MIKROTALOUSTIEDE A31C00100 Kevät 2016 Olli Kauppi & Emmi Martikainen emmi.martikainen@kkv.fi

Luennon sisältö • Hintakilpailu ja tuotedifferentiaatio

• Peräkkäiset pelit (12.4-12.5) ▫ Alalle tulon estäminen

• Taloudellinen tehokkuus (14.2)

• Epäsymmetrinen informaatio (Luku 15) ▫ Jatkuu ensi kerralla…

Hintakilpailu ja horisontaalinen tuotedifferentiaatio

• Kun oligopolistisen toimialan tuotteet ovat differoituja,

hintakilpailu on heikompaa ▫ Yritysten voitot positiiviset

• Horisontaalinen differentiaatio ▫ Kuluttajien arvostukset vaihtelevat, vaikka tuotteiden hinta olisi

sama • Vertikaalinen differentiaatio ▫ Tuotteiden laatu vaihtelee ja kuluttajat ovat yhtä mieltä laadusta

(ts. kaikki ostaisivat tietyn tuotteen, jos hinnat yhtäläiset)

• Horisontaalisen tuotedifferentiaation perusmalli: Hotellingin jana ▫ Tuotteet eroavat toisistaan vain yhden ominaisuuden perusteella ▫ Tuoteavaruus esimerkiksi: fyysinen sijainti, väri, muotoilu, maku

Yhteenvetoa horisontaalisesta differentiaatiosta

• Kannattaa sijoittua ”lähelle” asiakkaita ja ”kauas” kilpailijoista

• Samassa pisteessä yritykset joutuvat Bertrand-kilpailun

ansaan

• Yli ajan markkinoille tulo voi hävittää ylijäämät ▫ Monopolistinen kilpailu

• Aikainen alalle tulo kannattavaa ▫ Jopa silloin, kun toiminta on aluksi tappiollista

• Fyysisen sijoittumisen sijasta voisimme puhua yhtä hyvin

markkinoinnista ja tuoteattribuuteista

Peräkkäiset pelit • Pelit, joissa valinnat tehdään vuorotellen ▫ Shakki, poliittiset kampanjat, alalle tulo ja sen

estäminen

• Liikkumisjärjestyksestä voi olla etua tai haittaa ▫ Vrt. viime luennon Stackelberg-malli

• Peräkkäisiä pelejä voidaan esittää pelipuun eli

ns. ekstensiivisen muodon (extensive form) avulla ▫ Vrt. päätöspuut luennolla 3

Taloudellinen tehokkuus • ”Kilpailu johtaa taloudelliseen tehokkuuteen” ▫ Hyvinvointiteorian perusteoreemat

• Taloudellinen allokaatio on Pareto-tehokas, kun kenenkään hyvinvointia ei voida kasvattaa vähentämättä jonkun toisen hyvinvointia

• Ts. tehokkaassa allokaatiossa Pareto-parannukset ovat mahdottomia

• Pareto-tehokkuus ei ota kantaa tulonjakoon

Pareto-tehokkuus • Kaikki pisteet alueen

OF2F1 sisäpuolella ovat mahdollisia (feasible)

• F2F1 on hyötymahdollisuuksien käyrä

Aloita pisteestä S: • Kaikki pisteet alueella

SS2S1 ovat Pareto-parannuksia

• S’ ei ole Pareto-parannus, mutta se on Pareto-tehokas

23

Optimaalisuus

• Kaikki pisteet rintamalla F2F1 ovat Pareto-tehokkaita

• Miten valitaan yksi tehokkaista allokaatioista? ▫ Tulonjakokysymys ▫ Yksilöiden hyötyjen

painottaminen ▫ Hyvinvointifunktio

W(U1,U2)

24

Hyvinvointifunktio

Esimerkki W = U1 + U2 • Identtiset painot • Samahyötykäyrät

suoria • Piste E on

yhteiskunnallinen optimi

25

Tehokkuus ja optimaalisuus

26

• Tehokkuus on välttämätön mutta ei riittävä ehto sosiaaliselle optimille

• Siirtyminen tehokkaasta tehottomaan allokaatioon voi parantaa hyvinvointia

• Mutta tehottomille allokaatioille on olemassa aina myös Pareto-parannuksia

Hyvinvointiteoreemat • Ensimmäinen hyvinvointiteoreema:

kilpailullinen markkina johtaa Pareto-tehokkaaseen allokaatioon

• Toinen hyvinvointiteoreema: mistä tahansa Pareto-tehokkaasta allokaatiosta voidaan päästä sopivilla tulosiirroilla hyvinvoinnin maksimoivaan allokaatioon

• Tiettyjen olosuhteiden vallitessa…

Seurauksia • Itsenäisesti, omaa hyötyään ja voittoaan

maksimoivat kuluttajat ja yritykset saavuttavat saman lopputuloksen kuin hyväntahtoinen diktaattori (social planner)

• Markkinatasapaino on tehokas, mutta ei välttämättä maksimoi hyvinvointia. Hyvinvoinnin maksimoiva allokaatio saavutetaan tulonsiirroin. ▫ Tulonsiirrot eivät muuta tasapainohintoja, hinnat

määräytyvät markkinamekanismin välityksellä automaattisesti

• Hyväntahtoisen diktaattorin ja markkinatalouden keskeinen ero: tarvittavan informaation määrä.

Markkinahäiriöt (market failure) • Milloin markkinatalous ei johda Pareto-

tehokkaaseen allokaatioon?

• Epätäydellinen kilpailu • Epäsymmetrinen informaatio • Ulkoisvaikutukset

• Normatiivinen merkitys: markkinahäiriöt ovat

peruste valtion puuttumiselle talouden toimintaan

Epäsymmetrinen informaatio • Epäsymmetrinen informaatio: yksityinen vs.

julkinen informaatio ▫ (Epätäydellinen informaatio: epävarmuus)

• Informaation taloustieteen keskeisiä aiheita ▫ Haitallinen valikoituminen (adverse selection) ▫ Moraalikato (moral hazard) ▫ Signalointi (signalling) ▫ Päämies-agentti-ongelma (principal-agent

problem)

Haitallinen valikoituminen • Akerlof: Market for Lemons ▫ Lemon (am. engl.): huonolaatuinen käytetty auto

• Mallin lähtöoletukset: ▫ Kuluttajien arvostukset autojen suhteen identtiset ▫ Tarjotut autot vaihtelevat laadultaan ▫ Epäsymmetrinen informaatio: vain myyjät tietävät

autojensa todellisen laadun

Esimerkki

Laatu Myyjä Ostaja

Hyvä €100 €120

Huono (lemon) €50 €60

• Markkinoilla on kahta autotyyppiä: 50% autoista on hyviä ja 50% huonoja •Myyjien ja ostajien arvostukset ovat

• Täydellinen informaatio: kaksi erillistä markkinaa: hyvien hinta välillä €100-€120 ja huonojen välillä €50-€60 • Epätäydellinen mutta symmetrinen informaatio: jos myyjä eikä ostaja pysty tunnistamaan autonsa tyyppiä: myyjän odotettu arvostus €75 ja ostajan €90.

• Kauppa mahdollinen jollain hinnalla €75<P<€90

Esimerkki jatkuu: epäsymmetrinen informaatio • Entä jos vain myyjät tietävät autonsa arvon (€100 tai

€50)? • Jos P > €100, kaikki myyjät myyvät, kukaan ostaja ei osta • Jos €60<P<€100, myyjät myyvät vain huonoja autoja –

kuluttajat ymmärtävät tämän, eivätkä suostu maksamaan enempää kuin €60

• Jos P<€50, ostajat haluavat ostaa minkä tahansa auton, mutta myyjät eivät myy huonojakaan

• Siis: ainoa mahdollinen hinta on €50<P<€60

• Vain huonot autot vaihtavat omistajaa

• Ongelman ydin: huonojen autojen omistajien kannustin myydä autonsa hyvän auton hinnalla

Valtio voi toimia tietyissä tapauksissa vakuutuksen tarjoajana kaikille vakuutettaville.

Haitallinen valikoituminen • Ongelman yleispiirteet: tuotteet erilaatuisia, vain myyjällä

tieto tuotteen todellisesta laadusta ▫ Ostajien arvostus perustuu odotusarvoon tuotteen laadusta

(ostajan arvostukset eri laaduille ja laatujen jakauma)

• Jos ostajien odotusarvo on alle parhaimpien laatujen myyjien vaihtoehtoiskustannusten, korkeimpia laatuja ei myydä lainkaan

• Markkinoiden purkautuminen johtaa taloudelliseen tehottomuuteen

• Korkeimpien laatujen myyjillä on kannustin vakuuttaa ostajat tuotteen laadusta ▫ Tuotevakuudet, yrityksen maine, standardisointi

Signalointi (Spence, 1974) • Mihin tuotetakuun vaikutus perustuu?

▫ Takuun kustannus on alempi firmalle, joka valmistaa laadukkaampia tuotteita

• Signalointi: yksityisen informaation haltija paljastaa epäsuorasti informaationsa vakuuttaakseen toisen osapuolen laadustaan.

• Signaali on heikko, mikäli sen kustannus signaloijalle on alhainen

• Signalointiin itseensä voi liittyä tehottomuutta

• Signalointitilanteita ▫ Työmarkkinat ja koulutus ▫ Tuotteet ja takuu, tuotteet ja mainonta ▫ Riikinkukot

Työmarkkinaesimerkki • Oletetaan, että työntekijöitä on kahta yhtä yleistä tyyppiä ▫ Ryhmä I: raja- ja keskituotos 1 ▫ Ryhmä II: raja- ja keskituotos 2

• Työsuhteen kesto 10 vuotta, yrityksen tuotteen hinta €10 000 ▫ Ryhmä I: liikevaihto per henki €100 000 (10 v.) ▫ Ryhmä II: liikevaihto per henki €200 000 (10 v.)

• Täydellinen informaatio, täydellinen kilpailu: ▫ Ryhmän I palkka: €10 000 pa. ▫ Ryhmän II palkka: €20 000 pa.

• Epätäydellinen informaatio (koko taloudessa): ▫ Molempien ryhmien palkka €15000.

Esimerkki jatkuu: koulutussignaali • Perusidea: hyvät työntekijät ovat parempia

koulussa ▫ Ts. kouluttautuminen on edullisempaa lahjakkaille,

lahjakkaat ovat parempia töissä

• Tässä mallissa ▫ Ryhmä I: koulutuksen kustannus €40 000 pa. eli

CI(y) = 40000y ▫ Ryhmä II: koulutuksen kustannus €20 000 pa. eli

CII(y) = 20000y ▫ Oletus: koulutuksella ei vaikutusta tuottavuuteen

Esimerkki jatkuu: tasapaino • Yrityksen tavoite: erottaa ryhmät toisistaan

• Oletetaan, että yritys korkeamman palkan edellytykseksi

tietyn koulutustason, y* vuotta. Palkat (vuositasolla ovat seuraavat): ▫ y<y*, WL = €10 000 ▫ y≥y*, WH = €20 000

• Työntekijöiden ongelma on seuraavanlainen ▫ Ryhmä I: älä kouluttaudu, jos 10*(WH-WL)< CI(y*) €100000 < €40000y* y*>2.5

▫ Ryhmä II: kouluttaudu, jos 10*(WH-WL)>CII(y*) €100000>€20000y* y* < 5

• Toisin sanoen mikä tahansa 2.5<y*<5 erottelee työntekijät toisistaan

Jos oletamme, että y* = 4, Ryhmä I valitsee koulutustasokseen 0 ja Ryhmä II valitsee 4 vuotta. Koulutuksella ei ole tässä mallissa muuta arvoa: signaalin hankkimiseen liittyy tehottomuutta.

Epäsymmetrinen informaatio - kertausta • Haitallinen valikoituminen ▫ Ennen sopimuksen kirjoittamista ▫ Yksityinen tieto (”hidden information”)

• Signalointi ▫ Pyrkii ratkaisemaan epäsymmetriseen informaatioon

liittyvän ongelman ▫ Heikot vs. vahvat signaalit

• Moraalihasardi ▫ Sopimuksen kirjoittamisen jälkeen ▫ Toiminnan havaitseminen (”hidden action”)