13
YHTEISMETSÄ = HYVÄ JA TUOTTAVA METSÄNOMISTUSMUOTO www.metsakeskus.fi www.yhteismetsat.fi Jarmo Mulari p. 050 3140 424 Suomen metsäkeskus [email protected] 1

Yhteismetsä omistusratkaisuna, Jarmo Mulari, Suomen metsäkeskus

Embed Size (px)

Citation preview

Page 1: Yhteismetsä omistusratkaisuna, Jarmo Mulari, Suomen metsäkeskus

YHTEISMETSÄ=

HYVÄ JA TUOTTAVA METSÄNOMISTUSMUOTO

www.metsakeskus.fiwww.yhteismetsat.fi

Jarmo Mularip. 050 3140 424Suomen metsä[email protected]

1

Page 2: Yhteismetsä omistusratkaisuna, Jarmo Mulari, Suomen metsäkeskus

Perustietoa yhteismetsistä• Vanhimmat yhteismetsät perustettu v. 1887

• Yhteismetsiä nykyisin 344 kpl, osakkaita yli 25 000

• Yhteismetsiä n. 613 000 ha eli n. 5 % yksityismetsien pinta-alasta

• Koko vaihtelee 20 ha - 90 000 ha

• Isoimmat yhteismetsät Pohjois-Suomessa

• Suosio lisääntyy jatkuvasti

2

Page 3: Yhteismetsä omistusratkaisuna, Jarmo Mulari, Suomen metsäkeskus

Mikä on yhteismetsä?• Kiinteistöille yhteisesti kuuluva alue, joka on

tarkoitettu käytettäväksi ensi sijassa kestävän metsätalouden harjoittamiseen sen osakkaiden hyväksi

• Voidaan käyttää myös muuhun tarkoitukseen kuin metsätalouden harjoittamiseen, jos se on taloudellisesti tai muuten tarkoituksenmukaista

• Yksityismaata, jota sen osakkaat hallinnoivat

• Osakkaat muodostavat osakaskunnan, joka on oikeushenkilö

• Osakkaat eivät vastuussa osakaskunnan sitoumuksista

3

Page 4: Yhteismetsä omistusratkaisuna, Jarmo Mulari, Suomen metsäkeskus

Hallintomalli• Ylintä päätösvaltaa käyttää osakaskunnan kokous

• Hoitokunta tai toimitsija vastaa käytännön toiminnasta

• Isoilla yhteismetsillä omia metsäammattilaisia

• Ohjesäännössä linjataan toiminnan periaatteet

• Tilintarkastaja (ei pakollinen pienissä yhteismetsissä)

• Hallintomalli samantyyppinen kuin esim. taloyhtiöissä

• Keskeiset säädökset ja asiakirjat:

› Yhteismetsälaki 109/2003

› Kiinteistönmuodostamislaki 554/1995

› Ohjesääntö

› Metsäsuunnitelma

4

Page 5: Yhteismetsä omistusratkaisuna, Jarmo Mulari, Suomen metsäkeskus

Miksi yhteiskunta suosii?

• Yhteismetsää hoidetaan ja käytetään metsäsuunnitelman mukaan → tasainen toimintamalli

• Tasainen työllistävyys

• Tasaiset verotulot yhteiskunnalle hyvä asia

• Yhteismetsät tuottavia ja niiden kannattavuus hyvä, vaikka sijaitsevat keskim. heikommilla maapohjilla

• Estää metsänomistuksen pirstoutumista

5

Page 6: Yhteismetsä omistusratkaisuna, Jarmo Mulari, Suomen metsäkeskus

Yhteismetsän vahvuudet• Hyvä metsien hoito + tasainen ja jatkuva tuotto

• Suuruuden ekonomia toimii → parempi hinta myyntipuulla sekä töissä ja tarvikkeissa pienemmät yksikkökustannukset

• Metsien säilyminen eheänä kokonaisuutena – myös sukupolvenvaihdoksessa

• Perustaminen ja liittyminen hyvin edullista

• Omistamisen vaivattomuus

• Yhteismetsän tarjoamat virkistyskäyttömahdollisuudet

• Toimiva ja demokraattinen hallintomalli

• Helppo ja kohtuullisen turvallinen sijoitusmahdollisuus

• Alhaisempi tuloverotus (28 % vs. 30 - 34 %)6

Page 7: Yhteismetsä omistusratkaisuna, Jarmo Mulari, Suomen metsäkeskus

Yhteismetsän heikkoudet

• Ei yleensä saatavissa hetkellisesti suurta tuloa

• Hallintokustannukset + hallintomallin haasteellisuus

• Omistusluonteen muuttuminen: osakkaalla ei erityistä oikeutta omaan metsään

• Osakkaan omatoimisen metsätyön, hankintahakkuun ja kotitarvepuun oton rajoitukset

• Oma äänivalta riippuu osuuden koosta + äänileikkuri

• Yhteismetsäosuuden kaupasta ei synny metsävähennysoikeutta

7

Page 8: Yhteismetsä omistusratkaisuna, Jarmo Mulari, Suomen metsäkeskus

Erityispiirteitä• Kirjanpito- ja tilintarkastus lailla säädellysti

• Osuudet ovat vapaasti myytävissä tai pantattavissa, mutta osakaskunnalla voi olla etuosto-oikeus

• Osuuksilla voi olla ohjesäännössä luovutusrajoitus, jolla estetään liian pienien yhteismetsäosuuksien muodostuminen

• Osakaskunnan äänestyspäätöksissä on äänileikkuri, joka turvaa pienosakkaiden vaikutusmahdollisuuksia päätöksenteossa

• Sopimuspohjaisen yhteismetsän voi purkaa tai osuutta vastaavan maa-alueen erottaa, jos osakaskunta puoltaa ¾ enemmistöpäätöksellä - mutta omaa metsäaluetta ei käytännössä voi sellaisenaan saada takaisin

8

Page 9: Yhteismetsä omistusratkaisuna, Jarmo Mulari, Suomen metsäkeskus

Yhteismetsän verotus• Verotetaan yhteisetuutena• Yhteismetsä on erillinen verovelvollinen eli

ylijäämän jako-osuudet ovat osakkaille verotonta tuloa

• Normaali pääomatuloverotus 28 %:n verokannalla• Metsävähennys ja menovaraus käytössä• Yhteismetsä maksaa vuosittain veroennakkoa• Alv-ilmoitukset tehtävä• Yhteismetsää perustettaessa tai liitettäessä tila

johonkin yhteismetsään yhteismetsäosuuksia vastaan ei tule luovutusvoitto- tai varainsiirtoverovelvollisuutta

• Yhteismetsäosuuksien luovutuksia verotetaan kuten muunkin kiinteän omaisuuden luovutuksia

9

Page 10: Yhteismetsä omistusratkaisuna, Jarmo Mulari, Suomen metsäkeskus

Yhteismetsän ohjesääntö• YML 16 §:ssä säädetään ohjesäännön sisällöstä

• Ohjesäännössä annetaan tarkemmat määräykset yhteismetsän toiminnan järjestämisestä

• Malliohjesääntö on hyvä ja suositeltava käytettäväksi

• Malliohjesääntö löytyy osoitteesta www.yhteismetsat.fi

10

Page 11: Yhteismetsä omistusratkaisuna, Jarmo Mulari, Suomen metsäkeskus

Miten pääsee osakkaaksi?• Perustamalla oman yhteismetsän

• Liittämällä metsänsä (tai sen osan!) johonkin olemassa olevaan yhteismetsään, jolloin saa yhteismetsäosuuksia liitetyn alueen arvoa vastaavan määrän

• Ostamalla myynnissä olevia yhteismetsäosuuksia

• Ostamalla tilan, johon kuuluu yhteismetsäosuus

11

Page 12: Yhteismetsä omistusratkaisuna, Jarmo Mulari, Suomen metsäkeskus

Kenelle yhteismetsä sopii?

• Vaivatonta, mutta tuottavaa metsänomistusta arvostavalle

• Sukupolvenvaihdosta suunnittelevalle

• Suvulle, joka haluaa metsien pysyvän yhtenäisinä

• Metsien pirstoutumisen estämistä haluavalle

• Yhteisöllisyyttä haluavalle

• Ammattimaista metsätalouden harjoittamista haluavalle

12

Page 13: Yhteismetsä omistusratkaisuna, Jarmo Mulari, Suomen metsäkeskus

Yhteismetsän perustamisen vaiheet1. Alustavat neuvottelut

2. Perustamissopimus

3. Osuuksien suuruuden määrittäminen

4. Muodostamistoimituksen hakeminen

5. Yhteismetsän muodostamistoimitus

6. Osakaskunnan ensimmäinen kokous

7. Ohjesäännön vahvistaminen

8. Metsäsuunnitelma

9. Ilmoitus yhteismetsärekisteriin

10. Toiminnan käynnistäminen

13