Embed Size (px)
Citation preview
HH 114.4.2010
PERHEEN RISKIOLOT – HAASTE PERHETTÄ OSALLISTAVILLE YHTEISTYÖKÄYTÄNNÖILLE
Perheiden palveluksessa
– tutkimuksesta tekoihin, käytännöstä teoriaanPerhetutkimuksen päivät Jyväskylä 15.-16.4.2010
Yliopettaja, TtT, perheterapeutti Hilkka Honkanen, OAMK
HH 214.4.2010
ESITYKSENI TAVOITE
Motivoida lapsiperhepalveluissa työskenteleviä
Toimimaan rohkeasti ja avoimesti perheiden kanssa, joiden olosuhteissa on riskitekijöitä lapsen suotuisan kehityksen kannalta
Lisäämään keskinäistä yhteistyötäOttamaan perheet kumppaneiksi Tuomaan työnsä näkyväksi mielenterveyttä
edistävässä työssä
HH 314.4.2010
ESITYKSENI LÄHTÖKOHTANA ON
Vuonna 2008 julkaistu väitöskirjani:
Perheen riskiolot neuvolatyön kontekstissa -Näkökulmana mielenterveyden edistäminen
Väitöskirja löytyy osoitteestahttp://www.uku.fi/vaitokset/2008/isbn978-951-27-
0819-2.pdf
HH 414.4.2010
ENSIMMÄISEN VAIHEEN TUTKIMUSNÄYTTÖ
Mitä perheolosuhteiden merkityksestä lapsen hyvinvoinnille tiedetään aikaisempien
tutkimusten valossa?
EMPIRIATiedon tuottaminen terveydenhoitajien yksilö- ja ryhmähaastatteluilla ja kirjallisella aineistolla. Koko prosessin aikaiset kenttämuistiinpanoni
lisäävät omaa ymmärrystäni ilmiöstä. TOISEN VAIHEEN TUTKIMUSNÄYTTÖMiten terveydenhoitajien tuottama tieto
suhtautuu olemassa olevaan tietoon?
YHDISTÄVÄ TUTKIMUSNÄYTTÖ JA JOHTOPÄÄTÖKSET
TUTKIMUKSEN TAVOITELISÄÄNTYVÄ TIETO JA YMMÄRRYS TERVEYDENHOITAJAN
TOIMINNASTA RISKIOLOISSA ELÄVÄN PERHEEN KANSSA SEKÄTOIMINNAN KEHITTÄMISTARPEISTA
ENSIMMÄINEN KENTTÄVAIHE
TOINENKENTTÄVAIHE
KOLMASKENTTÄVAIHE
ESIYMMÄRRYSSyntynyt työ- ja elämänkokemuksen pohjalta
ESITYKSENI NOUDATTELEE TUTKIMUKSENI KULKUA
HH 514.4.2010
ESIYMMÄRRYS
Miksi kiinnostuin aiheesta?
2000-luvulla huolipuhe lasten hyvinvoinnista ja perheiden polarisaatiosta lisääntyi
Neuvolatyötä kritisoitiin sen keskittymisestäfyysisen terveyden edistämiseen
Lamaleikkausten seurauksena neuvolatyöhön kohdistui paineita toiminnan kohdentamiseksi sitäeniten tarvitseville
Oman työkokemukseni neuvolatyöstä ja kouluterveydenhuollosta
HH 614.4.2010
ONKO HUOLIPUHEESEEN AIHETTA? MITÄ TILASTOMME KERTOVAT?
Alaikäisten määrä psykiatrisessa sairaalahoidossa vuosina 1995-2004
(Tuori ym. 2006)
HH 714.4.2010
Kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset vuosina 1991–2008( Lastensuojelu 2008. Tilastoraportti 19/2009, THL)
HH 814.4.2010
Kiireellisesti huostaanotetut ja huostassa olleet lapset vuosina 1991–2008
(Lastensuojelu 2008. Tilastoraportti 19/2009, THL).
HH 914.4.2010
Huostassa vuosittain olleet lapset suhteutettuna vastaavaan väestöön 1991 – 2008
(Lastensuojelu 2008. Tilastoraportti 19/2009, THL).
HH 1014.4.2010
Lastensuojelun avohuollon asiakkaina olleet lapset ja nuoret 1996–2008
(Lastensuojelu 2008.Tilastoraportti 19/2009, THL)
HH 1114.4.2010
Heinon (2009) mukaan
Lastensuojelun avohuollon asiakkaiden määrän lisääntyminen kertoo kuntien peruspalvelujen riittämättömyydestä.
Lapsia ja perheitä ohjataan yhä useammin ennaltaehkäisevästä lastensuojelusta lastensuojelun sosiaalityön asiakkaiksi ja avohuollollisten tukitoiminen piiriin.
HH 1214.4.2010
MITÄ AIHEESTA TIEDETÄÄN AIKAISEMPIEN TUTKIMUSTEN PERUSTEELLA
Mikä on perheolosuhteiden merkitys lapsen hyvinvoinnille?
Perehtyminen laajaan sekä kotimaiseen ettäkansainväliseen tutkimukseen osoitti, ettälapsuuden epäsuotuisilla kokemuksilla on yhteyttä1) Sosioemotionaaliseen ja kognitiiviseen
kehitykseen ja mielenterveyteen2) Terveystottumuksiin3) Sairastavuuteen ja sosiaalisiin ongelmiin4) Ennenaikaiseen kuolleisuuteen
HH 1314.4.2010
Esimerkki 1:
ACE-study (Adverse Childhood Experiences Study, Atlantan yliopisto, USA) http://www.acestudy.org/ http://www.cdc.gov/nccdphp/ACE/findings.htm
Aineisto kerättiin kyselyillä vuosina 1995-1997, osallistui 17 000 amerikkalaista
Tutkittiin terveydentilan ja terveyskäyttäytymisen sekä lapsuuden kokemusten välistä yhteyttä
Epäsuotuisat elämänkokemukset määriteltiin laajasti. Niitä olivat mm. lapsen pahoinpitely ja laiminlyönti, puolisoon kohdistuvaa väkivalta, vanhemman päihde- ja mielenterveysongelma, köyhyys, työttömyys ja sosiaalinen eristäytyneisyys.
HH 1414.4.2010
Kuolema
Syntymä
Lapsuuden epäsuotuisat kokemukset
Sosiaaliset, emotionaaliset ja kognitiiviset häiriöt
Riskikäyttäytyminen
Sairaudet, vammat ja sosiaaliset ongelmat
Varhainen kuolema
ACE (Adverse Childhood Experiences)-pyramidi(suomennos ja mukaelma, Felitti 2004, ACE-Study)
Tieteellinen kuilu
Tieteellinen kuilu
HH 1514.4.2010
Esimerkki 2.
Springerin ym. (2003) meta-analyysin (käsitti 97 lasten hyväksikäyttöä ja pahoinpitelyä käsittelevää tutkimusta) mukaan monet aikuisuuden fyysiset ja psyykkiset terveysongelmat ovat yhteydessä lapsuuden ajan hyväksikäyttöön ja pahoinpitelyyn
Esimerkiksi masennus, ahdistusoireet, syömisongelmat, postraumaattiset stressioireet, krooniset kivut, fibromyalgia, krooninen uupuminen ja ärtynyt paksusuoli
Ja monet haitalliset elämäntavat, kuten tupakointi, päihteiden käyttö ja seksuaalinen riskikäyttäytyminen
HH 1614.4.2010
Suomalaisia seurantatutkimushankkeita, joissa on tuotettu tietoalapsuuden olosuhteiden vaikutuksista myöhempään elämään
Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus("North Finland premature birth study" NFPC)http://kelo.oulu.fi/NFBC/indexfi.htm
Lapset-tutkimus (vuonna 1981 syntyneiden kohortti) Pojasta Mieheksi on Lapset tutkimuksen osahanke
Lapsesta aikuiseksi(the Jyväskylä Longitudinal Study of Personality and Social Development)
http://www.jyu.fi/ytk/laitokset/psykologia/Tutkimus/humander
Suomalaisen nuorperheen terveyskasvatusvalmiudet(Finnish Family Competence Study)http://www.med.utu.fi/kansanterveystiede/ffc/
Hyvän kasvun avaimetTurun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskushttp://www.utu.fi/cyri/tutkimus/hka/
Nuorten mielenterveysTampereella ja Vantaalla toteutettava peruskoulun 9-luokkalaisia koskeva seurantatutkimus. http://www.ktl.fi/portal/suomi/ktl_tutkii/tutkimus/mielenterveys-_ja_paihdeongelmat/nuorten_mielenterveys/
HH 1714.4.2010
Mistä lapsuuden epäsuotuisat kokemukset syntyvät?
Tutkimusten mukaan lapsuuden epäsuotuisten kokemusten ja kaltoinkohtelun yhteys on selvä
Kaltoinkohtelu yläkäsite, joka kattaa lapseen kohdistuvan negatiivisen tekemisen tai tekemättä jättämisen muodot.
Lasten kaltoinkohtelulla tarkoitetaan lapseen perheessään kohdistunutta fyysistä tai henkistä väkivaltaa ja laiminlyöntiä.
HH 1814.4.2010
Kuinka yleistä lasten kaltoinkohtelu on?
Esim. (CIS-98 - The Canadian Incidence Study of Reported Child Abuse and Neglect) kokonaisesiintyvyys noin 40 %. Seksuaalisen hyväksikäytön kohteeksi oli joutunut 10 % lapsista ja emotionaalista kaltoinkohtelua oli kokenut 19 %. Pahoinpitelyn seurauksena fyysisen vamman oli saanut 18 % lapsista, joista 4 %:n vammat olivat vakavia (Trocme´ ym 2001, 2003).
Suomessa Salokankaan ym. (2006) tutkimuksessa seulottiin lapsuuden traumaattisia kokemuksia terveyskeskuksessa asioivilta ja psykiatrisen avohoidon potilailta (yhteensä 920 TK-pot ja 178 PS-pot). Koko aineistosta 44,1 % (TK 37,8 % ja PS 69,1) ilmoitti kokeneensa ainakin joskus laiminlyöntiä perheen taholta, 19,6 % seksuaalista hyväksikäyttöä (TK 16,1 % ja PS 34,5 %) ja 22,7 % fyysistä väkivaltaa (TK 10,5 % ja PS 22,1 %) . Psykiatrisen avohoidon potilailla kokemuksia oli enemmän.
Lapsiuhritutkimus (Ellonen ym. 2008). Lapsen kaltoinkohtelua on myös perheväkivallan todistaminen. Joka seitsemäs kuudesluokkalainen ja joka kuudes yhdeksäsluokkalainen ilmoittaa nähneensä kotonaan äitiin, isään tai sisarukseensa kohdistunutta väkivaltaa. Kuritusväkivalta kotona ja seksuaalinen hyväksikäyttö on vähentynyt edellisestä tutkimuksesta (Sariola & Uutela 1992)
Joka viides (18-22 %) parisuhteessa elävä nainen on joutunut joskus puolisonsa fyysisen tai seksuaalisen väkivallan tai sillä uhkaamisen kohteeksi. Väkivallan riskiryhmiä olivat 18-24 -vuotiaat ja avoliitossa olevat naiset, joilla oli alle 7-vuotiaita lapsia. (Perttu 2004, Piispa ym. 2006).
HH 1914.4.2010
Riskiolosuhteiden ja kaltoinkohtelun yhteys
Riskioloissa vanhemmuus ”ränsistyy” (Leinonen 2004) ja altistaa kaltoinkohtelulle
Esim. Työttömyys (Leinonen 2004, Freisthler ym 2006 ) Taloudelliset vaikeudet (Costello ym. 2003, Rutter 2003, Gardner ym. 2007) Vanhemman päihdeongelmat (Edwards ym. 2006, Eiden ym. 2007, Itäpuisto
2005, Peltoniemi 2006, Pajulo 2007, Pajulo & Kalland 2006a, 2006b ) Vanhemman mielenterveysongelmat (Beardslee 2003, Niemi ym. 2004, Luoma
ym. 2004, Biederman ym. 2006, Pilowsky ym. 2006, Weissman ym. 2006, O'Connell 2008,Ramchandani ym. 2008 )
Parisuhteen ongelmat (Keller ym. 2005, El-Sheikh & Whitson 2006) Avioerot ja perherakenteen muutokset (Huurre ym. 2006, Fergusson ym.
2007, Turner ym. 2007) Perheväkivalta (Kitzmann ym. 2003, , Arnow 2004, Chapman ym. 2004, 2007,
Haapasalo 2005, Sternberg ym. 2006, Spatz ym. 2008)
Riskitekijöiden kasaantuminen lisää lapseen kohdistuvaa kaltoinkohtelua(Paavilainen & Flinck 2008).
Katso hoitotyön suositus (Paavilainen & Flinck 2008): Lasten kaltoinkohteluntunnistaminen ja siihen puuttuminen www.hotus.fi
HH 2014.4.2010
Lapsiuhritutkimus (Ellonen ym. 2008) Suomen ensimmäinen kattava lapsiuhritutkimus toteutettiin
vuonna 2008. Kysely tehtiin 12- ja 15-vuotiaille kuudes-ja yhdeksäsluokkalaisille lapsille. Siihen vastasi 13 515 lasta ympäri Suomea.
Väkivaltaa kokeneiden lasten perheolosuhteissa oli useammin työttömyyttä (isä tai molemmat vanhemmat työttömiä), taloudellisia ongelmia (voimakkain yhteys), perhemuoto muu kuin ydinperhe (yksinhuoltajaisä, äiti ja isäpuoli), runsasta vanhempien alkoholin käyttöä, vanhempien runsasta riitelyä, perheessä syötiin harvemmin yhdessä eikä lasten vapaa-ajanviettoa seurattu
Ellonen, Kääriäinen, Salmi & Sariola 2008. Lasten ja nuorten väkivaltakokemukset. Tutkimus peruskoulun 6. ja 9. luokan oppilaiden kokemasta väkivallasta. Poliisiammattikorkeakoulun raportteja 71/2008.
HH 2114.4.2010
Leinonen 2004
”Vanhemmuuden laatu ei olevakiona pysyvä vanhempien ominaisuus tai taito, vaan se on pitkälleriippuvainen perheen tilanteesta ja vanhempien voimavaroista”.
Leinonen J. 2004. Families in struggle. Child mental health and family well-being in Finland during the economic recession of the 1990s: the importance of parenting. Väitöskirja. Stakes. Research Reports 143. Helsinki
HH 2214.4.2010
Mitä hyötyä tällaisella tiedolla on?
Tietoa voi käyttää
Retrospektiivisesti (taaksepäin katsoen, kun etsitään syitä seurauksille)
Tai
Prospektiivisesti (eteenpäin katsoen, ennakoiden seurauksia, jos ei tehdä mitään)
HH 2314.4.2010
Miksi mielenterveyden edistämisen näkökulma?
Koska aikaisempi tutkimusnäyttö painottui selkeästi perheen riskiolosuhteiden seurauksiin yksilön mielenterveydessä, valitsin tutkimukseeni mielenterveyden edistämisen näkökulman
Ja siksi, että mielenterveys on kokonaisterveyden kivijalka, määrittää yksilön valintoja koko elämän ajan (vrt. ACE-pyramidi)
Taustalla on positiivinen mielenterveyden käsite: mielenterveys resurssina ja prosessina
HH 2414.4.2010
Positiivinen mielenterveys(mm. WHO 2004, Lavikainen ym. 2004, Vihreä kirja 2005, Jané-Lopis 2007)
Mielenterveys prosessina ja resurssina – ei vain häiriöiden ja ongelmien vastakohtana
WHO:n ensimmäinen positiivisen mielenterveyden määritelmä löytyy vuodelta 1999. Sen mukaan ”mielenterveys on älyllisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin tila, jossa yksilö ymmärtää omat kykynsä, pystyy toimimaan elämän normaalistressissä, pystyy työskentelemään tuottavasti tai tuloksellisesti, ja pystyy toimimaan yhteisönsä jäsenenä” (WHO 2001).
”Ei ole olemassa terveyttä ilman mielenterveyttä!”
HH 2514.4.2010
Mielenterveyttä määrittävät tekijät (Lavikainen ym. 2004)
MIELENTERVEYS
SOSIAALINEN TUKI JA
VUOROVAIKUTUS
YHTEISKUNNALLISET RAKENTEET JA
RESURSSIT
KULTTUURISET ARVOT
YKSILÖKOHTAISET TEKIJÄT JA KOKEMUKSET
HH 2614.4.2010
•Mielenterveysongelmien ehkäisy tarkoittaa negatiivisen kehityksen ennakointia ja siihen puuttumista
•Tämä voidaan tehdä vahvistamalla mielenterveyttä rakentavia tekijöitä (promootio eli mielenterveyden edistäminen), tapahtuu jokapäiväisessä arjessa
•Ja/tai heikentämällä mielenterveyttä kuluttavien tekijöiden vaikutusta (preventio eli ehkäisevä mielenterveystyö), joka myös on kehitysyhteisöissä tapahtuvaa arjen työtä.
•Mielenterveys on positiivinen voimavara, jota voi vahvistaa; on mahdollista tukea suotuisaa kehitystä ja terveyttä
•Suurin osa ehkäisevästä mielenterveystyöstä toteutuu perheissä, päivähoidossa, kouluissa, työpaikoilla, kulttuuri- ja ympäristötoimessa sekä järjestöissä.
Kaikki lapsiperheiden kanssa toimivat ovat mielenterveyden edistämisen ammattilaisia, sillä
HH 2714.4.2010
(Lähde: Ehkäisevä mielenterveystyö kunnissa. Aineistoa suunnittelun tueksi. THL 2009).
Ehkäisevä mielenterveystyö hyvinvoinnin ja elämänlaadun edistämisen kokonaisuudessa
(mukaillen Barry 2007)
HH 2814.4.2010
PROSPEKTIIVINEN NÄKÖKULMA LAPSIPERHEEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ SOVELLETTUNA
MIELENTERVEYDEN PROSESSIMALLIIN(Lahtinen ym. 1999, Sohlman 2004)
YHTEISKUNTA JA KULTTUURISUOMI 2010-LUVULLA
YHTEISKUNTA JA KULTTUURISUOMI 2010-LUVULLA
LAUKAISEVAT TEKIJÄTToimimaton vanhemmuusPerheen voimavarojen
puute
LAUKAISEVAT TEKIJÄTToimimaton vanhemmuusPerheen voimavarojen
puute
MIELENTERVEYSMIELENTERVEYS
ALTISTAVAT TEKIJÄTRISKIOLOSUHTEET
PERHEESSÄMielenterveysongelmat
PäihdeongelmatTaloudelliset ongelmatTyöttömyys ja liika työParisuhteen ristiriidat
AvioeroYksinhuoltajuus
UusperhetilanteetPerheväkivalta
Vanhemman uupuminenVanhemman avuttomuus
ALTISTAVAT TEKIJÄTRISKIOLOSUHTEET
PERHEESSÄMielenterveysongelmat
PäihdeongelmatTaloudelliset ongelmatTyöttömyys ja liika työParisuhteen ristiriidat
AvioeroYksinhuoltajuus
UusperhetilanteetPerheväkivalta
Vanhemman uupuminenVanhemman avuttomuus
SUOJAAVAT TEKIJÄTHyvä vanhemmuusPerheen voimavarat
SUOJAAVAT TEKIJÄTHyvä vanhemmuusPerheen voimavarat
SEURAUKSET
Lapsen kaltoinkohteluja laiminlyönti
Lapsuuden epäsuotuisat kokemukset
SEURAUKSET
Lapsen kaltoinkohteluja laiminlyönti
Lapsuuden epäsuotuisat kokemukset
LAPSUUDEN KEHITYSYHTEISÖTLAPSIPERHEPALVELUT
LAPSUUDEN KEHITYSYHTEISÖTLAPSIPERHEPALVELUT
HH 2914.4.2010
Huurre, T & Aro, H(Nuorten mielenterveys-hanke, THL/ Mielenterveyden ja
alkoholitutkimuksen osasto)
”Monet lapset ja nuoret pärjäävät hyvin huonommista lähtökohdista huolimatta. Näitä nuoria auttavat ja kannattelevat erilaiset suojaavat tekijät perheessä, koulussa, toveripiirissä ja laajemmassa ympäristössä. Esimerkiksi hyvät suhteet vanhempiin, sisaruksiin, kavereihin ja opettajiin, hyväkoulumenetys ja itsetunto sekä hyvät sosiaaliset ja -selviytymistaidot voivat toimia suojaavina tekijöinäongelmakehitystä vastaan. Näiden suojaavien tekijöiden kehittäminen on tärkeä osa-alue terveyserojen kaventamisessa.”
HH 3014.4.2010
MIELENTERVEYSTYÖN TOIMINNALLISET TASOT(mukaeltu Kiikkala & Immonen 2003, Lassila 2006, Wahlbeck ym. 2007)
Mielenterveystyö erottamattomana osana kansanterveystyötä
Tiedostettu mielenterveyden edistäminenja ehkäisevä työ (erityinen tuki, vavu,
perheinterventio ym.)
Kynnyksetön peruspalvelu esim. äitiys- ja lastenneuvola, päivähoito, varhaiskasvatus
Psykiatrinen erikois-
sairaanhoito
Tutkimukseni näkökulma
HH 3114.4.2010
NEUVOLAN MAHDOLLISUUDET MIELENTERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ
(Mielenterveyspalveluiden laatusuositus 2001)
Mielenterveyden edistäminen prosessina1) Elämisen ja selviytymisen voimavarojen vahvistaminen, 2) Ongelmien ehkäisy, 3) Psykososiaalisten ongelmien selvittely ja niissä tukeminen
sekä4) Mielenterveyshäiriöiden varhainen tunnistaminen
5) hoito ja kuntoutus
HH 3214.4.2010
TUTKIMUKSESSANI ETSIN VASTAUKSIA KYSYMYKSIIN
1. Mitkä tekijät määrittyvät perheiden riskioloiksi lastenneuvolan terveydenhoitajien käsitysten mukaan?
2. Millaista toimintaa lastenneuvolan terveydenhoitajalla on riskioloissa elävien perheiden kanssa?
3. Millaista yhteistyötä terveydenhoitajilla on muiden viranomaisten kanssa toiminnassa riskioloissa elävien perheiden kanssa?
4. Millaisia asiantuntijuutta ja voimavaroja terveydenhoitajilla on heidän työskennellessään riskioloissa elävien perheiden kanssa?
5. Millaisia henkilökohtaisia kehittymistarpeita terveydenhoitajilla on toiminnassa riskioloissa elävien perheiden kanssa?
6. Mihin suuntaan lastenneuvolatyötä tulisi kehittää toiminnassa riskioloissa elävien perheiden kanssa?
HH 3314.4.2010
Riskioloissa elävä perhe käsitevalintana
Erityistuen käsite liian laaja Riskiperhe, ongelmaperhe – leimaavat perheen Perheen riskiolot ovat olosuhteita, joihin
voidaan vaikuttaa Vaikka perheen elämässä on riskioloja, ei perhe
välttämättä elä riskioloissa, jos suojaavia tekijöitä ja voimavaroja on riittävästi
HH 3414.4.2010
Kiinnostuminen aiheesta, esiymmärrys
Kiinnostuminen aiheesta, esiymmärrys
Tutkimusaineiston tuottaminen
Tutkimusaineiston tuottaminen
Tutkimusaineiston analyysi ja tulosten kuvaaminen
Tutkimusaineiston analyysi ja tulosten kuvaaminen
Tulosten tulkinta, johtopäätökset ja pohdinta
Tulosten tulkinta, johtopäätökset ja pohdinta
Työkokemus terveydenhoitajanaKouluttajakokemus terveydenhoitajakoulutuksessa
Kenttäkontaktit opiskelijoiden harjoittelun yhteydessä
Mielenterveystyön ja perhetyön syventävät koulutukset
Moniammatillisetperhetyön
kehittämishankkeet
Luettu kirjallisuusKenttämuistiinpanot
Reflektointi
Luettu kirjallisuusKenttämuistiinpanot
Reflektointi
Luettu kirjallisuusKenttämuistiinpanot
ReflektointiTekstuaalinen kenttäEtnografia
Luettu kirjallisuusKenttämuistiinpanot
Reflektointi
Tutkimuksen eteneminen tulkinnallisen ja reflektiivisenetnografian keinoin
HH 3514.4.2010
Perhe 2Perhe 2Perhe 1
Perhe 3Perhe 4 Perhe 5
Perhe 7
Perhekuvat kehyksissä
Yksilöhaastatteluaineistoterveydenhoitajien (N=3) kuvaukset toiminnasta perheiden
(N=7) kanssa
Perhe 6
Lomakeaineisto terveydenhoitajien (N=20) kirjalliset kuvaukset toiminnasta
riskioloissa elävien perheiden kanssa
Ryhmähaastatteluaineistoterveydenhoitajien (N=6) kuvaukset toiminnasta
mielenterveysperheiden kanssa
Toiminnan kehykset
Tutkimuksen aineistot ja tiedolliset intressit
HH 3614.4.2010
TUTKIMUSTULOKSIA
Mistä terveydenhoitajat olivat huolissaan?
•Uupuneiden vanhempien lisääntymisestä•Lisääntyneestä perheiden päihteidenkäytöstä•Vanhemman mielenterveysongelman heijastumisestavarhaiseen vuorovaikutukseen ja lapsen saamaan hoitoon
•Köyhien perheiden lisääntymisestä•Perheväkivallan tunnistamisen vaikeudesta•Jatkuvasti lisääntyneistä avioeroista ja niiden seurauksena
tapahtuvista perherakenteiden muutoksista•Perheiden polarisoitumisesta muutenkin kuin taloudellisesti•Monen sukupolven työttömistä nuorista perheistä•Liian työn kanssa kamppailevista vanhemmista•Perheiden arjen hallinnan puutteesta – avuttomista vanhemmista
HH 3714.4.2010
Mitä terveydenhoitajat voivat tehdä?
Kiteytyy kahteen ydintehtävään:
Lisätä vanhemman tietoisuutta riskeistä ja suojaavista tekijöistä, toisin sanoen tukea vanhemmuutta ja siinä tarvittavia voimavaroja
Arvioida perheen tuen tarvetta ja hankkia perheelle tarvittavaa lisätukea
TUTKIMUSTULOKSIA
HH 3814.4.2010
VÄLITÖN TUKI PERHEELLE ”Kasvokkain perheen kanssa”
Perheen kohtaamisen mahdollistaminen (neuvolakäyntien tihentäminen ja vastaanottoaikojen pidentäminen)
Kotiin viety tuki (kotikäynnit yksin ja yhdessä)
Kohdennettu intensiivinen vertaistuki (pienryhmätoiminta)
Tuen yhteensovittaminen(yhteistyöpalaverit, jossa perhe läsnä)
TUTKIMUSTULOKSIA
HH 3914.4.2010
”välillä tuntuu, että yhden asiakkaan kohtaaminen vie mehut kokonaan, mutta toisaalta pienetkin oivallukset, etenemiset, selviytymiset asiakkaan omana toimena antavat voimia että jaksaa edelleen kohdata haasteita…… terveydenhoitaja on kanssakulkija, yksi tukipilareista… rohkaisija… perheitä itseään ratkaisemaan asioita”(Th 7).
”jo asian jakaminen helpottaa osaa perheistä” (Th 7). Perheitä ”tuetaan jaksamaan ja ottamaan itse vastuuta omasta/lapsen elämästä” (Th 8) sekä ”rohkaistaan löytämään oikeita ratkaisuja” (Th 3) ja ”tekemään kantavia ratkaisuja omassa elämässään” (Th 4).
Kotikäynnit olivat sisällöltään pääasiassa perheen ohjausta arkisissa toiminnoissa; ”sovittiin käytännön asioita, nukkumajärjestykset oli ihan sekaisin, katsottiin ettäjokaisella oli oma sänky missä nukkua”. (Perhekuvaus 1)
”Minä peruin kaikki sen päivän asiakkaat, kaikki sen päivän tekemiset, en voinut jättää äitiä yksin”. (Perhekuvaus 4)
HH 4014.4.2010
”Hyvä on saaha neuvolaankin tiettyjä asioita varten, mutta kyllä aika paljon voi kotonakin tehä ja siinä näkee sen lapsen elämän, mitä se on siinä omassa ympäristössä ja se vaatii aika paljon kuitenkin sellaista asennemuutosta kun on aina ajatellut että kotikäynnit vie niin kauhiasti aikaa että ne vaatii resursseja, mutta jos on kuuskin alle kouluikäistä niin eihän se niin hirveesti sitten enää vaadikaan kun ajattelee että yksi iltapäivä, sen yhen iltapäivän aikana et kaikkia kuutta neuvolassa katokaan…ja mikä voimien säästö perheeltä”. (Perhekuvaus 6, suurperhe)
”kun tietää, että on perheessä huolta niin aikaa varataan valmiiksi kalenteriin jo parillekin kotikäynnille viikon välein silloin alussa, kun vauva on syntynyt ja sitten niitä vastaanottokäyntejä tänne lisäksi, että aika tiiviit käynnit on parin eka kuukauden aikana.” (Ryhmähaastattelu)
HH 4114.4.2010
VÄLILLINEN TOIMINTA ”Perhe läsnä puheessa”
Toisen työntekijän ammattitaidon hyödyntäminen (konsultaatio)
Parhaan avun varmistaminen perheelle(lähettäminen toiselle työntekijälle)
Oman osaamisen vahvistaminen ja huolen jakaminen (työnohjaus)
Tuen yhteensovittaminen (yhteistyöpalaverit, joissa perhe ei ole läsnä)
TUTKIMUSTULOKSIA
HH 4214.4.2010
”vaatii moniammatillista työotetta yksin ei pärjää, ei jaksa” (Th 4).
”tää on kyllä semmonen perhe, missä tuntuu että on ihana ymmärtää että ei oo yksin ja on ollut paljon semmosia yhteisneuvotteluja. Aateltiin että ei se mitenkään onnistu että yksi ihminen… ei pysty niinkö sitä perhettä ohjaamaan”. (Perhekuvaus 1)
”päiväkodit ovat tosi tärkeitä tämmösissä, koska näkevät ja ovat päivittäin yhteydessä”. (Perhekuvaus 3)
” ….eikä tätä ois yksin tämmöstä asiaa hoksannut eikä keksinyt, kyllä siinä tarvittiin se ryhmä ja kaikki se pohtiminen että millä tavalla saahaan sitä apua. (Perhekuvaus 6)
”Ensikotiin aika paljon turvaudutaan… sitä unikoulua ja jaksamista. Yksi asiakas juuri lähti ja toinen varmaan menee, että koko ajan on joku sielläensikodissa…huolettaa , että kun kunnan rahat nyt on tiukassa saako enääensikotipaikkaa. (Ryhmähaastattelu)
”Tänäänkin menen kotikäynnille sosiaalityöntekijän kanssa… että nyt tehhään paljon yhteistyötä sosiaalipuolelle… vähän jännääkin, että missä kunnossa se äiti todella sitten siellä on kun mennään kotia…onneksi sosiaalityöntekijä lähtee kaveriksi sinne.” (Ryhmähaastattelu)
HH 4314.4.2010
-
VÄLITÖN TOIMINTA
”KASVOKKAIN PERHEEN KANSSA”
Neuvolakäyntien tihentäminenVastaanottoaikojen pidentäminen
KotikäynnitPienryhmätoiminta
Ohjaaminen ja saattaminen muiden auttajatahojen luokse
Yhteistyökokoukset, joissa perhe osallisena
VÄLILLINEN TOIMINTA
”PERHE LÄSNÄ PUHEESSA”
KonsultoinnitTyönohjaus
Lähettäminen toiselle ammattilaiselle
Yhteistyökokoukset ammattilaisten kesken
Toiminnan konteksti
”Perheen ehdoilla”
Luottamus ja avoimuusKuunteleminen ja keskusteleminenPositiivisuus ja voimavaralähtöisyys
Rohkeus puhua ja puuttua
Vanhemmuuden tukeminenLapsen kehityksen
tukeminenOhjaus lapsen hoidossa ja
arjen toiminnoissa
TERVEYDENHOITAJA JA PERHE
YhteistyötahotPerhetyöntekijä, Sosiaalityöntekijä
Neuvolalääkäri, NeuvolapsykologiPäivähoito, MielenterveysyksikköPerheneuvola, Ensi- ja turvakoti
Erikoissairaanhoito
HH 4414.4.2010
TERVEYDENHOITAJAN VOIMAVARAT
Työ- ja elämänkokemus Terveys ja oma elämä kunnossa Osaaminen kohdallaan Työn oikea mitoitus Palvelujen saatavuus Yhteistyö Työnohjaus Työn arvostus päättäjien taholta Yhdistetty neuvolatyö Rohkea toimintatapa Ymmärrys omasta perustehtävästä Arjen työtä tukevat työvälineet
TUTKIMUSTULOKSIA
HH 4514.4.2010
TERVEYDENHOITAJAN VOIMAVARAT
TERVEYDENHOITAJAN VOIMAVARAT
HENKILÖKOHTAISET JA
YKSITYISELÄMÄÄN LIITTYVÄT
OSAAMINEN JA AMMATTITAITO
YHTEISTYÖ JA KUMPPANUUS
TYÖN ORGANISOINTI JA JOHTAMINEN
PALVELUJENSAATAVUUS
JA TOIMIVUUS
HH 4614.4.2010
”Työkokemus auttaa yhteistyökanavien löytymisessä (Th 4), tuo varmuutta ko. perheiden kohtaamiseen”(Th 5). ”omat elämänkokemukset antavat rohkeutta tarttua myös kiperiin asioihin, iän myötä on tullut myös kärsivällisyyttä, kaikki vaikeat asiat eivät hetkessä korjaannu” (Th 7).
”Työyhteisö antaa voimavaroja, voi jakaa ajatuksia ja mielipiteitä. Saa neuvontaa ja ohjausta”(Th 5),…”puhuminen työkavereiden kanssa auttaa” (Th15)
”oman elämän on oltava kunnossa jotta jaksaa” (Th 17) ja ”itseä ja omaa terveyttä on hoidettava vapaa-ajalla” (Th 11).
”Ristiriita on siinä että ammattitaitoa olisi mutta sitä ei voi kiireisessätahdissa hyödyntää ja toisaalta ongelmien ’piilottaminen’ maton alle muhinoimaan ei pienennä ongelman ratkaisua myöhemmin” (Th 18).
”Varhaisen vuorovaikutuksen koulutus on antanut paukkuja kuunnella, kunnioittaa perhettä omissa ratkaisuissaan” (Th 18).
”tämmösissä asioissa, joihin on uskaltanut tarttua, kuunnella ihan rehellisesti, se on tuonut itelle kyllä lisää työtä, mutta toisekseen tunteen, että nyt mäoikiasti pystyn auttamaan että näin niitten asioitten pittää edetä”.
HH 4714.4.2010
Kehittämishaasteet
Eri ammattilaisten tuen yhteensovittaminen Moniammatillisen yhteistyön kehittäminen - etenkin
mielenterveystahon ja lastensuojelun kanssa
Perheiden osallistaminen moniammatillisissatyökäytännöissä
Varhaisen puuttumisen työmenetelmien ja puheeksiottotaitojen kehittäminen
TUTKIMUSTULOKSIA
HH 4814.4.2010
Tutkimusprosessin aikana käsitykseni neuvolatyön tavoiteesta vahvistui =
MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN
Ehkäisevälastensuojelutyö
Ehkäisevämielenterveystyö
LastensuojelutarveMielenterveysongelmat
NEUVOLATYÖPÄIVÄHOITO
PERHETYÖ
POSITIIVINEN DISKRIMINAATIO
TERVEYSEROJEN KAVENTAMINEN JA SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY
HH 4914.4.2010
Kaikki kansalliset ohjelmamme
korostavat erityisesti huono-osaisimpien ja riskiryhmiin kuuluvien
lasten kasvuolosuhteiden parantamista lapsiperheiden psykososiaalisten palveluiden kehittämistä varhaista puuttumista ja tukemista. kuntien moniammatillisen yhteistyön kehittämistä riittävien toimintaedellytysten turvaamiseen ja toiminnan
sisältöjen monipuolistamiseen. kotikäyntien kehittämistä, varhaisen puuttumisen käytäntöjen
vakiinnuttamista, jatkohoitomahdollisuuksista huolehtimista sekä huomion kiinnittämistä riittävän ajoissa syrjäytymiseen johtaviin tekijöihin.
Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE-ohjelma 2008–2011. (STM 2008) Kansallinen terveyserojen kaventamisen toimintaohjelma 2008–2011. (STM 2008) Valtioneuvosto 2007a. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelma. Valtioneuvosto 5.12.
http://www.valtioneuvosto.fi/toiminta/politiikkaohjelmat/lapset/ Valtioneuvosto 2007b. Terveyden edistämisen politiikkaohjelma. Valtioneuvosto 5.12.
http://www.vn.fi/toiminta/politiikkaohjelmat/terveys/ Mielenterveys ja päihdesuunnitelma..Mieli 2009-työryhän ehdotukset mielenterveys- ja päihdetyön kehittämiseksi Lastensuojelulaki, Terveydenhuoltolaki
HH 5014.4.2010
Tarvitaanko kuntiin? Erillinen lastensuojelusuunnitelma Mielenterveys- ja päihdetyön suunnitelmassa erillinen lapsiperheosio Erillinen hyvinvointineuvolasuunnitelma Vasu JNE
Kuka koordinoi yhteen erilliset järjestelmälähtöiset suunnitelmat?
Voisiko kaikki erilliset suunnitelmat yhdistää perhelähtöiseksi
Lapsiperheiden hyvinvoinnin edistämisen ja varhaisen tuen suunnitelmaksi
”Perhekeskuksen toimintasuunnitelmaksi”,jossa on sisäänkirjoitettuna arvot asiakkaan osallisuudesta, kumppanuudesta ja oikeudesta hyvinvointia edistäviin palveluihin ja oikea-aikaiseen (varhaiseen) eri toimijoiden yhteensovitettuun tukeen.
HH 5114.4.2010
Suosittelen kaikille lapsiperheiden kanssa työskenteleville tutustumista
hoitotyön suositukseen:
Lasten kaltoinkohteluntunnistaminen ja siihen
puuttuminen (Paavilainen & Flink 2008)
http://www.hotus.fi
HH 5214.4.2010
Kirjallisuus, johon olen viitannut löytyy väitöskirjastanihttp://www.uku.fi/vaitokset/2008/isbn978-951-27-0819-2.pdf
Lisäksi:Barry, Margaret & Jenkins, Rachel 2007. Implementing MentalHealth Promotion. London. Churchill Livingstone.
Ehkäisevä mielenterveystyö kunnissa. Aineistoa suunnittelun tueksi. THL 2009.
Ellonen, Kääriäinen, Salmi & Sariola 2008. Lasten ja nuorten väkivaltakokemukset. Tutkimus peruskoulun 6. ja 9. luokan oppilaiden kokemasta väkivallasta. Poliisiammattikorkeakoulun raportteja 71/2008.
KIRJALLISUUTTA
HH 5314.4.2010
”Onnellinen lapsuus on salainen puutarha,
täynnä katoamatonta kauneutta,
aamukastetta, lintujen laulua,
kukkien tuoksua,puiden huminaa, valoa,
varjoja”
– Sylvi Kekkonen-
Kiitos
