1

2

3

Pyörät pyörivät

4

Rotator Oy 1954-2004Tekstit: Heikki Rantala ja Milla Anttila. Typografia ja taitto: Viestintätoimisto Elettaria, Tampere.

Värierottelut ja paino: Kirjapaino Öhrling Ky, Tampere.Sitomo: Finnreklama Oy. Paperi: Galerie Art Silk. Kustantaja: Rotator Oy.

5

SisällysTulevaisuuden näkymiä 6Forward Into The Future 7

Logot vuosien varrelta 8Esipuhe 91950-luku1960-luku

Omiin toimitiloihin 15Tampereen Rakennuskone Oy:stä Rotator Oy 151960-luvun tärkeitä edustuksia 16Vaihtokoneet tulevat markkinoille 19Rotator SA Espanjaan 20

1970-lukuRotator itsenäiseksi yhtiöksi 23Uudet toimitilat Lakalaivasta 24Rotator laajentaa toimintaansa trukkimarkkinoille 24Rotator laajentaa rakennuskonetoimintaansa 25Rotator aloittaa henkilönostinten myynnin 26Jälkipalvelutoiminnot Teknatoriin 27Vuokraustoiminta Lainakone Oy:öön 28Varaosa- ja tarvikemyymälän toiminta jäi lyhytaikaiseksi 30Noususuhdanteen aika 32

1980-lukuKasvun vuodet 33Tulosyksiköt syntyvät 34Rotacon 36Rotamek 36Scanlift 36Rotamar 36Vientitoiminta alkaa, Rotatrade perustetaan 37Kotimaiset henkilönostimet vientiin 37Rotamacs aikaansa edellä 39

1990-luku 401992 Rotatorin omistus siirtyy SGN-Yhtiölle 41Tappiollinen syöksykierre katkeaa 1994 42Rotatorin omistus siirtyy Sponsor Oy:lle 1994 421998 Rotatorin omistus Captum-Group Oy:lle 42Vantaalla ja Tampereella uusiin toimitiloihin 44Edustuksia 1990-luvulla 44

2000-luvulle 47Rotator Oy 2004 52Rotator Oy:n edustukset 1954-2004 56Rotator Oy:n henkilökunnan palvelusajat 58Rotator Oy:n johto 1954-2004 59Summary 60

Haastattelut ja lähdeluettelo 63

6

EU:n laajentuminen vuoden 2004 aikana tulee lisäämään kaupankäyntiä ylirajojen. Se tulee madaltamaan kynnystä suomalaisille yrityksille laajentaa toi-

mintaansa uusiin maihin, mutta se tuo myös mukanaan uusia kilpailijoita vakiin-tuneille kotimarkkinoille.

Paine kustannustehokkuuteen kasvaa kaikilla aloilla ja uutena ilmiönä on tullutkoko tuotannon siirtäminen maihin, jossa erityisesti työvoiman kustannustaso onSuomea olennaisesti alhaisempi. Seuraava vuosikymmen tulee olemaan Suomelleja suomalaisille yrityksille haastavaa aikaa, sillä hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitä-minen ilman kilpailukykyistä vientiä, tuotantoa ja toimintaa ei ole mahdollista.Suomen tärkeimpiä menestystekijöitä halpamaiden kilpailua vastaan on erittäinhyvä ja monipuolinen osaaminen.

Lähivuosien aikana investoinnit maantie- ja rautatieverkostoon jatkuvat ja tava-roiden ja ihmisten liikkumista helpottavia ratkaisuja toteutetaan edelleen. Korja-usrakentaminen kasvaa ja erityisesti kasvukeskusten uudisrakentaminen jatkuu.

Koneet tuskin tulevat muuttumaan, mutta niiden tehokkuus, ympäristöystä-vällisyys, taloudellisuus ja ergonomia tulee edelleen parantumaan. Erilaiset vaih-toehdot koneen käyttämiseksi omistamatta sitä itse tulevat lisääntymään ja moni-puolistumaan, mikä osaltaan parantaa kustannustehokkuutta.

Suomalaiset yritykset tarvitsevat tulevaisuudessakin korkealaatuisia koneita japalveluita oman tuotantonsa ja liiketoimintansa pyörittämisessä. Rotator Oy ha-luaa olla mukana varmistamassa Suomen menestystä ja kilpailukykyä. Tulemmejatkamaan yhteistyötä maailman johtavien valmistajien kanssa ja pyrimme tarjoa-maan tulevaisuudessakin ensimmäisenä Suomessa uusia koneita ja ratkaisuja asi-akkaillemme. Ja osaava jälkipalvelumme pitää koneet kunnossa.

Rotator Oy:n ja omasta puolestani haluan kiittää kaikkia asiakkaita, päämiehiä,henkilökuntaa, yhteistyökumppaneita ja sidosryhmiä hyvästä, luottamuksellisestaja hedelmällisestä yhteistyöstä menneiden 50 vuoden aikana. Toivon, että yhteis-työmme jatkuu ja kehittyy kaikille osapuolille suotuisasti tulevaisuudessakin.

Pyörät pyörivät....

Toukokuussa 2004

Thomas Åhman

Tulevaisuuden näkymiä

7

The expansion of the EU during 2004 will increase international trade. It willlower the threshold for Finnish companies to expand their operations into

new countries, but it will also bring new competitors into the domestic market.

Pressure on cost-efficiency is growing in all sectors and a new phenomenon hasbeen the complete transfer of production to countries where labour costs inparticular are substantially lower than in Finland. The next decade will be challen-ging for Finland and Finnish companies, because it will not be possible to maintainthe welfare state without competitive exports, production and operations. One ofFinland’s key assets in competing with low-cost countries is the very high leveland versatility of its expertise.

In the coming years, investments in the road and rail network will continueand additional solutions to facilitate the movement of goods and people will beimplemented. The number of renovation projects will increase and new construc-tion, particularly in growth centres, will continue.

The types of machines will change little, but their power, environmentalfriendliness, economy and ergonomy will further improve. The various optionsfor using machines without owning them will expand and diversify, which in turnwill improve cost-efficiency.

In the future, too, Finnish companies will need high quality machines andservices to run their own production and business operations. Rotator Oy wishesto be involved in ensuring Finland’s success and competitiveness. We will continueto cooperate with the world’s leading manufacturers and will strive to continue to bethe first company in Finland to offer our customers new machines and solutions.Furthermore, our expert after-sales service will keep the machines in good shape.

On behalf of Rotator Oy and myself, I would like to thank customers, clients,staff, partners and other interest groups for their excellent, faithful and fruitfulcooperation over the past 50 years. I hope that our cooperation will continue anddevelop favourably for all concerned also in the years to come.

Let’s keep the wheels turning...

May 2004

Thomas Åhman

Forward Into The Future

8

1955-1961

1961-1972

1964-1972

1972

1972-1984

1984-1994

1994-

9

Esipuhe

Historian kirjoittaja törmää kahteen ongelmaan. Mitä kaukaisemmista ajois-ta on kyse sitä vähemmän on olemassa dokumentoitua tietoa. Kirjoittaja

joutuu työskentelemään perimätiedon ja hatarien muistikuvien varassa. Lähihis-toriaa, josta kyllä löytyy runsaastikin taltioitua aineistoa, värittävät puolestaan muis-telijan omat intohimot ja hän saattaa tahtomattaan luoda historiankirjoitusta omastanäkökulmastaan tai ainakin painottaa menneisyyttä subjektiivisesti.

Historia-sanan käyttö tämän 50-vuotisjulkaisun yhteydessä tuntuu juhlavalta taiainakin ikäännyttävältä - olenhan elänyt koko tuon ajan, vieläpä työskennellyt Tam-pereen Rakennuskone Oy:ssä ja sittemmin Rotator Oy:ssä yhteensä neljäkymmen-tä vuotta. Historiaa se kuitenkin on koskien rajattua aikaa ja rajattua aihepiiriä.

Olen pyrkinyt välttämään jossain määrin edellä mainittuja karikoita kunnioitta-en kuitenkin haastattelemieni henkilöiden muistia ja mielipiteitä etenkin, kun heovat itse osa tätä historiaa.

Rotatorin, niin kuin minkä tahansa toimivan yrityksen, toiminta perustuu kans-sakäymiseen niiden ihmisten kesken, jotka tekevät yrityksessä työtään. Lisäksi toi-minta perustuu joukkoon ihmisiä, joiden kanssa ollaan yhteistyössä. On omistajia,päämiehiä, ahtaajia, rahtaajia, pankkiireita, rahoittajia, vakuuttajia, viranomaisia,kilpailijoita, asiakkaita ja niin sanottuja loppukäyttäjiä. Pitäisi kirjoittaa romaani,jotta saisi esille kaikki ne ihmiset, tapahtumat, jutut, ilot ja surut, jotka tämänkinyhtiön historiaan liittyvät. Tässä historiikissa olen pyrkinyt kuitenkin ensisijaisestituomaan esille sen, millaisten asioitten parissa, millaisten suuntaviivojen mukaan jamillaisissa puitteissa vuosien varrella on toimittu.

Vuoden 2004 näkökulmasta Rotatorin viisikymmentä vuotta tällä toimialalla onpitkä aika. On pakko kysyä, mihin yhtiön menestys perustuu? Vastausta voi etsiätyöhönsä ja yrityksen tavoitteisiin sitoutuneesta Rotator-henkisestä henkilökunnas-ta, hyvistä, pitkäaikaisista päämiessuhteista ja tietysti asiakassuhteista, joista jotkutovat jo kestäneet kolmen yrittäjäsukupolven ajan.

Haluan tässä kiittää kaikkia haastattelemiani henkilöitä. Heidän apunsa on teh-nyt tämän julkaisun mahdolliseksi. Erityiskiitokseni Reijo Kekäläiselle, Arvo Inno-lalle, Pentti Rekolaiselle ja Antti Mattilalle sekä Suomen Maarakentajain Liiton,Tieyhdistyksen, Tielaitoksen ja Metso Mineralsin asianomaisille henkilöille arvok-kaasta avusta arkistojensa käytössä.

”Tämä päivä on huomenna historiaa”.

Tampereella maaliskuussa 2004

Heikki Rantala

10

Suomen jälleenrakentaminen alkaa

• Lauri J. Kivekäs, toimitusjohtaja 1954-1955.• Lauri J. Kivekäs, Managing Director 1954-1955.

• Rakennuskone Oy:n Johtokunnan kertomus vuodelta 1954.• Rakennuskone Oy´s Management Report, 1954.

Neljäkymmenluvun puolivälissä tekninen ke-hitys Suomessa oli sotateollisuutta lukuun

ottamatta paljolti vielä kolmekymmenluvun ta-solla ja sillä tasolla maata jälleenrakennettiin aina1950-luvun alkupuolelle, jolloin sotakorvaustentultua maksetuksi voitiin kaikki osaaminen suun-nata täysipainoisesti kotimaan kasvuedellytystenparantamiseen. Tällöin myös Lokomo Oy:ssä alet-tiin kiinnittää huomiota erilaisten maanrakennus-koneiden, kaivukoneitten, tiehöylien ja -jyrien sekämurskauslaitteiden menekin lisäämiseen. Näidentuotteiden valmistus oli aloitettu jo ennen sotia,mutta pääsi laajemmassa mittakaavassa käyntiinvasta vuoden 1951 jälkeen. Viisikymmenluvunpuolivälissä maanrakennuskoneiden tuotanto oli

jo yli puolet tehtaan liikevaihdosta. Infrastruktuu-rin parantaminen oli maan jälleenrakentamisentärkeimpiä haasteita. Näin ollen kysyntää Loko-mon tuotteille kyllä oli, mutta vallinneen pääoma-pulan vuoksi kyseisten koneitten kauppa oli teh-taan valmistuskapasiteetin kannalta liian vähäis-tä. Menekin lisäämiseksi päätettiin aloittaa uuden-lainen toimintamuoto: koneitten vuokraus.

Rakennuskone Oy perustetaan

Joulukuun 29. päivänä 1953 pidettiin kokous,jossa päätettiin koneitten vuokrausta varten pe-rustaa erillinen yhtiö, joka sai nimekseen Raken-nuskone Oy. Yhtiö rekisteröitiin 26. helmikuuta1954 tarkoituksena ”erilaisten koneiden ja ko-neistojen omistaminen, niiden myyminen ja vä-littäminen sekä vuokralle antaminen kuin näidenhuolto.” Vuokrauksen kohderyhminä olivat yksi-tyiset asiakkaat sekä Tie- ja vesirakennushallituk-sen tietyömaat eri puolilla Suomea.

11

• Teräsmiehiä valmiina vuokraukseen vuonna 1955. Koneet vasemmalta Teräsmies 2, Teräsmies 3-4 ja Teräsmies 5-8.• Teräsmies excavators ready for rental, 1955. The machines, from the left: Teräsmies 2, Teräsmies 3-4 and Teräsmies 5-8.

Lauri J. Kivekäs ja Veikko Virkkunenyhtiön johtoon

Yhtiön ensimmäiseksi toimitusjohtajaksi ja joh-tokunnan puheenjohtajaksi nimitettiin Lokomontoimitusjohtaja vuorineuvos Lauri J. Kivekäs. Häntoimi puheenjohtajana aina vuoteen 1970, muttaluopui toimitusjohtajan tehtävästä jo vuoden ku-luttua. Hänen tilalleen toimitusjohtajaksi nimi-tettiin diplomi-insinööri Veikko Virkkunen, jokatoimi tässä tehtävässä vuoteen 1977.

Varsinainen toiminta käynnistyi ensimmäisenjohtokunnan kertomuksen mukaan ”varsinaisestivasta vuoden 1954 jälkipuoliskolla, jolloin yhtiöensimmäisenä kauppatoimenaan tuotti maahan jamyi kolme Deutz-raivaustraktoria.” Vuokraus,joka oli liikkeellepaneva voima, aloitettiin hank-kimalla tarkoitusta varten Lokomolta käytettyinäTeräsmies-kaivukone, neljä Teräskarhu-moottori-tiehöylää, Caterpillar-traktori ja tiilipuristin. Ko-neet vuokrattiin asiakkaille kiinteää kuukausimak-sua vastaan minimivuokra-ajan ollessa viisi kuu-kautta. Asiakkaalla oli mahdollisuus ostaa konevuokra-ajan jälkeen ja näin myöskin useimmitentapahtui.

Toukokuussa 1956 yhtiön nimi muutettiinTampereen Rakennuskone Oy:ksi sen jälkeen, kun

helsinkiläinen Rakennuskonepaja Oy oli nostanutkanteen nimen samankaltaisuuden takia ja voit-tanut jutun ”molemmissa oikeusasteissa”.

Koko viisikymmenluvun ajan yrityksen toimin-toja, niin hallinnon, myynnin, varaosien kuinhuollonkin osalta, pyörittivät lokomolaiset omantoimensa ohella. Vasta vuonna 1960 palkattiinTampereen Rakennuskone Oy:n ensimmäisetomat toimihenkilöt.

Veikko Virkkunen,• toimitusjohtaja

• Managing Director1955-1977.

12

• Mainoksia 1950-luvulta.• Advertisements, 1950s.

Ylikuormaaja - DEUTZ -raivaustraktori on nopea apulainen maansiirtotöissä.Ylikuormauskauhan tilalle voidaan nopeasti asentaatyöntö-tai kulmapuskuterä. Toimitamme myös etukuor-maaja Deutz-raivaustraktoreita.

13

Alkuaikojen toimintaa haittasivat monet käy-tännön ongelmat. Kun vuokrakoneitten kysyntätoisena toimintavuonna alkoi lupaavasti nousta,ei yhtiöllä ollut riittävästi pääomaa kaluston han-kintaan. Deutz-koneiden myyntiä puolestaan vai-keuttivat tuolloin käytössä olleet tuontirajoituk-set. Vuosikymmenen lopulla urakoitsijoiden tun-ti- ja kuutiohinnat laskivat niin, etteivät ne enääkattaneet omakustannushintaa. Vuokranmaksuky-ky heikkeni ja vuokrausta harjoittivat yhä pienem-mät yrittäjät isompien hankkiessa koneensa suo-raan valmistajalta.

Alkuvuosina tieto yrityksestä ja sen toiminnas-ta levisi pelkästään käyttäjien välityksellä ja näinollen hyvin hitaasti. Ensimmäinen mainos Deutz-raivaustraktorista julkaistiin vasta tammikuussa1957 tuonnin vapauttamista ennakoiden.

Viisikymmenluvun toiminnan laajuutta kuvaavuosien 1954-1960 vuokrakalustossa olleet ja sitäkautta myydyt konemäärät: 23 tela-alustaista Lo-komon Teräsmies-köysikaivukonetta, 18 Teräskar-hu-tiehöylää, kolme Lokomon karamurskainta,kolme siirrettävää kompressoria ja 20 kpl Deutz-raivaus- ja -puskutraktoria. Vuosien saatossa liike-vaihtoa kasvattivat myös puskutraktorien huoltoja varaosakauppa.

• Deutz-puskukone kuului tuotevalikoimaan vuosina 1954-1962.• The Deutz bulldozer belonged to the product range 1954-1962.

• Yale-Trojan-pyöräkuormaaja kuului tuotevalikoimaan vuo-sina 1958-1962.• The Yale-Trojan wheel loader belonged to the product range1958-1962.

Maansiirtotöiden keskittyminen erityisesti Tie-ja vesirakennushallituksen töiden osalta talvikuu-kausiksi aiheutti koneille työttömyyttä kesäaikaan.Niinikään vuodet 1958-1960 olivat työtilanteenja sitä kautta konekysynnän kannalta erittäin huo-noja. Poikkeuksen muodostivat vain kumipyöril-lä kulkevat kauhakuormaajat, joita urakoitsijatostivat runsaasti, sillä irtotavaran kuormauksessatämä konetyyppi oli osoittautunut taloudellisem-maksi kuin pienet ja keskisuuret kaivukoneet. Täs-tä syystä aloitettiin Trojan-merkkisten pyöräkuor-maajien edustus vuonna 1959. Samalla alettiinmäärätietoisesti hakea lisää uusia edustuksia, ku-ten Irmer-Elze-siirrettävät paineilmakompressoritja Hadfields-murskaimet sekä kauha- ja kaivulai-te-edustuksia. Samalla alettiin muuttaa toiminnanluonnetta vuokrauksesta konemyynnin suuntaan.

14

• Pikitien rakentamista Suomessa 1960-70-lukujen vaihteessa.• Main road construction in Finland late 1960s-early 1970s.

Suomessa 1960-luku oli vielä sodanjälkeistä jäl-leenrakentamisen aikaa. Tieverkon paranta-

minen jatkui ja teollisuus oli poikkeuksellisen va-kaalla seitsemän prosentin kasvun uralla. Suomiteki kauppapoliittisesti kauaskantoisen ratkaisunliittymällä EFTA:n ulkojäseneksi vuonna 1969.Tienrakennuksessa työllistämisrahoituksen osuusalkoi laskea ja sen korvasivat Maailmanpankintielainat, joita Suomen valtio sai 1960-luvullalähes 160 miljoonaa markkaa (noin 270 miljoo-naa euroa eli noin 1,6 mrd FIM). Näiden raho-jen avulla rakennettiin maahamme muun muas-sa ensimmäiset moottoritiet ja suuri osa tieverk-koa päällystettiin ensimmäistä kertaa.

1960-lukuJälleenrakentaminen jatkuu

• Myyntisihteeri Martta Rantanen oli yhtiön ensimmäinenkokopäiväinen toimihenkilö (kuva 1970-luvulta).• Sales Secretary Martta Rantanen was the company’s firstfull-time office employee (picture from 1970s).

15

• Rotatorin asiakkaita lähdössä yhtiön ensimmäiselle asia-kasmatkalle.• Rotator customers setting off on the company’s first customertrip.

• Reijo Kekäläinen, isännöitsijä 1961-1968.• Reijo Kekäläinen, General Manager 1961-1968.

Omiin toimitiloihin

Vuosina 1954-1959 Tampereen RakennuskoneOy:llä ei ollut omia toimitiloja. Vasta vuonna 1960Lokomon vientiosaston, joka hoiti myös Tampe-reen Rakennuskone Oy:n ostotoimet, siirtyessäHatanpäänhoviin sai myös Tampereen Rakennus-kone Oy sieltä omat tilat. Samana vuonna alettiinmuutenkin panostaa yhtiön toimintojen paranta-miseen.

Helmikuussa 1960 palkattiin yhtiöön ensim-mäinen kokopäiväinen toimihenkilö, MarttaRantanen, myynnin sihteeriksi ja syyskuussaPentti Rekolainen myynti-insinööriksi. Hankit-tiin myös uusina edustuksina Irmer-Elze-siirret-tävät paineilmakompressorit ja Hadfields-murs-kaimet.

Vuonna 1960 Tampereen RakennuskoneOy:llä oli jälleenmyyntisopimuksia kymmenelläpaikkakunnalla:

Turun Laatuauto Oy, TurkuVaasan Autohuolto Oy, VaasaKoiviston Autoliike, KokkolaAutovainio Oy, Oulu ja RovaniemiMannermaan Auto, KajaaniLokon Huolto Oy, Kuopio ja HelsinkiLappeenrannan Moottori Oy, LappeenrantaS. Ahlgren, Jyväskylä

1960-luvulle tultaessa lopetettiin Lokomo-ko-neiden vuokraus ja vuokramyynti. Sen sijaan sol-mittiin uusia kone-edustussopimuksia, joidenmyötä saatiin tuotevalikoimaan ruotsalaiset Luks-taprodukt-öljysoralaitteet, länsisaksalaiset Merce-des-Benz-teollisuusmoottorit ja Mengele-pyörä-alustaiset kaivukoneet.

Uusi isännöitsijä

Vuonna 1961 nimitettiin yhtiön isännöitsijäksidiplomi-insinööri Reijo Kekäläinen. Hänen teh-täväkseen tuli markkinointitoimien tehostaminenja uusien, ei Lokomon tuotannon kanssa kilpaile-vien, edustusten lisääminen ja Rotatorin kasvatta-minen kannattavaksi teknisen konekaupan yrityk-seksi. Vuoden 1961 toimintakertomuksessa mai-nitaankin, että yhtiön markkinointitoimia oli te-hostettu myyjiä lisäämällä, mainontaa tehostamallaja työnäytöskiertueita tekemällä.

Tampereen Rakennuskone Oy:stä Rotator Oy

Yhtiön nimi muutettiin 11.9.1961 TampereenRakennuskone Oy:stä Rotator Oy:ksi. Nimenkeksi Mainostoimisto Mainos Lehmus ja se poh-jautuu latinankielen sanoihin rota - pyörä ja rota-re - pyörittää. Uusi nimi todettiin entistä helpom-maksi kansainvälisissä yhteyksissä sekä myös kau-pallisesti paremmaksi kuin entinen.

Nimenmuutoksen yhteydessä päätettiin myös,että Rotator Oy siitä lähtien vastaa maahantuota-vien koneiden ja niiden varaosien myynnistä. Sa-malla sovittiin, että Lokomo Oy vastaa sekä Lo-komon että Rotatorin myymien koneiden huol-to- ja korjaustoiminnasta. Lisäksi sovittiin, ettämolemmat yritykset käyttävät yhteistä piirimyyn-

16

• Vuonna 1967 allekirjoitettu sopimus oikeutti Rotatorinmyymään Bomagin tuotteita Suomessa ja vastavuoroisestiBomag sai oikeuden myydä Lokomon vedettäviä täryjyriä Sak-sassa. Sopimusta allekirjoittamassa Kave H. Schwamborn (va-semmalla) ja Veikko Virkkunen. Takana keskellä Holger An-dersson ja Reijo Kekäläinen.• A reciprocal agreement signed in 1967 granted Rotator theright to sell Bomag products in Finland and Bomag the rightto sell Lokomo towable vibratory rollers in Germany. Signingthe agreement, Kave H. Schwamborn (left) and Veikko Virk-kunen. Behind, in the centre, Holger Andersson and ReijoKekäläinen.

• Presidentti Urho Kekkonen vieraili Maansiirto Tampere 67-näyttelyssä. Tasavallan päämiehen seurassa Lokomon myyn-tijohtaja Holger Andersson kuvassa vasemmalla ja Rotatorinisännöitsijä Reijo Kekäläinen.• President Urho Kekkonen visited the Maansiirto Tampere67 Fair. The President of Finland is accompanied by Lokomo’sSales Director Holger Andersson (left) and Rotator’s GeneralManager Reijo Kekäläinen.

tiverkkoa koko maassa. Vantaan Veromiehenky-lään rakennettiin oma toimitalo, jossa oli tilatmyynnille, korjaamolle ja varaosavarastolle. Näinsitten toimittiinkin aina 1970-luvun alkuun saak-ka. Tampereen Rakennuskone Oy herätettiin uu-delleen henkiin vielä kuusikymmenluvun lopul-la. Sitä varten rakennettiin Lakalaivaan konehalli,jossa se toimi Lokomon ja Rotatorin yhteisenävaihtokoneitten markkinointiyhtiönä kolmisenvuotta.

1960-luvun tärkeitä edustuksia

Eräs Rotatorin toiminnan tärkeimpiä merkkipaa-luja oli amerikkalaisen International HarvesterCo:n kanssa solmittu edustussopimus, jonka mu-kaisesti International Harvester Co:n valmis-tamien maansiirtokoneiden myynti siirtyi aikai-semmalta edustajalta, Suomen MaanviljelijäinKauppa Oy:ltä, SMK:lta, Rotator Oy:lle. Inter-national Harvester Co:n maansiirtokoneiden edus-tuksen saaminen katsottiin Rotatorille merkittä-väksi, koska International Harvester Co:n valmis-tamat pyöräkuormaajat, telakuormaajat, pusku-koneet ja muut raskaat maansiirtokoneet muodos-tivat ihanteellisen täydennyksen Lokomo Oy:n val-mistamille maansiirtokoneille yhteisen myynti- jahuoltoverkon puitteissa. Neuvotteluja käytiin lä-hes vuoden ajan eri osapuolten välillä ennen sopi-muksen allekirjoitusta 1.11.1962, jolloin SMK:ltasiirtyi Rotatorille 27 kpl International HarvesterCo:n koneita ja varaosia yhteensä 2,1 miljoonanmarkan arvosta.

Koska International Harvester Co:n koneet kil-pailivat suoraan Trojan- ja Deutz-koneiden kans-sa, sanottiin nämä edustussopimukset irti ja kone-ja varaosavarastot myytiin uusille edustajille Tro-jan jyväskyläläiselle Selmo Oy:lle ja Deutz helsin-kiläiselle Oy Machinery Ab:lle.

1960-luvulla Rotator solmi toisenkin merkit-tävän edustussopimuksen. Vuonna 1967 alkoiyhteistyö länsisaksalaisen Bomag GmbH:nkanssa ja on myös sikäli merkittävä, että tätäkirjoitettaessa sopimus on edelleen voimassaollen näin pisin Rotatorin historiassa ja yksivanhimmista Bomagilla.

Ensimmäiset maansiirtoalan näyttelyt

Lokomo, Rotator, Valmet ja eräät muut alan val-mistajat järjestivät yhteisen Maansiirto Tampere63 -nimisen näyttelyn 14.-16. syyskuuta 1963. Se

17

• Hyvä kone ja tyytyväinen kuljettaja.• A good machine and a satisfied driver.

• “KuutosDrotti” eli Internatiosnal Drott BTD6-telakuor-maaja nelitoimikauhalla oli aikansa legenda.• The International Drott BTD6 crawler loader with its “four-in-one” bucket was a legend in its time.

• Payloader H-30 -pyöräkuormaaja puutavarapihdein T. Sal-lisen Magiruksen lavalla lähdössä työnäytöskiertueelle 1963.• "A Payloader H-30 wheel-loader with timber grabs, on aMagirusplatform owned by the company T. Sallinen, settingoff on a work demonstration tour in 1963."

• Asfaltinlevitin Vögele vuodelta 1961.• A Vögele asphalt spreader, 1961.

oli ensimmäinen maansiirtoalan näyttely Suomessaja sen herättämää mielenkiintoa osoittaa 7 000kävijän määrä. Samanlainen näyttely järjestettiinuudelleen neljän vuoden kuluttua nimellä Maan-siirto Tampere 67. Tässä näyttelyssä vieraili myöstasavallan presidentti Urho Kekkonen.

Vuonna 1970 järjestettiin vielä MaansiirtoTampere 70 -näyttely. On merkillepantavaa, ettänäille messuille ei osallistunut yksikään pääkau-punkiseudulla tuohon aikaan toiminut alan val-mistaja eikä maahantuoja. Oli olemassa pelko,että Tampere saisi liikaa kilpailuetua ja se miel-lettäisiin näin ikään kuin alan keskuspaikaksi.Vasta 1970-luvulla löytyi yhteinen sävel, kun alanjohtavien valmistajien ja maahantuojien toimes-ta perustettiin Rakennuskonealan näyttely-yhdis-tys ry. Se järjesti ensimmäisen koko alaa katta-van näyttelyn, MAXPO 72:n, Helsingissä.

1960-luvulla Rotatorin toiminta vakiintui jaihan vuosikymmenen loppua lukuun ottamattapäätoiminta, yli 90 prosenttia liikevaihdosta, muo-dostui International Harvester Co:n koneiden janiiden varaosien myynnistä. Alla oleva lukusarjakuvaa myynnin kappalemääräistä kehittymistä:

1963 69 kpl1964 133 kpl1965 95 kpl1966 94 kpl1967 73 kpl1968 33 kpl1969 36 kpl1970 54 kpl

18

• Rotatorin ilmoituksia 1960-luvulta.• Rotator advertisements, 1960s.

19

• Titan AutoDiesels-dieselgeneraattori.• A Titan AutoDiesels diesel generator.

• 1960-luvulla testattiin Bomagin kaksoisvalssijyrän (kuvayllä) ja LeVo-tärylevyn (kuva alapuolella) soveltuvuutta ra-taluiskan tiivistämiseen.• In the 1960s, the suitability of the Bomag double-rollercompactor (above) and the LeVo vibratory plate (below) forcompacting railway banking was tested.

Asiakasmatkojen järjestäminen aloitetaan

1960-luvulla tehtiin Rotatorin ensimmäinen asi-akasmatka. Se suuntautui Yhdysvaltoihin, missäpäätutustumiskohde oli International Harvesterintehtaat Melrose Parkissa, Chigacossa ja Liberty-villessä. Matkalaisia oli neljäkymmentä ja matkatehtiin charterlentona. Matkan aikana käytiinmyös katsomassa Niagaran mahtavia putouksia.

1960-luvulla Rotator pyrki selkeyttämään ja li-säämään edustuksia ja näin kattamaan mahdolli-simman hyvin koko maanrakentamisen sektorin.Vuosikymmenen lopulla elpyi Rotatorin alkupe-räinen toimintamuoto, koneiden vuokraus. Vuok-rattavia koneita olivat aggregaatit, kompressorit,poravaunut ja jyrät. Niiden osuus liikevaihdostavuonna 1970 oli 9 prosenttia.

Vaihtokoneet tulevat markkinoille

Kuusikymmenluvulla tuli konekauppaan uusi il-miö - vaihtokoneet. Suhtautumista niihin kuvaahyvin ote Rotatorin johtokunnan kertomuksestavuodelta 1962.

”Eräänä tuntuvana haittailmiönä myyntityössäon ollut se, että kilpailevat myyntiliikkeet jo pi-demmän aikaa ovat suostuneet ottamaan uudenmyynnin yhteydessä vanhoja vaihtokoneita vas-taan. Tämä on pakottanut yhtiömme seuraamaansamaa menettelyä. Näin saatuja koneita on myytyedelleen uusille asiakkaille mk 52.701.484:- ar-vosta. Vaihdossa otettujen käytettyjen koneittenmyyntihintaan ylitti niistä saadun myyntihinnanyhteensä 6.725.490 mk:lla, joka summa on siispeitettyä alennusta uusien koneitten myyntihin-noista. Lisäksi käytettyjen koneitten myynnissä onluottotappion vaara normaalia suurempi.”

Seuraavana vuonna merkittävät alan toimijat so-pivat, ettei käytettyjä koneita enää oteta vaihdossavastaan. Sopimusta ei kuitenkaan pitkään nouda-tettu ja vaihtokoneiden vastaanotosta muodostuitavanomainen kaupankäynnin käytäntö.

Näin jälkikäteen voidaan todeta johtokunnanosuneen naulan kantaan, sillä siitä lähtien maan-siirtokonekauppa on ollut suhteessa sitoutunee-seen pääomaan heikosti kannattavaa ja erittäinherkkä kysynnän heilahduksille. Syy ei ollut tie-tenkään asiakkaiden, vaan konekaupan, joka kil-

20

pailun ja kaupanteon huumassa sokeutui vaihto-koneitten todelliselle arvolle. Vaihtokoneet vakiin-tuivat kuitenkin oleelliseksi osaksi maansiirtoko-nekauppaa ja niiden osuus liikevaihdosta vaihte-lee 20-40 prosenttiin suhdanteista riippuen. Maa-hamme on myös vuosien varrella syntynyt run-saasti yrityksiä, joiden toiminta perustuu pelkäs-tään käytettyjen koneiden maahantuontiin, ostoonja myyntiin.

Vuoteen 1969 asti Rotatorin varaosavarastonhallinta tapahtui käsin poimittavilla korteilla, joi-ta oli tuhansia. Menetelmä toimi, mutta oli hidasja erittäin työläs ylläpitää. On helppo kuvitella,miten merkittävä edistysaskel kohti tietokoneai-kaa otettiin, kun Rotator siirtyi Nixdorff-magneet-tijuovakorttikoneen käyttöön.

• Arvo Innola, isännöitsijä 1968-1977, toimitusjohtaja 1977-1983.• Arvo Innola, General Manager 1968-1977, Managing Director 1977-1983.

Rotator SA Espanjaan

Vuonna 1966 Rotator perusti Espanjaan RotatorSA:n, jolla oli pieni kokoonpanotehdas Lokomontäryjyriä varten. Rotator SA myös myi sekä Loko-mon täryjyriä että International Harvester Co:nja Bomagin tuotteita sikäläisille markkinoille. Ro-tator SA:n toiminta Espanjassa jatkui vuoteen1969 asti.

Vuonna 1963 Rotatorin pääkonttori siirtyi Ha-tanpäänhovista ensin Kauppakatu 2 A:han ja seu-raavana vuonna Lokomon ”uuteen” pääkontto-riin, missä se sijaitsi vuosikymmenen loppuunsaakka.

Helmikuun 1. päivänä 1968 Rotatorin isännöit-sijäksi nimitettiin insinööri Arvo Innola. Hänentehtäväkseen tuli sittemmin 1970-luvulla itsenäis-tyneen Rotatorin profiilin luonti.

21

• Kaupantekoa vuonna 1975. Urakoitsija Aimo Sulin tuo “vaihtokonettaan” Nedium-ravuria myyntipäällikkö Juhani Tervasenarvioitavaksi.• Business in 1975. Contractor Aimo Sulin brings a used machine, his trotting horse Nedium for Sales Manager Juhani Tervanen toassess.

1970-lukuRotator itsenäiseksi yhtiöksi

Rotatorille 1970-luvun alku oli uudistustenja uudelleenjärjestelyjen aikaa. Kun yhtiön

omistaja, Lokomo Oy, fuusioitui Rauma-Repo-la Oy:öön vuoden 1970 alussa, siirtyi Rotator Oy:nomistus sataprosenttisesti Veikko Virkkusen per-heen omistamalle Loktam Oy:lle. Lokomo ja Ro-tator sopivat yhteistyön jatkamisesta piirimyyn-nin ja -huollon osalta 9.7.1971 saakka, minkä jäl-keen Lokomon piirimyynti- ja kenttähuoltover-kosto sekä Helsingin korjaamo siirtyivät Rotato-

rille. Samanaikaisesti Rotatorin pääoma kolmin-kertaistettiin. Rotatorin myyntiosasto siirrettiinLokomon vanhaan pääkonttoriin, joka sijaitsi teh-dasalueen ulkopuolella ja konttoritoiminnot Ro-tatorin varaosavaraston yhteyteen.

Näin 18 vuoden ikäisenä Rotator itsenäistyi. Sii-tä lähtien Rotator Oy alkoi selvästi vahvistaa ase-maansa asiakaskunnan tietoisuudessa merkittävä-nä alan yrityksenä.

22

Uudet toimitilat Lakalaivasta

Suunnitelmat omien toimitilojen rakentamiseksipantiin vireille heti omistajavaihdoksen jälkeen jajo 9.7.1971 allekirjoitettiin sopimus toimitalonrakentamisesta Tampereen Lakalaivan kaupungin-osaan. Harjannostajaisia vietettiin 16.11.1971 jarakennus otettiin vastaan 15.1.1972. Samassa yh-teydessä huoltokorjaamo muutti vuokratiloistaomiin tiloihin. Osa rakennuksesta oli varattu va-raosavaraston käyttöön ja muutto siltä osin tapah-tui kesällä 1972. Heti tämän jälkeen aloitettiinrakennusvaiheen toinen osa. Myynti- ja konttori-tilat otettiin käyttöön maaliskuussa 1973. Raken-nushankkeen kolmas vaihe, korjaamotilat, valmis-tui 1978.

Uudelleenjärjestelyjen myötä Rotatoriin muo-dostettiin kahdeksan myyntipiiriä keskuspaikkoi-naan Helsinki, Turku, Tampere, Lahti, Seinäjoki,Kuopio, Oulu ja Rovaniemi. Kaikissa myyntipii-reissä myynnistä vastasi Rotatorin piiripäällikkölukuun ottamatta Oulua, missä piiriedustajanajatkoi Autovainio Oy ja Rovaniemeä, missä piiri-edustajaksi tuli Eino Aho Oy. Rotatorilla oli tuol-loin huoltokorjaamo Tampereella ja Helsingissäsekä huoltopisteet Turussa, Lappeenrannassa, Jy-väskylässä, Seinäjoella ja Joensuussa. Oulun jaRovaniemen piiriedustajilla oli lisäksi oma korjaa-mo.

• Heikki Rantala ja Tapio Raukola Rotatorin toimitiloissa.Kuvassa taustalla Kaarina Ala-Ilomäki.• Heikki Rantala and Tapio Raukola at Rotator’s premises.In the background, Kaarina Ala-Ilomäki.

• Pekka Koskinen ja uudet FO-sarjan Datsun-trukit 1978.• Pekka Koskinen and the new FO range of Datsun forklifts,1978.

Rotator laajentaa toimintansatrukkimarkkinoille

Vielä 1970-luvullakin merkittävintä osaa Rotato-rin liiketoiminnasta edusti maansiirtokoneet elipääsääntöisesti International Harvester -koneet.Myös Bomagin jyrien ja Ingersoll-Rand-kallionpo-rauskaluston asema oli markkinaosuutensa puolestahyvä, mutta näiden osa-alueiden markkinat olivatpaljon pienemmät kuin International Harvester-tyyppisten koneiden. Sen sijaan Bomagin pientenkaksoisvalssijyrien ja Ingersoll-Rand-kompressori-en merkitys vuokrauksessa oli merkittävä, sillä needustivat yli puolta vuokrakonekannasta.

Saadakseen lisää tukijalkoja toimintaan Rotatorsuunnitteli lähtemistä mukaan myös trukkimark-kinoille. Markkinoita oli tutkittu jo vuonna 1966ja englantilaisen Coventry Climax Engines Ltd:nkanssa oli edetty jo edustusneuvotteluasteelle. Neu-vottelut kuitenkin kariutuivat ja koko projektia ly-kättiin. 1970-luvun alussa asiaa alettiin tutkia uu-delleen. Markkinoita hallitsivat amerikkalaiset jaenglantilaiset merkit Clark ja Hyster japanilaisenToyotan ollessa kovana haastajana. Tällä kertaaRotator sai neuvottelukumppaniksi japanilaisenNissan Motors Co. Ltd:n, jonka kanssa solmittiinDatsun-vastapainotrukkien edustussopimus.

Pian tämän jälkeen tehtiin sopimus englantilai-sen Sims & Jefferies Ltd:n kanssa Ransomes-säh-

23

• Ensimmäinen Datsun-trukki toimitettiin Hankkijalle.• The first Datsun forklift was delivered to the companyHankkija.

kötrukkien edustuksesta. Tästä edustuksesta luo-vuttiin kuitenkin jo vuoden kuluttua, kun Nissantoi markkinoille oman sähkötrukkilinjansa. Oliluonnollisesti järkevämpää lanseerata markkinoillekaikki trukit saman Datsun-nimen alla.

Tehty ratkaisu trukkimarkkinoinnista osoittau-tui nopeasti oikeaksi. Seuraavan kymmenen vuo-den kuluessa kasvoi japanilaismerkkien markki-naosuus yli viidenkymmenen prosentin. Yksin To-yotan ja Nissanin osuus 1980-luvun markkinois-ta oli yli kolmannes. Datsun-merkin lanseeraus olihelppoa. Menestyksen hyvänä apuna olivat var-masti ylivoimaisen kestävyyden ja luotettavuudenohella hyvät kokemukset vastaavan merkkisistäjapanilaisista autoista. Niinpä Datsun-trukkienmyynti ja vuokraus lähtivät heti alussa hyvin käyn-tiin ja siitä lähtien trukit ovat muodostaneet toi-sen merkittävän tukijalan Rotatorin toiminnassa.

Keväällä 1976 Rotatorin teollisuusosastostamuodostettiin oma tulosyksikkö, johon trukki-myynti siirrettiin.

Rotator laajentaa rakennuskonetoimintaansa

1970-luvulla aloitettiin myös rakentamiseen käy-tettävien koneitten markkinointi. Jo 1960-luvunlopulla oli hankittu Elba-betoniasemien ja Putz-meister-betonipumppujen edustukset. Pumppu-autojen käyttö rakennustyömaitten valutöissä oliSuomessa uutta. Yksi ensimmäisistä koekäyttöpai-koista oli Rajasalmen sillan pilareitten vedenalai-nen valu Putzmeister-betonipumppuautolla. Työonnistui ja silta on edelleen paikoillaan.

Aggregaatteja, joita myös vuokrattiin, käytet-tiin työmailla sekä siirrettävillä murskaus- ja beto-niasemilla, joissa ei vielä rakennusvaiheessa ollutsähköä. Rotator alkoi käyttää toimittamistaan ag-gregaateista nimitystä WaraWatti. Nimi tulee sii-tä, että näitä laitteita toimitettiin paljon sairaaloi-den varavoimakoneiksi sähkökatkosten varalle.Osa WaraWateista tehtiin 60-luvunlopulla itsekäyttäen Strömbergin generaattoreita ja Fordindieselmoottoreita.

• 1970-luvulla aloitettiin JLG-henkilönostinten edustus.• The JLG aerial platform representation began in the 1970s.

• Jukka Järvinen lähdössä asiakaskäynnille.• Jukka Järvinen leaving on a customer visit.

24

Rotator Tadanon pitkäaikaisin edustajamaailmassa

Tadano-nosturit tulivat Rotatorin edustukseenvuonna 1971. Tadano oli oman alansa ensimmäi-nen japanilaismerkki Suomessa ja se osoittautuiheti laadukkaaksi ja luotettavaksi nosturiksi. Ta-danon ja Rotatorin yhteistyö kuuluu samaan pit-kään sarjaan kuin yhteistyö Bomagin ja Nissaninkanssa. Lisäksi Rotator on maailmanlaajuisesti Ta-danon pitkäaikaisin edustaja.

• Tadano-sopimuksen allekirjoitus 1971. Kuvassa vasemmallaSakaue Tadano ja Veikko Virkkunen, takana Mr Tamakikauppahuone C. Itohilta

Rotator aloittaa henkilönostinten myynnin

1970-luvun loppupuolella alkoi Suomessa tullatunnetuksi uusi kätevä konetyyppi rakennustyö-maiden ja asennusyritysten käyttöön: henkilönos-timet eli siirrettävät työlavat. Rotator tuli näillemarkkinoille 1976 edustuksenaan amerikkalaisetitsekulkevat Manlift-henkilönostimet. Tämä edus-tus vaihdettiin vuonna 1979 amerikkalaiseen, alansuurimpaan valmistajaan JLG:hen. Vuonna 1977otettiin myyntiin tamperelaisen Metkora Ky:nRolift-saksilavat ja 1979 loimaalaisen KurpanKonepaja Oy:n hinattavat Dino-merkkiset hyd-rauliset puominostimet. Nämä rakentamiseentarkoitetut koneet muodostivat kolmannen tuki-jalan yhtiön toiminnassa.

Asiakaspalvelu kehittyy

Ehdoton edellytys Rotatorin konemyynnille oliasiakaspalvelu, joka vastaisi teknisestä osaamises-ta, neuvonnasta, huollosta ja varaosista. Asiakas-palvelutoiminta oli kehittynyt jo edellisellä vuosi-kymmenellä Lokomolta ostettua huoltoa lukuunottamatta. Piirihuollon ja Vantaan korjaamon siir-ryttyä 1971 Rotatorille, suurin osa näiden henki-lökunnasta siirtyi mukana. Niinikään Tampereen

• Suomen ensimmäinen Tadano-nosturi luovutettiinVelj. Hongisto Oy:lle vuonna 1971.• Finland’s first Tadano crane was delivered to the companyVelj. Hongisto Oy in 1971.

• The signing of the Tadano agreement, 1971. Pictured, onthe left, are Sakaue Tadano and Veikko Virkkunen, and be-hind Mr Tamaki of the C. Itoh trading house.

25

• Vuonna 1979 alkanut Dino-henkilönostinten edustusjatkuu edelleen. Kuvassa vasemmalta Heimo Nurmi KurpanKonepajalta, Toni Virkkunen Rotatorilta, Kurpan Konepajantoimitusjohtaja Mauno Kurppa ja Pentti Rekolainen Rotato-rilta.

uuteen korjaamoon siirtyivät kaikki Rotatorinkoneisiin erikoistuneet asentajat ja työnjohto. Näinsaatiin koko jälkipalveluorganisaatio nopeasti toi-mintaan.

• Rotator toimitti 1975 Tehdasputkitus Oy:lle kaikkiaan 70Petbow-hitsauskonetta maakaasujohtojen asennukseen. Ku-vassa Rotator Oy:n isännöitsijä Arvo Innola (vasemmalla) jaTehdasputkitus Oy:n toimitusjohtaja Atso Lehto.• In 1975 Rotator delivered to Tehdasputkitus Oy a total of70 Petbow welding machines for the installation of naturalgas pipes. Pictured are Rotator Oy’s General Manager ArvoInnola (left) and Tehdasputkitus Oy’s Managing Director AtsoLehto.

1970-luvulla yhtenä tärkeänä kilpailukeinonaoli ylläpitää korjaamotoimintaa mahdollisimmanmonella paikkakunnalla eri puolilla maata. Vielätuolloin koneet tarvitsivat nykyistä enemmän kor-jauksia ja huollot olivat suuritöisempiä ja niitä teh-tiin useammin kuin nykyisin. Myös varaosavaras-tojen koolla kilpailtiin. Mitä isomman varastonyritys pystyi esittelemään kullakin markkina-alu-eella sen parempi, olkoonkin, ettei valikoima näissäetäpisteissä ollut kovin monipuolinen. Oli myöstavanomaista, että suhteellisen pienilläkin asiakas-yrityksillä oli oma huolto ja usein myös oma kor-jaamo.

Jälkipalvelutoiminnot Teknatoriin

Vuonna 1978 päätettiin perustaa jälkipalvelutoi-mintoja varten oma yhtiö, joka sai nimekseen Tek-nator Oy. Kaikki Rotatorin jälkipalvelutoiminto-osaston työntekijät jatkoivat Teknatorin palveluk-sessa. Toimenpiteen tarkoituksena oli saada parem-pi kuva jälkipalvelutoimintojen kannattavuudes-ta ja tehosta. Teknatorin perustaminen oli yhtiönsisäinen järjestely, jonka asiakkaat huomasivat lä-hinnä vain laskun lähettäjän nimen vaihtumisenaRotatorista Teknatoriksi. Teknator toimi omanayhtiönään vuoteen 1984.

• Representation of Dino aerial platforms, which began in1979, continues to this day. Pictured, from the left, are Hei-mo Nurmi of the company Kurpan Konepaja, Toni Virkkunenof Rotator, Kurpan Konepaja’s Managing Director MaunoKurppa and Pentti Rekolainen of Rotator.

26

• International Harvester Co:n dealermeating 1974. Kuvas-sa vasemmalta Veikko Virkkunen, Arvo Innola, Kari Hurme,Lasse Syrjänen, Antti Rautala, Risto Koski, Matti Syvälahtija Heikki Rantala.• International Harvester Co dealer meeting, 1974. Pictu-red, from the left, Veikko Virkkunen, Arvo Innola, Kari Hur-me, Lasse Syrjänen, Antti Rautala, Risto Koski, Matti Syvä-lahti and Heikki Rantala.

• Ensimmäinen koko alaa kattava Maxpo 72 -näyttely Van-taan Keimolassa.• The Maxpo 72 Fair, the first to cover the whole industry,was held in Keimola, Vantaa.

Vuokraustoiminta Lainakone Oy:öön

Rotatorin alkuperäinen toimiala, koneiden vuok-raus, nousi merkittävään rooliin 1970-luvun ai-kana. Vuonna 1971 Rotator eriytti koneiden vuok-rauksen omaksi tulosyksiköksi perustamalla Lai-nakone Oy:n. Vuokrattavaan kalustoon kuuluijyriä, aggregaatteja, trukkeja, paineilmakompres-soreita ja poravaunuja sekä henkilönostimia.

On merkillepantavaa, että varsinaiset maansiir-tokoneet, kuten puskukoneet, tela- ja pyöräkuor-maajat sekä kaivukoneet eivät kuuluneet vuokrat-taviin koneisiin. Syynä tähän oli urakoitsijajärjes-töjen jyrkän kielteinen kanta maansiirtokoneidenvuokraustoimintaa kohtaan. Kielteinen asenneperustui kahteen historialliseen seikkaan. Ensin-näkin varsinkin 1960-, 1970- ja osin vielä 1980-luvulla valtaosa maansiirtotöistä tehtiin tuntitöi-nä silloiselle Tie- ja vesirakennushallitukselle jakunnille. Urakoitsija toimi itse asiassa yrityksenä,joka vuokrasi koneitaan aina kuljettajan kera. Toi-seksi maansiirtokoneiden vuokraustoiminnan pe-lättiin madaltavan kynnystä tulla yrittäjäksi maa-rakennusalalle, mikä puolestaan olisi lisännyt kil-pailua ja johtanut alan näkemyksen mukaan väis-tämättä vääristyneeseen hintakilpailuun. Näidenmaansiirtokoneiden vuokraustoiminnan vastaistennäkemysten lisäksi urakoitsijat olivat pääsääntöi-sesti järjestöjen jäseniä, joten koneliikkeiden oliparasta olla harjoittamatta maansiirtokoneidenvuokraustoimintaa. Kuin esimerkkinä asian vaka-vuudesta Suomen Maarakentajien Liitto, SML,pani erään Rotatorin kilpailijan boikottiin 1960-luvun lopulla kyseisen liikkeen aloittaessa kaivu-konevuokrauksen markkinaosuuden hiipuessa.Tämä osoittaa 1954 perustetun SML:n painoar-voa maarakentajien etujen valvojana.

Edellä kerrotusta syystä maansiirtokoneidenvuokraustoimintaa, joka 1950-luvulla oli ollut osaTampereen Rakennuskone Oy:n liiketoimintaa,ei enää 1960-luvulla ollut mahdollista harjoittaa.

Asiakasmatkoja messuille ja päämiestentehtaille

Asiakasmatkat Rotatorin päämiesten tehtaille yleis-tyivät 1970-luvulla. Moni suomalainen urakoitsi-ja sai tutustua Rotatorin järjestämillä matkoillamuun muassa International Harvesterin, Boma-gin, Elban ja Putzmeisterin tehtaisiin ja koneisiinSaksassa. Näillä matkoilla asiakkaille tulivat tutuksimyös Reinin laakson kauniit maisemat, rypäleisetmehut ja sufaa-musiikki. Rotator järjesti asiakas-matkoja myös Englantiin International Harveste-rin Doncasterin tehtaille, missä valmistettiin muunmuassa legendaarisia Drott-telakuormaajia.

Vuonna 1975, kun maailmanlaajuinen mat-kustaminen oli suomalaisille vielä uutta, järjestiRotator yhdessä International Harvesterin kans-sa Maarakentajain Liiton jäsenille matkan Yh-dysvaltoihin sen ajan suurimpaan maanrakennus-

27

• IR-paineilmakompressori. Yleisten töiden lautakunta työmaakäynnillä.• An IR air compressor. Public Works Committee on a site visit.

• Myyntipäällikkö Pentti Rekolaisen muutto Lakalaivan uu-siin toimitiloihin 1972 tapahtui näyttävästi.• Sales Manager Pentti Rekolainen’s move to the new Laka-laiva premises in 1972 was done in style.

konenäyttelyyn Conexpoon. Turistimatkoistapoiketen nämä tiiviit, opastetut tehdasvierailutja messumatkat monipuolisine oheisohjelmineenolivat Rotatorin asiakkaille uusi ja helppo tapamatkustaa sisältörikkaasti. Vielä vuosia myöhem-minkin matkoja muisteltiin mieleenpainuneinakokemuksina.

Monipuolista koulutustoimintaa

1970-luvulla sekä henkilökunnan että asiakkaidenkoulutus tuli osaksi Rotatorin toimintaa. Rotatorkoulutti jälkipalveluhenkilökuntaa, myyjiä ja jos-sakin määrin myös konttorihenkilökuntaa. Huol-tohenkilökunnan koulutus oli jo silloin pääsään-töisesti tuotekoulutusta. Konetyyppejä oli moniaja mallit muuttuivat taajaan. Koulutus tapahtuiyleensä Rotatorin koulutustiloissa Tampereella.

• “Natikka” TD 15B -metsänraivaustöissä 1970-luvullaKainuussa.• A TD 15B “Natikka” engaged in forest clearing work inKainuu, 1970s.

28

Kouluttajina toimivat pääasiassa päämiestenedustajat Rotorin huolehtiessa tulkkauksesta.Myyntihenkilökunnalle järjestettiin myyntitaito-ja ja tuotetuntemusta lisäävää koulutusta sekäsisäisenä koulutuksena että yhteistyössä päämies-ten ja kotimaisten koulutusinstituutioiden kans-sa.

Myös asiakkaille annettava huoltokoulutus olijo silloin yleistä. Erityisesti Nissan-kuljettajakou-lutus saavutti suuren suosion ja koulutustilaisuuk-sia saattoi olla useita saman kuukauden aikana.

Varaosa- ja tarvikemyymälän toiminta jäilyhyhtaikaiseksi

Vieraillessaan International Harvester Co:n teh-taalla Yhdysvalloissa saivat Veikko Virkkunen jaisännöitsijä Arvo Innola idean “Visual Storagen”eli varaosia ja tarvikkeita myyvän valintamyymä-län perustamisesta. Myymälän liikeideana oli tar-jota asiakkaille yhdellä käynnillä Rotator-konei-den varaosien lisäksi myös muita asiakkaiden tar-vitsemia tarvikkeita ja komponentteja.

Myymälä avattiin näyttävästi lokakuussa 1975Rotatorin Vantaan toimipisteeseen. Myymälässäongelmaksi muodostui kuitenkin nopeasti se, et-tei merkkikohtaisia osia voitu pitää hyllyssä, kos-ka niiden löytäminen olisi edellyttänyt tarkkaakoneen malli- ja sarjanumeron ja osan vastaavaanumerointia. Yhdistelmän löytämiseen tarvittiinerikoisosaamista, jota myymälän henkilökunnallaei ollut.

• Visual Storage Rotatorin Vantaan toimitiloissa vuonna 1975.• Visual Storage at Rotator’s Vantaa premises, 1975.

• 1970-luvulla puutavaraa käsiteltiin isoilla pyöräkuormaa-jilla. Linkku 560:n pihteihin mahtui seitsemän kuutiota puu-tavaraa.• In the 1970s, timber was handled with big wheel loaders.The grabs of the Linkku 560 held seven cubic metres of timber.

29

• Datsun FG 103, vuodelta 1975 varustettuna kotimaisella Vela-tuotteen ohjaamolla.• A Datsun FG 103, from 1975 - equipped with a Finnish-made Vela cabin.

• Datsun FG 103 ja FG 104 vuodelta 1973 valmiina toimitukseen.• A Datsun FG 103 and an FG 104, from 1973 - ready for delivery.

30

Toisaalta tarvikekauppana menestyminen oli-si edellyttänyt suurempia tiloja, enemmän tuo-tenimikkeitä ja sen olisi pitänyt suuntautua Ro-tatorin asiakkaiden lisäksi myös suurelle yleisöl-le. Myymälän asiakaskunta, joka koostui lähin-nä pääkaupunkiseudun asiakkaista, jäi liian pie-neksi. Varaosa- ja tarvikemyymälä suljettiin 1977.

Noususuhdanteen aikaa

1970-luku näytti kokonaisuudessaan lähtevännoususuhdanteen myötä hyvin kasvuun. Raken-nustoiminta oli vilkasta, teollisuus laajensi tuotan-tolaitoksiaan, kaupan volyymi kasvoi ja pörssikurs-sit nousivat. Hyvinvointi lisääntyi ja suomalaistenelintaso nousi. Vuosikymmenelle osunut öljykrii-si kuitenkin taannutti tilanteen nopeasti. Sen seu-rausten lisäksi Suomen taloutta koettelivat 1970-luvulla muun muassa metalli- ja rakennusalallamerkittävät lakot. Valtiovalta puolestaan säätelituonnintasausmaksuja ja Suomen Pankki vaati“rahat pöytään” eli maahantuotavat koneet mak-settaviksi jo tullaushetkellä.

• Rolift-saksilava vuodelta 1978.• A Rolift scissor lift, 1978.

• Lentokoneitten käynnistys- ja vetokone International Paymover 500 vuonna 1976.• International Paymovers 500 towtractor for aircraft, 1976.

31

• Rotatorin henkilökuntaa 25-vuotisjuhlissa 1979.• Rotator’s staff at the 25th anniversary celebrations, 1979.

Vuonna 1975 tasavallan presidentti Urho Kek-konen julisti ”kansallisen hätätilan” työttömyy-den noustessa yli viiden prosentin ja vuosiin1977-78 osui useampia devalvaatiota. Kaikestatästä huolimatta koneliikkeet, Rotator mukaanlukien ja valtaosa koneliikkeiden asiakkaista, sel-visivät vuosikymmenestä. Vuonna 1971 Rotato-rin, silloin vielä Lokomon tytäryhtiön, liikevaihtovuoden 2003 markkoina oli noin 78 miljoonaamarkkaa ja kymmentä vuotta myöhemmin 111miljoonaa markkaa.

Nimityskäytäntöä selkiytetään

Rotatorin johto muutti 17.6.1977 yrityksen joh-don nimityskäytännön vastaamaan paremmin to-dellisia toimenkuvia. Yli kymmenen vuoden ajanisännöitsijänä toiminut insinööri Arvo Innola ni-mitettiin Rotatorin toimitusjohtajaksi. KonsuliVeikko Virkkunen jatkoi hallituksen puheenjoh-tajana ja isännöitsijäksi nimitettiin pitkään mark-kinoinnin hallinnoinnista vastannut insinööriPentti Rekolainen.

• Ingersol-Rand -vaunuporrakoneet talvisella työmaalla 1971.• Ingersol-Rand wagon drills on a wintry worksite, 1971.or• Ingersol-Rand traction drills on a wintry worksite, 1971.

32

• Rotatorin ilmoituksia 1970-luvulta.• Rotator advertisements, 1970s.

33

• Asiakkaita Hyvinkään Rotator-cartingajoissa 1988.• Customers at Rotator’s carting races in Hyvinkää, 1988.

Vuosi 1981 oli vielä yhtiön toimialoilla kas-vuvuosi, kun taas vuodet 1982 ja 1983 oli-

vat selvää laskua vaikka Suomen talous osoitti jomyönteistä kehitystä. Kokonaistuotanto maassakasvoi vuonna 1984 kolme prosenttia ja vuonna1985 2,9 prosenttia. Inflaatio oli saatu vuonna1985 putoamaan 4,5 prosenttiin, mutta työttö-myysaste oli edelleen sen ajan mittapuulla kor-kea, yli 5 prosenttia, ja investointien korkotasolähes 15 prosenttia! Vuonna 1986 jo aiemminalkanut kansainvälinen kasvu vaikutti voimak-kaasti myös Suomessa ja myynti lähti kasvuun,jota jatkui seuraavat neljä vuotta taittuen sittentunnetulla tavalla vuonna 1991.

1980-luvun kasvun vuodet

• Hitachin hydrauliset kaivukoneet tulivat myyntiin 1983.• Hitachi hydraulic excavators went on sale in 1983.

34

Vuosikymmenen alkupuolella Rotatorin toi-minta kehittyi edellisen vuosikymmenen tapaanlukuun ottamatta suurta muutosta maarakennus-koneosastolla. Pitkäaikainen päämies Internatio-nal Harvester Co ajautui maailmanlaajuisesti kon-sernina vaikeuksiin. Yhtiön maanrakennuskoneetmyytiin ensin Dresser Inc. Co:lle, jolloin yhteis-työ toimi Rotatorin kanssa vielä kohtuullisesti,mutta kun Dresser myi toiminnot edelleen Ko-matsulle ja Furukawalle, hiipuivat Rotatorinmahdollisuudet jatkaa yhteistyötä. Näin päättyiInternational Harvesterin pitkä ja merkittävä ai-kakausi maansiirtokonealalla. Se alkoi Yhdysval-loissa jo 1900-luvun alussa ja levisi ympäri maail-man. Suomeen tuotiin “Natikan” ensimmäisettelapuskukoneet 30-luvulla ja säilyneitten tieto-jen mukaan näitä koneita on määrällisesti toimi-tettu seuraavasti: Ennen sotaa noin 50 kpl, vuon-na 1940 Suomen armeijalle 300 kpl, vuosina 1944-1954 noin 100 kpl, SMK:lle 316 kpl ja Rotato-rille 1 276 kpl, eli yhteensä noin 2 042 kpl.

Onneksi Rotatorilla oli hyvät yhteydet Japa-nin maanrakennuskoneita valmistavaan teolli-suuteen ja erinomaiset kokemukset japanilaisistatuotteista. Rotator aloitti ensimmäisenä suoma-laisena yrityksenä japanilaisten kaivukoneidenmaahantuonnin solmimalla edustussopimuksenHitachi Construction Machinery Co. Ltd:nkanssa. Tämä edustus korvasi menestyksekkäästiInternational Harvesterin poistumisen markki-noilta.

1980-luvun alussa Rotatorin maanrakennus-koneosastolla oli kaikkiaan neljätoista myynti-edustusta, vuokraus sekä huolto- ja varaosapal-velut.

Toimitusjohtajat vaihtuvat

Yhtiön johdossa tapahtui muutoksia, kun Rota-torin pitkäaikainen toimitusjohtaja Arvo Innolajäi eläkkeelle 1.5.1983. Uudeksi toimitusjohta-jaksi nimitettiin diplomi-insinööri Leo Lahtinen.Lahtisen kausi jäi lyhyeksi ja jo vuoden kuluttua1.5.1984 toimitusjohtajaksi nimitettiin Toni Virk-kunen, joka toimi tässä tehtävässä 1980-luvun lop-puun asti.

Tulosyksiköt syntyvät

1980-luvulla Rotator siirsi osan toiminnoistaanVantaalle. Tampereella säilytettiin yhtiön hallin-to, konttoritoiminnot, paikallismyynti, korjaamoja varaosavarasto ympäröivän maakunnan tarpei-siin. Sen sijaan yrityksen markkinointijohto, va-raosat, huollon keskus, maahantulohuollot sekävaihtokoneitten päävarasto siirrettiin vuosikymme-nen puoleenväliin mennessä Vantaan toimitaloon.

Samalla alettiin voimakkaasti muuttaa ja kehit-tää Rotatorin toimintaa ja organisaatiota. Eri toi-mintojen välille haettiin selkeyttä muodostamallatulosyksiköitä, jolloin kunkin tuote- ja palveluryh-män hallintaa, tehokkuutta ja kannattavuutta voi-tiin paremmin seurata. Ensivaiheessa toiminnotjaettiin siten, että Raskaskonesektorin muodosti-vat Dresser, International Harvester, Hitachi,Hydrema ja Tadano ja Pienkonesektorin Nissan,Bomag, Santo, JLG, Dino ja Rolift. Rakennus-

Toni Virkkunen• toimitusjohtaja

• Managing Director1984-1990.

Leo Lahtinen• toimitusjohtaja

• Managing Director1983-1984.

• Rotatorin ensimmäinen ja tähänastisen historian ainoa nais-puolinen konemyyjä Anne Koste vastasi liukuohjattujen Geh-lien myynnistä 1983-1985.• Rotator’s first and, to date, only female machine seller AnneKoste was responsible for sales of Gehl skid-steer loaders, 1983-1985.

35

• Rotatorin mainoksia 1980-luvulta.• Rotator advertisements, 1980s.

36

osaston muodostivat Elba, Petbow, Nemek, Jaguzzisekä Rotatorin vientimyynti. Huolto- ja varaosa-toiminnot toimivat edelleen Teknator-nimen allaja vuokraustoiminnasta vastasi Lainakone. NäinRotatorin sisäistä linjaa haettiin, kunnes se vuosi-en 1985-86 aikana muotoutui. Tällöin perustet-tiin joukko tulosyksiköitä, jotka myös yhtiöitet-tiin. Käytännössä yhtiöt jatkoivat toimintaansatulosyksikköinä, eikä yhtiöittämistä toiminnalli-sesti koskaan pantu käytäntöön.

Rotacon

Rotacon-tulosyksikkö perustettiin vastaamaanRotatorin maansiirtokoneitten myynnistä ja mark-kinoinnista. Rotaconin myyntijohtajana toimiLauri Sivula. Rotaconin tuotteita olivat Bomag-maantiivistyskoneet, Dresser-puskukoneet ja -pyö-räkuormaajat, Furukawa-iskuvasarat, Hitachi-kai-vukoneet, Hydrema-kaivurikuormaajat, Kubota-minikaivukoneet, Tadano-nosturit ja Santo-täryle-vyt.

Rotamek

Rotamek-tulosyksikkö perustettiin vastaamaanRotatorin trukkien ja muiden materiaalinkäsitte-lykoneiden myynnistä ja markkinoinnista. Tulos-yksikön myyntijohtajana toimi Pekka Koskinen.Rotamekin tuotteita olivat Nissan-vastapainotru-kit, Lansing Linde -varastotrukit ja Wayne-harja-koneet.

Scanlift

Henkilönostinten ja maantiivistyskoneiden myyn-nistä ja vuokrauksesta vastasi Lainakone, jonkanimi myöhemmin muutettiin Scanliftiksi ja edel-leen 1990-luvulta Rotateciksi. Scanliftin myynti-johtajana toimi Arto Nopanen. Scanliftin tuottei-ta olivat JLG-itseliikkuvat henkilönostimet, Dino-hinattavat henkilönostimet, Scanlift-itseliikkuvathenkilönostimet, Rolift-saksilavat ja vuokratarkoi-tukseen myös Bomag-maantiivistyskoneet ja San-to-tärykelkat.

Vuokraustoiminta, joka oli ollut mukana Ro-tatorin toiminnassa alusta lähtien, koki käänne-kohdan 1988, kun koko vuokrakalusto trukkejalukuunottamatta myytiin. 1980-luvun lopullamaassa oli suuri määrä eri kokoisia nostolavojen-kin vuokraukseen erikoistuneita yrityksiä. Nosto-lavojen vuokraajana Rotator alkoikin menettäämarkkina-asemaansa henkilönostinten myyjänä.Vuokrauksesta luopuminen nostikin yhtiön joh-tavaan asemaan henkilönostimien toimittajana.

Rotamar

Rotator aloitti myös aivan uuden toimintasekto-rin perustamalla Rotamar-tulosyksikön. Rotama-rin tuotevalikoimaan kuuluivat vapaa-ajan kulu-tustuotteet, joita olivat Nissan-perämoottorit,Nissan-veneperämoottoriyhdistelmät, Cobia- ja

• Mainos 1980-luvulta.• Advertisement, 1980´s.

• Rotator sponsoroi Indy 500 -kilpailun suomalaiskuljettajaTero Palmrothia. Kilpa-ajaja puolestaan poseerasi yhdessä Ro-tamarin veneiden ja perämoottorien kanssa.• Rotator sponsored the Finnish Indy 500 driver Tero Palm-roth. The driver is seen pictured with Rotamar boats and out-board motors.

37

Sunfjord-veneet ja Nissan-generaattorit. Tulos-yksikön myyntijohtajana toimi Jussi Saarinen.

Vientitoiminta alkaa, Rotatrade perustetaan

Rotatorin vientitoiminta oli alkanut jo 1970-lu-vun lopulla, mutta kiihtyi 1980-luvun alussa, jol-loin suomalaisyritykset alkoivat rakentaa erityisestiLähi-Idässä, ensin Iranissa ja sittemmin Irakissa.Konekauppa tehtiin Suomessa ja tavara toimitet-tiin suoraan valmistajalta kyseisen projektin työ-maalle. Pääosan Rotatorin toimittamista koneistamuodostivat Petbow-dieselgeneraattorit, Bomag-jyrät, siirrettävät Elba-betoniasemat ja Tadano-nosturit. Vuosikymmenen puolessavälissä näidentuotteden vienti kuitenkin loppui suomalaistenrakennusprojektien hiipumisen myötä.

Koska Rotatorilla oli runsaasti kokemusta yh-teistyöstä ja tuonnista eri puolilta maailmaa, pää-tettiin osaamista hyödyntää perustamalla kansain-välistä markkinointikonsultointia ja kauppahuo-netoimintaa varten Rotatrade. Tulosyksikköä joh-tamaan nimitettiin International Harvester Co:norganisaatiosta tuttu Jeremy Pilch asemapaikkan-aan Lontoo.

Rotatraden toiminnan tarkoituksena oli edis-tää sellaisten suomalaisten yritysten vientiä, joillaei vielä ollut omaa vientiorganisaatiota. Tuotteinaolivat muun muassa Lännen Tehtaiden Vesimes-tari-ruoppaajat, Junttan-paalutuskoneet ja Raisi-on Tehtaiden bioöljyt. Rotator luopui Rotatradentoiminnasta 1980-luvun lopulla ja Jeremy Pilchjatkoi tulosyksikön toimintaa omissa nimissään.

Kotimaiset henkilönostimet vientiin

Rotatraden toiminta poiki kuitenkin uuden, ko-timaisten henkilönostimien vientimahdollisuuden.Vuonna 1988 aloitettiin Rotatorin ideoiman jaKesla Oy:n valmistaman, itseliikkuvan Scanlift-henkilönostimen ja Kurpan Konepajan hinatta-van Dino-henkilönostimen vienti Pohjoismaihin,Keski-Eurooppaan ja USA:han. Näin alkaneellanostinviennillä oli sittemmin positiivista merki-tystä varsinkin lamavuosina.

Asiakaspalvelu

Teknator-tulosyksikkö muutettiin Asiakaspalvelu-tulosyksiköksi. Tulosyksikön asiakaspalvelujohta-jaksi nimitettiin Markku Mäkelä, jota seurasivuonna 1989 Thomas Åhman. Asiakaspalvelu-

• Rotatorin toimitilat Vantaan Veromiehen kylässä 1961-1991.• Rotator’s premises in Vantaa’s Veromies village, 1961-1991.

• Rotatorin toimitilat Tampereen Lakalaivassa 1971-1997.• Rotator’s premises in Lakalaiva, Tampere, 1971-1997.

• Rotatorin naispuoliset työntekijät pukeutuneina vuoden1989 asiakasjuhlateeman mukaisesti.• Rotator’s female employees, dressed according to the theme ofthe 1989 customer reception.

38

tulosyksikön tehtävänä oli vastata Rotatorin kaik-kien muiden tulosyksiköiden tuotteiden huollos-ta ja varaosapalveluista. Asiakaspalvelu-yksiköllä olikorjaamot Tampereella ja Helsingissä sekä 1980-luvun jälkipuoliskolla myös Turussa ja Vaasassa.Lisäksi se vastasi kahden Rotatorin valtuuttamanpiirihuoltokorjaamon ja neljän huoltopisteen toi-minnasta.

Jälkeenpäin arvioiden niin Rotatorin kuin senkilpailijoidenkin kiinteiden toimipisteiden mää-rä oli arveluttavan suuri, mutta niiden käyttöas-teen pienuuteen ei vuosikymmenen loppupuo-len nousukauden aikana juuri kiinnitetty huo-miota. Toisaalta monet asiakkaat luopuivat omas-ta korjaamo- ja huoltotoiminnasta, mikä lisäsikoneliikkeiden palvelujen kysyntää.

Asiakaskeskeisyys nosti Rotatorin profiilia

Kaiken kaikkiaan vuodet 1986-91 olivat Rotato-rille aikaa, jolloin sen näkyvyys, tunnettuus ja pro-fiili nousivat huimasti ja se nousi omien toimialo-jensa merkittävimpien yritysten joukkoon. Tähänvaikuttivat oikeaksi osoittautunut toimintamallija strategia, motivoitunut, kyvykäs ja innostunuthenkilökunta, henkilökunnan koulutus ja erittäinvoimakas satsaus markkinointiin, mainontaan ja,voidaan sanoa, alalla ennen näkemätön panostusasiakkaisiin. Rotatorin logon, punavalkoisen ”pyl-pyrän”, tunsi alalla jokainen. Mainonta oli taso-kasta ja asiakasmatkoja järjestettiin. Erityisesti Ja-

pani oli suosittu matkakohde, olihan suurin osaedustuksista sieltä. Asiakastilaisuudet, joista tun-netuiksi tulivat erityisesti “EX-lanseeraus”, “Sala-kapakka” ja “Avaruusmatka 90-luvulle”, saivat lo-pulta niin suuren suosion, etteivät tilat enää riit-täneet, vaan ne oli osin lopetettava tai niitä jatket-tiin pienimuotoisempina.

• Rotatorin trukkiasiakkaita Japanissa. Vasemmalta Mr. Vatanabe, Erkki Valta, Pekka Koskinen Rotatorilta, Matti Saari, Tapio Linho,Simo Nieminen, Erkki Jääskeläinen, Erkki Kallio, Risto Keinonen, Erkki Lindqvist ja Erkki Laakso sekä edessä paikallinen opas.• Rotator’s forklift customers in Japan.

• Rotator oli 1980-luvulla maailman ensimmäisiä kuvapu-helimen käyttäjiä. Kuva Helsingin Puhelinyhdistyksen esit-teestä.• Rotator was one of the world’s first camera phone users inthe 1980s. Picture from a brochure of the Helsinki TelephoneAssociation.

39

• Ramacsin juhlalliset avajaiset pidettiin Vantaalla ja tapah-tuma oli niin merkittävä, että ensimmäisen yhteyden Van-taan ja Tampereen toimipisteiden välillä avasi silloinen pää-ministeri Harri Holkeri. Kuva Rotatorin asiakaslehden kan-nesta.• The formal opening of Ramacs took place in Vantaa and theevent was so significant that the first link between the Vantaaand Tampere offices was made by the then Finnish PrimeMinister Harri Holkeri. Cover of Rotator’s customer magazine.

Ramacs aikaansa edellä

Vuonna 1989 Rotator otti askeleen, joka oli ai-kaansa edellä. Asiakaspalvelussa huollon ja korja-ustoiminnan suoritetun asiakas- ja henkilökunta-kyselyn tuloksena paneuduttiin erityisesti tiedon-kulun ja yhteyksien parantamiseen niin asiakkai-den kuin omien korjaamojen ja kenttähuoltomies-ten välillä. Tilanteen ratkaisuksi syntyi huoltotoi-minnan johtokeskus, Ramacs. Nimi tulee sanois-ta Rotator Aftersales Management And Commu-nication System.

Ramacsin toimintamalli otettiin lennonjohdos-ta, missä kapula siirtyy henkilöltä toiselle, eikä sitävoi heittää kädestään ennenkuin tehtävä on suori-tettu ja kone turvallisesti maassa. Vantaalle muo-dostettiin huoltotekninen johtokeskus, missä työs-kentelivät osaston johtaja, eri tuoteryhmien tek-niset tuotepäälliköt, kenttähuollon johto, takuu-vastaava ja varaosamyynti sekä kyseisen osastonkonttoritoiminnot kaikki yhdessä avokonttorissahuutomatkan päässä toisistaan. Työntekijät oli si-joitettu siten, että eniten keskenään kommunikoi-vat istuivat lähinnä toisiaan. Kenttähuollon johtoja tuotevastaavat oli sijoitettu toimitilan keskelle.Heillä oli edessään rivi monitoreja, joiden avullahe saattoivat olla yhteydessä eri puolilla maata ole-vien korjaamoiden kanssa suorassa lähetyksessä.Tämän mahdollisti uusin videokameratekniikka,jossa kuvayhteys kulki puhelinlankojen kautta.Tekniikan sovellus oli silloin täysin uutta käytän-nön tasolla ja sen suunnitteli ja toteutti VistacomOy.

Eräs kuvapuhelimen tärkeimpiä etuja oli liik-kuva kamera, jonka asentaja saattoi viedä rikkou-tuneen koneen alle ja näyttää Vantaalla olevalletekniselle asiantuntijalle minkälaisesta ongelmas-ta oli kyse. Tekninen asiantuntija puolestaan saat-toi näyttää ruudulla ongelman ratkaisun.

Ramacsin juhlalliset avajaiset pidettiin Vantaallaja tapahtuma oli niin merkittävä, että ensimmäi-sen yhteyden Vantaan ja Tampereen toimipistei-den välillä avasi silloinen pääministeri Harri Hol-keri. Tampereella kuvapuhelinviestin vastaanottiTampereen Kauppakamarin toimitusjohtaja MattiHokkanen. Ramacs saavutti suurta huomiotamyös mediassa. Avajaisista kerrottiin muun mu-assa television iltauutisissa.

Lukuisat vieraat kävivät tutustumassa Ramac-sin toimintaan, mikä lisäsi Rotatorin tunnettuut-

ta Suomessa. Ramacsin toiminta myös vahvistiRotatorin yritysmielikuvaa päämiesten silmissä.

Ramacsin toiminta vähensi asioiden pallotte-lua osastolta toiselle ja toiminnan tehokkuus pa-rani merkittävästi. Todellinen läpimurto Ramac-sin toiminnassa olisi saavutettu, jos kuvapuhelinolisi voitu yhdistää matkapuhelinverkkoon. Vali-tettavasti kuvapuhelin oli aikaansa edellä ja eteentullut talouden lama katkaisi matkapuhelimitsetapahtuvan kuvansiirron käytännössä aina 2000-luvulle.

40

Toimitusjohtaja Toni Virkkunen siirtyi 1990hallituksen puheenjohtajaksi ja toimitusjoh-

tajaksi nimitettiin insinööri Heikki Rantala, jokaoli toiminut yhtiössä myynnin ja johdon eri teh-tävissä vuodesta 1964.

1900-luvun viimeinen vuosikymmen alkoisynkissä merkeissä. Kansantalous syöksyi syväänlamaan. Vuosina 1991-1993 bruttokansantuotelaski lähes 12 prosenttia, työttömyys nousi 16prosenttiin, valtion velka kasvoi rajusti ja mark-ka jouduttiin ensin devalvoimaan ja päästettiinsitten kellumaan.

Ensimmäiset merkit talouden taantumisesta Ro-tatorin toimialoilla alkoivat näkyä vuoden 1990loppupuolella. Kesän jälkeen markkinat alkoivathiljentyä. Korkotaso oli korkea ja yleinen epävar-muus lamaannutti asiakkaat.

Vaikea 1990-luku

Heikki Rantala• toimitusjohtaja • Managing Director

1990-2001

• Trukkihuolto valmiina palvelukseen. Vasemmalta Seppo Kangas, Tom Nyman, Pasi Salonen, Kari Tiittanen, Erkki Rytkönen, ReijoRönkkö ja Pauli Krankkala.• Forklift maintenance ready for service.

41

1991 markkinat putosivat kaikilla Rotatorin toi-minta-alueilla noin 40-80 prosenttia verrattunaedelliseen vuoteen. Organisaation muutos aloitet-tiin maaliskuussa luopumalla korjaamotoimin-noista Vantaalla, Turussa ja Vaasassa. Sopeuttamistajatkettiin yhdistämällä tehtäviä ja luopumalla osas-ta toimitiloja keskittäen toimintojen pääosa Tam-pereelle. Vantaalle jäi huollon johto, tekninen neu-vonta ja varaosavarasto. Henkilökuntaa jouduttiinsupistamaan irtisanomisin ja lomautuksin, muttatunnetusti nämä toimenpiteet vaikuttavat kannat-tavuuteen viiveellä. Devalvaatio ja käytettyjen ko-neitten voimakas hinnanaleneminen lisäsivät Ro-tatorin tuloksen heikentymistä.

1992 Rotatorin omistus siirtyySGN-Yhtiöille

Vuonna 1992 tilanne paheni entisestään. Mark-kinat putosivat puoleen edellisestä vuodesta. Ro-tatorin varastojen purku oli kesken rasittaen ra-hoituskuluja ja asiakkaiden konkursseista aiheu-tui luottotappioita. Devalvaation aiheuttamatkurssitappiot muodostivat esteen kannattavalletoiminnalle. Sen seurauksena Rotator joutui ra-hoituskriisiin ja lopulta myös omistajavaihdokseen,jonka yhteydessä luotiin uudet edellytykset toimin-nan jatkamiselle. Uudelleenjärjestelyn seuraukse-na Rotatorin uudeksi emoyhtiöksi tuli SGN-Yh-tiöt Espoosta.

SGN-Yhtiöt on tunnettu yritys alallaan. Siihenkuuluvat maataloustraktoreiden ja kaivurikuor-maajien maahantuoja Agritek Oy, puutarha- jamuiden pienkoneiden, moottoripyörien ja lumi-kelkkojen maahantuoja Sumeko Oy ja Suomenvanhin siementukkukauppa S.G. Nieminen Oy.SGN-Yhtiöiden johto katsoi, että Rotatorin toi-mialat voisivat muodostaa toimivan ja luontevanjatkeen heidän tuotevalikoimaansa.

Rotatorin toiminnassa vuoden 1992 valopilk-kuja olivat ainoastaan henkilönostimien vienninkasvu ja huoltopalvelujen sekä varaosapalvelujenlisääntyminen koneiden käyttöiän kasvaessa.

Vuonna 1993 kokonaismarkkinat putosivatedelleen Rotatorin kaikilla konemarkkina-alueillaalhaisimmalle tasolle yli kolmeenkymmeneenvuoteen. Maanrakennuskoneiden osalta pääpai-no siirtyi käytettyjen koneiden kauppaan, jokaosittain korvasi uusien vähäistä kysyntää ja osakaupasta oli ylikapasiteetin purkua vientimark-kinoille. Myös trukkikaupan myynti oli pientä,

• Scanlift oli ensimmäinen maastokelpoinen, nelipyörävetoi-nen henkilönostin.• Scanlift was the first off-road four-wheel drive aerial plat-form.

• JLG 2033E• JLG 2033E

42

mutta ylivarastojen purkautuminen ja orastavakysyntä alkoivat tervehdyttää tilannetta. Koti-maan henkilönostinkauppa oli täysin pysähdyk-sissä, mutta viennin näkymät olivat rohkaisevam-mat. Jälkipalvelujen osalta tilanne oli edelleenhyvä, mikä johtui koneiden käyttöiän pitenemi-sestä ja varaosavaraston kuranttisuuden parantu-misesta.

Tappiollinen syöksykierre katkeaa 1994

Vuonna 1994 kokonaismarkkinat alkoivat kolmenjyrkän laskuvuoden jälkeen jälleen elpyä jopa niin,että vuoden lopulla valmistajien tuotantovaikeuk-sien takia alkoi ilmetä pulaa uusista koneista jaosa toimituksista siirtyi seuraavalle vuodelle. Ko-nekannan edelleen vanhetessa varaosa- ja huolto-myynti jatkoivat kasvuaan. Merkittävää oli, ettäkolmen perättäisen tappiovuoden jälkeen kannat-tavuus parani ja voitiin kirjata positiivinen tulos.

Rotatorin omistusSponsor Oy:lle 1994

Vuonna 1994 tapahtui Rotatorin omistuksessajälleen muutos. Osakekanta siirtyi 19.12.1994Sponsor Oy:n hallintaan. SGN-Yhtiöt Oy:n joh-to oli kahden vuoden aikana tullut siihen johto-päätökseen, että Rotatorin toimintojen synergiaSGN:n omien toimintojen kanssa ei ollut osoit-tautunut toimivaksi. Lisäksi alkava kysynnän nou-su alkoi sitoa SGN-Yhtiöiden resursseja sen omi-

en perinteisten liiketoimintojen osalta, joten yh-tiö päätti palata Rotatorin omistamista edeltänee-seen liiketoimintamalliin.

Vuodet 1995-2000 olivatkin sitten markkinoi-den osalta jossain määrin 1980-luvun loppupuo-len toisintoa, joskin useimmilla toimialoilla toi-mittiin lamavuosien vahingoista viisastuneina.Talouden, markkinoitten ja kysynnän kasvua1990-luvun jälkipuolella kuvaa liikevaihdon ke-hitys. Vuonna 1993 liikevaihto oli 67 miljoonaamarkkaa ja 315 miljoonaa markkaa vuonna 2000 .

1998 Rotatorin omistusCaptum Group Oy:lle

Rotatorin omistus vaihtui vielä kerran 1990-lu-vulla. Kun Suomen Yhdyspankki ja Kansallis-Osa-ke-Pankki pankkikriisin seurauksena yhdistyivätja uusi Merita Pankki tuli Sponsor Oy:n omista-jaksi, jaettiin Sponsor kahtia Sponsor Fundiin jaMerita Investiin. Rotator kuului tässä yhteydessäMerita Investin omistukseen siirtyneiden yritys-ten joukkoon. Kun Merita 1998 alkoi luopua yri-tysomistuksistaan, siirtyi Rotator Oy:n osakekan-ta Captum Group Oy:lle 22.12.1998. CaptumGroup Oy on sijoitus- ja kehitysyhtiö, jonka omis-tavat Risto Wartiovaara ja Heikki Mäntynen.

• Tadano Faun ATF 50-3.• A Tadano Faun ATF 50-3.

• Ensimmäinen teleskooppipuominen Dino 130.• The first telescopic boom Dino 130.

43

• Ilmoituksia sekä lehden ja esitteen kansi 1990 luvulta.• Advertisements, and magazine and brochure covers, 1990s.

44

Vantaalla ja Tampereella uusiin toimitiloihin

Vuonna 1992 Rotator siirtyi kokonaan pois Kehäkolmosen ja Tuusulantien risteyksessä sijaitsevistaemoyhtiö Loktam Oy:n Vantaan toimitiloista ka-dun toiselle puolelle Auramo-taloon. Sinne sijoit-tuivat Rotatorin eteläisen Suomen myynti, vienti,huollon johto, tekninen neuvonta ja varaosava-rasto. Pieni tila oli vuokrattu korjaamotoiminnal-le Auramo-talon läheisyydestä. Näissä tiloissa toi-mittiin aina 1994 saakka, jolloin Rotator teki pit-käaikaisen vuokrasopimuksen LVI-Tukku Oy:nkanssa Rotatorin nykyisistä Vantaan toimitiloistaLinkokujalla. Näin saatiin omaan käyttöön 500neliötä konttoritilaa, 500 neliötä varaosavarastoaja 500 neliötä korjaamotilaa.

Myös Tampereella tuli ajankohtaiseksi uusientoimitilojen etsiminen, sillä Lakalaivan kiinteistönomistaja oli Virkkusten suvun Loktam Oy, jonkakanssa oli vuonna 1992 tehty viiden vuoden vuok-rasopimus. Rotator teki vuonna 1996 tamperelai-sen Sähkö-Peko Oy:n kanssa sopimuksen uusientoimitilojen rakentamisesta Rotatorin käyttöönSammon valtatien varteen. Rotator muutti Tam-pereella uusiin toimitiloihin 1.12.1997.

Edustuksista 1990-luvulla

Vuonna 1991 ja 1992 Rotator alkoi tarkastellaedustuksiaan kriittisesti. Kubotan, Hydreman jaRoliftin edustuksista päätettiin luopua. Kubotas-ta luovuttiin, koska minikaivukonemarkkinat oli-vat vielä maassamme kovin pienet ja tiedettiin, ettäHitachi on tulossa myös tälle sektorille, Hydre-masta sen markkinaosuuden pienuuden takia jaRoliftista, jonka tekninen kehitys alkoi olla ajas-taan jäljessä.

Jo 1980-luvulla, kun Euroopan Unionia muo-dostettiin, alkoivat amerikkalaiset, japanilaiset jamuut EU:n ulkopuoliset maat varustautua mah-dollisten tuonnin säätelyjen varalta joko perusta-malla omia tuotantolaitoksiaan Eurooppaan tailiittoutumalla eurooppalaisten valmistajien kans-sa. Näin tapahtui myös Rotatorin japanilaistenpäämiesten kohdalla. Nissan aloitti oman tuotan-tonsa Espanjassa perustaen trukkitehtaan Pamp-lonaan, Tadano osti saksalaisen ajoneuvonosturi-valmistajan Faunin Laufista ja Hitachi teki jointventure -sopimuksen Fiatin omistaman Fiat-AllisS.p.A:n kanssa.

• Merlo P35.13 -kurottaja.• A Merlo P35.13 telescopic handler.

• Nissan J02 vuodelta 1995 varustettuna Laimun ohjaamolla.• A Nissan J02 equipped with a Laimu cabin, 1995.

• JLG 660SJ• JLG 660SJ

45

• Japani, Fujisako 31.5.1999. Koneet suurenevat. Rotatorin asiakkaita EX5500:n eteen ryhmittyneinä. Takana vasemmalta MikaKari, Jari Knuuttila, Jouko Mäkitalo, Veli Mantsinen, jonka takana piilossa Jarkko Korkiakoski, Esko Sorjonen, Arto Taponen, PerttiVainio ja Seppo Hakala, josta näkyy vain kypärä sekä Kyösti Kaihu. Edessä vasemmalta Kalervo Jaatinen, Jarmo Kaislasuo, AhtiMäntylä ja Jari Salomäki.• Fujisako, Japan, 31 May 1999. Machines get bigger. A group of Rotator customers in front of an EX5500.

Uuden yhteistyöyrityksen nimeksi tuli Fiat-Hi-tachi Excavators S.p.A., jonka sijaintipaikka oliTorino. Sopimuksen mukaan Hitachi vastasi uu-den tehtaan suunnittelusta, työmenetelmistä jaavainkomponenttien, kuten hydrauliikan, toimit-tamisesta ja koneiden suunnittelusta. Fiat puoles-taan vastasi kiinteistöjen hankkimisesta, henkilö-kunnasta, markkinoinnista ja jälkipalvelusta. Näinsyntyi Euroopan kaivukonemarkkinoita vartenyritys nimellä Fiat-Hitachi. Koska kummallakinyrityksellä oli ollut oma maahantuojaverkkonsa,oli ne nyt yhdistettävä. Tiukkojenkin neuvottelu-jen tuloksena saatiin lopulta syntymään päätös, ettämaahantuojaverkostossa oli sekä Fiatin että Hita-chin entisiä maahantuojia. Ainoastaan Suomi jäialueeksi, jossa kumpikaan ei halunnut luopuaedustajastaan. Keskon omistama Työväline Oy oliollut Fiatin, kuten myös aikoinaan Allis-Chalmer-sin maansiirtokone-edustaja pitkään. HitachilleRotator oli puolestaan tärkeä, koska se oli aloit-

tanut Suomessa japanilaisten kaivukoneittenmyynnin ja nostanut Hitachin markkinajohta-jaksi omassa maassaan ensimmäisenä Euroopas-sa. Lopulta syntyikin ”nahkapäätös”. Työväline Oymarkkinoi Italiassa valmistetut Fiat-Hitachi-ko-neet Fiat-Allis-nimellä. Koneet maalattiin Fiat-Al-lisin keltaruskeiksi ja varustettiin Fiat-Allisin hy-tillä. Rotator puolestaan jatkoi Japanissa valmis-tettujen niin sanottujen “ EX”-koneitten myyn-tiä. Tilanne oli luonnollisesti keinotekoinen ja epä-edullinen niin Työvälineelle kuin Fiat-Hitachin eu-rooppalaisuusimagolle. Yksi maa sai myydä ”al-kuperäisiä” koneita, joiden mallisto kulki aina yhtävaihetta edellä ja muut myivät vanhaa mallia. Ti-lanne laukesi kuitenkin suureen lamaan, jolloinKesko päätti lopettaa koko Työväline Oy:n toi-minnan. Koko Fiat-Hitachin tuotevalikoima, jokalaajentui käsittämään kaikki maansiirtokonetyy-pit, siirtyi Rotatorin edustukseen.

46

Tämä yhteistyö jatkui näiden kahden valmista-jan kesken hyvin hedelmällisenä aina vuosituhan-nen loppuun saakka, jolloin Fiat osti New Hol-land Co:n ja sai siten omistukseensa sekä Case-että O&K-maansiirtokoneet. Koska Hitachi eipuolestaan ollut halukas jakamaan teknologiaan-sa edellä mainittujen kilpailijoiden kanssa, yhteis-työ Fiatin ja Hitachin kesken loppui. Fiat solmisittemmin uuden yhteistyösopimuksen japanilai-sen Kobelcon kanssa ja tarjosi Rotatorille Fiat-Ko-belcon-edustusta, mutta Rotator päätti jatkaa yh-teistyötä Hitachin kanssa.

Nissan on menestynyt eurooppalaistuotannos-saan hyvin. Lähes sata prosenttia tuotteista tuleeEspanjasta, mikä maahantuojan ja asiakkaan kan-nalta on merkittävästi nopeuttanut toimituksiaja pienentänyt varastoriskejä. Trukkipuolella käy-tiin myös mielenkiintoisia edustusneuvotteluja.Kun saksalainen Linde osti englantilaisen Lan-singin, jonka edustus oli ollut Rotatorilla jo vuo-desta 1988, aloitti Linde pian sen jälkeen Rota-torin kanssa neuvottelut koko Linden trukkituo-tannon edustuksesta Suomessa. Tarjous oli imar-televa monessakin mielessä, eikä vähiten siksi, ettäLinde on kokonaisuudessaan suurin valmistajaalallaan. Ehtona yhteistyölle Linde edellytti, ettäRotatorin olisi luovuttava Nissanin edustukses-ta. Vaikka tilaisuus olikin houkutteleva, oli rat-kaisu Rotatorille sillä kertaa helppo. Linden vas-

tapainotrukkien määrä Suomessa oli vain noinkolmannes Nissanien määrästä. Tällä oli suurimerkitys jälkipalveluille. Pitkäaikainen, menes-tyksellinen yhteistyö Nissanin ja Nissan-asiakkai-den kanssa painoivat myös luonnollisesti vaa´assapaljon. Vuonna 1998 Lansing-edustus korvattiinCrown-merkkisten varastotrukkien maahantuon-nilla.

1970-luvulla Suomeen tuotiin muutamia ame-rikkalaisia ristikkopuomisia kurottajia, jotka suu-ren ulottuvuutensa ja maastokelpoisuutensa takiasoveltuivat esimerkiksi rakennustyömaille tavaroi-den siirtoon ja nostoon. 1980-luvulla tuli mark-kinoille eurooppalaiset hydraulipuomiset versiotja vaikka niiden käyttöä aluksi hieman oudoksut-tiin, ne alkoivat saada jalansijaa, kunnes lama sit-ten lopetti markkinat. 1990-luvun puolivälissäkysyntä ja käyttö alkoivat kasvaa ja sittemmin ko-netyyppi on ottanut paikkansa markkinoilla. Niin-pä Rotatorkin katsoi tuotteen täydentävän jo ole-vaa tuotelinjaa ja solmi vuonna 1995 italialaisenMerlo S.p.A:n kanssa sopimuksen Merlo-merk-kisten hydraulisten kurottajien maahantuonnista.

Isot maansiirtoautot tulivat edustukseen vuon-na 1999, kun Hitachi osti kanadalaisen EuclidLtd:n.

• 1990-luvulla Rotator alkoi toimittaa Hitachin peruskoneita Mantsinen-yhtiöit-ten valmistamiin, järeisiin materiaalinkäsittelykoneisiin.• In the 1990s Rotator began to supply standard Hitachi machines for sturdy mate-rial-handling machines made by the Mantsinen Group.

47

Heikki Rantalan siirtyessä eläkkeelle yhtiöntoimitusjohtajaksi nimitettiin 1.1.2002

Thomas Åhman, joka lyhyttä ajanjaksoa lukuunottamatta on ollut Rotatorin palveluksessa vuo-desta 1984.

1990-luvun loppupuolen kovan kasvu jälkeenalkoivat markkinat tasaantua. Muutos on ollutkuitenkin lievä, joten voitaneen puhua taantumas-ta. Vuonna 2003 se koski pahimmin henkilönos-tin- ja nosturimyyntiä, jossa varsinkin teollisuus-ja liikerakentaminen ovat vähentyneet. Näin kor-keasuhdanteen aikana hankittu konekanta riittääkattamaan muun rakentamisen tarpeen. Teollisuu-

2000-luvulle

• Rotatorin toimitilat Vantaalla.• Rotator’s premises in Vantaa’1991.

• Rotatorin toimitilat Tampereella.• Rotator’s premises, Tampere.

Thomas Åhman• toimitusjohtaja 2002-

• Managing Director 2002-

48

• Rotatorin messujoukkue valmiina Maxpo 2000 avaukseen.• Rotator’s team, ready for the opening of Maxpo 2000 Fair.

den suhdanne on heikentänyt myös trukkien ky-syntää. Sen sijaan työllisyys maarakentamisessa onpysynyt melko vilkkaana ja monet uudet isot hank-keet kuten moottoritiet, Vuosaaren satama ja Ol-kiluodon voimala ovat pitäneet ja tulevat pitämääntoimialan vilkkaana.

Vuoden 2003 alussa aloitettiin ruotsalaisenLjungby Maskinin pyöräkuormaajien maahan-tuonti ja myynti. Uuden merkin myyntiä suun-nattiin erityisesti teollisuuden materiaalinkäsitte-lyyn.

Vuoden 2004 alussa Rotatorille siirtyi Ruotsis-sa valmistettavien Atlet-trukkien maahantuonti.Nissan- ja Atlet-trukit muodostavat yhdessä täy-den valikoiman kaikkiin käyttötarpeisiin.

• Vuoden 2003 alussa aloitettiin ruotsalaisen Ljungby Maskin AB:n pyöräkuormaajien maahantuonti ja myynti.• At the start of 2003, the import and sales of Swedish Ljungby Maskin AB wheel-loaders began.

• Vuoden 2004 alussa Rotatorille siirtyi Ruotsissa valmistet-tavien Atlet-trukkien maahantuonti.• At the start of 2004, the import of Swedish-made Atletforklifts was transferred to Rotator.

Nopean ja osaavan huolto- ja varaosapalvelunmerkitys on kasvanut vuosi vuodelta. Huoltohen-kilöstöä on jatkuvasti lisätty ja sopimushuoltajienmäärää kasvatettu. Huoltoautoista on kehitettymonipuolisia pyörien päällä olevia “pienkorjaamo-ja” joilla apu ja taito saadaan paikalle nopeasti. Jat-kuvalla koulutuksella on varmistettu riittävä osaa-minen. Varaosatoiminnoissa nopeat toimituksetovat tärkeässä asemassa. Tietotekniikka mahdol-listaa tilausten käsittelyn reaaliajassa, ja Vantaallaoleva varaosavarasto on parhaassa mahdollisessapaikassa eri puolille Suomea suuntautuvia kulje-tuksia ajatellen. Päämiesten Euroopassa olevista va-

49

• Suurin Suomeen toimitettu Hitachi-kaivukone ruoppaus-käytössä.• The largest Hitachi excavator delivered to Finland engagedin dredging work.

rastoista osat saadaan Suomeen seuraavaksi päi-väksi.

Vuosituhannen alussa Rotator on laajentanuttilojaan niin Tampereella kuin Vantaallakin. Tam-pereen laajennus 750 m2 koski korjaamotiloja jaotettiin käyttöön alkusyksystä 2001. Laajennuk-sella varmistettiin tarpeelliset tilat asiakastöitä var-ten varustelutöiden lisäksi.

Vantaan 500 m2 toimisto- ja 500 m2 korjaamo-tilaa koskeva laajennus otettiin käyttöön loppu-vuodesta 2001. Sen avulla korjaamoon saatiin li-sää tilaa erityisesti maarakennuskoneille, parannet-tiin varaosavaraston toimintaa ja saatiin asianmu-kaiset tilat koulutusta ja kokouksia varten, samal-la vuokraisännäksi vaihtui Maansiirtoliike Rau-no Lehtonen Oy.

Tämän hetken työnjako näiden kahden toimi-pisteen välillä on, että Tampereella sijaitsee yhti-ön hallinto, konttoritoimi, myynnin johto, maan-rakennuskoneiden ja trukkien maahantulohuoltosekä varaosa ja korjauspalvelu Pirkanmaan ja sitäympärillä olevia alueita varten. Vantaalla toimii

Etelä-Suomen myynti, asiakaspalvelun johto, tek-ninen osasto, päävaraosavarasto, henkilönostimi-en maahantulohuolto ja korjaamo pääkaupunki-seutua varten.

Kenttämyynnistä vastaavat omat piirimyyjätmuualla paitsi Turussa Lännen Konepalvelu Oy,Seinäjoella E-P:n Maansiirtokone Ky ja Ylivies-kassa Ala-Kone Oy valtuutettuina piiriedustajinamaansiirtokonemyynnissä. Sopimushuoltajia onyhdeksällä eri paikkakunnalla kattaen koko Suo-men.

2000-luvulla asiakkaiden halu ulkoistaa ydin-osaamiseen kuulumattomia toimintoja ja pienen-tää toimintaan sitoutuvaa pääomaa alkoi lisään-tyä. Kaikissa koneryhmissä, erityisesti trukkien,kunnossapitoon liittyviä laskelmia tehtiin runsaastiyhdessä asiakkaiden kanssa, ja monissa tapauksis-sa sen seuraksena solmittiin huolto- tai kunnossa-pitosopimuksia usean vuoden ajalle. Niiden asi-akkaiden kanssa, jotka ovat halunneet ulkoistaakoko trukkikalustonsa, on tehty eripituisia ren-talsopimuksia, joissa vastuu koneen rahoitukses-ta ja toimivuudesta on siirretty Rotatorille. Truk-kikaupassa rentalin osuus nousi vuosituhannenalussa lähes puoleen.

Elektroniikan, mikroprosessoriohjauksen ja di-gitaalitekniikan lisääntyminen ja hydrauliikan ke-hittyminen työkoneissa on viimeisen kymmenenvuoden aikana ollut silmiinpistävää ja erilaisia uusia

Tähän kuvateksti suomeksiTähän kuvateksti englanniksi

50

• Juhlavuoden 2004 ilmoitus.• Advertisement for the anniversary year 2004.

51

• Vaihtokoneilmoitus 2000-luvulta.• Advertisement for used machines year 2004.

järjestelmiä on otettu käyttöön kaikissa Rotatorintuoteryhmissä. Niiden avulla on voitu helpottaakoneenkäyttäjän tehtäviä, varmistaa oikea ja tur-vallinen käyttö, sekä nopeuttaa ja helpottaa testa-usta, säätämistä sekä erilaisten tietojen saantia vi-katilanteissa. Kaikkien järjestelmien hallinta jaosaaminen on vaatinut lukemattomia kurssipäi-viä ja perehdyttämisjaksoja huollosta ja teknisestäneuvonnasta vastaavalle henkilöstölle.

Kaikkia koneita ja laitteita on osattava käyttääoikein, jotta niistä saadaan täysi hyöty. Monissaerilaisissa koulutustilaisuuksissa, koneita luovutet-taessa ja asiakaskäyntien aikana Rotator on kou-luttanut ja opastanut koneiden käyttäjiä ja huol-tajia uusiin koneisiin liittyvistä asioista.

Kaikkien asiakkaiden tavoitteena on jatkuvastiparantaa kilpailukykyään ja varmistaa kannattavatoiminta. Jotta tavoitteeseen päästään, on osatta-va valita oikea peruskone ja täydentää sitä moni-puolisilla lisälaitteilla. Tämä edellyttää Rotatoril-ta jatkuvaa ja aktiivista yhteistyötä alan parhaidenvalmistajien kanssa, ja asiakkaiden tarpeiden tun-nistaminen vaatii osaamista, jonka voi saavuttaavain vuosikymmenien aikana kertyneellä koke-muksella.

• Asiakaslehti Rotator Info ilmestyy säännöllisesti.• The customer magazine Rotator Info is published regularly.

52

• Rotator Oy:n johto. Vasemmalta toimitusjohtaja Thomas Åhman ja hallituksen puheenjohtaja Risto Wartiovaara sekä hallituksenjäsenet Heikki Mäntynen ja Heikki Rantala.• Rotator Oy’s management. From the left, Managing Director Thomas Åhman, Chairman of the Board of Directors Risto Wartiovaa-ra and Members of the Board Heikki Mäntynen and Heikki Rantala.

Rotator Oy 2004

• Vantaan konttorin henkilökunta. Istumassa vasemmalta myötäpäivään Matti Toivanen, Leo Tergujeff, Jorma Puhakka, JuhaKärkkäinen, Mikko Eini, Pentti Jylhä, Sinikka Hänninen, Tiina Parkkinen ja Helena Kailanto. Seisomassa vasemmalta Sami Auvi-nen, Esko Erkkilä, Vesa Vörlin, Petri Kotilainen, Mika Halonen, Terho Laine, Pasi Päkkilä, Erkki Rytkönen, Simo Jylhänkangas,Reko Tissari, Mikael Leppänen ja Jorma Uronen.• Staff of the Vantaa office.

53

• Tampereen konttorin henkilökunta. Edessä vasemmaltaPertti Vainio, Minna Hokkanen, Taina Syrjänen, SeijaKeitaanranta ja Janne Tunkkari. Seuraavassa rivissä va-semmalta Anna Kohonen, Eija Valjanen ja Helena Hir-vonen. Seuraavassa rivissä vasemmalta Johanna Taipale,Thomas Åhman, Laura Rantala ja Minna Leino. Seu-raavassa rivissä vasemmalta Petri Lajunen, Vesa Valto-nen ja Jyrki Mattila. Ylinnä vasemmalta Reijo Taupila,Jari Järvensivu, Pekka Karti ja Jari Salomäki.• Staff of the Tampere office.

• Tampereen asentajat. Takana vasemmalta Perttu Nieminen, Jani Kallio-Könnö, Juha Jalonen, Jussi Seppälä ja Juha Räsänen(Turku). Edessä vasemmalta Seppo Kangas, Markku Juhola, Kari Rautanen, Jari Poskiparta, Matti Jalonen, Pasi Salonen, ArtoMalinen, Jyri Saastamoinen (koululainen), Kai Hevonkorpi, Juha Puttonen, Mika Kulomäki ja Mikko Raittinen. Kuvasta puuttuvatUrpo Rajalahti ja Kalle Rautiainen.• Tampere service staff.

54

• Vantaan asentajat. Eturivi vasemmalta Reijo Rönkkö, Sami Huuskonen, Erkki Kanerva, Raimo Lamberg, Jorikka Laurla jaNikolas Martinez. Muut vasemmalta Riku Lyytinen, Sami Mustonen, Mika Hänninen, Riku Hietanen, Olli Kiuru, Janne Mukkala,Jari Mäki, Henry Ovaska ja Tapani Kemppainen• Vantaa service staff.

• Trukkiosaston myyjät vasemmalta Mikko Ihamäki, Jorma Puhakka, Petri Fri, Teemu Virtanen ja Jari Marjamäki• Sales staff from the Forklift Department.

55

• Rotator Oy:n henkilökunnan määrä 1971-2003• Rotator Oy: Number of employees, 1971-2003.

71 72 73 74 75 76 77 78 79 80 81 82 83 84 85 86 87 88 89 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03

100 95 90 85 80 75 70 65 60 55 50 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0

• Teemu Virtanen (vasemmalla), Kari Tiittanen ja Juha Räsänen Rotatorin Turkuun toukokuussa 2004 valmistuvan toimipisteentyömaalla.• Teemu Virtanen (left), Kari Tiittanen and Juha Räsänen on the site of Rotator’s Turku premises, completed in May 2004.

56

Rotator Oy:n edustukset 1954-2004

AIKA MERKKI TUOTTEET VALMISTAJA

1954-1962 Deutz tela-alustaiset raivaustraktorit Klöckner-Humbolt-Deutz AGja puskukoneet

1959-1962 Trojan pyöräkuormaajat The Yale and Towne Mfg Co Ltd1960-1963 Hadfields murskaimet ja öljysoralaitteet Hadfields Ltd1960-1966 Irmer-Elze paineilmakompressorit Irmer-Elze Maschinenfabrik AG1961-1966 Mengele pyöräalustaiset kaivukoneet Karl Mengele & Söhne Maschinenfabrik

und Eisengiesserei AG1961-1964 Daimler-Benz teollisuusmoottorit ja Daimler-Benz AG

dieselgeneraattorit1961-1963 Lukstaprodukt öljysoralaitteet Lukstaprodukter Olle Pärsson & Co AB1962-1968 Le-Vo tärylevyt Levark-Voigt Maschinenfabrik AG1962-1985 International Harvester telapuskukoneet, -kuormaajat International-Harvester Co Ltd

ja pyöräkuormaajat1962-1966 Vögele asfaltinlevittimet Joseph Vögele AG1964-1967 Auto-Diesels dieselgeneraattorit Auto-Diesels Ltd1967-1973 Titan dieselgeneraattorit A/S Titan Auto-Diesel1967- Bomag maantiivistyskoneet Bomag GmbH1967-1973 IHC ruoppaajat IHC Holland N.V.1968-1972 Strömberg dieselgeneraattorit Oy Strömberg Ab1968-1982 Ingersoll-Rand paineilmakompressorit ja Ingersoll-Rand International Co. Ltd

porauslaitteet1970-1983 Elba siirrettävät betoniasemat Elba-Werk GmbH & Co1970-1976 Putzmeister betonipumput Putzmeister GmbH1971- Tadano ajoneuvonosturit ja Tadano Iron Works Co. Ltd

henkilönostimet1971-1972 Longyear porauskalusto Longyear Netherland N.V.1973- Nissan trukit Nissan Motor Co. Ltd1973-1974 Ransomes sähkötrukit Ransomes, Sims & Jefferies Ltd1975-1978 Blow-Knox asfaltinlevittimet Blow-Knox International Ltd1975-1985 Petbow dieselgeneraattorit Petbow Ltd1976-1988 Reed betoniruiskut Reed International Inc.1977-1979 Manlift henkilönostimet Chamberlain Manufacturing Co. Ltd1977-1991 Santo tärylevyt Unicoopjapan Co. Ltd1978-1992 Rolift henkilönostimet Konepaja Metkora Ky1979- Dino henkilönostimet Kurpan Konepaja Oy/Dinolift Oy1979- JLG henkilönostimet JLG Industries, Inc.1980-1984 Gehl liukuohjatut kuormaajat Gehl Company1983- Hitachi kaivukoneet ja pyöräkuormaajat Hitachi Construction Machinery Co. Ltd1983-1990 Hydrema kaivurikuormaajat Hydrema A/S1983-1986 Nemek poravaunut Anlegg & Maskin A/S1983-1986 Jacuzzi syväkaivopumput Jacuzzi Europe S.p.A.1985-1989 Kubota minikaivukoneet Kubota Construction Co. Ltd1985-1988 Wayne lakaisukoneet Rolba-Imbema B.V.1985-1990 Nissan Outboards perämoottorit Nissan Motor Co. Ltd1987-1998 Lansing-Linde sisätrukit Lansing Linde Ltd1988- Scanlift henkilönostimet Kesla Oy1989- Furukawa iskuvasarat ja purkupihdit Furukawa Rock Drill Sales Co. Ltd1993-1997 Fiat-Allis puskukoneet ja pyöräkuormaajat Fiatgeotech S.p.A. Fiatallis Division1993-2001 Fiat-Hitachi kaivu- ja puskukoneet sekä Fiat-Hitachi Excavators S.p.A.

pyöräkuormaajat1995- Merlo kurottajat Merlo S.p.A. Industria Metalmeccanica1998-2004 Crown sisätrukit Crown Equipment Corporation2003- Ljungby pyöräkuormaajat Ljungby Maskin AB2004- Atlet sisätrukit Atlet AB

57

TÄLLE SIVULLE TAULUKKO

58

35 VUOTTA

Jylhä Pentti varaosapäällikkö 1965-Rantala Heikki toimitusjohtaja 1964-2001Vainio Pertti myyntipäällikkö 1967-

30 VUOTTA

Löfgren Heikki tullaaja 1962-1993Marjamäki Jari myyntijohtaja 1974-Mattila Antti talousjohtaja 1963-1994Rytkönen Erkki huoltoasentaja 1974-

25 VUOTTA

Kanerva Erkki huoltoasentaja 1976-Koskinen Pekka myyntijohtaja 1975-2002Nieminen Perttu korjaamopäällikkö 1979-Rekolainen Pentti johtaja 1960-1986Saarela Kari huoltoasentaja 1974-2001Suokas Pentti varastonhoitaja 1966-1991Syvälahti Matti piiripäällikkö 1965-1992Tervanen Juhani myyntipäällikkö, vaihtokoneet

1965-1991Valli Sauli piirihuoltoasentaja 1965-1991Vesalainen Matti piirihuoltoasentaja 1965-1992Virkkunen Veikko hallituksen puheenjohtaja

1955-1983Virtanen Aimo viestintäjohtaja 1968-1994

20 VUOTTA

Bärn Hilkka huollon sihteeri 1970-1993Hamunen Olavi huoltoasentaja 1971-1993Keitaanranta Seija myyntisihteeri 1980-Koivisto Heikki huoltoasentaja 1962-1984Korpisaari Matti huoltoasentaja 1962-1984Lehtimäki Kirsti reskontranhoitaja 1972-1994Lehtinen Leo korjaamopäällikkö 1961-1984Lehtonen Eira laskuttaja 1974-1994Mattila Helvi kassanhoitaja 1967-1987Myllykoski Hilja pientietokoneen hoitaja 1963-1984Palm Jaakko varastomies 1962-1982Perttula Raija palkanlaskija 1972-1993Perämäki Elli kirjanpitäjä 1961-1985Rönkkö Reijo huoltoasentaja 1981-Sormunen Unto konetarkastaja 1964-1985Syrjänen Lasse piiripäällikkö 1961-1983

15 VUOTTA

Eini Mikko varaosamyyjä 1987-Erkkilä Esko takuukäsittelijä 1987-Hokkanen Minna myyntisihteeri 1988-Innola Arvo toimitusjohtaja 1968-1983Jalonen Matti huoltoasentaja 1989-Jansson Lea varaosasihteeri 1970-1985

Järvinen Timo myyntipäällikkö 1965-1984Kaarnajärvi Pentti huoltoasentaja 1974-1993Kakkinen Eino piiriasentaja 1962-1978Kangas Seppo piirihuoltoasentaja 1988-Koski Risto piiripäällikkö 1968-1986Kotilainen Petri varastonhoitaja 1989-Kulmala Hilkka kassanhoitaja 1979-1994Manninen Raimo piiripäällikkö 1961-1978Mattila Jyrki talousjohtaja 1986-Nieminen Armas huoltoasentaja 1962-1978Nopanen Arto myyntipäällikkö 1979-1994Rajalahti Urpo huoltoasentaja 1986-Rautala Antti piiripäällikkö 1973-1992Rekola Mirja mainos- ja johdon sihteeri 1983-2000Sarna Ritva myyntisihteeri 1966-1985Tergujeff Leo huoltopäällikkö 1986-Tiittanen Kari piirihuoltoasentaja 1988-Tolvanen Uuno varaosahinnoittelija 1967-1986Valjanen Eija kirjanpitäjä 1986-Valtonen Vesa myyntijohtaja 1986-Vanhatalo Eero kielenkääntäjä 1966-1982Åhman Thomas toimitusjohtaja 1984-1998, 2000-

10 VUOTTA

Hasa Veikko huoltoasentaja 1971-1984Hilavuo Asta sihteeri, kirjeenvaihtaja 1965-1977Hirvonen Helena sihteeri 1989-1993, 1996-Hurme Kari tuotepäällikkö 1973-1984Häkkinen Eero piiripäällikkö 1962-1972Kailanto Helena toimistosihteeri 1989-Kantell Antti myyntipäällikkö 1969-1979Kohonen Anna tullaaja 1990-Laakso Alpo huoltoasentaja 1971-1984Lähteenmäki Merja kotimaan kirjeenvaihto 1973-1983Marttila Mirja konttoripäällikkö 1975-1987Mikkola Eija konttoritehtävät 1969-1983Rantanen Martta toimistosihteeri 1960-1971Rautanen Kari huoltoasentaja 1990-Saarinen Jussi myyntipäällikkö 1981-1991Salomäki Jari myyntijohtaja 1994-Salonen Pasi piirihuoltoasentaja 1990-Siitonen Pekka piiripäällikkö 1968-1980Svensk Olavi varaosamyyjä 1975-1985Toivanen Matti huoltopäällikkö 1990-Uronen Jorma varaosamyyjä 1993-Vilen Raimo varaosamyyjä 1974-1984Virkkunen Toni toimitusjohtaja 1978-1992Wiss Kaarlo huoltoasentaja 1965-1977

Rotatorin henkilökuntaaPalvelusajat 3.6.2004 mennessä

59

HALLITUKSENPUHEENJOHTAJAT

Lauri J. Kivekäs 1954-1970Veikko Virkkunen 1970-1982Henrik Lilius 1982-1984Reijo Kekäläinen 1984-90 ja 91-93Toni Virkkunen 1990-1991Sam Nieminen 1993-1994Timo Toivila 1995-1996Olli Anttila 1997Risto Wartiovaara 1997-

Rotator Oy:n johto 1954-2004

HALLITUKSENJÄSENET

Eino Ilmonen 1954-1961Antti Rahela 1954-1958Veikko Virkkunen 1954-1970Timo Mustakallio 1954-1970Antti Mustakallio 1959-1970Olli Kivekäs 1961-1970Olavi Rahela 1970-1982Henrik Lilius 1970-1982Arvo Innola 1972-1983Toni Virkkunen 1982-1993Reijo Kekäläinen 1982-84 ja 90-91Erkki Molander 1984-1985Reino Härkönen 1985-1993Lauri Virkkunen 1986-1989Antti Mattila 1986-1993Sven Nieminen 1993-1994Hannu Kanerva 1993-1994Juhani Raatikainen 1994Timo Toivila 1994 ja 1997Vesa Vertanen 1994-1995Jussi Kirjavainen 1994-1999Mikael Leskinen 1995-1997Olli Anttila 1996Heikki Mäntynen 1997-Heikki Rantala 1999-

TOIMITUSJOHTAJAT

Lauri J. Kivekäs 1954Veikko Virkkunen 1955-1977Arvo Innola 1977-1983Leo Lahtinen 1983-1984Toni Virkkunen 1984-1990Heikki Rantala 1990-2001Thomas Åhman 2002-

ISÄNNÖITSIJÄT

Reijo Kekäläinen 1961-1968Arvo Innola 1968-1977Pentti Rekolainen 1977-1985

• Rotator Oy:n liikevaihto 1971-2003 muutettuna elinkustannusindeksin mukaisesti vastaamaan vuoden 2003 tasoa markkoina.• Rotator Oy’s turnover in FIM, 1971-2003 - adjusted by the Consumer Price Index to the 2003 level.

71 72 73 74 75 76 77 78 79 80 81 82 83 84 85 86 87 88 89 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03

360340320300280260240220200180160140120100 80 60 40 20 0

mmk

60

Summary

In the1950s the people of Finland livedthrough a very intense period of reconstruction. The payment of huge war reparations

to the Soviet Union, mainly in the form ofvarious industrial products, came to an end in1951. Due to the reparations, Finnish industrybecame very modern and efficient for the timeand it now turned this capacity over to buildingthe domestic infrastructure. Lokomo Oy (laterknown as Lokomo-Nordberg and today as Met-so-Minerals Oy) also found itself in the samesituation. Nearly half of Lokomo’s productionconsisted of construction machines, excavators,roadgraders, rollers and crushers. Around the sametime, one of the most important tasks of theFinnish government was the rebuilding of thenational network of main roads.

On the one hand, the huge need for construc-tion equipment was positive from Lokomo’spoint of view but, on the other hand, there wasalso an enormous lack of capital. To increase pro-duction, the management of Lokomo decidedto establish a company which was unique at thattime: a rental company for heavy equipment.

On 26 February 1954, Tampereen Rakennus-kone Oy (Tampere Machinery Company) wasentered in the official trade register with thepurpose of “owning, renting, selling and servicingvarious types of construction machinery”.

Throughout the `50s, the main field of busi-ness was the rental of Lokomo-made equipmentand the sale of Deutz crawler dozers and loaders.In 1959 Trojan wheel-loaders and Hadsfield crush-ers were added to the range. During this period,all of the business was handled by Lokomo staffas a secondary task and as late as 1960, whenrentals proved to be unprofitable and all interestturned to sales, the first employees were hiredand new dealerships negotiated.

1961 was a remarkable year in the company’shistory. As well as obtaining a new name - RotatorOy - more employees were recruited into sales,administration and spare parts. Service andregional sales, on the other hand, were sharedbetween Lokomo and Rotator. On 1 Novembera contract was signed granting Rotator Oy the

sole rights to sell construction machinery madeby the International Harvester Company. At thattime IHC was one of the two leading manufac-turers in this field world-wide. It was alsoimportant that IHC’s products did not competewith those made by Lokomo. In the `60s Rota-tor was managed by Lauri Kivekäs as Chairman,Veikko Virkkunen (Kivekäs’ son-in-law) asManaging Director and Reijo Kekäläinen asGeneral Manager.

In 1967 Rotator signed a distributor agreementwith the German company Bomag Gmbh ofBoppard. This partnership has turned out to bethe longest in Rotator’s history as well as one ofthe longest for Bomag.

Other important products in this decade weregenerating sets from the English manufacturerTitan Auto Diesels Ltd and also Rotator’s ownproducts, particularly those that combinedlocally-made Strömberg generating sets and Forddiesel engines. Sales of German-made Elbaconcrete plants also began.

The `70s constituted a significant decade forRotator. The parent company, Lokomo Oy, wassold to Rauma-Repola Oy. Rotator, however, wasnot included in that deal but it was sold to aholding company owned by the Virkkunenfamily. At the same time, was agreed that the jointregional sales and service network would go toRotator, including the branch in Helsinki.Simultaneously, Rotator started to build its ownhead office in Tampere. This was actually thebeginning of an independent Rotator; it now hadits own operation and was free to compete withLokomo.

Up to this point, Rotator had mainly concen-trated on earthmoving machinery, but now newbusiness areas were established.

Two important distributor agreements weresigned. In 1971 a contract was signed with thenumber one Japanese crane manufacturer, Tada-no Iron Works Ltd. This partnership was the firstin the construction machinery field for a Japa-nese product in Finland, and it is still goingstrong, being Tadano’s longest-lasting dealerrelationship worldwide. Two years later, in 1973,Rotator decided to enter into the forklift busi-ness by closing a deal with Nissan Motor Co.Ltd for the marketing of the Datsun forklift line.

61

This partnership is also still in effect to this dayand has been proved to be fruitful for both par-ties.

In the latter part of the `70s, Rotator addednew activities by starting to operate with aerialplatforms. Deals were concluded with Rolift forFinnish-made small scissor lifts, JLG, the numberone self-propelled aerial platform maker, and alsowith Dino for domestically made towable plat-forms. The latter two partnerships still success-fully contribute to Rotator’s range today.

Arvo Innola, who had served as General Man-ager since 1968, became President in 1977. PenttiRekolainen became General Manager and Veik-ko Virkkunen continued as Chairman.

During the ̀ 70s Rotator returned to rental bus-iness, this time not with heavy earthmovingequipment but with generating sets, light-weightrollers, air compressors, aerial platforms andforklifts. By the end of decade, the fleet consistedof around 150 units - remarkable in those dayson a Finnish scale - and this function was separ-ated into an independent subsidiary. It operatedin this form up to the 1988, when the wholefleet, excluding forklifts, was sold.

The early ̀ 80s saw management changes whenVeikko Virkkunen, Arvo Innola and Pentti Re-kolainen retired, with Toni Virkkunen beingappointed Managing Director and Heikki Ran-tala General Manager.

The wonderful partnership with Interna-tional Harvester came to an end, but Rotator wasfortunate in signing a distribution agreementwith Hitachi Construction Machinery Co., Ltd,becoming the first dealer in the Finnish marketfor Japanese-made excavators. Furukawa breakerswere added to the line in 1989. Rotator was alsoreorganized into six profit centres for better control:Construction machinery, Forklifts, Aerial plat-forms and rentals, Boats and outboard engines,Exports and After-sales services. In the late `80sand early `90s this organisation was improvedand simplified into four divisions, and it is stillworking successfully today.

In the latter part of ̀ 80s there was a sharp up-swing in the economy and Rotator also pros-pered. The company invested heavily in its cor-porate image and through sales of its excellent

brands reached the leading position in the do-mestic market with Bomag rollers, Dino tow-behind platforms, Hitachi excavators and JLGself-propelled platforms. In 1990 Toni Virkkunenwas appointed Chairman and Heikki RantalaManaging Director.

When the Finnish economy went into recess-ion at the beginning of the `90s, all of Rotator’sbusiness areas were also hit. Compared to thecompany’s best years, turnover fell in a couple ofyears by nearly 80 per cent!

In December 1992 the Virkkunen family with-drew from the business, but fortunately the bank,KOP, believed in Rotator´s future potential andreorganized the ownership of the company. Thenew owner was Sponsor, later called MeritaInvest, an investment and development companyowned by Merita Bank, which was formed in themerger of Finland’s two largest banks, KOP andSYP.

This recession, the worst since the war, notonly hit turnover but the employees, too. Theworkforce had to be reduced from 94 in 1990 to38 in 1994, and Rotator had to withdraw fromextensive premises both in Tampere and Vantaa.Thanks to long-standing relationships and theloyalty of suppliers and customers, plus thestrong commitment of the remaining staff, Ro-tator made a relatively quick recovery, sales startedto grow and profitability improved.

At the end of the `90s, the company’s owner-ship changed once again. The bank, now theScandinavian-wide Nordea Bank, decided towithdraw from owning private enterprises andsold Rotator together with some other compan-ies to Captum Group Oy, an investment anddevelopment company owned by Risto Wartio-vaara and Heikki Mäntynen.

Rotator has now moved to new facilities, spe-cially designed for the company’s use, both inTampere and Vantaa. New dealerships have beenestablished, with the Italian company MerloS.p.A. for telescopic handlers, and with the Swe-dish companies Ljungby Maskin AB, for wheel-loaders, and Atlet AB, for warehouse forklifts.

At the beginning of 2002, Heikki Rantala re-tired and Thomas Åhman was appointed Man-aging Director. With his guidance, Rotator is now

62

as strong as ever and has the flexibility that maybe needed in the new millennium. Future pros-pects are bright. Rotator now, at the age of fiftyand among the most experienced players in itsfield, has proved to be a loyal and trustworthypartner to its circle of manufacturers, customers,traders and end-users.

The history of Rotator Oy, as of any company,is the history of the people involved. Not onlythose employed by Rotator but the great numberof people in various roles which are linkedthrough their work with Rotator. The company’shistory encompasses the faces and personalities ofsuppliers, freighters, bankers, authorities, compet-itors and customers. It also includes an amount ofevents, stories, humour, joy and sorrow so hugethat it would need a novel with hundreds of pagesto do it justice.

Finally, on behalf of Rotator Oy, with thegreatest respect and gratitude, I extend the war-mest, heartfelt thanks to all those men andwomen who have been part of our past and whostill are working with us today.

“All we do today is history tomorrow.”

Heikki Rantala

63

Lähteet• Rotator Oy:n johtokunnan kertomukset 1954-1979 ja toimintakertomukset 1980-2003.• Andreasson Kristiina ja Helin Vesa: Suomen vuosisata. Julkaisija: Tilastokeskus, International Business Statistics 1999.• Masonen Jaakko ja Hänninen Mauno: Tuhat vuotta tietä ja kaksisataa vuotta tielaitosta. Osa 3: Pikeä, hikeä, autoja/Tiet, liikenne ja yhteiskunta 1945-2005. Julkaisija: Tielaitoksen painatuskeskus, 1995.• Rantamo Esa: Väellä, voimalla, taidolla. Suomen maa- ja vesirakentamisen historia. Julkaisija: Suomen Maarakentajien Keskusliitto r.y., 1997.• Könönen Terho A.: Lokomo 70 vuotta. 1985.• Metso Minerals: Lokomo-arkisto.• Tieyhdistys r.y.: Tielehden arkisto.• Maansiirto-lehden arkisto.• Konepörssi-lehden arkisto.

HaastattelutInnola Arvo toimitusjohtajaJylhä Pentti varaosapäällikköKekäläinen Reijo toimitusjohtajaKoskinen Pekka myyntijohtajaMattila Antti talousjohtajaPaunu Anneli vientisihteeriRekolainen Pentti isännöitsijäVainio Pertti myyntipäällikköVirtanen Aimo Mainosvalokuvaamo Iguistus