Embed Size (px)
Citation preview
Maanantaina 8. syyskuuta 2014 7
Lähetä uutiskuva tai anna uutisvinkki numeroon 13523. Kirjoita viestin alkuun VINKKI.Viesti on maksuton. Lisätiedot www.ilkka.fi/vinkki. Vinkit myös 06 247 7504 tai [email protected].
Facebook: www.facebook.com/Ilkka.fi • TwiTTer: @IlkanToimitus
Osmo Kokko, Jussi Palojärvi ja Arto Mattila kertovat, että voimalaelementtien asennukset Salon Isonevanmäelle alkavat vielä tämän kuun aikana. KUVA: JUHA AHO-PYNTTÄRI
JUHA AHO-PYNTTÄRIKaUHaVa Sadannen tuulivoi-malan jälkeen samalla saksa-laisella aukealla kortesjärveläi-nen Arto Mattila lopetti laske-misen.
Hän oli matkalla Osmo Ko-kon kanssa taas kerran autoa hakemassa.
Keskeytynyt myllyjen lasken-ta kirvoitti kaksikon välille yti-mekkään keskustelun.
– Eikö tuollaisen voisi tehdä Kortesjärvellekin?
– Selvä. Tehdään vaan.
Matkasta on kulunut kaksi ja puoli vuotta.
Voimalakimppaan lähtivät
mukaan vielä Jussi Palojärvi ja hyvinkääläinen Yrjö Kokko. Syntyi Tuuliveikot Oy.
Suotuisten tuulten alla ilman soraääniä edennyt voimala Sa-lon Isonevanmäellä saadaan sähköntuotantoon lokakuulla.
Maa-ala on vuokrattu Tuo-mas ja Joonas Salolta.
kauhava on ollut yllättävän pit-kään valkoinen läiskä maakun-nan tuulivoimalakartalla.
Tuuliveikkojen puuhamiehet uskovat ja ainakin toivovat, että heidän päänavauksensa innos-taisi Härmänmaalla muitakin vastaavanlaiseen yrittämiseen.
Hyviä tuuliolosuhteita riit-
tää ja rahoittajakin ovat viime aikoina tulleet rohkeammik-si homman kannattavuutta ar-vioidessaan.
Tuuliveikkojen voimalan kus-tannusarvio on 3,8 miljoonaa euroa. Siitä yhtiön omarahoi-tusosuus on 30 prosenttia.
Tuulienergia on nyt kauhava-laisten huulilla. Torstai-iltana väkeä kokoontui Kortesjärven nuorisoseuralle Thermopolik-sen AisaWind -hankkeen ja kau-pungin järjestämään tuulivoi-ma-iltaan.
Yleinen mielipide tuntuisi ole-vat hankkeille myönteinen.
Samalle Isonevan suunnalle
parin kilometrin päähän voima-loita mielii myös Ilmatar Wind Oy. Sen kanssa Tuuliveikot on hakenut yhteiskaavoitusta vielä kahdeksalle lisävoimalalle.
Kaksi niistä tulisi Tuuliveikoil-le ja kuusi Ilmattarelle.
Juuri yhdeksän voimalan ko-konaisuus ei ole sattuma. Enin-tään yhdeksän voimalan ja kor-keintaan 30 megawatin koko-naisuudelle ei vielä tarvita ym-päristövaikutusten arviointia.
Tarvetta koskevista lausun-noista vastaa Ely-keskus.
kokon ja Mattilan toinen yhtiö Windfellows Oy havittelee kol-mea voimaa myös Purmojärven
Konttikankaalle. Lupia haetaan, kun luontoselvitys valmistuu.
Osakasnelikon kortesjärve-läismiehet toimivat yrittäjinä eri aloilla. Voimalan iäksi las-ketaan 25–30 vuotta, joten vielä eläkevuosillekin voimalayrittä-minen tuottanee heille ajan ku-lua ja eläkkeen jatketta.
Varsin mielenkiintoiseksi Tuu-liveikkojen miehet luonnehtivat mennyttä kaksi ja puolivuotis-jaksoa.
– Monesti on ollut puhetta sii-tä, että ilman tätä olisikin ol-lut aika tylsää. Välillä on men-nyt hienosti ja aina välillä aivan kuin pudonnut kaivoon ajatuk-
sella, ettei tästä tule mitään.Isompia riskejä he eivät en-
simmäisen voimalansa kans-sa näe. Tuotantotakuut ja kes-keytysvakuutukset sisältyvät jo rahoittajankin vaatimukses-ta huoltosopimukseen. Tuuli-olosuhteet ovat mittausten mu-kaan hyvät.
Suoravetoisen voimalan toi-mittaa hollantilainen Lager-wey. Myllyn napakorkeudeksi tulee 135 metriä ja nimelliste-hoksi 2,5 megawattia. Vuodes-sa se tuottaa energiaa noin 350 omakotitalon sähkölämmityk-seen tarvittavan määrän.
Voimalaelementtien asennus alkaa kuun lopulla.
Autonhakureissu poiki idean tuulivoimalasta KortesjärvelleHärmänmaan ensimmäinen voimala Salon Isonevanmäellä alkaa jauhaa sähköä lokakuulla
Professori: Suomen tur-vallisuuspolitiikka hivut-tautuu kohti Viron linjaa.
STTHELSinKi Kun keskustelee viro-laisten kanssa Viron ja Suomen Venäjä-suhteesta, vuosi 1939 nousee jatkuvasti esille. Tuol-loin Suomi vastusti jääräpäi-sesti Neuvostoliiton vaatimuk-sia alueluovutuksista ja päätyi sotaan suurvallan kanssa. Viro yritti olla provosoimatta suur-valtaa, antoi sille luvan perus-taa tukikohtia alueelleen ja tu-li miehitetyksi.
Nämä asemat ovat Tarton yli-opiston Baltian politiikan pro-fessorin Andres Kasekampin mukaan kääntyneet päälaelleen 75 vuodessa. Suomi tavoittelee käytännöllistä suhdetta ja Viro ajaa yhtä EU:n tiukimmista Ve-näjä-linjoista.
– Virolaisten nykyinen käsitys venäläisistä on, mitä myös Uk-rainan kriisi on todistanut, et-
tä he arvostavat vain voimaa ja halveksuvat heikkoutta, Kase-kamp arvioi.
Tai kuten asian tiivisti Viron pääministeri Taavi Roivas:
– Suurin provokaatio on heik-kous.
Suomi on pyrkinyt jopa kriisi-aikana säilyttämään keskuste-
luyhteyden suureen naapuriin. Sitä todisti muun muassa pre-sidentti Sauli Niinistön tapaa-minen Vladimir Putinin kans-sa Sotshissa elokuun puolivälis-sä. Tuolloin Viron ulkoministe-ri Urmas Paet huomautti, että parempi olisi, jos EU neuvotte-lisi Venäjän kanssa, eivät jäsen-maat erikseen.
– Mielestäni kaikki EU-maat ovat jo vuosia halunneet, että EU:n ulkopolitiikka olisi mah-dollisimman yhteneväistä. Se ei ole minun keksintöni, Paet ko-rostaa haastattelussa.
Hän lisää, ettei halunnut kri-tisoida Niinistöä.
Paet kiistää, että Viro suora-naisesti pelkäisi, että asioista päätetään sen selän takana, ku-ten – jälleen – vuonna 1939, kun Neuvostoliitto ja Saksa jakoivat Itä-Euroopan Molotov-Ribbent-rop-sopimuksella.
– On kuitenkin aina parem-pi, jos kaikki EU-maat on otet-tu mukaan tällaisten tapaamis-
ten suunnitteluun, Paet huo-mauttaa.
Professori Kasekamp uskoo vahvasti, että pelko kummitte-lee taustalla.
– Yleinen pelko on koko ajan, että suuret valtiot sopivat jos-tain ja syntyvät vaikutuspiirit.
Virostakin löytyy ymmärrystä Niinistön ponnisteluille – aina-kin vironvenäläisten suosimasta oppositiopuolue keskustasta. Vi-ron parlamentin ulkoasiainva-liokunnan varapuheenjohtaja ja konkaripoliitikko Enn Eesmaa pitää tapaamista erittäin positii-visena asiana.
– Nykyään maailmassa on hy-vin vähän sellaisia johtajia, jot-ka kumpikin osapuoli ottaa vas-taan, hän sanoo.
– Kun talo on tulessa, pääasia on, että joku alkaa sammutus-töihin.
Miten Suomen ”sooloilu”, Vi-ron tiukka linja ja kriisi kokonai-suudessaan ovat vaikuttaneet
Suomen ja Viron suhteeseen?Professori Kasekamp uskoo,
että maiden turvallisuuspoli-tiikka lähenee toisiaan – kohti Viron linjaa ja Natoa. Tästä esi-merkkejä ovat hänen mukaansa avoimesti Nato-myönteiset polii-tikot huippupaikoilla ja Suomen allekirjoittama Naton isäntä-maasopimus.
Virallisissa suhteissa muutos-
ta ei ole, ulkoministeri Paet va-kuuttaa. Se, että joissain ”takti-sissa asioissa” on ”erilaisia pai-notuksia”, ei saa vahingoittaa suhdetta.
– Me olemme vähän kärsi-mättömämpiä. Se ei saa vaikut-taa ilmapiiriin. On yksi Venäjän tavoitteista, että se pystyisi hei-kentämään EU:ta ja Natoa sisäi-sesti.
Oppositiopoliitikko Eesmaa arvioi, että vaikka suhde on suurenmoinen, ulkopolitiikan ”muotoseikoista” on joku Viros-sa saattanut loukkaantua.
– Tunnetasolla voi olla erilai-sia mielipiteitä. Toivon, etteivät ne ole liian Suomi-kriittisiä, Ees-maa sanoo.
Ukrainan kriisi ei ole tehnyt lovea Suomen ja Viron suhteeseen
Viron parlamentin ulkoasiain-valiokunnan varapuheenjohta-ja Enn Eesmaa pitää Niinistön ja Putinin elokuista tapaamista erittäin positiivisena asiana.
Viron ulkoministeri Urmas Paet totesi elokuussa, että olisi parempi, jos EU neuvot-telisi Venäjän kanssa eivätkä jäsenmaat erikseen. KUVAT: LEHTI-
KUVA/KARLI SAUL
Sekä Suomi että Viro ovat ottaneet turvallisuuspoliittisia askeleita Ukrainan kriisin aikana. Suomi on pyrkinyt myös toimi-maan välittäjänä.
Suomi:
Presidentti Sauli Niinistö tapasi elokuun puolivälissä Venäjän pre-sidentin Vladimir Putinin Sotshis-sa ja Ukrainan Petro Poroshenkon Kiovassa.
ilmatilaa on valvottu tavallis-ta tarkemmin elokuun lopusta
lähtien. Syynä ovat olleet venä-läislentokoneiden toistuvat ilma-tilaloukkaukset.
Suomi allekirjoitti Naton isäntä-maasopimuksen torstaina Naton huippukokouksessa Walesissa. Hallituksen mukaan pitkään val-mistellun pöytäkirjan allekirjoituk-sen osuminen keskelle Ukrainan kriisiä on sattumaa.
Viro:
Kun Krimin tilanne kärjistyi keväällä, Viro ryhtyi vaatimaan
Naton läsnäolon vahvistamista alueellaan. Tätä esitti muun muassa tuolloinen puolustusmi-nisteri Urmas Reinsalu.
Viroon saapui huhtikuussa sekä Naton hävittäjiä että yhdysvalta-laissotilaita.
Presidentti Barack Obaman syyskuun alun vierailun ohessa Yhdysvallat kertoi suunnittelevan-sa ilmavoimien koulutuskeskusta Viroon. Myös sotilaiden sanottiin pysyvän Virossa.
Viroon tullut nato-hävittäjiä, Suomi reagoinut ilmatilaloukkauksiin
Valvotut tapaamiset ovat viime vuosina lisäänty-neet.
STTOULU Lasten ja vanhempien val-vottujen tapaamisten järjestä-minen halutaan kuntien tehtä-väksi. Sosiaaliviranomainen tai tuomioistuin voi määrätä lap-sen ja hänestä erossa asuvan vanhemman tapaamiset val-votuiksi, jos tapaamiseen liit-tyy lapseen kohdistuvaa uhkaa tai huolta. Laissa ei kuitenkaan ole säädetty, minkä tahon tuli-si huolehtia tapaamisen valvon-nasta.
Valmisteilla olevassa sosiaali-huoltolaissa esitetään, että val-votut tapaamiset määrättäisiin kunnan tehtäväksi ensi vuodes-ta lähtien.
– Tämä asia on ollut huonolla hoidolla jo pitkään, ja siihen on muun muassa oikeusasiamies kiinnittänyt huomiota, kertoo hallitusneuvos Lotta Hämeen-Anttila sosiaali- ja terveysminis-teriöstä.
Kaikki kunnat eivät järjestä vapaaehtoista valvottua tapaa-mistoimintaa. Osa kunnista jär-jestää palvelun itse tai ostaa sen esimerkiksi Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistyksiltä. Kun-nissa ei olla innoissaan mah-dollisesta uudesta velvoitteesta.
– Tässä taloustilanteessa on huono hetki lisätä kuntien teh-täviä. Valtion pitäisi varata tätä varten riittävät resurssit, sanoo johtava lakimies Sami Uotinen Kuntaliitosta.
Valvotut tapaamiset ovat Ensi- ja turvakotien liiton mukaan vii-me vuosina lisääntyneet. Viime vuonna tapaamispaikoissa kä-vi reilut 1 200 lasta, kun vuon-na 2005 lapsia kävi 870.
– Valvottujen tapaamisten syy-
nä on usein vanhempien riitai-suus, lähisuhdeväkivalta tai vanhemman päihde- tai mielen-terveysongelma. Noin kolman-nes valvotuista tapaamisista ta-pahtuu muualle sijoitetun lap-sen ja biologisen vanhemman välillä, kertoo suunnittelija An-tero Kupiainen Ensi- ja turva-kotien liitosta.
Kupiaisen mukaan ensi- ja turvakodit ovat monella paik-kakunnalla kysynnän vuoksi ottaneet sunnuntaitapaamiset käyttöön.
– Meillä palvelun kysyntä kas-voi niin paljon, että olemme tou-kokuusta lähtien vuokranneet lisätilaa tapaamisten järjestämi-seen, kertoo Oulun ensi- ja tur-vakodin toiminnanjohtaja Timo Peltovuori.
Valvottuja tapaamisia seuraa aina kaksi työntekijää. Tapaami-sen kesto vaihtelee tunnista nel-jään tuntiin.
Ensi- ja turvakotien liitto on pitkään toivonut, että tapaami-set velvoitettaisiin kuntien teh-täväksi. Kunnat voisivat hoitaa asian ostopalveluna.
Lasten valvotut tapaamiset halutaan kuntien hoidettavaksi
Laissa ei ole säädetty, minkä tahon tulisi huolehtia tapaami-sen valvonnasta. KUVA: LEHTIKUVA
/SARI GUSTAFSSON
STTOULU Lapsen ja vanhemman valvotuissa tapaamisissa yrite-tään tukea ja kehittää heidän välistä suhdettaan. Lapsi saattaa olla pelokas ja traumatisoitunut, jos on joutunut näkemään esi-merkiksi vanhempiensa välistä väkivaltaa.
– Lapsen ja vanhemman ta-paamiset ovat valvottuja usein monia kuukausia, joskus jo-pa vuosia. Tapaamispaikkatoi-minnan tulokset ovat kuiten-kin usein hyviä, sillä sen avul-la lapsen ja vanhemman suhde säilyy, kertoo suunnittelija An-tero Kupiainen Ensi- ja turva-kotien liitosta.
Oulun ensi- ja turvakodin toi-
minnanjohtajan Timo Pelto-vuoren mukaan tapaamisissa tehdään sellaisia asioita kuin kotonakin.
– Meillä on pieni keittiö, jossa vanhemmat voivat tehdä ruo-kaa ja onpa meillä vietetty las-ten synttäreitäkin, hän kertoo.
Valvottujen tapaamisten li-säksi ensi- ja turvakoti sekä osa kunnista järjestävät myös tuet-tuja lapsen tapaamisia sekä val-vottuja lasten vaihtoja. Tuettu tapaaminen voidaan järjestää, kun esimerkiksi lapsen huolto- ja tapaamisselvitykset ovat kes-ken. Valvotut vaihdot tehdään silloin, kun vanhempien välillä on lähestymiskielto tai riidat es-tävät vanhempien kohtaamisen.
Monen kuukauden työ suhteen luomiseksi
Mikä muu on turhaa nyt, kun rahat ovat tiukassa? Koululaisten iltapäivätoiminta? Laajennetut vanhuspalvelut? Omaishoidon tuki? Kaikki tehtäviä, joita kunnille on tullut vuoden 2002 jälkeen. Toimittaja Teija Sutinen Helsingin Sanomissa
JYVÄSKYLÄ Suurin osa suomalaisista luottaa nettipankkien turvallisuuteen, uutisoi Keskisuomalainen. Lehden teet-tämän kyselyn mukaan neljä viidestä pi-tää verkkopankkien tietoturvaa hyvänä.Vastaajien ikä näkyy selvästi vastauksis-sa. Eniten nettipankkien turvallisuuteen
uskovat nuoret, vähiten eläkeläiset. Kuluttajaliiton johtava lakimies Tuula Sario ei ylläty näkemyksistä.– Paljon nettiä käyttävät yleensä luotta-vat eniten sen palveluihin. Ne taas, jotka eivät palveluja käytä, ovat tietämättö-miä ja epäluuloisia, hän pohtii.
Suomessa luotetaan nettipankkeihin
