E

E

E

EE

EEE

®

®

®

®

®

®

®

®

®

®

®

®

®

®

®

®

ü

ü

ü

ü

ü

ü

ü

ü

ü

ü

ü

ü

ü

ü

üü

ü

ü

ü

5

55

5

5

DC60

DC92

DC4

DC60

DC57

DC59

DC59

DC27

DC5

DC6

DC58

DC4

DC55

DC60

ÐE67

ÐE67

DC92

DC4

DC4

ÐE67

DC5

ÐE67

Kõnnu

Tori

Tootsi

Pulli

Eidapere

Viluvere

Rootsi jõgi

Käru

jõgi

Mäd

ara j

õgi

Mõrdamaraba

Rõude jõgi

Raana jõgi

Kasari jõgi

Illaste raba NõlvassooNurtu

jõgi

DC10

DC6

Mõksi soo

Män

niku

jõgi

Halli

ste jõ

gi

Maima raba

Reiu jõgi

Lähkma jõgi

Rääma raba

Kaismajärv

Rann

amet

sa jõ

gi

Kõnnu jõgi

Elbu raba

Ura jõgi

Raudna jõgi

Vana

mõi

sa jõ

gi

Massu soo

Kasari jõgi

Nätsi raba

Lõo raba

Küti jõgi

Mustjõgi

Vaskjõgi

Vänd

ra jõ

gi

Kuresoo

Lindi soo

Tõhela raba

Pärn

u jõ

gi

Lemmjõgi

Vigala jõgi

Tõlla

jõgi

Ellamaaraba

Audru jõgi

Tuudi raba

Ikla jõgi

Tuudi jõgi

Tõrga raba

Laisma raba

Maarjapeakseraba

Tolkuse raba

Nigula raba

Tõramaa jõgi

Pužu

pe jõ

gi

Sauga jõgi

Soometsasoo

Kaarnajõgi Kikepera raba

Neitsi raba

Eassalu raba

Rannametsa jõgi

Kurina jõgi

Tuudi jõgi

Taarikõnnuraba

Kesu raba

Soontaganasoo

Arumetsa jõgi

Halliste jõgi

Nehatu soo

Nedremaraba

Alva

jõgi

Nurtu jõgi

Tõrvassaare soo

Suuremetsaraba

Valgeraba

Nave

sti jõ

gi

Tuhu soo

Sauga jõgi

Enge jõgi

Kõima raba

Nurme raba

Suursoo

Lihula raba

Lemmejõgi

Saug

a jõg

i

Ördi raba

Nunnajõgi

Mas

su jõ

gi

Jõe jõgi

Võlla raba

Avaste soo

Priivitsa jõgi

Palatu jõgi

Paadrema jõgi

Kaisma raba

Kurina jõgi

Ermistujärv

Lavassaarejärv

Halliste jõgi

Tõlla

jõgi

Urita raba

Penijõgi

Rongu soo

Allika jõgi

Vaskj

õgi

Kabli jõgi

Suitsna raba

Kõrsa raba

Rogenese raba

Riisaraba

Mõn

uver

e jõ

gi

Kolga jõgi

Saki

jõgi

Saarjõgi

Pale jõgi

Saesaare raba

Enge jõgi

Raudna jõgi

Ura

jõgi

Reiu

jõgi

Pärn

u jõg

i

Ura jõgi

Künnima jõgi

Tõhelajärv

Pärnu kaubajaam

Pärnu

Riia

117k

m

Valga 72km

Vilja

ndi 1

9km

Suure-Jaani10km

Türi 10k

mRapl

a 29

km

Tallinn 81km

Risti 24km

Ð 1

Ð1

Ð1Ð14

Ð14

Ð1

Ð1

Ð14

Ð363

Ð363

Ð363

Ð363

Ð363

Ð367

Ð367

Ð367

Ð367

Ð5

Ð5

Ð2

Ð2Ð371

Ð2

Ð371

Ð371

Ð371

Ð373

Ð373

Ð373Ð370

Ð370

Ð370

Ð370

Ð370

Ð370

Ð368

Ð368

Ð368

Ð369

Ð369

Ð369

Ð361

Ð362

Pööravere

Õepa

Oese

Paikuse

Matsi

Tamba

Tamme

Kenni

Marana

Kibaru

Kuhu

Inda

Iska

Elbi

Maru

Käru

Võeva

Riisa

Kablima

Kaelase

Pallika

Pallika

Tuuliku

Pitsalu

Raamatu

Ännikse

Kiraste

Puise

Kiska

Maade

Urita

Eerma

Tilla

Nõlva

Piisu

Selja

Nätsi

Nõmme

Mukri

Laane

Reinu

Koeri

Pihke

Kilgi

Kilgi

Lüüste

Võiera

Võitra

Veltsa

Lehu

Parasmaa

Mäliküla

Korju

Järve

Alu

Iia

Kõpu

Sikana

Äila

Uuemaa

Tuhu

Rädi

Saare

Eense

Kirna

Rae

Õhu

Tipu

Kidise

Sandra

Kangru

Kabeli

Nepste

Allika

Kadaka

Kurese

Kurgja

Peerni

Mustla

Kibura

Maikse

Hõbeda

Raespa

Palase

Palatu

Leetva

Rauksi

Kõrbja

Karuba

Kohtru

Haapsi

Valgeranna

Naissoo

Nedrema

Tagassaare

Saarepõllu

Pivarootsi

Kuninga

Joonuse

Venekuusiku

Aesoo

Samliku

Kiisamaa

Tühjasma

Eametsa

Eassalu

Ellamaa

Rammuka

Saastna

Rahkama

Rahnoja

Mäeküla

Saulepi

Mäliste

Pajumaa

Muriste

Linnuse

Hõbesalu

Pereküla

Kanaküla

Tiilima

Sõõrike

Soosalu Ünnaste

Naartse

Karjasoo

Sepaküla

Ojaäärse

Kullimaa

Helenurme

Sääre

Metsapoole

Ristiküla

Põldeotsa

Ranniku

Aravere

Altküla

Veskisoo

Vakalepa Valistre

Velise-Nõlva

Piha

Täpsi

Loomse

Sookalda

Kullimaa

Paimvere

Päraküla

Tootsi

Vändra

Kõpu

Rannaküla

Rukkiküla

Mereäärse

Metsaküla

Võrungi

Kanamardi

Lehtmetsa

Sauga

Järvakandi

Pärnu-Jaagupi

LavassaareAre

Audru

Tori

Eidapere

Tõstamaa

Häädemeeste

Papsaare

Virtsu

Tammiste

Silla

Selja

Reiu

Pärnjõe

Lindi

Kamara

Taali

Suigu

Jõõpre

Eametsa

Kilksama

Treimani

Lemmetsa

Surju

Kabli

Tali

Vihtra

Jõesuu

Koonga

Libatse

Tõusi

Ikla

Vaki

Urge

Oara

Põhara

Arumetsa

Kihlepa

Malda

Supsi

Leipste

Niidu

Kaansoo

Seliste

Kõima

Vahe-nurme

Piistaoja

Kadjaste

Varbla

Massiaru

Vatla

Lodja

Kalita

Kaisma

Kergu

Lõpe

Pulli

Liu

Veskimäe

Männikuste

Halinga

Mõisaküla

Veelikse

Nurme

Rootsiküla

Krundi-küla

Ahaste

Suurejõe

VõiduLemsi

Ridalepa

Veelikse

Linaküla

Rame

Muraka

Anelema

Aluste

Oese

Liiva

Kurena

Lasari

Metsaküla

Nurmsi

Värati

Muti

Tarva

Kalli

Kildemaa

Raheste

Kiideva

Aruvälja

Arase

Vaiste

Randivälja

Massu

Kuiaru

Peantse

Lanksaare

Kalmaru

Papisilla

Lõuka

Paadrema

Karjaküla

Mõtsu

Lao

Kõrsa

Sarja

Soomra

VainuUrumarja

Laatre

Võlla

Jaagupi

Piirumi

Paatsalu

Majaka

Rabavere

Ertsma

Rätsepa

Kose

Kavaru

Sigaste

Pikavere

Parisselja

Kulli

Kärsu

Velisemõisa

Säästla

Pärivere

Kobra

Tõlli

Tõlla

UraTabria

Võlli

Kabriste

Tohera

Kamali

Tuuraste

Aasa

Orajõe

Kõmsi

Voose

Vaguja

Kelu

Sookatse

Väljaküla

Kikepera

RätsepaVee

KirikumõisaViluvere

Marksa

Põlendmaa

Mädara

Tõrdu

Kodesmaa

Seruküla

Räägu

Kootsi

Laiksaare

Allikõnnu

Soeva

Kalda

Kõnnu

Elbu

Helmküla

Urissaare

Manija

Reinumurru

Saulepa

LepplaaneSaari

Mihkli

Irta

Penu

Kastna

Rütavere

Ermistu

Enge

Jänistvere

Tõhela

Viisireiu

Sohlu

Reonda

Jädivere

Mustaru

Pulgoja

Uia

Jäärja

Metsavere

Eavere

Võidula

Nurtu-Nõlva

Kärbu

Kiisa

Langerma

Levi

Marina

Mannare

Rõusa

Roodi

Luuri

Pootsi

Kõima

Salu

Nehatu

Oriküla

Nurme

Oore

Maima

Murru

Valuste

Järise

Rootsi

Rõude

Karinõmme

Rannu

PÄRNU

Hanila

Räägu

Esivere

Vängla

Kojastu

Vana-Vigala

Mereküla

Võigaste

Paljasmaa

Petaaluse

Kinksi

Seli

Kirikuküla

Tahkuranna

Laiküla

Salevere

Kurevere

Metsküla

VastabaKokuta

Matsalu

Keskküla

Lepaküla

Kunila

Sääla

SINDI

PenijõePagasi

Kõveri

Saarde

Uulu

Tarva

Kuke

Mäense

Kastja

Jaamaküla

Meelva

Liustemäe Kasari

Vigala-Vanamõisa

Rootsi-Aruküla

Kause

Ojapere

Laadi

Soometsa

Emmu

Poanse

Ullaste Hälvati

Ridase

Peanse

Kivi-Vigala

Naravere

Vagivere

Alaküla

Allikukivi

Vaskrääma

Kloostri

Uluste

Tammuru

Lähkma

Rumba

Võhma

Leina

Võiste

Allikotsa

Rannametsa

Aruküla

Karuse

Tõnumaa

Oidrema

Kesu

KILINGI-NÕMME

Tõitse

MÕISAKÜLA

Konnapere

Sooküla

Rooglaiu

Umbsoo

Päärdu

Rääski

Tuudi

Kaseküla

Massu

Seira

Soovälja

Rabaküla

Nurme

Manni

Parivere

LIHULAVanamõisa

Salavere

Kirbla

Tihemetsa

Mõisaküla

Selja

Leibre

Araste

Metsaääre

Lõo

Saunametsa

Avaste

Ilvese

Läti

Jõeääre

Kõera

Soo-otsa

Mõisimaa

Kausi

Seljametsa

Laulepa

Keemu

Lautna

Oissaare

AINAŽIMAZSALACA

14

13

12

3

5

4

6 78

9

10

11 12

15

16

1718

19

22

21

20

23

2425

26

27

28

29

30

123-5

67

8

10

9

11

121314

15

16

17

1819

20

2122

23

24

2527

28

29

30 32

33

38 39

40

41

37

36

34

26

31

3542

43

4445

464748

49

50

51

52

53

54

55

56

5859

57

60

61

6263

64 65

66

67

6869

7071

72

73

74

75

76-79

80

81

82 83,87

8985 86

8490

91

92

93

94

95,9697

98

99100

101

102

103

104

105

106

107

108109

112111

110

113114115

116

118

117,119,120

121122

123

124

125126 127

128129

130

131

132133134

135136

137

138

88

Sorgu

Kihnu väin

Viire kurk

Selglaid

Viirelaid

Kesselaid

Kõrksaar

Uulutilaid

Kihnu

Kakrasiär

Suurrahu

Puhtulaid

Matsalu laht

ManõjaSaarde

Pärnu linn

Tori

LäänerannaPõhja-Pärnumaa

Häädemeeste

Kihnu

Matsalu rahvuspark

Soomaa rahvuspark

Kikepera looduskaitseala

Lavassaare looduskaitseala

Nätsi-Võlla looduskaitseala

Nigula lka

Lihula maastikukaitseala

Avaste looduskaitseala

Tuhu maastikukaitseala

Avaste looduskaitseala

Kihnu laidudelooduskaitseala

Sookuninga lka

Luitemaalooduskaitseala

Luitemaa lka

Luitemaa lka

Nedremalka

Mukri mka

Puhtu-Laelatulooduskaitseala

Tõrasoolka

Saarjõe mka

Paadrema lka

Nehatu lka

Lindi lka

Audru poldrilooduskaitseala

Kabli lka

Nätsi-Võlla lka

Tolkuselka

Taarikõnnu lka

Varbla laidudelooduskaitseala

Soo-otsalka

Laulastelka

Kahvena lka

Tõstamaa mka

Kuresemka

Kergulka

Siiraku lka

Avaste lka

Karinõmme lka

Uramka

Pärnu mka

Ännikse lka

Puhtu-Laelatulooduskaitseala

Kolga lka

Sorgu lka

Vaskjõelka

Jäärumetsalka

Kuiarulka

Luitemaa lka

Vahenurmelooduskaitseala

Manija mka

Laiksaare lka

Lindi lka

Kalitalka

Kesselaiu mka

Uulu-Võistemka

Metsaäärelooduskaitseala

Tõstamaamaastikukaitseala

Kastna mka

Sangalka

Kivikupitsa mka

Lähkmalka

Mihkli lka

Pärnu rannaniidulooduskaitseala

Uulu-Võiste mka

Metsapoolebotaanilis-

zooloogilinekaitseala

Kosemäe mka

Järveotsa mka

Lüütre orukaitseala

Vardja aluskivimi paljand;Vardja kosk

Vaiste lka

Madissaare lka Lauarulka

Naissoo lka

Allikukivimka

Looduslik vaatamisväärsus /LuonnonnähtävyysKirik / Kirkko

Mälestusmärk / Muistomerkki

ü Kalmistu / Hautausmaa

Loss, mõis / Linna, kartano

Tuletorn / Majakka

Vaatetorn / Näkötorni

Ilus vaade / Näköalapaikka

Kaitsealune puu / Suojattu puu

Kivi / kivi

® Turismiinfokeskus / Matkailuneuvonta

® Turismiinfopunkt / Matkailuneuvontapiste

® Romantilise rannatee infokiosk /Romanttisen Rantatien infokioskiRomantilise rannatee puhkekoht /Romanttisen Rantatien lepopaikkaSadam / SatamaVäikesadam / Kalasatama

Bensiinijaam / Bensiiniasema

Hotell / HotelliMuu majutus / Muu majoitus

Restoran / Ravintola

Muu toitlustus / Ruokailupaikka

Karavan / Karavan

Muuseum / MuseoHuvitav koht / Kiinnostava paikka

Käsitöö / KäsityöKaitseala keskus /Suojelualueen keskusMetsamaja / MetsämökkiMatkarada / Vaellusreitti

Lõkkekoht telkimisega / Nuotiopaikka ja leirintäalueLõkkekoht / NuotiopaikkaTelkimine / Leirintäalue

Rand / Uimaranta

0 5 10 15km

P Ä R N U L A H T

EuroVelo marsruut: Ikla - 15 km - Kabli - 10 km - Häädemeeste - 33 km - Pärnu- 6 km - Audru - 31,6 km - Tõstamaa –23 km - Varbla - 28 km - Virtsu sadam - 17 km -Kuivastu sadam - 24 km - Orissaare - 41 km - Kõljala - 24 km - Kuressaare (7 km)- 14 km - Tehumardi - 33 km - Sääre - 62 km - Kihelkonna - 47 km - Võhma - 32km - Leisi - 4 km - Triigi sadam - 17 km - Sõru sadam - 5 km - Emmaste - 51 km -Kõ rgessaare - 17 km - Kärdla - 28 km - Heltermaa sadam - 23 km - Rohuküla sadam -9 km - Haapsalu - 13 km - Linnamäe - 19 km - Riguldi - 15 km - Nõva - 32 km - Padise- 20 km - Paldiski - 24 km - Keila-Joa - 34 km - Tallinna sadam

1

Pärnu - 14 km - Sindi - 14 km - Tori - 28 km - Vändra - 34 km - Türi - 17 km - Paide -19 km - Roosna-Alliku - 29 km - Jäneda - 7 km - Aegviidu - 37 km - Koogi - 6 km -Kostivere - 22 km - Pirita - 6 km - Tallinna sadam

2

Pärnu - 14 km - Sindi - 14 km - Tori - 6 km - Jõesuu - 13 km - Tõramaa - 34 km - Tohvri- 12 km - Vastsemõisa - 12 km - Viljandi - 15 km - Sultsi - 19 km - Karksi-Nuia - 30 km- Tõrva - 18 km - Kuigatsi teerist - 16 km - Sangaste - 13 km - Sihva - 8 km - Otepää -20 km - Kanepi - 11 km - Puskaru - 10 km - Põlva - 18 km - Vinso - 17,7 km - Karisilla- 4,3 km - Värska

5

361

14

11 Virtsu - 25 km - Lihula - 15 km - Laiküla teerist - 28 km - Ridala - 8 km - Haapsalu

Pärnu - 13 km - Reiu - 10 km - Surju - 21 km - Kilingi-Nõmme - 4 km - Tihemetsa - 20km - Abja-Paluoja - 13 km - Karksi-Nuia - 30 km - Tõrva - 15 km - Hummuli - 12 km -Valga piiripunkt/rajanylittuspaikka

Kihnu saare Tuletorni ring: sadam/satama - Koksi tamm - majakas/majakka -muuseum/museo - Sigatsuaru - sadam/satama (15,2 km)

362

363

368

367

369

371

370

373

Kihnu saare Linakülaring: sadam/satama - Koksi tamm - muuseum/museo - Linaküla - Arumägi/Kurase - sadam/satama (8 km)

Majaka - Massiaru - Tali - Tihemetsa - Kanaküla - Jaamaküla - Pärnu-Uulumnt - Soometsa - Häädemeeste - Majaka (145 km)

Läti-Eesti ühendustee: Mazsalaca - Kilingi-Nõmme (37 km)

Kabli - Pärnu-Ikla mnt - Massiaru - Tali - Kilingi-Nõmme - Ristiküla - Laiksaare- Häädemeeste - Kabli (90 km)

Pärnu (Uus-Sauga - Lennuvälja tee - vana raudteesild) - Lemmetsa -Lavassaare - Audru - Valgeranna - Pärnu (48 km)

Pärnu (Haapsalu mnt - Kaubasadama tee - Elu tee II - Valgeranna tee) -Valgeranna - Liu - Tõstamaa mnt - Kõpu - Kõima - Audru - Pärnu (46 km)

Tõstamaa - Tõhela - Oidrema - Mihkli - Kõima - Pärnu-Jaagupi - Pööravere -Kergu - Pärnjõe - Vändra (107 km)

Alternatiiv/muu mahdollisuus: Matsirand - Tõusi (23 km)

Vändra - Rakvere mnt - Kurgja - Suurejõe - Kaansoo - Jõesuu - Vihtra -Suurejõe - Vändra (81 km)

Kaisma - Kergu - Tootsi - Tootsi raudteejaam - Rakvere mnt - Muraka - Tori(35 km)

RATTAMARSRUUDID PÄRNUMAAL / PYÖRÄILYREITIT PÄRNUMAALLA

1 Auto24ring 2 Villa Andropoff 3 White Beach Golf4 Valgeranna Seikluspark5 Valgeranna liivarand, promenaad

ja vaatlustorn6 Audru mõisakompleks (18. saj) ja

Audru muuseum 7 Audru Püha Risti luteri kirik (1680)

ja arboreetum8 Neitsiraba Külastuskeskus9 Uruste Issanda Taevaminemise

apostliku-õigeusu kirik (1873)10 Küti-Uuetoa linnufarm11 Vene taluõu – Sanga-Tõnise talu12 Lindi looduskaitseala ja vaatetorn13 Pootsi-Kõpu Kolmainsuse

apostliku-õigeusu kirik (1873) 14 Jõuluvana Korstna talu15 Pootsi mõis (1560)16 Seliste Püha Vassili apostliku-

õigeusu kirik (1864)17 Tõstamaa Maarja luteri kirik (1768)18 Tõstamaa mõis (1877) ja

muuseum19 Tõstamaa Käsitöökeskuse pood

(avatud mai-september)20 Ermistu järv ja vaatetorn 21 Tõhela järv ja vaatetorn22 Tõhela Ristija Johannese

apostliku-õigeusu kirik (1895) 23 Kastna Püha Arseniuse

apostliku-õigeusu kirik (1904)24 Kastna poolsaar ja linnuvaatlus-

torn25 Sõmeri hoiuala ja Saulepi linnu-

torn26 Sõmeri-Raespa rannik 27 Matsi rand ja telkimisala28 Uue-Varbla mõis (1426/1802) ja

Varbla muuseum 29 Varbla Püha Urbanuse luteri kirik

ja mõisapark (1861)30 Illuste mõisa peahoone ja park

(1912)31 Vatla mõis32 Paadrema Püha Kolmainu

apostliku-õigeusu kirik (1889)33 Oidremaa mõis (1658)34 Nedrema puisniit35 Liblikamaja36 Koonga mõis (1449)37 Panga talu roosiaed38 Mihkli Miikaeli luteri kirik (13. saj)39 Mihkli tammik (91 ha)40 Kurese muinasküla 41 Soontagana maalinn (7.-8. saj),

vaatetorn, RMK metsaonn ja telkimisala

42 Nehatu looduskaitseala43 Puhtu poolsaar

44 Kirsi Vanasõidukite muuseum45 Laelatu puisniit46 Hanila muuseum47 Hanila Pauluse kirik (13. saj)48 Kõmsi tarandkalmed49 Karuse Püha Margareeta kirik

(13. saj)50 Ranna Rantšo51 Näärikivid 52 Keemu puhkekoht ja vaatetorn53 Lihula linnus ja Lihula mõis54 Lihula Eliisabeti kirik (1876)55 Penijõe mõis, vaatetorn 56 Kloostri vaatetorn 57 Kasari jõe luht58 Kirbla Püha Nikolause kirik (1531)59 Kirbla astang ja Professor Eerik

Kumari mälestuskivi 60 Kasari jõe vana sild (1904)61 Tamme talu ürdiaed62 Jõõpre Püha Suurkannataja

Georgiuse apostliku-õigeusu kirik (1879)

63 Teispere Talu64 Eesti Muuseumraudtee

Lavassaares65 Suigu Evangeeliumi Kristlaste

palvela (1942)66 Eesti Turbamuuseum67 Alpakafarm68 Lepiku-Mardi Talu Kollektsioon-

aed69 Automuuseum70 Pärnu-Jaagupi Jakobi luteri

kirik (1534)71 Uduvere Apostel Jakobuse

apostliku-õigeusu kirik (1866) 72 Pööravere mõisa park ja viina-

vabriku varemed (19. saj)73 Kaelase mõis ja park (19. saj) 74 Jaanihanso Siidrivabrik75 Seljametsa muuseum ja külamaja76 Sindi pais ja hüdroelektrijaam77 Sindi raudteejaama hoonete

kompleks 78 Sindi Jumalaema Uinumise

apostliku-õigeusu kirik (1899)79 Sindi muuseum80 Pulli kiviaja asulakoht 81 Taali mõis (17. saj)82 Randivälja Kristuse Sündimise

apostliku-õigeusu kirik (1868)83 Tori mõisaansambel (1862)84 Tori Hobusekasvandus85 Tori Püha Jüri luteri kirik, Eesti

Sõjameeste Mälestuskirik (1854)86 Tori põrgu (keskdevoni liivakivi-

paljand kolme koopaga) 87 Tori Muuseum 88 Tori Rahvamaja - infopunkt89 Jõesuu rippsild90 Tori-Jõesuu Siidri- ja Veinitalu

91 Soomaa rahvuspark, looduskeskus ja matkarajad

92 Tipu Looduskool93 Kõpu Külastuskeskus94 Piesta Kuusikaru talu95 Vändra Martini luteri kirik (1787) 96 Vändra Peeter-Pauli apostliku-

õigeusu kirik (1868)97 Poetess Lydia Koidula (1843-1886)

sünnipaik98 Võidula mõis (1872)99 Kurgja, Carl Robert Jakobsoni

Talumuuseum100 Särghaua õppekeskus101 Nurmenuku Puhkekeskus102 Pärnu Bay Golf Links103 Reiu rand104 Lottemaa teemapark 105 Uulu luteri kirik ja mõisapark (1880) 106 Naarismaa talumuuseum 107 Jõulumäe Tervisespordikeskus108 Eesti Vabariigi esimese presidendi

Konstantin Pätsi sünnikoht 109 Tahkuranna Jumalaema Uinumise

apostliku-õigeusu kirik (1872) 110 Saviaugu talumuuseum111 Külastuskeskus Tahku Tare

(käsitöötoad, käsitöö müük)112 Tahkuranna luteri kirik (1891) 113 Häädemeeste Miikaeli luteri kirik

(1872) 114 Häädemeeste muuseum 115 Häädemeeste Issandamuutmise

apostliku-õigeusu kirik (1872) 116 RMK Kabli looduskeskus117 Kabli linnujaam ja vaatlustorn118 Kabli küla119 Kabli rand120 Kabli jaala Kaja121 Treimani luteri kirik (1867) 122 Treimani Peeter-Pauli apostliku-

õigeusu kirik (1940) 123 Ainaži tuletõrjemuuseum ja mere-

kooli muuseum (Läti territooriumil)124 Laiksaare Ristija Johannese

apostliku-õigeusu kirik (1924) 125 Saarde Katariina luteri kirik (1686) 126 Vabadussõja monument Kilingi-

Nõmmes127 Allikukivi koopad 128 Allikukivi veinimõis129 Voltveti mõisahoone ja park (1563) 130 Kärsu mõis (1580) 131 Kihnu saar 132 Kihnu kalmistu133 Kihnu Püha Nikolai apostliku-

õigeusu kirik (1786) 134 Kihnu muuseum 135 Kihnu tuletorn (1864) 136 Metsamaa talu137 Lohu käsitööpood138 Manija saar

1 Auto24ring ympyrärata2 Villa Andropoff 3 White Beach Golf4 Valgerannan Seikkailupuisto5 Valgerannan hiekkaranta,

promenadi ja katselutorni6 Audrun kartanokompleksi

(1700-luvulta) ja Audrun museo 7 Audrun Pyhän Ristin luterilainen

kirkko (1680) ja arboreetum8 Neitsiraban Vierailukeskus9 Urusten Kristuksen taivaaseen-

astumisen ortodoksinen kirkko (1873)

10 Küti-Uuetoan lintutila11 Vene Taluõu (Venäläinen tila) –

Sanga-Tõnisen tila12 Lindin luonnonsuojelualue ja

katselutorni13 Pootsi-Kõpun Kolminasuuden

apostolinen ortodoksinen kirkko (1873)

14 Joulupukin Korstnan tila15 Pootsin kartano (1560)16 Selisten Pyhän Vassilin apostoli-

nen ortodoksinen kirkko (1864)17 Tõstamaan Maarjan luterilainen

kirkko (1768)18 Tõstamaan kartano (1877) ja

museo19 Tõstamaan käsityökeskuksen

myymälä (avoinna toukokuusta syyskuuhun)

20 Ermistun järvi ja katselutorni 21 Tõhelan järvi ja katselutorni22 Tõhelan Kastaja Johanneksen

apostolinen ortodoksinen kirkko (1895)

23 Kastnan Pyhän Arsenioksen ortodoksinen kirkko (1904)

24 Kastnan niemi ja lintutorni25 Sõmerin Natura 2000 -suojelu-

alue ja Saulepin lintutorni26 Sõmeri-Raespan rannikko27 Matsin ranta ja telttailualue28 Uue-Varblan kartano (1426/1802)

ja Varblan museo 29 Varblan Pyhän Urbanuksen lu-

terilainen kirkko ja kartanopuis-to (1861)

30 Illusten kartanon päärakennus ja puisto (1912)

31 Vatlan kartano32 Paadreman Pyhän Kolminaisuu-

den ortodoksinen kirkko (1889)33 Oidremaan kartano (1658)34 Nedreman lehdesniitty35 Perhostalo36 Koongan kartano (1449)37 Panga maatilan ruusutarha38 Mihklin Mikaelin luterilainen kirk-

ko (1200-luvulta)39 Mihklin tammimetsä (91 ha)40 Kuresen muinaiskylä41 Soontaganan maalinna (600-

700-luku), näkötorni, retkimökki ja telttailualue

42 Nehatun luonnonsuojelualue43 Puhtun niemi44 Kirsin vanhojen ajoneuvojen mu-

seo45 Laelatun lehdesniitty

46 Hanilan museo47 Hanilan Paavalin kirkko

(1200-luvulta)48 Kõmsin hautarauniot49 Karusen Pyhän Margareetan

kirkko (1200-luvulta)50 Ranna Rantšo (hevos- ja

kotieläintila)51 Näärikivid (siirtokivet)52 Keemun taukopaikka ja näkötorni53 Lihulan linnanrauniot ja Lihulan

kartano54 Lihulan Eliisabetin kirkko (1876)55 Penijõen kartano, näkötorni56 Kloostrin näkötorni57 Kasarin luhta58 Kirblan Pyhän Nikolauksen

kirkko (1531)59 Kirblan penger ja professori Eerik

Kumarin muistomerkki60 Kasarijoen vanha silta (1904)61 Tamme-maatilan yrttitarha62 Jõõpren Pyhän suurmarttyyri

Georgios Voittajan ortodoksinen kirkko (1879)

63 Teispere maatila64 Viron Museorautatie

Lavassaaressa65 Suigun Evankelisten Kristittyjen

rukoustalo (1942)66 Viron Turvemuseo67 Alpakkafarmi68 Lepiku-Mardin tilan kokoelma-

puutarha69 Automuseo70 Pärnu-Jaagupin Jakobin

luterilainen kirkko (1534)71 Uduveren Apostoli Jakob Sebe-

deuksen apostlinen ortodoksinen kirkko (1866)

72 Pööraveren kartanon puisto ja vii-navabriku rauniot (1800-luvulta)

73 Kaelasen kartano ja puisto (1800-luvulta)

74 Jaanihanso siideritehdas75 Seljametsan museo ja kylätalo76 Sindin pato ja vesivoimala77 Sindin rautatieaseman rakennus-

kokonaisuus78 Sindin Jumalanäidin Uinumisen

apostlinen ortodoksinen kirkko (1899)

79 Sindin museo80 Pullin kivikautinen asuinpaikka 81 Taalin kartano (1600-luvulta)82 Randiväljan Kristuksen syntymän

ortodoksinen kirkko (1868)83 Torin kartanokompleksi (1862)84 Torin Hevoskasvatus85 Torin Pyhän Jyrin luterilainen

kirkko, Viron Sotilaiden Muisto-kirkko (1854)

86 Torin helvetti (devonikaudelta peräisin hiekkäkiviseinämä kolmen luolan kanssa)

87 Torin museo88 Tori Rahvamaja - infopiste89 Jõesuun riippusilta90 Tori-Jõesuu siideri- ja viinitila91 Soomaan kansallispuisto, luonto-

keskus ja luontopolut92 Tipu luontokoulu

93 Kõpun Vierailukeskus94 Piesta Kuusikarun tila95 Vändran Martinin luterilainen

kirkko (1787) 96 Vändran Peeter-Paulin apostlinen

ortodoksinen kirkko (1868)97 Runoilija Lydia Koidulan

(1843-1886) syntymäkoti98 Võidulan kartano (1872)99 Kurgja, Carl Robert Jakobsonin

maatilamuseo100 Särghaua opintokeskus101 Nurmenuku-lomakeskus102 Pärnu Bay Golf Links103 Reiun ranta104 Lottemaa-Teemapuisto105 Uulun luterilainen kirkko ja

kartanopuisto (1880) 106 Naarismaan tilamuseo107 Jõulumäen Liikuntakeskus108 Viron Tasavallan ensimmäisen

presidentin Konstantin Pätsin syntymäkoti

109 Tahkurannan Jumalanäidin Uinumisen apostlinen ortodoksi-nen kirkko (1872)

110 Saviaugun maatilamuseo111 Vierailukeskus Tahku Tare

(käsityöpajat, käsityön myynti)112 Tahkurannan luterilainen kirkko

(1891) 113 Häädemeesten Mikaelin

luterilainen kirkko (1872) 114 Häädemeesten museo 115 Häädemeesten Herran Muutta-

misen apostolinen ortodoksinen kirkko (1872)

116 RMK Kablin luontokeskus117 Kablin lintuasema ja katselutorni,

Kablin luontopolku (1,8 km) 118 Kablin kylä119 Kablin ranta120 Kablin jooli Kaja121 Treimanin luterilainen kirkko

(1867) 122 Treimanin Peeter-Paulin aposto-

linen ortodoksinen kirkko (1940) 123 Ainažin palomuseo ja merikoulu-

museo (Latvian alueella)124 Laiksaaren Kastaja Johanneksen

apostolinen ortodoksinen kirkko (1924)

125 Saarden Katariinan luterilainen kirkko (1686)

126 Vapaussodan muistomerkki Kilingi-Nõmmessa

127 Allikukivin luolat128 Allikukivin viinikartano129 Voltvetin kartanorakennus ja

puisto (1563) 130 Kärsun kartano (1580) 131 Kihnun saari 132 Kihnun hautausmaa133 Kihnun Pyhän Nikolain apostli-

nen ortodoksinen kirkko (1862) 134 Kihnun museo 135 Kihnun majakka (1864) 136 Metsamaan tila137 Lohu Annelin käsityökauppa138 Manijan saari

VAATAMISVÄÄRSUSED PÄRNU MAAKONNAS

NÄHTÄVYYDET PÄRNUN MAAKUNNASSA

Kihnun kuuluisiin miehiin ja udella Kihnun jokapäiväistä elämää kuvaavia esineitä (työkaluja, vaatteita, käsitöi-tä, huonekaluja). Pitkänän niemellä sijaitseva Kihnun majakka (1864) asennettiin Englannissa valmistetuista osista ja sen korkeus meren- ja maanpinnasta on vas-taavasti 31 m ja 29 m. Kihnulaisilla on oma hauska ni-mitys majakalle - “puaek”. www.kihnu.ee

138 MANIJA SAARPärnumaa suuruselt teine saar Manija on 187-hekta-riline kivine saareke, mis kuulub alates 2003. aastast UNESCO maailma kultuuripärandi nimekirja. Saar on vaid 4,5 km pikk ja kuni 0,5 km lai ning jaguneb suure tormi ja veetõusuga kolmeks osaks. Saarel on haruldaste taimede kasvualad ning soojadel maikuu- ja juuniöödel võib kuulda kõlavat kõrede ehk juttselg-kärnkonnade kontserti. Saarele saab Munalaiu sadamast paadi või lii-nilaevaga. Saarel võimalus teha jalgsi või autoga saa-rereis ja tutvuda kaitseala loodusväärtustega, Manija saarekeskusega ja kohalikus käsitöötoas vaadata ja osta käsitööd. Kohalikku toitu pakutakse Riida turismitalus. 138 MANIJAN SAARIPärnumaan toiseksi suurin saari Manija on 187 heh-taarin kokoinen kivinen pikkusaari, joka on kuulunut vuodesta 2003 Unescon maailmanperintökohteisiin. Saari on vain 4,5 km pitkä ja enintään 0,5 km leveä. Ison myrskyn aikaan, kun vedenpinta nousee, se jakautuu kolmeen osaan. Saarella kasvaa harvinaisia kasveja, tou-ko- ja kesäkuun lämpiminä öinä saarella voi kuunnella haisukonnien äänekästä konserttia. Saarelle pääsee Munalaid-nimisestä satamasta veneellä tai reittilai-valla. Saaren voi kiertää jalan tai autolla tutustuen suo-jelualueen arvokkaaseen luontoon ja Manijan saaren keskukseen. Käsityötuvassa voi katsella ja ostaa mu-kaan käsitöitä. Paikallista ruokaa tarjoillaan Riida-ni-misellä matkailutilalla.

8 RANNAMETSA-TOLKUSE LOODUSE ÕPPERADA JA VAATETORN (2,2 km) Õpperada saab alguse Tallinn-Pärnu-Ikla mnt 162 km asuva parkla infotahvli juurest. Rada lookleb läbi Tolkuse raba ja viib välja Tornimäele, kus asub 18 m kõrgune vaatetorn, kust avaneb suurepärane vaa-de. Tolkuse raba on täiesti ainulaadne, kuna on tek-kinud kunagise merelahe soostumise tagajärjel. Ra-jale jääb lisaks mitmeid huvipunkte ja puhkekohti. www.loodusegakoos.ee

8 RANNAMETSA-TOLKUSEN LUONTOPOLKU JA KATSELUTORNI (2,2 km)Luontopolku lähtee Tallinna-Pärnu-Iklan maantien 162. kilometrillä sijaitsevan pysäköintialueen opastaulun luota. Polku kulkeutuu Tolkusen korkeasuon kautta ja johtaa Tornimäelle, jossa sijaitsee 18 m korkea katselu- torni. Tolkusen korkeasuo on täysin ainutlaatuinen, kos-ka se on syntynyt entisen merenlahden soistumisen. Polun varrella on monia huvipisteitä sekä lepopaikkoja. www.loodusegakoos.ee

104 LOTTEMAAN TEEMAPUISTOLottemaa on suurin koko perheen teemapuisto Baltian maissa. Pärnumaalla kauniissa rantametsässä sijaitse-va Keksijäkylä on tuttu Keksijäkylän Lottasta kertovista elokuvista, musiikkinäytelmistä ja etenkin kirjoista. Ta-paat tässä Lottan, Brunon, Albertin ja muut Keksijäkylän asukkaat ja halutessasi voit heidän kanssa iloisesti leik-kiä ja keksiä. Löytämis- ja keksimisiloa sekä kiinnostavia seikkailuja riittää koko päiväksi niin lapsille kuin aikui-sille. Lottemaalla vieraita odottavat yli sata huvilaitet-ta, teemarakennukset, miellyttävät ruokailuelämykset, jännittävät teatteriesitykset, matkamuistomyymälät ja viihtyisä uimaranta. www.lottemaa.ee

118 KABLIPärnumaa lõunaosas asub koht nimega Kabli. 19.saj ja 20. saj alguses oli Kabli meremeeste küla ja purjelaevade ehituskoht. Tänapäevalgi on säilinud meremeesteküla ilme koos tollest ajast säilinud häärberitega. Kablist las-ti vette 1861. aastal esimene sellekandi kaugsõidupur-jekas ning selle auks ehitati ajaloolise laevatüübi järgi jaala Kaja, mis on pandud välja uudistamiseks. Madal ja soojaveeline Kabli rand on üks suvitajate lemmikpaiku ning eriti armastatud lastega perede hulgas. Randa on ehitatud promenaad, piknikupaigad, laste mänguväljak ning suvekohvik. Kablis olles tasub külastada ka kuulsat pagaripoodi Kabli pagarit. RMK Kabli looduskeskuse teabepunktist saab informatsiooni puhkamisvõima-luste kohta ümbruskonnas ning näha loodusteemalisi väljapanekud. www.loodusegakoos.ee118 KABLIPärnumaan eteläpäässä sijaitsee Kabli-niminen paikka. 1800-luvulla ja 1900-luvun alussa Kabli oli merimiesten kylä ja purjelaivojen rakennuspaikka. Nykyäänkin on säilynyt merimiesten kylän ilme sekä tuonaikaisia kar-tanoita. Kablista laskettiin vuonna 1861 vesille seudun ensimmäinen kaukomatkoihin käytetty purjealus. Sen kunniaksi rakennettiin historiallisen laivatyypin mukaan Kaja-niminen jaala, joka on asetettu näytteille. Mata-la ja lämminvetinen Kablin ranta on kesänviettäjien lempipaikkoja, varsinkin lapsiperheiden keskuudes-sa. Rantaan on rakennettu promenadi, piknikpaikat, leikkikenttä ja kesäkahvila. Kablissa kannattaa käydä myös maineikkaassa leipomoliikkeessä (Kabli pagar). RMK:n Kablin luontokeskuksen infopisteestä saa tie-toa lomanviettomahdollisuuksista seudulla ja siellä voi tutustua luontonäyttelyihin. www.loodusegakoos.ee

131 KIHNU SAAR Üks eksootilisemaid paiku kogu Eestimaal on kind-lasti Kihnu saar, mis alates 2003. a kuulub UNESCO inimkonna vaimse kultuuripärandi esindusnimekirja. Kihnus on säilinud muistsed kombed ja elustiil – aus hoitakse esiemade käsitöökunsti ja rahvariideid kan-takse igapäevaselt. Traditsiooniliste Kihnu vaatamis-väärsuste hulka kuuluvad kalmistu, kirik, muuseum ja tuletorn. Kihnu kalmistu on kihnlaste jaoks püha koht – seal käiakse vaikselt ja mitte kunagi pärast päikseloo-jangut. Kalmistu peavärava lähedale on maetud kuulus metskapten Enn Uuetoa ehk Kihnu Jõnn. Kihnu Püha Nikolai apostliku-õigeusu kirik (1862) on hoolitsetud pühakoda, milles on säilinud sisustust saarel varem asu-nud kirikutest. Kihnu muuseum asutati 1974. a vanas-se koolimajja. Seal saab imetleda Kihnu naivistide loo-mingut, tutvuda Kihnu kuulsate meestega ja uudistada Kihnu igapäevaelu kajastavaid eksponaate (tööriistad, rõivad, käsitöö, mööbel). Pitkänä neemel asuv Kihnu tuletorn (1864) monteeriti kokku Inglismaal valmista-tud detailidest ning selle kõrgus mere- ja maapinnast on vastavalt 31 m ja 29 m. Kihnlaste endil on tuletorni jaoks vahva nimetus - “puaek”. www.kihnu.ee131 KIHNUN SAARIEräs eksoottisimpia paikkoja Virossa on varmasti Kihnun saari, joka vuonna 2003 liitettiin Unescon ihmiskunnan aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon. Kihnussa on säilynyt muinaisia tapoja ja elämäntapa – pidetään kunniassa esiäitien käsityötaitoja ja kansallispukuja pi-detään päivittäin. Perinteisiin nähtävyyksiin Kihnussa kuuluvat hautausmaa, kirkko, museo ja majakka. Kih-nun hautausmaa on kihnulaisille pyhä paikka – siellä liikutaan hiljaa eikä koskaan auringonlaskun jälkeen. Hautausmaan pääportin lähelle on haudattu kuuluisa metsäkapteeni Enn Uuetoa eli Kihnu Jõnn. Kihnun Py-hän Nikolain apostolilainen ortodoksinen kirkko (1862) on huollettu sakraalirakennus, jossa on säilynyt sisus-tusta saarella aikaisemmin sijainneista kirkoista. Kihnun museo perustettiin vuonna 1974 vanhaan koulutaloon. Siellä voi ihailla Kihnun naivistien tuotantoa, tutustua

Pärnu KülastuskeskusPärnun VierailukeskusUus 4, Pärnu 80010, Eesti/Viro+372 447 3000, +372 5330 4134info@visitparnu.comwww.visitparnu.com

Väljaandja: SA Pärnumaa Arenduskeskus koostöös Pärnu LinnavalitsusegaJulkaisija: Pärnun maakunnan kehittämiskeskus, Pärnun kaupunginhallitusTõlked/Käännös: Avatar Tõlkebüroo, Helle Marttila, www.visitestonia.comKaanefoto/Kannen kuva: Mati KoseKujundus/Taitto: Ecoprint ASTrükk/Painos: Aktaprint OÜ2018

4 VALGERANNA LIIVARAND, SEIKLUSPARK, PROMENAAD JA VAATETORNValgeranna on pikk liivane supelrand, mis avaneb lõu-nakaarde ja on külmade põhjatuulte eest kaitstud kauni männimetsaga. Valgeranna promenaad on 300 m pik-kune kaunis jalgtee, mis viib parklast mereni ja lookleb osaliselt Valgeranna Seikluspargi alt läbi. Seikluspargis pakuvad põnevust kõrgele puude vahele ehitatud eri-neva raskusastmega seiklusrajad. Rannal asuvast tule-dega varustatud vaatetornist avaneb kauneid vaatepil-te. www.valgerannaseikluspark.ee 4 VALGERANNAN HIEKKARANTA, SEIKKA-ILUPUISTO, PROMENADI JA NÄKÖTORNIValgeranna on pitkä, hiekkainen uimaranta, joka avau-tuu etelän suuntaan ja jota kylmiltä pohjoistuulilta su-ojaa upea männikkö Valgerannan promenadi on 300 m pituinen kaunis kävelytie, joka alkaa parkkipaikalta ja johtaa meren rantaan, osa siitä kaartelee seikkailu-puiston alta. Seikkailupuistossa jännittävyyttä tarjoavat korkealle puiden väliin rakennetut eri vaikeusasteen seikkailuradat. Rannassa kohoaa näkötorni valoineen ja jos vain viitsit kiivetä, niin sieltä avautuu todella upei-ta näkymiä. www.valgerannaseikluspark.ee

11 VENE TALUÕU – SANGA-TÕNISE TALUPõneva ajalooga Eesti talus on võimalus osa saada vene rahvuskultuurist ja selle traditsioonidest. Siin on hea võimalus uudistada vene rahvariideid, maitsta vene toite ja tutvuda vene tarbekunstiga. Siin satuksid just kui vene külla, kus Jemelja lesib ahju peal ja krõbistab barankasid, puder valmib ahjus, samovar suitseb ning punapõsksed neiud tervitavad külalisi. www.venetalu.ee11 VENÄLÄINEN TILA – SANGA-TÕNISEN TILAMielenkiintoisen historian omaavalla virolaisella maa-tilalla voi perehtyä Venäjän kansalliskulttuuriin ja sen perinteisiin. Tilalla on hyvä mahdollisuus tutustua ve-näläisiin kansallispukuihin, ruokiin ja käyttötaiteeseen. Siellä tunnet olevasi kuin venäläisessä kylässä, jossa laiska Jemelja-poika loikoo uunilla ja pureskelee rinke-leitä, puuro valmistuu uunissa, samovaari savuaa ja pu-naposkiset tytöt tervehtivät vieraita. www.venetalu.ee

14 JÕULUVANA KORSTNA TALUSiin elab Jõuluvana koos memme, päkapikkude, ho-buste, jäneste, ämblike, muttide, lindude ja paljude teiste suurte ning väikeste sõpradega. Siin saate aas-taringselt kogu perega osaleda vahvates tegevustes talu rehetoas ja kambrites, tornis ja pööningul, metsas ja põllul, aidas ja tallis - sõita ree ja poniga, meisterda-da, putitada traktorit ja maiustada Jõulumemme koh-vikus. www.maria.ee14 JOULUPUKIN KORSTNAN MAATILATäällä asuu Joulupukki muorin, tonttujen, hevosten, jänesten, hämäkäkkien, myyrien, lintujen ja monien muiden suurten ja pienten ystäviensä kanssa. Täällä voitte ympäri vuoden osallistua koko perheen voimin tilan toimintaan riihessä ja maatalon huoneissa, tornissa ja ullakolla, metsässä ja pellolla, aitassa ja tallissa – ajaa reellä, ratsastaa ponilla, tehdä käsitöitä, korjailla trak-toria ja herkutella Joulumuorin kahvilassa.www.maria.ee 18 TÕSTAMAA MÕIS (1877) JA MUUSEUMKirjalikes allikates mainitakse mõisat esmakordselt juba 1553. a. Vana peahoone ehitati aastatel 1875-1877 his-toritsistlikus stiilis põhjalikult ümber. Sellest ajast päri-nevad ka nüüdseks restaureeritud laemaalingud ning pilkupüüdva välimusega sisehooviga tall-tõllakuur. Ala-tes 1921. a tegutseb mõisas kool. Mõisas asub ka muu-seum kus on eksponeeritud siinsete inimeste eluolu kajastav väljapanek nii esemete kui fotodena. Võima-lus tellida giidituur, kus lisaks ekskursioonile Tõstamaa mõisahoones pakutakse huvilistele võimalust tutvuda Tõstamaa aleviku ja valla huviväärsustega.mois.tostamaa.ee18 TÕSTAMAAN KARTANO (1877) JA MUSEOKirjallisissa lähteissä mainitaan kartanoa ensimmäi-sen kerran jo vuonna 1553. Vanha päärakennus muu-tosrakennttiin vuosina 1875- 1877 historistiseen tyy-liin perusteellisesti. Siitä ajasta ovat peräisin myös nyt entisöidyt kattomaalaukset sekä katseenvangitsevan ulkonäön omaava hevostalli/vaunuvaja sisäpihoineen. Vuodesta 1921 alkaen kartanossa toimii koulu. Tõsta-maan kartanossa sijaitsee myös museo, missä näytteille on asetettu paikallisten asukkaiden elämää kuvastavia esineitä sekä valokuvia. Halukkaat voivat tilata opaste-tun kierroksen, jonka yhteydessä asiasta kiinnostuneilla

on mahdollisuus tutustua paitsi kartanorakennukseen, myös Tõstamaan kauppalan ja kunnan nähtävyyksiin. mois.tostamaa.ee

53 LIHULALihula linnas asuval linnusemäel asuvad 1238. a rajatud Lihula piiskopilinnuse varemed. Omaaegne linnus oli mitmete hinnangute järgi 13. sajandi alguses üks peamisi keskusi Eesti lääneosas. Unikaalsest kaitserajatisest on tänaseks säilinud vaid varemetes müürid, mis on kon-serveeritud ja varustatud infotahvlitega. Lihula piisko-pi- ja ordumõisas, mille ajalugu ulatub 13. sajandisse, asub Lihula muuseum. Lihula linnas asub ka 1876. a ehitatud Lihula Eliisabeti kirik. www.laanerannavald.ee53 LIHULALihulan kaupungissa linnavuorella sijaitsevat vuonna 1238 rakennetun Lihulan piispanlinnan rauniot. Entisai-kainen linnoitus oli useiden arvioiden mukaan 1200-lu-vun alussa yksi tärkeimpiä keskuksia Viron länsiosassa. Ainutlaatuisesta suojarakennuksesta ovat tähän päi-vään saakka säilyneet ainoastaan raunioituneet muurit, jotka on konservoitu ja tietotauluin varustettu. Lihulan piispan- ja ritarikunnan kartanossa, jonka historia ulot-tuu 1200-luvulle saakka, toimii Lihulan museo. Lihulan kaupungissa sijaitsee myös vuonna 1876 rakennettu Li-hulan Eliisabetin kirkko. www.laanerannavald.ee

61 TAMME TALU ÜRDIAEDTamme aiandustalus Pärnu lähedal saad tutvuda ravim- ja maitsetaimede näidisaiaga, kus kasvavad ka köögi-viljad ja kulinaarias kasutatavad ilutaimed. Võimalus jalutada lõhnade ja maitsete paradiisis ning nautida hõrku ürditeed koos perenaise valmistatud ürdipiru-kaga. Talu poest saab osta marjadest, köögiviljadest ja ürtidest valmistatud hoidiseid, mitmesuguseid ürdi-ja teesegusid ning muid põnevaid tooteid. www.tammetalu.eu61 TAMME-MAATILAN YRTTITARHALähellä Pärnua sijaitsevalla Tammen puutarhatilalla voit perehtyä lääke- ja maustekasvien näytepuutarhaan, jossa kasvaa myös kasviksia ja syötäviä koristekasveja. Mahdollisuus kävellä tuoksujen ja makujen paratiisis-sa ja nauttia herkullista yrttiteetä ja emännän leipomia yrttipiiraita. Tilan kaupasta voi ostaa marjoista, vihan-neksista ja yrteistä valmistettuja säilykkeitä, erilaisia yrtti- ja teesekoituksia ja muita kiinnostavia tuotteita. www.tammetalu.eu

64 EESTI MUUSEUMRAUDTEE LAVASSAARESEesti Muuseumraudtee on suurim kitsarööpmelise raudtee muuseum Baltimaades ja üks suurimaid Eu-roopas. Välisekspositsioonis saab näha unikaalseid eks-ponaate – Saksa väliraudteede vedurit, 19. sajandist pärinevaid kaubavaguneid ja ainulaadset Eesti reisi-vagunit aastast 1939. Peaaegu täilikult on muuseumis esindatud ka NSV Liidu aegne veerem. Siseeksposit-sioonis saab tutvuda erinevate raudteega seotud aja-looliste esemetega. Kogu perele põnevas muuseumis saab juunist septembri lõpuni teha laupäeviti sõidu muuseumi rongiga 2 km pikkusel lõigul auru- või dii-selrongiga. www.museumrailway.ee64 VIRON MUSEORAUTATIE LAVASSAARESSAViron Museorautatie on suurin kapearaiteinen rauta-tiemuseo Baltian maissa ja yksi suurimmista Euroopas-sa. Ulkoilmanäyttelyssä on näkyvillä uniikkeja kohteita – saksalainen kenttärataveturi, 1800-luvulta peräisin tavaravaunut ja ainutlaatuinen virolainen matkavaunu vuodesta 1939. Lähes täydellisesti museossa on esillä myös neuvostoliiton ajan kalusto. Näyttelytiloissa on erilaisia rataliikenteeseen liittyviä historiallisia esineitä Koko perheelle kiinnostavaa katsottavaa tarjoavassa museossa voi kesäkuusta syyskuun loppuun asti lau-antaisin ajaa 2 km pituisella radalla museon höyry- tai dieseljunalla. www.museumrailway.ee

67 ALPAKAFARMTere tulemast Eesti suurimasse alpakakasvatusse! Alpakad pärinevad Lõuna-Ameerikast Peruust ja neid kasvatatakse nende imepehme ja väga sooja villa pä-rast. Lisaks on nad äärmiselt armsad, uudishimulikud, kuid siiski ka pisut pelglikud. Meie talus saab näha al-pakasid, neid käest sööta ja katsuda nende villa siidist pehmust, samuti saate tutvuda ka meie teiste looma-dega. Talu poest leiate alpakatooteid ja kerget einet. www.alpakafarm.ee

67 ALPAKKAFARMITervetuloa Viron suurimmalle alpakankasvatustilalle! Alpakat ovat kotoisin Etelä-Amerikan Perusta ja niitä kasvatetaan niiden ihmeellisen pehmeän ja erittäin lämpimän villan takia. Sen lisäksi ne ovat uskomatto-man suloisia, uteliaita, mutta myös hieman arkoja. Maa-tilallamme voi nähdä alpakkoja, ruokkia niitä kädestä ja koskettaa niiden villan silkkistä pehmeyttä sekä tu-tustua myös muihin eläimiimme. Maatilakaupassa on saatavilla alpakkatuotteita ja pientä purtavaa. www.alpakafarm.ee

83 TORI KESKUS KOOS ERINEVATE VAATAMISVÄÄRSUSTEGA„Tori põrgu“ nime kannab suurim kolmest koopast, mil-le allikaveed on sajandite jooksul uuristanud Pärnu jõe vasakpoolse kaldajärsaku keskdevoni aegsesse liivaki-vipaljandisse. Eelmisel sajandil viis koobas läbi liivakivi mitusada meetrit maasügavusse ja ahenes madalaks „põrgukäiguks“. Tori Püha Jüri luteri kirikule pandi nurgakivi aastal 1852 ning kiriku uhkuseks sai 1749. a Lübeckis valatud tornikell. 1944. a lõhkasid Nõukogu-de vägede eest taganevad Saksa sõdurid Tori silla ja põletasid kiriku, kuid alates 1990. a on kirikut ulatusli-kult taastatud 2001. a pühitseti kirik Eesti Sõjameeste Mälestuskirikuks ja kogudus Püha Jüri koguduseks. Ajaloolise tähelepanuväärsusena on 1934. a asutatud Tori muuseum, mis on kõige esimene kihelkonnamuu-seum Eestis tegutsedes tänaseni ja talletades materjale nii Tori ajaloo kui ka tänapäeva kohta. Tori Rahvamajas asuvast infopunktist on võimalik saada teavet piirkonna puhkusevõimaluste kohta. Tori mõisaansambel koos-neb Eesti suurima (78,5 m²) kõrtsitoaga klassitsistlikust kõrtsihoonest (1845), mõisast, tallikompleksist ja hobu-sekasvandusest. Mõisa baroksest peahoonest (1738) on säilinud mantelkorsten ja oinas-hingedega uksed, kõr-valhoonetest on vaatamisväärsed ait (1814), viinaköök (1835) ja rehala (1844). Aastal 1930 sai mõisast hobu-sekasvatusele spetsialiseerunud riigimõis. Tori Hobu-sekasvanduses kasvatatakse ja aretatakse siiani kuul-said tori tõugu hobuseid. www.torivald.ee83 TORIN KESKUS ERI NÄHTÄVYYKSINEENTorin helvetiksi sanotaan suurinta kolmesta luolas-ta, minkä lähdevedet ovat vuosisatojen aikana uurta-neet Pärnun joen vasemmanpuoleiseen devonikauden hiekkakivestä muodostuneeseen rantatöyrään. Viime vuosisadalla luola johti hiekkakiven halki monta sataa metriä syvälle maan sisään ja kapeni matalaksi ”helve-tinkäytäväksi”. Torin Pyhän Jyrin luterilaiselle kirkolle asennettiin kulmakivi vuonna 1852 ja kirkon ylpeydeksi tuli vuonna 1749 Lyypekissä valettu tornikello. Vuonna 1944 räjäyttivät neuvostoarmeijan tieltä perääntyvät saksalaiset sotilaat Torin sillan ja polttivat kirkon, mut-ta vuodesta 1990 alkaen kirkkoa on tarmokkaasti enti-söity. Vuonna 2001 vihittiin kirkko virolaisten sotilaiden muistokirkoksi ja seurakunta Pyhän Jyrin seurakunnaksi. Historiallisena nähtävyytenä voidaan pitää vuonna 1934 perustettua Torin museoa, joka on ensimmäinen pitäjä-museo Virossa. Se on edelleen toiminnassa ja tallentaa aineistoa sekä Torin historiasta että nykypäivästä. Torin kartanokompleksi koostuu Viron isoimman (78,5 m2) kapakkatuvan omaavasta klassisesta kapakkarakennuk-sesta (1845), kartanosta, hevostalleista ja hevoskasva-tuksesta. Kartanon barokkityylisestä päärakennuksesta (1738) on säilynyt manttelisavupiippu ja pässi-saranao-vet, sivurakennuksista tutustumisenarvoisia ovat aitta (1814), viinakeittiö (1835) ja puintiriihi (1844). Vuonna 1930 kartanosta tuli hevoskasvatukseen erikoistunut valtionmoisio. Torin hevoskasvatuksessa kasvatetaan ja kehitetään tähän saakka kuuluisia Torin-rotuisia hevo-sia. www.torivald.ee

99 KURGJA, CARL ROBERT JAKOBSONI TALUMUUSEUMKurgja talumuuseum asub maadel, mis kunagi kuulu-sid Eesti ärkamisaja suurkujule Carl Robert Jakobso-nile. Jakobson soovis rajada siia eeskujuliku näidistalu – kõik talumuuseumi hooned ongi ehitatud Jakobsoni projekti järgi ja seetõttu ainulaadsed. Ka kõiki talutöid tehakse siin täna nii, nagu rohkem kui saja aasta eest. www.kurgja.ee99 KURGJA, CARL ROBERT JAKOBSONIN MAATILAMUSEOKurgjan maatilamuseo sijaitsee mailla, mitkä kuuluivat joskus Viron heräämiskauden keulakuvalle Carl Robert Jakobsonille. Jakobson halusi perustaa tänne esimer-killisen mallimaatilan – kaikki maatilamuseon raken-nukset ovatkin rakennettu Jakobsonin suunnitelmien mukaan ja siksi ainutlaatuisia. Kaikkia maataloustöitä tehdään täällä nykyäänkin niin kuin yli sata vuotta sit-ten. www.kurgja.ee

104 LOTTEMAA TEEMAPARKLottemaa on kõige suurem kogupere teemapark Balti riikides. Pärnumaal kaunis rannametsas asuv Leiutajateküla on tuttav Lotte filmidest, muusikalidest ja raamatutest. Siin kohtud Lotte, Bruno, Alberti ja teiste Leiutajateküla elanikega ning saad nendega koos mängida ja leiutada. Avastamist, leiutamist ja pööraselt huvitavaid seiklusi jätkub terveks päevaks nii lastele kui täiskasvanutele. Lottemaal ootavad avastamist üle saja atraktsiooni, temaatilised majad, meeldivad toiduelamused, põnevad teatrielamused, suveniiripoed ja mõnus supelrand. www.lottemaa.ee

Facebook: Visit PärnuLöydä Pärnu

Instagram: visitparnu

YouTube: VisitParnu

Flickr: Visit Parnu

Welcome to Alpacafarm! More info:

www.alpakafarm.ee

Phone: +372 5531 531

www.lottemaa.ee

TUNDI ELAMUSI KOGU PERELE!TUNTIA ELÄMYKSIÄ KOKO PERHEELLEE!BALTIMAADE SUURIM TEEMAPARK!BALTIAN MAIDEN ISOIN TEEMAOUISTI VIROSSA!

9.06-31.08.2018

10:00-18:00

www.lottemaa.ee

TUNDI ELAMUSI KOGU PERELE!TUNDI ELAMUSI KOGU PERELE!TUNTIA ELÄMYKSIÄ KOKO PERHEELLEE!TUNTIA ELÄMYKSIÄ KOKO PERHEELLEE!

Pärnu

Tallinn118km

Helsinki220km

Riga162km

Vilnius415km

St. Petersburg375km

Stockholm375km

Oslo801km

Copenhagen801km

MATKARAJAD / RETKIPOLKUJA 1 Kabli looduse õpperada / Kablin luontopolku 1,8 km 2 Nigula raba õpperada /

Nigulan suon luontopolku 3 km 3 Sandra matkarada ja metsaonn /

Sandran vaellusreitti 0,3 km 4 Laiksaare loodusrada / Laiksaaren luontopolku 2 km 5 Rae Järve matkarada / Rae-järven vaellusreitti 1,7 km 6 Kilingi-Nõmme matkarada /

Kilingi-Nõmmen luontopolku 5,2 km 7 Tihemetsa-Kärsu metsanduslik looduse õpperada /

Tihemetsa-Kärsun luontopolku 5,5 km 8 Rannametsa-Tolkuse looduse õpperada ja vaatetorn

/ Rannametsa-Tolkusen luontopolku 2,2 km 9 Jõulumäe Tervisekeskuse matkarajad /

Jõulumäen kuntoilukeskuksen (Jõulumäe Tervises-pordikeskus) vaellusreitit 5–25 km

10 Tammiste matkarada / Tammisten metsäreitti 2,8 km11 Kaisma Suurjärve matkarada / Kaisman Suurjärven

vaellusreitti 6 km12 Kaisma terviserada / Kaisman kuntopolku 1,3 km13 Nedremaa puisniidu õpperada /

Nedreman lehdesniityn luontopolku 3 km14 Tuhu matkarada ja vaatetorn /

Tuhun retkipolku ja näkötorni 1 km15 Kolga looduse õpperada /

Kolgan luontopolut 1,5 km ja 3,5 km16 Tõstamaa matkarada /

Tõstamaan vaellusreitti 2,5 km17 Pangamäe matkarada /

Pangamäen luontopolku 1,5 km18 Valgeranna terviserada /

Valgerannan kuntopolku 3 km

SOOMAA RAHVUSPARGI MATKARAJAD / SOOMAAN KANSALLISPUISTON RETKIPOLUT19 Hüpassaare õpperada /

Hüpassaaren luontopolku 4,4 km20 Hüpassaare-Kopra tare matkarada /

Hüpassaare-Kopra taren luontopolku 56 km21 Ingatsi õpperada / Ingatsin luontopolku 4,3 km22 Koprarada õpperada /

Kopraradan luontopolki 1,8 km23 Kuuraniidu õpperada /

Kuuraniidun luontopolku 1 km24 Meiekose õpperada /

Meiekosen luontopolku 5,6 km25 Lemmjõe keelemetsa õpperada /

Lemmjõe keelemetsan luontopolku 5,8 km26 Riisa õpperada / Riisan luontopolku 4,8 km27 Öördi õpperada / Öördin luontopolku 2,4 km

MATSALU RAHVUSPARGI MATKARAJAD / MATSALUN KANSALLISPUISTON RETKIPOLUT28 Salevere matkarada /

Saleveren retkipolku 1,5 km29 Suitsu matkarada ja vaatetorn /

Suitsun retkipolku sekä näkötorni 1,3 km30 Penijõe matkarajad ja vaatetorn /

Penijõen retkipolut sekä näkötorni 3,2-7 km

Estonian Rural Museums FoundationCarl Robert Jacobson’s Farm Museum

Kurgja village, Põhja-Pärnumaa parish, Pärnu County, Estonia

+372 4458 171, +372 5860 0025www.kurgja.ee

Raudteemuuseum Lavassaares

Railway museum in Lavassaare

www.museumrailway.ee

ROMANTILINE RANNATEERomantiline Rannatee on teekond Pärnumaal, mis viib rändaja mööda ligi 250 km pikkust rannajoont Varb-last Iklani, põigetega Kihnu saarele ja sisemaale, kus on märgid Läänemere endisest rannajoonest. Roman-tiline Rannatee ühendab endas teid ja radu, kultuu-ri-, ajaloo- ning loodusväärtusi, mis jäävad Pärnumaa üheksa valla piiridesse. Tutvuge erinevate puhkuse- ja ajaveetmise võimalustega Romantilisel Rannateel. www.rannatee.ee

ROMANTTINEN RANTATIERomanttinen Rantatie on taipale, joka vie matkaili-jan pitkin lähes 250 km pituista rantaviivaa Varblasta Iklaan. Välillä poiketaan Kihnun saarelle ja sisämaa-han, jossa näkyy merkkejä Itämeren entisestä ranta-viivasta. Romanttinen Rantatie yhdistä erilaisia teitä ja polkuja, kulttuuri-, historia- ja luontonähtävyyksiä Pärnumaan yhdeksässä kunnassa. Tutustu erilaisiin loma- ja ajanviettomahdollisuuksiin Romanttisella Rantatiellä. www.rannatee.ee

91 SOOMAA RAHVUSPARK, LOODUSKESKUSSoomaa rahvuspark on suurte sooalade, lamminiitude ja metsade kaitsmiseks, uurimiseks ja tutvustamiseks loodud rahvusliku väärtusega kaitseala. Eriti tuntuks on 1993. a loodud kaitseala teinud suurveeajad, mil luhta-dele ja metsadesse valguv vesi ujutab üle ühendusteed välismaailmaga. Kohalikud ütlevadki, et Soomaal on viis aastaaega: kevad, suvi, sügis, talv ja suurvesi. Kõrtsi-Tõ-ramaal asuvast Soomaa looduskeskusest saab igakülg-set teavet Soomaa põnevate paikade, matkaradade ja laagriplatside kohta. Rahvuspargis saab matkata laud-teel või maapinnal kulgevatel matkaradadel, lisaks saab minna ka kanuu-, räätsa- või kelgumatkale. www.loodusegakoos.ee91 SOOMAAN KANSALLISPUISTO, LUONTOKESKUSSoomaan kansallispuisto on isojen suoalueiden, tul-vaniittyjen ja metsien suojelemiseksi, tutkimiseksi ja esittelemiseksi perustettu kansallisesti merkittävä su-ojelualue. Erityisen tunnetuksi vuonna 1993 peruste-tun suojelualueen ovat tehneet tulvakaudet, jolloin rantaniityille ja metsiin valuva vesi katkaisee yhdystiet ulkomaailmaan. Paikalliset sanovatkin, että Soomaal-la on viisi vuodenaikaa: kevät, kesä, syksy, talvi ja tulva. Kõrtsi-Tõramaalla sijaitsevasta Soomaan luontokes-kuksesta saa monipuolista tietoa Soomaan mielen-kiintoisista paikoista, luontopoluista ja leirintäalueis-ta. Kansallispuistossa saa matkata lautatiellä tai maan pinnalla kulkevilla luontopoluilla, sen lisäksi voi lähteä myös kanootti-, lumikenkä- tai kelkkamatkalle. www.loodusegakoos.ee

116 RMK KABLI LOODUSKESKUSKabli looduskeskusest leiad kasulikku infor-matsiooni piirkonna loodusväärtuste ning RMK puhkevõimaluste kohta üle Eesti. Saad tutvu-da loodusteemaliste näitustega, vaadata loo-dusfilme, tellida ekskursioone, telkida ja ujuda. Keskuse eest saab alguse 1,8 km piki rannikut kulgev Kabli õpperada, kus saad tutvuda ranniku taimekoos-luste, erinevate luitetüüpide, mitmesuguste pesakas-tide ja liigirikka linnustikuga. Saad proovida linde ka ise näha raja kahest tornist. www.loodusegakoos.ee116 RMK KABLIN LUONTOKESKUSKablin luontokeskuksesta löydät hyödyllistä tietoa alueen luonnonkalleuksista sekä RMK:n (Metsähalli-tuksen) virkistysmahdollisuuksista ympäri Viroa. Voit tutustua luonto-aiheisiin näyttelyihin, katsoa luon-toelokuvia, tilata tutustumiskierroksia, telttailla ja uida. Keskuksen edestä alkaa pitkin rannikkoa kulkeva 1,8 km mittainen Kablin retkipolku, jossa voi tutustua ran-nikon kasviyhdyskuntiin, erilaisiin hiekkakinostyyp-peihin, kaikenlaisiin pesäpönttöihin ja runsaslajiseen linnustoon. Lintuja voi yrittää nähdä myös omin silmin kahdesta lintutornista. www.loodusegakoos.ee

55 MATSALU RAHVUSPARK, KÜLASTUSKESKUSMatsalu rahvuspark hõlmab madalaveelist Matsalu lah-te, ligi 50 saart ja laidu ning neid ümbritsevat Väinamerd. See on tõeline paradiis linnuhuvilistele, üks Euroopa tähtsamaid veelindude peatuspaiku rändeteel Arktika ja Lääne-Euroopa vahel. Matsalus asub 4000 ha suurune Kasari luht, Euroopa suurim säilinud lageluht, mis on väga oluline rukkiräägu, täpikhuigu ja rohunepi pesitsusala. Suurim omataoline Läänemere ääres on ka ligi 3000 ha hõlmav Kasari suudmeroostik, kus võid kuulda nt roolinde ja hüüpi. Samuti kuuluvad Euroopa suurimate hulka Matsalu lahe ääres paiknevad rannaniidud – toi-tumispaigad rändlindudele ja pesitsuskohad kahlaja-tele nagu tildrid, kiivitajad, koovitajad. Lihula lähedal Penijõe mõisas asuvas rahvuspargi kes-kuses vaata piirkonna loodust ja ajalugu tutvustavat püsiekspositsiooni, slaidiprogrammi ja filme. Maasti-ke ja lindude vaatlemiseks on rajatud mitmeid torne ja matkaradu. www.loodusegakoos.ee55 MATSALUN KANSALLISPUISTO, VIERAILUKESKUSMatsalun kansallispuisto käsittää matalavetisen Matsalun lahden, lähes 50 saarta ja saareketta sekä niitä ympäröivän Väinameren. Se on todellinen lintu-bongareiden paratiisi, yksi Euroopan tärkeimpiä ve-silintujen pysähtymispaikkoja arktisen alueen ja Län-si-Euroopan välisellä muuttoreitillä. Matsalussa sijaitsee 4000 hehtaarin suuruinen Kasarin luhta, Euroopan suurin säilynyt laakea luhta, joka on hyvin merkittä-vä ruisrääkän, luhtahuitin ja heinäkurpan pesimäalue. Suurin kaltaisensa Itämeren rannalla on myös lähes 3000 hehtaaria käsittävä Kasarijoen suun ruoikko, jos-sa voi kuulla esimerkiksi ruokokerttusia ja kaulushaika-raa. Euroopan suurimpiin lukeutuvat myös Matsalun lahden rannalla sijaitsevat rantaniityt – muuttolintujen ruokailupaikat ja kahlaajalintujen kuten viklojen, töyh-töhyyppien, kuovien pesimäpaikat. Lihulan läheisyydessä Penijõen kartanossa sijaitsevassa kansallispuiston keskuksessa voi tutustua alueen luon-toa ja historiaa esittelevään vakionäyttelyyn, diakuva-ohjelmaan ja elokuviin. Maisemien ja lintujen tarkkailua varten on rakennettu useita torneja ja retkipolkuja.www.loodusegakoos.ee

visitparnu.com

Pärnu maakonna kaartPärnun maakunnan kartta