Sanoma Oy:n toimintakertomu s vu o delta 1952

Vuoden 1952 a ikana tapahtui Suome n talouselämäs s ä j y r kkä

käänne, jonka va ikutus oli s i voinut ulo t tua yh t i ön t oiminta­

mahdollisuuksiin pää ttynee nä vuotena. Vuoden lopussa voitiin

kuit e n k in j o huomata, e ttä k i l pail u kirjapaino j en ke s k en k i­

ristyi.

Ol ympial aiski s at olivat g raafis ell e te ol lisuu dell ekin

pet tymys. Käytännös s ä ra j o i ttui niiden mer k i tys Sa n oma Oy :lle

ohjelmien painatukse en ja s en pääjulkaisujen , He ls ing in Sa­

nomain ja Ilta-8anomain l e vikin suhte elli sen va timattomaan

nous uun. Ol yJij.pialai skiso jen t c o t to a , ainakin mikäl i on kysy­

mys s a nomaleh di stä , on pidettävä negatiivisena . Ylimäär ä i st en

l ehtien pain a t uk8e n aihe uttane et kul ut k orvasi oh j elmien pai­

n atukses t a saatu ans i o.

Vu oden kulue s s a va l mi s t i lopullise sti Pi täjä ä en s ivii­

lik irj apaino, joka huomat t ava s ti he l p otti til a nne t t a. Se

valmi stui hyvään aikaa n, sillä n ou sukonjunktuu rin a i kana oli

s e saa tu rah oi t etuks i j a s i i tä olisi voinut tulla t a loudelli­

nen r asi t us, j os r akent a mista oli s i jatk ettu vu o den 1953 ku­

lues s a . Uus i te ol lisuusra k e nnu s ei pääs syt k äynt iin niin

nopeast i kuin ol i aj a t e l t u s envuoksi , että ol i siir ry ttivä

uuteen l a i t okse en k one k on e el ta , kun yksi kon e oli s aatu

montteeratuksi ja oli käynnis sä , voitiin vas t a r yh t yä s euraa ­

vaan siirtoon. Joll e i tämä siirto olis i saa tu kunnolla loppuun-

suoritetuks i, olis i yht iö tusk in py s tynyt s e l viytymään olyr p i a ­

ohjel mien paina tuksesta , joiden yhteinen lukumäär ä nous i n.

5oo.ooo k pl: seen j a joih i n j ok a päivä ol i painet tava ed ellis e n

päivän t u lokse t.

Yhtiön päätyön, He l singin Sa nomain , painatusmäärä , j oka

oli vakiintunut ark isin 2lo . ooo j a su nnun Lais in 232 . 7oo ka p­

p a leen keski mäiir ä i si in painoks iin, oli huipu saan ol ymp ia­

l ais viikon a i kana ollen 21 . 7.52 a r k i pä ivän:..:. 245 . 5oo j a sun­

nu ntain a 2 o.7. 52 27o .ooo, joka lienee suome nki e li ··er ja

Suomessa pain etun s anomalehden ennätyspaino s . Erikai su te na

mainit takoon , että olympialai s vi ikon aika na j ulkais t i in

eng lanninkie linen sivu , jol a sai erinoma is en va staanoton

osakseen . Il t a - Sanomat i l mesty i myöskin eripaino ksessa m. m.

sen lisä l ehti , jota myyti in vain kad tlll a , ylitti 25. ooo pai­

noksen . Suurimpana hai t tana se n l e v ikille oli sa t einen sä ä .

Yhte e nsä ladot t iin ja taitettiin l eht ilatoma s sa 7418 ko ko

sinla ja 424o puol i sivua vas t aavien l u k ujen olle ss a edelli­

senä vuonna G4'9 o ja 4192. Matrii se ja lado ttiin kaikkiaa n

62 . 531 kpl . Ro t aatiossa paine t tujen le tien lukumäärä oli

yhteensä lll.l42.ooo kpl , edelli senä vu onna 92 .793. 314 kpl .

iviilikirj apainossa pa inettuja aikakausleh tiä oli 7 . 028 . ~0 0 ,

edellioenä vuonna 5 . 5oo.oo o.

I l moitustil as to oli edull i nen, ja j o e elli s en~ v onna

alkant~t n ousus uunta jat l{ui. Niinpä i l moj_ t u sten metrimäärä

no us i ll.ol4,o8 me t ristä 12.719, 26 metri i n ni i de r kappal e ­

mää rän n ous tessa 26 5 . 153 - 278 . 946 . Ve r taukBen vuoksi ma i­

ni ttakoon, että Uud e n Suomen ja Hu f vu dstadsbla det in sekä

Suomen uO Si a lidemokraatin yhteinen i l moitusten kappalemäärä

ol i 1 67.774 . Helsingin anomain ilmoi t usten pro venttimäärä

kok o leh den ti l asta vuonna 1952 oli 53,1~ , edellisenä vuonna

52,9%, Uuden Suomen olles sa 38 ,4~ , Hufvudstadabladetin 39 ,lo

ja Suomen S osialidemokraatin 26 ,9%.

Sano malehtipaper i n kulut u s oli lo. 9o 5 .ooo kg, vuonna

1 951 8 . 86o . ooo kg . ;uuta paperia ja kartonkia kulut e ttiin

944 . 95o kg . Rotaati ovä ri n , j o t a hankittiin kotimaas t a h intaan

5o mk ki lolta , kulutus ol i 1 51 . ooo kg . y ;·ri til a n teessa v u.oden

k u lue ssa oli tapa h tunut huomatta va parannus , j oskin lis ens si­

vaikeudet jatkuiva t ja es tivät saamas -a a ivan ensilu okkaista

tava raa. Kirjasinmetallimäär ä ol i v uoden vaihtee s sa 58 .ooo k g

ollen lis äys n. g ooo kg ede l li s e en vu ote en verrattuna .

. "

Yhtiön kirjapa i no s sa painettujen vieraiden töiden

l a kutus oli mk 24 9 . 399 . 885.- (vuonna 1951 mk 2o9 . 841.544.-) l

-.:itään s uu r e : pia muu toksia painotöihin ( 58 aikakaus l ehteä)

nähde n ei vuoden kuluessa ole s a ttunut , paitsi että Viikko­

sanomat s i irtyi k oleanaan of 1'se t-paina tukseen ja myöskin ru­

vettiin julkaisemaan lastenjulkaisuja , kuten Aku Ankkaa,

Ki p pari-Kallea jne . uv a laa t talaitoksen laskutus oli mk

1 6 . 115 . 612.- ollen se edellis enä vuonna mk 18.883 . 953.-.

Vähentyminen johtui kuvien käy tön rationa li s oinnista .

Omat t yö t huomi oono t taen oli koko kirjapainon l a skutus mk

75 o. 614 .oll.- ollmse edellisenä vuonna mk 561 . 565 . 57o.-.

Näihin numeroihin sis ä l tyvä t kaikki a le nukset .

Uudisrakennu k sesta hu olimatta on pystytty jonkin verran

para ntamaan 1 one is toa s ikilli , ett ä l ehti l at omaan on hankittu

yksi Interty pe teleset ter , siviilipainoon dux- aliutuslaitteet,

kahden vanhan til a lle , k onelat omaan yksi Intertype laterna­

kone, of i'set-osastolle pimeänhuoneen kamera ja vert i kaali ­

kame r a ja pi enempiä t.: oneita , kut e n ilmakornpressori, rull ava­

r as toon r u llanos turi se kä sähköhitsausl a itteet . Pitäjämäen

kirjapainon k e ittiöön on myös k in hankittu uudet laitteet .

Talon aut okantaa on vahvi s te tt u y hdellä pak et t iau t olla ,

henkilöautoll a ja kuorma - a utolLa .

Rav i nto l a aloitti Pitäj ä mäellätoimintana joulukuun

puolivä liss ä , ja Pitä j ämäellä avattiin myös i n poliklinii kka

lok akuussa .

rikoisen maininnan ansai t see puusepän osas to , j oka

Pitäj ämä ellä toimien on tehnyt kalustoja : hylly j ä , vä li­

seiniä er i osasto i in j a pääk onttoriin sekä si vukonttorei ­

hin s äästä en yhtiöll e huomattavia summia . a maten voi sanoa

korjaus osastosta , j oka on pai ts i pakollis i a korjauk ia ,

valmistanut myöskin meta l litöitä , ku t en l ämpöpöytiä , kulje­

tusvaunu ja , tuole ja , pyykinkui va us_aappeja ja li s äksi hoita­

n u t autokorjaamoa.

anomaleh tipaperin hin ta n ous i 0 uomen Pa peri teh taitten

Yhdi s tyksen kans s tehdyn sopimuksen muk i ses t i 1 . 1 . 52 :5o

pennilJä eli mk :aa n 21:5o, mikä h inta sitten pysyikin pape ­

rin perushintana vuoden lop puun saakka . Yht iö ei kuitenkaan

saanut paperia kui n raj o i t e tun mäi r ä n tähä n hintaan j a yli­

menevä ltä os a lta j oudu ttiin ma k samaan ~k 35.- kilolta . Vuo­

den lopussa pääs tiin ne uvo t t elun kaut t a kuite nkin sanoma ­

lehtipaperin s äännöstelystä, joka pääasiallises t i k osk i m.m.

yhtiön omia julkaisu ja.

Ma a liskuun 1 pä ivänä solmittiin uusi työeh tosopimus,

jossa kuitenkin vähimmäispalkat pysy t e ttiin e nnallaan, mutta

vanhempien työntekijöitten palkkoja oli jonkun verra n k oro­

tettava. Nämä korotukset on s u oritettu asteittain. Uusi

työehtosopimus on sikä li ed ullinen, että s e solmittiin kah­

deksi vuodeksi, joka takaa työrauhan jatkumisen vuonna 1953.

Yhtiön henkilökunnan lukumäärä oli vuoden vaihteessa

996 henkilöä, joista teknillisellä puole l la palveli 596.

Tähän lukuun ei ole sisälly t etty kantajia, joita oli 65o hen­

kilöä. Myöskään eivät lukuun sis älly eräät vak i nai set avus­

tajat, kuten piirtäjä Tigerstedt ja maaseudu n kirjeenvaihta.­

jat. Eläkkeellä oli v u oden vaihteessa 28 henkilöä.

Laboratorion joht ajana on toiminut ins i nööri Rissa nen

apunaan laborantit. Insinööri Rissanen on toiminut myöskin

Pitäj ä mä en teoll isuuslai toks e n teknilli s enä johta j ana ja

isännöitsijänä. Laboratorion ty9 on etupääss ä keskittynyt

kemikalioliuoste n valmistukseen. Valmistu smäärä vuonna 1952

oli 35.2lo litraa . Laboratorion tehtäviin kuuluu my9 skin

k e mika li- ja va lokuvamateriaalin standardisointin ja hankin­

tojen tarki otus . Pap erilaatuj en tarkkailun avulla j a paperi­

tehtaitten k anssa yh t eisty össä on saatu laatu huoma ttavasti

kohoamaan. Labo r atorion teh t ä viin kuuluu my öskin liu osten

talteeno tto ja sää stön aikaansaaminen s itä t i e t ä . Laborato­

rion työtä on suure s ti h elpotta nut uu s i huonei s t o.

Sosiaali J. en toiminta on jatkunut edelli s ten vuosien

mallin mukaan, s a moin l ä ä kint ähoi t o: polikliniikka , terve ys­

sisar ja ,htiön l ä äkäri, jona edelleen on toiminut tohtori

Aarne Koskimi e s. Henkilök unnalla on ilmainen hoito.

Vuositulos ilmenee ohe is i sta maksu taseen j a tulostase e n

otteis t a , joiden mukaan yhtiö n ä yttää voittoa mk 8 4.642.918.5o

johon sisältyy edellisen vuoden saldo mk 21.269.lo7.5o.

Vuoden voitto ehd otetaan käytett ä vä ksi siten, et tä ulk ona

ole vill e osakke i l l e jae taan mk 5o.- osakkeelle eli mk

5. 917. 3oo • .., v ararahastoon I e h dotetaan siirrettäväksi mk

. .

lo.ooo.ooo, v a r araha stoon II eli emis s i orahastoon mk

2o.ooo.ooo.- j a rak ennu s rahast oon mk 2 o.o oo.ooo.-. Johto­

kunnan käyt tör ahast o on e hdote taan siirr että väksi mk

3.ooo.ooo ja loput, määrältään mk 25.725. 618. 5o ehdot e taan

jätettäväksi t ulo s tilille.

Yhtiön johto1 untaan ovat vu oden kuluessa kuuluneet

mo l.oik. kand . Elj as Brkko piheenjoht a jana ja varsinaisina

j ä seninä ministeri sko I valo , rouva Violet Er kko, va paa­

herratar Patricia Lang enskiöld sek =· varaj ä seninä päätoimi t­

taj a Yrjö r iiniluoto ja varat u omari HarQld Hä gerström. Ero­

vuor ossa o vat varsinai se t jäsene t ministeri Asko Ivalo ja

vapaaherratar Patricia Langenskiöld sekä varaj ä senet.

Varsina isina tilintarkastajina ovat toimineet k a u ppaneuvos

Akseli Ki nnunen, eversti Gus taf Taucher s ekä varall a toimi­

tusjoht a ja Jaakko Ka hma ja t oimittaja V.V. Kilpi.

Hels i ng issä helmikuun /71 pä ivänä 1953.

V a s t a a v a a

Rahoitusomaisuutta

Rahaa

Pankkisaatavat

Tilisaatavat

Vaihto-omaisuutta

Raaka- ja tarveaineet

Käyttöomaisuutta

Aineelline n

Tontit j a maa-alueet

Rakennukset

Koneet ja irtaimisto

Ainee t on

Osakkeet

K u 1 u t

Varsinaiset kulut

Vu okrat

Verot

Korot

Poistot

Rakennukset

Irtaimisto

Muut varsinaiset kulut

Ti livuoden voitto

11.141.172.90

498.787.00

110.1 55 .572.00

12.555.409.60

259.147.080.00

76.426.725.00

3.124.006.00

mk

17.708.947.00

14.160.823.00

Omaisuustase joulukuun 31 pnä 1952

Vastattavaa

Vi e raita pää omia

Lyhytaikaisia

Tilivelat

121.795.531.90

4.356.754.00

Pa nkkivelat

Maksamattornia osinkoja

Si i r tyviä e riä

Erilaisia maksuja

Konehankinnat

Ve rovaraus

Omia pääomia

Osakepääoma

135.7 56 .688 . 00

45.982.184.00

418.576.00

42.290.236.00

15.655.100.00

58.208.769.00

Ulkona olevia osakkeita 118.346 k pl 51.253.220.60 ••

477.405.506.50

Tulostase joulukuun

3.344.932 00

61.595.215.00

680.927 . 00

• '

Mität öity jä II 11. 254 II 12.960.000.00 Vararahastot

Muut rahastot

Voittovarat

Voitto edellisiltä vuosilt a

Tilivuoden voitto

31 Enä 1952

T u o t 0 t

Varsinaiset tuotot

Tuotot liikkeen harjoittamisesta

Korkotuotot

Muut tuotot / -

60.000.000.00

21.491.035.00

21.269.107.50

63.373.811.00

mk

182.157.448.00

116.154.105.00

94.451.035.00

84.642.918.50

477.405.506.50

286.509.950.00

1.546.830.00

2.534.418.00

31. 8 69.770.00

129. 726. 543.00

63 .373 . 811.00

mk 290.591.198.00 mk 290.591.198.00