Sosiaalisen median ottaminen

opetuskäyttöönHarto Pönkä, 6.5.2010

MIKSI? MIHIN TÄLLÄ PYRITÄÄN?

OPPIMISEN TUKEMINEN:

• ymmärtävä oppiminen

• yhteisöllinen oppiminen ja tiedonrakentelu

• oppimisprosessi

Jos unohdat nämä,unohda koko juttu!

Ryhmä muodostuu jonkinyhteisen tavoitteen ympärille

Ryhmäytymisen vaiheetSocial grounding

Normit ja (oppimis-)kulttuuri

Yhteisöllistä työskentelyä ei tueta Yhteisöllistä työskentelyä ei tueta

yhteistyön vuoksi, vaan koska seyhteistyön vuoksi, vaan koska se käynnistää tehokkaita käynnistää tehokkaita

oppimisen mekanismeja.oppimisen mekanismeja.

Yhteisöllinen tiedonrakentelu edellyttää omien ajatusten ulkoistamista – selittämistä muille. Keskustelussa ajatukset kehittyvät ja ketjuttuvat.

Esim. Lehtinen, 2003, sekäScardamalia & Bereiter, 2003 ja 2005

1. VAIHE

• Valitse yksi itsellesi tuttu sosiaalisen median palvelu, jolle näet pedagogisesti järkevän käyttötarkoituksen

• Esimerkiksi kurssin yhteinen blogi tai wiki• Ensimmäisellä kerralla on turha hamuta liikoja

– Mahdollisuuksia riittää, mutta keskity johonkin– Pidä työskentely omissa käsissäsi

• Kerää palautetta ja arvioi, miten onnistuit

Aloita jostakin tutusta ja helposta

Esimerkkejä blogien opetuskäytöstä

• Opettaja voi dokumentoida opetuksen etenemistä blogiin sekä antaa ohjeita ja tehtäviä sen kautta.

• Blogia voidaan käyttää materiaalin keräämisessä linkittämällä aiheeseen liittyviä materiaaleja ja syötteitä.

• Blogin kommenttitoimintoa voidaan käyttää keskustelu- ja palautekanavana.

• Kurssiblogin päivitysoikeudet voidaan antaa myös opiskelijoille, jolloin blogi toimii yhteisenä työskentelyalueena.

• Blogin kirjoituksilla ja sivuilla voidaan vaiheistaa opetuksen etenemistä (esim. 23asiaa.net).

2. VAIHE

• Kehitä opetusta aiemman pohjalta• Siirrä lisää vastuuta oppijoille• Esimerkiksi jos viimeksi oli kurssin yhteinen blogi,

seuraavaksi voidaan sen lisäksi perustaa opiskelijoiden henkilökohtaiset blogit

• Ota käyttöön myös jokin uusi sosiaalisen median palvelu, joka sopii kurssin työskentelyyn– Esimerkiksi miellekarttaohjelma, sosiaaliset kirjanmerkit

tai mikroblogi

Vähän enemmän ja paremmin

Sosiaalisen median tarjoumat

Lähde: Gene Smith, 2007, http://nform.ca/publications/social-software-building-block

Sosiaalisen median palvelut koostuvat teknisistä ominaisuuksista ja käyttömahdollisuuksista so. tarjoumista.

Identiteetti, läsnäolo, sosiaaliset suhteet, keskustelut, ryhmät, maine, jakaminen.

Käytä palveluita sen mukaan, millaiseen työskentelyyn ne ohjaavat!

• Minkälaisen työskentelyn palvelu mahdollistaa?• Ryhmien muodostaminen ja ryhmätoiminnot• Yksittäisten käyttäjien välinen viestintä• Sisältöjen ja toimintojen liitettävyys”sisään” ja ”ulos”

– RSS-syötteet (eroja myös syötteiden sisällöissä)– Muut liittämis- ja upotusmahdollisuudet

• Seurattavuus: olennainen sisältö vs. informaatiotulva• Palvelun käyttöönotto – nopeaa vai hankalaa?

Palvelun ominaisuudet vs. pedagoginen käyttötarkoitus

Some-palvelujen pedagoginen käytettävyys

3. VAIHE

• Sosiaalisen median palvelujen avulla on mahdollista rakentaa loputtomasti erilaisia oppimisympäristöjä

• Jotta kokonaisuus ei pirstaloidu, kokoa oppimisympäristö loogiseksi kokonaisuudeksi esim. tähtimallin mukaisesti

• Toimintaa on voitava seurata yhdestä paikasta• Edelleen: muista perusteet, OPPIMINEN!

Sosiaalisen median oppimisympäristö

Muutos perinteiseen verrattuna

Perinteinen verkko-oppimisympäristö: kaikki toiminnot samassa järjestelmässä

Tähtimalli: toimintoja yhdistelläänuseista verkkopalveluista

• Oppimisympäristö rakennetaan useista verkkopalveluista

• Seurantasivulle liitetään käytettävien palveluiden RSS-syötteet, widgetit ja linkit

• Seurantasivun kautta on helppo seurata verkkotyöskentelyä

Lähde: Jere Majava, 2005, http://www.valt.helsinki.fi/piirtoheitin/blog5.htm

Tähtimalli oppimisympäristön rakenteena

Tähtimallin variaatioita

• Seuranta-/kotisivuna voi olla esimerkiksi:– Google Reader tai opintojaksosta koostettu RSS-syöte– iGoogle- tai Netvibes-aloitussivu– Kurssiblogi– Wikisivusto– Qaiku-, FriendFeed- tai Edmodo-kanava tms.– Ning.com –yhteisösivusto tms.– Perinteinen verkko-oppimisympäristö– Perinteinen www-sivusto

Niina Impiö ja Harto Pönkä, 12.04.23etunimi.sukunimi@oulu.fi | develope.wordpress.com

Esimerkki: avoin verkkokurssi

Seuranta-/kotisivu,aikataulut, materiaalit, tehtävät ja osallistujat

Kurssin wiki

Yhteisöllinen työskentelyRyhmien wiki-työtilat

Tiedon prosessointija visualisointi

MindMeister

Kurssin aikataulutGoogle Calendar

Luentomateriaalienjakaminen

SlideShare ja Box.net

Vertaistuki ja keskusteleminen

Qaiku-kanava

Oppimisen reflektointiOpiskelijoiden blogit

Sisältöresurssittiedonhaku, oppimateriaalien

jakaminen

Kognitiiviset työkaluttiedon prosessointi,

tiedonrakentaminen, käsitteellinen muutos

Henkilökohtainenoppimisympäristöajattelun jäsentäminen,

oppimisen seuraaminen

Yhteisölliset työkaluttiedonrakentelu, jaettu

asiantuntijuus, vastavuoroinen ymmärtäminen

Yhteisöllinen oppimisympäristö

oppimisprosessin vaiheistaminen,ryhmäprosessien

tukeminen

Yhteisöresurssittiedonhaku, yhteisöllisesti tuotettu tieto, vertaistuki,

verkostoituminen

(Pönkä & Impiö, 2009)

http://develope.wordpress.com/

YKSILÖYKSILÖ YHTEISÖYHTEISÖ

Sosiaalinen media työskentely- ja

oppimisympäristönä

4. VAIHE JA SIITÄ ETEENPÄIN

Kuva: http://xkcd.com/256/

Virtuaalisessa luokkahuoneessa ei tarvitse olla seiniä.

• Yhteisöresursseilla tarkoitetaan aitoja sosiaalisen median yhteisöjä, ryhmiä ja verkostoja

• Opiskelijat voivat tehdä verkossa osallistuvaa tutkimusta: havainnoida, esittää kysymyksiä, keskustella, tutkia vanhoja keskusteluja jne.

• Asiantuntijayhteisöjen kautta opetukseen voidaan tuoda sellaista sisältöä, jonka saavuttaminen olisi muuten vaikeaa

Yhteisöresurssit

Avoimuuden asteet

• Täysin avoin– Kaikki voivat lukea ja osallistua

• Osittain avoin– Kaikki voivat lukea– Vain jäsenet voivat osallistua

• Suljettu, rekisteröintipakko– Vain rekisteröityneet käyttäjät pääsevät palveluun, mutta

kuka tahansa voi rekisteröityä• Suljettu, kutsu vaaditaan

– Vain kutsutut käyttäjät pääsevät palveluun• Suljettu ja salainen

– Ei listaudu julkisesti; osoite täytyy tietää

Verkkoympäristöön voidaan liittää yhteisöllisiä skriptejä, jotka tukevat, ohjaavat ja jäsentävät oppijoiden älyllisiä prosesseja ja ryhmän vuorovaikutusta.

Yhteisöllisten skriptien vaatimuksia

• Skriptin tulee loogisesti synnyttää ja tukea yhteisöllistä oppimista ja tiedonrakentamista.

• Skripti ei saa olla liian tiukka (over-scripting)• Skriptin vaiheita tulee voida seurata helposti.

Tätä voidaan helpottaa esim. koostamalla skriptistä yhtenäinen tarina/juoni.

• Skripti integroidaan oppimisympäristöön.• Oppijat voivat hylätä liian tiukasti määritellyn tai

monimutkaisen skriptin. • Hyvä skripti voidaan siirtää eri konteksteihin.

Lähde: Pierre Dillenbourg, 2002

Yhteisöllisten skriptien liittäminen wikiin

1. Ilmennä wikin rakenteella työskentelyn vaiheita• Wikin sivut voivat muodostaa esim. tiedekirjan tai

tutkimusprojektin• Erota kronologisten työskentelyvaiheiden sivut pysyvistä

sivuista ja työtiloista2. Kirjoita selkeät ohjeet ja tehtävänannot

• Mitä, miksi, miten, milloin, mitä seuraavaksi3. Käytä sivupohjia tuotosten tekemisen tukemisessa

• Sivupohjassa voi olla esim. malliotsikoita, kysymyksiä, lisäohjeita jne.

4. Ennakoi avun tarve• Opettajaa, yleistä keskustelua ja teknistä tukea tarvitaan aina.

Lähde: http://harto.wordpress.com/2009/03/07/yheisolliset-skriptit-wiki/

Suunnittele oppimispolku

• Oppiminen on prosessi, joka voidaan kuvata oppimispolkuna

• Opettajan tehtävänä on suunnitella, mitä vaiheita ja etappeja polulla on

Arviointi

Aloitus

Palaute ja

lopetus

Tehtävä

Tehtävä

Miten tuet oppimisprosessia

loogisesti alusta loppuun?

Opetuksen suunnittelun muistilista

• Mitä ja miten pitäisi oppia?• Miten oppimista arvioidaan?• Tee polusta piirros, kaavio tai taulukko:

– Mitä vaiheita oppimiseen kuuluu? Käytätkö valmista oppimismallia?

– Miten toteutat oppimisen vaiheet: millä tehtävillä ja työskentelytavoilla?

– Mitä välineitä/verkkopalveluja käytetään eri vaiheissa?– Missä roolissa opiskelijat ja opettaja(t) toimivat eri

vaiheissa? Kenellä on vastuu etenemisestä?– Miten teet oppimisprosessin näkyväksi oppijoille?

Yksilölliset oppimispolut

Tavallisia kompastuskiviä

• Välineiden tarkoitukseton tai epälooginen käyttö• Aikarajojen puuttuminen tai liian tiukka aikataulu• Riittämätön ohjaus ja tuki• Ei tarpeeksi aikaa ryhmäytymiselle, sosiaaliset

ongelmat, yhteisöllisyyden puute• Toiminnan yksitoikkoisuus, virikkeiden puute• Tekniset ongelmat, välineitä ei osata käyttää• Liian kompleksinen oppimisympäristö (vrt. ZPD)• Kuormittavuus vs. motivaatio/itsesäätelytaidot

Oppimisprosessin arviointi

• Arviointi kohdistuu oppimisprosessiin ja käsitteellisen ymmärryksen muutokseen

• Kerää tietoa prosessista eli kaikesta siitä, mitä tapahtui– Ryhmien keskustelut (määrä ja laatu)– Verkkopalveluihin kertynyt data tiedon prosessoinnista (esim.

wikisivun tai miellekartan versiot)– Opiskelijoiden tuotokset (tekstit, käsitekartat ym.), tentti/koe– Opiskelijoilta saatu palaute ja muut lisätiedot– Opettajien havainnot

• 1) Aseta tiedot aikajanalle,2) analysoi tietoja eli vertaa niitä suunnitelmaasi, 3) tee johtopäätökset ja anna palautteet

Harto Pönkähttp://www.innowise.fi/ http://harto.wordpress.com/http://twitter.com/hponka/

KIITOS!