32 Suomen Kuvalehti | 9/2007

Öljyrikas Venäjä asVenäjä syytää rahaa rapistuneen armeijansa elvyttämiseen. Uusia aVenäjä syytää rahaa rapistuneen armeijansa elvyttämiseen. Uusia a

▶

9/2007 | Suomen Kuvalehti 33

allis öljy on nostanut Venä-jän pitkään näivettyneet ase-voimat jaloilleen, ja nyt Suo-men itäinen naapuri yrittää tavoitella tasavertaista ase-maa Naton kanssa. Venä-jän asevoimat vahvistuu vuoteen 2010 mennessä

merkittävästi niin laadullisesti kuin mää-rällisestikin.

Velaton ja ylijäämäinen valtiontalous sal-lii Venäjälle merkittävät puolustusbudjetin lisäykset. Tähän asti asevoimat on joutunut tulemaan toimeen neuvostovallan aikaisilla valtavilla mutta vanhenevilla asevarastoilla. Uusia aseita ei juuri ole toimitettu omalle ar-meijalle, mutta niiden kehitystyötä on pidet-ty yllä aseviennin tuotoilla.

Nyt uusia asejärjestelmiä otetaan käyt-töön. Neuvostovallan perintönä saadun val-tavan asearsenaalin uusiminen kokonaan ei kuitenkaan ole mahdollista. Nykyaikaiset aseet sijoitetaankin painopistesuuntiin, ku-ten Leningradin sotilaspiiriin Suomen lähi-alueelle.

Venäjä on ottanut tavoitteeksi, että puolet asevoimien henkilöstöstä olisi ammattisoti-laita vuoteen 2010 mennessä.

Muodollisesti aseistautumisen syy on amerikkalaisten valmistelemassa ohjuspuo-lustusjärjestelmässä. Yhdysvallat valmiste-lee järjestelmään liittyvän tutka-aseman si-joittamista Tšekkiin ja torjuntaohjusaseman rakentamista Puolaan.

Venäjän yleisesikunta tulkitsee amerik-kalaisten pyrkivän ohjuspuolustuksellaan nakertamaan Venäjän ydinpelotetta, ei vain torjumaan esimerkiksi Iranin ohjusiskua länteen. Sotilaat painostavatkin president-ti Vladimir Putinin hallintoa irtisanomaan vastavetona keskimatkan ohjuksia koskevan sopimuksen. Jos niin tehdään, on uusi kylmä sota ja varustelukierre alkanut.

Naton pelkoKohonnut toimintavalmius näkyy myös Suo-men lähialueella, missä entistä nuoremmat hävittäjälentäjät partioivat Venäjän luoteisra-jalla. Venäjä on palauttanut uloimman puo-lustusvyöhykkeensä Itämerelle ja tavoittelee mahdollisimman suurta toimintavapautta koko alueella.

Teksti Markku Salomaa

aseistautuu

K

◼ Presidentin nyrkki. Venäläisiä eri-koisjoukkoja koulutetaan vuoristoso-dankäyntiin Labinskissa. Tavoitteena on lisätä ammattisotilaiden osuutta Venäjän armeijassa.ia aseita sijoitetaan Suomen lähialueille.ia aseita sijoitetaan Suomen lähialueille. ©

LE

HT

IKU

VA

Helikopteri-tukikohta

Alakurtti

77. Kaartin moottoroitu jalkaväki-divisioona

Arkangeli

6. Armeijan esikunta30. Moottoroitu jalkaväkiprikaatiHelikopteritukikohta

Petroskoi

45. Kaartin moottoroitu jalkaväkidivisioona138. Moottoroitu jalkaväkiprikaati

Sortavala

76. Kaartin maahanlaskudivisioona2. Spetsnaz -prikaati

Pihkova

Vologda

69. Moottoroitu jalkaväkidivisioona

45. Kaartin moottoroitu jalkaväki-divisioona138. Moottoroitu jalkaväkiprikaati54. Moottoroitu jalkaväkidivisioona, Helikopteritukikohta

Kronstadt ja Baltisk▶3 sukellusvenettä: Kilo, Lada▶2 hävittäjää▶4 fregattia▶26 vartio- ja rannikkopuolus-tusalusta▶13 miina-alusta▶5 maihinnousualusta▶130 huolto- ja tukialusta. ▶23 torjuntahävittäjää: Su-27 Flanker▶26 rynnäkköhävittäjää: Su-24 Fencer▶14 kuljetuskonetta: An 12, An-24, An-26▶38 taisteluhelikopteria: Mi-24 Hind, Ka-27/28 Helix, Ka-29 Helix▶17 kuljetushelikopteria Mi-8 Hip

Itämeren laivasto

KARTTA: PEKKA LEHTINEN JA KATJA SAARELALÄHTEET: START-ILMOITUKSET, CFE-ILMOITUKSET, THE MILITARY BALANCE 2006, WWW.GLOBALSECURITY.ORG.

KasimovoLevašovoKamenka

Pohjois-Kaukasia

Moskova100km

Sotilaita, lentokoneita, laivoja

Helikopterituki-kohta

Pribylovo

6. Ilma-armeijan esikunta

Leningradin sotilaspiiri

Tsernaja Retška

KS

km 100

9/2007 | Suomen Kuvalehti 35

61. Kaartin merijalkaväki-prikaati

Petsamo

200. Moottoroitu jalkaväkiprikaati131. Moottoroitu jalkaväkidivisioona

Murmansk

-

ti

Venäjän asevoimat 2006▶Maavoimat21 820 panssarivaunua25 975 panssaroitua taisteluajoneuvoa6 010 telatykkiä12 765 kenttätykkiä4 350 raketinheitintä200 tykistöohjusta2 670 ilmatorjuntaohjusalustaa848 taisteluhelikopteria852 kuljetushelikopteria

▶Ilmavoimat124 raskasta pommikonetta20 ilmatankkauskonetta20 tutkavalvontakonetta1 390 torjuntahävittäjää990 rynnäkköhävittäjää255 tiedustelukonetta550 kuljetuskonetta636 taisteluhelikopteria890 kuljetushelikopteria

▶Laivasto7 ydinkäyttöistä risteilyohjussukellusvenettä18 ydinkäyttöistä hyökkäyssukellusvenettä20 dieselsukellusvenettä5 ydinkäyttöistä erikoissukellusvenettä1 lentotukialus6 risteilijää17 hävittäjää19 fregattia26 korvettia

▶Laivaston ilmavoimat58 pommikonetta49 torjuntahävittäjää68 rynnäkköhävittäjää41 taisteluhelikopteria

▶Merijalkaväki510 taistelupanssarivaunua600 amfibiopanssarivaunua1 070 panssaroitua taisteluajoneuvoa161 telatykkiä325 kenttätykkiä132 raketinheitintä370 ilmatorjuntaohjusten laukaisualustaa: SA-7, SA-8, SA-9, SA-1328 torjuntahävittäjää: Su-27 Flanker

▶Strategiset joukot15 ydinkäyttöistä ohjussukellusvenettä80 pitkänmatkan pommikonetta506 mannertenvälistä ydinohjusta maasiiloissa348 mannertenvälistä ohjusta sukellusveneissä640 pitkänkantaman risteilyohjusta pommikoneissa100 torjuntaohjusta22 ennakkovaroitustutka-asemaa

Uusia aseita ensimmäisenä▶ Leningradin sotilaspiiri saa yhtenä ensimmäisistä käyttöönsä uusimman hyökkäyksellisen ohjus- ja hävit-täjäkaluston. Venäjän kuudesta sotilaspiiristä ainoana sillä on maaraja Naton kanssa, Itämeren laivasto taas ui Naton sisämerellä.

Sotilaspiirin joukkojen rauhan ajan vahvuus on 34 000 henkeä, joista 1 300 kuului merijalkaväkeen ja 3 000 maahanlaskujoukkoihin.

Alueen tärkein joukko-osasto on Pihkovaan sijoitettu 76. kaartin maahanlaskudivisioona. Ammattisotilaista koostuva divisioona on kevyt ja liikuteltava – mutta toistaiseksi vajaavahvuinen.

Uusia rynnäkkökoneita▶ Sotilaspiirin ilmavoimien koneet ovat perua kylmän sodan ajalta. Koneita ryhdytään korvaamaan uusim-milla Su-34-monitoimihävittäjillä, jotka on suunniteltu erityisesti rynnäkkökoneiksi. Alueen lentotukikohtia on pidennetty ja vahvistettu raskaita pommikoneita varten.

Su-34 (Fullback) on kaksipaikkainen ja kaksimoot-torinen hävittäjä, joka yltää yli kaksinkertaiseen äänennopeuteen. Koneita on tilattu 200. Niistä 58 on tarkoitus sijoittaa Leningradin sotilaspiirin tukikohtiin korvaamaan Su-24 ja Su-27-koneita.

Kaukoitä

SiperiaVolga-Ural

Leningrad

Pohjois-KaukasiaPohjois-KaukasiaPohjois-Kaukasia

MoskovaMoskovaMoskova

◼ Venäjä ottaa käyttöön uutta aseistus-ta. Mi-28N-taisteluhelikoptereita, Su-34-rynnäkkökoneita ja SS-26-ohjuk-sia sijoitetaan Suomen lähialueille.

▶

Leningradin sotilaspiiri▶58 hävittäjäpommittajaa: Su-24 Fencer▶201 torjuntahävittäjää MiG-31 Foxhound, Su-27 Flanker▶46 tiedustelukonetta: Su-24 Fencer, MiG-25R Foxbat ▶35 helikopteria varustettuna elektroniseen sodan-käyntiin: Mi-8▶374 taistelupanssarivaunua: T-72, T-80▶360 miehistökuljetuspanssarivaunua: MT-LB, BTR 60/70/80▶868 moottoroitua kenttätykkiä ja kranaatinheitintä▶18 maataisteluohjusten laukaisualustaa: SS-21 Scarab (Totshka)

◼ Venäjän sotilaspiirit

36 Suomen Kuvalehti | 9/2007

Venäjän uutta sotilasoppia eli doktriinia kirjoitetaan parhaillaan, se otetaan käyttöön tänä vuonna. Siihen eivät siis Suomen mah-dolliset Nato-ratkaisut vaikuta. Oppi kove-nee ja ydinaseiden käyttökynnys alenee, kun aseiden määrät vähenevät.

Ennaltaehkäisevät iskut hyväksytään terro-ristien tukikohtiin, harjoitusleireille ja huol-tokeskuksiin. Kohteiksi voidaan ottaa lisäksi terroristien aatteelliset ja taloudelliset tuki-jat – myös vieraiden valtioiden alueella.

Presidentti Putin on huomauttanut, että jokainen valtio voi päättää itsenäisesti omas-ta turvallisuudestaan – niin Venäjä kuin sen rajanaapuritkin. Putinin mukaan Naton laa-jeneminen Baltiaan ei palvellut mitään to-dellista tarkoitusta, koska Venäjä ei uhkaa ketään.

Venäjän pyrkimyksestä ylläpitää suuria asevoimia voi päätellä, että suurella valtiol-la on aina suuret pelot ja suuri mielikuvitus. Nato määritellään nyt Venäjän yleisesikun-nassa suurimmaksi uhaksi, vaikka Venäjä ja sotilasliitto neuvottelevat säännöllisesti NRC-neuvostossa.

Ydinisku yhdeksässä minuutissaKeskeistä Venäjän sotilasopille on ydinase-puolustuksen turvaaminen. Venäjän stra-

tegisten ohjusjoukkojen toimintakyky on varmistettu, niiden tarpeet asetettiin Neu-vostoliiton hajoamisen jälkeen kaiken muun edelle.

Ydinaseilla tehtävä vastaisku kyetään käynnistämään presidentin päätöksellä kymmenessä minuutissa ja sukellusveneen päällikön tai ohjustukikohdan komentajan päätöksellä yhdeksässä minuutissa.

Maa-, meri- ja ilmavoimien ydinaseet muodostavat kolmijalan, jota on mahdo-tonta tuhota ensi-iskulla niin täydellisesti, ettei kostoisku olisi mahdollinen. Aseiden määrät ovat viime vuosina hieman vähenty-neet, mutta jäljellä olevia järjestelmiä korva-taan uusilla.

Venäjä rakentaa parhaillaan uusia Topol-M-ohjuksia (SS-27), joita on palveluskäytös-sä viisi rykmenttiä eli 50 ohjusta. Tällä vuo-sikymmenellä valmistuu toiset 50 Topolia, niillä korvataan vanhentuneita ohjustyyp-pejä.

Vuonna 2005 tuli käyttöön uusi lyhyen kantaman SS-26-ohjusjärjestelmä, jolla voi-daan laukaista tavanomaisia ja ydinkärkiä. Venäjän sotilasopissa ydinaseilla ei ole eri-tyisasemaa suhteessa muihin asejärjestel-miin, vaan ydinohjuksia käytetään ikään kuin pitkälle kantavana tykistönä.

Uusia aseita ja ammattilaisiaKoko 2000-luvun Venäjä on kasvattanut puo-lustusbudjettiaan. Kasvu on ollut merkittä-vää, vaikka infl aatio syö korotuksia. Raha

näkyy varustelun kasvuna ja harjoitusten li-sääntymisenä. Vuonna 2006 Venäjän puolus-tusbudjetti oli 100,5 miljardia euroa.

Viime vuonna asevoimat otti vastaan esi-merkiksi kuusi SS-27-ydinohjusta, kuusi sa-telliittia, kaksi uutta Su-34-rynnäkköhävittä-jää, kahdeksan Mi-28-taisteluhelikopteria ja 31 nykyaikaista T-90-panssarivaunua. Lisäk-si vanhoja asejärjestelmiä modernisoitiin.

Nyt keskustellaan kahden uuden Bo-rei-luokan ydinsukellusveneen, lukuisten fregattien ja jopa uuden lentotukialuksen rakentamisesta. Se tarkoittaisi Venäjän lai-vaston paluuta avomerelle.

Kasvanut puolustusbudjetti on mahdollis-tanut myös siirtymisen ammattiarmeijaan. Sopimussuhteisen palveluhenkilöstön mää-rä nousee koko ajan.

Vuonna 2007 palveluksessa on vakinaista henkilökuntaa ja värvättyjä sopimussotilaita yhteensä 147 500 miestä. Lopullinen tavoite lienee, että 2010 mennessä sopimussotilaita (kontraktnik) olisi 49 prosenttia miehistöstä ja aliupseereista.

Koko asevoimien vahvuudeksi arvioitiin vuonna 2005 yhteensä 960 000 sotilasta ja 2006 yhteensä 1 027 000 sotilasta, joista va-rusmiehiä oli 190 000–330 000. Varusmies-ten määrä vaihtelee vuodenajan mukaan, mutta käynnissä on suunnitelmallinen siir-tyminen varusmiesarmeijasta ammattiar-meijaan.

Tavoitteena on noin 1,2 miljoonan so-tilaan armeija, jolla on huippuaseistus ja

◼ Hattuja uudelle armeijalle. Vaatetehtaan työntekijä viimeistelee upseerien lakkeja.

© N

IKO

LAI

MO

SKO

V /

ITA

TR

-TA

SS /

LE

HT

IKU

VA

ammattisotilaista koostuva runko. Se on nopeasti taisteluvalmis ja pystyy samantyyp-pisiin liikkuviin operaatioihin kuin amerik-kalaiset Irakin sodassa.

Venäjän reservin suuruudeksi arvioidaan 20 miljoonaa miestä, joista kaksi miljoonaa on suorittanut asepalveluksen viiden vuoden sisällä. Miehet ovat reservissä 50-vuotiaiksi.

Venäjän asevoimien on ar-veltu pystyvän muodostamaan viikossa noin 10-20 divisioo-naa tavanomaisia maavoimien joukkoja. Koko reservistä ar-vioidaan voitavan muodostaa 80–100 prikaatia, joissa on yh-teensä 240 000–318 000 soti-lasta. Vanhaa neuvostoaikais-ta kalustoa on näille joukoille riittämiin.

Nopeaan toimintaanArmeijan tavoite on selvä: luo-da joukot, jotka pystyvät liik-kumaan nopeasti ja toimi-maan millä tahansa alueella, jossa syntyy uhkia Venäjän tur-vallisuudelle. Venäjän nopea-liikkeisten joukkojen on 2007 loppuun mennessä tarkoitus koostua kymmenestä divisioonasta, seitse-mästä prikaatista ja 13 rykmentistä. Näissä joukoissa olisi nopean valmiuden maajouk-koja, maahanlaskujoukkoja ja merijalkavä-keä yhteensä 240 000 sotilasta.

Liikkuvat voimat jakautuisivat Naton esi-kuvan mukaisesti välittömän reagoinnin joukkoihin, jotka olisivat 4–10 tunnin toi-mintavalmiudessa, ja nopean toiminnan joukkoihin, jotka olisivat 3–5 päivän toimin-tavalmiudessa. Näille joukoille taattaisiin ve-näläisen aseteollisuuden uusinta teknolo-giaa edustava aseistus ja muu varustus.

Venäjän sotilasoppi on aina pitänyt pe-rusperiaatteenaan hyökkäyksellisyyttä, kos-ka vain se voi tuottaa ratkaisun. Venäjällä on viime aikoina käyty sotilasjohdon sisäis-tä keskustelua hyökkäyksellisistä ja puo-lustuksellisista sotilasopeista. Keskustelu näyttää päättyneen siihen, että on aika pala-ta puolustuksellisista opeista takaisin hyök-käyksellisiin.

Syynä on ennen muuta se, että Venäjän federaation alueen puolustaminen oman alueen sisällä on käynyt Naton laajenemisen johdosta äärimmäisen vaikeaksi, jopa mah-dottomaksi.

Venäjän sotavoimat katsovat taas maan ra-jojen ulkopuolelle. SK

Kirjoittaja on sotatieteen dosentti, joka toimii Ulkopolitiikan tutkimuksen säätiön puheenjohtajana.

Tavoite on 1,2 miljoonan sotilaan armeija, jolla on huippuaseistus ja ammatti-sotilaista koostuva runko.

������������������ ������������������������������

���������

�������

����� � ��������� ������ ��� ��� ������� ���

����������� � � ���������� � �� ����� ����� ����� ������ �

�����������������

��������������� ����������������������������������� �������������������������������������������������������������������

����������������������������� ����������� ������������ ��������������������

�������������������

��������������������������������� ����������������������������� ������������

����������������������� ����� �������������������������������

!�"�#!$$!"%&'�"$(���$$))