KompassiKompassiVarsinais-Suomen SDP:n jäsenlehti

1/2013

Kyllä Silakka tietää...

Lindtman:Työn ja oikeuden-mukaisuuden linja pitää

Tentissä seudullisetpäätöksentekijät

sivu 8sivu 3sivut 4–5

Se tulee taas, V-S-piirin Jäätelökesä on lähtenyt kiertueelle! Kiertue on jo matkannut Askaisiin, Sauvoon ja Paraisille, mutta vielä on monia ikimuistoisia kesä-päiviä luvassa Suomen suvessa toveriporukalla. Tänä vuonna jäätelön ohella teemana on Forssan ohjelman 110-vuotinen taival. Tapahtumistamme voi bongata Forssan ohjel-maan liittyvän kyselyn, jonka pääpaino on kuitenkin tulevaisuudessa. Joka tapahtumas-sa arvotaan Reilun kaupan kahvia ja kesän lopulla uutuutta säihkyvä tablettitietokone.

Välillä tuntuu, että poliittinen elämä näivettyy kesällä. Nyt on oiva tilaisuus osoittaa tämä väite vääräksi. Kaikki Jäätelökesän tapahtumat ovat maksuttomia ja avoimia ihan jokaiselle meistä. Sääksi on varattu aurinkoa ja lämpöä. Kesä on maakuntamatkailun kulta-aikaa. Nautitaan yhdessä Jäätelökesästä!

Kysymykset Jäätelökesään liittyen voi suunnata suoraan kiertueen veturille Nelli Ba-ranille puh. 040-7676698 tai e-mail nellibaran@gmail.com.

Bongaa SDP:n jäätelökesäkassi ja voita hytti jäsenristeilylleSDP:n jäätelökesä pop up -kampanja pulpah-telee kuluvana kesänä pintaan eri puolilla Suo-mea. Parituhatta jäätelölaukkua seikkailee ym-päri Suomea ja SDP:n aktiivit jakavat niistä jäätelöä erilaisissa ja yllättävissäkin paikoissa.

Osallistumalla kuvakisaan voit voittaa 2-4 hengen hytin SDP:n jäsenristeilylle Tallinnaan 18.-19. tammikuuta 2014.

Kuvia voi lähettää joko SDP:n nettisivujen tai Facebook-sivun kautta.

KESÄKUU1.6. (klo 10-15) Marskin markkinat,

Askainen7.-8.6. Paraisten kesäpäivät, Parainen8.-9.6. (klo 10-15) Sauvo avoinna14.-15.6. (pe klo 16.30-20.45 ja la klo 9.00-

17.45) Viva Vista, Paimio15.6. (klo 10-12 ja n. klo 21/22) Uuden-

kaupungin torilla26.6. (klo 9 alk.) Kyrön tapahtuma ”Tuo

kirja – Vie kirja”28.6. (klo 9-12) Suviheinäviikon avajai-

set, Somero

HEINÄKUU*20.7. Jaakon markkinat, Rymättylä27.7. Unikeonpäivä, Naantali

ELOKUU*1.8. Kaarinan iltatori3.8. (klo 9.00-15) Sauvon elopäivät10.8. (klo 9-15) Laurin markkinat, My-

nämäki10.8. Askaisten kurkkumarkkinat, As-

kainen17.8. Rusko-päivät, Rusko

SYYSKUU14.9. Lemust Leippä, Lemu

*odottavat varmistusta

vol 2Jäätelökesä

Kompassi2

Päätoimittaja Juuso AlataloToimituskunta Nelli Baran, Ilkka Hamunen, Talvikki Koskinen, Helena Lahti,Anu Nummelin ja Julia Uzbjakov.

Pääkirjoitus

KompassiKompassiVarsinais-Suomen SDP:n jäsenlehti

Kunnallispolitiikkaa …Viime kuukausien poliittinen sisältö on tuonut harmaita hiuksia monille luottamushenkilöille ja viranhaltijoille. Kuntarakentee-seen sekä sosiaali- ja terveydenhuoltoon liittyviä asioita on poh-dittu lukuisissa kokouksissa, seminaareissa ja palavereissa sekä usein myös yömyöhään asti kotisohvalla.

Rakenneuudistuspohdintojen lisäksi olemme voineet julkisuu-destakin havaita, miten eri kunnat ovat joutuneet taloudellisten ongelmien vuoksi käymään läpi vakavia säästötavoitteita. On käy-nyt selväksi, että taloudelliset haasteet eivät ratkea ilman säästöjä.

On tärkeää kertoa kuntalaisille avoimesti, miten lakimuutok-set ja säästöt tulevat vaikuttamaan kuntalaisen arkipäiväiseen elä-mään. Vaikeistakin päätöksistä on voitava keskustella avoimesti ja perustellen.

Vaikeita säästöpäätöksiäkin valmisteltaessa on pyrittävä löytä-mään vaihtoehto, jossa sosialidemokraatit tuovat esiin oman si-sältönsä päätöksille – perustellen ne vakavasti ja avoimesti sosia-lidemokraattisten arvojen mukaisesti. Ei ole syytä antaa vaikeiden päätösten soljua eteenpäin ilman oman valtuustoryhmän ja puo-lueosaston perusteellista käsittelyä.Tarkoin mietityn oman vaih-toehdon kautta on helpompi lähteä viemään asioita käytäntöön ja kuntalaisten tietoisuuteen.

… ja järjestötoimintaa

Varsinais-Suomen SDP:n piirihallitus on ryhtynyt toimiin, joil-la pyritään tiivistämään maakuntatason sd -toimijoiden vuoropu-helua. Esimerkiksi piirihallituksen, maakuntahallituksen ja -val-tuuston, sairaanhoitopiirin ja erityishuoltopiirin sd -toimijoiden välinen vuoropuhelu on merkittävää toisaalta informaation vä-littämisen, toisaalta sosialidemokraattisen päätöksentekolinjan pohdinnan vuoksi. Jo valtakunnan politiikankin tuomat haasteet eri uudistusten osalta edellyttävät toimijoidemme vuoropuhelua ja siksikin tämän yhteistyön nykyistä laajempi mahdollistaminen on perusteltua.

Kesä on tullut – ja kuten luvattu – jäätelölaukut ovat paraa-tikunnossa. Useammalla paikkakunnalla on jo nähty toveriem-

me vilkasta liikettä jäätelölaukut olallaan. Hyvä niin! SDP on nimittäin se puolue, joka säästä, gallupnu-meroista tai ajan hengestä riippumatta on mie-lellään tapaamassa kansalaisia jokaisella paikka-kunnalla. Tahtomme on olla kuulemassa kansa-laisten kulloisiakin mietteitä ja viedä niistä ter-veiset tarvittaville päätöksenteon areenoille.

Ja niin, etenkin kesällä tulee olla sallittua jutel-la myös vapaamuotoisemmista asioista – vaik-

kapa kesämökin laiturin asennuksesta tai veikkauksista loppukesän Suomi-Ruotsi

-maaottelun lopputuloksista.Vaille huomiota ei kannata jät-

tää myöskään jäsenhankintakilpai-luamme. Aina syyskuun loppuun asti on mahdollista olla mukana

uusien jäsenten hankkimiskilpailus-sa. Kisaa käydään kahdessa osiossa: 1.

puolueosaston uusien jäsenten määrä suhteutetaan nykyiseen jäsenmäärään ja 2. Paras jäsenhankintaidea.

Hyvähenkistä aherrusta on siis luvas-sa paikallisten toimijoiden sekä piirim-me kesäkiertuetyöntekijän toimesta.Pitäkäämme siis kesämieli korkealla! Hyvää kesää!

Juuso AlataloVarsinais-Suomen SDP:n puheenjohtaja.

Kesä ja erilaiset kesätapahtumat ovat mitä parasta jäsenhankinta-aikaa. Nyt kaikki jä-senhankintahommiin!

Varsinais-Suomen SDP nimittäin avasi huhtikuun piirikokouksessa jäsenhankin-takilpailun. Kilpailu jatkuu syksyyn saakka ja voittaja julistetaan syyspiirikokouksessa.

Kilpailussa on kaksi sarjaa:

1. Puolueosaston uusien jäsenten määrä suhteessa nykyiseen jäsen-määrään.

Nyt siis aktiivisesti jäsenhankintaan, jo-kainen uusi jäsen on askel kohti kilpailun

voittoa! Huom! Toisesta osastosta siirtynei-tä ei lasketa.

2. Paras jäsenhankintaidea. Keksi uusi raflaava idea, joka saa kansa-

laiset kiinnostumaan SDP:stä ja lähetä se piiritoimistoon viimeistään 30.9.2013. Jos idea on jo käytännön testeissä huomattu toi-mivaksi, aina parempi! Palkintoraatina toi-mii piirihallitus. Tähän sarjaan voivat osal-listua puolueosastojen lisäksi myös yksittäi-set jäsenet.

Voittajat palkitaan maineen ja kunnian li-säksi rahapalkinnoilla ja pääsylipuilla piirin varainkeruuseminaariin.

JäsenhankintakilpailuKesämarkkinoilla on oiva tilaisuus myös hankkia uusia jäseniä.

SDP:n ministerikierrätyk-sen yhteydessä nimitettiin myös uusia erityisavustajia. Varsinaissuomalaista taus-taa omaavat uusista erityis-avustajista ainakin Antton Rönnholm ja Laura Lin-deberg.

Rönnholm on kotoisin Naantalista ja vaikuttanut myös Turun kaupunginval-tuustossa kaudella 2004-2008. Hän on myös edus-tanut Varsinais-Suomen piiriä useissa SDP:n puolue-

kokouksessa, muun muassa vuonna 2012. Tällä hetkel-lä konsulttiyrittäjänä työs-kentelevä Rönnholm aloit-taa asunto- ja viestintämi-nisteri Pia Viitasen erityis-avustajana 1.7.2013.

Uuden peruspalvelumi-nisterin Susanna Huovi-sen erityisavustajana puo-lestaan aloittaa 1.7. Laura Lindeberg. Myös Lindeberg on toiminut Varsinais-Suo-men puoluekokousedus-tajana useamman kerran.

Lindeberg työskentelee täl-lä hetkellä erityisasiantun-tijana Sosiaalialan korkea-koulujen ammattijärjestö Talentiassa.

Myös hallitusryhmän sih-teeri Tage Lindberg sekä valtiovarainministeri Jutta Urpilaisen erityisavustaja Arto Virtanen ja opetus-ministeri Krista Kiurun erityisavustaja Esa Suomi-nen ovat aiemmin vaikutta-neet Varsinais-Suomessa ja Turussa.

Varsinaissuomalaisia vaikutteita ministeriryhmään

Vielä ehtii kesän hauskimmalle leirille!Uusia ystäviä, kesäöitä meren rannalla ja ikimuistoisia kokemuksia.10 päivän leirihintaan (300 €) sisältyy monipuolinen ohjelma, ruokailut, telttamajoitus, vakuutus.Katso lisätiedot www.vsnk.fi

Kaikki Nuorten Kotkien uudet ja vanhat ystävät ovat tervetulleita Sauvoon, KAMU2013-leirin vierailupäivään lauantaina 27.7!

Kompassi 3

Viime eduskuntavaaleissa SDP haki kansalta tukea työn ja oi-keudenmukaisuuden linjalle. Lupasimme, jos olemme halli-tuksessa, että lakisääteinen elä-keikä ei nouse, lupasimme puut-tua nuorisotyöttömyyteen ja pa-rantaa verotuksen oikeudenmu-kaisuutta niin, että veroja mak-setaan maksukyvyn mukaan. Näistä lupauksista on pidetty kiinni. Eläkeiän alarajan pak-konostoa ei ole toteutettu. Vuo-den alusta säädettiin nuorisota-kuu, joka takaa nuorille työtä ja koulutusta. Sen lisäksi esimer-kiksi verotuksen keinoin on laa-dittu ensimmäisen kerran yli 20 vuoteen sellaiset valtion talous-arviot, joiden päätökset pienen-tävät tuloeroja.

Vuoden alusta käynnistyneen nuorisotakuun toteuttaminen on hallituksen keskeisin yksittäinen hanke. Nuorisotakuun tavoittee-na on saada nuoret työn tai opis-kelun syrjään kiinni. Kun me tie-dämme, että yhden syrjäytyneen

nuoren lasku yhteiskunnalle on yli miljoona euroa, on selvää, et-tei meillä ole varaa menettää yh-tään nuorta.

Hallitus päätti vanhuspal-velulaista, joka astuu voimaan heinäkuun alussa. Tämä laki säädettiin vanhusten turvaksi. On yksinkertaisesti niin, että si-vistysvaltiossa ikäihmisten pal-velut on oltava kunnossa. Kun pelkät asetukset eivät ole riit-täneet, tarvittiin laki, joka ta-kaa riittävän hoidon ja huolen-pidon kaikille. Lain lisäksi halli-tus on myös osoittanut rahat lain toteuttamiseksi.

Nämä merkittävät panostuk-set työllistämiseen, nuoriin ja vanhuksiin on tehty aikana, jol-loin talouden liikkumavara on todella pieni. Nyt on tehty arvo-valintoja nuorten, vanhusten ja työpaikkojen puolesta. Edellinen porvarihallitus ei pystynyt päät-tämään näistä asioista, vaikka valtiontalous oli ylijäämäinen.

Meille sosialidemokraateille

erityisen tärkeä asia on se, että Suomessa on jatkossakin teolli-sia työpaikkoja. Menestyäkseen Suomi tarvitsee teollisen pohjan, koska Suomi on viennistä riip-puvainen maa.

Meidän on käännettävä maamme suuntaa kohti teolli-suusmyönteistä ilmapiiriä, muu-ten emme pärjää. Meillä ei ole enää varaa laivojen rikkipääs-tösopimuksen kaltaisiin suuren luokan teollisuuspoliittisiin vir-heisiin. Rikkipäätöksestä koitu-va lisärasite suomalaiselle teol-lisuudelle on arvioiden mukaan lähes miljardi euroa.

SDP:n vaatimuksesta hal-litus on sitoutunut siihen, et-tä tällä hallituskaudella suo-malaisen teollisuuden taakkaa ei sääntelyllä enää lisätä. Myös edellisen hallituksen rikkipää-töskatastrofista koituneet teol-lisuuden lisärasitteet on päätet-ty kompensoida.

Näinä aikoina meillä ei ole va-raa leimata yhdenkään suoma-

laisen tekemää työtä auringon-laskun työksi. Suomalaisilla tela-koilla ja koko meriteollisuudessa tehtävä hieno työ edustaa maa-ilmanluokan huippuosaamis-ta. Tarvitsemme Varsinais-Suo-meen ja Satakuntaan keskitty-nyttä telakkaosaamista ja koko maahan ulottuvaa meriklusteria.

Meriteollisuuden kasvunä-kymät ovat arktisessa osaami-sessa ja offshore-rakentamises-sa, mutta alan sydän on risteili-jöiden rakentaminen. Ilman sy-däntä on vaarassa, että ruumis kuihtuu.

Elämme epävarmaa aikaa. Eurokriisi ei näytä helpottuvan ja Suomessa yritysten tilanne on haastava. Lisäksi julkinen sek-tori on kovien haasteiden edes-sä. Vaikeitakin päätöksiä joudu-taan tekemään ja siksi on tärke-ää, että päätökset pitävät suoma-laisen yhteiskunnan koossa. Nyt tehdään todellisia arvovalintoja. SDP:n työn ja oikeudenmukai-suuden linjalle on nyt tarvetta!

Kolumni

SDP jatkaa työtä ja oikeuden-mukaisuutta korostavalla linjalla

Antti LindtmanSDP:n 2. varapuheenjohtaja

Ohjelma:

Lauantai 21.9.klo 11 Lounasklo 12 Tilaisuuden avaus – mitä seminaarilta odotamme?klo 12.15 Onko ryhmäkuri luottamushenkilön suurin vihollinen vai paras ystävä? Miten SDP kunnallispolitiikassa

toimii? – SDP:n puoluehallituksen jäsen Pasi Aholaklo 12.45 Miten asioita kunnassa viedään eteenpäin? Valtuustoaloitteet, lautakunnassa vaikuttaminen, virkamiesten valta

jne. – Tampereen apulaispormestari Pekka Salmiklo 13.15 Ryhmätöitä, workshoppeja tms: esim. tehdään omaan kuntaan suunnitelma siitä, miten valtuustossa ja lautakun-

nissa toimitaanklo 14.45 Kahvitaukoklo 15.15 Yhteistyökumppaneiden puheenvuorotklo 15.45 Puoluepolitiikka kunnassa: miten SDP:n ja muiden puolueiden näkemykset eroavat toisistaan esim. koulutus-

tai ympäristösektorilla tai yksityistämiskysymyksissä? – SDP:n varapuheenjohtaja Eero Vainioklo 16.30 Sosialidemokraattien keskeiset isot asiat kunnissa: kuntauudistus, sote, vanhuspalvelulaki, nuorisotakuu

- mitä niiden kanssa pitäisi kunnassa tehdä? – SDP:n puoluesihteeri Reijo Paananenklo 17.30 Ryhmätöitä, workshoppeja tms. edellisiin liittyen, esim. miten toteutetaan nuorisotakuu kunnassa, ”step by

step” –suunnitelmaklo 19 Ensimmäisen päivän päätösklo 19.30 Päivällinen Vapaa-aikaa ja verkottumista

Sunnuntai 22.9.klo 7-9 Aamiainenklo 9 Edellisen päivän ryhmätöiden yhteenvetoklo 10 Kuntapoliitikon ja ryhmän viestintä: kuka viestii, miten ja mistä? – SDP:n järjestösihteeri Pirjo

Alijärvi – harjoituksia yms.klo 13 Tilaisuuden päätös ja lounas

Uudet kaupungin- ja kunnanval-tuutetut sekä lautakuntien jäsenet ovat toimineet tehtävässään lähes puoli vuotta. Valtuuston ja lauta-kuntien toimintatavat alkavat olla tuttuja. Valtuusto- ja lautakunta-ryhmätkin lienevät jo kokoontu-neet useammankin kerran.

Ryhmätoiminnan tahti ja taso vaihtelevat kunnittain. Joissakin

kunnissa ryhmä kokoontuu en-nen jokaista valtuuston, hallituk-sen, lautakunnan, johtokunnan, johtoryhmän, ohjausryhmän ja kaikkien muidenkin tahojen ko-kousta käymään läpi esityslis-taa kohta kohdalta. Toisessa ää-ripäässä edes valtuustoryhmä ei kokoonnu säännöllisesti, lauta-kuntaryhmistä puhumattakaan.

Ryhmätoiminta on kuiten-kin SDP:n politiikan tekemises-sä keskeisessä asemassa. Asioita voidaan saavuttaa vain yhdessä toimimalla, mutta samalla kaik-kia kuunnellen.

Varsinais-Suomen SDP järjes-tää yhdessä Pirkanmaan SDP:n kanssa ryhmätoimintaseminaa-rin. Seminaari on tarkoitettu kai-

kille SDP:n edustajana erilaisissa kunnallisissa luottamustehtävis-sä toimiville henkilöille. Seminaa-rissa käydään läpi muun muassa mitä ryhmäkuri on, miten asioita kunnassa viedään eteenpäin ja miten eri puolueiden nä-kemykset eroavat toisis-taan kunnallispolitii-kassa.

Tilaisuus järjestetään Aulan-golla Hämeenlinnassa 21.-22.9. Osallistumismaksu 50 euroa si-sältää seminaariohjelman lisäk-si matkat, majoituksen 2 hengen huoneissa, 2 lounasta, päivällisen ja aamiaisen.

Ilmoittautumiset 31.8. men-nessä: talvikki.koskinen@

sdp.fi tai 040 – 518 1948.

Tehoa kunnallispolitiikkaan!

Kuntien omien toimielimien lisäksi merkittävää poliittis-ta valtaa käytetään myös yli-kunnallisissa luottamusteh-tävissä. Kompassi haastatte-li muutamia ylikunnallisis-sa toimielimissä toimivia so-sialidemokraatteja.

Kysymykset1. Kuka olet ja mistä tu-let?2. Kauanko olet ollut mukana Sdp:n toimin-nassa?3. Mitä muita luotta-mustehtäviä sinulla on?4. Oletko toiminut yli-kunnallisissa luotta-mustehtävissä aikai-semmin (tässä nykyi-sessä tai jossain muus-sa)?5. Mitä odotat tältä 4-vuotiskaudelta?6. Mitkä ovat mielestä-si johtamasi organisaa-tion suurimmat haas-teet?

Jouko AntolaUusikaupunkiVarsinais-Suomen maakun-tavaltuuston 1. varapuheen-johtaja.

1. Jouko Antola, Uusikau-punki, maakuntavaltuuston 1. varapuheenjohtaja.

2. SDP:n jäsenenä olen ol-lut 35 vuotta.

3. Toimin Uudenkaupun-gin kaupunginvaltuuston puheenjohtajana.

4. Viime kaudella, eli 2009-2012 olin maakunta-hallituksen jäsen.

5. Kunnilla on paljon uu-sia haasteita edessään täl-lä valtuustokaudella esim. kuntauudistus ja sote-uu-distus. Mitä tuo uusi kun-talaki tulleessaan, mitä val-tionosuusuudistus antaa tai ottaa kunnilta, jää näh-täväksi. Melkoisia epävar-muustekijöitä. Eli kovaa työtä ja ponnisteluja tarvi-taan uudistusten läpiviemi-seksi sekä hyvää yhteistyötä poliittisella rintamalla.

6. Kaupungin talouden tasapainoon saaminen val-tuustokauden aikana tulee olemaan suurin haaste. Sa-malla kun säästöjä haetaan,

pitää muistaa, että kunta-laisten palvelut tulee säilyt-tää hyvä tasoisina.

Pasi AholaTurkuTurun seudun jätehuolto-lautakunnan puheenjohtaja.

1. Olen Pasi Ahola, tulen Porista. Nykyään päivittäin Turun Jäkärlästä.

2. Vajaat seitsemän vuot-ta.

3. Olen mm. Varsinais-Suomen SDP:n varapu-heenjohtaja, SDP:n puolue-hallituksen jäsen ja Turun SDP:n kunnallistoimikun-nan jäsen. Varavaltuutettu Turussa.

4. Turun seudun jäte-huoltolautakunta perustet-tiin kesällä 2012 ja olen toi-minut alusta alkaen sen pu-heenjohtajana. En muissa.

5. Jätehuoltolautakun-ta on aivan uusi toimielin ja perustuu vasta vuoden voimassa olleeseen jätela-kiin. Odotan, että saamme rakennettua lautakunnal-le toimivat rutiinit ja yh-teistyökuviot sidosryhmien kanssa.

6. Ylikunnallisuus ei Tu-run seudulla ole ainakaan pienin haaste. Meidän pi-täisi toimia seudun etua sil-mällä pitäen, mutta samalla tasapainoilla sen kanssa, et-tä kuntien keskinäiset suh-teet ovat seudulla aika her-kät. Toinen haaste on jäte-huoltolautakunnan toimi-alan luonne; siihen ei ko-vinkaan moni antaumuk-sella perehdy, ja silloin mi-tä kummallisimmat myytit voivat elää hyvinkin sitke-ässä. Kolmas haaste on tie-tenkin, että lautakunnalla ei ole vielä vakiintunutta toi-mintakulttuuria.

Piia EloTurkuVarsinais-Suomen sairaan-hoitopiirin hallituksen pu-heenjohtaja.

1. Olen Piia Elo, 35-vuoti-as turkulainen.

2. SDP:n toimintaan tu-lin mukaan vuonna 2003 eli kymmenvuotisjuhlavuo-si on käynnissä.

3. Olen Turun kaupungin-valtuutettu ja Turun Seu-dun Jätehuolto Oy:n halli-tuksen jäsen. Lisäksi toimin Varsinais-Suomen Nuorten Kotkien ja Turun Urheilu-väen Sos.dem. Yhdistyksen puheenjohtajana ja vedän lastemme päiväkodin van-hempainyhdistystä.

4. Viime vaalikaudella toi-min kaupunginhallituksen edustajana seudullisessa joukkoliikennelautakunnas-sa ja lisäksi seutuvaltuustos-sa ja varajäsenenä maakun-tavaltuustossa.

5. Odotan tältä kaudelta uuden oppimista, haastei-den päihittämistä, tiukko-jen päätösten tekemistä ja hyvän hallinnon edistämis-tä hyvässä yhteishengessä.

6. Sairaanhoitopiirin suu-rimmat haasteet liittyvät sii-hen, miten palvelut ja ihmi-set saadaan kohtaamaan kohtuullisilla taloudellisilla panostuksilla. Sama haas-te, kuin muissakin julkisis-sa organisaatioissa.

Tällä hetkellä varsinais-suomalaiset ovat tyytyväisiä saamiinsa erikoissairaan-hoidon palveluihin ja haas-te onkin siinä, miten palve-lutaso saadaan ylläpidettyä ja samalla hoidettua välttä-

mättömät investoinnit, lei-kattua menoja ja kuntien maksuosuuksia!

Janne Laulumaa RaisioTurun kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunnan varapuheenjohtaja.

1. Janne Laulumaa, nel-jän lapsen isä ja yhden nai-sen mies. Olen kotoisin Rai-siosta. Asun isoisäni raken-tamassa talossa, jota olem-me perheen kanssa kunnos-taneet noin 10 vuotta. Isäni on kotoisin Oulaisista ja Äi-tini Vaskiolta.

2. Liityin puolueen jäse-neksi 2008 kunnallisvaali-en alla. Demarinuoriin kuu-luin jo aiemmin. Kuitenkin vuonna 2000 minut valittiin metallin pääluottamusmie-heksi ja olen aktiivisesti ol-lut mukana metallin dema-reissa esimerkiksi Kohme-lon perustajajäsenenä.

3. Teleste oyj:n pääluotta-musmies, Raision kaupun-ginvaltuuston pj, Metallin liittovaltuuston jäsen, Am-mattiosasto 1:n vpj ja kan-sainvälisistä asioista vas-taava.

4. Olin Turun kaupunki-

seudun joukkoliikennelau-takunnassa Raision edus-tajana, kun uusi joukkolii-kenneviranomainen perus-tettiin. Vuoden tynkäkau-den jälkeen sain jatkaa teh-tävässä.

5. Saadaan kuntatalous ja sote-asiat kestävälle pohjal-le. Joukkoliikenteen roimaa kasvua (noin 10 %). Mielen-kiintoisia tapaamisia euro-vaalien ja eduskuntavaalien puitteissa.

6. Kuntatalouden tasapai-nottaminen.Tulot olisi saa-tava riittämään menoihin niin, etteivät palvelut kärsi.

Mika MaaskolaTurkuVarsinais-Suomen maakun-tahallituksen 1. varapuheen-johtaja.

1. Mika Maaskola, Turku, Varsinais-Suomen maakun-tahallituksen 1. varapuheen-johtaja.

2. Liityin puolueeseen 1.12.1992, eli reilu 20 vuot-ta. Sitä ennekin aina SD-henkinen, taustana mm. yleisurheilun harrastami-nen Turun Tovereissa vuo-desta 1976 alkaen ja edel-leen jatkuen.

3. Turun kaupunginval-tuutettu, SDP:n Turun val-tuustoryhmän toinen vara-puheenjohtaja, Varsinais-Suomen liiton maankäyttö-jaoston puheenjohtaja, Var-sinais-Suomen maakunta-valtuutettu, Turun kaupun-kiseudun joukkoliikenne-lautakunnan jäsen., JHL 93 pääluottamusmies.

4. Kaksi kautta maakunta-valtuutettuna, kaksi vuotta maakuntahallituksen jäse-nenä ja vuoden Turun kau-punkiseudun joukkoliiken-nelautakunnan jäsenenä.

5. Hyvää yhteistyötä kaik-kien maakunnallisten toi-mijoiden kanssa, tavoittee-na koko Varsinais-Suomen kehittyminen ja hyvinvoin-ti.

6. Mahdolliset kuntara-kennemuutokset, EU-oh-jelmatukien raju pienene-minen, elinkeinoelämän rakennemuutokset (esim. telakka ja kännykkäteolli-suus), maakuntaliittojen aseman selventäminen/vahvistaminen tulevassa lainsäädäntö- ja hallintouu-distuksessa. Lisäksi tärkeää on jatkaa työtä saaristome-ren pelastamiseksi. MAL-aiesopimuksessa yhteisesti sovittujen päämäärien toi-

Kompassi4

Kuntalaisten asioita hoidetaan myös ylikunnallisestiEri kuntien valtuustojen, hallitusten, lau-takuntien sekä muiden luottamuselinten lisäksi Varsinais-Suomessa toimii myös useita kuntayhtymiä ja niiden valtuustoja ja hallituksia. Kunnallisten luottamusteh-tävien tavoin myös ylikunnallisista kun-tayhtymien paikoista sovitaan kunnallis-vaalien jälkeen puolueiden välisissä neu-votteluissa.

Keskeisimpiä kuntayhtymiä Varsinais-

Suomessa ovat Varsinais-Suomen maa-kuntaliitto, sairaanhoitopiiri, erityishuol-topiiri sekä aluepelastuslaitos.

Monen varsinaissuomalaisen asioita hoitavat myös Turun seudulla seudullinen joukkoliikennelautakunta ja jätehuoltolau-takunta.

Varsinais-Suomen liitto toimii aluekehi-tysviranomaisena sekä suunnittelu- ja edun-valvontaorganisaationa. Liittoon kuuluu

maakunnan 28 kuntaa. Päätösvaltaa käyt-tävät maakuntavaltuusto ja -hallitus.

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri on kuntayhtymä, johon kuuluu 29 kuntaa ja kaupunkia sekä Turun yliopisto. Sairaan-hoitopiirin alueella toimii 24 terveyskeskus-ta ja elää noin 460.000 asukasta. Sairaan-hoitopiirillä on noin 6.500 vakinaista työn-tekijää. Sairaanhoitopiiri tarjoaa erikoissai-raanhoidon palveluja yliopistollisessa kes-

kussairaalassa, neljässä aluesairaalassa ja kahdessa psykiatrisessa sairaalassa, joissa on yhteensä noin 1.370 sairaansijaa.

Varsinais-Suomen erityishuoltopiirin Kehitysvamma-alan tuki- ja osaamiskes-kus KTO on erikoistunut kehitysvammais-ten hoito-, kuntoutus- ja ohjauspalveluiden järjestämiseen. Keskus tarjoaa muun muas-sa erityishoitopalveluita (esim. autismiyk-siköt, erityisneuvola, päivä- ja vapaa-ajan

Jouko, Pasi, Piia, Janne, Mika ja HannuTentissä seudulliset päätöksentekijät

Mika Maaskola

Pasi Ahola

Janne Laulumaa Hannu Ranta

Piia EloJouko Antola

SDP:n edustajat Varsinais-Suomen suurimmissa kuntayhtymissä

Kompassi 5

Varsinais-Suomen liitto MaakuntahallitusJuuso Alatalo, Mynämäki, vpj 2015-16 Ilkka Hamunen, ParainenRiitta Lehtinen, Somero Pirjo Virtanen, SaloMika Maaskola, Turku, vpj 2013-14 Marjatta Vehniäinen, TurkuTalvikki Koskinen, Turku Tino Aalto, Turku

Maakuntavaltuusto Sari Hukkanen Irja Gustafsson KaarinaJorma Leppänen Bo Vilander KemiönsaariSirpa Koskinen Hannu Leino KustaviKimmo Aho Sirpa Hagsberg NaantaliAsko Mäentaka Tapani Lahti PaimioMaria Lindell Carita Henriksson ParainenRaimo Sulonen Vesa Parantainen RaisioHannele Lehto-Laurila Sirpa Ek RaisioOuti Rannikko Riitta-Liisa Järviö RuskoLeena Ahonen-Ojala Piia Keto-oja SaloMatti Varajärvi Pekka Kymäläinen SaloAntti Kotti Riitta Lehtinen SomeroSatu-Maija Kleimola Nina Suominen TarvasjokiAimo Massinen Ilkka Kantola TurkuVirpa Puisto Piia Elo TurkuSeppo Lehtinen Jarmo Rosenlöf TurkuMika Maaskola Kjell Lundahn TurkuRaili Engdahl Mari-Elina Koivusalo TurkuToni Eklund Jorma Hellsten TurkuEeva-Johanna Eloranta Päivi Pietari TurkuJouko Antola (1. vpj) Mauri Rosten UusikaupunkiSimo Virtanen Tino Laine Vehmaa

Tarkastuslautakunta Daniel Valtakari, Turku Raimo Sulonen, Raisio

SaaristotoimikuntaArita Jokinen, Parainen Jan Eriksson, ParainenHannu Leino, Kustavi Sirpa Koskinen, KustaviHeli-Päivikki Lauren, Uusikaupunki Seppo Lamberg, Uusikaupunki

Kielellisten palveluiden toimikunta Carita Henriksson, Parainen Gustav Wickström, Turku

Varsinais-Suomen erityishuoltopiiri Hallitus Hannu Ranta, Salo, pj Tuulia Suominen, MaskuLeila Sorsa, Turku Heikki Kallioinen, Uusikaupunki

Tarkastuslautakunta Hannele Vienonen, Naantali Seppo Laitinen, Paimio

Varsinais-Suomen aluepelastuslautakunta Kaarlo Alanko, Salo, vpj Minna Kotti, SomeroTuula Muukkonen, Raisio Antti Nuutamo, MynämäkiVesa Närvänen, Turku Laura Korhonen, Turku

Turun kaupunkiseudun jätehuoltolautakunta Pasi Ahola, Turku, pj Mika Koskinen, TurkuMerja Roos, Turku Sanna Laitila, TurkuSusanna Torkkila, Kaarina Arto Elo, Kaarina

Turun kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta Janne Laulumaa, Raisio, vpj Jarmo Rosama, RaisioPäivi Salminen, Turku Hannele Lehto, TurkuMika Maaskola, Turku Heimo Mäkilä, Turku

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri

HallitusSimo Paassilta, Salo Matti Lehtinen, LoimaaSeppo Lehtola, Laitila Anu Nummelin, LietoPiia Elo, Turku, pj Minttu Ojanen, TurkuAnneli Kivijärvi, Raisio Martti Sipponen, Naantali

Kielellisen vähemmistön lautakunta Anita Tuominen, Turku Tom Axberg, Turku

Tarkastuslautakunta Jukka Siren, Kaarina Birger Ehrnström, ParainenMerja Nurmio, Turku Marja Vyyryläinen, Turku

Sairaanhoidollisten palveluiden liikelaitoksen johtokunta Martti Sipponen, Naantali, pj Tapani Mellanen, KaarinaMinttu Ojanen, Turku Taina Laitinen, Mynämäki

Aluesairaaloiden johtokunta Tuula Hällfors-Laaksonen, Loimaa Ari Hellsten, PöytyäAntti Haapavuori, Uusikaupunki Timo Tammi, Salo

Turunmaan sairaalan johtokunta Marja-Leena Engström, Parainen Mikaela Luoma, ParainenJari Lehtivaara, Kemiönsaari Mikael Hellbom, Kemiönsaari

Turunmaan sairaalan vähemmistökielen lautakunta Mikael Hellbom, Kemiönsaari, pj Tom Nylund, Kemiönsaari

Psykiatrian tulosalueen johtokunta Tiina Johansson, Parainen Mari Kesälä, SauvoMatti Rantanen, Turku Marja-Leena Virkki, Kaarina

Kuntalaisten asioita hoidetaan myös ylikunnallisestitoiminnanohjaus), palveluasumista, työtoi-mintaa ja opetusta. Keskus työllistää noin 500 työntekijää.

Varsinais-Suomen aluepelastuslaitos vas-taa pelastustoiminnasta 28 kunnan alueel-la Manner-Suomen läntisimmässä kolkassa. 24h- valmiudessa olevia paloasemia alueella on yksitoista ja 8h-valmiudessa olevia palo-asemia kolme. Pelastuslaitoksen toiminta-alue on reilu 20 000 neliökilometriä. Alue-

pelastuslaitoksen perustehtäviin kuuluvat ihmisten, omaisuuden, eläimien ja ympä-ristön pelastaminen ja suojaaminen sekä onnettomuuksien ennaltaehkäisy ja turval-lisuuskulttuurin edistäminen.

Turun kaupunkiseudun yhteisen joukko-liikenteen tavoitteena on toteuttaa kunta-rajat ylittävää yhteistyötä joukkoliikenteen järjestämisessä joukkoliikennelain mukai-sesti sekä kehittää ja koordinoida seudul-

lista joukkoliikennettä siten, että joukko-liikenteen palvelutaso paranee ja palvelut tuotetaan asiakaslähtöisesti ja edullisesti. Joukkoliikennelautakuntaan kuuluu edus-tajia Turusta, Kaarinasta, Liedosta, Naan-talista, Raisiosta ja Ruskolta.

Turun Seudun Jätehuollon 14 omista-jakuntaa (Aura, Kaarina, Lieto, Marttila, Masku, Mynämäki, Naantali, Nousiainen, Parainen, Pöytyä, Raisio, Rusko, Tarvas-

joki ja Turku) perustivat keväällä yhteisen jätehuoltolautakunnan hoitamaan lakisää-teisiä viranomaistehtäviä. Toukokuun alus-sa voimaan tullut jätelaki edellytti toimie-limen perustamista alueilla, joissa kunnil-la on yhteinen jätehuollon tehtäviä hoitava yhtiö, kuten TSJ on. Jätehuoltolautakunta hyväksyy jätetaksan, kokoaa ja hyväksyy jä-tehuoltomääräykset sekä määrittelee jäte-huollon palvelutason.

meenpano ja liikennejärjes-telmien rahoituksen turvaa-minen ja eteneminen (VT-8, ESA- rata, Turun kaupunki-seudun joukkoliikenne).

Hannu RantaSaloVarsinais-Suomen erityis-huoltopiirin hallituksen pu-heenjohtaja.

1. Olen Hannu Ranta (52-v). Perheeseeni kuuluu vai-mo ja neljä lasta (16-, 18-, 22- ja 25-vuotiaat), joista kaksi vanhinta on muutta-nut muualle opiskelemaan. Asun Salon kaupungissa Perniön kaupunginosassa. Minut valittiin erityishuol-topiirin hallituksen puheen-johtajaksi.

Olen toiminut kehitys-vammahuollossa hoitoapu-laisena, hoitajana, osaston-hoitajana ja toimintakes-kuksen johtajana vuoteen 1999 asti. Työnantajina ovat olleet Varsinais-Suomen ja Pirkanmaan erityishuolto-piirit sekä Rinnekoti-sää-tiö. Lisäksi olen työskennel-lyt Perniön kunnan kehitys-vammahuollossa. Vuodes-ta 1999 lähtien olen toimi-nut A-klinikkasäätiöllä, nyt Länsi-Suomen palvelualu-een aluejohtajana.

2. Olen ollut puolueen jä-sen vuodesta 1988, jolloin olin ensimmäisen kerran kunnallisvaaliehdokkaa-na. Tämän jälkeen olin pois politiikan kuvioista pitkään, mutta tulin uudelleen poli-tiikkaan mukaan vuonna 2000.

3. Tällä hetkellä olen Sa-lon kaupunginvaltuutet-tu, hallituksen varajäsen ja opetuslautakunnan II vara-puheenjohtaja.

4.En ole, uusi poliittinen tehtävä.

5.Pyrin tuomaan osaa-mistani päätöksentekoon. Toivon ,että luottamushen-kilöt voivat päätöksillään parantaa kehitys- ja vaikea-vammaisten asemaa yhteis-kunnassa.

6. Talouden pitäminen ta-sapainossa (kuntien talous on haastavaa Varsinais-Suomen kunnissa) ja silti voiden järjestää laadukkai-ta palveluita.

Taulukon vasempaan sarakkeeseen on merkitty varsinaiset jäsenet ja oikeaan heidän henkilökohtaiset varajäsenensä.

Ajankohtaista eduskunnastaKompassi6

Ilkka Kantola:Tie hyviin palveluihin on mahdollista löytää

Katja Taimela:SDP:n otettava aloitteellinen rooli työelämäkeskustelussa

Heli Paasio:Syrjäytynyt vai syrjäytetty?

Sosiaali- ja terveyspalvelu-jen uudistaminen ja siihen liittyvä kuntarakenteen tar-kastelu ovat Kataisen hal-lituksen työlistan kärjes-sä. Uudistustyö on medias-sa moneen kertaan tuomit-tu epäonnistuneeksi sekoi-luksi. Kansanedustaja Ilk-ka Kantola tunnustaa, et-tä urakka on valtava ja työ etenee hitaasti. Kantola kui-tenkin rauhoittelee kunta-päättäjiä.

– Kyse on rakenteiden uudistamisesta niin, että kuntien järjestämät riittä-vät sosiaali- ja terveyspal-velut kyetään jatkossa jär-jestämään kaikkien saata-ville. Olen varma siitä, et-tä tästä päämäärästä asian-tuntijat ja poliittiset päättä-jät ovat yhtä mieltä, Kantola vakuuttaa.

Mallia Ruotsista?Osana uudistuksen valmis-telua on laadittu vertailu-ja eri maiden palvelujär-jestelmistä. Ilkka Kanto-laa viehättää Ruotsin malli, jossa terveydenhuollon jär-jestäminen on 29 maakärä-jäkunnan (landsting) vas-tuulla. Palvelujen rahoitta-miseksi maakäräjäkunta ke-rää veroa, jonka tason se saa päättää itsenäisesti.

– Suomessakin tavoittee-na on turvata palvelut luo-malla alueita, joilla on riittä-vän vahva väestöpohja. Vah-valla peruskunnalla tarkoi-tetaan juuri tätä. Järjestel-

män sujuvuuden varmis-tamiseksi perusterveyden-huollon ja erikoissairaan-hoidon välistä kynnystä ha-lutaan madaltaa. Nämä ele-mentit löytyvät myösRuot-sin mallista, Kantola huo-mauttaa. Jos nyt vireillä ole-va uudistus kariutuisi, olisi pohdittava Ruotsin mallia vakavasti.

Kainuun kokemuksetSuomessa maakuntamal-lia on kokeiltu Kainuussa. Viime vuonna päättyneessä kokeilussa maakunta vas-tasi terveydenhuollosta ko-konaan sekä pääosasta so-siaalihuollon palveluja. Pe-rusterveydenhuolto ja eri-koissairaanhoito oli yhdis-tetty.Kokeilun loppurapor-tissa maakunnan arvioidaan toimineen hyvin palvelujen järjestämisrakenteena. Kus-tannusten kasvu hidastui ja hoitoon pääsy parantui sel-västi.

– Yksi merkittävä syy Kai-nuun kokeilun päättymisel-le oli erimielisyys järjestel-män rahoituksesta. Kokei-lussa maakunnalla ei ol-lut omaa verotusoikeutta vaan rahoitus tuli kunnilta. On siis edelleen testaamat-ta, miten maakunnan vero-tusoikeus toimisi Suomessa, Kantola kertoo.

Ahvenanmaalla homma toimiiAhvenanmaan maakunnalla on laaja itsehallinto ja siel-

lä kaikki terveyspalvelut on tuotettu Ruotsin mallin mu-kaan samassa organisaati-ossa jo 19 vuotta.

28 000 ahvenanmaalaista palveleeMaarianhaminas-sa keskussairaala, josta saa myös perusterveydenhuol-lon palvelut. Lisäksi lähi-palveluna on hoitajien vas-taanottoja.

– Ahvenanmaallakin vain kunnat voivat kerätä veroja. Olisikin kiinnostavaa tietää, onko Ahvenanmaan osal-ta pohdittu maakunnallis-ta verotusoikeutta, Kanto-la miettii.

Haaste kuntapäättäjilleToukokuussa julkaistiin kansanedustaja Petteri Orpon työryhmän linjauk-set sote-uudistuksen jatko-valmistelusta. Kun valtion asettamat kriteerit alkavat selkiytyä viimeistään sosi-aali- ja terveyspalvelujen järjestämistä koskevan la-kiesityksen myötä, on kun-tapäättäjien aika valita pa-ras rakenteellisen kehittä-misen tie.

– Vaikka tuleva järjestel-mä ei vielä ole valmis, kan-nustan kaikkia kuntapäättä-jiä miettimään, mitä vaihto-ehtoja omalla kunnalla on. Muutoksia tulee varmas-ti. Ei kannata jäädä odotta-maan eduskuntavaaleja ja uudistushankkeiden hau-tautumista, Kantola kan-nustaa.

Sosialidemokraattisen työ-väenliikkeen on kyettävä ottamaan aloitetta kotimai-sessa työmarkkinakeskuste-lussa. Nyt aloite on elinkei-noelämällä, jolla on puolel-laan pääministeripuolue ko-koomus. Samoin media tun-tuu suosivan oikealta tule-via ajatuksia työmarkkina-poliittisessa keskustelussa.

Hankala taloustilanne ja sen myötä koetuksella ole-va yritysten kilpailukyky ovat haasteita, joita oikeis-to käyttää surutta ideologi-sissa pyrkimyksissään hei-kentää suomalaisen työn-tekijän asemaa. Tässä kai-kessa yritetään painaa un-holaan se, että koulutettu ja hyvinvoiva työntekijä on yritysten kilpailukyvyn tär-kein tekijä.

Työmarkkinoiden jous-tamattomuus on mainit-tu varsin usein ongelmaksi Suomessa. Pääsääntöises-ti työntekijät ovat ainut ta-ho jonka edellytetään jous-tavan. Jopa yritystoimin-taan kuuluvaa yrittäjäriskiä

on yritetty ulkoistaa työnte-kijöille eri tavoin. Viime ai-koina puhuttaneet nollatyö-sopimukset ja pakkoyrittä-jyys ovat tästä viimeisimmät esimerkit. Työntekijä näh-dään konemaisena resurs-sina, jonka on oltava käy-tettävissä aina tarvittaessa. Silloin kun työpanokselle ei ole käyttöä, työntekijästä pi-tää voida päästä eroon mah-dollisimman helposti ja vai-vattomasti.

Palkalla pitää voida elääSuomalaisen työelämän ke-hittämisen ehdottomana lähtökohtana tulee olla jat-kossakin, että palkalla pi-tää voida elättää itsensä ja perheensä. Lisäksi työelä-mämme tulee rakentua pää-osin pysyvien täysiaikaisten työsuhteiden varaan. Koko ajan lisääntyvät epätyypil-liset työsuhteet ovat poik-keus tähän sääntöön. Niistä onkin tullut pysyvä osa työ-markkinoitamme. Pätkä- ja vuokratyön sekä muiden

epätyypillisten työmuotojen suhteen meillä on paljon ke-hitettävää. Niiden kohdalla tarvitaan joustoelementte-jä, joissa joustavat niin yri-tykset kuin työntekijätkin. Myös valtion tulee olla täs-sä mukana. Tärkeintä on, et-tä näiden työmuotojen kaut-ta saadaan useampia ihmi-siä työn syrjään kiinni.

SDP:n ja ammattiyhdis-tysliikkeen on alettava sys-temaattisesti nostaa esille uudistuksia, jotka paranta-vat työelämän laatua. Pa-nostamalla työssä jaksa-miseen voidaan pidentää työuria. Peruslähtökohta on, että töissä halutaan ol-la pidempään, kunhan töi-tä ensinnäkin on saatavilla ja toiseksi henkinen ja fyy-sinen kunto mahdollistavat työnteon.

Keinoja on jo olemassaAvauksia paremman työelä-män puolesta ei tarvitse al-kaa ideoida tyhjästä. Meillä on itse asiassa paljon tärkei-

Eduskunnan tarkastusva-liokunta teettää paraikaa tutkimusta nuorten syrjäy-tymisestä. Aiheen tiimoilta järjestettiin eduskunnassa työpaja, jossa eri alojen ih-miset kohtasivat ja yrittivät hahmottaa ongelmakenttää, tietysti myös löytäen ratkai-suja. Kuullut puheenvuorot olivat avartavia ja herättä-viä. Mielenkiintoisinta oli kenties, että suurimpana ”oivalluksena” pidettiin si-tä, että laitetaan peruspal-velut kuntoon ja tehdään palvelut ihmiselle, ei orga-nisaatioille, niin moni on-gelma tulee ratkaistua kuin itsestään.

Mitä sitten on tapahtunut viime vuosina ja vuosikym-meninä, kun ylipäätään jou-dumme miettimään, minne suuri osa nuoristamme ka-toaa ja mihin rahamme riit-tävät palvelupuolella? Eikö juuri meillä Suomessa ole paljon kehuttu neuvolajär-jestelmä ja pisa-tutkimuk-sissakin menestyvä koulu-laitos? Vanhemmuudes-ta puhutaan kenties enem-

män kuin koskaan ja mah-dollisuuksia elämänpolul-la on huomattavasti enem-män kuin joskus aiemmin. Miksi silti meillä on tu-hansia nuoria järjestelmi-en ulottumattomissa? Tai miksi viime päivinä jälleen puhuttanut Eerikan tapaus voi olla mahdollinen, kun vi-ranomaisetkin olivat useas-ti olleet tekemisissä perheen kanssa ja silti näin järkyttä-vää pääsi tapahtumaan?

Perehtyneisyyttä kaivataanPeruslähtökohtana todet-tiin olevan puutteelliset pe-ruspalvelut. Se, että tehdään kyllä töitä ja tarjotaan pal-veluja, mutta kenelle, mi-ten ja milloin. Systeemistä on tullut oma orjansa. Las-tensuojelun työntekijöiden aika menee hallinnollisiin toimiin ja siihen, että oves-ta astuu useimmiten sattu-manvarainen asiakas. Ei siis millään lailla ole taattu, et-tä asiakassuhde olisi pysyvä. Perehtyneisyyttä ei yksittäi-siin tapauksiin pääse synty-

mään, vaan meillä vallitsee ennemminkin nk. poislä-hettämisen-malli. Asiakas lähetetään aina seuraavaan paikkaan, eikä kellään tai missään ole kokonaiskäsi-tystä tilanteesta. Miten sil-loin voidaan aidosti auttaa tai puuttua tapauksiin, jos vastuuta ei oteta tai asiak-kaan tapausta tunneta?

Nuorten oma näkemys oli, että heitä kuullaan rip-pikoulussa, peruskoulus-sa ei. Työpajassa todettiin myös, että ongelma on sii-nä, ettei uskalleta puhua ”pyhästä lehmästä” eli kou-lutuksestamme. Tulisiko siis puhua ennemmin syr-jäytetyistä kuin syrjäyty-neistä? Ja miten voimme tehdä politiikkaa asialla, kun emme edes tiedä, keitä nämä nuoret ovat ja mistä syystä ovat siinä tilanteessa kuin ovat.

Mistä rahat?Paljon oli kysymyksiä ja vastauksia myös. Ongelma-na nousi esiin resurssipu-

Ilkka Kantola (toinen oikealla) uskoo, että kaikki osapuolet ovat yhtä mieltä sote-uu-distuksen tavoitteista.

Ajankohtaista eduskunnastaKompassi 7

Eeva-Johanna Eloranta:Vanhuslaki tulee voimaan heinäkuussaVuosikymmenien odottelun jälkeen saadaan heinäkuun alussa vihdoin voimaan kai-vattu vanhuspalvelulaki, jo-ka parantaa monin eri ta-voin tulee jokaisen ikäihmi-sen asemaa.

Suurin osa ihmisistä asuu seniori-ikäisenäkin nor-maalisti kotona. Tärkeim-mälle sijalle nousevatkin kotiin tuotavat palvelut. La-kiehdotuksen mukaan iäk-kään henkilön palvelujen tarpeeseen voidaan vasta-ta pitkäaikaisella laitoshoi-dolla vain silloin, kun se on iäkkään henkilön arvokkaan elämän ja turvallisen hoi-don kannalta perusteltua. Laitoshoitoa tulee toki saa-da, jos ihmisarvoinen elämä kotona ei ole mahdollista.

Tavoitteena turvallinen elämäPalvelujen tavoitteena on lain mukaan, että iäkäs ko-kee elämänsä turvalliseksi, merkitykselliseksi ja arvok-kaaksi ja että hän voi ylläpi-tää sosiaalista vuorovaiku-tusta ja osallistua mielek-kääseen hyvinvointia, ter-veyttä sekä toimintakykyä edistävään ja ylläpitävään toimintaan.

Palvelut onkin toteutetta-va niin, että ne tukevat iäk-kään hyvinvointia, terveyt-tä, toimintakykyä, itsenäis-tä suoriutumista ja osalli-suutta ja ehkäisevät muuta palvelutarvetta.

Toimintakyvyn tukemi-nen ja ennaltaehkäisy ovat-kin ikääntyneiden kannal-ta avainasioita. Seuraava 90-vuotiaan Edla-rouvan lausahdus ikäihmisten kun-tosalilta kiteyttääkin lain ta-

voitteen: ”Tässä minä punt-tia nostelen, jotta jaksan soppani keittää. Huusholli-ni hoidan itse.” Ikääntyneen tuleekin saada oikeanlaisia palveluita ja apua niin pal-jon, että hän pystyy elämään kotona tai kodinomaisessa ympäristössä mahdollisim-man pitkään. Apua ja oh-jausta tarvitaan vaikkapa kuntosalilaitteiden käytös-sä, jotta toimintakyky säi-lyy. Tulee muistaa, että var-min tapa vanhentua ja saada erilaisia kremppoja, on olla liikkumatta!

Palvelutarve selvitetäänTässä vanhuslaissa on ko-ko joukko muitakin uudis-tuksia. Lain mukaan jokai-sen vanhuksen palvelutarve selvitetään ja hänelle laadi-taan henkilökohtainen pal-velusuunnitelma, jonka to-teutumisesta vastaa iäk-kään oma vastuutyöntekijä. Iäkkäälle myönnetyt palve-lut tulee saada viimeistään kolmen kuukauden kulues-sa, kiireelliset palvelut heti.

Kunnilla tulee jatkossa ol-la riittävä määrä monipuo-lista asiantuntemusta mm. geriatrian ja gerontologian eli nimenomaan ikäänty-neiden hoidossa, pitää tar-jota monialaista kuntoutus-ta ja osaamista mm. turval-lisesta lääkehoidosta. Olen-naista on oikeanlainen osaa-minen eikä pelkästään hen-kilökunnan määrä. Lisäksi kuntien viranomaisten on parannettava yhteistyötään ja tiedonkulkuaan niin, et-tei yksikään palvelujen tar-peessa oleva vanhus jää nii-tä vaille.

Pisteenä i:n päälle van-husneuvostot tulee perus-taa joka kuntaan. Vanhus-neuvostoja tulee myös kuul-la ikääntyneitä koskevien päätösten valmistelussa ja niille tulee mahdollistaa toi-mintaedellytykset.

Osallisuuden ajatus on-kin läpileikkaavana teema-na koko lakiehdotuksessa. Ikääntyneitä ja tarvittaes-sa heidän omaisiaan tulee kuulla sekä kunnan pää-töksenteon yleisellä tasol-la, mutta myös yksilötasol-la, kun päätöksiä tarvittavis-ta palveluista tehdään.

Puolisoille oikeus yhteiseen hoitopaikkaanYksi kaikkein hienoimmis-ta asioista tässä lakieh-dotuksessa on kirjaus sii-tä, että puolisoilla tulee ol-la mahdollisuus tulla hoi-detuksi samassa paikassa. Liian paljon surullisia esi-merkkejä onkin tänä päivä-nä siitä kun lähes koko elä-män mittainen yhdessäelo on katkaistu ”viranomaisen toimesta” kun puolisot hoi-detaan eri paikoissa.

Vaikka lakia arvostellaan kalliiksi, tulee se mitä to-dennäköisimmin pitkässä juoksussa säästämään kun-nilta pitkän pennin.

Vanhusten määrä kasvaa lähivuosina huomattavasti, ja nyt onkin korkea aika si-joittaa osa vanhustenhuol-toon suunnatuista rahoista ennaltaehkäisyyn; se sijoi-tus maksaa tulevaisuudes-sa itsensä monin verroin takaisin.

Sitä paitsi ihan jokainen on ihmisarvoisen vanhuu-den arvoinen.

tä uusia ajatuksia jo olemas-sa. Niitä löytyy mm. SDP:n uuden työn manifestista se-kä vaikkapa työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan pu-heenjohtaja kansanedusta-ja Tarja Filatovin välityö-markkinoita koskevasta ra-portista.

Viimemainitusta on vii-me aikoina noussut keskus-teluun työttömälle luotava

mahdollisuus tienata 300 euroa kuussa ilman, että se vaikuttaa työttömyystur-vaan. Tämänkaltaisia työl-listymistä ja työttömän ar-kea helpottavia uudistuksia meidän tulee lähteä määrä-tietoisesti viemään eteen-päin. Nuorten yhteiskunta-takuun eteenpäinviemises-sä pallo on siirtynyt kun-nissa vaikuttaville sosiali-

demokraateille. Heillä on ratkaiseva rooli sen suhteen onnistuuko uudistus vai ei. Nuorisotakuu tuo työkalut, joilla kunnissa eri toimi-joiden yhteistyöllä voidaan saada paljon aikaan, mutta ilman hyvää toimeenpanoa, se jää puolitiehen. Valtion taholta on nyt luotu mah-dollisuuksia, joihin kannat-taa tarttua.

la. Mistä ottaa varat uusille toimille? Oivallus olikin sii-nä, että ilman rahallisia li-säpanostuksia saadaan pal-jon aikaan, kunhan vain teh-dään oikeita asioita oikeaan aikaan. Nyt olemme keskit-tyneet organisaatioihin ja ongelmiin, kun pitäisi kes-kittyä lapsiperheiden, las-ten ja nuorten tukemiseen. Tietoa meille kertyy jo neu-volasta ja koulussa viimein havaitaan tai ainakin tuli-si havaita oppimisvaikeu-

det, kiusaamiset, masentu-neisuudet ym. Näihin asi-oihin tarttuminen riittävän varhain on tärkeää. Olen-naista on myös, että tietoja saadaan kerättyä yhteen ja jossain on kokonaiskäsitys avuntarvitsijan tilasta. Nyt tieto on pirstaleista eri hal-lintokunnissa ja tietosuojan taakse turvataan liikaa. Aina joudutaan aloittamaan alus-ta, kun uusi ihminen tai ta-ho tulee tarjoamaan palve-lua/apua.

Syrjäytymisen vähentä-miseksi ei riitä tukien ja pal-veluiden hienosäätö. On uu-distettava toiminta-ajatus ja rakenne. Keskiöön pitää laittaa perheen, lapsen ja nuoren tukeminen yhtenä kokonaisuutena elämänku-lun myötä. Organisaatiot ja ammatit ovat välineitä, ei it-seisarvoja.

Nyt on ryhdyttävä sanois-ta tekoihin. Aikaa ei ole hu-kattavaksi, ihmisistä puhu-mattakaan.

Katja Taimelan mielestä ihmisen on jatkossakin kyettävä elättämään itsensä työllä.

Eeva-Johanna Elorannan mukaan uusi vanhuspalvelulaki tulee monin tavoin paran-tamaan ikäihmisten asemaa.

Heli Paasio peräänkuuluttaa kokonaiskäsitystä apua tarvitsevasta nuoresta eri ta-hoille hajautuneiden tiedonrippeiden sijaan.

NYSSE TULEETYÖVÄENLIIKE KOKOONTUU TAMPEREELLA LA 7.9.2013!Työväenliike on aina saanut suuria aikaan kokoamalla väen yhteen. Siihen pyrimme myös nyt. Työväenliike kokoontuu

Tampereelle yhteiseen superpäivään, jonka aikanatyöväentalo ja Vanhan kirjaston puisto täyttyvät

monipuolisesta ohjelmasta sekä iloisesta yhdessä olosta.

Ohjelmassa mm. politiikkaa, huippuseminaareja, kilpailuja, tapaamisia sekä hauskaa tekemistä ja nähtävää koko perheelle. Musiikkia ja iloista

juhlatunnelmaa tarjoilee muun muassa bailubändi Jean S. Lue lisää verkossa: www.sdp.fi/tyovaenliike-nyt

Kompassi8

Vakuuksia ja ihmisoikeuksiaVakuudet, takuudet, schwakuudet. Kreikan lainatakauksista on ollut ky-se. Soini päätti kirjoittaa Hesarin etu-sivun täyteen akateemista siansaksaa ja käyttää siihen veronmaksajien au-liisti lahjoittamia rahoja Silakan arvi-on mukaan reilut kymmenen euroa per kirjain. Kyllä kannatti.

Paitsi, että Soinin kirjoittama agen-da pääsi joka ikisessä suomalaisessa mediassa läpi (maksutta, huom!), sa-maa agendaa kiikutettiin kommentoi-maan yhteen ja toiseen lähetykseen ja paperilehteen eri talousihmisiä. Ja hy-vä niin. Ylivoimainen enemmistö näis-tä kertoi Soinin olevan väärässä. Paitsi Kimmo Sasi. Mutta Kimmo Sasi ei ole-kaan talousihminen, vaan kokoomus-lainen kansanedustaja.

Koko jutussa Silakkaa on ihmetyt-tänyt lähinnä kaksi asiaa. Ensimmäi-nen on se, että Soini on kritiikistä huo-limatta päässyt niin vähällä. Kun Soi-

nilta on kysytty, että mites nyt kun tohtori Korkman sanoo että Te olet-te ykskantaan väärässä, niin Soini on vastannut että ei ole vakuuksia. Ja sil-lä selvä on sitten ollut. Vastuu lienee kuulijalla.

Tässä on nyt käynyt selväksi, että Soinin mielestä ei ole vakuuksia, kos-ka Suomen eduskunta voi päättää an-taa Kreikalle lainoja anteeksi ja luo-pua aiemmin vaatimastaan vakuudes-ta. Tämä on se toinen Silakkaa ihme-tyttävä asia. Soinia siis ottaa kupoliin se, että Jutta Urpilainen meni ja vaa-ti vakuuksia vain Kreikalta. Olisi pi-tänyt muistaa vaatia vakuuksia myös Suomen eduskunnalta. Kun tuota suu-remman oppositiopuolueen toimintaa seurailee, niin se ei välttämättä olisi ollut niin huono ajatus.

Perussuomalaisista puheen ollen. Koitti hiljattain sekin päivä, kun eduskunnassa keskusteltiin burkan ja niqabin eli joidenkin musliminais-ten käyttämien kasvot peittävien hun-tujen kieltämisestä. Persuryhmän esi-tyksen mukaan hunnun käytöstä pitäi-si tehdä rikos yleistä järjestystä vas-taan. Lakimuutos olisi kuulemma kan-nanotto sen puolesta, että ”universaa-lien ihmisoikeuksien painoarvo ase-tetaan erityisryhmien uskonnollisten traditioiden edelle”. On siinä konser-vatiivia. Näillä lakeuksilla ei juma-lauta kannateta uskonnollisia traditi-oita vaan puolustetaan universaaleja ihmisoikeuksia.

Silakalle tuli tästä mieleen se, kun seuraavan EU-komission puheenjoh-tajaksikin veikkailtu kansanedustaja Timo Soini (ps) kävi Ranskassa ter-vehtimässä ties ketä ja siinä samalla marssimassa omien sanojensa mu-

kaan ”perinteisen avioliittokäsityksen puolesta”. Joku toinen piti sitä mars-sia protestina homoliittoja vastaan, mutta väliäkös hällä.

Sen sijaan aika veijari on se, joka sa-noo että Soini kävi marssimassa uni-versaalien ihmisoikeuksien painoar-von asettamiseksi erityisryhmien us-konnollisten traditioiden edelle. Rei-lun pelin nimissä on kyllä todettava, että Soinin nimeä ei ole huivikielto-aloitteen allekirjoittaneiden joukos-sa. Silakka päättelee tästä, mitä miel-tä Soini on uskonnollisten traditioi-den ja universaalien ihmisoikeuksien välisistä painotuksista, mutta ei kerro johtopäätöstään.

Työväenliike on aina saanut suuria aikaan kokoamalla väen yhteen. Siihen pyrimme myös nyt. Työväenliike kokoontuu Tampereelle superpäivään, jonka aikana työväentalo ja Vanhan kirjaston puisto täyttyvät monipuoli-sesta ohjelmasta sekä iloisesta yhdessäolosta.Ohjelmassa on mm. politiikkaa, huippuseminaareja, kilpailuja, hauskaa tekemistä ja nähtävää niin lapsille kuin aikuisillekin sekä tietysti rentoa yhdessäoloa. Iltapäivällä musiikista vastaa bailubändi Jean S.

NYSSE TULEE! Työväenliike kokoontuu Tampereelle 7.9.2013

Tampereen työväentalo:• SONK 50 –vuotisjuhlavuoden seminaari • Työväenliikkeen pitkät kaaret Kalevi Sorsa-säätiö, SDP, TSL• NordMod 2030 – suomenkielinen seminaari pohjoismaisen

hyvinvointimallin tutkimushanke; Suomen maaraportin jul-kistaminen

• NordMod 2030 – kansainvälinen seminaari• Pentti Haanpää – keskustelu TSL ja Into-kustannus• Työläisten Eurooppa Eurooppafoorumi 6.9.2013 / TSL, SDP,

SAK, Demarinuoret

Forssan ohjelman 110-vuotisjuhlaa vietetään 17.8. Forssassa

Ohjelma:klo 11.45 Puhallinmusiikkia Tampereen työväen soittokunta ja

TTY:n nuorisosoittokunta, Miskanttikuoroklo 12.15 Tervetuloa! Asunto- ja viestintäministeri Pia Viita-

nenklo 12.25 Risto Rohkea – palkinto, Demarinaisetklo 12.35 Musiikkia, Nokian Työväen Mieskuoroklo 12.50 Puhe (vahvistuu vkolla 24) Presidentti Tarja Halonenklo 13.05 Eduskuntaryhmän tervehdys, kansanedustaja Jouni

Backman + eduskuntaryhmäklo 13.15 Musiikkia, Musica ja Miskanttiklo 13.30 Strömsö kisa, PoLiKoklo 14.00 Tampereen kaupungin tervehdys, Apulaispormesta-

ri Pekka Salmen tervehdysklo 14.15 Vuoden 2013 KSR:n kulttuuripalkinto, Kansansivis-

tysrahasto Ulla Vuolanne klo 14.30 Puhe, Puheenjohtaja, valtiovarainministeri, Jutta

Urpilainenklo 15.00 Ministeri/poliitikko – Aliasklo 15.40 Jean S. – keikkaklo 16 – 18 Liittojen ja järjestöjen omia tapaamisia Ravintola

Tillikka, Astor, jne.klo 18.00 Iltajuhla Väinö Linnan aukiolla, Rennon letkeää tun-

nelmaa, työväen musiikkia, yhdessäoloa.

Forssan tapahtumat alkavat toritapahtumalla Forssan torilla 17.8. klo 10 al-kaen. Torilla puhuu puoluesihteeri Reijo Paananen.Klo 14 on 110-vuotisjuhlaseminaari Forssan Työväentalossa. Seminaarissa puhuvat ulkoministeri Erkki Tuomioja, Kalevi Sorsa -säätiön toiminnanjohtaja VTT Mikko Majander ja Demarinuorten pj. Joona Räsänen. Tilaisuuden juon-taa kansanedustaja Päivi Lipponen.Klo 18 on vapaamuotoinen illanvietto, johon myydään illanviettokortteja. Lisää tietoja Forssan tapahtumista saa FTY:n pj. Eino Järviseltä p. 050-5174502.

Varsinais-Suomen Sos.dem. Piiri järjestää yhteiskuljetuksen Turusta Tampereelle ja takaisin. Edestakaisen kuljetuksen hinta on 10 euroa. Lisätiedot ja ilmoittautumiset: turuntyova-entalo@gmail.com tai 040 514 9176 (Juha). Tampereen hotel-lit myös tarjoavat yöpymistä sopimushintaan, lisätiedot ja va-raukset puolueen nettisivujen kautta www.sdp.fi -> Työväen-liike. Nyt -> varaa majoitus.