Työvoimakoulutuksen tiedotuslehti 2/2010

Työvoimakoulutuksen tiedotuslehti 2 / 2010

Työtä ja elämää

Osallistu kyselyyn!

Voita kirjanlukulaite

(arvo 250 €)

Lisätietoja lehden takakannessa.

Lehti luettavissa myös osoitteessa www.ely-keskus.fi/satakunta

2 | Työtä ja elämää 2 / 2010

Suvi Hyyrykoski, Kaakkois-Satakunta Yhdystie 4, PL 50, 27511 Eura Puhelin 010 60 43708

Hilppa Roininen, Kaakkois-Satakunta Harjavallankatu 6, PL 20, 29200 Harjavalta Puhelin 010 60 43723

Liisa Lahtinen, Kaakkois-Satakunta Harjavallankatu 6 PL 20, 29200 Harjavalta Puhelin 010 60 43752

Pasi Suonpää, Kaakkois-Satakunta Lauttakylänkatu 1, PL 48,32701 Huittinen Puhelin 010 60 43773

Tuulikki Ahopelto, Porin seutu Teljänkatu 5, PL 61, 28131 Pori Puhelin 010 60 43558

Olli Kivelä, Porin seutu Teljänkatu 5, PL 61, 28131 Pori Puhelin 010 60 43569

Katja Lähdekivi, Porin seutu Teljänkatu 5, PL 61, 28131 Pori Puhelin 010 60 43572

Sari Seppälä-Astren, Porin seutu Teljänkatu 5, PL 61, 28131 Pori Puhelin 010 60 43568

Juri Raikkerus, Työnantajapalvelut Isolinnankatu 24, PL 208, 28101 Pori Puhelin 010 60 43695

Outi Kontas, Työnantajapalvelut Isolinnankatu 24, PL 208, 28101 Pori Puhelin 010 60 43697

Ritva Santti, Pohjois-Satakunta Keskuskatu 42, PL 39, 38701 Kankaanpää Puhelin 010 60 43803

Marja Kukkakorpi, Rauman seutu Aittakarinkatu 21, PL 650, 26101 Rauma Puhelin 010 60 43828

Anne Sjöblom, Rauman seutu Aittakarinkatu 21, PL 650, 26101 Rauma Puhelin 010 60 43827

[email protected]

Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusPL 266, 28101 Pori, puh. 020 633 62 [email protected]

Ammatillinen työvoimakoulutusKoulutusasiantuntija Antero ArvelaPuh. 044 7124042Koulutussihteeri Tarja KokkonenPuh. 050 3952468

Yhteishankinta ja valmentava työvoimakoulutusKoulutusasiantuntija Päivi Äijäläpuh. 044 7124168Koulutussihteeri Tarja KokkonenPuh. 050 3952468

Koulutus- mahdollisuudet

lisääntyneet

Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen tehtävänä on kaikissa tilanteissa edistää myös koulutuksen avulla työttömien työnhakijoiden työnsaantia tai työttömyy-den uhkaamien työntekijöiden valmiuksia löytää uusi paik-ka työmarkkinoilla.

Rakennusalan ammattilaisten mielestä rakennuksilta löy-tyy jatkossakin töitä osaajille. Alan aikuiskoulutus tarjoaa runsaasti eri vaihtoehtoja talonrakennuksessa, maaraken-nuksessa ja talotekniikassa. Opiskelijoita otetaan raken-nusalan koulutukseen 4-6 kertaa vuodessa.

Kahden vuoden opiskelu työttömyyspäivärahaa menettä-mättä eli viralliselta nimeltään työttömyysetuudella tuettu omaehtoinen koulutus on antanut tänä vuonna jo lähes 500 satakuntalaiselle vähintään 25 vuotta täyttäneelle työnha-kijalle mahdollisuuden koulutukseen. Koulutukseen osal-listuvat suosittelevat lähes poikkeuksetta kaikkia tukeen oikeutettuja tarttumaan tilaisuuteen.

Koulutus antaa myös työnantajille mahdollisuuden hankkia yhteishankintakoulutuksella pikaisesti osaavaa työvoimaa. Esimerkkinä tästä kerromme Securitas Oy:n 15 uuden var-tijan RekryKoulutuksesta Olkiluodon ydinvoimalatyömaalle.

Myös koulutusmenetelmät ovat pikku hiljaa uusiutumassa. Internet ja sosiaalinen media ovat tulleet myös aikuisopis-kelun avuksi. Uudet menetelmät eivät silti estä ”tietokone-kammoisiakaan” kouluttautumasta.

Kysykää meiltä rohkeasti lisää eri kulutusmahdollisuuksista!

Työtä ja elämää 2 / 2010 | 3

Työvoimakoulutuksen tiedotuslehti 2 / 2010Pääkirjoitus 2

Yhteystiedot 2

Mitä ovat? Termien selityksiä 3

TEEMA: RAKENTAMINEN

Rakentajia tarvitaan 4

Viherrakentaminen kasvussa 6

Maanrakennuspuolellakin pulaa osaajista 7

Työttömyyspäivärahalla tuetun opiskelun suosio kasvaa 8

Verkko-oppiminen yleistyy myös aikuiskoulutuksessa 10

Tarvitaanko työperäistä maahanmuuttoa? 11

Yhteishankintakoulutus

Vartijoita Olkiluotoon 12

Alkavia koulutuksia 2011 14

Kilpailu 16

Mitä ovat?Työttömyysetuudella tuettu omaehtoinen koulutus: Vähintään 25 vuotta täyttäneen TE-toimistoon työnhakijaksi ilmoittautuneen mahdollisuus opiskella kaksi vuotta työttö-myyspäivärahaa menettämättä. Yhteishankintakoulutus: Koulutusta, jonka työnantaja ja työvoima- ja elinkeinohallin-to hankkivat, suunnittelevat ja rahoittavat yhdessä.RekryKoulutus: Kun työnantaja tai usean työnantajan ryhmä tarvitsee uusia ammattitaitoisia työntekijöitä, eikä heitä ole tarjolla työnha-kijoina tai lähiaikoina valmistuvina opiskelijoina.TäsmäKoulutus: Kun yrityksessä tapahtuu sellaisia teknologisia ja toiminnal-lisia muutoksia, jotka edellyttävät yrittäjän ja/tai henkilöstön osaamisen parantamista määritellyllä tavalla. Ammattitaitoa kehittämällä voidaan siten säilyttää työpaikkoja pidentää työuria.MuutosKoulutus: On tarkoitettu tilanteisiin, joissa henkilöstöä joudutaan vä-hentämään tai yritystoiminta loppuu kokonaan. MuutosKou-lutuksella tuetaan työnantajaa irtisanottavien jatko-, täyden-nys tai uudelleenkoulutuksella.

Julkaisija: Satakunnan ELY-keskus | Päätoimittaja: Antero Arvela | Ulkoasun tekijä: SEK PRO Oy | Painatus: Painorauma Oy


Rakentajia tarvitaanViime vuosina on pohdittu paljon sitä, riittääkö rakennusalalla tulevaisuudessa töitä kotimaiselle työvoimalle. Aliurakoinnin kasvu ja ulkomaisen työvoiman lisääntynyt käyttö ovat olleet keskeisiä huolenaiheita.

Ongelmia on, mutta…

- Rakennusalalla on tosiaan ollut on-gelmia aliurakoitsijoiden ja ulkomaisen työvoiman käytössä. Niitä on käsitelty julkisuudessa niin paljon, että monet rakennusalalle aikovat ovat alkaneet epäillä valintaansa, pohtii Rakennuslii-ton aluepäällikkö Ismo Mansikka.

- Rakennusalan ongelmia ei silti pidä liioitella. Eivät kaikki asiat ole kaikkialla huonosti. Vaikka kehityksen suunta on monessa tapauksessa huolestuttava, on vuosien varrella saatu aikaan paljon hyvääkin.

- Olemme pitkään tehneet tiivistä yh-teistyötä ammattitutkintojärjestelmän ke-hittämiseksi myös rakennusalalle. Työn-antajaliitto, Rakennusliitto ja silloinen Porin Aikuiskoulutuskeskus (nykyinen WinNova) alkoivat koulutuksen kehittä-

MuutosTurvakoulutuksessa olevat porilaiset Jouko Tuominen ja Tomi Wallenius pääsivät nopeasti koulutukseen. Opiskelu on molempien mielestä ollut mielekästä ja vaihtelevaa.

Kannattaako siis rakennusalalle edel-leen kouluttautua? Kävimme kysymäs-sä asiaa Rakennusliiton aluepäällikkö Ismo Mansikalta ja MVR-yhtymän toimitusjohtaja Matti Rantaselta. Ra-

kennusalan aikuiskoulutuksen nyky-mahdollisuuksia selvittää puolestaan koulutuspäällikkö Pekka Träskelin WinNovasta.

TEEMA

Ismo Mansik-ka uskoo, että kotimaisia rakennusalan osaajia tul-laan jatkossa-kin tarvitse-maan.


Eivät kaikki asiat ole kaikkialla huonosti.

misen yhteistyössä jo 10 vuotta sitten. Koulutusta kehittämällä on pyritty nos-tamaan rakennusalalla työskentelevien ammattitaitoa, jonka lisääntyminen on otettu huomioon myös palkkauksessa. Tavoitteena on samalla ollut myös raken-tamisen laadun parantaminen – ammat-tilaiset tekevät sertifioinnin arvoista työtä.

- Asuntojen ostajiakin varmasti kiin-nostaa, kuka asunnon loppujen lopuksi on rakentanut. Ehkä jatkossa pääsemme siihen, että asunnon ostaja saa tarkan selvityksen työn tekijöistä esimerkiksi elintarvikkeiden tuotantoketjun tapaan.

- Vaikka joistakin kehityssuunnista on syytä olla huolestunut, uskon, että kotimaisia rakennusalan osaajia tullaan jatkossakin tarvitsemaan.

siinä, että työntekijät eivät enää itse ar-vosta tutkintoja tarpeeksi – vanhemmat tekijät sanovat ”ettei enää tässä iässä” ja monet nuoremmat, että ”oppiihan nämä työn kautta”. Todellisuudessa kokema-

kiinnostuneen kannattaa edelleen ha-keutua koulutukseen ja sitä kautta alan töihin, vakuuttaa Matti Rantanen.

Mahdollisuuksia riittää

Koulutuspäällikkö Pekka Träskelin Win-Novasta luettelee päätä pyörryttävän määrän rakennusalan koulutusvaihto-ehtoja aikuisopiskelijalle. Jo perusvaih-toehtoja on melkoinen määrä.

- Tutkintoja voi suorittaa talonraken-nusalalla, kahdella maarakennusalalla (toinen on koneenkuljetusala) ja talotek-niikassa. Kaikissa niissä voi suorittaa perustutkinnon, ammattitutkinnon tai eri-koisammattitutkinnon. Esimerkiksi talon-rakennusalan perustutkinnon tavoitteet ovat samat kuin nuorisoasteella, mutta siihen ei kuulu yleissivistäviä aineita. Pe-rustutkinnon suorittaminen kestää noin 1,5 vuotta, jos tutkintoa suorittavalla ei ole aikaisempaa rakennusalan kokemusta. Kokemus vastaavasti lyhentää opiskelu-aikaa. Perustutkinnon pakollisessa osios-sa opiskellaan talon perustus- ja runko-vaiheen työt. Lisäksi opiskelija voi valita kymmenistä mahdollisuuksista neljä va-linnaista ainetta, esimerkkeinä laatoitus, muuraus, vesieristys ja rappaus.

- Ammattitutkinnot voi suorittaa myös pelkillä näytöillä. Jos osaa, se riittää. Ammatti- ja erikoisammattitutkinnon näytöt suoritetaan työntekijän omalla työpaikalla. Ne edellyttävät jo melkoista erikoisosaamista.

- Vaihtoehtoja riittää, ja valmistavaan koulutukseen on sisäänottojakin 4-6 ker-taa vuodessa, muistuttaa Pekka Träskelin.

Kannattaako siis rakennusalalle edelleen kouluttautua? Vastauksista päätellen kannattaa nimenomaan kou-luttautua. Suomalaisille osaajille löytyy jatkossakin töitä, mutta rutiinitöiden ar-vellaan siirtyvän yhä enemmän ulkomai-sen työvoiman harteille.

Valmistavaan koulutukseen on sisäänottoja 4-6

kertaa vuodessa, muistuttaa Pekka

Träskelin. Muutos-Turvakoulutuksen avulla muurariksi

opiskeleva Tommi Rantala puolestaan

on ollut tyytyväi-nen vielä puolisen vuotta kestävään koulutukseensa.

Meillä arvostetaan tutkintoja

Porilainen MVR-yhtymä on Satakunnan suurin yksityinen rakennusalan yritys. Sen palveluksessa on 15 toimihenkilöä, noin 30 rakennusalan ammattilaista ja noin 30 vakinaista aliurakoitsijaa. Yri-tyksen liikevaihto nousee tänä vuonna lähes 20 miljoonaan euroon.

- Yli 90 prosenttia rakennusalan yrityksistä on 1-3 henkilöä työllistäviä pikkufirmoja. Niiden toiminnassa on ol-lut melko usein huomautettavaa. Siten suhteellisen vähämerkityksellinen osa kokonaisuudesta on päässyt pilaamaan liian suurella painolla koko alan mainet-ta, pohtii MVR-yhtymän toimitusjohtaja Matti Rantanen.

- Me arvostamme MVR-yhtymässä osaamista ja ammattitutkintoja. Esimer-kiksi työnhakutilanteissa tutkinnon suo-rittaneet ovat etulyöntiasemassa. Mie-lestäni ongelma alkaa enemmänkin olla

ton työntekijä ei tiedä työn vaatimuksia. Hän tekee, muttei ymmärrä, miksi joku asia tehdään juuri määrätyllä tavalla. Ko-kematon työntekijä vaatii siten jatkuvaa valvontaa, joka lisää kustannuksia. Hyvä alan peruskoulutus, tarvittava täyden-nyskoulutus sekä työssä oppiminen ovat sekä työnantajien että työntekijöiden edun mukaisia.

- Silti aliurakoitsijoitakin on pakko käyttää. Syy on erikoistuminen. Meillä ei ole työn alla niin suurta rakennusmas-saa, että työtä riittäisi koko ajan esimer-kiksi laatoittajille tai mattomiehille.

- Ulkomaisesta työvoimasta meillä on vähän kokemuksia – vain joistakin betonin etuputsi ja –paikkaus sekä te-räsrakennetöistä. Ilmiö on kuitenkin vää-jäämättömästi leviämässä myös Sata-kuntaan. Työvaltaisten alojen rutiinitöihin ei tahdo löytyä suomalaista työvoimaa.

- Suomalaisia rakennusalan osaajia tullaan jatkossakin edelleen tarvitse-maan. Siksi jokaisen rakentamisesta

Me arvostamme MVR-yhtymässä osaamista ja ammattitutkintoja, vakuuttaa Matti Rantanen.


Viherrakentaminen kasvussaVielä 80-luvulla Suomen ja Ruotsin eron näki muustakin kuin taloista ja autoista. Ruotsissa pihat olivat lähes poikkeuksetta siistejä. Suomessa monet pihat olivat hoitamattomia. Pahimmat muistuttivat kaatopaikkaa tai romuvarastoa.

Valmistuvan teollisuushallin pihaa kunnos-tetaan Susivuoren teollisuusalueella Raumalla.

Tapani Kaija toivoo työntekijöiltä konei-

den hallinnan lisäksi oma-aloitteisuutta

ja kykyä itsenäi-seen työskentelyyn.

Elintason noustessa huomiota on alet-tu kiinnittää sekä kodin sisustamiseen että ympäristöön. Pihoja esitellään ylpeinä vieraille ja kateellisille naapu-reille, joista jälkimmäiset yrittävät seu-raavana keväänä pistää vielä parem-maksi.

Näkyy yrityksissä

- Pihan ja muun ympäristön hoito on elintason noustessa koko ajan tullut tärkeämmäksi. Siihen ollaan nykyään valmiita satsaamaan myös merkittä-vän paljon rahaa, kertoo yrittäjä Tapani Kaija Lännen Maisemarakennuksesta Eurajoelta.

- Pihojen hyvä hoito on levinnyt myös teollisuusalueille. Täällä Susi-vuorenkin teollisuusalueella Raumalla tehdään monen teollisuushallin pihassa viherrakentamiseen liittyviä töitä.

- Kehitys näkyy myös viherraken-tamiseen erikoistuneiden yritysten määrän kasvuna. Se puolestaan on vaikuttanut työvoiman kysyntään. Oike-astaan me viherrakentajat hamuamme samoja työntekijöitä kuin maarakennus-yrityksetkin. Meilläkin pitää osata ajaa kuorma-autoa ja käyttää kaivinkonetta, vaikka jälkimmäistä käytetään viherra-kentamisessa kaivuun sijasta enem-män tasoittamiseen.

Asenne tärkeintä

- Sesonkiluonteisuus on erityisen omi-naista viherrakentamisessa. Kausi al-kaa yleensä huhtikuussa roudan sula-essa ja päättyy ensimmäisiin kunnon pakkasiin. Talviajaksi on keksittävä korvaavia töitä esimerkiksi lumen pois-toista, trukkipalvelusta ja muusta vas-taavasta konetyöstä.

- Kun kevät koittaa, alkaa melkoinen kilpailu osaavista työntekijöistä. Itsellä-ni on käynyt lähes aina hyvä tuuri niissä karkeloissa. Viidakkorumpu on viestinyt oikein.

- Koneiden hallinnan lisäksi työnte-kijältä vaaditaan ennen kaikkea oma-aloitteisuutta ja kykyä itsenäiseen työs-kentelyyn. Osaavakin työntekijä saa verenpaineen nousemaan, jos hän ker-too, ettei ole koko iltapäivänä pystynyt

puukon puutteessa tekemään mitään. Ei sitten tullut mieleen käydä ostamas-sa sellaista.

Koulutusta

- Maanrakennusalan perustutkinnon suorittanut hallitsee melko pitkälle myös viherrakentamisen perusasiat. Siksi koulutus kannattaa myös meidän alallemme haluaville. Erikoistaidot, esi-merkiksi nurmikon perustamisen, voi hankkia myöhemmin työn ohessa. Suo-malaiselle osaavalle työvoimalle on jat-kossa kysyntää. Oman pihan ja muun ympäristön tilan kohentamiseen ja kau-nistamiseen ollaan valmiita käyttämään yhä enemmän varoja. Siksi viherraken-tamisen osaamiseen koulutuksen avul-la kannattaa panostaa, kehottaa Tapani Kaija.


Kaivinkoneen hallinta onkin yksi tär-keimmistä maanrakennukseen kuulu-vista taidoista. Sen lisäksi pitäisi kuiten-kin hallita myös yhdistelmäajoneuvon, dumpperin ja tiehöylän kuljettamisen ja käytön salat.

Asenne tärkein

Maanrakennus Mykrä Oy on vuonna 1973 perustettu noin 20 henkilöä työl-listävä yritys. Sen kalustoarsenaaliin kuuluu noin 30 yksittäistä kaivinkonetta, autoa ja tiehöylää. Yrityksen toimitus-johtaja Jorma Mykrä on huolestunut alan osaajapulasta.

- Olen tehnyt yhteistyötä monen ai-kuiskoulutusta järjestävän organisaati-on kanssa sekä TäsmäKoulutuksessa että oppisopimuskoulutuksessa. Vaikka koulutusorganisaatiot ovatkin tehneet hyvää työtä, ei lopputulos ole aina ollut onnistunut. Mielestäni syy on pitkäl-ti asenteissa. Koti ja koulu eivät enää

entiseen tapaan opeta vastuullisuutta. Ennen oltiin ylpeitä omasta työn jäljes-tä. Nyt kohautetaan olkapäitä, vaikka ol-taisiin tehty tuhansien eurojen vahinko.

Töitä riittää

- Maanrakennusalankin tulevaisuus on pitkälti riippuvainen talouden yleisestä kehityksestä. Mikäli mitään romahdusta ei tapahdu, alalla riittää töitä jatkossa-kin. Työntekijöitä valittaessa pääpaino on tietenkin osaamisessa. Mieluimmin mahdollisimman laaja-alaisessa siten, että se kattaisi koko tarpeemme kuor-ma-autoista tiehöyliin. Koulutus on sii-näkin mielessä entistä tärkeämpää, että hiljainen tieto ei enää kulje entisaikojen

tapaan. Lapset eivät enää pääse tutus-tumaan työntekoon käytännössä entis-aikojen malliin. Traktoritkin alkavat olla heille käytännössä tuttuja vain muovisi-na ja hiekkalaatikossa.

- Antaisinkin muutaman neuvon maanrakennusalaa harkitseville. Suo-rittakaa vaikka vähän iäkkäämpänäkin maanrakennusalan perustutkinto. Otta-kaa valinnaisiksi aineiksi niitä, joita työs-sä eniten tarvitaan. Suhtautukaa työhön ikään kuin tekisitte itsellenne. Osaami-sella ja oikealla asenteella työpaikka löytyy maanrakennusalaltakin jatkossa melkoisella varmuudella. Osaajat myös viihtyvät töissään. Meilläkin pisimmät työsuhteet ovat kestäneet yli 30 vuotta.

Aina halunnut tehdä

Merikarvialainen 20-vuotias Eetu Nurmi aloitti lokakuussa maanraken-nuskoneenkuljettajan perustutkinnon suorittamisen WinNovassa Porissa. Kuvaushetkellä hän oli tekemässä ihan oikeaa työtä eli kaivamassa yhdistelmä-kaivinkoneella ilmeisen innostuneesti kaapelia WinNovan pihaan.

- Tämä on juuri sitä työtä, mitä olen aina halunnut tehdä. Näiden muutaman viikon kestäneiden opiskelujeni perus-teella voi jo väittää, että opetuskin on vastannut odotuksiani. Täällä saa teori-apuolen lisäksi tehdä oikeita töitä – ei siis vaan siirrellä samaa hiekkaa kasas-ta toiseen. Tekemällä oppiminen on ai-nakin meikäläiselle se paras tapa.

Maanrakennuspuolellakin pulaa osaajista

”Tilanne huononee koko ajan”Maanrakennus on useimmille tuttua työtä. Melkein jokainen miespuolinen suomalai-nen on päristellyt kaivinkoneella. Ainakin muovisella ja lapsena.

Jorma Mykrä on huolestunut siitä, ettei hiljainen tieto ei enää kulje en-tisaikojen tapaan.

Työntekijöitä valittaessa pääpaino on tietenkin osaamisessa.

Opetus on vastan-nut odotuksiani,

toteaa Eetu Nurmi tyytyväisenä.


Työttömyyspäivärahalla tuetun opiskelun suosio kasvaa

Opiskelu työttömyyspäivärahaa menettämättä tuli mah-dolliseksi tämän vuoden alussa. Jo noin 11 000 työtöntä työnhakijaa on käyttänyt mahdollisuutta hyväkseen. Viral-liselta nimeltään opiskelu on työttömyysetuudella tuettua omaehtoista koulutusta.

Työttömyyspäivärahan säilymisen edel-lytyksenä on, että opiskelu on päätoimis-ta. Opiskelua voidaan työttömyyspäivä-rahalla tukea enintään kaksi vuotta.

Mikä on päätoimista opiskelua?

Työttömyyspäivärahalla voidaan tukea päätoimista lukio-opiskelua tai vaik-kapa aikuiskoulutusta, mikäli niiden laajuus on keskimäärin vähintään viisi opintopistettä tai kolme opintoviikkoa opiskelukuukautta kohden tai 25 tuntia viikossa. Päätoimisina pidetään myös opintoja, joiden tavoitteena on yliopis-tossa suoritettavan alemman tai ylem-

män korkeakoulututkinnon suorittami-nen tai ammattikorkeakoulututkinnon suorittaminen.

TE-toimisto auttaa

Mikäli olet kiinnostunut opiskelemaan työttömyyskorvauksella, saat yksityis-kohtaiset neuvot ja avun työ- ja elin-keinotoimistosta eli TE-toimistosta (en-tinen työvoimatoimisto). Seuraavassa muutama perusehto.

Voidaksesi aloittaa työttömyyspäi-värahalla tuetut opinnot sinun tulee olla työnhakijana TE-toimistossa. Ikää sinul-la on oltava opiskelun alkaessa vähin-tään 25 vuotta.

Ehtona on lisäksi, että TE-toimisto on todennut koulutustarpeesi ja arvi-oinut opiskelun tukemisen parantavan ammattitaitoasi ja työllistymismahdol-lisuuksiasi. Arvion tulee olla kirjattuna työnhakusuunnitelmassasi tai työllisty-missuunnitelmassasi ennen opintojen aloittamista. Painavasta syystä tuesta voidaan sopia opintojen alkamisen jäl-keenkin. Syitä voivat olla esimerkiksi opintojen alkaminen jo työsuhteen ai-kana tai että olet saanut opiskelupaikan varasijalta.

- Omaehtoiseen koulutukseen haet oppilaitoksen tai koulutuksen järjestäjän ilmoittamalla tavalla. Oppilaaksi ottami-sesta päättää koulutuksen järjestäjä eli oppilaitos.

Käyttäkää hyväksenne

Noormarkkulainen Pertti Leveälahti haki jo töissä ollessaan opiskelijaksi Porin yliopistokeskukseen tavoittee-naan suorittaa tuotantotalouden diplo-mi-insinöörin tutkinto. Pertti Leveälahti on 46-vuotias, naimisissa ja hänellä on

Pertti Leveälahti tuulettaa. Koulutus nostaa mielialaa ja itsetuntoa.


Työttömyyspäivärahalla tuetun opiskelun suosio kasvaa

Täytin kriteerit ja sain vielä merkittävää kannustusta ja henkistä tukea toimiston väeltä.

kaksi lasta. Työn ja perheen ohessa hän pystyi opiskelemaan suhteellisen tehokkaasti. Jouduttuaan työttömäksi tutkinnon suorittaminenkin näytti kar-kaavan käsistä.

- Tilanne on hankala. Työttömänä nousee toimeentulon hankkimisen poh-diskelu opiskelun edelle. Kun luin ensi kerran lehdestä mahdollisuudesta opis-kella työttömyyspäivärahaa menettä-mättä, käsitin asian väärin. Luulin ettei uudistus koske minua. Onneksi kysyin asiaa TE-toimistosta ja väärinkäsitys selvisi. Täytin kriteerit ja sain vielä mer-kittävää kannustusta ja henkistä tukea toimiston väeltä. Olen vahvasti sitä miel-tä, että ilman tukea en olisi nyt tässä ti-lanteessa. Tuntuu, että olen voinut aloit-taa uudestaan ihan puhtaalta pöydältä.

- Tavoitteenani on hoitaa luennot loppuun ensi kevääseen mennessä ja keskittyä heti sen jälkeen päättötyön te-kemiseen. Siten luentojen osalta varalle jää vielä yksi vuosi, jos kaikki ei mene suunnitelmien mukaan. Tällä hetkellä näyttääkin siltä, että ainakin yksi kurssi jää ensi vuoden syksyksi.

- Suosittelen kaikille tämän mahdol-lisuuden hyödyntämistä. Turha jäädä kotiin odottamaan, sieltä ei kukaan tule töihin hakemaan. Sen sijaan koulutus antaa uusia mahdollisuuksia työelämäs-sä. Se nostaa myös omaa mielialaa, virkeystasoa ja itsetuntoa. Käyttäkää hy-väksenne.

Tosi helpottavaa

Söörmarkkulainen Paula Lavonen opiskelee sairaanhoitaja/diakonissaksi Diakonia-ammattikorkeakoulussa Poris-sa. Paula Lavonen on 35-vuotias, naimi-sissa ja hänelläkin on kaksi lasta. Vuon-na 2002 hän valmistui yritysviestinnän

sesti vaikeampaa.- Elämä hymyilee muutenkin ihan

konkreettisesti. Pääsen ensi syksynä opiskelijavaihdon kautta Espanjaan erääseen sairaalaan kolmeksi kuukau-deksi töihin. Voin ottaa jopa alle kou-luikäisen tyttäreni matkalle mukaan. Mieheni keskittää lomansa ja muut va-

tradenomiksi, mutta lopulta ala osoittau-tui hänelle vähemmän sopivaksi.

- Jostakin syystä se ei tuntunut mi-nun hommaltani. Olin enemmän kiinnos-tunut hoivatyöstä varsinkin vanhusten parissa. Kun jouduin työttömäksi, suun-nittelin aluksi lähihoitajakoulutukseen hakeutumista. Koska uskonnolliset asiat ovat lähellä sydäntäni, päädyin lopulta nykyiseen ratkaisuun. Oikeampi olisi kai sanoa, että päädyin ainakin yrittämään sitä. Onneksi pääsin sisälle heti ensim-mäisellä kerralla.

- Luin mahdollisuudesta opiskella työttömyyspäivärahalla ensi kerran leh-destä. Minäkin luulin Pertti Leveälahden tapaan, ettei asia koske minua. TE-toi-mistossa tilanne selvisi – sain tuen. Tieto oli tosi helpottavaa, koska ilman päivära-haa elämämme olisi tietenkin taloudelli-

Ilman päivärahaa elämä olisi Paula Lavosen mielestä vaikeampaa.

paansa myös ensi syksyksi, joten hän pääsee poikamme kanssa viideksi vii-koksi luoksemme Espanjaan. Itselleni vaihtoaika merkitsee sairaanhoidon ja kielen oppimisen lisäksi mahdollisuutta nauttia etelän auringosta samaan aikaan kun Suomessa on sateista ja pimeää. Pohjimmiltaan tämän kaiken mahdollis-taa työttömyyspäivärahalla tuettu opis-kelu. Minun on todella helppo suositella mahdollisuuden hyväksi käyttämistä kai-kille, joille se on mahdollista.

Myönteinen yllätys

- Suomessa oli työttömyysetuudella tu-etun omaehtoisen koulutuksen aloitta-nut syyskuun loppuun mennessä noin 11 000 työtöntä työnhakijaa. Tulos on myönteinen yllätys, sillä arvioimme etu-käteen määräksi noin 5 000, kertoo yli-tarkastaja Johanna Laukkanen työ- ja elinkeinoministeriöstä.

- Satakunta on vähän alle 500 aloit-taneen määrällään hyvin vauhdissa mukana. Suosituin koulutusala on sosi-aali- ja terveydenhuolto, varsinkin lähi-hoitajakoulutus. Myös ammattikorkea-kouluopinnot ovat suosittuja, samoin kuin eri palveluammatit ja eri koulutus-asteiden tekniset ammatit. Opiskelijoi-den suurin ryhmä ovat 25-35 –vuotiaat. Muissa ikäryhmissä opiskelijoita on mel-ko tasaisesti, vanhimmat ovat yli 60-vuo-tiaita. Olemme tietenkin ministeriössä tyytyväisiä, että niin monet ovat jo tähän mennessä saaneet työttömyysetuudella tuetusta omaehtoisesta koulutuksesta motivaation ylläpitää ja kehittää omaa ammattitaitoaan.


Verkko-oppiminen yleistyy myös aikuiskoulutuksessaVerkko-oppimiseksi voidaan sanoa kaikkea sellaista oppimista, jossa käytetään hyväksi nykyisten tietoverkkojen tarjoamia mahdollisuuksia – tietoja, tehtäviä ja vaikkapa sosiaalista mediaa.

Verkko-oppimisessa tarvittavat taidot ei-vät ole ylivoimaisia opittavia.

Opettaja Lasse Vallemaa WinNovasta on erikoistunut sosiaalisen median työ-kalujen käyttöönottoon, kehittämiseen ja opettamiseen aikuiskoulutuksessa.

Käytännön esimerkki

- Kuudelle laitoshuoltajaksi opiskeleval-le annetaan tehtäväksi selvittää, miten julkisten tilojen lattiat on paras siivota ja pitää kunnossa. Aikaisemmin asiat olisi opetettu luokassa – opettaja opettanut ja opiskelijat tehneet muistiinpanoja.

- Nyt tehtävä voidaan antaa oppilai-toksen käytössä olevan oppimisalustan kautta. Tuttuja nimiä tässä yhteydessä ovat Moodle ja Optima. Alustat ja niiden käyttömahdollisuudet kehittyvät koko ajan. Opiskelijat perustavat alustalle omia tunnuksiaan ja salasanojaan hy-väksi käyttäen oman ystäväryhmänsä samalla periaatteella kuin sosiaalisessa mediassa. Sitten he käyvät tutkimassa, mitä lattiamateriaaleja oman kunnan tai alueen sairaaloissa, kauppakeskuksis-sa, virastoissa ja oppilaitoksissa käy-

tetään. Seuraavaksi he ottavat selvää, miten eri lattiamateriaaleja pitää hoitaa. Tietoja he saavat oppikirjojen lisäksi in-ternetistä ja omilta opiskelukavereiltaan verkossa. Terävä porukka jakaa tehtä-vät tietenkin keskenään, ja selviää näin helpommalla. Kukin laittaa ratkaisunsa oppimisalustalle, jossa se on kaikkien käytössä. Lopuksi he tekevät selvitys-työstään raportin. Sen pohjan esitysgra-fiikoineen he saavat oppimisalustalta, jonka kautta he voivat myös lähettää raportin omalle opettajalleen tarkastetta-vaksi. Esimerkkitapauksessamme kaikki pystyivät työskentelemään kotonaan, ai-kaa säästyi ja oppiminen oli nopeaa ja tehokasta, selventää Lasse Vallemaa.

Sopii myös antinörteille

Vaikka tietokoneet alkavat olla joka kodin arkipäivää, eivät kaikki nuoremmatkaan vielä niiden käyttöä hallitse. Lasse Valle-maan mielestä kenenkään ei silti tarvitse pelätä opetuksesta syrjäytymistä.

- Verkko-oppimisessa tarvittavat tai-

dot eivät ole ylivoimaisia opittavia. Kyse ei ole mistään ohjelmoinnista, vaan pel-kästään tiettyjen ohjelmien käytön hallin-nasta. Tietokonepelon takia ei koulutus-ta tosiaan kannata vältellä.

Paljon mahdollisuuksia

- Näyttää todennäköiseltä, että oppi-misalustat ja niiden käyttömahdollisuu-det kehittyvät lähivuosina merkittävästi. Sama kehitys on odotettavissa mobiili-en päätelaitteiden kohdalla. Verkkoon pääsee mistä vain entistä nopeammin, tehokkaammin ja monipuolisemmin. Kehityksen antamia mahdollisuuksia on joskus vaikea hahmotella mielessään.

- Verkko-oppimisen antamia mah-dollisuuksia voi jo nyt hyödyntää myös perinteisissä luokkahuoneissa. Verkko-oppimisalustoja voidaan käyttää tieten-kin myös niissä. Perinteiset liitutaulut on korvattu isoilla näytöillä, joita voidaan hallita tietokoneella tai suoraan näyt-tökankaan vierestä käyttämällä vaikka sormea hiiren korvikkeena.


Tarvitaanko työperäistä maahanmuuttoa?

Tosiasia on, että taloudellisesta tilanteesta huolimatta joihinkin tehtäviin tarvittavista työntekijöistä on lähes aina puutetta suu-restakin työttömyydestä huolimatta.

Satakunnan ELY-keskus aloitti elokuus-sa 2008 Euroopan sosiaalirahaston (ESR) osarahoittaman Työhön Satakun-taan –projektin. Vuoden 2013 loppuun kestävän projektin tavoitteena on hel-pottaa yritysten työvoimapulaa hankki-malla työperäisiä maahanmuuttajia mie-luimmin perheineen Satakuntaan.

Syöksy lamaan

Projektin alkutilanteessa Suomen ta-lous kasvoi kovaa vauhtia. Osaavasta työvoimasta alkoi olla pulaa. Samalla työmarkkinoilta oli jo vuodesta 2006 alkaen poistunut Satakunnassakin noin tuhat enemmän kuin nuorista ikäluokis-ta oli tulijoita. Vaikka työttömänä olevi-en suomalaisten työllistymistä oli tehos-tettu, tarvittiin maahamme eri tahojen lähes yksimielisten arvioiden mukaan lisää myös ulkomaisia työntekijöitä.

Kokemäenjoessa ei ehtinyt virrata paljoakaan vettä projektin aloittamisen jälkeen, kun ensimmäiset laman merkit alkoivat näkyä. Tällä hetkellä kamppai-lemme jälleen lisääntynyttä työttömyyttä vastaan, eikä työperäistä maahanmuut-toakaan enää katsota yksimielisen suo-pein silmin.

Tilanteet muuttuvat

Työhön Satakuntaan –projektin koordi-naattorit Sinikka Aatrakoski ja Samuli Jalkanen sekä projektiassistentti Taina Lahnavik katsovat kuitenkin jo laman jälkeiseen tilanteeseen.

- Projektimme alussa työperäisen maahanmuuton painopisteiksi valittiin metalli- ja elintarviketeollisuus sekä sosi-aali- ja terveydenhuolto (sote) ja maata-lous. Laman seurauksena keskityimme lähinnä sote-alan ja maatalouden työvoi-mapulan helpottamiseen.

- Tosiasia on, että taloudellisesta ti-lanteesta huolimatta joihinkin tehtäviin

Lääkäreitä Bulgariasta

- Työperäisen maahanmuuton vastuul-linen hoito ja yhteistyösuhteiden jatku-misen varmistaminen edellyttää pitkä-jännitteistä työtä. Yhtenä esimerkkinä tästä on lääkäreiden ja sairaanhoitajien hankinta- ja koulutusprosessi Bulga-riassa.

Sosiaali- ja terveydenhuollossa koulutetusta työvoimasta on Samuli Jalkasen, Taina Lahnavikin ja Sinikka Aatrakosken arvion mukaan jatkossakin pulaa.

tarvittavista työntekijöistä on lähes aina puutetta suurestakin työttömyydestä huolimatta. Esimerkiksi sote-alalla kou-lutetusta työvoimasta on palvelutarpeen jatkuvasti kasvaessa pulaa. Vastaavasti maatalouteen ei sen kausiluonteisuu-desta johtuen löydy riittävästi halukkaita työntekijöitä kotimaasta. Toimintamme ei siten suinkaan vie työtä suomalaisten käsistä, vaan vastaa osaltaan yritysten ja yhteisöjen työvoimapulaan.

- Olemme tähän asti projektissa kes-kittyneet lähinnä Pohjois- ja Kaakkois-Satakunnan yritysten tarpeisiin. Ensi vuo-den alussa painopisteeksi tulevat Porin ja Rauman seudut, joissa yritysten tarpeet-kin ovat uskoaksemme suuremmat. Sa-malla otamme alkaneen ja toivottavasti jatkuvan nousun takia myös metalli- ja elintarviketeollisuuden uudestaan.

- Prosessi alkoi tämän vuoden hel-mikuussa ennakkokartoituksella, jon-ka tekivät neljä bulgarialaista Eures-neuvojaa. Halukkaita haettiin kuudella lehti-ilmoituksella kolmella keskeisellä paikkakunnalla. Helmikuussa haasta-teltiin lähes 70 hakijaa. Työnantajat oli-vat mukana 30 haastattelukysymyksen laadinnassa. Haastattelujen perusteella tehtiin ennakkovalinta, jonka läpäisi 27 hakijaa. Sen jälkeen kilpailutimme kou-luttajat, kävimme sopimusneuvottelut sekä sovimme koulutustiloista ja koulut-tajien majoitustiloista. Sen jälkeen tehtiin tarkentavat haastattelut ja lopulliset va-linnat. Kesäkuussa aloitettiin lähes nel-jän kuukauden suomen kielen koulutus, jonka kävi läpi 13 aktiivisinta. Ennen tä-män vuoden loppua Satakunnassa pitäi-si työskennellä 7 prosessin läpikäynyttä terveydenhuollon ammattilaista eli 7 lää-käriä. Yksi sairaanhoitaja työllistyi vasta-vuoroisella yhteistyöllä Uudellemaalle.

Palvelua kansainvälisiin rekrytointeihin

- Toivomme, että ulkomaisesta työvoi-masta kiinnostuneet yritykset ja yhteisöt olisivat yhteydessä meihin. Peruspalve-lumme ovat maksuttomia. Rekrytoinnit EU-/ETA-alueelta toteutetaan työnan-tajien toiveiden mukaan. Parhaiten mei-dät tavoittaa sähköpostilla: [email protected].


Vartijoita Olkiluotoon

Lisää työpaikkoja

- Olkiluoto 3:n takia työvoiman tarpeem-me on kasvanut huomattavasti, kertoo Securitaksen Olkiluodon yksikön palve-lupäällikkö Jussi Mäki.

- Tarvitsemme niin paljon lisää työvoi-maa, että päätimme hankkia ja kouluttaa sitä yhdessä Satakunnan ELY-keskuk-sen ja WinNovan kanssa. Virallisesti sitä kutsutaan yhteishankinnalla toteutetuksi RekryKoulutukseksi (termien selvitys tä-män lehden sivulla 3.)

- Saimme koulutukseen kaikkiaan 101 hakemusta. Haastattelimme hake-musten perusteella 31 henkilöä, joista 15 valittiin koulutukseen. Koulutus alkoi 4. marraskuuta. Meillä on pitkä kokemus yhteistyöstä Satakunnan ELY-keskuk-sen, Rauman TE-toimiston ja WinNovan kanssa. Heidän kanssaan on helppo järjestää yhteishankintakoulutuksia. He antavat selvät askelmerkit, joiden perus-teella on vaivatonta toimia.

Nopea prosessi

- Yhteishankintakoulutuksessa mei-dän tehtävämme on tehdä työnantajan kanssa puitesopimus yhteishankinta-

Securitas Oy:n Olkiluodon yksikkö hankki yhteishankin-takoulutuksena 15 uutta vartijaa Olkiluodon ydinvoimala-alueelle. Koulutus on parhaillaan menossa WinNovassa Raumalla. Työnsä uudet vartijat aloittavat jo ensi vuoden-vaihteessa.

koulutuksesta, huolehtia koulutuksen hankintalain mukaisesta kilpailuttami-sesta sekä varmistaa koulutettavien työvoimapoliittiset edellytykset koulu-tukseen, listaa työvoimaneuvoja Marja Kukkakorpi Rauman TE-toimistosta.

- Tässä tapauksessa pidimme suun-

nittelupalaverin Securitaksen kanssa syyskuun puolivälissä. Koulutukseen haku alkoi jo 24. syyskuuta. Koulutus alkoi 4. marraskuuta ja työt ensi vuoden alussa. Koulutuksen hakijoiden haas-tatteluissa ja valinnoissa ovat mukana työnantaja sekä koulutusorganisaatio. Työnantajalla on valinnoissa suurin sa-nanvalta.

- Mielestäni yhteishankintakoulutus, ja nimenomaan RekryKoulutus on toi-miva tapa hankkia lisätyövoimaa. Varti-jakoulutukseen hakijoiden taso oli mie-lestäni hyvä. Mukana oli miehiä ja naisia sopivalla 21-53 vuoden ikähaarukalla. Monilla oli asiakaspalvelukokemusta jo aiemmista työsuhteista. Vartija on ni-menomaan asiakaspalvelija. Työssä tar-vitaan enemmän asiakaspalveluosaa-mista kuin lihaksia.

Koulutuksen sisältö

Kouluttaja Päivi Rosenqvist WinNo-vasta kertoo koulutuksen kestävän kaik-kiaan 40 opiskelijatyöpäivää.

- Niistä 18 on lähiopetusta ja 22 työssä oppimista. Lähiopetukseen kuuluvat 40 tuntia kestävä väliaikaisen vartijan koulutus sekä 60 tuntia kestävä

Tarvitsemme Olkiluotoon paljon lisää työvoimaa, toteaa Jussi Mäki.

Marja Kukkakorven

mielestä Rek-ryKoulutus on

toimiva tapa lisätyövoiman

hankintaan.

Mielestäni yhteishankintakoulutus, ja nimenomaan RekryKoulutus on toimiva tapa hankkia lisätyövoimaa.


vartijan peruskoulutus. Lisäksi sovim-me Securitaksen kanssa, että koulutuk-seen sisällytetään ensiapu 2:n koulutus ja Oc-sumutinkoulutus. Koulutuksessa annetaan myös toimintamalleja työelä-mään. Siinä annetaan vartiointitaktiikan lisäksi opetusta keskeisimmän sanas-ton osalta asiakaspalvelusta englannik-si. Koska vartija on ensisijaisesti asia-kaspalvelija, opetusta annetaan muun muassa ensivaikutelman merkitykses-tä, sanattomasta viestinnästä sekä eri-laisten asiakkaiden kohtaamisesta.

- Työssä oppimisella on koulutuk-sessa myös suuri merkitys. Koulutus tapahtuu juuri niissä olosuhteissa, jois-sa työkin ensi vuoden alusta alkaen tehdään.

Työ on vastannut odotuksia

Tomi Vainionpää on työskennellyt Se-curitaksella vartijana parisen vuotta. Työ on vastannut melkein täydellisesti hänen odotuksiaan.

- Täytyy heti muistuttaa, että vartijoi-den työ on monipuolista. Jotkut työsken-televät yritysten vastaanotoissa, jotkut tekevät piirikierroksia ja hoitavat häly-tyksiä ja jotkut hoitavat Olkiluodon tapai-sia monipuolisia tehtäviä. Itse olen ollut myymälävartijana.

- Vartijan pitää mielestäni olla en-nen kaikkea sosiaalinen. Ihmiset tulevat myymälöissä kyselemään mitä moninai-simpia asioita. Eniten tässä tuntee ole-vansa, jos ei ihan asiakasneuvoja, niin jonkinlainen asiakaspalvelija kuitenkin. Häiriökäyttäytymiseen törmää paljon harvemmin kuin monet ulkopuoliset us-kovat. Usein kyseessä ovat samat ”van-hat tutut” henkilöt. Hyvä fyysinen kunto on tässäkin ammatissa suotavaa, mutta mikään Rambo tai Rambotar ei tarvitse

Tomi Vainionpää pitää itseään vartijana lähinnä asiakaspalvelijana.

Päivi Rosenqvistin mukaan vartijakoulutus kestää 40 opiskelijatyöpäivää.

Työssä oppimisella on koulutuksessa myös suuri merkitys. Koulutus tapah-tuu juuri niissä olosuhteis-sa, joissa työkin ensi vuo-den alusta alkaen tehdään.

olla. Fyysisiin tilanteisiin pyritään mene-mään aina toisen vartijan kanssa. Käy-tössä on myös näihin tilanteisiin sopivia apuvälineitä.

- Olen itse suorittanut vartijan perus-

kurssin Porissa. Kokemus tuo jatkuvasti lisää silmää ja ammattitaitoa. Vartijaksi ryhtyminen ei ole huono vaihtoehto. Var-sinkin kun täytyy olla tyytyväinen, että nykytilanteessa yleensäkään on töissä.


Alkavia koulutuksia 2011

PORi

Sosiaali- ja terveysalan perus-tutkinto, lähihoitaja (nro 626530)WinNova Länsirannikon Koulutus OyKoulutus alkaa 18.3.2011 Kesto 100 ovHaku päättyy 10.2.2011 Paikkoja 16

Kohderyhmänä kaikki koulutuksesta kiin-nostuneet henkilöt, joilla on soveltuvuus ja riittävä terveys toimia alalla. Valmis-tavan koulutuksen tavoitteena on antaa valmiudet toimia sosiaali- ja terveysalan perustason auttamistyössä sairaalois-sa, kotihoidossa, pienkodeissa, palveluta-loissa, vanhainkodeissa, terveyskeskusten vuodeosastoilla ja itsenäisenä ammatin-harjoittajana Valmistavan koulutuksen ai-kana suoritetaan tutkinnon edellyttämät tutkintotilaisuudet. KOULUTUSINFO 1.2.2011 klo 12.00 RekryCenter Isolinnankatu 24 Pori.

Suunta siivousalalle (nro 625480)WinNova Länsirannikon Koulutus OyKoulutus alkaa 17.1.2011 Kesto 4 ovHaku päättyy 17.12.2010 Paikkoja 14

Koulutuksen kohderyhmänä on työttömät tai työttömyysuhan alaiset henkilöt jotka ovat kiinnostuneita laitoshuoltajan työs-tä. Koulutukseen hakeudutaan lähimmän työ- ja elinkeinotoimiston tai internetin (www.mol.fi) kautta. Esivalinta pidetään 20.12.2010 minkä perusteella osa hakijois-ta kutsutaan haastattelu- ja testilaisuuteen mikä pidetään 5.1.2011. Lopullinen valinta koulutukseen tapahtuu 5.1.2011. Koulutuksen infotilaisuus 7.12.2010 klo 13 Rekrycenterissä, Isolinnankatu 24, Pori.

Suunta siivousalalle (nro 626584)WinNova Länsirannikon Koulutus OyKoulutus alkaa 28.3.2011 Kesto 6 ovHaku päättyy 22.2.2011 Paikkoja 12

Koulutuksen kohderyhmänä on työttömät tai työttömyysuhan alaiset MAAHAN-MUUTTAJAT, jotka ovat kiinnostuneita lai-toshuoltajan työstä. Koulutukseen hakeu-dutaan lähimmän työ- ja elinkeinotoimiston tai internetin (www.mol.fi) kautta. Esivalin-ta pidetään 23.2.2011 minkä perusteella osa hakijoista kutsutaan haastattelu- ja testilaisuuteen mikä pidetään 7.- 9.3.2011. Lopullinen valinta koulutukseen tapah-

tuu 9.3.2011. Koulutuksen infotilaisuus 10.2.2011 klo 13 Rekrycenterissä, Isolin-nankatu 24, Pori.

Perhepäivähoitajan ammattitutkinto (nro 626578)WinNova Länsirannikon Koulutus OyKoulutus alkaa 14.3.2011 Kesto 200 ovHaku päättyy 17.1.2011 Paikkoja 12

Tavoitteena on, että opiskelijat omaksu-vat sosiaali- ja terveysalan ammatillisen toiminnan edellyttämät tiedot ja taidot. He oppivat toimimaan vastuullisina lasten var-haiskasvattajina itsenäisesti lasten hoitoa ohjaavan tiimin jäsenenä ja yhteistyössä lapsen perheen huoltajien ja erityistyönte-kijöiden kanssa. Koulutuksen aikana suori-tetaan perhepäivähoitajan ammattitutkinto. Koulutuksen infotilaisuus pidetään 11.1.2011 klo 14, Rekrycenter, Isolinnanka-tu 24, Pori.

Taloushallinnon osaaja (nro 626671)Nortrain OyKoulutus alkaa 21.3.2011 Kesto 46 ovHaku päättyy 15.2.2011 Paikkoja 15

Kohderyhmä: Kaupallisen peruskoulutuk-sen ja/tai usean vuoden taloushallinnon työkokemuksen omaavat työnhakijat. Li-säksi edellytetään tietotekniikan perus-teiden hallintaa. Esivalinta suoritetaan 17.2.2011 josta kutsutaan osa hakijoista haastatteluihin 2.-3.3.2011, opiskelijavalin-nat tehdään 4.3.2011. Koulutuksen infotilaisuus on 10.2.2011 klo 12.00 RekryCenter, Isolinnankatu 24, Pori.

Levyseppä-hitsaaja (nro 625995)WinNova Länsirannikon Koulutus OyKoulutus alkaa 24.1.2011Haku päättyy 4.1.2011 Paikkoja 12

Koulutuksen tavoitteena on suorittaa kone- ja metallialan perustutkinto, tutkintonimik-keellä levyseppähitsaaja tai tutkinnon osia sekä hankkia riittävät tiedot ja taidot työllis-tyä metalliteollisuuden levy- ja hitsausalan työtehtäviin. Koulutus on tarkoitettu henki-löille joilla on kone- ja metallialan perus-koulutus; Kone- ja metallialan pakollisest osat tai työelämästä hankitut vastaavat tie-dot ja taidot. Haastattelut suoritetaan Porin työvoimatoimistossa 14.1.2011.

Hitsausalan koulutusta (nro 625996)WinNova Länsirannikon Koulutus OyKoulutus alkaa 24.3.2011Haku päättyy 1.3.2011 Paikkoja 12

Koulutuksen tavoitteena on suorittaa hit-saajan ammattitutkinto tai tutkinnon osia sekä hankkia riittävät tiedot ja taidot työl-listyä hitsausalalle. Koulutus on tarkoitettu henkilöille, joilla on kone- ja metallialan peruskoulutus, tai työelämästä hankitut vastaavat tiedot ja taidot. Osa hakijoista voidaan kutsua haastatteluun, jotka pide-tään 10.3.2011.

Ravintola- ja kahvila-alan pikataival (nro 626060)MTC kyKoulutus alkaa 7.2.2011 Kesto 16 vkHaku päättyy 18.1.2011 Paikkoja 16

Koulutus on tarkoitettu ravintola-, kahvi-la- ja suurkeittiöalan peruskoulutuksen tai vastaavan työkokemuksen omaaville hen-kilöille.Tavoitteena on ravintola-, kahvila- ja suurkeittiöalan uusien mahdollisuuksien hyödyntäminen työllistymisessä. Koulutuk-sessa päivitetään ja lisätään ammatillisia taitoja. Ammatillisia taitoja kehitetään alan perustaitojen, omavalvonnan, laskentatoi-men, asiakaspalvelun, myyntityön, vies-tinnän ja esiintymistaidon, tietotekniikan ja englannin kielen asiakaspalvelusanas-ton osalta. Tehokas työnhakuvalmen-nus on osa koulutusta. Haastattelut 27. - 28.1.2010. Koulutuksen aikana voi suo-rittaa hygieniapassin ja ravintolan vas-taavan hoitajan pätevyyskoulutuksen. Koulutuksesta järjestetään INFO 11.1.2011 klo 12.00 RekryCenterissä Herttuantorilla, Isolinnankatu 24, 28100 Pori.

RAuMA

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja (nro 626358)WinNovan Länsirannikon Koulutus OyKoulutus alkaa 7.2.2011 Kesto 96 ovHaku päättyy 3.1.2011 Paikkoja 14

Koulutuksen tavoitteena on vastata yhteis-kunnan ja työelämän tarpeisiin tarjoamalla tutkinnon suorittajalle näyttöön perustuvaa tietoa sosiaali- ja terveysalan arvoperus-tasta, hoitotyöstä ja kuntouttavasta työot-teesta, jotta hän osaa toimia työryhmän


jäsenenä erilaisissa hoito- ja huolenpito-työn tilanteissa ja projekteissa. Kohderyh-mä: sosiaali- ja terveysalalle soveltuvat, mielellään alan työkokemusta omaavat työttömät tai työttömyysuhan alaiset hen-kilöt. Ennen koulutuksen valintaa hakijoille järjestetään soveltuvuustesti ja haastattelu 17. - 18.1.2011/Steniuksenkatu 8, Rauma. Koulutukseen valittujen tulee toimittaa vaa-dittava lääkärintodistus (T-todistus) tervey-dentilastaan.

Kielipainotteinen toimistoalan täydennyskoulutus (nro 626624)Eduhouse OyKoulutus alkaa 24.1.2011 Kesto 5,5 kkHaku päättyy 5.1.2011 Paikkoja 12

Koulutuksen tavoitteena on parantaa toi-mistoalan työnhakijoiden englannin kielen taito sellaiselle tasolle, että henkilö pystyy käyttämään kieltä sujuvasti työelämän eri tilanteissa. Koulutus on tarkoitettu työttö-mille ja työttömyysuhan alaisille henkilöille, joilla on suoritettuna liiketalouden perustut-kinto, kaupan ja hallinnon alin korkea-aste tai ammattikorkeakoulututkinto ja/tai pitkä työkokemus toimistoalalta.

Rakennusalan tutkintotavoitteinen koulutus (nro 626622)WinNovan Länsirannikon Koulutus OyKoulutus alkaa 10.1.2011Kesto HOPS (perustutkinto 90ov)Haku päättyy 10.12.2010 Paikkoja 20

Tavoitteena suorittaa rakennusalan perus-tutkinto, ammattitutkinto, erikoisammatti-tutkinto tai niiden osia. Koulutus on tarkoi-tettu ensisijaisesti rakennusalan koulutusta ja/tai työkokemusta omaaville. Opiskelua voidaan valinnaisten osien valinnoilla pai-nottaa rakennusmiehen, kirvesmiehen tai muurarin työtehtäviin suuntautuviksi.

Tekniikka (varikko, nro 618448)WinNovan Länsi-Suomen aikuiskoulutuskeskusKoulutus alkaa sop. mukaanKesto max. 26 vkoHaku päättyy 31.12.2010 Paikkoja 15

Suunnattu ensisijaisesti Rauman työvoi-matoimiston ja työvoiman palvelukeskuk-sen asiakkaille, jotka tarvitsevat tukea ja ohjausta ammatti- tai koulutussuunnitel-

miensa selkeyttämisessä tai elämäntilan-teisiin liittyvissä asioissa. Tavoitteena on, että osallistuja voi tekemällä oppimisen keinoin arvioida ja kehittää nykyistä osaa-mistaan kädentaitoja vaativissa tehtävissä, etsiä uutta ammatillista suuntautumista ja parantaa yleisiä työelämävalmiuksiaan. Koulutus toteutetaan työkouluopetuksena, jossa opiskelijalla on mahdollisuus omien vahvuuksien mukaan perehtyä rakennus-, metalli- tai konetekniikan aloihin käytän-nön työn kautta.

Hitsaajan ammattitutkinto/ osatutkinto (nro 617500)Koulutus alkaa sop. mukaan Kesto HOPSHaku päättyy 15.12.2010 Paikkoja 10

Pääsyvaatimuksena metallialan perus-koulutus tai muu riittävä tekniseltä alalta hankittu ammattitaito. Tavoitteena saada valmiudet selviytyä ammattitutkintolain mukaisesta hitsaajan ammattitutkinnosta tai osatutkinnosta ja suoritua itsenäisesti konepajan/telakan hitsaajan vaativista työ-tehtävistä.

Vartijan ammattitutkintoon valmistava (nro 626637)WinNovan Länsirannikon Koulutus OyKoulutus alkaa 28.2.2011 Kesto 200 pvHaku päättyy 4.2.2011 Paikkoja 12

Tavoitteena on suorittaa vartijan ammat-titutkinto, jonka aikana on mahdollisuus suorittaa sammutusmieskoulutus. Koh-deryhmänä on alasta kiinnostuneet yli 20 vuotiaat henkilöt , jotka ovat esteettömiä ja soveltuvia turvallisuusalan tehtäviin. Sam-mutusmieskoulutuksen suorittaneet voivat työllistyä vartijan työn lisäksi laitospalokun-tiin ja ensivasteyksikköön. Lisäksi he voi-vat toimia sopimuspalokuntien pelastus- ja ensivastetoiminnan tehtävissä. Valintatilai-suus koostuu haastattelusta ja kuntotes-tistä. Lisätietoa kuntotestistä on WinNovan internet-sivulla www.winnova/turvallisuus.

KAnKAAnPää

Laitoshuoltajan ammattitutkintoon val-mistava koulutus (nro 626844)SATAEDU Satakunnan aikuiskoulutus-keskus, KankaanpääKoulutus alkaa 7.3.2011 Kesto 40 ovHaku päättyy 12.2.2011 Paikkoja 12

Koulutus on tarkoitettu työttömille työnha-kijoille, jotka ovat työskennelleet siivous-alalla ja/tai hankkineet alan koulutusta tai ovat muuten alasta kiinnostuneita. Tavoit-teena on, että opiskelija suorittaa koulutuk-sen aikana laitoshuoltajan ammattitutkin-non tai osia siitä. Koulutus soveltuu hyvin myös ammatinvaihtajille. Koulutus on hoi-vapainotteinen ja sen aikana opiskelijoilla on mahdollisuus suorittaa Hygieniapassi, palveluja kotiin -passi sekä siivouskonei-den ajokortti.

EuRA

Henkilökohtainen avustaja (nro 626756)WinNovan Länsirannikon Koulutus OyKoulutus alkaa 14.2.2011 Kesto 24 ovHaku päättyy 19.1.2011 Paikkoja 12

Koulutuksen tavoitteena on perehdyttää opiskelijat henkilökohtaisen avustajan työhön ja antaa heille perustietoja ja -tai-toja henkilökohtaisena avustajana toimimi-seen. Koulutus sisältää hoito ja huolenpito -osion sosiaali- ja terveysalan, lähihoitaja, perustutkinnosta. Opiskelijoilla on mah-dollisuus suorittaa ko. perustutkinnosta hoito- ja huolenpito -osio. Kohderyhmänä ovat sosiaali- ja terveysalalle soveltuvat henkilöt, jotka ovat kiinnostuneita henkilö-kohtaisen avustajan tehtävistä. Ennen kou-lutukseen valintaa soveltuvat hakijat haas-tatellaan 1.2.2011 Kaakkois-Satakunnan työ- ja elinkeinotoimistossa Eurassa.

Kirjanpito ja tilinpäätöstaidot (nro 626791)Eduhouse OyKoulutus alkaa 7.2.2011 Kesto 24 vkoHaku päättyy 18.1.2011 Paikkoja 10

Koulutuksen tavoite on syventää kirjanpito- ja tilinpäätöstaitojen osaamista. Kohderyh-mässä ovat kirjanpidon perusteet hallitse-vat, esim. taloushallinnon at:n suorittaneet työttömät ja työttömyysuhanalaiset henki-löt, joilla on kiinnostus toimia kirjanpidon ja tilinpäätöksen tehtävissä. Ennen koulutuk-seen valintaa soveltuvat hakijat haastatel-laan 26.1.2011 Kaakkois-Satakunnan työ- ja elinkeinotoimistossa Euran yksikössä.

Alkavia koulutuksia 2011

Osallistu kyselyyn nettisivuillamme!Vastaa kysymyksiin, kuten mikä ala juuri sinua kiinnostaa ja mitä juttuja toivoisit lehtemme käsittelevän jatkossa. Kyselyyn vastanneiden kesken

arvomme kirjanlukulaitteen!Käy osoitteessa www.ely-keskus.fi/satakunta

Vastausaikaa 31.1.2011 asti.

Documents

Työvoimakoulutuksen tiedotuslehti 2/2010