Manka, Osatyökykyiset ja työelämä miten edistää työllistymistä

Osatyökykyiset ja työelämä- miten edistää työllistymistä?

Osatyökykyiset ja työelämä- miten edistää työllistymistä?

Professori Marja-Liisa Manka, Tampereen yliopisto

Tavoitteena on edistää työhyvinvointia ja työkyvyn tuen käytäntöjä, osatyökykyisen työssä jatkamista sekä työterveyshuoltojen verkottoitumista kuntoutuspalvelujen ja muiden toimijoiden kanssa työkyvyn käytäntöjen saamiseksi käyttöön työpaikoille.

Hankkeen osatavoitteet

1. Työterveyshuollon ja kuntoutuksen sekä muiden toimijoiden verkottumisella ja osaamisen yhdistämisellä työkyvyn ja työhyvinvoinnin tukea pientyöpaikoille ja kuntatyönpaikoille.

2. Osatyökykyisen työntekijän tukeminen työelämässä

3. Työpaikat työkyvyn tukijoiksi

JAMIT -hankkeen tavoiteJAMIT -hankkeen tavoite

Kehittämistyön toimijat

Kuntoutussäätiö

Tampereen yliopisto, Johtamiskorkeakoulu, Synergos

Avire-Kuntoutus Oy

Härmän kuntokeskus

Työterveyshuoltoyksiköitä Uudeltamaalta : Kuninkaantien työterveys, Porvoo ja Lohjan työterveyskeskus, Lohja

Etelä-Pohjanmaalta : Seinäjoen työterveys ja Peruskuntayhtymä Kaksineuvoisen työterveyshuolto

Tampereen yliopiston kehittämistyö hankkeessa

Mitä on tehtävissä työpaikoilla? Tiedon tuottaminen työpaikkatason päätöksenteon tueksi: millaisia tukimuotoja on olemassa, miksi työurien jatkaminen kannattaa? Minkälaisia taloudellisia vaikutuksia sillä on?

Sosiaalisen pääoman lisääminen: yhteisöllisyys, arvo- ja asennetyö, erilaisuuden arvostaminen

Esimiestyön kehittäminen: työn organisointi, pelisäännöt

Psykologisen pääoman kehittäminen työkyvyn tukena: pienryhmävalmennukset osatyökykyisille

Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 5

Näkökulman vaihdos tarpeen

Voimavaralähtöinen työhyvinvointimalli –huomio työn ja yksilön voimavaroihin ja niiden lisäämiseen, ei vain siihen, mikä on huonosti.

”Opitusta avuttomuudestaopittuun avuliaisuuteen.”M. Seligman

Työllistymisen esteitä

• Osatyökykyisillä ei ole työnantajan haluamia tietoja, taitoja, osaamista tai muita ominaisuuksia

• Osatyökykyisten työn tuottavuus on heikompaa ja heidän kustannuksensa ovat korkeampia kuin muilla työntekijöillä

• Työantajilla on stereotyyppinen kuva osatyökykyisistä, joka antaa harhaanjohtavan kuvan heidän työkyvystään

• Työantajilla on pelkoja koskien työsuhteen mahdolliseen päättämiseen liittyvistä syrjintäsyytöksistä

• Työyhteisön muiden jäsenten tai asiakkaiden reaktiot osatyökykyisiin liittyen voivat epäilyttää työantajia

• Taloudelliset kannusteet työllistää osatyökykyisiä eivät ole riittäviä tai niitä ei tunneta

• Lähde: Legnick-Hall et al., Kukkonen 2009, Kaukaluoma & Härkäpää 2006

Miksi työllistää osatyökykyinen?

• Yrityksen päätöksentekoa osatyökykyisen palkkaamisessa voidaan mallintaa 1) välittömien tai 2) välillisten taloudellisten tai 3) eettisten ja sosiaalisten perusteluiden kautta.

• Mikäli osatyökykyinen on tehtävään pätevin vaihtoehto, yritys voi tehdä työllistämispäätöksen välittömiin taloudellisiin perusteluihin nojaten.

• Välillisillä talousvaikutuksilla tarkoitetaan sitä, että osatyökykyisten työllistämisellä voi olla imagollisia vaikutuksia esim. yrityksen työantajakuvaan ja asiakaskuntaan.

• Kolmanneksi yrityksen arvomaailma ja eettiset päämäärät voivat tukea osatyökykyisten työllistämistä, koska se toteuttaa esim. työantajan sosiaalisen vastuun tai työyhteisön monimuotoisuuden periaatteita.

Osatyökykyisen työssäkäymisentaloudelliset vaikutukset yritystasolla• JAMIT-hankkeen näkökulma on erityisesti työurien

jatkamisessa osatyökykyisten työntekijöiden kohdalla.

• Selvityksissä pyritään muodostamaan käsitys siitä, mitä taloudellisia vaikutuksia tai tukimuotoja liittyy tilanteeseen, jossa henkilö esim. sairausloman jälkeen jatkaa töissä osatyökykyisenä ja toisaalta millaisia vaikutuksia on sillä, että henkilö ei ole töissä.

• Tuottaa tietoa siitä, mitä osatyökykyisen työllistäminen työantajalle maksaa / tuottaa ja missä määrin yhteiskunnan tuet työnantajalle kompensoivat mahdollisia lisäkustannuksia.

Osatyökykyisen työuran jatkamisen taloudellisia vaikutuksia

Tilanne ennen:

työntekijä työsuhteessa

Mahdollinen sairausloma

Työskentely osa-työkykyisenä

Kuntoutus

Sairausloma / osasairausloma

Työskentely osa-

työkykyisenä

Täyden työkyvyn

palautuminen

Työkyvyn mahdolliset muutokset ajan mittaan

Osatyö-kykyisenä

työhön paluu

Työkyvyn alentuminen

Vaihtoehto 3: ei palaa, ei sijaista

Vaihtoehto 2: ei palaa töihin , sijainen/jatkaja

Vaihtoehto 1: jatkaa uraa osatyökykyisenä

aika

Kustannus-vaikutukset

+/ -suorat /

epäsuorat

Kustannusvaikutukset +/-

Kustannusvaikutukset +/-

Kustannus-vaikutukset +/ -

suorat / epäsuoratMittaritietojen lähteet:

-yrityksen talouden tilinpito-henkilöstötilinpito (esim. sairauspoissaolot)-arvioitavat suureet (yleinen tutkimustieto, tilastot, yritysten edustajien arviot)

Eläke

Sosiaalisen pääoman kehittämistyö

-• tuotetaan opas yhteisöllisyydestä• työyhteisön työhyvinvoinnin tilan ja

sosiaalisen pääoman mittauksen (Työhyvinvoinnin Tikkataulu ™ -mittarin avulla)

• 3 krt 3 h työskentelykertaa asiantuntijoiden johdolla työpaikalla


Yhteisöllisyys vaikuttaa terveyteen

työyhteisön vähäiseensosiaaliseen pääomaan liittyi 1,3-kertainen sairastumisen riski, myös 20- 50% korkeampi masennuksen ilmenemisen riski

vähäiseen yksilön sosiaaliseen pääomaan liittyi 1,8 -kertainen sairastumisriski

.

Oksanen 2009

vastavuoroisuus, luottamus, yhteisölliset arvot ja normit, aktiivinen toiminta yhteiseksi hyväksi

Johtaminen Työyhteisö+

Mitä se sisältää?1. Johdatus sosiaaliseen pääomaan ja tapoihin kehittää sitä• Työyhteisön tilanteen ja erityispiirteiden kartoittamista• Kehittämisen painopistealueiden valinta Tikkataulun tulosten

pohjalta

2. Johdatus työyhteisötaitoihin: jokainen on vastuussa työhyvinvoinnista ja tiedonkulusta, erilaisuus on rikkautta mutta työpaikalla on omat sääntönsä, jne..• Tikkataulun tulosten läpikäyminen koko henkilöstön kanssa• Yhteisten pelisääntöjen luominen

3. Esimiestyö sosiaalisen pääoman kehittäjänä: esim. mistä ja miten palkitsemme ja kannustamme työntekijöitä? Verkostot esimiehen voimavarana.

Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto

13Pekka Jylhä: | It is not too late, 2009, Stuffed hare, light Retretti 2012http://theendofbeing.com/2011/01/05/and-the-hare-pekka-jylha-and-sculpture-as-existential-fable/5-3

Ei ole vielä liian myöhäistä

Psykologisen pääoman kehittäminen

1. Orientaatio:- Miksi katse työniloon?- Tunteista ja niiden tarttumisesta- Mistä on kysymys psykologisessa pääomassa?- Tehtäviä väliajaksi: mikä lisäisi työniloa minulla?

Lähiopetuspäivät 2 kpl- Optimistisuus ja toiveikkuus, miniluentoja, keskustelua, ohjausta- Itseluottamus ja sitkeys

2. Yhteisöllisyys, vuorovaikutus ja palautuminen- Tehtävien läpikäyminen, miten tästä eteenpäin?


Psykologinen pääoma

oli yhteydessä parempaan suoriutumiseen työssä, työtyytyväisyyteen ja sitoutumiseen.

vaikutti siihenkin, miten työyhteisön tukea pystyttiin hyödyntämään työssä

on opittavissaLuthans, Norman, Avolio & Avey 2008.

itseluottamus, toiveikkuus, optimismi ja sitkeys


Mistä se syntyy?

Itseluottamus: ihmisellä on tarvittava itseluottamus ja tehokkuususkomukset omista kyvyistä onnistua haasteellisten tehtävien suorittamisesta= hallinnan tunneToivo: on halua kulkea tavoitteita kohti (”tahtovoima”) ja tarvittaessa löytää vaihtoehtoisia polkuja niiden saavuttamiseen (”keinovoima”) Realistinen optimismi: ihminen näkee asioiden myönteiset puoletSitkeys: kohdattaessa ongelmia ja esteitä, ne eivät lannista, vaan ihminen kestää ne ja aloittaa alusta.

Myönteisten tunteiden merkitys

Professori Marja-Liisa Manka, Tampereen yliopisto, Johtamiskorkeakoulu 17

Myönteiset tunteet

Uudet ajatukset, teot, suhteet

Rakentavat kestäviähenkilökohtaisia voima-varoja (sos. tuki, sitkeys,

luovuus, taidot ja osaaminen)

Hyvä terveys, onnellisuuspositiivisesti

poikkeavakäyttäytyminen

Cohn & Fredrickson, 2009


Myönteiset vahvistuksetetsi vahvuuksiasi ja pienennä kielteisten kokemusten merkitystä oppimalla niistäajattele sitä, mikä tuottaa iloa ja tee sitäälä arvostele suorituksiasi ja vertaile niitä muihinanna itsellesi anteeksi: olet riittävän hyvätartu kielteiseen tunteeseen heti sen ilmaannuttua, mieti, mitkä tosiasiat tukevat tunnetta, mitä vastaväitteitä on olemassa, mitä pahimmillaan voi tapahtua ja mitä voisit tehdä, jotta näin ei kävisientäs sisäinen höpöttäjä päässäsi: moittiiko vai kehuuko?jaa huolesi, keskustele

http://www.youtube.com/watch?v=qR3rK0kZFkg

Toiveikkuus


”Toiveikkuus on sitä, että löytää reittejä haluttuun lopputulokseen ja myös osaa motivoida itsensä käyttämään noita reittejä.” (Snyder, 2002)

Jokainen tarvitsee vaikutusmahdollisuuksia


Reitit ja toimijuus ovat erottamattomissa.

Reitit ilman toimijuuttajohtavat sitkeyden puutteeseen tavoitteeseen pyrittäessä.

Toimijuus ilman reittejä johtaa turhautumiseen ja lamaantumiseen.

Keskustelusta ja oivalluksista

• ”Toimijuus ilman reittiä johtaa turhautumiseen. Se oli minulle ahaa-elämys. Tästä ei pääse yli, pitäisi ottaa joku uusi suunta ja miettiä, miten pääsee muuta kautta tavoitteeseen. Meidän esimies on ihan puhki ja meidän täytyy kannatella häntä. Toisaalta joudun myös tekemään työtäni vastoin omaa moraaliani. Olen vitkuttanut jätevesien puhdistuskomentoja vanhuksille, mutta kaipa minun täytyy alkaa alkaa ihmisten kehottaminen, kuuleminen, pakkotoimet! Se on paskamainen juttu.”

• ”Uusi esimies tuli minulle maaliskuussa. Arvioin hänet tikkataulussa erittäin hyväksi, mutta itse ajattelin kuitenkin, että kyllä se muuttuu yhtä huonoksi kuin edellinenkin. Minähän voisin laittaa sen kehittämiskohteekseni, että miten minä tukisin häntä ja luopuisin tästä pessimistisyydestäni. ”


• ”Yksi mies tuli minua vastaan kadulla ja sanoi, saisinko yhden hymyn. Minä nähtävästi kuljin niin alakuloisen näköisenä. Minulla on ollut tosi kovia tilanteita, pitää olla onnellinen, että olen hengissä, sekin on hyvä. Vaikka on paljon ollut ikäviä tilanteita, olen selvinnyt. Aloin innostua elämän kohokohdista ja niiden hakemisesta. Olen saanut valtavasti tältä kurssilta.”

• ”Pitääkö selvitäkään kaikesta, eikö saisi jäädä haavoja? Minulla oli yksi vakavasti sairas lapsi. Miten painavat hartiat minulla olikaan, kun 10 kk ikäiselle tuli leukemia. Sitten keksin, ne lapset ovat vaan mulla lainassa, pitää osata iloita hetkestä. Olen vain väliaikaisesti heidän elämässään.


• ”Minulla on sama juttu, olen tehnyt tyhmyyksiä. Istuin vain räkälässä kaljatuopin ääressä, miksi minun piti olla siellä? Ja petin ihmisiä. ”

• ”Sillä teidän esimiehelläkin on omat haavansa… ehkä emme tiedä siitä.”

• ”Pitääkö sitä käyttäytymistä hyväksyä, ei. Mutta olen alkanut havaita, että hänen suhtautuminen minuun on muuttunut. Kertoo hän kyllä minusta pahoja asioita työkavereille, että minä myrkytän ilmapiirin. Mutta ei sen pahempaa…Kun tähän asti hän on sanonut, ettei minusta ole mihinkään.”

Keskustelua ja oivalluksia

• ”Kuntalaisilta saa kuulla, että olemme laiskoja elättejä. Etsittekö matoja, he huutelevat, kun ruohomme liikenneympyrää. Me keksimme tehdä toplistan suosituimmista lausahduksista, se on tuottanut meille iloa. Toiseksi yleisin on, teitä ei olekaan näkynyt täällä vuoteen.”

• ”Minua ärsyttää, että työntekijät vaan tulevat työhön, mutteivät huomaa mitään eivätkä arvosta. Kun meillä oli taajamametsien hoitokurssi, niin työntekijät valittivat, voi huokaus, kun täytyy mennä sinne koko päiväksi. Ärsyynnyin tästä tosi pahasti ja sanoin, aina vain tuota jankutusta. Se oli tosi hyvä kurssi. Tuommoinenhan minä olen, innostun ja ärsyynnyn. Mutta että kokevatko ne muut minun huutavan, kun olen ”punainen”? Minä olen vain niin innostunut ja minua harmittaa, kun muut vain valittavat. Minunhan pitäisi muuttaa puhetapaani?”

Johtopäätöksiä

• Näkökulman vaihdoksen tarve: huolimatta ulkoisista olosuhteista, kriiseistä ja ongelmista, voimme silti vaikuttaa vähintäänkin oman itsemme tasolla – psykologinen pääoma- ja yhteisön tasolla – sosiaalinen pääoma

• Osatyökykyisten työllistäminen edellyttää myös työpaikan yhteisöllisyyden ja moninaisuuden edistämistä – probleemat sivuavat hyvin oleellisesti esimiestyötä ja työyhteisön toimintaa

• Henkilökohtainen voimaantuminen voisi tuoda itseluottamusta ja resursseja pystyä työssä.

Education

Manka, Osatyökykyiset ja työelämä miten edistää työllistymistä