MIKSI KULTTUURI- PALVELUJA TARVITAAN? · Kulttuuri on merkittävä työlli - syyden ja hyvinvoinnin lähde, Akava painottaa kulttuuri - poliittisessa ohjelmassaan. avan tinen ohjelma

MIKSI KULTTUURI-PALVELUJATARVITAAN?

AMMATTINAKULTTUURI

10

12

16

2

3 EDUNVALVONTAA EPÄTYYPILLISILLE ERITYISOSAAJILLE!

4 TAVOITTEENA PAREMPIPALKKA JA LISÄÄ VAKAUTTA TYÖEHTOIHIN

6 HYÖDYNNÄ LIITON PALKKASUOSITUKSET

7 AKAVA:TEHOKKUUSVAATIMUKSET UHKAAVAT LUOVUUTTA TYÖELÄMÄSSÄ

8 TUTKIMUS:KULTTUURI ON KANSALAISILLE PERUSPALVELUA

10 KULTTUURI TEKEE HYVÄÄ

12 KULTTUURIAMMATISSA:• KULTTUURITUOTTAJA • KULTTUURI- JA

VAPAA-AIKAPÄÄLLIKKÖ • TANSSITAITEILIJA • ALUEPÄÄLLIKKÖ

20 KULTTUURIPALVELUTASIAKKAAN SILMINKULTTUURIKESKUS ARXIN KÄYTTÄJÄT KERTOVAT

Kannen kuva: Matti Snellman

Ammattina kulttuuriAkavan Erityisalojen ammattijulkaisu 1/11 Osa tämän julkaisun aineistosta on julkaistu aikaisemmin Akavan Erityis alojen Yhteenveto-lehdessä ja TAKU-lehdessä. © Akavan Erityisalat ry ja Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU ry

Toimitus Akavan Erityisalat Ulkoasu Vesa A. Junttila/Public Design OyISBN ---1- (nid.)ISBN ---1- (pdf)Painopaikka Libris Oy, Helsinki 11

SISÄLTÖ

AMMATTINAKULTTUURI

14

AMMAT TINA KULT TUURI | 3

EDUNVALVONTAA EPÄTYYPILLISILLE ERITYISOSAAJILLE!

Kulttuuri on usein yhteiskunnallisen muutoksen eturintamassa kyseenalaistaen jakommentoiden aikaansa. Kaikki kolmetuhatta Taide- ja kulttuurialan ammatti -järjestö TAKU ry:n jäsentä ovat keskeinen kulttuurikentän korkeakoulutuksensaanut toimijajoukko, jonka äänen tulee kuulua vahvana. He ovat oman erityis-alansa erityisosaajia. Takulaisten ammattinimikkeiden, työmuotojen ja -tehtävien kirjo on monipuo-

linen ja laaja. Kulttuurisektori on edelläkävijäala, jossa epätyypillinen työ on ollut nor-maali käytäntö jo pitkään. Samalla kun osa jäsenistä on palkkatyössä julkisen, kolman-nen tai yrityssektorin palveluksessa, osa työskentelee useassa näistä yhtäaikaisesti ja limittäin. Samalla he hankkivat osan elannostaan myös muilla tavoin kuten osa-aikaisi-na yrittäjinä, freelancer-verokortilla toimivina ammatinharjoittajina tai apurahalla.

Pätkätyö voi tarjota yhdelle sujuvan polun eteenpäin, mutta tutkimukset osoitta-vat, että toiselle se tarjoaa vain umpikujan. Pätkätyöllä voi olla rikastuttava vaikutus, josse näyttäytyy tekijälleen vaikkapa mahdollisuutena monipuolistaa omaa osaamistaan.Jos tuki ja ohjaus on tehokasta, myös korkeasti koulutetut onnistuvat rakentamaan pät-kien avulla omaa uraansa.

Tämäkään näkökulma ei poista sitä tosiasiaa, että työehdoista on aina sovittavatyönantajan kanssa. Ja siinä auttaa oma ammattiliitto.

Työsuhteiden muutokset ovat tulleet jäädäkseen. Samaan aikaan kulttuurialantyöpaikat monipuolistuvat entisestään ja niitä syntyy yhä useammin eri ammattialojenrajapinnoille. Keskeisinä alan yhteistyökumppaneina voidaan nähdä matkailuala ja hyvinvointisektori. Kaikki nämä muutokset edellyttävät ammattijärjestössä monipuo-lista osaamista.

Takulaisten edunvalvonta on järjestetty siten, että siitä vas-taavat hyvässä yhteistyössä Akavan Erityisalat ry ja sen toiseksi suu-rin jäsenyhdistys TAKU ry. Olemalla iso osa isoa organisaatiota voi-daan jäsenille tarjota hyvät, kattavat ja kehittyvät palvelut sekä osaa-va edunvalvonta.

Olemme ylpeitä TAKUsta. Vuonna 1975 perustettu yhdis-tys on kasvanut mittavaksi akavalaiseksi kulttuurialan ammattilais-ten järjestöksi. Kasvu kertoo paitsi koko alan kasvusta myös siitä,että meidän toimintaamme luotetaan. Akava-yhteisössä tapahtu-van työskentelyn lisäksi TAKUn toiminnan pohjana on laaja yhteis-toiminta muiden kulttuurialan järjestöjen ja toimijoiden kanssa.

Olemme ylpeitä takulaisista ja haluamme tällä julkaisullatehdä kulttuurialan ammattilaisten toimintaa ja erityispiirteitä entistä tunnetummaksi. Julkaisulla pyritään lisäämään myös luot-tamusmiesten tietoutta tästä ammattikunnasta.

Kirsi Heralatoiminnanjohtaja

Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU ry

VEIK

KO S

OM

ERPU

RO

4 | AMMAT TINA KULT TUURI

Kulttuurialan korkeakoulutetut työskente-levät kunnissa, valtiolla, yksityisellä ja kol-mannella sektorilla sekä yrittäjinä tehtä-vissä, joissa palkka laahaa pahasti jäljessäverrattuna muiden alojen korkeakoulutet-tuihin. Alan keskipalkka jää roimasti jopakaikkien palkansaajien keskiansioista.

Akavan Erityisalat on tutkinut palkkaeroja erityi-sesti kuntasektorilla, jossa kulttuurituottajan keskian-sio on noin euroa pienempi kuin kaikkien palkan -saajien.

Kulttuurialan asiantuntija-ammatit kuuluvat kun-nissa siihen naisvaltaisten korkeaa koulutusta edellyt-tävien ammattien ryhmään, jonka palkkausta on jon-kin verran pystytty kuromaan umpeen palkkaohjel-milla. Työ on kuitenkin vielä kesken.

– Kulttuuripalvelut parantavat tutkitusti kansalais-ten elämänlaatua ja vaikuttavat suoraan henkiseenja fyysiseen terveyteen. Ne ovat myös selkeästi alu-eellista vetovoimaa lisääviä palveluja, jotka lisäävätkunnan elinvoimaa, asukasviihtyvyyttä ja välillisestijopa yritysten sijoittumista kuntaan. Sekin tunnuste-taan, että palveluja voi tuottaa laadukkaasti vain kou-lutettu asiantuntija. Tämä kaikki ei kuitenkaan näyvielä riittävästi palkassa, sanoo Akavan Erityisalojenkuntasektorin asiamies Jaakko Korpisaari.

Liiton tehtävänä on tuoda edelleen kulttuurityönvaativuutta esille valtakunnan sopimusneuvotteluis-sa. Olennaista on myös se, että alan asiantuntijat nos-

tavat itse esille palkkaepäkohtiaan paikallisista palk-kaeristä neuvoteltaessa.

– Omaan luottamusmieheen kannattaa ottaa yh-teyttä, jotta tämä saa tietoa alan erityispiirteistä. Luot-tamusmies on avainasemassa paikallisissa neuvotte-luissa, Korpisaari painottaa.

”VILLEILLÄ ALOILLA” TUULISTA Erityisesti yksityissektorilla ongelmana on, että kult-tuurialan toimijat työskentelevät usein ns. ”villeilläaloilla”, joilla ei noudateta mitään työehtosopimusta.Monet työnantajat ovat niin pieniä yrityksiä, ettei niis-sä ole valittua henkilöstöedustajaa.

Liiton yksityissektorin asiamies Riikka Sipilämuistuttaa, että sopimukseton tilanne heikentää pal-kansaajan asemaa. Työehdoista sovitaan henkilökoh-taisella työsopimuksella ja neuvottelupöydässä ovatvastakkain epätasa-arvoinen pari, yksittäinen työn-tekijä ja työnantaja.

– On selvää, että näissä neuvotteluissa paljon jääjäsenen itsensä harteille. Kannattaa trimmata itsen-sä neuvottelukuntoon hyödyntämällä liiton palkka-suosituksia, oppaita ja koulutuksia. Jos asiat sittenkuitenkin menevät vinoon ja ongelmia ilmenee, yh-teys liiton asiamieheen tai lakimieheen kannattaa,Sipilä sanoo.

PÄTKÄTYÖ HARVOIN ONNEA Kulttuurialan erityisongelmana on myös tietty työelä-män epävakaus. Määräaikaisuudet, freelanceriudenja palkkasuhteen vuorottelu sekä useat ja erityyppisettyönantajat yhtä aikaa tekevät elämän helposti epä-jatkuvaksi ja turvattomaksi.

Määräaikaisuuksia esiintyy paljon kaikilla työn-antajasektoreilla. Liiton tuoreen työmarkkinatutki-muksen mukaan ne ovat esimerkiksi kuntasektorillauudestaan lisääntymään päin. Silmiinpistävää on, et-tä pätkätyöt kasautuvat nuorille naisille.

– Joskus pätkätyö voi sopia hyvin elämäntilantee-seen, mutta useimmiten näin ei ole. Pätkätöissä an-saitaan tutkitusti vähemmän kuin vakisuhteissa. Pät-kätyöläinen ei uskalla suunnitella elämäänsä eteen-päin, lasten hankkimista lykätään eikä pankista saanoin vain lainaa, Riikka Sipilä muistuttaa.

– On hyvä muistaa, että perusteettomat pätkätyötovat laissa kiellettyjä. Ota heti yhteys liittoon, mikäliepäilet, ettei työsuhteesi määräaikaisuuteen ole lain-mukaista syytä. •

PAREMPAA PALKKAA JA

VAKAUTTA TYÖEHTOIHINKulttuurialan asiantuntijoiden työ -ehdoissa on vielä paljon parannettavaa. Alipalkkaus ja pätkätyöt ovat räikeimpiäepäkohtia.

EDUNVALVONTA

ANNA JOUTSENNIEMI

VEIK

KO S

OM

ERPU

ROM

ATTI

SN

ELLM

AN

Akavan Erityisalojen yksityissekto-rin asiamies Riikka Sipilä korostaa,että liitolla on keinoja tukea myössellaisia jäseniä, joilla ei ole työeh-tosopimuksen turvaa.

– Kulttuuritoimessa työskentelevän kannattaa nostaa esilletyönsä vaikuttavuus. Kulttuuripalveluilla voidaan esimerkiksiehkäistä syrjäytymistä. Tämä on yhteiskunnalle sekä eettisestiettä taloudellisesti parempi vaihtoehto kuin syntyvien ongel-mien korjaaminen, Jaakko Korpisaari sanoo.


PALVELUN HYÖDYT KANSALAISILLE JA YHTEISKUNNALLEKulttuuripalvelut ovat osaltaan hyvän elämän rakennuspuita. Ne tukevat ihmistenhyvinvointia, avaavat uusia näkökulmia, vahvistavat kuntalaisten identiteettiä jayleissivistystä sekä tarjoavat mielekkäitä vapaa-ajanviettomahdollisuuksia. Par-haimmillaan kulttuurilla ja kulttuuripalveluilla on myös taloudellisia vaikutuksia.Ne vahvistavat maan ja alueen imagoa ja synnyttävät uusia työpaikkoja.

AJAN HENKIKulttuurin ja kulttuuripalveluiden merkitys korostuu laskusuhdanteessa. Lomau-tettujen ja työttömien ja heidän perheittensä henkireikänä toimivat ilmaiset taiedulliset itseä lähellä olevat kulttuurin peruspalvelut. Tämän vuoksi kulttuuripal-veluja ei saisi asettaa vastakkain esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalvelujen kanssa,sillä molemmat ovat hyvän elämän edellytyksiä.

KORKEAKOULUTETUT AMMATTILAISETKulttuurituottajat ja kulttuurisihteerit ovat taiteen ja talouden osaajia ja organi-saattoreita. Heiltä edellytetään kykyä verkostoitua, viestiä, kehittää omaa työtäänja toimintaympäristöään. Heillä on valmius tehdä toimialarajat ylittävää yhteistyö-tä kulttuurija taidetoiminnan edistämiseksi. Ammattitaidon perustan muodos-tavat kulttuurin toimintaympäristön tuntemus, tuottamisprosessin hallinta ja lii-ketaloudellinen osaaminen. Näin laaja-alainen osaaminen saavutetaan vain kor-keakoulutasoisella koulutuksella.

AMMATTILAISELLE AMMATTILAISEN PALKKAKulttuurialan asiantuntijat ovat alipalkattuja. Palkka ei vastaa tehtävien vaativuut-ta. Palkkojen korjaamisen haasteena on, ettei alan uusia julkisektorin työpaikkojajuuri perusteta. Painotus on yksityissektorilla ja freelancetyössä. Vaihtuvuus alallaon pientä ja työttömyys lähes %.

Liian vähän: Esimerkiksi kuntasektorilla kulttuurituottajan keskipalkka euroa/kk = euroa vähemmän kuin palkansaajilla keskimäärin.*)

”Kuntien menoista kuitenkin prosenttia muodostuu muista kuin kulttuurimenois-ta. Siksi kulttuuripalveluista säästäminen ei ratkaise kuntien talousvaikeuksia.”

Toiminnanjohtaja Kirsi Herala, Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU ry

KULT TUUR I PA LV E LU T

*) Kokonaiskeskiansio ja sen ero kaikkienpalkansaajien keskiansioon, joka on euroa/kk. Lähde: Kunnallinen

työmarkkinalaitos/Tilastokeskus, vuoden palkat.

HYÖDYNNÄLIITTOJEN

SUOSITUKSET

Akavan Erityisalat ja Taide- ja kulttuurialan ammatti-järjestö TAKU laativat yksityiselle taide- ja kulttuuri-alalle työsuhteen ehtoja ja vähimmäispalkkaa koske-vat suositukset.

Tehtävän vaativuuteen ja työntekijän kokemukseen perustuva vähimmäispalkkasuositus on laadittu kulttuuri-tuottajan tehtävissä toimiville.

Vähimmäispalkkoja ja työsuhteen ohjeita koskevat suo-situkset koskevat yksityisten taide- ja kulttuurialanyritys-ten, järjestöjen, yhdistysten, säätiöiden ja muiden yhteisö-jen palveluksessa olevia kulttuurituottajan tehtävissä toimi-via työntekijöitä. Molemmat suositukset ovat voimassa30.4.2012 asti.

Kulttuurituottajat toimivat tapahtumatuotannon erivaiheissa tai tapahtumatuotantoon liittyvissä tehtävissä eri-laisilla tehtävänimikkeillä. Tyypillisimpiä nimikkeitä ovatkulttuurituottaja, tapahtumatuottaja, tuottaja, koordinaat-tori, toiminnanjohtaja. Lisäksi kulttuurituottajat voivat toi-mia erilaisilla projektikohtaisilla tehtävänimikkeillä kutensihteeri, suunnittelija, projekti- tai hankepäällikkö.

LEIRI- JA RETKITYÖHÖN OMA SUOSITUKSENSAKuntasektorin leiri- ja retkityöaikoja koskeva liittojen suo-situs valmistui vuonna 2010. Se tehtiin leireillä ja retkillätyöskentelevien vapaa-aikatoimen ja kulttuuritoimen sih-teereiden ja ohjaajien palkkaneuvottelujen tueksi. Suosi-tukselle on tarvetta, sillä Kunnan yleinen virka- ja työehto-sopimus KVTES ei sisällä tarkentavia määräyksiä leireilläja retkillä työskentelyyn.

Leirisuosituksen ovat laatineet Akavan Erityisalat ry,Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU ry sekä Nuo-riso- ja Liikunta-alan asiantuntijat ry.

Liittojen suositukset löytyvät netistä, www.akavanerityis alat.fi

LÄÄNINTAITEILIJOILLE SUOSITUS TYÖSUHTEEN EHDOISTA

Läänintaiteilijat saavat työehtojaan koskevan suosituk-sen alkuvuodesta 2011. TAKUn ja Akavan Erityisalo-jen yhdessä alueellisten taidetoimikuntien julkaise-massa suosituksessa käsitellään muun muassa läänin-

taiteilijoiden palkkausta, työsopimuksia ja työajanseuran-taa.

Suosituksen on laatinut Oulun läänintaiteilijapäivillä2008 perustettu työryhmä, jossa olivat edustettuina myösAkavan Erityisalat ja Taide- ja kulttuurialan ammattijärjes-tö TAKU. Ohjeistus perustuu valtion virkaehtosopimuk-seen, työlainsäädäntöön ja vakiintuneeseen työmarkkina-käytäntöön.

Suosituksen laatiminen käynnistyi läänintaiteilijoidenomasta halusta kehittää ja yhdenmukaistaa toimenkuvaan-sa ja työolojaan. Maamme kolmessatoista alueellisessa tai-detoimikunnassa työskentelee enimmillään 49 eri taidealo-ja edustavaa läänintaiteilijaa ja taiteen tuottajaa.


PALKKASUOSITUKSET

AKAVAN KULT TUURIPOLIIT TINEN OHJELMA:

TEHOKKUUSVAATIMUKSETUHKAAVAT LUOVUUTTATYÖELÄMÄSSÄ


ovat ristiriidassa luovuuden kanssa. Äärim-milleen viety tehokkuus vie pohjan poisluovuudelta ja uhkaa pidemmän päälle jak-samista. Suomen kilpailukyvylle ratkaise-van tärkeää on kuitenkin, että pystytäänlöytämään uusia tapoja tehdä asioita.

Kulttuurialat ennakoivat usein tulevaaja toimivat edelläkävijöinä ja yhteiskunnanheikkojen signaalien tunnista minen tapah-tuu usein juuri kulttuurialoilla. Akava toi-voo, että kulttuurialojen edelläkävijyyttäja tutkimustietoa hyödynnetään uusillatavoilla, ja kannustaa työnantajia roh-keasti palkkaamaan eri alojen osaajiamyös totutusta poikkeaviin tehtäviin.

Akava korostaa, että luovuuden ke-hittymistä on tuettava jo koulussa. Tai-to- ja taideaineiden opetus edistäämuuta oppimista, joten Akava pitäätärkeänä, että lasten oikeus moni-puoliseen taitoja taideaineidenopetukseen turvataan.

TAKULLA VAHVA PANOS Akava julkisti kulttuuripoliitti-sen ohjelmansa helmikuussa.Ohjelmaa valmisteli eri jäsenliit-tojen asiantuntijoista koostu-nut ryhmä, jossa myös oma jäsenyhdistyk-semme Taide- ja kulttuurialan ammattijär-jestö TAKU oli vahvasti edustettuna. TAKUvaikutti aikanaan merkittävästi ohjelma-työn käynnistymiseen Akavassa.

Lue koko ohjelma: www.akava.fi

Kulttuurin ja luovuuden vahvis-taminen on suomalaisen yh-teiskunnan kehittämistä, pai-nottaa Akava helmikuussa jul-kistetussa kulttuuripoliittisessaohjelmassaan. Kulttuuri onmerkittävä työllisyyden ja hy-

vinvoinnin lähde. Se kuuluu peruspalve-luihin ja on keskeinen tekijä koulutuksessaja sivistyksessä.

– Luovan osaamisen hyödyntäminenon välttämätöntä Suomen kilpailukyvylle.Luovat alat synnyttävät uutta itsenäistä lii-ketoimintaa ja auttavat muita aloja paran-tamaan liiketoimintaansa. Työyhteisöjeninnovatiivisuutta on kehitettävä. Luovuu-teen kannustaminen pitää ottaa osaksi työ-elämän kehittämistä, korosti Akavan edun-valvontajohtaja Minna Helle kulttuuripo-liittisen ohjelman julkistustilaisuudessaHelsingissä helmikuussa.

ESIMIESTYÖ TUKEMAAN LUOVUUTTA – Työpaikoillamme johtaminen ja työn or-ganisointi eivät tue luovuutta parhaallamahdollisella tavalla. Työntekijöiden yksi-löllisten tarpeiden huomioon ottaminenesimerkiksi työaikakysymyksissä on olen-naista luovuuden tukemiseksi. Perinteinenhierarkkinen käskytys ja kontrolli heiken-tävät työmotivaatiota, luovuutta ja sitoutumista, toteaa Helle.

– Akava on huolissaan työelämän kiris-tyneistä tehokkuusvaatimuksista, jotka

Kulttuuri on merkittävä työlli -syyden ja hyvinvoinnin lähde,Akava painottaa kulttuuri -poliittisessa ohjelmassaan.

Akavankulttuuripoliittinenohjelma

PU

BLI

C D

ES

IGN

OY

• G

RA

AFI

SE

T P

ALV

ELU

T 2

011

3:14 Sivu 1

Akava haluaa kulttuuri poliittisellaohjelmallaan herättää keskustelua kulttuurin ja luovien alojen merki-tyksestä, tulevaisuudesta ja ke hit -tämis tarpeista Suomessa.

mieltä, että alan koulutetut asiantuntijat saavat liian vähänpalkkaa. Keskeisimmäksi palkkakuopan syyksi nousi, ettäkulttuuri häviää resurssikamppailussa koulu-, sosiaali- jaterveystoimelle. Tämä mainittiin useimmin syyksi palkka-kuoppaan.

– Vaatimuksemme on, että kulttuurin peruspalvelut onturvattava koko maassa ja että aloilla toimivien asiantunti-joiden palkkaus ja työehdot on vihdoin saatava kuntoon.Kansalaiset katsovat, että palvelut on tuotettava asiantunti-javoimin. Tällöin palvelut on myös resursoitava riittävästi,Luomanmäki linjaa.

PUOLUETAUSTA NÄKYY ASENTEISSASuomalaiset ovat tutkimuksen mukaan kulttuuriasioissavarsin samanlaisia. Esimerkiksi puoluetausta näkyy kuiten-kin painotuksissa. Kulttuuripalvelujen taakse asettuvat sel-keimmin vasemmistoliittoa ja vihreitä kannattavat. Sen sijaan perussuomalaiset eivät näe kulttuuripalveluille niinsuurta tarvetta kuin muut. Tämä näkyy myös palvelujenkäytössä.

Kansalaisten käsitykset kulttuuripalveluista 2011 -tutki-musraportti on luettavissa netissä www.akavanerityisalat.fi

Anna Joutsenniemi

Kansalaiset arvostavat kulttuuripalveluja ja käyttä-vät niitä paljon. Kolme neljästä suomalaisesta pitää kulttuuria kansalaisen peruspalveluna, ilmenee Akavan Erityisalat ry:n TNS Gallupillatammikuussa 2011 teettämässä tutkimuksessa.

Kulttuuripalveluiden laatu ja kohtuullinen hin-ta ovat tärkeitä neljälle suomalaiselle viidestä. Miltei yhtäyksimielisiä ollaan siitä, että palveluiden pitää olla asian-tuntijavoimin tuotettuja, helposti saatavilla ja tarjolla kai-kille käyttäjäryhmille. Laadun ja tasapuolisuuden vaati-mus lyö läpi selkeästi tutkimuksen tuloksista.

Kolme neljästä katsoo, että hyvin toimivat kulttuuripal-velut lisäävät kansalaisten hyvinvointia.

Myös kulttuuripalveluiden taloudellinen merkitys nou-see voimakkaasti esiin. Noin 85 prosenttia arvioi, että kult-tuuripalvelut toimivat paikkakunnan vetovoimatekijänä.Puolet on sitä mieltä, että kulttuurialat ovat tärkeitä työllis-täjiä ja että niiden taloudellinen merkitys kasvaa tulevai-suudessa.

Kansalaisten kulttuurikäsitykset eivät ole juuri muuttu-neet taantuman aikana; tuloksia verrattiin elokuussa 2008tehtyyn vastaavaan kyselyyn.

– On merkittävää, että kansalaiset ovat edelleen näin yk-simielisen kulttuurimyönteisiä vellovista säästöpuheista jaleikkauslistoista huolimatta. Kulttuuripalvelut ovat kansa-laisille peruspalvelua, josta ei haluta tinkiä, arvioi toimin-nanjohtaja Salla Luomanmäki Akavan Erityisaloista.

– Ihmiset tuntevat ”omissa nahoissaan” kulttuurin pe-ruspalveluiden merkityksen. Tästä arjen hyvinvoinnista jaelämänlaadusta halutaan pitää kiinni, Luomanmäki tulkit-see.

Valtaosa suomalaisista lukeutuu tutkimuksen mukaankulttuuripalvelujen käyttäjiin. Vain 13 % ei käy lainkaankirjastossa, teatterissa, musiikkitapahtumissa, museoissa,konserteissa, lasten ja nuorten tapahtumissa tai taidenäyt-telyissä. Kirjasto on palveluista ylivoimaisesti käytetyin jaseuraavana tulee teatteri. Palveluiden käyttö on samalla tasolla kuin syksyllä 2008.

LIIAN VÄHÄN PALKKAATutkimuksessa selvitettiin myös kansalaisten näkemys kir-jastonhoitajien, museoamanuenssien ja kulttuurituottajienkeskiansiosta, joka on noin 500 euroa pienempi kuin kai-killa palkansaajilla. Noin 42 prosenttia kansalaisista on sitä

TUTKIMUS


KULTTUURI ON KANSALAISILLE PERUS

NÄIN TUTKIMUS TEHTIINKansalaisten käsityksiä kulttuuripalveluista selvitet-tiin tammikuussa 11 Akavan Erityisalat ry:n toimek-siannosta. Tutkimuksen toteutti TNS Gallup.

Kansalaisilta kysyttiin kulttuuripalveluiden tär-keinä pidetyistä piirteistä ja niiden vaikutuksistamuun muassa asumisviihtyvyyteen ja paikkakunnanvetovoimaan. Lisäksi selvitettiin kulttuuriammateissatyöskentelevien ansiotasoa koskevia mielipiteitä.

Tutkimusta varten haastateltiin yhteensä 1 1henkilöä .-1.1.11. Tutkimuksen vastaajajoukkoedustaa maamme 1–-vuotiasta väestöä Ahvenan-maata lukuun ottamatta. Tilastollinen virhemarginaa-li on keskimäärin , prosenttiyksikköä suuntaansa.

TNS Gallup teki vastaavan tutkimuksen AkavanErityisalojen toimeksiannosta elokuussa .


PALVELUA,JOSTA EI HALUTA TINKIÄ

Suomalaiset ovat kulttuurikansaa. Kulttuuripalveluilta vaaditaan laatua ja tasapuolistasaatavuutta, ilmenee Akavan Erityisalojen teettämästä tutkimuksesta.

ERÄIDEN ASIOIDEN TÄRKEYS KULTTUURIPALVELUIDEN YHTEYDESSÄ.Erittäin ja melko tärkeää -osuudet (%)

KULTTUURIIN JA KULTTUURIALOIHIN LIITTYVIÄ MIELIPITEITÄ (%)

Syyt, joiden vuoksi korkeakoulutusta edellyttävien kulttuurialan ammattienpalkkauksen ajatellaan olevan selvästi alle suomalaisen palkansaajan keski-tason (%)

KULTTUURIPALVELUIHIN LIITTYVIÄ MIELIPITEITÄ (%)


KULTTUURIPALVELUT

TEKSTI: LEENA FILPUSKUVA: VEIKKO SOMERPURO

Teatteriin, lääkärin mää-räyksestä! Tänä vuon-na turkulaiset terveys-keskuslääkärit jakavatpotilailleen perinteisenlääkereseptin mukanamyös kulttuuriresepte-jä, palveluseteleitä jollapotilasta kannustetaan

menemään Turun Kulttuuripääkau-punkivuoden tapahtumiin. Vastaavan-laisia kulttuurireseptejä on jaettu aiem-min jo muuallakin, esimerkiksi Hel-singborgissa, Ruotsissa.

Lääkärin määräämä kulttuurire-septi kuulostaa äkkiseltään hauskaltahörhöilyltä, mutta tutkimusten mu-kaan taide ja kulttuuri tuovat positiivi-sia elämyksiä ja auttavat käsittelemäänvaikeitakin asioita. Sitä kautta myösparaneminen nopeutuu. Joissain lai-toksissa lääkekulujakin ovat saatupienenettyä, kun taide on tuotu sisus-tukseen, ja taidetta pääsee myös itsekokemaan ja tekemään. Turkulaisten

päätöksessä jakaa ilmaislip-puja taide-esityksiin on siismukana huoli kansalaistenhyvinvoinnista ja sitä kaut-ta koko yhteiskunnan tuot-tavuudesta ja terveydestä.

Kun ihminen kokee ole-vansa hyvinvoiva, onnelli-nen ja osa yhteisöä, hän on

myös varmimmin terveempi. Ajatustatukee esimerkiksi muutaman vuodentakainen tutkimus länsirannikon ruot-sinkielisistä kuorolaulun harrastajista.Yhteinen harrastus saa lähtemään ko-toa muiden joukkoon ja ylläpitämäänsosiaalisia kontakteja. Jo se pitää vir-keänä. Musiikilla itsessäänkin on ter-veyttä edistäviä vaikutuksia. Sen kuun-teleminen aktivoi aivoissa vireystilaa,tarkkaavaisuutta, muistia ja emootioi-ta säätelevää hermo verkkoa.

– Yhteiskunnan kannalta ihmistenhyvinvoinnilla on valtava merkitys.Taide ja kulttuuri tarjoavat väylän ra-

kentaa yhteisöllisyyttä, luoda liimaa jahenkeä ihmisten välille. Tämä onnoussut esille kuntaliitostenkin yhtey-dessä. Monilla paikkakunnilla on alet-tu vahvistaa paikallisidentiteettiä tai-teen ja kulttuurin keinoin. Se auttaamurrostilanteissa. Sellainen seutu, jos-sa kulttuuripalvelu ja taidetarjontaovat vilkasta, houkuttelee myös uusiayrityksiä ja työntekijöitä. Hyötyä onmonella rintamalla, kulttuurialan eri-tyisasiantuntija Ditte Winqvist Suo-men Kuntaliitosta sanoo.

YHDELTÄ LUUKULTAKulttuurin ja taiteen tärkeys on tun-nustettu myös hallitustasolla. Valtio-neuvosto käynnisti vuonna 2007 Ter-veyden edistämisen politiikkaohjel-man, jonka yhtenä osatuloksena julkis-tettiin viime vuonna Taiteesta ja kult-tuurista hyvinvointia -ehdotus toimen-pideohjelmaksi. Hanna-Liisa Liika-sen tekemässä selvityksessä esitetään18 toimenpide-ehdotusta, joiden avul-la terveyttä ja hyvinvointia voidaanedistää taiteen ja kulttuurin keinoin.Toimenpiteet kohdistuvat esimerkiksilainsäädäntöön, eri sektoreiden yhteis-työhön ja koulutukseen.

– Käytännön työtä tehdään jo mo-nessa kunnassa, mutta askeleet ovatpieniä. Muutos ajattelu- ja toimintata-voissa vie aikaa, Ditte Winqvist sanoo.

Hän on Kuntaliiton edustaja asiantun-tijaryhmässä, joka seuraa Taiteesta jakulttuurista hyvinvointia -ohjelman jatoimenpide-ehdotusten toteuttamista.

Kulttuuri tulisi Winqvistin mu-kaan nähdä osana hyvinvointipalvelujaja käsittää se myös osaksi työhyvin-vointia.

– Vielä nyt minkään toimialan vas-tuulla ei ole miettiä, miten kulttuuriaja taiteita hyödynnetään ja sovelletaanhyvinvointipalveluna. Siksi yhteiskun-taan ja kuntatasolle on syytä luoda tie-toisesti uusia rakenteita, jotta kulttuurija taiteet jalkautuvat nykyistä laajem-maksi osaksi kunnallisia palveluja.

Yhtenä toteutuneena palvelunaWinqvistin mainitsee Jyväskylän Tai-deapteekin, yksiin kansiin kootun kult-tuuripalveluiden ja -tapahtumien oh-jelman ikääntyville. Se vapauttaa van-hainkodin johtajaa metsästämästä juu-ri heidän tarpeisiinsa sopivaa taidepa-jaa tai teatteriesitystä. Joku muu on jotehnyt esivalinnan hänen puolestaanja palvelut saa tilattua yhdeltä luukulta.

PEILIIN KATSOMISEN PAIKKAOsa taidealan toimijoista karsastaa aja-tusta, että taidetta ja kulttuuria ja nii-den käyttöä pidettäisiin palveluna. Pe-lätään, että unohtuu taiteen olevan ar-vokasta itsessään.

– Minä näkisin mieluumminkin,

Kulttuuritekee hyvää

Taiteen laatu on hyvinvointi-

näkökulmastakintärkeää.

että taiteen itseisarvo ja soveltava käyttökulkevat käsi kädessä. Taiteen ominais-piirteisiin kuuluu yleisön kohtaaminen,se nostaa taiteen uusiin merkityksiin.Soveltava käyttö ja kulttuurin käsityk-sen laajentaminen ovat uudenlaistenyleisöjen ja kohderyhmien löytämistä.

Winqvist painottaa, että taiteen laa-tua ei haluta unohtaa. Päinvastoin. Kuntaidetta ja kulttuuria mietitään hyvin-vointipalvelujen näkökulmasta, laatuon yhtä tärkeää ja olennaista kuin tai-teessa ylipäätään.

– Sen on oltava ammattilaisten to-teuttamaa samalla tavoin kuin muut-kin hyvinvointipalvelut. Tässähän luo-daan myös taide- ja kulttuuripuolelleuusia työmahdollisuuksia. Jo nyt monitaidekoulutuksen saanut tekee omantaiteensa ohessa esimerkiksi opetustyö-tä, kehittää esityksiä erityisryhmienkanssa tai vie taidettaan uusiin ympä-ristöihin. Miksi tätä ei nähtäisi arvok-kaana ja tehtäisi myös tietoisesti, annet-taisi jo koulutuksessa sitä haluaville val-

Yksi ulottuvuus hyvinvointiaspek-tia on taidekasvatus, jossa pääsee osal-listumaan ja tekemään itse. Tutkimus-tenkin mukaan taiteen hyvää tekevätominaisuudet ovat vahvempia juuri sil-loin, kun kokijasta muututaan tekijäksi.

– Lapsille ja nuorille on korkealaa-tuista ja tavoitteellista taidekasvatustamonella taiteen sektorilla. Vastaavan-laista tarvittaisiin enemmän myös ai-kuisille. Hyvä esimerkki ovat muuta-man vuoden kestävät kansalais- ja työ-väenopistojen taiteen perusopetuksenopetusohjelmat. Ne avartavat monellatapaa.

Käsillä tekemisen ja oppimisenohessa tapaa myös uusia ihmisiä. Jo selaventaa ajattelua ja tuo voimia jaksaaesimerkiksi työssä. Eikä kaiken tarvitseaina olla yhteiskunnan jäljestämää, ih-miset ovat valmiita panostamaan kor-kealaatuiseen opetukseen myös itse.Tämä tarjoaa mahdollisuuksia myösyksityisille palveluntarjoajille, DitteWinqvist sanoo. •

miuksia soveltaa taideosaamista ny-kyistä laajemmin esimerkiksi sosiaali-puolella, Winqvist sanoo.

OSALLISTUMAAN JA TEKEMÄÄN ITSETaiteilla on ollut aina kyseenalaistajanja toisenlaisten näkökulmien esille-tuojan rooli. Taide- ja kulttuuritoimin-nan keinoin pystytään vaikuttamaanesimerkiksi työpaikan ilmapiiriin. Tai-teelliset kokemukset lisäävät kommu-nikaatiotaitoja ja tiimityötaitoja. Eten-kin nyt, kun työelämän muutoksetstressaavat ihmisiä, kulttuurille ja tai-teelle puhkeaa uusia käyttömuotoja.

– Ihmisillä on myös valtava tarve ol-la osallisena taiteellista prosessia. Se nä-kyy esimerkiksi siinä, että nuoret mene-vät tutkimusten mukaan mieluumminfestareille kuin konsertteihin, koska festareilla saa olla enemmän mukana.Kaikenlaiset osallistavat yhteisötaiteenmuodot ovat suosittuja. Näitä toteutta-maan tarvitaan taide- ja kulttuurialanammattilaisia, Winqvist sanoo.

Kulttuuri ei ole vain mielenvirkistystä, vaan se parantaa terveyttä ja elämänlaatua.Onnellinen ihminen jaksaa töissäkin paremmin. Siksi vilkas kulttuuritarjonta pitääalueen houkuttelevana myös menestyville yrityksille. Taiteesta hyötyvät kaikki.

– Taiteen itseisarvo ja soveltava käyttö kulke-vat käsi kädessä, DitteWinqvist sanoo.


Laurikaisen mielestä on tärkeää, että kulttuurituottajaosaa myös katso peiliin. Jokainen on oman aikakautensa lap-si, vaikka kuinka kulkisi ajan hermolla.

– On ihan selvä, että omat ideat eivät ole tuoreita ikuises-ti. Jossain vaiheessa pitää osata ottaa askel taakse päin ja antaa nuorempien olla eturintamassa. He tuovat tekemiseenuskottavuutta omilla näkökulmillaan. Itse voi olla sitten toteuttavana portaana.

VAIHTOEHTOISIA NÄKÖALOJAHelsingin kulttuurikeskuksen Savoy-teatterissa vieraileevuosittain noin 200 erilaista esiintyjäryhmää eri puoliltamaailmaa. Kulttuurituottaja huolehtii kaikista käytännönjärjestelyistä, jotta esitys ylipäätään on mahdollinen, ja ettäesiintyjä viihtyy keikkamatkallaan Suomessa.

– Olen tyypillinen oman ikäkauteni tuottaja. En ole saa-nut varsinaista koulutusta, vaan olen vain lutviutunut hom-miin erilaisten projektien ja työnteon kautta, muun muassaohjelmatoimiston johtajana, keikkajärjestäjänä, erilaistenyhteiskunnallisten liikkeiden promoottorina ja Lepakon val-taajana ja ensimmäisenä palkattuna työntekijänä tunnettuLaurikainen sanoo.

Hänen mukaansa kulttuurituottajat ovat entisajan työ-väentalojen ja seuraintalojen joka paikan höylien perillisiä.

– Taiteen ja kulttuurin tekemisessä on pienet volyymit,joten tekijät joutuvat tai saavat työskennellä monessa roolis-sa. Meillä ei ole koskaan ollut samanlaista managerimaistatuottajahahmoa kuin Yhdysvalloissa, vaan kaiken perustaon yhteisöllisyys. Tämä sopii minulle. Yhdessä tekemällä onnistumisen mahdollisuudetkin ovat suuremmat.

Vinkiksi tuleville kulttuurituottajille Laurikainen sanoo,että opiskeluun liittyvät harjoittelut kannattaa käyttää tar-kasti hyödyksi. Käytännön kokemuksen lisäksi ne tuovatelintärkeitä kontakteja.

Harva on niin etuoikeutetussaasemassa, että voi kuulostellakansainvälistä kulttuurinkenttää, ja valita, minkä bän-din keikalle haluaisi seuraa-vaksi mennä. Savoy-teatterinkulttuurituottajalle SampoLaurikaiselle tällaisesta ilos-ta peräti maksetaan.

– Tämä on hirveän kivarooli ja nautin siitä todella. Meitä on Savoyssa kaksi kulttuu-rituottajaa. Kollegani Anna-Liisa Tasapuro on taitava löytä-mään esimerkiksi mielenkiintoisia tanssiryhmiä, minä olenpuolestani keskittynyt enemmän musiikkiin. Savoyn tarjon-nan lisäksi hoidamme myös Espan lavan buukkaukset, Sam-po Laurikainen, 52, sanoo.

Aivan diktaattorina ei kulttuurituottaja saa olla. Ohjel-matoimistojen tarjonnasta, nettisaiteilta ja monipuolisestakontaktiverkostosta seuloutuvat ideat testataan aina ensintyöyhteisössä.

– Vuoropuhelu alan harrastajien ja asiantuntijoidenkanssa on myös tärkeää, jotta pysyy ajan hermolla. Virtauk-sia haistellaan lisäksi erilaisilla messuilla, joissa agentit tar-joavat nousevia kykyjä.

Mielenkiintoisen esityksen tai bändin löytämisestä me-nee herkästi vuosi, ennen kuin katsojat pääsevät nauttimaanesityksestä.

– Siinä on tämän työn varsinainen haaste. Meidän syk-limme kulttuurilaitoksena on pitkä, mutta musiikkituotan-non ja muunkin kulttuurin nykysyklit ovat nopeita. Aiem-min yhtyeet kehittyivät kellaribändeistä ja saivat jalansijaapikku hiljaa. Nyt tähdet ovat valmiita paketteja alusta alkaen.Jos satut olemaan kuusi kuukautta myöhässä, kukaan ei ehkä tulekaan keikalle.


Kulttuurituottaja Sampo Laurikainen miettii työkseen, miten tuodaan uusia näkö kulmia kulttuurin kentälle.

KULTTUURIAMMATISSA


– Erilaisissa paikoissa harjoittelemalla saa näkökulmaa jaanalyyttisyyttä tekemiseen. Vaihtoehtoisten ajattelumallientarjoaminen on kulttuurin ja samalla kulttuurituottajan tär-keimpiä tehtäviä.

YHTEISTÄ ASIAA AJAMASSASampo Laurikainen on ollut Helsingin kulttuurikeskuksenpalkkalistoilla vuodesta 1998, siitä Savoyssa puolisentoistavuotta. Luottamusmiehenä hän ajaa Helsingin kaupunginkulttuurilaitosten yli sadan vakituisen ja lähes yhtä monenmääräaikaisen työntekijän etuja.

Etenkin aiemmin määräaikaisten työsuhteiden vuosiajatkunut ketjuttaminen on teettänyt töitä.

– Nyt pohditaan aika paljon työhyvinvoinnin asioita, hyvää johtamista. Palkka-asiat ovat myös aina pinnalla, jaetenkin järjestelyvaraerien kohdentaminen.

Yksityisessä yrityksessä työntekijä on työnantajalle tär-keä tuodessaan taloon rahaa. Jos rahantulo loppuu, loppuumyös työ. Laurikaisen mukaan kunnallisella puolella hyvintehtyä työtä tärkeämpää tuntuu olevan se, miten kriittinenon, ja kulkevatko ajatukset valtavirran mukaisesti.

Luottamusmiehellä on rivityöntekijää paremmat mah-dollisuudet osallistua keskusteluun.

– Luottamusmiehenä pääsee vaikuttamaan asioihin jamyös auttamaan niitä, joiden oma ääni ei syystä tai toisestakuulu. Homma sopii sosiaaliselle maailmanparantajalle,mutta se on jo itsessään voimavara, joka auttaa tekemäänoman varsinaisen palkkatyönkin paremmin, Laurikainen sanoo. •

- Omat ideat eivät ole tuoreita ikuisesti. Jossain vaiheessa pitää osata ottaa askeltaakse päin ja antaa nuorten olla eturinta-massa, Savoy-teatterin kulttuurituottajaSampo Laurikainen sanoo.


Uudistamisen vuoksi ei toi-mintoja kannata muuttaa,mutta vanhoja ja jähmeitä

rakenteita on syytäkin tarkas-tella kriittisin silmin, uskoo

helmikuussa työnsä aloittanutKauniaisten kulttuurija

vapaa-aikapäällikkö SusannaTommila.


Maailmansuurintakivikirkkoa

rakentamassa

KULTTUURIAMMATISSA



– Olen ollut hyvin hämmästynyt huomatessani, että kau-pungin työntekijöiden työpanosta saatetaan vähätellä. Esimer-kiksi moni tuntuu ajattelevan, että nuorisotyöntekijät vain ma-koilevat sohvalla ja rupattelevat nuorten kanssa. Todellisuudessahe voivat olla nuorten ainoa aikuiskontakti, joku joka kuunteleeheitä. Vaatii suurta ammattitaitoa pystyä luomaan niin luotta-muksellinen ilmapiiri, että nuori uskaltaa kertoa, miten isä heittiäidin ulos tai että koulussa kiusataan, nuoriso-ohjaajaksi ennentaidehistorian ja psykologian yliopisto-opintoja opiskellut Tom-mila sanoo.

Tommila iloitseekin valmistumassa olevasta lapsi- ja nuori-sopoliittisesta ohjelmasta, jossa on nuorisotoimen lisäksi mukanamyös sosiaali- ja terveyspuolet. Se tuo nuorten asiaa esille.

Hän toivoo, että tulevaisuuden Kauniaisissa myös kulttuuri-palveluissa lapsia ja nuoria palvellaan paremmin.

– Meillä on hienot puitteet ja upeaa kulttuuritarjontaa. Osasisällöstä voisi kuitenkin painottua enemmän niille, jotka tarvit-sevat lähipalveluja, eli siis lapsille, nuorille, päiväkodeille, kouluil-le ja vanhuksille. Tässäkin tarvitaan yhteistyötä esimerkiksi kou-lujen kanssa, että heillä ylipäätään on tietoa, minkälaista kulttuu-ria he voisivat opetuksessaankin hyödyntää, Tommila visioi.

BYROKRATIASSA ON PUOLENSAKäytännössä Tommilan työ on pitkälti taloudesta vastaamista,hallinnointia ja henkilöstöjohtamista. Toisin kuin moni muu,Tommila näkee näissä niin sanotuissa byrokratia-asioissa myöshyvää.

– Byrokratiasta itsessään en pidä, mutta selkeissä säännöis-sä ja niiden noudattamisessa on se positiivinen puoli, että tietääasioiden hoituvan ja edistyvän. Tosin näin pienessä kunnassasaa työpöydänkin takaa ottaa kantaa kaupunkilaisten käytän-nön elämää koskettaviin asioihin. Minulle on soitettu esimer-kiksi kaatuneista puista ja uimahallin altaiden reunuksista.

Kaikkea ei voi hallita ja osata – kuten Tommilakaan ei olekiinteistönhoidon asiantuntija, vaikka hän kulttuurija vapaa-aikajohtajana kantaa vastuun kaupungin liikuntakiinteistöistä.

– Toivon, että saan luotua sellaisen työyhteisön, jossa ihmi-set kokevat onnistumisen tunteita. Kun on hyvä fiilis, niin eihaittaa vaikka joskus epäonnistuisikin. Tarinassa kivenhakkaa-jista yksi näkee työnsä pelkkänä kiven pirstomisena, toinen ra-kentaa maailman suurinta kivikirkkoa. Toivotaan, että meillähalutaan olla myös rakentamassa, Susanna Tommila sanoo. •

Kauniaisten kaupungin kulttuuri- javapaa-aikapäällikön Susanna Tom-milan, 42, työpaikka on kotoisastipunamullalla maalatussa puutalossa.Samassa talossa sijaitsee myös nuori-sotalo, johon viereisellä tontilla levit-tyvän koulun oppilaat kokoontuvatiltapäivisin viettämään aikaa.

Haastatteluhetkellä nuorisotalonpuolella on vielä hiljaista, sillä koulu-

laiset ovat yhä tunneilla. Sen sijaan samalla viikolla alkavissaKauniaisten musiikkijuhlissa riittää päälliköllekin järjesteltävää.

– Meillä on valitettavasti vain yksi kulttuurituottaja, eikähän kerkiä millään kaikkeen. Koetan olla mukana niin paljonkuin mahdollista. Toimiala on sydäntäni lähellä ja onhan mi-nulla siinä käytännön osaamistakin aiempien työpaikkojenvuoksi, muun muassa Hanasaaren kulttuurikeskuksessa kolmevuotta ja Vantaan kaupungin kulttuuritoimessa kymmenisenvuotta työskennellyt Tommila sanoo.

Tommilan pesti kulttuurija vapaa-aikapäällikkönä ontuore, sillä kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntatoimi sekä kansalais-opisto ja kirjasto koottiin Kauniaisissa yhden päällikön alaisuu-teen vasta vajaa vuosi sitten.

Uusi työ on imaissut mukaansa, mutta Tommila ei epäröisanoa olevansa vielä oppimassa käytäntöjä.

– Visio siitä, miten haluaisin tonttini hoituvan, on jo ole-massa, mutta miten sinne päästään on toinen juttu. Työ vaatiiperehtymistä jo ihan siksikin, että toimialoja on useita. Kirjasto-laitosta ohjaa myös lakinsa, Susanna Tommila sanoo.

Kirjastolla ja kansalaisopistolla on omat johtajansa, jotenniissä sisällöllinen johtaminen hoituu omasta takaa. Sen sijaankulttuuri-, nuoriso- ja liikuntatoimet kaipaavat laivan kapteenia.

– Minulla on noin 35 alaista, heistä 12 suoria alaisiani. Kuntulee ulkopuolelta, on pitkä prosessi tutustua ihmisiin kunnol-la. On tärkeä selvittää, mitä ihmiset ovat tehneet aiemmin. Heil-lä on paljon osaamista. Toivon, että sitä päästään hyödyntä-mään tulevaisuudessa entistä paremmin. Yhteistyötä toimialo-jen välilläkin voidaan varmasti lisätä, Tommila sanoo.

AKTIIVISTA SOHVALLA MAKOILUAJos Susanna Tommilalla onkin vielä työsarkaa edessä, yksi asiaon selvä. Tässä on johtaja, joka pitää alaistensa puolta.

Susanna Tommila toivoo alaistensa näkevän työnsä merkityksellisenä. Silloin työn tulokset näkyvät myös kulttuurija vapaa-ajantoimen asiakkaiden tyytyväisyytenä.

Heitämme valokuvaajan kanssa il-maan kaksi lauseen alkua. Elämäs-sä ihaninta… Ihan sama… Meneevain hetki hiljaisuudessa, sittenPäivi Aura ja Kati Aura alkavattanssia. Improvisoiduista liikkeistänäkee, että näillä kahdella on yh-teys. He ovat tehneet tämän ennen-kin. Äiti ja tytär, mutta nyt töissä,työtovereina.

Treeni on valmistautumista kevään esityksiin. Päivi Auran pe-rustama Tanssiteatteri Auraco on mukana eri kokoonpanoillaja eri esityksillä Suomen lisäksi muun muassa Espanjassa, Rans-kassa, Belgiassa ja Martiniquella toukokuusta lähtien aina syk-syyn asti.


TANSSITAITEILIJA

tekemisen

Ilmaan heitettiin lauseenalku Elämässäihaninta... Siitä tanssitaiteilijat Päivi Aura (vas.) ja Kati Aura imrovisoivat tanssin.

Esimerkiksi Madridissa Päivi Aura menee kahdeksi viikok-si työskentelemään muutamaan päiväkotiin yhdessä vanhem-pien, lasten ja päiväkodin työntekijöiden kanssa. EU:n rahoitta-man kansainvälisen Grundtvig-yhteistyöprojektin yhtenä ta-voitteena on saada lasten kulttuurillinen kehitys alulle pienestäpitäen. Toisaalta residenssityöskentely vahvistaa myös perheenyhteenkuuluvaisuutta ja vanhempien roolia lastensa kulttuuri-sessa kasvussa.

Elämänmenomme on niin kiireistä, että monelle vanhem-malle on yllätys nähdä, miten heidän lapsensa, aivan pienetkintaaperot, osallistuvat tanssiesitykseen spontaanisti ja hämmäs-tyttävän keskittyneesti.

– Vanhemmatkin saavat tulla mukaan, mutta esityksen ai-kana on oltava hiljaa. Ei ole tarkoitus, että he esimerkiksi selit-täisivät esitystä lapsille. Näin lapset saavat reagoida esitykseen

kukin omalla tavallaan. Yksi tavoitteenitanssijana on rikkoa rajoja esiintyjän ja kat-sojan välillä. Me luomme teoksen yhdessä, toi-semme huomioiden, Päivi Aura kertoo työsken-telytavastaan esimerkiksi Me-Me-esityksessä.

Improvisointi on yksi Auracon esitysten perus-ta. Osa tanssiteatterin esityksistä on tarkan ja harjoi-tellun koreografian tulosta.

– Downshiftaaminen, hiljaisuus ja läsnäolo ovat ainaolleet työssäni läsnä. Nyt niistä on tullut trendikästä. Tavoit-teeni taiteilijana on auttaa ihmisiä pysähtymään ja näkemäänparemmin itseensä ja ympärilleen.

Tanssiteatteri Auracoa ylläpitävä monitaiteellinen yhdistysKuukulkurit ry tuottaa taide-elämyksiä erityisesti marginaaliryh-mille, lapsille ja vanhuksille. Se on tietoinen valinta.


KULTTUURIAMMATISSA


pakosta ja palostaPäivi Auran sydän sanoo, että tanssitaiteilijan työlle ei ole vaihtoehtoja. Elanto saisi kyllä tulla vähän tasaisemmin.

– Heille on antoisaa esiintyä, sillä palaute on suoraa. Perusai-kuinen osaa ja haluaa muotoilla sanansa, reagoida hillitysti. Kes-kustelut esimerkiksi Helsingin kaupungin Riistavuoren palvelu-keskuksen asiakkaiden ja henkilökunnan kanssa ovat olleet to-della antoisia. Olemme vieneet sinne useita näyttelyitä, jossa onollut tanssin lisäksi kuvataiteita, valokuvia, keramiikkaa jamuistojen esineitä.

KOLLEGOIDEN PALKITSEMAVuoden 2010 yhteisötanssitaiteilijaksi valittu Päivi Aura myön-tää, että kollegoilta tullut tunnustus tuntuu hyvältä. Aura on ollut tuomassa Britanniassa jo 70-luvulla alkunsa saanutta yhteisötanssia Suomeen.

Yhteisötanssissa työskentely lähtee osallistujien omistalähtökohdista. Ohjaaja on aina tanssin ammattilainen, muttamuiden osallistujien ei tarvitse osata tanssia tai tuntea tanssintraditiota. Tärkeintä on tanssin kokemuksellisuus.

– En halua silti leimautua vain yhteisötanssitaiteilijaksi.Haluan säilyttää ilmaisunvapauteni kahlitsematta sitä johon-kin tiettyyn ajatussuuntaan. Mielessäni on kuitenkin aina laa-jempi yhteiskunnallinen ajattelu.

Alkuperäiseltä koulutukseltaan Päivi Aura on liikuntatie-teen maisteri. Tanssitaidetta ei hänen nuoruudessaan voinutvielä opiskella korkeakoulutasolla. Mutta tanssi on ollut hänenlajinsa alusta asti.

– Olin ensimmäisiä, jotka tekivät Jyväskylän liikuntatie-teellisessä gradunsa tanssista. Sittemmin olen kouluttanut itseäni erilaisilla kursseilla ympäri maailman.

TÄSSÄ JA NYTKuukulkurit-yhdistyksen Aura perusti vuonna 2006. Mukanaovat myös tanssijatytär Kati ja yliopistolla opiskeleva Otto- poika.

Elanto kertyy pienistä puroista ja palasista. EsimerkiksiGrundtvig-projektin EU-tuki kattaa vain liikkumisen. Itse työ-hön, residenssityöskentelyyn, kirjoittamiseen ja oppimiseen,rahoitus on hankittava muualta. Siksi välillä on pakko turvau-tua työttömyyskorvauksiin.

Pienten teatteriryhmien rahoitus on iso ongelma. Lippu-tuloilla ei kateta esityksen kuluja – jo lippujen hinnat margi-naaliryhmien esityksiin ovat murto-osa suuren yleisön tuotan-tojen hinnoista.

– Välillä on pidempiä jaksoja, jolloin saa säännöllistä kuu-kausipalkkaa. Olo on silloin ihmeellinen. Jotenkin tässä on siltiaina selvinnyt, elämä kantanut. Olen sentään kyennyt kuiten-kin maksamaan asuntolainaa ja kasvattamaan kaksi lasta yksin-huoltajana.

Arjen huolet unohtuvat ja menettävät merkityksen esiin-tyessä.

– Se on joku sisäänrakennettu juttu, ja saa jaksamaan vuo-desta toiseen. On pakko olla kyky heittäytyä hetkeen. Ilmantanssia en voi olla, Päivi Aura sanoo. •


Ihan sama... Vai onko sittenkään?


HANKKEET SÄTEILEVÄT LAAJALLETaiteen edistämisen määrärahojen kasvu on ollut vähäistä, jo-ten rahapula on lisännyt alueellista verkostoitumista ja taidetoi-mikuntien välistä yhteistyötä. Alueellisissa taidetoimikunnissaon tuettu taiteen aluekeskuksia ja lastenkulttuurikeskusten toi-mintaa sekä toimittu uusien keskusten aikaansaamiseksi.

Alueellisten toimikuntien hankkeet säteilevät laajalle. Nevoivat olla kiinnostavia ja ajassa kiinni olevia laajoja hankeko-konaisuuksia tai pieniä ruohonjuuritason projekteja. Työssäpainottuvat erityisesti alueen sisäinen tasa-arvo, monipuoli-suus sekä alueiden omat lähtökohdat. Toimikunnat mahdollis-tavat työtilaisuuksia alueen taiteilijoille.

– Toimikunnissa tehdään työtä kotimaisten ja kansainvälis-ten festivaalien, tapahtumien ja näyttelyjen toteuttamiseksi. Ver-kostoituminen on paikallista, alueellista, valtakunnallista jakansainvälistä, Laitinen kertoo.

RAKKAUS TYÖHÖN VIE ETEENPÄINIso hallinnonuudistus on nyt takana, mutta uutta elämää vieläopetellaan. Muutoksen pyörteissä Arja Laitista auttoivat intohi-mo ja rakkaus työtä kohtaan.

– Tärkein väline ovat ihmiset, jotka isojen muutosten ja ongelmienkin keskellä tekevät työtä innostuneesti.

Arja Laitinen iloitsee aamulla töihin mennessään siitä, ettäsamanlaisin ajatuksin olevia on liikkeellä pitkin Suomea!

– Se on antanut valtavasti voimaa – ja kärsivällisyyttäkin –uudistustyössä. •

Alueelliset taidetoimikunnat ovat pari vuottaharjoitelleet elämistä taiteen keskustoimikun-nan kupeessa opetusministeriön toimialalla.Taiteen keskustoimikunnassa aluepäällikkönätoimiva Arja Laitinen on seurannut kehitystäinnostuneena.

– Hallinnonuudistus oli valtava muutos eri osapuolille. Pit-kä ja vaativa uudistusjakso on vaatinut kärsivällisyyttä niin alu-eellisilta taidetoimikunnilta kuin taiteen keskustoimikunnalta-kin, hän sanoo.

– Uusi asema on vahvistanut käytännön työtä. Se näkyyvuoropuheluna ja yhteistyönä erityisesti alueellisten taidetoimi-kuntien välillä, hän kiittää.

YHTEISTYÖTÄ MONEEN SUUNTAANAluepäällikön työ on monensuuntaista. Se on koordinointityö-tä taiteen keskustoimikunnan ja sen hallintotoimiston suun-taan. Toisaalta se on yhteistyötä alueellisten taidetoimikuntienkanssa.

Aluepäällikkö toimii yhteistyössä alueellisten taidetoimi-kuntien toimistojen kanssa, hän on 13 pääsihteerin lähiesimies.

– Kehittämis- ja strategiatyö tehdään yhdessä. Keskeinen teh-tävä on alueellisten taidetoimikuntien yhteistyön vahvistaminenja läänintaiteilijajärjestelmän koordinointi, Laitinen kertoo.

Hallinnollisiakin tehtäviä on. Esimerkkinä toimivat taide-toimikuntien toimistojen hallintopalvelujen ja talous- ja henki-löstöhallinnon kehittäminen sekä työsuojelun organisointi.

Aluepäällikkö Arja Laitinen eli aitio paikalta valtavan hallinnon-uudistuksen, kun alueelliset taidetoimikunnat siirtyivät taiteen keskus toimikunnan yhteyteen.

laaja työkenttäALUEPÄÄLLIKÖN

KULTTUURIAMMATISSA

TEKSTI: ANNE MARI RAUTIAINENKUVA: IDA PIMENOFF


ASIAKKAAN SILMIN MIHIN KULTTUURIPALVELUJA TARVITAAN?

TEKSTIT: LEENA FILPUSKUVAT: VEIKKO SOMERPURO

Kulttuurikeskus opetti open tekemään graffiteja.

Oppilaatkin saavat toteuttaa itseään työpajoissa.

ämeenlinnan Lasten ja nuorten kulttuurikes-kus ARX on opettaja Anu Aaltoselle tuttupaikka. Hän on Miemalan alakoulun ARX-vastaava ja varmistaa, että koulun 120 oppilas-ta pääsee nauttimaan useita kertoja lukuvuo-dessa kulttuurikeskuksen tarjonnasta.

– Käytämme ARXin palveluja monipuoli-sesti. Viime lukuvuonna osallistuimme noin20 eri tapahtumaan, työpajaan tai vierailuun.Osassa tulimme itse paikan päälle ARXiin,

osassa ARXin henkilökunta tuli koululle järjestämään tapah-tumaa.

Aaltosen mielestä opetussuunnitelma on lopultakin aikajoustava, kun vain viitsii nähdä vaivaa ja on kekseliäs. Monetkeskuksen tapahtumista ja työpajoista voi integroida ope-tukseen ja saada näin tukea ja täydennystä opettamiseen jaoppimiseen.

– Viime vuonna koko koulu kävi esimerkiksi Matema-tiikkaa luonnossa -työpajassa, tänä syksynä kolmasluokka-laisia luotsaava Anu Aaltonen sanoo.

ARXin työpajoissa myös opettaja on saamapuolella.– Olen opettanut jo 18 vuotta, joten urautumisen vaara

on suuri. Täältä saa hyviä vinkkejä tehdä asiat toisin. Esimer-kiksi kuvataidepajojen oppeja olen vienyt suoraan kouluun.

INTOA JA GRAFFITEJAAnu Aaltonen on niin innostunut kulttuurikeskuksen toi-minnasta, että hän hakeutui Hämeenlinnan opettajakoulu-tuslaitoksen ja ARXin yhteisprojektiin, jossa koulutetaanopettajia oman alueensa Into-vastaaviksi. Puolitoistavuoti-nen koulutus tähtää siihen, että sen käyneet voivat toimialinkkeinä opetustoimen ja kulttuurialan toimijoiden välillä.Heidän tehtävänään on jakaa tietoa kulttuuritoiminnasta jaolla mukana kehittämässä palveluja.

– Kuvittelin, että koulutus olisi kuvataidepainotteista,mutta se onkin pitänyt sisällään myös kirjallisuutta, luovaakirjoittamista ja performanssitaiteita. Pääsimme jopa teke-mään graffiteja erään hylätyn teurastamon seinään, Anu Aal-tonen nauraa.

Hän jaksaa kiittää ARXin henkilökuntaa ja pajojen työn-tekijöitä.

– Heissä näkyy koulutuksen monipuolisuus ja innostustyöhönsä. Kulttuurituottajien ja -sihteereiden pitää osataelää tässä päivässä, katsoa eteenpäin ja hyödyntää jo koettua.Ennakkoluuloiset ja kapeasti maailmaa katsovat eivät hei-dän työssään pärjää millään.

PAJOJA JA PITKIÄ PROJEKTEJAAnu Aaltosen mielestä kulttuurikeskusten merkitys on val-taisa. Parhaimmillaan ne eheyttävät ja auttavat hahmotta-maan yhä pirstaloituvaa maailmaa.

– Lasten on tärkeä nähdä, että heidän tekemisellään onmerkitystä. Mitä teen, voi tuottaa iloa ja tyydytystä itselle jamuille. Viihtymisen ei tarvitse tulla ulkopuolelta, vaan lapsetoppivat löytämään sisäistä iloaan, onnistumisiaan ja voima-varojaan. Se luo turvallisuuden tunnetta silloinkin, jos elä-mä heittelee.

Sekin on Anu Aaltosen mielestä hienoa, että ARXin pit-kissä projekteissa lapset ja nuoret huomaavat, ettei valmistatule aina sormia napsauttamalla.

– Työpajoissa lapset oppivat pitkäjänteisyyttä. Olimmemukana teatteriprojekteissa. Ensin pidettiin ilmaisupajojakoululla, jossain vaiheessa luettiin näytelmää, käytiin katso-massa harjoituksia ja viimein oltiin katsomassa valmista esi-tystä. Hyvän eteen pitää ja kannattaakin tehdä töitä. Se oli yksitämän projektin hienoista opetuksista, Anu Aaltonen sanoo.

Yksi koulun tärkeimpiä tehtäviä on tarjota mahdolli-suuksia. ARX laajentaa Anu Aaltosen mukaan lasten käsitys-tä siitä, mitä kaikkea voikaan tehdä. Esimerkiksi urheilulli-sesti lahjakas saattaa panostaa niin vahvasti urheiluun, ettähän ei muuta näekään.

– Kaikenlaista osaamista tarvitaan. Yhdessä ARXin kans-sa me kasvatamme koululaisista tulevia kulttuurin tuottajiaja kuluttajia. Meidän koulussamme hyvin harva lapsi nuri-see, kun lähdemme museoon. Ennakkoluulottomuus ontarttunut, Anu Aaltonen sanoo. •

H

Kulttuu


VEIK

KO S

OM

ERPU

RO

luo maailman- kuvaa

Minäkin viihdyn ARXin kuvataidepajoissa. Saa-tuja oppeja voi myös viedä omaan opetukseen,hämeenlinnalaisen Miemalan alakoulun opet-taja Anu Aaltonen sanoo.


urikeskus


ARKoeajot nupit kaakossa –täysille katsomoille.

ukion tokaluokkalainen Roope Riihijärvi, 17, on ollut hä-meenlinnalaisen Lasten ja nuorten kulttuurikeskus ARXinaktiivi jo viime vuoden keväästä. Ensin hän osallistui katso-jana muiden nuorten tuottamaan bänditapahtumaan, sittenhän järjesti jo itse tapahtuman oman bändinsä kanssa.Sen jälkeen Riihijärvi on ollut mukana kaikissa ARXin bän-

ditapahtumissa esiintyjänä tai järjestäjänä. Ja josRiihijärvi ei satu olemaan mukana projektissa, ainakin hänet näkee eturivissä bailaamassa.

– On hienoa päästä lavalle, mutta melkein yhtähienoa on olla lavan takana ja olla mukana organi-

soimassa tapahtumaa, Roope Riihijärvi sanoo.ARXin projekteja kutsutaan Koeajoiksi. Ideana on, että

nuoret kertovat ARXin henkilökunnalle, minkälaisen tapah-tuman, näyttelyn tai tilaisuuden he haluavat järjestää ja ARXtarjoaa siihen tilan, tekniikan ja palkkaa järjestyksenvalvojantilaisuuksiin.

– Henkilökunta on mukana parissa tapaamisessa projek-tin aikana, mutta muuten nuoret organisoivat kaiken itse oh-jelmasta, julisteista ja niiden levittämisestä alkaen. Projektis-sa oppii paljon. Täytämme itse myös poliisille toimitettavanhuviluvan.

Neuvoa saa tietenkin kysyä ARXin projektivastaavaltapitkin matkaa, mutta yleensä nuoret osaavat järjestää tilai-suuden itsenäisesti.

– Koeajoihin satsataan täysillä ja se näkyy lopputulokses-sa. Tilaisuudet ovat olleet tosi hienoja. Nämä ovat tärkeitä ta-pahtumia Hämeenlinnassa. Moni nuori pitää mieluumminkorkin kiinni perjantai-iltaisin, jotta pääsee mukaan tapahtu-miin, Roope Riihijärvi kertoo päihteettömistä tilaisuuk sista.

OMAN BÄNDIN MUSAVIDEOLasten ja nuorten kulttuurikeskus ARX on lastenkulttuurintekijöiden ja kokijoiden yhteinen talo. Talossa tehdään kult-tuuria vauvoista teinille ja aikuisille opetusministeriön ra-hoittamassa Taikalamppu-verkostossa.

Toiminta, tilojen käyttö, projektit ja työpajat ovat osallis-tujille ilmaisia.

– Se on hienoa. Ulkopaikkakuntalaiset kaverit ovat kerto-neet, että heilläkin on bänditapahtumia, mutta toiminnastapitää maksaa. Nuorille soittajille ei edes ole hirveästi paikko-

ja esiintyä. Baareihin eivät alaikäiset pääse esiintymään.Hämeenlinnassa ARX-kokonaisuuteen kuuluu myös ku-

vataidekoulu, jossa saa visuaalisten taiteiden perusopetustakuvataiteen eri osa-alueilta.

– Minuakin kuvatyöpajat kiinnostaisivat, mutta aika me-nee musiikkiin. Hyvä, että toimintaa on laidasta laitaan. ARXei ole siinä mielessä nuorten olohuone, että täällä vain hen-gailtaisiin, vaan tämä on toimintapainotteisempaa. ARX luopuitteet, itse on oltava aktiivinen, jos haluaa saada jotain irti.Tänne hakeudutaan tekemään omia projekteja.

Roope Riihijärven muusikonura alkoi kolmivuotiaanamusiikkileikkikoulussa. Musiikkiopistossa hän soitti lyömä-soittimia 12-vuotiaaksi, kunnes soitin vaihtui sähkökitaraan.Omimmaksi Riihijärvi kokee metallipainotteisen rock in,mutta hän soittaa myös jazzia.

Bändi pitää nyt luovaa taukoa, mutta suunnitelmissa olikuvata kesällä musiikkivideo.

– Osallistuimme keväällä ARXin musiikkivideotyöpa-jaan. Meillä oli ammattilaiset opettamassa kuvaus- ja kame-ratekniikkaa ja editointiohjelman käyttöä. Musiikkiala ja -tekniikka kiinnostavat minua tosi paljon. Täällä kaikkeensiihen saa tuntumaa ja kokemusta. Jos vaikka lukion jälkeenpääsisin opiskelemaan jotain alaa liippaavaa, Roope Riihi -järvi sanoo. •

ASIAKKAAN SILMIN

TEKSTIT: LEENA FILPUSKUVAT: VEIKKO SOMERPURO

X!Roope Riihijärvi toivoo voivansa hyö-dyntää ARXissa saamaansa kokemustabänditapahtumien järjestämisestämyös lukion jälkeisissä opinnoissaan.

Akavan Erityisalat ryEdunvalvonta

Kari EskolaEdunvalvonnan päällikkö, lakimiespuh. 1 Liiton edunvalvonnan yhteensovittaminen, yksityissektorin edunvalvonta ja työsuhdeneuvonta

Tuire TorvelaLakimiespuh. 1 Yksityissektorin edunvalvonta ja työsuhdeneuvonta, ammatinharjoittajia ja yrittäjiä koskevat tehtävät sekäperhe- ja perintöoikeudellinen neuvonta

Minna HälikkäLakimiespuh. 1 Yksityissektorin työsuhdeneuvonta

Harri IkonenLakimiespuh. 1 Kunta-, valtio- ja yliopistosektorin virka- ja työsuhdeneuvonta

Maarit LeppänenLakimiespuh. 1 Kunta-, valtio- ja yliopistosektorin virka- ja työsuhdeneuvonta

Kalevi JuntunenAsiamiespuh. 1 1Valtiosektorin sopimus- ja neuvottelutoiminta

Jaakko KorpisaariAsiamiespuh. 1 Kuntasektorin sopimus- ja neuvottelutoiminta

Riikka SipiläTyömarkkina-asiamiespuh. 1 Yksityissektorin edunvalvonta, taustaryhmä- ja yritys yhdistystoiminta YTN:ssä

Sähköpostit: [email protected]

Jäsenyysasiat: [email protected]. 1

Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU ryKirsi HeralaToiminnanjohtajapuh. 11 [email protected]

LISÄTIETOJA

Documents

MIKSI KULTTUURI- PALVELUJA TARVITAAN? · Kulttuuri on merkittävä työlli - syyden ja hyvinvoinnin lähde, Akava painottaa kulttuuri - poliittisessa ohjelmassaan. avan tinen ohjelma