Porvoon kaupungin vesihuollon …...2015/06/01 · Noriken vedenottamoissa veden alkalointiin käytetään kalkkia, kun taas muissa vedenottamoissa käytetään natriumhydroksidia

Porvoon Kaupunki - Borgå Stad

Porvoon kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelma 2015-2020

Kaupunginhallitus § 180 1.6.2015

1

Porvoon kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelma 2015–2020

Sisällys

1 VESIHUOLLON NYKYTILA PORVOOSSA ....................................................................................................... 4

1.1 Asukasmäärät ja teollisuus ................................................................................................................. 4

1.2 Vesihuolto Porvoon veden toiminta- ja palvelualueilla ..................................................................... 4

1.2.1 Toiminta- ja palvelualueet .......................................................................................................... 4

1.2.2 Vesihuoltoverkostojen laajuus ja kulutuspaikkojen määrä ........................................................ 5

1.2.3 Vedenottamot ............................................................................................................................ 6

1.2.4 Jätevedenpuhdistamot ............................................................................................................... 7

1.3 Vesihuolto vesiosuuskuntien toiminta- ja palvelualueilla .................................................................. 8

1.4 Liittymisaste keskitettyyn vesihuoltoon ............................................................................................. 9

1.5 Vesihuolto toiminta- ja palvelualueiden ulkopuolisilla alueilla ........................................................ 10

1.6 Yhteistyö vesihuollossa ..................................................................................................................... 10

1.6.1 Yhteistyö kunnan alueella ........................................................................................................ 10

1.6.2 Kunnan rajat ylittävä yhteistyö ................................................................................................. 11

2. PORVOON VESIHUOLLON KEHITTÄMISTARPEET ...................................................................................... 12

2.1 Yhdyskuntarakenteen kehitysnäkymät ............................................................................................ 12

2.1.1 Väestöennuste ja maankäyttöä ohjaava kaavoitus .................................................................. 12

2.1.2 Kuntarakenneuudistus .............................................................................................................. 13

2.2 Vesihuollon toimintavarmuus .......................................................................................................... 14

2.2.1 Talousveden laadun varmistaminen......................................................................................... 14

2.2.2 Talousveden riittävyys .............................................................................................................. 15

2.2.3 Vedenjakelun toimintavarmuus ............................................................................................... 16

2.2.4 Viemäröinnin toimintavarmuus................................................................................................ 16

2.2.5 Jätevedenpuhdistuksen taso ja toimintavarmuus .................................................................... 17

2.3 Verkostojen kunto ............................................................................................................................ 18

2.3.1 Vesijohtoverkosto ..................................................................................................................... 18

2.3.2 Viemäriverkostojen ja jätevedenpumppaamoiden kunto ........................................................ 19

2.4 Verkostoihin liittymättömät kiinteistöt ............................................................................................ 20

2.5 Vesiosuuskuntien kehittämistarpeet ................................................................................................ 20

2.6 Tarve vesihuollon järjestämiseen nykyisten toiminta- ja palvelualueiden ulkopuolisilla alueilla .... 21

2.6.1 Kaavoitettavat alueet ............................................................................................................... 21

2.6.2 Taajamat ja muut asukastihentymät ........................................................................................ 22

2.6.3 Kaava-alueiden välittömässä läheisyydessä olevat reuna-alueet ............................................ 23

2.7 Jätevesien käsittely viemäriverkostojen ulkopuolisilla haja-asutusalueilla ..................................... 23

2


2.8 Hulevesien hallinta ........................................................................................................................... 24

3. VESIHUOLLON PAINOPISTEET JA TAVOITTEET KUNNASSA ...................................................................... 25

3.1 Porvoon kaupungin strategia ja vesihuolto ...................................................................................... 25

3.2 Vesihuollon kehittämisen päämäärät 2015–2020 ........................................................................... 25

3.3 Organisatoriset linjaukset ................................................................................................................. 26

3.4 Vesihuollon suunnittelun kytkeytyminen yhdyskuntarakenteen kehittämiseen............................. 27

4. KEHITTÄMISTOIMENPITEET ...................................................................................................................... 28

4.1 Vesihuollon kehittäminen nykyisillä toiminta- ja palvelualueilla ..................................................... 28

4.1.1 Varautuminen poikkeustilanteisiin ........................................................................................... 28

4.1.2 Verkostosaneerauksen lisääminen ja verkostojen toimintavarmuuden parantaminen .......... 28

4.1.3 Vedenhankinnan kehittämistoimenpiteet ............................................................................... 28

4.1.4 Jätevesien ja lietteen käsittelyn kehittäminen ......................................................................... 28

4.2 Vesiosuuskuntien toiminta- ja palvelualueet ................................................................................... 29

4.3 Keskitetyn vesihuollon laajentuminen uusille alueille ..................................................................... 29

4.4 Kiinteistökohtainen jätevedenkäsittely ............................................................................................ 29

4.5 Kustannustarkastelu keskitettyyn vesihuoltoon liittymisestä ja kiinteistökohtaisesta jätevedenkäsittelystä ................................................................................................................................... 30

4.6 Toimintaohjelma............................................................................................................................... 31

4.6.1 Porvoon veden investointiohjelma........................................................................................... 31

4.6.2 Investointiohjelman taloudelliset vaikutukset ......................................................................... 32

5. TIEDOTUS JA KEHITTÄMISSUUNNITELMAN PÄIVITYS .............................................................................. 34

5.1 Tiedotus ............................................................................................................................................ 34

5.2 Kehittämissuunnitelman päivitys ..................................................................................................... 34

6. YHTEENVETO ............................................................................................................................................ 35

LIITTEET

Liite 1 Edellisen kehittämissuunnitelman toimenpideohjelman toteutuminen

Liite 2 Toimenpideohjelma 2015–2020 uusien alueiden liittämiselle keskitetyn vesihuollon piiriin

Liite 3 Toimenpideohjelman mukaiset laajennusalueet kartalla

Liite 4 Ohjeita kiinteistökohtaisen jätevedenkäsittelyn järjestämiseen

Tekstiin liitetyt kartat:

Kuva 1. Porvoon veden vesijohtoverkosto 2013 ja toiminta-alueet (siniset viivat) ja osuuskuntien verkostot ja toiminta-alueet (punaiset viivat)

Kuva 2 Kylärakennekartta

Kuva 3 Porvoon vesijohtoverkoston ikääntymistrendi

Kuva 4. Porvoon YKR-taajama-alueet, ruudut, joissa 250 m x 250 m alueella vähintään 6 asukasta sekä pohjavesialueet.

3


ALKUSANAT

Vesilaitosten toiminnalle määritetään reunaehdot, velvoitteet ja päämäärät vesihuoltolaissa. Uudistettu vesihuoltolaki tuli voimaan 1.9.2014. Vesihuoltolain tavoitteena on turvata sellainen vesihuolto, että kohtuullisin kustannuksin on saatavissa riittävästi terveydellisesti ja muutoinkin moitteetonta talousvettä sekä terveyden- ja ympäristönsuojelun kannalta asianmukainen viemäröinti.

Vesihuoltolain 6§:n mukaan tulee kunnan huolehtia siitä, että ryhdytään toimenpiteisiin tarvetta vastaavan vesihuoltolaitoksen perustamiseksi, vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen laajentamiseksi tai muun tarpeellisen vesihuollon palvelun saatavuuden turvaamiseksi, jos suurehkon asukasjoukon tarve taikka terveydelliset tai ympäristönsuojelulliset syyt sitä vaativat.

Vesihuollon kehittämisen ohjeelliset tavoitteet ja päämäärät sekä niiden mukaiset tulevat toimenpiteet määritellään tässä kehittämissuunnitelmassa, jonka kaupunginhallitus hyväksyy.

Tämä Porvoon kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelma on laadittu yhteistyössä työryhmässä, johon

kuuluivat

Risto Saarinen, toimitusjohtaja Porvoon vesi

Mats Blomberg, apulaisjohtaja Porvoon vesi

Riitta Silander-Lönnström, projektipäällikkö Porvoon vesi

Reetta Kuronen, verkostopäällikkö Porvoon vesi

Maija-Riitta Kontio, yleiskaavoittaja Porvoon kaupunki, kaupunkisuunnittelu

Kari Hällström, suunnittelupäällikkö Porvoon kaupunki, kuntatekniikka

Päivi Kauppinen-Ketoja, rakennusvalvontapäällikköPorvoon kaupunki, rakennusvalvonta

Hedy Kleiman, ympäristönsuojelutarkastaja Porvoon kaupunki, ympäristönsuojelu

Maarit Lönnroth, terveydensuojelusuunnittelija Porvoon kaupunki, terveydensuojelu

Valmistelussa kuultiin lisäksi Porvoossa toimivia vesiosuuskuntia. Valmisteluun osallistui myös useita muita henkilöitä Porvoon vedestä ja Porvoon kaupungin organisaatiosta.

Tämän vesihuollon kehittämissuunnitelman keskeisimmät kehittämistoimenpiteet ovat viemäriverkoston laajentaminen, vedenhankinnan turvaaminen ja verkostosaneerauksen kasvattaminen. Talousvesiverkostoa Porvoossa on tarpeen laajentaa lähinnä uusille kaava-alueille. Vesiosuuskuntien rooli vesihuoltopalveluiden tarjoajana pienenee suunnitelmakaudella.

4


1 VESIHUOLLON NYKYTILA PORVOOSSA

1.1 Asukasmäärät ja teollisuus

Porvoon väkiluku oli vuoden 2013 lopussa 49 426. Kaupunkitaajamassa asemakaava-alueella ja viemäröinnin piirissä olevan väestön osuus oli noin 37 000 asukasta. Kyläkeskuksissa kuten Kerkkoossa, Hinthaarassa ja Epoossa on yhteensä noin 1 000 asukasta. Pienemmissä kylissä ja haja-asutusalueilla asuu noin 12 000 asukasta.

Suurimmat työpaikkakeskittymät ovat Porvoossa keskustassa, Tarmolan - Kaupunginhaan – alueella ja Kilpilahden alueella. Suuri osa kaupungin alueesta on maa- ja metsätalousaluetta.

1.2 Vesihuolto Porvoon veden toiminta- ja palvelualueilla

1.2.1 Toiminta- ja palvelualueet

Porvoon vesi on kunnallinen liikelaitos, jonka tehtävänä on tuottaa vesihuoltopalveluja eli huolehtia vedenhankinnasta ja jakelusta sekä jäteveden poisjohtamisesta ja käsittelystä. Palveluja tarjotaan vesihuoltolain mukaan vahvistetulla toiminta-alueella sekä toiminta-alueen ulkopuolisilla palvelualueilla.

Vesihuoltolain mukaan kaava-alueilla on erityinen asema vesihuollon kehittämisessä. Yleinen tulkinta onkin, että kunnan vesihuoltolaitoksen on järjestettävä vesihuolto asemakaava-alueilla. Myös Porvoossa asemakaava-alueet on määritetty Porvoon veden toiminta-alueiksi. Toiminta-alueiden rajausten päivitys hyväksyttiin kaupunginhallituksessa 18.11.2013. Toiminta-alueeseen on sisällytetty alueita, joiden kaavoitus on kesken. Näille alueille rakennetaan verkostot sen jälkeen kun kaavat ovat vahvistuneet ja alueen tontit luovutetaan.

Toiminta-alueella laitoksella on velvollisuus huolehtia vesihuoltopalveluista toiminta-alueen vahvistamispäätöksen mukaisesti. Vastaavasti toiminta-alueeseen kuuluvilla kiinteistöillä on velvollisuus liittyä verkostoon. Toiminta-alue on jaettu osiin palvelujen saatavuuden perusteella seuraavasti:

1 A: Alue, jossa kiinteistöillä on liittymismahdollisuus vesi-, jätevesi- ja hulevesiverkostoon. Viemäriverkosto voi olla sekaviemäri tai erillisviemäri.

1 B: Alue, jossa on liittymismahdollisuus vesi- ja jätevesiverkostoon, mutta ei hulevesiverkostoon. Näillä alueilla Porvoon vesi ei huolehdi hulevesiviemäröinnistä eikä osoita kiinteistön omistajalle sade- tai kuivatusvesien purkupaikkoja.

2A/2B: Alue, johon tullaan rakentamaan vesi- ja viemäriverkostoja. Verkostot rakennetaan yleensä vasta sen jälkeen, kun alueen asemakaava on vahvistettu ja alueen uudet tontit otetaan käyttöön. Alueella olevien kiinteistöjen osalta liittymisvelvollisuus astuu voimaan vasta sitten, kun vesihuoltoverkostot on rakennettu.

Toiminta-alueen ulkopuolella haja-asutusalueilla on toiminta-alueeseen kuulumattomia vesihuollon

palvelualueita, joilla on vesijohtoverkosto tai paineviemäriverkosto. Porvoon maalaiskunta aloitti 1970-

luvulla vesijohtoverkostojen rakentamisen myös kaava-alueiden ulkopuolelle ja 2000-luvulle mennessä

Porvoon veden runkovesijohtoverkosto on kattanut suuren osan haja-asutusalueista. Jakeluverkostot on

melko suurelta osin toteutettu useiden kiinteistöjen yhteisesti rakentamina kimppajohtoina.

5


Siirtoviemäreiden rakentaminen haja-asutusalueille aloitettiin vuonna 2007. Viemärit rakennetaan

paineviemäreinä. Vesilaitos tukee runkolinjasta kiinteistöille rakennettavien haarojen rakentamista

myöntämällä sitä varten putkiavustuksia.

Porvoon veden ja osuuskuntien toiminta-alueet ja runkoverkosto on esitetty kartalla kuvassa 1.

Kuva 1. Porvoon veden vesijohtoverkosto 2013 ja toiminta-alueet (siniset viivat) ja osuuskuntien verkostot ja toiminta-alueet (punaiset viivat)

Edellisessä, vuonna 2009 vahvistetussa, Porvoon kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelmassa esiteltiin tavoitteellinen viemärien rakentamisen toteutusohjelma vuosille 2010–2017. Kaikki ko. suunnitelmassa vuoteen 2013 mennessä Porvoon veden toteutettaviksi esitetyt kohteet on toteutettu ja vuoden 2014 hankkeet ovat käynnissä (liite 1).

1.2.2 Vesihuoltoverkostojen laajuus ja kulutuspaikkojen määrä

Porvoon veden verkostopituudet vuoden 2013 lopussa on esitetty taulukossa 1.

6


Taulukko 1 Porvoon veden verkostopituudet vuoden 2013 lopussa

Vesijohto 511 km

Viettoviemäri 199 km

Sekaviemäri 11 km

Paineviemäri 166 km

Hulevesiviemäri 118 km

Yhteensä 1005 km

Kulutuspaikkoja on Porvoon veden toiminta- ja palvelualueilla yhteensä noin 9300. Näistä kaava-alueilla on noin 6 700 ja sen ulkopuolella noin 2 600. Porvoon veden myymästä vedestä hieman yli 60 % käytetään kotitalouksissa. Veden myynnin tunnusluvut on koottu taulukkoon 2.

Taulukko 2 Kulutuspaikat ja vedenmyynti Porvoon veden toiminta- ja palvelualueilla

Käyttötarkoitus Kulutuspaikkoja Laskutettu vesi Laskutettu jätevesi 2013 2013 2013

kpl osuus % m3 osuus % m3 osuus %

pientalo 8068 86,9 868 275 29,4 688350 29,2 rivitalo 180 1,9 179 986 6,1 179494 7,6

kerrostalo 342 3,7 738 975 25,1 737868 31,3

Asuinrakennukset yht. 8590 92,5 1 787 236 60,6 1605712 68,2

Teollisuus 234 2,5 166 575 5,6 165856 7,0

Palvelutoiminta 439 4,7 444 926 15,1 392005 16,6

Tukkumyynti 21 0,2 550 990 18,7 192158 8,2

Yhteensä 9 284 100 2 949 727 100 2 355 731 100

Kilpilahden teollisuusalueella on alueen teollisuuslaitosten rakentama vesijohtoverkosto, johon Neste Oil Oyj toimittaa vettä. Neste Oil ostaa talousveden Porvoon vedeltä.

1.2.3 Vedenottamot

Vedenhankinta perustuu hyvälaatuisen pohjaveden ja tekopohjaveden käyttöön. Porvoon vedellä on käytettävissään seitsemän vedenottamoa (Taulukko 3), joista kolme on jatkuvassa käytössä ja neljää pidetään varalla. Päävedenottamot ovat Sannainen ja Saksala. Jatkuvassa käytössä olevista vedenottamoista on mahdollista ottaa vettä yhteensä noin 13 500 m³/vrk. Verkostoon pumpattiin vuonna 2013 keskimäärin 9 958 m³/vrk (n. 3,60 milj. m³/v) vettä, mikä vastaa noin 74 % vesivaroista.

Sannaisten vedenottamolla muodostetaan tekopohjavettä siten, että Myllykylän ja Bölen raakavedenottamoista pumpataan vettä Bosgårdissa sijaitsevalle imeytysalueelle. Vuonna 2013 pumpattiin kaikkiaan noin 1,05 milj. m³ (2 877 m³/vrk) vettä imeytysalueelle. Tekopohjaveden osuus oli noin 50 % Sannaisista otetusta vesimäärästä ja noin 29 % pumpatun veden kokonaismäärästä. Saksalassa huomattava osa pohjavedestä on Porvoonjoesta imeytyvää vettä.

Pohjaveden hyvän laadun ansiosta veden käsittely on varsin yksinkertaista. Saksalan vedenottamolla raakavedestä poistetaan rautaa. Muilla vedenottamoilla säädellään ainoastaan pH-arvoa. Saksalan ja

7


Noriken vedenottamoissa veden alkalointiin käytetään kalkkia, kun taas muissa vedenottamoissa käytetään natriumhydroksidia.

Sannaisten ja Saksalan päävedenottamoilla sekä Norikessa käytetään UV-desinfiointilaitteistoja. Lisäksi kaikissa vedenottamoissa on valmius veden desinfiointiin natriumhypokloriitilla. Sannaisten veden alkaliteetin nostamiseksi veteen on vuodesta 2003 lähtien lisätty hiilidioksidia.

Linnamäen varavedenottamolla veden rauta-, mangaani- ja kloridipitoisuudet ylittävät talousveden laatusuositusten raja-arvot ja siksi vedenottamo ei ole käytössä.

Taulukko 3 Porvoon veden vedenottamot

Pumpattu vesimäärä 2013

Vesioikeuden lupa

Käyttöaste

Kapasiteetti Osuus veden-hankinnasta

m³/v m³/vrk m³/vrk % m³/h %

Vedenottamot:

Sannainen 2 096 454 5 744 7 000 82,1 370 57,7

Saksala ja Kerkkoo 1 435 075 3 932 6 000 65,5 350 39,5

Norike 103 266 283 500 56,6 30 2,8

Ilola *) 0 300 0 6

Linnamäki *) **) 0 (12 000) 0 400

Sondby *) 4 0 16

Mickelsböle *) 0 (1 000) 0 6

Yhteensä 3 634 799 9 958 13 800 72,2 1 058 100

Raakavedenottamot:

Myllykylä 878 209 2 406 ~ 4 000 60,2 200 83,6

Böle 171 997 471 ~ 1 000 47,1 140 16,4

Yhteensä 1 050 206 2 877 ~ 5 000 57,5 100 *) Varavedenottamo **) veden laatu ei täytä kaikkia laatukriteereitä

1.2.4 Jätevedenpuhdistamot

Jätevettä käsitellään viidellä puhdistamolla. Kaupungin keskeisten kaava-alueiden jätevedet käsitellään Hermanninsaaren puhdistamossa. Pieniä puhdistamoja on lisäksi Epoossa, Sannaisissa, Hinthaarassa ja Kulloossa (asukasvastineluku alle 100, ei ympäristölupaa). Taulukoissa 4 ja 5 on yhteenveto puhdistamoiden käsittelemistä vesimääristä, lupaehdoista ja puhdistustuloksista.

Taulukko 4 Porvoon veden jätevedenpuhdistamot

Puhdistamo (lupapäätöksen pvm)

Käsitelty vesimäärä 2013

milj. m3

Liitetyt kiinteistöt 2013

kpl

Hermanninsaari (15.12.2006)

4,167 6759 (+osuuskunta n. 190)

Epoo (1.6.2012) 0,028 41

Sannainen (18.3.2009) 0,006 37

Hinthaara (4.5.2007) 0,058 220 (+osuuskunta n. 50)

Kulloo (ei ympäristölupaa,

koska AVL < 100) 0,002 9

8


Taulukko 5 Porvoon veden jätevedenpuhdistamoiden puhdistustulokset vuonna 2013

Puhdistamo BOD7 Fosfori Typpi (Lupapäätöksen pvm)

ehto tulos ehto tulos ehto tulos ehto tulos ehto tulos

mg/l mg/l % tulos mg/l mg/l % % % (vuosikeskiarvo)

% (vuosikeskiarvo

Hermanninsaari (15.12.2006)

< 10 5 > 95 98 < 0,5 0,24 > 93 97 >70 78

Epoo (1.6.2012) ≤ 15 7,7 ≥ 90 96 ≤ 1,0 0,35 ≥ 90 94 mahd.hyvä 20

Sannainen ≤ 15 1,9 ≥ 90 99,6 ≤ 0,7 0,24 ≥ 90 98 ≥40 53

(18.3.2009)

Hinthaara (4.5.2007)

≤ 15 17 ≥ 90 90 ≤ 0,7 0,86 ≥ 90 87 -

Kulloo (ei ympäristölupaa, koska AVL < 100)

Epoon puhdistamo tullaan sulkemaan vuoden 2014 lopulla. Hinthaaran puhdistamo ei täytä asetettuja lupaehtoja ja siitä luovutaan, kun tarvittavat siirtoviemärit saadaan rakennettua.

Porvoon vedellä ja Biovakka Suomi Oy:llä on 1.7.2016 saakka voimassa oleva sopimus Hermanninsaaren jätevedenpuhdistamon lietteen jatkokäsittelystä ja loppusijoituksesta. Hermanninsaaren liete kuljetetaan Turkuun Topinojan biokaasulaitokselle.

1.3 Vesihuolto vesiosuuskuntien toiminta- ja palvelualueilla

Porvoossa on 11 vesiosuuskuntaa, jotka huolehtivat vesihuollosta alueillaan (taulukko 6, kuva 1) Osuuskunnat vastaavat vedenjakelusta n. 1900 asukkaalle ja kaikki osuuskunnat ostavat talousveden Porvoon vedeltä. Vuonna 2013 osuuskunnat ostivat yhteensä 101 300 m3 vettä, mikä vastaa n. 3 % Porvoon veden vedenmyynnistä. Kolmella osuuskunnalla on myös viemäriverkostoja ja näillä osuuskunnilla on vahvistettu vesihuoltolain mukainen toiminta-alue. Porvoon saariston vesihuoltolaitos -osuuskunta hoitaa itse jätevedenkäsittelyn, kun taas Kråkön vesiosuuskunta sekä Hinthaaran Pohjoinen Vesi- ja Viemäriosuuskunta toimittavat jätevetensä Porvoon veden käsiteltäväksi. Osuuskuntien viemäriverkostojen piirissä on arviolta n. 800 asukasta.

9


Taulukko 6 Porvoon vesiosuuskunnat

vedenjakelu viemäröinti vesihuoltolaitos *)

vahvistettu toiminta-alue

1 Renum-Jakari vesiosuuskunta x

2 Kråkön Vesiosuuskunta x x x x

3 Mickelsböle x

4 Mickelsböle - Kvarnskogen vesiosuuskunta x

5 Svartbäck Vattenandelslag x

6 Nybacka vattenandelslag x

7 Rånäsin Vesiosuuskunta x

8 Porvoon saariston vesihuoltolaitos osk x x x x

9 Sikilän Vesiosuuskunta x

10 Boen kylän vesiosuuskunta x

11 Hinthaaran Pohjoinen Vesi- ja Viemäriosuuskunta

x x x x

*) Vesihuoltolain tarkistuksen v. 2014 mukaan vain ne laitokset, joilla on vahvistettu toiminta-alue luetaan lain soveltamispiiriin.

1.4 Liittymisaste keskitettyyn vesihuoltoon

Porvoon veden toiminta-alueella liittymisaste vesijohtoon ja viemäriin on käytännössä 100 %. Muutamat kiinteistöt ottavat talousvetensä omasta kaivosta. Liittymisaste hulevesiviemäriin vaihtelee. Vanhoilta kiinteistöiltä puuttuu usein hulevesiviemäriliitos kokonaan tai hulevedet johdetaan nykyohjeiden vastaisesti jätevesiviemäriin.

Kun otetaan huomioon sekä Porvoon veden että osuuskuntien verkostoihin liittyneet kiinteistöt oli liittymisaste vesijohtoverkostoon vuonna 2013 noin 89 % (44 000 asukasta). Liittymisaste viemäriverkostoon oli noin 78 % (38 600 asukasta). Asukasmäärät ja liittymisaste alueittain on esitetty taulukossa 7. Lisäksi sekä Porvoon että osuuskuntien verkostoihin on liitetty vapaa-ajan kiinteistöjä, jotka eivät sisälly taulukon asukasmääriin.

Taulukko 7 Liittymisaste keskitettyyn vesihuoltoon Porvoossa

asukkaita alueella

vesijohtoon liittyneitä

aste viemäriin liittyneitä

aste

Porvoon veden toiminta-alue 36800 36800 100 % 36800 100 % Porvoon veden uudet toiminta-alueet (osa keskeneräisä)

400 220 55 % 80 19 %

Porvoon veden palvelualueet vesi

6390 5060 79 %

Porvoon veden paineviemärialue (osa-alue edellisestä)

3210 970 30 %

Osuuskuntien alueet 2280 1840 81 % Osuuskuntien viemärialueet (osa-alue edellisestä)

1000 800 80 %

Yhteensä 43920 89 % 38650 78 %

Ei liittymää 5505 11 % 10775 22 % Ei liittymismahdollisuutta 3555 7 % 8015 16 %

Väestömäärä 31.12.2013 49425

10


1.5 Vesihuolto toiminta- ja palvelualueiden ulkopuolisilla alueilla

Porvoossa on Porvoon veden tai vesiosuuskuntien palvelualueen ulkopuolella noin 3 600 asukasta. Yksityisten kaivojen veden laatu täyttää harvoin kaikkia sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen mukaisia laatuvaatimuksia ja -suosituksia. Porvoossa tyypillisiä kaivovesien laatua heikentävä tekijöitä ovat kohonneet rauta- ja mangaanipitoisuudet. Veden laatua heikentävät myös kloridi, humus ja rengaskaivoissa liian alhainen pH. Porakaivovesien ongelmia ovat korkeat radonpitoisuudet sekä paikoin korkeat arseeni- ja uraanipitoisuudet. Rengaskaivot ovat porakaivoja alttiimpia pintavesisaastutukselle ja tautia aiheuttavien bakteerien esiintymisriski rengaskaivovedessä on suurempi. Porvoon seudulla tyypillistä on myös kaivoveden liian korkeat fluoridipitoisuudet. Ongelmia kaivoveden käyttäjille voi aiheutua myös veden riittämättömyydestä.

Porvoossa on noin 8 000 asukasta, joilla ei ole mahdollisuutta liittyä viemäriverkkoon ja keskitettyyn jäteveden käsittelyyn. Haja-asutuksen jätevesihuolto on hoidettu monin paikoin kiinteistökohtaisin järjestelyin. Jätevesien käsittelymenetelmänä on vanhemmissa kiinteistöissä vieläkin käytössä 2-3-osainen sakokaivo. Vuodesta 1987 lähtien on uusilta kiinteistöiltä edellytetty sakokaivojen lisäksi maasuodatusta tai muuta vastaavaa käsittelyä. Usein on rakennusluvan yhteydessä myös vaadittu WC-vesien erottelu umpikaivoon poisajettavaksi. Kouluilla ja joillakin laitoksilla on omat pienpuhdistamonsa. Sako- ja umpikaivojen liete otetaan vastaan Hermanninsaaren jätevedenpuhdistamolla. Vuonna 2013 jätevedenpuhdistamolla vastaanotettu lietemäärä oli 40 000 m³.

Uudistettu valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla astui voimaan 15.3.2011. Tämä asetus (209/2011) määrittää vaatimukset talousjätevesistä ympäristöön joutuvan kuormituksen vähentämiseksi. Jäteveden käsittelyjärjestelmän on sovelluttava käyttökohteeseen ja sitä on voitava käyttää ja huoltaa siten, että saavutetaan asetuksessa annetut käsittelyvaatimukset. Jätevesiasetus edellyttää, että viemäriverkostoon liittymättömien kiinteistöjen on kunnostettava kiinteistön jätevesijärjestelmä asetuksen vaatimusten mukaiseksi 15.3.2018 mennessä. Valtioneuvosto päätti siirtymäajan pidentämisestä 26.3.2015, ja ympäristöministerin asettama työryhmä selvittää edelleen mahdollisia lievennyksiä asetukseen. Kiinteistökohtaiset asetuksen mukaiset käsittelyjärjestelmät ovat yleistyneet melko hitaasti ja kiinteistönomistajat odottavat keskitettyjä ratkaisuja useilla alueilla.

Uudenmaan ELY-keskus on laatinut luonnoksen Uudenmaan Maaseudun kehittämissuunnitelma 2014–2020. Kehittämissuunnitelman yhtenä strategisena valintana on energiatehokas maaseutu ja puhdas ympäristö, jossa jätevesien puhdistus on yksi kehittämiskohde maaseudulla. ELY-keskus voi myöntää avustuksia hankkeisiin kunnille ja osuuskunnille.

1.6 Yhteistyö vesihuollossa

1.6.1 Yhteistyö kunnan alueella

Porvoon vesi toimii läheisessä yhteistyössä alueen vesiosuuskuntien kanssa. Porvoon edustan merialueen vesistö- ja kalataloudellista tarkkailua tehdään Porvoon veden ja Kilpilahden ja Tolkkisten teollisuuslaitosten yhteistarkkailuna. Porvoon vesi osallistuu myös Porvoonjoen ja Mustijoen vesistö- ja kalataloudelliseen tarkkailuun valuma-alueen muiden pistekuormittajien kanssa.

Porvoon vesi toimittaa vettä Kilpilahden teollisuusalueelle Neste Oil Oyj:n kanssa solmitun tukkumyyntisopimuksen mukaisesti. Toimitettu vesimäärä oli vuonna 2013 noin 420 000 m3.

Kunnallistekniikan rakentamisessa Porvoon vesi toimii yhteistyössä Porvoon kaupungin kuntatekniikan osaston kanssa.

11


1.6.2 Kunnan rajat ylittävä yhteistyö

Porvoon vedellä on sopimus Askolan kunnan kanssa Askolan jätevesien vastaanottamisesta ja käsittelystä. Jätevesien vastaanotto alkoi vuoden 2007 lopussa. Vastaanotettu jätevesimäärä vuonna 2013 oli noin 175 000 m3. Porvoon vesi toimittaa myös talousvettä Askolan kunnalle Särkijärvi – Huuvari - alueelle. Askolaan myyty vesimäärä vuonna 2013 oli noin 27 000 m3. Vuoden 2014 aikana on selvitetty mahdollisuuksia toimittaa talousvettä myös Monninkylän-Vahijärven alueelle.

Porvoon kaupunki on osakkaana Pääkaupunkiseudun Vesi Oy:ssä, joka omistaa Päijänne-tunnelin. Osakkeet oikeuttavat niiden määrän mukaiseen osuuteen tunnelin kautta Päijänteestä johdettavasta vedestä. Kaupungilla on yhteensä 111 osaketta, joka nimellisenä vesivarauksena vastaa noin 4000 m3/h. Porvoon Vesi toimittaa asiakkailleen vettä noin 10 000 m3/vrk. Porvoon vedelle on varattu 15 osaketta vastaava vesiosuus ja 5 osaketta vastaava vesiosuus on vuokrattu Mäntsälän ja Pornaisten kunnille. Loppuja 91 osaketta vastaava osuus on varattu Kilpilahden alueen teollisuuden käyttöön.

12


2. PORVOON VESIHUOLLON KEHITTÄMISTARPEET

2.1 Yhdyskuntarakenteen kehitysnäkymät

2.1.1 Väestöennuste ja maankäyttöä ohjaava kaavoitus

Porvoon väkiluku oli vuoden 2013 lopussa 49 426. Porvoon kaupungin strategian mukaan väestö kasvaa selvästi. Väestönkasvusta on esitetty erilaisia ennusteita. Tässä suunnitelmassa on käytetty vuosittaisena väestönkasvuna yhtä prosenttia. Tämän oletuksen mukaan Porvoon väkiluku vuonna 2020 olisi noin 53 000. Porvoon kehittämisen tavoitteena on tiivistää ja eheyttää kaupunkirakennetta ohjaamalla suurempi osa väestönkasvusta kaupunkitaajamaan ja hillitä haja-asutusmaisen asutuksen muodostumista.

Kaupungin maankäytön ohjauksen perustana ovat seuraavat osayleiskaavat:

- Keskeisten alueiden osayleiskaava, oikeusvaikutteinen (hyväksytty 2004, voimaantulo 2006) - Kylien ja haja-asutusalueiden osayleiskaava, oikeusvaikutukseton (hyväksytty 1996) - Kilpilahden osayleiskaava, oikeusvaikutteinen (vahvistettu 1988) - Emäsalon ja Hakasalon osayleiskaava, oikeusvaikutteinen (vahvistettu 2001) - Porvoon asuntopoliittinen ohjelma vuosille 2013–2018 (hyväksytty valtuustossa 2012) - Porvoon kylärakenneohjelma (hyväksytty valtuustossa 2014)

Lisäksi Onaksen saariston ja Pellingin saariston osayleiskaavat ovat tekeillä. Muita käynnissä olevia yleiskaavahankkeita ovat Kuninkaanportin ja Eestinmäen alueen osayleiskaava ja Kilpilahden osayleiskaavan muuttaminen. Koko Uudenmaan maakunnan kattava maakuntakaava on parhaillaan vahvistettavana ympäristöministeriössä, ja kaavassa maankäytön tavoitevuosi on 2035. Maakuntakaava ohjaa kuntakaavoitusta. Parhaillaan valmistellaan Maankäytön toteuttamisohjelmaa vuosille 2015–2019.

Porvoon strategian mukaan tavoitteena on tiivistää kaupunkirakennetta ja vähintään 75 % omakotitaloista ohjataan kaava-alueille. Maaseudun kehittäminen huomioidaan kylärakenneohjelman avulla. Kesäkuussa 2014 hyväksytyn Kylärakenneohjelman mukaan aiempaa suurempi osuus väestönkasvusta ohjataan kaupunkitaajamaan, kaupunkirakenne eheytyy ja tiivistyy. Kaupunkitaajaman lievealueille ei suunnata haja-asutusmaista rakentamista ja väestön määrä ei kaupunkitaajaman lievealueilla kasva.

Kylärakenneohjelman kehittämislinjauksissa Porvoon kaupunkitaajaman ulkopuoliset alueet on jaettu kolmeen kategoriaan: palvelukyliin, maaseutuun ja saaristoon. Kylärakenneohjelmassa määriteltiin Porvooseen kuusi palvelukylää, joihin kaupunki keskittää tarjottavia palveluja. Palvelukyliä ovat Kulloo, Hinthaara, Kerkkoo, Ilola ja Epoo sekä Fagersta-Gäddrag kyläkeskittymä. Porvoon kaupunkitaajaman ulkopuolinen väestönkasvu pyritään ohjaamaan jatkossa näihin palvelukyliin. Palvelukyliä ympäröivät rauhallisesti kehittyvät maaseutualueet ja saaristo.

13


Kuva 2. Porvoon kylärakenteen kehittämisen päälinjaukset (Lähde: Porvoon kylärakenneohjelma, 2014)

Porvoon veden ja osuuskuntien rakentama vesijohtoverkosto on melko kattava paitsi palvelukylien alueilla myös muilla taajama-, kylä- ja pienkyläalueilla. Viemäriverkoston rakentaminen on keskitetty ensisijaisesti pohjavesialueille, minkä vuoksi kattavat verkostot sijaitsevat Epoon ja Hinthaaran kaava-alueiden lisäksi myös Ilolan-Sannaisten sekä Kerkkoon-Kaarenkylän alueilla. Viemäri Fagersta-Gäddrag -kyläkeskittymän alueelle on rakenteilla ja Kulloon alueelle suunnitteilla. Näiden hankkeiden valmistuttua myös viemäriverkosto on kaikkien palvelukylien alueilla.

Kesämökkejä Porvoossa on noin 3 700 kappaletta (2012) ja ne sijaitsevat pääosin vesistöjen rannalla. Ranta-alueilla keskitettyjen viemäriratkaisujen järjestäminen on etäisyyksien ja vaikeiden maasto-olosuhteiden vuoksi haasteellista ja yleensä myös kallista. Ei ole tiedossa, kuinka monella mökillä on juokseva vesi. Mökkien määrä kasvaa oletettavasti pikkuhiljaa. Mökkien varustelutaso kasvaa koko ajan ja tästä syntyy toiveita vedenjakelun ja viemäröinnin järjestämiseen.

2.1.2 Kuntarakenneuudistus

Itä-Uudenmaan kuntien (Askola, Lapinjärvi, Loviisa, Myrskylä, Pornainen, Porvoo ja Sipoo) yhdistämismahdollisuuksista on käynnissä selvitys, jonka on tarkoitus valmistua vuonna 2015.

Mahdollisen kuntarakenneuudistuksen aiheuttama yhdyskuntarakenteen kehitys aiheuttaa erilaisia seurauksia vesihuollon järjestämiselle. Toiminta-alueiden laajeneminen harvaan asutuille alueille ja

14


yhdyskuntarakenteen hajautuminen huonontavat teknillistaloudellisia edellytyksiä keskitettyjen vesihuoltopalvelujen järjestämiselle. Verkostojen rakentamiskustannukset kiinteistöä kohden kasvavat hajautumisen myötä.

Vesihuollon näkökulmasta edullisimmat yhteistoiminta-alueet eivät välttämättä seuraa kuntarajoja. Toisaalta vesihuoltolaki mahdollistaa toiminnan järjestämisen luontaisten yhteistoiminta-alueiden mukaisesti; kunnan alueella voi toimia useita vesihuoltolaitoksia ja yksi laitos voi toimia monen kunnan alueella. Itä-Uudellamaalla on tehty alueellisia vesihuoltosuunnitelmia mm. Uudenmaan ELY-keskuksen toimesta. Kun kuntarakennekuviot selviävät, voidaan alueelliset suunnitelmat päivittää uuden kuntajakoasetelman mukaisesti. Jätevesien käsittelyyn ei kuntarakenneuudistus vaikuta lyhyellä tai keskipitkällä tähtäimellä kovin voimakkaasti. Jäteveden käsittely pyritään keskittämään isompiin puhdistamoihin, mutta alueen laajuuden ja pienten jätevesimäärien johdosta laajamittainen keskittäminen on epätodennäköistä.

2.2 Vesihuollon toimintavarmuus

2.2.1 Talousveden laadun varmistaminen

Talousveden laatuvaatimukset määritellään sosiaali- ja terveysministeriön Talousvesiasetuksessa 461/2000. Asetuksessa määritellään sekä tekniset että mikrobiologiset laatuvaatimukset ja laatusuositukset. Laatuvaatimukset on aina täytettävä, mutta suosituksista voi poiketa tietyissä tilanteissa. Vesihuoltolaitoksella on lainsäädännön ja toimitusehtojen perusteella velvollisuus huolehtia siitä, että asiakkaille toimitettu vesi täyttää talousveden laatuvaatimukset. Vesihuoltolaitoksen vastuu veden laadusta ulottuu liittämiskohtaan, josta eteenpäin kiinteistön omistaja vastaa veden laadusta.

Talousveden laatuun vaikuttavat raakaveden laatu, käsittelyprosessi ja verkoston kunto. Kaikilla pohjavesialueilla maankäyttö aiheuttaa riskejä pohjaveden laadulle. Omistamillaan mailla kaupunki voi paremmin hallita alueen käyttöä niin, että riskejä pohjaveden pilaantumiselle voidaan vähentää. Lisäksi pohjavesialueen kautta kulkeva liikenne olisi järjestettävä mahdollisimman turvallisesti. Seuraavassa tarkastellaan tilanne vedenottamoittain (päävedenottamot).

Sannaisten vedenottamo:

Vedenottamolla on Länsi-Suomen vesioikeuden vahvistama suoja-alue. Suoja-alueella asutus on melko harvaa eikä alueella harjoiteta kotieläintaloutta.

Alueelle rakennettiin paineviemäriverkosto 2009–2010, mutta kaikki kiinteistöt eivät liittyneet

verkostoon. Näin ollen suoja-alueen asutuksen jätevesikuormitus aiheuttaa yhä riskin

raakaveden laadulle.

Pohjavesialueen läpi ja kaivoalueen välittömässä läheisyydessä kulkee paikallistie. Öljy- ja kemikaalikuljetukset muodostavat merkittävän riskin vedenottamolle. Tiehallinnon kanssa on neuvoteltu tieluiskien suojaamisesta sekä pitkällä tähtäimellä tien siirtämisestä. Vuoden 2009 aikana laadittiin esiselvitys tielinjan siirrosta sekä suunniteltiin mahdollisia pikaparannustoimia, mutta toistaiseksi suunnitelmat eivät ole toteutuneet ja riski on edelleen olemassa.

Tekopohjaveden muodostamiseksi imeytetään Myllykylänjärven vettä Bosgårdissa. Imeytysvesi otetaan järven laskupurosta, jossa on raakavedenpumppaamo. Laskupuron varren toiminnot (liikenne, piha-alueen käyttö) aiheuttavat riskin imeytysveden laadulle. Turvallisuuden parantamiseksi on tarkoitus siirtää vedenottopiste laskupuron yläpäähän säännöstelypadolle siten, että vesi johdettaisiin putkessa raakavedenpumppaamolle. Ensimmäinen putkiosuus toteutettiin v 2012.

Kaivoalue sijaitsee tasolla +3,5 - +5,0 m tasolla. Merenpinnan noustessa tasolle +1,7 tai yli pääsee merivesi kuitenkin kaivoalueen välittömään läheisyyteen. Suojaustoimenpiteitä on

15


vielä tarkoitus täydentää parantamalla Ylikentien liittymien liikenneturvallisuutta. Lisäkaivojen rakentamista on tarpeen harkita sellaisille paikoille, jotka olisivat suojassa meritulvia vastaan.

Vedenottamon laitteisto ja käsittelyprosessi on asianmukainen.

Saksalan vedenottamo:

Vedenottamolla on Länsi-Suomen vesioikeuden vahvistama suoja-alue. Kaukosuojavyöhykkeellä on runsaasti asutusta, mm. Kerkkoon kylätaajama. Raakaveden mikrobiologinen laatu on pääsääntöisesti ollut hyvä.

Vedenottamon laitteisto ja käsittelyprosessi ovat asianmukaisia. Laitoksen prosessitekniikka on saneerattu vuonna 2000.

Laitosrakennus on saneeraustarpeessa.

Noriken vedenottamo:

- Vedenottamolla ei ole vahvistettua suoja-aluetta. Pohjavesialueella ei ole merkittävää asutusta.

- Vedenottamon laitteisto ja käsittelyprosessi ovat asianmukaisia. Laitos on saneerattu vuonna

1998.

2.2.2 Talousveden riittävyys

Raakavettä pumpattiin vuonna 2013 keskimäärin noin 10 000 m3/vrk, joka vastaa 72 % ottamoiden luvanvaraisesta vuorokautisesta vesimäärästä. Liittymisaste Porvoon veden talousvesiverkostoon oli 2013 noin 91 %, jos otetaan huomioon myös osuuskuntien liittyjät. Asumistarkoitukseen käytetään vuorokaudessa noin 6 200 m3 talousvettä. Jos liittymisaste nousisi 100 prosenttiin, asuntojen vedenkulutus olisi 6 900 m3/vrk eli käyttöaste kasvaisi 74 %:iin.

Nykyisillä vedenottamoilla pystytään normaalioloissa tyydyttämään Porvoon vedentarve, mikäli väestönkasvu ei muutu olennaisesti nykyisestä ja nykyiset päävedenottamot säilyvät käyttökelpoisina. Vuosien 2002 - 2003 kuivakausi kuitenkin osoitti, että nykyisten vesilähteiden riittävyyden turvaaminen saattaa poikkeavissa sääolosuhteissa edellyttää erityistoimenpiteitä. Erilaisissa poikkeavissa olosuhteissa voidaan myös joutua turvautumaan varavedenottamoihin, joten niidenkin kunnosta on pidettävä jatkuvasti huolta.

Vedensyötön toimintavarmuus on normaaliolosuhteissa hyvä, koska päävedenottamot Saksala ja Sannainen syöttävät verkostoa eri suunnista ja molemmissa on kiinteä varavoimalaite. Lisäksi voidaan käyttää keskustassa sijaitsevaa Linnamäen varavedenottamoa. Noriken vedenottamon vesi voidaan tarvittaessa korvata Sannaisten vedellä. Muut varavedenottamot (Ilola, Sondby ja Mickelsböle) ovat pieniä, mutta niillä voi poikkeusolosuhteissa olla ainakin paikallinen merkitys.

Toisen päävedenottamon pitkäaikainen käyttörajoitus, esimerkiksi raakavesilähteen saastumisen vuoksi johtaisi tilanteeseen, jossa kaupungin vedentarvetta ei pystytä tyydyttämään. Mikäli toinen päävedenottamo (Sannainen tai Saksala) on poissa käytöstä, voidaan toisesta ottamosta saada noin 70 % tarvittavasta pumppausmäärästä. Linnamäen varavedenottamon käyttöönotolla pystyttäisiin takaamaan riittävä vesimäärä, mutta veden laatu ei ole riittävän hyvä. Linnamäen laitoksen vedessä rauta- ja mangaanipitoisuudet ovat laatusuosituksia korkeammat. Lisäksi kloridipitoisuus kasvaa laatusuosituksia suuremmaksi pitempiaikaisessa käytössä.

Vedenhankinnan toimintavarmuuden tavoitteena on, että minkä tahansa vesilähteen ollessa pois käytöstä, voidaan sen tuottama vesi korvata jollain muilla järjestelyillä ilman, että palvelutaso merkittävästi heikkenee.

16


2.2.3 Vedenjakelun toimintavarmuus

Saksalan vedenottamolta tuleva pääsyöttöjohto on kahdennettu, mutta Sannaisista on vain pienempi vaihtoehtoinen yhteys kaupungin suuntaan. Vesijohtoverkosto on pääosin rengasrakenteinen, mutta tiedossa on että eräiden päävesijohtojen tai niiden solmukohtien rikkoutuminen voi aiheuttaa laajoja jakelukatkoksia. Myös haja-asutusalueilla löytyy alueita, jotka ovat yhden syöttöjohdon varassa.

Verkostoa mallinnusta kehittämällä voisi tarkastella toimintavarmuutta erilaisissa häiriötilanteissa. Tällöin voidaan ottaa huomioon toimintavarmuustekijöitä tarkemmin myös verkostolaajennusten, täydennysten ja saneerausten suunnittelussa.

Verkostoon kuuluu kaksi vesitornia, joiden vesimäärä täyttötilanteesta riippuen on 1 000–4 000 m3. Vesitorneissa oleva vesi riittää kattamaan muutaman tunnin vedentarpeen. Myllymäen vesitorni on rakennettu vuonna 1968 ja Hamarin (Slätbergin) vesitorni vuonna 1975. Hamarin vesitorni saneerattiin vuoden 2014 aikana.

Pääsyöttöjohdot on esitetty taulukossa 8. Vanhemmat johdot on saneerattu tarvittavilta osin ja niissä ei ole akuuttia saneeraustarvetta.

Taulukko 8 Pääsyöttövesijohdot

Linja Halkaisija ja materiaali

Pituus Rakennusvuosi

Sannainen-Kevätkumpu

400 mm (PVC)

7 km 1982

Saksala-Eestinmäki

400 mm (Valurauta)

4,5 km 1975

Saksala-Linnanmäki

315 (PEH) 3,8 km 2007–2008

Laitoksella on hyvä valmius verkostovikojen korjaamiseen. Pienempien jakelujohtojen korjaus onnistuu yleensä 12 tunnin sisällä. Laitoksella on neljä pientä siirrettävää vesisäiliötä, jotka riittävät rajoitetun alueen varavedenjakeluun.

2.2.4 Viemäröinnin toimintavarmuus

Viemäriverkostoon kuuluu noin 70 jätevedenpumppaamoa, jotka ovat riippuvaisia sähkönsyötöstä. Pitempiaikainen sähkökatkos johtaa yleensä jäteveden ylivuotoon pumppaamon ympäristöön. Porvoon veden varautumissuunnittelun yhteydessä on tunnistettu vaikutuksiltaan merkittävimmät kohteet. Yhdessä pumppaamossa (Staffas) on kiinteä varavoimalaite, koska ylivuoto tässä pumppaamossa valuisi kuormitettuun Veckjärveen. Ilolan pumppaamossa on varastoallas. Neljä pumppaamoa (Rantakatu, Laivurinkatu, Kokonniemi ja Vanhamoisio) on arvioitu sijaintiensa osalta kriittisiksi siten, että ylivuototilanteita pitäisi välttää.

Viemäriverkostossa ei ole kahdennettuja tai vaihtoehtoisia yhteyksiä vesijohtoverkoston tapaan eikä sellaisia ole tapana rakentaakaan. Häiriötilanteissa jätevesi voidaan ohjata häiriökohdan ohi tilapäisellä ohipumppauksella tai ajamalla loka-autoilla jätevedenpuhdistamolle.

Mikäli Porvoonjoen pinta alajuoksulla nousee yli tason +1,10 alkaa viemäriverkostoon valua jokivettä. Tätä ei voi estää. Tällainen tulva aiheuttaa yleensä Rantakadun pumppaamon tulvimisen, ja lisäksi Hermanninsaareen pumpattavan veden laatu muuttuu laimeammaksi, mikä heikentää puhdistustulosta. Mikäli joen tai meren pinta nousee yli + 1,60 voi vesi tunkeutua matalalla sijaitsevien pumppaamoiden kuivatiloihin ja vaurioittaa laitteistoja. Tulvatilanteista aiheutuvia vahinkoja voi vähentää suojaamalla jätevedenpumppaamoiden sähkökomponentit.

17


2.2.5 Jätevedenpuhdistuksen taso ja toimintavarmuus

Hermanninsaaren puhdistamo

Hermanninsaaren jätevedenpuhdistamo on ollut toiminnassa vuodesta 2001. Puhdistamo on toiminut hyvin ja ympäristöluvan puhdistusvaatimukset on pääosin täytetty. Suurimmat ongelmat ovat johtuneet suurista tulovirtaamista runsaiden sateiden sekä korkean merivedenpinnan aikoihin. Ongelman pienentämiseksi pitäisi mm. sekaviemäreiden muuttamista erillisviemäreiksi tehostaa, vähentää viemäreiden vuotavuutta ja poistaa vanhojen kiinteistöjen jätevesiviemäriin kytketyt hulevesiliitokset. Koska pääpumppaamot ja osa verkostosta sijaitsevat ranta-alueilla ei meriveden tulvimista verkostoon korkean vedenpinnan aikana pystytä kokonaan estämään.

Tällä hetkellä puhdistamolla käsitellään noin 36 000 asukkaan jätevedet Porvoon alueelta sekä noin 3 000 asukkaan jätevedet Askolan alueelta. Lisäksi puhdistamolle tuodaan lietteitä kolmesta pienpuhdistamosta sekä suoraan alueen sako- ja umpikaivoista. Vuonna 2013 puhdistamon laskennallinen asukasvastineluku (avl) oli 43 700. Tulokuormitus on kasvanut jatkuvasti viemäröintialueen laajenemisen myötä. Purkupaikka sijaitsee merellä Svartbäckinselällä.

Hermanninsaaren puhdistamon ympäristöluvassa on esitetty vaatimuksia orgaanisen aineen ja ravinteiden poistamiselle. Porvoon vesi on vuoden 2012 loppuun mennessä jättänyt lupahakemuksen lupaehtojen tarkistamiseksi. On mahdollista, että fosforinpoiston jäännöspitoisuusrajaksi asetetaan 0,3 mg/l nykyisen 0,5 mg/l sijasta. Mikäli lupavaatimukset kiristyvät, puhdistamolla on ryhdyttävä toimenpiteisiin puhdistustehon parantamiseksi. Tämä edellyttää investointeja puhdistustekniikkaan.

Hermanninsaaren puhdistamossa on kaksi prosessilinjaa. Puhdistamon sähkönsyöttö on suurimmaksi osaksi maakaapeloitu, mutta päämuuntajan vaurioituminen aiheuttaisi pidempiaikaisen katkoksen puhdistamon toimintaan.

Tavanomaiset häiriöt jätevedenpuhdistamon toiminnassa eivät yleensä aiheuta välitöntä terveysriskiä, ja ympäristövaikutukset huomioidaan ympäristölupien mukaisesti kokonaiskuormituksessa.

Lietteenkäsittely on tarkoituksenmukaista hankkia tulevaisuudessakin kilpailuttamalla ulkopuoliselta toimijalta.

Sannaisten puhdistamo

Sannaisten puhdistamo on rakennettu ja otettu käyttöön vuonna 2010. Puhdistamolle tulee noin sadan hengen jätevedet. Puhdistamo on mitoitettu huomattavasti nykyistä korkeammalle kuormitukselle ja kaksilinjaisesta laitoksesta onkin ollut käytössä vain yksi linja, sekin matalasti kuormitettuna. Puhdistamon toiminta on ollut ympäristöluvan lupaehtojen mukaista.

Hinthaaran puhdistamo

Hinthaaran puhdistamo on rakennettu vuonna 1964. Puhdistamolle johdetaan tällä hetkellä noin 600 asukkaan jätevedet. Puhdistamon tulovirtaama vaihtelee voimakkaasti lähinnä sulamisvesien ja sateiden seurauksena.

Hinthaaran puhdistamon toiminta ei ole ollut ympäristöluvan mukaista. Luvassa asetettuja puhdistusvaatimuksia ei ole pystytty täyttämään. Asian korjaamiseksi Hinthaaran jätevedet johdetaan Hermanninsaaren puhdistamolle ja puhdistamo lakkautetaan. Siirtoviemärin suunnittelutyö on käynnissä ja viemärilinjan arvioidaan valmistuvan vuonna 2017.

18


Epoon puhdistamo

Epoon puhdistamo on rakennettu vuonna 1972. Puhdistamolle johdetaan noin 240 asukkaan sekä Epoon vanhainkodin jätevedet. Puhdistamolle on saatu uusi ympäristölupa vuonna 2012. Puhdistamon toiminta on ollut lupamääräysten mukaista. Epoon puhdistamon jätevedet johdetaan Hermanninsaaren puhdistamolle rakenteilla olevaa siirtoviemäriä pitkin ja puhdistamon toiminta lakkautetaan viimeistään vuoden 2015 alkupuolella.

Kulloon puhdistamo

Kulloon puhdistamo otettiin käyttöön vuoden 2008 loppupuolella. Kulloon puhdistamo käsittelee pääasiassa Kulloon sivistyskeskuksen jätevesiä, mutta kuormituksen tasoittamiseksi johdetaan puhdistamolle myös sivistyskeskuksen lähialueen kiinteistöjen jätevesiä.

Kulloon puhdistamon toiminta lakkautetaan kun parhaillaan suunniteltava viemärilinja Kulloosta Hermanninsaaren puhdistamolle valmistuu arviolta vuonna 2017.

2.3 Verkostojen kunto

Parin viime vuosikymmenen aikana verkostojen uudisrakentaminen on ollut erittäin vilkasta. Haja-asutusalueille on rakennettu vesijohtoja ja siirtoviemärilinjoja ja useita uusia kaava-alueita on rakennettu. Verkostojen uudisrakentamiseen on investoitu selvästi enemmän kuin saneeraukseen. Verkostopituus onkin lähes kaksinkertaistunut vuodesta 1997.

Porvoon veden verkostojen vanhemmat osat ovat tulleet saneerausikään. Käytössä on edelleen jopa lähes sata vuotta vanhaa verkostoa. Saneeraustarve kasvaa jatkuvasti ja saneeraukseen on investoitava jatkossa huomattavasti aiempaa tasoa enemmän. Saneerausikään ovat tulleet mm. useiden 1960–70 luvun asuntoalueiden johdot. Verkostosaneerauksessa on otettava käyttöön myös uusia toimintatapoja, jotta saneerausvolyymi saadaan nostettua riittäväksi.

Saneeraustarpeessa olevista verkosto-osuuksista ylläpidetään listaa, jolta kohteita nostetaan investointiohjelmaan priorisoidussa järjestyksessä. Osa kohteista nousee saneerattavaksi kadunparannushankkeiden yhteydessä, jotta kaupunkilaisille kaivutöistä aiheutuvat häiriöt saadaan minimoitua.

Verkostoja on saneerattu noin 3 km/vuosi. Tällä tahdilla niiden uusiutumisikä on yli 300 vuotta.

2.3.1 Vesijohtoverkosto

Kuvassa 3 on havainnollistettu Porvoon veden vesijohtoverkoston ikää. Vaaka-akselilla on esitetty putkien rakentamisvuosikymmen (tiedossa noin 80 % putkista). Sininen käyrä esittää summan eri vuosikymmenillä rakennetun verkoston määrästä. Punaisella käyrällä tämä jakauma on siirretty 50 vuotta eteenpäin, jolloin nähdään karkeasti, millä vuosikymmenillä suuri verkostomassa tulee saneerattavaksi. Kuvasta nähdään, että verkostopituus on lähtenyt kasvuun 1960-luvulla ja erityisen suuri harppaus on otettu 1990-2000-vuosikymmenellä, jolloin on rakennettu pitkiä siirtolinjoja haja-asutusalueille. Verkostojen saneeraustarve kasvaa selvästi nykyhetkeä suuremmaksi 2020-luvulta alkaen.

19


Kuva 3 Porvoon vesijohtoverkoston ikääntymistrendi

Vuotovesien osuus vesijohtoverkostoon pumpatusta vedestä on noin 17 %, mikä on lähellä suomalaisten vesilaitosten keskiarvoa. Äkillisiä vesijohtovuotoja tapahtuu vuosittain 10–15 kappaletta, mikä on melko vähän verkostopituuteen nähden.

2.3.2 Viemäriverkostojen ja jätevedenpumppaamoiden kunto

Viettoviemäreistä suurin osa on 60- ja 70-luvuilla rakennettuja muovi- ja betoniviemäreitä. Paineviemäreiden osalta saneeraukseen ei ole tarvetta lähivuosina, sillä lähes koko paineviemäriverkosto on rakennettu 2000-luvulla.

Viemäriverkoston vuotavuutta ja hulevesien johtamista jätevesiviemäreihin on pyrittävä vähentämään. Viemäreihin vuotava ylimääräinen vesi vähentää verkoston käytettävissä olevaa kapasiteettia ja lisää jäteveden pumppauskustannuksia sekä aiheuttaa rankkasateilla ylivuotoja viemäriverkostosta ja heikentää jätevedenpuhdistusprosessin toimintaa. Keskusta-alueella on vielä noin kymmenen kilometriä sekaviemäriä, johon johdetaan sekä jätevettä että hulevettä. Sekaviemäreistä noin puolet on 60- ja 70-luvulla rakennettuja betoniputkia. Sekaviemärit muutetaan vähitellen saneerauksen yhteydessä erillisviemäreiksi. Yksi tunnetuista vuotovesien suhteen ongelmallisista alueista on Hinthaaran viemäriverkosto.

Saneerausohjelman laadinnassa on syytä huomioida pohjavesialueilla sijaitsevat viemärilinjat. Näistä saneeraustarvetta on lähinnä Linnamäen alueella.

Jätevedenpumppaamoja on tarpeen saneerata vuosittain 1-3 kpl. Pumppaamojen kaukovalvontajärjestelmää täydennetään tarpeen mukaan.

0

50

100

150

200

250

300

350

400

450

1900-

1909

1910-

1919

1920-

1929

1930-

1939

1940-

1949

1950-

1959

1960-

1969

1970-

1979

1980-

1989

1990-

1999

2000-

2009

2010-

2020

2020-

2030

2030-

2040

2040-

2050

2050-

2060

2060-

2070

Porvoon vesijohtoverkoston ikäPituus (m)

Verkoston yhteispituus

50 vuotta täyttäneen verkoston yhteispituus

Lisäksi noin 110 kilometriä sellaistavesijohtoa, jonka rakennusvuosiei ole verkkotietojärjestelmässä

20


Hulevesiviemäreiden kunto heikkenee hitaammin kuin jätevesiviemäreiden, koska hulevesi on laadultaan puhtaampaa ja vähemmän rakenteita kuluttavaa. Rankkasateiden lisääntyminen ilmastonmuutoksen seurauksena voi aiheuttaa hulevesiverkoston täydentämis- tai muutostarpeita.

2.4 Verkostoihin liittymättömät kiinteistöt

Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella kiinteistöllä on velvollisuus liittyä verkostoihin. Liittymisvelvollisuudesta voidaan vapauttaa hakemuksen perusteella, jos vesihuolto on järjestetty riittäväksi katsottavalla tavalla. Porvoon veden vahvistetulla toiminta-alueilla on muutamia kiinteistöjä, jotka ottavat käyttövetensä omasta kaivosta. Muilla palvelualueilla, joissa liittyminen on vapaaehtoista, liittymisaste vaihtelee melko paljon.

Vahvistetulla toiminta-alueella on myös joitain kiinteistöjä, jotka eivät ole liittyneet viemäriverkostoon. Jos kiinteistöillä ei ole omaa jätevesiasetuksen vaatimuksen täyttävää jätevesien käsittelyjärjestelmää, edellytyksiä liittymisvelvollisuudesta vapauttamiseen ei ole. Osuuskuntien toiminta-alueilla on edistettävä kiinteistöjen liittymistä verkostoon.

Toiminta-alueiden ulkopuolisten palvelualueiden paineviemäriverkostojen kapasiteetti riittää nykyistä suuremman asukasmäärän palvelemiseen. Alhainen liittymisaste on joissain tapauksissa aiheuttanut verkostojen tukkeutumisia, kun virtaamat ovat olleet liian pieniä. Siitäkin syystä liittymisastetta on pyrittävä kasvattamaan.

2.5 Vesiosuuskuntien kehittämistarpeet

Porvoossa toimiville vesiosuuskunnille tehtiin kysely ja järjestettiin työpaja toukokuussa 2014 osuuskuntien kehittämistarpeiden kartoittamiseksi. Joidenkin vesiosuuskuntien toiminta saattaa siirtyä tulevaisuudessa Porvoon veden vastuulle. Osassa osuuskunnista on vain vesijohtoverkosto eikä viemäriverkoston rakentamisesta ole tehty päätöksiä. Vastuuhenkilöiden vähyys aiheuttaa epävarmuutta joidenkin osuuskuntien toimintaan.

Alla olevassa taulukossa (Taulukko 9) on esitetty yhteenveto vesiosuuskuntien kehittämistarpeista.

Taulukko 9 Vesiosuuskuntien kehittämistarpeet

Osuuskunta Kehittämistarpeet

1 Renum-Jakari vesiosuuskunta Alueen suuren asukasjoukon jätevesien käsittelyn ratkaisut ovat tekemättä. Alueen halki kulkevan Porvoon veden rakennuttaman siirtoviemärin suunnittelu on käynnissä. Kun viemärin linjaus on selvillä, voidaan arvioida liittymismahdollisuudet kiinteistökohtaisesti.

2 Kråkön Vesiosuuskunta Neuvottelut toiminnan siirtämisestä Porvoon vedelle on aloitettu

3 Mickelsböle Kehittämistarpeita ei tiedossa

4 Mickelsböle – Kvarnskogen vesiosuuskunta

Kehittämistarpeita ei tiedossa. Toiminnan luovuttamisesta Porvoon vedelle on keskustelu alustavasti.

21


5 Svartbäck Vattenandelslag Osuuskunnan toiminta pitäisi siirtää Porvoon vedelle osuuskunnan perustamissopimuksen mukaisesti tai sopia toiminnan jatkamisesta itsenäisenä osuuskuntana.

6 Nybacka vattenandelslag Vesijohdon loppupäässä liian pienestä kulutuksesta johtuvia laatuongelmia. Viemäriverkoston rakentaminen on käynnistynyt (osa-alue)

7 Rånäsin Vesiosuuskunta Osuuskunta valmistelee vuoden 2014 aikana jätevesiasiat siten, että se voisi vuoden 2015 keväällä liittyä Porvoon veden jätevesijärjestelmään. Viemärilinja on rakennettu, mutta ei vielä liitetty.

8 Porvoon saariston vesihuoltolaitos osuuskunta

Selvitys alueen vesihuollon järjestämisestä on käynnissä.

9 Sikilän Vesiosuuskunta Tarkoituksena on jatkaa Norrkullan tien runkolinjaa (n. 500 m). Osittaisen viemäriverkoston rakentamista selvitetään.

10 Boen kylän vesiosuuskunta Ei erityisiä tarpeita. Viemäröinti ei ole osuuskunnan mukaan ajankohtaista harvan asutuksen vuoksi.

11 Hinthaaran Pohjoinen Vesi- ja Viemäriosuuskunta

Ei erityisiä tarpeita. Mietinnän alla voiko osuuskuntamuotoinen toiminta jatkua.

2.6 Tarve vesihuollon järjestämiseen nykyisten toiminta- ja palvelualueiden

ulkopuolisilla alueilla

2.6.1 Kaavoitettavat alueet

Verkostojen rakentaminen uusille kaava-alueille kuuluu Porvoon veden normaaliin toimintaan. Kaava-alueet liitetään Porvoon veden vahvistettuun toiminta-alueeseen. Verkostojen rakentamistarve riippuu kaupungin kaavoituksen ja kaavojen toteuttamisen tahdista ja voi vaihdella vuosittain. Uusien kaava-alueiden vaatimat verkostoinvestoinnit ovat viime vuosina olleet noin 1-2 miljoonaa euroa/vuosi.

Toimivan lopputuloksen aikaansaamiseksi ja resurssien järkevän käytön varmistamiseksi vesihuoltoverkostojen yleissuunnittelu tulee kytkeä riittävän aikaisessa vaiheessa kaavoitusprosessiin (jo kaavaluonnoksia laadittaessa). Kaavojen on oltava vahvistettuja, maankäyttösopimukset valmiina ja alueet haltuun otettuja ennen varsinaista vesihuoltoverkoston yksityiskohtaista, rakentamiseen tähtäävää suunnittelua ja rakentamista. Erityisesti täydennysrakentamiskohteissa on ollut haasteita näiden asioiden osalta. Kaavoituksen ja kunnallistekniikan rakentamisen yhteistä prosessia on hiottava sujuvammaksi.

22


Vesihuollon järkevän järjestämisen kannalta on tärkeää, että kaava-alueiden käyttöönotto tehdään verkostojen rakentamisen kannalta mielekkäässä järjestyksessä. Uusilla alueilla rakentaminen on aloitettava olemassa olevan verkoston suunnasta.

2.6.2 Taajamat ja muut asukastihentymät

Vesijohto on rakennettu suurimpaan osaan taajamista, mutta osasta taajamia puuttuu vielä keskitetty viemäröinti.

Vesihuoltolain mukaan kunnalla on vastuu vesihuollon järjestämisestä, jos suurehkon asukasjoukon tarve sitä edellyttää. Lisäksi harkintaan vaikuttavat terveydelliset ja ympäristönsuojelulliset syyt. Tarkempia kriteerejä ei kuitenkaan ole lainsäädännössä määritelty, joten järjestämisvelvollisuuden arviointi jää joka tapauksessa kunnan tai valvontaviranomaisten harkintaan. Yhdyskuntajätevesiasetuksessa (888/2006) määrätään, että taajamat on sisällytettävä viemäröinnin toiminta-alueisiin. Asetuksessa ei mainita, miten taajamakäsite määritellään. Yksi vaihtoehto on käyttää valtion YKR-taajamamäärittelyä, jonka mukaan taajamassa on vähintään 200 asukasta ja rakennusten välinen etäisyys on yleensä alle 200 m. YKR-aineisto on Suomen ympäristökeskuksen ja Tilastokeskuksen ylläpitämä yhdyskuntarakenteen seurantaan tarkoitettu tietoaineisto.

Järjestämisvastuukysymystä on tarkasteltu edellä mainituista näkökulmista paikkatietotarkastelun avulla. Alla olevassa kuvassa 4 on esitelty Porvoon alueen YKR-taajamaruudut sekä sellaiset asukastihentymät, joissa 250 m x 250 m ruudussa on vähintään 6 asukasta. Voidaan ajatella, että useat vierekkäiset asukastihentymäruudut yhdessä voivat muodostaa alueen, jossa suurehkon asukasjoukon tarve toteutuu. Yksittäiset ruudut sitä vastoin pääsääntöisesti eivät muodosta tarvealueita.

YKR-taajamien osalta voidaan todeta, että näiden alueiden viemäröinti on joko toteutettu, tai alueet ovat sisältyneet edellisen kehittämissuunnitelman suunniteltuihin alueisiin. YKR-alueiden ulkopuolisten asukastihentymien osalta voidaan todeta, että toteutettu tai rakenteilla oleva verkosto palvelee näitä alueita varsin kattavasti. Läntisillä alueilla on kuitenkin Anttilassa, Alivekkoskella ja Ylivekkoskella erikseen tarkasteltavia asukastihentymiä.

Porvoon vesi laati Suomen ympäristökeskuksen (Syke) kanssa vuonna 2013 selvityksen haja-asutusalueiden kehittämistarpeista (Haja-asutusalueen kestävä vesihuolto ja arvio toimintaedellytyksistä vuoteen 2030 - Hakeve). Hakeve-projektissa kehitettiin analyysimenetelmä, jonka avulla arvioitiin, mille alueille on taloudellisesti kannattavaa rakentaa yleinen vesihuoltoverkosto. Arvioinnissa otettiin huomioon mm. yhdyskuntarakenne, alueen maaperän rakennettavuus ja vedenkäyttäjien määrä.

Laaditun Hakeve-raportin taustalla oli vuonna 2002 laadittu Porvoon kaupungin haja-asutusalueiden vesihuollon yleissuunnitelma (Haave-suunnitelma), jossa tarkasteltiin haja-asutusalueiden tarpeita ja millä alueilla on edellytyksiä keskitetyn vesihuollon järjestämiseksi. Haave-suunnitelma tehtiin yhteistyössä kaupungin, Uudenmaan ympäristökeskuksen ja Itä-Uudenmaan liiton kanssa. Selvitysalueet arvioitiin tuolloin viemäröinnin kannalta käyttämällä painotuskertoimina asukastiheyttä, vesistökuormitusta, hygieenis-esteettisiä haittoja ja pohjavesiriskejä.

Porvoon veden ja osuuskuntien rakentama verkosto on melko kattava paitsi palvelukylien alueilla myös muilla taajama-, kylä- ja pienkyläalueilla. Alueet, jossa on tunnistettuja laajentamistarpeita painottuvat läntisille alueille, missä viemäriverkostot vielä puuttuvat täysin. Verkoston laajennusalueita on arvioitu yhdistelemällä eri tekijöitä kuten taajamarajauksia, asukastiheyksiä, verkostojen rakentamiskustannuksia sekä terveydellisiä ja ympäristösuojelullisia tekijöitä. Terveydellisillä tekijöillä on tarkoitettu erityisesti talousveden oton turvaamista eli pohjavesien suojelua. Toimintaohjelma viemäriverkostojen laajentamisesta on esitetty luvussa 4.3 sekä liitteissä 2 ja 3.

23


Kuva 4. Porvoon YKR-taajama-alueet, ruudut, joissa 250 m x 250 m alueella vähintään 6 asukasta sekä pohjavesialueet.

2.6.3 Kaava-alueiden välittömässä läheisyydessä olevat reuna-alueet

Monissa paikoissa on asutusta vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen ulkopuolella melko lähellä kaava-alueiden verkostoja. Tällaisissa paikoissa olisi järkevintä, että viemäröinti toteutetaan liittymällä kaava-alueiden viemäriverkostoon. Liittyminen verkostoon jää pääosin kiinteistönomistajien vastuulle.

2.7 Jätevesien käsittely viemäriverkostojen ulkopuolisilla haja-asutusalueilla

Viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla jäteveden käsittelyn järjestäminen on kiinteistönomistajan vastuulla.

Valtioneuvoston uudistettu asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla tuli voimaan 15.3.2011. Asetus edellyttää että vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen

24


ulkopuolisten kiinteistöjen omistajien on kunnostettava kiinteistökohtaiset jätevesijärjestelmänsä asetuksen vaatimusten mukaiseksi 15.3.2018 mennessä. Vaihtoehtona on myös useamman kiinteistön yhteinen järjestelmä.

Porvoossa on vielä runsaasti kiinteistöjä, joiden jätevesiä ei käsitellä voimassa olevien määräysten mukaisesti.

2.8 Hulevesien hallinta

Hulevedellä tarkoitetaan sadevettä ja lumen sulamisvesiä rakennetuilla alueilla. Hulevesien hallinnalla pyritään vähentämään rakentamisen vaikutusta luonnolliseen veden kiertokulkuun ja tulvavesien hallittuun poisjohtamiseen ja tulvavesistä aiheutuvien vahinkojen minimoimiseen. Hulevesien hallinnan suunnittelussa pitäisi ensisijaisesti pyrkiä hulevesien imeyttämiseen ja viivyttämiseen niiden syntypaikalla sen sijaan, että vedet johdettaisiin suoraan viemäriverkostoon. Tämä edellyttää yleensä sitä, että rakennetuilla alueilla varataan riittävästi päällystämätöntä vettä läpäisevää tai varastoivaa pintaa.

Ilmastonmuutoksen aiheuttaman lisääntyvien sademäärien ja tiivistyvän kaupunkirakenteen myötä hulevesien hallintaan on kiinnitettävä erityistä huomiota. Syyskuussa 2014 voimaan tulleessa uudistetussa vesihuoltolaissa (119/2001) vastuu hulevesien hallinnan järjestämisestä on osoitettu kunnalle. Kunta voi kuitenkin päättää vesihuoltolaitoksen kanssa neuvoteltuaan, että vesihuoltolaitos huolehtii hulevesien viemäröinnistä. Uudistetun lain mukaan kunta ja vesilaitos voivat myös periä hulevesimaksua hulevesien hallinnan aiheuttamien kustannusten kattamiseksi. Lisäksi vesilaitos voi periä kunnalta kustannuksia vastaavan korvauksen yleisiltä alueilta hulevesiviemäriinsä johdettavan huleveden viemäröinnistä. Hulevesien hallinnasta säädetään tarkemmin maankäyttö- ja rakennuslaissa (132/1999).

Myös hulevesien hallinnan kokonaisvastuu on kunnalla. Maankäytön suunnittelun eli kaavoituksen rooli hulevesien hallinnassa on suuri, sillä kaavassa mm. varataan alueet hulevesien johtamiselle ja viivytykselle, määritetään hulevesien kulkua ohjaavat maanpinnan korkeusasemat ja voidaan asettaa kiinteistöille määräyksiä hulevesien hallinnasta tonteilla. Lisäksi rankkasateiden varalta on suunniteltava tulvareitit normaalia suuremmille vesimäärille. Porvoon vesi osallistuu hulevesien hallinnan suunnitteluun kaavoittajien ja katusuunnittelijoiden kanssa.

Porvoon kaupungilla ei ole vielä kokonaisvaltaista hulevesistrategiaa, mutta sen valmistelu aloitetaan keväällä 2015. Hulevesistrategian tarkoituksena on selkeyttää Porvoon hulevesien hallinnan periaatteita, käytäntöjä ja tehtävänjakoa.

25


3. VESIHUOLLON PAINOPISTEET JA TAVOITTEET KUNNASSA

3.1 Porvoon kaupungin strategia ja vesihuolto

Porvoon kaupunkistrategiassa vuosille 2013–2017 on esitetty neljä päämäärää:

1. Kaupungin talouden tervehdyttäminen jatkuu. 2. Asukkaiden hyvinvointierot kaventuvat. 3. Asukkaiden osallistumismahdollisuudet lisääntyvät. 4. Porvoon on kilpailukykyinen ja kestävä kaupunki.

Vesihuollon toteutuksella on vaikutusta erityisesti ensimmäiseen ja neljänteen päämäärään. Vesihuollon taso Suomessa on yleisesti sillä tasolla, että sillä ei ole isoa merkitystä hyvinvointieroihin. Asukkaiden osallistuminen vesihuollon suunnitteluun kanavoituu keskusteluun osuuskuntien ja kaupungin välillä sekä edustuksellisen demokratian kautta käsiteltäessä tätä kehittämissuunnitelmaa.

Talouden tervehdyttäminen on Porvoon kaupungin strateginen tavoite. Vesihuollon kehittämisessä tämä otetaan huomioon suunnittelemalla verkosto siten, että investointi- ja käyttökustannukset ovat yhteiskunnan kannalta kohtuulliset verrattuna kiinteistökohtaisesti toteutettuun vesihuoltoon. Vesihuolto on pääomavaltainen toimiala ja suurin omaisuusmassa on sitoutunut verkostoon. Tämän omaisuuden arvon säilyttäminen taataan saneeraamalla verkostoa suunnitelmallisesti. Porvoon vesi tulouttaa kaupungille liikevaihdostaan kohtuullisen osuuden, joka on vuonna 2015 noin 5 %.

Porvoo pyrkii olemaan kilpailukykyinen ja kestävä kaupunki. Yritysten ja asukkaiden kannalta tärkeätä on, että järjestetyn vesihuollon kustannukset ovat kohtuulliset. Tavoitteena on, että Porvoon veden hinnat ovat jatkossakin valtakunnan keskimääräistä tasoa alhaisemmat. Vesihuoltoverkostoa laajennetaan yritysten tarpeisiin kaavoituksen edetessä. Porvoo tekee ympäristön kannalta kestävää suunnittelua ja valitsee kestäviä ratkaisuja. Vesihuollossa kaupunkirakenteen tiivistyminen merkitsee kustannusten sekä rakentamisen ja tuotannon aikaisten päästöjen pysymistä maltillisina.

Porvoon vesi laajentaa viemäröintiä harkitusti niin, ettei vesihuoltopalveluiden laajentuminen houkuttele rakentamaan harvaan asutuille alueille. Vesistöjen hyvään tilaan pääsemiseksi Porvoon vesi lakkauttaa elinkaarensa päässä olevia kyläpuhdistamoita ja keskittää käsittelyä tehokkaasti toimivaan Hermanninsaaren puhdistamoon, missä fosforinpoistoa tehostetaan lähivuosina. Pohjavesialueiden viemäreiden kuntoa valvotaan ja uusien runkoviemäreiden rakentamista pohjavesialueiden läpi vältetään. Pumppaamoilla tapahtuviin ylivuotoihin vaikutetaan priorisoimalla viemärisaneerauksissa niitä alueita, joilta vielä puuttuvat erilliset hulevesiviemärit. Jätevesilietteen käsittelyssä ja jatkosijoittamisessa tavoitteeksi asetetaan energian talteenotto ja ravinteiden hyödyntäminen kasvintuotannossa tai teollisuuskemikaaleina. Kaupungin kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistavoite – 80 % vuoteen 2030 mennessä – on haastava ja Porvoon vesi ottaa suunnittelussaan ja muun muassa laitehankinnoissaan huomioon energiatehokkuuden.

3.2 Vesihuollon kehittämisen päämäärät 2015–2020

Vesihuollon kehittämisen päämäärät Porvoossa vuosina 2015–2020 ovat:

Porvoon vesi ja osuuskunnat huolehtivat omilla alueillaan nykyisten laitosten ja verkostojen ylläpidosta ja kehittämisestä siten, että asiakkaille taataan korkealaatuista palvelua ja kaikki lainsäädännön ja viranomaisten asettamat vaatimukset täytetään.

Porvoon vesi huolehtii vesihuollon järjestämisestä uusilla kaava-alueilla.

26


Porvoon vesi ottaa huomioon tämän suunnitelman toimenpideohjelman suunnitellessaan toimintaansa kaava-alueiden ulkopuolella. Kaava-alueiden ulkopuolisilla alueilla Porvoon vesi rakentaa ensisijaisesti runkojohtoja, jotka mahdollistavat alueellisten verkostojen toteuttamista. Kiinteistöjen liittyminen tapahtuu usein pitkillä tonttijohdoilla (yli 100 m), kiinteistöjen järjestäytyneiden yhteenliittymien rakentamien kimppajohtojen tai osuuskuntien verkostojen kautta.

Porvoon veden riskien hallintaa parannetaan valmius- ja varautumissuunnitelman mukaisesti varautumalla mm. tulviin, myrskyihin ja sähkökatkoihin.

Porvoon vesi toteuttaa tarvittavat toimenpiteet talousveden riittävyyden ja vedenjakelun toimintavarmuuden turvaamiseksi.

Porvoon vesi pyrkii estämään vesihuollon häiriötilanteita panostamalla verkostojen saneeraukseen huomattavasti aikaisempia vuosia enemmän.

Porvoon vesi ottaa toiminnassaan ja hankinnoissaan huomioon kestävän kehityksen ja erityisesti vaikutukset ilmastonmuutokseen.

Porvoon vesi vähentää vesistöjen kuormitusta tehostamalla jätevedenpuhdistusta, parantamalla jätevedenpumppaamoiden valvontaa ja saneeraamalla viemäriverkostoa.

Porvoon kaupunki pyrkii edistämään osuuskuntien toimintaa ja verkostorakentamista erityisesti sellaisten hankkeiden osalta, jotka palvelevat suurehkoja asukasmääriä taikka terveydellisten tai ympäristönsuojelullisten haittojen poistamista.

Keskitetyn vedenjakelun ulkopuolisten alueiden kiinteistöjen omistajat vastaavat talousvesikaivojensa kunnosta, veden laadusta ja mahdollisesti tarvittavasta vedenkäsittelystä.

Viemäriverkostojen ulkopuolisten alueiden kiinteistöjen omistajat huolehtivat, että kiinteistöjen jätevesien käsittely saatetaan säädösten edellyttämälle tasolle.

Porvoon kaupunki varaa riittävät resurssit haja-asutuksen jätevesiasioiden neuvontaan ja valvontaan.

Porvoon kaupunki valmistelee periaatepäätöksen strategisesti tärkeiden pohjavesialueiden omistamisesta ja hallinnoinnista.

3.3 Organisatoriset linjaukset

Porvoon vesi toimii kuntalain mukaisena liikelaitoksena. Kaupunginvaltuusto asettaa vuosittain liikelaitoksen toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet kaupungin talousarviokäsittelyn yhteydessä. Liikelaitoksen johtokunta vastaa Porvoon veden toiminnasta kuntalain mukaisesti. Toiminnan talouden osalta tavoitteena on, että

kaikki käyttö-, investointi- ja lainakustannukset sekä kaupungin tuottovaatimus rahoitetaan toiminnasta saatavilla tuotoilla.

tuottojen taso turvataan kehittämällä taksarakennetta siten, että pystytään huolehtimaan myös pitkäjänteiselle toiminnalle välttämättömistä kehitys- ja investointitarpeista.

kustannukset jakautuvat oikeudenmukaisesti eri asiakasryhmien kesken aiheuttamisperiaatteen mukaisesti, ja maksujen taso ei ylitä valtakunnan tasoa.

27


Porvoon veden organisaatiota kehitetään näiden tavoitteiden saavuttamiseksi. Nykyisessä toimintaympäristössä liikelaitos- toimintamuoto on tarkoituksenmukainen, mutta mikäli olosuhteet muuttuvat voi muiden toimintamuotojen selvittäminen tulla ajankohtaiseksi. Osuuskunnilla on jatkossakin rooli haja-asutusalueen vesihuollossa. Alueella toimivien osuuskuntien elinkaarikysymykset voivat tulevaisuudessa nousta merkittäväksi asiaksi. Joidenkin vesiosuuskuntien toiminta saattaa siirtyä Porvoon kaupungin vastuulle. Edellytykset toiminnan siirtämiselle arvioidaan tapauskohtaisesti.

3.4 Vesihuollon suunnittelun kytkeytyminen yhdyskuntarakenteen kehittämiseen

Kaavoituksella ja maankäytön suunnittelulla ohjataan yhdyskuntarakenteen kehittämistä. Vesihuollon suunnittelussa ja rakentamisessa on huolehdittava siitä, ettei vesihuoltoratkaisuilla edistetä yhdyskuntarakenteen kehitystä tavalla, joka on ristiriidassa muun yhdyskuntasuunnittelun ja yhdyskuntarakenteen kehittämistavoitteiden kanssa.

Tavoitteena on vahvistaa vesihuoltonäkökohtien ja hulevesikysymysten huomioon ottamista kaavoituksessa ja alueiden käyttöönotossa (verkostojen tilantarve, aluekuivatus ja hulevesien reitit). Kunnallistekniikan rakentamisessa ja suunnittelussa tulee huomioida erityisesti tulvareittien riittävyys ja ilmastomuutoksen vaikutukset vesimäärien lisääntymiseen.

28


4. KEHITTÄMISTOIMENPITEET

4.1 Vesihuollon kehittäminen nykyisillä toiminta- ja palvelualueilla

4.1.1 Varautuminen poikkeustilanteisiin

Porvoon veden varautumis- ja valmiussuunnitelman päivitys valmistui vuonna 2014. Suunnitelmassa on kartoitettu vesilaitoksen kaikkien toimintojen riskitekijät ja tavoitteena on poistaa merkittävät riskit lähivuosien aikana. Riskienhallintaa parannetaan varautumalla entistä paremmin mm. tulviin, myrskyihin ja sähkökatkoihin.

Tulvatilanteista aiheutuvia vahinkoja vähennetään suojaamalla jätevedenpumppaamoiden sähkökomponentit.

Poikkeustilanteiden toimintaa on harjoiteltu ja säännöllisten valmiusharjoitusten pitämistä on tarkoitus jatkaa.

4.1.2 Verkostosaneerauksen lisääminen ja verkostojen toimintavarmuuden parantaminen

Porvoon veden taloussuunnitelmassa vuosille 2015-2019 on nostettu saneerausmäärärahaa asteittain nykyisestä noin puolesta miljoonasta eurosta kahteen miljoonaan euroon vuosittain. Huomiota kiinnitetään myös verkostojen toimintavarmuuteen. Saneeraustoiminnassa haetaan uusia kustannustehokkaita toimintatapoja, kuten esimerkiksi aluesaneerausjärjestelyjä.

4.1.3 Vedenhankinnan kehittämistoimenpiteet

Vedenhankinnan turvaamiseksi toteutetaan siirtovesiyhteys, jolla Päijänteen vettä voidaan käyttää Porvoossa. Vaihtoehtoisina ratkaisuina ovat talousveden johtaminen Helsingin verkosta Sipoon kautta Porvooseen tai raakaveden johtaminen suoraan Päijännetunnelista Porvooseen. Jälkimmäinen vaihtoehto edellyttää, että lisäksi rakennetaan vedenkäsittelylaitos. Hankkeen yleissuunnittelu on käynnistetty ja valitun linjan rakentaminen voi alkaa 2017–2019.

Muita hankkeita, joilla vesihuollon varmuutta parannetaan, ovat kaukovalvonnan kehittäminen, lisäkaivojen rakentaminen ja Saksalan laitosrakennuksen saneeraus.

4.1.4 Jätevesien ja lietteen käsittelyn kehittäminen

Hermanninsaaren jätevedenpuhdistamolla parannetaan fosforinpoistoa ottamalla käyttöön tehostettu kemiallinen saostus vuonna 2015. Puhdistamolle voidaan rakentaa uusi jälkisuodatusyksikkö vuosina 2016–2017, jos tämä tehostettu käsittely ei riitä uudessa ympäristöluvassa mahdollisesti tiukkenevien vaatimusten täyttämiseksi. Lietteen jatkokäsittely on tarkoituksenmukaista kilpailuttaa siten, että jatkossakin ulkopuolinen toimija noutaa lietteen puhdistamolta ja vastaa sen käsittelystä ja hyödyntämisestä. Nykyinen lietteenkäsittelysopimus päättyy kesällä 2016, mitä ennen asia tulee ratkaista. Puhdistamon vaikutuksia kasvihuonekaasupäästöihin vähennetään toteuttamalla talteenottojärjestelmä hyödyntämään käsitellyn jäteveden sisältämää lämpöä.

Epoon puhdistamo lakkautetaan vuonna 2015 kun siirtoviemäri Hermanninsaareen valmistuu. Hinthaaran puhdistamoa ylläpidetään kunnes siirtoviemäri Hermanninsaareen valmistuu. Siirtolinjan suunnittelu on käynnissä ja rakentaminen ajoittuu vuosille 2015–2017. Sannaisten puhdistamon toiminta jatkuu nykyisellään.

29


4.2 Vesiosuuskuntien toiminta- ja palvelualueet

Vesiosuuskuntien toiminta- ja palvelualueissa ei ole odotettavissa merkittäviä muutoksia. Osuuskuntien rooli vesihuollon uudisinvestoinneissa on pieni. Niiden ei oleteta rakentavan merkittäviä uusia verkostoja suunnitelmakaudella.

Liittymisastetta vesihuoltoon voidaan joillain alueilla kasvattaa. Osuuskuntien toimintaa edistävät sekä niiden edulliset liittymisehdot Porvoon veden verkostoihin että Porvoon veden tarjoama tekninen neuvonta. Joidenkin vesiosuuskuntien toiminta siirtyy todennäköisesti Porvoon kaupungin vastuulle.

4.3 Keskitetyn vesihuollon laajentuminen uusille alueille

Uudet kaava-alueet sisällytetään normaalisti Porvoon veden toiminta-alueeseen. Kaava-alueiden verkostorakentamistarve riippuu kaupungin tontinluovutustavoitteista. Tässä kehittämissuunnitelmassa on arvioitu, että kaava-alueiden rakentamisvolyymi on noin 1,5 miljoonaa euroa vuodessa. Suurimpia tulevina vuosina rakennettavia kaava-alueita ovat Kevätlaakso, Itä-Mensas, Haikkoonrannan alueet, Kerkkoo ja Kulloon Nyby.

Vesihuoltoverkostoja laajennetaan kaavoitettujen alueiden ulkopuolella alueille, joilla vesihuoltolakiin perustuvat edellytykset keskitetyn vesihuollon järjestämiselle täyttyvät ja joilla rakentaminen on teknis-taloudellisesti järkevää. Järjestämisvelvollisuus voi syntyä suurehkon asukasjoukon tarpeesta sekä ympäristönsuojelullisista tai terveydensuojelullisista syistä. Tulevina vuosina rakennetaan erityisesti viemäriverkostoa, sillä vesijohtoverkosto on rakennettu monin paikoin jo aiemmin. Hankkeiden priorisoinnissa on hyödynnetty Suomen ympäristökeskuksen tekemää selvitystä aluekohtaisista rakentamiskustannuksista. Perusteina keskitetyn viemäröinnin järjestämiskynnyksen ylittymisen arvioinnissa käytettiin alueen asukasmäärää ja asukastiheyttä, pohja- ja pintavesien likaantumisriskiä sekä rakentamiskustannuksia.

Toimenpideohjelmassa (luku 4.6 ja liite 2) on esitetty alueet, joille rakennetaan suunnitelmakaudella keskitetty vesihuolto, ja hankkeille tavoitteelliset aikataulut. Kohteet on esitetty kartalla liitteessä 3. Liitteen 2 taulukossa on esitetty tarkemmat valintakriteerit kullekin hankkeelle.

Monissa paikoissa on kiinteistöjä, jotka ovat kohtalaisen matkan päässä olemassa olevista tai suunnitelluista verkostoista, mutta eivät kuulu kunnan järjestämisvastuun piiriin. Kiinteistöillä on usein mahdollisuus liittyä verkostoon rakentamalla tarvittavat yhdysjohdot itse. Riippuen rakentamisolosuhteista voi jopa useiden kilometrien pituisten yhdysjohtojen rakentaminen olla kannattavaa, erityisesti jos kiinteistöjä on useita. Mikäli yhteishankkeessa on enemmän kuin 5-10 kiinteistöä on suotavaa, että yhteenliittymä on jollakin tavalla järjestäytynyt, esim. Vesilaitosyhdistyksen (VVY) mallisopimuksia soveltaen.

Toiminta-alueiden ulkopuolella pyritään kasvattamaan liittymisastetta rakennettuihin runkolinjoihin. Tätä edistävät Porvoon kaupungin ja Porvoon veden tiedotus sekä Porvoon veden tarjoama kimppajohtojen rakentamisen taloudellinen tuki ja tekninen neuvonta. Lisäksi liittymisaste noussee myös, koska haja-asutuksen jätevesien käsittelyyn velvoittavassa asetuksessa määritetty toimenpiteiden takaraja on maaliskuussa 2016.

4.4 Kiinteistökohtainen jätevedenkäsittely

Haja-asutuksen jätevesiasetuksessa esitetyt jätevedenkäsittelyvaatimukset on täytettävä 15.3.2018 mennessä. Liitteessä 4 on esitetty tarkempia ohjeita kiinteistökohtaisen jätevedenkäsittelyn toteuttamiseen.

30


Porvoon kaupunki varaa haja-asutuksen jätevesiasioiden neuvontaan ja valvontaan nykyistä suuremmat resurssit, jotta asetuksen vaatimuksiin pystytään vastaamaan.

4.5 Kustannustarkastelu keskitettyyn vesihuoltoon liittymisestä ja kiinteistökohtaisesta jätevedenkäsittelystä

Arvioitaessa mahdollisuutta toteuttaa kunnan järjestämä viemäröinti on ympäristönsuojelun ja

terveydellisten tekijöiden lisäksi otettava huomioon kustannukset. Toteutuksen kalleutta tai edullisuutta

punnittaessa tulee ottaa huomioon sekä hankkeen kokonaiskustannukset, että yksityisille

kiinteistönomistajille aiheutuvat kustannukset. Keskitetyn viemäröinnin ja kiinteistökohtaisen

jätevedenkäsittelyn kustannuksista on mahdotonta esittää sellaista yleistä vertailua, jonka perusteella kaikki

tapaukset voitaisiin ratkaista.

Usein haja-asutusalueen kiinteistöjen jätevesijärjestelmiä on täydennettävä, jotta ne täyttäisivät nykyiset

vaatimukset. Vaihtoehtoisia ratkaisuja on useita: kuivakäymälä, maaperäkäsittely, umpisäiliö ja

pienpuhdistamo sekä erilaiset yhdistelmät. Maaperäolosuhteet kiinteistöllä vaikuttavat rakentamisen

kustannuksiin. Kustannuksia kertyy suunnittelusta, maanrakennustöistä, uusista maa-aineksista,

kelvottomien maa-ainesten sijoittamisesta, asennustöistä sekä putkimateriaalista ja laitteista.

Kiinteistönomistaja maksaa kaikki kustannukset.

Keskitetyn viemäröinnin kustannuksiin kuuluvat runkoviemärin, ja tonttiliittymien rakentaminen sekä

linjapumppaamoiden ja kiinteistökohtaisen pumppaamon hankinta ja asennus. Kustannuksia kertyy

suunnittelusta, maanrakennustöistä, uusista maa-aineksista, kelvottomien maa-ainesten sijoittamisesta,

asennustöistä sekä putkimateriaalista ja laitteista. Kiinteistönomistaja maksaa vesihuoltolaitokselle

liittymismaksuna korvauksen mahdollisuudesta liittyä verkostoon. Sen lisäksi kiinteistönomistaja maksaa

tonttiliittymän liitostyöt sekä kaikki tonttijohtoon ja kiinteistöpumppaamoon liittyvät kustannukset. Se

osuus vesihuoltolaitoksen kuluista, jota kiinteistönomistaja ei kata toteutus/liittymisvaiheessa, katetaan

pitemmän ajan kuluessa kiinteistönomistajan maksaessa kulutuksesta riippumatonta perusmaksua. Eri

alueilla rakentamiskustannukset poikkeavat toisistaan, mutta Porvoon veden liittymis- ja perusmaksut ovat

samansuuruiset. Joidenkin kuluttajien maksuilla katetaan siis osittain myös toisten kuluttajien verkon

rakentamista. Tämän voidaan kuitenkin katsoa olevan kohtuullista, sillä asiakasmäärän kasvu hyödyttää

kaikkia vesihuoltolaitoksen asiakkaita, kun kiinteiden kustannusten kattamiseen osallistuvia on enemmän.

31


4.6 Toimintaohjelma

4.6.1 Porvoon veden investointiohjelma

Taulukossa 10 on esitetty Porvoon veden taloussuunnitelmaan 2015-17 pohjautuva investointiohjelma.

Taulukko 10. Porvoon veden investointiohjelma 2015-2020

Haja-asutusalueet, joille rakennetaan keskitetty vesihuolto, näiden hankkeiden kustannusarviot ja alustavat aikataulut on koottu taulukkoon 11. Kohdekohtaiset valintaperusteet on esitetty tarkemmin liitteessä 2. Kohteet on esitetty myös liitteenä 3 olevalla kartalla.

Investointiohjelma Kust.

arvio

milj. €

2015 2016 2017 2018 2019 2020

Verkosto 4,45 5,51 5,19 4,84 4,95 4,00

Uudet kaava-alueet Verkostojen rakentaminen uusille kaava-alueille 1,15 1,85 1,65 1,50 1,50 1,50

Saneeraus Verkostojen uusiminen 1,08 1,84 1,65 2,05 2,05 2,00

Haja-asutusalueet Verkostojen laajentaminen tarvealueille 1,52 0,85 0,30 0,70 1,15 0,20

Jätevedenpumppaamot Pumppaamoiden rakentaminen ja saneeraus 0,70 0,97 1,59 0,59 0,25 0,30

Laitokset 1,67 2,35 1,95 5,75 10,90 11,00

Vedentuotanto

Lisävedenhankinta Siirtolinjat 35,00 0,15 0,20 0,20 5,00 10,00 10,00

Muut vedentuotantohankkeet 0,64 0,53 0,05 0,25 0,35 0,40

Jätevesien puhdistus

Hermanninsaaren koneistot Saneeraus 0,70 0,53 0,10 0,35 0,45 0,50

Hermanninsaaren laajennus Jälkikäsittely-yksikkö (fosforinpoisto) 2,50 1,00 1,50

Muut puhdistamot 0,08 0,05

Muut investoinnit

Muut investoinnit 0,10 0,10 0,10 0,10 0,10 0,10

Investoinnit yhteensä 6,12 7,86 7,14 10,59 15,85 15,00

32


Taulukko 11 Keskitetyn vesihuollon laajentumisen toimenpideohjelma

4.6.2 Investointiohjelman taloudelliset vaikutukset

Taulukossa 12 on arvioitu investointiohjelman vaikutuksia Porvoon veden talouteen.

Korkean investointitason rahoittamiseksi on maksuja korotettava säännöllisesti riittävän käyttökatteen saavuttamiseksi. Vedenhankinnan siirtolinjainvestointi rahoitetaan pääosin lainarahalla. Myös investointitason nousu vuosina 2015 -2017 rajoitetaan osittain lainarahalla, koska halutaan välttää äkillisiä taksan korotuksia. Säännöllisillä taksankorotuksilla saavutetaan noin vuonna 2022 sellainen käyttökate että se riittää oletettuun perusinvestointitasoon. Tämän jälkeen taksojen korotuspaine vähenee.

Haja-asutusalueiden rakentamisohjelma Kust.

arvio

milj. €

2015 2016 2017 2018 2019 2020

Kaavoitukseen liittyvät kohteet

Tunnus Alue Perustelu

111 Kerkkoo Kakkurintie Kehittämissuunnitelmassa 2009 *) 0,05 0,05114 Kerkkoo Kerkkoontie itään Kehittämissuunnitelmassa 2009 *) 0,20 0,20401 Mosagrog Kehittämissuunnitelmassa 2009 *) 0,15 0,15402 Ernestas P Kehittämissuunnitelmassa 2009 *) 0,20 0,20413 Nyby-Kullo siirtoviemäri Suunnitteilla 0,30 0,30


119 Rita + Humleberg Kehittämissuunn. 2009 *). Siirtolapuutarha 0,10 0,05 0,05211 Ylike (+ vesistönalitus) Kehittämissuunnitelmassa 2009 *) 0,40 0,40210 Renum-Jakari alue 1 Ylikkeen runkoviemäriin rajoittuva alue 0,50 0,50

Renum-Jakari alue 2 Asukastientymä 50, ranta- ja taajama-alue 0,06 0,06305 Kehittämissuunnitelmassa 2009 *) 0,14 0,14318 Voolahti Fagersta Kehittyvä kylätaajama 0,20 0,20405 Mustijoki Suunnittelilla 0,45 0,45406 Sillvik Suunnitteilla 0,12 0,12407 Suunnittella 0,45 0,20 0,25409 Kehittämissuunn. 2009 *) as.tihentymä 122 as, 0,30 0,30410 asukastihentymä 158 as, pohjavesialue 0,20 0,30412 Kullo, länsi Asukastihentymä 86 asukasta 0,10 0,10416 Keh.suunn. 2009 *) ja osa Hinthaaran viemäriä 0,10 0,10421 Tyysteri Keh.suunn. 2009 *) ja osa Hinthaaran viemäriä 0,30 0,30


121 Osuuskunta toeuttaa puhdistamon

503 Yksit. puhdistmo, pohjavesialue, 30 as. 0,30 0,30

Kohteet yhteensä 4,62 1,52 0,85 0,30 0,70 1,15 0,20

*) Kehittämissuunnitelmassa 2009 hanke valittu toteutettavaksi asukasmäärän tai ympäristön- tai terveydensuojelun tarpeen perusteella.

Hinthaara etelä, Boe

Treksilä-Blinkon-Kullo

Sikilä

Kankurinmäki

Taajama-alueet

Muut alueet

Gåsgårdsträsk (Epoo)

Kullo, Greijus

Kullo, Mickesböle

33


Taulukko 12 Investointiohjelman vaikutukset Porvoon veden talouteen

2 014 2 015 2 016 2 017 2 018 2 019 2 020 2 021 2 022 2 023 2 024 2 025 2 026

TULOSLASKELMA

Liikevaihto

Hinnankorotukset 6 % 6 % 6 % 5 % 5 % 5 % 5 % 5 % 4 % 3 % 2 % 2 %

Vedenmyynti 4,27 4,58 4,89 5,21 5,51 5,82 6,15 6,49 6,86 7,18 7,45 7,65 7,85

Perusmaksut 0,94 1,02 1,10 1,19 1,28 1,37 1,47 1,57 1,68 1,78 1,87 1,95 2,03

Kulutusmaksut 3,33 3,56 3,79 4,02 4,23 4,45 4,68 4,92 5,18 5,40 5,57 5,70 5,82

Jätevesilaskutus 4,42 4,58 4,88 5,20 5,48 5,79 6,11 6,45 6,80 7,11 7,37 7,56 7,75

Perusmaksut 0,69 0,76 0,82 0,89 0,95 1,02 1,09 1,17 1,25 1,33 1,40 1,45 1,51

Käyttömaksut 3,73 3,82 4,06 4,31 4,53 4,77 5,02 5,28 5,55 5,79 5,97 6,10 6,24

Asennustoiminta 0,64 0,62 0,65 0,68 0,70 0,73 0,73 0,74 0,75 0,75 0,76 0,77 0,78

Muut myyntituotot 0,14 0,13 0,14 0,15 0,15 0,16 0,16 0,16 0,16 0,16 0,16 0,16 0,17

Liikevaihto 9,47 9,91 10,56 11,23 11,84 12,49 13,14 13,84 14,57 15,21 15,74 16,13 16,54

Liiketoiminnan muut tuotot 0,07 0,03 0,03 0,03 0,03 0,03 0,03 0,03 0,04 0,04 0,04 0,04 0,04

Valmistus omaan käyttöön 0,48 0,42 0,50 0,50 0,51 0,52 0,53 0,54 0,54 0,55 0,56 0,57 0,58

Toimintakulut - Verksamhetskostnader 5,25 5,44 5,65 5,88 6,12 6,36 6,61 6,88 7,65 7,96 8,28 8,61 8,95

Käyttökate 4,77 4,93 5,43 5,88 6,27 6,68 7,09 7,53 7,50 7,84 8,06 8,13 8,20

103 % 110 % 108 % 107 % 107 % 106 % 106 % 100 % 105 % 103 % 101 % 101 %

Suunnitelman mukaiset poistot 3,45 3,36 3,60 3,94 4,30 5,00 5,54 6,02 6,46 6,44 6,43 6,43 6,45

Liiketoiminnan muut kulut 0,14 0,13 0,15 0,16 0,16 0,17 0,18 0,18 0,19 0,20 0,21 0,21 0,22

Liiketulos 1,19 1,43 1,68 1,79 1,81 1,51 1,37 1,33 0,84 1,20 1,42 1,48 1,53

Rahoitustuotot ja -kulut

Korko- ja rahoitustuotot 0,01 0,01 0,01 0,01 0,01 0,01 0,01 0,01 0,01 0,01 0,01 0,01 0,01

Korkokulut 0,00 0,00 0,05 0,07 0,16 0,32 0,48 0,64 0,60 0,56 0,52 0,48 0,44

Tuloutus kaupungille 0,40 0,50 0,50 0,50 0,50 0,50 0,50 0,50 0,50 0,50 0,50 0,50 0,50

Rahoitustuotot ja -kulut -0,39 -0,50 -0,54 -0,56 -0,65 -0,81 -0,97 -1,13 -1,09 -1,05 -1,01 -0,97 -0,93

TILIKAUDEN TULOS 0,80 0,94 1,14 1,22 1,16 0,70 0,40 0,20 -0,24 0,15 0,41 0,51 0,60

RAHOITUSLASKELMA

Toiminta

Tulorahoitus

Liiketulos 1,19 1,43 1,68 1,79 1,81 1,51 1,37 1,33 0,84 1,20 1,42 1,48 1,53

Poistot ja arvonalentumiset 3,45 3,36 3,60 3,94 4,30 5,00 5,54 6,02 6,46 6,44 6,43 6,43 6,45

Rahoitustuotot ja -kulut -0,39 -0,50 -0,54 -0,56 -0,65 -0,81 -0,97 -1,13 -1,09 -1,05 -1,01 -0,97 -0,93

4,25 4,30 4,74 5,16 5,46 5,70 5,95 6,22 6,22 6,59 6,84 6,94 7,04

Investoinnit

Käyttöomaisuusinvestoinnit 6,29 6,12 7,86 7,14 10,59 15,85 15,00 15,00 6,00 6,24 6,49 6,75 7,02

Vedenhankintainvestointi (sis ed riviin) 35,00 5,00 10 10 10

Toiminnan ja investointien nettokassavirta - -2,04 -1,81 -3,12 -1,97 -5,12 -10,15 -9,05 -8,78 0,22 0,35 0,35 0,20 0,03

Rahoitustoiminta

Lainakannan muutokset

Pitkäaikaisten lainojen lisäys 0,50 0,70 2,00 1,30 4,50 9,30 9,00 9,50 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00

Pitkäaikaisten lainojen vähennys 0,08 0,06 0,07 0,27 0,40 0,85 1,22 1,58 1,96 1,96 1,96 1,96 1,89

Liittymismaksujen lisäys 0,95 1,20 1,30 1,40 1,50 1,60 1,40 1,50 1,50 1,70 1,70 1,70 1,80

Rahoitustoiminnan nettokassavirta 1,37 1,84 3,23 2,43 5,60 10,05 9,18 9,42 -0,46 -0,26 -0,26 -0,26 -0,09

Kassavarojen muutos -0,66 0,03 0,11 0,46 0,48 -0,10 0,12 0,64 -0,24 0,09 0,09 -0,07 -0,07

Kassavarat

Kassavarat 1.1 0,80 0,06 0,09 0,20 0,05 0,18 0,08 0,20 0,84 0,60 0,69 0,78 0,71

Kassavarojen muutos -0,66 0,03 0,11 0,46 0,48 -0,10 0,12 0,64 -0,24 0,09 0,09 -0,07 -0,07

Kassavarat 31.12 0,14 0,09 0,20 0,65 0,53 0,08 0,20 0,84 0,60 0,69 0,78 0,71 0,64

Lainat

Lainat 1.1 0,216 0,06 0,700 2,63 3,66 7,76 16,21 23,99 31,91 29,94 27,98 26,02 24,06

+ uudet lainat - nya lån 0,50 0,70 2,00 1,30 4,50 9,30 9,00 9,50 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00

- lainojen lyhennykset - amorteringar 0,08 0,06 0,07 0,27 0,40 0,85 1,22 1,58 1,96 1,96 1,96 1,96 1,89

Lainat 31.12 0,64 0,70 2,63 3,66 7,76 16,21 23,99 31,91 29,94 27,98 26,02 24,06 22,17

34


5. TIEDOTUS JA KEHITTÄMISSUUNNITELMAN PÄIVITYS

5.1 Tiedotus

Kehittämissuunnitelman päivitystyöstä on tiedotettu Porvoon veden asiakaslehdessä, joka jaettiin kaikkiin Porvoon talouksiin maaliskuussa 2014. Lisäksi valmistelusta kerrottu on mm. kaupungin internetsivuilla sekä asukastilaisuuksissa. Osuuskuntien näkökohtia on tiedusteltu kyselyn ja järjestetyn työpajan avulla.

Kaupunginhallitus hyväksyy vesihuollon kehittämissuunnitelman. Kaupunginhallitus pyytää asian valmistelussa lausuntoja ja tiedottaa erillisen suunnitelman mukaisesti. Hyväksytty suunnitelma on saatavilla kaupungin verkkosivuilla.

5.2 Kehittämissuunnitelman päivitys

Vesihuollon kehittämissuunnitelman toimenpideohjelma ulottuu ohjeellisena kuuden vuoden päähän. Suunnitelman toimenpideohjelma tarkennetaan vuosittain Porvoon veden talousarvion hyväksymisen yhteydessä. Koko kehittämissuunnitelma pyritään päivittämään viiden vuoden välein.

35


6. YHTEENVETO

Vesihuollon kehittämissuunnitelman tarkoituksena on luoda linjaukset nykyisten vesihuoltopalvelujen ylläpidosta ja palveluiden kehittämisestä. Kehittämissuunnitelma ei ole oikeudellisesti sitova, vaan sitä käytetään ohjeellisena jokavuotisten talousarvioiden ja taloussuunnitelmien laadinnassa.

Kehittämissuunnitelmassa on arvioitu niitä toimenpiteitä, joita tarvitaan nykyisten palvelujen ylläpitämiseksi. Asiakkaiden odotukset, lainsäädäntö ja alan kehitys korostavat asiakaspalvelun ja asiakaslähtöisyyden sekä tuotteiden laadun tärkeyttä. Terveys- ja ympäristöviranomaisten vaatimukset koskien veden laatua ja jäteveden puhdistusta tiukentuvat. Porvoon kaupunki on asettanut strategiassaan tavoitteeksi kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen 80 % vuoteen 2030 mennessä. Liikelaitos Porvoon vesi ottaa tämän huomioon kaikessa toiminnassaan. Vedenhankinta Päijännetunnelista on seudullisesti merkittävä hanke ja laajana toteutuessaan se turvaisi yhdyskunnan ja teollisuuden vedensaannin pitkälle tulevaisuuteen.

Vesijohtoverkosto on Porvoossa varsin kattava. Viemäriverkostojen laajeneminen tiheämmin asutuille haja-asutusalueille vaatii vielä merkittäviä investointeja sekä Porvoon vedeltä että kiinteistönomistajilta. Jotta verkostojen laajentaminen tapahtuisi mahdollisimman nopeasti, tulee Porvoon vesi ensisijaisesti rakentamaan runkoverkostoja. Varsinaisten keräilyverkostojen rakentaminen jää kiinteistönomistajien vastuulle.

Nykyisten palvelujen ylläpitämiseksi on verkosto-omaisuus ja laitokset pidettävä vaatimuksia vastaavassa kunnossa. Verkoston saneeraustoimintaa on lisättävä nykyisestä, jottei korjausvelka pääse kasvamaan hallitsemattomasti. Suunnitelmassa esitetään, että saneerausinvestointien määrää nostetaan nykyisestä merkittävästi. Vedenottamoilla suoritetaan vedenhankinnan varmuutta lisääviä toimenpiteitä. Hermanninsaaren jätevedenpuhdistamolla tulee tarpeelliseksi tehostaa fosforinpoistoa. Lietteen käsittely on jatkossakin tarkoituksenmukaista hankkia palveluna.

Arvio kehittämissuunnitelman toimenpiteiden vaikutuksista Porvoon veden talouteen osoittaa, että taksat on maltillisilla korotuksilla sopeutettavissa aikaisempaa korkeampaan investointitasoon. Kaupunginvaltuuston asettama tavoite on, että Porvoon vesi kattaa toimintamenonsa ja investointinsa tulorahoituksella.

Documents

Porvoon kaupungin vesihuollon …...2015/06/01 · Noriken vedenottamoissa veden alkalointiin käytetään kalkkia, kun taas muissa vedenottamoissa käytetään natriumhydroksidia