Upload
others
View
3
Download
0
Embed Size (px)
Citation preview
1
TRENDIKATSAUS 4/2016 (22.12.2016) TULEVAISUUSLOIKKA – ETELÄ-SAVON ENNAKOINTIHANKE 2015-2017
ETELÄ-SAVON VIENTIKATSAUS
ETELÄ-SAVON VIENNIN RAKENNE, KOHDEALUEET JA KEHITYS
Tässä katsauksessa tarkastellaan Etelä-Savon yritysten vientiä. Aihe-alueina ovat viennin kehitys viimeisimpien, saatavilla olevien tilastotietojen valossa sekä maakunnan yritysten
tämänhetkisen viennin suunnat. Katsauksen pääaineistona ovat tilastokeskuksen suhdanneaineisto sekä Etelä-Savon vientiyrityksille tehty kysely viennin kansainvälisistä markkina-
alueista. Katsaus on tuotettu Etelä-Savon maakuntaliiton Tulevaisuusloikka – ennakointihankkeessa (ESR).
SISÄLTÖ
1. Johdanto
2. Alueellisten vientitietojen keskeiset lähteet
3. Vienti Tilastokeskuksen suhdanneaineistossa
4. Tullin tilastoima tavaravienti
5. Etelä-Savon yritysten kansainvälisen viennin
markkina-alueet
Minne Etelä-
Savosta
viedään?
Miltä
maakunnan
viennin
kehitys
näyttää?
2
1 JOHDANTO
Etelä-Savon taloustilanteessa on viimeisen vuoden aikana alkanut näkyä selviä piristymisen merkkejä. Esimerkiksi työttömyys on hieman hellittänyt ja yritysten arviot
suhdannenäkymistä kirkastuneet*. Erityisesti maakunnan yritysten vienti näyttäisi lähteneen hyvää kasvuun. Maakunnan vienti on nojannut perinteisesti erityisesti metsä- ja
metalliteollisuuteen, jossa maakunnalla on erikoistunutta valmistusta ja osaamista. Yritysten vientiä on aiemmin selvitetty mm. Etelä-Savon ELY-keskuksen toimesta vuonna 2013**.
Tässä katsauksessa luodaan katsaus Etelä-Savon vientiin. Tarkastelussa ovat viennin kehitys viimeisimpien, saatavilla olevien tilastotietojen valossa sekä maakunnan yritysten
tämänhetkisen viennin suunnat. Katsauksen pääaineistona ovat tilastokeskuksen suhdanneaineisto sekä Etelä-Savon vientiyrityksille tehty kysely viennin kansainvälisistä markkina-
alueista.
Katsauksen tarkoitus on tarjota alueen eri toimijoille pohjatietoa alueellisesta viennistä tiiviissä ja nopeasti omaksuttavassa muodossa. Katsauksen on tuottanut Etelä-Savon
maakuntaliiton Tulevaisuusloikka-hanke (ESR).
*Etelä-Savon työllisyyskatsaus, marraskuu 2016: http://www.ely-keskus.fi/documents/10191/14041561/Etel%C3%A4-Savon+ty%C3%B6llisyyskatsaus+marraskuu+2016/a0c16c63-416a-4013-b8fb-
8fba6964ae4d
* Etelä-Savon yritysbarometri, syksy 2016: https://www.yrittajat.fi/sites/default/files/alueraportti_etela_savo_syksy2016_0.pdf
** Etelä-Savon yritysten kansainvälistymisen tila 2012: http://www.ely-keskus.fi/documents/10191/275972/Kansainv%C3%A4listymisselvitys_2012/2d40e94d-97bc-44c0-b510-a051b897cb56
3
2 KESKEISET LÄHTEET
Suomessa tietoa yritysten ulkomaankaupasta keräävät ja tuottavat Tulli ja Tilastokeskus. Tässä katsauksessa tarkastellaan niiden molempien tuottamia alueellisia vientitietoja. Niiden
tilastointimenetelmät ja –määritykset eroavat huomattavasti toisistaan. Tilastokeskuksen suhdannetilastoissa vienti esimerkiksi kohdistetaan alueellisesti liikevaihdon osuuksien
perusteella kun taas Tullin ulkomaankauppa maakunnittain -tilasto taas perustuu siihen, mihin maakuntaan yritys itse on kohdentanut viennin tai tuonnin Intrastat-ilmoituksen tai
tulli-ilmoituksen. Toinen merkittävä ero on se, että Tulli jättää puhtaan palvelukaupan, johon ei liity tavaratoimituksia, tilastoinnin ulkopuolelle. Palveluja, jotka tilastoidaan
arvonlisäveroaineistossa ja Tilastokeskuksen myyntitiedustelussa eri tavalla kuin Tullihallituksen ulkomaankauppa-aineistossa, ovat esimerkiksi tavaraan kohdistuvat työsuoritukset ja
tavaran valmistus asiakkaan aineista. Lisäksi eroa aiheuttaa ajallinen kohdistaminen, projektitoimitukset, ketjukauppa ja kotimainen veroton myynti.
Tullin ulkomaan kauppa maakunnittain -tilasto
Tavaroiden ulkomaankauppa maakunnittain -tilasto kuvaa valtion rajan ylittävää tavarakauppaa sen mukaan, mihin maakuntaan yritys on kohdentanut viennin tai tuonnin Intrastat-
ilmoituksen tai tulli-ilmoituksen. Vuodesta 2013 alkaen tässä tilastossa on mukana kaikkien yritysten ulkomaankauppa ilman arvorajaa, ja yritysten osoite määräytyy myös ulkokaupassa
ensisijaisesti yrityksen toimipaikan mukaan. Tavaroiden ulkomaankaupan maakuntakohtainen tilasto perustuu ulkomaankauppaa harjoittavien yritysten antamiin viennin ja tuonnin
arvoa koskeviin tietoihin. Tilastoon sisältyvät teollisuuden lisäksi kaikki muutkin toimialat, kuten tukku-, vähittäis- ja autokauppa, kaivostoiminta ja rakentaminen, jälleenmyyntiä
harjoittavat yritykset ja palvelutoimialoille kuuluvien yritysten käymä tavarakauppa. Palveluilla käytävä ulkomaankauppa ei sisälly tilastoon. Viimeisin tullin tuottama maakunnittainen
tilastoraportti on luettavissa osoitteessa: http://www.tulli.fi/fi/suomen_tulli/ulkomaankauppatilastot/katsaukset/maakunnat/index.jsp
Tilastokeskuksen alueelliset vientitiedot
Tilastokeskuksen tuottamista tiedoista tässä selvityksessä hyödynnetään 1) asiakohtaisen suhdannepalvelun alueellisia vientitietoja sekä 2) yritys- ja toimipaikkarekisterin
yrityskohtaista ja alueellista aineistoa.
1. Suhdannetietoaineisto perustuu verottajan kausiveroaineistoon ja Tilastokeskuksen omaan tiedonkeruuseen ja vuositilastoihin. Asiakaskohtaisen suhdannepalvelun tuottamat
kuukausitason indeksit mittaavat tarkasteltavan muuttujan muutosta suhteutettuna perusvuoden tasoon. Indeksisarjoissa käytetään perusvuotta 2010 (2010=100) tammikuun
2013 tiedoista alkaen. Indeksien laskenta perustuu muutosestimointiin ja laskennassa käytetään ns. paneelimenetelmää. Menetelmässä vertaillaan tarkasteltavan kuukauden
ja edellisen vuoden vastaavan kuukauden vertailukelpoisia havaintoja huomioimalla muun muassa yritysjärjestelyt ja kirjanpitoon liittyvät raportointikäytännön muutokset.
Aineisto kattaa myös aloittaneet ja lopettaneet yritykset. Vientitiedot ovat suhdanneaineistossa osa liikevaihtoa. Vienti koostuu verottomasta liikevaihdosta, EU:n sisäisestä
viennistä ja EU-alueen ulkopuolisesta viennistä. Liikevaihdon tavoin vientiin ei sisällytetä arvonlisäveroa. Aineistoon sisältyy kaikki yritykset, joilla on verotonta liikevaihtoa
kausiveroaineistossa. Kesken vuotta aloittaneet tulevat mukaan sinä kk.na kun ne aloittavat ja samoin lopettaneet ovat mukana laskennassa vielä vuoden lopetuksesta. Suurin
osa vientiliikevaihdosta tulee teollisuuden alan yrityksiltä, mutta toisin kuin Tullin tiedot, sisältää Tilastokeskuksen aineisto myös palveluiden viennin.
2. Tilastokeskuksen yritys- ja toimipaikkarekisterin tiedot kuvaavat sellaisten yritysten ja toimipaikkojen määriä, joiden toiminta on niin pysyvää ja laajaa, että se voidaan
katsoa yritystoiminnaksi. Etelä-Savon yritys- ja toimipaikkarekisterin aineisto kattaa kaikkiaan noin 9 700 yrityksen tiedot. Yhtenä muuttujana aineistosta on erotettavissa
vientiä harjoittavat yritykset. Aineistossa yritys luokitellaan viejäksi jos sen viennin arvo (koskee sekä EU:n sisäkauppaa että EU:n ulkopuolista kauppaa) on
a) yli 12 000 vuodessa ja jakaantuu vähintään kahdelle kuukaudelle tai
b) yli 120 000 vuodessa.
4
3 VIENTI TILASTOKESKUKSEN SUHDANNEAINEISTOSSA
Viennin hyvä kehitys maakunnassa jatkuu
Tilastokeskuksen tuoreiden suhdannetietojen mukaan Etelä-Savon vienti on jatkanut kasvuaan. Syyskuulle 2016 ulottuvien suhdannetietojen mukaan koko talouden vienti kasvoi vuoden
kolmannella neljänneksellä (kesä-syyskuu) jopa 12,6 prosenttia edellisen vuoden vastaavasta ajankohdasta. Viennin kehitys oli plusmerkkistä myös vuoden kahdella ensimmäisellä
neljänneksellä. Tammi-maaliskuussa kasvua edellisvuodesta oli 5,8 prosenttia ja maalis-kesäkuussa 10 prosenttia.
80
90
100
110
120
130
140
150
160
170
Tam
mik
uu
Maalisk
uu
Toukokuu
Hein
äkuu
Syysk
uu
Marr
ask
uu
Tam
mik
uu
Maalisk
uu
Toukokuu
Hein
äkuu
Syysk
uu
Marr
ask
uu
Tam
mik
uu
Maalisk
uu
Toukokuu
Hein
äkuu
Syysk
uu
Marr
ask
uu
Tam
mik
uu
Maalisk
uu
Toukokuu
Hein
äkuu
Syysk
uu
Marr
ask
uu
Tam
mik
uu
Maalisk
uu
Toukokuu
Hein
äkuu
Syysk
uu
Marr
ask
uu
Tam
mik
uu
Maalisk
uu
Toukokuu
Hein
äkuu
Syysk
uu
Marr
ask
uu
Tam
mik
uu
Maalisk
uu
Toukokuu
Hein
äkuu
Syysk
uu
2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016
indeksi
, 2010=100
Etelä-Savon vienti 2010-2016 syyskuu (trendi), Kaikki toimialat yhteensä
Lähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu
Alkuperäinen sarja Kausitasoitettu sarja Trendisarja
Viennin trendisarja, koko talous (A-X) Lähde: Tilastokeskus,
asiakaskohtainen suhdannepalvelu (2010=100)
Kuukausi 2014 2015 2016
Tammikuu 115,7 116,2 123,3
Helmikuu 116,0 116,4 124,4
Maaliskuu 116,6 116,4 125,7
Huhtikuu 117,2 116,3 127,1
Toukokuu 117,3 116,3 128,4
Kesäkuu 117,1 116,8 129,8
Heinäkuu 116,7 117,5 131,2
Elokuu 116,6 118,3 132,6
Syyskuu 116,6 119,1 133,9
Lokakuu 116,6 119,9 .
Marraskuu 116,4 121,1 .
Joulukuu 116,2 122,2 . Etelä-Savon vienti (koko talous) 2011–2016 syyskuu vuosineljänneksittäin
Lähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu (2010=100)
Vuosinneljännes 2011 2012 2013 2014 2015 2016
Q1 25,6 -9,7 -1,9 3,5 4,2 5,8
Q2 17,4 -1,3 2,8 3,8 -5,5 10
Q3 20,8 3,3 -7,3 1,6 3,6 12,6
Q4 3,1 13,7 -5,7 0 3,4 .
Etelä-Savon
vienti kasvoi
kesä-
syyskuussa 12,6
prosenttia!
5 Etelä-Savon teollisuuden vienti on ollut koko maata parempaa
Suurin osa (85 %) Etelä-Savon koko talouden vientiliikevaihdosta muodostuu teollisuusyritysten viennistä. Vuonna 2014 maakunnan koko talouden viennin arvo oli Tilastokeskuksen tietojen mukaan
yhteensä 653 miljoonaa euroa ja teollisuuden osuus tästä noin 558,2 miljoonaa euroa. Vuoden 2016 maaliskuulle ylettyvien Tilastokeskuksen suhdannetietojen mukaan Etelä-Savon maakunnan
teollisuuden vientiliikevaihto on kehittynyt koko maahan verrattuna myönteisemmin. Koko maassa vienti oli vuoden ensimmäisellä neljänneksellä 5,3 prosenttia heikompi kuin edellisvuoden vastaavana
ajankohtana. Etelä-Savossa teollisuuden vienti sen sijaan kasvoi runsaat 6,2 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna.
Huom! Etelä-Savon teollisuuden alatoimialojen viennin kehitys maaliskuulle 2016 on esitetty tarkemmin syksyllä 2016 julkaistussa Etelä-Savon aluetalous-katsauksessa, joka on luettavissa osoitteessa:
http://www.esavoennakoi.fi/useruploads/files/trendikatsaus_2_2016.pdf
Muut toimialat ;
94 776 832; 15 %
C Teollisuus; 558 186 514;
85 %
Etelä-Savon vienti vuonna 2014 (euroa / Osuus- %)
Lähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu
80
85
90
95
100
105
110
115
120
125
Tam
mik
uu
Maalisk
uu
Toukokuu
Hein
äkuu
Syysk
uu
Marr
ask
uu
Tam
mik
uu
Maalisk
uu
Toukokuu
Hein
äkuu
Syysk
uu
Marr
ask
uu
Tam
mik
uu
Maalisk
uu
Toukokuu
Hein
äkuu
Syysk
uu
Marr
ask
uu
Tam
mik
uu
Maalisk
uu
Toukokuu
Hein
äkuu
Syysk
uu
Marr
ask
uu
Tam
mik
uu
Maalisk
uu
Toukokuu
Hein
äkuu
Syysk
uu
Marr
ask
uu
Tam
mik
uu
Maalisk
uu
Toukokuu
Hein
äkuu
Syysk
uu
Marr
ask
uu
Tam
mik
uu
Maalisk
uu
2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016
2010=100
Teollisuuden vienti koko maassa ja Etelä-Savossa (trendi)2010-2016 maaliskuu
Lähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu
Etelä-Savon maakunta Koko maa
6,2
-5,3
-20
-10
0
10
20
30
Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1
2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016
%
Teollisuuden viennin kehitys vuosineljänneksittäin Etelä-Savo ja koko maa 2010-2016 maaliskuu
Lähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu
Etelä-Savon maakunta Koko maa
6
4 TULLIN TILASTOIMA TAVARAVIENTI
Etelä-Savon tavaravienti* kasvoi vuoden 2016 alkupuoliskolla 2 prosenttia
Viennin kasvu tulee ilmi myös viimeisimmässä Tullin maakuntien ulkomaankauppaa kuvaavassa tilastossa. Vuonna 2015 Etelä-Savon tavaraviennin arvo oli Tullihallituksen mukaan 387
miljoonaa euroa, ja sen osuus koko maan tavaraviennistä (53,9 miljardia euroa) 0,7 prosenttia. Muutos edellisvuoteen oli hieman laskeva (-2 %) kuten koko maassakin (-4 %). Vuoden
2016 alkupuoliskolla (tammi-kesäkuu) tavaravienti kääntyi Etelä-Savossa kasvuun. Tammi-kesäkuun tavaraviennin arvo oli 190 miljoonaa euroa ja kasvua edellisvuoden vastaavasta
ajankohdasta oli 2 prosenttia. Etelä-Savon lisäksi vain 4 muuta maakuntaa (Keski-Suomi, Kanta-Häme, Pohjois-Savo ja Kainuu) kasvatti tavaravientinsä arvoa. Euromääräisesti eniten
viennin arvo nousi vuoden ensimmäisellä puoliskolla Keski-Suomessa, 52 miljoonaa euroa (+ 5 %). Viennin arvo laski maakunnista eniten Satakunnassa, jossa pudotusta kirjattiin peräti
15 prosenttia, 266 miljoonaa euroa. Koko maassa tammi-kesäkuun vienti oli yhteensä 25,7 miljoonaa euroa, mikä on noin 5 prosenttia edellisvuoden vastaavaa ajankohtaa vähemmän.
Yli 5 000 euron edestä ulkomaan tavaravientiä harjoittavia vientiyritysten toimipaikkoja oli Etelä-Savossa tammi-kesäkuussa kaikkiaan 248 kpl. EU:n ulkopuolelle näistä vei tavaraa
kaikkiaan 143 yritystä. Koko maassa vientiyritysten toimipaikkoja oli kuluvana vuonna 15 227. Eniten vientiyritysten toimipaikkoja oli Uudellamaalla 5 925 kpl. Pienin toimipaikkojen
määrä oli taas Kainuussa, jossa niitä oli vain 76 kpl. Suurin osa, 93 prosenttia, Etelä-Savon tavaraviennistä on teollisuuden vientiä, kaupan osuus tavaraviennin arvosta on 1,5 prosenttia
ja muiden toimialojen yhteensä 5,5 prosenttia.
60,3 prosenttia Etelä-Savon tavaraviennin arvosta tuli vuoden 2016 alkupuoliskolla kotimaisessa omistuksessa olevista yrityksistä. Viennin arvosta 39,7 prosenttia tuli
ulkomaalaisomisteisten vientiyritysten tavaraviennistä. Tavaroiden ulkomaankauppa maakunnittain 2016 (Tulli) julkaisu oin luettavissa kokonaisuudessaan osoitteessa:
http://www.tulli.fi/fi/tiedotteet/ulkomaankauppatilastot/katsaukset/maakunnat/maakunnat16_1/liitteet/2016_M16.pdf
Lähde: Tulli Lähde: Tulli
7
5 ETELÄ-SAVON YRITYSTEN KANSAINVÄLISEN VIENNIN MARKKINA-ALUEET
Maakunnan vientiyritykset toimivat useimmin teollisuuden aloilla
Etelä-Savon yritysten kansainvälisen viennin markkina-alueista ei kerätä systemaattisesti tietoa ja tätä
selvitystä varten toimitettiin maakunnan merkittävimmille vientiyrityksille sähköinen kysely, jossa tiedusteltiin
niiden yleisimpiä vientimaita. Osaa yrityksistä kontaktoitiin suoraan ja osasta tietoja kerättiin muista lähteistä,
kuten yritysten omilta verkkosivuilta. Kohdejoukkona olivat Tilastokeskuksen yritys- ja toimipaikkarekisterin
vientiyritykset, joilla on vientiä yli 12 000/vuosi (väh. 2 kuukautena/vuosi) tai yli 120 000 vuosi. Näistä
yrityksistä ja yritysten toimipaikoista otettiin erityisesti tarkasteluun ne yritykset ja yritysten toimipaikat,
joiden kotimaakunta on Etelä-Savossa, ja joiden toimipaikat sijaitsevat maakunnassa. Lisäksi mukaan otettiin
myös joitain alueen merkittäviä työllistäjiä, joiden kotimaakunta on rekisterissä muu kuin Etelä-Savo, mutta
yrityksellä on Etelä-Savossa toimipaikka/useampia toimipaikkoja.
Kaikkiaan tarkasteluun otettiin 128 maakunnan vientiyritystä, joista tiedot saatiin joko kyselyn tai muun
tiedonhankinnan kautta yhteensä 53 yritykseltä eli runsaalta 40 prosentilta kohdejoukosta. Otosta voi pitää
hyvin kattavana, sillä että selvityksessä mukana olevat yritykset työllistävät maakunnassa arviolta noin 4 000
henkilöä. Suurin osa selvityksessä mukana olevista yrityksistä edustaa teollisuutta (koneiden ja laitteiden
valmistus 9 kpl/17 %, muu teollisuutta (24 kpl/46 %), puutuoteollisuutta (11 kpl/21%)) ja 16 prosenttia (8
yritystä) palvelun ja kaupan aloja. Yksittäisten yritysten nimiä ei tutkimuseettisistä syistä tuoda esille.
Vientiä 103 eri maahan, eniten viejiä Ruotsiin, Saksaan, Norjaan ja Venäjälle
Selvityksessä mukana olleet yritykset harjoittavat vientiä kaikkiaan 103 eri maahan. Ylivoimaisesti yleisin
ilmoitettu vientimaa oli Ruotsi (35 yritystä/ 66 %). Toiseksi eniten ilmoitettiin vientiä olevan Saksaan (25
yritystä / 47 %). Norjaan ja Venäjälle viejiä oli yhtä paljon, 24 yritystä (45 % yrityksistä)
Etelä-Savon yritysten merkittävimmät vientimaat ovat tässä selvityksessä pitkälti samat kuin Etelä-Savon ELY-
keskuksen vuonna 2013 toteuttamassa vientikyselyssä, johon tieto vientimaista kaikkiaan 85 eri yrityksestä.
Kyselyyn vastanneiden yritysten yleisimmät vientimaat olivat vuonna 2013 järjestyksessä 1. Ruotsi 2. Venäjä
3. Saksa 4. Viro. Toisin kuin käsillä olevassa selvityksessä, jossa mukana ovat vain yritykset, joissa viennin
vähimmäisarvo on 12 000 euroa vuodessa, ei vuonna 2013 mukaan otettuja yrityksiä rajattu viennin arvon
mukaan.
Viennin ennakoidaan kasvavan
Vastaajista 46 prosentilla viennin määrä vastasi vuonna 2016 yli puolta yrityksen kokonaisliikevaihdosta. Hieman yli kolmanneksella viennin osuus kokonaisliikevaihdosta oli 10–49
prosenttia ja vähän alle viidenneksellä alle 9 prosenttia. Viennin näkymiä pidettiin varsin hyvinä. Lähes kaikki kysymykseen vastanneet yritykset (18 vastaajaa) ennakoi yrityksen
viennin kasvavan seuraavan kolmen vuoden aikana. Vain kolme yritystä arveli viennin pysyvän ennallaan. Yksikään yritys ei uskonut yrityksen harjoittaman viennin vähentyvän. Viennin
laajentamista suunnittelevat yritykset mainitsivat uusina viennin markkina-alueina mm. Chilen, Alankomaat, Saudi-Arabian, Kenian, Vietnamin, Intian ja Tanskan.
Puutuoteteollisuus; 11; 21 %
Muu teollisuus; 24;
46 %
Koneiden ja laitteiden
valmistus; 9; 17 %
Kauppa ja palvelu; 8; 16
%
Etelä-Savon vientiyritykset 2016Lähde: Etelä-Savon maakuntaliiton Tuleivaisuusloikka -hankkeen
vientikysely 2016 (n=53)
< 9 %
17 %
10 %-49 %
37 %
> 50 %
46 %
Viennin osuus kokonaisliikevaihdosta vuonna 2016Lähde: Etelä-Savon maakuntaliiton Tulevaisuusloikka hankkeen vientiselvitys
8
35
252424
2121
171716
1514
121211
109 9 9 9
8 8 87 7
6 6 6 6 65 5 5 5 5 5
4 4 4 4 43 3 3 3 3 3 3 3 3 3 3 3
2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 21 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1
0
5
10
15
20
25
30
35
40
Ruots
i
Saksa
Norj
a
Venäjä
Tansk
a
Yhdysv
allat
Yhdis
tynyt
Kunin
gask
unta
Kii
na
Vir
o
Ransk
a
Ala
nkom
aat
Puola
Kanada
Itali
a
Japani
Belg
ia
Esp
anja
Latv
ia
Lie
ttua
Irla
nti
Itävalt
a
Aust
ralia Sveit
si
Ete
lä-A
frik
ka
Tšekki
Ukra
ina
Yhdis
tyneet
ara
bie
mii
rikunnat
Thaim
aa
Bra
silia
Slo
vakia
Inti
a
Indonesi
a
Saudi-
Ara
bia
Egypti
Uusi
-Seela
nti
Kre
ikka
Port
ugali
Valk
o-V
enäjä
Isra
el
Taiw
an
Rom
ania
Slo
venia
Unkari
Isla
nti
Filip
piinit
Male
sia
Sin
gapore
Eti
opia
Arg
enti
ina C
hile
Uru
guay
Meksi
ko
Bulg
ari
a
Kro
ati
a
Azerb
aid
zan
Iran
Kazakst
an
Kore
an d
em
okra
att
inen kansa
nta
savalt
a
Kore
an t
asa
valt
a
Om
an
Uzbekis
tan
Vie
tnam
Alg
eri
a
Maro
kko
Bolivia
Kolu
mbia
Peru
Tri
nid
ad j
a T
obago
Kypro
s
Luxem
bu
rg
Georg
ia
Mold
ova
Ban
gla
desh
Bru
nei
Jem
en
Jord
ania
Kambodža
Kuw
ait
Lib
anon
Mon
golia
Myanm
ar
Pakis
tan
Qata
r
Sri
Lanka
Benin
Kam
eru
n
Kenia
Kongon d
em
okra
att
inen t
asa
valt
a
Lib
ya
Madagask
ar
Mala
wi
Nam
ibia
Nig
eri
a
Sam
bia
Sw
azim
aa
Tansa
nia
Tunis
ia
Ecuador
Para
guay
Venezuela
Dom
inik
aanin
en t
asa
valt
a
Guate
mala
Hon
dura
s
Yrt
yksi
ä (
lkm
)
Etelä-Savon yritysten vientimaat (yht.103 maata)Lähde: Etelä-Savon maakuntaliiton Tulevaisuuloikka -hankkeen vientiselvitys
Top 5 vientimaat:
1. Ruotsi
2. Saksa
3. Norja ja Venäjä
4. Tanska ja
Yhdysvallat
5. Iso-Britannia ja
Kiina
9 Maanosittain tarkasteluna maakunnasta viedään eniten Eurooppaan. EU-jäsenmaihin vientiä oli 45 yrityksellä ja muuhun Eurooppaan 36 yrityksellä. Aasiaan vei yrityksistä 31 ja
Pohjois-Amerikkaan kaikkiaan 23 yritystä. Alla olevassa karttakuvassa on havainnollistettuna Etelä-Savon yritysten viennin markkina-alueet. Värin tummuus kuvastaa viejien määrää.
Lähde: Etelä-Savon maakuntaliitto/ Tulevaisuusloikka –hankkeen vientikysely
10
Vientimaat maanosittain, maat järjestyksessä yleisimmän (vievien yritysten lkm:n) vientimaan mukaan.:
Aasia EU-maat Afrikka Väli- ja Etelä-
Amerikka Muu Europpa
Pohjois-Amerikka
Oseania
1. Kiina 17 1. Ruotsi 35 1. Etelä-Afrikka 7 1. Brasilia 6 1. Norja 24 1. Yhdysvallat 21 1. Australia 8
2. Japani 10 2. Saksa 25 2.
Egypti 5 2. Argentiina 3 2. Venäjä 24 2. Kanada 12 2. Uusi-Seelanti 5
3. Yhdistyneet arabiemiirikunnat 6 3. Tanska 21
3. Etiopia 3 3. Chila 3 3. Sveitsi 7
4. Thaimaa 6 4. Yhdistynyt kansakunta 17
4. Algeria 2 4. Uuguay 3 4. Ukraina 6
5. Intia 5 5. Viro 16 5.
Marokko 2 5. Meksiko 3 5. Valko-Venäjä 4
6. Indonesia 5 6. Ranska 15 6. Benin 1 6. Bolivia 2 6. Islanti 3 7. Saudi-Arabia 5 7. Alankomaat 14 7. Kamerun 1 7. Kolumbia 2 7. Azerbaidzan 1 8. Israel 4 8. Puola 12 8. Kenia 1 8. Peru 2 8. Georgia 1
9. Taiwan 4 9. Italia 11 9.
Kongon demokraattinen tasavalta 1 9. Trinidad 2 9. Moldova 1
10. Filippiinit 3 10. Belgia 9 10. Libya 1 10. Ecuador 1 11. Malesia 3 11. Espanja 9 11. Madagaskar 1 11. Paraguau 1 12. Singapore 3 12. Latvia 9 12. Malawi 1 12. Venezuela 1 13. Iran 2 13. Liettua 9 13. Namibia 1 13. Dominikaaninen
tasavalta 1
14. Kazakstan 2 14. Irlanti 8 14. Nigeria 1 14. Guatemala 1
15.
Korean demokraattinen kansantasavalta 2 15. Itävälta 8
15. Swazimaa 1 15. Honduras 1
16. Korean tasavalta 2 16. Tsekki 6 16. Tansania 1
17. Oman 2 17. Slovakia 5 17 Tunisia 1
18. Uzbekistan 2 18. Kreikka 4
19. Vietnam 2 19. Portugali 4 20. Bangladesh 1 20. Romania 3 21. Brunei 1 21. Slovenia 3
22. Jemen 1 22. Unkari 3
23. Jordania 1 23. Bulgaria 2 24. Kambodža 1 24. Kroatia 2 25. Kuwait 1 25. Kypros 1 26. Libanon 1 26. Luxemburg 1 27. Mongolia 1 28. Myanmar 1 29. Pakistan 1 30. Quatar 1 31. Sri Lanka 1
Lähde: Etelä-Savon maakuntaliitto/ Tulevaisuusloikka –hankkeen vientikysely
Kyselyn
mukaan
eniten
vientimaita
on
Aasiassa!