Hyvässä hoidossaPorin Lääkäritalon tiedotuslehti 4/2012

2 4/2012

Mikä syömisessäon niin vaikeaa?

Meillä mietittyä

Julkaisija: Porin Lääkäritalo OyToimitus: Minna Kalliomäki ja Anne-Mari LehtoTaitto: Mainostoimisto JabadabaduuKansikuva: Jussi PartanenPainopaikka: iPrint, SeinäjokiPainosmäärä: 55 000 kpl

Porin Lääkäritalo OyItsenäisyydenkatu 33, 28100 Porip. 622 633etunimi.sukunimi@porinlaakaritalo.fiwww.porinlaakaritalo.fi

Porin Lääkäritalon tiedotuslehti 4/2012

Ajankohtaista

Syömisen pitäisi olla asioista yksinkertaisempia. Siitä on kuitenkin tullut meitä jo-

kaista määrittävä tekijä; ruoka voi olla jopa uskonnon kaltainen asia. Tietynlaisen ruokavalion noudat-taminen kertoo ihmisestä siinä, missä pukeutumistyyli tai ammatti. Osa taas hakee trendiruokavaliosta helppoa oikotietä muuten niin vai-kealta tuntuvaan elämäntapamuu-tokseen.

Suosionsa huipun ohittanut karppaus oli vielä vuosi sitten mo-nen avain hyvään kuntoon ja hoi-kempaan olemukseen. Nähtiinpä ennen joulua voipula kaupoissa, kun jouluruokia valmistavat halusi-vat aitoa kirnuvoita leipomuksiinsa. Jopa allekirjoittanut hamstrasi voita tajutakseen kassalla, ettei koskaan käytä voita missään. Nyt leipäkaup-pa on kuitenkin taas vilkastunut, kun hiilihydraatiton ruokavalio ei tuonut pysyvää onnea, vaan ainoas-taan korkean kolesterolin.

Tällä hetkellä trendikästä on noudattaa esimerkiksi paleoruoka-valiota eli palaamme esi-isiemme jalanjälkiin: raakaan ja yksinkertai-seen ruokaan. Pitäisikö nyt kokeilla, jos pelkät marjat, hedelmät ja kyp-sentämätön ruoka pitäisi mielen virkeänä ja kilot kurissa?

Näistä dieeteistä löytyy omat hyvät piirteensä, sillä erilaiset ruo-kavaliot soveltuvat eri ihmisille. Ääripäät tuntuvat olevan vaan ko-vin kaukana toisistaan: samalla, kun reilusti ylipainoinen liikkuma-ton diabetesta sairastava henkilö ei välitä ruokavaliostaan lainkaan, pyrkii kolmikymppinen urheilija-nuorukainen virittämään ruoka-valionsa täydellisyyteen viimeistä piirtoa myöden. Tähän väliin mah-tuu kovasti pahaa oloa ja ahdistusta, jota niinkin perusasia kuin ruoka, aiheuttaa.

Tietoa on kyllä tarjolla yllin kyllin, mutta siitä huolimatta tilas-totiedot puhuvat karua kieltään: ylipainon osuus Suomessa on jat-kuvasti kasvanut ja lihavuuden merkitys kansanterveysongelmana korostunut. Samalla nuorten ja jopa aikuistenkin syömishäiriöt ovat li-sääntyneet viime vuosikymmenten aikana.

On se aika vuodesta, jolloin eri-laiset tunteet ovat vallanneet myös ruokapöydän. Pikkujoulu ja joulu houkuttelevat tuoksuilla, mauilla ja väreillä. Kaikki haluavat nauttia joulusta täysin aistein, ja ähky olo nyt vaan kuuluu jouluun. Tuttuun tapaan alkuvuodesta totuus iskee taas kasvoille laihdutuskuurien ja surkean olotilan saattelemana.

Nautitaan joulunajasta täysillä, mutta niin, että voimme olla ylpeitä itsestämme vielä vuodenvaihteessa. Koska me jokainen teemme valin-tamme itse, asetetaan tavoitteek-semme, että teemme hyviä päätök-siä, kuitenkin ilman turhia kieltoja ja itsesyytöksiä.

Ravitsemusterapeutti Roope Mäkelän ajatuksia syömisen nau-tinnosta ja haasteista voit lukea vie-reiseltä sivulta.

Ihanaa joulunaikaa!

ANNE-MARI LEHTOviestinnän asiantuntija

Päivystys palvelee Lääkäritalon lääkäripäivystys palvelee joulukuussa tuttuun tapaan: arkisin kello 9–11 ja 17–19 sekä viikonloppuisin 10–14. Itsenäisyyspäivänä, joulu-na ja uutena vuonna päivystys palvelee kello 10–14.

Helposti parkkiinAsiakkaillemme on tarjolla runsaasti pysäköintitilaa Itätullinkadun puo-leisen sisäänkäynnin yhteydessä, katoksen alla ja sateelta suojassa.

Lääkäritalon maan alla olevassa parkkihallissa on myös reilusti parkkitilaa, jonne ajo tapahtuu Itätullinkadulta. Parkkihallista pääsee hissillä suoraan Lääkäritalon ala-aulaan ja vastaanottokerroksiin.

Pysäköintialueet ovat maksullisia ja niissä on kunnallinen pysäköinninval-vonta, joten pitkäaikaispysäköinnin puuttuessa parkkipaikkoja on aina hy-vin saatavilla.

Flunssan oireetFlunssa eli nuhakuume on viruksen aiheuttama ylähengitystien infektio-sairaus, jota ei kuitenkaan saa sekoittaa influenssaan, joka on influenssa-viruksen aiheuttama, epidemioina esiintyvä rajumpioireinen ylähengitys-tietulehdus, johon kuuluu korkea kuume ja lihassäryt.

Parhaiten torjut flunssan huolellisella käsihygienialla, sillä se tarttuu toi-sesta ihmisestä joko kosketus- tai pisaratartunnan kautta. Älä aivasta tai yski käsiisi, vaan kädentaipeeseen. Aivastuksen mukana leviävät flunssa-virukset tarttuvat käsiin ja sitä kautta kaikkeen, mihin kosket.

Lepo on paras lääke flunssaan. Lepo vähentää muun muassa jälkitautien ja sairauden pitkittymisen riskiä. Flunssaisena kannattaa juoda runsaasti nesteitä, mutta välttää alkoholia, joka luo viruksille entistä suotuisammat kasvuolosuhteet.

Mikäli flunssan oireet ovat rajut esimerkiksi aikuisella korkea kuume, ko-va hengenahdistus tai yleiskunto on huono, kannattaa käydä lääkärin luo-na varmistamassa, että kyseessä ei ole esimerkiksi bakteerin aiheuttama keuhkokuume. Samoin, jos oireet kestävät pitkään tai uusiutuvat, on hy-vä käydä lääkärissä bakteerijälkitautien varalta.

Porin Lääkäritalo

toivottaa asiakkailleenrauhallista

joulunaikaa!

Hyvässä hoidossa

Kuka päättää, mitä syöt?Seuraa

Lääkäritalonblogia

netissä!

Porin Lääkäritalossa vas-taanottoaan pitävä ravit-semusterapeutti Roope

Mäkelä kertoo, että hänen asiakkainaan ei ole pelkästään ylipainoisia tai syö-mishäiriöisiä, vaan kaikenikäisiä sekä miehiä että naisia, joilla on eri syistä tarvetta ruokavalio-ohjaukseen. Ruo-kavalion tarkistuksen syynä voi lisäksi olla puhtaasti kiinnostus omaa hyvin-vointia kohtaan, erilaisten sairauksien asettamat vaatimukset ravitsemuksen suhteen tai vaikkapa toiminnalliset vat-savaivat.

Ruokakeskustelut ja nopeasti vaih-tuvat trendit pitävät kuluttajien lisäksi myös elintarviketeollisuuden hereillä. Uusia tuotteita suunnitellaan vauhdilla sen mukaan, haluavatko kuluttajat ke-vyttuotteita, luomu- tai lähiruokaa ja mikä on rasvan rooli senhetkisessä kes-kustelussa.

Trendit keskustelun nostattajana

Vaikka eri muotidieetit eivät saa Mäke-län kannatusta, niin yleisen ravitsemus-keskustelun hyvänä puolena hän näkee niiden herättämän keskustelun, joka testaa kaikille yhteisten ravintosuositus-ten ajankohtaisuutta.

On selvää, että 50-vuotiaalla, ke-vyttä toimistotyötä tekevällä naisella ja 20-vuotiaalla ahkerasti treenaavalla miehellä on ravintoaineiden tarve ja sen myötä ravinnon energianlähteet voivat olla erilaisia.

Uusissa, tulevissa ravitsemussuosi-tuksissa onkin keskitytty kokonaisuu-teen sekä ruoka-ainetason valintoihin energiaravintoaineiden prosentuaalisen jakauman sijasta.

Liiallisesti rajoitetun ruokavalion yksipuolisuus voi kuitenkin ajan myötä kääntyä käyttäjäänsä vastaan. Esimer-kiksi karppaus toi osalle mukanaan hyviä muutoksia sokereita karsimalla ja kasviksia lisäämällä. Toisessa ääripääs-sä lihan ja rasvan syönti korvasi myös tarpeelliset hiilihydraatin lähteet. Myös uusia ajatuksia herättäviä asioita saattaa nousta trendiruokavalioista.

Markkinavoimat ohjailevat meitä

Päivittäin saamme valtavan määrän ruokaan liittyviä ärsykkeitä. Ruokaan ja syömiseen liittyvät asiat ovat valtava

bisnes. Esimerkkinä Mäkelä mainitsee energiajuomateollisuuden, jonka tuot-teet ovat näkyvästi esillä urheilutapah-tumien yhteydessä.

Tuotteena Mäkelä pitää energiajuo-mia täysin turhina ja kannattaa ajatus-ta 16 vuoden ikärajasta, jonka puolesta tälläkin hetkellä kampanjoidaan.

– Jopa 7-vuotiaille on tarjolla pi-risteetön energiajuoma, jonka myötä lapset koukutetaan niihin jo pienestä pitäen. Markkinat ovat siis hyvin sääli-mättömiä.

Toisena esimerkkinä hän mainitsee kauppojen tuotesijoittelun. Tuotteiden esillepanoon ja heräteostosten aikaan-saamiseen käytetään paljon aikaa sekä tutkimustietoa ihmisten käyttäytymi-sestä. Harmillisesti usein ne sokeroi-duimmat ja ravitsemuksen kannalta, ei niin välttämättömät tuotteet, ovat kat-seentasolla ja helposti huomattavissa.

– Melko helposti kassalle jonottaes-sa tulee napattua turha ja suunnittele-maton suklaapatukka ostoskoriin.

Asian tiedostaminen saattaa auttaa, ettei omalla kauppakierroksella lanke-aisi niin helposti markkinavoimien vie-täväksi.

Kanna vastuusi

Kaiken media- ja markkinamyllerryk-sen keskellä Mäkelä haluaa muistut-taa mahdollisuudesta vaikuttaa omaan käyttäytymiseen. Jokaisen täytyy sovel-taa omaan arkeensa itselleen sopivaa ruokavaliota. Tarjonnan keskeltä on poi-mittava ne itselleen hyvät vaihtoehdot.

Jos oma syöminen aiheuttaa huolta on syytä pysähtyä ja miettiä, mikä olisi se tapa syödä, johon olisi tyytyväinen ja sitten miettiä, mistä asiasta muutoksen

”Ruokalajien miettimiseen on hyvä panostaa ja valita täydennykseksi

kasviksia ja raikkaampia vaihtoehtoja.”

aloittaa. Onko se esimerkiksi kasvisten lisääminen, sokerin tai iltasyömisen vä-hentäminen?

Valitse yksi muutos, jota noudatat esimerkiksi kahden viikon ajan ja sen jälkeen mietit, oliko muutos riittävä ja toimiva vai muutatko vielä jotain syö-misessäsi.

Hyvä olo vielä vuodenvaihteessa

Käynnissä oleva juhlakausi on myös haasteellista aikaa, sillä se on täynnä sosi-aalisia tilaisuuksia, joissa syödään ja juo-daan runsaasti ja herkkuja rakastava on haasteen edessä. Mäkelän neuvo on, että peilaa huoltasi aiempiin vuosiin ja mieti, koska ja miksi meni överiksi ja milloin juhlien jälkeen oli puolestaan hyvä olo.

Ruokalajien miettimiseen on hyvä panostaa ja valita täydennykseksi kas-viksia ja raikkaampia vaihtoehtoja.

– Sensorispesifinen kyllääntyminen takaa useimmille ihmisille sen, että ma-karonilaatikkoa ei huvita syödä tolkut-tomasti. Joulupöydälle tyypillisessä run-saudessa ja ruokien raskaudessa piileekin haaste: makujen vaihtuessa syömäänsä määrää ei tiedostakaan niin hyvin, Mä-kelä analysoi jouluun liittyvää mässäilyä.

Toimi sen mukaan, jotta voit olla tyytyväisin mielin uutta vuotta aloitta-massa. Äläkä hamstraa kaappeihin ylet-tömästi ruokaa, sitä saa kaupasta joulun jälkeenkin.

ANNE-MARI LEHTO

Mediassa meitä suomalaisia usein parjataan huonoista ravitsemustottumuksista, eikä huoli suomalaisten elintavoista ole täysin turha. Ylipaino ja lihavuus ovat lisään-tyneet viimeisten vuosikymmenten aikana, ja ne ovat keskeisiä kansantautien riski-tekijöitä. Samalla ihmiset ovat yhä kiinnostuneempia ruoasta ja hyvinvoinnista.

4 4/2012

Lääkäritalon kuvantamisessa ja laboratoriossa moniin tavalli-simpiin tutkimuksiin pääsee il-

man ajanvarausta, mikä mahdollistaa tutkimukset lääkärikäynnin yhteydessä. On kuitenkin syytä huomata, että lähes kaikkiin tutkimuksiin vaaditaan lääkä-rin lähete ja toisiin jopa erikoislääkärin lähete.

Asiakkaan asia voi hoitua Lääkäri-talossa yhdellä ainoalla käynnillä: lää-käriin tuleva asiakas voi useimmissa tilanteissa mennä suoraan vastaanotol-ta lääkärin määräämiin tutkimuksiin. Tavallisissa röntgentutkimuksissa on hyvä varata käyntiin noin 30 minuuttia ilmoittautumisineen ja valmisteluineen.

Laboratoriossa on puolestaan hyvä huomioida, että ennen verikokeen ottoa olisi hyvä istua rauhassa paikallaan noin 15 minuuttia, jotta verenkierto tasaan-tuu. Ruuhka-ajoista riippuen toisinaan voi joutua odottamaan hieman pidem-päänkin.

Tutkimusten jälkeen asiakas voi pa-lata takaisin lääkärille, joka kutsuu asi-akkaan vastaanotolle tutkimustulosten valmistuttua.

Asiat hoituvat yhdellä käynnilläPorin Lääkäritalon asiakkaat antavat paljon kiitosta, että asiointi meillä sujuu mahdollisimman vähillä käyn-tikerroilla ja terveydenhuollon palvelut saa kattavas-ti samasta talosta. Kuvantamis- ja laboratoriokäynnit kuuluvat monissa tapauksissa tärkeänä osana tutki-muksiin.

Magneettitutkimukset kysyttyjä

Kuvantamisen esimies Jouni Stenfors kertoo, että tavallisiin röntgenkuva-uksiin ei tarvitse varata aikaa, mutta magneettitutkimuksiin pitää aina varata aika ennakkoon. Siihen tosin saa ajan nopealla aikataululla: usein jopa seu-raavaksi päiväksi ja yleensä viimeistään kolmen päivän sisällä. Myös mammo-grafia- ja ultraäänitutkimuksiin sekä luuntiheysmittauksiin suositellaan ajan-varausta.

Jos oma tutkimus askarruttaa, kan-nattaa kysyä kuvantamisesta, vaatiiko toimenpide ajanvarausta tai muita en-nakkovalmisteluja. Esimerkiksi vatsan alueen kuvaukset edellyttävät paastoa.

Lääkäritalon kuvantamisessa radio-logit ovat paikalla päivittäin, mikä mer-kitsee Stenforsin mukaan asiakkaalle hyvää palvelua ja tutkimustulosten no-peaa valmistumista.

Toinen seikka, josta asiakkaat ovat olleet erityisen tyytyväisiä, ovat omat magneettipalvelut ja erityisesti niiden nopeus ja tutkimuksen miellyttävyys. Magneettilaitteen avulla voidaan myös

kuvata vartalon eri osia hyvin kattavasti.Porin Lääkäritalon magneettilait-

teessa on tavanomaista suurempi tut-kimusaukko, jonka ansiosta se on tut-kittavalle miellyttävämpi. Laitteessa on hyvä valaistus ja tutkimuksen aikana voi myös kuunnella radiota. Lisäksi muka-na tutkimushuoneessa voi olla joko lä-heinen henkilö tai Lääkäritalon henki-lökuntaa.

ansiosta tuloksien saaminen on nope-aa, selvittää laboratorion esimies Taru Falck.

Tutkimuksista riippuen tulokset voi saada jopa puolen tunnin kuluessa. On myös lukuisia tutkimuksia, jotka vaati-vat jotain erityistä huomioitavaa, kuten ravinnotta olemisen. Hormoni- tai rau-takokeet puolestaan edellyttävät niiden tekemistä tiettynä vuorokauden aikana. Näihin kaikkiin saa ohjeet lääkäriltä, ja laboratoriosta voi aina varmistaa tutki-mukseen liittyvät käytännön asiat.

Porin Lääkäritalon laboratoriossa otetaan tavalliset veri- ja eritenäytteet ja tehdään erilaisia toimintakokeita, joihin kuuluu esimerkiksi laktoosi-rasituskoe. Lisäksi laboratorion palveluihin kuu-luvat muun muassa allergiatestit, rasi-tus-ekg- ja sydämen- ja kaulasuonten ultraäänitutkimukset sekä pitkäaikais-rekisteröinnit, kuten unitutkimukset sekä sydämen ja verenpaineen vuoro-kausirekisteröinnit.

Laboratoriossa on pyritty tekemään asiointi asiakkaalle kaikin puolin mah-dollisimman miellyttäväksi. Käytössä on vuoronumerosysteemi asiakkaiden yksityisyyden suojaamiseksi. Laborato-rioon saavuttaessa otetaan ensimmäi-seksi numerolappu ilmoittautumista varten, minkä jälkeen siirrytään odo-tustilaan odottamaan omaa vuoroa.

Asiakkailla saattaa olla hyvinkin henkilökohtaisia ja arkoja asioita, jo-ten on hyvin tärkeää, että jokainen saa yksityisyyden, eikä seuraava asiakas ole selän takana odottamassa.

Kattavat palvelut paikallisesti

Lääkäritalon terveyspalvelut ovat moni-puoliset, sillä edustettuna on lähes kaik-ki lääketieteen erikoisalat. Lääkäritalos-sa on kattavat yleislääkäripalvelut, joten ajan saa pääsääntöisesti erittäin nopeal-la aikataululla. Tosin epidemia-aikoina saattaa toisinaan syntyä pientä ruuhkaa. Muiden palveluiden ja osaamisen lisäk-si oman kaupungin lääkärikeskuksesta saa myös laajat sairaalapalvelut.

Myös muuhun asioinnin mukavuu-teen ja helppouteen on panostettu. Po-rilaiset ovat autoilevia kaupunkilaisia, joten pysäköinnin sujuvuus on muun palvelun ohella tärkeää. Lääkäritalolle saavuttaessa auton voi jättää joko Lää-käritalon parkkihalliin tai katutason parkkipaikalle Itätullinkadulla. Parkki-paikalta pääsee sateellakin kastumatta Lääkäritalon tiloihin.

Lääkärin mahdollisesti määräämät lääkkeet voi noutaa ensimmäisessä ker-roksessa sijaitsevasta apteekista myös samalla käynnillä.

ANNE-MARI LEHTO

”Asiakkailla saattaa olla

hyvinkin henkilö-kohtaisia ja arkoja

asioita, joten on hyvin tärkeää, että

jokainen saa yksityisyyden.”

Lisätietoja: laboratorio

(02) 622 6250

Yleisimmät näytteet analysoidaan itse

Lääkäritalon laboratoriossa analysoi-daan suuri osa näytteistä itse, jonka

Hyvässä hoidossa

• Lääkäri kirjoittaa lähetteen tutkimuksiin.

• Asiakas voi käydä tutkimuksissa samalla käynnillä.

• Kuvantaminen sijaitsee 1. kerroksessa. ja laboratorio 2. kerroksessa.

• Kuvantamisessa ilmoittaudutaan ilmoittautumistiskille.

• Laboratoriossa otetaan vuoronumero ja istutaan odottamaan kutsua ilmoittautumiseen.

• Ilmoittautumisen jälkeen istutaan odotustilaan verenkierron tasaamiseksi.

• Tutkimuksiin pääse pääsääntöisesti nopeasti.

• Tutkimuksen jälkeen palataan lääkärin luo.

• Lääkärille kutsuu vastaanotolle, kun tutkimukset ovat valmiit.

• Lääkäri kirjoittaa tarvittavat reseptit ja paperit. • Reseptit voi noutaa 1. kerroksessa sijaitsevasta Asema-Apteekista.

• Lääkäritalon takana on runsaasti parkkitilaa katoksen alla.

• Tutkimuksien välissä voit tarvittaessa lisätä parkkiaikaa, jos epäilet sen riittävyyttä.

PALVELUT YHDELLÄ KÄYNNILLÄ

Porin Lääkäritalon työter-veyshuollon asiakas Marko Österlund sai lähetteen, tut-

kimukset ja tulokset samalla kerralla työterveyslääkäri Jonne Willmanilla käydessään.

Österlundin lääkäriaika oli varat-tu kello 14.45. Asiakkaan tutkittuaan Willman kirjoitti hänelle lähetteen ku-vantamiseen ultraääni- ja röntgentut-kimuksiin sekä laboratorioon laborato-riokokeisiin.

Aikaa näissä kaikissa tutkimuksissa kului kaiken kaikkiaan vajaa tunti, sillä

Sujuvaa työterveysasiakkaankin kannaltaÖsterlund oli takaisin lääkärin vastaan-otolla kuulemassa vastauksia jo ennen iltapäivä neljää.

– Minulle tarjottiin kyllä mahdol-lisuutta käydä tutkimuksissa ja kuule-massa tulokset eri päivänä, mutta näin se sujui hyvin.

Saumatonta yhteistyötä

Työterveyslääkäri Jonne Willman ker-too tulosten valmistuvan yleensä nope-asti ja Willman on myös tyytyväinen,

että asiakasta ei pompotella, eikä hä-nen tarvitse tehdä niiden vuoksi useita käyntejä Lääkäritalossa.

– Myös oman työni kannalta pro-sessi laboratorion ja kuvantamisen vä-lillä sujuu mutkattomasti.

Usein työterveyshuollon asiakkaat mielellään hyödyntävät mahdollisuu-den hoitaa asiat yhdellä kertaa.

– Asiakas voi tietysti tulla tutkimuk-siin myös toisena päivänä, mikäli se so-pii hänen työtilanteeseen tai muuten aikataulullisesti paremmin, Willman lisää.

Runsaastiparkkitilaa

Lääkäritalontakana.

”Porin Lääkäritalon magneettilaitteessa on

tavanomaista suurempi tutkimus-

aukko, jonka ansiosta se on tutkittavalle miellyttävämpi.”

Lisätietoja: kuvantaminen(02) 622 6530

6 4/2012

Lisätietoja: laboratorio

(02) 622 6250

Kliininen rasituskoe antaa varsin hyvän arvion erityisesti tutkit-tavan verenkierto- ja hengitys-

elimistön tilasta sekä fyysisestä suori-tuskyvystä. Tutkimuksen pääaiheena on rasituksen aiheuttaman rintakivun selvittäminen: • erityisesti ahtauttavan sepelval- timotaudin osoittaminen silloin, kun taudin ennakkotodennäköisyys on keskisuuri• todetunsepelvaltimotaudinseuranta• mahdollistenpahanlaatuistenrytmi- tai johtumishäiriöiden osoittaminen sekä • hengenahdistusoireenselvittely.

Lisäksi tutkimusta käytetään ter-veystarkastuksena riskiryhmissä ja eri-tyisammateissa toimiville kuten lentäjil-le, veturinkuljettajille ja rekkakuskeille. Tutkimus saattaa olla paikallaan myös niille ihmisille, jotka pidemmän ajan jälkeen ovat aloittamassa uudelleen voi-makkaampaa liikuntaharrastusta. Tämä sopii varsinkin silloin, jos henkilö kuu-luu riskiryhmään sepelvaltimotaudin suhteen eli on esimerkiksi voimakas sukurasitus, hän on keski-ikäinen, fyy-sinen kunto on huono tai hänellä on verenpainetauti, diabetes, kohonnut ko-lesteroli tai keskivartalolihavuutta.

Kliinisen rasituskokeen käyttöaiheet

Ylivoimaisesti tärkein kliinisen rasi-tuskokeen aihe on rintakivun syyn selvittäminen ja mahdollisen sepel-valtimotaudin diagnosointi. Kliinisen rasituskokeen avulla saadaan viitteitä myös muista rasituksen aikaisen rin-takivun syistä, kuten rintakehän lihas-luustoperäisestä kipuoireyhtymästä tai hermostollisesta sydänoireilusta. Myös tiheähengitysoireyhtymä saattaa käyn-nistyä rasituskokeessa ja johtaa oikeaan diagnoosiin.

Tavallinen rasituskokeen aihe on rasitushengenahdistuksen syyn selvit-täminen. Hengenahdistuksen taustalla voi olla esimerkiksi sydämen pump-pausvoiman heikentyminen, joka saattaa liittyä sepelvaltimotautiin, sy-dänlihassairauteen tai sydämen vajaa-toimintaan. Toisaalta rasitushengenah-

Kliininen rasituskoe – tietoa verenkierto- ja hengityselimistön tilasta Kliininen rasituskoe eli rasitus-EKG on lääketieteellistä tarkoitusta varten vakioidulla menetelmällä suoritettava verenkierto-, hengitys- ja liikuntaelimistöä sekä energia-aineenvaihduntaa asteittain kuormittava tutkimus, jon-ka tekee erikoislääkäri yhdessä sairaanhoitajan tai laboratoriohoitajan kanssa.

distuksen takana voi olla myös muita syitä, joihin rasituskokeella voidaan saada viitteitä ja potilas voidaan ohjata sen perusteella tarkempiin jatkoselvit-telyihin.

Lisäksi tutkimusta käytetään sairas-tetun sydäninfarktin ennusteen arvioi-miseen. Silloin kyseeseen tulee varhai-nen rasituskoe, joka tehdään yleensä sairaalassa ennen kotiinpääsyä. Tutki-musta käytetään myös sepelvaltimoiden ohitusleikkauksen tai pallolaajennuk-sen tehon arvioimiseksi. Lisäksi se voi-daan tehdä keuhkosairauksien hoidon tehon tai fyysisen suorituskyvyn sekä verenkierto- ja hengityselimistön toi-mintakyvyn arvioimiseksi esimerkiksi eläkepäätöksiä tehtäessä. Kuntoutetta-vuuden ja kuntoutuksen vaikutusten arvioinnissa kliininen rasituskoe on monesti hyödyllinen potilailla, joilla on verenkierto- tai hengityselimistön sai-rauksia.

Tutkimuksen tekeminen

Porin Lääkäritalossa kliininen rasitus-koe tehdään polkupyöräergometrilla. Tutkimuksessa on mukana erikoislää-

käri sekä laboratorio- tai sairaanhoitaja. Tutkimuksessa pyörän kuormaa nos-tetaan yleisimmin minuutin välein ja pyritään mahdollisimman maksimaali-seen suoritukseen.

Tutkimuksen aikana seurataan sy-dämen sähkökäyrää eli EKG:tä monito-rilta kaiken aikaa sekä mitataan veren-painetta määrävälein. Lisäksi tehdään uloshengityksen huippuvirtausmitta-uksia.

Tutkimuksen jälkeen valvova eri-koislääkäri antaa tutkimuksesta lausun-non.

Rasituskokeeseen valmistautuminen

Lääkäri antaa aina tarkat ohjeet rasitus-kokeeseen valmistautumiseen esimer-kiksi ravinnon ja levon osalta. Myös mahdollisen lääkityksen käyttö tutki-muksen aikana harkitaan aina potilas-kohtaisesti. Hoitava lääkäri antaa ohjeet lääkkeistä rasituskokeeseen lähetettä kirjoittaessaan.

Pääsääntönä on, että mikäli koe teh-dään diagnostisena kokeena esimerkiksi

sepelvaltimotaudin osoittamiseksi, koe tulisi tehdä ilman lääkevaikutusta, mi-käli se on mahdollista. Jos taas tutkimus tehdään jo tunnetun sairauden seuraa-miseksi tai suorituskyvyn arvioimiseksi, tutkittavalla tulisi olla normaali kotilää-kitys käytössä tutkimuksen aikana.

Kliinisen rasituskokeen mahdolliset esteet selvitetään lääkärikäynnin yhtey-dessä ennen tutkimukseen päätymistä. Huomattavaa on myös, että tutkimusta ei tule tehdä akuutin hengitystietuleh-duksen, poskiontelotulehduksen tai kuumeen aikana tai ennen kuin parane-misesta on kulunut kaksi viikkoa.

PEKKA VARJOkliinisen fysiologian ja isotooppilääketieteen erikoislääkäri

Lääkäritalonblogi netissäwww.porinlaakari-

talo.fi

Hyvässä hoidossa

Masennus onyleinen kansantauti

Lääkäreitä syytetään siitä, että he käyttävät vieraskielisiä ilmaisuja, joita muut ihmiset eivät tunne.

Psykiatriassa tilanne on usein päinvas-tainen. Käytetään tavallisia sanoja, joi-den merkityssisältö on erilainen kuin arkikielessä.

Hyvä esimerkki on masennus. Sen merkitys voi sanojasta ja tilanteesta riippuen vaihdella ohimenevästä mie-lipahasta aina vaikeaan krooniseen sairauteen. Tässä kirjoituksessa ”ma-sennus” tarkoittaa mielenterveyden häiriön eli sairaudentasoista masentu-neisuutta, johon liittyy hoidontarvetta ja usein ainakin tilapäistä työkyvyn menetystä.

Yleinen, mutta ei yleistyvä

Usein väitetään masennuksen lisään-tyneen Suomessa. Luotettavien tutki-musten mukaan se ei pidä paikkaansa ainakaan aikuisväestössä. Mutta ma-sennus on toki yleistä. Vuoden aikana siitä kärsii noin 5 %. Usein siihen liittyy oheissairastavuus: eri kroonisiin ruu-miillisiin sairauksiin liittyy kohonnut riski masennuksellekin, esimerkkinä vakavat sydäntaudit.

Vaikka masennus ei ole yleistynyt, ovat masennuslääkkeiden käyttö ja ma-sennuksen aiheuttamat sairauslomat ja työkyvyttömyyseläkkeet lisääntyneet huomattavasti.

Masennusta ei haluta myöntää

Muutokset johtunevat siitä, että masen-nus tunnistetaan ja hoidetaan entistä paremmin. Kuitenkaan kaikki masen-nusta sairastavat eivät saa hoitoa. Se voi johtua monesta tekijästä. Ihminen ei aina tunnista masennustaan, ja se jää toisinaan tunnistamatta myös terveys-keskuksessa tai työterveyshuollossa.

Kaikki eivät mielellään halua myön-tää kärsivänsä masennuksesta. Vali-tettavasti siihen vieläkin liittyy turhaa häpeää, vaikka se on sairaus muiden joukossa. Suomen Psykiatriyhdistys on hyvin kiitollinen rouva Tellervo Koivis-tolle, joka maan ensimmäisenä naisena olleessaan kertoi julkisesti sairastamas-taan masennuksesta, ja näin rohkaisi muitakin tunnustamaan masennuksen-sa ja hakemaan apua.

Masennuksella on monia oireita

Masennusta on monentyyppistä. Sen vaikeusaste määrittyy oireiden luku-määrän ja haittaavuuden mukaan. Mie-lialan laskun ohella keskeisiä oireita ovat voimakas väsymys ja niin sanottu anhedonia eli mielenkiinnon ja mieli-hyvän kokemisen väheneminen. Asiat, jotka ennen tuottivat mielihyvää, ei-vät enää kiinnosta. Muita oireita ovat keskittymis- ja aloitekyvyn alenema. Luettu ei jää mieleen, asiat unohtuvat muutenkin ja - kuten porilaiset sanovat - ihminen ei toimerru tekemään asioita, esimerkiksi tavallisia kotiaskareita, ku-ten ennen.

Ruokahalu ja nukkuminen saattavat muuttua kumpaan suuntaan tahansa, ja oleellista niissä on selvä muutos, ei sen suunta. Lisäksi saattaa tulla syylli-syydentunteita ja itsetunnon alenemaa. Myös kivut ja muut ruumiilliset oireet voivat liittyä masennukseen. Jos ne ovat ensisijaisia, voi masennus jäädä tunnis-tamatta. Mitä vakavammasta masen-nuksesta on kyse, sen tyypillisempiä ovat kuoleman ja pahimmillaan itsensä vahingoittamisen ajatukset. Vaikeaan masennukseen voi liittyä myös harha-luuloja ja -aistimuksia.

Lääkehoitoa ja hyvä hoitosuhde

Masennusta voidaan hoitaa hyvin useimmissa tapauksissa. Käytettävissä on useita masennuslääkkeitä. Ne ovat turvallisia: niihin ”ei jää koukkuun” ei-vätkä ne ”tee zombiksi”, mitä turhaan usein pelätään. Haittapuolena lääkkeillä on, että vaikutus tulee hitaasti ja hoidon on oltava riittävän pitkä. Usein lääkityk-sen alussa tulee sivuvaikutuksia, jotka yleensä ohittuvat muutamassa päivässä. On tärkeää, että lääkäri korostaa näitä asioita lääkitystä aloitettaessa.

Masennuksen, kuten yleensä mie-lenterveyshäiriöiden, hoidossa lääke-hoito on tärkeä hoidon kulmakivi, mut-ta sitä ei voida pitää yksinään riittävänä hoitomuotona. Tarvitaan myös hoito-suhde, jossa potilas voi säännöllisesti käydä purkamassa huoliaan ja puhu-massa muutoinkin.

Psykoterapia tarkoittaa säännöllistä pitkäaikaista hoitosuhdetta, joka toteu-tuu yleensä viikoittain. Määrätyin edel-lytyksin Kansaneläkelaitos voi tukea psykoterapiaa kuntoutuksena: siihen tarvitaan psykiatrin laatima B-lausunto.

Mitä tehdä, jos epäilee kärsivänsä masennuksesta?

Jos epäilee kärsivänsä masennuksesta, siitä pitää puhua asiantuntijan kans-sa esimerkiksi työterveyshuollossa tai muulla hoitoalan vastaanotolla. Kuten kaikkien sairauksien kohdalla on ma-sennuksen ennuste yleensä sitä parem-pi, mitä pikemmin siihen saadaan hoi-toa.

MATTI JOUKAMAApsykiatrian erikoislääkärisosiaalipsykiatrian professori, Tampereen yliopisto

”Kuten kaikkien sairauksien kohdalla on masennuksen ennuste

yleensä sitä parempi, mitä pikemmin siihen saadaan hoitoa.”

Masennuksesta puhutaan paljon, ja ilmaisua käyte-tään helposti tarkoitettaessa alakuloista mielialaa. On kuitenkin erotettava tämä kansankielinen ilmaus varsi-naisesta sairaudesta, joka on merkittävä sairauslomi-en aiheuttaja ja myös vähentää sosiaalista kanssakäy-mistä sekä elämänlaatua.

Lisätietoja: ajanvaraus(02) 622 622

Lääkärit

Muut asiantuntijat

Porin Lääkäritalo I Itsenäisyydenkatu 33, 28100 Pori I Varaa aikasi numerosta 622 622 tai www.porinlaakaritalo.fi

Ota osaa kilpailuun ja rastita oikea vaihtoehto. Olet mu-kana arvonnassa, jossa on palkintona hieronta. Edelli-sen hieronnan voitti Marko Salo. Voittajalle on ilmoi-tettu henkilökohtaisesti. Onnea!

Postita lomake 31.12.2012 mennessä osoitteeseen Porin Lääkäritalo/arvonta, Itsenäisyydenkatu 33, 28100 PORI. Voit vastata kyselyyn myös nettisivuiltamme osoitteessa www.porinlaakaritalo.fi.

1. Laboratoriossa otetaan vuoronumerojonojen välttämiseksi

Nimi

Osoite

Puhelin

Osallistu kilpailuun ja voita hieronta! asiakasmäärän selvittämiseksiyksityisyyden suojaamiseksi

2. Ilman ajanvarausta voi tulla

röntgentutkimuksiinluuntiheysmittauksiinmagneettitutkimuksiin

3. Kliinisellä rasituskokeella selvitetään

allergioitaverenkierto- ja hengityselimistön tilaakunnon kohenemista

AllergologiaAnu Virolainen

Anestesia-hammashoitoIsmo Raitakari

AnestesiologiaAntti Pehkonen Sari SjövallTimo Virtanen Nikolai Zaitrev

EndokrinologiaPaavo Pääkkönen

FysiatriaJarkko Levola

GeriatriaKalle HonkanenMaritta Salonoja

GynekologiaJohanna HaikonenMerja HuttunenMinna MaunolaSinikka OksaOuti Pakarinen Satu PietarinenReetta UusitaloKimmo VihkoOuti Yli-KestiAri Ylä-Outinen

Gynekologiset leikkauksetReijo Raitala

IhotauditJukka JuhelaTuula PuolakkaAnu VirolainenTuula Vuorio

KeuhkosairaudetElina AaltoMatti Pietiläinen

KirurgiaPertti AarnioAntti HakkiluotoJorma HannukainenTeemu JoutsiJuha KorhonenHarri Mäkelä

Tapio NieminenJorma PanulaArvo SaarelainenPekka SalminenUolevi SaloJuhani SantavirtaEeva-Liisa SäveläMatti SäveläHeli Virtanen

Kliininen fysiologiaPekka Varjo

Korva-, nenä- ja kurkkutauditOlli-Pekka HeikkiläJaana IlomäkiTimo LahinRaili Laiho-RekolaHanna SahlstenKirsi Ylitalo

KäsikirurgiaJorma PanulaHanna-Stiina Taskinen

LastenkirurgiaJuha KorhonenSari Malmi

LastentauditAhti HuidaMatti KesäläSamuli Ylitalo

Magneetti-tutkimuksetTimo RaudaskoskiSimo Savijoki

MuistitutkimuksetMaritta Salonoja

NeurofysiologiaEsa RauhalaJan Siren

NeurologiaTapani JolmaKirsi Malmberg-Ceder

OrtopediaIlkka Antti-PoikaPertti Eerola Anti KukkelaJuha KukkonenHarri MäkeläJuhani Nirhamo

Uolevi SaloSeppo SuominenMatti Sävelä

PlastiikkakirurgiaTapio NieminenIra Saarinen

PsykiatriaMatti Joukamaa Jyrki KorkeilaSeppo OjanenJorma RenforsMarko SorvaniemiLeena Vahero

PsykoterapiaMarja-Riitta NeumannSeppo OjanenJorma RenforsLeena Vahero

RadiologiaElina HeikkiläTimo Lehtonen

ReumasairaudetTapio Ahola

Ruuansulatuselinten kirurgiaAntti HakkiluotoArvo SaarelainenJuhani SantavirtaEeva-Liisa Sävelä

Ruuansulatuselinten sairaudetJukka KorpelaMatti Kukola

SilmäkirurgiaJari LeppäläTaina Naatula-HyytiVille PaavilainenUlla Reunanen

SisätauditTapio AholaKalle HonkanenJukka KorpelaHannu KoskivirtaMatti KukolaPaavo PääkkönenJouko RemesMaritta SalonojaPekka SatomaaEsa Soppi

Margarita TynniSeppo Vanhatalo

SotilaslääketiedeTimo Lahin

Suu- ja leukakirurgiaOssi Lehmijoki

SydäntauditJouko Remes

TerveydenhuoltoAnu Toivanen

TyöterveyshuoltoAnja Renfors

Työterveys-lääkäritReetta JärvenpääMarja-Riitta NeumannAnja RenforsPauli RiikonenAnna Routama-PaanaMarja-Riitta SaikkonenNaana SaloJuha VarjoJanne VehanenKaija WestergårdJonne Willman

UrheilulääkäritJyrki LevolaTimo NykänenJonne Willman

UrologiaTeemu JoutsiHeikki KorhonenPekka Salminen

VerisuonikirurgiaPertti AarnioJorma Hannukainen

VeritauditSeppo Vanhatalo

YleislääketiedeReetta JärvenpääEsko KarraPauli KorkeamäkiRaili Laiho-RekolaJyrki LevolaIlkka PiisiAnu Toivanen

AkupunktioMervi GustafssonJuha-Pekka KallioMika KerokoskiPekka KuoppalaTapio Uusitalo

AlaraajafysioterapiaTiina Stenman

FysioterapiaMervi GustafssonMerja HaavistoPetteri JoukamaaPäivi JoukamaaJuha-Pekka KallioMika KerokoskiPekka KuoppalaOuti LuomaTiina StenmanTapio UusitaloKristiina Ylistalo

KiropraktiikkaMatti Kuuri-Riutta

KuntohoitajaJorma Pohjonen

LymfaterapiaPekka KuoppalaMarianne Tikkanen

MuistitutkimuksetLeena Hannula

OMT-fysioterapiaMika Kerokoski

ParipsykoterapiaHeikki Kruus

PsykoterapiaTuulikki AhopeltoMarjatta ImmonenEija-Maaria JussilaAnja JärvinenHeikki KruusPäivi NieminenBrita RantalaPäivi Väkiparta

PäihdeterapiaMarkku Hernesniemi

RavitsemusterapiaRoope Mäkelä

Seksuaali- ja pariterapiaLeena Hannula

SeksuaaliterapiaSolja Salminen

SenioriklinikkaTerhi Saari-Hannibal

SosiaalipsykologiaKalervo Nikkilä

Syömishäiriö-klinikka

ToimintaterapiaVenla Nordström

TyöterveyspsykologiaHelena Säynäjäkangas

UrheiluhierontaReino Jokiranta

Urheiluklinikka

Urogynekologinen fysioterapiaVirve Mujunen

ÄitiysneuvolaKristiina KuusistoMerja LeppänenOuti Porri-AulapaloTaina Pösö

YleislääkäritSami ElamoElina FältRauno JärvenpääTeija KautiKarri KirjasuoJanne KuvajaViljami LaineTimo NykänenJaana PorriPauli RiikonenAntti SaivoNaana SaloTimo ToivanenJuha VarjoJanne VehanenJonne Willman

Porin Lääkäritalossa Sinua palvelevat