Yrjö Ylkänen

Kokkola 11.1.2017

Yhteismetsä

metsänomistusmuotona

2

YHTEISMETSÄ

=

HYVÄ JA TUOTTAVA METSÄNOMISTUSMUOTO

www.metsakeskus.fi/yhteismetsat

Mikä on yhteismetsä?

• Kiinteistöille yhteisesti kuuluva alue, joka

on tarkoitettu käytettäväksi ensi sijassa

kestävän metsätalouden harjoittamiseen

sen osakkaiden hyväksi

• Voidaan käyttää myös muuhun

tarkoitukseen kuin metsätalouden

harjoittamiseen, jos se on taloudellisesti

tai muuten tarkoituksenmukaista

• Yksityismaata, jota sen osakkaat

hallinnoivat

• Osakkaat muodostavat osakaskunnan,

joka on oikeushenkilö

• Osakkaat eivät vastuussa osakaskunnan

sitoumuksista

3

Perustietoa yhteismetsistä

• Vanhimmat yhteismetsät perustettu v. 1887

• Yhteismetsiä nykyisin n. 400 kpl, osakkaita lähes 25 000

• Kokonaispinta-ala lähes 700 000 ha eli päälle 6 %

yksityismetsien pinta-alasta

• Koko vaihtelee alle 20 ha - 90 000 ha

• Isoimmat yhteismetsät Pohjois-Suomessa

• Suosio lisääntyy edelleen

• Asutusyhteismetsiä, suvun yhteismetsiä, kuntakohtaisia

yhteismetsiä, tilusjärjestelyssä perustettuja yhteismetsiä,

yhteisen alueen hoidon järjestämiseksi perustettuja

yhteismetsiä….

4

Hallintomalli

• Ylintä päätösvaltaa käyttää osakaskunnan kokous

• Hoitokunta tai toimitsija vastaa käytännön toiminnasta

• Isoilla yhteismetsillä omia metsäammattilaisia

• Ohjesäännössä linjataan toiminnan periaatteet

• Tilintarkastaja (ei pakollinen pienissä yhteismetsissä)

• Hallintomalli samantyyppinen kuin esim. taloyhtiöissä

• Keskeiset säädökset ja asiakirjat:

› Yhteismetsälaki 109/2003

› Kiinteistönmuodostamislaki 554/1995

› Ohjesääntö

› Metsäsuunnitelma

5

Miksi yhteiskunta suosii?

• Yhteismetsää hoidetaan ja käytetään metsäsuunnitelman mukaan → tasainen toimintamalli

• Tasainen työllistävyys

• Tasaiset verotulot yhteiskunnalle hyvä asia

• Yhteismetsät tuottavia ja niiden kannattavuus hyvä, vaikka monet niistä sijaitsevat keskim. heikommilla maapohjilla

• Estää metsänomistuksen pirstoutumista

6

Yhteismetsän vahvuudet

• Hyvä metsien hoito + tasainen ja jatkuva tuotto

• Suuruuden ekonomia toimii → parempi hinta myyntipuulla

sekä töissä ja tarvikkeissa pienemmät yksikkökustannukset

• Metsien säilyminen eheänä kokonaisuutena – myös

sukupolvenvaihdoksessa

• Sisarusten / perillisten tasapuolinen kohtelu spv:ssä ja

perinnönjaossa

• Perustaminen ja liittyminen hyvin edullista

• Omistamisen vaivattomuus

• Yhteismetsän tarjoamat virkistyskäyttömahdollisuudet

• Toimiva ja demokraattinen hallintomalli

• Helppo ja kohtuullisen turvallinen sijoitusmahdollisuus

• Alhaisempi tuloverotus (26,5 % vs. 30 - 34 %)

7

Yhteismetsän heikkoudet

• Ei yleensä saatavissa hetkellisesti suurta tuloa

• Hallintokustannukset + hallintomallin haasteellisuus

• Omistusluonteen muuttuminen: osakkaalla ei erityistä oikeutta

omaan metsään

• Osakkaan omatoimisen metsätyön, hankintahakkuun ja

kotitarvepuun oton rajoitukset

• Oma äänivalta riippuu osuuden koosta + äänileikkuri

• Yhteismetsäosuuden kaupasta ei synny

metsävähennysoikeutta

• Ei mahdollisuutta metsälahjavähennykseen eikä

yrittäjävähennykseen verotuksessa

8

Erityispiirteitä

• Kirjanpito- ja tilintarkastus

• Osuudet ovat vapaasti myytävissä tai pantattavissa, mutta osakaskunnalla voi olla etuosto-oikeus

• Osuuksilla voi olla ohjesäännössä luovutusrajoitus, jolla estetään liian pienien yhteismetsäosuuksien muodostuminen

• Osakaskunnan äänestyspäätöksissä on äänileikkuri, joka turvaa pienosakkaiden vaikutusmahdollisuuksia päätöksenteossa

• Sopimuspohjaisen yhteismetsän voi purkaa tai osuutta vastaavan maa-alueen erottaa, jos osakaskunta puoltaa ¾ enemmistöpäätöksellä - mutta omaa metsäaluetta ei käytännössä voi sellaisenaan saada takaisin

9

Yhteismetsän verotus

• Verotetaan yhteisetuutena

• Yhteismetsä on erillinen verovelvollinen eli ylijäämän jako-osuudet ovat osakkaille verotonta tuloa

• Normaali pääomatuloverotus 26,5 %:n verokannalla (v. 2017 alusta lähtien)

• Metsävähennys ja menovaraus käytössä, mutta ei metsälahjavähennys eikä yrittäjävähennys

• Yhteismetsä maksaa vuosittain veroennakkoa

• Alv-ilmoitukset tehtävä

• Yhteismetsää perustettaessa tai liitettäessä tila johonkin yhteismetsään yhteismetsäosuuksia vastaan ei tule luovutusvoitto- tai varainsiirtoverovelvollisuutta

• Yhteismetsäosuuksien luovutuksia verotetaan kuten muunkin kiinteän omaisuuden luovutuksia 10

Yhteismetsän ohjesääntö

• YML 16 §:ssä säädetään ohjesäännön sisällöstä

• Ohjesäännössä annetaan tarkemmat määräykset

yhteismetsän toiminnan järjestämisestä

• Malliohjesääntö on hyvä ja suositeltava käytettäväksi

• Malliohjesääntö löytyy osoitteesta www.yhteismetsat.fi

11

Miten pääsee osakkaaksi?

• Perustamalla oman yhteismetsän

• Liittämällä metsänsä (tai sen osan!) johonkin olemassa olevaan

yhteismetsään, jolloin saa yhteismetsäosuuksia liitetyn alueen

arvoa vastaavan määrän

• Ostamalla myynnissä olevia yhteismetsäosuuksia

• Ostamalla tilan, johon kuuluu yhteismetsäosuus

12

Kenelle yhteismetsä sopii?

• Vaivatonta, mutta tuottavaa

metsänomistusta arvostavalle

• Sukupolvenvaihdosta

suunnittelevalle

• Suvulle, joka haluaa metsien

pysyvän yhtenäisinä

• ”Suurmetsänomistajaksi” haluavalle

• Metsien pirstoutumisen estämistä

haluavalle

• Yhteisöllisyyttä haluavalle

• Ammattimaista metsätalouden

harjoittamista haluavalle

13

Kunta yhteismetsän perustajaosakkaana

Case Evijärvi

Miksi Evijärven kunta on mukana perustamassa

yhteismetsää ?

Halu edistää maaseudun elinkeinotoimintaa

Yhteismetsän toimeliaisuus tarjoaa työtä ja toimeentuloa

kuntalaisille (metsänomistajat, metsurit, urakoitsijat,

toimihenkilöt, oheispalvelut, kerrannaisvaikutukset) ja

samalla myös turvaa verotuloja kunnalle

Torjuu näköpiirissä olevaa toimeliaisuuden laskua jos

mitään ei tehdä

Kunnan panos varmistaa yhteismetsälle ison pinta-alan

tuomat edut ja jatkuvuuden sekä madaltaa kynnystä liittyä

mukaan

Kuntalaisten palvelua

Kunnan tarjoama mahdollisuus ratkaista

metsänomistukseen liittyviä kysymyksiä

Helppo tapa säilyttää siteitä kotikuntaan vaikka

asuttaisiinkin muualla

Yhteismetsän perustaminen, esimerkki

Kaisa Koivulan tila RN:o 2:15

Tilan metsän arvo 83 000 €

Kunnan metsätila RN:o 3:45

Tilan arvo 65 000 €

Yhteensä 261 000 €

Matti Mäntylän

haamutila R:no 2:12

43 % yhteismetsän

osuuksista

Kunnan haamutila

3:45

25 % yhteismetsän

osuuksista

Kaisa Koivulan

haamutila 2:15

32 % yhteismetsän

osuuksista

Matti Mäntylän tila RN:o 2:12

Tilan arvo 113 000 €

Muodostetaan Evijärven

yhteismetsä Rn:o 175-874-1-2

• Haamutiloilla ei ole maa-aluetta mutta niihin kuuluu arvoa vastaava osuus yhteismetsään

• Valtio maksaa kiinteistötoimitukset

Muodostetaan

yhteismetsän

osakaskiinteistöt Matti

Mäntylän tila RN:o 1:57

Kaisa Koivulan tila RN:o 2:15

Tilan metsän arvo 83 000 €

Kaisa Koivulan peltoa

Kuinka Evijärven yhteismetsän

perustamisessa on tarkoitus edetä

Yleinen tiedotus liittymismahdollisuudesta, talvi 2017

Liittymisestä kiinnostuneet täyttävät palautelomakkeen

helmikuussa 2017

Yksityiskohtaisempi tiedotus palautelomakkeen

täyttäneille maaliskuussa 2017

Ohjesääntöluonnos valmiiksi kevät 2017

Tila-arvioiden tilaus huhtikuu 2017. Kukin metsänomistaja

maksaa itse oman tilansa tila-arvion tekemisen

Tila-arvioitten maastotyöt kesä / syksy 2017

Kiinnostuneet tekevät lopullisen liittymispäätöksensä esim.

marraskuun loppuun 2017 mennessä

Perustamissopimuksen allekirjoittaminen talvi 2018

Maanmittaustoimitukset ja muodostamistoimitus 2018

aikana

Kauhava 1 549 ha

Kauhajoki 1 487 ha

Lappajärvi 1 294 ha

Alajärvi 755 ha

Soini 503 ha

Vastaavalla tavalla perustettuja kuntakohtaisia

yhteismetsiä Etelä-Pohjanmaalla

Kiitoksia!