Metsävero-opas 2009

Sivu 5 Pikaohje metsäverolomakkeen täyttöön

Sivu 6 Metsätalouden tulot

Sivu 8 Metsätalouden tulojen verohuojennukset

Sivu 9 Vähennettävät menot

Sivu 10 Verohuojennettuun tuloon liittyvät menot

Sivu 13 Arvonlisäverotus

Sivu 14 Verovirastoon yksi lomake

Sivu 16 Muistiinpanotaulukot

Sivu 20 Metsätilan sukupolvenvaihdos

Sivu 22 Osuuspankin metsäpalvelut

2

Sisältö

Verokarhu on tulevina vuosina suopea metsänomistajille. Eduskunnan vahvistamat

metsätalouden pääomatulojen verohuojennukset alentavat merkittävästi metsän-

omistajan verotusta. Huojennus on ensivaiheessa 50 prosenttia puukaupan brutto-

tuloista, joten joka toinen euro on verovapaata tuloa. Tarkemmat tiedot verohuojen-

nuksista löydät tämän oppaan seuraavilta sivuilta.

Osuuspankit elävät vahvasti mukana metsänomistajan arjessa. Yksi merkittävim-

mistä palveluistamme on lainopillinen palvelu. Metsänomistuksen rakennemuutok-

sen myötä lainopillisten palvelujen tarve korostuu.

Metsäalan lainsäädännön tuntemus ja sen soveltaminen käytäntöön on ensiarvoi-

sen tärkeää metsätilojen sukupolvenvaihdoksissa. Asiantuntevalla verosuunnittelulla

on monissa tapauksissa mahdollista saavuttaa merkittäviä säästöjä perintö- ja lahja-

verotuksessa.

Sukupolvenvaihdos ei kuitenkaan ole pelkkää verosuunnittelua. Osuuspankeissa

tunnetaan metsänomistajan arki ja osataan ottaa huomioon muutkin tekijät. Tavoit-

teena on aina kokonaisratkaisu, josta ei jää vanhemmille ja perillisille mitään ”ham-

paan koloon”.

Tähän oppaaseen olemme koonneet keskeisimmät metsätalouden verotukseen vai-

kuttavat säädökset selkeäksi kokonaisuudeksi. Opas rohkaisee metsäveroilmoituksen

omatoimiseen täyttämiseen. Verotus on joskus monimutkaista, mutta hyvien ohjei-

den turvin verokarhu on selätettävissä.

Verohuojennukset voimaan

3

Veroilmoituksen täyttö onnistuu ensikertalaiseltakinMetsäveroilmoituksen täyttäminen vaatii paneu-

tumista, mutta ei ole ylivoimainen tehtävä. Siitä

selviää, vaikka verotus ei olisi tuttua. Tärkeintä on,

että verolomakkeelle tulee kirjattua kaikki metsäta-

loudesta verovuoden aikana saadut tulot ja kaikki

verovuoden aikana maksetut metsätalouden menot.

Verovuoden 2008 metsäveroilmoitus täytetään

samojen periaatteiden mukaisesti kuin edellisen

vuoden veroilmoitus. Edellinen veroilmoitus ja

muistiinpanot sekä verolomakkeen 2C täyttöohje

on hyvä ottaa esille, kun ryhtyy täyttämään uutta

ilmoitusta.

Muistiinpanojen laadintaan ja veroilmoituksen

täyttöön tuli muutoksia metsänomistajille, jotka

ovat tehneet puukaupan 1.4.2008 tai sen jälkeen.

Näiden kauppojen tuloja koskevat verohuojennuk-

set, ja kauppoihin suoranaisesti liittyviä menoja

vähennysoikeuden rajaus. Muutoksia tuli myös

metsävähennyksen käsittelyyn.

Veroa tulojen ja menojen erotuksesta

Metsätalouteen sovelletaan puun myyntitulove-

rotusta. Siinä veroa maksetaan metsästä saatujen

myyntitulojen ja metsätalouden menojen erotuk-

sesta.

Puun myyntituloverotus on metsänomistajalle

melko selkeä verotusmuoto. Tulot ja menot kirja-

taan muistiinpanoihin, loppusummat ilmoitetaan

verolomakkeella ja niiden positiivisesta erotuksesta

(verolomakkeen kohta 12) maksetaan veroa 28 pro-

senttia.

Metsätalouden tulo on verotuksessa pääomatu-

loa, kuten esimerkiksi osinko- ja sijoitusasunnon

vuokaratulot. Siksi veroprosentti on kiinteä 28 pro-

senttia metsänomistajan muiden tulojen suuruudes-

ta riippumatta. Poikkeuksena on vain hankintatyön

arvo, jota verotetaan tekijänsä ansiotulona samaan

tapaan kuin esimerkiksi palkkatuloa.

4

Menot ilmoitetaan joka vuosi

Metsäveroilmoitus annetaan myös sellaisilta vuo-

silta, joina metsätaloudesta ei ole ollut tuloja. Täl-

löin ilmoituksella ilmoitetaan vain menot. Menojen

ilmoittaminen on metsänomistajan edun mukaista,

sillä verottaja vähentää ilmoitetut menot metsän-

omistajan muista pääomatuloista tai niillä alenne-

taan hänen ansiotulojensa veroja.

Metsätaloudelle on tyypillistä, että puukauppatu-

loja ei ole läheskään joka vuosi. Pienillä tiloilla voi

kulua jopa vuosikymmeniä niin, että tilalta ei myy-

dä puuta lainkaan. On selvää, että tällaisilta vuo-

silta ei tule myöskään veronmaksua, koska verotus

perustuu todellisiin myyntituloihin.

Puukauppatuloista verottaja saa tiedon suoraan

ostajilta. Siitä huolimatta metsänomistajan on il-

moitettava tulot veroilmoituksellaan.

Ostaja pidättää puukauppatuloista ennakkoveron.

Se oli vuonna 2008 pystykaupoissa 19 prosenttia ja

hankintakaupoissa 13 prosenttia. Metsänomistaja

saa tililleen puukauppasumman, josta on vähennet-

ty ennakkovero ja lisätty mahdollinen arvonlisäve-

ro.

Tulot ja menot muistiinpanoihin

Metsänomistajan on laadittava metsätalouden

tuloista ja menoista muistiinpanot. Merkintöjen on

perustuttava pääsääntöisesti osto- ja myyntitosittei-

siin. Muistiinpanoja ja tositteita ei toimiteta veroil-

moituksen mukana verottajalle.

Muistiinpanoissa tulot eritellään hankinta- ja pys-

tykauppatuloihin. Menot jaotellaan matkakuluihin,

palkkausmenoihin ja muihin menoihin sekä pois-

toina vähennettäviin menoihin.

Arvonlisäverot erilleen

Arvonlisäverovelvolliset metsänomistajat kir-

jaavat muistiinpanoissaan arvonlisäverot omiin

sarakkeisiinsa erilleen metsätalouden menoista ja

tuloista. Ne myös ilmoitetaan omalla veroilmoituk-

sellaan, Alkutuottajan arvonlisäveroilmoituksella.

Jos metsänomistaja ei ole arvonlisäverovelvol-

linen, hän kirjaa arvonlisäverot metsätaloutensa

menoiksi.

Metsätaloudesta muistiinpanotPuun myyntituloverotuksessa metsänomistaja on

velvollinen laatimaan metsätalouden tuloistaan ja

menoistaan muistiinpanot kalenterivuosittain.

Muistiinpanoihin kirjataan kaikki kalenterivuo-

den tapahtumat. Tapahtumat lasketaan tulo- ja

menokohdittain yhteen. Verolomakkeelle merkitään

vain loppusummat. Näin muistiinpanot toimivat

tulojen ja menojen erittelyinä.

Muistiinpanojen tekemiseen ei liity muotoseikko-

ja. Tapahtumat voidaan kirjata vaikka ruutupaperil-

le, mutta järkevintä on käyttää valmiita muistiinpa-

notaulukoita, esimerkiksi tämän oppaan taulukoita.

Valmiissa taulukoissa asiat tulevat kirjatuiksi taval-

la, joka helpottaa veroilmoituksen täyttöä. Samalla

ne toimivat seuraavana vuonna metsänomistajan

muistilistana siitä, mitä tapahtumia metsätalouteen

liittyy.

Muistiinpanot kannattaa laatia selkeiksi, koska

metsänomistajan on toimitettava ne verottajalle

tarkistusta varten niitä erikseen pyydettäessä. Ve-

roilmoitukseen muistiinpanoja ja niihin liittyviä

tositteita ei liitetä, vaan metsänomistaja säilyttää

ne itse. Säilyttämisvelvollisuus on kuusi vuotta ve-

rovuoden päättymisestä lukien, joten vuoden 2008

muistiinpanot on säilytettävä vuoden 2014 loppuun

saakka.

Muistiinpanoissa tulo on sen vuoden tuloa, jonka

aikana se on ollut metsänomistajan nostettavissa

(kassaperiaate). Meno on sen vuoden menoa, jonka

aikana metsänomistaja on sen maksanut.

Jos esimerkiksi puukauppa on tehty ja puut kor-

jattu vuoden 2008 aikana, mutta maksut tai osa

niistä tulee metsänomistajan tilille vasta seuraava-

na vuonna, kirjataan vuoden 2009 puolella saadut

tulot vasta vuoden 2009 muistiinpanoihin ja ilmoi-

tetaan sen verovuoden veroilmoituksella.

5

Tiivistetty täyttöohje

Merkittävä osa metsänomistajista selviää metsäta-

louden veroilmoituksen täytöstä varsin vähällä vai-

valla. Tällä sivulla on pikaohje, joka todennäköises-

ti riittää silloin, kun metsätalouden kuitteja on vain

muutamia tai verotus on entuudestaan tuttua.

Jos harjoitat aktiivista metsätaloutta tai haluat

muutoin tutustua laajemmin metsäverotukseen,

löydät lisäohjeita ja muistiinpanotaulukot tämän

oppaan myöhemmiltä sivuilta.

Metsätalouden tuloveroilmoitus annetaan joka

vuosi. Näin ollen ilmoitus annetaan myös sellaisilta

vuosilta, joilta metsätaloudesta on ollut pelkästään

menoja. Jos ei ole tuloja eikä menoja, voi ilmoituk-

sen jättää antamatta.

Veroilmoituksen täytön pikaohje

Nyt täytettävällä veroilmoituksella ilmoitetaan

vuoden 2008 aikana saadut tulot ja maksetut me-

not. Menot ilmoitetaan, vaikka tuloja ei olisi lain-

kaan.

Metsätaloudesta täytetään verolomake 2C ja pa-

lautetaan verotoimistoon. Palautusajat selviävät

veroilmoituksen täyttöohjeesta.

Arvonlisäverot ilmoitetaan ”Alkutuottajan arvon-

lisäveroilmoitus” -lomakkeella. Siinä tapauksessa,

että metsänomistaja ei ole arvonlisäverovelvollinen,

hän ilmoittaa myös arvonlisäverot metsätalouden

menoina lomakkeella 2C.

• Varaa esille vuoden 2007 veroilmoituksen jäljennös ja metsätalouden muistiinpanot.

Niitä voit käyttää mallina, kun alat kirjaamaan vuoden 2008 tapahtumia.

• Varaa esille vuoden 2008 verolomake 2C ja arvonlisäverolomake täyttöohjeineen.

• Lajittele tulo- ja menotositteet aikajärjestykseen ja numeroi ne.

• Jos olet tehnyt puukaupan 1.4. tai sen jälkeen, tutustu verohuojennusohjeisiin.

• Kirjaa tapahtumat muistiinpanoihin.

• Kirjaa arvonlisäverot omiin sarakkeisiinsa, jos olet alv-velvollinen.

• Tee menokirjaukset, vaikka tuloja ei olisi.

• Tee matkakuluista, jos niitä on, erilliset muistiinpanot.

• Laske hankintatyön arvo, jos olet tehnyt kyseistä työtä.

• Laske tulot ja menot sarakkeittain yhteen.

• Siirrä loppusummat verolomakkeelle 2C.

• Ilmoita arvonlisäverot omalla lomakkeellaan, jos olet alv-velvollinen.

• Allekirjoita lomakkeet.

• Palauta ilmoitukset veroilmoituksen täyttöohjeen ohjeiden mukaan.

• Maksa tilitettävä arvonlisävero eräpäivään mennessä.

• Kun saat esitäytetyn veroilmoituksen, tarkista, että myös metsätalouden korot on

merkitty sille.

6

Puun myyntituloverotuksessa metsänomistaja kir-

jaa kaikki metsätalouden tulot muistiinpanoihinsa

ja ilmoittaa ne veroilmoituksellaan. Muistiinpanoi-

hin kirjataan vain ne tulot, jotka ovat olleet met-

sänomistajan nostettavissa vuoden 2008 aikana.

Puunostajan antamassa tilityksessä on yleensä

ilmoitettu erikseen puukaupan kokonaissumma,

arvonlisävero ja ennakonpidätys. Muistiinpanoissa

tuloiksi kirjataan summa, josta ei ole vähennetty

ennakonpidätystä ja johon ei ole lisätty arvonlisä-

veroa.

Arvonlisäverot kirjataan omaan sarakkeeseensa

ja ilmoitetaan erikseen arvonlisäveroilmoituksella.

Ennakonpidätystä ei ilmoiteta lainkaan. Verottaja

saa siitä tiedon suoraan puunostajalta ja lukee sen

perusteella ennakonpidätyksen metsänomistajan

hyväksi verotusta suorittaessaan.

Pystykauppatulot

Pystykaupoissa puunostaja hoitaa puun korjuun.

Saatu tulo on kokonaan metsätalouden pääomatu-

loa. Varsinaisten runkopuusta saatujen pystykaup-

patulojen lisäksi tähän kohtaan kirjataan myös

joulukuusista, aurausviitoista, hakkuutähteestä ja

muusta metsäenergiapuusta saatu tulo silloin, kun

siihen ei sisälly metsänomistajan hankintatyötuloa.

Puukauppatilitykseen sisältyvä arvonlisävero kir-

jataan omaan sarakkeeseensa.

Hankintakauppatulot

Hankintakaupoissa metsänomistaja toimittaa itse

puun tienvarteen. Muistiinpanoissa hankintakaup-

patulo on jaettava metsätalouden pääomatuloksi

(puun osuus) ja työn tekijän oman työn arvoon

silloin, kun metsänomistaja tai hänen perheenjäse-

nensä tekee työn.

Jos hakkuu ja kuljetus teetetään ulkopuolisella

henkilöllä tai yhtiöllä, ei oman työn arvoa synny

siltä osin lainkaan. Tulo on silloin kokonaan pää-

omatuloa.

Vakuutuskorvaukset

Metsätalouteen liittyvät vakuutus- ja muut kor-

vaukset kirjataan muistiinpanoihin metsätalouden

tuloksi. Tällaisia korvauksia ovat mm. metsävakuu-

tuksen perusteella maksettavat lumi- ja myrskyva-

hinkokorvaukset.

Puutavaran yksityiskäyttö

Asuinrakennuksen, rantasaunan, kesämökin ja

muiden yksityistalouden rakennusten rakentami-

seen ja korjaamiseen sekä muuhun yksityistalou-

den käyttöön otetun puutavaran kantoraha-arvo

on muistiinpanoihin kirjattavaa metsätalouden

pääomatuloa.

Eri puutavaralajien kantoraha-arvoista on muun

selvityksen puuttuessa käytettävissä Verohallituk-

sen yhtenäistämisohjeet osoitteessa: www.vero.fi .

Oman asunnon lämmittämiseen käytetyn puuta-

varan arvoa ei kirjata muistiinpanoihin. Se on vero-

vapaata tuloa.

Puutavaran maatalouskäyttö

Maatalouden polttopuuta, tarvepuuta ja jatkoja-

lostuspuuta koskevat samat säännöt kuin yksityis-

talouden rakennuspuuta.

Maatalouden tuotantorakennusten rakentami-

seen ja korjaamiseen käytetyn puutavaran arvoa ei

kirjata muistiinpanoihin. Sitä koskee ns. hiljainen

kuittaus, jonka mukaan arvoa ei ilmoiteta maata-

louden verolomakkeella vähennettäväksi menoksi

ja metsätalouden verolomakkeella tuloksi.

Muun elinkeinotoiminnan kuin maatalouden

käyttöön otetusta puutavarasta kirjataan muistiin-

panoihin metsätalouden pääomatuloksi puutavaran

käypä arvo.

Keräilytuotteiden arvo

Marjojen, sienten, käpyjen ja muiden vastaavien

keräilytuotteiden myynnistä saatuja tuloja ei kirjata

muistiinpanoihin. Ne ovat verovapaata tuloa.

Metsätalouden tulot

7

Valtion tuet

Valtion Kemera-lain perusteella maksamat met-

sätalouden tuet ovat verovapaata tuloa siltä osin

kuin ne ylittävät tuettuun hankkeeseen kohdistuvat

menot. Tällaisia tukia ovat mm. nuoren metsän

hoidon, metsätien tekemisen, kunnostusojituksen

ja tuhoutuneen metsän uudistamisen tuet.

Sen sijaan muut kuin Kemera-lain perusteella

maksettavat metsätalouden tuet ja avustukset ovat

veronalaista tuloa, joten ne kirjataan muistiinpa-

noissa metsätalouden pääomatuloksi.

Hankintatyön arvo ansiotuloa

Hankintakaupoissa myyntitulo jaetaan kahteen

osaan; pääomatuloon ja hankintatyön tekijän oman

työn arvoon. Työn arvo verotetaan ansiotulona.

Pääomatulo-osuus kirjataan metsätalouden pää-

omatuloksi. Sen selvittämiseksi on ensin laskettava

hankintatyön arvo ja vähennettävä se puukaupan

kokonaisarvosta. Veroilmoituksen täyttöohjeessa on

ohjeet hankintatyön arvon laskemiseksi.

Hankintatyön arvo on verovapaata tuloa 125

kuutiometriin saakka. Verovapaus on maatilakoh-

tainen. Verovapaus on yhteensä 125 kuutiometriä

tilaa kohti silloinkin, kun hankintatyötä on tehnyt

useampi henkilö.

Hankintatyön arvo lasketaan ja verotetaan sil-

tä vuodelta, jona työ tehdään. Tehdyn työn arvo

ilmoitetaan verolomakkeella sinä vuonna, jona

puutavara on valmistettu ja kuljetettu tien varteen

silloinkin, kun puutavaran luovutus ja maksu ta-

pahtuvat seuraavana vuonna. Silloin hankintatyön

arvo vähennetään pääomatulosta vasta tulojen

saantivuonna.

Hankintakauppa voidaan toteuttaa myös siten,

että työ teetetään ulkopuolisella henkilöllä, yrityk-

sellä tai metsänhoitoyhdistyksellä. Silloin saatu tulo

on metsätalouden pääomatuloa ja työstä aiheutu-

neet kulut metsätalouden vuosimenoja.

Verottaja saa tiedot puukauppatuloista puunostajilta pysty- ja hankintakauppoihin eriteltyinä. Metsänomistajan on silti ilmoitettava tulot veroilmoituksellaan ja pidettävä pysty- ja hankintakauppatulot erillään.

8 8

Osaa vuosien 2008-2011 metsätalouden pääoma-

tuloista koskevat veronhuojennukset, jotka vai-

kuttavat veroilmoituksen täyttöön ensimmäisen

kerran verovuoden 2008 verotuksessa.

Vuoden 2008 ja 2009 huojennukset

Vuoden 2008 aikana saadut puukauppatulot

vapautettiin verosta kokonaan ensiharvennus-

kaupoissa, jotka solmittiin 1.4.-31.8.2008 välisenä

aikana, ja joista tulot saadaan vuoden 2009 lop-

puun mennessä.

Muistiinpanoihin liitetään kopio metsänkäyt-

töilmoituksesta, puukauppasopimus ja luovutus-

asiakirja, joista käy selville kaupan ajankohta ja

se, että kysymyksessä on ensiharvennushakkuu.

Ensiharvennusten verovapaus on valinnainen.

Metsänomistaja saa sen lopullisen verotuksen toi-

mittamisen yhteydessä, kun hän ilmoittaa tulot ja

menot verolomakkeen kohdassa 29.

Ensiharvennushakkuuna pidetään hakkuuta,

joka on kohdistunut metsään, jonka puuston

keskiläpimitta ennen hakkuuta 1,3 metrin kor-

keudelta maanpinnasta mitattuna on enintään 16

senttimetriä.

Toinen verohuojennus koskee kaikkien

1.4.2008-31.12.2009 solmittujen puukauppojen

pääomatuloja. Näistä tuloista verovapaata tuloa

on 50 prosenttia, kun tulo on saatu vuoden 2010

loppuun mennessä. Muistiinpanoihin kirjataan

saatu pääomatulo kokonaan, sen jälkeen siitä vä-

hennetään puolet ja vain toinen puoli ilmoitetaan

veroilmoituksella verotettavaksi tuloksi.

Verohuojennuksissa on huomattava, että ne on

sidottu puukaupan solmimisajankohtaan. Näin

ennen 1.4.2008 solmittujen puukauppojen tulot

eivät kuulu huojennuksen piiriin, vaikka tulot oli-

si saatu 1.4.2008 tai sen jälkeen.

Toinen huomioon otettava seikka on, että vero-

huojennus koskee bruttotuloa, joten verotuksessa

tulojen puolitus tehdään ensin ja metsätalouden

menot vähennetään vasta sen jälkeen.

Vuoden 2010 huojennukset

Puukauppatulojen 50 prosentin verohuojennus

on voimassa vuoden 2010 loppuun saakka. Huo-

jennuksen piiriin kuuluvat 1.4.2008-31.12.2009

solmituista kaupoista pääomatulot, jotka metsän-

omistaja saa vuoden 2010 loppuun mennessä.

Mikäli puukauppa on solmittu vuoden 2010 ai-

kana ja tulot saadaan vuoden 2011 loppuun men-

nessä, tuloja koskee 25 prosentin verohuojennus,

joten näiden vuoden 2010 kauppojen tuloista on

verotettavaa tuloa 75 prosenttia.

Vuoden 2011 huojennukset

Verohuojennus jatkuu 25 prosentin suuruisena

vuoden 2011 loppuun saakka. Vuoden 2011 ai-

kana saaduista tuloista on verotettavaa tuloa 75

prosenttia, kun puukauppa on solmittu 1.4.2008-

31.12.2010.

Vuonna 2008 voimaan tulleet verohuojennukset

eivät koske kauppoja, jotka on solmittu vuoden

2011 aikana. Niistä saadut tulot ovat kokonaan

verotettavaa tuloa.

Huojennusten vaikutus puukauppapäätöksiin

Puukauppaa vuoden 2009 aikana suunnitteleva

metsänomistaja voi arvioida verohuojennuksen

vaikutusta siten, että kuinka monta prosenttia

korkeampi puun hinnan pitäisi olla ilman vero-

huojennusta, jotta nettotulo olisi sama kuin huo-

jennuksen kanssa. Tulos on noin 20 prosenttia.

Näin ollen esimerkiksi tukkipuun 50 euron

kuutiohinta vastaa noin 60 euron hintaa ilman

verohuojennusta. Ja vastaavasti kuitupuun 15

euron kuutiohinta vastaa noin 18 euron hintaa

ilman verohuojennusta.

Metsätalouden tulojen vero-huojennukset 2008-2011

9

Puun myyntituloverotuksessa metsänomistaja saa

vähentää puun tuottamisesta ja korjuusta aiheutu-

neet menot sekä metsätalouden hallintomenot. Me-

not kirjataan muistiinpanoihin aikajärjestyksessä

tositteiden perusteella.

Menot kirjataan matka- ja palkkausmenoja lu-

kuun ottamatta kaikki samaan taulukkoon ja las-

ketaan vuoden lopussa yhteen. Menojen summa

siirretään verolomakkeelle 2C. Menot ilmoitetaan,

vaikka tuloja ei olisi verovuonna ollut lainkaan.

Metsänomistajat, jotka eivät ole arvonlisäverovel-

vollisia, kirjaavat myös arvonlisäverot metsätalou-

den vuosimenoiksi. Arvonlisäverovelvolliset kirjaa-

vat arvonlisäverot omaan sarakkeeseensa.

Metsätalouden menoihin ei kirjata metsätalouden

lainojen korkoja. Korot ilmoitetaan esitäytetyllä ve-

roilmoituksella, elleivät ne ole sillä esitäytettynä.

Vähennettäviä menoja

Puukaupan hoito

Puunkorjuu

Hankintatyön teettäminen vieraalla

Metsän uudistaminen

Taimikonhoito

Pystypuiden karsinta

Metsän lannoitus

Polttoaineet metsätalouden koneisiin

Kaluston hankinta

Kaluston korjaus

Ojien perkaus

Metsäsuunnittelu

Kirjanpito

Metsänhoitomaksu

Metsävakuutusmaksut

Metsätalouden rakennusten ja

tonttien kiinteistövero

MTK:n jäsenmaksu

Kurssimaksut

Ammattilehdet

Puhelinmenot

Metsätalouden lainojen liitännäiskulut

Metsäsäätiön maksu

Matkakuluista omat muistiinpanot

Metsätalouden matkakuluista laaditaan omat

muistiinpanot ja ne ilmoitetaan omana eränään ve-

roilmoituksella.

Metsänomistaja saa vähentää verotuksessa oman

asunnon ja metsätilan väliset matkakulut. Vähen-

nys on 0,24 euroa/kilometri (v. 2008), kun mat-

kat tehdään omalla autolla. Yleisiä kulkuneuvoja

käytettäessä vähennetään matkalippujen mukaiset

menot.

Matkakuluista muistiinpanoihin on hyvä liittää

perustelut. Perusteluiksi riittää, että kirjataan mat-

kan pituus, matkan tarkoitus ja tehty työmäärä, esi-

merkiksi taimikon raivaus, 0,5 ha, kuvio 124.

Matkakulut saa vähentää, vaikka matkaan ei liit-

tyisi näkyvää työsuoritusta. Tällaisia matkoja ovat

esimerkiksi myrskyn jälkeen tehty metsän tarkistus,

uudistusalan taimikon kevättarkistus ja puukaup-

paneuvottelut. Pelkkä käynti metsätilalla ei kuiten-

kaan riitä vähennysperusteeksi.

Matkakulujen lisäksi vähennettäviin menoihin

voidaan kirjata myös yöpymismenot tositteiden

mukaisesti. Tositteet liitetään muistiinpanoihin.

Vähennyskelpoisia matkakuluja

Puunmyyntisuunnitelman laadinta

Puukaupan tekeminen

Puunkorjuun valvonta

Puutavaran mittaus

Korjuujälkien tarkistus

Lumi- ja myrskyvahinkojen tarkistus

Taimikoiden kevät- ja syystarkistus

Metsänhoito- ja puunkorjuutyöt

Tarvikkeiden ja työvoiman kuljetus

Koulutustilaisuus

Opintomatka

Moottorisahan käyttö huollossa

Palkkausmenot

Matkakulujen tapaan palkkausmenot sivukului-

neen kirjataan muistiinpanoissa erilleen metsätalo-

Metsätalouden vähennykset

10

uden muista menoista ja ilmoitetaan veroilmoituk-

sella niille varatussa kohdassa.

Pienkaluston hankintamenot

Metsätalouden pienkaluston, esimerkiksi vesurin,

istutusputken, reppuruiskun ja käytetyn moottori-

sahan hankintamenot kirjataan muistiinpanoissa

verovuonna vähennettäviksi vuosimenoiksi, kun

hankintahinta on enintään 200 euroa. Tätä kalliim-

pi kalusto kirjataan ja vähennetään pääsääntöisesti

poistomenettelyn kautta.

Hankintamenon ylittäessä 200 euroa se voidaan

kirjata vuosimenoiksi, jos kaluston todennäköinen

taloudellinen käyttöikä on metsänomistajan käytös-

sä alle 3 vuotta. Tilanne tulee vastaan lähinnä rai-

vaus- ja moottorisahan kohdalla, kun metsänomis-

taja tekee itse hoito- ja hakkuutöitä huomattavassa

määrin.

Ojien ja teiden kunnossapitomenot

Metsätalouden ojien, teiden ja rakennusten

vuotuiset kunnossapitomenot kirjataan muistiin-

panoissa vuosimenoiksi, ja perusparannusmenot

poistoihin.

Meno on perusparannusmenoa, jos kysymykses-

sä on vuotuista kunnossapitoa suurempi työvaihe,

Vuosien 2008-2011 menoihin, jotka liittyvät suora-

naisesti 1.4.2008 ja sen jälkeen solmittuihin puu-

kauppoihin, liittyy vähennysoikeuden rajaus. Sitä

osaa menoista, joka liittyy verovapaaseen tuloon,

ei ilmoiteta veroilmoituksella vähennettäviksi

menoiksi.

Vuoden 2008 ja 2009 rajoitukset

Ensiharvennuskauppoihin, jotka solmittiin 1.4.-

31.8.2008 välisenä aikana, suoranaisesti liittyviä

menoja ei vähennetä metsätalouden menoina,

koska näiden kauppojen tulot ovat verovapaata

tuloa.

Muihin 1.4.2008-31.12.2009 solmittuihin kaup-

poihin suoranaisesti liittyvistä menoista vähen-

netään vuoden 2008 ja 2009 muistiinpanoja laa-

dittaessa 50 prosenttia. Muistiinpanoihin menot

kirjataan kokonaisuudessaan, vähennetään niistä

puolet ja toinen puolikas siirretään veroilmoituk-

selle riville 7 ja kokonaismeno riville 30.

Tällaisia puukauppaan suoranaisesti liittyviä,

osittain vähennyskelpoisia menoja ovat tämän

puutavaran hakkuusta ja korjuusta aiheutuvat

menot, esimerkiksi palkkiot ja palkat sivukului-

neen, sekä puun myyntiin liittyvät asunnon ja

metsän väliset matkakulut.

Muut kuin suoranaisesti puukauppaan liittyvät

menot ja ennen 1.4.2008 solmittuihin puukaup-

poihin liittyvät menot vähennetään täysimääräi-

sinä.

Menojen vähennysoikeuden rajaus ei koske

arvonlisäveroja. Ne kirjataan muistiinpanoihin ja

vähennetään veroilmoituksella kaikissa tapauksis-

sa täysimääräisinä.

Vuoden 2010 rajoitukset

Verovuoden 2010 verotuksessa menoista vä-

hennettäviin menoihin kirjataan 50 prosenttia

kaupoissa, jotka on solmittu 1.4.2008-31.12.2009.

Vuoden 2010 aikana solmittujen kauppojen me-

noista vähennyskelpoista menoa on 75 prosenttia.

Vuoden 2011 rajoitukset

Verovuoden 2011 verotuksessa menoista vä-

hennettäviin menoihin kirjataan 75 prosenttia

kaupoissa, jotka on solmittu 1.4.2008-31.12.2010.

Vuonna 2011 solmittujen kauppojen menot ovat

kokonaan vähennyskelpoisia.

Vähennysten rajoitukset

11

Pienkaluston hankintamenot vähennetään vuosimenoina. Myös raivaus- tai moottorisahan hankintamenon voi vähentää vuosimenona, kun sahan arvioitu käyttöikä on enintään kolme vuotta

esimerkiksi metsätien reunaojien tai pinnan uusi-

minen tai tukkoisten metsäojien uudelleen kaiva-

minen.

Kemera-kohteiden menot

Kestävän metsätalouden rahoituslain perusteella

valtion rahoitustukea saavien hankkeiden, esimer-

kiksi taimikonhoidon, menojen kirjaus vaatii met-

sänomistajalta tarkkaavaisuutta, koska tuesta on

verotettavaa tuloa vain se osuus, joka vastaa hank-

keen menoja. Toisin ilmaistuna tuki on verovapaata

tuloa siltä osin kuin se ylittää hankkeen menot.

Muistiinpanoja laadittaessa tuki voidaan jättää

kirjaamatta tuloksi. Silloin kirjataan tuetun hank-

keen menoista vähennettäviksi menoiksi vain se

osuus, joka ylittää tuen määrän. Jos työ teetetään

vieraalla, menot yleensä ylittävät tuen. Metsän-

omistajan itsensä toteuttamissa hankkeissa menot

ovat yleensä pienemmät kuin tuki.

Toinen vaihtoehto on kirjata muistiinpanoissa

kaikki menot vähennettäviksi menoiksi ja saatu

tuki tuloksi. Tässä vaihtoehdossa menot ilmoite-

taan veroilmoituksella kokonaan. Tuesta ilmoite-

taan tuloksi vähennettävien menojen suuruinen

osuus. Käytännössä tämä vaihtoehto on selkeämpi,

koska menot ajoittuvat hankkeen toteutusvuodel-

le, mutta tuki maksetaan usein vasta seuraavana

vuonna.

12

Suuret hankinnat poistoina

Metsätalouden koneiden, rakennusten, teiden ja

ojien, joiden arvioitu taloudellinen käyttöikä on yli

3 vuotta ja hankintameno yli 200 euroa, hankinta-

menoja ei vähennetä vuosimenoina vaan vuotuisin

poistoin. Muistiinpanoissa hankinnat kirjataan eril-

leen vuosimenoista.

Ensimmäinen poisto tehdään sinä vuonna, jona

hyödyke otetaan käyttöön. Poisto tehdään silloin

hankintamenosta. Seuraavina vuosina poisto teh-

dään menojäännöksestä, jolla tarkoitetaan hyödyk-

keen jäljellä olevaa arvoa, kun alkuperäisestä han-

kintamenosta on vähennetty aikaisempien vuosien

poistot.

Arvonlisäverovelvolliset kirjaavat hyödykkeiden

arvonlisäverot maksuvuoden vähennettäviksi ar-

vonlisäveroiksi. Ei-arvonlisäverovelvolliset aloitta-

vat poistojen tekemisen hyödykkeen arvonlisäverol-

lisesta hankintamenosta.

Veroilmoituksen täyttöohjeessa on ohjeet pois-

tojen tekemiseksi. Ohjeessa olevat poistoprosentit

tarkoittavat poiston enimmäismäärää. Metsänomis-

taja saa halutessaan tehdä poistot pienempinäkin

tai jättää tekemättä kokonaan, jos hän esimerkiksi

haluaa säästää poistoja vuosille, joilta hänellä on

puukauppatuloja.

Kun metsätalouteen kuuluva kone myydään tai

vaihdetaan uuteen, kaupassa saatu myyntitulo

ilmoitetaan verolomakkeella 9. Kesken vuotta myy-

dystä koneesta ei tehdä poistoja myyntivuonna.

Menovaraus 15 prosenttia

Puun myyntituloverotuksessa metsänomistaja

saa tehdä menovarauksen. Menovarauksella hän

voi siirtää 15 prosenttia verovuoden metsätalouden

pääomatuloista verotettavaksi myöhempinä vuosi-

na. Näin menovarauksella voi lykätä veronmaksua

myöhemmille vuosille.

Menovaraus tehdään verolomakkeen 2C kohtiin

1.-4. tulevien pääomatulojen yhteismäärästä, josta

on ensin vähennetty mahdollinen metsävähennys.

Menovaraus on tarkoitettu kattamaan metsänuu-

distamisen kuluja. Se on ilmoitettava verolomak-

keella metsätalouden tuloksi viimeistään varauksen

tekovuotta seuraavana neljäntenä vuotena (Oulun

ja Lapin lääneissä 6 v.). Metsänomistaja voi valita

tulouttamisvuoden näiden aikarajojen puitteissa.

Tuhovaraus tehdään vakuutus- ja muista vahin-

gonkorvauksista. Sille ei ole asetettu 15 prosentin

ylärajaa. Varaus saa olla tuhoutuneen metsän arvi-

oitujen kunnostuskustannusten suuruinen. Tuhova-

raus tuloutetaan kuten menovaraus.

Metsävähennykseen korotus

Metsävähennyksenä saa vähentää enintään 60

prosenttia metsätilan hankintamenosta. Yhden

vuoden metsävähennys on 60 prosenttia kysei-

sen vuoden metsätalouden pääomatuloista. Tu-

loina otetaan huomioon vain 1.1.1993 jälkeen

ostetuilta tiloilta saadut puun myyntitulot.

Vähennykseen ovat oikeutettuja myös metsän-

omistajat, jotka ovat ostaneet tilan ollessaan

pinta-alaverotuksessa.

Metsävähennyksen pohjaa laajennettiin vuo-

den 2008 verotuksessa. Aikaisemmin vähennys

oli 50 prosenttia metsän hankintamenosta, ja

yhden vuoden vähennys enintään 40 prosent-

tia. Lisäksi vähennys muutettiin tilakohtaisesta

omistajakohtaiseksi.

Metsävähennyspohjan korottaminen 50 pro-

sentista 60 prosenttiin koskee metsänomistajia,

jotka ovat hankkineet metsätilan vastikkeel-

lisesti 1.1.1993 jälkeen. Näin korotettuun vä-

hennykseen ovat oikeutettuja myös ne metsän-

omistajat, jotka ovat käyttäneet 50 prosentin

vähennyspohjan osittain tai kokonaan aiempi-

na vuosina. Veroilmoituksella ilmoitettua vä-

hennyspohjaa korotetaan 10 prosenttiyksiköllä.

Metsävähennyspohjan korottamisen johdosta

metsänomistajien on syytä täyttää metsävähen-

nystä koskevat kohdat veroilmoituksella, vaik-

ka vuodelta 2008 ei tulisi tehtäväksi vähennys-

tä. Silloin vain korjataan kohta “Metsävähen-

nyspohja” 60 prosenttiin hankintamenosta.

Metsävähennys tehdään verolomakkeen 2C

kohdissa 1.-4. ilmoitettavien metsätalouden

veronalaisten pääomatulojen perusteella, jotka

on saatu metsävähennykseen oikeuttavasta

metsästä.

13

Arvonlisävero ei ole metsänomistajalle lisävero,

vaikka nimi siihen viittaakin. Valtaosalle metsän-

omistajista se on päinvastoin etu, joka alentaa vero-

tusta, koska arvonlisäverovelvollinen metsänomis-

taja saa sataprosenttisesti edukseen arvonlisäverot,

jotka hän maksaa metsätalouden ostotuotteissa ja

-palveluissa.

Puukauppojen arvonlisävero on 22 prosenttia.

Puun ostaja lisää arvonlisäveron verottoman hin-

nan päälle ja tilittää metsänomistajalle puukauppa-

maksujen yhteydessä. Metsänomistaja kirjaa sum-

man arvonlisäveromuistiinpanoihinsa, vähentää

siitä menojen yhteydessä maksamansa arvonlisä-

verot ja tilittää ylimenevän osan valtiolle. Jos me-

nojen arvonlisäverot ovat suuremmat kuin tulojen,

saa hän erotuksen veronpalautuksena.

Alv-velvollisuuden raja 8 500 euroa

Metsänomistajan, jonka arvonlisäverolliset myyn-

nit kalenterivuodessa ylittävät 8 500 euroa, tulee

ilmoittautua arvonlisäverovelvolliseksi. Kerran

alettuaan arvonlisäverovelvollisuus jatkuu kunnes

verottaja poistaa metsänomistajan lopettamisilmoi-

tuksen perusteella arvonlisäverovelvollisten rekis-

teristä.

Vuoden myynteihin luetaan kaikki ne maksusuo-

ritukset (tuotteiden ja palvelujen myyntihinnat),

jotka metsänomistaja on saanut kalenterivuoden

aikana. Metsätalouden myyntitulojen lisäksi 8 500

euron rajaa arvioitaessa otetaan huomioon myös

muut arvonlisäverolliset tulot (koneurakointi, maa-

talous, puutarhatalous, kalastus jne.). Koneiden ja

muun vastaavan käyttöomaisuuden myyntihintoja

ei lasketa mukaan myynteihin.

Arvonlisäverovelvolliseksi on mahdollista ha-

keutua myös silloin, kun kalenterivuoden myynnit

jäävät enintään 8 500 euroon. Verovelvollisuutta

koskeva hakemus, perustietoilmoitus, jätetään ve-

rovirastoon.

Arvonlisäverovelvolliseksi voi joutua myös

jälkikäteen. Verottaja merkitsee automaattisesti

arvonlisäverovelvollisiksi metsänomistajat, joiden

Arvonlisäverotusarvonlisäverolliset myynnit yhteensä ylittävät 8 500

euroa kalenterivuonna.

Oman käytön alv-vapaus 850 euroa

Arvonlisäverovelvolliseksi ilmoittautuneen tai

hakeutuneen metsänomistajan on maksettava ar-

vonlisävero puutavarasta, jonka hän ottaa yksityis-

talouden rakennuspuuksi tai polttopuuksi.

Arvonlisäverotuksessa puutavaran hintana käy-

tetään puun kasvattamisen välittömiä ja välillisiä

kustannuksia ilman oman työn arvoa, ei siis kan-

toraha-arvoa kuten puun myyntituloverotuksessa.

Puutavaran arvoina voidaan käyttää seuraavia

arvoja:

rakennuspuu 5 e/kuutiometri

tarvepuu 6 e/kuutiometri

polttopuu 10 e/kuutiometri

hake 7 e/kuutiometri

Maksettava arvonlisävero saadaan, kun puutava-

ran arvo kerrotaan luvulla 0,22.

Luonnolliset henkilöt, puolisot, jakamattomat

kuolinpesät ja verotusyhtymät saavat ottaa metsä-

talouden, maatalouden, puutarhatalouden ja muun

alkutuotannon myyntiin valmistettuja tuotteita

omaan käyttöön alv-vapaasti yhteensä 850 euron

arvosta vuodessa.

Kun 850 euron raja ylittyy, arvonlisävero tilite-

tään vain ylimenevältä osalta. Muistiinpanoihin

oma käyttö merkitään alv-vapaata osuutta vähen-

tämättä.

Arvonlisäveron tilitys

Arvonlisäveroista on laadittava muistiinpanot.

Tulot ja menot (myynnit ja ostot) eritellään muis-

tiinpanoissa, joista verotoimistoon lähtevään ilmoi-

tukseen siirretään vain loppusummat.

Arvonlisäveroilmoitus on palautettava sellaiselta-

kin vuodelta, jolta se jää tyhjäksi. Allekirjoituksen

ja päiväyksen lisäksi ruksataan tällöin kohta “Ei

ALV-toimintaa kalenterivuoden aikana”.

Arvonlisäveroista metsänomistajalle ei tule vero-

14

Metsätaloudesta annetaan omistajakohtaisesti yksi

verolomake 2C ja yksi arvonlisäveroilmoitus. Tiedot

kootaan muistiinpanoista yhdelle lomakkeelle silloin-

kin, kun saman omistajan tilat sijaitsevat eri kunnis-

sa ja muodostavat erillisen maatilakokonaisuuden.

Puolisot antavat yhden ilmoituksen. Suosituksena

on yksi ilmoitus silloinkin, kun puolisoilla on yhdes-

sä ja erikseen omistettuja tiloja. Jos tilan yksin omis-

tava puoliso haluaa antaa omasta tilastaan erillisen

veroilmoituksen, hän ruksaa ilmoituksellaan kohdan

”Oma erillinen ilmoitus”.

Puolisoiden yhdessä omistamalla metsä-/rekiste-

ritilalla metsätalouden verotettava tulo jaetaan mo-

lempien puolisoiden verotettavaksi tuloksi. Verottaja

tekee jaon omistusosuuksien suhteessa. Niissä tapa-

uksissa, joissa tila on vain toisen puolison nimissä,

tuloja ei jaeta puolisoiden kesken.

Kuolinpesän verotus

Kuolinpesää verotetaan erillisenä verovelvollisena.

Kuolinpesästä täytetään näin ollen vain yksi yhteinen

metsäveroilmoitus ja arvonlisäveroilmoitus.

Kuolinpesän osakas ei ilmoita metsätalouden tuloja

myöskään esitäytetyllä veroilmoituksellaan. Osak-

kaan ei tarvitse ilmoittaa esitäytetyllä veroilmoituk-

sella sitäkään, että hän on osakkaana kuolinpesässä.

Samoin muistiinpanot tehdään kuolinpesäkohtai-

sesti, ei osakaskohtaisesti. Metsäveroilmoituksen

palautusta koskevat samat jättöajat kuin luonnollisia

henkilöitä.

Pesän tuloja ei jaeta kuolinpesän osakkaiden hen-

kilökohtaisiksi tuloiksi. Vain hankintatyön arvo vero-

tetaan tekijän henkilökohtaisena ansiotulona.

Yhtymän verotus

Verotusyhtymässä tulot ja menot lasketaan yhty-

mäkohtaisesti, mutta toisin kuin kuolinpesässä, tulot

jaetaan verotettavaksi osakkaiden tuloina. Mikäli

kysymyksessä on esimerkiksi maatila, jossa jotkut

osakkaat tekevät työtä yhtymän maatalouden hyväk-

si, otetaan myös työpanokset huomioon maatalouden

tulojen ansiotulo-osuuksia jaettaessa.

Yhtymästä täytetään yksi yhteinen metsäveroil-

moitus ja arvonlisäveroilmoitus. Osakkaat eivät anna

erillisiä metsäveroilmoituksia. Samoin muistiinpanot

tehdään yhtymäkohtaisesti, ei osakaskohtaisesti. Tie-

dot yhtymän osakkaista ja heidän osuuksistaan yh-

tymässä verotusyhtymät ilmoittavat lomakkeella 36

helmikuun loppuun mennessä, jolloin ne palauttavat

myös metsä- ja arvonlisäveroilmoitukset.

Yhtymän ja kuolinpesän verotusmenettely aihe-

uttaa sen, että osakkaiden henkilökohtaisesti mak-

samat metsätalouden menot, esim. matkakulut,

vähennetään yhteisinä menoina verolomakkeella 2C.

Siksi olisikin hyvä sopia, miten nämä asiat hoidetaan

sellaisella tavalla, että kaikki osakkaat tulevat koh-

delluiksi tasapuolisesti.

Alv-velvollisuus ohjaa veroilmoituksen palautusta

Metsätalouden veroilmoituksen 2C palautusaika

määräytyy sen mukaan onko metsänomistaja metsä-

taloudestaan arvonlisäverovelvollinen vai ei.

Arvonlisäverovelvolliset metsänomistajat palautta-

vat metsätalouden veroilmoituksen ja arvonlisäveroil-

moituksen viimeistään 2.3.2009. Sama palautusaika

virastosta valmiiksi täytettyä maksumääräystä. Met-

sänomistaja laskee itse arvonlisäveron määrän arvon-

lisäveroilmoituksessa ja huolehtii veron tilittämisestä

määräpäivään mennessä veroilmoituksen mukana

saamallaan tilisiirtolomakkeella.

Arvonlisäverottomat maksut

Metsätaloudessa on meno- ja tuloeriä, joissa ei ole

mukana arvonlisäveroa. Tavallisimpia arvonlisäverot-

tomia menoja ja tuloja ovat:

metsänhoitomaksu

lainojen korot

vakuutusmaksut

palkat

Kemera-tuet

vakuutuskorvaukset

Verovirastoon yksi lomake

15

koskee myös kaikkien verotusyhtymien metsätalou-

den veroilmoitusta ja lomaketta 36.

Huhtikuussa nämä metsänomistajat saavat esi-

täytetyn veroilmoituksen, jolla on otettu huomioon

helmikuussa annetun metsätalouden veroilmoituksen

tiedot.

Ei-arvonlisäverovelvolliset metsänomistajat eivät

palauta helmikuussa metsätalouden veroilmoitusta,

vaan vasta toukokuussa yhdessä esitäytetyn veroil-

moituksen kanssa. Näin ollen metsätalouden vero-

vuoden 2008 tiedot puuttuvat heidän esitäytetyltä

veroilmoitukseltaan.

Veroilmoitusten jättöajoista ja muista metsäta-

louden verotukseen liittyvistä asioista on selkeät,

yksityiskohtaiset ohjeet verolomakkeen 2C täyttöoh-

jeessa. Täyttöohjeeseen kannattaa tutustua jo siinä

vaiheessa, kun aloittaa metsätalouden muistiinpano-

jen laatimisen.

”Tappio” vähennetään muista tuloista tai veroista

Puun myyntituloverotuksessa on tavallista, että

metsätalous tuottaa välillä kansankielellä tappiota.

Verolomakkeelle kertyy enemmän menoja kuin tulo-

ja, jos puukaupat toistuvat harvakseltaan. Tämä ns.

tappio, viralliselta nimeltään alijäämä, ei mene kui-

tenkaan hukkaan.

Metsätalouden menot kannattaa kirjata muistiin ja

merkitä veroilmoitukselle, vaikka myyntituloja ei oli-

si sinä vuonna lainkaan. Silloin menot vähennetään

ensisijaisesti muista pääomatuloista.

Jos metsänomistajalla ei ole muitakaan pääoma-

tuloja, metsätalouden menoista ja vähennettävistä

koroista muodostuu pääomatulolajin alijäämä, joka

vähennetään alijäämähyvityksenä hänen ansiotulois-

taan määräytyvistä veroista.

Ansiotulojen veroista tehtävä vähennys on 28

prosenttia alijäämän euromäärästä. Vähennyksen

enimmäismäärä on puolisoa kohti 1 400 euroa. Sitä

korotetaan yhdestä alaikäisestä lapsesta 400 eurolla

ja useammasta lapsesta 800 eurolla.

Metsänomistajan ei tarvitse vaatia alijäämähyvi-

tystä veroilmoituksellaan. Verottaja tekee sen viran

puolesta.

Tappion vähennysaika 10 vuotta

Jos alijäämä on niin suuri, että sitä ei voida koko-

naan vähentää muista pääomatuloista ja ansiotulojen

veroista, vahvistetaan metsätaloudesta pääomatulola-

jin tappio. Tappion saa vähentää seuraavan kymme-

nen vuoden aikana kertyvistä pääomatuloista.

Tappioiden vanhentumisen 10 vuoden aikaraja vai-

kuttaa puukauppapäätöksiin. Ensisijaisesti se tulee

vastaan pääasiassa metsätaloutta harjoittavissa kuo-

linpesissä. Niissä on tavallista, että metsätalouden

alijäämää ei voi vähentää muista pääomatuloista ja

ansiotulojen veroista, jolloin alijäämä vahvistetaan

metsätalouden tappioksi.

Puukauppojen toteutus kannattaa suunnitella siten,

että seuraavat puukauppatulot tulevat tilille ennen

kuin tappion syntymisestä on kulunut yli 10 vuotta.

Muussa tapauksessa tappiot jäävät verotuksessa vä-

hentämättä.

VerovinkitMetsätalouden 100 euron meno alen-taa veronmaksuasi 28 eurolla, kun ilmoitat menon verolomakkeella 2C.

Matkakuluvähennyksenä saat vähen-tää 0,24 euroa/kilometri.

Jos olet solminut puukaupan 1.4.2008 tai sen jälkeen, verotettavaa tuloa on puolet kauppasummasta. Toinen puo-li on verovapaata tuloa. Vastaavasti kauppaan liittyvät menot puolitetaan.

Osittain verovapaisiin kauppoihin liittyvä menojen puolittaminen ei koske arvonlisäveroja.

Jos olet käyttänyt metsävähennyksesi loppuun, saat tehdä vielä 10 prosent-tiyksikön lisävähennyksen.

OP-Henkivakuutuksen palvelut anta-vat reilusti lisää suunnittelumahdolli-suuksia sukupolvenvaihdoksiin.

Lisäohjeita metsäverotuksesta saat osoitteista: www.vero.fi /vero-ohjeet ja www.op.fi /metsa.

16

1.4.-31.8.2008 solmittujen ensiharvennuskauppojen tulot ovat kokonaan verovapaata tuloa, kun tulot saadaan v. 2009 loppuun mennessä. Puukaupoista, jotka on solmittu 1.4.2008-31.12.2009 ja tulot saadaan vuoden 2010 loppuun mennessä, vähennetään verohuojennuksena 50 % bruttotulosta ja 25 %, kun tulot saadaan vuonna 2011. 1.1.-31.12.2010 solmittujen kauppojen tuloista verohuojennuksena vähennetään 25 %, kun tulot saadaan v. 2011 loppuun mennessä. Hankintakaupoissa kokonaistulosta vähennetään työn osuus, ja verohuojennus tehdään näin saadusta pääomatulosta. Arvonlisäveroa ei kirjata tuloksi, vaan omaan sarakkeeseensa ja ilmoitetaan täysimääräisenä arvonlisäveroilmoituksella kaikissa kaupoissa.

Tos.nro

Pvm Tulon laatu Tulo ilman alv:a

Hankintakaupattyön osuus pääomatulo

Verohuojen-nus 50/25%

Verotettava osuus

Arvon-lisävero

Metsätalouden tulot

17

1.4.-31.8.2008 solmittujen verovapaiden ensiharvennuskauppojen menot ovat kokonaan vähennyskelvottomia, kun tulot saadaan viimeis-tään 31.12.2009. Suoranaisesti puukauppaan liittyvistä menoista vähennetään menokorjauksena 50 prosenttia kaupoissa, jotka on solmittu 1.4.2008-31.12.2009 ja tulot saadaan v. 2010 loppuun mennessä, ja 25 prosenttia, kun tulot saadaan v. 2011. Vuonna 2010 somittujen kauppojen menokorjaus on 25 prosenttia, kun tulot saadaan vuoden 2011 loppuun mennessä. Arvonlisäverot vähennetään kaikissa tapauksissa täysimääräisinä. Ei-arvonlisäverovelvolliset kirjaavat myös arvonlisäverot metsätalouden menoiksi sarakkeeseen ”Meno ilman alv:a”.

Tos.nro

Pvm Menon laatu Meno ilman alv:a

Menokorjaus 50/25 %

Vähennettävä osuus

Arvonlisävero

Metsätalouden menot

18

Metsätalouden matkakulut

Suoranaisesti puukauppaan liittyvien matkakulujen vähennysoikeutta rajaavat samat puukaupan ja tilitysten ajankohtiin liittyvät säädökset kuin muiden menojen ja palkkauskulujen vähentämistä.

Tos.nro

Pvm Mistä mihin/matkan tarkoitus Matkan pituus, km

Matkakuluteuroa

Menokorjaus 50/25 %

Vähennet-tävä osuus

Arvon-lisävero

19

Muut muistiinpanot

20

Metsätilan sukupolvenvaihdos vaatii usein vuosien

pohdinnan ja valmistelun. Keskustelut perillisten

kanssa ja eri vaihtoehtojen selvittäminen onkin

syytä aloittaa silloin, kun ensimmäiset ajatukset

metsätilasta luopumisesta heräävät.

Metsätilasta voi toki luopua muutoinkin kuin siir-

tämällä sen perillisille. Jos perilliset eivät ole kiin-

nostuneita metsäomaisuuden hoidosta, on myynti

ulkopuoliselle varteen otettava vaihtoehto. Sitä se

on myös silloin, kun tilasta halutaan saada tuloja,

mutta tilalla ei ole merkittävästi myytävää puustoa.

Metsätiloilla on puuston määrästä riippumatta kova

kysyntä.

Metsätilojen kysyntää kasvattavat entisestään

vuonna 2008 voimaan tulleet ostajaa koskevat met-

sävähennyksen laajennukset ja puukauppatulojen

verohuojennukset. Metsävähennyksen laajennusten

perusteena oli kiihdyttää metsien siirtymistä omis-

tajille, joilla on halua ja mahdollisuuksia panostaa

metsän hoitoon ja kasvatukseen.

Metsätalouden harjoittamisen kannalta huonoin

vaihtoehto on jättää metsä odottamaan seuraavan

sukupolven toimia. Säännölliset hakkuut pitävät

metsän kasvukuntoa yllä. Esimerkiksi viivästyneet

harvennushakkuut ja taimikonhoidot heikentävät

metsän tuottoa koko sen kiertoajalle.

Metsätilan kauppaan ja sukupolvenvaihdokseen

liittyy monia asioita, joissa asiantuntijan käyttö

maksaa itsensä takaisin moninkertaisesti.

Tilakaupan tuloja perillisille

Metsätilan myynti ei sulje pois sitä vaihtoehtoa,

että metsäomaisuutta tai osaa siitä ei voisi luovut-

taa perillisille. Silloin omaisuus vain luovutetaan eri

muodossa kuin kasvavana metsänä.

Vanhemmat voivat lahjoittaa osan metsätilakau-

pan tuotosta perillisilleen verovapaina lahjoina.

Verovapaana lahjana voi lahjoittaa alle 4000 euroa

kolmen vuoden välein. Verovapaus on antajakoh-

tainen, joten isä ja äiti voivat molemmat luovuttaa

verovapaan lahjan samalle lapselle tai lapsenlap-

selle. Kun perillisiä on useampia, saavat molemmat

vanhemmat antaa verovapaat rahalahjat kullekin

saajalle erikseen, jolloin lahjoitettava yhteissumma

kasvaa moninkertaiseksi.

Verovapaan lahjan lisäksi on mahdollisuus käyt-

tää verovapaita vakuutuslahjoja. Vaihtoehtoina ovat

säästövakuutus ja sijoitusvakuutus. Vakuutuslahjan

voi antaa samalle lahjansaajalle verovapaan raha-

lahjan lisäksi.

Vakuutuslahjan verovapauden yläraja on 8500

euroa. Verovapaasta rahalahjasta se poikkeaa siinä,

että vakuutuslahjan tarkastelu on saajakohtainen.

Näin vanhemmat eivät voi antaa niitä erikseen,

vaan ainoastaan yhden saajaa kohti.

Vakuutuslahjan tuoton voi halutessaan sitoa

sijoitusrahastoihin. Pörssikurssien raju pudotus

houkuttelee rahastosidonnaisuuteen. Historiallisesti

tarkasteltuna kurssien pudotusta seuraa vähintään

yhtä suuri nousu, joten lahjan arvolle voi odottaa

selvää nousua.

Yhteisomistukseen vai yhdelle perilliselle?

Metsätilaa perillisille luovutettaessa joudutaan

pohtimaan tilan tulevia omistussuhteita. Tilan siir-

tyessä perintönä siitä tulee automaattisesti kuolin-

pesä, jossa tila tulee osakkaiden yhteisomistukseen.

Yhteisomistus on mahdollista myös silloin, kun

tila luovutetaan omana elinaikana. Yhteisomistuk-

seen siirtyvät tilat voivat toimia alkuun hyvinkin,

jos perillisillä on yhteiset näkemykset tilan hoidosta

ja käytöstä. Pitemmän päälle ristiriitoja voi kuiten-

kin ilmetä, kun seuraava sukupolvi alkaa tulla tilan

omistajiksi.

Ensisijaiseksi ratkaisuksi suositellaan yleensä

tilan luovuttamista yhdelle perilliselle sikäli kuin

joku perillisistä on kiinnostunut metsätaloudesta.

Tässä vaihtoehdossa luovuttajat joutuvat hakemaan

ratkaisun, jolla perillisten tasapuolinen kohtelu

toteutuu. Jos mahdollista, muille perillisille luovu-

tetaan muuta omaisuutta.

Siinä tapauksessa, että muuta luovutettavaa ei

ole, on yksi vaihtoehto myydä tilalta puuta ennen

Tila perilliselle tai myyntiin

21

luovutusta ja lahjoittaa puukauppatuloja toisille

perillisille hyödyntäen verovapaita raha- ja vakuu-

tuslahjoja.

Lahjoituksen lisäksi tila voidaan luovuttaa elinai-

kana perilliselle myös kaupalla. Kaupan yhteydessä

voi olla helpompi ottaa huomioon myös perillisten

tasapuolinen kohtelu.

Sukupolvenvaihdoskaupoissa tilan hinnan on

oltava yli 75 prosenttia tilan käyvästä arvosta, jotta

kauppaa ei katsota lahjanluonteiseksi ja siten osit-

tain lahjaveron alaiseksi. Maatilan kaupoissa raja

on yli 50 prosenttia.

Alle käyvän hinnan tehdyt kaupat parantavat

jatkajan mahdollisuuksia metsätalouden harjoit-

tamiseen. Ennen hinnan sopimista on kuitenkin

keskusteltava muiden perillisten kanssa, että he

hyväksyvät menettelyn. Näin vältetään sisarusten

välisiä perintöihin liittyviä ristiriitoja.

Tilan arvo

Oman metsätilansa arvoa voi arvioida seuraamal-

la metsätilakauppojen hintatilastoja ja sen hetkisiä

hintapyyntöjä. Näin voi haarukoida suuruusluokan,

mutta se voi heittää paljonkin todellisuudesta tilan

puuston mukaan. Halvimmillaan nuori taimikko

voi maksaa noin tuhat euroa/hehtaari. Hakkuukyp-

sän tukkimetsähehtaarin hinta on yli kymmenker-

tainen.

Tarkan arvion tilan arvosta saa teettämällä siitä

virallisen tila-arvion metsänhoitoyhdistyksellä tai

muulla metsäalan toimijalla. Tila-arvio antaa hyvän

pohjan sukupolvenvaihdoksen suunnittelulle ja ker-

too kaikille osapuolille metsäomaisuuden todellisen

metsätaloudellisen arvon.

Verosuunnittelu kannattaa

Metsätilan sukupolvenvaihdoksiin ja kauppoihin

liittyy olennaisena osana verosuunnittelu. Vero-

suunnittelulla on mahdollista saavuttaa edullinen

verokohtelu sekä luopujille että jatkajille.

Oikeaan osuneella verosuunnittelulla metsätilan

omistajavaihdoksissa voidaan saada aikaan huo-

mattavia säästöjä veroissa. Verosuunnittelua voi-

daan soveltaa paitsi itse tilan luovutuksessa myös

hakkuutulojen luovutuksessa.

Verosuunnittelussa nousevat esiin muun muassa

kysymykset, myydäänkö tilalta ensin puut vai tila

puustoineen, luovutetaanko tila lahjana, kaupalla

vai lahjanluonteisella kaupalla tai jätetäänkö se pe-

rinnöksi, voiko jatkaja hyödyntää metsävähennys-

tä, onko yhteismetsän perustaminen perusteltua.

Yksi verosuunnittelun keino on luovuttaa perilli-

selle tilan omistusoikeus ja pidättää itselle määräai-

kainen hallintaoikeus.

Hallintaoikeuden pidätyksellä tilan omistusoikeus

siirtyy perilliselle, mutta luovuttajille jää oikeus

puukauppatuloihin metsän vuotuisen kasvun puit-

teissa. Toisaalta luovuttajille jää velvollisuus vasta-

ta metsätalouden menoista.

Hallintaoikeuden pidätys alentaa perilliselle

siirtyvän metsäomaisuuden luovutusarvoa ja sitä

kautta lahjaveroa. Kaupan kyseessä ollen hallin-

taoikeuden arvo katsotaan osaksi kauppahintaa,

joka pienentää rahassa maksettavaa kauppahintaa,

rahoitustarvetta ja varainsiirtoveroa.

Ennakkoratkaisu verottajalta

Metsätilan sukupolvenvaihdoksen veroseuraa-

mukset voi selvittää ennakkoon hakemalla verot-

tajalta ennakkoratkaisun. Tätä varten tarvitaan

luonnos lahja- tai kauppakirjasta ja ennakkoratkai-

suhakemus.

Osuuspankin lainopillinen palvelu hoitaa toimek-

siannosta metsätilan sukupolvenvaihdokset. Laino-

pillinen palvelu neuvoo järkevimmän ratkaisun ha-

kemisessa ja hoitaa luovutukseen liittyvät asiakir-

jat. Lainopillinen palvelu hankkii metsätilan hinta-

arvion, laatii luonnosasiakirjat ja lopulliset, hakee

ennakkoratkaisun verottajalta, hakee lainhuudon ja

kiinnitykset ja laatii lahjaveroilmoituksen.

Osuuspankki on vahvasti mukana muissakin

metsätilan sukupolvenvaihdoksiin liittyvissä kysy-

myksissä. Pankista saa verovapaat vakuutustuot-

teet, opastusta rahalahjan antamiseen, pitkäaikaista

lainaa tilakaupan rahoitukseen ja metsävakuutuk-

set.

InformaatiopalvelutMetsäraha-lehti

Metsä- ja sijoitus-

markkinoiden

ajankohtaiskatsaus

Metsävero-opas

www.op.fi

www.pohjola.fi

www.farmit.net

AsiakastilaisuudetMetsäpäivät

Asiakasmatkat

Muut asiakastilaisuudet

Metsien vakuuttaminenPohjolan metsävakuutus

OP-Pohryhmän m

palve

MetsätilakauppapalvelutOP-Kiinteistökeskuksen

palvelut

Lainopilliset palvelutMetsätilan sukupolvenvaihdokset

Kauppa- ja lahjakirjat

Testamentit

Hallintaoikeudet

Verotusasiat

Sijoituspalvelut Sijoittajakuvan kartoitus

Talletukset

Rahastot

Osakkeet

Vakuutukset

PuukauppaPuukaupan ennakkorahoitus

ohjola-n metsä-velut

Etua elämään. OP-Pohjolasta.