Tuotannon sarjaan saattaja Marianne Lehtonen: “Työni on ......kehitystyöhön liittyvät osatarpeet, logistiikka ja monet muut. Taustalla ”huohottaa” usein asiakkaan sanelema

2 SISUKAS | AGCO POWER HENKILÖSTÖLEHTIAGCO POWER HENKILÖSTÖLEHTI | 13. vuosikerta | n:o 2/2016 Kesäkuu | ISSN 1459-7047

“Työni on luovuudessaan juuri sitä, mistä tykkään.”

Tuotannon sarjaan saattaja Marianne Lehtonen:

N:O 2/2016 | KESÄKUU 3

HOSHIN KANRI – Kohti uutta ajattelun aikakautta

AJANKOHTAISTATeksti ja kuva: Ulla Aurio

Jatkuu seuraavalla sivulla >

SAP -toiminnanohjausjärjestelmä koskettaa täyteen laajuutensa kasvettuaan koko moottoritehdasta. Ehkä vielä SAP:ia mittavammin ja syvemmin kuljettaa AGCO Power Oy:tä ja jokaista yhtiön henkilö-kuntaan kuuluvaa Hoshin Kanri -menetelmä.

– Hoshin Kanri vie meitä kaikkia kohti uutta ajattelun aikakautta.

Äskettäin tehty mittava henkilöstökysely oli merkityksellinen osa Hoshin Kanria, toteavat menetelmän ”mestarikokit”, tuotantojohtaja Harri Ruponen ja APS -päällikkö Mika Siukola vitoshallin päähän pe-rustetussa HK-huoneessa (kuvassa).

Mikä tarkemmin ottaen on Hoshin Kanri, sitä avataan tämän lehden seuraavalla aukeamalla.

AGCO POWER HENKILÖSTÖLEHTI | 13. vuosikerta | n:o 2/2016 Kesäkuu | ISSN 1459-7047

4 SISUKAS | AGCO POWER HENKILÖSTÖLEHTI

< Jatkoa edelliseltä sivulta

Hoshin Kanrin kautta pyritään saamaan jokai-nen työntekijä vetämään yhtä köyttä, samaan suuntaan samaan aikaan. Tämä saavutetaan yhdistämällä niin yrityksen tavoitteet (stra-tegia), keskijohdon suunnitelmat (taktiikat) kuin myös kaikkien työntekijöiden tekemä työ (operaatiot) samaan linjaan. Hoshin Kanri -menetelmän myötä yritykses-sä keskitytään vain muutamaan elintärkeään tavoitteeseen, – mieluummin kuin moneen vähempiarvoiseen. Menetelmä poistaa muun muassa hukkaa, jota syntyy, jos suunta ei ole johdonmukainen ja kommunikaatio on riittä-mätön. Yllä kerrotuin ajatuksin avaavat uutta me-netelmää tuotantojohtaja Harri Ruponen ja APS -päällikkö Mika Siukola, jotka ovat saa-telleet jo osan tehtaan väestä Hoshin Kanrin sisällön yksityiskohtiin. Pala palalta viesti laa-jenee kaikkialle, jokaiselle yrityksen tasolle. – Olemme astumassa hyvin kunnianhimoi-selle tielle, jossa emme suinkaan tavoittele mi-tään lyhyen aikavälin muutosta vaan katsom-me paljon pitemmälle, useamman vuoden päähän. – Johtoryhmä on käynnistänyt pohjatyön jo viime joulukuussa. Visiot ja missiot on hyväk-sytty. Myös Hoshin Kanri -suunnittelutyötä ta-lossa on tehty jo laajemminkin, kertoo Rupo-nen.

Hoshilla on oma huone

Mika Siukola esittelee Hoshin huoneen. Eli vitoshallin ”vintille” on rakennettu avoimestitarkasteltavissa oleva tila suurine strategia-tauluineen. Monet yksittäiset painopisteet ja seurattavat mittarit on nekin lyöty jo lukkoon. – Hoshin Kanri -työryhmä on kokoontunut varsin tiiviisti sekä kirjoittanut auki menetel-mään liittyvät missiot ja visiot. Hoshin huo-neen seinälle on nyt kerätty ne elementit, joita lähdemme viemään eteenpäin, kertovat Ruponen ja Siukola. – Nyt meillä on menetelmä, joka antaa mal-lin toimia niin, että jatkuvasta parantamisesta tulee jokaiselle yrityksen tasolle, myös jokai-selle yksilölle, arkipäivää. Tämä on ehdotto-masti koko tehtaan asia. Meidän kaikkien. Hoshin Kanri on kuin valtava sateenvarjo, joka kokoaa ja yhdistää.

Päämääränä suuri muutos

– Emme ole hakemassa nyt mitään prosentin kokoista parannusta, vaan päämäärämme on saada aikaan suuri muutos. Ja miksi? Siksi, et-tä nyt on sellaisen aika, sanoo Harri Ruponen. Tarkoittaako suuri muutos vuosien päästä pe-räti 20 vai 25 prosentin kasvua, sitä hän ei osaa vielä sanoa.

– Lyhyesti sanoen, on tullut tarve nähdä ko-konaisuutena se globaali maailma, jossa me taistelemme kilpailevaa ympäristöä vastaan. Tässä taistelussa meillä on oltava selkeä nä-kemys siitä, mihin olemme menossa ja mitä haluamme olla. Ja mehän haluamme olla tääl-lä myös jatkossa. Siksi siis tämä kunnianhi-moinen Hoshin Kanri, painottaa Ruponen. – Kun haluamme ylläpitää työllisyyttä, sen kulmakivi on, että olemme kilpailukykyisin ja halutuin työkoneiden moottoreiden ja vaih-teistokomponenttien valmistaja maailmassa. Ajatus jää sananhelinäksi jos emme konkreti-soi sitä. Hoshin Kanrin menetelmä panee mei-dät konkretisoimaan, toteavat Ruponen ja Siukola.

Käytännön toimia

Hoshin Kanrin muovaamista nimenomaan AGCO Power:iin istuvaksi, sitä on tehty siis jo pitkään. Ruposen ja Siukolan mukaan huolelli-nen valmistelu on ollut tarkoituksellista. – Olemme todella halunneet saada prosessin toimivaksi ennen kuin sitä ”rummutetaan” laa-jemmin. Nyt on aika kertoa asiasta enemmän. – Henkilöstökysely oli jo osa Hoshin Kanria. Sen huolellinen käsittely ja huomioon ottami-nen on seuraava vaihe. Kyselyhän tehtiin yrityk-sen johdon ja luottamusmiesten yhteistyönä.

Teksti ja henkilökuvat: Ulla Aurio

Työllisyyden ylläpitämiseksi

YHTÄ KÖYTTÄ - SAMAAN SUUNTAAN - SAMAAN AIKAAN

MISSIO:Täytämme asiakasodotukset laa-dun, kustannusten ja toimitusten suhteen itseämme kehittämällä ja keskittymällä arvon lisäämiseen jatkuvalla parantamisella.

Hoshin Kanri ei ole mies, eikä kukaan yllättäen taloon tul-lut ulkomaalainen herra, joka panee paikat uusiksi tai se-kaisin. Ei, vaikka joku niin ehti nimen kuultuaan arvellakin.

Hoshin Kanri on maailmanlaajuinen japanilaislähtöinen menetelmä, jolla varmistetaan että yrityksen strategiset ta-voitteet ajavat kehitystä ja toimintaa yrityksen joka tasolla.

Hoshin malli on testattu monissa maailman suuryrityk-sissä. Se on osoittautunut oivaksi menetelmäksi strategiseen suunnitteluun, laatujohtamiseen ja prosessinkehittämiseen sekä laadun parantamiseen. AGCO Powerin Linnavuoren teh-taalle malli on räätälöity moottorituotantoon istuvaksi. Uusi malli ja sen mukainen toiminta on nyt juurtumassa osaksi AGCO Poweria.

VISIO:Haluamme olla kilpailu-kykyisin ja halutuin työ-koneiden moottorien ja vaihteistokomponenttien toimittaja


– Vitoshallissa on tällä hetkellä käynnis-sä työilmapiirin parannuskeskustelu, sekin on osa Hoshin Kanria. – Tuotantokustannustemme saamiseksi kil-pailukykyisemmälle tasolle, siihenkin liittyen tehtaassa on tekeillä arvovirtakuvaus, eli Hel-misen Pekan johdolla tutkitaan parhaillaan, kuinka hyvin tuotteemme virtaavat ja missä on hukkaa. Tietyllä tavalla nämä kaikki ovat jo monelle tuttuja toimia, nyt niitä tehdään vain vähän laajemmin, kertovat Ruponen ja Siukola. – Kokonaisuus on siis suuri, mutta silti maa-ilma ei Hoshin Kanri menetelmälläkään mul-

listu. Eteemme voi edelleenkin tulla maailmal-ta sekä hyviä että huonoja uutisia, aivan kuten aikaisemmin. Mutta nyt me olemme Hoshin myötä käynnistämässä hyvää pohjaa vastaan-ottaa positiivinen kehitys ja hyvää pohjaa myös vastata koviinkin haasteisiin, toteavat miehet. Kun Ruponen ja Siukola puhuvat suures-ta sateenvarjosta Hoshin Kanrin yhteydessä, he sanovat tarkoittavansa sitä, että tämä uusi malli on ikään kuin kupu lukuisten jo olemas-sa olevien ja toimivien kehitysprojektien yllä. – Näitä ovat muun muassa APS, Power Up ja moni muu projektimme.

• Hoshin Kanri eli Hoshin-suunnitelma on alun perin Japanissa kehitetty menetelmä strategiseen suunnitteluun, laatujohtamiseen ja prosessinke-hittämiseen ja laadun parantamiseen. • Hoshin Kanri on kehittyvä suunnitteluprosessi, jonka tarkoituksena on edetä muutoksiin jatku-villa parannuksilla. • Toimintaympäristön ymmärtäminen mahdollis-taa tulevaisuuden ajattelemisen.• Priorisointi tiettyihin aiheisiin tekee yrityksestä toimivamman ja suorituskykyisemmän.• Jokaiselle tasolle suunnitellaan yhtenäinen vuosisuunnitelma, jossa on yhtenäiset tavoitteet. • On tärkeää luoda mitattavissa olevia välitavoit-teita, joiden avulla vuosisuunnitelmien toteutu-mista arvioidaan säännöllisesti. Tarkoituksena on, että toiminta ja suunnitelma pysyvät yrityk-sen sisällä yhtenäisinä.• Menetelmä tukee yhteisöllisen ajattelun voi-maan. Paras tulos tulee, kun kaikilla on tiedossa yhteinen tavoite ja keskitytään samoihin asioihin. Tämä on yksi Hoshin Kanrin perusperiaatteista.• Järjestelmän tärkeä ajatus on kaikkien osallis-taminen suunnitteluun ja toteutukseen, joka tule kytkeä päivittäisiin toimintoihin ja johtamiseen.• Hoshinin uskotaan vievän yrityksen entistäkin parempien innovaatioiden ja luovuuden äärelle.• Kun koko järjestelmää seurataan ja mitataan, johto saa selkeän käsityksen siitä, kuinka organi-saatio toimii.• Tavoitteiden asettaminen aiheuttaa sen, että jokainen keskittyy samoihin asioihin

Faktalaatikon kokosivat Ida Kannisto ja Mika Siukola

Hoshin Kanri ei mikään pikatoteutusmalli, vaan huolellisesti pureskeltu strategia, joka levittäytyy pala palalta koko organisaatioon ja rakentaa suunnitte-lun pitkälle eteenpäin. Menetelmään liittyy myös suostuminen säännölliseen ja kriittiseen väliaikatarkasteluun ja tarvittaessa uuden suunnan ottamiseen.

– Parhaimmillaan olemme visiomme mukaises-ti halutuin ja kilpailukykyisin. Se tarkoittaa meille jokaiselle töitä tehtaassa, jossa työhyvinvointi on kunnossa, sanoo tuotantojohtaja Harri Ruponen.

– Näen, että olemme menossa tämän uuden ja selkeän toimintatapamme myötä nyt aikaisem-paa vakaampaan eli stabiilimpaan suuntaan, sa-noo APS -päällikkö Mika Siukola.

Hoshin Kanri FAKTAT

VISIO, MISSIO JA ARVOT


ETEENPÄINTeksti ja kuva: Ulla Aurio

Logistiikkapäällikkö Tuomo Lumme ei pihistele sano-jaan, kun hän kiittää tiimiään. Yhteistyössä onnistumi-nen logistisessa työssä on tarkoittanut muun muassa si-tä, että moottoritehtaan tuotantolinjassa on koettu jopa neljä viikkoa kestänyt kausi, jolloin aivan kaikki moot-toriin tarvittavat osat ovat olleet täysin oikeaan aikaan oikeilla paikoilla. Päämääränä on tehdä osapuutteetto-muudesta vakio. Osapuutteiden keskiarvo onkin vakiin-tunut alle kahteen per päivä. Vielä vuonna 2013 keskiar-vo oli noin 13. – Seuraavan kolmen vuoden aikana tähtäämme Hoshin Kanri -projektin myötä myös siihen, että asiak-kaan kokema toimitusvarmuus on 100 prosenttia. Sa-maan tähtäämme myös jononpitokyvyssä. Haluam-me luoda siis tuotannolle täydelliset onnistumisen edel-lytykset oikea-aikaisilla materiaalitoimituksilla, sanoo Lumme. – Toimitusketjun hiomisen ja materiaalisuunnittelun kehittämisen lisäksi tämän tavoitteen saavuttaminen edellyttää Hoshin hengen mukaisesti myös tuotannon joustavuuden lisäämistä, asiakkaiden tarpeiden parem-paa ymmärtämistä sekä huippulaatua niin valmistuksen, toimittajien kuin suunnittelunkin osalta.

Sitoutunutta ja sujuvaa

logistiikkaa

Tuomo tuli logistiikkapäälliköksi moottori-tehtaaseen vuonna 2012. Tämä tuotanto-talouden DI sanoo haistaneensa jo työpaik-kailmoituksesta, että täällä ”keskellä met-sää” tehdään jotakin suurenmoista ja kun-nianhimoista kansainvälisille markkinoille. – Vuosien aikana olen nähnyt, että ensi-vaikutelmani oli oikea. Lisäarvoksi on nous-sut vielä se, että koko tehtaan väki on mie-lestäni ihailtavan sitoutunutta tekemään joka päivä parhaansa. Meillä on kova muu-toksen vauhti menossa. Se näkyy ja tun-tuu. Nuorekas ja innostunut ilmapiiri ruok-kii myös itseäni menemään ja toimimaan ”jalka suorana” joka ikinen päivä.

Oikeaan aikaan oikeaan paikkaan

Lumpeen osaston toimenkuvaan kuuluu sisään tulevan materiaalivirran suunnittelu sekä toteutus. – Toimittajien ja rahdinkuljettajien oh-jeistaminen haluamaamme toimintata-paan ja päivittäinen kommunikointi toi-

mittajiemme kanssa on olennainen osa työtämme. – Toinen puoli työstämme tapahtuu vai-heessa, jolloin tavara saapuu ja se tulee toi-mittaa tuotantolinjaan oikea-aikaisesti ja si-ten, että jokainen osa on helposti asentajan otettavissa. Myös hallien välinen logistiikka, keräilyt ja inventoinnit kuuluvat osaston vas-tuulle, valaisee Tuomo.

Kiitokset joukkueelle

Logistiikkajoukkueessa vallitsee Tuomon mukaan yhdessä tekemisen ja eteenpäin menemisen tahtotila. – Koen, että jokainen laittaa tiimissämme kaiken peliin, jotta ete-nisimme siihen suuntaan, mihin pitääkin. Kaikkiaan meitä on 52 henkilöä. Logistiikan esimiehenä toimii Juha-Pek-ka Ruusunen, kehitysinsinöörit ovat Aki Blomqvist ja Noora-Liina Nurminen. Ma-teriaalisuunnittelijat ovat Jouni Jokinen, Jari Niemi, Tarja Marlisto, Tarja Naskali, Mikko Tuovinen sekä Aneta Kadziela.

– Heidän ja JP:n ohjaamien tiimien avul-la matkaamme kohti tilannetta, että NOLLA osapuutetta onkin vakiintunut tila. Onnistuminen logistiikassa edellyttää Tuo-mo Lumpeen mukaan, että työntekijät ovat motivoituneita ja että prosessit, työt ja työ-pisteet on hyvin suunniteltu ja standardisoi-tu, että päivittäisjohtaminen tiimirakentei-neen toimii, ja että havaitut ongelmat käsi-tellään päivittäin ja niihin myös reagoidaan. – Jatkuvan parantamisen hengessä siis eteenpäin!

Hyvä Hoshi!

Uuteen Hoshin Kanri -menetelmään Lumme on sitoutunut vankasti. – Uskon, että Hoshin avulla matkaamme konkreettisesti kohti sitä visiota, että todel-lisesti olemme maailman halutuin työkone-moottorivalmistaja. Päämäärän saavuttami-nen edellyttää sitä, että keskitymme ja pa-nostamme pitkäjänteisesti läpimurtoprojek-teihimme eri osa-alueilla.

Tuomo Lumme


Marianne Lehtonen toimii ja liikkuu moottoritehtaassa kuin kala vedessä, ko-vin kotoisasti. Se ei ole ihme, sillä isänsä työn ja yrittäjyyden myötä hän on kasva-nut jo lapsena kiinni konepajateollisuu-teen.

Marianne on tehnyt ennen AGCO -ai-kaansa töitä metallifirmoissa, toiminut harjoittelijana työstökoneyrityksessä ul-komailla, hankkinut kokemusta lasiteh-taasta ja saanut myös tuntumia teollisuu-den hankintatoimiin. Koulutukseltaan hän on kansainvälien kaupan tradenomi. Linnavuoressa Lehtosella on tällä hetkellä laaja ja vaativa tontti, työ, josta haastei-ta ei puutu. Se on työ, jota tekijä kiittää, mutta kyllä kiitetään tekijääkin. Käytävil-lä puhutaan organisointikykyisestä huip-puohjuksesta.

Työ, jota Marianne Lehtonen (NPI Logistic Ma-nager) tällä hetkellä AGCO Powerissa tekee, on lyhyesti sanottuna SOP. Se tulee sanoista Start Of Production. Hän on siis tuotannon sarjaan saattaja eli sarjatuotannon startin mahdollistaja. Marianne pitää käsissään niitä satoja ”lankoja” ja hallinnoi lukuisia prosesse-ja, jotka edeltävät moottorien sarjatuotannon käynnistymistä. – Työssäni on kysymys pitkälti aikataulutta-misesta ja seurannasta, alkaen siitä, kun uu-si moottoriprojekti käynnistyy. Silloin tarvitaan laaja sisältösuunnitelman teko, jonka ensim-mäinen varsinainen vaihe on moottorin perus-kehitystyöhön liittyvät osatarpeet, logistiikka ja monet muut. Taustalla ”huohottaa” usein asiakkaan sanelema aikataulu. Meidän tehtä-vämme on olla edellä sitä. – Seuraavassa vaiheessa rakennamme pro-

tokonetta tuotannon koelin-jalla ja siitä etenemme

askel askeleelta kohti sarjatuotantoa. Vä-liin mahtuu paljon kehitystyötä, tutki-mustuloksia, kent-

tävalidointeja sekä lukuisia muita toimia.

Työni on huolehtia, että kaikki toimivat kehittämämme

prosessin mukaisesti. – On myös tärkeää, että kaikki tekevät pro-sessin eri vaiheissa sitä työtä, jota heidän pi-täisikin tehdä. Huolehdin siitä, että näin ta-pahtuu. Tämä on siis tiivistä seurantaa ja tie-topankin ylläpitämistä. Yksi iso palsta Lehtosen Mariannen työton-tilla on sekä protokoneiden että esisarjaan menevien moottoreiden osien hankinnan seu-ranta, lisäksi laatuhyväksyntöjen varmennuk-set ja monien, monien muiden vaiheiden do-kumentointi. – Vaikka työskentelen varsinaisesti yksin, on kumppaninani toki SOP-ohjausryhmä ja tuke-nani tiivis yhteistyö tehtaan monien tahojen kanssa. Toiveissani on jonain päivänä saada it-selleni tiimikaveri kehittämään tätä ”soppia”, sanoo toimelias Marianne.

Ei pelkoa turhautumisesta

Työsi kuulostaa melkein sirkukselta, ja sen hal-litseminen ylipääsemättömältä, sanon kesken haastattelun. Miten ihmeessä tästä kaikesta voi yksi ihminen selvitä, kysyn Mariannelta, joka kaiken kotimaan työn lisäksi on etänä mukana monessa Kiinan ja Brasiliankin tehtaiden tuo-tantoon saattamisprosessissa. – Tässä työssäni ei ole todellakaan pelkoa sii-tä, että turhautuisin tarpeettomuuteen tai toi-mettomuuteen. Työni on luovuudessaan kui-tenkin juuri sitä, mistä tykkään. Ja tästä on helppo tykätä, koska uskon siihen mitä teen. Olen saanut hyvin vapaat kädet kehittää tätä prosessia ja kokenut, että olen ilmeisesti myös onnistunut. – Ja miten selviydyn? Siten, että sen ajan, jonka olen töissä, työskentelen äärimmäisen te-hokkaasti. Teen yhden asian kerrallaan. Olen myös listojen tekijä ja nautin siitä, kun voin ve-tää listalta tehdyn työn yli ja muuttaa sen vä-rin vihreäksi. Vihreiden lisääntymistä on muka-va seurata. Selviytymistä helpottavat myös lu-kuisat tukikaverit tässä talossa. – Pyrin siihen, että työpäivät eivät veny ko-vin pitkiksi, jotta ehdin kotiin viettääkseni aikaa lastemme kanssa. Perheeseemme kuuluu kak-si tytärtä, viisi- ja kuusivuotiaat. Heistä toinen on erityislapsi, joten kotonakin ovat omat haas-teensa, kertoo Marianne. Hän tuli Linnavuo-reen töihin vuonna 2008, aloitti ostajana, toi-mi sitten tuotannon logistiikassa ja siirtyi vuon-na 2013 nykyiseen tehtäväänsä. Parhaaksi koulutusvaiheekseen moottoriteh-taassa Marianne mainitsee kauden, jolloin Tier-4Final -vaihe oli hektisimmillään. – Se oli kun-non oppikoulu. Tänä päivänä Marianne Lehtonen sanoo kat-selevansa AGCO Poweria yrityksenä, jossa glo-baalius näkyy, mutta jossa myös on tunnistetta-vissa pohjolan perukoiden persoonallisuus. – Iloitsen siitä, että talon johto on lähtenyt voimakkaasti kiinnostumaan näistä seuranta-mittareista ja uusista strategioista, toteaa Ma-rianne viitaten muun muassa Hoshin Kanriin, josta on enemmän tietoa toisaalla tässä leh-dessä.

Marianne Lehtonen on moottoreiden sarjaan saattaja

Teksti ja kuva: Ulla AurioETEENPÄIN


”Maailmalta kertyvä tieto ja asiakkaiden tarpeet nyt sekä tulevaisuudessa, ne ovat ennustettavuuden kannalta kullan ar-voisia tietoja, ja ne tiedot palvelevat ko-ko AGCO Poweria, tietävät Tuovisen tii-miläiset.” Näihin sanoihin päättyi edellinen Ilkka Tuo-visen tiimistä Sisukkaassa julkaistu juttu. Tä-mä juttu voi hyvällä syyllä alkaa näillä samoilla sanoilla nyt, kun töitä on tehty entistä enem-män, ja tehdas kiittää. Moottoritehtaan tilaustoimitusosaston toi-mintojen keskittäminen yhteen ”osoitteeseen” on osoittautunut koko organisaation kannalta palkitsevaksi. Tiimin sisällä on myös omaksuttu monet uudet, ajan hengen vaatimat toiminta-tavat, muun muassa Hoshin Kanri -ajattelu. – Vaatimukset kiristyvät kaikkialla, siksi mei-dän osastomme ja kaikkien osastojen täällä moottoritehtaassa pitäisi olla joka päivä parem-pia.

Ennen ja nyt

– Omassa tiimissämme käsiteltävät toimituksiin liittyvät asiat olivat todellakin aikaisemmin vai-keasti saatavilla ja hajallaan eri puolilla tehdas-ta, eri yksiköissä ja eri yksilöillä. Pahimmillaan tietoa ei ollut ollenkaan. Nyt on paremmin ja uudistukset, sekä keskitetty tieto tuntuvat hyö-dyttävän koko tehdasta. Tuovisen tiimin tuottama ja keräämä toimi-tusketjuihin liittyvä tieto on tarpeellista kaikille tasoille. – Silti myös meidän pitää parantaa pal-velujamme koko ajan, Ilkka sanoo. – Ehkä yksi suurin muutos on ollut se, että me tiedämme tällä hetkellä melko suurella var-muudella, mitä asiakkaamme meiltä haluavat. – Uutena vielä suurempana elementtinä tu-lee olemaan tuotannon pitkäjänteinen suunnit-telu niin, että myös kaikki tieto siitä mitä, missä ja milloin tuotannossa teemme, sekin on hel-posti kaikkien tarvitsijoiden saatavilla. Ilkka Tuovinen sanoo osastonsa yhdeksi tär-keäksi tehtäväksi tuottaa myös yhä tarkempia ennusteita, jotta muun muassa tuotanto ja lo-gistiikka voisivat toimia yhdessä ja yhteen yhä suunnitelmallisemmin. – Tehty on paljon, mutta valmiita silti emme ole mekään.

Yhteistyössä on voimaa

Ilkan mukaan yhteistyötä tehtaan sisällä ei teh-dä koskaan liikaa. Juuri tällaisten onnistunei-den yhteistyöprojektien ansiosta tilaustoimi-tus-osastolla on tarjottavanaan tänä päivänä paljon tärkeää ja tarpeellista dataa. Tietoa käsitellään nykyään järjestelmällises-ti. Dataa kertyy muun muassa toimitusvarmuu-desta, varastointiarvojen tasoista, lähetettyjen moottoreiden määristä ja niin edelleen. Aivan oikeutetusti tehtaassa osataan jo olettaa, että meiltä löytyy dataa ja vastauksia moniin kysy-myksiin.

Arjen standardointi

Ilkka Tuovinen sanoo arvostavansa luovuut-ta ja taiteellista vapautta, mutta kertoo huo-manneensa, että elämästä tulee helpompaa ja luovuus enemmänkin lisääntyy, kun arjen työt standardoidaan. – Standardien luominen työhön ei ole mielestäni mikään tuotannon yksinoikeus vaan se helpottaisi ke-nen tahansa työpäivää. Moni teh-tävä toistuu joka päivä useita kerto-ja myös toimihenkilöpuolella. – On mukavampaa tehdä, kun tietää tar-kalleen, mitä tekee, sanoo rohkea raja-aitojen kaataja Tuovinen, joka on omassa elämässään kellottanut muun muassa omat aamutoimen-sa ja sai myös toimittajan innostu-maan imuroinnin aikatauluttamises-ta. Luovuudelle ja kehitykselle jäisi enemmän tilaa.

Uutta vuoropuhelua

Tiiviisti Hoshin Kanri -menetelmää kehittämässä oleva Ilkka Tuovinen alleviivaa malliin liittyvän ajatuksen jakaa yrityksen johdon tavoitteet kaikkien tehtaassa työskentelevien yhteisiksi tavoitteiksi. – Se tarkoittaa nimenomaan vuo-ropuhelua ja avointa viestin viemis-tä johtajilta päälliköille, päälliköiltä työnjohtajille, työnjohtajilta tiimien

vetäjille ja tiimien vetäjiltä työntekijöille. Ja to-siaan käskyttämisen sijaan kahdensuuntaisel-la keskustelulla. Uskon, että valmentamalla ja kysymällä johtaminen ohjaa meitä tehokkaasti yhteistä päämäärää kohti.

Hiljainen tieto on arvokasta

– Omalla osastollamme olemme halunneet myös reagoida ajoissa tietojen ja taitojen säilyt-tämiseen. Apukeinona tähänkin ovat standar-dit ja niiden luoma pohja tekemiselle. – Jos pitkäaikaisten työntekijöiden omaa-ma valtava hiljainen tieto päästetään pois en-nen kuin uusi työn jatkaja tulee tilalle, tehdään silloin mielestäni suuri virhe. Tätä virhettä em-me aio tehdä meidän tiimissämme, sanoo tila-ustoimitusketjua johtava Ilkka Tuovinen päättä-väisesti. Tämä arvokas tieto ja taito halutaan tallet-taa ja jakaa.

ETEENPÄINTeksti ja kuva: Ulla Aurio

Aikamoinen tietopankki

KOKO TEHTAAN ASIALLA


Nexus -ohjelmistorakenne on mittava tuo-tetiedon hallintapaketti, kuin tietopankki, joka palvelee laajasti AGCO Poweria Suo-messa, Kiinassa ja Brasiliassa. Talletettuina ovat kaikki AGCO Powerin tuotteiden 3D -mallit ja piirustukset. Palvelua hallinnoi järjestelmäinsinööri Petri Kivelä. Hän toi-mii Linnavuoressa.

Tämä uusi, nyt valtavasti laajentunut tiedon-hallinnan ”säiliö” on Kivelän mukaan jopa maailmanlaajuisesti iso it-uudistus. Uudistuk-sen merkittävyyttä lisää sekin, että samalla Lin-navuoressa tehtiin myös tuotekehityksen osalta pohjatyö aikanaan laajentuvaan SAP -toimin-nanohjausjärjestelmään. – Kiitos tästä kaikesta kuuluu koko konser-nin it -osastolle, joka muutti jopa aikataulujaan saadakseen meidät suomalaiset moottorinteki-

jät etulinjaan Nexuksen suhteen. Erityiskiitok-set menevät Eric Fröebelille. – Visma Oy:n henkilöstö on ollut suurena apunamme, kun loimme uusia rakenteita ja siirsimme yli 20 000 kappaleen nimikkeistöä järjestelmästä toiseen. Viimeiset 1 000 piirus-tusta kesätyöntekijät näpyttelivät käsin. Nyt ne kaikki ovat joka tapauksessa samassa paikassa ja saatavilla yhtäaikaisesti niin Suomessa, Kii-nassa kuin Brasiliassakin AGCO:n moottoriteh-tailla, toteaa tyytyväinen Kivelä. Kun Petri Kivelä puhuu me -muodossa, hän tarkoittaa Nexus-projektiin tiiviisti osallistuneita kumppaneitaan eli Tapio Kirjosta, Lauri Ylivake-ria ja Pentti Ala-Maakalaa sekä tietenkin Jouni Marttilaa, joka teki Nexuksesta teknillisen yli-opiston diplomityönsä. – Tämän joukkueenkanssa olemme mukana kehittämässä nyt jo seuraavaakin Nexus -versiota.

Iso tiedonhallinnan globaali uudistus on nyt valmis

Nexus AGCO Power:ssa• Käyttöönotettu 20.7.2015• Nexus on projektinimi Agco:lla PTC:n Windchill ohjelmalle - Piirustusarkiston siirto DMS:stä Nexukseen (20237 kpl)• Osanumerointi muuttuu AGCO -standardin mukaiseksi• Globaali muutoksenhallinta (Korvaa Web työkalun) • Tuoterakenteiden SAP -yhteensopivuus • Tuoterakenteiden erilaiset näkymät (sBOM, mBOM etc)

Aikaisemmin järjestelmässä olivat 3D -mallit ja piirustukset (kuvan mustat pallot). Keyboxin pohjalta Nexukseen luotiin nimikkeet ja tuoterakenteet (punaiset pallot) ja yhdistettiin nämä malleihin sekä piirustuksiin. Lisäksi käyttöön AGCO:n globaalin muutoksenhallinta (punaiset nuolet).

Petri Kivelä on Nexuksen ykkösasiantuntija AGCO Power Oy:ssä.

Nexus yhdistää.

Teksti ja henkilökuva: Ulla Aurio

Uudistuksen myötä syntyi suuri ”säiliö”, todellinen metadata.

ETEENPÄIN

NEXUS FAKTAT


Teksti: Ulla Aurio | Ryhmäkuva: Brasilia-ryhmän arkisto

BRASILIA

Brasilian linjalla tehty T3 HD -moottori on paljon mielihyvää tuottava asia koko tuotannon tiimille.T3 MD -koneita linjalla, ja samalla menossa kokoonpanokoulutusta.

Jo 60-luvulla eli Valmetin aikaan valmis-tettiin Brasiliassa suomalaisperäisiä trak-toreita. Traktoreiden moottorit olivat kui-tenkin silloin vielä paikallisia. Kun tulli-määräykset helpottuivat 90-luvulla, voi-tiin samassa tehtaassa vähitellen aloittaa myös Valmetin moottorivalmistus. Startti tapahtui vuonna 1994.

Parhaimmillaan tältä de Mogi das Cruzes -nimisessä kaupungissa sijaitsevalta teh-taalta on lähtenyt Etelä-Amerikan maati-loille 25 000 moottoria vuodessa. Brasilian moottoritehdas on yksi osa AGCO Power Oy:tä. Toimitusjohtaja on Eero Tomi ja operatiivisesti tehdasta joh-taa Ricardo Huhtala. – Brasiliassa ei ole ollut ennen pako-kaasumääräyksiä, mutta nyt ne tule-vat. Maassa siirrytään heti Tier nollasta Tier3:een. Yli 130 kW-moottorit tulevat

uusien määräysten piiriin vuoden 2017 alusta, pienemmät koneet kaksi vuotta myöhemmin, kertoo Eero Tomi. – Kysymyksessä on hyvin suuri muutos, sillä pakokaasumääräysten lisäksi oike-astaan koko teknologia uudistuu Brasili-an tehtaallamme. Tavallaan kaikki menee nyt AGCO:n Brasilian tehtailla uusiksi. – Miten tämä ”temppu” tehdään moot-torien osalta, sitä tietoa ja taitoa me olemme vieneet ja viemme täältä Linna-vuoresta Brasiliaan, sanoo Tomi. – Me olemme omat ”oppikoulumme” täällä Suomessa jo Tier3:n osalta käyneet ja nyt vuoromme on jakaa osaamisemme brasilialaisille. Kiinaan tehtaallehan tätä tietotaitoamme on viety jo aikaisemmin. Kun Brasilian tehtaalla taito on hallussa, ei meidän paikallaoloa enää tarvita. Eero Tomin mukaan Linnavuoren Brasi-lia-ryhmällä on ollut viime aikoina valta-

vasti haasteita, mutta joukko on menesty-nyt hyvin ja ansaitsee suuret kiitokset. – AGCO:n Brasilian tehtailla ovat muu-tosten kohteena myös monet muut asiat, ei pelkästään moottorituotanto. Me voimme olla ylpeitä siitä, että juuri moot-toriryhmä on sielläkin, kuten aikaisemmin myös Kiinassa, pysynyt aikataulussa. Risto Repo ja hänen ryhmänsä ovat tehneet hy-vää työtä, kiittää toimitusjohtaja. Suuren kiitoksen ansaitsevat Tomin mu-kaan myös brasilialaiset moottorien val-mistajat. – Pakokaasumääräysten muut-tuminen on ollut ja on edelleenkin heil-le valtava ponnistus. On luonnollista, että he tarvitsevat ja myös saavat apua meil-tä, vähän kokeneemmilta. Yhteys on pit-kistä välimatkoista, aikaeroista ja monis-ta muista erilaisuuksista huolimatta toimi-nut erinomaisen hyvin, kiitos kaikille, sa-noo Eero Tomi.

Linnavuoren Tier3 –taitajat avustavatBrasilian tehtaan uuteen aikakauteen

N:O 2/2016 | KESÄKUU 11

Palosen Ville on hänkin ollut kohta 20 vuotta moottoritehtaan palveluksessa. Työharjoittelun ja moottoriasentajatyön kautta hän on siirtynyt työnjohtajaksi kutoshalliin, josta lentokoneet ovat to-sin kuljettaneet miestä moneen ottee-seen Kiinaan ja Brasiliaan. Brasilia-projektissa Palosen osaamista tarvitaan tulevan emissiotason mootto-rityyppien tuotannollistamisessa, asen-nusopissa ja monissa muissa tehtävissä. – Olemme antaneet brasilialaiskolle-goille ohjeita myös työkaluhankintoihin liittyvissä asioissa sekä opastaneet työ-ohjeiden laatimisessa, kertoo Ville. Pou-talan Olli-Pekka on ollut Jannen ja minun lisäksi opastustiimissä, antamassa asennuskoulutusta paikallisille ja ohjel-moimassa sähköisiä ”vääntimiä”. – Mielestäni olemme nyt hyvässä vai-heessa, niin hyvässä, että taidamme py-syä aikataulussa, sanoo Ville. Palonen sanoo olevansa myös tyyty-väinen Linnavuoren koko organisaa-tion tukeen ja mm. tuotekehityksen an-tamaan suureen apuun. – Reissutiimi-nä olemme hitsautuneet todella tiiviik-si porukaksi ja vietämme aikaa yhdessä muutenkin kuin vain töissä. Tämä ei sil-ti yksinään riitä vaan globaalissa toimin-nassa on oltava kaikkien funktioiden tu-ki tai muuten projektit eivät etene halu-tulla tavalla tai halutussa aikataulussa. Brasiliassa Ville Palonen sanoo ihai-levansa sikäläisen tehtaan väen haluk-kuutta oppia uutta. – Vaikka tuote on

heille kovin uusi, on heidän ammatti-taitonsa kuitenkin niin korkealla tasol-la, että työnteko sujuu loistavasti. Koen, että olemme saavuttaneet Mogissa kes-kenämme hyvin luottamukselliset suh-teet. Sinne on aina mukava mennä. Moottoriprojektia huolestuttavam-malta Villen mielestä näyttää Brasilian yleistilanne. Taloudelliset ja poliittiset haasteet maassa ovat juuri nyt suuret. – Niistäkin huolimatta kollegoillamme on vahva motiivi saada uusi moottori-projekti hoidettua kunnialla läpi.

Myös oppimassa

– On hyvä muistaa, että me emme käy Brasiliassa pelkästään opettamassa, vaan myös oppimassa. Lean -ajattelu-malli on siellä meitä edellä. Eli, vaikka tuote on ollut vanha, monet toiminta-mallit ovat heillä modernit, kertoo Pa-lonen. Sekä Ville Palonen että Janne Saksa-la mainitsevat useampaan kertaan sen, miten merkittävää on, että perhe ”sie-tää” isän pitkät työmatkat. – Koska tä-mä reissaaminen on aina rankkaa muil-le perheenjäsenille, haluan olla var-ma siitä, että matkalle lähtemisestäni ja siellä työskentelystäni on merkittäväs-ti hyötyä yritykselle, sanoo Ville Palonen ja nostaa samalla kunnioituksen hattua vaimolleen.

-ua-

Haastavaa ja mielenkiintoista

”Omalta osaltani on ollut hienoa olla mu-kana tässä haastavassa ja mielenkiintoises-sa projektissa.

Tuotannollistaminen itsessään on aina vaativa prosessi ja Brasilian tapauksessa pit-kä harppaus mekaanisista moottoreista elektronisesti ohjattuihin common rail -ko-neisiin on tehnyt tästä projektista erityisen. Lisäksi projektin saattaminen kunnialla maaliin on ensiarvoisen tärkeää sillä leijo-nanosa Etelä-Amerikan ja Aasian myynnistä tulee lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä ole-maan Tier 3 päästöluokiteltua.

AGCO Powerin osalta voidaan kuitenkin todeta, että projekti etenee hyvin. Globaali yhteistyö ja avoin kommunikointi ovat ol-leet ne avaimet, joiden avulla projektitiimi on päässyt asetettuihin tavoitteisiin.

Pitkä välimatka, erilaiset työtavat ja aika-ero ovat omalta osaltaan korostaneet kom-munikoinnin ja yhteistyön tärkeyttä. Glo-baali projektitiimi on kuitenkin onnistunut työssään hyvin ja ensimmäiset P2 - mootto-rit valmistuivat Mogin tuotantolinjalta huh-tikuussa, kuten oli suunniteltu.

Kuten aina, on tässäkin projektissa mat-kan varrelle mahtunut paljon haasteita, joi-den voittaminen on vaatinut mm. nopeaa reagointia, uusien asioiden ja prosessien omaksumista sekä omistautunutta ja jous-tavaa projektitiimiä. Lisäksi sarjatuotannon aloitukseen on vielä muutama virstanpylväs ohitettavana, joten yllätyksiin on syytä vie-lä varautua. En kuitenkaan epäile hetkeään, etteikö tämä tiimi pystyisi viemään projektia onnistuneesti maaliin saakka.”

Jaakko SundbergProject Manager, Tier3 Engines Global

Rutinoitunut reissaja Ville Palonen:

”Olemme saavuttaneet Mogissa luottamukselliset suhteet”


Risto Repo on moottorien teknolo-giakehityksen alueella vertaansa vaille oleva konkari. Nyt hänen vas-tuullaan on Tier3 -tiedon ja -taidon siirto AGCO:n Brasilian moottoriteh-taan väelle. – Brasilia-projektimme tarkoittaa sitä, että kaikkiin Etelä-Amerikan markkinoille valmistettaviin trakto-reihin ja puimureihin tulee – pienin siirtymäajoin – uudet moottorit ensi vuoden alusta.

–10 vuotta sitten tämä sama vaihe oli ajankohtainen meillä Linnavuoressa. Mo-nia komponentteja, joita silloin käytimme, ei kuitenkaan ole enää olemassakaan. Li-säksi Brasiliassa on tällä hetkellä asetettu maatalouskoneille vaatimus täyttää tietty, aikaisempaa paljon suurempi kotimaisuus-aste. Näin ollen uudet moottorien kom-ponentit on jouduttu ja joudutaan hake-maan paikallisilta markkinoilta. – Osto-osastollemme komponent-tien hankinta on ollut iso urakka, mut-ta haaste on selätetty. Ovatpa jotkut Eu-roopan ja Kiinan komponenttitoimittajat siirtäneet tämän vuoksi myös valmistus-taan Brasiliaan. Revon mukaan monestakin syystä voi-daan sanoa, että AGCO Power on nyt ke-hittämässä brasilialaisten kanssa ikään kuin kokonaan uutta moottoria. Ristolle teknologiamuutoksen tietotai-don vienti Suomesta Eurooppaa suurem-mille markkina-alueille on tuttua. Takana ovat Kiinaan suuntautuneet reissut vai-heessa, jolloin Aasian puolellakin siirryt-tiin rajoittamattomasta päästömaailmas-ta, suoraan kahden vaiheen yli tiukennet-tuihin määräyksiin eli Tier3:een.

Yhteistyö ja avunanto toimii erinomaisesti Suomen ja Brasilian välillä

Valtava teknologiahyppäys

– Haasteellisinta sekä brasilialaisille että meille tietotaidon viejille on ollut se, et-tä moottoreissa on Brasiliassa ollut tähän saakka käytössä hyvin vanhanaikainen ja perinteinen tekniikka. Moottorit ovat ol-leet pitkälti mekaanisia tuotteita. Nyt siellä siirrytään elektronisiin moottorei-hin kertaheitolla. Teknologiahyppäys on valtava, toteaa Risto Repo. Revon mukaan Brasilian moottoriteh-taan johtaja Ricardo Huhtala on jouk-kueineen kuitenkin ollut erittäin hyvin ”kelkassa” mukana. – He olivat osanneet varautua asiaan jo ennen meidän koulut-tajiemme tuloa. Kaikki Brasiliassa ovat ol-leet todella innokkaita oppimaan. – Hienoinen haaste on luonnollisesti ol-lut saada toimintatavat ja prosessit yh-tenäisiksi, sillä kulttuurierot ovat todelli-suutta ja markkina-alueetkin poikkeavat merkittävästi toisistaan. Kaikesta huoli-matta voin sanoa, että vaativat tavoitteet on saavutettu toivotulla tavalla. – Kiitoksen ansaitsevat brasilialaiset, oman tehtaamme erinomaista työtä teh-nyt tuotekehitys, kaikkien linnavuorelais-ten osastojen hyvä yhteistoimintakyky ja avunanto sekä ennen kaikkea tämä oma tiimimme, eli Janne Saksala, Ville Palo-nen ja Jaakko Sundberg, joiden sitoutu-mista on todella syytä ihailla. Palamis- ja emissiokehitystyöstä saa Revolta kiitokset Pekka Nousiaisen tii-mi, Matti Uotilan aplikaatiokehitystiimi ja erityisesti Brasilia-ekspertit Jussi Hyvä-rinen ja Niko Järvinen. Kiitokset saavat myös suunnittelussa apuna olleet Pentti Ala-Maakalan ja Pekka Roivasen tiimit ja erityisesti Jonna Saukko. Jouko Järviselle Ristolta lähtevät kiitosterveiset tuoteke-

hitysyksiköiden välisen yhteistyön hienos-ta hoitamisesta. – Siellä Brasiliassa kiitosterveiseni toi-vottavasti tavoittaa kaikki asianomaiset, ja erityisesti Flavio Carvalhon tiimin. Riston mielestä Brasilia -projekti on vain entisestään vahvistanut globaalia ymmärrystä eli sitä, miten keskeisessä asemassa Linnavuoressa tapahtuva tuote-kehitys on AGCO:ssa, jonka kautta moot-torit leviävät ympäri koko maailman.

Risto Repo tuli Linnavuoren moottoriteh-taaseen kesätöihin aika tarkalleen 36 vuot-ta sitten. Nyt hän toimii tehtaan tuotekehi-tyksen kehityspäällikkönä. Revon vastuul-la on tällä hetkellä muun muassa iso moot-toriteknologisen tiedon ja taidon siirtämi-nen Brasiliaan.

Teksti ja kuva: Ulla Aurio

BRASILIA

N:O 2/2016 | KESÄKUU 13

Janne Saksala on testausasiantunti-ja, pääasiassa moottorien testauk-sen ja koekäytön alueilla. Miehel-lä on Linnavuori-mittaa takanaan jo kohta 20 vuotta. Matkamittoja-kin hänelle on kertynyt aika tavalla. Kohteita ovat olleet Venäjä, Kiina ja nyt Brasilia. – Viime Brasilia-reissulla pääsimme testaamaan ensimmäistä 15 uuden moottorin erää. Aika hyvältä vai-kutti, toteaa Janne.

– Omalla kohdallani tämä on suurimpia ja hienoimpia haasteita, jossa koskaan olen ollut mukana, toteaa Saksala ja ker-too tyytyväisenä, että tiimin käytössä on nyt myös uusi saksalais-suomalaisen yh-teistyön tuloksena valmistunut, juuri tä-tä tarkoitusta varten räätälöity täysauto-maattinen testausohjelma. – Sekin on nyt pieniä hienosäätöjä vaille valmis. Janne kiittelee vuolaasti sekä suoma-laisia että brasilialaisia tiimikumppanei-taan. – Henki Mogissa on loistava ja me suomalaiset saamme todella tuntea, että olemme tervetulleita.

Janne Saksala kiittää brasilialaisia

Mogissa on hieno henki ja hyvät tiimikumppanit

Brasilian emissiohyväksyntöihin tarvittavat viralliset päästötestit on suoritettava Brasiliassa. Tätä varten AGCO Powerin Mogin tehtaan yhteyteen on viime vuonna rakennettu emissiotestauslaboratorio, joka on yksi maan nykyaikaisimmista. Hanke toteutettiin Brasilian tiimin vetämänä Linnavuoren asiantuntijoiden avustuksella.

– Ihailen erityisesti sitä, kuinka paljon brasilialaiset saavat aikaan, vaikka re-surssit maassa ovat monta kertaa var-sin rajatut. Palosen Villen kanssa kiitäm-me myös paikallista tuotantopäällikköä, koska hän auttaa meitä aina niin auliisti Portugalin kielen saloissa. Jannen mukaan matkustuskokemus on osoittanut, että kahta viikkoa lyhyem-millä reissuilla ei oikein saa mitään kun-nolla aikaan. – Tuntuma työhön ja ihmi-siin syntyy paremmin, kun ei ole heti pa-luumatka edessä. – Kahdessa viikossa ehtii olemaan jo oikeasti paikalla, oikeasti läsnä ja todel-lisesti yhteydessä kohdemaan ihmisten kanssa, tietää Janne. Senkin hän on op-pinut, että pienten lasten isänä ja per-heellisenä miehenä ei liian pitkiä perio-deja voi olla kotoa pois. – On mukavampi, että lapset sentään tuntevat vielä isänsä matkojen jälkeenkin, naurahtaa Saksala, vähän leikillään, mutta toisaalta tosiasiat hyvin tietäen. – Vaimoni ansaitsee suuret kiitokset, sil-lä matkustaminen vaatii kotona olevalta puolisolta todella paljon venymistä.

-ua-

Legendaarinen moottorimies Arai on tullut monessa projektissa tu-tuksi myös Saksalan Jannelle. Tä-mä kuva on otettu juhlassa, jota vietettiin Arain lapsenlapsen kun-niaksi.

Kuva: Risto Repo

Risto Repo (vas.), Juha Ylivakeri ja Flavio Carvalho tutkimassa Brasilian tehtaan tekemää uutta 74 Tier3 moottoria.


UUDET TUULET JA TYÖKALUTPROJEKTIEN HALLINNASSA

PROJEKTIEN HALLINTATeksti: Juha Tervala

Projektien ja dokumenttien hallintaan valitsimme työka-luksi ”M-Filesin”, jota on käytetty jo menestyksellises-ti muissa tehtävissä. M-Files on jo sellaisenaan erinomai-nen dokumenttien hallinta-työkalu ja parhaillaan olem-me kehittämässä sovellusta projektiemme hallintaan.

AGCO:ssa on vuosia läpiviety tuoteprojekte-ja AMPIP (AGCO Major Product Introduction Process) prosessin ja siihen kehitetyn PMA -työkalun avulla. Kuten nimestäkin käy ilmi, prosessi on kehitetty isoille ajoneuvoprojek-teille ja on siten raskas pienemmille projekteil-le. AGCO Powerilla on tiedossa tuleville vuosil-le useita kymmeniä tuotteisiimme liittyviä ke-hitysprojekteja, ja moottoreihin liittyviä erityis-piirteitä ei ajoneuvojen projektimallista löydy. Meille tuli täten tarve kehittää oma projekti-malli ja työkalu, joka kuitenkin noudattaa AM-PIP:n hyväksi todettuja periaatteita. Matkan varrella ristimme oman prosessimme ”AMPIP Light” nimellä.

Tehtaallamme on tunnistettu kolmenlaisia projekteja: NPI (uudet tuotteet), PDR (tuot-teisiin liittyvät muutostoiveet) sekä CPM (ny-kyisten tuotteiden parannukset) ja näitä kaik-kia tullaan toteuttamaan saman prosessimallin mukaisesti. Prosessi on jaettu viiteen vaihee-seen, joiden välillä on aina ”portti”, jonka hy-väksynnän jälkeen vasta on lupa edetä seuraa-vaan vaiheeseen. Ensimmäisestä ja viimeisestä vaiheesta vastaa tuotehallinta ja keskimmäis-

ten vaiheiden vetovastuu on tuotekehityksel-lämme. Oheisen kaavion kuvaamat vaiheet ja portit voidaan kääntää seuraavasti :

• Määrittelyvaihe

• Projektin hyväksyntä

• Kehitys ja testausvaihe

• Suunnittelun jäädytys

• Tuotannollistaminen

• Lupa valmistaa

• Toteuttaminen

• Lupa toimittaa

• Toteutuksen arviointi

Viiden päävaiheen alle on määritelty kaikkiaan lähes 40 alivaihetta, joista jokainen tarvitsee arvioida, suorittaa, dokumentoida ja hyväksyä vastuullisen toiminnon osalta. Alivaiheille kuu-luu erilaisia aktiviteetteja ja näille on määritelty vastuuhenkilöt. Porteista projektin hyväksyn-tä ja lupa toimittaa on määritelty niin tärkeik-si, että niille vaaditaan johtoryhmän yksimie-linen hyväksyntä.

Kymmenien projektien samanaikainen hal-linta ei onnistu ilman seurantatyökalua, ja nii-hin liittyviä lukemattomia dokumentteja ei enää löydä helposti verkkolevyiltä tai pahim-millaan yksittäisiltä tietokoneilta. Projektien ja dokumenttien hallintaan valitsimme työkaluk-si ”M-Filesin”, jota on käytetty jo menestyk-sellisesti muissa tehtävissä. M-Files on jo sel-laisenaan erinomainen dokumenttien hallin-tatyökalu ja parhaillaan olemme kehittämäs-sä sovellusta projektiemme hallintaan. Projek-tityökaluun tullaan linkittämään myös muita prosesseja kuten SOP (osien tuotannollista-minen), moottori-installaatioiden hyväksyntä ja kenttävalidointien seuranta.

Pääosa M-Filesin projektihallinnan kehityk-sestä tulee valmiiksi kesälomiin mennessä ja lomien jälkeen järjestetään koulutusta projek-teihin liittyville henkilöille. Jo tässä vaiheessa on aihetta kiittää kaikkien toimintojen edus-tajia, jotka ovat aktiivisesti olleet mukana pro-sessin ja siihen liittyvän työkalun kehittämises-sä. Nähty vaiva maksaa varmasti itsensä takai-sin nopeasti sujuvampien ja laadukkaampien projektien myötä.

N:O 2/2016 | KESÄKUU 15

Linnavuoren talous-SAP otettiin menestyksellisesti käyttöön 9. toukokuuta.

Aivan alkuun tiimi otti rajapintoja käyttöön hallitussa järjestyksessä. Käyttöönotto sujui erittäin rauhallisesti, toki myös erittäin työn-täyteisesti. Onneksi mitään vaikeita ongelmia ei SAP-, tai muista järjestelmistä löytynyt ja ongelmat on saatu ratkaistua. Luonnollisesti pieniä muutoksia on tehty ja dataa on korjat-tu paljonkin vastaamaan SAP:n tarvetta.

Projektin laajuus

Päätavoitteena oli Proteus järjestelmän kor-vaus taloustoiminnoista. Samaan aikaan on suoritettu kaksi muuta muutosta. Win-Kasperi järjestelmä käyttöomaisuuden hallinnassa on korvattu SAP:lla ja pankki vaihdettiin Danske-Bank:in. Nämä muutokset on nyt saatu me-nestyksellä tehtyä. Iso osa työtä on ollut teh-dä muutoksia edelleen käyttöön jääviin järjes-telmiin, kuten Keybox, varaosa-Proteus, CGI Palkat ja Pocum Tesomalla. Näitä on muutet-tu mahdollisuuksien mukaan vastaamaan uu-

teen malliin SAP:ssa ja loput on saatu yhdis-tettyä rajapinnassa SAP:n kanssa.

Suurin hyöty projektista on vanhan ja huonolla tuella jo olevan Proteuksen korvaaminen nykyaikaisella talous-järjestelmällä. Konsernin raportointi helpottuu ja tietojen rakenne muun

AGCO:n kanssa harmonisoituu. Järjestelmä on myös automaatti-

sempi kuin vanha. SAP:n seuraavien osien käyttöönotto on nyt myös

riskittömämpää.

SAP:n käyttäjät

Koko Linnavuoren talousosto käyttää nyt SAP-järjestelmää, mutta sen lisäksi myös koko tehtaan henkilöstö huomaa muutoksia pe-rustiedoissa, kuten kustannuspaikoissa ja työnumeroissa. Tästä jatketaan tiedotusta ja koulutusta, kunnes muutos on saatu vietyä lä-pi. Tiimimme on tehnyt hienoa työtä!

Seuraavat vaiheet SAP:n kanssa

Projekti ei aivan vielä ole ohi. Seuraavien viik-kojen aikana pitää tarkistaa lukuisia tiedosto-ja ja tuloksia SAP:ssa. Tällä varmistetaan, että suunta on oikea ja mitään systemaattista vi-kaa ei ole päässyt jäämään järjestelmiin. En-simmäinen kuun vaihde on eräänlainen mit-tari kaiken sujuvuudesta. Työtä siis riittää vie-lä. Kaiken kaikkiaan projekti on sujunut käyt-töönoton suhteen loistavasti!

Kiitokset!

Iso kiitos kuuluu kaikille projektissa olleille ja sitä tukeneille! Te teitte käyttöönoton mah-dolliseksi. Projektista on syntynyt kova työ-kuorma talousosastolle ja tiimille. Loppumet-rien tuki muilta yksiköiltä on ollut erittäin tär-keää onnistumisen kannalta ja tästä voidaan ottaa opiksi seuraavissa hankkeissa. Kiitokset kuuluvat myös tehtaalla tukeneelle IT-tiimille ja etänä työssä mukana olleille!

SAP-tiimin puolesta Heli ja Pekka

SAP käytössä

Ku

va: H

ann

a Ju

ntu

nen

SAP

Konsernin ja AP:n SAP-projektilaiset ehtivät yhteiskuvaan. Vasemmalta Mika Kansola, Kari Eskola, Kati Kalsola, Jürgen Iberle, Anni-ka Heikkilä, Judit Bodnar, Adam Polereczky, Varpu Käytä, Kirsti Lomma, Heli Lepokorpi, Tiina Romppanen, Elina Narkiniemi, Aira Sa-muli, Tatja Virtanen, Mikko Iivonen


Ongelmanratkaisusta on tullut kirjoitet-tua jo moneen lehteen. Entä jos on-gelmanratkaisua ei tarvittaisi? Kuulos-taa ja onkin ehkä utopistinen ajatus. Varsinkin, kun viimeksi laajennettiin ongelman käsitettä jatkuvaan parantamiseen. Kavennetaan tässä hetkeksi takaisin tavanomaisiin laatuongelmiin.

NPI projektit (New Product Introduction) ovat keskeisessä asemassa, kun halutaan en-naltaehkäistä ongelmien syntyminen. NPI on yksi keskeinen kehityskohde, johon halutaan panostaa erityisesti.

Yhteistyö jo varhaisessa vaiheessa yhteistyö-tehtaan kanssa on avainasemassa. Ymmärrys moottoriin liittyvistä asiakastarpeista lisään-tyy koko projektin ajan ja helpottaa riskiana-lyysin tekemistä ja riskien hallintaa. Hyvä yh-teistyö on myös jatkon kannalta ensiarvoisen tärkeää, jos kuitenkin jokin odottamaton on-gelma kohdataan. Hyvä yhteistyö nopeuttaa merkittävästi ongelmanratkaisua.

Olemme pilotoimassa yhteistyössä Ranskan tehtaan kanssa erästä projektia, jossa on saa-vutettu hyvä yhteisymmärrys siitä, mitä kum-pikin osapuoli tarvitsee projektin onnistumi-seen laatumielessä. Tarkoituksena on tehdä asioita merkittävästi eri tavalla verrattuna ai-kaisempaan.

Mistään aika-avaruuden kaareutumisesta tässä ei silti ole kysymys, vaan ihan yksinker-taisista maalaisjärjellä ajateltavista asioista, joi-ta hieman dokumentoidaan:

Onko asiakkaan tarpeista ja kokemuksista tietoa riittävästi – Voice of Customer.

Toistetaanko vanhoja virheitä – History data.

Mitä riskejä tuotteen toimintaan ja valmistukseen sisältyy

– Virheriskikartoitukset.

Voidaanko tuote tehdä varmemmaksi ja silti vähentää kokonaiskustannuksia

– Toleranssisuunnittelu.

Tuossa tärkeimmät tekijät uuden tuotteen kehityksen alkumetreille. Tulokset tähän projektiin näkyvät vasta vuo-sien päässä, mutta hedelmiä poimitaan jo alemmilta oksilta aiemmin. Kaikkiin jo lähi-maastossa oleviin projekteihin sovelletaan mahdollisuuksien mukaan samoja ennakoivan laadun työkaluja.

Teksti: Mika Moisio

LAATUNURKKA

Vapaamuotoiset ehdotukset vuoden agcolaisesta tulee toimittaa elokuun loppuun mennessä joko

paperisena palkanlaskennan lukolliseen postilaatikkoon porttien ulkopuolella tai sähköisenä osoitteeseen

[email protected].

Ehdotuksesta tulee näkyä kuka ehdottaa, ketä ehdottaa sekä perustelut miksi ehdottaa.

Perustelut ovat painavin valintakriteeri. Valintaraati ei voi itse osallistua tai tulla valituksi.

VUODEN2016

AGCOLAINEN

ÄÄNESTYS

Äänestyskilpailun voittaja palkitaan VUODEN AGCOLAINEN -kunniamaininnalla sekä

tutustumismatkalla AGCO Powerin Kiinan tai Brasilian tehtaaseen.

Äänestäneiden kesken arvotaan tuotepalkintoja.

KUKA ON VUODEN AGCOLAINEN?

N:O 2/2016 | KESÄKUU 17

Terveisiä Changzhoun lämpimästä!

KIINASTAuutisia & terveisiä

Teksti: Jarmo Tuorila

Nyt on jo muutama kuukausi vierähtänyt uusissa maisemissa ja uusissa tehtävissä. Ja voin kertoa, että aika ei ole tullut pitkäksi, mikä on täysin odo-tusten mukaista ja hienoa! Mitä enemmän olen oppinut täällä tuntemaan AGCO Powerin hen-kilöstöä, sitä enemmän olen oppinut pitämään tiimistä kokonaisuudessaan. Te kaikki, jotka olet-te olleet Changzhoun tehtaan ja organisaation rakentamisessa mukana, olette onnistuneet luo-maan hienon työyhteisön, jossa on hyvä henki.

Näin alussa olen paljolti tutustunut ihmisiin, toimintatapoihin, työn tehostamiseen, laadun parantamiseen sekä toimitusvarmuuden ja kus-tannusten seurantaan. Raportointi amerikkalai-sessa yrityksessä on myös omaa luokkaansa, ja vaikka sen laajuus hieman yllätti, olen aika no-peasti huomannut, että se parantaa reagointino-peutta kun sitä tarvitaan.

Tämä alkuvuosi AP Kiinan osalta on mennyt hyvin, mikä on ollut omiaan helpottamaan omaa sopeutumisjaksoani. Tilauskantamme on ollut hyvällä mallilla ja näyttää jatkuvan siitä huolimat-

ta, että täällä paikallinen traktorituotanto joutuu edelleen hidastamaan tahtia. Meihinkin se vai-kuttaa tietenkin jonkin verran mutta ainakin täl-lä hetkellä budjettiin verrattuna me selviämme pienoisella tuotantomäärien vähennyksellä. Ai-ka pitkälle me pärjäämme tämänhetkisellä hen-kilöstömäärällä ja töitä riittää kaikille.

Me olemme saavuttaneet tai saavutamme pa-rikin virstanpylvästä täällä Changzhoussa. Ensin-näkin, AGCO Powerin Kiinan tehtaan 20 000. moottori valmistui linjalta huhtikuun lopussa. Juhlistimme sitä lähinnä vain ottamalla itsestäm-me yhteiskuvan. Voimme olla ylpeitä saavutuk-sestamme.

Toiseksi, meidän pidetty laatupäällikkömme Juha Randell on palaamassa Linnavuoreen ke-sän aikana. Ainakin minulle se merkitsee sitä, että kaikki te, jotka olette asuneet ja työsken-nelleet täällä paikan päällä Centurion-projektin aikana, olette nyt palanneet takaisin Linnavuo-reen ja se osa projektia on ohitse. Onneksi se ei merkitse sitä ettei meidän erittäin hyvin toimiva

kommunikaatiomme tehtaiden välillä eikä teh-taallemme tarpeellinen tuki Linnavuoresta jatkui-si. Olemme oppineet luottamaan Linnavuoren, Changzhoun ja Mogin tehtaiden hyvään ja suo-raan yhteistyöhön.

Tervalan Juhalle vielä myös näin viralliset julkiset kiitokset. Paljon minunkin asettumista-ni ovat auttaneet ne lukuisat jutusteluhetket Ju-han kanssa, kun on yhdessä mietitty ratkaisuja haasteisiin!

Kun yksi kollegoistamme kysyi, että miltä tun-tuu nyt muutaman kuukauden jälkeen, totesin hänelle: ”Ajattelin olleeni aiemminkin kansain-välisessä yrityksessä, mutta AGCO Powerilla Changzhoussa aloitettuani olen voinut todeta, että aina voi ja pitääkin olla valmis muuttamaan näkökantojaan. Olen aidosti ylpeä työskennel-lessäni AGCO Powerissa.”

Hyvää kesää toivotellen!

Jarmo


FUTUURI TULEVAISUUDEN MOOTTORI

APS – ajankohtaistaTeksti: Mika Siukola

Tavoitteet hiilidioksidipäästöjen vähentämisek-si etenevät parhaiten bioperäisten polttoainei-den avulla, koska kasvit kuluttavat hiilidioksi-dia. Tätä tavoitetta edistetään jo sekoittamalla bioperäisiä komponentteja perinteisiin maaöl-jystä valmistettuihin polttoaineisiin. Tämä on käyttäjän kannalta helppoa, koska aineet toi-mivat olemassa olevissa moottoreissa hyvin. Ne myös alentavat vanhojen moottoreiden

päästöjä hieman. Myöskään jakeluverkostol-le ei tule lisäkustannuksia, koska uusia jakelu-mittareita ei tarvita. Moottorinvalmistajan kannalta ei ole hou-kuttelevaa kehittää moottoreita erilaisille polttoaineille, joten tervetulleita ratkaisuja ovat sellaiset, jotka toimivat olemassa ole-valla tekniikalla. On olemassa biopolttoai-neita, joita voidaan käyttää sellaisenaan fos-

siilisen dieselöljyn sijasta. Niitä valmistetaan myös Suomessa. Hinta ja saatavuus puolta-vat toistaiseksi sekoittamista fossiiliseen die-seliin. Silti tulevaisuudessa on odotettavissa polt-toainevalikoiman monipuolistuminen, jos uu-siutuvia energialähteitä aiotaan ripeämmin hyödyntää. Tällä hetkellä pakokaasupäästöjä koskevat viranomaismääräykset eivät huomioi

Tehtaamme yhteiseen tulevaisuuteen tähtäävi-en vision, mission ja läpimurtostrategioiden to-teuttamiseksi on aikaansaatu ensimmäiset vuo-sikohtaiset projektit. Tämän taustalla on jatku-va parantaminen strategiasta jokapäiväiseen te-kemiseen.

Miten parantaa jatkuvasti?

Jatkuvaa parantamista kyllä tehdään, mutta sen tulee olla järjestelmällisempää. Käytännössä en-sin tunnistetaan nykyinen ja haluttu tavoiteti-la. Mikäli niissä on eroa, suunnitellaan olemassa olevan tiedon pohjalta toteutettavat toimenpi-teet halutun tavoitetilan saavuttamiseksi. Sitten toimenpiteet toteutetaan suunnitelman mukai-sesti ja tarkistetaan, saavutimmeko halutun ta-voitetilan. Mikäli tavoite toteutuu, pitää varmis-taa, että toimenpide vakiinnutetaan uudeksi toi-mintatavaksi tai standardiksi. Mikäli haluttua ta-voitetilaa ei saavuteta, niin palaamme toimenpi-teiden suunnitteluun ja toteutukseen. Kuten edellä olevasta kuvauksesta voi pää-tellä, niin jatkuvaa parantamista voidaan ja tuli-si tehdä joka tasolla. Esimiehet seuraavat aktiivi-sesti toiminnan nykytilaa, peilaten sitä tavoiteti-laan, josta tarvittaessa määritetään projekteja ja

toimenpiteitä tavoitetilaan pääsemiseksi. Näiden toteutumista ja vaikuttavuutta seurataan sään-nöllisesti ja varmistetaan toimenpiteiden vakiin-nuttaminen tai suunnitellaan lisätoimenpiteitä. Nämä asiat jalkautuvat osastoilta, kehitysprojek-teista ja henkilökohtaisista tavoitteista meidän yhteiseksi jokapäiväiseksi ponnisteluksi parem-man tavoitetilan aikaansaamiseksi. Tärkeä osa jatkuvaa parantamista on SFM/päivittäisjohtamispalaverit, joissa varmistetaan tavoitteiden toteutuminen ja pyritään ymmärtä-mään tilanne, mikäli ne eivät täyty. Ratkaisem-me ongelmia samaa jatkuvan parantamisen vai-heistusta käyttäen. Jos asioita ei pystytä ratkai-semaan alemmalla tasolla, niin ongelmat oh-jataan seuraaville tasoille ratkaisujen saamisek-si. Tiimi-/ryhmätason taulujen kehittäminen on aloitettu ja toivon kaikkien aktiivisuutta, että sai-simme jokaista osa-aluetta hyvin palvelevan jat-kuvasti parantavan toiminnan aikaiseksi.Ei saa luonnollisestikaan unohtaa, miten jokai-nen voi parantaa jatkuvasti omaa työympäris-töään jatkuvan parantamisen ideoiden ja aloit-teiden muodossa.

Rentouttavia kesän lomahetkiä toivottaenMika Siukola

Vaihtoehtoiset polttoaineet

Esimerkki kehitteillä olevasta projektien ja parhai-den käytäntöjen dokumentoimismalleista.

N:O 2/2016 | KESÄKUU 19

vaihtoehtopolttoaineita, vaan työkonemoot-toreiden tyyppihyväksyntä onnistuu vain pe-rinteisellä dieselillä. Ongelma on tiedostettu ja tilanteeseen on tulossa muutos. Maataloudessa syntyvän metaanin eli bio-kaasun hyödyntäminen olisi hyvin merkittävä asia, koska metaani on erittäin paha kasvi-huonekaasu ja vielä huomattavasti hiilidioksi-dia haitallisempi. Samalla hyvä energialähde jää hyödyntämättä. Valitettavasti metaanin polttaminen dieselmoottorissa ei ole yksin-

kertaista ja vaatii dieselöljyä sytytyspolttoai-neeksi. Ottoperiaatteella metaanin käyttö on helpompaa, mutta hyötysuhde jää huonom-maksi. Euroopassa on yleisesti käytössä biokaasul-la toimivia aggregaatteja, joita käytetään säh-kön ja lämmön yhteistuotantoon. Myös Valtra on tutkinut biokaasun hyödyntämismahdolli-suuksia traktoreissaan. Nähtäväksi jää, kasva-vatko kaupalliset paineet biokaasun käytölle myös traktoreissa. Kaasun varastointi on eräs

ongelma. Traktorin toiminta-aika tankkausten välillä jää lyhyemmäksi kuin dieselkäytöllä.

Pekka Hjon & Pekka Nousiainen

Vanha veteraani Gutmann ”hiekkamylly” sai antaa tilaa nuoremmille, kun maaliskuussa lämpökäsittelyyn toimitettiin uusi Röslerin val-mistama raekuulapuhalluslaite.

Raekuulapuhallus on yksi keskeinen vai-he hammaspyöräprosessissa, sillä lähes jokai-nen valmistettava tuote kulkee laitteen läpi. Tämä tarkoittaa viikkotasolla lähes 40 tonnia rautaa, joka pitää panostaa ja purkaa telinei-siin käsivoimin. Asennusaikatauluun tällä oli merkittävä vaikutus. Vanhan koneen poistol-le ja uuden järjestelmän ylösajolle oli varattu aikaa ruhtinaalliset viisi päivää. Haastavasta ja ahtaasta asennuspaikasta huolimatta tämä ta-voite saavutettiin.

Laitteen alkuperäinen asennusaikataulu oli jo joulukuussa 2015, mutta muutostyöt ja tuotannon kiireet viivästyttivät aikataulua hie-man. Normaalista poiketen tässä investoin-nissa ei jouduttu tekemään koneen alle pe-rustuksia, vaan muutokset suuntautuivat ylös ja sivulle. Koneen korkeudesta johtuen nykyi-sen kattokraanan tilalle tarvittiin erikoisvalmis-

teinen kraana, jotta laitteen yli on mahdollista kulkea. Lisäksi uusi laite on hieman ”pulleam-pi” vanhaan nähden, joten hyllystöhissiä jou-duttiin lyhentämään kaksi metriä.

Nämä uhraukset kannattivat, sillä vastapai-noksi saatiin työhyvinvointiin merkittäviä pa-rannuksia:

• Työergonomia: panostettava taso saadaan aina optimaaliselle korkeudelle eikä telinettä tarvitse työntää koneeseen käsivoimin.• Hengitysilma: puhalluksessa syntyvä pöly pystytään erottamaan tehokkaan suodatuksen ansiosta• Melu: lisä äänieristys laskee melutason alle 80 desibelin

Vaiheen kriittisyyden takia investoinnissa on painotettu käyttövarmuutta, huollettavuutta ja edellä mainittua ergonomiaa. Jo ensimmäi-set kuukaudet ovat näyttäneet toteen sen, et-tä projektin alussa asetetut tavoitteet tullaan saavuttamaan, joten tehokkaalle hammaspyö-rätuotannolle on edellytykset jatkossakin.

LÄMPÖKÄSITTELYYN UUSI RAEKUULAPUHALLUSLAITTEISTO

Uuden ”hiekkamyllyn” äärellä lämpökäsitte-lijä Marko Kinnunen (vas.), kehitysinsinöö-ri Olli Ääri, lämpökäsittelijä Jani Luhtamaa ja vanhempi tuotannonkehitysinsinööri Juha Oksanen.

UUSI LAITTEISTOTeksti ja kuva: Pekka Helminen


MOOTTORIHISTORIATeksti: Arto Lehtimäki

POHJOISMAINEN 11 D -SARJA

Uuden pohjoismaisen traktorimalliston voi-manlähteeksi kehitettiin 11 C -sarjan moot-toreista uusi 11 D -sarja. Vuonna 1982 esitel-lyissä Volvo BM Valmet -traktoreissa oli aluk-si käytössä moottorit 311 DS sekä 411 DS, kumpikin kahtena tehoversiona. Kuusisylinte-riset piti sopimuksen mukaan olla Volvon val-mistamia. Pienempien moottoreiden kauppa ei kuitenkaan käynnistynyt Volvon suuntaan sopimuksen mukaisesti, niinpä vuoden 1984 alussa esiteltiin Valmet 905 -traktori 611 D -moottorilla. Markkinoinnissa moottorit saivat kuitenkin Volvo -perustaiset tyyppimerkinnät. Esim. 805 -traktorin 411 DS8 -moottorista tuli TD44DS8. Näin oli kuitenkin vain traktorikäy-tössä. Linnavuoressa näitä moottoreita kutsut-tiin yleisnimellä ”YPM”, joka oli lyhenne sana-hirviöstä ”yhteispohjoismainen”.

11 D -sarjassa uutta oli mm. CAV:n korvan-neet Bosch -polttoainelaitteet sekä aiempaa kevyempi jakopää. Välihammaspyörä oli nyt liukulaakeroitu ja käyttölaitteen paikka pois-

tettu (toki vaihtoehtona se oli edelleen saata-vana). Muutoksia oli tehty lisäksi esim. jääh-dytyspumppuun sekä imu- ja pakosarjoihin. Myös osa tehokkaampiin 611 DSB -mootto-reihin tehdyistä parannuksista periytyi sarjan pienempiin.

Uusi traktorimallisto suunniteltiin nopeasti, joten kommelluksiakin sattui. 05 -sarjan trak-toreissa oli ns. kantava öljypohja, jonka suun-nittelu tapahtui traktoritehtaalla. Moottorin mainioita kylmäominaisuuksia korostamaan suunniteltiin Linnavuoressa öljypohjaan kiin-nittyvä öljynlämmitin. Lämmittimiä hankittiin useampi sata ja markkinointia aloiteltiin, kun joku huomasi öljypohjasta poistetun lämmit-timelle ajatellun kierrereiän! Eikä sitä saatu enää takaisin.

Volvo BM Valmet -traktoreiden lisäksi 11 D -sarjan moottoreita käytti lukuisa joukko eri-laisia työkoneita. Sampo Rosenlew, Dronning-borg sekä IH Case Dania -puimureissa oli käy-

tössä kaikki eri sylinteriluvun moottorit. 611 D/DS löytyi esim. Valmet -trukista ja pyörä-kuormaajasta, Lokomo -tiehöylästä sekä Ma-ra -salaojakaivinkoneesta. Käyttö painottui kuitenkin 411 D:n eri versioihin, saatavana oli nyt myös välijäähdytetty nelonen -411 DSJ. Metsäkoneita olivat Valmet, Ponsse sekä Pika. Kaivureita / kaivinkoneita oli merkkeinä run-saasti: Lännen, Huddig, Hymas, Hymax, Valtra ja Valmet. Myös Lundberg, Valmet sekä Wil-le -pyöräkuormaajiin asennettiin paljon 411 D/DS -moottoreita. Luonnollisesti myös aggre-gaatti- meri- ja pumppumoottoreiksi varustel-tiin eri sylinteriluvun 11 D -sarjan moottoreita.

Vaikka joitakin parannuksia tuotannon ai-kana jouduttiin tekemään, 11 D -sarjan moot-torit olivat (ja ovat pääosin edelleen) toiminta-varmoja, pitkäikäisiä työkonemoottoreita.

TYYPPI 311 DS 6 411 DS 8 611 D 9 (605) (805) (905)

Sylinteriluku 3 4 6

Iskutilavuus l 3,3 4,4 6,6

Sylinterin halkaisija mm 108 108 108

Iskun pituus mm 120 120 120

Suurin teho hv DIN / r/min 75/2250 95/2100 105/2100

Vääntömomentti Nm / r/min 280/1400 370/1400 395/1100

Momentinnousu % 20 16 13

TEKNISIÄ TIETOJA (1986):

411 DS -moottori leikattuna

N:O 2/2016 | KESÄKUU 21

Lentokoneinsinööri DI Toivo Kaario oli työssä Valtion Lentokonetehtaisiin, myöhemmin Val-metiin, kuuluvalla Linnavuoren tehtaalla 1944 vuodesta alkaen. Hän oli lahjakas suunnitteli-ja joka varsinaisen työnsä ohessa kehitteli mo-nien vuosien ajan ajatusta pintaliitäjästä ja hän-tä pidetään maailmanlaajuises-tikin yhtenä hovercraftin keksi-jöistä. Vuosien mittaan hän ra-kensi useita koekappaleita. En-simmäisen sellaisen hän raken-si jo vuonna 1937 ja viimeisen vuonna 1961. Linnavuoren tehdasta alet-tiin rakentaa sodan aikana 1940-luvulla lentokoneteh-taaksi ja siksi se oli sijoitettu kauas asutuskeskuksista suu-ren Linnavuoren viereen. Sy-välle vuoreen uumeniin lou-hittiin pomminkestävät ensim-mäiset tuotantotilat. Viereisel-le tehdasalueelle rakennettiin maanpäälle lisää tehdashalleja. Sodan päät-tyessä Linnavuori muuttui lentokonetehtaas-ta moottoritehtaaksi. Linnavuoren tehdas asuntoalueineen muo-dosti metsän keskellä melko tavalla eristyksis-sä olevan rauhallisen pienen yhteiskunnan. Se kuului Nokian kauppalaan, mutta kauppalan keskusta tuntui olevan hyvin kaukana kun au-toja ei ollut. Ei siellä polkupyörällä voinut käy-

dä ja linja-autoja kulki kovin harvoin. Ei sinne kyllä paljon asiaa ollutkaan. Elämä Linnavuoressa oli seesteistä. Televisio-ta ei ollut, ulkomaanmatkoja ei tehty, autoja ei ollut kellään eikä kesämökkejäkään vielä. Elä-mä keskittyi Linnavuoreen. Kaikki olivat työssä

samassa paikassa, lähes kaikki asuivat tehtaan asunnoissa ja kaikki tunsivat toisensa. Tunsivat toistensa asiatkin. Ettei linnavuorelaisia aivan unohdettaisi omaan rauhaansa, oli poliisi viisikymmentälu-vun alkupuolella keksinyt ajatuksen järjestää Lin-navuoressa syksyllä liikenneratsian. Sen tarkoi-tus oli kai opastaa ja tarvittaessa rangaista sekä tarkastaa polkupyörien valoja ja muuta kuntoa.

Ratsia pidettiin perjantaina neljän aikaan kun työntekijät purkautuivat tehtaasta ja va-luivat jalan tai polkupyörillä koko tien levey-deltä kohti kotejaan. Poliisi seisoi kohdassa, jossa Linnavuoren sorapäällysteinen pääkatu haarautui kahteen

suuntaan, oikealle ylös Raiskion asun-toalueelle ja vasemmalle kerrostaloi-hin ja kahden perheen rivitaloihin. Juuri siinä paikalla, tien sivussa, oli myös Linnavuoren kioski, johon kesäl-lä iltaisin tai viikonloppuisin kokoon-nuttiin juomaan limonaatia, vissyvet-tä tai pilsneriä. Keskikaljaa ei ollut vie-lä keksitty. Joskus joku oli kehittänyt oman ”pisneksen” myydäkseen tien-haarassa kesällä jäätelöä, kuten ku-van taustalla näkyy. Nyt perjantai-ilta-päivällä ei kioskilla vielä ollut ketään. Toivo Kaario ajoi tapansa mukaan syvissä mietteissään mustalla polku-pyörällään salkku ohjaustangossa roikkuen pitkin tien vasenta laitaa.

Poliisi nosti kätensä tarkoituksenaan pysäyt-tää hänet. Katsettaan nostamatta Kaario hei-lautti kädellään myös tervehdykseen ja jatkoi polkemista. Poliisi huusi pysähtymään. Käveli sitten Kaarion luon ja kysyi tältä: ”Miksi te et-te näyttänyt suuntamerkkiä?” Kaario havahtui ajatuksistaan ja kysyi täysin ällistyneenä: ”Ai ketä varten? Kaikkihan ne tie-tää mihin mää meen”

PolkupyöräilijäTeksti: Jorma Reinimaa, 2012

Juuret

Tehtaan pesu- ja leikkuunestejäteve-sien käsittely muuttuu kuluvan ke-sän aikana. Tehtaalle on nimittäin hankittu evaporaattori ET 150 (haih-dutinlaitteisto), joka alkaa käsittele-mään jätevesiä. Laitteisto on sijoitettu vasta re-montoituun vaarallisten jätteiden varastoon. Lähitulevaisuudessa Eko-kem käy hakemassa ainoastaan kä-sittelystä jääneen konsentraatin, ja laitteesta syntyvä puhdas vesi joh-

detaan kaupungin viemäriin ja sitä kautta jätevesilaitokselle. Aiemmin Ekokem haki kaiken tuotannon koneista syntyvän jäteve-den, ja näin ollen heidän käsittelylai-tokseensa kuljetettiin paljon pelkkää vettä. Evaporaattorin myötä teh-taan vaarallisten jätteiden kustan-nus tulee alenemaan pienempien jä-te-erien ja kuljetusten vähenemisen myötä.

Aija Koivuranta

Evaporaattori pienentää kuluja


LYHYESTI

Kuka on Vuoden Agcolainen?

Vapaamuotoiset ehdotukset vuoden agcolaisesta tulee toimittaa

elokuun loppuun mennessä joko paperisena palkanlaskennan

lukolliseen postilaatikkoon porttien ulko-puolella tai sähköisenä osoitteeseen [email protected].

Ehdotuksesta tulee näkyä kuka ehdottaa, ketä ehdottaa sekä

perustelut miksi ehdottaa.

Perustelut ovat painavin valinta-kriteeri. Valintaraati ei voi itse

osallistua tai tulla valituksi.

ÄÄNESTYS

VUODEN2016

AGCOLAINEN

5 dl raparperia 1 dl vaaleaa siirappia tai ruokosokerisii-rappia 1/4-1/2 tl kanelia 1/2 dl vettä 2 1/2 dl vispikermaa 200 g mascarponejuustoa 1 rkl vaniljasokeria

• Leikkaa raparperi ohuiksi viipaleiksi ja lisää kattilaan yhdessä vaalean siirapin tai ruokosokerisiirapin kanssa. • Lisää kaneli ja vesi. • Anna kiehua hiljalleen välillä sekoitel-len, kunnes raparperit pehmenevät. • Jäähdytä seos.

• Vaahdota vispikerma. • Vatkaa joukkoon mascarponejuusto ja vaniljasokeri, sekä jäähtynyt raparperi-seos. • Tarkista maku ja makeuta tarvittaes-sa lisää.• Laita seos pakastimeen ja suojaa kelmulla. • Jäätelö on valmis seuraavana päivänä. • Pyöritä jäätelöstä palloja ja tarjoa seu-raksi mansikoita ja vaaleaa siirappia tai ruokosokerisiirappia.

Reseptistä tulee noin kuusi annosta jäätelöä.

Lähde: hellapoliisi.fi

Kesäinen raparperi-mascarponejäätelö

Tehtaan tuotantohallien lattioita pinnoitetaan kesätauon aikana. Kunnossapito-päällikkö Erno Lindroos kertoo, että tarkoituksena on lattiapintojen korjauk-sen lisäksi saada yhtenäinen ilme tuotantohalleihin. Pinnoitukseen käytetään samaa värisävyä koko alueella. Työn tarkoituksena on parantaa työviihtyvyyttä, selkeyttää halleja ja parantaa turvallisuutta.

Lisäksi ulkoalueilla erotetaan jalankulku ja ajoneuvoliikenne tiemerkinnöin toisistaan. Jalankulkijoita varten piha-alueelle merkitään suojateitä, jotta liiken-ne olisi jatkossa turvallista ja sujuvaa.

–IK-

Tehdasympäristöä uudistetaan kesän aikana

Palkinnoista tarkemmin sivulla 16.

N:O 2/2016 | KESÄKUU 23

KYSYMYS

Oikea vastaus seuraavalla sivulla.

AGCO POWER

Kesäkuun

Montako aktiivista harrastuskerhoa AGCO Powerilla on?

KÖLVIT PITÄVÄT SAUNAN LÄMPIMÄNÄ JA SAUNOJAT KYLLÄISINÄ

Perjantaina 29.4. vappua juhlittiin ympäri tehdasta munkki- ja sima-

tarjoilujen kera!

Toukokuun alusta alkaen on tehtaan rantasau-nan lämmityksestä ja tarjoilujen järjestämises-tä vastannut nokialainen cateringalan yritys ”Kaksi Kölviä”. Marko Solehmainen ja Miia Nieminen Kölveistä huolehtivat AGCOlaisille ja vieraille tutut makoisat löylyt ja tarjoilulistal-ta monipuoliset eväät.

Muutaman viikon yhteistyön jälkeen Marko toteaa: – AGCO Powerin rantasaunan lämmi-tyskuviot tulivat mukaan palvelukokonaisuu-teemme toukokuun alusta ja ensikokemuk-siemme mukaan tämäntyyppinen toiminta so-pii meille vallan mainiosti.

– Homma on lähtenyt hyvin käyntiin ja asiakkaan puoleltakin on jo tullut kiitosta. Pää-toimenamme järjestämme erilaisia juhla- ja ca-teringalan tilaisuuksia yksityisille ja yrityksille, kertoo Marko.

Saunan varaukset tehdään tuttuun tapaan keskuksen kautta hyvissä ajoin. Sinetistä löyty-vät tarkemmat ohjeet tarjoiluvaihtoehtoineen.Susannalle kiitokset usean vuoden hyvästä yhteistyöstä ja onnea ja menestystä uusille haasteille.

Juha Tervala

Hyvää Juhannusta!

Onnea kaikille vauva-perheille; odottaville ja juuri perheenlisäystä saaneille! Lapsekasta kesää!

Hyviä löylyjä!


Vastaus edellisen sivun kysymykseen: 23

• Päätoimittaja: Ulla Aurio • Taitto: Grafal Oy Armi Lylykangas www.grafal.com • Painopaikka: PK-Paino Oy www.pkpaino.com

Jos haluat antaa palautetta tämän lehden sisäl-löstä, niin kirjoita vapaamuotoinen palautekir-je ja pudota se SISUKAS-lehden laatikkoon, jo-ka on sijoitettu pääportin vieressä olevan pos-tikopin seinään.Voit lähettää palautetta sähköpostitse:[email protected].

AGCO POWER -henkilöstölehtin:o 2/2016 kesäkuu

SISUKASSeuraava SISUKAS-lehti ilmestyy syyskuussa 2016.

www.agcopower.com

ORGANISAATIO-

MUUTOKSET

AGCO POWER

Kevään aikana aloittaneet henkilöt

Kimmo Rajapolvi on aloittanut kehitys-insinöörin tehtävässä tuotekehityksessä 16.5. alkaen.

Mikko Iivonen on aloittanut määrä-aikaisessa FP & A Controllerin tehtävässä talousosastolla 1.3. alkaen.

Kevään aikana tapahtuneet organisaatiomuutokset

Mika Kansola on vakinaistettu Manufactu-ring Analystin tehtävään 5.5. alkaen ja Hannu Tolonen kehitysinsinöörin tehtävään 1.4. alkaen.

Juha Anttisaari on siirtynyt 1.4. alkaen tes-tausinsinöörin tehtävään moottorikokoonpa-noon. Jaakko Sundberg on nimitetty oman Global Supply Chain Analyst and Controller-tehtävän ohella Project Manager, Tier3 Engi-nes Global-tehtävään.

Minna Hyrylä on siirtynyt Key Account Coordinatorin tehtävään jälkimarkkinointiin 1.3. alkaen.

Lisäksi tuotannossa on tehty muutoksia 11.4. alkaen. Jukka-Pekka Jarvala, Juha Linto-nen ja Petri Virkilä ovat siirtyneet tuotan-nonkehitysosastolle Juha Oksasen tiimiin ja Juha Luoma, Juha Kuusisto, Paavo Lauri-kainen ja Markus Turunen Mikko Kaunis-mäen tiimiin. Menetelmäsuunnittelu on siir-retty Olli Äären vastuulle. Ollin tiimiin ovat siirtyneet Mikko Harju, Riku Lehtinen sekä Kaj Lahtinen.

Ihmiset hymyilevät. Moni ajattelee sen olevan parasta Suomen kesässä. Eräs mies pohtii asiaa näin: ”Aina mieti-tään, miksi ihmiset näyttävät kesällä kau-niimmilta. Monen mielestä syynä on se, että silloin käytetään vähemmän vaattei-ta. Omasta mielestäni se on lisääntynyt hymy, mikä ihmisiä kaunistaa.”

Aurinkoinen vuodenaika on oiva tilai-suus ottaa kesästä irti kaikki sen hyvät vaikutukset. Asiantuntijoiden mukaan lä-hes kaikki Suomessa asuvat saavat liian vähän D-vitamiinia. Kesä on ainoa vuo-denaika, jolloin vitamiinia imeytyy aurin-gosta. Silloin sitä ei tarvitse ottaa purkis-ta, kuten talviaikana.

Vartti auringossa muutaman kerran vii-kossa riittää keräämään hyvät vitamii-nivarastot. Melko helppoa, mutta myös kannattavaa, sillä D-vitamiini vaikuttaa koko kehon terveyteen.

Kesällä on tarjolla myös poikkeukselli-nen määrä tuoreita kotimaisia ruoka-ai-neita. Suomalaisia marjoja kuvataan usein trendikkäitä superfoodeja terveel-lisemmiksi. Marjat estävät syöpäsolujen kasvua, hoitavat muistia ja auttavat hal-litsemaan verenpainetta. Lukuisten hy-vien vaikutustensa ansiosta ne sopivat jo-kapäiväiseen ruokavalioon.

Terveellisten ja moniväristen luonnon-tuotteiden ohella uskon terveysvaikutuk-sia olevan toisenlaisillakin kesäherkuilla.Kesällä kuuluu koluta kioskin kaikki jäätelömaut läpi vain löytääkseen juuri sen parhaan. Mielihyvän aikaansaamat terveysvaikutukset voittavat varmasti tur-han tarkan ruokavalion tarkkailemisen. Ennen kaikkea kesä on kuitenkin asen-nekysymys. Kesä vastaa parhaiten tarkoi-tustaan, eli rentoutumista silloin, kun sitä katsoo oikeasta näkökulmasta. Harmitta-vat sadepäivät pakottavat pysymään nur-mikonleikkuun sijasta sisällä. Samoin es-tävät polttavat hellepäivät turhan rehki-misen. Silloin on syytä nauttia siitä upe-asta D-vitamiininlähteestä. Stressin pariin ehtii kyllä syksylläkin.

Ja kun päivä taittuu iltaan ja mökin pi-hamaa hiljenee, on hyvä hetkeksi pysäh-tyä. Kuten kansan laulaja Irwin Goodman asian osuvasti ilmaisee:”On vapautta valvoa kesäisiä öitä ja katsella hiljaisen haavan värinöitä. Ja elää elämäänsä, ja elää elämäänsä.”

Ida Kannistotoimittaja

Jätä tänään nurmikko leikkaamatta

AGCO POWER Kesäkuun vastaus

Documents

Tuotannon sarjaan saattaja Marianne Lehtonen: “Työni on ......kehitystyöhön liittyvät osatarpeet, logistiikka ja monet muut. Taustalla ”huohottaa” usein asiakkaan sanelema