PROGRAM FÖR DELTAGANDE OCH BEDÖMNING: 1 21 … · maan museo, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus ja Pohjanmaan liitto. 2. Olenko osallinen? Olet osallinen, jos tämä kaava tulee vaikuttamaan

PROGRAM FÖR DELTAGANDE OCH BEDÖMNING:

Bangården samt underfart för led mellan centrum och Sikören.

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA: Uppdatering Ratapiha sekä alikulkuväylä keskustan ja Siikaluodon välissä. Päivitys 8.1.2018 8.2.2018

Sida

Sivu 1 / 21

PLANLÄGGNINGEN FÖR UNDERFARTEN FÖR LEDEN MELLAN CENTRUM OCH SIKÖREN HAR

PÅBÖRJATS. DETALJPLANEN OCH DETALJPLANEÄNDRINGEN BERÖR PARK- OCH GATUOMRÅ-

DEN, KVARTERSOMRÅDEN FÖR AFFÄRS- OCH KONTORSBYGGNADER, FÖR PERSON- OCH

GODSTRAFIKTERMINAL, FÖR ALLMÄNNA BYGGNADER OCH FÖR BILPLATSER I STADSDEL 2,

CENTRUM; GATUOMRÅDEN, KVARTERSOMRÅDEN FÖR AFFÄRSBYGGNADER I STADSDEL 33,

SIKÖREN, SAMT ICKE PLANLAGDA MARKOMRÅDEN INOM BANGÅRDENS OMRÅDE.

ALIKULKUVÄYLÄN KAAVOITUSTYÖ KESKUSTAN JA SIIKALUODON VÄLISSÄ ON ALOITETTU.

ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAMUUTOS KOSKEE PUISTO- JA KATUALUEITA, LIIKE- JA TOI-

MISTORAKENNUSTEN, HENKILÖSTÖ- JA TAVARALIIKENNETERMINAALIN, YLEISTEN RAKEN-

NUSTEN JA AUTOPAIKKOJEN KORTTELIALUEITA KAUPUNGINOSASSA 2, KESKUSTA; KATU-

ALUEITA, LIIKERAKENNUSTEN KORTTELIALUEITA, KAUPUNGINOSASSA 33, SIIKALUOTO,

SEKÄ KAAVOITTAMATTOMIA MAA-ALUEITA RATAPIHA-ALUEELLA.

PLANLÄGGARE

Planläggningsavdelningen i staden Jakobstad, planerare är tf. byråarkitekt Melinda Lyttbacka. Adress: Stadshuset Strengbergsgatan 1 68600 Jakobstad Telefon: E-post: [email protected]

KAAVANLAATIJANA TOIMII

Pietarsaaren kaupungin kaavoitusosasto, suunnit-telijana vt. toimistoarkkitehti Melinda Lyttbacka. Osoite: Kaupungintalo Strengberginkatu 1 68600 Pietarsaari Puhelin: S-posti: [email protected]

mailto:[email protected]





Sida

Sivu 2 / 21

PLANERINGEN LEDS AV

Stadsplanearkitekt Pekka Elomaa. Adress: Stadshuset Strengbergsgatan 1 68600 Jakobstad Telefon: 044 785 1230 E-post: [email protected]

KAAVOITUSTA JOHTAA

Asemakaava-arkkitehti Pekka Elomaa. Osoite: Kaupungintalo Strengberginkatu 1 68600 Pietarsaari Puhelin: 044 785 1230 S-posti: [email protected]

INITIATIV TILL PLANERINGEN

Initiativtagare är staden Jakobstad. Markanvändnings- och bygglagen 59 §: Ersättning för utarbetande av detaljplan Om en detaljplan eller en ändring av planen i huvudsak är påkallad av ett enskilt intresse och har utarbetats på initiativ av markägaren eller markinnehavaren, har kommunen rätt att av denne uppbära kostna-derna för utarbetandet och behandlingen av planen.

SUUNNITTELUALOITE

Aloitteen tekijänä on Pietarsaaren kaupunki. Maankäyttö- ja rakennuslaki 59 §: Asemakaavan laatimisesta perittävä korvaus Jos asemakaava tai kaavan muutos on pääasiassa yksityisen edun vaatima ja laadittu maanomistajan tai -haltijan aloitteesta, kunnalla on oikeus periä tältä kaavan laatimisesta ja käsittelystä aiheutuneet kus-tannukset.

PLANERINGSOMRÅDET

Planeringsområdet ligger öster om stadskärnan, ca 400 meter från torget. Området innefattar järnvägs-området, detaljplanerade områden i stadsdelarna centrum, 2 och Sikören, 33, samt icke planlagda markområden mellan Jakobsgatan/Österleden och Fabriksgatan (se gällande detaljplan, sidan 17). Ja-kobstads järnvägsstation med omgivning ingår i byggda kulturmiljöer av riksintresse (RKY). Järn-vägsstationsområdet avspeglar industrialiseringen. Omkring järnvägsstationen finns tull- och packhus, samt magasinbyggnader från början av 1900-talet.

SUUNNITTELUALUE

Suunnittelualue sijaitsee kaupunkikeskustan itä-laidalla, noin 400 metriä torilta. Alue käsittää rauta-tiealueen, kaavoitetut maa-alueet kaupunginosissa keskusta, 2 ja Siikaluoto, 33, sekä kaavoittamatto-mia maa-alueita Jaakonkadun/Itäväylän ja Teh-taankadun välissä (katso sivu 17, ajantasainen ase-makaava). Pietarsaaren rautatieasemanseutu kuu-luu valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin (RKY). Rautatieasema-alue kuvastaa teollistumisen aikaa. Rautatien ympärillä on tulli- ja pakkahuoneita, sekä makasiinirakennuk-sia 1900-luvun alusta.

Planeringsområdet – Suunnittelualue Jakobstads järnvägsstation – Pietarsaaren rautatieasemanseutu (RKY)






Sida

Sivu 3 / 21

Snedbilder: Detaljplaneområdet och delområdet för underfarten. Viistoilmakuvia: Asemakaava-alue ja alikulkuväylän osa-alue.




Sida

Sivu 4 / 21

UTREDNINGAR

En naturinventering har gjorts på området år 2006. Inventeringen uppdateras vid behov. I januari 2007 gjordes en utredning av handeln i Jakobstads centrum. År 2014 gjordes en utredning över marknadsläget för handeln i Jakobstad.

SELVITYKSET

Alueelta on tehty luontoselvitys vuonna 2006 ja 2015. Selvitys päivitetään tarvittaessa. Tammikuussa 2007 tehtiin Pietarsaaren keskustan kaupallinen selvitys. Vuonna 2014 tehtiin selvityksen kaupan markkinatilanteesta Pietarsaaressa.

Handeln i Jakobstad 2014. Pietarsaaren kaupallinen rakenne 2014.




Sida

Sivu 5 / 21

VARFÖR BEHÖVS PLANEN?

Syftet med detaljplanen och detaljplaneändringen är att möjliggöra en underfart för en led mellan cent-rum och Sikören och byggande på det icke plan-lagda markområdet intill järnvägen. De områden som behövs för detaljplanen är i gäl-lande detaljplan anvisade delvis för annat bruk än vad som avses i den nya detaljplanen och på en del av området finns ingen detaljplan. Att genomföra förändringarna nu skulle således vara lagstridigt och därför behövs en ny detaljplan och en ändring av detaljplanen för området. Markanvändnings- och bygglagen 58 § Detaljplanens rättsverkningar En byggnad får inte uppföras i strid med detaljplanen (bygginskränk-ning). Beträffande andra åtgärder som förändrar miljön skall detaljpla-nen beaktas på det sätt som bestäms nedan. På ett detaljplaneområde får inte placeras sådana funktioner som med-för olägenheter för den användning av andra områden som anvisats i planen. På ett detaljplaneområde får inte heller placeras funktioner som strider mot detaljplanebestämmelser som avser att förhindra eller begränsa miljökonsekvenser som är skadliga eller förorsakar stör-ningar.

INTRESSENTER

1. Intressenter Intressenter vid detaljplanen och detaljplaneänd-ringen är markägarna samt detaljplaneområdets rå-grannar. I planförslagsskedet avser vi begära utlå-tande av följande parter: räddningsmyndigheten, hälsoinspektionen, miljö- och byggnadsnämnden, Jakobstads Vatten, energiverket Herrfors, Öster-bottens museum, NTM-centralen i Södra Österbot-ten och Österbottens förbund.

2. Är jag intressent? Du är intressent, om dina förhållanden eller intres-sen i avsevärd mån kan påverkas av planen. Markanvändnings- och bygglagen 62 §: Växelverkan när planer bereds Planläggningsförfarandet samt informationen om utgångspunkterna, målen och eventuella alternativ för planeringen när planer bereds skall ordnas så att markägarna på området och de vars boende, arbete eller övriga förhållanden kan påverkas betydligt av planen samt de myndig-heter och sammanslutningar vars verksamhetsområde behandlas vid planeringen (intressent) har möjlighet att delta i beredningen av planen, bedöma verkningarna av planläggningen och skriftligen eller muntligen uttala sin åsikt om saken.

MIKSI KAAVAA TARVITAAN?

Asemakaavan ja asemakaavamuutoksen tavoit-teena on mahdollistaa alikulkuyhteys keskustan ja Siikaluodon välissä ja rakentaminen kaavoittamat-tomilla maa-alueilla. Asemakaavaa varten tarvittavat alueet on voimas-saolevassa asemakaavassa osittain osoitettu muu-hun käyttöön kuin uudessa kaavassa tarkoitetaan, osalla alueesta ei ole asemakaavaa. Muutoksien toteuttaminen tällä hetkellä olisi lain vastaista ja siksi alueelle tarvitaan uutta asemakaavaa ja ase-makaavan muutos. Maankäyttö- ja rakennuslaki 58 § Asemakaavan oikeusvaikutukset Rakennusta ei saa rakentaa vastoin asemakaavaa (rakentamisrajoi-tus). Muiden ympäristön muutostoimenpiteiden kohdalla asemakaava on otettava huomioon siten kuin jäljempänä säädetään. Asemakaava-alueelle ei saa sijoittaa toimintoja, jotka aiheuttavat hait-taa kaavassa osoitetulle muiden alueiden käytölle. Asemakaava-alu-eelle ei saa myöskään sijoittaa toimintoja, jotka ovat haitallisten tai häi-riöitä aiheuttavien ympäristövaikutusten estämistä tai rajoittamista kos-kevien asemakaavamääräysten vastaisia.

OSALLISET

1. Osalliset Kaavan ja kaavamuutoksen osallisia ovat maan-omistajat sekä asemakaava-alueen rajanaapurit. Kaavaehdotusvaiheessa aiotaan pyytää lausuntoja seuraavilta osapuolilta: pelastusviranomainen, ter-veysvalvonta, ympäristö-, ja rakennuslautakunta, Pietarsaaren Vesi, energialaitos Herrfors, Pohjan-maan museo, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus ja Pohjanmaan liitto.

2. Olenko osallinen? Olet osallinen, jos tämä kaava tulee vaikuttamaan huomattavasti sinun etuihisi tai oloihisi. Maankäyttö- ja rakennuslaki 62 §: Vuorovaikutus kaavaa valmisteltaessa Kaavoitusmenettely tulee järjestää ja suunnittelun lähtökohdista, ta-voitteista ja mahdollisista vaihtoehdoista kaavaa valmisteltaessa tie-dottaa niin, että alueen maanomistajilla ja niillä, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaisilla ja yhteisöillä, joiden toimialaa suunnittelussa käsi-tellään (osallinen), on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, ar-vioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mie-lipiteensä asiasta.




Sida

Sivu 6 / 21

HUR KAN JAG PÅVERKA?

Som intressent har du nu det bästa tillfället att på-verka beredningen av planen genom att framföra dina åsikter till planläggaren per brev eller e-post ([email protected] och [email protected]) eller genom att komma och diskutera till planläggningsavdel-ningen. Ju snabbare planläggaren får kännedom om dina åsikter, desto bättre kan de tas i beaktande vid beredningen av planen. Markanvändnings- och bygglagen 63 §: Program för deltagande och bedömning När en plan utarbetas skall ett med avseende på planens syfte och betydelse nödvändigt program för deltagande och växelverkan samt för bedömning av planens konsekvenser utarbetas i ett tillräckligt tidigt sta-dium. När frågan om planläggning har väckts ska detta meddelas så att in-tressenterna har möjlighet att få information om utgångspunkterna för planläggningen, den planerade tidtabellen samt förfarandet för delta-gande och bedömning.

HUR FÅR JAG INFORMATION OM PLANENS

FRAMSKRIDANDE?

KUINKA VOIN VAIKUTTAA?

Osallisena sinulla on nyt hyvä tilaisuus vaikuttaa kaavan valmisteluun tuomalla omat mielipiteesi kaavanlaatijan tietoon kirjallisesti, joko kirjeitse, sähköpostitse ([email protected] ja [email protected]) tai käymällä keskus-telua kaavoitusosastolla. Mitä nopeammin mielipi-teesi tulee kaavoittajan tietoon, sitä paremmin ne voidaan ottaa huomioon kaavaa valmisteltaessa. Maankäyttö- ja rakennuslaki 63 §: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavaa laadittaessa tulee riittävän aikaisessa vaiheessa laatia kaavan tarkoitukseen ja merkitykseen nähden tarpeellinen suunnitelma osallis-tumis- ja vuorovaikutusmenettelyistä sekä kaavan vaikutusten arvioin-nista. Kaavoituksen vireille tulosta tulee ilmoittaa sillä tavoin, että osallisilla on mahdollisuus saada tietoja kaavoituksen lähtökohdista, suunnitel-lusta aikataulusta sekä osallistumis- ja arviointimenettelystä.

KUINKA SAAN TIETOA KAAVAHANKKEEN

ETENEMISESTÄ?

Information om att planläggningen anhängiggjorts, att planförslaget framläggs till påseende och att pla-nen träder i kraft ingår i lokaltidningarna: Österbot-tens Tidning och Pietarsaaren Sanomat.

HUR FRAMSKRIDER PLANPROJEKTET?

1. Planens beredningsskede I beredningsskedet undersöker man behovet av ut-rymme för trafikarrangemangen. För de områden som ska planläggas görs beroende på områdesan-vändningen de miljöutredningar som krävs, så som bullerutredning, naturutredning och vibrationsutred-ning. Av intressenterna får man också upplysningar i form av åsikter via e-post. Utgående från de här utredningarna och intressenternas åsikter ger plan-läggaren detaljplaneförslaget dess slutliga form. Vid behov delas planområdet in i mindre helheter av tidtabellsmässiga skäl.

2. Planens behandlingsskeden

2.1 Tekniska nämnden behandlar planförslaget och framlägger det till påseende under 30 dagar. Under den här tiden kan vem som helst av stadens invånare eller intressenter göra en anmärkning mot planförslaget, riktad till stadsstyrelsen. Planlägga-ren undersöker anmärkningarna och utlåtandena

Kaavoituksen vireille tulosta, kaavaehdotuksen nähtäville asettamisesta ja kaavan voimaan tulosta ilmoitetaan paikallisissa sanomalehdissä, Pietar-saaren Sanomissa ja Österbottens Tidningissä.

KUINKA KAAVAHANKE ETENEE?

1. Kaavan valmisteluvaihe Kaavan valmisteluvaiheessa selvitetään liikenne-järjestelyiden tilan tarve. Tehdään kaavoitettavien alueiden käytön edellyttämät ympäristöselvitykset, kuten esimerkiksi meluselvitys, luontoselvitys ja tä-rinäselvitys. Lisäksi saadaan osallisilta tietoa mieli-piteiden muodossa sähköpostitse. Näiden selvitys-ten ja osallisten mielipiteiden pohjalta kaavanlaatija antaa asemakaavaehdotukselle sen lopullisen muotonsa. Tarvittaessa kaava-alue jaetaan pie-nempiin kokonaisuuksiin aikataulullisista syistä.

2. Kaavan käsittelyvaiheet

2.1 Tekninen lautakunta käsittelee kaavaehdo-tuksen ja asettaa sen nähtäville 30 päivän ajaksi. Nähtävillä oloaikana voi kuka tahansa kaupungin asukas tai osallinen tehdä muistutuksen kaavaeh-dotuksesta kaupunginhallitukselle osoitettuna. Kaa-








Sida

Sivu 7 / 21

och bemöter dem. Om planen ändras väsentligt, framläggs den till påseende på nytt. Om de väsent-liga ändringarna gäller ett privat intresse och denne ger sitt skriftliga samtycke till ändringarna, behöver planen likväl inte framläggas till påseende på nytt. Tekniska nämnden skickar planförslaget till stads-styrelsen för behandling.

2.2. Stadsstyrelsen behandlar planförslaget och föreslår för stadsfullmäktige att planen ska godkän-nas eller återremitterar planärendet med moti-veringar till planläggningsavdelningen för ny bered-ning. Stadsstyrelsen kan inte ändra innehållet i pla-nen, utan ändringarna måste med tanke på intres-senternas rättsskydd processas på nytt, så att be-rörda parter kan framföra sin åsikt om ändringarna. Det här sker genom att planförslaget framläggs till påseende på nytt. Stadsstyrelsens medlemmar är alltid intressenter i planprojekt och de-ras åsikter tas emot under beredningsskedet av planläggningsarbetet. De har också rätt att inlämna en anmärkning medan planen är fram-lagd till påseende, och då får de ett skriftligt bemötande av den; varför deras sak har beaktats eller lämnats obeaktad.

2.3 Stadsfullmäktige behandlar planförslaget och godkänner det som ny detaljplan för området eller återremitterar ärendet till planläggningsavdelningen för ny beredning. Beslut om godkännande belägger planområdet med byggförbud tills den nya planen har vunnit laga kraft. Beslut om godkännande av detaljplan har man rätt att överklaga till förvaltningsdomstolen un-der 30 dagar från det att protokollet justerats. Stadsfullmäktiges ledamöter är alltid intressenter i planprojekt och de-ras åsikter tas emot under beredningsskedet av planläggningsarbetet. De har också rätt att inlämna en anmärkning under den tid planen är framlagd till påseende och då får de ett skriftligt bemötande av den; varför deras åsikt har beaktats eller lämnats obeaktad.

2.4 Detaljplanens ikraftträdande kungörs. Om det inte har inlämnats några besvär över planen till för-valtningsdomstolen, ingår kungörelse om planens ikraftträdande i Österbottens Tidning och Pie-tarsaaren Sanomat. Om det har kommit besvär till förvaltningsdomstolen, kan man kungöra att de de-lar av planen, som inte berörs av besvären, har trätt i kraft. Efter kungörelsen kan byggandet inledas i enlighet med detaljplanen som trätt i kraft.

vanlaatija tutkii muistutukset sekä lausunnot ja an-taa niihin vastineet. Jos kaavaa muutetaan olennai-sesti, se asetetaan uudelleen nähtäville. Jos olen-naiset muutokset koskevat yksityistä etua ja tämä antaa kirjallisen suostumuksen muutosten tekoon, ei kaavaa kuitenkaan tarvitse asettaa uudelleen nähtäville. Tekninen lautakunta lähettää kaavaeh-dotuksen kaupunginhallitukselle käsiteltäväksi.

2.2 Kaupunginhallitus käsittelee kaavaehdotuk-sen ja tekee kaupunginvaltuustolle ehdotuksen kaavan hyväksymiseksi tai palauttaa kaava-asian perusteluineen uudelleen valmisteltavaksi kaavoi-tusosastolle. Kaupunginhallitus ei voi tehdä kaavan sisältöä koskevia muutoksia, vaan ne joudutaan viemään osallisten oikeusturvan vuoksi uudelleen prosessoitaviksi, jotta asianomaiset voivat esittää oman mielipiteensä tehtäviin muutoksiin. Tämä ta-pahtuu kaavaehdotuksen uudelleen nähtäville pa-non kautta. Kaupunginhallituksen jäsenet ovat aina osallisia kaavahankkeissa ja heidän mielipiteensä otetaan vastaan kaavoitustyön valmisteluvai-heessa. Heillä on myös oikeus tehdä kaavan nähtävillä oloaikana muis-tutus, jolloin he saavat kirjallisen vastineen siihen, miksi heidän asiansa on otettu tai jätetty ottamatta huomioon.

2.3 Kaupunginvaltuusto käsittelee kaavaehdo-tuksen ja hyväksyy sen alueen uudeksi asemakaa-vaksi tai palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi kaavoitusosastolle. Hyväksymispäätös aiheuttaa kaava-alueelle raken-nuskiellon siihen asti kunnes uusi kaava on lainvoi-mainen. Asemakaavan hyväksymispäätöksestä on oikeus valittaa hallinto-oikeuteen 30 päivän kulu-essa pöytäkirjan tarkastuksesta. Kaupunginvaltuuston jäsenet ovat aina osallisia kaavahankkeissa ja heidän mielipiteensä otetaan vastaan kaavoitustyön valmisteluvai-heessa. Heillä on myös oikeus tehdä kaavan nähtävillä oloaikana muis-tutus, jolloin he saavat kirjallisen vastineen siihen, miksi heidän asiansa on otettu tai jätetty ottamatta huomioon.

2.4 Asemakaava kuulutetaan voimaan tulleeksi. Jos kaavasta ei ole jätetty valituksia hallinto-oikeu-teen, kaava kuulutetaan voimaan tulleeksi Pietar-saaren Sanomissa ja Österbottens Tidningissä. Jos hallinto-oikeuteen on tullut valituksia, voidaan kaava kuuluttaa voimaan tulevaksi siltä osin, jota valitukset eivät koske. Kuulutuksen jälkeen voidaan aloittaa rakentaminen voimaan tulleen kaavan mu-kaisesti.




Sida

Sivu 8 / 21

TIDTABELL

Vår strävan är att planförslaget ska vara färdigt för behandling i tekniska nämnden innan sommaren 2016 och att den nya detaljplanen får laga kraft un-der senhösten 2016.

AIKATAULU

Pyrkimyksenä on, että kaavaehdotus valmistuu en-nen kesää 2016 teknisen lautakunnan käsiteltä-väksi, ja että uusi asemakaava saa lain voiman myöhäissyksyllä 2016.

BEHÖVS MARKANVÄNDNINGSAVTAL?

Inget markanvändningsavtal behövs. Markanvändnings- och bygglagen 91 a § (13.3.2003/222): Markägares skyldighet att delta i kostnaderna för samhällsbyggande De markägare inom ett område som detaljplaneras vilka har avsevärd nytta av detaljplanen är skyldiga att på det sätt som anges nedan delta i kommunens kostnader för samhällsbyggande. Strävan skall vara att avtala med markägaren om dennes deltagande i kostnaderna.

Markanvändnings- och bygglagen 91 b §: Markanvändningsavtal En kommun kan ingå avtal om planläggning och om genomförandet av planerna (markanvändningsavtal). I markanvändningsavtalen kan dock inte med bindande verkan avtalas om innehållet i planerna. Ett markanvändningsavtal kan ingås med bindande verkan för parterna först när ett utkast eller förslag till plan har varit offentligt framlagt. Detta gäller inte avtal om inledande av planläggning. Genom markanvändningsavtal kan det utan hinder av bestämmelserna om utvecklingskostnadsersättning i detta kapitel även ingås mer utför-liga överenskommelser om parternas inbördes rättigheter och skyldig-heter. Information om markanvändningsavtal skall ges i samband med att en plan utarbetas. Avsikten att ingå ett markanvändningsavtal skall med-delas i programmet för deltagande och bedömning. Framgår avsikten att ingå ett markanvändningsavtal först efter det att programmet för del-tagande och bedömning har utarbetats, skall information i frågan ges vid utarbetandet av planen på ett sätt som är lämpligt med hänsyn till intressenternas tillgång till information.

Markanvändnings- och bygglagen 91 c § (13.3.2003/222): Utvecklingskostnadsersättning Har ingen överenskommelse nåtts med markägaren om dennes delta-gande i kostnaderna för samhällsbyggande, kan kommunen hos mar-kägaren ta ut en sådan andel av de uppskattade kostnaderna för sam-hällsbyggandet som betjänar bebyggandet av ett planområde vilken har avpassats enligt den värdestegring på en tomt enligt detaljplanen som har uppstått på grund av byggrätt, utökad byggrätt eller ändrade användningsmöjligheter som i detaljplanen har anvisats för tomten (ut-vecklingskostnadsersättning).

TARVITAANKO MAANKÄYTTÖ-SOPI-

MUSTA? Maankäyttösopimusta ei tarvita. Maankäyttö- ja rakennuslaki 91 a § (13.3.2003/222): Maanomistajan velvollisuus osallistua yhdyskuntarakentamisen kus-tannuksiin Asemakaavoitettavan alueen maanomistajalla, jolle asemakaavasta aiheutuu merkittävää hyötyä, on velvollisuus osallistua kunnalle yhdys-kuntarakentamisesta aiheutuviin kustannuksiin siten kuin jäljempänä säädetään. Kustannuksiin osallistumisesta on pyrittävä sopimaan maanomistajan kanssa.

Maankäyttö- ja rakennuslaki 91 b §: Maankäyttösopimukset Kunta voi tehdä kaavoitukseen ja kaavojen toteuttamiseen liittyviä so-pimuksia (maankäyttösopimus). Maankäyttösopimuksissa ei voida kui-tenkaan sitovasti sopia kaavojen sisällöstä. Maankäyttösopimus voidaan osapuolia sitovasti tehdä vasta sen jäl-keen, kun kaavaluonnos tai -ehdotus on ollut julkisesti nähtävillä. Tämä ei koske sopimusten tekemistä kaavoituksen käynnistämisestä. Maankäyttösopimuksilla voidaan tämän luvun kehittämiskorvausta koskevien säännösten rajoittamatta laajemminkin sopia osapuolten vä-lisistä oikeuksista ja velvoitteista. Maankäyttösopimuksesta tiedotetaan kaavan laatimisen yhteydessä. Tarkoituksesta tehdä maankäyttösopimus on tiedotettava osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa. Jos tarkoitus tehdä maankäyttösopimus tu-lee esille vasta sen jälkeen, kun osallistumis- ja arviointisuunnitelma on laadittu, asiasta tulee kaavan laatimisen yhteydessä tiedottaa osallis-ten tiedonsaannin kannalta sopivalla tavalla.

Maankäyttö- ja rakennuslaki 91 c § (13.3.2003/222): Kehittämiskorvaus Jos maanomistajan kanssa ei ole syntynyt sopimusta hänen osallistu-misestaan yhdyskuntarakentamisesta aiheutuviin kustannuksiin, kunta voi periä maanomistajalta asemakaavan mukaiselle tontille asemakaa-vassa osoitetun rakennusoikeuden, rakennusoikeuden lisäyksen tai käyttömahdollisuuden muutoksen aiheuttamaan tontin arvonnousuun suhteutetun osuuden kaava-alueen rakentamista palvelevan yhdys-kuntarakentamisen arvioiduista kustannuksista (kehittämiskorvaus).




Sida

Sivu 9 / 21

Markanvändnings- och bygglagen 91 g §: Kommunen beslutar om fastställande av utvecklingskostnadsersätt-ningen. Beslutet skall fattas utan dröjsmål efter det att detaljplanen har godkänts. Av beslutet skall grunderna för fastställandet av ersättningen framgå. Utvecklingskostnadsersättning kan fastställas endast om en bin-dande tomtindelning anges i detaljplanen. Utvecklingskostnadser-sättningen fastställs separat för varje tomt enligt planen. För ett kvar-tersområde som har anvisats för ett visst användningsändamål och som tillhör en och samma ägare behöver tomtindelningen inte anges i detaljplanen. Härvid kan utvecklingskostnadsersättningen fastställas kvartersvis.

Maankäyttö- ja rakennuslaki 91 g §: Kehittämiskorvauksen määräämisestä päättää kunta. Päätös on teh-tävä viipymättä asemakaavan hyväksymisen jälkeen. Päätöksestä tu-lee ilmetä korvauksen määräämisen perusteet. Kehittämiskorvaus voidaan määrätä vain, jos sitova tonttijako on osoitettu asemakaavassa. Kehittämiskorvaus määrätään kullekin kaavan mukaiselle tontille erikseen. Yhteen käyttötarkoitukseen osoi-tetulla korttelialueella, jolla on yksi omistaja, ei tonttijaon osoittaminen asemakaavassa ole tarpeen. Tällöin kehittämiskorvaus voidaan mää-rätä korttelikohtaisesti.

UTGÅNGSPUNKTERNA FÖR PLANERINGEN

SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT

MARKÄGO PÅ PLANERINGSOMRÅDET

Planeringsområdets mark ägs av staden Jakob-stad, staten samt privata markägare.

SUUNNITTELUALUEEN MAANOMISTUS

Suunnittelualue on Pietarsaaren kaupungin, valtion sekä yksityisten maanomistajien omistuksessa.




Sida

Sivu 10 / 21

LANDSKAPSPLANEN

MAAKUNTAKAAVA

Markanvändnings- och bygglagen 32 §: Landskapsplanen skall tjäna till ledning när generalplaner och detalj-planer utarbetas och ändras samt när åtgärder annars vidtas för att reglera områdesanvändningen. När myndigheterna planerar åtgärder som gäller områdesanvänd-ningen och beslutar om att vidta dessa åtgärder, skall de beakta land-skapsplanen, försöka främja genomförandet av planen och se till att åtgärderna inte försvårar genomförandet av planen.

Maankäyttö- ja rakennuslaki 32 §: Maakuntakaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa yleiskaavaa ja asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi. Viranomaisten on suunnitellessaan alueiden käyttöä koskevia toimen-piteitä ja päättäessään niiden toteuttamisesta otettava maakuntakaava huomioon, pyrittävä edistämään kaavan toteuttamista ja katsottava, ettei toimenpiteillä vaikeuteta kaavan toteuttamista.

ÖSTERBOTTENS LANDSKAPSPLAN 2030

Österbottens landskapsplan 2030, som fastställdes av miljöministeriet 21.12.2010, ska tjäna till ledning och ska beaktas vid detaljplanering.

POHJANMAAN MAAKUNTAKAAVA 2030

Ympäristöministeriön 21.12.2010 vahvistama Poh-janmaan maakuntakaava 2030 on ohjeena ja otet-tava huomioon asemakaavoituksessa.

Landskapsplanen styr planeringen på planerings-området med följande beteckningar och bestäm-melser:

Maakuntakaava ohjaa suunnittelualueen suunnitte-lua seuraavin merkinnöin ja määräyksin:




Sida

Sivu 11 / 21

Område för centrumfunktioner Med beteckningen anges ett område för service-funktioner i stadscentrum med centruminriktade för-valtnings-, handels-, välfärds- och fritidstjänster samt boende. Planeringsbestämmelse: Vid områdesplanering och planläggning bör förutsättningar skapas för ut-veckling av ett kommersiellt sett attraktivt och triv-samt stadscentrum genom att områden för tätt stadsbyggande och mångsidig service reserveras samt genom att principer för utveckling av en hög-klassig stadsbild fastställs. Dimensioneringen av stora detaljhandelsenheter bör anpassas till miljön och utredas genom mer detaljerad planläggning.

Keskustatoimintojen alue Merkinnällä osoitetaan kaupunkikeskustojen palve-lutoimintojen alue, johon sijoittuu keskustahakuisia hallinto-, kauppa-, hyvinvointi- ja vapaa-ajan palve-luja sekä asumista. Suunnittelumääräys: Alueidenkäytön suunnitte-lussa ja kaavoituksessa tulee luoda edellytyksiä kaupallisesti vetovoimaisen ja viihtyisän kaupunki-keskustan kehittymiselle varaamalla alueita tiivistä kaupunkirakentamista ja monipuolisia palveluja varten sekä määrittelemällä korkeatasoisen kau-punkikuvan kehittämisen periaatteet. Vähittäiskau-pan suuryksikön mitoitus tulee sopeuttaa ympäris-töön ja selvittää tarkemmalla kaavoituksella.

Stadsutvecklingszon Med beteckningen anges zoner för urban utveckl-ing. Beteckningarna för utvecklingsprinciperna om-fattar beteckningar för områdesreserveringar för tä-tortsfunktioner, områdes- och objektbeteckningar för centrumklasser samt andra centrala beteck-ningar. kk-2 JAKOBSTADS STADSREGION Med beteckningen anges området med enhetlig samhällsstruktur i Jakobstad. Planeringsbestämmelse: Jakobstads ställning som ett regioncentrum i landskapet bör främjas. Vid områdesplanering skall stadsregionens nuvarande struktur vara utgångspunkt samtidigt som möjlig-heterna att utveckla produktions- och affärsverk-samheterna säkerställs. Nya bostadsområden bör placeras fördelaktigt med hänsyn till kollektivtrafi-ken. Vid utvecklandet av Jakobstads centrum bör vidareutveckling av promenadcentrumet främjas och den gamla trästadsmiljön bevaras. Vid plane-ring av markanvändning bör hänsyn tas till arkeolo-giskt och kulturhistoriskt värdefulla områden och objekt. Vid planering av markanvändning bör samarbete över kommungränserna utvecklas och gemensam kommunal generalplanering möjliggöras. Vid ut-veckling av stadens attraktionskraft som en havs-nära boendemiljö bör man trygga den regionala typ-bilden av naturens succession i ett kustområde med landhöjning.

Kaupunkikehittämisen vyöhyke Merkinnällä osoitetaan kaupunkimaisen kehittämi-sen vyöhykkeet. Kehittämisperiaatemerkinnät sisäl-tävät taajamatoimintojen aluevarausmerkinnät sekä keskusten luokittelua kuvaavat alue- ja kohde-merkinnät sekä muita keskeisiä merkintöjä. kk-2 PIETARSAAREN KAUPUNKISEUTU Merkinnällä osoitetaan Pietarsaaren yhtenäisen yh-dyskuntarakenteen aluetta. Suunnittelumääräys: Pietarsaaren asemaa maa-kunnan aluekeskuksena tulee edistää. Alueiden-käytön suunnittelussa on pidettävä lähtökohtana kaupunkiseudun nykyistä rakennetta ja turvattava tuotanto- ja liiketoimintojen kehittämismahdollisuu-det. Uudet asuntoalueet tulee sijoittaa joukkoliiken-teen kannalta edullisesti. Pietarsaaren keskustan kehittämisessä tulee edistää kävelykeskustan jat-kokehittämistä ja vanhan puukaupunkimiljöön säily-mistä. Maankäytön suunnittelussa tulee huomioida arkeologisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaat alueet ja kohteet. Maankäytön suunnittelussa tulee kehittää kuntara-joja ylittävää yhteistyötä ja mahdollistaa kuntien yh-teistä yleiskaavoitusta. Kehitettäessä kaupungin vetovoimaa merenläheisenä asumisympäristönä tulee maankohoamisrannikolle ominaisten luonnon kehityskulkujen alueellinen edustavuus turvata.




Sida

Sivu 12 / 21

Objekt som är nationellt värdefullt med tanke på kulturmiljön eller landskapsvården Med beteckningen anges nationellt värdefulla ob-jekt i den byggda kulturmiljön. Planeringsbestämmelse: Vid planering och an-vändning av samt byggande i områdena skall beva-randet av de värden som hänför sig till kultur- och naturarvet främjas.

Förbindelsebana På banområden gäller bygginskränkning¹ enligt 33 § i markanvändnings- och bygglagen.

Cykelled Markanvändnings- och bygglagen 33 §: På dessa områden får tillstånd för uppförande av byggnad inte bevil-jas så att det försvårar genomförandet av landskapsplanen.

Kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta valtakunnallisesti arvokas kohde Merkinnällä osoitetaan valtakunnallisesti arvokkaita rakennetun kulttuuriympäristön kohteita. Suunnittelumääräys: Alueiden suunnittelussa, ra-kentamisessa ja käytössä tulee edistää kohteen kulttuuriperintöarvojen ja maisema-arvojen säily-mistä.

Förbindelsebana Rata-alueella on voimassa MRL 33 §:n mukainen rakentamisrajoitus¹.

Pyöräilyreitti Maankäyttö- ja rakennuslaki 33 §: Näille alueille lupaa rakennuksen rakentamiseen ei saa myöntää niin, että vaikeutetaan maakuntakaavan toteutumista.

GENERALPLANEN

YLEISKAAVA

Markanvändnings- och bygglagen 54 §: När en detaljplan utarbetas skall landskapsplanen och en generalplan med rättsverkningar beaktas på det sätt som bestäms ovan. Om det utarbetas en detaljplan för ett område där det inte finns någon generalplan med rättsverkningar, skall vid utarbetandet av detaljplanen i tillämpliga delar beaktas även vad som bestäms om kraven på gene-ralplanens innehåll.

Maankäyttö- ja rakennuslaki 54 §: Asemakaavaa laadittaessa on maakuntakaava ja oikeusvaikutteinen yleiskaava otettava huomioon siten kuin siitä edellä säädetään. Jos asemakaava laaditaan alueelle, jolla ei ole oikeusvaikutteista yleis-kaavaa, on asemakaavaa laadittaessa soveltuvin osin otettava huomi-oon myös mitä yleiskaavan sisältövaatimuksista säädetään.

JAKOBSTADS GENERALPLAN 2020

PIETARSAAREN YLEISKAAVA 2020

Denna generalplan saknar rättsverkan. Generalpla-nen har inga andra rättsverkningar än den i markan-vändnings- och bygglagen 99.3 § avsedda inlös-ningsrätten på basen av miljöministeriets tillstånd. Landskapsplanen styr planläggningen.

Pietarsaaren yleiskaava on oikeusvaikutukseton. Yleiskaavalla ei ole muita oikeusvaikutuksia, kuin maankäyttö- ja rakennuslain 99.3 §:ssä tarkoitettu ympäristöministeriön lupaan perustuva lunastusoi-keus. Maakuntakaava ohjaa kaavoitusta.




Sida

Sivu 13 / 21

Markanvändnings- och bygglagen 99.3 §: Vederbörande ministerium kan dessutom bevilja kommunen tillstånd att lösa in ett område som i generalplanen har anvisats som trafikled, för bostadsbyggande eller för samhällsbyggande som ansluter sig till bostadsbyggande och som behövs för kommunens planenliga sam-hällsutveckling, samt ett område som är avsett för en inrättning för kom-munen eller samkommunen eller för deras övriga behov. I ett område som inlöses för bostadsbyggande eller för samhällsbyggande som an-sluter sig till bostadsbyggande kan även ingå ett rekreations- och skyddsområde.

Maankäyttö- ja rakennuslaki 99.3 §: Asianomainen ministeriö voi lisäksi myöntää kunnalle luvan lunastaa alueen, joka on yleiskaavassa osoitettu liikenneväyläksi, asuntoraken-tamiseen tai siihen liittyvään yhdyskuntarakentamiseen ja jota tarvitaan kunnan suunnitelmanmukaiseen yhdyskuntakehitykseen, sekä alueen, joka on tarkoitettu kunnan tai kuntayhtymän laitokselle tai muihin näi-den tarpeisiin. Asuntorakentamiseen tai siihen liittyvään yhdyskuntara-kentamiseen lunastettavaan alueeseen voi sisältyä myös virkistys- ja suojelualuetta.

Jakobstads generalplan 2020 är godkänd av stads-fullmäktige 28.1.2008 och ska beaktas som ut-gångspunkt för detaljplanering: http://www.jakob-stad.fi/assets/1/Kaavoituso-sasto/Yleiskaava/Yleiskaava.pdf

Pietarsaaren yleiskaava 2020 on kaupunginval-tuuston 28.1.2008 hyväksymä ja se tulee ottaa huo-mioon asemakaavoituksen lähtökohtana: http://www.jakobstad.fi/assets/1/Kaavoitus-osasto/Yleiskaava/Yleiskaava.pdf

Generalplanens beteckningar och bestämmelser vilka styr detaljplaneringen av planområdet:

Suunnittelualueen asemakaavoitusta ohjaavat yleiskaavamerkinnät ja määräykset:

anger ETT OMRÅDE FÖR SERVICE Vi vill anvisa dessa områden för offentliga och pri-vata tjänster och produktion, samt för sådana stads-rum och sådant boende som har direkt relation till dessa verksamheter. Vi vill att det som sker på om-rådet skall stödja stadskärnan, vitalisera staden och hålla den samman.

osoittaa

PALVELUJEN ALUEEN Haluamme osoittaa nämä alueet julkisia ja yksityi-siä palveluja ja tuotantoa, sekä näihin välittömässä yhteydessä olevia kaupunkitiloja ja asuntoja varten. Haluamme, että se mitä alueella tapahtuu tukee ydinkeskustan asemaa, elävöittää kaupunkia ja pi-tää sitä koossa.

http://www.jakobstad.fi/assets/1/Kaavoitusosasto/Yleiskaava/Yleiskaava.pdf








Sida

Sivu 14 / 21

anger ETT OMRÅDE FÖR PRODUKTION OCH LAGER-HÅLLNING Vi vill anvisa dessa områden för produktion och upplagring, samt för stadsrum och verksamheter som betjänar denna hantering.

anger ETT UTREDNINGSOMRÅDE

osoittaa TUOTANNON JA VARASTOINNIN ALUEEN

Haluamme osoittaa nämä alueet tuotantoa ja va-rastointia sekä niitä palvelevia kaupunkitiloja ja toi-mintoja varten.

osoittaa SELVITYSALUEEN

Vi avgör områdets slutliga inriktning först när om-givningens utveckling närmare klarlagts och när stadsbyggandet kräver nya ställningstaganden och planeringsinsatser.

RUTTER FÖR LÄTT TRAFIK

anger ETT VÄRDEFULLT STADSOMRÅDE

Ratkaisemme alueen lopullisen käyttötarkoituksen vasta, kun ympäröivien alueiden kehitys on tarkem-min selvitetty ja kun kaupungin rakentaminen edel-lyttää uusia kannanottoja ja suunnitelmia.

KEVYEN LIIKENTEEN REITIT

osoittaa

ARVOKKAAN KAUPUNKIALUEEN

Vi vill upprätthålla en levande miljö förenlig med områdets egen särart. I våra strävanden att ut-veckla och förfina stadsbygget vill vi utgå från den föreliggande verkligheten. När vi förändrar och för-vandlar byggnader, gator, torg och parker vill vi göra detta i respekt och vördnad för deras unika egenskaper och för deras förmåga att ge näring åt moderna värden, värderingar och upplevelser.

Haluamme säilyttää näiden alueiden erikoislaa-dusta johtuvan elävän ympäristön. Kaupunkikoko-naisuuden kehittämis- ja jalostamispyrkimyksis-sämme haluamme pitää lähtökohtana olemassa olevaa todellisuutta. Rakennusten, katujen, torien ja puistojen muuttamisen haluamme toteuttaa kun-nioittaen niiden ainutlaatuisuutta ja kykyä tarjota vi-rikkeitä nykyajan arvoille, arvostuksille ja kokemuk-sille.




Sida

Sivu 15 / 21

GÄLLANDE DETALJPLAN

AJANTASAINEN ASEMAKAAVA

Gällande detaljplaner på området är från åren 1960, 1990, 2004, 2005 och 2007. I den sydöstra delen av planeringsområdet finns i den gällande detaljplanen från år 2007 ett kvartersområde för affärsbyggnader, samt ett kvartersområde för byggnader och anläggningar för samhällsteknisk försörjning. Planeringsområdets norra del är i den gällande detaljplanen från år 2005 ett kvartersområde för affärsbyggnader där en stor detaljhandelsenhet får placeras (på området finns också en skyddad byggnad). I den västra delen finns i den gällande detaljplanen från år 2005 ett kvartersområde för person- och godstrafikterminal. Längs Jakobsgatan anvisas en rad mindre områden i gällande detaljplan från år 1990; park, kvartersområde för allmänna byggnader, kvartersområde för affärs- och kontorsbyggnader samt industribyggnader, kvartersområde för servicestationer och kvartersområde bilplatser.

Alueen voimassa olevia asemakaavoja ovat vuo-silta 1959, 1990, 2004, 2005 ja 2007. Suunnittelualueen kaakkoisosassa on voimassa olevassa asemakaavassa vuodelta 2007 liikerakennusten korttelialue ja yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten korttelialue. Suunnittelualueen pohjoisosassa on asemakaavassa vuodelta 2005 liikerakennusten korttelialuetta, jolle saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikön (alueella sijaitsee lisäksi suojeltu rakennus). Alueen lännessä asemakaavassa vuodelta 2005, henkilö- ja tavaraliikenneterminaalin korttelialue. Jaakonkadun varrella voimassa olevassa asemakaavassa vuodelta 1990 on osoitettu useampia pieniä alueita; puistoa, yleisten rakennusten korttelialue, liike- ja toimistorakennusten- sekä teollisuusrakennusten korttelialue, huoltoasemarakennusten korttelialue ja autopaikkojen korttelialue.




Sida

Sivu 16 / 21

För området mellan järnvägen och Fabriksgatan gjordes år 2011 ett detaljplaneförslag, vilket inte fastställts.

Rautatien ja Tehtaankadun välisestä alueesta on laadittu asemakaavaehdotus vuonna 2011, ehdotusta ei ole vahvistettu.




Sida

Sivu 17 / 21

För området mellan Jakobsgatan och järnvägen gjordes år 2005 ett detaljplaneförslag, vilket inte fastställts. Som en del av arbetet med den detaljplanen gav Museiverket 5.3.2004 sitt utlåtande angående två alternativ till byggande på stationsområdet. I sitt utlåtande konstaterar Museiverket att inget av alternativen varken stöder eller förbättrar järnvägsområdets historiska värde och dess fysiska miljö. Nybyggnationen ligger mitt i den byggda kulturmiljön av riksintresse (alternativ B), stationsområdet, och förutsätter att existerande byggnader rivs eller flyttas.

Jaakonkadun ja rautatien välisestä alueesta on laadittu asemakaavaehdotus vuonna 2005, ehdotusta ei ole vahvistettu. Asemakaavatyön yhteydessä Museovirasto on 5.3.2004 antanut lausuntonsa asema-alueen kahdesta rakentamisvaihtoehdosta. Lausunnossaan Museovirasto toteaa, että kumpikaan ratkaisu ei tue eikä kohenna rautatiealueen historiallista arvoa ja sen fyysistä ympäristöä. Uudisrakentaminen sijaitsee keskelle valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä (vaihtoehto B), asema-aluetta, ja edellyttää olemassa olevien rakennusten purkua tai siirtoa.




Sida

Sivu 18 / 21

SIKÖRENS IDÉTÄVLING

SIIKALUODON AATEKILPAILU

I och med att den tunga industrin flyttades bort ge-nomfördes 2015 som en del av arbetet med gene-ralplanen en betydande arkitekturtävling för att för-binda stadsdelen Sikören med stadens nuvarande centrum och skapa en levande stadsdel. Prisnämn-den beslutade enhälligt att det vinnande förslaget används som utgångspunkt för den fortsatta plane-ringen.

Raskaan teollisuuden väistyessä on yleiskaavalli-sena tarkasteluna 2015 käyty merkittävä arkkiteh-tuurikilpailu Siikaluodon kaupunginosan yhdistä-miseksi kaupungin nykyiseen keskustaan elävänä kaupunginosana. Palkintolautakunta päätti yksimie-lisesti ottaa voittaneen ehdotuksen jatkosuunnitte-lun lähtökohdaksi.




Sida

Sivu 19 / 21

Förslaget ”Rubikon”, UKI Arkkitehdit - Ehdotus ”Rubikon”, UKI Arkkitehdit

Förslaget ”Rubikon”, UKI Arkkitehdit - Ehdotus ”Rubikon”, UKI Arkkitehdit




Sida

Sivu 20 / 21

VIBRATIONSUTREDNING

TÄRINÄSELVITYS

En vibrationsutredning har gjorts på området 11-18.11.2015. Sito Oy:s underkonsult Kalliotekniikka Consulting Engineers Oy svarade för mätningsar-rangemanget. Mätningspunkternas läge visas på kartan. Vibrationskällan är järnvägen och de gods-tåg som går genom området några gånger per dygn. Vibrationen förhindrar inte byggande, men ut-redningen ska beaktas i samband med byggande.

Alueella tehtiin tärinämittaukset 11–18.11.2015. Mittausjärjestelyistä vastasi Sito Oy:n alikonsulttina Kalliotekniikka Consulting Engineers Oy. Mittaus-pisteiden sijainnit esitetään kartassa. Tärinän lähde on rata ja muutaman kerran vuorokaudessa alueen läpi siinä kulkeva puutavarajuna. Tärinä ei estä ra-kentamista mutta tulee ottaa huomioon rakentami-sessa selvityksen.




Sida

Sivu 21 / 21

LEDNINGSKARTA

JOHTOKARTTA

Utdrag ur stadens ledningskarta. Avfallvatten Dagvatten Hushållsvattenledning El Fjärrvärme Telefonledning Genom järnvägsområdet går en ledning för avfallsvatten och genom planeringsområdets södra del går el- och telefonledningar. I övrigt följer ledningarna gatorna.

Ote kaupungin johtokartasta. Jätevesi Sadevesi Talousvesijohto Sähköjohdot Kaukolämpöverkosto Puhelinjohto Rautatiealueen läpi kulkee jätevesiviemäri ja suun-nittelualueen eteläosan läpi kulkee sähkö- ja puhe-linjohtoja. Muuten johdot kulkee katuja pitkin.

Documents

PROGRAM FÖR DELTAGANDE OCH BEDÖMNING: 1 21 … · maan museo, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus ja Pohjanmaan liitto. 2. Olenko osallinen? Olet osallinen, jos tämä kaava tulee vaikuttamaan