Teollisuustuotanto elpyy – kansantalous uuteen nousuun

Julkaisuvapaa 24.8.2004 klo 10.00

Lisätietoja:

EnnustepäällikköEero Lehtop. (09) 2535 7350

TiedottajaHeikki Taimiop. (09) 2535 7349

Talousennustevuosille 2004–2005

Ennusteryhmä:

Merja KauhanenEero LehtoIlpo SuoniemiHeikki Taimio

Teollisuus-tuotanto elpyy– kansantalousuuteen nousuun

2 (8)

Ta l o u s e n n u s t ePALKANSAAJIEN TUTKIMUSLAITOS

Lisätietoja: Ennustepäällikkö Eero Lehto, puh. (09) 2535 7350 Julkaisuvapaa 24.8.2004 klo 10.00

Talousennuste vuosille 2004–2005

Teollisuustuotanto elpyy –kansantalous uuteen nousuun

Odotettu suhdannekäänne toteutui touko-kesä-kuussa teollisuustuotannon ja viennin vauhditta-mana. Palkansaajien tutkimuslaitoksen viime maa-liskuun ennuste kokonaistuotannon kolmen pro-sentin kasvusta sekä sitä ylläpitävästä nopeasta,lähes neljän prosentin yksityisen kulutuksen kas-vusta on pääpiirteissään toteutumassa. Kokonais-tuotannon määrän ennustetaan kasvavan tänävuonna 3,3 prosenttia ja ensi vuonna 3,6 prosent-tia. Myös koko euroalueen suhdannetilanne onparantunut. Euroalueen kuluttajien usko tulevai-suuteen on tosin yhä horjuvaa, eikä talouskehityssaa vieläkään riittävästi tukea yksityisestä kulu-tuksesta. Suhdannekäänteen varmistuminen jakasvun nopeutuminen 2,5 prosentin tuntumaanedellyttää kotitalouksien luottamuksen kohentu-mista nykyisestä. Maailmantalouden nopean kas-vun ja Lähi-idän konfliktien nostama öljyn hintamuodostaa kuitenkin riskin, joka uhkaa ensi vuo-den talouskasvua. On mahdollista, että korkeaöljyn hinta heikentää talouskasvua USA:ssa enem-män kuin Euroopassa, mikä vahvistaa jälleen eu-roa suhteessa dollariin ja heikentää Suomen vien-tiin perustuvan talouskasvun edellytyksiä.

Euroopan kasvu yhä viennin varassa

Euroalueen kokonaistuotanto kasvoi vuoden 2004ensimmäisellä neljänneksellä 1,8 prosenttia edel-

-4

-2

0

2

4

6

8

2003

:01

2003

:03

2003

:05

2003

:07

2003

:09

2003

:11

2004

:01

2004

:03

2004

:05

%

Suomi Saksa EU15

Kuvio 1. Teollisuustuotannon volyymi, %-muutos edel-lisestä vuodesta.

Lähde: Eurostat.

lisvuodesta. Toisella neljänneksellä euroalueenkokonaistuotanto oli kaksi prosenttia suurempikuin vuotta aiemmin. Euroalueen kasvu nojautuuedelleen pitkälti vientiin. Tähän liittyen myös teol-lisuustuotannossa on tapahtunut käänne parem-paan. EU-maissa hyvä kuluttajaluottamus on pi-tänyt yllä yksityisen kulutuksen kasvua vain Poh-joismaissa ja Isossa-Britanniassa. Manner-Euroo-passa suhdannekuva on toisenlainen. Siellä kulut-tajaluottamus on edelleen hataraa ja yksityisenkulutuksen selvää vauhdittumista saadaan vieläodottaa. Vähittäiskauppalukujen perusteella yk-sityinen kulutus on tosin jonkin verran vahvistu-massa myös Manner-Euroopassa.

3 (8)


-6

-4

-2

0

2

4

6

8

2003

:01

2003

:03

2003

:05

2003

:07

2003

:09

2003

:11

2004

:01

2004

:03

2004

:05

%

Suomi Saksa EU15

Kuvio 2. Vähittäiskaupan volyymi, %-muutos edelli-sestä vuodesta.

Lähde: Eurostat.

Näillä näkymin euroalueen ja EU-maiden talous-kasvu kuitenkin vahvistuu ensi vuonna. Tätä kä-sitystä tukevat myös ennakoivat indikaattorit.Mitään tuntuvaa kasvun vauhdittumista ei kuiten-kaan ole odotettavissa. Kasvun voimistumista se-littää ennen kaikkea kotimarkkinoiden elpyminen.Viennin merkitys kasvun vauhdittajana pieneneesamalla. Ei kuitenkaan voida sulkea pois sitä mah-dollisuutta, että korkea öljynhinta ja siihen liitty-vä USA:n kasvun hidastuminen yhdessä euronvahvistumisen kanssa tyrehdyttävät orastavan kas-vun ennen kuin kotitaloudet ja yritykset rohkais-tuvat lisäämään kulutusta ja investointeja.

Saksan työreformi – ensivaikutusheikensi kotimaista kysyntää

Kotimaisen kysynnän kasvun kannalta hankalintilanne on Saksassa, eikä laajan työllisyysrefor-min toteuttaminen ainakaan lyhyellä aikavälillänäytä tukevan talouskasvua. Tässä merkittävässäja koko Euroopan talouteen vaikuttavassa poliit-tisessa linjauksessa ansiosidonnaisen työttömyys-korvauksen maksuaikaa lyhennettiin samalla kunpoistettiin niin sanottu työttömyysavustus, joka olinoin 57 prosenttia viimeisestä palkasta, jonka kes-to oli rajaton ja jonka saantiin ei vaikuttanut edun-saajan varallisuus eivätkä hänen asuinkumppaninsatulot. Tämän jälkeen pitkäaikaistyötön voi saadatyömarkkinatukea, jonka saannin ehdot ovat sa-

mantyyppiset kuin Suomessa mutta jonka taso onselvästi Suomen ja useimpien vanhojen EU-mai-den tasoa alempi. Työmarkkinareformi kiristi myöstarjotun työn vastaanottamisen velvoitteita ja sank-tioi melko ankarasti tarjotusta työstä kieltäytymi-sen. Uudistus tulee voimaan täydessä mitassa ensivuoden alussa. Uudistuksen seurauksena työttö-mien toimeentulo on heikentynyt ja tähän liittyvätuloepävarmuus on voimistunut, mikä on näyttä-nyt jo vaikuttaneen negatiivisesti vähittäiskaupanmyyntiin ja yksityiseen kulutukseen. Saksan uu-distuksen mahdolliset positiiviset työllisyys- jakysyntävaikutukset syntyvät vasta myöhemmin.Mainittakoon, että uudistuksen yhteydessä toteu-tetut veronalennukset eivät välttämättä elvytä yk-sityistä kysyntää, koska samaan aikaan heikennet-tiin julkisen sairausvakuutuksen ehtoja, mikä taaspakottaa kotitaloudet kompensoimaan sitä lisää-mällä yksityisten terveyspalveluiden ostoa.

EKP ei nosta korkoa lähikuukausina

Euroopan keskuspankki tuskin tulee nostamaankorkoja tämän vuoden aikana. Vaikka raaka-ai-neiden hintojen jyrkkä nousu aikaansaa nousupai-neita myös jalosteiden ja sitä kautta kulutustuot-teiden hintoihin, hitaahko kasvu ja uudelleen vah-vistunut euro hillitsevät inflaatiota, mikä osaltaansiirtää EKP:n koronnostoja. Reaalitalouden suh-danteen parantuessa EKP kuitenkin kiristää ra-hapolitiikkaa ensi vuonna. Myös USA:n keskus-

Lähde: BEA, IMF, OECD, Palkansaajien tutkimuslaitos.

Kansainvälinen talous

Kokonaistuotannon määrän kasvu (%) 2003 2004e 2005e

Yhdysvallat ................................................ 3,0 4,1 3,5Euro–12 ..................................................... 0,5 1,8 2,4

Saksa .................................................... –0,1 1,6 2,2Ranska .................................................. 0,5 2,0 2,6Italia ...................................................... 0,3 1,0 1,6

EU–25 ........................................................ 0,9 2,1 2,5Ruotsi .................................................... 1,6 3,0 3,2Iso-Britannia .......................................... 2,2 3,0 2,6

Japani ........................................................ 2,5 4,2 3,5Venäjä ....................................................... 7,3 7,5 7,0Kiina ........................................................... 9,1 9,0 7,5

4 (8)


pankin rahapolitiikan kiristämisen tekee tilaaEKP:n koronostoille.

USA:n kasvu hiipuu ensi vuonna

USA:n kokonaistuotanto kasvoi kuluvan vuodenensimmäisellä neljänneksellä 4,5 prosenttia edel-lisestä neljänneksestä (vuositasolle korotettuna).Toisella neljänneksellä kasvu hidastui 3 prosent-tiin. Työllistenkään määrä ei enää kasvanut mer-kittävästi kesän lopulla. Kasvua hidasti ennenkaikkea yksityisen kulutuksen kasvun vaimenemi-nen. Veronalennusten vaikutus ei enää tuntunut,ja myös kallistunut öljy hidasti kulutuksen volyy-mikasvua. Kysymys on osin myös siitä, että koti-taloudet ovat pakotettuja tinkimään kulutusme-noistaan parantaakseen heikentynyttä rahoitusase-maansa. Tämän vuoksi yksityisen kulutuksen kas-vun hidastuminen on mahdollisesti pysyvämpää.Yksityiset investoinnit kuitenkin elpyvät, ja asun-torakentaminen on vielä toistaiseksi vilkasta, mut-ta nämä tekijät eivät riitä ylläpitämään talouskas-vua tämän vuoden jälkipuoliskolla enää yli 4 pro-sentin vauhdissa. Kasvua hidastaa myös USA:nviennin heikko menestys.

USA:n keskuspankki on kiristänyt rahapolitiik-kaa ja nostanut ohjauskorkoaan 1,5 prosenttiin.Korkoa nostettiin kahteen otteeseen 0,25 pro-senttiyksikköä, ensin 29.6. ja sitten 10.8. Korkooli ollut yhdessä prosentissa 25.6.2003 lähtien.Rahapolitiikan kiristämiseen vaikutti se, että in-flaatio on kiihtynyt selvästi USA:ssa. Kuluttaja-hinnat ovat olleet kesä-heinäkuussa noin 3 pro-senttia korkeammat kuin vuotta aiemmin. Myösalkuvuoden nopeahko kasvu ja hyvä työllisyys-kehitys rohkaisi USA:n keskuspankkia nosta-maan korkoa. Keskuspankin analyysin mukaankasvu on tukevalla pohjalla ja kasvun hidastu-minen toisella neljänneksellä on ohimenevää.Kuitenkin uudet viestit teollisuuden tilaustenvähenemisestä, kuluttajien luottamuksen heiken-tymisestä ja työllisyyden kasvun hidastumisestavahvistavat käsitystä siitä, että kasvun hidastu-minen on pysyvää. Onkin ilmeistä, että tämänvaikutuksesta USA:n rahapolitiikka on jatkossavarovaista ja uutta koronnostoa saadaan odottaapitkälle syksyyn.

Aasia edelleen kasvun veturi

Aasiaa voidaan pitää maailmantalouden kasvunveturina. Kiinan tämän vuoden kasvu yltää 9 pro-senttiin, ja ensi vuonna sen kasvun odotetaan hi-dastuvan 7,5 prosenttiin. Kiinan ja Itä-Aasian uu-sien teollisuusmaiden talouksien laajentuminen onvauhdittanut myös Japanin kokonaistuotannonkasvua. Intiankin tuotanto on päässyt nopeaankasvuun. Korkean öljyn hinnan tukemana Venä-jän talous on yli 7 prosentin kasvuvauhdissa eikäse tästä laannu merkittävästi ensi vuonnakaan.

Suomen vienti piristyi alkukesällä

Suomen viennin volyymi kasvoi alkuvuonna noin1,5 prosenttia edellisvuodesta. Viennin kasvulu-kua tulee kuitenkin osaltaan alentamaan se, ettäviime vuoden jälkipuoliskolla laivatoimitukset oli-vat huomattavasti suuremmat kuin mitä ne tule-vat olemaan tämän vuoden jälkipuoliskolla. Toi-saalta vienti vauhdittui selvästi touko-kesäkuus-sa, eikä sen kasvun odoteta enää hidastuvan vuo-den lopulla. Tämän vuoksi Palkansaajien tutkimus-laitos ennustaa samoin kuin viime keväänä, ettävienti kasvaa tänä vuonna 2,8 prosenttia.

Euroalueen heikon kotimaisen kysynnän vaiku-tuksesta Suomen tavaraviennin arvo sinne supis-tui alkuvuonna 10 prosenttia. Tämän vastapainoksivienti muihin EU-maihin kasvoi. Aasian kasvavatmarkkinat ovat myös lisänneet Suomen vientitoi-mituksia sinne. Suomen vienti Aasiaan (pl. Lähi-ja Keski-Itä) kasvoikin alkuvuonna (tammi-tou-kokuussa) 19 prosenttia edellisvuodesta. Vienti-markkina-alueena Aasia on jo merkittävämpi kuinPohjois-Amerikka. Suomen vienti Venäjälle kas-voi myös nopeasti – tammi-toukokuun vienti ylit-ti 20 prosentilla edellisvuoden tason.

Ensi vuonna koko viennin kasvu nopeutuu 4,8prosenttiin. Jo tänä vuonna toteutunut vienninkasvun jyrkähkö nopeutuminen aikaansaa melkoi-sen kasvuperinnön ensi vuoden vientilukuun. Ensivuonna viennin kasvua ylläpitää myös euroalueenkotimarkkinakysynnän elpyminen.

Tavaratuonnin määrä on kasvanut alkuvuonnavain puolisen prosenttia edellisvuodesta. Touko-kesäkuussa tuontikin näyttää piristyneen. Tuon-

5 (8)


nin volyymikasvua hidastivat ennen kaikkea tal-ven ja alkukevään laimea viennin kehitys ja siihenliittyvä hitaahko teollisuustuotannon kasvu. Kunteollisuustuotanto ja vienti loppuvuodesta elpy-vät, myös tuonnin volyymi kasvaa tuntuvasti huo-limatta siitä, että öljyn ja eräiden muiden tuonti-raaka-aineiden hinnat ovat nousseet jyrkästi.

Tavaroiden ja palvelusten tuontihintojen odote-taan olevan tänä vuonna keskimäärin noin kolmeprosenttia korkeammalla tasolla kuin viime vuon-na. Suomen ulkomaankaupan vaihtosuhde heikke-neekin tänä vuonna, koska vientihinnat nousevatvain vajaan prosentin viime vuodesta. Tämän vai-kutuksesta kauppataseen ylijäämä supistuu jonkinverran viime vuodesta. Ensi vuonna vientihinnatnousevat jo kaksi prosenttia ja vaihtosuhde para-nee. Tämä sekä viennin kasvun selvä nopeutumi-nen kasvattavat myös kauppataseen ylijäämää.

Kotitalouksien ostovoima kehittyysuotuisasti

Kotitalouksien ostovoima kasvaa tänä vuonna jon-kin verran nopeammin kuin viime vuosina. Osintämä johtuu tilapäisistä tekijöistä, jotka ajoittuvatkuluvalle vuodelle. Tärkein näistä on alkoholijuo-mien valmisteverojen alennus, joka laski kulutta-jahintoja maaliskuun alussa liki yhdellä prosentil-la. Myös korkotaso pysyy matalana. Tämän vuo-

den keskimääräinen inflaatio jää poikkeuksellisenhitaaksi, vain 0,3 prosenttiin, vaikka tuonnin jaerityisesti öljyn hinnan kautta välittyvät inflaatio-paineet ovat jonkin verran lisääntyneet.

Tänä vuonna valtion tuloverotaulukkojen alen-nukset ja verojen ansiotulo- ja tulonhankkimisvä-hennysten korotukset vähentävät kotitalouksienmaksamia veroja noin 800 miljoonaa euroa. Nämäveronalennukset lisäävät kotitalouksien käytettä-vissä olevia tuloja noin yhdellä prosentilla. Myöspalkkasumma kasvaa. Tulopoliittinen kokonaisrat-kaisu määrää vielä tänä vuonna ansiokehityksenpäälinjat. Palkansaajien keskimääräinen ansiota-so nousee kuluvana vuonna 3,5 prosenttia. Tähänvaikuttavat alkuvuonna maksetut tulospalkkiot jamuut liukumat. Sopimuskorotusten vaikutus on2,2 prosenttia. Tehtyjen työtuntien lisääntyessäpalkkasumma kasvaa tämä vuonna 4 prosenttia,joka on hieman enemmän kuin keväällä arvioim-me.

Omaisuustulot kasvavat tänä vuonna nopeam-min kuin yritysten voitot. Osinkoverotukseen tu-levat muutokset lisäävät kuluvana vuonna yritys-ten osingonmaksuhalukkuutta. Omaisuustulojenkasvu ei heijastu sellaisenaan kotitalouksien ku-lutuksen kasvuun vaan lisää tilapäisesti säästämis-tä, kun varallisuutta siirretään muuhun muotoon.

Yksityisen kulutuksen nopeakasvu jatkuu

Kuten keväällä arvioimme, kasvavat kotitalouksi-en käytettävissä olevat tulot tänä vuonna nimelli-sesti noin 6 prosenttia. Vaikka säästäminen lisään-tyykin, antaa suotuisa tulokehitys tilaa myös ku-lutuksen kasvulle. Kun otetaan huomioon hidasinflaatiovauhti, kasvaa yksityinen kulutus tänävuonna reaalisesti 3,7 prosenttia.

Kulutuksen kasvua ovat vauhdittaneet alku-vuonna edelleen ripeinä jatkuneet kestokulutus-tavaroiden, erityisesti autojen hankinnat. Vaikkaautokauppa on sittemmin tasaantunut, eivät tuo-reimmat tiedot anna aihetta muuttaa talven en-nustettamme yksityisestä kulutuksesta. Suotuisatulokehitys, kuluttajien luottamus ja matalat ko-rot ylläpitävät muun kulutuksen kasvua ja myösasuntokauppaa. Pääkaupunkiseudulla asuntojen

Kysynnän ja tarjonnan tase

2003 2003 2004e 2005eMrd. € Määrän prosenttimuutos

Bruttokansantuote .................. 142,5 2,0 3,3 3,6Tuonti ..................................... 43,8 2,6 2,5 3,8Kokonaistarjonta ..................... 186,3 2,2 3,1 3,7

Vienti ...................................... 53,1 1,1 2,8 4,8Kulutus ................................... 106,4 3,5 3,4 2,4

– Yksityinen kulutus ........... 74,6 4,3 3,7 2,5– Julkinen kulutus .............. 31,8 1,6 2,7 2,3

Investoinnit ............................. 25,9 –2,1 2,9 5,8– Yksityiset investoinnit ..... 21,8 –3,0 3,1 6,8– Julkiset investoinnit ......... 4,1 2,7 1,6 0,6

Varastojen muutos(ml. tilastollinen ero) ............... 1,0 0,3 0,0 0,0Kokonaiskysyntä .................... 186,3 2,2 3,1 3,7

Lähde: Tilastokeskus, Palkansaajien tutkimuslaitos.

6 (8)


hintojen kasvu voi jatkua. Odotamme myös pal-veluiden ja puolikestävien hyödykkeiden kysyn-nän kasvavan aiempia vuosia vauhdikkaammin.

Kotitalouksien velkaantuminen lisääntyy, muttamatala korkotaso pitää lainanhoitomenot siedettä-vällä tasolla. Kotitalouksien velkaantuminen ei olekulutuksen kasvua hillitsevä tekijä vielä tämän en-nustejakson aikana. Ensi vuonna autokauppa ta-saantuu, kun suurimmat kulutuspaineet on jo pu-rettu. Kulutuksen kasvu säilyy tästä huolimattakohtuullisen ripeänä, sillä kuluvan vuoden poikke-uksellisen hyvä ostovoiman kehitys siirtyy osin ensivuodeksi. Ennustamme yksityisen kulutuksen mää-rän kasvavan ensi vuonna 2,5 prosenttia.

Ensi vuonna kertaluonteinen alkoholiverojenalennus ei enää juurikaan näy inflaation vuosikes-kiarvossa ja inflaatio nopeutuu näennäisesti jää-den kuitenkin selvästi alle kahden prosentin.

Ostovoima jatkaa kasvuaantyömarkkinaratkaisun yksityiskohdistariippumatta

Palkansaajien ostovoiman kehitys voidaan ensivuonna turvata useilla veroja palkkaratkaisujenyhdistelmillä. Kansainvälisten suhdannenäkymi-en parantuessa ennusteemme mukainen, kulutuk-sen kasvun turvaava ostovoiman kehitys on mah-dollista ilman tuntuvia veronalennuksiakin. Kos-ka ensi vuotta koskevien tuloveroratkaisujen si-sältö on toistaiseksi tuntematon, emme ole ennus-teessa olettaneet muita veronkevennyksiä kuinnormaalit tuloveroasteikon inflaatiokorjaukset.

Ostovoimaa koskevan arviomme lähtökohtanaon palkansaajien keskimääräisen ansiotason 3,8prosentin kasvu. Tällöin kotitalouksien ostovoi-ma kasvaa reaalisesti ilman olennaisia veronke-vennyksiä liki 2 prosenttia. Lopullinen luku riip-puu luonnollisesti veroratkaisujen ja palkkaneu-vottelujen yksityiskohdista.

Palkkojen osuus kääntyy laskuunyksityisellä sektorilla

Vaikka ansiotaso kehittyy tänä vuonna aiempaasuotuisammin ja myös palkkasumman kasvu vauh-

dittuu työllisyyden kääntyessä nousuun, ei funk-tionaalinen tulonjako juuri muutu. Palkkasummankasvu on julkisella sektorilla hieman nopeampaakuin yksityisellä. Palkansaajakorvausten yhteen-laskettu osuus yritys- ja rahoituslaitossektoreidenarvonlisäyksestä säilyy ennallaan tai laskee lievästitänä vuonna. Ensi vuonna vientihintojen nousu javiennin vauhdittuminen vaikuttanee niin, että tuo-tanto kasvaa yksityisellä sektorilla ripeämmin kuinpalkkasumma, jos palkankorotukset ovat totutul-la tasolla.

Työllisyysluvuissa käänne parempaan

Alkuvuodesta työllisyysluvuissa ei ole vielä näky-nyt selkeää käännettä parempaan. Tammi-kesä-kuussa työllisiä oli keskimäärin 17 000 vähem-män viime vuoden vastaavaan ajankohtaan ver-rattuna. Tämä johtuu pääosin siitä, että teollisuu-den työpaikat vielä vähenivät alkuvuodesta yli14 000:lla. Työllisyyskehitys on ollut heikkoamyös hotelli- ja ravintola-alalla sekä rakentami-sessa. Työllisten määrä on kasvanut eniten julki-sissa ja muissa palveluissa sekä liikenteessä.

Kokonaistuotanto on ripeytynyt kesän aikana,mutta toistaiseksi tämä on näkynyt vasta tehtyjentyötuntien määrän kasvussa. Syksyn aikana myöstyöllisyys alkaa kohentua. Vaikka työllisyys kään-tyy kasvuun loppuvuodesta, tämän vuoden keski-arvo jää viime vuoden keskiarvon alapuolelle. Ensi

50

55

60

65

70

75

1989 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005e

%

Kuvio 3. Palkansaajakorvausten osuus yritystoimin-nassa 1989–2003.

Lähde: Tilastokeskus, Palkansaajien tutkimuslaitos.

7 (8)


vuonna ripeän talouskasvun myötä työllisyys kään-tyy jo selvään 0,8 prosentin kasvuun.

Heikosta työllisyystilanteesta huolimatta työt-tömyys on edelleen alentunut, koska vaimea työ-voiman kysyntä on saanut väkeä siirtymään työ-markkinoiden ulkopuolelle. Työttömiä oli tammi-kesäkuussa noin 5000 vähemmän kuin viime vuon-na, ja työttömyysaste oli tammi-kesäkuussa 0,1prosenttiyksikköä alhaisempi kuin edellisvuonna.Työttömyysaste alenee tänä vuonna 8,8 prosent-tiin ja ensi vuonna 8,6 prosenttiin.

Työvoimaan on kuulunut alkuvuodesta yli 20 000henkeä vähemmän kuin edellisvuonna. Selvästieniten työvoimaan osallistuminen on laskenut nuo-rilla. Naisten työvoimaosuus on myös laskenutmiehiä enemmän, koska naisten työllisyyskehityson kuluvana vuonna ollut selvästi miehiä heikom-paa. Tänä vuonna työvoimaosuus laskee 65,8 pro-senttiin, mutta ensi vuonna työvoiman kysynnänelpyminen piristää myös työvoiman tarjontaa jatyövoimaosuus nousee 66 prosenttiin.

Investoinnit elpyvät vasta ensi vuonna

Investoinnit kääntyvät tänä vuonna noin kolmenprosentin kasvuun parin vuoden supistumisen jäl-keen. Ensi vuonna kasvu vauhdittuu noin kuuteenprosenttiin. Asuinrakentaminen jatkuu kuluvanavuonna vilkkaana. Tänä ja ensi vuonna investoin-tien kasvuun muun muassa maa- ja vesirakenta-

misessa ja muussa talonrakentamisessa vaikutta-vat useat suuret rakennushankkeet kuten Vuosaa-ren satamahanke, Fortumin Porvoon öljynjalos-tamon uusi laitos ja Olkiluodon uusi ydinvoimala.Teollisuuden kone- ja laiteinvestoinnit supistuvatvielä tänä vuonna, mutta ensi vuonna niiden odo-tetaan jo kääntyvän kasvuun.

Valtiontalous – tuloylijäämästätuloalijäämään

Valtiontalouden rahoitusylijäämä supistui viimevuonna voimakkaasti, lähes 1,8 miljardilla eurolla250 miljoonaan euroon. Huolimatta valtionosuuk-sien lisäyksistä myös kuntien rahoitusvaje kasvoiselvästi, noin 450 miljoonalla eurolla, kun niidenverotulot supistuivat ja kulutusmenot kasvoivat 5prosenttia. Kuluvana vuonna valtiontalouden yli-

1160

1170

1180

1190

1200

1210

1220

1230

1240

1250

1999:01 2000:01 2001:01 2002:01 2003:01 2004:01

1070

1080

1090

1100

1110

1120

1130

1140

1150

1160

Miehet

Naiset

Mie

het

1000 henkeä 1000 henkeä

Naiset

Kuvio 4. Naisten ja miesten työllisyys 1999:01–2004:06(trendisarja).

Lähde: Tilastokeskus.

Lähde: Suomen Pankki, Tilastokeskus, Palkansaajien tutkimus-laitos.

Ennusteen keskeisiä lukuja

2003 2004e 2005e

Työttömyysaste (%) .............................. 9,0 8,8 8,6Työttömät (1 000) .................................. 235 229 225Työlliset (1 000) ..................................... 2 365 2 359 2 377Työllisyysaste (%) ................................. 67,3 67,0 67,4

Inflaatio, kuluttajahintaindeksi (%) ......... 0,9 0,3 1,6Ansiotaso, ansiotasoindeksi (%) ............ 4,0 3,5 3,8

Kotitalouksien käytettävissä olevatreaalitulot (%) ........................................ 4,9 5,2 1,7

Vaihtotaseen ylijäämä (mrd. €) ............... 7,4 7,2 9,0Kauppataseen ylijäämä (mrd. €) ............ 11,4 11,2 12,8

Valtiontalouden rahoitusylijäämämrd. € ................................................ 0,3 –0,7 –1,3% bkt:sta ........................................... 0,2 –0,5 –0,8

Julkisyhteisöjen rahoitusylijäämämrd. € ................................................ 3,0 1,7 1,4% bkt:sta ........................................... 2,1 1,2 0,9

Velkaantumisaste (Emu-velka)% bkt:sta ........................................... 45,5 44,5 42,7

Veroaste, % ........................................... 44,9 44,2 43,6

Lyhyet korot (3 kk:n euribor) ................. 2,3 2,1 2,4Pitkät korot (valtion obligaatiot, 10 v.) .... 4,1 4,3 5,0

8 (8)


jäämä kääntyy alijäämäksi (lähes 700 miljoonaaeuroa), ensimmäisen kerran vuoden 1999 jälkeen.Ennusteessamme on arvioitu alkoholiveron tuo-ton supistuvan liki 300 miljoonalla eurolla, ja huo-limatta palkkasumman ripeästä kasvusta ansiotu-loverotuksen kevennykset jättävät tuloja varal-lisuusveron tuoton viimevuotiselle tasolle. Meno-puolella kulutus- ja investointimenot sekä valtion-osuudet kunnille kasvavat tuntuvasti.

Kuntataloudessa valtionosuuksien lisäykselläkompensoidaan tänä vuonna veronkevennysten ai-kaansaamat verotulojen menetykset. Kuntatalou-den rahoitusasema ei heikkene tänä vuonna pal-joakaan, vaikka kuntien kulutusmenot kasvavattänä vuonna nimellisesti 5 prosenttia. Työeläke-laitosten ja muiden sosiaaliturvarahastojen ylijää-män pieneneminen pysähtyy sotumaksukertymänelpymisen myötä. Julkisyhteisöjen EMU-ylijäämäon tänä vuonna enää 1,2 prosenttia kokonaistuo-tannon arvosta, mutta EMU-velan suhde nimelli-seen bruttokansatuotteeseen ei kuitenkaan nou-se.

Ensi vuonna valtiontalouden alijäämä syveneeedelleen selvästi, vaikka ennusteessa ei ole ole-tettu uusia alennuksia ansiotulojen verotukseenlukuun ottamatta kahden prosentin inflaatiotar-kistusta. Alijäämää kasvattava kuntien valtion-osuuksien samoin kuin valtion kulutus- ja inves-tointimenojen kasvu. Yhteisöveroprosentin alen-tamisen vaikutukset yhteisöverokertymään ku-moutuvat yritysten parantuvilla tuloksilla, muttaosinkojen tulo veronalaisiksi lisää pääomatulo-veron tuottoa selvästi. Kuntien alijäämä alkaa ensivuonna supistua, kun kunnallisverojen kertymävirkoaa. Eläkeuudistuksen ei oleteta merkittä-västi hidastavan eläkemenojen kasvua vielä ensivuonna, mutta eräät sotumaksujen korotuksetlisäävät työeläkelaitosten ja muiden sosiaalitur-varahastojen tuloja niin, että niiden ylijäämäkääntyy lievään nousuun. Koko julkisen sekto-rin EMU-ylijäämä alenee edelleen hieman, mut-ta EMU-velkasuhde kääntyy laskuun.

Veroaste alenee tänä ja ensi vuonna

Julkiset kulutusmenot kasvavat tänä vuonna 2,7prosenttia ja siten selvästi viimevuotista nopeam-

min. Lähinnä veronkevennysten vaikutuksestakokonaisveroaste alenee tänä vuonna 0,7 prosent-tiyksikköä 44,2 prosenttiin. Julkisten kulutusme-nojen määrä kasvaa ensi vuonna 2,3 prosenttia.Veroaste alenee ensi vuonna 43,6 prosenttiin ko-konaistuotannon arvon reippaan, 5,6 prosentinkasvun vaikutuksesta.

Työllisyys ja hyvinvointi

Työllisyys on jopa jonkin verran heikentynyt tä-män vuoden alkupuoliskolla, mitä voidaan selit-tää pitkälti viime vuoden ja tämän vuoden alku-puoliskon hitaahkolla, noin kahden prosentin ta-louskasvulla. Verotuksen keventäminen, minkäseurauksena valtiontalous on muuttunut alijäämäi-seksi, on kuitenkin tukenut työllisyyttä. Tähännähden työllisyyden toteutunut kehitys ei ole vas-tannut odotuksia. Näillä näkymin talouskasvu ri-peytyy yli kolmeen prosenttiin, minkä seuraukse-na työllisyys lisääntyy ensi vuonna vajaalla 20 000henkilöllä. Työllisyysastetta tämä nostaa 0,4 pro-senttiyksikköä.

Korkeahkon rakenteellisen työttömyyden japiintyneen pitkäaikaistyöttömyyden oloissa työl-lisyyden nopeamman kasvun edistämisen ja vas-taavasti työttömyyden nopeamman pienentämisentarvetta ei voida kiistää. Palkkamaltti on tärkeäätyöllisyyden kestävän paranemisen kannalta. Tä-män vuoksi on toivottavaa, että uusi tuloratkaisuolisi kattava ja luonteeltaan maltillinen.

Valtiontalous voi tiettyyn mittaan tukea maltil-lista tuloratkaisua. Valtiontalouden pelivara onkuitenkin rajoitettu, koska tasapainosta kiinni pi-täminen on lähivuosina tärkeää pelivaran säästä-miseksi demografisesta muutoksesta aiheutuvientulevien paineiden vastaanottamiseksi. Finanssi-politiikalla ei käytännössä voida tukea työllisyyttäilman, että alijäämä kasvaisi.

Työllisyyspolitiikassa on otettava huomioon, ettäjulkisen kysynnän lisäyksen kautta tapahtuva työl-listäminen ei ainakaan johda suurempaan alijää-mään kuin verotuksen keventämiseen perustuvatyöllistäminen. Julkiset kulutus- ja investointime-not ovatkin veronkevennyksille vaihtoehtoisia kei-noja työllisyyden tukemiseksi.n

Government & Nonprofit

Teollisuustuotanto elpyy – kansantalous uuteen nousuun