Tesoman uuden jäähallin rakentaminen. Vuonna 2016 valmistuivat muun muassa Vehmaisten koulu ja päivä-

koti, Tesoman palloiluhalli ja Tampereen Klassillisen lukion muutostyöt ja laajen-nus. Kesko Oyj:ltä vuokratun Tesoman-tori-hyvinvointikeskuksen rakentaminen käynnistyi vuonna 2016. Ratinan kaup-pakeskuksesta Tullinkulman Työterveys Oy:lle vuokrattujen toimitilojen rakenta-mien jatkui. Pohjola Pankilta vuokratut lisätilat Sarviksen kiinteistöstä sosiaali- ja terveyspalveluille otettiin käyttöön kesä-kuussa 2016. Pirkanmaan Osuuskaupalta vuokratun Linnainmaan hyvinvointikes-kuksen tilat valmistuivat ja otettiin käyt-töön elokuussa 2016.

Erityisryhmien, muun muassa vanhus-ten, asunnottomien ja kehitysvammaisten, asuttamisessa on Tilakeskus yhdessä pal-veluiden järjestäjien kanssa kehittänyt niin sanotun välivuokrausmallin. Malli mahdol-listaa kiinteistöjen omistamisen ja palve-luntuottamisen eriyttämisen toisistaan ja tuo näin joustavuutta palveluiden järjestä-miseen. Vuonna 2016 käynnistyi ikäihmis-ten tehostettuun palveluasumiseen vuok-rattujen tilojen rakentaminen osoitteeseen

Satamakatu 17. Pitkäaikaisasunnottomille vuokrattu asumishanke osoitteessa Pispa-lan valtatie 58 valmistuu alkuvuodesta 2017. Pohjolan Kotilinnasta vuokrattu ikäihmisten tehostetun palveluasumisen hanke valmis-tui toukokuussa 2016. Tulevien vuokraus-ten osalta hyväksyttiin hankesuunnitelma kehitysvammaisten asumishankkeen vuok-rauksesta osoitteessa Voionmaankatu 32. Tilakeskuksen omana tehostetun palvelu-asumisen hankkeena käynnistyi Koukku-niemen alueella Toukola-nimisen kohteen rakentaminen.

Tampereen seudun ammattiopiston Tredun tilapalvelut järjestetään kokonais-vastuumallilla Tilakeskuksen toimesta. Tilakeskus vuokraa Tampereen seudun ammattiopiston käyttöön tarvittavat tilat TREDU-Kiinteistöt Oy:ltä ja järjestää vuok-rattujen tilojen ylläpitopalvelut. TREDU-Kiinteistöt Oy ja Tilakeskus ovat tehneet yhteistyösopimuksen koskien tilojen vuok-rausta, ylläpitoa sekä rakennuttamista. Vuonna 2016 käynnistyi Tredu Pirkkalan rakentaminen.

Arvio tulevasta kehityksestä Vuosi 2017 on Tilakeskuksessa muutosten aikaa. Kaupungin uudelleenorganisoinnin yhteydessä on perustettu Elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualueella toimiva Kiin-teistöt, tilat ja asuntopolitiikka -palvelu-ryhmä. Tilakeskuksen tilaomaisuus ja osa henkilöstöä siirtyy pois liikelaitoksesta. Ti-lakeskus jatkaa hanke- ja kiinteistöpalve-luiden tuottajana. Tilojen omistaja hankkii palvelut myös uudessa organisaatiomallis-sa Tilakeskuksesta tulosperusteisesti.

Kaupunginhallituksen liiketoimintaja-osto linjasi kokouksessaan 22.6.2016, että Tilakeskuksen yhtiöittämisen valmistelua

jatketaan yhteistyössä konsernin omista-jaohjausyksikön kanssa. Edellisen toimi-tusjohtajan siirryttyä kaupungin sisällä muihin tehtäviin 1.12.2016, on Tilakeskuk-seen rekrytoitu uusi toimitusjohtaja, joka otti tehtävän vastaan 1.2.2017.

Kaupungin uudelleen organisoitumi-seen liittyvän tilaomaisuuden inventointi ja siirto Elinvoiman ja kilpailukyvyn pal-velualueelle tulee hoitaa siten, että tilojen käyttö jatkuu häiriöttömästi ja asiakkai-den tavoitteiden mukaisesti. Kaupungin tilaaja-tuottajamallin päättymisen myötä asiakasorganisaatio on muuttunut ja uu-

det käytänteet tila-asioiden hoidossa tulee sopia asiakkaan ja tilojen omistajaorgani-saation kanssa.

Edelleen merkittävässä roolissa on tilo-jen osalta sisäilmastotyön vaikuttavuuden kehittäminen yhteistyössä tiloissa toimi-vien käyttäjien kanssa sekä kaupungin ti-laomaisuuteen kohdentuvan korjausvelan hallinta.

Mahdollisiin SOTE- ja maakuntauudis-tuksen edellyttämiin muutoksiin varaudu-taan tilojen osalta yhteistyössä Kiinteistöt, tilat ja asuntopolitiikka -palveluryhmän kanssa



TAMPEREEN TILAKESKUS LIIKELAITOKSEN TOIMINNAN TAVOITTEET

Kortti Toiminnan tavoite Toteuma49 Liikevaihto on kasvanut henkilötyövuotta kohden +50 Työhyvinvointi on parantunut vuoteen 2015 verrattuna +

51Tampereen Tilakeskus Liikelaitoksen organisointitapa on selvitetty yhdessä omistaja-ohjauksen kanssa

+

52 Rakennuskannan arvo säilyy ja korjausvelka pienenee +/-

53Kaupungin kiinteistöjen energiankulutus on pienentynyt 1,5 % vuodesta 2015 ja uusiutuvan energian osuus sähköstä on 100 %

+



Henkilöstö Tilakeskuksen henkilöstömäärässä ei ta-pahtunut merkittäviä muutoksia verrattu-na vuoteen 2015. Hatanpään ja Koukku-niemen aluepalvelujen henkilöstöä siirtyi Tilakeskukseen 9 henkilöä. Eläköitymisiä tapahtui 15 kappaletta. Kaikkia eläköity-neiden johdosta vapautuneita tehtäviä ei täytetty, vaan ne korvattiin sisäisillä siir-roilla tai tehtävien ja toimintojen uudel-leen organisoinnilla.

Uuden henkilöstön rekrytointia toteu-tettiin strategian mukaisten tavoitteiden toteuttamiseksi ja pääosin rekrytointi-suunnitelman mukaisesti. Rekrytoinnit kohdentuivat vuonna 2016 pääosin raken-

Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä Tampereen Tilakeskus Liikelaitos on teh-nyt itsearvioinnin sisäisen valvonnan osal-ta ja johtokunta on käsitellyt arvioinnin 23.2.2017.

Tilakeskuksessa on käytössä johtokunnan 25.8.2011 hyväksymä, 27.10.2016 päivitetty sisäisen valvonnan suunnitelma sekä joh-

tokunnan 18.12.2014 hyväksymä, 28.1.2016 päivitetty riskienhallintasuunnitelma.

Kokonaisarviona Tilakeskuksen johto lausuu, että Tilakeskuksen sisäinen valvon-ta on pääosin hyvällä tasolla. Merkittäviä sisäisen valvonnan puutteita ei ole todet-tu. Parantamista ja kehittämistä vaativat

keskeiset asiat ovat SAP-tietojärjestelmän toimivuus, toimintajärjestelmän edelleen kehittäminen, perehdyttämiseen liittyvät käytännöt ja perehdyttämisen onnistumi-sen arviointi, ICT:hen liittyvien sopimusten hallinta sekä viestintä.

Toiminnan tavoitteiden toteutuminenTampereen Tilakeskuksen tavoitteet to-teutuivat kokonaisuudessaan, lukuun ottamatta rakennuskannan arvon säily-miseen ja korjausvelan pienenemiseen liittyvää tavoitetta, joka toteutui osittain. Tilakeskuksen liikevaihto henkilötyövuot-ta kohti kasvoi 9,8 prosentilla. Työhyvin-

vointi parantui vuoteen 2015 verrattuna työhyvinvointimatriisin tulosten mukaan, muutosta selittää mm. sairauspoissaolojen ja tapaturmatiheyden lasku. Liikelaitoksen organisointitapaa selvitettiin vuoden 2016 aikana ja luottamuselimet tekivät periaa-telinjauksia uudesta organisointitavasta.

Korjausvelan määrä Tilakeskuksen omis-tamissa kiinteistöissä kasvoi vuoden 2016 aikana, sen sijaan koko rakennuskannan arvo kasvoi. Kiinteistöjen energiankulutus laski noin 4,5 prosentilla edellisestä vuo-desta ja uusiutuvan energian osuus säh-köstä oli 100 prosenttia.

nuttamisen ja valvonnan asiantuntijateh-täviin sekä päällikkötason tehtäviin.

Vuoden 2016 aikana toteutettiin usei-ta henkilöstösuunnitelmaan sisältyvien työhyvinvointisuunnitelman ja koulutus-suunnitelman toimenpiteitä. Työhyvin-voinnin ohjausryhmän avulla tiivistettiin entisestään työterveyden ja työsuojeluor-ganisaation kanssa tehtävää yhteistyötä. Perehdytysprosessia pyrittiin kehittämään ja yhtenäistämään luomalla yhteinen pe-rehdytyssuunnitelmapohja sekä järjestä-mällä perehdytykseen liittyvä valmennus esimiehille. Seuraaja-perehdytykseen pa-

nostettiin eläköitymisten yhteydessä rek-rytoimalla seuraaja hyvissä ajoin. Henki-löstölle tarjottiin sekä pienryhmämuotoista että luentomuotoista muutostukea yhdessä työterveyden kanssa liittyen Tilakeskuksen organisaation uudistumiseen. Koulutus- ja kehittämissuunnitelmassa painottuivat esimiesten johtamistaitojen kehittäminen, asiakaspalveluosaaminen, kokous- ja neu-vottelutaidot, työturvallisuus ja työhyvin-vointi sekä turvallisuus-koordinaattoritoi-minta. Lisäksi koulutusta järjestettiin muun muassa hankintoihin ja sopimusoikeuteen sekä sisäilma-asioihin liittyen.






Voitto, % 7,1 7,2

1.1. - 31.12.2016 1.1. - 31.12.2015 TP 2016Muutettu TA 2016


Liikevaihto 164 430 892,80 162 857 351,29 164 431 159 847 4 584 159 779

Valmistus omaan käyttöön 2 048 179,51 3 891 398,58 2 048 6 545 -4 497 6 726

Liiketoiminnan muut tuotot 476 033,08 3 061 974,08 476 1 646 -1 170 1 646


Aineet, tarvikkeet ja tavarat -21 661 248,27 -20 602 102,25 -21 661 -21 784 123 -21 861

Palvelujen ostot -20 178 996,18 -23 477 967,31 -20 179 -20 294 115 -19 701

Henkilöstökulut

Palkat ja palkkiot -8 920 521,80 -10 748 039,46 -8 921 -8 861 -60 -9 277

Henkilösivukulut

Eläkekulut -3 075 376,51 -3 977 264,98 -3 075 -3 360 285 -3 488

Muut henkilösivukulut -589 443,92 -606 449,50 -589 -587 -2 -545


Suunnitelman mukaiset poistot -32 611 763,12 -34 035 525,56 -32 612 -31 900 -712 -31 900

Arvonalentumiset -1 249 765,43 0,00 -1 250 0 -1 250


Liikeylijäämä (-alijäämä) 37 660 162,75 37 683 592,31 37 660 39 449 -1 789 39 449



Kunnalle maksetut korkokulut -1 755 324,10 -1 663 456,26 -1 755 -1 687 -68 -1 687

Muille maksetut korkokulut 0,00 -7 571,77 0 0 0 0

Korvaus peruspääomasta -24 162 000,00 -24 162 000,00 -24 162 -24 162 0 -24 162

Muut rahoituskulut -5 859,89 -49 451,35 -6 0 -6 0

Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä 11 744 359,61 11 806 456,86 11 744 13 600 -1 856 13 600

Satunnaiset erät

Satunnaiset tuotot 502 577,67 0,00 503 0 503 0

Satunnaiset kulut -502 577,67 0,00 -503 0 -503 0

Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia 11 744 359,61 11 806 456,86 11 744 13 600 -1 856 13 600

Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) 136 712,40 196 167,64 137 195 -58 195

Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 11 881 072,01 12 002 624,50 11 881 13 795 -1 914 13 795

TULOSLASKELMA TALOUSARVION TOTEUMAVERTAILU (1 000 EUROA)




Tuloslaskelma ja tuloslaskelman analysointiTampereen Tilakeskus Liikelaitoksen lii-keylijäämä pysyi edellisen vuoden tasolla ja toteutui 37,7 milj. eurona, mikä on 1,8 milj. euroa muutettua talousarviota pie-nempi. Merkittävin yksittäinen tekijä ali-tuksen taustalla on pysyvien vastaavien myyntivoittojen toteutuminen suunni-teltua pienempänä sekä poistojen ja ar-vonalentumisten toteutuminen muutettua talousarviota suurempina. Taustalla on tiettyjen kohteiden realisointien siirtymi-nen vuoden 2017 puolelle.

Tampereen Tilakeskus Liikelaitoksen lii-kevaihto tilikaudella 2016 on 164,4 milj. euroa. Liikevaihto on 4,6 milj. euroa muu-tettua talousarviota suurempi. TREDU-Kiinteistöt Oy:lle tehtävät pienet hankkeet eivät toteutuneet aivan suunnitellun mu-kaisesti. Vuokratuottojen kokonaismäärä ylitti muutetun talousarvion. Erityisryhmi-en asumisen tuotot ovat tänä vuonna suu-remmat, koska yhteistyö asiakasohjauk-sessa on parantunut ja tyhjäkäynti jäänyt aiempia vuosia vähemmälle. Lisäksi vuok-rattavien kohteiden määrä on kasvanut. Edelliseen vuoteen verrattuna liikevaihto oli samaa luokkaa kuin vuonna 2015, kun huomioidaan sisäisten tilaustöiden kasvu.

Liikevaihdon kasvuun vaikuttaa myös kauppahallin kiinteistön vuokrauksen siir-tyminen Tilakeskukseen, kuvantamisyksi-kön vuokraus PSHP:lle ja Tredun kohteet, joissa toimintaa jatketaan vuosisuunnitel-massa arvioitua pitempään, esimerkiksi Sairaalakatu 6. Konsernin sisäiset myyn-tituotot ylittävät muutetun talousarvion, koska kiinteistötoimelle sekä varhaiskas-vatukselle ja perusopetukselle tehtiin eri-laisia tilaustöitä ennakoitua enemmän. Vastaava lisäys näkyy kulupuolella, joten tulosvaikutusta tällä ei ole.

Pysyvien vastaavien myyntivoitot to-teutuivat 0,3 milj. eurona, mikä on1,3 milj. euroa muutettua talousarviota vähem-män. Erä sisältää Kämmenniemen vanhan terveystalon, Lamminpään kirjaston ja

Vaakahuoneen myynnit. Kaupunki luovut-ti osana rahoitusjärjestelyitä apporttina omistuksensa Messu- ja Urheilukeskuk-sen toimistorakennuksesta vuokralaiselle. Kaupungin omistamien voimalaitosten, sähköasemien ja pumppaamoiden raken-nusteknisten osien myynti Tampereen Sähkölaitos Oy:lle, Tampereen Sähkö-verkko Oy:lle ja Tampereen Veralle siirtyi vuoteen 2017. Ylioppilastalon myyntival-mistelut odottavat liiketoimintajaoston linjausta.

Vuonna 2016 kirjattiin Vellamonkodit Oy:n osakkeiden myynti Kotilinnasäätiölle, päiväkotirakennuksen osto Vellamonko-dit Oy:ltä ja Vellamonkodit Oy:ltä olevan lainasaamisen anteeksianto. Osakkeiden myynti oli 0,1 milj. euroa ja siitä aiheutu-va myyntitappio oli 0,5 milj. euroa, joka katettiin konsernihallinnon myöntämällä myyntitappion suuruisella toiminta-avus-tuksella.

Kulujen osalta rakennusten ja huoneis-tojen vuokrat sekä koneiden ja laitteiden vuokrat alittavat muutetun talousarvion 1,0 milj. eurolla. Väistötiloja on pyritty jär-jestämään ensisijaisesti kaupungin omissa tiloissa ja erilaiset ilmanpuhdistuslaittei-den vuokrat olivat ennakoitua pienemmät.

Valmistus omaan käyttöön -erä sisältää vain omajohtoisen rakentamisen ja stra-tegian mukaisesti oman tuotannon työ kohdistuu ainoastaan vähenevässä määrin pieniin investointeihin.

Kiinteistönhuollon toteuma energia-kuluineen oli muutetun talousarvion mukainen. Kunnossapito ylitti muutetun talousarvion 0,6 milj. eurolla. Ennalta ar-vaamattomien kunnossapitotarpeiden ja sisäilmaongelmien hoitamiseen panos-tettiin merkittävästi. Omaisuudenhallinta panosti ennalta arvaamattomiin väistö-tiloihin ja myös purkuluvan saaneiden rakennusten purkukulut ylittivät alkupe-räisen talousarvion 0,4 milj. eurolla. Suu-rimmat purettavat kohteet olivat Härmä-län päiväkoti 0,2 milj. euroa ja Tesoman jäähalli 0,1 milj. euroa. Väistötiloista ja pu-

rettavista kohteista aiheutui 2,3 milj. euroa kuluja. Muissa kuluissa ja korkomenoissa on Palosuojelurahaston toiminta-avustuk-sen takaisinperintä noin 0,2 milj. euroa, josta on muodostettu pakollinen varaus. Palosuojelurahasto oli vuonna 1990 myön-tänyt Tampereen kaupungille avustuksen Hervannan vanhan paloaseman rakenta-miseen. Johtuen omaisuuden käyttötarkoi-tuksen muutoksesta palosuojelurahasto on käynnistänyt avustuksen osittaisen ta-kaisinperintäprosessin.

Henkilöstökulut alittuivat 0,2 milj. eu-roa muutettuun talousarvioon verrattuna. Varhaiseläke- ja eläkemenoperusteiset maksut ovat alentuneet varhaisen puuttu-misen mallin myötä. Hatanpään ja Kouk-kuniemen sisäpuolisen huollon ja sen henkilöstön siirtyminen Tilakeskukseen ta-pahtui 1.5.2016. Tämä näkyy Tilakeskuksen liikevaihdossa, kiinteistöjen huoltokuluis-sa ja henkilöstökuluissa. Liikeylijäämään sillä ei ollut vaikutusta.

Suunnitelman mukaiset poistot ovat 0,7 milj. euroa ja arvonalentumiset 1,3 milj. eu-roa muutettua talousarviota suuremmat. Talousarviossa ei oltu varauduttu arvon-alennuksiin ja purettavien kohteiden tase-arvojen kirjaamiseen kuluksi. Verkarannan värjäämörakennuksen arvonalennus on 0,2 milj. euroa, Keskustori 9:n maanalaiset tilat 0,9 milj. euroa ja Tesoman terveysase-man purku 0,2 milj. euroa. Jatkuva muutos investointien tasossa, aikataulutuksessa ja uudelleenbudjetointitarpeessa aiheutti poistojen ennustamisen haasteen. Muutos huomioitiin ennusteessa heti keväällä. Ti-likauden ylijäämä ennen varauksia on 11,7 milj. euroa, mikä on 1,9 milj. euroa muutet-tua talousarviota pienempi.

Tuloslaskelman tuoton analysointiin käytetään sijoitetun pääoman tuottopro-senttia. Sillä mitataan kannattavuutta eli sitä tuloslaskelman tuottoa, joka saadaan sijoitetulle pääomalle. Vuonna 2015 se oli 6,2 % ja vuonna 2016 se on 6,1 % koska tilikauden ylijäämä pieneni vuodesta 2015 ja taseen arvo kasvoi.



Rahoituslaskelma ja rahoituslaskelman analysointi Rahoituslaskelma kuvaa tulorahoituksen riittävyyttä toiminnan ja investointien kattamiseen. Tilakeskuksen toiminta on tasevaltaista. Kiinteistöomaisuus kirjattiin taseeseen kirjanpitoarvoilla ja hankinnas-ta kirjattiin peruspääoma perustamisvai-heessa, jolle maksetaan vuosittain 6,7 %:n korko konsernihallinnolle. Poistopohja on pieni verrattuna omaisuuden käypiin

RAHOITUSLASKELMA

1.1. - 31.12.2016 1.1. - 31.12.2015 TP2016Muutettu TA 2016


Toiminnan rahavirtaLiikeylijäämä (-alijäämä) 37 660 162,75 37 683 592,31 37 660 39 449 -1 789 39 449Poistot ja arvonalentumiset 33 861 528,55 34 035 525,56 33 862 31 900 1 962 31 900Rahoitustuotot ja -kulut -25 915 803,14 -25 877 135,45 -25 916 -25 849 -67 -25 849Tulorahoituksen korjauserät 411 030,73 -2 636 950,88 411 -1 600 2 011 -1 600

46 016 918,89 43 205 031,54 46 017 43 900 2 117 43 900Investointien rahavirta

Investointimenot -92 032 648,58 -63 666 048,58 -92 033 -111 761 19 728 -98 180Rahoitusosuudet investointimenoihin 2 438 044,26 1 275 645,74 2 438 2 980 -542 2 980Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovu-tustulot

423 742,08 18 079 464,00 424 5 000 -4 576 5 000

-89 170 862,24 -44 310 938,84 -89 171 -103 781 14 610 -90 200

Toiminnan ja investointien rahavirta -43 153 943,35 -1 105 907,30 -43 154 -59 881 16 727 -46 300


Antolainasaamisten lisäykset kunnalle -133 617,24 -111 068,88 -134 - -134 -Antolainasaamisten lisäykset muilta -63 366,00 -118 328,03 -63 - -63 -Antolainasaamisten vähennykset muilta 16 174,00 31 052,28 16 - 16 -

-180 809,24 -198 344,63 -181 - -181 -


Vaihto-omaisuuden muutos 7 325,21 7 136,02 7 - - -Saamisten muutos kunnalta 45 323 305,44 2 868 555,21 45 323 - - -

Saamisten muutos muilta -4 768 031,16 -457 404,46 -4 768 - - -

Korottomien velkojen muutos kunnalta -12 169,56 12 254,38 -12 - - -Korottomien velkojen muutos muilta 2 784 322,66 -1 126 289,22 2 784 - - -

43 334 752,59 1 304 251,93 43 335 59 881 -16 546 46 300

Rahoituksen rahavirta 43 153 943,35 1 105 907,30 43 154 59 881 -16 727 46 300





17 518 847,42 67 483 603,77


Lainanhoitokate - -


Quick Ratio 9,8 9,8


arvoihin. Toiminnan tuotto syntyy kiin-teistöomaisuuden vuokrauksella. Vuok-rahinnoittelussa pyritään seuraamaan markkinahinnoittelua. Tämä selittää raha-virtojen kertymän tasoa.

Toiminnan ja investointien rahavirta vuonna 2016 on -43,2 milj. euroa. Se on merkittävästi heikompi kuin vuonna 2015. Toiminnan rahavirta ei kata bruttoinves-tointimenoja, jotka ovat 92,0 milj. euroa. Edelliseen vuoteen verrattuna investoin-

timenot kasvavat 28,3 milj. euroa ja ovat näin korkeimmillaan viiden vuoden tarkas-telujaksolla. Samanaikaisesti myöskin py-syvien vastaavien luovutustulot, 0,4 milj. euroa, ovat matalimmillaan vastaavalla vii-den vuoden ajanjaksolla. Pysyvien vastaa-vien myyntitulot toteutuivat 4,6 milj. eu-roa muutettua talousarviota pienempinä.

Viiden vuoden tarkastelujaksolla in-vestoinnit olivat pienimmät vuonna 2013, jolloin ne olivat 41,4 milj. euroa. Pysyvien




EroAlkuper. TA 2016

Muutok-set

AINEETTOMAT HYÖDYKKEET -1 093 -100 -993 -100 0

Muut pitkävaikutteiset menot -1 093 -100 -993 -100 0


Maa- ja vesialueet -16 0 -16 0 0

Rakennukset ja rakennelmat -35 220 -110 948 75 728 -97 780 -13 168

Kiinteät rakenteet ja laitteet -1 043 -413 -630 0 -413



-54 453 0 -54 453 0 0





424 5 000 -4 576 5 000 0

INVESTOINNIT

vastaavien luovutustulot olivat samalla tarkastelujaksolla suurimmillaan vuonna 2012 johtuen ammattiopiston järjestelyis-tä. Investointien tulorahoituksen prosent-tiosuus pieneni vuodesta 2015 ja on nyt 50,9 %, koska liikeylijäämä pysyi vuoden 2015 tasossa, mutta investoinnit kasvoivat merkittävästi edellisestä vuodesta.

Tilakeskuksen rahoitus on järjestetty kunnan sisäisellä yhdystilillä. Saamisten muutos kunnalta rivillä näkyy tulorahoi-tuksen riittävyys toiminnan ja investoin-tien kattamiseen. Vuonna 2016 saamiset kunnalta pienenivät. Toiminnan ja inves-tointien rahavirran kertymä viiden vuoden tarkastelujaksolla on yhteensä 17,5 milj. euroa. Vuoden 2016 rahavirran negatiivi-nen toteuma vie edellisten vuosien kerty-mästä merkittävän osan.

Investoinnit ja niiden analysointi Investointien kokonaistoteuma vuonna 2016 oli 92,0 milj. euroa, joka alittaa suun-nitelman 19,7 milj. eurolla. Alitus johtui pääasiassa rakennushankkeiden jaksottu-misesta usealle vuodelle tai siirtymisestä myöhempään ajankohtaan. Pysyvien vas-taavien hyödykkeiden luovutustuloja saa-tiin 4,6 milj. euroa muutettua talousarvio-ta vähemmän. Toteutuneet luovutustulot, joissa on huomioitu apporttina luovutettu Messu- ja Urheilukeskuksen toimistora-kennus, ovat noin 0,4 milj. euroa. Vuoden 2016 aikana valmisteltiin kaupungin omis-tamien voimalaitosten, sähköasemien ja pumppaamoiden rakennusteknisten osien myynti Tampereen Sähkölaitokselle, Säh-köverkolle ja Veralle. Kaupunginhallitus teki myyntipäätöksen joulukuussa 2016,

mutta päätöksen lainvoimaisuus siirtyi vuoden 2017 puolelle ja noin 33,0 milj. eu-ron luovutustulo kirjautuu vuodelle 2017.

Vuoden 2016 aikana valmistui Vehmais-ten koulu ja päiväkoti, Kalevanharjun päi-väkodin perusparannus, Annalan päivä-kodin sisäilmaperusparannus, Tampereen Klassillisen lukion muutostyöt ja laajen-nus, Kissanmaan perhetukikeskuksen pe-rusparannusosa sekä Hyvän rakentamisen palkinnon saanut Tesoman palloiluhalli. Vuoden 2016 aikana käynnistettiin mer-kittäviä rakennushankkeita kaikilla toi-mialoilla, muun muassa Tesoman koulu ja päiväkoti, Talvitien päiväkoti ja koulu, Tesoman uusi jäähalli, Kaukajärven vapaa-aikatalon perusparannus, Koukkuniemi Toukola sekä Pohjolan ja Lamminpään päi-väkotien sisäilmaperusparannukset.



TASE

31.12.2016 31.12.2015VASTAAVAAPYSYVÄT VASTAAVATAineettomat hyödykkeet

Aineettomat oikeudet 292 070,14 395 270,14Muut pitkävaikutteiset menot 5 815 208,14 6 221 077,39

6 107 278,28 6 616 347,53Aineelliset hyödykkeet

Maa- ja vesialueet 600 503,69 600 297,11Rakennukset 451 366 351,83 426 699 318,09Kiinteät rakenteet ja laitteet 2 585 365,50 1 778 331,32Koneet ja kalusto 381 553,54 708 037,90Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 80 562 108,68 49 505 751,94

535 495 883,24 479 291 736,36Sijoitukset

Osakkeet ja osuudet 5 880 348,10 6 506 925,77Muut saamiset 1 228 806,55 1 047 997,31

7 109 154,65 7 554 923,09

TOIMEKSIANTOJEN VARATLahjoitusrahastojen varat 283 800,00 0,00


Aineet ja tarvikkeet 63 880,54 71 205,75SaamisetLyhytaikaiset saamiset

Myyntisaamiset 4 896 978,35 2 226 187,65Saamiset kunnalta 79 912 076,60 125 234 739,88Muut saamiset 2 526 978,75 1 743 954,69Siirtosaamiset 3 278 320,79 1 964 104,39

90 614 354,49 131 168 986,61VASTAAVAA YHTEENSÄ 639 674 351,20 624 703 199,33

VASTATTAVAAOMA PÄÄOMAPeruspääoma 358 950 000,00 358 950 000,00Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) 250 469 005,53 238 466 381,03Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 11 881 072,01 12 002 624,50

621 300 077,54 609 419 005,53POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSETPoistoero 1 423 167,00 1 559 879,40


Muut pakolliset varaukset 370 197,00 200 000,00

TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMATLahjoitusrahastojen pääomat 283 800,00 0,00


Muut velat 144 742,92 131 926,77

LyhytaikainenOstovelat 13 488 328,73 10 490 144,87Korottomat velat kunnalta 0,00 11 527,40Muut velat 186 534,21 170 988,72Siirtovelat 2 477 503,80 2 719 726,64

16 152 366,74 13 392 387,63VASTATTAVAA YHTEENSÄ 639 674 351,20 624 703 199,33

Tase ja taseen analysointi Tampereen Tilakeskus Liikelaitoksen tase on vuoden lopussa 639,7 milj. euroa, josta pysyvät vastaavat ovat 548,7 milj. euroa.

Tilikaudella toteutettiin edellä mainit-tujen kiinteistöjen ja osakkeiden myynnit, joiden myyntitulo myyntihetkellä oli yh-teensä noin 0,4 milj. euroa. Taseen muihin pakollisiin varauksiin kirjattiin Satamakatu 17 myyntiin liittyvä velvollisuus korvata rakenteista mahdollisesti löytyvien ongel-majätteiden kuljetus ja jätteenkäsittely. Pakollisena varauksena kirjattiin myös Palosuojelurahaston myöntämän rahoi-tusosuuden osittainen takaisinmaksu ja korko. Palosuojelurahasto oli vuonna 1990 myöntänyt Tampereen kaupungille avus-tuksen Hervannan vanhan paloaseman rakentamiseen. Johtuen omaisuuden käyt-tötarkoituksen muutoksesta palosuojelu-rahasto on käynnistänyt avustuksen osit-taisen takaisinperintäprosessin. Kaupunki on tehnyt asiasta oikaisuvaatimuksen.

Oma pääoma on 621,3 milj. euroa, josta peruspääoma on 359,0 milj. euroa, edellis-ten tilikausien ylijäämä 250,5 milj. euroa ja tilikauden ylijäämä 11,9 milj. euroa. Ti-lakeskuksella ei ole käytännössä lainara-hoitusta, joten omavaraisuusaste on 97,4 %, mikä on edellisen vuoden kaltainen. Ostovelkojen määrä on edelliseen vuoteen verrattuna 3,0 milj. euroa enemmän ja Ti-lakeskuksen suhteellinen velkaisuus on 9,9 %, mikä vuonna 2015 oli 8,2 %.

Esitys tilikauden tuloksen käsittelystä Tampereen Tilakeskus Liikelaitoksen joh-tokunta esittää, että tilikauden ylijäämäs-tä ennen varauksia 11 744 359,61 euroa, kirjataan poistoeron muutos 136 712,40 euroa ja että loput siirretään taseen oman pääoman edellisten tilikausien ylijäämään.






Kertynyt ylijäämä (alijäämä), 1 000 € 262 350 250 469

Lainakanta 31.12., 1 000 € 0 0

Lainasaamiset 31.12., 1 000 € 0 0

Arvostus- ja jaksotusperiaatteet sekä -menetelmätPysyvien vastaavien aineelliset ja aineet-tomat hyödykkeet on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitel-man mukaisilla poistoilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu kaupungin-hallituksen hyväksymän poistosuunnitel-man mukaisesti. Laskentaperusteet on esitetty tuloslaskelman liitetiedoissa. Py-syvien vastaavien osakkeet on merkitty taseessa hankintamenoon.

Vaihto-omaisuus on merkitty taseeseen FIFO - periaatteen mukaisesti hankinta-menon tai sitä alemman todennäköisen hankintamenon määräisenä tai käyttäen hankinnan keskihintaa.



1.1. - 31.12.2016 1.1. - 31.12.2015

Vuokratuotot 157 361 151 115

Muut tuotot 7 070 11 742

Yhteensä 164 431 162 857



Aineettomat oikeudet 3 vuotta Tasapoisto

Muut pitkävaikutteiset menot 3 - 20 vuotta Tasapoisto

Rakennukset 10 - 30 vuotta Tasapoisto


Koneet ja kalusto 3 vuotta Tasapoisto





Keskeneräisestä kohteesta kirjataan valmistunutta osuutta vastaava rahoitus-osuus vähentämään keskeneräisten ryh-mää kohdistamattomien rahoitusosuuk-sien tilille taseeseen. Tulot ja menot on merkitty tuloslaskelmaan suoriteperus-teen mukaisesti.

Rahoitusomaisuuden saamiset on mer-kitty nimellisarvoon.

Edellisen tilikauden tietojen vertailukelpoisuus1.5.2016 siirtyi Tilakeskukseen Hatanpään ja Koukkuniemen sisäpuolinen huolto ja sen henkilöstö. Tämä vaikuttaa liikevaih-dossa, huolto- ja henkilöstökuluissa. Muu-toksella ei ole tulosvaikutusta.

Oikaisut edelliseltä tilikaudelta esitettäviin tietoihin Vuoden 2015 tilinpäätöksen rahoituslaskel-massa esitetty, tilikautta 2015 koskeva pit-käaikaisten lainojen vähennys -345 958,65 euroa on korjattu vuoden 2016 tilinpäätök-seen siirtämällä se oikeaan erään; korotto-mien velkojen muutos muilta.




Aineettomat hyödykkeet (1 000 euroa)Aineettomat

oikeudetMuut pitkävaikut-

teiset menotYhteensä

Poistamaton hankintameno 1.1. 395 6 221 6 616Lisäykset tilikauden aikana 0 1 093 1 093Tilikauden poisto 103 1 499 1 602

Poistamaton hankintameno 31.12. 292 5 815 6 107Kirjanpitoarvo 31.12. 292 5 815 6 107


1.1. - 31.12.2016 1.1. - 31.12.2015

Pakollinen varaus 1.1. 200 0

Lisäykset tilikaudella

Satamakadun SOTE-talon rakenteiden puhdistaminen 0 200


1.1. - 31.12.2016 1.1. - 31.12.2015


Lisäykset tilikaudella

Hervannan entisen paloaseman avustuksen takaisinmaksu 170 0



1.1. - 31.12.2016 1.1. - 31.12.2015

Muut toimintatuotot

Rakennusten luovutusvoitot 262 2 883

Muut toimintakulut

Rakennusten luovutustappiot 0 46

Satunnaiset erät (1 000 euroa)

1.1. - 31.12.2016 1.1. - 31.12.2015

Satunnaiset tuotot

Konsernihallinnon avustus Vellamonkodit Oy:n osakkeiden myyntitappion kattamiseksi

503 0

Satunnaiset kulut

Vellamonkodit Oy:n osakkeiden myyntitappio 503 0

Erittely poistoeron muutoksista (1 000 euroa)

1.1. - 31.12.2016 1.1. - 31.12.2015

Investointivaraukseen liittyvä poistoeron muutos 137 196




Hankintameno 1.1.

Lisäykset VähennyksetHankintameno

31.12.Kirjanpitoarvo

31.12.

Osakkeet ja osuudet

Tytäryhteisöosakkeet ja -osuudet 4 220 0 0 4 220 4 220

Osakkuusyhteisöosakkeet

ja -osuudet 595 0 0 595 595

Muut osakkeet ja osuudet 1 692 0 627 1 066 1 066

Yhteensä 6 507 0 627 5 880 5 880

Muut saamiset

Saamiset tytäryhteisöiltä 1 026 197 16 1 206 1 206

Saamiset muilta 22 0 0 22 22

Yhteensä 1 048 197 16 1 229 1 229

Kirjanpitoarvo 31.12. 7 555 197 643 7 109 7 109


Maa- ja vesi-alueet



Koneet ja kalusto


hankinnatYhteensä

Poistamaton hankintameno 1.1. 600 426 699 1 778 708 49 506 479 292

Lisäykset tilikauden aikana 16 35 220 1 043 207 54 453 90 939

Rahoitusosuudet tilikaudella 0 801 0 0 1 637 2 438


Siirrot erien välillä 0 21 577 182 0 -21 760 0

Tilikauden poisto 16 30 042 418 534 0 31 010

Arvonalennukset ja niiden palautukset 0 1 250 0 0 0 1 250

Poistamaton hankintameno 31.12. 601 451 366 2 585 382 80 562 535 496

Kirjanpitoarvo 31.12. 601 451 366 2 585 382 80 562 535 496

Olennaiset arvonalentumiset aineellisista hyödykkeistä (1000 euroa)Inventointiin perustuvat arvonalentumiset 1 086

Tesoman terveysasema 164

Maa- ja vesialueet (1000 euroa)

1.1. - 31.12.2016 1.1. - 31.12.2015

Maa- ja vesialueet

Kiinteistöjen liittymismaksut 47 63

Muut maa- ja vesialueet 554 538






31.12.2016 31.12.2015


Menoennakot lyhytaikaiset 215 173

Tulojäämät lyhytaikaiset

Myyntiprojektit 3 063 1 791



31.12.2016 31.12.2015

Peruspääoma 1.1. 359 359

Peruspääoma 31.12. 359 359






Erittely poistoeroista (1 000 euroa)

31.12.2016 31.12.2015

Poistoero

Investointivaraukseen liittyvä poistoero 1 423 1 560


31.12.2016 31.12.2015


Varaus Satamakadun SOTE-talon rakenteiden puhdistamiseen

200 200

Hervannan entisen paloaseman avustuksen takaisinmaksu

170 0




Vuokravastuiden yhteismäärä (1000 eur)

31.12.2016 31.12.2015

Vuokravastuut

Vuokravastuut yhteensä, vastuut voimassa 31.12.2040 asti

427 372 395 123

Seuraavalla tilikaudella maksettavat 28 213 25 430


Sopimuksiin sisältyvät lunastusvelvoitteet 3 219 3 219

Leasingvastuut

Leasingvastuut yhteensä, vastuut voimassa 31.12.2033 asti

74 735 80 542

Kiinteistöihin liittyvät rahoitusleasingvastuut

Seuraavalla tilikaudella maksettavat 5 652 5 658


Yhteensä 502 106 475 665



31.12.2016 31.12.2015

Taloushallinto 13 12

Tukipalvelut 15 13

Omaisuudenhallinta ja tilapalvelut 8 7

Kiinteistönpito 21 20

Kiinteistökehitys 28 23

Suunnittelu 9 10

Rakentaminen 55 63

Metalli- ja puutekniikka 21 23

Kiinteistötekniikka 70 69

Henkilöstön lukumäärä yhteensä 240 240


31.12.2016 31.12.2015

Korottomat velat kunnalta

Ostovelat 0 12


31.12.2016 31.12.2015

Lyhytaikaiset

Eläkevakutuusmaksuvelka (työnantaja) 123 115

Eläkevakutuusmaksuvelka (työntekijät) 46 43

Tuloennakot 44 124

Menojäämät





Rahastot


Rahastot

Vahinkorahasto on kaupungin riskirahasto, josta korvataan kaupungille aiheutuneita kertaluonteisia vahinkoja tai vastuita, joita ei ole vakuutuksin katettu. Rahastosta voi-daan korvata myös vakuutuksesta korvat-tavien vahinkojen omavastuuosan ja kau-pungin toimintayksikön omavastuuosan välinen kustannus sekä vakuutuskorvauk-sen ylittävä vahinko-osa. Korvauspiiriin kuuluu myös leasing-rahoituksella hankit-tu erikseen vakuuttamaton omaisuus.

Vahinkorahaston sääntöjä muutet-tiin kaupunginvaltuuston päätöksellä 14.3.2016 (§ 52) vastaamaan kaupungin nykyistä omaisuus- ja keskeytysriskiva-kuuskokonaisuutta. Rahastoa kartutetaan erillisestä esityksestä kaupungin tuloksen sen salliessa.

Vahinkorahastoon on kirjattu vuonna 2016 erilaisista pienehköistä vahinkota-pahtumista aiheutuneita kuluja, kuten vesivahingoista tai rikosten esim. murtau-tumisten seurauksena omaisuudelle ai-heutuneita kuluja. Taloudellisesti merkit-tävin vahinkorahastosta korvattu vahinko oli Juhannuskylän koulun pölyvahinko, jos-ta vahinkorahasto korvasi noin 0,21 milj. euroa. Pakolliset varaukset pienenivät suo-ritettujen vahingonkorvausten mukaisesti.

Vahinkokehitys oli vuonna 2016 vahin-korahastosta korvattujen vahinkojen nä-kökulmasta maltillinen, eikä rahaston kar-tuttaminen ole tällä hetkellä tarpeellista.

Vahinkorahasto

TULOSLASKELMA

TASE

1.1. - 31.12.2016 1.1. - 31.12.2015Liiketoiminnan muut tuotot 10 848,37 21 738,84Materiaalit ja palvelut

Palvelujen ostot -2 458,62 -5,99Liiketoiminnan muut kulut -282 865,72 -292 241,98

Liikeylijäämä (-alijäämä) -274 475,97 -270 509,13Rahoitustuotot ja -kulut

Muut rahoitustuotot 1,99 0,62Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä ja varauksia

-274 473,98 -270 508,51

Rahastojen vähennys (+) 274 473,98 270 508,51Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 0,00 0,00

31.12.2016 31.12.2015VASTAAVAA

VAIHTUVAT VASTAAVATSaamisetLyhytaikaiset saamiset

Myyntisaamiset 633,33 3 719,94Saamiset kunnalta 21 832 679,97 22 224 913,55Muut saamiset 0,13 0,00

21 833 313,43 22 228 633,49


VASTATTAVAA

OMA PÄÄOMAMuut omat rahastot 21 358 975,81 21 633 449,79

PAKOLLISET VARAUKSETMuut pakolliset varaukset 474 337,62 557 868,56

VIERAS PÄÄOMA

Lyhytaikainen

Siirtovelat 0,00 37 315,14


Rahastot


RAHOITUSLASKELMA

1.1. - 31.12.2016 1.1. - 31.12.2015Toiminnan rahavirtaLiikeylijäämä (-alijäämä) -274 475,97 -270 509,13Rahoitustuotot ja -kulut 1,99 0,62Tulorahoituksen korjauserät -83 530,94 -50 167,68

Toiminnan ja investointien rahavirta -358 004,92 -320 676,19



Saamisten muutos kunnalta 392 233,58 281 713,67

Saamisten muutos muilta 3 086,61 1 647,38Korottomien velkojen muutos kunnalta -37 315,14 0,00Korottomien velkojen muutos muilta -0,13 37 315,14

Rahoituksen rahavirta 358 004,92 320 676,19

Rahavarojen muutos 0,00 0,00


Tilinpäätöksen allekirjoitus ja tilinpäätösmerkintä







Luettelot ja selvitykset







Luettelo käytetyistä kirjanpitokirjoista

SäilytystapaPääkirjanpito

KassanhallintaKäyttöomaisuuskirjanpitoMyyntireskontraOmaisuudenhallintaOstoreskontraPäiväkirjaPääkirja

Asiakirjat säilytetään sähköisenä järjestelmässä

VarastokirjanpitoKotihoito-ja asumispalvelujen varastotSairaala-ja kuntoutuspalveluiden varastotToisen asteen koulutuksen varastotTampereen Infran varastotTampereen Tilakeskuksen varastotTampereen Veden varasto

Infran asiakirjat säilytetään sähköisenä, muut paperimuotoisena

Myyntireskontra, ulkoinen järjestelmäVesilaskutusAntolainalaskutusAsuntotoimen vuokrareskontra

Asiakirjat säilytetään paperimuotoisena

Konsernikirjanpito

Asiakirjat säilytetään sähköisenä järjestelmässä, tietopyyntölomakkeet sähköisessä arkistossa

Palkkaluettelo

Asiakirjat säilytetään sähköisessä arkistossa

Henkilöstökassa kassakirja

Asiakirjat säilytetään paperimuotoisina

MaksuliikenneTiliotteiden tiliöintiyhteenveto

Asiakirjat säilytetään sähköisenä järjestelmässä

Tasekirja

Asiakirja säilytetään paperimuotoisena

Tase-erittelyt

Asiakirjat säilytetään paperimuotoisina

SäilytysaikaSidottu tasekirja säilytetään pysyvästi, palkkaluettelot 50 vuotta ja muut kirjanpitokirjat 10 vuotta tilikauden päättymisestä



Luettelo käytetyistä tositelajeista

61 Joli, spoint DL Luottotappiointi63 Palv.kassa, Hervanta DR Asiakkaat - lasku64 Perintäkarhu,laskent DZ Asiakkaat - maksu65 Palv.kassa, rato1 KG Toimittajat - hyvit.66 Ceepos Tampere KP Tilin ylläpito67 Palv.kassa, Cafe Sar KR Toimittajat - lasku68 Palv.kassa,Valssi2 KZ Toimittajat - maksu69 Martta, maksuntarkk. PR Hinnanmuutos6A Maksuliik.ohj.,lira RE Lasku - brutto6C Tuntipalkat RV Laskun siirto6D Muut palkat SA Pääkirjatilitosite6F PSOP TR Rahoitus6I HelleWi WA Tavaranluovutus6J Pegasos,tk,kät.maks. WE Tavaranvastaanotto6K Pegasos,terv.k.lask. WI Inventointitosite6L Pusatec, kassa- ja k WL Varast.otto/toimitus6M Effica, Perhehuolto YA Viitteell.suor. Intr6N Aromi, kirjanpito YB Viitteell.suor. PK6O AQUA,vesilask.,suor. ZC Välitilinpäätöstap.6Q AQUA,vesilask.,lasku ZD Luottotapp., poisto6S Palv.kassa,rato2 ZF SAP-kukko tulot6T Facta ympäristövalv. ZG Tilinpäätöstapaht.6U Pusatec kirjastot ZI TAPSA6W Palv.kassa,taidemus. ZJ Kuukausijaksotukset6X Oriveden terv.keskus ZK Kesk.er. kom, siirto6Z Palv.kassa,S. Hilden ZL Sisäinen lasku70 Pegasos,laitospaikka ZN Oman käytön alv, rak.71 Kassapankki Ateria ZP Maksukirjaus72 Travel, matkalaskut ZS Sairaankulj.laskui75 Kassapankki Tredu ZT Päivähoitolasku76 Ceepos korttimaksut ZX Sisäinen maksu77 Työsuhdematkalippujä ZY Kassalipas78 Palv.kassa, sote kk1 ZZ Välitystilikirjauks.79 Palv.kassa, sote kk2 LT Liitetietotosite7A Pegasos, kotihoito7B Iris katuluvat7D Maksuliik.ohj.,sote7F Palv.kassaFrenck 1-47G Rakennusvalvonta7J Acute työterv.huolto7K Korjaamohuolt. Kohu7L Laskuliittymät7Q Timmi, salivuokrat7R Kiila maanvuokra7S Iris venepaikat7T Effica,hammaslaskut7U Palv.kassa,Vapr.info7V Palv.kassa,Vapr.Vals7W Palv.kassa,Vapr.Vins7X Palv.kassa,Vapr.Info7Y Palv.kassa,Amurin H7Z Palv.kassa,MuumimusAA Käyttöom.kirjausAB KirjanpitotositeAF PoistokirjauksetDA AsiakastositeDG Asiakkaat - hyvitys

Tositteet säilytetään sähköisessä muodossa

KONSERNIHALLINTOPL 487, 33101 TAMPEREwww.tampere.fi/talousjastrategia

2016

Documents

2016 - tampere.fi · luottamustoimistaan 31.12.2016 toimikau-den jatkumisen perusteella. Tammikuussa 2016 Aarne Raevaara erosi Perussuomalaisten Tampereen val-tuustoryhmästä ja