Miten metsänkäsittelyä monipuolistetaan ulkoilijoiden

näkökulmasta?26.10.2010

Metsäkäsittelyn monipuolistamistyöryhmän kokous

Eki Karlssontoiminnanjohtaja

Esityslista• Suomen Latu lyhyesti• Metsien virkistyskäytön asemointi ulkoilun ja

liikunnan maailmassa• Metsien virkistyskäytön taustatiedot

• Metsien virkistyskäyttö tilastoissa • Mitä liikuntapaikkoja suomalaiset haluavat

kehitettävän

• Metsänkäsittely ulkoilijan näkökulmasta

10.04.23

Suomen Latu ry

• Suomen Latu on ulkoilun edistäjä, retkeilyn asiantuntija ja kaikille avoin ulkoilujärjestö. Meitä reippaita ulkoilijoita - lapsia, nuoria, sinkkuja, perheitä, aikuisia, senioreita - on jo 77 777 ja toimimme 225 jäsenyhdistyksessä

• Suomen Ladulla on• 30 vakituista työntekijää + 15 henkilötyövuotta osa-

aikaisia työntekijöitä • Ulkoilukeskus - Suomen Latu Oittaa• 3 Lapin keskusta - mm. Suomen Latu Kiilopää• 3 Hiihtopalvelupistettä – mm Suomen Latu

Paloheinä

Kuvio 1. Suomen Ladun paikallisyhdistysten jäsenet suhteutettuna paikalliseen väestöön.

Suomen Latu ry

• Tavoitteenamme on saada suomalaiset liikkumaan entistä enemmän ja monipuolisemmin. • Yli 20 tuettavaa lajia ja toimintamuotoa

• Madaltaa kynnystä liikkumiseen ja ulkoiluun

• Ajaa kuntoilijoiden ja ulkona liikkumisen etuja

• Mm. kuntien ulkoilumahdollisuuksien kartoitus

• Kehittää uusia liikkumisen muotoja esim. skike, geokätköily

Metsien virkistyskäytön asema liikunnan ja ulkoilun maailmassa• Ulkoilu ja luonnon virkistyskäyttö on hallinnossa

sirpaloitunut eri hallinnonaloille• OKM, STM, MMM, YM, TEM

• Seuraavaksi luonnon virkistyskäyttöä on avataan SLU:ssa työstetyn elämänkulkuun perustuvan strategian näkökulmasta (hieman sovellettuna)

10.04.23

100%

Fyysisenaktiivisuudenvolyymi

Harrastajan ikä

0

80v. 60v. 40v. 20v.

Huippu-urheilijat

Seuroissa liikkuvat

Omatoimisesti aktiiviset

Passiiviset

Visio2020:n lähtökohtina ovat: • Liikunta, ulkoilun ja urheilu yksilön elämänkulussa• Liikunnallinen elämäntapa

Suomalaiset ulkoilevat, liikkuvat ja urheilevat kansainvälisesti verrattunaaktiivisesti. Kaikki eivät kuitenkaan liiku terveytensä kannaltariittävästi. Kokonaan liikkumattomien määrä on edelleen liian suuri. Alla on arvionvarainen kuvaus tästä tilanteesta.

100v.

SLU: Suomalaisen liikunnan ja urheilun visio 2020

F yysinenaktiivisuus

Harrastajan ikä

100%

50%

10v 20v 30v 40v 50v 60v 70v 80v 90v 100v

”Vapaalla kädellä” piirrettynä liikunnan ja urheilun harrastaminennoudattaa suurin piirtein oheista käyrää: ulkoilun, liikkumisen ja urheilemisen määrä on suurimmillaan lapsuudessa ja nuoruudessa. Sen jälkeen määrä vähenee aikuisiällä. Liikkumisen määrä kasvaa jonkin verran myöhemmällä iällä.

SLU: Suomalaisen liikunnan ja urheilun visio 2020

100%

10v 20v 30v 40v 50v 60v 70v 80v 90v 100v

Ilo

Kisailu

Taidot

Lajikirjo + lajitaitojensyventäminen

Liikunnallisesti aktiivisenelämän oppiminen

Huipulle tähtäävä urheiluja ammattiurheilu

Kilpaurheilu

Harrasteliikunta

Kansalaistoiminta

Laji Sitoutuminen

Nautinto

Terveys

Aikuisten ulkoilu, kunto- ja terveysliikunta

Elämykset Yhteisöllisyys

Toimintakyvyn ylläpito

Itsenäinen arjessa selviytyminen

Ulkoilun, liikunnan ja urheilun harrastamiseen liittyy erilaisia motiiveja. Nämä motiivit voivat olla yhtä hyvin tietylle ikävaiheelle ominaisia tai ne voivat olla koko elämänkulun läpäiseviä.

Liikunnan ja urheilun harrastamisen aloittamisessa ja sen jatkami-sessa on ratkaisevaa näiden motiivien synnyttäminen ja tukeminen.

Ikäkausipainotteisia motiiveja

Koko elämänkulun kattavia motiiveja

Osallistuminen Mielekäs elämänsisältö

ViihdeOppiminen Hyötyliikunta

Minäkuva

SLU: Suomalaisen liikunnan ja urheilun visio 2020

PäiväkoditKerhot

Muut yhdistyksetNuorisojärjestöt

KOULU

URHEILU-SEURAT

KUNTIENLIIKUNTATOIMI

PERHE

Liikuntajärjestöt

Urheiluopistot

Oppilaitokset

Puolustusvoimat

Kansan- ja työväenopistot

Kuntoliikunta- ja ulkoilujärjestöt

Työyhteisöt Tyky-toiminta ym.

SOSIAALI- JATERVEYSTOIMI

Eläkeläis- järjestöt

Vanhainkodit

Kansanterveys- järjestöt

OMAEHTOINEN LIIKUNTA

KAUPALLINENTARJONTA

100%

10v 20v 30v 40v 50v 60v 70v 80v 90v 100v

Motiiveilla täytyy olla mahdollisuus toteutua.Liikunnan ja urheilun harrastaminen toteutuutietyissä rakenteissa, toisin sanoen tiettyjenorganisaatioiden ja instituutioiden tukemanatai toteuttamana.

Osa näistä tukee tai toteuttaa liikunnan ja urheilun harrastamista tietyssä ikävaiheessa,osa koko ihmisen elämänkulussa.

SLU: Suomalaisen liikunnan ja urheilun visio 2020

100%

10v 20v 30v 40v 50v

Rakenteiden ohella liikkumisen motiivientoteutumisessa keskeisessä roolissa ovatliikkumisen olosuhteet, siis erilaiset liikunta-paikat.

Liikuntapaikkojen käytössä on elämänkulun mukaisia painotuksia.

Lähiliikuntapaikat

Kevyen liikenteen väylät

Vesiliikunta- ja virkistyspaikat(Uima-altaat, -hallit ja –rannat, kylpylät …)

Sisäliikuntatilat(Liikuntasalit ja –hallit, kuntosalit, jäähallit …)

Maastoliikuntapaikat ja metsät(Kuntopolut, retkeilyalueet, latureitit, laskettelukeskukset …)

Koti/leikkiympäristö Erityisurheilualueet(Ampumaurheilupaikat, moottoriradat, golfkentät …)

Ulkokentät(Urheilukentät, pallokentät, tekojäät …)

Eläinurheilualueet

SLU: Suomalaisen liikunnan ja urheilun visio 2020

SLU: Suomalaisen liikunnan ja urheilun visio 2020

Päiväkodit Kerhot

KOULU

URHEILUSEURAT

KUNTIEN LIIKUNTATOIMI

PERHE

Liikuntajärjestöt

Urheiluopistot Oppilaitokset

Puolustusvoimat Kansan- ja työväenopistot

Ulkoilu ja kuntoliikunta- järjestöt

TyöyhteisötTyky-toiminta ym.

SOSIAALI- JATERVEYSTOIMI

Eläkeläis- järjestöt

Vanhainkodit

Kansanterveys- järjestöt

OMAEHTOINEN LIIKUNTA

KAUPALLINEN TARJONTA

Liikunnan ja urheilun harrastamisenharrastamisen motiivit sekä näitä tukevat rakenteet ja olosuhteet muodostavat Visio 2020:nviitekehyksen yhdessä elämänkulku-ja elämäntapa-ajattelun kanssa

10v 20v 30v 40v 50v 60v 70v 80v 90v 100v

Ilo

Harrasteliikunta Kansalaistoiminta Nautinto

Terveys

Elämykset Yhteisöllisyys Osallistuminen

Mielekäs elämänsisältö

Viihde

Kisailu

Taidot

Lajikirjo + lajitaitojen syventäminen

Liikunnallisesti aktiivisen elämän oppiminen

Huipulle tähtäävä ja ammattiurheilu

Kilpaurheilu Laji Sitoutuminen Aikuisten kunto- ja terveysliikunta

Toimintakyvyn ylläpito

Itsenäinen arjessa selviytyminen Oppiminen

Lähiliikuntapaikat Kevyen liikenteen väylät

Vesiliikunta- ja virkistyspaikatSisäliikuntatilat Maastoliikuntapaikat ja metsät

Koti/leikkiympäristö

ErityisurheilualueetUlkokentät

Eläinurheilualueet

Hyötyliikunta Minäkuva

100%

Liikunta ja ulkoilupaikkojen käyttö

• Suomen Latu teki liikuntapaikkatutkimuksen yli 15-vuotiaille suomalaisille vuonna 2008.

10.04.23

Liikuntapaikkojen käyttö viimeisen 12 kk aikana

Ulkoliikuntapaikkojen käyttöaste

Kolme tärkeintä liikuntapaikkaa, joita pitäisi kehittää tulevaisuudessa

Metla 2009: LVVI tutkimus

10.04.23

LVVI, Metla 2009,Kävely, patikointi

10.04.23

v

10.04.23

LVVI, Metla 2009,Hiihto

10.04.23

LVVI, Metla 2009,Marjastus, Sienestys

10.04.23

LVVI, Metla 2009,Metsästys

METSÄNKÄSITTELY ULKOILIJAN NÄKÖKULMASTA• Saavutettavuus• Kulkukelpoisuus• Virkistyskokemus• Muut erityiskysymykset

10.04.23

SAAVUTETTAVUUS• Saavutettavat metsät ensisijaisia virkistyskohteita

• mitä parempi saavutettavuus, sitä enemmän kävijöitä ja sitä enemmän kiinnitettävä huomiota metsien virkistyskäytön arvoille.

• Tiestö, julkiset kulkuyhteydet

• Metsätiet• Metsien ja luonnon saavutettavuus olisi aivan toista ilman

metsätieverkostoja. • On siis tärkeää, että niillä saa kulkea nykyisen lainsäädännön

mukaisesti. (marjat, sienet, suunnistus, retkeily, metsästys…)

• Jäälle/veteen pääsyn turvaaminen esim sellaisissa paikoissa, joissa paljon mökkejä

10.04.23

KULKUKELPOISUUS• Perusperiaatteena pitäisi olla, että olemassa olevat reitit säilyisivät

metsänkäsittelyssä ja ne otettaisiin jo metsänkäsittelysuunnitelmissa huomioon!

• Suurin osa ulkoilijoista liikkuu reiteillä ja merkityillä reiteillä. • Mitä enemmän infraa ja peruspalveluita sitä enemmän virkistyskäyttöä

• Reitit ja niihin liittyvät opasteet ja kartat, pitkokset, tulipaikat, wc:t

• Vuodenaika vaikuttaa kulkukelpoisuuteen • Esimerkiksi hiihtolatu/patikkareitit

• Yliomistukselliset ja ylikunnalliset reitit ja polut tärkeitä

10.04.23

KULKUKELPOISUUS• Taimikon raivaukset

• (taimet ja pienet puut jää ristiin rastiin maahan korkeaksi vitikoksi), hakkuun jälkeiset oksakasat (ei yleensä paha kulkueste) ja maanmuokkaus.

• Virkistyskäytön kannalta esimerkiksi ojitusmätästetty alue on pitkään erittäin vaikeakulkuista.

• Tähän peilaten virkistyskäytön kannalta olisivat hyviä mahdollisimman hienovaraiset maanmuokkausmenetelmät.

• Harvennukset ja taimikonperkaukset kaksipiippuinen juttu, toisaalta ne avaavat vitikkoa kulkukelpoisemmaksi, toisaalta puut jäävät kulkuesteeksi maahan.

• Bioenergian korjuu yleensä helpottaa kulkemista. • Ajoittaiset rantaharvennukset tärkeitä vesillä ja jäälle menijöille

10.04.23

VIRKISTYSKOKEMUS

• MAISEMA: • Maisemaa ei ole ilman ihmisen kokemusta

• Kesäulkoilijat kokevat suuret avohakkuut häiritsevinä. • Hiihtäjät kokevat avohakkuut hienoina, koska maaperän on peittynyt lumella• Ihmiset pitävät suurista puista, isoista kivistä ja metsän peitteisyydestä. • Säästöpuutkin miellyttävät ihmisten silmää enemmän ollessaan hajallaan

ympäri aukkoa kuin yhtenä rykelmänä, koska siitä tulee tunne, että aukko on

peitteisempi. • Siellä, missä käyttö on runsasta väestöpaineen tai alueen muun

vetovoimaisuuden takia, olisi hyvä, jos metsiä voitaisiin käsitellä ilman suuria avohakkuita esimerkiksi pienaukkohakkuilla tai mahdollisesti jatkuvalla kasvatuksella.

10.04.23

VIRKISTYSKOKEMUS• LÄHIMAISEMA:

• Pienipiirteisempi metsänhoito/pienialaisempi metsänkäsittely mahdollistaa lähimaiseman esiin tuomisen.

• Kalliojyrkänteet, purot, erityiset puut, isot kivet tai muut muodostelmat. Näillä merkitys erityisesti ulkoilureittien varsilla.

• KAUKOMAISEMA: • Suuren mäen laelle kiipeäminen ilman kaukomaisemaa turhaa.• Metsänkäsittelyssä pitäisi ottaa huomioon se, että näkymiä avataan vesistöihin, mäen

laelta näkyviin kaukomaisemiin.• Vesistöissä pienet puskat pitäisi ottaa pois jotta veden kimmellys näkyisi• Toisaalta vesistöissä ja reiteillä liikkuvien ei tulisi nähdä huolto, varasto yms maisemaa

rikkovia rakenteita ja kohteita.

10.04.23

Maanomistus ja virkistysarvot• Monet maanomistajat haluaisivat painottaa metsänkäsittelyssään virkistysarvoja. • Se, mitkä piirteet metsässä kenenkin mielestä ovat hyviä ja tavoiteltavia,

vaihtelevat (mustikanpoimija, metsästäjä, hiihtäjä, maisemien nautiskelija.• Metsänomistajalla tulisi olla mahdollisuus käsitellä metsiään siten, että hän kokee

ne itse viihtyisiksi, virkistysarvoiltaan hyviksi.• Tällöin kyseeseen voi tulla esimerkiksi yksittäisten puiden tai puuryhmien

poistoon perustuva, pienimuotoinen metsänhoito. • On tärkeää, että eri alueille kohdistuu erilainen virkistyskysyntä. Ja metsien hoito

sen mukaisesti.

10.04.23

Kiitos

10.04.23

Eki KarlssonToiminnanjohtajaSuomen Latu ry