View
107
Download
0
Embed Size (px)
Citation preview
Aikataulu
Valinnan-
vapaus- ja
rahoitus-HE
lausunto-
kierrokselle
Valinnan-
vapaus- ja
rahoitus-HE
eduskuntaan
Lait
voimaan
1.1.2019.
Mahdollinen
siirtymä-
aika
Järjestämis-
laki ja maa-
kuntalaki
julki kommen-
teille ja
lausunto-
kierrokselle
HE sote-
järjestämis-
laiksi ja maa-
kuntalaiksi
eduskuntaan
Sote-
järjestämis-
laki ja maa-
kuntalaki
voimaan
1.7.2017
Väliaikais-
hallinto
Maakunta-
vaalit
1.1.2019
järjestämis-
vastuu
maakunnille
6-8/16 11-12/16 2/17 7/17 17-18 1/19
Järjestämislaki ja maakuntalaki
Valinnanvapauden laajentaminen ja monikanavarahoituksen yksinkertaistaminen
Maakuntauudistuksen aikataulu
Esivalmistelu
Lainsäädäntö voimaan
/maakuntien väliaikaiset
valmisteluelimet
2016 – 6/2017 7/2017 – 3/2018
Ensimmäiset
maakuntavaalit
2016 2017 2018 2019
1/2018
Maakunnat
aloittavat
toimintansa
1/2019
4/2021
Kuntavaalit ja
maakuntavaalit
Kunta-
vaalit
4/2017
2020 2021
SOSTEn sote -roadshow
Kokkola ma 22.8 ap
Oulu ma 22.8 ip
Mikkeli pe 26.8 ap
Jyväskylä pe 26.8 ip
Kouvola ma 5.9 ap
Lappeenranta ma 5.9 ip
Pori ti 6.9 ip
Turku ke 7.9 ap
Rovaniemi to 8.9 ip
Vaasa ma 12.9 ap
Seinäjoki ma 12.9 ip
Tampere ti 13.9 ap
Hämeenlinna 13.9 ip
Joensuu pe 23.9 ap
Helsinki ti 4.10. ap
Lahti ma 26.9 ip
Kuopio pe 23.9 ip
Kajaani to 29.9 ip
AKn 12.10.2016
Oulu ma 22.8.
Mikkeli pe 26.8.
Kouvola ma 5.9
Pori ti 6.9.
Vaasa ma 12.9
Tampere ti 13.9
Joensuu pe 23.9
Kuopio pe 23.9
Uusimaa ma 26.9
Muutoksen elementtejä
Rakenne- ja rahoitus-uudistus
Toimiva työn-ja vastuunjako
Asiakkaan valinnan-
vapaus
Digitalisaatio
Palvelut kuntoon
Yhteistyö ja yhteiskehittäminen;
maakunta, kunta, järjestöt, yritykset, asukkaat
Sote-uudistuksen kärkiviestit
• Järjestöjen edustamien ihmisryhmien näkökulmasta
• Järjestöjen toimintaedellytysten turvaamisen
näkökulmasta
Järjestöt ja sote-uudistus
• Perusta: sote-järjestöjä yhteensä noin 10 000
• Sote-uudistus kytkeytyy järjestöihin ennen kaikkea myytävien sote-palvelujen ja
toisaalta hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kannalta.
• Myytäviä sosiaali- ja terveyspalveluja tuottaa noin 1000 järjestöä eli 1/10
• Valtaosalla on hyvinvointia ja terveyttä edistävää toimintaa.
• Lisäksi myytävien palvelujen ja vapaaehtoistoiminnan välimaastoon jää ns.
järjestölähtöistä auttamistoimintaa, joustavaa matalan kynnyksen apua
kansalaisille. Tällaista on mm. kriisikeskukset, mielenterveyskuntoutujien Klubitalot
ja työttömien päivätoiminta.
Rahoitusuudistus - yleistä• Sote-uudistuksen toimeenpanovaiheessa on pidettävä huoli riittävästä
taloudellisesta liikkumavarasta, jotta uudet rakenteet sekä toimintamallit
saadaan tehokkaasti käyttöön. Kustannussäästöjä on haettava ensisijaisesti
pitkällä aikavälillä.
• On tärkeää, että valtion kautta maakunnille kanavoidussa rahoituksessa
turvataan alueiden yhdenvertaiset mahdollisuudet järjestää asukkaidensa
palvelut ja että alueiden väliset erot eivät saa kasvaa liian suuriksi.
• Rahoitusratkaisulla poistettava osaoptimointia ja sen vähentämiseksi lääke-
ja matkakorvaukset sekä vastuu sairauspäivärahoista on siirrettävä
maakuntien vastuulle kuitenkin niin, että Kela hoitaa teknisen maksatuksen.
Rahoitusuudistus - yleistä• Maakuntien valtion rahoituksesta noin 1 % perustuisi hyvinvoinnin ja
terveyden edistämiseen. Tätä osuutta voisi tulevaisuudessa kasvattaa,
jotta myös maakunnissa olisi vahvempi kannuste hyvinvoinnin ja terveyden
edistämiselle.
• Kuntakohtaisen hyte-kertoimen indikaattoreissa olisi huomioitava myös
sote-järjestöjen asiantuntemuksen käyttö (esim. eri asiantuntijaelimissä).
Rahoitusuudistus - yleistä
• Maakunnan ja siihen kuuluvien kuntien on tehtävä yhteistyötä
asukkaidensa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. Pitkäjänteinen
yhteistyö vaatii resursseja ja pysyviä yhteistyörakenteita (esim. hyte-
koordinaattoreita ja – verkostoja) niin paikalliselle tasolle kuntiin kuin
kuntien ja maakuntien välille.
• On sallittava maakunnille pitkäaikainen lainaaminen, jolloin kehittävien
investointien toteuttamisedellytykset parantuvat huomattavasti.
• Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen seurantaa, arviointia ja raportointia
on jatkuvasti kehitettävä ja hyödynnettävä niin maakunnissa kuin kunnissa.
RahoitusuudistusAsiakasnäkökulma
• Asiakasmaksut eivät saa muodostua esteeksi yhdenvertaisen
lääkehoidon tai sosiaali- ja terveydenhoidon toteutumiselle.
• Sosiaali- ja terveydenhuollon eri maksukatot tulee yhdistää
tarkoituksenmukaisella tavalla.
• Asukkaille pitää taata yhdenvertaiset palvelut asuinpaikasta
riippumatta.
• Asiakkaan kannalta epätarkoituksenmukaisen
monikanavarahoitus on purettava.
RakenneuudistusAsiakasnäkökulma
• Sote-integraation toteutuminen edellyttää hallinnollista /
toiminnallista yhdistymistä sekä muutoksia
ammattilaisten toimintatavoissa = hallinnon rajat on
”häivytetty” palvelunkäyttäjältä.
• Palvelutarpeen arviointi ja palveluohjaus tulee asettaa
uudistuksessa keskiöön.
• Sujuva tiedonkulku on turvattava eri tuottajien kesken,
jotta asiakas saa parhaimman mahdollisen palvelun.
Rakenne- ja rahoitusuudistusJärjestönäkökulma:- Järjestöt ovat sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottajia
- Järjestöjen RAY- ja kunta-avusteiset toiminnot ovat osa
sosiaali- ja terveyspalveluiden palveluketjua
• Pienten- ja keskisuurten palveluntuottajien asema on
turvattava (mm. yksityisiltä tuottajilta hankittavien
palveluiden vähimmäismäärää koskevat tavoitteet)
• Hankintojen kriteereissä huomioitava hinnan ohella palvelun
laatu, paikallisuus, jatkuvuus ja riittävä erityisasiantuntemus,
jos on kyse pienistä asiakasryhmistä.
Rakenne- ja rahoitusuudistusJärjestönäkökulma:• Järjestöjen merkitys hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä
on keskeistä. Maakuntien on huomioitava
palvelustrategiassaan järjestöjen kansalais- ja
vapaaehtoistoiminnan toimintamahdollisuudet
palvelutuotannon lisäksi.
• Maakunnan palvelustrategian tavoitteiden toteutumista
mittaaviin indikaattoreihin on saatava hyvinvoinnin ja
terveyden edistymistä osoittavia mittareita.
Rakenne- ja rahoitusuudistusJärjestönäkökulma:
• Sote- ja maakuntauudistuksissa on varmistettava, että kunnat
ja maakunnat rahoittavat jatkossakin kuntalaisia tukevaa,
monimuotoista järjestötoimintaa (mm. yhdistysavustukset).
• Jokaiseen maakuntaan on perustettava järjestöasiain
neuvottelukunta ja resursoitava järjestöjen
yhteistoimintaverkosto.
• Julkisen sektorin ja järjestöjen vastuut on pidettävä kirkkaina.
Toimiva työn- ja vastuunjako
• Sosiaali- ja terveysjärjestöt on otettava mukaan sote- ja
maakuntauudistuksen suunnitteluun ja toteutukseen sekä
valtakunnan että maakuntien tasolla.
• Järjestöjen, kuntien ja maakuntien yhteistyö on määriteltävä
maakunnan palvelustrategiassa.
• Osittain RAY:n ja osittain kunta-avustuksilla toimivien
järjestöjen toimintaedellytykset on turvattava: neuvottelut
maakunnan ja kuntien kanssa.
Toimiva työn- ja vastuunjako
• Järjestöjen keskinäistä yhteistyötä on tiivistettävä
vapaaehtois- ja vertaistoiminnassa sekä palvelutuotannossa.
• Uusien kumppanuuksien etsimiseen on kannustettava julkisen
ja yksityisen sektorin kanssa.
• ”Sote muuttaa järjestöjen roolia ehkä enemmän mitä
osaamme nyt nähdä.” Järjestöbarometri 2016
• On luotava yhteinen, järjestölähtöisen palvelutuotannon
brändi, mikä toimisi myös kilpailuvalttina.
Asiakkaan valinnanvapausAsiakasnäkökulma:
• Valinnanvapausmallissa omatiimi (tai vastaava) sekä
henkilökohtainen budjetointi ovat varteenotettavimmat tavat
toteuttaa asiakkaan valinnanvapaus. Palvelusetelin suuruuden
on oltava riittävä suhteessa asiakkaan todellisiin
kustannuksiin.
• Palvelukokemuksia sekä muuta palveluntuottajiin liittyvää
dataa on avoimesti pystyttävä vertailemaan aidon
valinnanmahdollisuuden varmistamiseksi.
Asiakkaan valinnanvapausAsiakasnäkökulma:
• Palveluohjaus on turvattava etenkin niiden ihmisten kohdalla,
jotka käyttävät paljon palveluja ja jotka tarvitsevat tuettua
päätöksentekoa.
• Erityisesti paljon palveluja käyttävän kansalaisen
palvelukokonaisuuden on oltava suunniteltu ja koordinoitu,
sille pitää määritellä yksi vastuutaho ja tiedon täytyy kulkea
palveluntuottajien ja vastuutahon välillä. Näin varmistetaan
myös sote-integraatio.
Asiakkaan valinnanvapausJärjestönäkökulma:
• Valinnanvapausmalli on rakennettava sellaiseksi, että pienten ja
keskisuurten toimijoiden mahdollisuudet toimia sote-markkinoilla
turvataan (omatiimit, lähipalvelut)
• Valinnanvapauden piiriin kuuluvat palvelut on toteutettava
mahdollisimman laajasti asiakasvalintajärjestelmän kautta (= siten, että
tuottajia ei kilpailuteta).
• Verkostojen ja kumppanuuksien luominen on tehtävä mahdollisimman
helpoksi lainsäädännöllä.
• Valinnanvapauden piiriin tulevien palveluiden korvaustason on oltava
samasta palvelusta saman suuruinen kaikille palveluntuottajille.
DigitalisaatioAsiakasnäkökulma:
• Eri potilas/asiakastietojärjestelmien tulee keskustella
keskenään ja niitä tulee yhtenäistää hallitusti siten, ettei
potilasturvallisuus missään kohtaa vaarannu.
• Potilas/asiakastietojen tulee olla ajan tasalla ja palvella
asiakkaan kokonaisvaltaista palveluntarpeen arviointia.
• Uusia sähköisiä palvelumuotoja tulee kehittää
unohtamatta kuitenkaan erityisryhmiä tai ihmisen
tarvetta tulla kohdatuksi kasvotusten.
DigitalisaatioJärjestönäkökulma:• Järjestöjen ollessa osa palveluketjua, niillä on oltava
käytössään tarpeelliset potilas/asiakastiedot sekä
tietojärjestelmät.
• Potilas/asiakastietojen liikkuminen eri palveluntuottajien
välillä on tehtävä mahdollisimman helpoksi.
• Pieniä ja keskisuuria toimijoita on tuettava uusien
tietojärjestelmien käyttöönotossa.
• Tietoa järjestöjen tarjoamasta palvelusta tulee löytyä
maakunnan sähköisistä palveluhakemistoista.