Tekstiätekstiätekstiätekstiä tekstekstiä tekstiä s. 9

Julkinen tiedote - jaetaan jokaiseen tamperelaistalouteen

TAM P E R E E N K A U P U N G I N A S U K A S L E H T I 4 | 2016

Tilli-koira tuo iloa ikä-

ihmisilles. 9

Tampere investoi investoi tulevaisuuteentulevaisuuteen

Talousarvio 2017:Talousarvio 2017:

ss.. 3–43–4

2 TAMPERE-lehti 4 | 2016

Näin sen näin

Sisältö

ww

w.t

amp

ere.

fi

3–4 Talousarvio vahvistaa

kasvun edellytyksiä

5 Kaupunki kehittää

kokeilukulttuuria

6 Sulkavuori korvaa

monta puhdistamoa

7 Ranta-Tampellan

rakentaminen alkoi

7 Tunnelityötä

riittää vielä

8 Ratikasta tulee

nopea kulkuväline

8 Neuvola-asiakkaille

tukea verkosta

9 Tarinakerhossa

kuullaan ikäihmistä

10 Alueiden palvelut

hyvinvointikeskuksiin

11 Kuvapuhelut

kotihoidon apuna

12 Keskustaan valmistuu

luontopolku

13 Aurojen liikkeet

näkyvät kartalla

14 Toimeentulotukea

haetaan Kelasta

Kaupungit eivät tee suuria

investointipäätöksiä tai

palveluita koskevia stra-

tegisia linjauksia vain tä-

män päivän tarpeita varten

vaan pitkälle tulevaisuu-

teen. Tuorein esimerkki

tulevaisuuteen katsovasta päätöksestä

Tampereella on raitiotien rakentaminen.

380 miljoonan euron raitiotiehankkeella

pyritään vastaamaan väkiluvun ja liiken-

teen kasvuun Tampereella.

Tampereen seudun väkiluvun arvioi-

daan kasvavan vuoteen 2040 mennessä

noin 100 000 asukkaalla. Siitä yli puolet

suuntautuu Tampereelle. Väestön kas-

vu edellyttää sujuvaa joukkoliikennettä.

Raitiotiereitin varrelle voidaan suunni-

tella uusia houkuttelevia asuin- ja työ-

paikka-alueita. Esimerkiksi Hiedan-

rantaan kaavaillaan 20 000 asukkaan ja

10 000 työpaikan uutta kaupunginosaa.

Vuonna 2025 noin 45 prosenttia tampe-

relaisista asuu 800 metrin säteellä ratik-

kapysäkeistä. Vuonna 2040 tämä osuus

on noussut 60 prosenttiin.

Tampereen sijainti kapealla järvien

välisellä kannaksella aiheuttaa omat

haasteensa keskustan liikenteelle.

Keskustaan ei saada uusia katuja eikä

bussien määrää voi lisätä, joten raitio-

tie on yksi keino lisätä joukkoliikenteen

kapasiteettia keskustassa. Yksi raitiovau-

nu kuljettaa saman verran matkustajia

kuin kolme bussia tai 185 henkilöautoa.

Bussia tiheämmällä vuorovälillä kulkeva

ratikka parantaa keskustan saavutetta-

vuutta, mikä toivottavasti vahvistaa kes-

kustan asemaa kaupan ja tapahtumien

keskipisteenä.

Raitiotiehanke on sekä liikenneta-

louden että kaupungin talouden kannalta

kannattava investointi. Jokainen hank-

keeseen investoitu euro palautuu lähes

kaksinkertaisena kaupungin kassaan.

Raitiotie lisää joukkoliikenteen käyttä-

jiä noin 10 prosenttia ja siten matkalip-

putulojen arvioidaan kasvavan noin 114

miljoonaa euroa.

Kaupunki omistaa merkittävästi maata

raitiotiereitin varrella. Raitiotien läheisyys

nostaa kiinteistöjen arvoa, joten kaupun-

gin omistaman maan arvo nousee ja kau-

punki hyötyy tontinmyynti- ja vuokratu-

lojen sekä kaavoituskorvausten kautta.

Kun uutta asutusta voidaan suunnitella

reitin varrelle, maankäyttö tehostuu ja

kaupunki säästää sekä infran rakenta-

misessa että palveluiden tuottamises-

sa. Säästöjen arvioidaan olevan noin 115

miljoonaa euroa 30 vuoden aikana. Rai-

tiotie tulee työllistämään rakentamisai-

kana noin 2400 henkilötyövuotta.

Maailmalla ratikkakaupungeilla on

moderni ja nuorekas imago. Kansain-

välisten kokemusten mukaan raitiotie

houkuttelee alueelle korkean osaamisen

yrityksiä. Helppokäyttöinen ja nopea ra-

tikka on myös matkailijoiden suosiossa.

Asiantuntijat ovat ennustaneet, että rai-

tiotiehanke vahvistaa Tampereen asemaa

entisestään selkeänä kasvukeskuksena

Suomessa.

Raitiotien ensimmäisen vaiheen ra-

kentaminen alkaa ensi vuoden alussa.

Viiden vuoden ajan raiteiden rakentami-

nen Tampereen pääkaduilla tulee vaikut-

tamaan monen tamperelaisen arkeen.

Tavoitteena on, että vuonna 2021 tampe-

relaiset pääsevät hurauttamaan Hervan-

nasta keskustaan upouudella ratikalla.

Tampereen kaupungin

asukaslehti ilmestyy

vuonna 2016 neljä kertaa.

Lehti on julkinen tiedote,

joka jae taan jokaiseen

tamperelais talouteen.

Jakelusta vastaa Ykkösjakelut Oy.

Jakeluun liittyvät palautteet:

neuvonta@tampere.fi

Tampere-lehteä saa myös

keskusvirastotalosta Aleksis

Kiven katu 14–16 C, Palvelupiste

Frenckellistä ja kirjastoista.

Julkaisija: Tampereen

kaupungin viestintäyksikkö

Tampereen kaupunki

PL 487, 33101 Tampere

toimitus.tampere@tampere.fi

Päätoimittaja:

Viestintäpäällikkö Aila Rajamäki

aila.rajamaki@tampere.fi ,

puh. 040 550 5540

Toimitussihteeri:

Viestintäsuunnittelija

Tuuli Oinonen

tuuli.oinonen@tampere.fi ,

puh. 040 801 2587

Taitto: Marja Muhonen

Paino: Lehtisepät Oy, 2016

Painos: 125 000 kpl

Kannen kuva: Susanna Lyly.

Kaupungin koira-avusteisessa

museotoiminnassa mukana

olevan Tillin into hymyilyttää

Hilkka Ojalaa ja museolehtori

Lila Heinolaa (vas.).

Tampere katsoo tulevaisuuteen

Ensimmäinensähköbussi on jo

saatu Tampereelle ,

ja Pyynikintorin la taus-

asema alkaa olla valmis.

Liikenteeseen sähköbussit tulevat

vuodenvaihteessa linjalle 2 Pyynikin-

torilta Rauhaniemeen.

Aluksi Tampereelle tulee neljä säh-

köbussia. Bussit hankittiin kilpailu-

tuksen kautta viiden vuoden leasing-

sopimuksella puolalaiselta Solariksen

tehtaalta. Järjestelmään kuuluu auto-

maattinen pikalatausasema ja neljä

QR-lukija käytössä?

Nappaa lehti mobiili-

päätteeseesi!

TAMPERE-lehti

4 | 2016

Sähköbussit

tulevat linjalle 2

Pyynikintorilta

Rauhaniemeen.

ISSN: 1458-557X (painettu),

1458-6991 (verkkolehti)

Seuraava Tampere-lehti

ilmestyy 4.3.2017

Tampere-lehti verkossa:

www.tampere.fi /tamperelehti

Sähköbussit kulkevat pian Tampereella

hidaslatauspistettä Nekalan varikolla.

Tulevaisuudessa sähköbussien

määrän uskotaan kasvavan runsaasti .

Alkuvaiheessa Tampereen kaupunki

testaa sähköbussien toimivuutta

linjalla 2. Ratikan valmistuttua 2020-

luvulla sähköbussien käyttö yhdiste-

tään raitioliikenteeseen. Sähköbusseil-

le nähdään mahdollisuuksia erityisesti

ratikan syöttöliikenteessä.

Sähköbussien hankinta on osa

Tampereen suunnitelmaa siirtyä säh-

köisen liikenteen valtakunnalliseksi

ja kansainväliseksi suunnannäyttä-

jäksi vuoteen 2025 mennessä. Myös

kaupungin ilmastostrategia tähtää

liikenteen päästöjen vähentämiseen.

Sähköbussi onhiljainen ja viihtyisäSähköbussien hyviä puolia ovat uusiu-

tuvan energian käyttö ja matkusta-

misen viihtyisyys. Sähköbussi on

hiljainen, joskaan ei täysin äänetön.

Tampereelle tuleva bussimalli

on valittu vuoden 2017 linja-autoksi

Euroopassa. Bussin ominaisuuksia

ovat muun muassa kääntyvät ajovalot,

näyttötaulut, usb-pistokkeet matkus-

tajille ja kuljettajan kosketusnäytöllä

ohjattava ajokonsoli.

Käytössä sähköbussit ovat erityi-

sen taloudellisia paljon pysähdyksiä

sisältävillä reiteillä, koska sähköbus-

silla ei ole tyhjäkäyntiä. Latausvaih-

toehdoista taloudellisin on päätepy-

säkkilataus. Myös huoltokustannus-

ten arvioidaan olevan dieselbusseja

alhaisemmat.

Sähköbussien kuljettajiksi on ha-

kenut Tampereen Kaupunkiliikenteen

sisällä satoja kiinnostuneita. Sähkö-

busseja kuljettaa alkuvaiheessa 40

ammattilaista. •

Aila Rajamäki

Tampere-lehden päätoimittaja

TA

MP

ER

EE

N K

AU

PU

NK

I/S

ITO

OY

3TAMPERE-lehti 4 | 2016

Tästä puhutaan nyt

Tamperelaisten palvelut turvataan toimintatapoja uudistamalla

Tampereen kaupungin

vuoden 2017 talousarvio

vastaa sekä asukkaiden

palvelutarpeisiin että

tiuk kaan menokuriin.

Talousarviolla halutaan

myös vahvistaa kasvun ja

kilpailukyvyn edellytyksiä aluetalouden

ja työllisyyden näkökulmasta. Investoin-

neilla mahdollistetaan kaupungin myön-

teisen kehityksen jatkuminen.

– Tampereen kaupunki haluaa tur-

vata kaupunkilaisten palvelut, vaikka

talouden tasapainoa ei vielä saavuteta.

Vuoden 2017 tilikauden tulos pysyy ali-

jäämäisenä, mikä edellyttää, että kau-

pungin on edelleen jatkettava talou den

tasapainottamista ja edistettävä raken-

teellisia muutoksia, konsernijohtaja Juha

Yli-Rajala sanoo.

Vuoden 2017 talous arviossa vuosi-

kate on 88 miljoonaa euroa ja tilikausi

päättyy 18,8 miljoonaa euroa alijäämäi-

seen tulokseen.

Samaan aikaan kaupungin on kuiten-

kin vastattava kasvavaan palvelutarpee-

seen, sillä Tampereen väkiluku kasvaa

edelleen tasaisesti. Tämän vuoden lopus-

sa meitä tamperelaisia arvioidaan olevan

noin 227 600, eli vuoden aikana asukas-

luku on kasvanut noin 2500 asukkaal-

la. Saman verran arvioidaan väki luvun

kasvavan ensi vuoden aikana. Erityises-

ti kasvaa lasten ja koululaisten sekä yli

75-vuotiaiden osuus.

Myös hyvinvointierojen kasvu,

kuten pitkittynyt työttömyys ja heik-

ko toimeen tulo, vaikuttavat kuntalais-

ten palvelutarpeisiin. Tampereella on-

gelmana on erittäin korkea työttömyys.

Viime heinäkuussa työttömyysaste nousi

jopa 20 prosenttiin, mikä on samaa ta-

soa kuin 90-luvun lamavuosina. Kasvava

palvelutarve ja kireä taloustilanne ovat

haastava yhtälö, joka kaupungin pitää

ratkaista uudistamalla toimintatapojaan.

Palveluiden tuottamisessa painopis-

tettä siirretään yhä enemmän perusta-

son palveluihin ja ennaltaehkäisyyn.

Digitalisaation avulla pyritään kehittä-

mään asikaslähtöisempiä palveluita ja

parantamaan tuottavuutta. Tampereel-

lakin digitalisaatiota pyritään hyödyn-

tämään entistä tehokkaammin monella

rintamalla. Sivulla 11 tässä lehdessä ker-

romme esimerkiksi, miten kuvapuhelut

ovat tulossa kotihoitoon.

Uusi toimintamalli käyttöön ensi vuonnaTärkein avain toimintatapojen muutok-

seen on uuden toimintamallin käynnis-

tyminen ensi vuoden aikana. Uudistuk-

sella tavoitellaan vaikuttavam pia ja

kustannustehokkaampia palve luita.

Tampere luopuu sisäisestä tilaaja-tuot-

taja-mallista ja uudistaa johtamisjärjes-

telmänsä.

Ensi vuoden

alusta lähtien kau-

pun gin palvelut

tuote taan kolmella

pal velualueella : hy vin-

voinnin , kau punkiympä-

ris tön sekä elin voi man ja

kilpailukyvyn palvelualueilla. Po liit -

ti set toimielimet aloittavat uudessa

lau ta kunta raken tees sa kuntavaalien

jälkeen kesäkuun alussa. Ensi vuoden

talousarvio on laadittu uuden toimin-

tamallin mu kaisesti.

Pormestari Anna-Kaisa Ikosen mu-

kaan Tampere valmistautuu huolellisesti

tulevaan sote- ja maakuntauudistukseen.

– Erityisesti halutaan painottaa suur-

ten kaupunkiseutujen roolia elinvoiman

edistämisessä. Tärkeinä nähdään myös

hyvä kumppanuus tulevien maakuntien

kanssa ja edunvalvonta Tampereelle mer-

kityksellisten asioiden edistämiseksi,

Ikonen sanoo.

Sosiaali- ja terveysministeriö valit-

si Tampereen mukaan valinnanvapaus-

kokeiluun, jossa vuosina 2017–2018

kokeillaan palvelusetelin käyttöä sosi-

aali- ja terveyspalve-

luissa. Kokeilualuei-

la asuvat 20 000 tam-

perelaista voivat valita

terveysasemapalvelujen

tuottajan mukana olevista

yksityisistä palveluntuottajista

tai käyttää kaupungin palveluja.

Palvelut hyvinvointi-keskuksistaAlueellisten hyvinvointikeskusten pe-

rustaminen on Tampereella yksi keino,

jolla palveluja voidaan kehittää vaikut-

tavammiksi ja kustannustehokkaam-

miksi. Käytännös sä tämä tarkoittaa sitä,

että tulevaisuudessa kuntalaiset saavat

palvelunsa alueellisista hyvinvointikes-

kuksista tai lähitoreilta.

Hyvinvointikeskuksiin keskitetään

useita alueen palveluja, siellä voi olla esi-

merkiksi neuvola, terveysasema, kirjasto,

hammashoitola ja nuorisotiloja. Mukana

voi olla myös esimerkiksi yhdistysten tai

alueen asukkaiden järjestämää toimintaa

ja yritysten tuottamia palveluita.

Hyvinvointikeskukset sijoittuvat vii-

teen aluekeskukseen, jotka ovat koilli-

sessa Linnainmaa, kaakossa Hervanta,

lännessä Lielahti ja Tesoma sekä etelässä

Peltolammi. Lisäksi keskusta muodos-

taa oman alueensa, josta löytyy kaikille

kaupunkilaisille tarkoitettuja palvelui-

ta. Hyvinvointikeskusten suunnittelusta

ja toteuttamisesta kerrotaan tarkemmin

tässä lehdessä sivulla 10.

Kilpailukykysopimus näkyy tuloissa ja menoissaKaupungin menojen kasvu on edelleen

maltillista. Nettomenot ovat ensi vuonna

Tampere rakentaa

ja peruskorjaa kouluja

ja päiväkoteja ensi vuonna

lähes 40 miljoonalla eurolla.

Vehmaisten uusi koulu ja

päiväkoti valmistuivat

tänä syksynä.

Tampereen kaupungin talousarvio 2017 lukuina

Asukasluku 31.12.2016 227 600

31.12.2017 230 100

Tuloveroprosentti 19,75 prosenttia

Toimintakatteen muutos 4,4 prosenttia

Verorahoituksen muutos -2,9 prosenttia

Vuosikate 88 miljoonaa euroa

Tulos -18,8 miljoonaa euroa

Investoinnit yhteensä (netto) 204,9 miljoonaa euroa

Lainamäärä/asukas 2506 euroa per asukas

Vuoden 2017 talousarvio

TE

KS

TIT

Ail

a R

aja

mä

ki

KU

VA

Ha

nn

a L

ep

pä

ne

n

4 TAMPERE-lehti 4 | 2016

Tampereella on aloitettu ja

käynnistymässä

useita laajoja ke-

hitysohjelmia, joil-

la halu taan vauhdittaa

Tampereen kasvua ja kehit-

tymistä. Tänä syksynä hyväksyttiin

jatkovalmisteluun viisi kehitysoh-

jelmaa: Smart Tampere, työllisyy-

denhoidon kokeilu, Viiden tähden

keskusta, Hiedanranta ja raitiotie.

Smart Tampere on kaupungin

elinkeinopoliittinen kaupunkike-

hit tämisen kärkihanke vuosille

2017–2021.  Ohjelmalla tavoitellaan

Tampereen koko elinkeinoraken-

teen uudistumista, uusia työpaik-

koja ja innovatiivisia ratkaisuja.

Työllisyydenhoidon kuntako-

keilussa etsitään keinoja työllisyy-

denhoidon palvelujen tehostami-

seksi ja työttömyyden vähentä-

miseksi. Viiden tähden keskusta

-ohjelmalla halutaan vahvistaa

keskustan alueen asemaa kaupan

ja palvelujen houkuttelevana kes-

kittymänä.

Hiedanrantaan suunnitellaan

uutta kaupunginosaa, jossa tu-

levaisuudessa asuu noin 20  000

asukasta ja työpaikkoja löytyy noin

10 000:lle. Hiedanrannan suunnit-

telusta järjestettiin ideakilpailu,

johon saatiin 39

ehdotusta.

Tampereen

kaupunginvaltuus-

to päätti 7.11. aloit-

taa raitiotien rakenta-

misen. Raitiotie toteute-

taan kahdessa vaiheessa siten, että

ensimmäinen vaihe rakennetaan

vuosina 2017–2021 välille Hervan-

ta–keskusta–Tays. Toinen vaihe

keskustasta Lentävänniemeen ra-

kennetaan 2021–2024.

Raitiotiehankkeen kokonais-

kustannusten arvioidaan olevan

380 miljoonaa euroa. Raitiotien

rakentamisen osuus on 282,9

miljoonaa euroa, kalustohankin-

nan noin 97,5 miljoonaa euroa.

Katu- ja ympäristörakentamisen

osuus on 56,6 miljoonaa euroa.

Valtio on sitoutunut osallistumaan

hankkeen toteutuskustannuksiin

71 miljoonalla eurolla.

Koska hankkeen toteuttaa osa-

keyhtiö, kaupungin talousarvioon

ei sisälly raitiotien rakentamiskus-

tannuksia eikä kalustohankintaa.

Ensi vuoden talousarvioon sisältyy

13,5 miljoonaa euroa valtion rahoi-

tusosuutta sekä ohjelmatoimiston

kustannukset, ulkopuolista katu- ja

ympäristörakentamista ja pääoma-

sijoitus perustettavaan yhtiöön. •

Vuoden 2017 talousarvio

arviolta 1,5 miljardia euroa. Toimeen-

tulotuki siirtyy vuoden 2017 alusta Kelan

hoidettavaksi, mikä näkyy nettome-

nojen vähenemisenä. Sekä nettome-

noissa että kunnallisverotuloissa nä-

kyvät myös kilpailukykysopimuksen

vaikutukset.

Lomarahojen 30 prosentin määrä-

aikainen leikkaus ja työnantajamaksu-

jen yhteensä 1,44 prosenttiyksikön lasku

vähentävät kaupungin henkilöstömenoja

noin 14 miljoonaa euroa vuonna 2017.

Eläkemenoperusteisen maksun euro-

määrän ennakoidaan laskevan, minkä

laskennallinen säästö kaupunki tasolla

on noin 4,7 miljoonaa euroa.

Kilpailukykysopimuksessa on so-

vittu myös vastikkeettomista työajan

pidennyksistä, mikä Tampereella mer-

kitsee kaupungin henkilöstölle työajan

lisäystä keskimäärin 30 minuuttia vii-

kossa. Kaupungin kunnallisverotuloja

kilpailukykysopimus vähentää kuitenkin

noin 15 miljoonalla eurolla.

Kaupungin henkilöstömenojen

ar vi oidaan olevan ensi vuonna 666,8 mil-

joonaa euroa. Henkilöstömenot vähene-

vät kuluvan vuoden tilinpäätös ennus-

Hyvinvoinnin palvelualueen toimintamenot 1 150 milj. €

Kaupunki ja lii-

kelaitokset in ves-

toivat ensi vuon-

na yhteensä 221,5

miljoonalla eurolla.

Kaupungin nettoinves-

toinnit ovat noin 204,9 mil-

joonaa euroa, josta 79,4 miljoonaa

euroa kohdistuu talonrakennus-

hankkeisiin. Tästä summasta 35,8

miljoonaa euroa menee koulujen

ja päiväkotien rakentamiseen ja

perusparantamiseen.

Suurimpia ensi vuonna valmis-

tuvia hankkeita ovat Tampereen

kansainvälisen koulun peruspa-

rannus, Tesoman jäähalli ja Met-

son tilamuutokset. Tampere-talon

muutostyöt ja laajennus saadaan

valmiiksi, ja uusi Muumimuseo

avataan Tampere-talossa 17. kesä-

kuuta. Muumimuseon avautumi-

nen uusissa tiloissa on yksi

Suomi 100 -kärkihankkeista Tam-

pereella. Ensi vuonna aloitetaan

Vanhan kirjastotalon muuttaminen

kulttuurikeskukseksi ja maauima-

lan rakentaminen Kalevaan.

Kaupunkiympäristön kehittä-

misen investoinnit ovat 67,4 mil-

joonaa euroa ja Tampereen Veden

16,7 miljoonaa euroa. Keskusta-

hankkeelle on varattu 12,4 ja ranta-

tunnelin viimeistelytöihin 9,6 mil-

joonaa euroa. Kaupunki varautuu

myös Kannen ja monitoimiareenan

rakentamiseen.

Suuria investointeja ovat

Ranta-Tampellan, Lentävänniemen ,

Härmälänrannan, Taysin kaava-

alueiden ja Ratapihankadun raken-

taminen sekä Viinikan liikenne-

ympyrän uudistaminen.

Erillisiä kevyen liikenteen

rakennuskohteita ovat muun mu-

assa Näsijärven rantaväylä Lielah-

dessa sekä Hatanpään valtatie

Suvantokadun ja Vuolteenkadun

välillä. Myllysaaren alikulkusillan

rakentamista jatketaan. Santalahden

puiston rakentaminen aloitetaan.

Ulkovalaistusta peruskorjataan Pyy-

nikinharjun kevyen liikenteen väy-

lillä sekä Hervannan valtaväylällä.

Kaupungin kehityksen ja raken-

teen kannalta tärkeät investoinnit

vaativat ensi vuonna paljon rahoi-

tusta, ja lainamäärän arvioidaan

kasvavan 85 miljoonaa euroa.

Vuoden 2017 lopussa lainamäärä

asukasta kohden on 2506 euroa.

Taloussuunnitelmakaudella 2017–

2020 kaupungin lainamäärä nou-

see edelleen investointien toteutta-

misen vuoksi. Sen kasvua hillitään

muun muassa investointikehyk-

sellä sekä myymällä strategisesti

vähemmän tärkeää omaisuutta. •

teeseen nähden 18,7 miljoo-

naa euroa. Henkilötyövuosi-

en arvioidaan vähenevän 82

henkilötyövuotta. Eläkeikänsä

saavuttaa vuosittain noin 350–

400 henkilöä, mikä antaa mah-

dollisuuden toiminnan uudelleen-

arviointiin ja tehtäväjärjestelyihin.

Tampereen veroprosenttiedelleen 19,75Tamperelaiset maksavat vuonna 2017

tuloistaan kunnallisveroa 19,75 pro-

senttia eli saman verran kuin tänäkin

vuonna. Talouden taantuma on heiken-

tänyt kaupungin verotulojen kasvua, ja

valtionosuuksia on leikattu. Ensi vuonna

kunnallisveroja arvioidaan kertyvän 758

miljoonaa euroa. Kiinteistövero nousee,

esimerkiksi yleinen kiinteistövero nou-

see 1,05 prosentista 1,15 prosenttiin.

Koiravero säilyy ennallaan 34 eurossa.

Yhteisöveroja on vuoden 2016 aika-

na kertymässä noin 53 miljoonaa euroa,

mikä on 14 miljoonaa euroa vähemmän

kuin vuonna 2015. Vuonna 2017 yhtei-

söverotilitysten arvioidaan pysyvän sa-

malla tasolla. •

Kaupunkiympäristön palvelualueen toimintamenot 111 milj. €

Elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualueen toimintamenot 184 milj. €

Tampere investoi lähes

222 miljoonalla eurolla

Kehitys-ohjelmilla

tavoitellaan merkittäviä

tuloksia

Kaupunkiympäristön suunnittelu

16,5

Kaupunkiympäristön

rakennuttaminen ja ylläpito

26,2

Kestävä kaupunki 6,1

Raitiotiekehitysohjelma 1,5

Joukkoliikenne

60,1

Perusopetus 154,0

Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut

97,6

Lapsiperheiden sosiaali- ja

terveyspalvelut 80,1

Varhaiskasvatus ja

esiopetus 126,4

Kotihoito ja asumispalvelut

166,7

Sairaala- ja kuntoutus-

palvelut 325,9

Vammaispalvelut

59,6

Aikuisten sosiaalipalvelut ja

mielenterveys- ja päihdepalvelut 62,4

Perusterveydenhuollon

avopalvelut 77,6

Työllisyydenhoidon palvelut 48,0

Yritys- ja yhteiskuntasuhteet 8,1

SmartTampere 1,5

Kiinteistöt, tilat ja asuntopolitiikka

5,9

Viiden tähden keskusta 1,1

Hiedanranta 0,3

Ammatillinen koulutus

93,4

Lukiokoulutus 26,1

5TAMPERE-lehti 4 | 2016

Kehitetään yhdessä älykästä Tamperetta

Smart Tampere on Tampereen

kaupunkikehittämisen kärkiohjel-

ma vuosille 2017–2021. Se nostaa

kaupungin koollekutsujaksi ja mah -

dollistajaksi niin, että eri osaajien

innovatiivisella yhteistyöllä lisätään

alueen talouskasvua ja parannetaan

kaupunkilaisten elämänlaatua di-

gitalisaation tuomilla mahdolli-

suuksilla.

– Avoimuus, kumppanuus ja

kokeilukulttuuri ovat uuden ohjel-

mamme keskeisiä periaatteita. Ra-

kennamme Tampereesta kansain-

välisesti tunnettua, vetovoimaista,

älykästä kaupunkia, jossa yritykset

ja asukkaat ovat mukana käytännön

kehittämisessä, sanoo elinvoiman ja

kilpailukyvyn palvelualueen johtaja

Teppo Rantanen.

Smart Tampere -ohjelman kanta-

via teemoja ovat teollisuus, terveys,

koulutus ja osaaminen, hallinto ja

osallistaminen, liikkuminen, infra

sekä rakennukset.

Digitalisaatiota kiihdytetään toi-

mintamallilla, jossa yritykset saavat

entistä helpommin tietoa kaupunki-

laisten arjessaan kohtaamista haas-

teista . Eri organisaatiot, yritykset ja

yhteisöt, seudun elinkeinoelämä,

korkeakoulut ja asukkaat tuodaan

yhteen ratkaisemaan näitä haasteita.

Tampereen kaupungilla on uu-

dessa toimintamallissa useita roole-

ja. Perinteisen tilaajan roolin lisäksi

se voi olla esimerkiksi koollekutsuja,

yritysten yhteensaattaja, testialusta

tai mahdollistaja muun muassa kaa-

voituksen kautta. Samalla kaupunki

mukauttaa ja kehittää toimintatapo-

jaan enemmän yhteisöllisen, ko-

keilevan ja kestävän kehi-

tyksen suuntaan.

Usean eri toi-

mijan ja kau-

pungin yhteis-

työllä kehitet-

tävistä uusista

älykkäistä rat-

kaisuista ovat

esimerkkejä

muun muassa

älykkään valais-

tuksen teknolo-

gia -alusta, vanhus-

ten kuvaetähoito, jouk-

koliikenteen reaaliaikainen

tietojärjestelmä, älybussit, Vuoreksen

asuinalueen innovatiivinen jätehuol-

tojärjestelmä sekä Tesoman asuinalu-

een avoin innovaatioalusta Koklaamo.

Lisätietoja: Smart Tampere -oh-

jelmajohtaja Tero Blomqvist, 050 585

1080, tero.blomqvist@tampere.fi •growsmarttogether.fi  

TEKSTI Raija Lindell

Tampereella väestö kas-

vaa ja ikääntyy, samalla

palvelutarpeet kasvavat

ja eriytyvät. Kasvu hei-

jastuu edelleen liikku-

misen ja asumisen tar-

peisiin. Kaupunki myös

kansainvälistyy. Koulutusta ja yritys-

ten toimintaedellytyksiä on kehitettä-

vä maailman tarpeiden ja avautuvien

mahdollisuuksien kanssa rinta rinnan.

Muuttuvassa ja osin arvaamattomassa

maailmassa kaipaamme monesti jat-

kuvuutta ja pysyvyyttä, mutta samalla

on uskallettava kokeilla uusia asioita

ja ratkaisuja.

Tampereen kasvava kaupunki luo

erinomaisen alustan uudistumiselle.

Meillä on nuoria opiskelijoita, vahvistu-

via ja uusia yrityksiä ja oppilaitoksia se-

kä niiden yhteisiä kampuksia. Kaupun-

gilla on lukuisia toimipisteitä ja niissä

tuhansia työntekijöitä. Kaupunki jakaa

avustuksia. Yhteistyökumppanuuksia

yritysten ja yhdistysten kanssa on sato-

ja. Asiakkaita koululaisista ja päiväko-

tilapsista palvelukeskusten asukkaisiin

ja kulttuuripalveluiden käyttäjistä jouk-

koliikenteen matkustajiin kohdataan

monta kertaa päivässä. Liikenteen ja

asuinympäristöjen kehittäminen sekä

katujen rakentaminen ja kunnossapito

ovat jatkuvaa toimintaa. Alustoja uu-

distuskohteille on valtavasti.

Uudistuminen ei saa tarkoittaa si-

tä, että juoksemme yhä lujempaa, vaan

että toimimme yhä fi ksummin. Mene-

telmiä on kehitettävä, osaamista vah-

vistettava ja rahoitusta uudistettava ja

sujuvoitettava. Kaikkia kehityskohteita

on myös tärkeää ajatella asukaslähtöi-

sesti. Käytännön palveluiden on oltava

helppokäyttöisiä.

Tampereella on käynnissä useita ko-

keiluja, joissa hyödynnetään digitali-

saatiota ja tavoitellaan vaikuttavampia

ja kustannustehokkaampia palveluja.

Terveyspalvelujen valinnanvapautta kokeillaanSosiaali- ja terveysministeriö on myön-

tänyt Tampereelle valtionavustusta ter-

veysasemapalveluita ja sosiaaliohjausta

koskevan valinnanvapauskokeilun to-

teuttamiseksi. Tampereella kokeiluun

pääsee mukaan osa Tammelakeskuksen

ja Kaukajärven terveysasemien piiriin

kuuluvista asukkaista, yhteensä reilut

20 000 tamperelaista. Kokeilussa mu-

kana oleville asukkaille lähetään kir-

je valinnanvapausmahdollisuudesta.

Kokeilualueella asuvat tamperelaiset

voivat vuonna 2017 halutessaan valita

terveysasemapalvelujen tuottajan ko-

keiluun ilmoittautuneista yksityisistä

palveluntuottajista. He voivat myös py-

syä Tampereen kaupungin tuottami-

en palvelujen käyttäjinä. Kokeiluun

osallistuvat saavat yksityiseltä palve-

luntuottajalta vähintään samat terve-

ysasemapalvelut kuin kaupungiltakin.

Kokeilu kestää vuoden 2018 loppuun.

Kokeilun avulla valmistaudutaan sote-

ja maakuntauudistukseen sisältyvään

laajennettuun valinnanvapauteen, jon-

ka on tarkoitus tulla voimaan vuoden

2019 alusta.

Kaupunkiseutu on ilmaissut ha-

lunsa etsiä uusia ratkaisuja vaikeaan

työttömyystilanteeseen. Valmiste-

lussa olevassa työllistämiskokeilussa

tavoitteena on löytää 4000 kaupunki-

laiselle työpaikka. Ministeriön kans-

sa neuvotellaan parhaillaan siitä, että

työllisyydenhoito käytännössä siirtyisi

osin Tampereen kaupungille, joka uu-

silla tavoilla pyrkisi löytämän työtä ja

tekemään sen julkisen hallinnon kan-

nalta pienemmillä kustannuksilla ja

työnhakijoiden puolesta helpommin.

Työntekijät ja avoimet työpaikat yrite-

tään saada kohtaamaan; tällä hetkellä

kaupungissa on noin 20 000 työtöntä

mutta samalla 3300 avointa työpaikkaa.

Näiden ohella on vireillä monia

kaupungin omia kehityshankkeita.

Palvelua sujuvoittavat kokeilut näky-

vät ja helpottavat arkea eri tavoin eri

palveluissa. Oma Tesoma -projektissa

kaupunkilaiset, yritykset ja yhteisöt on

otettu mukaan kehittämään palvelu-

ja. Ikäihmisten kanssa testataan muun

muassa kuvapuhelimia, jotka mahdol-

listavat yhteydenpidon kotihoitajaan ja

omaisiin. Liikenteessä kokeillaan säh-

köbusseja ja robottibussia. Kokeilukult-

tuuria tullaan kehittämään myös ensi

vuonna käynnistyvässä Smart Tampere

-ohjelmassa, jossa tavoitellaan kaupun-

gillemme edelläkävijän roolia digita-

lisaatiossa ja älykkäissä palveluissa.

Kokeilukulttuuri edellyttää roh-

keutta irrottautua vanhoista totutuista

ajattelu- ja toimintatavoista. Kokeilu

voi joskus myös epäonnistua. Sekin

on hyödyllistä, sillä virheistä voidaan

ottaa opiksi ja kehittää parempia toi-

mintatapoja. Yksi kokeilun onnistu-

misen edellytys kuitenkin on, että se

tehdään avoimessa yhteistyössä kau-

pungin, kaupunkilaisten, yritysten ja

yhteisöjen kanssa hyödyntäen heidän

kokemuksiaan ja ideoitaan.

Anna-Kaisa IkonenTampereen pormestari

Tampereella kokeillaan rohkeasti uusia asioita

Pormestarin palsta

Smart Tampere on

Tampereen kaupunki-

kehittämisen kärkiohjelma

vuosille 2017–2021. Kokeilu-

kulttuuri on yksi ohjelman

keskeinen periaate. Pormestari

Anna-Kaisa Ikonen esitteli

ohjelman tavoitteita

Smart City -tapahtumassa

Tampere-talossa

lokakuussa.

HA

NN

A L

EP

PÄ

NE

N

6 TAMPERE-lehti 4 | 2016

Hiedanrannassa sijaitse-

va uusi kulttuurikeskus

Kuivaamo avautui loka-

kuun lopussa. Tampe-

reen kaupunki rakensi

entisen sellutehtaan

kuivauskonehalliin

ympärivuotiseen käyttöön soveltuvan

kaupunkikulttuurin tilan. Toimintaa

noin 2000 neliömetrin kokoisessa ti-

lassa pyörittää tamperelainen musiikin

ja visuaalisen taiteen yhdistys Swäg.

Rosoiseen tehdastilaan mahtuu

jopa tuhannen henkilön yleisö, mut-

ta Kuivaamo on vuokrattavissa myös

pienempiin tapahtumiin. Tavoitteena

on monipuolinen käyttö niin yleisö- ja

yksityistilaisuuksissa kuin harrastus-

toiminnassakin.

Ideakilpailuun 39 ehdotustaTampereen Hiedanrannan uuden kau-

punginosan ideakilpailuun tulleet 39

kilpailutyötä ovat nähtävänä kaupun-

gin verkkosivuilla. Työt on esitelty sa-

nallisesti ja havainnekuvina. Lokakuun

loppuun mennessä tullut yleisöpalaute

annettiin kilpailun tuomariston käyt-

töön. Kilpailun tulos selviää tammi-

kuussa.

Kilpailijoiden tehtävänä oli laatia

Hiedanrannan alueesta kokonais val-

tai nen ideatasoinen suunnitelma eli

visio alueen tulevaisuudesta. Alueen

kehittämistä ohjataan tulevina vuosina

kilpailun tuloksena syntyvän aineiston

pohjalta.

Uudesta kaupunginosasta halu-

taan houkutteleva alue asumiselle ja

työpaikoille. Kilpailussa etsitään myös

vastauksia esimerkiksi siihen, miten

kauppa ja palvelut kaupunginosan

keskustassa ratkaistaan. Raitiotien

on suunniteltu kulkevan aikanaan

Hie danrannan kautta.

Näsijärven rannan kevyen liiken-

teen rantareitti kohenee, kun pyöräi-

ly- ja jalankulkuväylän kunnostustyö

Paasikiventien ja Lielahden kartanon

välillä Hiedanrannassa etenee. Osuu-

della parannetaan vanhaa reittiä ja

tehdään osin uutta väylää. Työt val-

mistuvat heinäkuussa 2017. •

Sulkavuoressa puhdistetaan tulevaisuudessa

430 000 asukkaan jätevedet

Tästä puhutaan nyt

Tampereella on selvitetty

laajasti erilaisia vaihto-

ehtoja jätevedenkäsittelyn

ratkaisemiseksi yli kym-

menen vuoden ajan. Uusia

kustannustehokkaita rat-

kaisuja jätevesien puhdis-

tamisen järjestämiseksi tarvitaan, sillä

väestö kasvaa ja puhdistusvaatimukset

kiristyvät ja edellyttävät uudenlaista tek-

niikkaa. Nykyiset puhdistamot alkavat

olla käyttöikänsä loppusuoralla.

Keskuspuhdistamo on päätetty

ra kentaa Sulkavuoren alle, jossa sen

holvien katot sijaitsevat noin 50–60

metriä vuoren laen alapuolella. Hank-

keessa ovat Tampereen lisäksi mukana

Kangasala, Lempäälä, Pirkkala, Vesi-

lahti ja Ylöjärvi. Sulkavuoressa puh-

distamo sijoitetaan kallion sisään, ja

siellä tullaan puhdistamaan alkuvai-

heessa 370  000 asukkaan ja vuonna

2040 noin 430 000 asukkaan jätevedet.

Keskuspuhdistamohankkeella ratkais-

taan mukana olevien kuntien jäteveden-

käsittely useiksi kymmeniksi vuosiksi

eteenpäin. Keskuspuhdistamon kus-

tannusarvio on 229,5 miljoonaa euroa

varsinaisen puhdistamon osalta ja 56,5

miljoonaa euroa sinne jätevesiä johtavien

siirtoviemärien ja -tunnelien osalta. Li-

säksi kuntien vesihuoltolaitoksille tulee

kustannuksia omien siirtoviemäreiden

rakentamisesta muun kunnallisteknii-

kan yhteydessä.

Keskuspuhdistamohankkeen kunti-

en jätevesistä 95 prosenttia käsitellään

tällä hetkellä 60–70-luvuilla rakenne-

tuissa Viinikanlahden ja Raholan jäte-

vedenpuhdistamoissa. Osa jätevesistä

käsitellään Lempäälän jätevedenpuh-

distamossa.

Uusi keskuspuhdistamo korvaa ny-

kyiset Viinikanlahden, Raholan ja Lem-

päälän puhdistamot. Tulevaisuudessa

Raholasta ja Lempäälästä jätevedet joh-

detaan siirtoviemäreitä pitkin ja Viini-

kanlahdesta kalliotunnelia tai putkilinjaa

pitkin Vihilahdessa sijaitsevaan solmu-

pisteeseen. Vihilahdesta ne johdetaan

edelleen kalliotunnelia pitkin Sulkavuo-

ren kes kuspuhdista moon. Kun jätevedet

on kä sitelty, ne johdetaan puhdistettuna

kalliotunne lia ja järven pohjaan asen-

nettavaa putkea käyttäen Pyhäjärveen.

Aloitusvaiheessa keskuspuhdistamon

läpi virtaa noin 3 800 kuutiota jätevet-

tä tunnissa. Jäteveden puhdistumiseen

kuluu noin vuorokausi.

Sijainti maan allatuo monia etuja Kallion sisään louhitun puhdistamon

puolesta puhuvat kokemukset toimin-

tavarmuudesta ja ympäristöystävälli-

syydestä. Kokemuksia kallion sisään

rakennetuista jätevedenpuhdistamois-

ta on saatu muun muassa Helsingissä,

Turussa, Lahdessa ja Tukholmassa.

Sulkavuoressa maan päällä sijaitsevat

vain valvomorakennus, lietteen poltto-

laitos, metanoliasema ja piippu. Haju-

ja tuottava vaihe eli jätevesien käsittely

tapahtuu kalliotiloissa

olevissa avoaltaissa.

Hajut johdetaan ha-

junpoistolaitteistoihin ja

tästä edelleen yli 60 metriä

korkeaan piippuun, joten ne ei-

vät leviä ulkoilmaan. Myös mahdol-

liset hajuhaitat Sulkavuoreen johtavista

viemärilinjoista pyritään estämään tek-

nisillä menetelmillä. Tällä hetkellä Vii-

nikanlahden jätevedenpuhdistamossa

jätevedet käsitellään suurelta osin avoi-

missa ulkoaltaissa, joista hajut leviävät

ympäristöön.

– Kun suurin osa puhdistamosta on

maan alla, se on piilossa katseilta ja luo ta-

saiset olosuhteet puhdistamon toiminnalle

ja huolloille. Maan alla tapahtuvan jäteve-

denpuhdistuksen haju- ja meluhaitat ovat

vähäiset. Puhdistamoon voidaan rakentaa

myös nykyistä tehokkaampi typenpoisto,

sanoo toimitusjohtaja Timo Heinonen

Tampereen Seudun Keskuspuhdistamo

Oy:stä, jonka tehtävänä on suunnitella ja

toteuttaa uusi keskuspuhdistamo.

Jätevedenpuhdistuksessa tärkeää

on paitsi saada vesi puhtaaksi, myös

käsitellä puhdistuksessa syntyvä liete

ympäristöystävällisesti ja loppusijoit-

taa se asianmukaisesti. Lietteen käsit-

telymenetelmäksi suunnitellaan lietteen

polttoa, mutta myös muita vaihtoehtoja

selvitetään.

Heinosen mukaan keskuspuhdista-

mon puhdistama jätevesi on nykyiseen

verrattuna puhtaampaa ja täyttää jäte-

vedenpuhdistuksen kiris tyvät käsittely-

vaatimukset. Tämä näkyy toivottavasti

tulevaisuudessa myös Pyhäjärven veden

laadussa.

– Sulkavuoresta puhdistettu vesi

puretaan etäämmälle lahti-

alueista kuin nykyisis-

sä Viinikanlahden ja

Raholan puhdista-

moissa. Purkupai-

kan muutoksesta

johtuen vanhojen

puhdistamoiden

lähialueiden ve-

den hygieeninen

laatu paranee.

Rakentaminen voi alkaa vuonna 2019

Keskuspuhdistamon suunnitteluun

liittyvät neljä asemakaavaluonnosta ja

alueilta tehdyt selvitykset olivat nähtä-

villä lokakuun alkuun asti. Asukkaille

järjestettiin myös useita yleisötilaisuuk-

sia. Ehdotukset käsitellään yhdyskunta-

lautakunnassa joulukuussa.

Asemakaavojen suunnittelualue on

yhteensä noin 73 hehtaaria, josta maan-

päällisten alueiden osuus on 54 hehtaa-

ria. Viheralueita on noin 36 hehtaaria.

Lähimmät asunnot sijaitsevat Koiviston-

kylässä noin 400 metrin päässä alueesta.

Keskuspuhdistamon rakentamisen

on suunniteltu alkavan vuoden 2019 ai-

kana. Rakentaminen kestää viisi vuotta. •keskuspuhdistamo.fi

Hiedanrannan kulttuurikeskus Kuivaamo avasi ovensa

Tampereen

seudun keskus-

puhdistamo rakennetaan

Sulkavuoren alle kallioon.

Tavoitteena on, että se

on käytössä vuonna

2023.

Hiedanrannassa tapahtuu

2.12. Tampere Black Mass

-metallitapahtuma

Kuivaamoss a

4.12. Pajan käsityöläisten

joulu ja avoimet ovet

4.12. Levymessut Kuivaamossa

31.12. Kuivaamon uusivuosi

TEKSTI Aila Rajamäki

7TAMPERE-lehti 4 | 2016

Rantatunnelin käyttöön otto

marraskuun puolivälissä

oli samalla lähtölaukaus

uuden Ranta-Tampellan

kaupunginosan rakenta-

miselle. Kaupungin kes-

kustan rantamaisemiin

kohoaa moderni kohtaamispaikka, jo-

hon tulee asuntojen lisäksi paljon kaik-

kien käyttöön tarkoitettuja yleisiä tiloja:

siltoja, katuja ja kaiken ytimessä oleva

kanava.

Rantaväylän tunnelia raken-

taneen allianssin projekti-

päällikkö Esko Mulari on

katsellut neljä vuotta lähel-

tä tunnelin suunnittelua ja

rakentamista. Kun 2,4 kilo-

metriä pitkä tunneli otet-

tiin käyttöön, hankkeen yksityiskohdat

tunteva ammattilainen saattoi huokaista.

– Rantatunnelin toteutus suunnitel-

tiin huolellisesti. Hanke oli suuri, mutta

mitään odottamatonta ei ilmennyt.

Mulari muistuttaa, että vaikka tun-

neli ja Santalahden eritasoliittymä ovat

jo valmiita, työtä riittää vielä. Naisten-

lahden päästä puuttuu pohjoisen puo-

len kiertoliittymä, jota kautta kuljetaan

tunneliin ja katuverkkoon sekä pois val-

tatieltä. Tunnelin itäpäässä voi kääntyä

rampista oikealle Ratapihankadulle, mut-

ta valtatielle ei ole vielä yhteyttä Nais-

Tunneliliikenteellä omat ohjeistuksettenlahden eritasoliittymästä. Itään päin

mentäessä tunnelista pääsee keskustaan

myös jatkamalla suoraan Kekkosentietä

ja kääntymällä Nesteen risteyksestä Tam-

melaan. Naistenlahden eritasoliittymä

valmistuu kokonaisuudessaan ensi vuo-

den syksyllä.

Mulari sanoo, ettei tunnelissa kulke-

minen ole autoilijalle vaikeaa, kunhan

vain seuraa tarkasti liikenneopasteita,

-valoja ja -merkkejä. Lähtökohta on yk-

sinkertainen. B-tunnelia ajetaan länteen

ja A-tunnelia itään.

– Tunnelissa ajaminen vaatii riittä-

vää turvaväliä etenkin silloin, kun lii-

kenne matelee. Lisäksi on hyvä tie-

tää, miten toimia mahdollisessa

vaaratilanteessa.

Rantatunnelissa on vii-

si ehdottomasti kiellettyä

toimintoa. Kuorma-autol-

Ranta-Tampellasta tamperelaisten kohtaamispaikka

la ei saa ohittaa. U-käännöstä ei tehdä

millään ajoneuvolla. Peruuttaminen on

kielletty, kuten myös ajoneuvon pysäyt-

täminen ja tyhjäkäynti. •

liikennevirasto.fi /tieverkko/turvallisuus/

tunneliturvallisuus

– Työt alkoivat maanpuhdistuksel-

la ja vesitäytöllä, jossa tunnelityömaal-

la kaivettua kivimateriaalia siirrettiin

rannan täytteeksi. Kun tunneli avattiin,

päästiin kiinni varsinaiseen rakentami-

seen. Joskus 2020-luvun alussa kaikkien

yleisten alueiden pitäisi olla valmiiksi

rakennettuja, sanoo keskustan kehit-

tämisen hankejohtaja Tero Tenhunen.

Tavoitteena on saada kaupungin

keskustaan yhteensä noin 15 000 uutta

asukasta viidentoista vuoden aikana .

Ranta-Tampellaan tulee asuntoja vajaal-

le kolmelletuhannelle. Asuntojen raken-

tamisen tahdin määrittelevät rakennus-

liikkeet menekin pohjalta. Ensimmäi-

nen kohde varattiin loppuun nopeasti

jo ennen kuin yhtäkään kaivinkoneen

kauhallista oli ennätetty nostaa tonteilta.

Se osoitti, että Ranta-Tampella kiinnostaa

asunnonostajia.

Järvenranta-kaupungiksiTero Tenhunen sanoo, että Ranta-Tam-

pella lukeutuu Tampereen ykkösalueisiin.

– Se on monella tapaa arvokas ja myös

hyvin näkyvä paikka. Siksi kaiken mitä

Ranta-Tampellaan tehdään, pitää olla

laadukasta.

Ranta-Tampellan rakentamisessa on

tavoitteena korostaa sitä, että Tampere

on myös järvenrantakaupunki. Sama ta-

voite on Santalahden ja Hiedanrannan

alueiden kehittämisessä.

Ranta-Tampellan suunnittelun läh-

tökohtana on ollut se, että alue palvelee

kaikkia kaupunkilaisia. Kun toiminnal-

liseksi rantapuistoksi pelikenttineen

suunniteltu Massunlastenpuisto val-

mistuu muutaman vuoden kuluttua,

Ranta-Tampellan alueesta on yleisessä

käytössä yli 50 prosenttia.

Tenhunen toteaa, että Ranta-Tampel-

lan yleiset alueet rakennetaan mahdolli-

simman nopeasti. Kadut, sillat ja puistot

ovat valmiina viimeistään vuonna 2020.

Alueen keskuskaduksi rakennetaan Ran-

tatampellankatu.

Nimet historiastaRanta-Tampellan alueelle on tulossa kuu-

si siltaa, aukioita ja ranta-alueita, jotka

saavat nimensä Tampereen historiasta.

Esimerkiksi tuleva Aspin aukio nime-

tään Tampereen Pellavatehtaan raken-

nusmestarina 1800-luvulla toimineen

G. E. Aspin mukaan.

Vähitellen muotoutuvan alueen yti-

messä on tulevaisuudessa 600 metriä pit-

kä kanava, joka kulkee Tammerkoskesta

Näsijärveen ja halkaisee Ranta-Tampel-

lan. Sen syvyys on 80 senttiä, joten siinä

voi harrastaa pienimuotoista veneilyä.

Kanavan rannalle rakennetaan monen-

laisia virkistyspalveluja.

– Kanavan vuoksi osa Ranta-Tampel-

laa on oikeastaan oma saarensa, Tenhu-

nen sanoo.

Ranta-Tampellasta tulee rakennus-

töiden ajaksi suljettu työmaa-alue, jo-

hon on pääsy vain alueen toimijoilla ja

heidän asiakkaillaan. Rakennustyö tuo

mukanaan myös poikkeuksellisia liiken-

nejärjestelyjä. •

TEKSTI Matti Wacklin

KUVA Hanna Leppänen

Rantatunneli

otettiin käyttöön

marraskuun

puolivälissä.

TEKSTI Matti Wacklin

KUVA Hanna Leppänen

Tampereen keskustan

kehittämisen hanke-

johtaja Tero Tenhunen

ja turvallisuuskoordi-

naattori Matti Nenonen

Sweco PM:stä seisovat

Näsijärven rantamilla,

johon alkaa rakentua

Ranta-Tampella.

8 TAMPERE-lehti 4 | 2016

Elävä kaupunki

Tampereen kaupungin neu-

volapalveluihin kehitetään

verkko-ohjelmaa, joka tar-

joaa äitiys- ja lastenneuvo-

loiden asiakkaille tukea

henkiseen hyvinvointiin.

Ohjelma täydentää neu-

volapsykologin palveluita sekä neuvo-

lan terveydenhoitajien ja lääkäreiden

tekemää ennaltaehkäisevää mielenter-

veystyötä.

Ohjelma sisältää harjoitteita, joilla

asiakas voi omatoimisesti kehittää tun-

ne- ja vuorovaikutustaitojaan ja sopeutua

lapsen syntymän tuomaan elämänmuu-

tokseen. Tavoitteena on estää pienten

lasten vanhempien uupumista ja en-

naltaehkäistä tunne-elämän ongelmia.

– Palvelu auttaa vanhemmuuteen

kasvamista ja mielen hyvinvointia. Tar-

koitus on tukea perheiden hyvinvointia

jo ennen kuin ongelmia ilmenee, kertoo

ylilääkäri Tuire Sannisto.

Tunne taitosi -työnimellä kulkevaa

ohjelmaa kehittävät yhteistyössä tam-

perelainen startup-yritys Headsted ja

kaupungin neuvolapalveluiden asi-

antuntijat. Ohjelman pilotointi alkaa

tammikuussa Lielahden, Muotialan ja

Pellervon neuvoloissa, joiden asiakkailta

kerätään käyttökokemuksia. Palvelun on

määrä olla valmis alkukesällä. •

Koklaamossa ideoidaan ratkaisuja

arjen ongelmiin

Tesoman alueella pilotoidaan Koklaamo-toimintaa, joka on

uudenl ainen tapa etsiä luovia ratkaisuja asukkaiden arkisiin

haas teisiin. Kaupunkilaisilta kerätään tietoa arjessa vastaant-

ulevista ongelmista, ja niihin haetaan ratkaisuideoita yrityksiltä

ja yhdistyksiltä.

Koklaamo-työpajoissa yritykset jalostavat ideoistaan palvelukon-

septeja, jotka vastaavat asukkaiden esittämiin haasteisiin. Tarkoitus

on, että ideoita päästäisiin joustavasti kokeilemaan yhdessä asuk-

kaiden kanssa jo varhaisessa vaiheessa, ja näin saataisiin kehitet-

tyä asiakaslähtöisesti juuri sellaisia palveluita, joille on kysyntää.

Tällä hetkellä on meneillään pilottivaiheen ensimmäinen Koklaa-

mo, jossa kehitetään ratkaisuja liikunnallisten perheiden arkeen.

Tammikuussa 2017 käynnistyy seuraava Koklaamo, jonka teema

on liikenneturvallisuus. •

Ohjelma auttaa vanhempia

tunnetaitojen kehittämisessä

Lääkäri

Hanna Käppi (edessä),

terveydenhoitaja Anne-

Maarit Stüber ja Headstedin

toimitusjohtaja Kirsikka

Kaipainen suunnittelevat

yhdessä Tunne taitosi

-verkkopalvelun

sisältöjä.

Raitiotien rakentaminen

tuo nopean ja helposti

käytettävän joukkoliiken-

nevälineen Tampereel-

le. Kaupunginvaltuusto

päätti 7.11., että raitio-

ti en ensimmäisen osan

infrastruktuuri eli varikko Hervantaan

ja rata välille Hervanta–keskusta–Tays

rakennetaan suunnitelmien mukaan.

Myös toisen osan tavoiteaikataulu hy-

väksyttiin.

Ensimmäisen osan toteutussuun-

nitelmassa on kaksi ratikkalinjaa, joita

molempia liikennöidään 7,5 minuutin

vuorovälillä. Keskustassa vuoroväli on

alle 4 minuuttia.

Pidempi linja liikennöi Etelä-Her-

vannasta Hervantajärven uudisalueel-

ta Pyynikintorille ja lyhyempi linja

Taysin ja Pyynikintorin väliä. Matka-

aikata voitteena Keskustorilta Taysin

pää ovien raitiotiepysäkille on 10

minuuttia ja Keskustorilta Her-

vantakeskuksen kohdalle 21

minuuttia.

Raitiotien toteuttami-

sen tavoitteena on koko-

naan esteetön järjestelmä,

jota muun muassa sähkö-

pyörätuolilla kulkeva tai nä-

kövammainen matkustaja voi

käyttää itsenäisesti. Liikkumisen help-

pous palvelee tietysti kaikkia – lapsia, las-

tenvaunujen kanssa kulkevia, iäkkäitä ja

aikuisia.

Ratikassa käy sama

matkalippu kuin bus-

seis sa, ja matkustaja-

in formaatio on yhteistä.

Raitio vaunujen ja bussien yh-

teisiä vaihtopysäkkejä rakennetaan

muun muassa Hervannan Insinöörin-

kadulle, Kalevanrinteeseen ja Kauppiin

Taysin alueelle Vieritielle.

Raitiotiestä tulee nopea ja helppo kulkea

Joukkoliikennejärjestelmään kuulu-

vat ratikan lisäksi tehokkaat runkobus-

silinjat ja monipuolinen liityntäliiken-

ne raitiotielinjoille. Raitiotien varrelle

suunnitellaan täydennysrakentamista

sekä kehitetään maankäyttöä. Pysäk-

kien ympäristöjä suunnitellaan palve-

lemaan monipuolisia toimintoja ja eri

kulkumuotoja.

Rakennus alkaaensi vuonnaTyöt alkavat ensi vuonna useassa pai-

kassa. Ensimmäisessä vaiheessa rai-

tiotieallianssi rakentaa 15 kilometriä

kaksiraiteista linjaraidetta keskustasta

Hervantaan. Työt alkavat useissa paikois-

sa ensi vuoden aikana. Ykkösvaiheeseen

kuuluvat myös linja keskustasta Taysille

ja varikko Hervantaan.

– Yhteistyöllä voidaan vähentää ra-

kentamisen aikaisia haittoja. Yksityis-

kohtaista tietoa töiden etenemisestä ja

niiden aiheuttamista muutoksista ker-

rotaan avoimesti, ennakoivasti, koh-

dennettuna ja monen kanavan kautta,

projektipäällikkö Ville-Mikael Tuomi-

nen sanoo.

– Asukkailla, yrityksillä ja sidos-

ryhmillä on paras tietämys ympäristös-

tään, jota hyödyntäen ja yhdessä sopien

löydetään tehokkaimmat tavat kertoa

asioista. Rakennustöiden vaikutukset

ovat hyväksyttävämpiä, kun niistä vies-

titään oikea-aikaisesti.

Allianssiurakkaan kuuluvat myös

sähkönsyöttöasemat, raitiotieinfran

edel lyttämät putki- ja johtosiirrot, maa-

ja katurakentaminen, siltojen ja tuki-

muurien rakennustyöt sekä teknisten

järjestelmien, kuten radan sähkönsyötön

ja raideliikenteen valvonnan ja ohjauk-

sen toteutus. •

TEKSTIT Elise Kraatila

KUVA Hanna Leppänen

TEKSTI Anna-Leea Hyry

KUVA Ville-Mikael Tuominen

Ratikassa

käy sama

matkalippu kuin

busseissa.

9TAMPERE-lehti 4 | 2016

Lielahden päiväkeskukseen

on kokoontunut kahdek-

san ikäihmistä. Päivästä

on tulossa poikkeuksel-

lisen mukava: tänään he

taas tulevat, Lila ja Tilli,

Konkarit-koirakko.

Lila Heinola työskentelee kau-

pungin museopalveluiden kulttuuri-

kasvatusyksikkö Taiten museolehtori-

na. Sen Konkarit-toiminta tuo museo-

palveluja vanhainkoteihin, palvelu- ja

päiväkeskuksiin ja korttelikerhoihin.

Heinoloilla on koira, nyt viisivuotias

irlanninterrieri Tilli. Sen emäntä sai

hyvän idean.

– Ehdotin esimiehelleni, että kou-

luttautuisin tekemään Tillin kanssa

museopalvelua. Häntä ei tarvinnut

suostutella. Tampereella on hyvä ko-

keilukulttuuri, Lila Heinola kiittelee.

Heinola suoritti kevään viikonlop-

puina koira-avusteisen työn opinnot

Jyväskylän ammattikorkeakoulun ja

Koirat kasvatus- ja kuntoutustyössä

ry:n järjestämällä kurssilla. Tilli läpäi-

si oman soveltuvuuskokeensa. Kas-

vatus- ja kuntoutuskoiramenetelmin

työskentelevä koirakko saattoi aloittaa

työnsä tänä syksynä innolla ja iloisella

hännänheilutuksella.

Odotettu vierasmuistetaanEnnen Lielahtea koirakko on vieraillut

jo Nekalan päiväkeskuksessa. Tämän

vuoden puolella he hurmaavat vielä

Pispan ja Pohjolankadun vanhukset,

ensi vuonna ainakin Pappilanpuiston

väen. Koirakko käy jokaisessa paikassa

kolmesti, viikon välein.

– Näin ihmiset ja koira ehtivät

tutustua toisiinsa, Heinola selittää.

Lielahdessakin Tilli tunnetaan

jo hyvin.

– Muistaakohan se Tilli minut,

joku miettii.

Kaikki halukkaat saavat paijata

koiraa. Pulkkisen Paavo kertoo tari-

noita omasta koirastaan ja intoutuu

soittamaan pullonkorkilla tarkkaan

kuuntelevalle Tillille. Kaikkia nau-

rattaa.

Ensin muistutetaan mieliin edel-

liskerta, jolloin Tilli arpoi tunnistetta-

vaksi äänimuseon ääniä konttoreista,

kodinkoneista ja luonnosta.

Hauskaa on luvassa tänäänkin. Jo-

kainen saa lapun, jolle on kirjoitettu

joku Tillin osaama temppu. Istu! on

helppo, samoin Kieri! Siinä on jo ih-

mettelemistä, kun koira paneutuu

Bang-sanan jälkeen kyljelleen maa-

han muka elottomana.

Myös namien piilotusleikki akti-

voi kaikkia: se kokeilee Tillin hajuais-

tia ja ikäihmisten muistia.

Viimeiseksi noin tunnin jakson

aikana askarrellaan. Tilli liittyy siihen-

kin, sillä Heinola on varannut mukaan

sen kuvia, joilla jokainen voi koristella

itselleen jääkaappimagneetin.

Konkarit-koirakon työ on ainut-

laatuista. Tampereen kaupungin ”pal-

veluksessa” Tilli on ainoa koira, eikä

Lila Heinola tiedä muuallakaan olevan

vastaavaa koira-avusteista ikäihmis-

ten museotoimintaa.

– Koiran luoma vuorovaikutus on

työssä tärkeää. Plussana tulee vielä

kaikki se hyvä, mitä koira tutkitusti

saa aikaan ihmisen hyvinvoinnille,

keholle ja terveydelle, Heinola muis-

tuttaa. •

Konkarit-koirakon työpäivä-

päivityksiä voi seurata

instagram.com/taite_tampere

facebook.com/pg/kulttuurikas-

vatusyksikkotaite

Koirakko tuo museopalveluja ikäihmisille

TEKSTI Tuija Heikkilä

KUVAT Susanna Lyly

Tarinakerhon turinatuokio virkistää ikäihmistä

atusy s ota te

Tilli hoitelee

Tampereen kaupungin

koira-avusteista ikäihmisten

museotoimintaa aina

valmiina, häntä heiluen

ja ruokapalkalla.

Pöytä on katettu kauniisti. On pitsiliina,

kahvia ja pullaa. Paikalle saapuvat Kouk-

kuniemen asukkaat Eero Syväjärvi, Rei-

no Ilonen, Aune Jurvanen, Anja Liuh-

tonen ja Mailis Ojala. Heille on kertynyt

yhteensä 444 vuotta elämänkokemusta.

Koukkuniemen tarinakerhossa ikäih-

minen tulee kuulluksi. Osallistujat saavat

kertoa henkilökohtaisia elämäntarinoi-

taan, joiden jakaminen tuo mielekkyyttä

ja tarkoituksellisuuden tunnetta heidän

elämäänsä.

Tarinakerhon ohjaaja, Alivaltiosihtee-

ri-ryhmästä tuttu humoristi Jyrki Liikka

virittää keskustelua kysymällä kerholai-

silta, onko tänään ehtinyt tapahtua jotain

mukavaa.

– Viime päivinä ei ole tapahtunut mi-

tään mukavaa, mutta joskus on sitäkin

ollut, sanoo Reino Ilonen.

– Joka päivä kun herään, on muka-

vaa. Elämä on ihanaa niin kauan kuin

saa olla täällä. Ei pienistä parane rutista,

Eero Syväjärvi sanoo.

Juttu alkaa luistaa. Tarinakerhossa

jokainen saa osallistua keskusteluun,

mutta jos tänään ei huvita rupatella,

voi keskittyä kuuntelemaan muiden

tarinoita.

Liikka herättelee positiivista mieli-

alaa seuraavalla kysymyksellä: Mikä on

nyt elämässä hyvin?

Yksi on kiitollinen lapsistaan, ja toi-

nen iloitsee siitä, että on suurin piirtein

terve.

Tarinakerho kokoontuu Koukkunie-

messä syksyn aikana kymmenen kertaa.

Lisäksi Liikka kohtaa kotihoidon asiak-

kaita palvelutaloissa ja jututtaa ukkoker-

hon väkeä Kämmenniemessä.

Kiireetön kahvihetki ja juttuseura

ovat ikäihmisille usein päivän koho-

kohta.

– Ihmisten ei auta heittäytyä yksi-

näisyyteen. Pysyy terävämpänä, kun

pitää huolta ystävyyssuhteista, Mailis

Ojala sanoo.

Liikka on kirjannut muistiin jokaisen

tarinakerhon keskustelut. Hän kirjoittaa

niistä ryhmän yhteisen julkilausuman.

Se sisältää ajatuksia siitä, miltä maail-

ma Koukkuniemen asukkaiden mielestä

näyttää ja tuntuu. Julkilausuma jää muis-

toksi tarinakerhosta, ja henkilökunta voi

hyödyntää sitä hoitotyössään.

Liikan tarinakerho on yksi neljästä

Tampereen kaupungin rahoittamasta

hankkeesta, joiden tarkoituksena on

vähentää yksinäisyyttä ja edistää ikään-

tyneiden hyvinvointia luovien menetel-

mien avulla. •

TEKSTI Päivi Pajula

KUVA Hanna Leppänen

10 TAMPERE-lehti 4 | 2016

Ihmisten asialla

Tampereella Tampereella kehitetään kehitetään hyvinvointi-hyvinvointi-keskuksiakeskuksia

Pyöriikö mielessäsi idea toimin-

nasta, jota pitäisi olla Tammelan

lähitorilla tai Koilliskeskuksessa?

Ota yh teyttä Kotipesä-hankkeeseen,

ja ideasi voi toteutua. Ko tipesä järjes-

tää itse tai auttaa asukkaita toteutta-

maan heidän toivo maansa toimin-

taa. Tilat tarjoaa kaupunki.

– Olemme asukkaiden tukena

toiminnan järjestämisessä alusta

loppuun. Asukkaat ovat myös ter ve -

tulleita mukaan Kotipesän ”asukas-

raatiin” eli Koto-ryhmään, jossa

ideoita työstetään eteenpäin yhdes-

sä, kertoo Juuso Armila Kotipesä-

hankkeesta.

– Voimme varata sopivat tilat, ja

kauttamme saa myös ryhmänohjaa-

jakoulutusta ja muuta apua. Esimer-

kiksi Koilliskeskuksessa pidettäväs-

sä juttutuvassa olemme auttaneet

asiantuntijavieraiden sopimisessa.

Kaikki toimintamme on mak-

sutonta.

YhteisötanssistaretkikerhoonTammelan lähitorilla

Tammelakeskuksessa

on jo paljon Kotipesästä alkunsa

saanutta toimintaa, esimerkiksi yh-

teisötanssia, taidekerho, yhdistetty

neulekahvila ja korukorttipaja sekä

luonto- ja retkeilyryhmä.

Koilliskeskuksessa toiminta on

aluillaan, mutta sielläkin kokoontuu

jo senioreiden juttutupa ja teatteri-

ryhmä. Ideat molempiin ovat läh-

töisin alueen asukkailta, jotka ovat

myös ryhtyneet ryhmien vetäjiksi.

Kämmenniemen Ullakonvainiolla

pyörii perjantaisin kello 13 yhteis-

työssä kaupungin kulttuuripalvelu-

jen kanssa ukkokerho. Sinne ovat

tervetulleita kaikki itsensä ukoksi

tuntevat.

– Tavoitteena on, että toiminta

jatkuisi lähitoreilla ja hyvinvointi-

keskuksissa vielä hankkeen päätyttyä

vuoden 2017 lopussa, kertoo Juuso

Armila.

Kotipesän verkkosivuilla osoit-

teessa kotipesa.muotiala.fi voi vin-

kata ideoista ja ilmoittautua vapaa-

ehtoiseksi ohjaajaksi. Sivuilta saa

myös ajantasaiset tiedot ryhmistä.

Kotipesä tekee mielellään yhteistyötä

eri yhdistysten kanssa. •

Kotipesä auttaa ideoiden toteuttamisessa

Mirja Routala

ja Sirkka Jokisalo

huovuttavat Tammelan

lähitorin taidekerhossa,

jonka idea on lähtöisin

Kotipesä-hank-

keesta.

Jos haluat vaikuttaa

alueesi asioihin, tule

mukaan alueverkostoi-

hin, jotka ovat kaupun-

gin uusia avoimia alueel-

lisia kehittämisfoorumeita.

Alueverkostoihin ovat terve-

tulleita kaikki alueen ja alueen palve-

luiden kehittämisestä kiinnostuneet

eri-ikäiset asukkaat sekä yhdistysten

ja yritysten edustajat. Niihin ei erik-

seen nimetä jäseniä. Alueverkosto on

virallinen vaikuttamiskanava, joten

se voi antaa kannanottoja ja näke-

myksiä valmistelussa oleviin asioihin

sekä tehdä aloitteita. Lisäksi se voi

koota ja tarjota kokemustietoa alu-

eelta. Verkosto on osa alueen hyvin-

vointikeskuksen toimintaa.

Ensimmäisenä käynnistyy koilli-

sen alueen alueverkosto vuoden 2017

alussa. Muut verkostot aloittavat toi-

mintansa syksyllä 2017.

Tampereen kaupungin alueelli-

sesta osallistumisesta ovat aiemmin

vastanneet Alue-Alvarit sekä aluetoi-

mijaverkostot, joiden toiminta päät-

tyy viimeistään 31.5.2017. •

Koillisen alueverkoston

ensimmäinen tapaaminen ma 30.1. klo 17–20

Koilliskeskuksessa (Liikekatu 3)

Paikalla ovat kaupungin-

valtuuston puheenjohtaja ja

pormestari sekä apulais-

pormestareita. Lähetä

kysymyksiä ennakkoon

3.–23.1.2017 koilliskeskus.fi ,

Koilliskeskuksen Facebook-

sivuilla (Tampereen Koillis-

keskus) tai jätä kysymyksesi

Koilliskeskuksen neuvontaan

alueverkoston palaute-

laatikkoon.

Tampereen aluekeskuksiin

Lielahteen, Tesomalle, Her-

vantaan, Linnainmaalle ja

Peltolammille on valmis-

tunut tai valmistumassa

hyvinvointikeskus, johon

keskitetään alueen palve-

luita. Keskuksia on suunniteltu yhdessä

alueen asukkaiden kanssa, joten jokai-

sella on omat erityispiirteensä.

Kaupungin ensimmäinen hyvin-

vointikeskus valmistui jo vuonna 2014

Lielahtikeskukseen. Koilliskeskus avasi

ovensa Linnainmaalla viime syyskuus-

sa, ja sen terveysaseman puoleisen osan

muutostyöt valmistuvat ensi vuonna.

Etelän palvelualueen hyvinvointikes-

kusta kaavaillaan keskeiselle paikalle Pel-

tolammin ja Lakalaivan alueelle, jonne

yleiskaavaluonnoksen mukaan paranne-

taan yhteyksiä Rantaperkiöstä.

– Hyvinvointikeskukseen on tarkoi-

tus tehdä uudet tilat Peltolammin koulul-

le, kirjastolle, neuvolalle ja hammashoi-

dolle sekä Multisillan nuorisopalveluille.

Keskukseen on tulossa myös ikäihmisten

palveluja, kertoo suunnittelupäällikkö

Sisko Hiltunen.

Hyvinvointikeskusta tukevat lähito-

rit. Härmälässä Kuusela muuttuu kaiken-

ikäisten lähitoriksi. Nekalassa puoles-

taan selvitetään oman lähitorin tarvetta.

Hervantaan verkostomainenhyvinvointikeskusMuista alueista poiketen Hervantaan ei

rakenneta uutta, vaan luodaan verkosto-

mainen hyvinvointikeskus, jossa tiivis-

tä yhteistyötä tekevät nykyiset kirjasto,

nuorisokeskus, terveyspalvelut, vapaa-

aikakeskus ja Keinupuiston lähitori.

Yhteistyön suunnittelu alkaa ensi

vuoden alussa. Vuonna 2017 mietinnäs-

sä on myös Kaukajärven lähitorimalli.

Vuoreksen lähitori puolestaan on tulossa

Vuores-taloon sen laajennuksen myötä.

Tesoma rakentuuallianssimallillaTesoman hyvinvointikeskus sijoittuu

parhaillaan rakennettavaan liikekes-

kukseen. Yhdessä kaupungin kanssa

hyvinvointikeskusta kehittää palvelu-

allianssimallilla Mehiläinen-ryhmitty-

mä. Hyvinvointikeskus valmistuu

helmikuussa 2018. Sinne

muuttaa muun muassa

Tesoman kirjasto, ter-

veysasema, neuvola

ja nuorisopalveluja.

Aluekeskusten

lisäksi Kaupin kam-

pukselle suunni tel-

laan oppimishyvin-

vointikeskusta, jossa

julkiset palvelut ja kor-

keakoulut tekevät yhteis-

työtä. Julkisista palveluista

Kauppiin on suunnitteilla muun muassa

perusterveydenhuollon vastaanotto-

toiminta, suun terveydenhuolto, äitiys -

ja lastenneuvola, aikuisten kuntoutus-

ja fysiote rapia sekä lapsiperheiden per-

hetyö.

Oppimishyvinvointikeskuksen val-

mistuttua suurin osa Tammelakeskuksen

terveyspalveluista siirtyy sinne.

tampere.fi /palvelumalli •

AU

KE

AM

AN

TE

KS

TIT

Ma

rik

a H

aa

pa

la

KU

VA

T H

an

na

Le

pp

än

en Syyskuussa

avatussa Koillis-

keskuksessa kirjasto,

neuvola ja nuoriso-

palvelut toimivat

samoissa tiloissa.

Vaikuta alueesi asioihin

11TAMPERE-lehti 4 | 2016

Talven mittaan sitä laajennetaan. Tulevai-

suudessa 10 prosenttia kotihoidon käyn-

neistä on tarkoitus tehdä kuvapuheluilla.

Toistaiseksi kaikki kokeiluun pyydetyt

asiakkaat ovat olleet hyvin kiinnostuneita

kuvapuheluista. Palvelun sopivuus arvi-

oidaan yksilöllisesti.

– Nyt katsotaan, mihin asioihin ja

kenelle kuvapuhelut soveltuvat, kertoo

projektipäällikkö Pekka Saarivirta.

Kuvapuheluita varten asiakas saa ko-

tiinsa tabletin. Tablettiin saa myös viiden

läheisen yhteystiedot, joten sillä voi soit-

taa maksutta kuvapuheluita esimerkik-

si lapsenlapsille tai tuttaville tavalliseen

älypuhelimeen tai tietokoneeseen.

Seuraavaksi tablettiin on tulossa

ominaisuus, jolla asiakas voi ottaa osaa

päivä- tai palvelukeskuksen toimintaan.

Kotikäynnin aikana hoitaja pystyy

kuvapuhelimen välityksellä kysymään

neuvoa ja näyttämään esimerkiksi asiak-

kaan ihottumaa sairaanhoitajalle, haava-

hoitajalle tai lääkärille. •

Kuvapuheluista on tulossa kätevä

apuväline kotihoitoon. Tähän asti hoi-

tajat ovat soittaneet päivittäin tavallisel-

la puhelimella kotihoidon asiakkaille ja

kysyneet, onko lääkkeet otettu. Kuvayh-

teyden avulla he voivat varmistaa, että

asiakas todella muistaa ottaa lääkkeensä,

syö ruoan ja että hänellä ylipäätään on

kaikki kunnossa niinäkin päivänä, jolloin

hoitaja ei käy hänen luonaan.

– Esimerkiksi diabeetikko voi kuva-

puhelimessa näyttää verensokeriarvonsa

ja varmistaa hoitajalta ennen pistosta,

että on annostellut oikean määrän in-

suliinia, kertoo kuvapuheluita soittava

terveydenhoitaja Satu Toivonen.

Kuvapuhelut otettiin aluksi käyttöön

lokakuussa Viinikan ja Nekalan alueella.

Maire Martikaisen kalenterissa on tapahtumaa

toisensa perään. Aika haastattelulle löytyy

vesivoi mistelun ja teatterin välistä. Tampereen

uintikeskuksen kahviossa Martikainen kaivaa

laukustaan ve renpaineen etämittauslaitteen ja

näyttää, miten se toimii.

Tipotien terveysaseman asiakkailla on ollut

syksyn ajan mahdol lisuus kokeilla verenpaineen ja astman seurannan

etämittauslaitteita . Martikainen on yksi kokeiluun osallistujista. Hän

on saanut uuden lääkkeen, ja sen vuoksi verenpainetta seurataan

kahden viikon ajan. Laite piippaa aamuisin ja iltaisin muistuttaen

oikeasta mittausajasta.

– Mittauslaite on kätevä ja kulkee hyvin mukana. Tuloksia ei

tarvitse itse kirjata, vaan ne menevät suoraan hoitajalle. Jos ne näyt-

tävät tuhatta ja sataa, hoitaja ottaa yhteyttä ja apua saa nopeasti,

kertoo Martikainen.

Martikainen luki etämittauskokeilusta kaupungin verkkosivuilta

ja innostui asiasta.

– Olen mielelläni mukana kehittämässä digiteknologiaa ja apuvä-

lineitä, joista voisi olla hyötyä esimerkiksi yksin asuville vanhuksille.

Etämittauskokeilu päättyy vuoden lopussa. Sen jälkeen päätetään,

hankintaanko laitteet pysyvään käyttöön. Mahdollinen hankinta

tapahtuu julkisen hankintamenettelyn mukaisesti. •

Etämittaus sopii kiireiseenkin elämänrytmiin

Maire Martikainen

näyttää, miten

etämittaus toimii.

Hänen mielestään

laite on helppo-

käyttöinen.

Tulokset menevät

mobiilisovelluk-

sessa saman tien

hoitajalle.

Kuvapuhelut ovat kotihoidossa näppärä apu

Satu Toivonen soittaa sovittuun aikaan Rauno Louhivuorelle. Ensimmäisillä ker-

roilla kotihoidon työntekijä auttaa asiakkaan kotona puheluun vastaamisessa.

Tampereella kotihoidon

asiakkaille tuodaan yhä

enemmän terveyspalve-

luja kotiin.

– Kotihoidon asia-

kas saa nopeammin

apua vaivaansa, kun

hänen ei tarvitse lähteä sairastues-

saan poliklinikalle tai Acutaan, vaan

apu tulee hänen luokseen, kertoo ko-

tihoidon ja asumispalvelujen palve-

lupäällikkö Riitta Kianen.

Aiemmin kotihoidon asiakkaat kä-

vivät lääkärissä terveysasemalla, mut-

ta nyt he saavat lääkäripalvelut kotiin-

sa vanhusten hoitoon erikoistuneelta

geriatrian poliklinikalta. Kokeilu alkoi

vuonna 2014 Itä-Tampereelta ja on nyt

laajentunut lähes koko kaupunkiin.

Lääkäri käy tekemässä geriatrisen

kokonaisarvion kotihoidon uuden asi-

akkaan luona. Kotihoidon hoitajan li-

säksi mukana voi olla myös omaisia.

Yhdessä selvitetään sairauksien ja nii-

den hoidon lisäksi asiakkaan toiveet

ja hoitotahto.

– Arvio on todenmukaisempi, kun

se tehdään tutussa paikassa kotona

eikä esimerkiksi terveysasemalla,

kertoo Kianen.

Tavoitteena saumaton hoitoketjuGeriatrisen poliklinikan ylilääkärin

Mikko Vesamäen mukaan tavoittee-

na on luoda kotihoitoon tehostetun

palveluasumisen tapaan yhteiset oh-

jeet ja saumaton ketju, jossa jokainen

työntekijä tietää, miten missäkin ti-

lanteessa toimitaan. Hoitajat ja lää-

kärit toimivat työpareina, joten apua

saa aina samalta lääkäriltä.

– Jos hoitaja huomaa käynnillään

insuliinihoitoa saavan asiakkaan ve-

rensokerin olevan poikkeuksellisen

matala tai korkea, hän tietää, mitä pi-

tää tehdä. Tarvittaessa hän ottaa yh-

teyttä terveydenhoitajaan. Jos asia ei

ratkea, kysytään kotihoidon lääkäriltä,

pitääkö lääkitystä muuttaa. Ei siis heti

soiteta tai lähdetä Acutaan.

Sairaalassa olo on aina riski van-

hukselle. Sairaalaan joutumista voi-

daan ehkäistä esimerkiksi virtsatietu-

lehduksen antibioottihoidon nopealla

aloituksella, jonka lääkäri voi mää-

rätä hoitajan huomatessa ensioireet.

Sairaalahoidosta taas on mahdollista

kotiutua nopeammin kotihoidon lää-

kärin valvontaan.

– Toki jos asiakas tarvitsee sairaa-

lahoitoa, hän ilman muuta pääsee sai-

raalaan, kertoo Vesamäki. •

Kotihoidon asiakkaat voivat saada lääkärin luokseen

Ylilääkäri Mikko Vesamäki (oik.) tutkii Seppo Näpin kättä hänen

kotisohvallaan. Kotona tunnelma on rennompi kuin terveysasemalla.

12 TAMPERE-lehti 4 | 2016

Elävä kaupunki

Valtakunnallisen vi her-

vuoden huipennuk-

seksi Tampereen ydin-

kes kustaan valmistuu

lop puvuonna ensim-

mäinen luontopolku .

Polku kiertelee Tam-

merkosken molemmilla puolilla Tam-

pellan alueella ja Näsinpuistossa.

Maastoon on pystytetty 13 taulua,

joissa kerrotaan paikan luonnosta.

Luontopolkuun voi myöhemmin tu-

tustua myös mobiililaitteen avulla.

– Polun lähtöpaikka on Vapriikin

Veturiaukiolla, ja Vapriikin seinästä

löytyy reittikartta. Kosken itäpuolen

reitti on noin kilometrin ja länsipuo-

len reitti kahden kilometrin pituinen,

kertoo erikoissuunnittelija Milja Nuut-

tila suunnittelupalveluista.

– Luontopolku kiertää nykyisil-

lä puistokäytävillä ja reiteillä, ja vain

Herrainmäellä tehdään uutta polkua ja

aitaa. Kaikilla reitin osuuksilla ei ole

talvikunnossapitoa.

Polun varrella saa tietoa linnuista,

hyönteisistä, kaloista ja lepakoista, mutta

myös ihmisen vaikutuksesta luontoon.

Parhaimmillaan polku on kesällä.

Alueelta löytyy harvinaisuuksia ja

erikoisuuksia. Esimerkiksi Näsinpuis-

tossa on Suomen suurin ruhtinaan-

poppeli, ja Wilhelm von Nottbeckin

puiston upea iso tammi on istutettu

1840-luvulla puiston perustamisen

aikoihin.

Hyönteishotelliauttaa pölyttäjiä– Olemme Vapriikissa jo pitkään kai-

vanneet kaupunkiluontopolkua luon-

nontieteellisen museon näyttelyn li-

säksi. Polku tutustuttaa tamperelaiset

lähiluontoon ja palvelee myös kouluja ja

matkailijoita, Tomi Kumpulainen sanoo.

Ideana on nostaa esiin kiinnostavia,

uusia asioita. Polulle voi poiketa mistä

kohtaa tahansa.

– Esimerkiksi Vapriikin rakennuk-

sessa pesii monta lintulajia, ja ensim-

mäisellä rastilla esitellään niitä. Katolla

pesii kaksi lokkilajia, tuuletusritilöissä

varpusia ja tiaisia sekä voimalaitoksen

rakenteissa pääskysiä, Kumpulainen

kertoo.

Mielenkiintoinen, taloa muistut-

tava rakennelma on nuorten Monitoi-

mitalo 13:ssa tekemä hyönteishotelli,

joka sijoitetaan Herrainmäelle. Hyön-

teishotelli on täynnä erilaisia koloja ja

materiaaleja, joiden suojiin hyönteiset

voivat hakeutua.

– Ihminen voi vaikuttaa luonnon

monimuotoisuuteen myös positii-

visesti. Hyönteishotelli houkuttelee

erityisesti pistiäisiä, jotka suorittavat

elintärkeää pölytystehtävää. Hotelli voi

toimia osalle hyönteisistä pesä- ja osalle

lepopaikkana. •

Luontopolku avaa uusia ikkunoita lähiluontoon

Kulttuuriraiteille mobiilisovellus

Kulttuuriraiteille otettiin mar-

raskuussa käyttöön ActionTrack-

mobiilisovellus. Sovelluksen avulla

pyritään tekemään kulttuuriraiteis-

ta entistä houkuttelevampia, kun

raitin etapit ja reittiohjeet voi ladata

puhelimeen.

Kulttuuriraitit ovat kävelykier-

roksia, joiden varrella on kaupun-

gin historiaa ja maamerkkejä eri

näkökulmista esitteleviä rasteja.

Tarkoitus on tehdä kaupunkia tu-

tuksi niin uusille kuin vanhoille-

kin asukkaille ja houkutella ihmisiä

liikkumaan.

Sovelluksessa julkistetaan aluk-

si keskustan luontopolun lisäksi

Hervanta-raitti sekä museokeskus

Vapriikin liikunnallinen sisäraitti.

Raitteja lisätään sovellukseen vä-

hitellen. Liikkuva Tampere ottaa

vastaan myös kaupunkilaisten eh-

dotuksia siitä, millaisia toimintoja

raiteille halutaan sisällyttää.

Myös muita liikkumista edis-

täviä mobiilipalveluita on tarjolla.

Marraskuussa Liikkuva Tampere

otti käyttöön Sportywe-mobii-

lisovelluksen, joka saattaa yhteen

samoissa liikuntapaikoissa käyvät,

treenikaveria kaipaavat ihmiset. Li-

sätietoa liikkumismahdollisuuksis-

ta löytyy osoitteesta liikkuvatam-

pere.fi . •

Opiskelijat kuuluvat

tamperelaiseen elä-

mänmenoon – ja hei-

tä on paljon. Tampe-

reen yliopistoissa ja

ammattikorkeakou-

luissa on yhteensä

lähes 35 000 opiskelijaa. Vuodesta toi-

seen kaupunki vetää puoleensa nuoria

Suomesta ja ulkomailta.

Myös kaupunki haluaa tehdä osansa

opiskelijoiden hyväksi. Tampereen stra-

tegiaan on kirjattu tavoite olla Suomen

opiskelijaystävällisin kaupunki vuoteen

2017 mennessä. Tavoiteohjelmaan ovat

sitoutuneet myös kaupungin korkea-

koulut, opiskelijajärjestöt ja Opiskelijan

Tampere -yhdistys.

Tampere on monella tapaa jo nyt

Suomen opiskelijaystävällisin kaupun-

ki. Apua on helposti saatavilla niin asu-

misen järjestämiseen kuin oman har-

rastuksen löytämiseen. Korkeakoulu-

jen tiivistynyt yhteistyö on parantanut

palveluita entisestään. Esimerkiksi yh-

teinen liikuntatarjonta on jo avoinna

opiskelijoille kolmella kampuksella.

Myös opinnoissa yhteistyö on voi-

maa. Tampereen yliopiston, teknilli-

sen yliopiston ja ammattikorkeakou-

lun opiskelijat voivat räätälöidä omia

opintopolkujaan ja rakentaa tutkintonsa

kolmen eri korkeakoulun opintotarjon-

nasta.

Tampere3-hankkeen ansiosta syk-

syllä alkanut ns. ristiinopiskelu osoitti

heti, että opiskelijat ovat valmiita

tarttumaan tilaisuuteen ja hyödyntä-

mään avointa kurssitarjontaa. Esimer-

kiksi rakentamisessa, terveysalalla ja

peli tutkimuksessa valmistellaan myös

korkeakoulujen yhteisiä opintokokonai-

suuksia.

Kaupunki on vahvasti mukana uu-

den Tampere3-korkeakouluyhteisön

tukijoukoissa. •

Tampere on Suomen paras opiskelijakaupunki

JON

NE

RE

NV

AL

L

Kaupunkiluontopolku

kiertelee Tammerkosken

molemmin puolin. Polun

suunnitelleet Milja Nuuttila,

Tomi Kumpulainen ja

Elviira Ritari tarkastavat

vielä reittiä ja rastien

paikkoja maastossa.

Omaa uraansa suunnitteleville

opiskelijoille Tampere näyttäytyy

monien mahdollisuuksien

kaupunkina.

TEKSTI Tarja Nikupaavo-Oksanen

KUVA Hanna Leppänen

13TAMPERE-lehti 4 | 2016

Täksi talveksi saatiin käyt-

töön reaaliaikainen Aurat

kartalla -palvelu. Työko-

neiden liikkeet näkyvät

Tampereen Infran ylläpi-

tämillä keskustan, Lielah-

den, Kissanmaan, Leino-

lan, Nekalan, Hervannan ja Vuoreksen

kunnossapitoalueilla.

Yksityisten urakoitsijoiden ylläpitä-

mät Tampereen lounaisen, koillisen ja

läntisimmän osan kunnossapitoalueet

eivät ole vielä järjestelmässä.

Jokaisessa autossa ja traktorissa on

gps-laitteet, joista tieto välittyy järjestel-

mään. Palvelua testattiin viime talvena

Tampereen Infrassa.

– Palvelusta pystyy katsomaan 4,

12 ja 24 edeltävän tunnin aikana teh-

dyt auraukset ja liukkaudentorjun-

tatyöt. Valittavana on myös erilaisia

tausta karttoja, kuten ilmakuvakartta ja

OpenStreetMap, kertoo kunnossapitoyk-

sikön päällikkö Sanna-Leena Puntola

Infrasta.

Hyödynnä palaute-ja viestipalvelujaMyös rakennuttajahortonomi Teemu

Kylmäkoski suosittelee kaupunkilaisia

hyödyntämään sähköisiä palveluja.

– Katujen ja puistojen vikailmoitus-

palvelussa voi merkitä huoltoa tai korjaa-

mista tarvitsevan paikan kartalle, mikä

auttaa kunnossapitäjiä löytämään oikean

kohdan. Vikailmoituspalvelun mobiili-

ominaisuuksia parannetaan talvikaudel-

la 2017–2018.

– Jos asuu siirtokehotuskyltillä mer-

kityn kadun varrella, verkkopalvelusta

puhdistussuunnitelmat.fi /tampere voi

tilata tekstiviestin, joka kertoo kotikadun

aurausajoista. Aurausajankohdat näkee

myös nettikartalta. Auton siirtomaksu

kunnossapitokaluston tieltä on noin sata

euroa , Kylmäkoski sanoo.

Lenkkitossut vai keinutuoli lahjaksi kuusi-kymppiselle?

Tammikuun aikana 2000 tam-

perelaista saa kirjeen Tampereen

yliopistolta, sillä joukko tutkijoi-

ta valmistelee parhaillaan ikäryh-

män elämäntilanteita koskevaa

postikyselyä 60–69-vuotiaille

asukkaille. Kirjeen saajat valitaan

satunnaisotannalla Tampereelta,

joka on tutkimusalueeksi sopivan

suuri ja monipuolinen – ja lisäk-

si tutkijoille jo ennestään tuttu.

– Yli 60-vuotiaille tamperelai-

sille on tehty kyselytutkimuksia

myös vuosina 1979 ja 1989. Nyt

voimme vertailla tehtävän kyse-

lyn tuloksia vanhaan aineistoon

ja nähdä, mikä on muuttunut,

kertoo gerontologian professori

Marja Jylhä Tampereen yliopis-

ton terveystieteiden yksiköstä.

Tutkimus on kuitenkin myös

aivan oma, uusi kokonaisuutensa .

Jylhän mukaan kuusikymppisten

ikävaihe ansaitsee erityishuo-

miota, koska se on muuttunut vii-

me vuosikymmeninä niin paljon.

Muuutoksesta kertoo vaikkapa se,

että kun ennen saatettiin antaa

60-vuotislahjaksi keinutuoli,

nykyään valitaan pikemminkin

lenkkitossut.

Elinikä on pidentynyt, joten

60 vuotta täyttävän edessä olevat

vuodet lasketaan nyt kymmenis-

sä. Elinolot ja elämäntyyli ovat

muuttuneet ja niin on oletet-

tavasti myös kuusikymppisten

terveys. Tutkittava ikäryhmä

tulee elämässään taitekohtaan,

jää eläkkeelle ja suunnittelee

tulevaa. •

Tampereen eteläosaan ra-

kentuvan Vuoreksen asu-

kasmäärä kasvaa ennätyk-

sellistä vauhtia. Kaupun-

ginosa on houkutellut

erityisesti lapsiperheitä.

Vuoreksessa asuu sel-

västi enemmän pieniä lapsia kuin Tam-

pereella keskimäärin: viime vuonna

0–6-vuotiaiden osuus oli 15 prosenttia.

Koko Tampereella se oli 7 prosenttia. Yli

65-vuotiaiden ikäluokkaan puolestaan

sijoittui vain 3 prosenttia vuoreslaisista,

ja vastaava lukema koko Tampereella oli

18 prosenttia.

– Lapsiperheiden osuus korostuu

yleensä uusilla alueilla. Ikärakenteen

ennustetaan tasoittuvan, ja yli 65-vuo-

tiaiden osuus kasvaa vuosien mittaan.

Muilta osin ikärakenne on yllättävänkin

tasainen, mikä johtuu Vuoreksen asun-

tokannan monipuolisuudesta. Alueella

on niin kerros-, rivi- pari- kuin omakoti-

taloja, Vuoreksen projektijohtaja Pertti

Tamminen kertoo.

Lokakuun alussa Vuoreksessa asui

kaikkiaan 2 581 henkilöä. Viime vuon-

na Vuorekseen valmistui yhteensä 397

asuntoa, mikä oli 26 prosenttia koko kau-

pungin asuntotuotannosta. Tänä vuonna

valmistuu noin 450 asuntoa.

Palvelut kehittyvät jatkuvastiMyös Vuoreksen palvelut kasvavat asu-

kasmäärän myötä. Vuorekseen kulkee

Tampereen joukkoliikenteen linja 5, jolla

on 2–4 vuoroa tunnissa. Myös harrastus-

mahdollisuudet ovat lisääntyneet erityi-

sesti kuluneen syksyn aikana.

Vuoreksen julkisia lähipalveluita

keskitetään Vuores-taloon muodostet-

tavalle lähitorille. Alakoulun lisäksi

Vuores-talossa sijaitsevat jo päiväkoti,

neuvola ja suun terveydenhoito. Suun-

nitteilla on tilojen osoittaminen nuori-

sopalveluille sekä kirjastolle.

Vuores-talon laajennus valmistuu

vuonna 2019, minkä jälkeen Vuoreksessa

voidaan käydä koulua myös yläluokilla.

Toinen kaupungin päiväkoti sijaitsee lii-

kekeskus Klaavan yhteydessä. Syksyllä

alueella aloittivat myös uusi palveluse-

telipäiväkoti ja yksityinen ryhmäperhe-

päiväkoti.

– Pienten lasten suuren määrän vuok-

si Vuoreksen päivähoitopaikkoja on li-

sätty monin eri keinoin, Vuoreksen päi-

väkodin johtaja Riikka Saarinen kertoo.

Vuoreksen Isokuusen alueelle suun-

nitellaan pienten lasten yksikköä, johon

tulee 160-paikkainen päiväkoti sekä tilat

esi- ja alkuopetukselle.

Tampereen kaupungin alkuvuodes-

ta teettämän tutkimuksen mukaan Vuo-

reksessa asuvat ovat erittäin tyytyväisiä

asuinalueeseensa. Vastaajista peräti 99

prosenttia olisi oman kokemuksen-

sa perusteella valmis ehdottomasti tai

mahdollisesti suosittelemaan Vuoresta

asuinpaikkana, ja 95 prosenttia vastaajis-

ta koki, että Vuores on vastannut heidän

odotuksiaan todella tai melko hyvin. •

TEKSTI Reetta Hynynen

KUVA Hanna Leppänen

Vuores kasvaa erityisesti lapsiperheiden ansiosta

Kaupunki huoltaakadut ja pyörätiet Talvikunnossapidon velvoitteet ovat

pysyneet pitkään entisellään. Kaupunki

huolehtii katujen ajoratojen ja yhdistet-

tyjen kävely- ja pyöräteiden sekä useiden

pientalovaltaisten alueiden jalkakäytä-

vien talvikunnossapidosta. Kiinteistön-

haltijalle eli käytännössä asukkaalle tai

huoltofi rmalle kuuluu oman tontin vie-

reisen jalkakäytävän talvikunnossapito.

– Myös tonttiliittymän lumivallin

avaaminen on kiinteistönhaltijan teh-

tävä, Teemu Kylmäkoski muistuttaa.

Omat reunaehtonsa kunnossapidolle

asettaa talous.

– Ensi vuonna yleisten alueiden kun-

nossapidon menoja karsitaan puolella

miljoonalla eurolla, ja samalla uusien

hoidettavien katujen ja viheralueiden

määrä kasvaa. Teemme kuitenkin kaik-

kemme, jotta kunnossapidon taso ei

laske. Jos talvi on vähäluminen, rahat

riittävät paremmin, Teemu Kylmäkos-

ki toteaa. •tampere.fi /talvikunnossapito

TEKSTI Tarja Nikupaavo-Oksanen

KUVA Olli-Pekka Latvala

Avoimessa

perhekerhossa vieraillut

Mikke Majamäki, 10 kk,

on asunut Vuoreksessa maalis-

kuusta lähtien. Äiti Marika Hyvönen

(oik.) kertoo viihtyneensä Vuorek-

sessa erittäin hyvin. Kuvassa

vasemmalla Taija Välilä lastensa

Annin ja Eetun kanssa sekä

kerhon ohjaaja Tytti

Koivunen.

14 TAMPERE-lehti 4 | 2016

Ihmisten asialla

Kaupungin työllisyys-

palvelujen asiakasraati

kokoontui ensimmäis-

tä kertaa lokakuun lo-

pussa. Raatiin kuuluu

seitsemän tampere-

laista työnhakijaa, jot-

ka käyttävät kartoitus- ja kuntoutus-

vaiheen työllisyyspalveluja. Niitä ovat

esimerkiksi työllistymistä edistävä

monialainen yhteispalvelu ja kun-

touttava työtoiminta.

– Asiakasraateja on kaupungilla

jo toistakymmentä, mutta työllisyys-

palveluille tämä on uusi avaus, ker-

too vastaava projektityöntekijä Arja

Kemppainen.

– Raadin avulla asiakkaamme

pääsevät mukaan arvioimaan, suun-

nittelemaan ja kehittämään palvelu-

jamme.

Raati kokoontuu 4–6 kertaa

vuodessa. Kehittämisteemat voivat

nousta raadilta itseltään, työllisyys-

palvelujen työntekijöiltä, seudun

työnantajilta tai palveluntuottajilta.

Käsitellyt teemat ja kehittämisideat

viedään eteenpäin oikeaan osoittee-

seen, esimerkiksi esimiehille.

– Johtajat ovat sitoutuneet raadin

toimintaan jo suunnitteluvaiheessa.

Tavoitteena on luoda entistä asia-

kaslähtöisempiä ja vaikuttavampia

työllisyyspalveluja sekä vakiinnuttaa

raadin toiminta.

Toiminta raadissatuo työelämätaitojaRaadissa toimimalla saa kokemusta

aktiivisesta yhteistyöstä ja palvelu-

jen kehittämisestä. Näistä taidoista

on hyötyä nykypäivän työelämässä.

Aiempien kokemusten mukaan asia-

kasraati voi myös voimaannuttaa, sil-

lä se antaa mahdollisuuden kuulua

joukkoon ja vaikuttaa. Raatilaiset pi-

tivät työntekijöiden ja työnhakijoiden

vuorovaikutuksen lisäämistä erittäin

tärkeänä.

– Kun lyömme päämme ja koke-

muksemme yhteen asiakasraadin

osallistujien kanssa, syntyy työlli-

syyspalveluissa varmasti ideoita.

Uudet ratkaisut voivat olla hyvinkin

yksinkertaista ja hyödyllistä, korostaa

Kemppainen.

Asiakasraadin aloitus on osa ESR-

rahoitteista Tuttu-6Aika-hanketta,

jossa kokeillaan muitakin osallis-

tumisen kanavia ja yhdessä kehittä-

misen tapoja.

Jos olet kiinnostunut toimimaan

työllisyyspalvelujen asiakasraadissa,

ota yhteyttä sähköpostitse arja.kemp-

painen@tampere.fi •tampere.fi /tyollisyyspalvelut

TEKSTI Anna Vilhula

KUVA Sirpa Koivu

Työnantajille myönnettävä rekrytointituki uudistui

Tampereen kaupunki myöntää tukea

kaupunkiseudulla toimiville yrityksille,

rekisteröityneille yhdistyksille sekä sää-

tiöille, jotka palkkaavat tamperelaisen

työttömän. Harkinnanvaraisella tuella

halutaan madaltaa työnantajan kynnys-

tä palkata nuori, pitkäaikaistyötön tai ko-

toutumislain alainen maahanmuuttaja.

Aiemmin Tampereen työllistämistu-

kena tunnettu tuki on nyt uudistettu. Lo-

kakuusta alkaen tukea ei ole enää sidottu

TE-toimiston palkkatukeen ja sitä voi saada

jopa vuodeksi.

Rekrytointilisää maksetaan 600 euroa

kuukaudessa yleensä puolen vuoden ajan.

Yhdistyksille ja säätiöille voidaan myöntää

puolen vuoden jatkotuki, jos työjaksoon

yhdistetään työllistymistä edistäviä toi-

menpiteitä. Näitä voivat olla esimerkik-

si työhönvalmennus tai tuella palkatun

siirtäminen toisen työnantajan tehtäviin.

Työnantaja voi saada lisäksi kertaluon-

teisen rekrytointipalkkion, jonka suuruus

on 1800 euroa. Se maksetaan, jos työnanta-

ja työllistää työnhakijan vähintään vuodek-

si. Työsuhteen voimassaoloaika voidaan

laskea rekrytointilisän alusta. Palkkio on

tarkoitettu yrityksille. Se voidaan maksaa

myös yhdistykselle, jos työllistetty sijoit-

tuu yhdistyksestä yritykseen ilman tukia. •tampere.fi /taloudellinentuki-

tyonantajalle

Lisätietoja: palvelupäällikkö

Riina Hiipakka-Lahti, 040 800 4954,

riina.hiipakka-lahti@tampere.fi

Työllisyyspalvelujen asiakasraati aloitti työnsä

Perustoimeentulohake-

musten käsittely siirtyy

kuntien sosiaalitoimis-

toilta Kelaan vuoden

2017 alussa. Asiakkaat

voivat hakea toimeen-

tulotukea paperilomak-

keen lisäksi myös verkossa Kelan asi-

ointipalvelun kautta.

Tampereen sosiaalitoimi vastaa

edelleen harkinnanvaraisen ja ehkäi-

sevän toimeentulotuen hakemusten

käsittelystä. Kunnan ja Kelan välil-

le on tulossa tietojärjestelmä, jonka

avulla Kela voi välittää sosiaalitoi-

melle tietoa asiakkaan tilanteesta.

Kelan ruuhkautumisen estämi-

seksi osalla asiakkaista kunnan toi-

meentulotukipäätös on voimassa

vielä maaliskuuhun 2017 asti.

Ohjeistusta toimeentulotuen ha-

kemiseen löytyy Kelan verkkosivuilta.

Joulukuussa Kela avaa toimeentulo-

tuelle myös oman puhelinpalvelun.

Aikuissosiaalityö uudistuuTampereen kaupungin aikuissosi-

aalityön palveluja on organisoitu

uudelleen tämän vuoden aikana.

Uudistuksen tarkoituksena on luo-

da entistä asiakaslähtöisemmät sosi-

aalityön palvelut. Niitä on suunnitel-

tu yhteistyössä asiakkaiden kanssa.

Aikuissosiaalityön palvelut kes-

kitetään Sarviksen hyvinvointikes-

kukseen, jonne avataan ensi vuoden

alussa uusi palvelutarpeenarvio- ja

asiakasohjauspiste. Palveluita jal-

kautetaan kuitenkin myös muualle

kaupunkiin.

– Tulevaisuudessa sosiaalityötä

tehdään esimerkiksi hyvinvointi-

keskuksissa, lähitoreilla ja nuorten

talossa, kertoo työllisyys- ja sosiaa-

lipalveluiden tehostamisen projekti-

päällikkö Riikka Kimpanpää.

Aikuissosiaalityön palvelut ja-

kautuvat alkuvaiheen ja kevyen tuen

palveluihin sekä omatyöntekijäpal-

veluihin. Sarviksen hyvinvointikes-

kuksen asiakasohjauspiste on osa al-

kuvaiheen ja kevyen tuen palveluita,

ja se tarjoaa ohjausta ja neuvontaa

kaikille tamperelaisille.

Tarvittaessa asiakkaalle tehdään

palvelutarpeenarvio ja ohjataan

eteenpäin, jolloin nimetään myös

omatyöntekijä vastaamaan asiakkaan

palvelusta. Asiakas ja omatyöntekijä

asettavat yhdessä palvelun tavoitteet,

ja ne kirjataan asiakasohjaussuun-

nitelmaan.

Valmiina

vaikuttamaan.

Työllisyyspalvelujen

asiakasraati aloitti

yhteistyön avoimin

mielin.

– Tampereen

sosiaalitoimi vastaa

edelleen harkinnanvaraisen

ja ehkäisevän toimeentulo-

tuen hakemusten käsitte-

lystä, neuvoo Riikka

Kimpanpää.

Perustoimeentulotukea haetaan ensi vuonna

Kelasta

Tampereen kaupungin

nuo ri sopalvelut antaa

nuorten päättää itse,

mitä talviloma viikolla

tapahtuu . Nuorisopalve-

luiden työntekijät ovat

nuorten tukena tapahtu-

mien suunnittelussa ja toteutuksessa,

mutta varsinaisten sisältöjen ideoinnista

vastaavat nuoret.

Koululaisten syyslomaviikolla Anta-

verkan leiri- ja kurssikeskuksessa Ylöjär-

vellä suunniteltiin jo ensi vuoden talvi-

lomaa. Nuorisopalveluiden järjestämäl le

#Äläjäädy-leirille kokoon tui 29 ideoita ja

intoa puhkuvaa 12–17-vuotiasta.

– Leirikeskuksen seinille oli liimat-

tu lappuja, joissa oli etukäteen nuorilta

tulleita ideoita siitä, mitä olisi kiva tehdä

talvilomalla. Katsoimme ryhmissä lap-

puja ja suunnittelimme, minkä ikäisil-

le tapahtumia voisi toteuttaa ja missä

paikoissa niitä voisi järjestää, kertoo

14-vuotias Heini Salonen.

– Tapahtumien suunnittelussa on

otettava huomioon monta asiaa: kuin-

ka monta ihmistä voidaan ottaa sisään,

paljonko kaiken järjestäminen maksaa ja

tuleeko tapahtumaan kioskia. Suunnitte-

limme esimerkiksi sellaisen diskon jär-

jestämistä, jossa olisi saippuakuplakone.

Täytyi miettiä tarkkaan sopivaa paikkaa,

jonka saisi tapahtuman päätteeksi myös

siivottua helposti.

Nuorten suunnittelematoiminta kiinnostiNuoria osallistavaa tapahtumatuotan toa

pilotoitiin nuorisopalveluissa edellisen

talvilomaviikon aikana, ja tulokset olivat

rohkaisevia. Viikon aikana nuorisopal-

veluiden ja paikallisten yhteistyökump-

paneiden järjestämissä tapahtumissa

vieraili lähes 4000 henkeä.

Nuorten toiveiden mukaisia tapah-

tumia järjestettiin eri kaupunginosissa,

ja lomaviikolla oli enemmän toimintaa

kuin koskaan aiemmin. Nuoret ideoivat

myös tapahtumaviikon nimen, #Äläjäädy.

Koululaisten talvilomaviikkoa viete-

tään Tampereella 27.2.–3.3.2017. #Älä-

jäädy-tapahtumien ja toimintojen tiedot

päivittyvät vuodenvaihteen jälkeen älä-

jäädy.fi -sivustolle. •TEKSTI JA KUVA

Kati Ruotsalainen

15

Tampereen kaupungin-valtuusto kokoontuu maanantaisin:

19.12.2016 sekä 23.1., 20.2.,

20.3., 24.4., 15.5., 12.6.,

19.6., 14.8., 11.9., 23.10.,

13.11., 20.11. ja 18.12.2017.

Kokoukset alkavat kello 17

lukuun ottamatta talousar-

viokokousta, joka pidetään

13.11. kello 9. Kokoukset pi-

detään keskusvirastotalossa

kaupunginvaltuuston istun-

tosalissa, osoitteessa Aleksis

Kiven katu 14–16 C. Tarvitta-

essa pidetään kyselytunteja,

ennalta teemoitettuja semi-

naareja ja iltakouluja.

Kokouksia voi seurata

paikan päällä yleisölehterillä

tai suorana videolähetykse-

nä kaupungin verkkosivujen

kautta tampere.fi . Niitä voi

myös kuunnella suorana

lähetyksenä Radio Moreenin

kanavalta radiosta taajuuk-

silta 98,4 MHz ja interne-

tistä. Kokoustaltioinnit voi

katsoa ja kuunnella myös

jälkeenpäin. Twitterissä

valtuuston keskustelua

käydään tunnisteella #tre-

valtuusto. Esityslistat ja

pöytäkirjat liitteineen ovat

luettavissa verkossa:

tampere.cloudnc.fi •

Nuoret suunnittelevat #Äläjäädy-tapahtumia

MeTube etsii elokuvia

Omaehtoinen elokuvakult-

tuuri elää vahvana nuor-

ten keskuudessa, etenkin

YouTubessa. Tampereen

elokuvajuhlat, Pirkanmaan

elokuvakeskus ja Tampereen

kaupungin kulttuuripalvelut

keräävät ympäri Pirkanmaa-

ta noin 9–16-vuotiaiden

tekemiä lyhytelokuvia osaksi

Tampereen elokuvajuhlien

virallista ohjelmaa.

Lyhytelokuvien aihe ja

toteutustapa ovat vapaat.

Elokuvia voi lähettää 23.12.

saakka. •tampere.fi /metube

Sosiaalityön tarkoituksena on

luoda asiakaslähtöinen sosiaalisen

tuen ja palveluiden kokonaisuus.

Palvelukokonaisuutta pyritään raken-

tamaan myös yhteistyönä eri alojen

ammattilaisten kanssa.

– Sarviksen palvelutarpeenar-

viopisteestä saattaa tulevaisuudes-

sa saada esimerkiksi työllisyyspalve-

luiden ohjausta ja neuvontaa, kertoo

Kimpanpää. •TEKSTI Elise Kraatila

KUVA Hanna Leppänen

Kahdeksalla ylä- ja yhtenäiskou-

lulla on alkanut Mun taide -kurs-

sitoiminta, jossa lapset ja nuoret

pääsevät harrastamaan eri taiteen-

aloja ammattilaisten ohjauksessa.

Taiteenalat valittiin valtakunnallisen

oppilaskyselyn tulosten perusteella,

ja kurssien sisällön suunnittelevat

oppilaat itse.

Kurssien taiteenalat vaihtelevat

parkourista käsityöhön ja sirkukses-

ta kuvataiteeseen.

– Palaute on ollut todella posi-

tiivista. Yksi äiti kertoi, että hänen

animaatiokurssille osallistuva poi-

kansa on oppinut paljon ja puhkuu

intoa, kertoo Mun taide -hankkeen

koordinaattori Mia Ylä-Nojonen

kulttuuripalveluista.

Kurssilaiset ovat sitoutuneita

harrastustoimintaan, eikä keskeyt-

täneitä ole juuri ollut.

Maksuttomat Mun taide -kurssit

mahdollistuivat opetus- ja kulttuuri-

ministeriön avustuksella, joka

myön nettiin Tampereen kaupungil le

halli tusohjelman lastenkulttuurin

kärkihankkeesta. Tavoitteena on

lisätä koululaisten tasavertaisia

mahdollisuuksia harrastaa kulttuu-

ria koulupäivän yhteydessä. Kurssit

täydentävät Harrastava iltapäivä- eli

Hip-toimintaa, ja tavoite onkin, että

parhaat kurssit jatkavat Hip-kerhoi-

na hankkeen jälkeen.

Osaan Mun taide -kursseista

mahtuu vielä mukaan. Kurssien

kuvaukset ja ilmoittautumislinkit

löytyvät hankkeen nettisivulta: tam-

pere.fi /muntaide. Ilmoittautuminen

on avoinna 26.11.2016–13.1.2017.

Toiminta alkaa viikolla 4. •

TAMPERE-lehti 4 | 2016

Asiakkaan muistilista

Sosiaalipalvelujen neuvonta

Aleksis Kiven kadulla suljetaan 9.12.

Neuvontaa saa tämän jälkeen

Sarviksen sosiaaliasemalla,

Hataanpäänkatu 3 J, 3. krs.

Neuvonnan puhelinnumero

03 5657 0200 palvelee normaalisti.

Uusi asiakasohjauspiste aukeaa

Sarviksen hyvinvointikeskuksen

J-rapun 1. kerroksessa alkuvuodesta.

Kotouttavan sosiaalityön, uusien

toimeentulotukiasiakkaiden, aikuis-

sosiaalityön ja toimeentulotuen

yksikön palveluissa palvellaan

rajoitetusti ajalla 19.12.–31.12.

tampere.fi /aikuissosiaalityö

Mun taide

-kursseille

mahtuu

mukaan

16 TAMPERE-lehti 4 | 2016

Elävä kokoelma yleisön eteenSara Hildénin taidemuseo tuo ylei-

sön nähtäväksi säätiön kokoelma-

teoksia modernismin klassikoista

viimeisimpiin hankintoihin.

Museon aulassa kävijän ottavat

vastaan kokoelman klassikot Pablo

Picasso, Helene Schjerfb eck sekä

Sara Hildénin oma suosikkiteos Paul

Delvaux’n Kesä. Säätiön uusim-

piin taidehankintoihin kuuluvat

esimer kiksi Jyrki Siukosen ja

Adam Winnerin teokset.

Tamperelainen liikenainen Sara

Hildén teki mittavan elämäntyön

kuvataiteen tukijana ja kerääjänä.

Vuonna 1962 hän lahjoitti omista-

mansa teokset nimeään kantavalle

säätiölle.

Näyttely on esillä on 22.1.2017

asti. •

Sara Hildénin taidemuseo

Laiturikatu 13, Särkänniemi

tampere.fi /sarahilden

Tampereen joulutori on jälleen

avoinna Keskustorilla 3.–22.

joulukuuta maanantaista lau-

antaihin ja 6.12. kello 11–20

sekä sunnuntaisin kello 12–19.

Joulutori järjestetään jo kah-

deksatta kertaa.

Joulutorilta löytyy pukinkonttiin uniik-

keja käsityöläisten tuotteita ja jouluisia

herkkuja. Havuköynnöksin koristelluissa

puukojuissa tuotteitaan myy kaikkiaan 80

kauppiasta, joista yli 20 on torilla ensim-

mäistä kertaa. Edellisvuosista poiketen osa

kauppiaista vaihtuu sesongin aikana, joten

ostoksille kannattaa piipahtaa useamman-

kin kerran. Torilla on perinteiseen tapaan

myös käsityöläisiä, jotka ovat mukana koko

Joulutorin ajan.

Joulutorilla on päivittäin jouluista ohjel-

maa. Luvassa on muun muassa elävää mu-

siikkia, teatteria ja muita esityksiä. Paikal-

la on tietenkin myös joulun tärkein vieras

Korvatunturilta, jolle kannattaa käydä vink-

kaamassa omat lahjatoiveensa. •tampereenjoulutori.fi

KynttiläuinnitPyynikin uimahallissa

perjantaina 9.12. kello 17–20

Hervannan uimahallissa

lauantaina 10.12. kello 15–17

Tampereen uintikeskuksessa

Kalevassa ja Tesoman uimahallissa

perjantaina 16.12. kello 17–20

Uimahalleissa on kynttilä-

valaistus, ja taustalla soivat

joululaulut.

tunnelmaa torilta

Pelimuseo Vapriikkiin

Loppiaisena museokeskus Vaprii-

kis sa avautuu Suomen ensimmäinen

pelimuseo. Esille tulee satakunta peliä,

joista yli puolet on kävijöiden pelat-

tavissa.

Pelimuseon näyttely kertoo

suomalaisen peliteollisuuden kehit-

tymisestä pienistä harrastajaporu-

koiden projekteista kansainväliseksi

huipputuotannoksi.

Näyttely esittelee kymmenkunta

pelaamisen aikakautta 1800-luvulta

nykypäivään. Museossa voi kokeilla

pelihallin klassisia kolikkopelejä, tes-

tata varhaisia tietokonepelejä Commo-

dore 64-koneella ja pelailla 1990-luvun

vaihteen Nintendo-pelejä harrastavan

kotona.

Vaikka museo esittelee lähinnä di-

gitaalisia pelejä, näyttely kertoo myös

perinnepeleistä, suosituista lautape-

leistä ja roolipeleistä. •

SA

AN

A S

ÄIL

YN

OJA

/

VA

PR

IIK

IN K

UV

A-A

RK

IST

O

Sara Hildénin

miehen Erik Enrothin

öljyväriteos Paja on

yksi Sara Hildénin

taidemuseossa esillä

olevista säätiön

taideteoksista.

Undergroundin tekijät esillä

Miltä näyttää Tampereen under ground

nykyisin? Tamperelaisten omaehtoisten

kulttuurin tekijöiden spontaanisti synty-

nyt yhteenliittymä Tampere Under ground

Nyt esittäytyy Vanhan kirjastotalon Gal-

leria Emilissä järjestettävässä näyttelyssä

ja siihen liittyvässä tapahtumien sarjassa

28.11.−18.12.

Näyttely ja tapahtumat tuovat esiin

underground-kulttuurin moninaisuutta.

Tamperelainen vaihtoehtokulttuuri on

laajaa ja sisältää taiteenaloja aina musii-

kista runouden ja performanssin kautta

kuvataiteeseen ja teatteriin.

Tampere Underground Nyt -ryh-

mässä mukana ovat Hirvitalo, Maagilli-

nen Teatteri, Maailmantango-festivaali,

Metson musiikkiosasto, Nature Morte,

Onkiniemi elää, Perfo, Swäg, Telakka,

Cafe Tiibet, Vapaa Nekala, Vastavir ta-

klubi, Lompanlinna, Keltainen Talo,

VHS, Kirnupiimä-klubi, Kaukana

Väijyy Ambient sekä

Fosfo rin kiven-

näiset.•tampere.fi /

vanha-

kirjastotalo

Vanhan

kirjastotalon ovet

suljetaan näyttelyn

päättyessä. Talo on remon -

tissa koko ensi vuoden.

Keväällä 2018 talo ava-

taan uutena kulttuuri-

keskuksena.

Museokeskus Vapriikki

Alaverstaanraitti 5

vapriikki.fi