Ennakointi ja luova ajattelu

Projektijohtaja Olli HietanenTutkimusjohtaja Jari Kaivo­ojaTulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun Kauppakorkeakoulu

Ennakointi ja luova ajattelu ­seminaari,Keskiviikko 26.4.2006, Pori

2

Yksi myöhäismodernin maailman erityispiirteistä onmuutoksen kiihtyvä nopeus, joka aiheuttaa epävarmuuttaennusteisiin ja tulevaisuuden suunnitteluun.Skenaarioiden laatiminen on pyrkimystä tulla toimeenvoimakkaasti kompleksisessa maailmassa, jossaepävarmuuden määrä on korkea.Masini 1993

Onko maailma muuttunut?

Salme­indikaattori

Tuhannen vuoden indikaattori

3

Haastaako globalisaatio Suomen?Ahlstromin esimerkki

• Vuosien varrella Ahlstromin ydinosaamisalue on muuttunutruukeista ja puutavarasta selluun, erikoispaperiin ja lopultanykyisiin kuitukomposiitteihin, etiketteihin ja pakkauksiinsekä erikoistuotteisiin.

• Vuonna 1985 Ahlstromissa työskenteli n. 15 000 työntekijääja heistä 83% Suomessa. 2000 luvun alussa työntekijöitä olin. 6600 ja heistä n. 27% Suomessa. Ahlstromilla ontuotantolaitoksia ja myyntikonttoreita yli 20 maassa, viidessämaanosassa.

• Kaikki Suomessa keksityt tai Suomeen rantautuneet toimialatovat eläneet ja tulevat elämään samanlaisen kehityskulun,jossa ekstensiivinen (työllistävä) kasvu muuttuuintensiiviseksi (tehokkuuden) kasvuksi.

• Mitä uutta on Kiinailmiössä?

Maa­ ja metsätalous työllisti enemmän ja enemmän suomalaisia 2500 vuotta,savupiipputeollisuus 250 vuotta –ja tietoyhteiskunta 25 vuotta. Ennusteseuraavalle keihäänkärkialalle on 2,5 vuotta ja sen jälkeen puhutaan enää vainkuukausista, päivistä, tunneista…

4

Tietoyhteiskunnan kolme vaihetta

Toisessa vaiheessa Suomi ansaitseekäyttämällä näitä koneita: palveluillaja sisällöillä

Kolmas vaihe perustuu formaattientuotteistamiseen; tekijänoikeus­teollisuuteen ja hallintajärjestelmiin.

Ensimmäisessä vaiheessa Suomiansaitsi teknologialla –rakentamallakoneita

Luova talous

PC:t, kännykät,laajakaista, langattomuusja mobiiliteknologiat,mekatronikka, nano­ jabio, mekatroniikka

Ohjelmistot, sisällöt ja palvelut.Ensimmäisessä vaiheessadigitalisointi, toisessa vaiheessaasiakaslähtöisyys, kolmannessaubiikki (arjen) tietoyhteiskunta:älytuotteet (lähielektroniikka),virtuaaliympäristöt,webcasting…

Verkostojen yhteisöllistyminen,yhteisöllisen oppimisentyökalut, uudet työnteonkulttuurit, johtaminen, opetta­minen ja oppiminen

Uusi

talous

5

Varsinais­Suomen ICT klusteri –haasteena social high tech

• 54 kuntaa• 3 yliopistoa ja 4 ammattikorkeakoulua• 455 000 kansalaista• 23 500 yritystä• 1700 yrityksen ICT­klusteri

Ei ole kovinkaan todennäköistä, että jostakin edellä mainitusta1700 ICT alan yrityksestä kehittyy seuraavan 10 vuoden aikanauusi nokia, joka työllistää kymmeniä tuhansia ihmisiä.

Sen sijaan mahdollista on se, että 300 –500 yritystä verkottuvatja valloittavat yhdessä maailmanmarkkinat

Onko niin, että tulevaisuuden suuryrityksessä ei ole kymmeniätuhansia työntekijöitä, vaan kymmeniä tuhansia yrityksiä… .?

6

Tulevaisuuden tutkimus Suomessa:neljä historiallista kivijalkaa ja kiihtyvä vauhti…

1. Tulevaisuuden tutkimuksen seura 1980: kansalaiskeskustelu tutkijoiden,viranomaisten, kansalaisten ja muiden toimijoiden rajapinnassa

2. Tulevaisuuden tutkimuskeskus 1992: akateeminen tulevaisuuden tutkimusja menetelmät

3. Eduskunnan Tulevaisuusvaliokunta 1992: tulevaisuuspolitiikka4. Tulevaisuudentutkimuksen Verkostoakatemia (TVA) 1998: akateeminen

tulevaisuuden tutkimuksen opetus (17 suomalaista yliopistoa)

– Keskuksella on kolme toimistoa (Tku, Hki ja Tre).– Vuonna 2005 keskuksessa työskenteli 42 työntekijää (35,4 htv), liikevaihto oli

2,01 miljoonaa euroa. Projekteja oli 75.– Vuonna 2005 TVA:ssa opiskeli 391 opiskelijaa, jotka suorittivat 909 opintoviikkoa.

• Futures 1 ja 2 kurssit (kv­opetus) 2002• Professuuri 2004• Maisteriohjelma 2005• Tohtorikoulu 2006• Futures Focus –aikuiskoulutuspaketti 2005• Keskustelu kandidaatin tutkinnosta on käynnistynyt… .• Tulevaisuuden tutkimuksesta on kasvanut TuKKK:n strateginen osaamisalue:

tulevaisuuden liiketoimintaosaaminen ja ennakoiva liiketoimintaosaaminen (= tutu +TuKKK:n jokin muu talous­ ja/tai kauppatieteellinen osaamisalue)

– Asiakkaita/rahoittajia mm. ministeriöt (9), EU, Sitra, TEKES, Akatemia, läänit,maakuntaliitot, kunnat ja kaupungit sekä yritykset yms. organisaatiot.

Onko syntymässä viides kivijalka? Ennakointifoorumit,tulevaisuuskasvatus, tulevaisuuslautakunnat…

7

Todennäköinen tulevaisuus

NykyhetkiToteutunuthistoria

Tulevaisuuskuvat

Kasvaa vähän

Business as usual

Laskee vähän

8

NykyhetkiToteutunut historia Tulevaisuuskuvat

Luova tulevaisuus?

9

Kansallisen tietoyhteiskuntastrategia­prosessin tulevaisuusverstaat ja työpajat

10

Tulevaisuuden tutkimus prismana

Tulevaisuudentutkimus valmistaa tylsästä datasta kauniita visioita–ja päinvastoin: analysoi unelmat ja visiot tylsäksi dataksi.

11

TulevaisuusprosessiTulevaisuusprosessi

Tulevaisuuskuvat 1 ­ n

Nykytila

Vuosi 2006, konkretia, data

2020

VisioVisio

Strateg

iaport

aatja 

skenaariot

Tieto + mielikuvitus + arvot + (yhteis)toiminta

12

Ja ymmärtää johtamisen eriaikajänteet…

STRATEGINENSTRATEGINENJOHTAMINENJOHTAMINEN

VISIONÄÄRINENVISIONÄÄRINENJOHTAMINENJOHTAMINEN

TAKTINENTAKTINENJOHTAMINENJOHTAMINEN

H=0 H=+1v. H=+2­5 v. H=+5­15 v.

13

Kyse on eri aikajänteilleasettuvista orientaatiotasoista…

• Visionäärinen johtaminen: Määritä tulevaisuudenydinbisnekset ja ne ydinosaamisen alueet, jotka niidenhallitsemiseksi tarvitaan. Siis minkä tyyppistä bisnestähaluamme tehdä 5­10 vuoden päästä ja millä porukalla?

• Strateginen johtaminen: Ennakoi muutoksettoimintaympäristössä ja mieti niiden vaikutus nyt käsilläoleviin kompetensseihin. Jaa resurssisi tarvittaessauudelleen. Tarkasteltava ajanjakso 3­5 vuotta.

• Taktinen johtaminen: Minkä tyyppisiä kompetenssejatarvitset juuri nyt, jotta selviät seuraavasta viikosta jaensi vuodesta. Tarkasteltava ajanjakso korkeintaan vuosi.

• Visionäärisen johtamisen prosessin ytimessä on se ajatus,että visionäärisen orientaation tavoitteet alkavat toteutuamenestyksellisinä taktisina johtamispäätöksinä.

14

VISION ELEMENTTEJÄ

1. ARVIO TOIMINNAN LAAJUUDESTA TAIKAPEUDESTA

2. LIIKETOIMINNAN LAAJUUS TAI KASVU

3. KILPAILUTILANNE TAI BENCHMARKING

4. KILPAILUEDUT

5. YRITYSKUVA JA SIDOSRYHMÄSUHTEET

6. ORGANISAATIOON LIITTYVÄTOMINAISPIIRTEET

7. LUOVAT KOMPONENTIT: EROTTAUTUMINENMUISTA

15

(YDIN)OSAAMISEN KEHITTYMINEN

Ammatillinen osaaminentoimialalla

Muuttuva ammatillinenosaaminen

Uudenlainen ammatillinenosaaminen

Nykyinen ydinosaaminenSäilytettävä

ydinosaaminenSäilytettävä

ydinosaaminen

Uudenlainenydinosaaminen

Ennakoitavissa olevaydinosaaminen

Ennakoitavissa olevaydinosaaminen

Kyvykkyydenrakentuminen

Lähiaikoina...

Lähimpänä parinavuotena...

Opportunistinennäkökulma

Strateginennäkökulma

Visionäärinennäkökulma

Lähdeaineistoa : Kimmo Koivu (Hyk Oy)

16

Murrosajattelu

TEOLLINEN RATIONAALISUUSTEOLLINEN RATIONAALISUUS

Enemmästäenemmän

Enemmän japarempaa

vähemmästä

Enemmäntoisenlaista jatoisella tavalla

JÄLKITEOLLINENJÄLKITEOLLINENRATIONAALISUUSRATIONAALISUUS

MyöhäisteollinenMyöhäisteollinenmurrosaikamurrosaika

Palveluvaltainenverkosto­ yhteiskunta

Tieto­yhteiskuntaTeollinenyhteiskunta

19701970 20202020

Lähde: TVA (Pentti Malaska)

17

Tulevaisuuden ennakoinnin kolmeperusmenetelmää:

TrendianalyysiØYksi tai muutama dominoiva kehityskulku/piirreanalysoidaan

SkenaarioanalyysiØ Monia vaihtoehtoja kuvataan ja analysoidaan

Heikkojen signaalien arviointiØJotkut hyvin epävarmat, mutta potentiaalisestitärkeät mahdollisuudet analysoidaan

ØNäitä eri menetelmiä voidaan käyttää apunapohdittaessa visionäärisiä kehittämiskysymyksiä.Monet kehittämiskysymykset liittyvät osaamiseen.

18

TRENDIT, SKENAARIOT JAHEIKOT SIGNAALIT

Trendit, skenaariot ja heikot signaalitÄärimmäinenskenaario X

Äärimmäinenskenaario Y

TrendiskenaariotaiBAU ­skenaario

Heikonsignaalinilmaantuminen

19

Skenaario on ajallisesti peräkkäisten, loogisestietenevien ja perusteltavissa olevien, mahdollisten

tulevaisuudenkuvien sarja.

Skenaario sisältää kuvauksen toimijoista,toiminnoista sekä päätöksenteon ja seurausten

tapahtumaketjusta.

Tämä tapahtumaketju johtaa nykyhetkestäskenaariolle valittuun päättävään

tulevaisuuskuvaan, joka voi olla ydinvisio,strateginen päämäärä tai opportunistinen tavoite.

Skenaariomenetelmä (TVA)

20

Skenaariot tarjoavat keinoja luoda järjestelmällisyyttä alatilisääntyvään informaation aiheuttamaan sekasotkuun. Neauttavat selvittämään laadullisia ja määrällisiä yhteyksiä eritapahtumien ja ilmiöiden välillä.

Fontela 2000

Skenaariot toimivat työkaluina, joilla pyritään kehittämäännäkemystä siitä, millainen olisi toivottava tulevaisuus jamillä tavalla sen toteutumista voitaisiin edistää valinnoilla japäätöksillä.

Skenaariot (TVA)

21

Skenaariot (TVA)

Yleensä kannattaa laatia vähintäänkinkolme skenaariota, jotta vältyttäisiin siltä

yleiseltä erehdykseltä, että laaditaanpelkästään hahmotelma organisaation

toivottavasta tulevaisuudesta –javastakohdaksi sen negaatio; epämieluisan

tulevaisuuden kuvaus.

22

Skenaariot eivät ole tulevaisuusajattelun lopputuloksia, vaantyökaluja ja lähtökohtia tulevaisuutta koskevalle strategisellepäätöksenteolle ja toimintamallien valinnalle.

Skenaario ei ole pikakuvaus lopputilasta (esimerkiksi Suomi 2020),vaan tarina tulevasta tilanteesta ja siihen johtavasta kehityksestä.

Skenaariot eivät ole yleistettyjä mielipiteitä tai tulevaisuudentutkijoiden tai poliitikkojen näkemyksiä jostain halutusta taipelätystä tulevaisuuden tilasta, vaan ne ovat eriytyneitä,päätöksentekokeskeisiä kuvauksia tulevaisuudesta.

Skenaariot eivät ole ennusteita tai menneen kehityksen tulevaisuuteensuunnattuja heijastuksia, vaan erilaisia kuvauksia vaihtoehtoisista jamahdollisista tulevaisuuksista.

Skenaarioajattelussa tulevaisuutta ei nähdä yhtenä, jo valmiiksimäärättynä toteutuvana todellisuutena, vaan usean erilaisenvaihtoehtoisen  tulevaisuudentilan mahdollisuutena.

Skenaariot (TVA)

23

Aukaisevat silmät: Skenaarioajattelu lisää toimijan joustavuuttastrategioiden valinnassa ja antaa siten mahdollisuuden vapautuasamanaikaisesti moniin erilaisiin tulevaisuuksiin.

Perustuvat faktoihin: Skenaariomenetelmässä tehdään määrällisiäja/tai laadullisia yhteenvetoja tulevaisuutta koskevan tutkimuksentuotoksista.

Tuovat esiin syy ja seuraus suhteita: Skenaarioissa ilmenee millaisiamahdollisia seurauksia erilaisilla päätöksillä ja valinnoilla ontapahtumien kehitykselle.

Auttavat arvottamaan: Skenaarion tulee olla myös kiinnostava. Senon kerrottava tulevaisuudesta jotakin uutta ja oleellista –jotakinpäätöksenteon kannalta hyödyllistä.

Skenaarioita tuottavia tulevaisuuden tutkimuksen erityismenetelmiäovat muun muassa tulevaisuustaulukko –menetelmä jatulevaisuusverstaat.

Skenaariot (TVA)

24

Seppälän skenaariomalli perustuu yhdysvalloissa1960­ luvun lopussa kehitettyyn FAR –menetelmään (Field Anomaly Relaxation) jaZwickyn morfologiseen analyysiin.

Mallin ideana on karsia systemaattisesti sellaisettulevaisuuskuvat, joissa on keskenään yhteensopimattomia tulevaisuustiloja.

Mallin keskeisin työväline on tulevaisuustaulukko.Siihen sisältyvät kaikki ne mahdollisettulevaisuustilat, joita ko. tutkimusprojektissatarkastellaan.

25

Monet systeemidynaamiset suunnittelunmallit ja metodologiat ovat kiinnostuneitavain vahvimmista ja todennäköisimmistätulevaisuuksista.

FAR –menetelmässä karsitaan pois vainmahdottomat tulevaisuuskuvat, minkäansiosta tarkastelu säilyy avoimena jatutkijalle kirkastuu mahdollisuuksienmoninaisuus.

26

       TILAT        SEKTO­        RIT A B C

        1. T1A  T1B  T1C

        2. T2A  T2B  T2C

        3. T3A  T3B  T3C

        4. T4A  T4B  T4C

27

Seppälän tulevaisuustaulukkoon sisältyvientulevaisuuskuvien lukumäärä lasketaankertomalla kunkin sektorin tulevaisuustilojenlukumäärät keskenään.

Esimerkissä tämä tarkoittaa 3 x 3 x 3 x 3 =  81tulevaisuuskuvaa (= 3 potenssiin 4 eli tilatpotenssiin sektorit).

28

·Delfoi­menetelmä on vaiheittainen strukturoitu tai puolistrukturoitukyselymenetelmä, jolla ryhmän (erityisesti asiantuntijoiden) mielipiteitä tuodaanesille ja jalostetaan tiedoksi. Subjektiivisten mielipiteiden perusteellamuodostetun tiedon katsotaan sisältävän hiljaista tietoa, joka ontulevaisuustiedon perusta.

•Menetelmän kehittivät Olaf Helmer ja Norman Dalkey vuonna 1953, jolloin sitäkäytettiin sodankäynnin strategioiden suunnitteluun RAND­projektissa.(Linstone ja Turoff 1975 jatkokehittivät)

•Haastattelu aloitetaan valitsemalla ne henkilöt, jotka osallistuvat haastatteluun.Yleensä haastateltavat edustavat tutkittavaan asiaan liittyviä asiantuntijoita

•Aluksi kaikille haastateltaville esitetään samat kysymykset –ne kysymykset,joihin haastattelija haluaa saada vastauksia.

•Delfoin toisella kierroksella haastateltavat kommentoivat toinen toistensavastauksia ja haastattelun suorittaja välittää vastaukset yksilöllisestikeskustelijalta toiselle –tai (tapauksesta riippuen) yleisesti kaikkien nähtäville jakommentoitavaksi.

Delfoi

29

Anonymiteetti: Perinteisessä Delfoissa haastateltavat/keskustelijat eivät missään vaiheessa saa tietää kuka onkeskustelun vastapuolena. He saavat nähtäväkseen vainanonyymejä kommentteja ja vastaväitteitä omillevastauksilleen ja mielipiteilleen.

Yhteisymmärrys: Tavoitteena on, että keskustelijatlopulta päätyisivät –joidenkin kommenttikierrostenjälkeen –yhteisymmärrykseen tai kompromissiin, jonkatulkitaan olevan asiantuntijoiden muodostamatodennäköisen tulevaisuuden kuva: sellainentulevaisuuskuva, jonka suurin osa haastatelluistaasiantuntijoista on keskustelun jälkeen hyväksynyt.

Delfoi –haastattelua voidaan käyttää skenaariotekniikanapuna esimerkiksi variaabelien etsintään tai skenaariollamuodostettujen tulevaisuuskuvien kommentoimiseen jaarvottamiseen.

30

Tulevaisuusverstas

Robert Jungkin ja Norbert Mullertin 1960­luvullakehittelemä tulevaisuusverstas on "jokamiehenprojekti"; kansalaisille ja päätöksien "uhreille"tarkoitettu metodi, joka varsinaisen tutkimuksensijaan painottaa  tavallisten ihmisten mielipiteitä jaideoita tulevaisuudesta.

31

Tulevaisuusverstaiden kaltaisenosallistuvan tulevaisuudentutkimuksen tavoitteena on:

1. päätöksenteon ja tulevaisuusajattelundemokratisoiminen eli kansalaisten näkökulman jaosallistumisen kehittäminen

2. toimia katalyyttinä nykyisyyden ja toisaaltatavoitellun/halutun tulevaisuuden välillä eli saadaaikaan konkreettisia toimia tässä ja nyt halutuntulevaisuuden aikaan saamiseksi.

32

Tulevaisuusverstastyöskentely jakaantuuviiteen toimintavaiheeseen:

1. Valmisteluvaiheeseen (tilan valinta, tarvikkeiden hankinta jaolon mukavaksi tekeminen)

2. Ongelmavaiheeseen (käsiteltävien ongelmien täsmentäminen)

3. Mielikuvitusvaiheeseen (ratkaisujen etsintä vapaanassosiaation avulla)

4. Todellistamisvaiheeseen (miten parhaaksi katsotut ratkaisutvoidaan käytännössä toteuttaa?)

5. Dokumentointivaiheeseen (koko edellä kuvattu prosessikuvataan kirjallisessa muodossa)

33

Jungkilaisen perinteen mukaisestiajatuksena on, että tulevaisuusverstaan

tuotoksena ei synny (pelkästään) dokumenttitms. raportti, vaan konkreettisia

toimenpiteitä, joihin kukintulevaisuusverstaan osanottaja verstaan

jälkeen ryhtyy.

34

CATWOEn avulla  voidaan  selvittää ne  yksittäiset  osasysteemit,  systeemisetprosessit  ja  tekijät,  jotka  tavalla  tai  toisella  vaikuttavat  kokonaissysteemintoimintaan.  Ydinmääritelmä rakennetaan  vastaamaan  kysymyksiin  "mitä pitäätehdä?",  "miten  se  tehdään?"  ja  "miksi  se  tehdään?"  eli  systeemi  tehdä Xkäyttäen apuna Y, jotta saavutettaisiin Z.

CATWOE  tulee  sanoista Customer (asiakas,  jonka  toimintaan  prosessivaikuttaa), Actors (toimijat,  jotka  saavat  prosessin  aikaan), Transformationprocess (muutosprosessi  itsessään,  joka  saa  systeemiin  tulevan  resurssinmuuttumaan  tuotteeksi), Worldview (maailmankuva), Owners (omistajat,  jotkavoivat  pysäyttää muutoksen), Environmental constraints (toimintaympäristönasettamat vakiot eli ulkoiset  ja prosessin  johdosta  muuttumattomat rajoitukset)(Checkland & Scholes 1999, 35).

•Systeemi, jonka omistaa O(wner), toimiessaan näkökulman W(orldview)mukaan, toimijoiden A(ctors) kautta, toteuttaa muunnosprosessinT(ransformation process), jota rajaavat ympäristötekijät E(nvironmentalconstrains), saavuttaa tuloksen X asiakkaalleen C(ustomer).

Pehmeä systeemimetodologia (soft systemmethodology, SSM): esimerkkinä CATWOE

Rauno Kuusisto, Anita Rubin TVA/Tutu2

35

Systeemiajattelu

Huomio kiinnittyy positiivisiin ja negatiivisiin palautepiireihin:ylä­ ja alasysteemien keskinäisiin vaikutussuhteisiin.

36

Tulevaisuus ja turvallisuus:poliisin toimintaympäristömuutoksessa (POLTU)

2003 ­ 2006

37

Poliisin toimintaympäristö muutoksessa

• Esiselvitys 2003• Ennakointiohjelman toteutus 2004­2005• Jatkohanke 2006

Vuosina 2004­2006 toteutetun ennakointihankkeen päämäärät:

1. Luoda turvallisuusalan seurantajärjestelmä, joka toimii välineenäennakointivuoropuheluun.

2. Aloittaa säännöllisesti kokoontuvan asiantuntijaverkostontoiminta, minkä avulla saadaan välittymään eri tahoilla olevaviimeisin tieto turvallisuuden ja hyvinvoinnin kehittymisestä.

3. Ennakointiin soveltuvan turvallisuusindikaattoripankinkehittäminen.

4. Ennakointiin liittyvän lähialueyhteistyön kehittäminen.5. Tarjota turvallisuusalan ennakointikoulutus, jonka avulla

ennakointimenetelmien hallinta itsenäisesti omassaorganisaatiossa on mahdollista.

38

POLTUN OPETUKSET

• Uusi, verkostomainen toimintakulttuuri:proaktiivinen sidosryhmätyöskentely

• Sisällölliset tulokset: turvallisuudentulevaisuuskuvia ja systeemianalyysi

• Tulevaisuusajattelun kehittyminen• Työkalut: sidosryhmäseminaarit ja POLTU­

tools• Jatkotoimenpiteet

39

Main network of thePolice

Network of social partners

Social partners of social partners

Sidosryhmä ja sen sidosryhmät

40

Delfoi­prosessi

POLTU­hanke

2003 ­ 2005Turvallisuusseminaari26.5. 2003

Turvallisuuskysely  1

Esiselvityksen loppu­seminaari 28. 10. 2003

Väliraportti

Esiselvityksen loppuraportti

2. sidosryhmäseminaari 15.4. 2004

Sidosryhmäseminaarin raportti

Future and Security: scanning The ChangingEnvironment of the Police (Nagu 7. ­ 9. 6.  2004)

Turvallisuuskysely 2

3. sidosryhmäseminaari 13.1. 2005

Sisäisen turvallisuuden ohjelman komment.  26. 3. 2004

4. sidosryhmäseminaari 6.10.2005

Sidosryhmäseminaarin raportti javerkoston toimintasuunnitelma

The Second Baltic SeeConference 9.6. 2005

41

Turvallisuus ja tulevaisuus: poliisintoimintaympäristö muutoksessa

Syrjäytymistä ehkäisevät:

• vastuullinen lastenkasvatus

• yhteisöllisyys• hyvinvointivaltion

säilyttäminen• työttömyyden

ehkäiseminen• ehkäisevä päihde­ ja

huumepolitiikka

Turvallisuutta edistävät:

• Syrjäytymisenehkäiseminen

• Huume­ ja päihdetyönlisääminen

• Rikollisuudenehkäiseminen

• ennaltaehkäisevänterveyshuollonkehittäminen

• oikean ja vääränerottamisenkorostaminen

• yhteisöllinen vastuu

Turvattomuutta aiheuttavat:

• Lisääntyvä huumeiden japäihteiden käyttö

• Kansainvälisenrikollisuuden kasvu

• Ihmisten syrjäytyminenyhteiskunnasta

• Poliisin virkojen jamäärärahojenväheneminen

• Yhteisöllisyydenväheneminen

• Hyvinvointiyhteiskunnanrapautuminen

• Median luomatnegatiiviset mielikuvat

• Kaupungistuminen• Itsekeskeisyyden

korostuminen

42

Suomen huonompi ja parempi tulevaisuus?

2005

2020

43

44

Työkalut ja jatkotoimenpiteet

• Sidosryhmäverkosto• Indikaattoripankki• Koulutusjärjestelmä• Haasteet:

1. Mitä jatkotoimenpiteitä indikaattoripankki edellyttää?Nettipohjainen, automaattisesti päivittyvä jastrategisille sivuille linkattu? Mitä tietoa? Ketkälähtevät/tarvitaan mukaan? Tarvitaanko myöstutkimusohjelma?

2. Mikä on seuraava askel koulutusjärjestelmänkehittämisessä? Missä tapahtuu? Ketkälähtevät/tarvitaan mukaan? Ketkä tuottavat sisältöjä?

3. Miten verkostoa kehitetään? Indikaattoripankinympärille rakentuva ydinverkosto –vai laaja,keskusteleva sidosryhmäverkosto? Molemmat?

4. Kansainväliset tavoitteet/haasteet/aikataulut?

45

Trendianalyysi

46

OLENNAISTA TRENDIANALYYSISSA

1. Tutkittavaan ilmiöön vaikuttuvien trendientarkastelu

2. Megatrendi on laajempi ilmiö kuin trendi3. Megatrendin taustalla on useita trendejä4. Trendianalyysejä ei kannata kopioida mistään, vaan

ne on syytä tehdä ongelmalähtöisesti jaräätälöidysti

5. Trendianalyysin pohjalta tehtävät johtopäätökseton tehtävä huolella

6. trendianalyysissä joudutaan miettimään strategiaa:seurataanko trendiä vai pyritäänkö toimimaantrendien vastaisesti?

7. Jokaisella trendillä on vastavoimansa. Myös  nämäantitrendit on syytä analysoida ja ymmärtää

47

TUNNISTETAAN NOUSEVAT, STABIILIT JALASKEVAT TRENDIT

Aika

Muuttuja x

TRENDIANALYYSIN PERUSTEHTÄVÄ I

48

TUNNISTETAAN HUIPPUPISTEET, TAITEKOHDAT JAMATALASUHDANTEEN LAKIPISTEET

TRENDIANALYYSIN PERUSTEHTÄVÄ II

Aika

Muuttuja x

49

Maailman väkiluku ikäryhmittäin

Lähde: United Nations Statistics Division, on­line databases.http://unstats.un.org/unsd/default.htm (1.11.2004)

50

Kaupungeissa asuvan väestön osuus kokoväestöstä maailman eri alueilla (Lähde: United Nations)

51

MEGAKAUPUNGIT

Lähde: CIA 2003

52

ITÄMEREN ALUEENVÄESTÖKESKITTYMÄT

53

Luonnonvarojen kokonaiskäyttö ja senjakautuminen kotimaisiin ja tuontipanoksiinLähde: Oulun yliopisto, Thule­Instituutti (2004).

54

VÄESTÖN MUUTOS SEUTUKUNNITTAIN 2003­2030TILASTOKESKUKSEN MUKAAN

55

Väestönmuutos (%) 2004 –2005

Lähde: Väestörekisterikeskus

NauvoKorppoo

Dragsfjärd

Laitila

Iniö

Somero

Uusikaupunki

Kustavi

Loimaa

PerniöKemiö

Yläne

Houtskar i

Pöytyä

Turku

Parainen

Halikko

Kisko

Sauvo

Mynämäki

Lieto

KiikalaPaimio

Rymättylä Salo

Alastaro

Marttila

Vehmaa

Pertteli

Koski TL

Taivassalo

Aura

Pyhäranta

Nousiainen

Velkua

Mellilä

Piikkiö

Särkisalo

Oripää

Kuusjoki

Suomusjärvi

Masku

Vahto

Västanfjärd

Muurla

AskainenTarvasjoki

Naantali

Lemu

Kaarina

Merimasku Raisio

Rusko

Mietoinen

Ennakkotieto

 4,5   ­   5,2

 2,0   ­   2,7

 1,0   ­   2,0

 0,1   ­   1,0

­0,1   ­   0,1

­1,0   ­ (­0,1)

­1,9   ­ (­1,0)

     ­ 2,2

Lähde: Varsinais­Suomen TE­Keskus, Jouni Marttinen 9.2.2006

56

Loimaan ihme

57

Muuttoliikkeet Suomen osalta 1945­2005

58

HUOLTOSUHTEEN KEHITYS VUOTEEN 2050

59

VÄESTÖPYRAMIDIT 2003 JA 2030

Suomen väestö iän ja sukupuolenmukaan vuonna 2003 (Tilastokeskus 2004)

Suomen väestö iän ja sukupuolenmukaan vuonna 2030 (Tilastokeskus 2004)

60

TYÖMARKKINOIDEN MURROS 2005­2025

61

TYÖTTÖMYYS SUOMESSA 2004

AlueOnline

Työttömyysaste seutukunnittainmaaliskuussa 2004

Lähde: Työministeriön tilastot Vuoden 2004 seutukuntarajat

T y ö t tö m y y s a s te   ( % )    1 . 4   ­  1 0 .01 0 .1   ­  1 2 .51 2 .6   ­  1 5 .21 5 .3   ­  2 2 .7

M a a k u n ta r a ja

62

TYÖTTÖMYYSTILASTOT 2000­2005

63

Työllisyyden muutokset 2/2005 ­ 2/2006, tuhattahenkeä: Trendi kohti parempaa työllisyyttä…

2 prosenttiyksikköäMuutos ­sarake laskettu pyöristämättömistä luvuista1 Kansainvälisen työjärjestön ILO:n suosituksen mukaisesti tilastoituna

21,34352Uudet avoimet työpaikat työvoimatoimistoissa

3,71718Työharjoittelussa, vuorottelutyössä

­6,33331Työvoimakoulutuksessa

­5,73936Tukitoimenpitein työllistetyt

­5,27470­ yli vuoden työttömänä olleet

­6,5290271Työttömät työnhakijat

Työministeriön työnvälitystilasto:

9,27380­ työvoimaan kuulumattomista piilotyöttömiä

­3,18583­ kotitaloustyössä

­1,0383387­ opiskelijat

­1,01 3571 343Työvoimaan kuulumattomat yhteensä

0,5 265,666,1Työvoimaosuus, %

1,12 5852 614Työvoima yhteensä

­0,8 29,28,4Työttömyysaste, %

­7,6237219Työttömät 1

0,8 266,767,5Työllisyysaste, %

6,7288308­ yrittäjät ja yrittäjäperheenjäsenet

1,32 0602 087­ palkansaajat

2,02 3482 395Työlliset yhteensä

Tilastokeskuksen työvoimatutkimus:

MUUTOS, %2/05 ­ 2/06Helmikuu 2005Helmikuu 2006

64

Yritysten henkilöstö ja liikevaihto Suomessa 1990­2004 (Tilastokeskus 31.5.2005)

165,3150,991,32004

157,4143,391,02003

152,6139,691,52002

153,3140,691,72001

153,4138,990,52000

140,1123,688,31999

136,8117,685,91998

135,4111,382,21997

128,8101,078,41996

124,494,876,21995

121,788,873,01994

110,783,175,11993

100,682,482,01992

97,088,591,31991

1001001001990

1990 = 100

Liikevaihto/henkilöLiikevaihtoHenkilöstö

65

Luokkarakenne Yhdysvalloissa 1900­1999

0

10

20

30

40

50

1900

1910

1920

1930

1940

1950

1960

1970

1980

1991

1999

Vuosi

Osu

us ty

övoi

msa

ta

Luova luokkaSuper­luova luokkaTyöväenluokkaPalveluluokkaMaatalous

The Rise of Creative Class: Luovan luokan kokokaksinkertaistunut 20 vuodessa! (Florida 2002)

66

TUOTANNON JA TYÖLLISYYDEN KASVUTOIMIALOITTAIN VUOTEEN 2028

Lähde: Vartia & Ylä­Anttila 2003, 289

0,6231,42,8120,8Kokokansantalous

1,1158,72,576,9Palvelut

­0,360,73,339,7Jalostus

­2,3121,44,2Alkutuotanto

2004­202820032004­20282003

% vuodessa1 000

henkeä% vuodessamrd.

euroa

TyöllisyydenkasvuTyöllisyys

TuotannonkasvuTuotanto

67

Palveluvaltaistuminen

Lähde: Kaivo­oja & al. (2002)

68

Palvelusektorin osuus viennistä eräissämaissa v. 1990­2001

69

TEOLLISUUSTUOTANNON TRENDI: EU­25 JA SUOMI

Lähde: Tilastokeskus 2005

70

Teollinen tuotanto maailmassa 1750­2000

71

Kokonaistuotannon määrän kehitys Suomessa1990­2006

Lähde: Tilastokeskus: Kansantalouden neljännesvuositilinpito jaETLA 2006

72

Teollisuuden tuotantokapasiteetti 1995­2004Suomessa

73

Teollisuustuotannon volyymi­indeksi 1995­2005Suomessa (Tilastokeskus 2006)

Koko teollisuus Puu­ ja paperiteollisuus Elektroniikkateollisuus Muu metalliteollisuus1995 69,2 79,5 32,1 81,41996 71,5 77,1 36,1 84,31997 77,5 88,3 41,9 90,21998 84,6 92,0 59,4 93,31999 89,5 95,3 73,2 92,42000 100,0 100,0 100,0 100,02001 100,1 94,2 98,3 105,02002 102,2 98,1 106,2 100,62003 103,4 100,9 104,2 101,92004 109,0 106,8 120,5 104,12005* 106,2 96,6 118,0 107,0* ennakkotieto

74

Bruttokansantuote käypään hintaan 1995­2005Suomessa

Käyvin hinnoin Vuoden 2000 hinnoinMrd. € €/as.  Mrd. €

1995 95,9 18 778 104,81996 99,3 19 367 108,71997 107,6 20 939 115,31998 117,1 22 727 121,21999 122,7 23 765 126,02000 132,3 25 555 132,32001 139,9 26 960 135,82002 144,0 27 682 138,02003 145,9 27 995 140,42004* 151,9 29 066 145,42005* 155,3 29 612 146,4

75

YRITTÄJYYSAKTIIVISUUDEN JAKILPAILUKYKYINDIKAATTOREIDEN KORRELAATIO

Autio 2004: High Potential Entrepreneurship in the Light of GEM­data­report

76

KOKONAISYRITTÄJYYSAKTIIVISUUDEN TRENDITPOHJOISMAISSA V. 2000­2004

77

KOKONAISYRITTÄJYYSAKTIIVISUUSEUROOPASSA JA SUOMEN TILANNE VUONNA 2004

78

Suomessa sijaitsevien ulkomaisten tytäryhtiöidenosuus liikevaihdosta ja henkilöstöstä 1994­2003:Tytäryhtiötalouden trendit vahvistumassa

Lähde: Tilastokeskus 2005

79

Yrityssaneeraukset Suomessa 1993­2005: trendit

Lähde: Tilastokeskus 2005

80

PK­yrityksten ja suurten yritysten henkilöstönmäärän kehitys v. 1993­2004: Trendit

Lähde: Tilastokeskus 2005

81

Investoinnit Suomessa 1975­2004

82

Kuka investoi Suomessa?

83

Nettoinvestoinnit Suomessa 2000­2004

84

Teollisuuden investointiaste Suomessa 1975­2004

85

Teollisuuden investoinnit Suomeen ja suoratsijoitukset ulkomaille

86

T&K­menot ja yritysten investoinnit Suomessa 2004

87

R&D menojen osuus BKT:sta 1985­2002

88

TEKBARO 2005: Suomen heikkoudet javahvuudet tietoyhteiskuntakehityksessä

89

Tutkimus­ ja kehittämistoiminnan menot Suomessa1989­2004 (Tilastokeskus 2006)

Tutkimus­ ja kehittämistoiminnan menot

1989 1991 1993 1995 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 1) 2004

Yritykset 924,8 975,1 1 048,5 1 373,4 1 916,7 2 252,8 2 644 3 136 3 284 3 375 3 528 3 434Julkinen sektori 2) 286,1 357,5 379,7 374,4 408,6 443,9 470 497 501 530 515 504Korkeakoulusektori 3) 290,2 378,0 367,5 424,6 579,5 657,8 765 789 834 926 962 1 017Yhteensä 1 501,2 1 710,6 1 795,8 2 172,4 2 904,9 3 354,5 3 879 4 423 4 619 4 830 5 005 4 955% BKT:sta 1,8 2,0 2,2 2,3 2,7 2,9 3,2 3,4 3,4 3,5 *3,5 *3,3

Yritykset 61,6 57,0 58,4 63,2 66,0 67,2 68,2 70,9 71,1 69,9 70,5 69,3Julkinen sektori 2) 19,1 20,9 21,1 17,2 14,1 13,2 12,1 11,2 10,8 11,0 10,3 10,2Korkeakoulusektori 3) 19,3 22,1 20,5 19,6 20,0 19,6 19,7 17,8 18,1 19,2 19,2 20,5Yhteensä 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100

3) Ml. yliopistolliset keskussairaalat ja ammattikorkeakoulut*  ennakkotieto

  %

milj. €

1) Arvio kyselyvastausten ja muiden laskelmien perusteella2) Ml. yksityinen voittoa tavoittelematon toiminta

100100100100100100100100100100100100Yhteensä

20,519,219,218,117,819,719,620,019,620,522,119,3Korkeakoulusektori 3)

10,210,311,010,811,212,113,214,117,221,120,919,1Julkinen sektori 2)

69,370,569,971,170,968,267,266,063,258,457,061,6Yritykset

% ­osuus

90

KULUTUSRAKENTEEN MUUTOKSET SUOMESSA 1900­2001: KEHITYS KOHTI PALVELUYHTEISKUNTAA

59.2

12.9

6.42.9

12.45.3

46.0

8.6

10.25.5

19.6

7.3

16.0

28.7

28.7

14.73.44.9

0.0

20.0

40.0

60.0

80.0

100.0

1900 1913 1925 1938 1950 1964 1975 1990 1998 2002

Terveys

Huonekalut jatarvikkeetVaatteet ja jalkineet

Liikenne

Sekalaiset tarvikkeetja palvelutAsuminen ja energia

Ruoka ja juoma

91

Kotitalouksien laitteiden omistaminen 1976­2002 Suomessa

Tilastokeskus 2003

92

Tietoliikenteen kehityslukuja 1980­2005(Tilastokeskus 31.5.2005)

l   viivan eri puolilla olevat tiedot eivät ole täysin verrannollisia

1) DSL­liittymät ja kaapelimodeemit

366235219182149122106. .–kpl/1 000 as.Internet­liittymät

955909868804720634552525kpl/1 000 as.Matkapuhelinliittymät

456492I      524540550551551534363kpl/1 000 as.Kiinteät puhelinliittymät

779467I      2376110. .. .. .. .1 000Laajakaistaliittymät 1)

4 9994 7474 5174 1763 7293 2732 846258231 000Matkapuhelinliittymät

2 3902 568I    2 7262 8062 8492 8502 8412 6701 7401 000Kiinteät puhelinliittymät

200420032002200120001999199819901980Yksikkö

93

Internetin käyttäjät ja e­ostaminenSuomessa keväällä 2004

Tilastokeskus 2004

94

Säästäminen Suomessa 1985­2005

95

Yleisten kirjastojen kehitys Suomessa 1970­2004

Yksikkö 1970 1980 2) 1990 2) 1995 2) 1996 2) 1997 2) 1998 2) 1999 2) 2000 2) 2001 2) 2002 2) 2003 2) 2004 2)

Kirjastoja kpl 3 015 1 608 1 151 985 1 006 992 970 948 936 989 986 968 957Kokoelmia 1 000 1) 12 084 1)  23 350 37 179 40 011 39 998 40 018 40 313 40 626 40 897 40 495 40 774 40 972 41 025Lainoja 1 000 32 429 72 513 85 714 102 064 104 408 102 327 100 527 99 268 102 197 103 461 106 867 108 406 109 754Lainaajia 1 000 1 225 1 842 2 199 2 507 2 484 2 516 2 466 2 417 2 431 2 417 2 430 2 430 2 3821) Vain kirjat.2) Pl. Ahvenanmaa.

Tilastokeskus 2006

96

Tutkintoon johtavan koulutuksen opiskelijatja suoritetut tutkinnot Suomessa 1985­2004

Opiskelijat 1985 1990 1995 2000 2001 2002 2003 2004Peruskoulut 569 452 592 920 588 162 593 451 595 727 597 356 597 414 593 148Lukiokoulutus 1) 111 751  I   104 409 134 851 I      130 032 128 642 124 644 121 816 120 531Ammatillinen koulutus 2) 147 354 162 535 171 577 I      159 884 160 115 166 809 174 813  I      230 823Ammattikorkeakoulukoulutus 3) – – 31 557 114 020 118 013 126 767 129 875 131 919Yliopistokoulutus 4) 92 230 112 921 133 359 157 796 162 939 164 312 169 846 173 974Yhteensä  920 787  I   972 785 1 059 506  I   1 155 183 1 165 436 1 179 888 1 193 764  I   1 250 395Suoritetut tutkinnotPeruskoulun päättötodistukset 64 183 61 054 63 756 65 937 63 747 61 450 60 831 63 828Ylioppilastutkinnot 31 615 27 469 33 853 35 661 35 283 36 224 35 182 34 652Ammatilliset tutkinnot 65 535 55 666 66 911 55 477 52 545 52 041 54 079 56 678Ammattikorkeakoulututkinnot – – 1 638 14 178 18 045 20 462 20 588 20 821Yliopistotutkinnot 9 819 10 982 13 521 16 845 16 822 17 708 18 197 18 293Yhteensä 171 152 155 171 179 679 188 098 186 442 187 885 188 877 194 272

Tilastokeskus 2006

97

Terveydenhuollon henkilöstön lukumäärä kunnissaja kuntayhtymissä v. 1990­2004

71300 71500

6640063800

6700064600

66200 6740065400 64800

6850070000

71600 7270075700

53100 5400055900

53800

50000 49800 51100 5010051800 51500 52400 53300 53900

55600 54700

!

!

!!

!! ! !

!!

! ! ! ! !

1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 20040

10000

20000

30000

40000

50000

60000

70000

80000lkm

35

40

45

50

55

 iän ka pth  iän ka esh  henk lkm perusterveydenhuolto  henk lkm erikoissairaanhoito!

Lähde: Kunnallinen henkilörekisteri, TilastokeskusStakesTieto 2005

Terveydenhuollon henkilöstön lukumäärä kunnissa ja kuntayhtymissäv. 1990­2004 (mukana myös virkavapaalla olevat)

98

Erikoissairaanhoidon henkilöstön lukumäärä kunnissa jakuntayhtymissä v. 1990­2004

71 300 71 50066 400 63 800

67 000 64 600 66 200 67 400 65 400 64 80068 500 70 000 71 600 72 700

75 700

!

!

!!

! ! ! ! !! ! ! ! ! !

38,5 38,839,6

40,440,8

41,2 41,541,9

42,442,8 43,1 43,2 43,3 43,5 43,6

1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 20040

20 000

40 000

60 000

80 000

100 000

120 000

140 000lkm

30

35

40

45

50

 iän keskiarvo  henk lkm erikoissairh!

Lähde: Kunnallinen henkilörekisteri, TilastokeskusStakesTieto 2005

Erikoissairaanhoidon henkilöstön lukumäärä kunnissa ja kuntayhtymissäv. 1990­2004 (mukana myös virkavapaalla olevat)

99

Lääkärit kunnissa ja kunta­yhtymissä: Lukumäärä, ikäja henkilötyövuodet 1990­2004

8 960 9 2109 570 9 610 9 820 9 780

10 190 10 420 10 600 10 80011 080 11 140 11 140 11 270

11 540

%%

%% % % % % % % % % % % %

$

$

$ $ $$

$ $$ $ $

$ $ $ $

'

'

'' ' ' '

'' ' '

' ' ' '

!

!

! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! !

39,4 39,8 40,1 40,5 40,8 41 41,2 41,5 41,9 42,2 42,5 42,8 43,2 43,5 43,7

1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 20040

2 500

5 000

7 500

10 000

12 500lkm

25

30

35

40

45

50ikä

 iän keskiarvo  lkm  henk työv yht  henk työv erik sair hoito  henk työv perusterv huolto! ' $ %

Lääkärit  kunnissa ja kuntayhtymissäLukumäärä, ikä ja henkilötyövuodet v. 1990­2004

StakesTieto 2005 Lähde: Kunnallinen henkilörekisteri, Tilastokeskus

100

Ylihoitajat: Lukumäärä, ikä ja henkilötyövuodet v.1990­2004

875 870

810

755

695655 635

610580 560 555 550 540 540 525

%

%

% % %% % % % % % % % % %

$

$

$

$$ $

$ $ $$ $

$ $ $ $

'

'

'

''

''

' '' ' ' ' ' '

!

!

!! !

! !! ! ! ! ! ! ! !

47,447,9

48,6 4949,7 50

50,6 51,1 51,5 51,9 51,9 51,9 52 51,7 51,7

1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 20040

200

400

600

800

1 000lkm

30

35

40

45

50

55ikä

 ikä  lkm  henk työv  esh htv  pth htv! ' $ %

Lukumäärä, ikä ja henkilötyövuodet v. 1990­2004Ylihoitajat  “22301”

Lähde: Kunnallinen henkilörekisteri, TilastokeskusStakesTieto 2005

101

Osastonhoitajat: Lukumäärä, ikä ja henkilötyövuodetv. 1990­2004

Lukumäärä, ikä ja henkilötyövuodet v. 1990­2004Osastonhoitajat (ei apul.os.hoit)­ “22302o”

Lähde: Kunnallinen henkilörekisteri, TilastokeskusStakesTieto 2005 Lähde: Kunnallinen henkilörekisteri, TilastokeskusStakesTieto 2005

40804265 4225 4110 4030

3845 3845 3785 3755 3705 3765 3825 3835 3815 3780

45,1 45,4 45,946,6

47,2 47,7 48,1 48,5 49 49,3 49,5 49,8 49,8 50,1 50,2

1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 20040

750

1500

2250

3000

3750

4500

5250

6000

6750

7500lkm

30

35

40

45

50

55ikä

osastonhoit ka­ikä osast.hoit

102

Apulaishoitajat: Lukumäärä, ikä ja henkilötyövuodetv. 1990­2004

2 540 2 615 2 620 2 530 2 4302 230 2 165 2 050 1 995 1 870 1 855 1 800 1 745 1 695 1 660

45,1 45,4 45,946,6

47,2 47,7 48,1 48,5 49 49,3 49,5 49,8 49,8 50,1 50,2

41 41,442,2

42,843,5

44,445

45,746,3 46,8

47,4 47,9 48,3 48,4 48,7

1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 20040

750

1 500

2 250

3 000

3 750

4 500

5 250

6 000

6 750

7 500lkm

30

35

40

45

50

55ikä

 lkm ka­ikä apul os.hoit ka­ikä osast.hoit

Lukumäärä, ikä ja henkilötyövuodet v. 1990­2004Apulaisosastonhoitajat ­ “22302a”

Lähde: Kunnallinen henkilörekisteri, TilastokeskusStakesTieto 2005

103

Kun tie n  te rv e y sa la n  s uu rim p ie n  a m m a ttiry h m ie n  e lä ke po is tu m a2 00 6­ 20 20

0 ,0 10 ,0 20 ,0 3 0 ,0 4 0 ,0 50 ,0 60 ,0 7 0 ,0

Yliho itajatYlilääkärit

Kuulo ntutk ijatOs as to nho itajat

Sairaala­ ja ho ito apulais etVälinehuo ltajat

So s .­ ja terv eydenhuo lt.alan jo ht.R av its em us alan as iantuntijat

H am m asho itajatLabo rato rio ho itajat

A pteek k ien lääk etyö ntek ijät

H am m as lääkäritM ielenterv eysho itajat

T erv eys tarkas tajatT erv eydenho itajat

Kunto ho itajat , jalk o jenho itajat ym .R ö ntgenho itajat

P erus ho itajat ja lähiho itajatF arm as eutit

Ym päris tö nsuo jelutyö ntek ijätE läinlääkärit

Lääk intävahtim estari­sairaankuljettEriko is lääkärit  ja o s as to nlääkärit

H am m as huo ltajatKät ilö t

Sairaanho itajat

F ys io terapeutitM uut lääkärit

T o im intaterapeutitT erv eys alan am m atit  yhteens ä

%

2 006 ­201 0

2 011 ­201 5

2 016 ­202 0

(lähde: Kuntien eläkevakuutus)

104

Ku n t ie n  s o s ia a lia la n  s u u rim p ie n  a m m a tt iry h m ie n  e lä ke p o is tu m a2 0 0 6 ­ 2 0 2 0

0 ,0 1 0 ,0 2 0 ,0 30 ,0 4 0 ,0 5 0 ,0 6 0 ,0 7 0 ,0

Pe r h ep ä iv äh o ita ja t y m.

K o d in ho ita ja t  ja  ko tia v u s ta ja t

S os ia a lia la n  s uu n n itte lija t

Ty ö n ­  ja  a s ka r te lun o h ja a ja t

S o s iaa lity ö n te kijä t

Pu h e te ra p e u tit

S o s iaa lia lan  h o ita ja t

Ps y ko lo g it

L a s te nh o ita ja t ja  p ä iv ä ko tia p u l.

K e h ity s v a mma is te nh o ita ja t

S o s ia a lia la n  o h jaa ja t  ja  ka s v a tt.

L as ten ta r h a no p etta ja t

Nu o r is o ­ o h ja a ja t

He n kilö ko h ta is e t av u s ta ja t y m.

S o s iaa lia lan  ammatit y h te e ns ä

%

2 00 6 ­ 20 1 0

2 01 1 ­ 20 1 5

2 01 6 ­ 20 2 0

(lähde: Kuntien eläkevakuutus)

105

Perus­ ja lähihoitajat: Vanhusten kotipalvelut jalaitoshuolto v. 1990­2004

4877 5044 5060 4978 5286 5518 5775 6203 6339 6703 7176 7981 8618 8848 940212 15 56 51 116 177 387 653 949 11691738

22423071 3861

4436

1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 20040

4000

8000

12000

16000

20000

24000

28000

32000lkm

lkm vanhusten laitoshuolto lkm kotipalvelut lkm muu sosiaalihuolto

StakesTieto 2005 Lähde: Kunnallinen henkilörekisteri, Tilastokeskus

Lukumäärä, ikä ja henkilötyövuodet v. 1990­2004Perushoitajat ja lähihoitajat ­ Vanhusten laitoshuolto ja Kotipalvelut ­ “51321”

106

Sosiaali­ ja terveydenhuollon henkilöstö v. 1990­2004kunnissa ja 1993­2003 koko sektorin työllisyys yhteensä

244 800 247 000257 000

276 000285 000 289 000 296 000

308 000 312 200321 600

338 000

1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004*0

50 000

100 000

150 000

200 000

250 000

300 000

350 000

lkm

kuntien sos terv henk sos terv henk ­ myös yksit sekt

Lähde: Työssäkäyntitilasto ja Kunnallinen henkilörekisteri, Tilastokeskus

Sosiaali­ ja terveydenhuollon henkilöstö v. 1990­2004 kunnissaja 1993­2003* koko sektorin työllisyys yhteensä

StakesTieto 2005

107

Sosiaali­ ja terveysalantulevaisuuskuvat

(STM 2004 ­ 2005)

108

Terveysalan vastaajien näkemys tärkeimmistähyvinvointia vahvistavista tekijöistä

109

Sosiaalialan vastaajien näkemys tärkeimmistähyvinvointia vahvistavista tekijöistä

110

Terveysalan vastaajien näkemys tärkeimmistähyvinvoinnin kehittymisen haasteista

111

Sosiaalialan vastaajien näkemys tärkeimmistähyvinvoinnin kehittymisen haasteista

Voidaanko terveysalan kasvaviin haasteisiin ja kustannuskriisiinvastata parhaiten ennalta ehkäisevällä sosiaalityöllä? Yksilön vastuukorostuu –mikä on järjestöjen rooli tässä?

112

Keinoja joilla saadaan työntekijöitä houkuteltua 1)terveys­ ja 2) sosiaalialalle

113

Sosiaali­ ja terveysalan tärkeimmät kehittämiskohteet

1. yhteisten tavoitteiden ja käytäntöjen omaksuminen sosiaali­ jaterveysaloille

2. alan houkuttelevuuden lisääminen3. alan johtamisen kehittäminen4. alan ammatillinen peruskoulutus on saatava tasalaatuiseksi kautta

maan samalla kun muunto­, täydennys­ ja jatkokoulutusta voidaanprofiloida ja eriyttää alueellisiin ja yksikkökohtaisiin tarpeisiin

5. alan opetussuunnitelmat on uudistettava eri toimijaryhmätosallistavalla prosessilla

6. alan keskeisten työtehtävien ydinosaaminen on arvioitavauudelleen työn uudenlaisen jakamisen toteuttamiseksi

7. työn monialainen ja verkostomainen jakaminen on tehtävä myöslainsäädännöllisesti mahdolliseksi

8. paikallisten olojen arviointi (tarve­/asiakaslähtöisyys),ennaltaehkäisy ja ennakointi paremmin esille koulutuspäätöksiätehdessä

9. raportoinnin ja mediaosaamisen kehittäminen

114

SOVELLUTUSESIMERKKINÄLIIKENNE­ JA VIESTINTÄ­MINISTERIÖN TRENDIANALYYSITJA TOIMINTAYMPÄRISTÖ­ANALYYSI

Metsäranta, Heikki, Laine,Tomi, Kaivo­oja, Jari &Heltimo, Juha (2005)Toimintaympäristön muutostenennakointi liikennejärjestelmänpalvelutason ja tavoitetilaakoskevan kuvauksen tueksi.Liikenne­ ja viestintäministeriö.Muistio 12.9.2005. Helsinki.

115

Miten trendianalyysiä sovellettiinko. tutkimuksessa?

Yleiskuvaus: Mistä ilmiössä on kyse?

Merkitys: Mitä trendi merkitsee yksilön, väestön,yritysten ja alueiden näkökulmista?

Vaikutukset liikennejärjestelmään: Miten trenditodennäköisesti merkitsisi liikennejärjestelmällekokonaisuutena?

116

Selvityksen eteneminen Liikenneministiönasiantuntijaprosessissa

Tul

evai

suud

en m

egat

rend

it ja

 ant

itre

ndit

PESTEV

ihmistenliikkuminen

tavara­liikenne

hallinto,päätöksenteko

turvallisuusK

irja

llisu

uska

tsau

s ja

 liik

ente

ellin

en a

naly

ysi

Tu

levais

uusty

öpaja

 / a

sia

ntu

nti

japala

veri

t

Toim

inta

ym

päri

stö

n m

uuto

ste

n h

aaste

et

toim

inta

linja

työssä p

ohdit

tavaksi / ra

tkais

tava

ksi

117

Politiikan globalisaation jäsentäminen

118

Turvallisuutta koskevan trendinjäsentäminen

119

Byrokratiaa ja vallankäyttöä koskevantrendin jäsentäminen

120

Talouden globalisaatiota koskeva jäsentely

121

Talouskasvua koskeva jäsentely

122

Kotitalouksien varallisuutta koskevajäsentely

123

Energiaa koskeva jäsentely

124

Logistiikkaa koskeva jäsentely

125

Tuotantorakenteen muutoksia koskevajäsentely

126

Suomen lähialuekehitystä koskeva jäsentely

127

Muuttoliikettä koskeva jäsentely

128

Väestön ikääntymistä koskeva jäsentely

129

Alue­ ja yhdyskuntarakenteen muutoksiakoskeva jäsentely

130

Liikenne­ ja viestintäalanteknologiakehitystä koskeva jäsentely

131

Ilmaston lämpenemistä, ympäristöuhkia jaluonnovaroja koskeva jäsentely

132

Arvojen ja asenteiden muutoksia koskevajäsentely

133

Skenaarioanalyysi

134

Courtney, Hugh (2001) 20/20 Foresight: Crafting Strategy in anUncertain World. Harvard Business School Press. Boston MA.

135

SKENAARIOTYÖSKENTELYNPERUSLÄHTÖKOHTIA

•Ajattelun vapauttaminen ”joukkoajattelusta”•Motivoituneen ja perustellun toiminnanedistäminen organisaatiossa•Pyritään ymmärtämään ja jopa kyseenalaistamaanperinteinen strateginen ajattelu•Ymmärretään syvällisemmin toimintaympäristöä jaasiakkaiden ja sidosryhmien muuttuvia tarpeita•Yleensä liikeideoiden toimivuutta joudutaanmiettimään kriittisesti skenaarioprosessinlopputulemana•Tunnistetaan kriittisiä tekijöitä, jotka vaikuttavatorganisaation menetykseen tai epäonnistumiseen

136

TÄRKEÄÄ SKENAARIOPROSESSINONNISTUMISELLE

•Perususkomusten kriittinen käsittely•Rakentava keskustelu ja luovuus•Luova jännite prosesseissa•Kriittisten epävarmuustekijöiden tunnistaminensekä täsmällinen ja tietoinen käsittely•Informaatiotulvan käsittely integroiduntiedonhallinnan keinoin•Strategisten haasteiden listaaminen jahuomioiminen•Koherentti asioiden käsittely•Ajattelun yhdensuuntaisuus janiukkuustekijöiden tunnistaminen•Johtopäätösten tekeminen ja toiminta

137

SKENAARIOIDEN KEHITTÄMINEN

­AVAINMUUTTUJALISTAN TÄSMENTÄMINEN JALAATIMINEN­TAUSTATIETOJEN HALLINTA­INTEGOITUTIEDONHALLINTA­TRENDIANALYYSIT TAUSTALLA ENNEN SKENAARI­OIDEN LAADINTAA

­MÄÄRÄLLISET SKENAARIOT­LAADULLISET SKENAARIOT­FOKUSOITUMINEN AVAINEPÄVARMUUSTEKIJÖIHINTÄRKEÄÄ­DEDUKTIO­, INDUKTIO­ JA ABDUKTIOLOGIIKKAPERUSLÄHTÖKOHTINA

138

STAKEHOLDER­ANALYYSIT

­TÄRKEITÄ EPÄVARMUUSTEKIJÖIDENYMMÄRTÄMISEN KANNALTA

­SKENAARIOIDEN SYYTÄ OLLA STAKEHOLDER­KESKEISTÄ OIKEIDEN JOHTOPÄÄTÖSTEN

TEKEMISEKSI­RÄÄTÄLÖIDYT STRATEGIAT ERI STAKEHOLDEREILLEPÄÄSKENAARIOIDEN POHJALTA­STAKEHOLDER­ANALYYSI LUO POHJANSKENAARIOIDEN HYÖDYNTÄMISELLE STRATEGIA­PROSESSEISSA JA TOIMENPITEISSÄ

139

LIIKETOIMINTAAN LIITTYVIENSYSTEEMIEN ANALYYSI

­KESKEISTEN SYSTEEMIEN SYSTEEMIKUVAUKSETTÄRKEITÄ­MITEN ERI SYSTEEMIT OVAT MUUTTUNEET JA TULEVATMUUTTUMAAN TULEVAISUUDESSA?­SYSTEEMIDYNAMIIKAN YMMÄRTÄMINEN TÄRKEÄÄ­SKENAARIOIDEN POHJALTA VOIDAAN LAATIA TULEVIENSYSTEEMIEN KUVAUKSIA (VISUAALISET KUVAUKSETTÄRKEITÄ)­SYSTEEMIKUVAUKSILLA PYRITÄÄN LUOMAANYHTEISTÄ YMMÄRRYSTÄ

­MITÄ SYSTEEMEJÄ KÄSITELLÄÄNSKENAARIOPROSESSISSA?

140

LIIKETOIMINTAAN LIITTYVIÄ TYYPILLISIÄENNAKOINTIHANKKEITA...

1. EPÄSELVIEN TILANTEIDEN SELKIYTTÄMINEN2. ERI TOIMINTASTRATEGIOIDEN KEHITTÄMINEN JANIIDEN LAADUN PARANTAMINEN3. ORGANISAATION HENKILÖSTÖN ENNAKOINTI­VALMIUKSIEN PARANTAMINEN4. ORGANISAATION ENNAKOINTIJÄRJESTELMÄNKEHITTÄMINEN5. ENNAKOIVAN JA OPPIVAN ORGANISAATIONKEHITTÄMINEN

141

Jätehuollon haasteet jamegatrendit Euroopassa

(TEKES 2005)

142

Globaalit, eurooppalaiset ja suomalaisetmegatrendit:

• kehitysmaiden (erityisesti Aasian) teollistuminen javäestönkasvu.

• luonnonvarojen kulutuksen kasvu• niukentumisen megatrendi (materiaalien rajallisuuden

aiheuttama hinnannousu ja siitä johtuva energian jamateriaalien käytön tehostuminen)

• kaupungistuminen• väestörakenteen muutos (maaseudun tyhjeneminen ja

kaupungistuminen)• itsekkyyden lisääntyminen ja säännöistä

piittaamattomuuden kasvu yhteiskunnassa• EU:n laajeneminen• kansainvälisen viranomaisyhteistyön kasvu• kansainvälisen kilpailun kiristyminen Euroopan maiden

välillä sekä EU:n ja maailman muiden talousalueidenvälillä.

143

Megatrendien vaikutus jätehuoltoon

1. jätehuollon kustannusten ja jätteidentaloudellisen merkityksen kansainvälinenkasvu

2. lainsäädännön jätehuollolle aiheuttamienpaineiden kasvu

3. materiaali­ ja tuoteryhmäkohtaisen jätteenhyödyntämisen yleistyminen

4. suljettujen kiertojen kehittyminen5. jätehuollon nykyisten (monopoli)rakenteiden

muuttuminen6. peilikuvateollisuus ja integraatiokehitys

144

Jätealan kaksi tulevaisuuspolkua

• kansainvälistyvä ja keskittyvä jäte­ jaympäristöalan teollisuus

• kansainvälinen, monen toimijan yhdessämuodostama ja ylläpitämä käänteistalous,jossa tuotteita ja teknologioitamerkittävämpiä ovat suunnittelun,kasvatuksen, neuvonnan, koulutuksen,konsultoinnin, kehittämisen, tutkimisen,kokonaisuuksien hallinnan ja valvonnankaltaiset palvelukonseptit.

145

Kaksi visiota

1. Vuoteen 2015 mennessä suomalaiset jätealanyritykset ovat integroituneet olennaiseksi osaksiEuroopan jätehuoltoklusteria, joka on vahva toimijajätteen kuljetuksen, käsittelyn ja turvallisenloppusijoituksen globaalissa logistiikassa jateknologiassa.

2. Vuonna 2025 toimii 50% Suomen kansantaloudestasuljettuna kiertona siten, että jätehuolto­ jaympäristöalan yritykset sekä muu teollisuus jakauppa yms. kansantalouden yksityiset ja julkisettoimijat muodostavat ekologisesti, taloudellisesti,sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävän, tehokkaanja logistisen kokonaisuuden

146

2015 2025

Murrosprosessi, jossa lyhyellä aikajänteellä korostuvat (perinteiset) jättei­den kuljettamiseen, loppusijoituksen ja kierrätykseen liittyvät teknologiat,tuotteet ja palvelut (sininen käyrä). Pitkällä aikavälillä korostuvat jätteenvälttämiseen, kokonaisuuksien hallintaan sekä aineettomuuden edistä­miseen liittyvät uudet palvelut ja tuotteet (vihreä käyrä).

147

Material input: Car

Carbon dioxide2%

Aluminium2%

Calcite7%

Crude oil11%

Brown coal16%

Hard coal17%

Gravel19%

Iron22%

Zinc1% Clay, unspecified

1%

Iron GravelHard coal Brown coalCrude oil CalciteAluminium Carbon dioxideZinc Clay, unspecifiedSodium chloride NickelClay, bentonite MagnesiteCopper ChromiumDolomite TiO2Barite ManganeseNickel BasaltSylvite FluorsparPeat MolybdenumSodium sulphate SulfurGranite PhosphorusSand UraniumPhosphorus KaoliniteFluorine FluorineTin TalcGypsum ShaleColemanite AnhydriteOlivine UlexiteChrysotile BoraxKieserite CinnabarMagnesium PGMCobalt SilverFeldspar RutileDiatomite StibniteRhenium

148

Teollisen ekologian toimijat

• Teollisuus• Palvelut ja ICT• Kuluttajat ja

eettisyys• Yritykset• Kotitaloudet• Julkishallinto• Kauppa• Brändinomistajat• Operaattorit

Teollisen ekologiantavoitteena on yhteiskunnanenergian ja materiaalinkäytön hallinta jaminimoiminen: käytetäänniin paljon kuin tarvitaan,mutta samalla niin vähänkuin mahdollista.

Teollisen ekologianhaasteena ja edellytyksenäon kehittää yhteiskunnankaikkien toimijoiden jajokaisen toiminnonmateriaali­ jaenergiatehokkuutta.

149

Ohjelmistotuoteliiketoiminnankansallisen klusterinvisioprosessi (Otuli)

Technopolis 2005

150

Ohjelmistotuoteliiketoiminnan kansallisenklusterin visioprosessi (Otuli)

• Tavoitteena suomalaisen ohjelmistotuoteliiketoiminnan klusterinvisio vuoteen 2015 asti.

• Tuloksena syntyvä visio toimii työkaluna sekä kansallisen tasonglobaalien kehitystoimenpiteiden että yritysten ja alan eritoimijoiden omien tavoitteiden ja toimenpiteiden suuntaamisessa.Hankinnan tuotoksena tulee syntyä:

– Klusterin visio, joka toimii pohjana sekä kansallisen tason ettäpaikallisen tason toiminnassa

– Dokumentti klusterin eri toimijoille laajasti hyödynnettäväksi– Lähtökohdat klusterin jatkokehitykselle– Työkalut/suunnitelmat liiketoiminnan kannalta merkittävien

sidosryhmäsuhteiden sekä yritys­ ja kuluttaja­asiakassuhteiden vahvistamiselle ja sitouttamiselle.

• Toimeksianto suoritettiin 1.11. 2004­28.02.2005.

151

Ohjelmistotuoteliiketoiminnan kansallisenklusterin visioprosessi (Otuli)

1. Globaalien, Eurooppalaisten ja kansallisten tietoyhteiskunnanmegatrendien määritteleminen.

2. Ohjelmistotuoteliiketoiminnan nykytilan kartoitus. Osavaihetoteutetaan:

• keräämällä yhteen osaamiskeskusverkostolla jo olemassa oleva tieto• täydentämällä tietokantaa tarvittaessa• selvittämällä ohjelmistotuoteliiketoiminnan kansainvälisiä trendejä

3. Ohjelmistoalan haasteiden selvittäminen. (Delfoikysely + verstas)

4. Alustavien skenaarioiden, tulevaisuuskuvien ja vision luominenOsavaihe toteutetaan tulevaisuusverstaassa, johon kutsutaan haastatellut

asiantuntijat, osaamiskeskusverkosto sekä muita alalle keskeisiätoimijoita. Visio sisältää myös numeeriset/euromääräiset tavoitteet.

5. Ohjelmistotuoteliiketoiminta­seminaarin valmistelu. Osavaihesisältää visioprosessin tulosten raportoinnin.

152

Internet –kysely 1:•Kysely lähetettiin sähköpostitse noin 1300:lle suomalaisenohjelmistotuoteliike­toiminnan kehitykseen vaikuttavalle toimijalleja asiantuntijalle. Mm. swbusiness ­porttaalin kautta. Kyselyynvastaamisaika oli 26.11. –6.12.2004.

•Kyselyyn vastasi 137 henkilöä.

•Vastaajat olivat ohjelmistotuotealan yritysten, ohjelmistotuote­liiketoiminnan palveluyritysten, teknologia­ ja osaamiskeskusten,korkeakoulujen, oppilaitosten, tutkimuslaitosten, tuki­ jarahoittajatahojen edustajia sekä myös liikkeenjohdon konsultteja,mainostoimiston, markkinointiyhtiön sekä henkilöstöpalvelu­yrityksen edustajia.

•Vastaajista:•lähes 90% oli miehiä.•65% oli organisaatioiden ylintä johtoa.•noin 80%:lla oli korkeakoulututkinto (yliopisto, korkeakoulu,amk)

153

Globaalit megatrendit:

1. Informaatio­ ja verkostoyhteiskunnan kehittyminen2. Teknologisten innovaatioiden nopea leviäminen3. Globalisaatio4. Rajattomuuden lisääntyminen5. Aineettomien/virtuaalisten tuotteiden lisääntyminen6. Teollisuusyhteiskuntien palveluvaltaistuminen7. Aasian merkityksen kasvu maailmantaloudessa8. joku muu, mikä?

• kolmannen maailman maiden demokratisoituminen ja infrastruktuurinkehittyminen

• verkossa tapahtuva piratismi• ohjelmistojen hyödyntäminen on tärkeämpää kuin ohjelmistojen kehitys

Eurooppalaiset trendit:

• Kansainvälisen kilpailun kiristyminen sekä Euroopan maiden että EU:n jamaailman muiden talousalueiden välillä

• EU:n laajeneminen ja uudet jäsenmaat• Eurooppalaisen integraation ja harmonisoinnin laajeneminen uusille

aihealueille• Kansainvälisen viranomaisyhteistyön kehittyminen

154

Suomalaiset trendit:

• Informaatio­ ja verkostoyhteiskunnan kehittyminen• Uudet toimintaympäristöt ja –teknologiat (esim. Internet, ICT, bio­, nano­ tms.)• Kansainvälistyminen ja monikulttuurisuuden lisääntyminen• Työn murros ja uudet työn tekemisen tavat (pätkätyöt, etätyö, liikkuva työ,

tietotyö, uudet ’toimialat’ tms.)• Väestön ikääntyminen• Elintason ja koulutustason nousu

Elämäntapa ja kulutustottumukset:

1. Ikääntyminen2. Työn ja vapaa­ajan sekoittuminen3. Viihteellistyminen4. Asiakkaille profiloidut yksilölliset tuotteet5. Mobiilipalvelut yleistyvät6. Joku muu, mikä?

• langattomat yhteydet yleistyvät• tämän päivän nuorille (= tulevaisuuden aikuisille) sähköiset välineet ovat

luontaisia ja normaaleja tapoja kommunikoida• yksilöllistyminen ja kiinnostuksen kohteiden pirstaloituminen.

155

Nousevat teknologiat ja uudet sovellutusalueet

Nousevat teknologiat

•Langattoman ja matkaviestinnänjärjestelmät sekä verkot•3­G –tekniikka•Keinoäly (artificial intelligence)•Älykkäät materiaalit (intelligentmaterials)•Nanoelektroniikka•Bioteknologia•Tietokoneohjelmistojen modaalisuus•Neuraaliverkot (neural networks)•Semanttinen Web/seuraavansukupolven Internet•Avoin lähdekoodi•Vertaisverkot ja siihen liittyvätpalvelut•Tietoturvallisuus

Uudet sovellutusalueet

•Paikannuksen uudet käyttötavat•Tietokoneistettu terveydenhuolto(computerized healthcare)•Integroitu, kommunikoiva ja kaikkialla läsnäoleva tietotekniikka (umbiquitous computing)•Etäopetus ja etäoppiminen (distance learning)•Edistyksellinen tiedon varastointi (advanceddata storage) sekä Internetin mahdollisuusvälittää tuotetietoa•Sensorit ja havaitsimet (sensors)•Kansalaisten suora päätöksenteko (e­votingand electronic opinion polls)•Semanttinen verkko•Digitaalinen oikeuksien hallinta DRM•Konenäkö ja digitaalinen kuvantaminen•Seuraavan sukupolven Internet•Tietoturva•Monienergiamuotojen hyväksikäyttö•Pelit, musiikki ja viihde –sisällöt yleensä

156

Tärkeimmät lähialat:

1. Tietoliikenneteollisuus

2. Elektroniikka­ ja automaatioalat

3. Lääketeollisuus ja terveydenhuolto

4. Telepalvelut

5. Viestintäala

6. Yrityspalvelut sekä Rahoitus, sijoitus ja vakuutus

Kohdassa jokin muu, mikä vastaajat toivat esille myös:

• viihdeteollisuuden• hyvinvointialan

157

Suomalaista ohjelmistotuoteliiketoimintaa kuvaavat trenditTOP TEN:

1. Ohjelmistotuotealan globaaleilla markkinoilla korostuvat markkinaosaamisen,liiketoimintalogiikoiden ja ­verkostojen hallinnan taidot ja tuotekehityksen nopeus.

2. Internet tulee kehittymään laajamittaiseksi ohjelmistojen jakelu­ ja palvelukanavaksi.

3. Langattomat päätelaitteet ovat tärkeitä ohjelmistotuoteliiketoiminnalle ja ne tarjoavatjatkossakin mahdollisuuksia suomalaisille ohjelmistoyrityksille.

4. Suomalaisten ohjelmistotuoteyritysten pitää fokusoida toimintaansa ja erikoistua lisää.

5. Yksityishenkilöiden ja kotitalouksien toimintaa helpottavien ja elämyksiä tuottavienohjelmistojen markkinat kasvavat merkittävästi vuoteen 2015 mennessä.

6. Avoimen lähdekoodin käyttö yleistyy ja nousee muutaman vuoden sisällä vaihtoehdoksiperinteiselle yhden tai muutaman keskeisen markkinajohtajan mallille.

7. Pääosa suomalaisen ohjelmistotuoteliiketoiminnan innovaatioista tehdään vuonna 2015pienissä yrityksissä.

8. Ohjelmistotuotealalla hyödynnetään enenevässä määrin liiketoimintamallina avoimeenlähdekoodiin perustuvaa tuotekehitystä ja sovellusvuokrausta.

9. Ohjelmistojen sulautuessa laitteiden lisäksi verkkopalveluihin (Internet, PC) itsenäisinäostettavien ohjelmistojen osuus kuluttajien ICT ­kulutuksesta saattaa pudota merkittävästi.

10. Ohjelmistotuotantoa on vuonna 2015 vaikea tunnistaa omaksi selkeäksi toimialakseen silläse on integroitunut lähes kaikkialle yhdenmukaistuneiden laitteiden, ohjelmistojen japrosessien myötä.

158

Ohjelmistotuoteliiketoiminnan klusterin visioprosessi 2015

Tulevaisuusverstas 16.12.2004 Espoon Innopoli

09.00 ­ 09.30 Tervetuloa + päivän ohjelma + aamukahvi09.30 ­ 10.15  Ohjelmistotuoteliiketoiminnan kyselyn tulokset10.15 ­ 11.15  Ryhmätyö 1: ACTVOD ­tulevaisuustaulukko11.15 ­ 12.00  Lounas12.00 ­ 13.15  Ryhmätyö 2: Vision muodostaminen toivottavan

skenaarion pohjalta (Visioprisma sekä visiolauseke)13.15 ­ 13. 35  Iltapäiväkahvi13.35 ­ 15.15  Ryhmätyö 3: Toimenpiteet vision toteuttamiseksi15.15 ­ 16.00  Työryhmien visiolausekkeiden ja toimenpiteiden

esittely koko porukalle sekä loppukeskustelu

159

Uusi klusterityökalu

• ACTVOD­tulevaisuustaulukko• Visioprisma• Osaamisen ennakoinnin ydinkysymykset

A(ctors)

C(ustomers)

T(ransformationprocess)V(alues)

O(bstacles) P(olitical)

E(conomic)

S(ocial) M(otivation)S(kills)T(echnological =A)

Ecological

D(rivers) P(olitical)

E(conomic)

S(ocial) M(otivation)S(kills)T(echnological =A)

E(cological)

Klusterintoimijat= A, C= kilpailijat,muita

Klusterin koko

Klusterinorganisaatio,

arvot jakultuuri= V

=org. rakenne,johtamistavat, kulttuuri,

ydinpätevyydetLiikeidea= T= imago,yrityspolitiikka

Klusterin tuotteetja palvelut

Esteet jamuutosvoimat= O ja Dsekä SWOT

Klusterintoimijat= A, C= kilpailijat,muita

Klusterin koko

Klusterinorganisaatio,

arvot jakultuuri= V

=org. rakenne,johtamistavat, kulttuuri,

ydinpätevyydetLiikeidea= T= imago,yrityspolitiikka

Klusterin tuotteetja palvelut

Esteet jamuutosvoimat= O ja Dsekä SWOT

Klusterintoimijat= A, C= kilpailijat,muita

Klusterin koko

Klusterinorganisaatio,

arvot ja kultuuri= V

=org. rakenne,johtamistavat, kulttuuri,

ydinpätevyydetLiikeidea= T

Klusterin tuotteetja palvelut

Esteet jamuutosvoimat= O ja Dsekä SWOT

Ydinkysymykset

160

Ohjelmistotuoteliiketoiminnan klusterin visio 2015

A: Vuonna 2015 suomalainen klusteroitunut ohjelmistotuote­liiketoiminta hyödyntää innovaatioita kansainvälisillä markkinoillakannattavasti ja kestävästi, paremmin ja nopeammin kuin muut.Menestyvä ohjelmistotuoteliiketoiminta hyödyntää sähköistentoimintatapojen, älykkäiden rakenteiden, laitteiden, materiaalien jaolioiden kasvupotentiaalia innovatiivisesti ja verkostoituneesti.

B: Vuonna 2015 suomalaisia ohjelmistoyrityksiä on johtavassaasemassa useammassa kategoriassa, klusterin kokonaisliikevaihto n.15 miljardia euroa ja se työllistää 75 000 henkilöä. Nasdaqiin onlistautunut 50 yritystä.

C: Vuonna 2015 ohjelmistotuoteliiketoiminta on verkosto, joka ontehostanut sattumiin ja riskinottoon valmistautumista ohjelmistoalalla,niin että verkoston jäsenet ovat alansa johtavia toimijoita.

D: Vuonna 2015 klusterissa on luotu ohjelmistointensiivisiäglobaaleilla markkinoilla toimivia gaselliyrityksiä, joista valtaosa onlistattuna kansainvälisiin pörsseihin.

161

Internet –kysely 2:•Kysely lähetettiin sähköpostitse noin 1300:lle suomalaisen ohjelmisto­tuoteliiketoiminnan kehitykseen vaikuttavalle toimijalle ja asiantuntijalle. Mm.swbusiness ­porttaalin kautta.

•Kyselyyn vastaamisaika oli 17. –23.1.2005 ja siihen tuli 118 vastausta.

•Vastaajat koostuivat monipuolisesti ohjelmistotuotealan yritysten,ohjelmistotuote­liiketoiminnan palveluyritysten, teknologia­ jaosaamiskeskusten, korkeakoulujen ja muiden oppilaitosten, tutkimuslaitostensekä tuki­ ja rahoittajatahojen edustajista. Vastaajina oli myösyrityspalveluyrityksiä, valtionhallinnon edustajia sekä yksityinenpääomansijoittaja.

•Vastaajista:•86 % oli miehiä.•62 % oli organisaatioiden ylintä johtoa.•50 % oli yrittäjiä, 46 % vieraan palveluksessa ja 4% opiskelijoita ym.•87 %:lla oli korkeakoulututkinto (yliopisto, korkeakoulu, amk)

•Vastaajat edustivat 63 %:sti ohjelmistotuotealan yrityksiä, 16 %:sti alanpalveluyrityksiä, 4 %:sti teknologia­ tai osaamiskeskuksia, 5 %:stikorkeakouluja, oppilaitoksia tai tutk. laitoksia, 4 %:sti tuki­ ja rahoittajatahoja jaloput 8 %:sti muita (yr.palv.yr., valtionhall. edust., po­sijoittaja)

162

Ohjelmistotuoteliiketoiminnan klusterin visio 2015

02468

1012141618202224262830323436384042444648505254

a) ’Vuonna 2015 suomalainenklusteroitunut ohje...

b) ’Vuonna 2015 suomalaisiaohjelmistoyrityksiä...

c) ’Vuonna 2015ohjelmistotuoteliiketoiminta on...

d) ’Vuonna 2015 klusterissa onluotu ohjelmisto...

%Kysely 2: Ohjelmistotuoteliiketoiminnan klusterin visiovalinnat (N=107)Kysely 2: Ohjelmistotuoteliiketoiminnan klusterin visiovalinnat (N=107)

54

21

18

7

163

Ohjelmistotuoteliiketoiminnan nykytila

Mittarit Vuosi1998 2001 2003 2015

Yritysten määrä 200 1000 1100Liikevaihto Milj. euroa 378 892 1000Liikevaihdon kasvu ­% 37 15Viennin määrä Milj. euroa 151 400 380Viennin kasvu ­% 28 20Henkilöstön määrä 4000 10000 12000Henkilöstömäärän kasvu ­% 20Alan R&D panostukset % lv:stä 31,2

Ohjelmistotuoteliiketoiminta 1998 ­ 2015: Liikevaihdon kehitys

378

892 1000

0

500

1000

1500

2000

2500

3000

3500

4000

4500

5000

5500

6000

1998 2001 2003 2015

Vuosi

Liik

evai

hto 

milj

. eur

oa

Liikevaihto Milj. euroa

Ohjelmistotuoteliiketoiminta 1998­2015: Viennin kehitys

151

400 380

0

200

400

600

800

1000

1200

1400

1600

1800

2000

2200

2400

2600

2800

3000

1998 2001 2003 2015

Vuosi

Vien

nin 

mää

rä m

ilj.e

uroa

Viennin määrä Milj. euroa

164

Vuonna 2015 ohjelmistotuoteliiketoiminnanklusterin liikevaihto on 3 –15 miljardia euroa

1998    2001   2003    2005    2010    2015

1. Miten ohjelmisto­tuoteliiketoimintapidetään kasvu­uralla?

2. Miten saavutetaan visionalaraja (3 miljardia euroavuonna 2015  ­ eli ala noinkolminkertaistunut)?

3. Miten saavutetaan OECD:nkeskikasvu (12%/v eli 3,9miljardia euroa vuonna 2015)?

4. Miten saavutetaan visionyläraja (15 miljardia euroa)?

165

Kehitettävä kokonaisuutta –mutta myöskutakin osa­aluetta yksilöllisesti

1998    2001   2003    2005    2010    2015

Vertikaaliset sovelluksetja prosessit

Horisontaalisetsovellukset ja prosessit

Konvergenssi

Ohjelmistoteollisuus

Ohjelmistotuoteliiketoiminta

Sulautetut järjestelmät

Palvelut

Rinnakkaisklusterit

166

Toimenpiteet

• Kehitettävä klusteria kokonaisuutena: synergia ja fokusointi

• Toisaalta huomioitava myös etanat, tiikerit, gasellit ja elefantit –sekäohjelmistoalan eri osa­alueiden luova eriytyminen

• Lyhyt aikajänne– Nykyisten yritysten ja yrittäjien osaamisen kehittäminen:

• markkinatuntemus• Riskirahoitus, t&k­rahoitus• liiketoimintaosaaminen

– management– verkostoituminen/arvoketjut– tuotteistaminen,– kansainvälistyminen,– patentit, lisenssit yms.

• Pitkä aikajänne– Koulutus– Tutkimus– Politiikka

• Rakenteet• Verotus• Lainsäädäntö

167

Vision toteutumista seuraavat mittarit 1/4

Mittari 1998 2001 2003 2015Asema markkinoilla­markkinaosuus­%­asiakkaiden/sopimusten lkm­kv­tunnettujen ohjelmistotuotteiden lkm­kv­tunnettujen ohjelmistotuotteidenmäärän kasvu­%

+200%nyk.

­maailmanlaajuisten geneeristenuutustuotteiden lkm

+10 uuttaper vuosi

­viennin osuus lv:stä­% tav. 70­80%

­viennin kasvu­% 28 20­myytyjen ohjelmistolisenssien lkm­ohjelmistolisenssien keskimääräinenhinta €

168

Vision toteutumista seuraavat mittarit 2/4

M ittari 1998 2001 2003 2015Innovaatiot ja uudistukset­tuotekehityspanos (% ) klusterin  lv:stä 31­innovaatio indeksi (v rt. w ww .kista .com )­patenttien lkmTuottavuus­R O I

Kannattavuus­liikevaihto M € 378 892 1000 3000­

15000­liikevaihdon kasvu­% 37 15 tav. 10­

12% /v.­tu los  M €  (sekä em . kasvu­% )­liikevoitto M €  sekä  %  lv:sta tav.

10% /lv.­sektoreiden lv sekä %  lv:stä­lisenssitulo jen osuus lv :stä­% tav. yli

70%­sovellusvuokraus lv:stä­%­v ienn in  m äärä M € 151 400 380

169

Vision toteutumista seuraavat mittarit 3/4

Mittari 1998 2001 2003 2015Omistus ja pääomarakenne­ulk. pääomasijoitukset suomalaisiinohjelmistoyrityksiin­listautumiset ulkomaisiin pörsseihin 50 yr.­omavaraisuusaste­tasearvoLikviditeetti­käyttöpääomatavoitteen seuranta­vaihto­omaisuuden määrä­maksuehdotOsaaminen ja inhimillinen pääoma­henkilöstön määrä 4000 10000 12000­henkilöstömäärän kasvu­% 20­ulkomaalaisen työvoiman osuusklusteriyritysten palveluksessa Suomessaja ulkomailla­väitöskirjatutkimusten määrä +30% /v.

vrt.nykytil.

170

Vision toteutumista seuraavat mittarit 4/4

M itta r i 1 9 9 8 2 0 0 1 2 0 0 3 2 0 1 5Y h te is k u n n a llin e n  v a s tu u

K lu s te r in  ra k e n n e­e rik o is tu n e id e n  to im ia lo je n  lk m ta v . 5 0 ­

1 0 0­p a lv e lu liik e to im in n a n  ka sv u ­%­y r ity s te n   lu ku m ä ä rä 2 0 0 1 0 0 0 1 1 0 0 3 0 0 0­k lu s te rin  y r ity s k a n n a n  ko ko ra k e n n e­s ta rt  u p  – y rity s te n  m ä ä rä  p e r vu o s i

•Yhteismitallisten mittarien kehittäminen hajanaiselle alalle on lähes mahdotonta

•Lukujen vertailu tärkeää EU, USA, Kaukoitä, OECD –maatLähteet kyselyn lisäksi•Nukari, Jussi & Forsell, Marko (1999). Suomen ohjelmistoteollisuuden kasvun strategia ja haasteet. Haasteina pk –yritysten kansainvälistyminen ja koulutetun henkilöstön saatavuus. Teknologiakatsaus 67/99: Helsinki

•Ohjelmistotuotteet SPIN 2000­2003 –teknologiaohjelma (2003). Ohjelmistotuotteilla kansainväliseen menestykseen.Teknologiaohjelmaraportti 15/2003. Loppuraportti. Tekes: Helsinki

•Jokinen, Jani­Pekka & Hietala, Juhana & Mäkelä, Markus & Huurinainen, Petru & Maula, Markku & Kontio, Jyrki &Autio, Erkko (2004). Finnish Software Product Business: Results from the National Software Industry Survey 2004.Helsinki University of Technology. Software Business and Engineering Institute. Institute of Strategy and InternationalBusiness

171

Heikkojen signaalien analyysi

172

Heikko signaali (on) …...

•uusi idea tai trendi, joka vaikuttaa yritykseen taiyrityksen toimintaympäristöön

•uusi tai yllättävä signaalin vastaanottajannäkökulmasta

•uhka tai mahdollisuus yritykselle

•usein aliarvioitu ihmisten taholta jotka tietävät asiasta

•joskus vaikea huomata ”kohinan” tai muidensignaaleiden keskeltä

•omaa viiveajan, ennen kuin kypsyy ja muuttuu”valtavirraksi”

•edustaa mahdollisuutta oppia, kasvaa ja kehittyä

173

Yrityksen on syytä havainnoidaheikkoja signaaleita, koska…

•Havainnoimalla heikkoja signaaleja voidaanennakoida ja estää haitallisia muutoksia...

•Löytämällä heikot signaalit ennen kuin muutvoidaan saavuttaa kilpailuetua...

•Mitä aiemmin heikot signaalit havaitaan, sitäsuuremmat mahdollisuudet (ja riskit)….

•Heikko signaali voi olla uuden menestyksellisenliikeidean ”lähtölaukaus”

174

HEIKKOJEN SIGNAALIENPERUSKEHITYSVAIHTOEHDOT

1. Heikko signaali voi voimistua laajemmaksi ilmiöksi,jolloin siitä tulee uusi trendi tai jopa osa laajempaamegatrendiä.

2. Heikko signaali voi olla vallitsevan trendin ns.antitrendinilmiö, joka muuttaa trendin voimakkuuttaheikommaksi.

3. Heikko signaali voi olla myös vallitsevan trendinmyötätrendi­ilmiö, joka muuttaa trendinvoimakkuutta vahvemmaksi.

4. Heikko signaali voi jäädä merkityksettömäksikohinaksi, jolloin sillä ei ole laajempaa merkitystä –eli se jää historialliseksi kuriositeetiksi.

175

HEIKKOJEN SIGNAALIEN TUNNISTAMINEN:PERUSTYÖKALUJA

1. ENVIRONMENTAL SCANNING –TUTKIMUS2. UUTISTOIMISTOJEN UUTISTEN ANALYYSI3. ASIANTUNTIJOIDEN OMAT ERIKOISLEHDET4. YLLÄTTÄVÄT MUUTOKSET TILASTOLLISISSA

AIKASARJOISSA5. ERI TIETOLÄHTEIDEN TIETOJEN YHDISTELY

176

Heikon signaalin tunnistamisen haaste

signa

alin

 vah

vuus signaali

alue, jossapienenevät voitot

kohinataso

yleisentietoisuuden raja

aika

alue jossa korkeimmatmahdollisuudet, muttasuurin riski

(Coffman 1997)

177

HEIKON SIGNAALIN KÄSITTEENRAJANVETOA...

”Ilmiö, jonka tapahtumisen todennäköisyys on pieni ja potentiaalinenvaikutus vähäinen, on tietyssä mielessä myös heikko signaali, muttasellaisena epäkiinnostava. Kokonaisuutena kyseessä on merkityksetönkohina. Valitsemani terminologia tarkoittaa sitä, että kohinasta eitule merkittävää yksittäistä tapahtumaa eikä trendiä”.(Mannermaa 2004, 45).

178

Heikot signaalit

179

1. Täysin odottamaton(Havainto ei liity mihinkääntuntemaani selvään trendiin:Yrityksen perustamissemiaa­rissa oli poikkeuksellisen paljonnuoria)

2. Monelle melkoodottamaton(Havaittu muutos trendissä:

Islantilaiset sijoittajatkaappaavat suomalaisiayrityksiä)

3. Osittain odotettu(Loogisen päättelyn kauttatodetaan täysin mahdolliseksitulevaisuuden tilaksi: USA:nDrivethrough Cafe:t Suomeen)

4. Täysin odotettu(Mega)trendi jatkuu odotetusti:Kiina­ilmiö etenee taiNanoteknologia tulee)

HEIKKOJEN SIGNAALIEN KUOSA ­LUOKITTELU

180

Heikko signaali 2: Pattern management(Tuomo Kuosa)

• Esimerkki: kerätään sanomalehdestä signaaleja(esimerkiksi otsikoita) ja kiinnitetään ne tunnettuihinilmiöihin. Jos jotakin jää kiinnittämättä, niin on ainakinkaksi vaihtoehtoista tulkintaa:

1. Tunnistamatta jääneet signaalit kuuluvat tuntemiimmeilmiöihin, mutta tietomme ei vielä riitäyhdistämään/ymmärtämään niitä.

2. Tunnistamatta jääneet signaalit kertovat uusista ilmiöistä

Ilmiö Signaali Havainto

181

Sovellutusesimerkkinä Pirkanmaan kulutus­rakenneanalyysi 2015­projektin yhteydessätoteutettu heikkojen signaalien analyysi

Kaivo­oja, Jari, Vinnari, Markus & Vehmas, Jarmo(2006) Pirkanmaan kulutusrakenteen muutosvuoteen 2015 mennessä. Pirkanmaan TE­keskus.Tampere. Julkaistavana, saatavissa sähköisessämuodossa Pirkanmaan TE­keskuksen sivuilla.

182

Toiminta­ympäristöanalyysi(tilastoaineisto)

Megatrendilista(aikaisemmat tutkimukset)

Heikkosignaalilista(asiantuntijakysely) Tu

leva

isuu

s ver

stas

(Pirk

anm

aala

iset

 asi

antu

ntija

t) Suosituksia koulutus­ jatyövoimapolitiikalle

Pohjamateriaaliennakointitoiminnanaloittamiseksi organisaatioissa

Kuluttajien näkemykset(kuluttajakysely)

Pirkanmaan ennakointihankkeentoimintamalli

183

HEIKKOJEN SIGNAALIEN JAOTTELU:PESTEV­LUOKITTELU

1.POLIITTISET HEIKOT SIGNAALIT2.TALOUDELLISET HEIKOT SIGNAALIT3.SOSIAALISET HEIKOT SIGNAALIT4.TEKNOLOGISET HEIKOT SIGNAALIT5.EKOLOGISET TAI YMPÄRISTÖÖN

LIITTYVÄT HEIKOT SIGNAALIT6. ARVOIHIN LIITTYVÄT HEIKOT

SIGNAALIT

184

Pirkanmaan kulutusrakenne 2015­tutkimuksen lähestymistapa

Poliittiset heikot signaalit

Taloudelliset heikot signaalit

Sosiaaliset heikot signaalit

Teknologiset heikot signaalit

Ympäristön heikot signaalit

Arvomuutosten heikot signaalit

Täysin odottamaton Monelle melko odottamatonOsittain odotettu       Täysin odotettu

Täysin odottamaton Monelle melko odottamatonOsittain odotettu       Täysin odotettu

Täysin odottamaton Monelle melko odottamatonOsittain odotettu       Täysin odotettu

Täysin odottamaton Monelle melko odottamatonOsittain odotettu       Täysin odotettu

Täysin odottamaton Monelle melko odottamatonOsittain odotettu       Täysin odotettu

Täysin odottamaton Monelle melko odottamatonOsittain odotettu       Täysin odotettu

Hankkeessa yhdistettiin PESTEV­luokittelu Kuosa­luokitteluun

185

Johtopäätökset politiikan alan heikkojensignaalien analyyseista esimerkkitutkimuksessa

1 . K a n s a i n v ä l i n e n   p o l i t i i k k a   o n   e p ä v a k a a s s a   t i l a n t e e s s a   j a   t u r v a l l i s u u s p o l i t i i k k a   k o r o s t u u   e r im a i d e n   y h t e i s t y ö s s ä   j a   k ä y t ä n n ö n   t o i m i s s a .   T ä m ä   m e r k i t s e e   s i t ä ,   e t t ä   t u r v a l l i s u u t e e nl i i t t y v i e n   t u o t t e i d e n   j a   p a l v e l u i d e n   k a n s a i n v ä l i n e n   k y s y n t ä   v o i   v o i m i s t u a   v o i m a k k a a s t il ä h i a i k o i n a   j a   e n n e n   v u o t t a   2 0 1 5 .   A s e v a r u s t e l u m e n o t   n o u s i v a t   v u o n n a   2 0 0 5   k y l m ä n   s o d a nv u o s i e n   t a s o l l e .   V e n ä j ä n   h a l l i t u s   p ä ä t t i   k o r o t t a a   v i i m e   v u o n n a   p u o l u s t u s m e n o j a   p e r ä t i   1 5   ­ 2 0% .

2 . P o l i t i i k a n   k e n t ä s s ä   o n   y l e i s e m p ä ä   p o l i t i i k a n   p e r s o n o i t u m i n e n   h e n k i l ö i h i n .   T ä m ä   m e r k i t s e es i t ä ,   e t t ä   h e n k i l ö i d e n   v a l i n n a n   k a u t t a   t e h d ä ä n   m y ö s   p o l i i t t i s i a   r a t k a i s u j a .   P o l i t i i k a n   j at a l o u d e n   k e n t ä s s ä   t o i m i v i e n   k a n n a t t a a   h u o m i o i d a   t ä m ä   m u u t o s p r o s e s s i   m y ö s   P i r k a n m a a l l a .

3 . S a i r a a l o i d e n   t u o t t a v u u t t a   j a   t o i m i n t a a   k o s k e v a t   t i e d o t   s i i t ä ,   e t t ä   t u o t t a v u u s   s a i r a a l o i s s a   o nl a s k e n u t   3 ­ 7   p r o s e n t t i a ,   k e r t o o   s i i t ä ,   e t t ä   t ä l l ä   a l u e e l l a   o l i s i   m a r k k i n o i t a   s o s i a a l i s i l l e   j at e k n o l o g i s i l l e   i n n o v a a t i o i l l e ,   j o t k a   l i s ä i s i v ä t   t u o t t a v u u t t a .   E s i m e r k i k s i   s a i r a a l o i d e np ä i v y s t y s t o i m i n t a a   k a n n a t t a i s i   m i e t t i ä   t u o t t a v u u s n ä k ö k u l m a s t a .

4 .     M y ö s   t i e d o t   s i i t ä ,   e t t ä   l a p s i p e r h e i d e n   t i l a p ä i s e l l e   l a s t e n h o i t o a v u l l e   o l i s i   t a r v e t t a ,   k e r t o v a ts i i t ä ,   e t t ä   l a a t u p a l v e l u i t a   t a r j o a v i l l e   p a l v e l u y r i t y k s i l l e   o l i s i   m a r k k i n o i t a   t ä l l ä   a l u e e l l a .

5 . P o l i i t t i n e n   l i n j a r a t k a i s u   s i i t ä ,   e t t ä   a s u n t o p o l i t i i k k a a   s u u n n a t a a n   l ä h i ö i h i n ,   o n   t ä r k e ä   s i g n a a l ir a k e n n u s ­   j a   r e m o n t o i n t i a l a n   y r i t y k s i l l e .   U u d i s ­   j a   k o r j a u s r a k e n t a m i s e n   a l u e e l l a   n ä y t t ä äo l e v a n   k y s y n t ä ä   m y ö s   j a t k o s s a   l ä h i v u o s i n a .

6 .   S u o m e s s a   s a i   v u o n n a   2 0 0 4   4 8 1 0 0 0   r u o k a k u n t a a   a s u m i s t u k e a .   H a l p o j e n   a s u m i s r a t k a i s u j e nt a r j o n n a l l e   o l i s i   t ä m ä n   t i e d o n   p e r u s t e e l l a   v a h v a a   k y s y n t ä ä .

7 .   K e s k u s t e l u   k u n t i e n ,   y h d i s t y s t e n   j a   y r i t y s t e n   p a l v e l u t a r j o n n a s t a   j a t k u i   k i i v a a n a   v i i m ev u o n n a .   E r i t y i s e n   h a a s t e e l l i n e n   k y s y m y s   o n   k u n t i e n   p a l v e l u i d e n   k i l p a i l u t t a m i n e n   j ak i l p a i l u t t a m i s t a   k o s k e v a t   p e l i s ä ä n n ö t .   E r ä s   o n g e l m a   k i l p a i l u t t a m i s e s s a   o n   p e l k ä s t ä ä n   s e ,   e t t äm o n e t   k u n n a t   e i v ä t   t u n n e   a l u e e n s a   y r i t y k s i ä   j a   y h d i s t y k s i ä .   T i e d o n h a l l i n n a n   k e h i t t ä m i n e nk i l p a i l u t t a m i s t a   a j a t e l l e n   o n   t ä r k e ä   h a a s t e   k u n n i l l e   j a   k a u p u n g e i l l e .

8 . I r l a n t i   p y s t y i   h y ö d y n t ä m ä ä n   E U : t a   p e l k ä s t ä ä n   1 0   k m   a s f a l t t i t i e n   r a k e n t a m i s e s s a   5 7 0m i l j o o n a a   E u r o a .   T ä m ä   t i e t o   a n t a a a i h e e n   m i e t t i ä   s i t ä ,   e t t ä   e h k ä   S u o m e s s a k i n   k a n n a t t a i s it a r k e m m i n   a r v i o i d a   E U : s t a   s a a t a v i a   r a h o i t u k s i a .

9 .   T e r r o r i s m i u h k a   s ä i l y i   v i i m e   v u o d e n   u u t i s o t s i k o i s s a .   T e r r o r i s m i ­ i s k u t   o v a t   v o i m a k a s   u h k am a t k a i l u a l a l l e   e d e l l e e n .   S i k s i   S u o m e s s a k i n   k a n n a t t a a   k i i n n i t t ä ä t e r r o r i s m i u h k a a n   t a r k k a ah u o m i o t a   e r i t y i s e s t i   t u l e v a n   E U ­ p u h e e n j o h t a j u u s k a u d e n   a i k a n a .

1 0 . I n t e r n e t i ä   k ä y t e t ä ä n   r i k o l l i s i i n   j a   t e r r o r i s m i t a r k o i t u k s i i n .   T ä m ä   u h k a   v o i   e s t ä ä   I n t e r n e t i nk a u p a l l i s t a   j a   l a i n m u k a i s t a   h y ö d y n t ä m i s t ä   j a t k o s s a .

186

Johtopäätökset politiikan alan heikkojensignaalien analyyseista esimerkkitutkimuksessa

1 1 . V i h r e i s t ä   j a   k r i s t i l l i s i s t ä   o n   m u o d o s tu n u t   n a i s t e n   p u o lu e i t a .   T ä m ä   k a n n a t t a a   h u o m io id an a i s t e n  k u lu tu s k ä y t t ä y t y m is t ä   k o s k e v i s s a  a r v io i s s a .

1 2 . S e n io r i t   j a   i k ä ih m is e t   v o iv a t   k ä y t t ä ä   u u t t a   t e k n o lo g i a a   y l l ä t t ä v ä l l ä k in   t a v a l l a .T e k n o lo g i a p o h j a i s e s t a   p e r in n e t i e d o n   j a   k u l t t u u r i n   v ä l i t t ä m i s e s s ä   s u k u p o l v e l t a   t o i s e l l e   v o i s ie h k ä   t e h d ä  o m a n  p a lv e lu tu o t t e e n  m y ö s  k a n s a in v ä l i s i l l e  m a r k k in o i l l e .

1 3 .   S u o m e n   N A T O   ­ j ä s e n y y s   o n   e r i t t ä i n   i s o   p o li i t t i n e n   k y s y m y s .   N A T O   ­ j ä s e n y y s   v o i s i   a v a t al a a j e m p ia  k a u p a l l i s i a  m a r k k in o i t a  s u o m a la i s i l l e   t u r v a l l i s u u s a l a n   j a  m u i l l e k in  y r i t y k s i l l e .

1 4 .    A s e n t e e n   t y ö h ö n   j a   t y ö e l ä m ä ä n   k o h t a a n   o v a t   m u r r o k s e s s a .   T y ö e l ä m ä n   l a a tu u n   j aty ö n t e k i j ö id e n   v i i h t y v y y t e e n   o n   s y y t ä   k i i n n i t tä ä   S u o m e s s a   h u o m io t a .   H u ip p u o s a a j i e nh o u k u t t e lu  s u o m a la i s i i n  y r i t y k s i i n  e i  o n n i s tu ,   j o s   t ä m ä   a s i a   l a im in l y ö d ä ä n .

1 5 . L a p i n   m a tk a i l u e l i n k e in o   o n   s i i r t y m ä s s ä   o s i t t a i n   j a   m e r k i t t ä v ä s s ä   m ä ä r i n   u lk o m a a la i s t e ny r i t y s t e n   h a l l i n t a a n .   T ä m ä   k e h i ty s p r o s e s s i   k a n n a t t a a   h u o m io id a   e r i t y i s e s t i   m a tk a i l u ­   j ap a lv e lu a l a l l a .

1 6 .   K u n t a ­   j a   p a lv e lu r a k e n n e u u d i s tu s   o l i   v a h v a s t i   v a lm i s t e i l l a   v i im e   v u o n n a .   V u o n n a   2 0 0 6u u d i s tu s   e t e n e e   j a   a s i a s s a   t e h t ä n e e n   m e r k i t t ä v i ä   u u s i a   p o l i i t t i s i a   r a tk a i s u j a   j a   p ä ä tö k s i ä .N ä m ä   m u u to k s e t   v o iv a t   m u u t t a a   m y ö s   y r i t y s t e n   t o im in t a y m p ä r i s t ö ä   m e r k i t t ä v ä l l ä   t a v a l l a .M i t e n  u u d i s tu   t o t e u t e t a a n  P i r k a n m a a l l a ?

1 7 . V a m m a i s t e n   l ä p ik ä y m ä t   o ik e u s ju tu t   k u n t i e n   j a   v a l t i o n   s u u n t a a n   o v a t   h a n k a l i a   j a   p i t k i ä .T i e to ­   j a  o ik e u s p a lv e lu i l l e   o n  s i i s  k y s y n t ä ä   t ä l l ä  s e k to r i l l a .

1 8 . V a l t i o   s u p i s t a a   h u o m a t t a v a s t i   b u s s iv u o r o j a   l ä h i t u l e v a i s u u d e s s a .   T ä m ä   l i s ä n n e e   t a k s i e n   j ay k s i t y i s e n  a u to i l u n  k ä y t tö ä   S u o m e s s a .

1 9 . A m m a t t i k o r k e a k o u lu j e n   m ä ä r ä ä   j a   y h t e i s t y ö t ä   y l i o p i s to j e n   k a n s s a   s e lv i t e l l ä ä n   e r i   t a s o i l l a .M y ö s   y l i o p i s to j e n   y k s i t y i s t ä m i s t ä   o n   e s i t e t t y ,   s a m o in   k u in   a m m a t t i k o r k e a k o u lu j e n   o s i t t a i s t as i i r t ä m i s t ä   v a l t i o l l e .   T ä m ä   m u u to s p r o s e s s i   o n   t ä r k e ä   k u n n i l l e   j a   k a u p u n g e i l l e   j a   o m a np r o f i l o id u n  ”A M K ­ s t r a t e g i a n ” p o h t im i n e n  o n  h y v in   t ä r k e ä ä   a lu e ­   j a   s e u tu t a s o l l a .

2 0 . S u o m e s s a   e s i i n t y y   e d e l l e e n   t o n t t i p u l a a .   K a u p u n g i t   j a   k u n n a t ,   j o t k a   k y k e n e v ä t   v a s t a a m a a ntä h ä n   t o n t t i p u l a n   h a a s t e e s e e n ,   s a a v a t   e tu l y ö n t i a s e m a n   u u s i e n   a s u k k a id e n   h o u k u t t e lu s s a .M y ö s   u u s i e n   i n n o v a t i i v i s t e n   a s u n to a lu e id e n   ( ”H o l l a n t i l a i s t y y p p in e n   a s u n to a lu e   H e l s in k i i nv u o n n a  2 0 1 2 ”)  k e h i t t e l y y n   k a n n a t t a a  s a t s a t a  m y ö s  P i r k a n m a a l l a .

187

Johtopäätökset politiikan alan heikkojensignaalien analyyseista esimerkkitutkimuksessa

31. Helsinkiin  suunniteltiin  hotellia  Linnanmäelle.  Voitaisiinko  samaa  hotelli­ideaa  ajatellaSärkänniemen Elämyspuiston yhteyteen Tampereella tai jossain Pirkanmaalla?

32. Kuntien  ja  valtion  asiakaspalveluiden  yhdistelyä  ja  koordinointia  suunnitellaan  Suomessa.Miten tämä asia toteutetaan Tampereella ja Pirkanmaalla?

33. Suomessa  opiskelee  lähes  50 000  oppisopimusopiskelijaa.  Miten  oppisopimustoimintatoimii Pirkanmaalla ja osataanko tästä järjestelmästä ottaa kaikki hyöty irti Pirkanmaalla?

34. SDP:n  ja  Vasemmistoliiton  yhdistymisestä  puhuttiin  vuonna  2005.  Miten  yhdistyminenvaikuttaisi kuntien ja kaupunkien politiikkaan ja poliittisiin valtasuhteisiin Pirkanmaalla?

35. Pääkaupunkiseudusta  kaavaillaan  Itämeren  kilpailukykyisintä  aluetta.  Miten  Pirkanmaaosallistuu Itämeri­yhteistyöhön?

36. Tulevaa ESR ­kautta 2007­2013 suunniteltiin vuonna 2005 ministeriössä  ja alueilla. MitenPirkanmaa suuntautuu uudella ESR ­kaudella?

37. Kuntalaisten lääkärissäkäynnin syitä ei tunneta kovin hyvin Suomessa. Olisiko syytä tehdätarkempi selvitys asiasta myös Pirkanmaalla?

38. Suomen  nettomaksut  moninkertaistuvat  ja  EU  antaa  aikaisempaa  vähemmän  tukeamaaseudun kehittämiseen tulevaisuudessa. Miten niukkenevat varat käytetään jatkossa?

39. Hyvinvointipalveluihin  liittyvien  sosiaalisten  innovaatioiden  kehittämiseen  esitettiintarvittavan  kansainvälistä  näkökulmaa.  Miten  tätä  strategisesti  tärkeäähyvinvointipalveluiden sektoria kehitetään Pirkanmaalla jatkossa?

40. Tampereen  seudun  osaamiskeskusohjelma  valittiin  Suomen  parhaaksi.  Tämä  onerinomainen lähtökohta osaamiskeskusohjelman toteutukselle.

188

Johtopäätökset talouden alan heikkojensignaalien analyyseista esimerkkitutkimuksessa

1 . I k ä ä n t y v ä t   n s .   s e n io r i k a n s a l a i s e t   o n   m e r k i t t ä v ä   a s i a k a s s e g m e n t t i   t u l e v a i s u u d e s s a .I k ä t a l o u d e n   m e r k i t y k s e n   k a s v u   o n   s y y t ä   h u o m i o i d a  P i r k a n m a a l l a k i n .

2 . K i i n a s s a   ( ”S h a n g h a i n   k i i n t e i s t ö m a r k k in a t   k i e h u v a t ”)   j a   k a i k k ia l l a   A a s i a n   m a i s s a   o n   e r i t t ä i nk o v a   k y s y n tä   a s u n n o i s t a .   V o i s i k o   s u o m a l a i n e n   a s u n to ­   j a   r a k e n n u s t e o l l i s u u s   t a r j o t ak i l p a i l u k y k y i s i ä   a s u m i s r a tk a i s u j a   K i i n a n   a s u n t o m a r k k i n o i l l e ?

3 .   S u o m e s s a   o n   s e l v ä s t i   p u l a a   k a s v u h a k u i s i s t a   p e r h e ­   j a   k a s v u y r i t y k s i s t ä .   S u o m e s s a   n s .d y n a a m is i a   i n n o v o i j i a   o n   v a i n   6   p r o s e n t t i a   k a s v u y r i t y k s i s t ä .   M i t e n   n ä i h i n   h a a s t e i s i i nv a s t a t a a n   P i r k a n m a a l l a ?

4 .   P t ­ m y y m ä l ö i d e n   m ä ä r ä   o n   k a s v u s s a   E u r o o p a s s a .   S a k s a s s a   o n   k e h i t t y n y t   u u d e n l a i s i a   p i e n i äp t ­ m y y m ä l ö i t ä   ( y k s i   m y y m ä l ä   p e r   2 0 0 0   a s u k a s t a   k o h d e n )   p a l j o n .   O l i s ik o   t ä t ä   m u u t o s t aa n a l y s o i t a v a   t a r k e m m i n   S u o m e s s a   j a   P i r k a n m a a l l a ?

5 . K a u p p a k e t j u j e n   o m i s tu s j ä r j e s t e l y t   o l i v a t   e s i l l ä   e r i   y h t e y k s i s s ä   v u o n n a   2 0 0 5 .   T ä m ä   p r o s e s s ij a tk u u   v u o n n a   2 0 0 5 .   M i t e n   m u u t o k s e t   v a ik u t t a v a t   P i r k a n m a a n   t i l a n t e e s e e n .   S ä i l y y k öa s i a k k a i l l a   r i i t t ä v ä   v a l in n a n v a r a   m y y m ä l ö i d e n   s u h te e n ?

6 . T u o n t i   K i i n a s t a   j a   n s .   h a l p a t u o n t i m a i s t a   v o i   e s t y ä   t u o n t i r a j o i t u s t e n   v u o k s i .   M i t e n   n ä m äu h k a t   v a ik u t t a v a t   S u o m e e n   j a   P i r k a n m a a l l e ?

7 . V a l t i o n   v e t ä y t y m i n e n   a s u n t o r a h o i t u k s e s t a   o l i   e s i l l ä   S u o m e n   P a n k i n   p ä ä jo h t a j a   E r k k iL i ik a s e n   t o i m e s ta .   T ä m ä   m u u t o s   a v a i s i   u u d e t   m a r k k i n a t   r a h o i t u s a l a n   y h t i ö i l l e .

8 .   V i r o o n   t i l a t t i i n   i s o   tu u l iv o im a l a   S u o m e s t a .   M i t e n   t u u l i v o i m a l a ­ a l a   k e h i t t y y   S u o m e s s a   j aP i r k a n m a a l l a ?   O n k o   P i r k a n m a a l l a   v a r a u d u t tu   s ä h k ö n   h i n n a n   r a d i k a a l e i h i n   h i n t a m u u t o k s i i nr i i t t ä v ä s s ä   m ä ä r in ?

9 .   R a v i n t o l o i d e n   t u p a k o i n t i a   p y r i t ä ä n   r a j a a m a a n   e d e l l e e n   S u o m e s s a .   M i t ä   t ä m ä   m u u t o sm e r k i t s e e   h o t e l l i ­   j a   r a v i n t o l a t o i m i a l a l l e   S u o m e s s a ?   O n k o   P i r k a n m a a l l a   y r i t y k s i l l äv a l m i u k s i a   m u u t t a a   t i l o j a a n   u u s i a   v a a t i m u k s ia   v a s t a a v i k s i ?

1 0 .   A i t o j a   s u o m a l a i s i a   v i h t o j a   m y y t i i n   e n n ä t y s m ä ä r i ä   E u r o o p p a a n   ( F i n n v i h t a ­ c a s e ) .   O l i s i k ol u o n n o n t u o te ­   j a   y m p ä r i s t ö a l a l l a   m u i t a k i n   n s .   n i c h e   ­ m a r k k in o i t a   E u r o o p a s s a ?

189

Johtopäätökset talouden alan heikkojensignaalien analyyseista esimerkkitutkimuksessa

1.  Vihannesten myynti kasvoi Suomessa vuonna 2005. Olisiko  tämä vahvistunut trendi syytähuomioida hotelli­ ja ravintola­alalla vielä voimakkaammin kuin nyt?

2. Pankkien  fuusioituminen  jatkui  Euroopassa.  Onko  tällä  vaikutuksia  myös  Suomeen  jaPirkanmaalle?

3.  Venäjältä  tulevan  sähkön  myyntikatkoksia  pidettiin  mahdollisina  Suomessakin.  Onkomahdollisiin katkoksiin varauduttu Suomessa ja Pirkanmaalla?

4. Yöpymiset  kasvoivat  Suomessa  3  prosentilla  Suomessa.  Onko  Pirkanmaalla  riittävästikapasiteettia hotelleissa?

5.  Pääomasijoittajien  rooli  Suomessa  on  vahvistumassa.  Miten  Pirkanmaalla  on  hoidettusuhteita eri pääomasijoittajatahoihin?

6.  Arabiemiraatit  osti  42  Boeing­konetta  ja  pyrkii  voimakkaasti  Aasian  markkinoidenlentoliikenteeseen.  Miten  Suomessa  vastataan  Finnairin  ja  muiden  Suomesta  käsinoperoivien lentoyhtiöiden toimesta tähän kehitykseen? Pysyykö Suomi mukana globaaleissaverkostoissa?

190

Johtopäätökset sosiaalisten kysymysten alanheikkojen signaalien analyyseista esimerkki­tutkimuksessa

1. Nuorten  kiinnostus  yritystoimintaa  on  tärkeä  strateginen  tulevaisuuden kysymys  elinkeinojen  kehittämisen  ja  talouden  kannalta.  OnkoPirkanmaalla panostettu tarpeeksi nuoriin potentiaalisiin yrittäjiin?

2.   Huumorille  ja  naurulle  on  kysyntää  Suomessa.  Mm.  stand  by­koomikot  ovat  lyöneet  lävitse  viime  vuosina  Suomessa.  Viihdealanammattilaisille tämä on selkeä kasvava markkina.

3.  Vanhat perinteiset harrastukset (hiihto, ompelu, kutominen, sienestys, käsityöt) ovat nousseet kunniaan Suomessa. Palveluyrityksille tämäkehitys voi tarjota uusia mahdollisuuksia.  Voidaanko osa harrastuspalveluista myös tarjota kansainvälisille asiakkaille?

4.  Pikakahviloiden  tulo  maanteiden  varsille  voi  olla  mahdollinen  kehitys  Yhdysvaltojen  esimerkkien pohjalta.  Voisiko  Pirkanmaalla  ollapotentiaalia tällaisille palvelu­yrityksille?

5.  Uusioperheiden määrä on ohittanut ns. ydinperheiden määrän. Mitä tämä sosiaalinen muutos tarkoittaa palvelualan yrityksille?

6.  IT ­turvapalveluille on yhä enemmän tarvetta. Miten IT ­alan palveluyritykset voivat vastata tähän kysyntään tehokkaasti Pirkanmaalla?

7.  Huono koulumenestys johtaa nuoria sosiaaliseen syrjäytymiseen. Voitaisiinko nuorille tarjota enemmän tukipalveluita koulussa?

8.  Liikalihavuus  on  iso  terveydellinen  ongelma  Suomessa.  Miten  dieetti­  ja  muut  uudet  terveydenhoitopalvelut  tulisi  tarjota  kuluttajille?Ovatko  tämän  alan  palvelut  riittävän  kokonaisvaltaisia  ja  asiakkaan  yksilöllinen  elämäntilanne  huomioivia  asiakkaiden  näkökulmastaarvioituna?

9.  Suomessa jää käyttämättä paljon lääkkeitä. Onko lääkkeiden käytössä tehostamisen varaa Suomessa?

10.Lasten turvallisuudesta ollaan yhä enemmän huolestuneita. Millaisia lasten turvallisuutta lisääviä palveluita voidaan tarjota tulevaisuudessa?

191

Johtopäätökset sosiaalisten kysymysten alanheikkojen signaalien analyyseista esimerkki­tutkimuksessa

21. Tietoalan  ammattilaiset  ja  monet  muutkin  kärsivät  uupumuksesta,  jolle  ei  löydy  selkeääselitystä. Miten tätä ongelmaa voitaisiin lähestyä palvelualan palveluiden näkökulmasta?

22. Yhä  useammalle  vanhukselle  ja  heidän  hyvinvoinnilleen  hyvät  ystävät  ovat  sukulaisia  japerhettä  tärkeämpiä.  Miten  tämä  muutos  tulisi  ottaa  huomioon  vanhusten  palveluitajärjestettäessä?

23. Seniorikansalaiset  ovat  kiinnostuneita  taiteesta.  Olisiko  vanhuksille  tarjottava  enemmänelämys­ ja taidepalveluita räätälöidysti?

24. Lääkkeiden  käyttö  on  ongelma  monessa  mielessä  suomalaisille.  Ahdistus­,  piristys­  jamielialalääkkeitä käytetään  yhä enemmän. Pitäisikö  lääkeneuvontaa  tehostaa  ja apteekkienvastuuta informoinnista laajentaa Suomessa?

25. Elämys­  ja  seikkailupalvelut  sisältävät  turvallisuusriskejä  asiakkaille.  Miten  nämä  riskitvoitaisiin paremmin hallita alan yrityksissä?

26.  Irtautuminen  kotoa  ja  aikuistuminen  on  sosiaalinen  ongelma  esimerkiksi  Italiassa  jamonissa muissakin maissa. Olisiko tähän ongelmaan kehitettävissä luovia uusia ratkaisuja?

27. Naisten keuhkosyöpä on yleistymässä. Olisiko asialle syytä tehdä jotain?

28. Suomalaiset  kokevat  yksinäisyyttä  kesäkuukausina.  Miten  tämä  kehitys  on  huomioitaviihde­ ja vapaa­ajanpalveluiden markkinoinnissa?

29. Vauvojen  ottaminen mukaan matkoille  on  lisääntymässä.  Miten  vauvat  ja  lapset  on  otettuhuomioon matkailu­ ja vapaa­ajan palvelutarjonnassa? Onko tarjonta riittävää?

30. Plastiikkakirurgia on yleistymässä. Miten tämän alan palvelut ovat kehittymässä Suomessa?

192

Johtopäätökset sosiaalisten kysymysten alanheikkojen signaalien analyyseista esimerkki­tutkimuksessa

31. Terveysvaikutteisille  elintarvikkeille  olisi  kysyntää.  Erityisesti  diabetes­ruokavalioilleesiintyy kasvavaa kysyntää. Miten tähän kysyntään vastataan Suomessa?

32. Naisten  mahdollisuudet  edetä  upseeriuralle  näyttävät  hyviltä.  Miten  valmiita  naiset  ovathakeutumaan Suomen armeijaan tai mahdollisesti tulevaisuudessa NATO­armeijaan?

33. Vajaaravitsemuksesta  ja  kroonisista  sairauksista  on  tulossa  merkittävä  ongelma.  Mitenruokatottumuksiin liittyvää valistusta tulisi antaa, että se toimisi hyvin ja tehokkaasti?

34. Kiire on ongelma, jolla on vakavia terveysseuraamuksia. Miten ajanhallintaa, itseohjausta jakiirettä tulisi käsitellä työelämässä?

35. Suolan käyttö on monille terveysongelma. Miten tämä asia tulisi ottaa huomioon elintarvike­ja ravintola­alalla?

36.  Salibandy  on  muodostunut  erittäin  vaaralliseksi  harrastukseksi.  Miten  koulujenurheilukasvatuksessa  tämä  asia  tulisi  huomioida?  Urheiluvammojen  hoito  on  toisaaltakasvava markkina­alue terveydenhuoltoalan yrityksille.

      38. Riittävä laadukas uni on tärkeä asia ihmisen hyvinvoinnille. Miten ihmisten unihäiriöitä

            tulisi hoitaa? Tarvitaanko omia uusia palveluita unihäiriöiden hoitoon?

193

Johtopäätökset teknologia­alan heikkojensignaalien analyyseista esimerkkitutkimuksessa

1 . L ä ä k e t i e t e e n   a l a n   t u t k i m u s   t u o t t a a   j a t k u v a s t i   u u s i a   h o i t o m u o t o j a .   N ä i d e n   u u s i e nh o i t o m u o t o j e n   k a u p a l l i s t a m i n e n   j a   t ä s m ä m a r k k i n o i n t i   a s i a k k a i l l e   v o i s i   o l l a   t ä r k e äe r i t y i s o s a a m i s a l u e   S u o m e s s a .   M i k ä   v o i s i   o l l a   P i r k a n m a a n   r o o l i   t ä l l ä   a l u e e l l a ?

2 .   G e e n i t e r a p i a   t a r j o a a   u u s i a   h o i t o m u o t o j a   j a   h o i t o j a .   T ä m ä   a l u e   v o i s i   m u o d o s t u a   S u o m e s s at ä r k e ä k s i   l i i k e t o i m i n t a ­ a l u e e k s i .

3 . T e h o s t e t t u   t o d e l l i s u u s ,   ä l y k k ä ä t   y m p ä r i s t ö t   j a   s i i h e n   l i i t t y v ä t   e r i   t e k n o l o g i a t   o n   e r ä s   t a p al i s ä t ä   e r i l a i s t e n   y m p ä r i s t ö j e n   k i i n n o s t a v u u t t a   j a   v i r i k k e e l l i s y y t t ä .   T ä m ä   a l u e   v o i   t u o t t a ap a l j o n   u u s i a   m a h d o l l i s u u k s i a   m a r k k i n o i n n i n   j a   v i e s t i n n ä n   a l a l l a .

4 .   Ä l y m a t e r i a a l i t   v o i v a t   l i i t t y ä   s e k ä   i h m i s t e n   t y ö h ö n   e t t ä   v a p a a ­ a i k a a n .   S o v e l l u t u k s e t   v o i v a to l l a   m i t ä   m o n i n a i s i m p i a .

5 .   K o g n i t i o t e o r i a a n   l i i t t y v ä   o s a a m i n e n   k o r o s t u n e e ,   k u n   t i e t e e l l i n e n   j a   t e k n o l o g i n e n   k e h i t y st u o t t a v a t   y h ä   ä l y k k ä ä m p i ä   y m p ä r i s t ö j ä .

6 . S u o m e s s a   t ä r k e ä   t a p a   j ä s e n t ä ä   h u i p p u o s a a m i s t a   o n   S u o m e n   A k a t e m i a n   h u i p p u y k s i k ö t .O s a a m i s e n   k e h i t t ä m i s e n   k a n n a l t a   P i r k a n m a a n   o l i s i   h y v ä   a n a l y s o i d a   h u i p p u y k s i k k ö j e nn ä k ö k u l m a s t a .   P i r k a n m a a n   k y t k e y t y m i n e n   h u i p p u y k s i k ö i d e n   v e r k o s t o i h i n   o n   e r ä s   t ä r k e äs t r a t e g i n e n   h a a s t e .

7 . S ä h k ö i s e t   t e r v e y d e n h u o l t o p a l v e l u t   o v a t   y l e i s t y m ä s s ä .   T ä m ä n   a l u e e n   k e h i t y s t ä   s e u r a a m a l l aj a   i n n o v a a t i o i t a   s o v e l t a m a l l a   v o i d a a n   P i r k a n m a a l l a   s ä ä s t ä ä   t u l e v a i s u u d e s s a   p a l j o nv o i m a v a r o j a .

8 . B i o e n e r g i a n   j a   u u s i u t u v i e n   e n e r g i a l ä h t e i d e n   m e r k i t y s   k o r o s t u u   S u o m e s s a .   P i r k a n m a a nm a h d o l l i s u u d e t   o l l a   k ä r k i a l u e   t ä s s ä   m i e l e s s ä ,   o l i s i   s y y t ä   s e l v i t t ä ä .

9 .   V e r k k o t u n n i s t a m i s e e n   l i i t t y v ä t   t e k n o l o g i a t   o v a t   k e h i t t y n e e t   v o i m a k k a a s t i .   T ä l l ä   a l u e e l l a   o np a l j o n   k a u p a l l i s t a   p o t e n t i a a l i a   e r i t y i s e s t i   t u r v a l l i s u u s ­   j a   p a l v e l u a l a l l a .   A l a n   k e h i t y s   v o i s it a r j o t a   u u s i a   m a h d o l l i s u u k s i a   m o n e l l e   P i r k a n m a a l l a   t o i m i v a l l e   y r i t y k s i l l e .V e r k k o t u n n i s t a m i s e n   j a   m a k s a m i s e n   h a n k e   V E T U M A   ­ h a n k e   o n   t ä s s ä   m i e l e s s ä   t ä r k e ä   m y ö sP i r k a n m a a l l e   j a   s e n   y r i t y k s i l l e .

1 0 .   I T ­ a l a n   t e k n o l o g i a t   k e h i t t y v ä t .   T a m p e r e   e ­ k a u p u n k i n a   o n   o l l u t   t ä l l ä   a l u e e l l a   a k t i i v i n e n .

            Y h t e i s t y ö   k o k o   S u o m e n   m i t t a k a a v a s s a   j a   l a a j e m m a s s a   e u r o o p p a l a i s e s s a   m i t t a k a a v a s s a   v o i s i

            o l l a   s e u r a a v a   a s k e l   e ­ T a m p e r e e n   k e h i t y k s e s s ä .

194

Johtopäätökset teknologia­alan heikkojensignaalien analyyseista esimerkkitutkimuksessa

11. Helsinkiin  ja  pääkaupunkiseudulle  perustettiin  innovaatioyliopisto. Mikä  on  Tampereen  jaPirkanmaan vastaus tähän pelinavaukseen?

12. Nanoteknologia eri muodoissaan on yleinen teknologiakehityksen trendi maailmassa. Mikäon Pirkanmaan erityisosaamisalue tällä alueella?

195

Johtopäätökset ympäristöalan heikkojensignaalien analyyseista esimerkki­tutkimuksessa

1 . Y m p ä r i s t ö r i s k i t   k u t e n   k a u p u n k i e n   p i e n h i u k k a s p ä ä s t ö t   t a i   j ä r v i e n   s i n i l e v ä o n g e l m a t   v o i v a t   a j a n   m y ö t äk a s v a a   s e l l a i s e e n   m i t t a k a a v a a n   e t t ä   n e   a i d o s t i   h a i t t a a v a t   e l i n k e i n o t o i m i n t a a .   S i k s i   n i i h i n   o n   s y y t äk i i n n i t t ä ä   h u o m i o t a   a j o i s s a ,   e i k ä   s i l l o i n   k u n   o n g e l m a n   h a l l i n t a   o n   m a h d o t o n t a   k o h t u u l l i s i nk u s t a n n u k s i n .

2 . S u o m e n   m e t s i i n   k o h d i s t u u   t ä l l ä   h e t k e l l ä   m o n i a   y m p ä r i s t ö r i s k e j ä .   N i i d e n   t o r j u n t a   v o i   n o u s t at u l e v a i s u u d e s s a   i s o k s i   h a a s t e e k s i .

3 .   Ä ä r i s ä ä t i l a t   ( k o v a   m y r s k y t u u l i ,   r a n k k a s a t e e t ,   h e l l e a a l l o t   j n e . )   y l e i s t y v ä t   i l m a s t o n m u u t o k s e ns e u r a a m u k s e n a .   T ä m ä   a s i a   k a n n a t t a a   o t t a a   h u o m i o o n   r a k e n n e t t a e s s a   i n f r a s t r u k t u u r i a   m y ö sP i r k a n m a a l l a .   I n f r a s t r u k t u u r i n   t ä y t y y   o l l a   r i i t t ä v ä n   k e s t ä v ä   s u h t e e s s a   ä ä r i s ä ä t i l o i h i n .

4 .   P a n e p i d e m i a t ,   e l i n p e r ä i s e t   t a u d i t   e l i   z o o n o o s i t ,   n o r m a a l i t   e p i d e m i a t j a   e r i k o i s l a a t u i s e t   v i r u k s e tv a i v a a v a t   t u l e v a i s u u d e s s a   E u r o o p p a a   j a   m y ö s   S u o m e a .   G l o b a l i s a a t i o n   m y ö t ä   a l u e i l t a   k u t e n   K i i n a s t aj a   I n t i a s t a   v o i   t u l l a   E u r o o p p a a n   h a n k a l a s t i   h o i d e t t a v i a   e p i d e m i o i t a .   R i i t t ä v ä   h o i t o ­   j a   l ä ä k e v a l m i u sn ä i d e n   a s i o i d e n   h o i t o o n   o v a t t ä r k e i t ä   a s i o i a   m y ö s   P i r k a n m a a l l a .   V ä e s t ö r a k e n t e e n   m u u t t u e s s av a n h u s v o i t t o i s e k s i   n ä i d e n   l u e t e l t u j e n   t e r v e y s u h k i e n   v a i k u t u k s e t   t e r v e y s r i s k i m i e l e s s ä   l i s ä ä n t y v ä tm e r k i t t ä v ä s t i .   L ä ä k k e e t   j a   h o i d o t ,   j o t k a   l i i t t y v ä t   e p i d e m i o i h i n ,   t a r j o a v a t   m y ö s   l i i k e t o i m i n t a ­m a h d o l l i s u u k s i a   a l a n   y r i t y k s i l l e .

5 . S u o m e n   y d i n v o i m a l o i d e n   t o i m i n t a a n   s i s ä l t y y   o m i a   y m p ä r i s t ö r i s k e j ä .   T e r r o r i s m i   o n   e r ä s   n ä i s t äu h k a t e k i j ö i s t ä .   S ä h k ö n   s a a t a v u u d e n   t u r v a a m i n e n   e r i   o l o i s s a   o n   t ä r k e ä   a s i a   m y ö s   P i r k a n m a a l l a .

6 .   E l i n t a r v i k e t u r v a l l i s u u s   o n   n o u s e m a s s a e r i t t ä i n   t ä r k e ä k s i   a s i a k s i .   J o k a i n e n   r u o k a m y r k y t y s t a p a u s   o no t e t t a v a   v a k a v a s t i .   S u o m e s s a   h a v a i t t u   r u o k a m y r k y t y s r i s k i n   k a s v a m i n e n   k e s ä a i k a n a   o n   h u o n o am a i n o s t a   S u o m e l l e   m a t k a i l u m a a n a .   S i k s i   e l i n t a r v i k e t u r v a l l i s u u t e e n   o n   s y y t ä   k i i n n i t t ä ä   t a r k k a a nh u o m i o t a   P i r k a n m a a l l a .

7 . Y m p ä r i s t ö u h a t   l i s ä ä v ä t   k a n s a l a i s t e n   k i i n n o s t u s t a   l u o n n o n m u k a i s i i n   h o i t o i h i n   j a   e l ä m ä n t a p o i h i n .T ä m ä   m u u t o s   o n   s y y t ä   h u o m i o i d a   e r i t y i s e s t i   h o t e l l i ­   j a   r a v i n t o l a ­ a l a l l a ,   j o s s a   o n   t a r j o t t a v ay m p ä r i s t ö m y ö n t e i s i ä   v a i h t o e h t o j a .

8 . Y m p ä r i s t ö m y r k k y j e n   j a   k e m i k a l i s o i t u m i s e n   s e u r a a m u k s e n a   i h m i s t e n   l i s ä ä n t y m i s e e n   l i i t t y v ä to n g e l m a t   l i s ä ä n t y v ä t .   U s e a t   t u t k i m u k s e t   v i i t t a a v a t   s i i h e n ,   e t t ä   e s i m .   h e d e l m ö i t y s h o i t o j e n   m ä ä r äk a s v a a   e r i   m a i s s a   e r i t t ä i n   v o i m a k k a a s t i .   T ä m ä   l i s ä n n e e   m a r k k i n o i t a   m y ö s   k a u p a l l i s i l l e   t e r v e y s a l a ny r i t y k s i l l e .

196

Johtopäätökset arvomuutosten heikkojensignaalien analyyseista esimerkki­tutkimuksessa

1 . T e k n o l o g i o i d e n   k ä y t t ö   e r i   s o s i a a l i s i s s a   y h t e y k s i s s ä   o n   t u o t t a a   h a n k a l i a   a r v o v a l i n t a t i l a n t e i t a ,j o t k a   l i i t t y v ä t   e r i t y i s e s t i   k a n s a l a i s t e n   y k s i t y i s y y t e e n   j a   v a p a u t e e n .   V a i k k a   t e k n o l o g i a a   o l i s it a r j o l l a   m i e l e n k i i n t o i s i i n   s o v e l l u t u k s i i n ,   v o i   n i i d e n   k ä y t t ö   o s o i t t a u t u a   m a h d o t t o m a k s ia r v o n ä k ö k o h d i s t a   j o h t u e n .   O n   t ä r k e ä ä   y m m ä r t ä ä ,   e t t ä   k r i i t t i n e n   a r v o j e n   a n a l y s o i n t i   v o i   e s t ä äp a h a t   v i r h e a r v i o i n n i n   j a   v ä ä r ä t   i n v e s t o i n n i t   t e k n o l o g i s t e n   s o v e l l u t u s t e n   k a u p a l l i s t a m i s e s s a .

2 .   S u o m a l a i s e t   s u h t a u t u v a t   y h ä   l i b e r a a l i m m i n   s e k s u a a l i s e e n   k a n s s a k ä y m i s e e n .   T ä m äa r v o m u u t o s   h e i j a s t u u   m m .   p e r h e e n   a s e m a a n   j a   s o s i a a l i s i i n   s u h t e i s i i n .   S u v u n   j a   p e r h e e na s e m a   o n   h e i k e n t y n y t   i h m i s t e n   a r j e s s a   v o i m a k k a a s t i .   T ä m ä   m u u t o s   k a n n a t t a a   h u o m i o i d am m .   m a r k k i n o i n n i s s a   j a   n s .   b r ä n d i e n   k e h i t t ä m i s e s s ä .   T u o t t e i t a   t ä y t y y   s u u n n i t e l l a   m u i l l e k i nm a r k k i n a s e g m e n t e i l l e   k u i n   p e r h e i l l e .

3 . P o l i i s i n   v a l t u u k s i a   j a   n s .   p e i t e t o i m i n n a n   m a h d o l l i s u u k s i a   o n   l i s ä t t y   h u o m a t t a v a s t i   S u o m e s s a .T a v o i t t e e n a   o n   o l l u t   t e h o s t a a   l a k i e n   j a   a s e t u s t e n   n o u d a t t a m i s t a   S u o m e s s a .   V a l e o s t o k s e t   j al a k i e n   n o u d a t t a m i s e n   t e s t a a m i n e n   o n   n y t   a i k a i s e m p a a   t e h o k k a a m p a a .   T ä m ä   l a k i s ä ä t e i n e nm u u t o s   k a n n a t t a a   o t t a a   h u o m i o o n   e l i n k e i n o e l ä m ä s s ä   e r i   y h t e y k s i s s ä .

4 .   I n t e r n e t   o n   t u o t t a n u t   k a n s a l a i s t e n   u l o t t u v i l l e   m o n e n l a i s t a   m a t e r i a a l i a   j a   s i s ä l t ö j ä .   I n t e r n e t i ns i s ä l t ö   o n   t u o n u t   m o n i a   u u s i a   j a   h e r k k i ä   a r v o i h i n   l i i t t y v i ä   k y s y m y k s i ä   y h t e i s k u n n a l l i s e e na r v o k e s k u s t e l u u n .   Y r i t y k s i e n   k a n n a t t a a   o l l a   h y v i n   v a r o v a i s i a ,   k u n   h e   t u o v a t   o m a as i s ä l t ö m a t e r i a a l i a   I n t e r n e t i i n ,   k o s k a   v ä ä r ä n l a i s e n   m a t e r i a a l i n   t u o t t a m i n e n   v o i   h e l p o s t i   p i l a t ay r i t y k s e n   i m a g o n   j a   b r ä n d i t .

5 . K a u p p o j e n   j a   r a v i n t o l o i d e n   a u k i o l o a j a t   o v a t   k y s y m y s ,   j o k a   o n   o s i t t a i n   m y ö s   a r v o k y s y m y s .Y l e i n e n   t r e n d i   e s i m .   Y h d y s v a l l o i s s a   o n   n s .   2 4   t u n n i n   y h t e i s k u n t a ,   j o s s a   p a l v e l u i t a   j at u o t t e i t a   o n   t a r j o l l a   y m p ä r i   v u o r o k a u d e n .   S u o m e s s a   o n   v i e l ä   m e n o s s a   a r v o m u r r o s   t ä s s äs u h t e e s s a .   S u h t a u t u m i n e n   k a u p p o j e n   j a   r a v i n t o l o i d e n   a u k i o l o a i k o i h i n   o n   m o n i n a i s t a .T ä l l ä k i n   a l u e e l l a   o n   k ä y m ä s s ä   a r v o m u r r o s .

6 .   H u u m e i d e n   k ä y t t ö   o n   S u o m e s s a   e r i t t ä i n   a r v o l a t a u t u n u t   a s i a .   L a i n s ä ä d ä n n ö s s ä   o n   o t e t t us e l k e ä   k a n t a   h u u m e i s i i n .   P i t k ä l l ä   a i k a v ä l i l l ä   o n   k u i t e n k i n   t a p a h t u n u t   l i b e r a l i s o i t u m i s t a   m y ö sp ä i h t e i d e n   k ä y t ö n   o s a l t a .

7 .   S u o m e s s a   e s i i n t y y   k e s k i m ä ä r i n   v ä k i v a l t a a   h u o m a t t a v a s t i   e n e m m ä n   k u i n   m u i s s a   E U ­ m a i s s a .T ä m ä   e i   o l e   h y v ä   a s i a   S u o m e n   m a i n e e n   k a n n a l t a .   T o i s a a l t a   v ä k i v a l t a r i k o s t e n   m ä ä r ä ne n n u s t e t a a n   n y t   l a s k e v a n   v o i m a k k a a s t i .   T ä m ä   o n   e r i t t ä i n   h y v ä   a s i a   s e k ä   t a l o u d e l l i s e s t i ,s o s i a a l i s e s t i   e t t ä   a r v o m u u t o s t e n   o s a l t a .

8 .   S u h t a u t u m i n e n   e r i   k u l t t u u r e i s t a   t u l e v i i n   k a n s a l a i s i i n   o n   S u o m e s s a   m o n e s s a   s u h t e e s s ae n n a k k o l u u l o i s t a .   A r v o m u r r o s   t ä s s ä   s u h t e e s s a   o n   n ä h t ä v i s s ä   m o n i s s a   y h t e y k s i s s ä .M o n i k u l t t u u r i s e e n   y h t e i s k u n t a a n   s i i r t y m i n e n   e d e l l y t t ä ä   m u u t o k s i a   k o u l u t u k s e s s a   j a   y r i t y s t e nr e k r y t o i n t i ­   j a   H R   ­ p o l i t i i k a s s a .

9 .   S o s i a a l i n e n   t u r v a t t o m u u s   n ä y t t ä i s i   o l e v a n   l i s ä ä n t y m ä s s ä   S u o m e s s a .   T ä m ä   v o i   j o h t a a   s i i h e n ,e t t ä   k a n s a l a i s e t   e t s i v ä t   u u s i a   k e i n o j a   h a l l i t a   t u r v a l l i s u u s r i s k e j ä .

197

Yhteenvetoa tuloksista....

Uudet ja nousevat kulutuskokonaisuudet:

(1) Yksityisille kotona tarjottavat palvelut (esim. kosmetologi, hieronta,sairauksien jälkihoito, ennakoiva terveydenhuolto),(2) kodinhoitoon liittyvät moniosaajat, kodinhoidon moniosaajat,pienkauppatoiminta, jne.(3) isot kauppakeskukset kuten isojen tuotebrandien ympärille kehittyvätkauppakeskukset, joissa kehitetään uusia palveluinnovaatioita ja ihmistenyksilölliset tarpeet huomioivia palveluita;(4) ympäristö­ ja ympäristötietopalvelut (tieto siitä, mitä löytyy miltäkinalueelta?) luonnon monimuotoisuus, suunnitteilla olevat rakennushankkeet,ympäristötapahtumat, ympäristökoulutus, ympäristökeskus, tekninen toimi jasen tukipalvelut;(5) vanhusten viihtyvyyteen keskittyvät palvelut (vanhusten kerhopalvelut,matkat, retket, tutustumiskäynnit, esim. tietyt kaupunginosat voisivat ollaerikoistuneita vanhusten viihdyttämiseen, erilaiset verkostoitumispalvelut)(6) kansainvälistymispalvelut yrityksille (markkinointi, etabloituminen ulkomaille,kielikäännöspalvelut, lainsäädäntö jne.).(7) ulkomaiset kauppa­ ja myymäläketjut on oma palveluiden kehittämisalue,johon Pirkanmaalla kannattaa panostaa.

198

Varsinais­Suomen luovientoimialojen strategia 2013

(Hietanen, Jokinen, Kirveennummi, Taalas ja Toivonen2005/Varsinais­Suomen osaamiskeskus, Turku SciencePark)

199

Varsinais­Suomen luovat toimialat

98003000870Matkailutoimialat

8 8001 9001 200Luovat toimialat (ilmanmatkailua)

16 3001 2008 800Metalliteollisuussisältäenmeriteollisuuden

14 7001 4008 700ICT­ala

3 00060500Bioala

TyöntekijöitäYrityksiäLiikevaihto(milj. €)

200

Luovan talouden arvoketjut

Core

Core dependent

Joint

201

Luovan talouden indikaattorit

ICT, Bio, Metalli, Rakentaminen, Koulutus, Sos. ja Terveys, Logistiikka, Maa­ ja metsät. Kulttuuri

Luovuus

Esimerkiksi palveluvaltaistuminen (mm. KIBSit) jatekijänoikeusteollisuus yhdistävät kaikki perinteiset kärkitoimialat

202

Kolme luovan talouden kasvutrendiä

• Varsinais­Suomen luovan talouden visiossa esitettyluovien toimialojen kasvu muodostuu kolmestarinnakkaisesta trendistä:

1. luovat toimialat (onpa luokitus sitten mikä tahansa)kasvavat muuta taloutta nopeammin

2. luovien toimialojen sisällä kulttuurituotannon määräkasvaa nopeammin kuin muiden luovien toimialojenyrittäjyys jolloin kulttuurituotannon suhteellinen osuusluovien toimialojen sisällä vahvistuu

3. myös kaikissa vanhoissa toimialoissa tapahtuupalveluvaltaistumista, tekijänoikeusliiketoiminnankasvua yms. luovuusintensiivisyyden kasvua

203

Varsinais­Suomen luovan taloudenmäärällinen visio 2011

• Turku on vuonna 2011 luovan talouden kansallinen edelläkävijä jaEuroopan mittakaavassa merkittävä kulttuurituotannon ja luovantalouden keskittymä.

• Määrällisten tavoitteiden lähtökohtana on opetusministeriönCREAFIN­visio ja (luovan talouden tilastoinnissa kunnostautuneen)Iso­Britannian toteutunut kasvu vuosina 1997 –2004. Näitä lukuja onverrattu Varsinais­Suomen luovan talouden/luovien toimialojenstrategiaan ja nykytilaan.

Luovien toimialojen vienti kaksinkertaistuu 2006 ­ 2011

12,2 %12,2 %12,3 %

Toimipaikkoja 2474Henkilöstöä 11544Liikevaihto 1,787miljardia euroa

Varsinais­Suomessa on Kult­tuurialan toimipaikkoja 1237,henkilöstöä 5772 ja liikevaihto893,5 miljoonaa euroa

Kulttuurituotannon määräkaksinkertaistuu

7 %27914 (12,6 % työllisestätyövoimasta)

18 600  (9 % työllisestä työvoi­masta)

Varsinais­Suomen luovientoimialojen työllistävyys

Kasvu/v

6 %

2011

2,936 miljardia euroa(11,6 % kaikkien toimi­alojen liikevaihdosta)

2004

2,070 miljardia euroa (9,2 %kaikkien toimialojen liikevaih­dosta)

Varsinais­Suomen luovientoimialojen liikevaihto

204

Muita esimerkkejä:tutkimustulosten pohjalta

kehitettyjä politiikkasuosituksiaja kehittämishankkeita

205

Varsinais­Suomentietoyhteiskuntamalli

2003 ­ 2005

206

Kansalainen Varsinais­Suomen tietoyhteiskunnassa

207

Kansalainen Varsinais­Suomen tietoyhteiskunnassa

208

Kansalainen Varsinais­Suomen tietoyhteiskunnassa

209

Kansalainen Varsinais­Suomen tietoyhteiskunnassa

210

Kansalainen Varsinais­Suomen tietoyhteiskunnassa

211

Kansalainen Varsinais­Suomen tietoyhteiskunnassa

212

Kansalainen Varsinais­Suomen tietoyhteiskunnassa

213

Kansalainen Varsinais­Suomen tietoyhteiskunnassa

214

Kansalainen Varsinais­Suomen tietoyhteiskunnassa

215

Kansalainen Varsinais­Suomen tietoyhteiskunnassa

216

Kansalainen Varsinais­Suomen tietoyhteiskunnassa

217

Kansalainen Varsinais­Suomen tietoyhteiskunnassa

218

Kansalainen Varsinais­Suomen tietoyhteiskunnassa

219

Kansalainen Varsinais­Suomen tietoyhteiskunnassa

220

Kansalainen Varsinais­Suomen tietoyhteiskunnassa

221

Kansalainen Varsinais­Suomen tietoyhteiskunnassa

222

Kansalainen Varsinais­Suomen tietoyhteiskunnassa

223

Kansalainen Varsinais­Suomen tietoyhteiskunnassa

224

Kansalainen Varsinais­Suomentietoyhteiskunnassa: nettikansalainen

225

Kansalainen Varsinais­Suomentietoyhteiskunnassa: nettikansalainen

226

Kansalainen Varsinais­Suomentietoyhteiskunnassa: nettikansalainen

227

Kansalainen Varsinais­Suomentietoyhteiskunnassa: paperikansalainen

228

Kansalainen Varsinais­Suomentietoyhteiskunnassa: paperikansalainen

229

Kansalainen Varsinais­Suomentietoyhteiskunnassa: paperikansalainen

230

Kansalainen Varsinais­Suomentietoyhteiskunnassa: yhdistykset

231

Kansalainen Varsinais­Suomentietoyhteiskunnassa: yhdistykset

232

Kansalainen Varsinais­Suomen tietoyhteiskunnassa:yhdistykset

233

Kansalainen Varsinais­Suomentietoyhteiskunnassa: yritykset

234

Kansalainen Varsinais­Suomentietoyhteiskunnassa: yritykset

235

Kansalainen Varsinais­Suomen tietoyhteiskunnassa:yritykset

236

Kansalainen Varsinais­Suomentietoyhteiskunnassa: viranomaiset

237

Kansalainen Varsinais­Suomentietoyhteiskunnassa: viranomaiset

238

Kansalainen Varsinais­Suomentietoyhteiskunnassa: viranomaiset

239

Kansalainen Varsinais­Suomentietoyhteiskunnassa: julkiset palvelut

240

Kansalainen Varsinais­Suomentietoyhteiskunnassa: julkiset palvelut

241

Kansalainen Varsinais­Suomentietoyhteiskunnassa: julkiset palvelut

242

Kansalainen Varsinais­Suomen tietoyhteiskunnassa

243

Kansalainen Varsinais­Suomen tietoyhteiskunnassa

244

Kansalainen Varsinais­Suomen tietoyhteiskunnassa

245

Kansalainen Varsinais­Suomentietoyhteiskunnassa: nettikansalainen

246

Kansalainen Varsinais­Suomentietoyhteiskunnassa: nettikansalainen

247

Kansalainen Varsinais­Suomentietoyhteiskunnassa: nettikansalainen

248

Kansalainen Varsinais­Suomentietoyhteiskunnassa: paperikansalainen

249

Kansalainen Varsinais­Suomentietoyhteiskunnassa: paperikansalainen

250

Kansalainen Varsinais­Suomentietoyhteiskunnassa: paperikansalainen

251

Kansalainen Varsinais­Suomen tietoyhteiskunnassa:yhdistykset

252

Kansalainen Varsinais­Suomen tietoyhteiskunnassa:yhdistykset

253

Kansalainen Varsinais­Suomentietoyhteiskunnassa: yhdistykset

254

TERRA2000INFORMATION SOCIETIES TECHNOLOGY (IST)

PROGRAMME

Eco­Information Society: the Criteria and Operational Possibilities

The Eco­efficiency now and in the Future ­ comparative studies on thestate, private sector and their production levels (ETU)

These slides presents the policy recommendationsand the main results of sustainable informationsociety projects coordinated by Finland FuturesResearch Centre during the years 2000 –2005:

255

1. Firstly we should not cross the critical limits and borderlines ofecological, cultural, social and economic systems.

2. Secondly  sustainability  means  that  we  should  harmoniouslycombine  different  kinds  of  ecological,  social,  cultural  andeconomic needs, demands and driving forces.

In  short digital  balance means,  that  technology,  processes,decisions and so on, are not considered sustainable if they arenot  sustainable  in  every  era  of  the  future.  In  order  to  createsustainability  those  factors  must  develop  together  andequitably.

Two conditions for a sustainable society:Digital Balance

256

• Improvement of eco­efficiency in productioncan be termed dematerialization.

• Improvement of eco­efficiency in consumptionis immaterialization.

• Amaterialization occurs when physicalproducts are substituted by telepresence andteleservices.

Three dimensions of ecologicalsustainability on Information society

257

Amaterialisation

• Amaterialisation can be illustrated with the followingexample. When a car, for example, is being manufactured,less energy and materials than before can be used in itsproduction. This growth of eco­efficiency in production iscalled dematerialisation (Malaska et al. 2003; Vehmas et al.2003).

• Correspondingly, consumers can use the car eco­efficiently by driving economically and maintaining itregularly. This growth of eco­efficiency in consumption iscalled immaterialisation (Ibid.).

• Amaterialisation refers to a process whereby the motorcarand physical relocation are substituted by telepresence,e.g. diverse teleservices. From this point of view some newinformation technologies and teleservices can also be newtools of sustainable development and eco­efficiency.

258

The four central themes and challenges for asustainable information society

• Digital balance: Digital balance requires that ecological, social, cultural andeconomically harmonious development is promoted. In other words, this criterion isoptimally fulfilled when all the indicators point to the preferred directions as regards thesustainable information society. It is essential to be able to identify the indicators thatshow the phenomena, which are developing in undesirable directions.

• Eco­efficiency: Eco­efficiency requires that dematerialisation and immaterialisation arepromoted through waste management, reducing material and energy intensity,advancing industrial ecology, logistic and mobility management. Recycling is astructural solution developed for the techno­system that has a crucial direct effect onsustainability. Thus, recycling is a primary sustainability policy instrument, whichdeserves continuous attention.

• Amaterialisation: Amaterialisation requires that the transformation process from thenew (hardware) economy towards the digital and creative (content, digital bit productsand services) economy is managed. In the digital economy GDP consists of (mobile andwireless) digital bit products and/or services and products such as software, Internetpages, data banks, education, research, development, theatre, music, etc. This kind ofamaterialization is both the potential of the sustainable development of the informationsociety and an essential competitive asset of the European information society. A truedigital economy, then, means that instead of a physical flow of goods, the products orservices consist of information flows transmitted through information networks.

• Participation and multidisciplinarity: Participation and multidisciplinarity requires thatthe two main streams of technological development ­ the technology push line and thesociety pull line ­ are combined. The task of socially sustainable technology is to helpbuild a better social high tech; create better decision­making and planning processes,as well as provide better information and better education and innovation systems.

259

5 % rule

• The present stage of the information society, whichcontains both dematerialisation and immaterialisation inits efforts to create sustainability, is but a transient phaseof transition to the post­modern age. In that sense it isanalogous to the transition period between the agrarianand industrial societies.

• When the concern relating to sustainability is placed intothe prospective frame of the information age, the questionarises as to whether the development of informationtechnology can offer new major avenues for advancingsustainability or not.

• The most promising correlation analyses of dependencebetween the dematerialisation rate and ICT investmentgive reason to formulate even a “5 % rule” hypothesis:Strong dematerialisation starts to take place after the ICTinvestment ratio exceeds five per cent of the GDP.

TERRA2000INFORMATION SOCIETIES TECHNOLOGY (IST)

PROGRAMME

260

Terra PolicyRecommendations

1. The EU should more efficiently promote dematerialization andimmaterialization through the help of the ICT, and other technologicalinnovations as well.

2. The EU should advance the understanding of gross rebound effects inrelation to demographic development (population growth, migration), thegoals of material standards of living and income distribution. In addition itneeds to promote a shift in its economy from the dominance of thetangible industrial economy towards an intangible service intensiveeconomy both on the supply and welfare side.

3. Welfare productivity growth policies must substitute the plain GDP growthpolicies of the industrial age and the work occupation profile developmentof the information age service economy must substitute the employmentprofiles of the economic sectors of the industrial age in labour policyformulation.

4. A regulation and harmonisation policy is regarded as an importantinstrument for the EU. The divergence of dematerialization rates and therelative reductions of environmental stress in the EU countries are largerthan between the USA, Japan and the EU as a whole.

5. The EU should promote advances in education and research and practicalwork conditions in order to activate peoples’ visionary skills andcapabilities and their awareness of the on­going grand transition. Thistransition highlights the meaning of cultural factors and processesbecause the transition period will mean a remarkable changes in peoples’values and life styles.

TERRA2000INFORMATION SOCIETIES

TECHNOLOGY (IST) PROGRAMME

261

Terra Policy Recommendations 26. It is very important to emphasize national and international cooperation

and networking. From the point of a sustainable information society’sdevelopment it would be very important to couple the WSIS (UNSustainable Information Society process), WSSD (Johannesburg process)and for example processes like NEPAD (New Partnership for Africa´sDevelopment process) together.

7. The material and energy flow efficiency demand postulated and presentedhere at the macro level means that at the micro level there is need forresearch and new innovations in the area of ICT (amaterialization).Teleservices, logistics, recycling, nano technologies as well as newbiomaterials will be the key factors on the way to the ecological, social,economic and culturally sustainable information society at local, national,EU and global levels. From the scientific point of view there will be a needto develop tools like the ASA in order to implement dematerialization,immaterialization and amaterialization strategies both at macro and microlevels.

8. Recycling is a structural solution developed for the techno­system thathas a crucial direct effect on sustainability. Thus, recycling is a primarysustainability policy instrument, which deserves continuous attention.

9. In the natural world matter is renewable because the earth is a closedcirculation system. The closed circulation of matter in nature isconstituted as the development of complex material forms and structuresfrom elementary materials. The identification of technological gaps ofindustrial ecology is an essential challenge of nature­oriented technology.

TERRA2000INFORMATION SOCIETIES

TECHNOLOGY (IST) PROGRAMME

262

Five General suggestions to improve theenvironmental performance of working life

We should:

1. promote decrease of power consumption during use phase(immaterialisation)

2. have less material input and more consumption of less hazardousmaterials within office equipment (IPP­initiatives)(dematerialisation)

3. promote mobility management and e.g. virtual meetings andconferences to reduce travelling (This requires an even bettertechnology to transmit virtual pictures and sound; e.g. there has tobe a “live”­feeling at the other end, otherwise the technology is stillfar from a break through) (amaterialisation)

4. avoid the rebound effects being produced by teleworkers andhomeworkers (Terra policy recommendations)

5. Couple the social, cultural and economic aspects with theenvironmental dimension of sustainability. (Digital Balance)

263

Principles of the Sustainable InformationSociety in Southwest Finland

1. The information society in Southwest Finland will be ecologically, economically, sociallyand culturally sustainable. All aspects of sustainability will be developed in a balancedway.

2. The information society will be developed wherever the citizens are. Targets ofdevelopment of special importance include libraries, educational organisations, NGO's,workplaces and the media.

3. The citizens, public administration and companies will work together to develop theinformation society in Southwest Finland. This participatory and connecting process initself will be a significant social infrastructure and part of information society know­howin Southwest Finland.

4. Technology and services will be provided by both private actors and the publicadministration. Significant values behind the development efforts and co­operation willinclude wellbeing, quality, safety, freedom of choice, accessibility and cost­effectiveness.

5. Virtual and immaterial services will be used to replace traditional material products andto make these more efficient, which will enhance the ecological efficiency of SouthwestFinland. Virtual services will not, however, replace physical local services butcomplement them: the physical and virtual living environment will be developed inbalance.

6. Southwest Finland will have high­class, easy­to­use fixed and wireless information andcommunication technology, thanks to which the services of the information society willbe accessible to all.

264

SUSTAINABLE ICT FOR DEVELOPMENT

The Southwest Finland’s information society modelgives a multifaceted picture of the sustainableinformation society in Southwest Finland. Shaping themodel was done by carrying out a large survey and byorganizing futures workshops where people fromassociations, enterprises, authorities and peopleworking for public services participated.

The Database of ICT experts of Southwest Finland willserve companies, enterprise developers andresearchers in their efforts to find suitable partners andexperts for their new ICT projects.

265

Wireless wellbeing in Southwest FinlandThe World Summit on the Information Society (WSIS II), Tunis 15.–19.11.2005

In the information society cluster of Southwest Finland, you will findskilled partners for international business, development and research:

•54 municipalities•3 universities and 4 polytechnics•445000 citizens•23500 companies•an ICT cluster of 1700 companies•High­quality Open Spark wireless technology and mobile services

www.ictturku.com/expertdb and www.tukkk.fi/tutu/wsis

266

Southwest FinlandPartners in WSIS

• The Information Society Programme of the city of Turku,which develops information society of Turku based on theneeds of the people.

• Turku Science Park, which is a large community of expertsthat speeds up the growth of high­tech businesses inSouthwest Finland (about 300 companies and organizations).Coordinates Southwest Finland ICT­cluster (1700 enterprises)

• Turku Area Development Centre (TAD Centre), which is alocal business development agency representing an area withapproximately 300 000 inhabitants (18 cities and municipalities)and 15 000 enterprises.

• The Regional Council of Southwest Finland, which iscomprised of 54 Southwest Finnish municipalities and is incharge of planning land use on the regional level. In addition,the regional plan and programme are formulated in the Council.

Coordinator: Finland Futures Research Centre

267

Antitrendianalyysit LVM:ntoimintaympäristöanalyysissä

268

Antitrendianalyysit LVM:ntoimintaympäristöanalyysissä: liikkumisen trendit jaantitrendit

Todennäköinen kehityssuunta Mahdolliset vastavoimat

Suuri merkitys Taloudellinen vuorovaikutus ja vaihto kasvavatMuuttoliike kasvaville kaupunkiseuduille ja taajamiinjatkuu voimakkaanaKasvavien kaupunkiseutujen yhdyskuntarakennehajautuuIkääntyneiden liikkujien määrä kasvaaHaja­asutusalueiden väestö vähenee ja palvelutkeskitetään taajamiinÖljyn hinta nousee

Maaseutumaisen elinympäristön arvostuksenvoimakas kasvuVäestön ikärakenteen nuorentuminen väestö­ jasiirtolaispolitiikan muutosten seurauksenaTekniikan hankkimismahdollisuuksien kaventuminenja teknistyvän elintavan vastustuksen kasvuAktiivinen toiminta (maankäytön suunnittelu,hinnoittelu jne.) yhdyskuntarakenteen hajautumisenestämiseksiYmpäristöä kohtaan tunnetun välinpitämättömyydenlisääntyminenTaloudellisen protektionismin yleistyminen javoimistuminenAntimaterialismi ja   talouskasvun merkityksenkyseenalaistaminenNiukkojen kulutustottumusten jaympäristöystävällisyyden vaatimusten merkittäväleviäminen

Vähäisem­pimerkitys

Perhekoko pienenee, elämäntavat pirstaloituvatMatkailu lisääntyy.Vapaa­ajantoimintojen luonne muuttuuVuorovaikutus Venäjän ja erityisesti Pietarin alueensuuntaan kasvaaTekniikka kehittyy, sähköinen vuorovaikutus lisääntyyTyönteon paikkariippuvaisuus vähenee suuressamittakaavassaYmpäristötietoisuus lisääntyy ja ekologisenelämäntavan arvostus kasvaa

269

Tavaraliikenteen trendit ja antitrendit

Todennäköinen kehityssuunta Mahdolliset vastavoimat

Suurimerkitys

Kansainvälinen vuorovaikutus lisääntyykaikin tavoin, elinkeinotoimintakansainvälistyyÖljyn hinta nouseeKuljetusten energiatehokkuuteenkiinnitetään kasvavaa huomiotaLogistiikan vaatimukset muuttuvat jatoimijat kansainvälistyvätTuotantoa siirtyy edelleen pois SuomestaVuorovaikutus Venäjän ja erityisestiPietarin alueen suuntaan kasvaaVuorovaikutus Itämeren piirissä lisääntyyKuljetusalan työvoima väheneeItämeren ympäristöturvallisuus heikkenee

Taloudellisen protektionisminyleistyminen ja voimistuminen, EU:nsulkeutuminenAntimaterialismi ja talouskasvunmerkityksen kyseenalaistaminenNiukkojen kulutustottumusten jaympäristöystävällisyyden vaatimustenmerkittävä leviäminenTaloudellisen optimoinnin vastustus,ekologisten, sosiaalisten ja kulttuuristenarvojen korostuminenAlituisen muutoksen jyrkkä vastustusVenäjän poliittisten ja ympäristöllistenriskien toteutuminen

Vähäisem­pi merkitys

Kaupan sekä korkean jalostusasteentuotannon osuus kasvaa selvästiRaide­ ja vesikuljetusten suosio kasvaa

270

Liikenteen turvallisuuteen liittyvät trendit jaantitrendit

Todennäköinen kehityssuunta Mahdolliset vastavoimat

Suurimerkitys

Telematiikan turvallisuussovellusten kehittyminenja leviäminenIkääntyneiden liikkujien lisääntyminenValvonnan tarve ja hyväksyttävyys lisääntyvätPääväylien laatu paranee

Turvallisuusjärjestelmien vastustus ja niidenkäytöstä kieltäytyminenTurvajärjestelmien hintojen karkaaminen käsistäAlituisen muutoksen ja kehityksen jyrkkävastustus

Vähäisempimerkitys

Sosiaalinen syrjäytyminenYksilöllisyyden korostuminen lisääpiittaamattomuutta liikenteessäSuomen kilpailukykyä lisää suhteellisesti korkeaturvallisuustilanneRiippuvaisuus tietojärjestelmistä tuo uudenlaisiariskejä

271

Liikenteen hallintoon, organisaatioihin japäätöksentekoon liittyvät trendit jaantitrendit

Todennäköinen kehityssuunta Mahdolliset vastavoimat

Suurimerkitys

EU:n valta kasvaaYmpäristölainsäädäntö tiukkeneeLiikenteen päästökauppa alkaaPaikallinen vallankäyttö lisääntyyHallinnon organisointi uudistuuSuunnitteluprosessit avautuvat, täsmäväylänpitolisääntyy

Taloudellisen protektionismin kasvuGlobaalien instituutioiden hylkiminenByrokratian ja etäällä olevan vallankäytönvastustus

Vähäisempimerkitys

Yritysten vaikutusvalta liikenneasioissa kasvaaJärjestöjen vaikutusvalta lisääntyyInfrahankkeet vaikeutuvat

272

CATVOE (Checkland) ja ACTVOD (Hietanen)­ kaksi tapaa mallintaa systeemi tehdä X käyttäen apuna Y, jotta saavutettaisiin Z

ACTVOD­taulukon muuttujat:

A (actors) = ne toimijat, jotka tuottavat jatekevät asioita

C (customers ) = ne toimijat, joille tehdäänT (Transformation process) = toiminnan

tavoite ja toimijoiden perustehtävät eli se,mitä on tarkoitus saada toiminnan avullaaikaan: asiantila X muuttuu toiminnan Zavulla asiantila Y:ksi.

V (Values) = arvot, jotka liittyvät toimintaan(mm. asiakkaiden ja aktoreiden arvot)

O (Obstacles) = ne tekijät, jotka ovat esteitätavoitteiden ja päämärien tavoittamiselle jatoteutumiselle

D (Drivers) = ne resurssit yms. tekijät, jotkaauttavat toimijoita saavuttamaanpäämääränsä

+ tarvittaessa myös muita muuttujia, kutenP(roducts), Te(chnologies) jne.

Checklandin muuttujat:

C = customer (asiakas, jonka toimintaanprosessi vaikuttaa)

A = actors (toimijat, jotka saavat prosessinaikaan)

T = transformation process (muutosprosessi,jossa systeemiin tuleva resurssi muuttuutuotteeksi; eli kuvaus siitä muutoksesta,mitä eri toimijat yrittävät toiminnallaansaada aikaan)

W = worldview (maailmankuva)O = owners (omistajat, jotka voivat pysäyttää

muutoksen)E = environmental constraints

(toimintaympäristön asettamat vakiot eliulkoiset rajoitukset)

273

ACTVOD ­ tulevaisuusprosessi

D

O

V

T

P

C

A

Turvallisuus

Klusterintoimijat= A, C= kilpailijat,muita

Klusterinorganisaatio,

arvot jakultuuri= V

=org. rakenne,johtamistavat, kulttuuri,

ydinpätevyydetLiikeidea= T= imago,

Klusterin tuotteetja palvelut

Esteet jamuutosvoimat= O ja DsekäSWOT

Klusterintoimijat= A, C= kilpailijat,muita

Klusterinorganisaatio,

arvot jakultuuri= V

=org. rakenne,johtamistavat, kulttuuri,

ydinpätevyydetLiikeidea= T= imago,

Klusterin tuotteetja palvelut

Esteet jamuutosvoimat= O ja DsekäSWOT

Klusterintoimijat= A, C= kilpailijat, muita

Klusterin koko

Klusterinorganisaatio,arvot ja kulttuuri

= Organisaatiorakenne,johtamistavat, ­kulttuuri,ydinpätevyydet

Liikeidea= T

Klusterin tuotteetja palvelut

Esteet jamuutosvoimat= O ja DsekäSWOT

yrityspolitiikka= V