1

Tuure Kilpeläinenja uusi musafirmaGramexilta 17,3 miljoonaa musiikilleÄänimaailman rakentaja Vesa HaajaMerellinen Ålands Radio

GramexpressE s i t t ä v i E n ta i t E i l i j o i d E n j a ä ä n i t t E i d E n t u o t ta j i E n t E k i j ä n o i k E u s y h d i s t y s G r a m E x 1/12

2

lauri kivinenSyntyi 1961 Vaasassa

Perhe vaimo ja kolme tytärtä

Työura ja luottamustehtävät nokia siemens networks: mm. yhteiskuntasuhteista vastaava johtaja 2007–2010, Brysselin edustuston päällikkö 2004–2007, viestintäjohtaja 1997–2003, nokia mobile Phonesin viestintäjohtaja 1992–1997, tiedotuspäällikkö helsingissä ja Genevessä 1988–1991. yleisradio: toimitusjohtaja ja johtoryhmän jäsen 2010–. Palta ry:n hallituksen jäsen 2011–.

Musiikin parissa laulanut eri kuoroissa yli 20 vuotta, levyttänyt amici Cantus -kuoron kakkostenorina mm. Einojuhani rautavaaran koko mieskuorotuotannon, osallistui syksyn sävel -kilpailuun tiilin veljekset -yhtyeen solistina 1984, Åttopojat -orkesterin jäsenenä 10 hyväntekeväisyyslevyä vuodesta 2003, sanoituksia, iskelmäsävellyksiä ja sovituksia.

hän

Ylen ykkösmiehen lauri kivisen yhtye Åttopojat julkaisi jo kymmenennen levynsä.

2

Ylen ykkönen➤ Montako levyä omistat?– Tallenteet ovat pikku hiljaa katoavia, ja minunkin kohdallani cd-levyjen määrä on kääntynyt laskuun. Lisää tulee vuosi vuodelta vähemmän, ja toisesta päästä poistan vanhoja milloin pystyn. Vinyylejä on kellarissa ehkä parikymmentä muistojen laatikossa.

➤ Millä tekniikalla tapaat nykyisin kuunnella (ja varastoida) musiikkia?– Tietokone ja siihen liitetyt soittimet on ykkönen. Yhä enemmän suoraan verkosta, mutta radio pitää pintansa. Radiota voi kuun-nella kätevästi esimerkiksi kännykästä.

➤ Mitä kautta aikuinen mies nykyisin tutustuu uusiin biiseihin?– Radio on tässä vahva, ja erilaisten suositus-ten kautta saa uusia virikkeitä. Uskon myös

haluamme vaalia sitä, että etenkin kotimaiset tekijät saavat paitsi teoksensa yleisön ulottu-ville, myös niistä heille kuuluvan korvauksen.

➤ Mitä mieltä olet tekijänoikeuksista ja tekijänoikeuskorvauksista?– Alan suuri haaste on se, miten viemme te-kijänoikeusmenetelmät digiaikaan. Tekijän-oikeuksien tulee yhä vahvemmin olla luovan digitaalisen talouden vahvistaja ja raivata aktiivisesti tämän murroksen edestä estei-tä. Toinen vaihtoehto olisivat villin lännen

lait, jolloin lainkuuliaiset pelurit, kuten Yle,

jäisivät ainoan lypsylehmän asemaan. Se ei olisi kenelle-kään eduksi.•

➤ Mihin Yleä tarvitaan?– Yleä tarvitaan, jotta kotimaisella kulttuu-rilla, kielillä ja demokratialla on elinvoimaa. Noin se on tehtävässämme ilmaistu, ja kaikki kasvaa tuosta hyvästä määritelmästä.

➤ Tarvitseeko kaupallisen median olla huolissaan Ylen kilpailusta?– Meille on mediamaiseman monimuotoi-suus tärkeää, ja toivon että kaupalliset kil-pailijamme näkevät asian samoin. Mielestäni työnjako ja kilpailu meidän ja kaupallisten toimijoiden kesken on toimiva.

➤ Miten tekijänoikeudet näkyvät Ylessä?– Kauttamme kanavoituu merkittäviä sum-mia kotimaiselle luovalle alalle – laskutavasta hieman riippuen noin 50 miljoonaa vuodes-sa. Olemme mm. Gramexin suurin asiakas ja

elävän musiikin voimaan konserteissa ja muissa tilaisuuksissa.

➤ Pölyttyykö kitara nurkassa, vai ehditkö vielä soitella?– Pyyhin siitä (tai siis niistä) kyllä säännölli-sesti pölyt soittamalla, mutta liian usein yk-sin. Porukalla soitantaan on hankala löytää niitä sopivia hetkiä.

➤ Onko yhtyeenne Åttopojat aktiivinen?– Åttopojat julkaisi joulun alla kymmenen-nen levynsä, Roosa ja minä, Roosa nauha -kampanjan tueksi. Siis olemme, kohtuulli-sen. Keikkoja on ollut pari vuodessa.

➤ Miltä Ylen rahoitusratkaisu tuntuu?– Ylen ratkaisu helpottaa ja velvoittaa. Kun ensi vuonna kaikki maksavat Ylen palveluista, tulee kaikkien niistä myös jotain sopivaa löytää.

➤ Miten sinä mielessäsi erotat Ylen ja kaupallisen sähköisen median roolit?– Ylellä painottuu kotimaisuus ja koko maan palvelu. Tarjoamme myös enemmän sisältöjä sellaisille alueille, joilla muut eivät laajasti toimi – esimerkiksi lasten ohjelmat tai hartausohjelmat. Mutta kaikista ohjelmis-ta pitää olla tunnistettavissa, miksi Yle niitä yhteisellä rahalla tekee.

Haastattelu LAURI KAIRAKuva JyRKI vALKAmA

3

2 Hän / Lauri Kivinen3 Pääkirjoitus / Lauri Kaira 4 Alkusoitto 7 Tahtipuikko / Hannu Marttila 8 Kaihon miehet

12 Gramexilta 17,3 miljoonaa musiikille 14 Välisoitto 15 Asiakasinfo 16 Oikeaa musiikkia: Vesa Haaja 20 Ålands Radio 23 Soolo / Kikka Laitinen24 45 vuotta musiikin hyväksi 27 Piraatit pelottelevat sensuurilla28 Pykäläviidakko / Sami Kokljuschkin30 Yksi tuhannesta / Suisto-klubi30 ESEKekstra

sisältö 1/12

pääkirjoitusLauri Kaira

Päätoimittaja

3

14 24

Gramexpress Pieni Roobertinkatu 16 A, 00120 Helsinki, puh. (09) 6803 400, www.gramex.fi Päätoimittaja Lauri Kaira Toimitusneuvoston puheenjohtaja Risto Ryti Toimitussihteeri Anu Karlson Ulkoasu ja taitto Helena KajanderOsoitteenmuutokset gramex@gramex.fi Ilmestyy 4 kertaa vuodessa, 23. vuosikerta Julkaisija Gramex ry ISSN 0787-6564 Painos 48 000 kpl Kirjapaino Forssa Print 2012 16

4

Kannessa Tuure Kilpeläinen. Kannen kuva: Warner Music

ku

va: s

aa

ra

vu

or

jok

i

Tekijänoikeusjärjestö Gramex perustettiin vuonna 1967. Tovin kuluttua tämä järjestö on siis 45-vuotias. Syntymäpäivää vietetään ilman suurempia

juhlallisuuksia, työn merkeissä. Se huomioidaan lähinnä jakamalla käyttäjäasiakkaiden Gramex-palkintoja sekä laa-jentamalla Gramexin perinteinen vuosilevy tupla-cd:ksi, jolla on musiikkia 45 vuodelta. Vuosipäivälevyn nimi on ”45 vuotta musiikin hyväksi”. Se kertoo, mistä tekijäoikeusjärjestön toiminnassa on – ja pitää olla – kysymys. Tekijänoikeusjärjestön tehtävä on kaksiosainen. En-sinnäkin sen pitää edistää edustamiensa taiteilijoiden ja tuottajien etua. Tätä se tekee osin omalla arkipäivän toi-

minnallaan ja osin yhteiskunnallisel-la vaikuttamisella lähinnä tekijänoi-keuskysymyksiin. Toiseksi sen pitää olla musiikin käyttäjien ja edustamiensa oikeu-

denhaltijoiden välillä palveleva linkki, jonka kautta niin käyttöluvat kuin korvaukset hoituvat luotettavasti, tehok-kaasti ja matalin kustannuksin. Gramex pyrkii palvelemaan tässä roolissa sekä kor-vauksensaaja- että korvauksenmaksaja-asiakkaitaan. Mo-lempia on nykyisin paljon enemmän kuin vuonna 1967. Korvauksenmaksaja-asiakkaita on noin 32 000. Kor-vauksensaaja-asiakkaita on yksin Suomessa yli 45 000 ja ulkomailla lukemattomia tämän päälle.

Linkkinä toimiminen kymmenien tuhansien asiakkai-den välillä on haastava tehtävä. Se vaatii tarkkojen rekiste-rien rakentamista biiseistä ja niillä esiintyvistä taiteilijoista, sopimusten tekoa ja korvausliikenteen hoitoa. Linkkiä tarvitaan. En tiedä kauppaa, ravintolaa tai radioasemaa, joka tahtoisi omin käsin hoitaa ennakonpi-dätykset ja palkkionmaksut yksittäin jokaiselle artistille, taustamuusikolle ja levy-yhtiölle, sekä Suomeen että ulko-maille. Ja sitähän se arkityö Gramexin toimistossa on.

PS. Piraatit pelottelevat sensuurilla. Koska piratismin kannatus on pohjalukemissa (vain 4 prosenttia kansas-ta hyväksyy luvattoman nettijakelun), piraatit ovat keksineet uuden pr-argumentin. Piratismin puolustamisen sijasta he väittävät vastustavansa sensuuria. Luepa jutut sensuurileimakirveen heiluttajista sivuilta 7. ja 28.•

Gramex 45 vuotta

’’Gramex on palveleva linkki.’’

4

vuoden miessolistia tuure kilpeläistä halaa iina kuustonen, ja jukka haarmalle ojentaa Erikois-Emman musiikkituottajien lauri rechardt. oikealla vuoden live-esiintyjä jukka Poika.

alku

soitt

o

Chisulle viisi EmmaaÄänilevyalan suuri vuotuinen palkintojuhla emma-gaala järjestettiin tänä vuonna jo tammikuussa espoon Barona-areenalla.

kuvat: rimma lillEmäGi

vuoden albumi kun valaistun Chisu

vuoden biisi silkkii Jukka Poika

vuoden hiphop- / elektroninen albumi mustaa kultaaJare & VilleGalle

vuoden iskelmäalbumi ErämaaTuure Kilpeläinen

vuoden metallialbumi relentless reckless Forever Children Of Bodom

vuoden miessolisti Tuure Kilpeläinen

vuoden naissolisti Chisu

vuoden pop-albumi kun valaistun Chisu

vuoden rock-albumi sensory overdrive Michael Monroe

vuoden tulokas Jare & VilleGalle

vuoden yhtye Michael Monroe

vuoden vienti-Emma Sunrise Avenue

Erikois-Emma Jukka Haarma

Erikois-Emma Apulanta

vuoden myydyin albumi imaginaerum Nightwish67 932 kpl

vuoden musiikkivideo sabotage Chisu ohjaaja: Misko Iho / juma tuotanto

yleisöäänestys: vuoden artisti Lauri Tähkä

Jo viime vuoden puolella saivat palkintonsa seuraavat erikoisalojen edustajat:

vuoden alternative- /indiealbumi soita mulle Regina

vuoden etnoalbumi sydänjuurilla Freija

vuoden jazzalbumi vespers Iro Haarla Quintet

vuoden klassinen albumi isola Sebastian FagerlundGöteborgin sinfoniaorkesterijoht. Dima Slobodeniouk

vuoden lastenalbumi traktori Ammuu

vuoden tuottaja Chisu

vuoden live-esiintyjäJukka Poika

ennätysmäärä artisteja esiintyi tänä vuonna

emma-gaalassa.

4

Toim

ittan

eet L

auri

Kai

ra, A

nu K

arlso

n ja

Jon

atha

n M

ande

r.

Chisu ja ohjaaja miska iho saavat palkintonsa vuoden musiikkivideosta mtv:n akseli heikkilältä ja voicen anni hautalalta.

5

Ondinelle Vuoden levyyleisradion klassisen musiikin toimi-tus valitsi vuoden levyksi 2011 ondi-ne-levy-yhtiön tallenteen tales of joy, Passion, and love, jolla soivat Uljas Pulkkiksen orkesteriteokset. kapel-limestari Hannu Lintu johtaa levyl-lä tampere Filharmoniaa. Pulkkiksen klarinettikonserton solistina soittaa Kari Kriikku, ja 3. osan baritoniso-listina laulaa Gabriel Suovanen. ”uljas Pulkkis on osa sitä liikettä, joka palauttaa kauneuden, ymmär-rettävyyden – ja ehkä myös viihteel-lisyyden – suomalaiseen korkean profiilin taidemusiikkiin”, todetaan valintaperusteissa.

1. stam1nan uutuusalbumi on nimeltään?

a) rabiesb) nomadc) Ei encoread) nocebo

2. kuka on sammy hagarinluotsaaman Chickenfoot-yhtyeen kitaristi?

a) joe Bonamassab) richie kotzenc) vinnie moored) joe satriani

3. kuka on julkaissut juuri äsken albumin ”kaikki on satua”?

a) Pariisin kevätb) Erinc) jukka Poikad) jare & villeGalle

4. mikä on kanadalaisen rush-yhtyeen uusin live-julkaisu?

a) different stagesb) live in Clevelandc) rock in riod) snakes & arrows live

5. kari Peitsamo ja ankkulin esikoisalbumin ”jatsin syvin olemus” avausbiisi on

a) stop, shake, honey, Gob) jaana sc) kauppaopiston naisetd) jatsin syvin olemus

6. minkä Queen-yhtyeen kappaleen robbie Williams levytti ”a knight’s tale” -elokuvan soundtrackille?

a) let me Entertain youb) somebody to lovec) We are the Championsd) We Will rock you

7. kenen albumi vuodelta 1981 on nimeltään ”living in the Western World”?

a) the ronski Gangb) Paul oxley’s unitc) Broadcastd) kojo

8. kuka brittiläinen laulaja on levyttänyt the Great american songbook -nimisen levysarjan?

a) david Bowieb) Elton johnc) rod stewartd) sting la

atin

EE

t tu

om

as

ta

lon

Po

ika

ja

ka

ri n

iEm

Elä

. oik

Eat

va

sta

uk

sE

t s

ivu

lla

29.

5

musavisa

ku

va: t

EE

mu

lE

ino

nE

n

Kanadalais-suomalaista yhteistyötä rajat ylittävä pop- tai rock-yhteistyö on harvi-naisempaa kuin voisi kuvitella tietoverkkojen pienentämässä kulttuurimaailmassa. suo-malaisyhtye siinai tekee nyt tiivistä yhteis-työtä kanadalaisen moonfacen kans-sa. suomalaiset kiersivät silloisen joensuu 1685 -yhtyeensä kanssa Eurooppaa yhdessä Wolf Paraden matkassa. sen kosketinsoittaja on moonfacen pääarkkitehti Spencer Krug, joka pyysi siinain mukaan musiikinte-koon. siinai on soittanut le-vyn instrumentit ja krug kes-kittyy lauluun ja koskettimiin. yhteisen albumin heartbrea-king Bravery julkaisee jagja-guwar-yhtiö 17. huhtikuuta.

kuva: WWW.jaGjaGuWar.Com

Mirel Wagner YhdysvaltoihinSuomalainen laulaja-lauluntekijä Mirel Wagner esittelee musiikkiaan maineikkaassa ammattilaisten musiikki-tapahtumassa South By Southwestissä maaliskuussa. Samoihin aikoihin Wagnerin esikoisalbumi myös julkaistaan Yhdysvalloissa.

Yli rajojen: Moonface ja Siinai.

Stam1nan uutuusalbumi?

ku

va: a

ki r

ou

ka

la

6

alku

soitt

o

Toimittaneet Lauri Kaira, Anu Karlson ja Jonathan Mander.

viimeisen vuoden ajan suomalaisten lasten suosiosta on kilpaillut kaksi dinobändiä: hevisaurus ja sauruxet. molemmat on perustanut Mirka Rantanen, joka riitautui vuosi sit-ten sony music Finlandin kanssa hevisauruksen hahmoja koskevis-ta tekijänoikeuksista. alkuperäinen laulusolisti jatkoi sonyn kanssa he-visauruksessa, kun rantanen ja muut bändinjäsenet perustivat sauruxet.

rantanen nosti kanteen sillä perus-teella, että tuotantoyhtiö oli luovut-tanut oikeudet hänen luomiinsa hah-moihin levy-yhtiölle vastoin hänen tahtoaan. vantaan käräjäoikeuden päätöksen mukaan levy-yhtiöllä on täydet oikeudet hahmoihin, ja oike-us velvoitti rantasen firman mak-samaan sonylle 100 000 euroa hy-vityksenä. rantanen on valittanut hovioikeuteen.

Dimitri from Paris esiintyy Club lumiassa.

Nokian klubi HelsinkiinClub lumia on matkapuhelinjätti nokian kehittämä klubikonsepti, jonka tiimoilta nokia Factoryssä järjestetään vuoden 2012 aikana kuusi tapahtumaa. kaikki keskittyvät elektronisen tanssi-musiikin eri lajeihin, ja vieraina esiintyy kansainvälisesti kovatasoisia artisteja. nokia Factory on uusi klubitila kuudennen linjan ja Siltasen välissä. ensimmäisellä klubilla 10.3. pääesiintyjänä on Dimitri From Paris.

kuva: dimitri From Paris

6

Hevisaurus voitti dinotaistelun

kuva: sony musiC

77

Kuinka opettavainen ja usein oikeaan osuva onkaan H. C. Andersenin satu, jossa lapsi paljasti totuuden, ettei keisarilla ole vaatteita. Aikaamme on luonnehdittu ahneuden ja narsismin

ajaksi. Itsensä esille saaminen ja nopeat lyhytaikaiset elämykset ovat nousseet pyrkimysten kärkeen. Minulle kaikki ja heti. Tähän pitää kai lisätä vielä: ilmaiseksi. Otetaan hypetettäväksi joku asia, nostetaan peukku ylös ja kohta unohdetaan koko juttu ja siirry-tään hypettämään jotain muuta. Ehkä vertaus keisarista ilman vaatteita sopii paremmin Gug-genheim-hypetykseen, mutta sopii se piratismi-ideologiaankin. Sen ympärille on jopa perustettu puolue. Nämä netin rajattoman vapauden ritarit ovat ottaneet argumentikseen asiaan mitenkään kuulumattoman sananvapauden ja tarttuneet sensuurileimakir-veeseen. Eivätköhän piratismihypettäjätkin nyt viimeistään tajua to-tuuden. Yksi heidän keisareistaan pidätettiin äskettäin epäilty-

nä internetpiratismista ja rahanpesusta. Tämä Kim Dotcom, o. s. Kim Schmitz, on viimeiset pari vuotta asunut Uudessa-Seelannissa maan arvokkaimmaksi arvioi-dussa kiinteistössä, jonka arvo on lähes 20 miljoonaa euroa. Pidätyksen jälkeen häneltä takavarikoitiin 20 autoa.

Hänen epäilyksenalaisista hämäräbisneksistään mittavin on ollut Megaupload-sivusto, jolla on voinut jakaa laittomia koko-naisia elokuva- ja musiikkitiedostoja. Megauploadilla on firman oman ilmoituksen mukaan ollut yli 50 miljoonaa käyttäjää päi-vässä. Sen kautta on kulkenut neljä prosenttia koko Internetin liikenteestä. Yhdysvaltojen viranomaiset haluavat, että Dotcom luovu-tetaan Yhdysvaltoihin, jossa häntä voi odottaa jopa kymmenien vuosien vankeusrangaistus. Samaan aikaan Ruotsissa korkein oikeus pysytti toisten piraattikeisareiden, Pirate Bayn taus-talla olevien henkilöiden, jo aikai-semmin saaman vankeustuomion. Kostoksi Megauploadin sulke-misesta Anonymous-nimellä esiinty-vät hakkerit ilmoittivat kaataneensa filmi- ja musiikkialan yritysten sekä Yhdysvaltain liittovaltion nettisi-vuja. Tämän saman kollektiivin ilmoitettiin myös aluksi olleen Suomessa Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskusta vastaan esitetyn pommi-uhkauksen takana.•

Keisarin uudet vaatteet

’’Minullekaikkiilmaiseksi.’’

tahtipuikkoHannu MarttilaGramexin toimitusjohtaja

ku

va: s

aa

ra

vu

or

jok

i

Sister Flo lopetti uransaEnnen kuin Samae Koskisesta tuli suomeksi laulava sooloartisti, hän an-saitsi muusikon kannuksensa sister Flo -yhtyeessä. nyt sister Flon jäsenet ovat päättäneet lopettaa yhteisen taipaleensa. riihimäeltä lähtöisin olevan yhtyeen viiden albumin tuottajina oli kirjava joukko, esimerkiksi Jori Hulk-konen, Riku Mattila ja Nick Triani.

kuva: mikko mEriläinEn

Suomalainen rap-superkokoonpano

Sister Flo jää historiaan.

suomen eturivin räppärit ovat pe-rustaneet varsinaisen superkokoon-panon nimeltä GG Caravan, jonka albumi ilmestyi 29. helmikuuta. jou-kossa ovat mukana Paleface, red-rama, Tommy Lindgren, Brandon sekä muusikoita Marzi Nymanis-ta ja Zarkus Poussasta alkaen. yleensä englanniksi esiintyvät red-

rama ja tommy lindgren räppäävät levyllä poikkeuksellisesti suomeksi. GG Caravan sai alkunsa sisämi-nisteriön meijän puolue -kampan-jasta. nuorille suunnatun kampan-jan tavoitteena on tehdä suomen romaniväestöä näkyväksi musiikin keinoin.

kuva: livE nation

8

Kaihonmiehetlevymyynnin laskua on surkuteltu pitkään. kolme helsinkiläistä lauluntekijää keksi, ettei pidä jäädä tuleen makaamaan vaan tehdä jotain konkreettista. Syntyi osakeyhtiö kaiho.

tuure kilpeläinen (vas.), Pete Eklund, markus koskinen ja timo kiiskinen lyöttäytyivät yhteen.

8

Teksti mARKUs noRdensTReng Kuvat sAARA vUoRJoKI JA wARneR mUsIc

9

on hieman absurdia löy-tää nimekkäitä helsin-kiläisiä lauluntekijöitä pohtimassa suomalaisen kaihon syvintä olemusta punavuorelaisen thai-ravintolan uumenissa.

”Jos puhutaan Ville Valosta, Rauli Bad-ding Somerjoesta, Unto Monosesta tai Eino Leinosta, niin niillä kaikilla on yhteinen nimittäjä, ja se on kaiho”, Timo Kiiskinen muotoilee haarukoidessaan curry-annostaan. ”Näkisin, että meillä kaikilla on elämän-mittainen missio tämän tradition säilyttä-miseksi, eikä se ole vain meidän, vaan koko Suomen omaisuutta. Minulle kaiho on kau-nista, surumielisen toiveikasta ja väkevää mu-siikkia”, Kiiskinen jatkaa. Nyt Kaiho on myös osakeyhtiö. Kiiski-nen, Tuure Kilpeläinen ja Markus Kos-kinen ovat sen osakkaita. Sävellettyään yh-teisvoimin kappaleita Vesa-Matti Loirin, Samuli Edelmannin, Johanna Kurkelan ja Kari Tapion kaltaisten artistien levyille kolmikko perusti vuodenvaihteessa oman musiikkikustantamon nimeltä Kaiho Publis-hing. ”Kaiho sai siemenen, kun Loiri kut-sui Tuuren, Timon ja Markuksen luokseen Thaimaahan tekemään kappaleita Hyvää puuta -albumille”, levyn vastaavana tuottaja-na toiminut Pete Eklund paljastaa. Eklund on Kaiho Publishingin neljäs osakas. Warner Musicin ja Sonyn entinen tuotantopäällikkö kertoo työskennelleen-sä viime aikoina lähinnä elokuvien parissa. Vaikkei Eklund osallistu itse sävellys- tai sa-noitustyöhön, lauluntekijät kertovat kuunte-levansa auliisti hänen näkemyksiään heidän uusista hengentuotteistaan. Eklundin rooli uudessa kustantamossa osoittautuu huomat-tavaksi. ”Ideoita kuplii koko ajan, mutta käytän-nön toteutus on pitkälti kiinni Peten tehok-kuudesta ja sen kyvystä nähdä ja säätää koko-naisuuksia”, feodorahattuun sonnustautunut Tuure Kilpeläinen kehuu.

’’Minulle kaiho on kaunista, surumielisen toiveikasta ja väkevää musiikkia.’’

timo kiiskinen

>>>

9

10

Sisältö edellä”Kun tänä päivänä tehdään sisällöllä bisnes-tä, monesti unohdetaan, mistä se sisältö itse asiassa tulee. Meidän lähtökohtana on ollut alusta asti, että toimitaan tekijälähtöisesti ja mennään sisältö edellä”, Eklund pohtii. ”Paljon puhutaan musiikkibisneksen murroksesta. Me ei haluttu jäädä tuleen ma-kaamaan surkuttelemaan sitä, että levyt eivät enää myy, vaan tehdä jotain konkreettista. Näen tässä kemiassa paljon energiaa. Me kaikki jaetaan samankaltainen musiikillinen arvomaailma, mutta tuodaan kukin myös jotain omaa pöytään. Kun on yhden sijasta neljä tekijää, omatkin ideat realisoituvat hel-pommin”, Kilpeläinen pohtii. ”Laulun tekeminen on yksinäistä hom-maa, ja tällainen yhteisö luo tavallaan turva-verkon ympärille”, Markus Koskinen säestää. ”Nyt me sanottiin toisillemme tahdon ja ollaan naimisissa keskenämme”, hän vitsailee. Voimien yhdistäminen ei Timo Kiis-kisen mukaan johdu ahneudesta eikä siitä, että lauluntekijät haluaisivat laulujaan en-tistä useammille levyille. Kaihon osakkaat ovat nauttineet suomalaisen musiikkielämän luottamuksesta vanhastaankin. Mutta yksin töitä tehdessään lauluntekijä tuppaa olemaan yksittäisten kappaleidensa armoilla. ”Joko laulu menee jonkun levylle tai sit-ten se jää pöytälaatikkoon pölyttymään. Tätä Kaiho-operaatiota motivoi itseni osalta ni-menomaan mahdollisuus syventää omaa te-kemistä ja keskittyä yhdessä albumikokonai-suuksien synnyttämiseen yksittäisten biisien sijasta”, Kullervo Linna -palkinnon viime marraskuussa pokannut Kiiskinen tarkentaa.

Uuden ajan musiikkikustantamoKaiho ei ole musiikkikustantamo sanan pe-rinteisessä merkityksessä. Sen toimintamalli muistuttaa pikemminkin musiikin tuotan-toyhtiöistä, joissa saman katon alta löytyy osaamista laulunteosta ja tuotannosta aina kappaleiden markkinointiin. Mieleeni juolahtaa verrata Kaihoa ame-rikkalaiseen Motowniin, jonka suojissa toimi hitti-soul-artistien ja huippumuusikkojen ohella kaikkien aikojen menestyksekkäim-piä amerikkalaisia popsäveltäjiä. Vertaus saa

lauluntekijöissä aikaan nöyrää hymistelyä, mutta ihan nappiin se ei mene. Motown oli kuitenkin ennen kaikkea levy-yhtiö, kun taas Kaiholla ei ole suunnitelmissa osallistua ää-nitteiden valmistamiseen tai jakelemiseen. Hyväksi käytännön esimerkiksi Kaihon toiminnasta sopii Vesa-Matti Loirin tuleva albumi, jolle Kaiho-kolmikko on säveltänyt valtaosan kappaleistaan. Levyn tuotannosta sekä musisoinnista vastaa Tuure Kilpeläisen Emma-palkittu yhtye Kaihon karavaani, mutta julkaisijana toimii Kaihon sijasta War-ner Music. Kaiho edustaa toistaiseksi Kiiskisen, Kil-peläisen ja Koskisen lisäksi kuutta muutakin kirjoittajaa. ”Tarkoituksena on mahdollisesti kiinnit-tää lisää lauluntekijöitä”, Eklund paljastaa. ”Olemme havainneet, että muutkin lau-luntekijät kaipaavat ryhmäterapiaa laulun tekemisen ympärille. Haluamme kantaa kor-temme kekoon siinä, että edistetään suoma-laisen musiikin tekemistä ja laadun säilymis-tä. Koska olemme täysin vapaita perinteisistä toimintatavoista, kykenemme rakentamaan uusia väyliä esimerkiksi elokuvamusiikin maailmaan.” Eklundin mietteet eivät ole vain sanojen helinää. Markus Koskinen on tehnyt hiljat-tain musiikin Aku Louhimiehen uuteen Vuosaari-elokuvaan. Tuure Kilpeläisen yh-tye on puolestaan paraikaa viimeistelemässä ääniraitaa Mika Kaurismäen Tie pohjoiseen -elokuvaan. ”Elokuvamusiikki on luonut Markuksen ja Tuuren kaltaisille, perinteisemmän pop-

ja iskelmämusiikin parissa työskennelleille biisintekijöille, uusia haasteita ja mielen-kiintoisen uuden aluevaltauksen”, Eklund sanoo Koskisen ja Kilpeläisen nyökkäillessä vieressä.

Molli on Suomen duuriKaihon osakkaat uskovat, että suomalaiselle melankolialle voisi olla tilausta Suomen ra-jojen ulkopuolellakin. Kilpeläisen mielestä kaihomusiikkia voitaisiin markkinoida ulko-mailla maailmanmusiikkina. ”Olisi avartavaa miettiä juttua siltä kan-tilta, että suomalaista kaihomusaa esiteltäisiin ulkomaalaisille samaan tapaan kuin vaikkapa mornaa, flamencoa, fadoa tai bluesia suoma-laisille. Suomalaisen vientimusiikin ei tarvitse olla välttämättä aina muualta lainattua.” Kilpeläisen mietteissä lienee totuuden siemen. Suomen kieli ja melankolia ovat kä-sin kosketeltavia vaikkapa Suomen kansain-välisesti menestyneimmän elokuvaohjaajan Aki Kaurismäen töissä. ”Kysymys on siitä, ettei pidä hävetä suo-malaista melankolisuutta, vaan ennemmin kannattaisi keskittyä sen korostamiseen”, Kiiskinen sanoo. ”Kirjoitin joskus vessan seinään että mol-li on Suomen duuri”, Koskinen lohkaisee. Kaihon miehet ovat huojentuneita siitä, että perinteisempi kotimainen iskelmä kiin-nostaa nyt myös Suomen kansaa enemmän kuin vuosiin. ”Globalisaatio on luonut tilauksen paitsi lähiruualle myös lähimusalle”, Kilpeläinen uskoo. ”On kuvaavaa, että Kaihon karavaanin keikoilla, pienilläkin paikkakunnilla, ihmiset tulevat aina kiittelemään siitä, että meidän musiikissa on sisältöä ja että pitkästä aikaa joku uskaltaa esittää iskelmämusiikkia, jossa lauletaan isoista asioista.”

”ei pidä hävetä suomalaista melankolisuutta.”

ku

vat:

Wa

rn

Er

mu

siC

johanna kurkela, vesa-matti loiri ja samuli Edelmann ovat kaikki saaneet laulettavaa kaihon miehiltä. ’’kun on yhden sijasta neljä tekijää, omatkin ideat realisoituvat helpommin.’’

11

Tikanheittoa ja käkimassaa Kiiskisen, Kilpeläisen ja Koskisen mukaan yhteistyö on vaikuttanut monella tapaa lau-luntekijöiden omiin työskentelymetodeihin ja maneereihin. ”Ollaan opittu olemaan sanomatta jatku-vasti ei biisintekotilanteessa”, Koskinen ker-too. ”Sovimme nimittäin jokin aika sitten, että meistä jokainen sai vain yhden ei-kortin biisintekotilanteessa.” ”Mulle se oli tosi vaikeaa, koska olen sel-lainen ei-mies ihan lähtökohtaisesti”, Kilpe-läinen nauraa. ”Kyllä lauluntekijän työssä on aika usein vastatusten kohdistamisen ja tikanheitonkin kanssa. Koen silti olevani biisintekijänä par-haimmillani silloin, kun en ole tekemässä bii-siä kellekään, vaan sellainen vain syntyy kuin itsestään”, Kiiskinen sanoo.

”On mielestäni valintakysymys, millä metodilla laulujaan milloinkin kirjoittaa”, Koskinen pohtii vieressä. ”Yleensä tietynlai-nen suunnittelemattomuus vapauttaa itses-säni alitajuisia voimavaroja. Mitä vähemmän ajattelen, sitä enemmän asioita syntyy kuin itsestään.” ”Mun mielestä on kyllä tosi inspiroivaa tietää, kelle biisiä lähtee tekemään”, Kilpe-läinen sanoo. ”Ei ole biisiä ilman osoitetta – se on sellainen lähtölaukaus lauluntekemi-selleni. Tosin ei asiaa tule enää miettineek-si sitten kun on työn touhussa. Varsinainen laulunteko on kuitenkin lähinnä alitajunnan ja intuition virtaa.” Kolmikon sävellykset saavat useimmiten kimmokkeen yhden lauluntekijän alkupe-räisideasta. Sanoituspuoli tehdään kollektii-visesti.

”Sanat ovat loogisempia ja enempi aja-tuksella käsiteltävissä kuin musiikki. Teksti on sellaista käkimassaa, jossa siirrellään pa-likoita paikasta toiseen ja ravistellaan pussia. Yhdessä säveltäminen on herkempi tapahtu-ma. Saattaa mennä niin, että yksi meistä sä-veltää ja loput kuuntelee ja kommentoi, mikä jutussa toimii ja mikä ei. Kaikkien panos on silti yhtä tärkeä.” Kaiho-kolmikko kertoo jakavansa Teos-to-ilmoituksissa yhteisten kappaleidensa te-kijäosuudet kristillisellä tasajaolla. ”Riittää, että on läsnä, vaikka vain keittä-mässä kahvia”, Koskinen vitsailee. ”Pitää olla läsnä, ja mielellään myös he-reillä”, Kiiskinen lohkaisee, ja Kaiho-partne-rit retkahtavat makeaan nauruun.•

kaihon miehiä ilahduttaa, että perinteisempi kotimainen iskelmä kiinnostaa nyt myös suomen kansaa enemmän kuin vuosiin. Portaissa vasemmalta Pete Eklund, tuure kilpeläinen ja timo kiiskinen, edessä markus koskinen.

’’ideoita kuplii koko ajan.’’

12

Gramex jakoi viime vuonna 17,3 miljoonaa euroa musiikille. Tämän lisäksi eSek-tukea jaettiin noin 2 miljoonaa euroa. Gramexin korvaushallinnon kustannustehokkuus on alan kansainvälistä kärkeä: liki yhdeksän kymmenesosaa kerätystä menee musiikille.

vuonna 2011 tekijänoikeus-järjestö Gramex tilitti 11,12 miljoonaa euroa tekijänoi-keuskorvauksia suomalai-sille muusikoille, laulajille, kapellimestareille ja äänit-teiden tuottajille.

Tästä menee taiteilijoille 5,80 miljoonaa ja äänitteiden tuottajille 5,32 miljoonaa euroa. Summa koostuu pääasiassa vuoden 2010 kotimaisista esityskorvauksista, vuoden 2009 hyvitysmaksuista sekä ulkomailta tulleista korvauksista. Kotimaisille taiteilijoille on lisäksi mak-settu korvauksia ulkomaisilta järjestöiltä noin 334 000 euroa. Tuottajille on maksettu 3,6 miljoonaa euroa korvauksia ulkomaisen mu-siikin käytöstä Suomessa ja korvauksia ulko-maisilta järjestöiltä noin 65 000 euroa. Lisäksi ulkomaisten järjestöjen kautta on tilitetty ul-komaisille taiteilijoille noin 2,19 miljoonaa, pääasiassa aiempina vuosina kertyneitä kor-vauksia. Jos Gramex-korvausten rinnalla huomioi-daan Gramexin yhteydessä toimivan ESEKin jakama noin 2 miljoonan euron suuruinen tuki, yhteismäärä kasvaa noin 19,3 miljoonaan euroon.

17,3 miljoonaagramexilta

Teksti LAURI KAIRA Tilastot JoRmA häRKKI Kuva edITIon gUsTAfsson / LehTIKUvA

musiikille

Jako radiosoittojen suhteessaGramex-korvauksia kerätään ja maksetaan äänitteiden käytöstä. Osa tulee radioilta, osa tiloista ja tilaisuuksista, joissa soitetaan mu-siikkia, osa korvauksina äänitteiden ammat-timaisesta kopioinnista. Esityskorvaukset jaetaan eri kappaleilla esiintyville taiteilijoille ja tuottajille sen mu-kaan, paljonko kutakin kappaletta on soitet-tu eri radiokanavilla. Kopioinnin korvaukset jaetaan äänitteiden kopioinnin mukaisesti. Kerätyistä korvauksista Gramex jakaa musiikille lähes yhdeksän kymmenesosaa lo-pun kuluessa korvaushallinnon kuluihin.

Kuinka suuria korvauksia?Muusikkojen liiton mukaan tekijänoikeus-korvaukset ovat esiintymispalkkioiden jäl-keen suomalaisten muusikoiden suurin tu-lonlähde. Kuinka suuria muusikkojen ja tuottajien korvaukset sitten ovat? Korvauksia maksettiin vuoden 2011 tili-tyksissä yhteensä 9 982 taiteilijalle ja 2 729 tuottajalle. Kotimaisten taiteilijoiden keskimääräi-nen korvaus oli 567 euroa ja tuottajien 1 972 euroa.

Tilityksen radiolista Tilityksessä olivat mukana seuraavien radi-oiden ja tv-lähetysten vuodelta 2010 rapor-toidut soittotapahtumat: Yle: Yle Radio 1, YleX, Radio Suomi, Radio Vega, Radio Extrem, Yleisradion alue-lähetykset ja Yleisradion tv-lähetykset. MTV 3 Radio Nova Lähes valtakunnalliset radiot: Radio Dei, NRJ, Iskelmäketjun radiot, Voice, Ra-dio Rock, Radio Aalto ja SuomiPop. Muut kaupalliset radiot: Auran Aal-lot, Jyväskylä, Järviradio, Kajaus, Melodia, Metro FM, Mega, Pooki, Radio Pori, Radio Helsinki, Radio 957, Radio Voima, Ramo-na, Rex, Rondo FM, Sata, Sun FM, Vaasa ja Ålands Radio. Muiden paikallisradioiden korvaukset ti-litettiin edellä lueteltujen paikallisradioiden soittojen suhteessa. Maksatuksessa on mukana myös takau-tuvia esityskorvauksia kaupallisilta radioilta vuosilta 2001–2008.•

12

13

Gramex ja eSek jakoivat yhteensä yli 19 miljoonaa euroa.

Maksetut kotimaiset korvaukset kotimaisille tuottajille

Eurorajat tuottajien (euroa) lukumäärä

100 000 – 999 999 750 000 – 100 000 930 000 – 50 000 915 000 – 30 000 2310 000 – 15 000 165 000 – 10 000 493 000 – 5 000 421 500 – 3 000 1031 000 – 1 500 66500 – 1 000 176200 – 500 332100 – 200 42410 – 100 1 7020 – 10 4 305

Yhteensä 7 263

lukuohje: 7 tuottajaa sai yli 100 000 euroa vuodessa, 9 tuottajaa sai 50 000 – 100 000 euroa vuodessa jne. tuottajia ovat äänitteitä taloudellisesti tuottavat tahot, kuten levy-yhtiöt.

Kotimaisille taiteilijoille maksetut kotimaiset korvaukset

maksetut korvaukset taiteilijat tuottajat yhteensä

yle-korvaus 1 199 620,34 1 192 268,60 2 391 888,94Para-korvaus 1 563 309,05 1 196 809,12 2 760 118,17mtv-korvaus 1 188,65 1 184,41 2 373,06hyvitysmaksut 711 689,29 306 509,57 1 018 198,86jEs 1 792 719,83 1 783 485,28 3 576 205,11musiikkivideot 680,26 96 830,94 97 511,20myyntitallenteet 40 852,09 48 766,86 89 618,95kirjastopalvelut 5 508,89 1 836,20 7 345,09av-tallenteet 63 153,92 76 244,61 139 398,53taustamusiikki 350 462,21 361 193,83 711 656,04markkinaosuusmaksut 0,00 244 206,34 244 206,34muut korvaukset 72 762,04 6 173,23 78 935,27

Yhteensä 5 801 946,57 5 315 508,99 11 117 455,56

Maksetut kotimaiset korvaukset kotimaisille taiteilijoille

Eurorajat taiteilijoiden (euroa) lukumäärä

15 000 – 99 999 5110 000 – 15 000 448 500 – 10 000 315 000 – 8 500 1362 500 – 5 000 2471 500 – 2 500 2881 000 – 1 500 322500 – 1 000 600200 – 500 1 152100 – 200 1 17710 – 100 7 0160 – 10 15 917

Yhteensä 26 981

lukuohje: 51 taiteilijaa sai yli 15 000 euroa vuodessa, 44 taiteilijaa sai 10 000 – 15 000 euroa vuodessa jne. Esittäviä taiteilijoita ovat muusikot, solistit ja kapellimestarit.

13

Vuonna 2

011

mak

setu

t kot

imai

set k

orva

ukse

t

14

Räppärit tukevat koripalloaeM-karsintoihin valmistuva Suomen miesten koripallomaajoukkue on saanut oman kannustuskappaleensa, jonka esittävät rähinä recordsin uniikki, Brädi ja Timo Pieni Huijaus. Tuottajana toimii elastinen. koripallomaajoukkueen lempinimen – ja aiemmin ryhmän tunnukseksi kasvaneen kapasiteettiyksikön vanhan kappaleen – mukaan nimetty kappale tunnetaan toistaiseksi työnimellä Susijengi 2012. Se julkaistaan toukokuussa.

kuva: rähinä rECords

välis

oitto

Toim

ittan

eet L

auri

Kai

ra, A

nu K

arlso

n ja

Jon

atha

n M

ande

r.

Nightwish myi eniten

uniikki kannustaa miesten maajoukkuetta.

viime vuoden eniten myyty albumi oli musiikkituottajien tilaston mukaan Nightwishin imaginaerum. sitä myytiin 67 932 kappaletta. toiselle tilalle nousi Chisun kun valaistun, 63 429 kappalet-ta. kolmanneksi eniten myi Kari Tapion laulaja, 52 461 kappaletta. Fyysisten musiikkitallenteiden myyn-ti laski vuonna 2011 aiempia vuosia

vähemmän. tallennemarkkinan ko-timaisuusaste oli kaikkien aikojen huippulukemissa, sillä kotimaiset äänitteet muodostivat peräti 67 pro-senttia äänitemyynnin kokonaisar-vosta. kymmenen eniten myydyn al-bumin joukkoon ei mahtunut yhtään ulkomaista.

14

Kari TurpeinenIT- ja tilitysvastaavaksiGramexissa aloitti 14. marraskuuta uusi it- ja tilitysvastaava Kari Tur-peinen. kari on 47-vuotias espoo-lainen. hän on työskennellyt eri it-yrityksissä, viimeksi tieto oy:ssä palvelupäällikkönä. tilitys- ja it-asioista vastannut apulaisjohtaja Jorma Härkki jäi eläkkeelle 29. hel-mikuuta. hänestä lisää seuraavassa Gramexpressissä.

ku

va: l

au

ri k

air

a

ESEK tuki 2 miljoonallavuoden 2011 aikana EsEk myön-si tukea tehtäväalueidensa edis-tämistarkoituksiin yhteensä noin 1,9 miljoonaa euroa. tästä äänite-tuotannon osuus oli noin 300 000 euroa, audiovisuaalisen musiikki-tuotannon vähän yli 380 000 eu-roa ja esiintymistilaisuuksien noin 80 000 euroa, mihin sisältyi vaka-tuki. muusikoiden työskentelyä tu-ettiin yli 440 000 eurolla ja mark-kinointi- sekä vientiponnistuksia pyöreästi 200 000 eurolla. lisäk-si rahoitettiin koulutustoimintaa yli 20 000 eurolla ja mm. julkaisutoi-mintaa 18 500 eurolla. opetus- ja kulttuuriministeriön erikoisavustuksen turvin tuettiin kuorojen esiintymismatkoja lähes 80 000 eurolla. audiovisuaalisen musiikkituotannon tuki oli peräi-sin EsEkin ja lusEsin yhteisestä pussista. äänitteiden tuotantotuesta 75 prosenttia meni kevyelle musiikil-le. Esiintymistilaisuuksien tuesta kevyen osuus oli noin 64 pro-senttia, ja audiovisuaalisenkin alan tuetut tuotannot koskivat pääasiassa kevyttä musiikkia.

2 m

iljoon

aa

15

Arktista Benelux-maissaalankomaissa, Belgiassa ja luxemburgissa kuultiin syksyllä täyslai-dallinen musiikkia suomesta, kun arctic accents – sounds of Finland 2011 käynnistyi. suomalaisen musiikin tiedotuskeskuksen Fimicin viestintäkampanja kokosi Benelux-maissa yhden otsikon alle moni-puolisen kirjon suomalaista musiikkia elokuun alusta vuoden loppuun. alueella soivat syyskauden aikana suomalainen nykymusiikki, me-talli, indierock, jazz ja uusi kansanmusiikki. yli 80 nimen joukosta mai-nittakoon Apocalyptica, Rubik, The Sunrise Avenue, Iro Haarla Quintet, Kimmo Pohjonen, Värttinä, Kaija Saariaho, Esa-Pekka Salonen, defunensemble, Kalle Kalima ja Gourmet. arctic accents -kampanjan konserttien toteuttajina olivat paikalliset korkean profiilin keikkapaikat, festivaalit ja taidekeskukset.kampanjan tarkoituksena oli saada suomalaiselle musiikille, sen teki-jöille ja esittäjille lisää näkyvyyttä Benelux-maissa. tässä onnistuttiin, sillä syyskauden aikana keski-Euroopan ytimessä esiintyi yli 80 artis-tia tai yhtyettä ja esityksiä oli yli 120. Fimicin yhteistyökumppaneina hankkeessa oli paikallisia klubeja ja konserttitaloja. yhteistyössä mukana olivat suomen Benelux-instituut-ti ja Benelux-maiden edustustot.

kuva: hEnna salo

15

Vuoden 2012 verotustiedotvuoden 2012 veroprosentit tulivat voimaan 1.2.2012. Gramex saa suoraan verohallitukselta asiak-kaittensa sivutuloprosentit. vuoden aikana tapahtuvista veroprosentin muutoksista emme kuitenkaan saa verottajalta tietoja, vaan muutosve-rokortista on asiakkaan toimitetta-va Gramexille kopio. Eläkeläinen, koululainen, opis-kelija tai suomessa rajoitetus-ti verovelvollinen! sinun tulee aina toimittaa erikseen ajankohtaiset ve-rotustietosi Gramexille varmistaak-sesi oikean verotuksen.

Vuoden 2012 tilitysaikatauluseuraava tilityksemme on touko-kuussa 2012. silloin tilitetään vuo-den 2011 esityskorvaukset, mm. radiosoitot. Viikolla 18 lähetetään tilityskir-je niille henkilöasiakkaille, joille kor-vauksia on tulossa. asiakkailla on vielä siinä vaiheessa mahdollisuus muuttaa vero-, pankkitili- ym. tieto-jaan. Viikolla 21 maksetaan kerty-neet korvaukset taiteilija- ja tuotta-ja-asiakkaille.

Verkkopalvelu-tunnuksetasiakkaat, jotka ovat tehneet verk-kopalvelusopimuksen, voivat omil-la tunnuksillaan katsoa netin kaut-ta omia tietojaan. sieltä löytyvät maksatuksen jälkeen mm. tilitetyt esityskorvaukset radiokohtaisesti. verkkopalvelusopimukset voi tu-lostaa kotisivultamme.

Ääniteilmoituksettuottajat, muistattehan että ääni-teilmoitukset Gramexille pitää toi-mittaa viimeistään julkaisukuukaut-ta seuraavan kuukauden loppuun mennessä. näin voimme varmis-taa, että esityskorvausten maksa-tus tapahtuu ajallaan. ääniteilmoituslomakkeita voi täyttää ja tulostaa kotisivultamme www.gramex.fi

infoasiakas

Music Finland käynnistyylokakuussa 2011 perustettu music Finland yhdistää music Export Fin-landin ja suomalaisen musiikin tie-dotuskeskuksen. helmikuun alussa uuden yhdistyksen hallitus valitsi toi-minnanjohtajaksi Tuomo Tähtisen. tähtinen, 29, on toiminut vuodes-ta 2008 music Export Finlandissa (”musex”) ison-Britannian ja Pohjois-amerikan markkinoista sekä viestin-nästä vastaavana projektipäällikkö-nä. kun toiminnanjohtaja Paulina Ahokas marraskuussa siirtyi tampe-re-talon johtajaksi, tähtisestä tuli mu-sexin virkaatekevä toiminnanjohtaja. music Finlandin tarkoituksena on edistää musiikkivientiä sekä lisätä laaja-alaisesti suomalaisen musiikin tunnettuutta, saatavuutta ja käyttöä niin suomessa kuin ulkomaillakin.

Tuom

o T

ähtin

en jo

htaa

Mus

ic Fi

nlan

dia.

kalle kalima soittaa Pentasonic Belgian

konserttipyhätössä aB:ssa.

kuva: musiC ExPort Finland

Äänestäjät valitsivat KotiteollisuudenKotiteollisuus voitti yleisö-Fem-man, jonka palkinnon nimen mukai-sesti ja presidentinvaaleista tutulla tavalla valitsi äänestävä kansa. muita voittajia Femma-gaalassa olivat mm. Michael Monroe (Femma-Femma), Samuli Laiho (Big in japan -Fem-ma), Gracias (homma-Femma kult-tuurin rikastamisesta) ja Mariska (takapiru-Femma). live-Femman sai ”kansalaisaktivismi” eli Punajuuri Block Partyn, kallio Block Partyn ja kalasataman kaltaiset julkisia tiloja vallanneet tapahtumat.

kuva: mika vuoto

1616

agentsin solisteja ovat olleet rauli ”Badding” Somerjoki, Jorma kääriäinen ja Topi Sorsakoski.

17

Agents oli aina Vesa Haajalle ”iso juttu”, johon liittyi pal-jon ikiomia muistoja. Siksi vastausta ei tarvinnut harki-ta, kun Esa Pulliainen pyy-si häntä mukaan yhtyeen kiertueelle.

”Olimme Esan kanssa musiikkipiireistä vanhoja tuttuja”, Vesa Haaja kertoo. Vesa ”Vesku” Haaja (s. 1968) oli vaikut-tanut pitkään yhtyeissä Whistle Bait, The Barnshakers ja Hi-Fly Rangers. ”Nämä yhty-eet soittavat englanninkielistä roots-musiik-kia, rock and rollia alkuperäiseen malliin.” ”En osannut etukäteen hirveästi jännit-tää Agentsin solistina oloa. Jännitys tuli siinä vaiheessa, kun kiertueella lopullisesti ym-märsin, miten korkealle kannon päälle suo-malaiset ovat Agentsin asettaneet.” ”Voisi jopa sanoa, että yleisö jännitti mi-nua enemmän sitä, miten poika pärjää”, Vesa naurahtaa.

roots-musiikkimies vesa Haaja haluaa tarjota ”oikeaa musiikkia”. Tämä pätee sekä agentsin solistin että taustamusiikkipalveluyrityksen musiikkipäällikön roolissa.

Teksti LAURI KAIRA Kuvat pAsI RyTKönen, LAURI KAIRA

Agentsin vesa haaja haluaa tarjota

’’oikeaa

17

musiikkia’’

>>>

audio ridersin musiikkipäällikkönä vesa haaja suunnittelee räätälöityjä äänimaailmoja eri liikepaikkoihin.

18

Suuret saappaatVesa astui kieltämättä suuriin saappaisiin. Agents syntyi vuonna 1979 Tuomari Nur-mion Köyhien ystävät -yhtyeen raunioille. Laulusolistina oli alussa Pekka Rytkönen eli Beat-Pete. Syksyllä 1981 Agents ryhtyi säestämään Rauli ”Badding” Somerjokea. Tältä kau-delta ovat muun muassa hitit ”Ikkunaprin-sessa” ja ”Tähdet, tähdet” . Sitten solistiksi tuli Topi Sorsakoski. Näiltä vuosilta ovat hitit ”Surujen kitara”, ”Kauan” ja ”On kesäyö”. Vuonna 1992 Esa Pulliainen kutsui Jor-ma Kääriäisen Agentsin laulusolistiksi. Tältä kaudelta yhtyeeltä on useita levyjä, joilta hi-teiksi nousivat esimerkiksi kappaleet ”Pikku Mona”, ”Moskovan valot” ja ”Olen syytön”. Vuonna 2004 julkaistiin The Boysin kans-sa albumi Pop Show. Yhteisalbumia seurasivat myös yhteiskeikat seuraavana kesänä ympäri Suomea. Yhteislevyn hittejä olivat muun mu-assa ”Tahdon saaren”, ”Yyterin twist”, ”Takaa ajatusten virran” ja ”Leningrad”. 2000-luvun lopulla Topi Sorsakoski pa-lasi Agentsin laulajaksi Renegades-levylle. Vuonna 2008 remmiin astui Vesa Haaja.

Aitoa roots-musiikkiaVesan vanhoista yhtyeistä Whistle Baitia voi kuvata tanssittavaa rock’n’rollia soittavaksi bilebändiksi. ”Siinä on mukana rokkia ja mollikaihoa, monella tavalla samanlaista musiikkia kuin Agents soittaa, mutta englannin kielellä.” The Barnshakers sen sijaan on ulkomaan-markkinoille suunnattu, perinteinen rocka-billy & western -yhtye. Siis sellainen, jossa basisti käyttää olalla roikkuvan sähköbasson sijasta akustista kontrabassoa. Omassa genressään The Barnshakers on ulkomailla paljon tunnetumpi yhtye kuin Suomessa tiedostetaan. Se on muun muassa kutsuttu säestämään tunnettuja countrytähtiä USA:n suurilla festivaaleilla. ”2000-luvun alussa säestimme Hank Thompsonia jenkkifestareilla. Kun soitim-me hänen hittiään ’Wild Side of Life’ ja näin edessämme suunnattoman mukana laulavan jenkkiyleisön, tuli kieltämättä vähän epäto-dellinen olo, että missäs suomipojat nyt oi-kein on.”

Kaksi ammattiaBändityön ohessa Vesa on toiminut pitkään Audio Ridersilla musiikkipäällikkönä. Hiljat-tain yhtiö yhdistyi Kaupan Ääni Oy:n kanssa ja otti nimekseen Audience First. Yhtiö toimittaa räätälöityä taustamusiik-kipalvelua. ”Me rakennamme liikepaikkaan sille sopivan äänimiljöön, joka sisältää sekä musiikin että kaupan omia tuotteita esittele-viä mainoksia.”

”Yleisö jännitti minua enemmän sitä, mitenkäs poika pärjää.”

18

19

audio riders oy/arvo laitinen sai Gramex-palkinnon kaupan alan taustamusiikkipalvelu-jen ja -tekniikan kehittämisestä. Gramexin toimitusjohtajan Hannu Mart-tilan isännöimässä tilaisuudessa perinteistä kultalevyä muistuttavan palkinnon ojensi taitei-lija Laura Närhi. Palkinnon otti vastaan Arvo Laitinen yrityksensä musiikkipäällikkönä toi-mivan agents-yhtyeen solistin Vesa Haajan kanssa. Palkintoperustelujen mukaan audio riders oy on toiminut alan suomalaisena pioneerina kauppapaikkojen taustamusiikkipalvelujen ja äänimaailmojen täsmäluomisessa, laajentanut toimintaansa kansainväliseksi muun muas-sa venäjälle ja Baltiaan sekä toiminut äänite-musiikin hyödyntämiseksi vanhusten laitos- ja palveluasumisympäristössä. audio ridersin toiminta henkilöityi erityises-ti alkuvaiheessa pitkälti toimitusjohtajaansa arvo laitiseen. kun liiketoiminta siirtyi hiljattain

audience First -toiminimelle ja laitinen siir-tyi sen hallituksen puheenjohtajaksi, tämä on hyvä hetki huomioida audio ridersin ja laiti-sen yhteiset saavutukset toimialalla. arvo laitinen totesi kiitossanoissaan, että teknisestä kehityksestä huolimatta yksi asia on pysynyt samana. ”kuuloaisti ja esimerkiksi musiikki on ihmisten välisen kommunikoinnin keskeisin keino. siinä perinteiset rajat menet-tävät merkityksensä. musiikki ja ääni laajem-minkin välittävät tunneskaaloja ja ajatusten-vaihtoa tavalla ja syvyydellä, jolle ei helposti löydy haastajaa.” ”näistä lähtökohdista on ollut hienoa kehit-tää uusia musiikin käyttömuotoja innokkaiden ihmisten ja asiantuntijaryhmien kanssa. haluan kiittää myös koko audio riders oy:n henkilös-töä. heille kuuluu osa tästä tunnustuksesta.”•musiikin käyttäjien Gramex-palkinnot liittyvät siihen, että tekijänoikeusjärjestö Gramex täyttää tänä vuonna 45 vuotta.

Tässä käytetään oikeaa musiikkia, radios-ta tuttuja levyjä, eikä mitään panhuilulla soi-tettua Waterloota. Suunnittelu tehdään yhdessä asiakkaan kanssa. ”Me lähdemme liikkeelle siitä, mil-laisia asiakkaita kaupassa käy, kenelle se on suunnattu ja millainen liikkeen brändi on. Idols-tuomarien sanoin, kokonaispaketin pi-tää olla kunnossa.”

Räätälöity äänimaailma”Musiikin voi olla hyvä olla erilaista eri kel-lonaikoina ja eri vuodenaikoina. Sellaisena hetkinä, kun asiakkaita on vähemmän, poh-dimme asiaa henkilökunnan kannalta. Pitää muistaa, että – toisin kuin tavallinen radion-kuuntelija – henkilökunta kuulee liikkeen musiikkia 8–10 tuntia päivässä ja joka päivä. Se on syytä ottaa huomioon kappaleiden vaihtuvuudessa.” ”Kyse on pitkälti siitä, että oikeanlainen asiakas tuntee olonsa liikkeessä niin kotoi-saksi, että hän viihtyy siellä pitemmän aikaa, tahtoo tulla uudelleenkin ja kuulee kaupassa ollessaan hänelle räätälöityjä mainoksia kau-passa olevista tuotteista.” Missä liikkeessä kannattaisi sitten soittaa Agentsin levyä? En soittaisi Agentsin levyä sellaisenaan, koska siinä on monenlaista musiikkia ja liikaa kontrasteja tähän tarkoituksen”, vastaa Vesa. ”Sen sijaan poimin hitaammat ja me-dium-kappaleet liikkeelle, joka haluaa tuoda esille suomalaisuutta ja kotimaisuutta, me-nobiisit taas sinne, missä halutaan luoda dy-naamista meininkiä. Periaatteessa Agentsien kappaleista jokainen osuu ja uppoaa johonkin suomalaiseen liikepaikkaan.”•

vesa haajasta (2. vasemmalta) tuli agentsin solisti vuonna 2008. muut agentit vas. juho hurskainen, Esa Pulliainen, heikki sandrén ja kai Pulliainen.

ku

va: s

ar

i lin

ds

trö

mGramex-palkinto audio riders Oy:lle/arvo laitiselle

19

vesa haaja (vas. ) ja arvo laitinen saivat palkintonsa Gramexin juhlavuoden lähettiläältä laura närheltä.

20

20

ÅlandsRadio

palvelee sekä Myrskyluotoa että MaarianhaminaaYleisradion lisäksi Suomessa toimii toinenkin julkisen palvelun radioyhtiö. Se on itseään hallitsevan ahvenanmaan oma radio.

ku

va: v

isit

Åla

nd

/ k

jEll

sö

dE

rlu

nd

Teksti AnU KARLson

21

Ahvenanmaalla on laaja itse-hallinto, mutta vielä 20 vuotta sitten sillä ei ollut oikeutta päättää omasta ra-dio- ja televisiotoiminnas-taan. Vuoden 1993 itsehal-lintolain uudistus antoi sille

tämän oikeuden. Siihen asti Ahvenanmaalla oli toiminut Yleisradion paikallisradio, joka oli lähettänyt päivittäin neljä tuntia ohjelmaa Ylen silloiselta ruotsinkieliseltä kanavalta. ”Ensin ei oikein tiedetty mitä muutos tarkoittaa; esimerkiksi siitä vallitsi eri käsi-tyksiä, onko Ahvenanmaalla myös oikeus kerätä lupamaksuja”, kertoo Ålands Radion toimitusjohtaja Pia Rothberg-Olofsson. Korkein oikeus päätyi myönteiseen ratkai-suun, ja niin yhtiö perustettiin ja toiminta käynnistyi 1996. Yhtiö osti Ylen tilat ja lait-teet, ja henkilökunta jatkoi vanhoina työn-tekijöinä. Myös lähetysasema tuli yhtiön omistukseen, joten Ålands Radion vastuulla oli siitä lähtien myös sekä Suomen että Ruot-sin valtakunnallisten kanavien lähettäminen maakunnan alueella. Muutos neljän päivittäisen tunnin maa-kuntaradiosta kokopäiväiseksi radiokanavaksi oli iso. ”Vaikka saimme neljä toimittajaa lisää, meillä oli aluksi aika tiukkaa”, muistelee Roth-berg-Olofsson.

Julkisen palvelun tehtäväEnnen kuin Ålands Radio perustettiin, suo-situin kanava Ahvenanmaalla oli Ruotsin radion kanava P3. ”Mutta paikallisradiot ovat aina kuunnelluimpia”, tietää Rothberg-Olofsson. Ålands Radion kuuntelijaosuus on tällä hetkellä noin 40 prosenttia. Kuten julkisen palvelun radioissa yleensä, kuuntelijat ovat yleisesti ottaen hieman van-hempaa väkeä. Ahvenanmaan nuoret kuun-televat eniten yksityistä Steel FM:ää; Ylen ruotsinkielisen nuorisokanavan radio Extre-min suosio on viime aikoina vähentynyt. ”Mutta noin 35 ikävuoden jälkeen käyrä kääntyy meidän hyväksemme.” Korkeaa kuuntelijaprosenttia Rothberg-Olofsson pitää sitäkin arvokkaampana, koska Ålands Radio joutuu tyydyttämään kaikkien kuuntelijaryhmien tarpeet yhdellä kanavalla. Profiloituminen onnistuu vain ohjelmittain tai kellonajoittain. Parasta kuunteluaikaa ovat varhaisaamu ja iltapäivä. ”Aamullahan radio on nopein vä-line; sanomalehdet eivät ennätä niin nopeasti kertoa tuoreimpia uutisia. Aamupäivällä on suosittuja asiaohjelmia, kuten luonto-ohjel-mia, keskellä päivää tulee selvästi kevyempää

ohjelmaa. Kulttuuriohjelmaa tulee alkuillas-ta, ja illalla on paljon uusintoja.” Rothberg-Olofsson muistuttaa myös, että vaikka julkisen palvelun radion pääteh-täväksi perinteisesti katsotaan sivistyksen ja valistuksen levittäminen, myös kevyet ohjel-mat ovat elintärkeitä. Niillä tavoitetaan uusia kuulijoita, jotka sitten saattavat pysyä kana-valla, vaikka se lähettäisi vähän vaativampaa-kin ohjelmaa.

Puoli musiikkitoimittajaaMuutaman vuoden takainen lama kosketti Ahvenanmaata samassa suhteessa kuin emä-maatakin, niin myös Ahvenanmaan radio-ta. Radion budjetista katosi 300 000 euroa, mikä merkitsi kuutta henkilötyövuotta. Viisi toimittajanvakanssia leikkautui erilaisilla jär-jestelyillä, mutta yksi teknikko jouduttiin ir-tisanomaan. Siten musiikkitoimittaja Mikael Ahlskog on vain puolikas musiikkitoimitta-jaa; hänen toinen puolensa hoitaa tekniikkaa. ”Työtehtävämme ovat muuttuneet aika paljon siitä, kun vuonna 1985 aloitin täällä äänitarkkailijana”, kertoo Micke. ”Nykyään

”nettikuuntelijoita on australiasta ja

Yhdysvalloista asti.”niihin kuuluu paljon tukitoimintoja: toimit-tajien kouluttamista uusien tietokoneohjel-mien käyttämiseen sekä tekniikan ylläpitoa ja korjaamista.” Radion musiikkitarjonta on avara. Oh-jelma pyrkii saamaan kuulijoita kaikista ikä- ja harrastuneisuusryhmistä ja palvelemaan kaikkia ahvenanmaalaisia. ”Ei liikaa haitarinsoittoa eikä liikaa ras-kasta rokkia, mutta ei myöskään kovin ko-keellista taidemusiikkia”, määrittelee toimi-tuspäällikkö Astrid Olhagen. ”Emme halua karkottaa väärillä musiikkivalinnoilla yhtään kuulijaa, joka on avannut radion jotakin asia-ohjelmaa kuunnellakseen.” Vanhan säännön mukaan lauletusta mu-siikista vähintään 50 prosenttia on oltava ruotsinkielistä. Tämä koskee toimitettuja ohjelmia; täytemusiikkina voivat soida vaik-kapa amerikkalaiset listahitit. ”Muuten emme voi kehua noudattavam-me mitään musiikkipolitiikkaa”, tunnustaa Ahlskog, ”sillä meillä ei todellakaan ole tällä hetkellä yhtään päätoimista musiikkitoimit-tajaa.”

toimitusjohtaja Pia rothberg-olofsson (vas.), toimituspäällikkö astrid olhagen ja musiikkitoimittaja-äänitarkkailija mikael ahlskog huolehtivat siitä, että ahvenanmaalaiset saavat kuunnella lähellä toimitettua radio-ohjelmaa.

>>>

ku

va: a

nu

ka

rls

on

22

Erityismusiikkiohjelmissa voidaan pal-vella eriytyneempiäkin kuulijaryhmiä. ”Klas-sisella musiikilla on vankka asema”, kertoo Astrid Olhagen. ”Sitten meillä on vuoropäi-vin muita musiikin lajeja, jotka vaihtelevat kausittain, esimerkiksi jazzia, viisuja, hengel-listä musiikkia, kantria, maailmanmusiikkia, rockia. Näissä erikoisohjelmissa kuunnelta-vaa musiikkia myös esitellään.” Lisäksi on taukomusiikkia, joka on sekin periaatteessa helposti kuunneltavaa, mutta sen kirjo voi olla vähän laajempi kuin puheen lomassa soitetun musiikin. Myös vuorokaudenajat profiloidaan eri tavoin. ”Aamupäivällä on vähän pehmeämpää, iltapäivällä vähän aktiivisempaa ja uudempaa musiikkia”, Olhagen luonnehtii. ”Etenkin ajankohtaisohjelmassa Åland idag yritämme olla musiikissakin ajankohtaisia ja soittaa sitä musiikkia, joka on juuri nyt pinnalla.” Kontaktiohjelmiin kuuntelijat saavat lä-hettää omia toivomuksiaan. Joko onnitellaan musiikilla merkkipäivää viettäviä ystäviä ja sukulaisia tai laaditaan vaikkapa kymmenen kappaleen toivelista – joskus perusteluineen, joskus ilman perusteluja. ”On osoittautunut, että ihmiset haluavat aika paljon kuulla paikallisten muusikoiden esityksiä”, kertoo Astrid Olhagen.

Aktiivinen AhvenanmaaAhvenanmaa onkin musiikkielämältään ak-tiivinen maakunta. On kuoroja, peliman-niyhtyeitä, rockbändejä ja tanssibändejä, ja musiikkiopistossa annetaan korkeatasoista opetusta. Elävää musiikkia voi kuulla monil-la klubeilla talvisaikaankin. Niinpä Ahvenan-maan radion kulttuuritehtävään kuuluu oma musiikkituotanto. Micke Ahlskog, joka itse-kin on soittanut useissa bändeissä, käy keik-kapaikoilla ja musiikkijuhlilla tallentamassa niin paikallisten muusikoiden kuin vieraili-joidenkin esityksiä. Kontaktiohjelmat ovat mainio tapa pitää yhteyttä kuulijoihin ja saada heiltä palautetta. Musiikkiohjelmien lisäksi Ålands Radiolla on omat ohjelmansa esimerkiksi luonnonilmiöis-tä kiinnostuneille ja viherpeukaloille. Politii-kan ajankohtaisista kysymyksistä kuulijat saa-vat tentata päättäjiä ohjelmassa Raka besked. Muutoin suoraa kuuntelijapalautetta tu-lee harvakseltaan – tyytyväiset antavat har-voin kuulla itsestään. Ilahduttavia viestejä tulee kuitenkin silloin tällöin Ahvenanmaan ulkopuolelta. ”Vielä Ruotsin Norrtäljen seu-dulla meitä voi kuunnella normaalisti radio-vastaanottimella, mutta nettikuuntelijoita on aina Australiasta ja Yhdysvalloista asti”, ke-huu Olhagen. ”Joskus joku ihastuneena ker-

too, kuinka hauska oli kuulla jostakin meidän ohjelmastamme, että se ja se tuttu on vielä elossa…” Micke Ahlskog luonnehtii aamuohjel-mien musiikkia ”kivaksi kaveriksi, jonka kanssa on mukavaa istua kahvipöydässä ja aloittaa päivä”. Reportaasityyppisissä ohjel-missa, joissa toimittaja jalkautuu sinne mis-sä tapahtuu, musiikilla on tunnelmaa luova rooli. Keskipäivällä soitetaan musiikkia niil-le, jotka ovat kotona siihen aikaan päivästä, ja se merkitsee pitkälti 1960-luvun musiikkia. Levylautasella pyörii vuosittain 3 500–4 000 kappaletta. Kieli sanelee pitkälti ah-venanmaalaisten musiikkimaun, mutta toki menestyneimmät englanniksi laulavat suo-malaiset bändit ovat suosittuja Ahvenan-maallakin, esimerkiksi Nightwish ja Him.

Musiikkiprofiilin dilemma”Tällä hetkellä musiikkitoimittajan rooli Ahvenanmaan radiossa on minimaalinen”, huokaa Ahlskog. ”Kuitenkin musiikki vai-kuttaa paljon siihen, millaisena muut meidät näkevät. Siksi musiikkivalinnat eivät saisi olla

”Musiikki vaikuttaa paljon siihen, millaisena muut

meidät näkevät.”kiinni vain siitä, kuka studiossa sattuu istu-maan, vaan kyllä meillä olisi hyvä olla jon-kinlainen profiili.” Internet vie tällä hetkellä huomattavan paljon aikaa toimittajilta. Verkkolähetykset aloitettiin jo Ålands Radion syntyvuonna 1996 – ”me olimme siinä ihan eturintamassa ja olemme jatkossakin aika mukavasti roik-kuneet mukana kehityksessä”, toteaa Pia Rothberg-Olofsson. ”Nykyään panostamme paljon myös ku-valliseen puoleen”, jatkaa Astrid Olhagen. ”Käytämme jopa liikkuvaa kuvaa. Monet ajankohtaislähetykset ovat netissä kuunnel-tavissa jälkeenpäin, samoin monet puhe-musiikkiohjelmat, kuten kesäaikana suosittu Sommarprat.” Netti on nuorisolle yhä tärkeämpi tie-donhaku- ja viihdekanava, mutta radion etuna on suurempi riippumattomuus. Sitä voi kuunnella yhtä hyvin ruokaa laittaessaan kuin autoa ajaessaankin. ”Siksi uskon, että radio tulee elämään kauan, jopa pitempään kuin perinteinen te-levisio”, ennustaa Astrid Olhagen.•

ahvenanmaan radion toimitalo maarianhaminan kaupungin laidalla istuu kauniisti maisemaan.

ku

va: r

oB

Er

t ja

ns

so

n

23

sool

o

Einstein on sanonut, että avaruus ja ihmisten typeryys ovat äärettömiä. Edellisestä hän ei kuitenkaan ollut ihan varma. Albertin aja-tukseen on helppo yhtyä kun seuraa musiik-

kialan ”kehitystä”. Hyvitysmaksun vastustajat ja heidän etujoukkonsa sekä nettipiratismin ja laittoman latauk-sen kannattajat ovat – älykkäästi kylläkin – saaneet ku-luttajat, median ja monet poliitikotkin uskomaan, että sananvapaus on sama asia kuin varastaminen. Onneksi olkoon! Temppu on hienosti suunniteltu ja toteutettu ja sopii Einsteinin teoriaan kuin nenä pää-hän: ihmiset saadaan uskomaan ihan mitä tahansa, kun oikein paukutetaan. 75 prosenttia suomalaisista sanoo, ettei voi elää il-man musiikkia. Hienoa. Mutta onko niin ettei musiikki saa maksaa mitään? Sata prosenttia suomalaisista ei voi myöskään elää ilman leipää, mutta siitä sentään ollaan vielä valmiita maksamaan. Pitäisikö sananvapauden aate levittää myös ruokaan, asuntoon ja terveydenhuol-toon? Sopii minulle. Hyvitysmaksu perustuu lakiin. Hyvitysmaksu on tekijöille tuleva korvaus, jonka ansiosta jokainen suo-malainen voi kopioida kotikäyttöönsä musiikkia ja elo-kuvia laillisista lähteistä. Se on korvaus, joka hyvittää musiikin- ja elokuvantekijöille murto-osan heidän tä-ten menettämästään tulosta. Eräs polii-tikko hehkutti Teoston kult-tuurikummi-tapaamisessa netin ihanuut-ta ja perusteli musiikkipuhelinten poisjääntiä hyvitys-maksun piiristä muun muassa sillä, ettei hänellä ole musiikkia puhelimessaan. Kysyin häneltä, haittaisiko häntä kovasti, jos tuo puhelin, josta hän nyt lienee maksanut 495 euroa, olisikin maksanut 497–499 euroa. Olisiko hän edes huomannut eron? Keneltä tuo parin euron hyvitysmaksu per laite olisi oikeasti pois? Suo-malaisilla on yli 1,5 miljoonaa musiikkipuhelinta, joissa keskimäärin noin sata biisiä. Uskon, että tässä käy niin, että nämä samaiset hy-vitysmaksun vastustajat, nettipiratismin ja laittoman latauksen sekä kaikenmaailman ”sananvapauden” kan-nattajat saavat vielä karvaasti maksaa typeryydestään. Washingtonista kantautuu hyviä uutisia. Siellä kaa-vaillaan lakiesitystä ”Stop Online Piracy Act”, jonka mukaan internetpalvelujen tarjoajan on estettävä pääsy sivustoille, joilla on tarjolla piraattiversioita elokuvista, musiikista ja tv-ohjelmista. Arvatkaapa millä perusteel-la suuret internetyhtiöt vastustavat lakiesitystä: sanan-vapaudella ja sillä, että tuo laki tuhoaisi vapaan tiedon-välityksen!•

KIKKA LAITINEN on säveltäjä, sanoittaja ja muusikko, joka pyörittää omaa luovan alan yritystään hittitalo kikka laitinen oy. sen toimenkuvaan kuuluvat tilausmusiikin teko, musiikin tuottaminen ja kustantaminen sekä luovan alan luennointi.

kuva: taru nikandEr

’’Sananvapauden aate myös ruokaan!’’

23

Einstein oli viisas mies

EHDOTA

SOLISTIA!

kenen ajatuksia

sinä haluaisit

lukea tältä sivulta?

lähetä ehdotuksesi

osoitteeseen

soolo@gramex.fi.

Täl

lä p

alst

alla

mus

iikki

a lä

hellä

ole

vat h

enki

löt v

isioi

vat,

urpu

ttav

at, p

ohtiv

at ja

räy

hääv

ät.

24

Gramex hoitaa suomalaisten

taiteilijoiden ulkomaankorvaukset

jo viidestätoista suomalaista musiikkia

käyttävästä maasta.

45 vuotta

24

25

>>>

Teksti LAURI KAIRA Kuva LehTIKUvA / KImmo RäIsänen

gramex aloitti taipaleensa parin hengen toimisto-na, jonka tehtävänä oli kerätä lain mukaisia kor-vauksia pelkästään Yleis-radiolta. Vuosien varrella Gra-

mexin tehtävät lisääntyivät. Korvauksien kerääminen laajeni ensin tallentamiseen ja kaupallisiin radioihin, sitten kauppojen ja ra-vintoloiden taustamusiikkiin. Tänään Gramex on yli 45 000 kotimaista muusikkoa ja tuottajaa edustava musiikkialan tukipilari. Gramex-korvauksia jaetaan vuo-sittain liki15 miljoonaa euroa ja sen lisäksi ESEK-tukea noin 2 miljoonaa euroa.

1967 kaikki alkoiGramex perustettiin toukokuun 12. päivänä vuonna 1967 ja merkittiin yhdistysrekisteriin 20. kesäkuuta. Syyskuun 28. päivänä valittiin yhdistykselle hallitus. Asioita valmisteli alku-vaiheessa varatuomari Klaus Lagus. Yhdistykselle vuokrattiin toimisto Hel-singin Mikonkatu 13:sta. Vuoden 1968 alusta yhdistykselle palkattiin toimistonhoitajaksi Eeva Valve. Gramexin ensimmäisen hallituksen pu-heenjohtajana toimi lainopin kandidaatti Lars Bruun ja varapuheenjohtajana kapellimesta-ri Eino Virtanen. Muiksi jäseniksi valittiin muusikkoja edustava järjestösihteeri Antero Aarre, solistien edustajaksi Vieno Sauri ja

tuottajia edustamaan kauppaneuvos Roger Lindberg, diplomi-insinööri Lauri Rokka-nen ja toimitusjohtaja Harry Orvomaa.

Korvauksia vain YleltäEnsimmäisen vuoden päätehtävänä oli toi-minnan ja radiosoittokorvausten keräämisen käynnistäminen. Hallituksen kertomuksen mukaan ”Tanskan vastaavan yhdistyksen toi-minta on huomattavasti helpottanut hallituk-sen toimintaa.” Alussa Gramex-korvauksia kerättiin pel-kästään musiikin käytöstä radio- ja tv-ohjel-missa. Koska näitä ohjelmia esitti Suomessa vain Yleisradio, korvauksenmaksaja-asiakkaita oli alussa tasan yksi. Ensimmäisen vuoden tulos ei ollut päätä huimaava. Toukokuussa 1968 tehdyn tilin-tarkastuskertomuksen mukaan yhdistykselle kertyi esityskorvauksia vajaat 600 000 silloista markkaa.

Kaksihenkinen kymmenvuotiasKymmenen vuotta myöhemmin, vuonna 1977, Gramex jakoi korvauksia jo noin 1,3 miljoonaa markkaa. Gramexin kotimaisina korvauksensaaja-asiakkaina oli runsas 6 000 taiteilijaa ja runsas 300 tuottajaa. Tuolloin Gramexin toimistossa oli jo kaksi virkailijaa. Eeva Valve oli saanut avuk-seen Pirjo Peltosen. Toiminnan muodot olivat jo alkaneet vakiintua. Vuonna 1972 Gramexin ja Yleis-

radion kesken oli pidetty korvauksia koskeva välimiesmenettely. Tähän pohjaten Grame-xilla ja Yleisradiolla oli sopimus minuuttikor-vauksista. Vastaava minuuttikorvaussopimus tehtiin vuonna1977 myös MTV:n kanssa. Kymmenvuotispäivää vietettiin muuten vaatimattomasti, mutta vuosijuhlan kunniaksi annettiin palkinto kitaristi Heikki Laurilalle.

ESEK ja TTVK syntyvät 1970- ja 1980-luvun vaihteessa Gramexin yhteyteen perustettiin kaksi merkittävää uutta toimijaa, jotka ovat nykyisin vahvoja vaikuttajia. Vuonna 1979 perustettiin Tekijänoikeu-den tiedotus- ja valvontakeskus TTVK. Sen tehtävänä oli torjua äänitteiden ja kuvatallen-teiden laitonta valmistusta, maahantuontia, levittämistä ja esittämistä – lyhyesti sanottuna piratismia. Vuonna 1981 Gramex perusti Esittävän säveltaiteen edistämiskeskus ESEK -nimisen erillisen toimintayksikön. Sen tehtävä oli te-hostaa kotimaisen esittävän säveltaiteen edis-tämistoimintaa.

15 000 oikeudenhaltijan raja rikkiKun Gramex täytti 20 vuotta vuonna 1987, sen asiakaskunta oli kasvanut 14 735 taiteili-jaan ja 1 086 tuottajaan. Gramexin puheen-johtajaksi oli valittu 1980 Risto Ryti.

Tekijänoikeusjärjestö Gramex täyttää toukokuussa 45 vuotta. Mutta miltä Gramex näytti kymmen-vuotispäivänään, entä kolmikymppisenä?

25

musiikinhyväksi

26

Suomi oli 80-luvulla kovin toisenlainen maa kuin Gramexin perustamisaikoihin. Rooman sopimus oli voimassa, Yleisradion rinnalla toimi jo kaupallisia paikallisradioi-ta, korvauksia kerättiin myös äänitemusiikin tallentamisesta ja lisäksi Gramex sai jaetta-vakseen osan kasettimaksutulosta. Gramex antoi oman panoksensa suoma-laisen musiikin kansainväliseen tiedotukseen perustamalla yhdessä Teoston, Lusesin ja Sibelius-Akatemian kanssa Finnish Music Quarterlyn, joka ilmestyy neljännesvuosit-tain edelleen. Vuosikertomuksen mukaan tilitykseen siirretty korvaussumma oli runsaat 13 mil-joonaa markkaa. Tämän lisäksi ESEK tuki äänitemusiikin tuotantoa, konserttihankkei-ta ja muuta esittävää säveltaidetta noin 8,5 miljoonalla markalla. Gramexin tontti tulisi kohta laajenemaan merkittävästi. Tekijänoikeustoimikunta esitti mietinnössään 25.3.1987, että Gramex-kor-vauksia tulisi alkaa kerätä radio- ja tv-yhtiöi-den lisäksi myös asiakastiloissa, kaupoissa ja ravintoloissa esitettävästä tausta- ja tanssi-musiikista. Lisäksi komitea esitti äänitteen suoja-aikaa pidennettäväksi silloisesta 25 vuodesta 50 vuoteen. Tulevina vuosina kumpikin esi-tys eteni eduskunnan päätökseksi.

30-vuotiaan kasvavat haasteetKun Gramex täytti vuonna 1997 kolmekym-mentä vuotta, lainsäädäntö oli näissä suhteis-sa muuttunut. Gramex-korvauksia kerättiin radio- ja tv-asemien lisäksi myös taustamu-siikin käyttäjiltä. Tämä oli suuri haaste Gramexin toimin-nalle. Kun esityskorvauksia maksavia asiak-kaita oli ennen ollut vain muutamia kymme-niä, niiden määrä kasvoi useisiin tuhansiin ja kasvaisi ajan mittaan kymmeniin tuhansiin. Lainmuutokset toivat myös toisenlaisia haasteita. Koska pykälät olivat uusia, Gramex ja jotkut korvauksenmaksajat ajautuivat lain-tulkintakiistoihin, jotka saivat eduskunnan tarkentamaan lain sanamuotoa vastaamaan Gramexin tulkintaa. Myös korvauksensaaja-asiakkaiden mää-rä jatkoi tasaista kasvuaan. Gramexin kanssa oli tehnyt asiakassopimuksen runsas 19 000 taiteilija-asiakasta ja 3 500 tuottaja-asiakasta. Yhdistyksen hallituksen vuosikertomuk-sen mukaan tilitykseen siirretty korvaussum-ma oli tehtyjen varausten jälkeen vajaat 40 miljoonaa markkaa. Tämän lisäksi Esittävän säveltaiteen edistämiskeskus ESEK jakoi tu-kea noin 12 miljoona markkaa.

40-vuotiaana vakiintunut asemaVuonna 2007 Gramex juhli 40-vuotispäi-väänsä eri puolilla Suomea Tapiola Sinfoniet-tan kiertueella. Gramexin kasvaneesta mer-kityksestä kertoi, että tilaisuuksiin osallistui niin kansanedustajia kuin ministereitäkin. Gramexin korvauksensaaja-asiakkaiden määrä oli jo noin 42 000, ja korvauksia mak-savia asiakkaita oli yli 28 000. Gramex tilitti korvauksia yhteensä 12,7 miljoonaa euroa. Lisäksi ESEK-tukea jaettiin noin kaksi mil-joonaa euroa. Noin kolmannes korvauksista kertyi säh-köiseltä medialta, vajaa kolmannes tausta- ja tanssimusiikin julkisesta esittämisestä ja lo-put lähinnä äänitteiden tallennuskorvauksina ja hyvitysmaksuina.

45-vuotias katsoo tulevaisuuteenGramex täyttää toukokuussa 45 vuotta. Se on kasvanut yli 45 000 kotimaista muusikkoa ja tuottajaa edustavaksi musiikkialan tukipila-riksi, joka edustaa vastavuoroisuussopimus-ten kautta myös ulkomaisia oikeudenhaltijoi-ta ja kerää korvauksia noin 30 500 musiikin käyttäjältä. Myös kansainvälinen yhteistyö on kehit-tynyt. Gramex hoitaa suomalaisten taiteili-joiden ulkomaankorvaukset ihan kotimaisten tapaan jo 15 tärkeimmästä maasta – auto-maattisesti ja mitään kuluja perimättä. Gramex-korvauksia on jaettu viime vuo-sina vajaa 15 miljoonaa euroa ja ESEK-tukea noin 2 miljoonaa euroa. Nämä korvaukset ovat tärkeitä sekä taitei-lijoille että tuottajille. Levy-yhtiöillä viimei-sen viivan alle jää likimain Gramex-korvaus-tenkokoinen summa, ja Muusikkojen liiton mukaan tekijänoikeuskorvaukset ovat suoma-laisen muusikon toiseksi tärkein tulonlähde. Tunnuslauseensa mukaisesti 45-vuotias Gramex jatkaa työtään, jotta musiikki soi huomennakin.•

26

nämäkin nuoret tähdet soivat radiossa Gramexin syntymävuonna. ylhäältä johnny, irwin ja danny.

kuvat: WarnEr musiC

Gramex-korvausten merkitys on suuri sekä taiteilijoille että tuottajille.

27

Tekijänoikeusjärjestö Gramex hoitaa esiintyvien taiteilijoiden ja tuottajien äänitteisiin liittyviä tekijänoikeuksia. nykyisin äänite voi olla mikä tahansa ääntä sisältävä tallenne tai tiedosto.

se voi olla vaikkapa cd-levy, c-kasetti, lp-levy, ääninauha tai pelkästään tietokoneen muistis-sa tai usb-tikulla oleva äänitiedosto. mutta mitä äänitteet alun perin olivat?

Edisonin keksintöEnsimmäinen ääntä toistava väline oli nimel-tään fonografi, jonka keksi Thomas Edison vuonna 1877. Ensimmäinen äänite sisälsi las-tenrunon ”mary had a little lamb” (maijall’ oli karitsa) Edisonin lausumana. Fonografissa ääni tallennettiin lieriömäisel-le vahasylinterille. laite soveltui sekä äänityk-seen että äänen toistamiseen. Ensimmäiset myydyt musiikkitallenteet olivat äänitettyjä va-hakiekkoja. vuonna 1899 suomen lehdissäkin mainostettiin: ”ottakaa maalle Edisonin kon-serttikone.” Edisonin keksintö sai kohta kovan kilpailijan. Emil Berliner kehitti vuonna 1887 gramofo-nin, joka soveltui fonografia paremmin tehdas-prässättyjen levykiekkojen soittamiseen. kuluttajille suunnattu musiikki siirtyikin ää-nilevylle. Edisonin keksintö eli kuitenkin pitkän elämän yritysmaailmassa, sanelukoneen tyyp-pisenä kertaäänityslaitteena.

Savikiekosta cd-levyynGramofonilevyjen valmistusaineena käytettiin sellakan ja puuvillan tai muun kuidun seosta. sellakkalevyt olivat herkkiä särkymään pudo-tettaessa. kansankielellä niitä kutsuttiin savi-kiekoiksi. ääni-informaatio on levyn pinnalla spiraa-lin muotoisessa kapeassa urassa. se voidaan

nykyisin äänite voi olla vaikkapa radion kautta soitettava tietokoneen muistissa oleva bittijono. Mutta millainen oli maailman ensimmäinen äänite?

toistaa levysoittimella, jonka neula seuraa uran muotoa. urat saavat neulan värähtelemään ja siitä kuuluu heikko ääni, jonka kuulee ihmis-korvallakin. vanhassa gramofonissa tämä ääni vahvistettiin ilman sähköä torvimaisella ämyrillä. Ensimmäiset suomalaiset äänilevyt tallen-nettiin Pietarissa vuonna 1901 kuoronjohtaja Mooses Putron johdolla. sittemmin savikiekon korvasi polyvinyyli-kloridista valmistettu vinyylilevy. värähtelevän neulan ääni vahvistettiin sähköisesti. vinyylile-vy oli yleisin musiikin myyntimuoto vuosikym-menien ajan, kunnes 1980-luvun lopulla alkoi cd-levyjen valtakausi. Cd-levylle ääni tallennettiin uudella tekniikal-la. kun sekä fonografin sylinterille, savikiekolle

Ään

itte

en

his

toria

a

että lp-levylle musiikki tallennettiin fyysisessä, analogisessa muodossa, cd-levylle musiikki tallennetaan digitaalisesti, pelkkinä ykkösinä ja nollina, kuten tietokone tallentaa kaiken si-sällön.

iTunes ja Spotifydigitaalinen tallentaminen ja internet mahdol-listivat sen, että äänitteitä voidaan myydä myös pelkkinä ”bitteinä” ilman fyysistä tallennetta. apple avasi huhtikuussa 2003 itunes-verk-komusiikkikaupan. itunes storen myymät mu-siikkitiedostot olivat alun perin applen omassa drm-kopiosuojatussa aaC-formaatissa, mut-ta vuodesta 2007 lähtien palvelu siirtyi ilman drm-suojausta ja paremmalla 256 kbps -laa-dulla myytävään musiikkiin. verkkokauppa mullisti musiikkikaupan. En-simmäisen kerran kappaleita voitiin ostaa yk-sittäin, ja itäsuomalaisessa pikkukylässä oli yl-lättäen tarjolla suurempi musiikkivalikoima kuin new yorkin ja lontoon levykaupoissa. digitaalinen kauppa muodostaa suomessa noin 20 prosenttia musiikin kokonaismyynnis-tä. nousukiidossa ovat spotifyn kaltaiset strea-ming-palvelut, joista voi kuunnella musiikkia kuin ”tilausradiosta”. spotifyn haastajaksi on hiljattain syntynyt sony Entertainmentin music unlimited -palvelu.

Radio pitää pintansakaiken tämän kehityksen rinnalla äänitemu-siikkia esittävät radiot ovat kuitenkin pitäneet hyvin pintansa. suuri osa kuluttajista tahtoo kuunnella ammattilaisten valitsemaa musiik-kia, tuttujen juontajien juttelun ja muun ohjel-masisällön kera. Finnpanelin kansallisen radiotutkimuksen (2011) mukaan radio on säilyttänyt asemansa suomalaisten keskuudessa. joka viikko radio tavoittaa 95 prosenttia suomalaisista. Päivittäin radiota kuuntelee yli 3,7 miljoonaa suomalaista, ja sillä on yli mil-joona kuuntelijaa arkisin klo 7.00–16.30 välillä. keskimääräinen kuunteluaika on yli kolme tun-tia, ja ahkerimmat radionkuuntelijat löytyvät yli 45-vuotiaiden ikäryhmästä.•

lauri kaira

Fonografista Spotifyyn

27

Gramofonissa ääni vahvistettiin torvimaisella ämyrillä.

ku

vat:

la

ila

kin

nu

nE

n /

Wa

rn

Er

mu

siC

. Gr

am

oFo

ni /

lE

hti

ku

va, m

atti

ko

lho

.

laila kinnunen oli 1960-luvun suomen suosituimpia levylaulajia.

28

luun jo nykyisen lakimme mukaan. Elisahan määrättiin jo niin sanotusti ”blokkaamaan” Pirate Bay. Lakimme panee tälle kuitenkin yhden ehdon: blokattavan piraattipalvelun omistaja tulee haastaa kuukauden kuluessa oikeuteen. Ellei tätä voida tehdä, palvelua ei voi blokata. Piraattipalvelun omistaja voi estää oi-keusjutun nostamisen helposti. Hän vain sa-laa henkilöllisyytensä. Anonyymia nettisivua ei lain mukaan voi haastaa oikeuteen. Silloin Suomen oikeuslaitos ei mah-da yhtään mitään piraattipalvelulle, vaikka se toimisi täysin julkisesti Internetissä. Sen omistajaa ei saada tuomiolle eikä palvelua voi blokata. Tämä on selvä porsaanreikä. Toimikunta esittää, että tuomioistuin voi antaa blokkaus-

määräyksen myös sellaiselle piraattipalvelul-le, jonka omistajaa ei saada tuomiolle. Vaa-timus oikeusjutun nostosta piraattipalvelun omistajaa vastaan siis poistuisi.

Venäjän piraattituonti kiellettiinPiraattien tukijat vastustavat esitystä. Se ei ole uutta, niin he tekevät aina. Joitakin vuosia sitten Effi vastusti lakia, jolla kiellettiin Viipurin torilla myytävien pi-raattilevyjen turistituonti. Eduskunta kuitenkin sääti lain. Siksi Ve-näjän mafia saa nyt vähemmän suomalais-ten rahaa. Yhden mielestä se on hyvä ja toisen mie-lestä huono juttu. Sensuurinvapaus ja sanan-vapaus tarkoittavat sitä, että kummankin kan-nan voi vapaasti esittää, myös Internetissä.•

koska yhä harvempi hyväksyy piratismin, piraatit keräävät nyt tukea väittämällä (vain) vastustavansa sensuuria.

Teksti LAURI KAIRA Kuvat Afp / LehTIKUvA JA

Rex feATURes / LehTIKUvA

nettipiratismi on tietoyhteis-kunnan talousrikollisuutta.

piraatit

28

suomalaiset tuomitsevat pi-ratismin. Taloustutkimuk-sen mukaan vain 4 pro-senttia hyväksyy piraattien jakelun Internetissä. Kansa tiedostaa, etteivät kaupallisten piraattipalve-

lujen omistajat ole köyhiä anarkisteja, vaan itsekkäitä talousrikollisia. Netissä leviää ku-via piratismista syytetyn Megaupload-sivus-ton perustajan, Kim Dotcomin ökykarta-nosta ja loistoautoista. Uudet argumentit Siksi ei ole ihme, että piraattiliike on otta-nut käyttöönsä uudet PR-puheet. Piratismin kannattamisen sijasta he väittävät vastusta-vansa sensuuria. Piraattiliike on kehittänyt väitteen, että piratismin torjuminen johtaa sensuuriin. Tämä on kova väite. Jos se olisi totta, jokai-sen sananvapauden kannattajan pitäisi heti vaatia Piratebay-tuomion purkamista. Onneksi se ei ole totta. Yhtä hyvin voisi väittää, että rattijuoppoihin ja kaahareihin kohdistuva liikennevalvonta vie perustuslain suoman liikkumisen vapauden. Sananvapaus ei tarkoita sitä, että talo-usrikolliset saavat tehdä viihteellä ilmais-bisnestä. Eikä sitä, että voisi vaatia kaupasta Ilta-Sanomat tai televisiolta maksukanavat ilmaiseksi. Tekijänoikeustoimikunnan esitys Toisin kuin piraatit väittävät, tekijänoikeus-toimikunta ei esitä sensuuria. Se esittää vain pienen porsaanreiän tukkimista. Tuomioistuin voi määrätä teleoperaatto-rin estämään pääsyn tiettyyn piraattipalve- Piratismista ja rahanpesusta syytetty kim dotcom kiistää syyllisyytensä. kuvassa hänen kartanonsa.

pelottelevat sensuurilla

29

Musa

visa

n o

ikeat

vast

aukse

t: 1

.d, 2

.d, 3

.a, 4

.b, 5

.c, 6

.c, 7

.b, 8

.c.

pyk

älä

Kysymyksiä voi lähettää osoitteella lakipalsta@gramex.fi

viid

akko

1 Muusikko- ja tuottajaoikeudetMeillä oli 1960-luvun alussa bän-di ja julkaisimme tuolloin kolme albumia. Ensimmäinen (vuonna 1960) oli omakustanne, ja kak-si seuraavaa (1961 ja 1963) jul-kaistiin levy-yhtiön toimesta. Olemme nyt suunnitelleet bän-din kesken, että voisimme jul-kaista näiden vanhojen albumien parhaat biisit kokoelmalevyllä. Voimmeko julkaista kokoelma-levyn, vaikka albumeistamme kaksi on levy-yhtiön tuottamia?

kokoelmaäänitteen julkaiseminen edellyttää, että teillä on luvat kaikil-ta oikeudenhaltijoilta, eli muusikoilta ja äänitetuottajalta. lisäksi musiikin tekijöiden lupien tulee olla kunnos-sa. omakustanneäänitteeseenne teillä on muusikko-oikeuksien lisäksi myös tuottajaoikeudet. levy-yhtiön julkaisemiin äänitteisiin teillä on vain muusikko-oikeudet; tuottajaoikeu-det ovat levy-yhtiöllä. tapauksessanne on lisäksi huo-mattava, että äänitteellä esiintyvien muusikoiden ja äänitetuottajan oi-keuksien suoja-aika on tekijänoike-uslain mukaan voimassa 50 vuotta äänitteen tallennus- tai julkaisuvuo-

Gramexin lakimies sami kokljusChkin vastaa tällä palstalla lukijoiden tekijänoikeusaiheisiin kysymyksiin. Palstan tarkoituksena on selventää maallikoille tekijänoikeuslakia esittävien taiteilijoiden ja äänitteiden tuottajien oikeuksien osalta. Palstan tarkoitus ei ole antaa oikeudellisia neuvoja.

desta. mainittakoon, että Eu:ssa on hyväksytty direktiivin muutos, jonka nojalla suoja-aika tulee pitenemään 70 vuoteen. suomessa suoja-ajan pidennys tulee voimaan kuitenkin vasta sen jälkeen, kun direktiivi on saatettu osaksi suomen lainsäädän-töä. ne äänitteet, joiden suoja-aika on jo ehtinyt kulua loppuun, eivät enää palaa suojan piiriin. tänä vuonna muusikoiden ja ääni-tetuottajan oikeudet ovat lakanneet niiden äänitteiden osalta, jotka on tallennettu/julkaistu vuonna 1961 tai aikaisemmin. siten omakustanteen-ne sekä levy-yhtiön toimesta vuonna 1961 julkaistun albuminne suoja-ai-ka on jo päättynyt. näiden albumi-en osalta teidän ei tarvitse huolehtia muusikko- eikä tuottajaoikeuksista. huomaattehan kuitenkin, että musii-kin tekijöiden oikeudet ovat voimas-sa tekijän elinajan ja vielä 70 vuotta tekijän kuolinvuoden päättymisestä. muusikko- ja tuottajaoikeudet ovat tapauksessanne voimassa ai-noastaan vuonna 1963 julkaistun al-bumin osalta. näin ollen tarvitsette levy-yhtiöltä luvan, että saatte jul-kaista vuonna 1963 julkaistulta al-bumilta biisejä kokoelmaäänitteellä. ilman levy-yhtiön lupaa ette voi näitä biisejä kokoelmaanne sisällyttää.

2Gramex-oikeudet Tulevatko kokoelmalevymme ra-diosoitosta kertyvät Gramex-kor-vaukset meille kokoelmalevyn julkaisijana?

valitettavasti te ette ole kokoelma-äänitteen tuottajana oikeutettuja Gramex-korvauksiin. kokoelmaää-nitteen tuottaja ei vastaa äänittei-den ensitallennuksesta eikä hänelle näin ollen synny äänitteen tuotta-jan tekijänoikeuslailla suojattuja oi-keuksia. Gramex-korvaukset suori-tetaan siis kokoelmalla julkaistujen alkuperäisäänitteiden tuottajille. mahdollista on tietenkin sopia alku-peräisäänitteiden tuottajan kanssa nimenomaisesti Gramex-oikeuksien siirrosta. Gramexin kotisivuilta on saatavissa valmiita ilmoituskaavak-keita äänitteiden tuottajien Gramex-oikeuksien siirtotilanteita varten. huomaathan lisäksi, että koko-elmalevyn julkaiseminen ei pidennä äänitteiden suoja-aikaa. suoja-aika lasketaan edelleen pääsäännön mu-kaisesti äänitteen ensimmäisestä tallennus- tai tallenteen julkaisuvuo-desta. radiosoitosta ei tämän vuok-si kerry enää Gramex-korvauksia niille biiseille, joiden osalta suoja-ai-ka on jo päättynyt. tapauksessanne Gramex-korvauksia kertyy vain niil-le kokoelmaäänitteen biiseille, jotka ovat vuonna 1963 julkaistulta albu-milta. näiden biisien muusikkokor-vaukset tulevat bändinne jäsenille ja tuottajakorvaukset siis alkupe-räisäänitteen tuottajalle.

3Yhteistuotantosopimus Teemme kokoelmalevylle yhden uuden biisin omakustanteises-ti. Kenelle kuuluvat tämän uu-den biisin radiosoitosta kertyvät tuottajakorvaukset?

tuottajakorvaukset kuuluvat sille henkilölle tai yritykselle, jonka aloit-teesta ja vastuulla tämä uusi biisi ensi kertaa tallennetaan. teidän pi-tää ilmoittaa se taho, joka on toimi-nut tuottajana. siinä tapauksessa, että äänitteen alkuperäisessä tuot-tamisessa on ollut mukana kaksi tai useampi edellä kerrotun äänit-teen tuottajan määritelmän täyttä-vää henkilöä tai yritystä, on kysees-sä yhteistuotanto. tällöin teidän on toimitettava Gramexiin yhteistuotan-tosopimus. yhteistuotantosopimuk-sesta tulee ilmetä eri osapuolet ja näiden osuusprosentit. sopimus on kaikkien osapuolien allekirjoitettava. yhteistuotantosopimusmalli on saa-tavilla Gramexin kotisivuilta. muistattehan toimittaa myös ää-niteilmoituksen, vaikkapa yhdessä yhteistuotantosopimuksen kanssa. mikäli tuottaja ei ole toimittanut ää-niteilmoitusta, ei Gramex-korvauksia pystytä maksamaan sen enempää muusikoille kuin tuottajallekaan. kokoelmaäänitteenne uuden bii-sin radiosoitosta kertyvät Gramex- tuottajakorvaukset tilitetään yhteis-tuotantosopimuksessa ilmoitettujen prosenttiosuuksien mukaisesti ää-nitteen tuottajana toimineille henki-löille ja/tai yrityksille.•

kokoelmalevyn julkaisemisesta

29

Gramex-korvauksetkuuluvat alkuperäis-äänitteiden tuottajille.

30

yksi

tuha

nnes

ta

suisto-klubihämeen läänin taidetoimikunta palkitsi suisto-klubin vuoden 2011 kulttuuriteosta. Palkintona oli samuli laurinollin taulu ”äänet”. kuvassa vasemmalta s. laurinolli, kristian schmidt, suiston miksaaja tommi kurki sekä ukri kokkonen.

eSekekstra Gramexin yhteydessä toimiva Esittävän säveltaiteen edistämiskeskus ESEK tukee kotimaista säveltaidetta pääasiassa yksityisin tekijänoikeusvaroin.

ku

va: s

aa

ra

vu

or

jok

i

KRISTIAN SCHMIDT ja UKRI KOKKONEN, kaksi nuorta musiik-kientusiastia, pohti muutama vuosi sitten oman yrityksen perustamis-ta. he olivat pyörittäneet pientä mu-siikkijuhlaa hämeenlinnan liepeillä ja totesivat, että se ei enää luonnistu pelkällä talkootyöllä. kun samoihin aikoihin vastaremontoidun verkateh-taan toimitusjohtaja ilmoitti etsivänsä klubinpyörittäjää, palaset loksahtivat kohdalleen. syntyi suisto-klubi. klubitoiminnalla ei rikastu, mutta se voi tuottaa henkistä tyydytystä, mikäli yrittäjä saa suunnitella sisäl-lön oman makunsa mukaan. ”ihmiset ovat kolmen vuoden ai-kana oppineet pitämään meidän linjastamme ja luottamaan arvoste-lukykyymme: että vaikka en tunne-kaan tuota bändiä, niin varmaan se on hyvä, kun se siellä on.” suisto-klubilla on ohjelmaa runo-klubeista black metal -keikkoihin ja rankasta teknosta villasukkafolkiin. kristian schmidt määritteleekin klu-bin päätehtäväksi saattaa pienet marginaaliryhmät yhteen.

Tuet tilille!vuoden vaihteessa EsEkin kassaan kilahti jälleen huomattava summa nostamatta jääneitä tukirahoja. vuo-desta toiseen jää nostamatta lähes 10 prosenttia vuotuisen tukipotin määrästä. kuitenkin kaikille tuen saajille ilmoitetaan tukipäätöksestä kirjeellä, jossa tiedotetaan toimenpi-teistä tuen maksamiseksi sekä pää-tösten voimassaoloaika. EsEkissä on pitkään herättänyt ihmetystä nostamatta jäävien tukira-hojen suuri määrä. isoissa, kalliissa projekteissa kyse voi olla siitä, että suunniteltua hanketta ei ole voitu to-teuttaa, esimerkiksi siksi, että muuta rahoitusta ei ole saatu järjestymään. suurin osa peruuntuneista päätök-sistä koskee kuitenkin suhteellisen pienimuotoisia tuotantoja, joista mo-

net on joka tapauksessa toteutettu. mistä tukien nostamatta jättämi-nen sitten johtuu? onko asian hoita-minen vain yksinkertaisesti unohtu-nut? kotimaan hankkeisiin myönnet-ty esiintymistuki on tappiontakuuta, joten jos tappiota ei ole tullut, tuen maksamiselle ei olekaan perustei-ta. mutta suurin osa peruuntuneista päätöksistä on sellaisia, joille myön-netty tuki olisi mitä todennäköisim-min ollut nostettavissa. nostamatta jääneet tuet palautuvat EsEkin tuki-toiminnan varoihin, ja niillä voidaan sitten tukea uusia hankkeita. silti on harmillista, miten paljon turhaa työtä kyseisten anomusten vieminen koko käsittelyprosessin läpi aiheuttaa. tuethan maksetaan sen jälkeen, kun EsEkille on toimitettu tiliselvitys

vuosittain EsEkiltä anotaan tukea noin 2 000:een esittävän säveltaiteen hankkeeseen: äänilevyihin, av-tallenteisiin, vientitapahtumiin ja esiintymis-tilaisuuksiin sekä koulutus-toimintaan. viime vuonna 1 163 anomusta johti myönteiseen päätökseen.

30

hankkeen toteutuneista kuluista ja tuloista sekä tapahtumaraportti tai näytekappaleet cd-levyistä tai mu-siikkivideoista ym. av-tuotannoista. selvitykset on periaatteessa toimi-tettava neljän kuukauden kulues-sa hankkeen toteutumisesta. aika-taulusta voidaan kuitenkin joustaa. jos tuensaaja ottaa ajoissa yhteyttä EsEkin toimistoon, voidaan yhdes-sä sopia pidemmästä selvitysajasta. samoin tukien käyttöaikaa, joka nor-maalisti on myöntämisvuotta seu-raavan kalenterivuoden joulukuuhun saakka, voidaan erikseen sovitta-essa pidentää. nämä kaikki asiat kerrotaan päätöskirjeessä, joka lä-hetetään jokaiselle tuensaajalle. se kannattaa siis lukea huolellisesti.•

leena hirvonen, EsEkin pääsihteeri

ku

va :

sir

Pa h

aa

Pao

jasaattaa marginaali-

ryhmät yhteen

31

ESEKin 1.11.−31.12.2011

päätöksiä • Esiintymistilaisuudet 88 450 euroa myönteisiä päätöksiä 67 kpl

• Äänitetuotanto 65 500 euroa myönteisiä päätöksiä 51 kpl

• AV-tuotanto 82 750 euroa myönteisiä päätöksiä 39 kpl

• Työskentelytuki 91 408 euroa myönteisiä päätöksiä 56 kpl

• Markkinointi- ja vientituki 52 550 euroa myönteisiä päätöksiä 19 kpl

• Muut anomukset 2 500 euroa myönteisiä päätöksiä 1 kpl

• Julkaisutoiminta 2 000 euroa myönteisiä päätöksiä 1 kpl

myönteisiä päätöksiä yht. 234.

EsEkin päätökset ovat tarkemmin luettavissa osoitteessa www.esek.fi

ESEKin tukienseuraavat

hakuajat• AV-tuotanto 13.4. mennessä

• Markkinointi ja vienti 30.4. mennessä

• Äänitetuotanto 30.4. mennessä

• Esiintymistilaisuudet 15.3. mennessä

• Työskentely 15.3. mennessä

• Kuoromatkat 13.4. mennessä

• Koulutustoiminta 30.3. mennessä

anomusten pitää olla EsEkissä mainittuina päivinä, postileima ei riitä!

”siitä klubi on saanut nimensäkin: se on kuin joen suisto, jota lukuisat pienet purot hedelmöittävät.” keikat asettuvat yleensä viikon-loppuihin, ja pääsymaksu vaihtelee 5–25 euron välillä. muusikot tulevat joko sovitulla korvauksella tai lippu-tuloilla. suuria palkkioita ei pystytä maksamaan, mutta toisaalta klubin kehittynyt infrastruktuuri vapauttaa muusikot keskittymään vain soitta-miseen. ”meillä on siellä kaikki valmiina: erittäin laadukas, akustiikkaan so-piva Pa, joka sopii kaikille, huippu-tason laitteet, hyväkuntoinen ja hy-välaatuinen backline ja talon oma miksaaja. Pystymme tekemään lip-puriskikeikkoja yllättävän monien-kin artistien kanssa, koska kulut on mahdollista karsia tosi pieniksi.” saamansa palautteen perusteella schmidt uskoo, että juuri tämän kal-taista klubia ei ole missään muualla suomessa. ”saan usein kuulla, että tämän klubin pitäisi olla jossakin muualla”, hän nauraa. ”Ei edes helsingissä ole kuulemma sellaista paikkaa. meillä on rento ja konstailematon sisus-tus, laadukas baari ja state of the art -tekniikka.” liveklubialaa vaivaa kristianin mielestä kilpailun raaistuminen: iso-jen toimijoiden tultua mukaan pienet ovat ahtaalla, koska eivät pysty las-kemaan hintojaan yhtä alas. toinen ongelma on yleinen kaupallistumi-nen. vain isot nimet vetävät, eli ra-havirrat keskittyvät yhä harvempiin kohteisiin. ”uudet tulokkaat oppivat, että kaupallinen mainstream-musiikki tuo keikkoja ja toimeentuloa. uu-denlaisia vahinkoja ja onnahduksia ei pääse syntymään, kun ei ole esiin-tymistilaisuuksia.” kristian toivoisi, että vaka-tukea voitaisiin myöntää myös investointei-hin. näin jokainen klubi voisi hankkia tarkoituksenmukaiset laitteet. ”nyt tehdään valtavasti turhaa työtä, kun roudataan bussilasteittain äänentoistolaitteita ympäriinsä ristiin rastiin, vaikka paikoissa voisi olla tie-tyn standardin mukaiset vehkeet. se olisi suoraa säästöä kaikille.” toinen kehittämiskohde olisi pää-töksenteon nopeus. ”tämä on nopeatempoinen ala. kun suosion aallonharjalla ollut ilmiö lopulta pääsee isoihin kokouspöytiin, sitä ei ehkä enää ole olemassa.”•

anu karlson

32