HELSINGIN SANOMAT 3

Avainvuodet 5Nuorsuomalaisten äänitorvi pääkaupunkiin 6Yli kynnysten 9Nuori Suomi 9Nuoruuden innolla ja Schaumanin Marinonilla 10Bobrikovin puristuksessa 11Mykkä laulaja 13Helsingin Sanomat – Päivälehden perillinen 14”Suomen enimmin levinnyt lehti” 16Irti Edistyksestä 22Tuoreimmat tiedot TT 23Puolueeton vapaamielinen uutislehti 26Ilta-Sanomat 30Lehtikuva 32Uudet miehet, perinteinen linja 34Tuoretta tekniikkaa, uusia ennätyksiäTT 38Liitteet 39Mediakonsernin alku 40Toiselle TT vuosisadalle 40Sukupolvenvaihdoksia 40ToimittajakouluTT 41Uusiin yksiköihin 42Sanomapaino 43EU:n aikaan 44Sanoma 45Taloussanomat TT 46Digitaalista lehdentekoa 46Luddalta lasitaloon 46Säätiöt 48Verkon mahdollisuudet 49Paino paikallisuudessa 51Pintaa syvemmältä 51Uusia naisia, uusia miehiä 52120-vuotias lehti 52Uutisia meiltä ja muualta 53Helsingin Sanomat tänään 54Tärkeintä on sanoma 54Päivälehti - Helsingin Sanomat, päätoimittajat 56Helsingin Sanomat, päätoimittajat 57Ilta-Sanomat, päätoimittajat 59Sanoma Osakeyhtiö / Sanoma News, toimitusjohtajat 61

4 HELSINGIN SANOMAT

Sisällys

1889 Päivälehden ensimmäinen näytenumero julkaistaan 16. marraskuuta.1890 Päivälehti alkaa ilmestyä vuoden alusta kuusipäiväisenä lehtenä.1894 Päivälehteläisten ”nuorten” piiristä syntyy nuorsuomalainen puolue.1903 Päivälehden perustaja Eero Erkko karkotetaan maasta.1904 Päivälehden viimeinen numero ilmestyy 3. heinäkuuta. Helsingin Sanomien ensimmäinen näytenumero julkaistaan 7. heinäkuuta. Sanoma Osakeyhtiö perustetaan.1905 Eero Erkko palaa Suomeen ja vuotta myöhemmin Sanoma Osakeyhtiön johtokunnan puheenjohtajaksi.1909 Eero Erkko Helsingin Sanomien päätoimittajaksi.1927 Eero Erkko kuolee, päätoimittajaksi ja Sanoma Osakeyhtiön toimitusjohtajaksi Eljas Erkko. Viikkoliitteen ensimmäinen numero julkaistaan.1932 Ilta-Sanomat alkaa ilmestyä Helsingin Sanomien iltapainoksena.1954 Helsingin Sanomista Pohjoismaiden suurin tilauslehti.1961 Päätoimittaja Yrjö Niiniluoto kuolee, päätoimittajiksi Teo TT Mertanen ja Aatos Erkko.1965 Eljas Erkko kuolee, Aatos Erkosta toimitusjohtaja.1967 Toimittajakoulu perustetaan.TT1976 Toimitusjohtajaksi Väinö J. TT Nurmimaa, Aatos Erkko jatkaa yhtiön hallituksen puheenjohtajana. Vastaavaksi päätoimittajaksi Heikki Tikkanen.1977 Sanomalan tuotantolaitos Vantaalla otetaan käyttöön.1983 Helsingin Sanomien Kuukausiliite alkaa ilmestyä.1984 Toimitusjohtajaksi Jaakko Rauramo.TT1989 Varkauden paino otetaan käyttöön. Sanomalehtien kustantajaksi Seppo Kievari.1991 Vastaavaksi päätoimittajaksi Janne Virkkunen.1992 Forssan paino otetaan käyttöön.1995 Helsingin Sanomien Nyt-viikkoliite alkaa ilmestyä. Helsingin Sanomien jakeluosasto yhtiöitetään Leijonajakelu Oy:ksi.1996 Helsingin Sanomien ensimmäinen verkkopalvelu, Verkkoliite, alkaa ilmestyä.1997 Taloussanomat perustetaan.TT Televisiokanava TT Nelonen aloittaa lähetyksensä.1999 Sanoma Osakeyhtiö jatkaa itsenäisenä tytäryhtiönä uudessa SanomaWSOY Oyj:ssä, toimitusjohtajaksi Seppo Kievari. Sanomatalo valmistuu.2003 Sanomalan uusi neliväripainokone otetaan käyttöön.2004 Sanoma Osakeyhtiön toimitusjohtajaksi Mikael Pentikäinen. 2005 Helsingin Sanomat ostaa Radio Helsingin.2008 Sanoma Osakeyhtiöstä Sanoma News Oy.

Matkapuhelinkäyttöön tarkoitettu verkkopalvelu HS.fi/mobiili avataan. Ensimmäinen HS Teema ilmestyy.TT2010 Mikael Pentikäinen Helsingin Sanomien kustantajaksi ja vastaavaksi päätoimittajaksi, Sanoma Newsin toimitusjohtajaksi Pekka Soini. Helsingin Sanomat luettavissa sähköiseltä iPad-lukulaitteelta.2012 Helsingin Sanomien toimitus ja televisiokanava Nelosen uutistoimitus yhdistetään.

HELSINGIN SANOMAT 5

Avainvuodet

HELSINGIN SANOMAT6

1889 PÄ I VÄ L E H T IPäivälehden ensimmäinen näytenumero julkaistaan 16. marraskuuta. 18891889

NUORSUOMALAISTENÄÄNITORVI PÄÄKAUPUNKIIN

Elokuussa 1889 lähetettiin ”asiaa harras-

taville kansalaisille” Jyväskylästä kierto-

kirje:

Yhä useammalta taholta on jo

kauvan kuulunut toivomuksia uuden

suomenkielisen sanomalehden perus-

tamisesta Helsinkiin, lehden, joka ollen

puoluekannaltaan suomenmielinen, olisi

ajan kysymysten suhteen asettunut kai-

kinpuolista edistystä puolustavalle n.s.

vapaamieliselle kannalle. Poistaakseen

tällaisen lehden tuntuvasti huomattua

puutetta ovat allekirjoittaneet päättä-

neet ensivuoden alusta alkaen ruveta

Helsingistä ulos antamaan yllämainit-

tuun suuntaan toimitettua -- suomen-

kielistä sanomalehteä. Niin pian kuin

tarpeellinen takaussumma, joksi olemme

laskeneet riittävän noin 10 000 markkaa

ensi vuodeksi, on merkitty, ilmestyy näyt-

tönumero ja alkaa lehti itse säännöllisesti

ilmaantua vuoden 1890 alusta.

Eero Erkon (1860–1927)rooli Päivälehdenperustajienjoukossa oli keskeinen, silläpäätoimittajuuden ohella hän otti harteilleen myös taloudellisenvastuun.

Kiertokirjeen allekirjoittajat olivat

Keski-Suomi-lehden päätoimittaja Eero

Erkko sekä kirjailijat Arvid Järnefelt ja

J. Brofeldt, myöhemmin tunnettu Juha-

ni Ahona.

Päivälehden synnyn aikoihin Suo-

mi oli autonominen suuriruhtinaskun-

ta, osa valtavaa Venäjän keisarikuntaa.

Seisomassa Kasimir Leino, E. O. Sjöberg, Reinhold Roine, Arvid Järnefelt, Filip Warén ja Erkki Reijonen. Istumassa Juhani Aho, Eero Erkko ja Santeri Ivalo.

HELSINGIN SANOMAT 7

Päivälehden näytenumero 16.11.1889.

HELSINGIN SANOMAT8

Suomen hallitsija oli Venäjän keisari eli

tsaari, ja hänen edustajanaan suuriruh-

tinaanmaassa toimi kenraalikuvernööri.

Suomella oli autonomian takeeksi oma

lainsäädäntö, oma raha sekä omat val-

tiopäivät, jotka keisari kuitenkin näki

tarpeelliseksi kutsua koolle perin har-

vakseltaan. Suomalaisia huolestutti se,

että 1800-luvun valta-aate, nationalis-

mi, nosti emämaa Venäjällä esiin suur-

venäläisiä ajatuksia. Niiden kannattajat

kävivät yhä kärkevämmin äänenpainoin

sanasotaa keisarikunnan yhtenäisyyttä

vähentäviä tekijöitä, kuten Suomen au-

tonomiaa, vastaan.

Myös Suomessa oli 1800-luvun puo-

livälistä lähtien vaikuttanut voimakas

nationalistinen, suomalaiskansallinen

liike, jota olivat viritelleet J. V. Snellman

ja Kalevalan kokoaja Elias Lönnrot. Hei-

dän työnsä jatkajat Yrjö-Sakari Yrjö-Kos-

kinen ja muut suomalaisuusliikkeen

johtajat olivat 1880-luvun lopulla jo

keski-iän ohittaneita hallitusherroja, joi-

den toimintaan nuoret radikaalit eivät

enää olleet tyytyväisiä.

Poliittiset ryhmittymät tai puolueet

kehittyivät 1800-luvulla omien äänen-

kannattajiensa ympärille. Ruotsalaisen

puolueen lehdet hallitsivat maan lehti-

kenttää. Hufvudstadsbladet oli Suomen

suurin lehti. Suomalaisen puolen joh-

totähti oli vuonna 1869 aloittanut Uusi

Suometar.

Ensimmäiset nuorsuomalaiset leh-

det olivat maakuntalehtiä, kuten Eero

Erkon toimittama Keski-Suomi Jyväs-

kylässä ja Brofeldtin veljesten Savo

Kuopiossa. Koko valtakuntaa koskevat

poliittiset taistelut käytiin kuitenkin Hel-

singissä. Koska sekä suomenkielisten lu-

kijoiden että oman aatteen kannattajien

määrä oli kasvussa, uskoivat Päivälehden

perustajat lukijoita löytyvän myös Uut-

PÄ I VÄ L E H T I

Arvid Järnefelt (1861–1932) koki Päivälehden synnyn aikoihin tolstoilaisen herätyksen. Vastavalmistunut lakimies siirtyi suutarinoppiin. Päivälehteen ja sen Nuori Suomi -joulualbumiin Järnefelt kirjoittivuosien ajan.

Juhani Aho (1861–1921) arvos-teli Päivälehdessä kirjallisuutta, taidetta ja teatteria sekä kirjoitti ”lastuja”: pakinoita, matkakirjeitä ja yhteiskunnallisia kannanottoja.

HELSINGIN SANOMAT 9

Nuori SuomiEero Erkko hahmotteli laa-jasti ”nuoren Suomen” oh-jelman ensimmäisen Nuori Suomi -joulualbumin esipu-heessa marraskuussa 1891. Tämä Päivälehden toimituk-kksen ”ulosantama” kirjanen kirjoituksineen, kuvineen ja sävellyksineen myytiin lop-puun heti ilmestyttyään. Pakinoitsija Tiera (Santeri Ivalo) kirjoitti Päivälehdessä 23.12.1891: Tätä nykyä onolemassa täydellinen ”Nuori Suomi” -kiihko. Onneksi ei se

ta Suometarta vapaamielisemmälle suo-

malaiselle pääkaupunkilehdelle.

YLI KYNNYSTENPäivälehden perustamisen ehdoksi ase-

tettua 10 000 markan takaussummaa ei

saatu kasaan, mutta takauslistoille kir-

joittautui vakuuttava määrä kannattajia

Santeri Alkiosta, Minna Canthista ja Mat-

ti Kurikasta E. N. Setälään ja Matti Äyrä-

päähän. Saatu tuki innosti Erkkoa, Ahoa

ja Järnefeltiä toteuttamaan uhkarohkean

ajatuksensa.

Päivälehden ensimmäinen näytenu-

mero saatiin päivätyksi 16. marraskuuta

1889. Tätä päivää Päivälehden seuraaja

Helsingin Sanomat ja sitä kustantava Sa-

noma Osakeyhtiö, nykyiseltä nimeltään

Sanoma News, ovat sittemmin viettäneet

merkkipäivänään.

Esittelyssään Päivälehti, ”kun se nyt

ensi kertaa astuu lukijainsa kynnyksen

yli”, todennäköisesti Juhani Ahon sanoin,

kertoi tavoitteensa: suomen kielen saat-

taminen sivistys- ja valtakieleksi, jotta

voitaisiin herättää kansallista tietoisuut-

ta ja kohottaa kansan sivistystä. Ei isän-

nän äänellä vaan palvelijana Päivälehti

halusi ”tilaisuuden mukaan yhtä suo-

raan kertoa lukijoillemme uusista kuin

vanhoistakin aatteista, yhtä pelkäämät-

tä käsitellä muitten maitten polttavia

kysymyksiä kuin niitäkin, jotka omas-

sa maassamme ovat päiväjärjestykses-

sä”. Ja vielä: ”Kansamme toiveitten esiin

tuojaksi, sen tarpeitten vilpittömäksi tul-

kiksi on tämä lehti aijottu.”

Tällä ”nuorten” julistuksella Päi-

välehti halusi erottautua suomalaisen

puolueen ja Uuden Suomettaren ”van-

hoista”, jotka liikkuivat varovaisemmin.

Päivälehti uskoi, että suomenmieliset

poliitikot ja virkamiehet voisivat parem-

min edistää suomalaisuuden asiaa, kun

kuitenkaan ole tällä kertaa ”nuori Suomi” itse, joka kiih-koilee. Se suomikiihkoisuus, joka nyt vallitsee, on syn-tynyt suuressa yleisössä. Seon tarttunut ei ainoastaan ”vanhoihin” ja ”nuoriin”, mutta myöskin ruotsikiih-koisiin. Koko lukeva yleisö on joutunut yhden ainoan intohimon valtaan. Ne tah-toisivat jokikinen itselleen Päivälehden joulualbumin ”Nuoren Suomen”.

Akseli Gallen-Kallelan piirtämä Nuori Suomi -albumin kansi 1894.

HELSINGIN SANOMAT10

he voisivat tukeutua Päivälehden kautta

esille tulleisiin kansan toiveisiin ja tar-

peisiin.

NUORUUDEN INNOLLA JA SCHAUMANIN MARINONILLA

Päivittäinen toimitustyö jäi ensimmäi-

senä vuonna kahden miehen harteille.

Eero Erkko oli palkaton päätoimittaja ja

taloudenhoitaja. Toimitussihteeri ja ul-

komaanosaston hoitaja oli pääkaupun-

kilaisessa Finland-lehdessä kokemusta

hankkinut E. O. Sjöberg. Kaksi muuta

kirjelmän allekirjoittajaa eivät päässeet

mukaan: Järnefelt keskittyi opintoihin-

sa, ja Aho oli Pariisissa. Molemmat toki

avustivat Päivälehteä ja Helsingin Sano-

mia, Järnefelt useilla kymmenillä ja Aho

useilla sadoilla kirjoituksilla.

Uuden nuorsuomalaisen lehden

kannattajat olivat uskollisia ja avustajat

uhrautuvia, mutta ilmoituksia pieneen

julkaisuun saatiin liian vähän. Päiväleh-

den talous tarvitsi tuekseen osakeyhtiön,

joka saatiin perustetuksi loppuvuodesta

1890 nimellä Helsingin Suomalainen Sa-

nomalehti Osakeyhtiö.

Innoissaan Päivälehden toimitus

kiiruhti 15.12.1890 julkaisemaan ensim-

mäisen numeron uuden yhtiön nimis-

sä peräti 50 000 kappaleen painoksena.

Lehden koko oli suurentunut, ilmesty-

misaika oli siirtynyt iltapäivästä aamuksi

kello seitsemään, ja toimituskin oli kart-

tunut kolmella nuorella miehellä, vasta-

valmistuneita filosofian kandidaatteja

kaikki. Heistä Santeri Ingmanista (Iva-

lo) tuli yksi lehden tukipilareista nel-

jänkymmenenseitsemän vuoden ajaksi,

kuolemaansa saakka. Filip Warén oli mo-

nitaitoinen, kuten Päivälehdessä pitikin,

kokousreferentti, uutismies, kääntäjä, pi-

kakirjuri valtiopäivillä, ja ”laulumiehe-

nä hän usein työn keskessäkin hilpeillä

Kasimir Leino (1866–1919)

Eino Leino(1878–1926)

kansanlauluillaan kajahdutteli pienen

toimitushuoneiston seiniä”. Kasimir

Lönnbohm (Leino), kielitaituri ja totuu-

denetsijä, oli Päivälehden kirjallinen

auktoriteetti 1890–98, tuotteliaisuudes-

saan Ahon luokkaa. Hän toi myöhemmin

Päivälehden piiriin runoilevan pikku-

veljensä Eino Leinon, joka 21-vuotiaana

hänen jälkeensä kiinnitettiin teatteri-

kriitikoksi; Eino Leinon työnkuva Päivä-

lehdessä ja Helsingin Sanomissa laajeni

sitten toimittajaksi ja pakinoitsijaksi.

Leinon tunnetuimpia nimimerkkejä oli-

vat Mikko Vilkastus ja Teemu.

Vuoden 1891 alussa Päivälehden si-

sällöksi määriteltiin ”kansanopetuksen

asiata, raittiuskysymystä, työväen asioita

sekä koti- että ulkomaalla, naiskysymys-

1890 PÄ I VÄ L E H T IPäivälehti alkaa ilmestyä vuoden alusta kuusipäiväisenä lehtenä.

HELSINGIN SANOMAT 11

tä, waltiopäivien seurantaa, luonnon-

tieteitä, vastauksia lakikysymyksiin ja

ulkomaanosastossa hetken tapahtu-

main ohessa esityksiä ajan johtavista

liikkeistä ja aatevirtauksista”. Kaunokir-

jalliseen osastoon aiottiin ”panna taval-

lista suurempi huoli”. Lehden ohjelman

selvä pääpykälä kuitenkin oli perustus-

laillisuus eli ”lakiemme ja kaikkien

kansallisten laitostemme tukeminen ja

kehittäminen”, ja lehden puoluekannan

kerrottiin olevan edelleen perustuksiaan

myöten suomenmielinen.

Päivälehden ensimmäiset näytenu-

merot painettiin Hufvudstadsbladetin

kirjapainossa, ja 6.12.1889 Eero Erkko ja

kirjapainon omistaja August Schauman

allekirjoittivat painosopimuksen. Vuo-

den 1892 alusta lähtien lehti painettiin

edelleen samalla Marinoni-koneella,

mutta nyt se oli saatu ostettua omaksi ja

siirrettyä Schaumanin painosta Fabia-

ninkadulta vuokratiloihin Korkeavuo-

renkadulle. Paino oli nyt ”oma miehensä,

kenestäkään riippumaton”.

Toimitus sen sijaan joutui yhä ahtau-

tumaan Fabianinkadulta vuokrattuun

kahteen pieneen huoneeseen. Toimi-

tuksessa oli alituiseen kävijöitä, avustajia

tai muuten vain ystäviä. Kävi säveltäjiä,

kuten Robert Kajanus, Armas Järnefelt,

Oskar Merikanto ja Jean Sibelius, kuva-

taiteilijoita, kuten Väinö Blomstedt, Ak-

seli Gallen-Kallela, Eero Järnefelt ja Pekka

Halonen, kirjailijoita ja kielimiehiä, ku-

ten Werner Söderhjelm sekä tietenkin

Päivälehden ”oma” runoilija, Eero Erkon

isoveli ja lehden väsymätön kannustaja

J. H. Erkko, jo maankuuluksi tullut lyy-

rikko ja runonäytelmien kirjoittaja. Kävi

myös virkamiehiä, juristeja sekä poliitik-

koja, Helsingistä ja maaseudulta.

Tavaksi tuli kokoontua varsinkin

lauantai-iltaisin seurustelemaan, laula-

maan ja ennen kaikkea keskustelemaan.

Kielitaitoiset käänsivät myöhään yöllä

Suomen sähkötoimiston kautta saapu-

neita ulkomaan sähkeitä ja Pietarin leh-

tiä.

Naistoimittajan läsnäolo ei aiheut-

tanut valituksia puolin eikä toisin. Pel-

käämätön Päivälehti oli kiinnittänyt

ensimmäisenä lehtenä Suomessa toimi-

tukseensa naisen. Tekla Hultin, Suomen

ensimmäisiä naisylioppilaita ja Suo-

men ensimmäinen naispuolinen filo-

sofian tohtori (1896), työskenteli lehden

ulkomaanosastossa 1892–1901. Vuodesta

1894 oli mukana myös valtiollisista kysy-

myksistä kirjoittava nimimerkki K. J. S. eli

lakitieteen tohtori Kaarlo Juho Ståhlberg,

joka oli toimituksen neuvotteleva jäsen

eli neuvonantaja vuodesta 1908 vuoteen

1919, tasavallan presidentiksi nimittämi-

seensä saakka.

Nuorten päivälehteläisten joukkoa

alettiin kutsua Nuoren Suomen Klubik-

si, jonka nimissä julkaistiin kattava sarja

valtiollisia, yhteiskunnallisia ja sivistyk-

sellisiä kysymyksiä käsitteleviä ”Kirjasia

Kansalaisille” ja jonka piirissä 25.11.1894

perustettiin ”nuori puolue” eli nuorsuo-

malainen puolue, myöhemmältä nimel-

tään perustuslaillis-suomenmielinen

puolue, jonka toimintaa vuodesta 1918

lähtien jatkoi Kansallinen Edistyspuolue.

BOBRIKOVIN PURISTUKSESSAPäivälehti myöhästeli painoesteiden ta-

kia. Suomessa vallitsi ennakkosensuuri.

Kullekin lehdelle oli määrätty sensori,

joka tarkasti ennakkoon tekstin ja puna-

kynää käyttämällä aiheutti lehdelle kal-

liiksi tulleita viivästyksiä. Vuonna 1897

Päivälehdellä oli 40 ja seuraavana vuon-

na jo 98 myöhästymisen aiheuttanutta

painoestettä. Hämätäkseen sensoria leh-

ti alkoi kirjoittaa ikävät uutiset allegori-

Tekla Hultin(1864–1943)

K. J. Ståhlberg(1865–1952)

PÄ I VÄ L E H T IPäivälehteläisten ”nuorten” piiristä syntyy nuorsuomalainen puolue.1894

HELSINGIN SANOMAT12

oina, vertauskuvina, joita lukijat – mutta

valitettavan hyvin myös sensorit – oppi-

vat ymmärtämään.

Vuonna 1899, pian Nikolai Bobriko-

vin tultua Suomen kenraalikuvernöörik-

si, Päivälehdelle lankesi painoesteiden

lisäksi kolmen kuukauden lakkautus,

elokuun lopusta marraskuun loppuun.

Vuonna 1900 Bobrikov määräsi Eero Er-

kon erotettavaksi vastaavan päätoimitta-

jan paikalta.

Juhani Aho kirjoitti Erkolle kuusi-

sivuisen kirjeen, itse asiassa lastun, ”Salli

minun onnitella itseäsi tänä päivänä”. Ei-

no Leino puolestaan teki runon.

Virallisena erottamispäivänä

26.4.1900 Erkkoa juhlittiin kansalaispäi-

vällisillä, mitä ei tietenkään saanut ker-

toa Päivälehdessä. Eero Erkko sai jäädä

toimitukseen nimellisesti tavallisena toi-

mittajana. Päätoimittajaksi nimitettiin

Santeri Ivalo. Samana vuonna Päivälehti

sai uuden kolmen kuukauden lakkautus-

määräyksen marraskuun alusta tammi-

kuun loppuun 1901. Johtokunta lähetti

kiertokirjeen:

K. K! Me emme tiedä oletteko ennes-

tään Päivälehden lukija tai sen ystävä.

Mutta me pidämme varmana että olet-

te isänmaan ystävä. Ja sellaisen puoleen

me nyt käännymme. Sillä olemme va-

kuutetut siitä, että jokainen isänmaalli-

nen kansalainen surulla ja mieliharmilla

näkee sanomalehtilakkautusten yhä jat-

kuvan ja kernaasti yhtyy vastalauseeseen

niitä vastaan. Paras vastalause on: tilata

lakkautettua lehteä siitä lähtien kun se

jälleen alkaa ilmestyä. Se on vastalau-

se sellainen, joka vaikuttaa kahtaanne

päin: protestina lakkauttajille ja kan-

natuksena lakkautetulle. Molemmissa

suhteissa se on sitä vaikuttavampi mitä

suurempi kansanjoukko siihen yhtyy.

Vetoomus tehosi, ja lehden lukija-

kunta kasvoi. ”Se tosiasia antaa lehden

toimitukselle parhaan rohkaisun ja virik-

PÄ I VÄ L E H T IPäivälehden perustaja Eero Erkko karkotetaan maasta.1903

Eero Erkkoa saatellaan maan-pakoon Helsinginrautatieasemallakeväällä 1903.

HELSINGIN SANOMAT 13

Päivälehdentalon suunnitteli arkkitehtitoimisto Gesellius-Lindgren-Saarinen.

keen työssään ja ponnistuksissaan”, kir-

joitti Päivälehti 1.2.1901. Mutta helppoa

selviäminen ei ollut, jo kesäkuun alussa

seurasi neljän kuukauden lakkautus.

Vuonna 1903 Bobrikov antoi maasta-

karkotusmääräyksen Eero Erkolle, jonka

tiedettiin olevan kagaalin aktiivi eli ”sa-

laisen vastarintaliikkeen huomatuimpia

kiihottajia ja maanalaisen kirjallisuuden

levittäjiä”. Erkko sai kirjeen Lääninkans-

liasta:

Hänen Ylhäisyytensä Kenraalikuver-

nööri on ilmoittanut --, että Hänen Majes-

teettinsa Keisari Kaikkeinkorkeimmasti

on suostunut kieltämään Teitä oleskele-

masta Suomessa -- Tämän nojalla velvoi-

tetaan Teidät viimeistään kolmen päivän

kuluessa, luettuna 7 päivästä Toukokuu-

ta 1903, matkustamaan Suomen rajojen

ulkopuolelle. -- jollette Te matkusta Suo-

mesta määrättynä aikana tai omin lu-

vin palaatte Suomeen, Teidän kanssanne

menetellään kuten mainitun Armollisen

Asetuksen 2 §:ssä on sanottu, s.o. Teidät

pidättävät asianomaiset henkilöt ja vie-

vät johonkin määrättyyn paikkaan Kei-

sarikunnassa.

Erkko lähti ajoissa ja päätyi Yhdysval-

toihin. Vaimo Maissi Erkko ja perheen

kolme poikaa seurasivat perässä muuta-

maa kuukautta myöhemmin. Suomeen

Erkot pääsivät palaamaan vuonna 1905.

MYKKÄ LAULAJAErkon karkotus ei hävittänyt kokonaan

Päivälehden tulevaisuudenuskoa, sillä

tulevia parempia aikoja ajatellen tai ai-

nakin toivoen lehtiyhtiössä päätettiin

hankkia oma toimitalo.

Vaikka Päivälehti kevättalvella 1904

oli taas lakkautettuna kuukauden, uudis-

rakennus kohosi ajallaan ja lehti muutti

toimistoineen, konttoreineen ja kirjapai-

noineen taloon, jonka olivat piirtäneet

Eliel Saarinen, Armas Lindgren ja Her-

man Gesellius. Talo sijaitsi Miekkakalan

korttelissa Ludviginkatu 4:ssä.

Oman talon lisäksi Päivälehti hankki

uuden painokoneen, ”jommoista Suo-

messa tähän saakka ei vielä milloinkaan

ole käytetty”. ”Cox duplex press on haus-

ka kapine nähdä ja vielä hauskempi käyt-

tää”, todettiin lehdessä 2.6.1904. ”Tällä

koneella käy kaikki ihmiskäsin tehtävä

työ painamisessa tarpeettomaksi; kone

painaa, sitoo, leikkaa ja vieläpä taittaa-

kin sanomalehden täysin valmiiksi saak-

ka, – ei tarvitse muuta kuin katsoa, että

paperia on koneen nieltävänä, niin saapi

sievästä laatikosta ottaa lehdet valmiina.

– Entäs nopeus? – Keskimääräinen kap-

paleluku esim. nelilehtistä, 8-sivuista,

7-palstaista sanomalehteä on 5 500−

6 500 tunnissa.”

Uuteen taloon tulvi onnitteluja, mm.

J. H. Erkolta:

Päivä pääsköhön talohon

Päivälehden myötä!

Vapauden voitoksi

Täällä tehkää työtä!

Kovin monta Päivälehteä ei uudes-

sa talossa ehditty painaa. Kesäkuussa

1904 Eugen Schauman ampui senaatin

HELSINGIN SANOMAT14

portaikossa kenraalikuvernööri Bobri-

kovin, ja sensuuriviranomaiset olivat

entistäkin enemmän varpaillaan. Päivä-

lehden vertauskuvallinen pääkirjoitus

”Juhannuksena”, jossa kerrottiin valon

aina voittavan pimeyden, riitti syyksi

vaientaa lehti lopullisesti.

Painoasiain Ylihallituksen koko-

uksessa 27.6.1904 päätettiin Päivälehti

”ainaiseksi lakkauttaa -- siitä päivästä

alkaen kuin lehden vastaava toimittaja

filosofian tohtori Santeri Ingman on täs-

tä päätöksestä kirjallisen tiedon saanut”.

Viikkoa myöhemmin, 3.7.1904 Päiväleh-

dessä oli yhden palstan hämmentyneen

tuntuinen uutinen:

Päivälehti ainiaaksi lakkautettu. Sen

mukaan kuin on varmana kerrottu, on

Päivälehti painoviranomaisten toimesta

kokonaan lakkautettu. Tämänpäiväinen

numero lehteämme, joka lähes viisitois-

ta vuotta on ilmestynyt, olisi sen mukaan

viimeinen. Mitään virallista tietoa meille

vielä ei ole saapunut. Mutta siltä varal-

ta että tämä numero Päivälehteä olisi

sen viimeinen, lausumme kaikille lehden

avustajille, ystäville ja lukijoille kiitokset

kuluneista vuosista.

Lehden muistoksi Eino Leino kirjoitti

runon Mykkä laulaja, Vanha ballaadi, jota

monistettiin ja levitettiin.

HELSINGIN SANOMAT – PÄIVÄLEHDEN PERILLINEN

Päivälehden ympärille ryhmittynyt

nuorsuomalainen puolue oli menettänyt

pää-äänenkannattajansa. Puolueelle tuli

kiire perustaa Päivälehdelle jatkaja ja pe-

lastaa lehden kirjapaino.

Jo neljäntenä päivänä viimeisen

Päivälehden ilmestymisestä, 7.7.1904,

julkaistiin Helsingin Sanomien ensim-

mäinen näytenumero. Uudeksi pää-

toimittajaksi oli suostunut filosofian

maisteri Paavo Warén, entisestään tuttu

avustajana ja toimittaja Filip Warénin

veljenä, mutta poliittisesti leimautuma-

ton. Kirjapainon turvaksi perustettiin

”kirjapaino- ja kustantajaliike” Helsingin

Uusi Kirjapaino-osakeyhtiö, jonka yhtiö-

järjestys päivättiin 8.7.1904.

Helsingin Sanomien näytenumeros-

sa ei sanallakaan viitattu Päivälehteen.

Etusivulla oli Kaikkeinkorkein reskripti,

annettu Pietarhovissa ruhtinas Ivan Obo-

lenskin nimittämisestä Suomen kenraa-

likuvernööriksi. Nikolai II lausui siinä

mm. seuraavaa:

Huolenpito Suomen mitä läheisim-

mästä yhteydestä muun Keisarikunnan

kanssa on aina ollut valtakunnallisen

vallan järkkymättömänä päämaalina;

sellaisena sen on pysyttävä vastaisuu-

dessakin.

Viereiselle palstalle oli kirjoitettu

Helsingin Sanomien oma esittely ”Sa-

nanen tienviitoiksi”. Sensuuria varoen

siinä puhuttiin maanviljelyksen kohen-

tamisesta ja toimista tilattoman väestön

hyväksi, osuustoimintaan ryhtymisestä,

väkijuomista pidättäytymisestä – rait-

tiusaatetta kannattivat tuolloin kaikki

puolueet –, kirjallisuuden ja taiteen tu-

tustuttamisesta laajemmille piireille ja,

entiseen tapaan, ”tahtovat Helsingin

Sanomat puhtaasti suomenmielisenä

lehtenä, kansan lehtenä työskennellä. --

Työtä on kuten näkyy runsaasti, työmie-

hiä tarvitaan.”

Ensi töiksi lehdelle haettiin julkaisu-

lupa, joka saatiin runsaan kahden kuu-

kauden jännittävän odotuksen jälkeen.

Kaksi uutta näytenumeroa julkaistiin 24.

ja 28. syyskuuta, ja säännöllisesti, tiistais-

ta sunnuntaihin, lehti alkoi ilmestyä lo-

kakuun alusta 1904.

Samaan aikaan jätettiin Keisarilli-

selle Suomen Senaatille hakemus, ”jos-

PÄ I VÄ L E H T IPäivälehden viimeinen numero ilmestyy 3. heinäkuuta. 1904

HELSINGIN SANOMAT 15

Helsingin Sanomien näytenumero 7.7.1904.

1904 H E L S I N G I N S A N O M ATHelsingin Sanomien ensimmäinen näytenumero julkaistaan 7. heinäkuuta. Sanoma Osakeyhtiö perustetaan.

HELSINGIN SANOMAT16

1905 H E L S I N G I N S A N O M ATEero Erkko palaa Suomeen ja vuotta myöhemmin Sanoma Osakeyhtiön johtokunnan puheenjohtajaksi.

sa Dosentti Z. Castrén ynnä moniaat

muut henkilöt ovat anoneet vahvistusta

Sanoma Osakeyhtiötä varten laaditulle

yhtiöjärjestysehdotukselle, ollen yhtiön

tarkoituksena kustantaa Helsingin kau-

pungissa ulosannettavaa suomenkielistä

sanomalehteä ja muita julkaisuja”.

Kun yhtiöjärjestys oli vahvistettu, pi-

dettiin Sanoma Osakeyhtiön perustava

kokous 19.11.1904.

”SUOMEN ENIMMINLEVINNYT LEHTI”

Nuorsuomalaisten uusi pää-äänenkan-

nattaja löysi lukijansa. Helsingin Sa-

nomat ylitti saman tien Päivälehden

levikkiennätyksen, sillä se saavutti heti

perustamisensa jälkeen 8 000 kappa-

leen levikin. Lehteä voitiin tehdä hieman

vapaammissa oloissa kuin Bobrikovin ai-

koihin. Vuonna 1905 niin Suomessa kuin

Venäjälläkin järjestettiin suurlakko, jon-

ka ansiosta ennakkosensuuri lakkasi

väliaikaisesti. Samoihin aikoihin maas-

ta karkotetut pääsivät palaamaan Suo-

meen, heidän joukossaan Eero Erkko,

joka vuonna 1906 nimitettiin Sanoma

Osakeyhtiön johtokunnan puheenjohta-

jaksi. Lehden päätoimittaja oli puolivuo-

tiskauden 29.12.1905–14.6.1906 Heikki

Renvall ja hänen jälkeensä vuoden 1908

loppuun Severi Nuormaa.

Helsingin Sanomien hyvä kehi-

tys johti isomman sanomalehtipaino-

koneen hankintaan jo vuonna 1908.

Koenig & Bauer -tehtaan ”rotatsionista”

valmistui 12 000 kappaletta 16-sivuisia ja

24 000 kappaletta kahdeksansivuisia

lehtiä tunnissa valmiiksi leikattuina, ja

sillä pystyttiin myös painamaan kah-

della värillä, esimerkiksi mustalla ja pu-

naisella. ”Tällä on ilmoittajille sangen

suuri merkitys he kun täten saavat il-

moituksensa mitä silmiinpistävimmik- Helsingin Sanomien postitusosasto 1909.

HELSINGIN SANOMAT 17

HELSINGIN SANOMAT18

Helsingin Sanomia jakoivat sekä omat jakajat että postiljoonit.

si.” Ludviginkatu 6:een, kiinni entiseen

”torniniekkaan”, rakennettiin toinen

oma talo samojen arkkitehtien piirtä-

mänä kuin ensimmäinenkin.

Vuonna 1908 alkoi Suomessa uusi

venäläistämiskausi, ja maan valtiollista

ja kansallista itsenäisyyttä kuristettiin

suomalaisten näkökulmasta perustus-

lain vastaisilla toimilla. Niinpä Helsingin

Sanomien ohjelmana oli edelleen ”sama

laillisuuden pohjalle perustuva suomen-

mielinen, kansanvaltainen ja vapaamie-

linen edistysohjelma”.

Lehden päätoimittaja oli vuoden

1909 alusta lähtien jälleen Eero Erkko.

Vakituisia toimittajia oli yhteensä yksi-

toista, piirtäjiä yksi ja ulkomaankirjeen-

vaihtajia viisi: Pietarissa, Tukholmassa,

Kristianiassa (Oslossa), Roomassa sekä

Lontoossa. Vakituisiksi avustajikseen

Suomessa ja maailmalla lehti luetteli

134 henkeä numerossaan, joka ilmes-

tyi Päivälehden toisen näytenumeron

20-vuotispäivänä 5.12.1909 ja joka oli

32-sivuinen, ”suurin tähän asti koko

maailmassa ilmestynyt suomalainen

sanomalehtinumero”.

Loppuvuodesta 1911 saapui toimituk-

seen ”ensi kerran palvelemaan sanoma-

lehteä Suomessa Sähköpikakirjuri eli

muukalaiselta nimeltään Parlograph”.

Se oli uutispuolen toimittajien työtä

helpottava, äänen vaharullille tallettava

sanelukone, jolla otettiin vastaan puhelin-

uutiset niin ulkomailta kuin kotimaasta.

Kun Helsingin Sanomien arkilevikki

vuonna 1914 nousi 28 000 kappaleeseen,

lehdestä tuli silloisen mainostekstin mu-

kaan ”Suomen enimmin levinnyt lehti”.

Samana vuonna se anoi ja sai Painoasi-

ain Ylihallitukselta luvan ilmestyä myös

pyhäpäivien jälkeisinä päivinä, eli se al-

koi ilmestyä seitsemän kertaa viikossa.

Uutisosastolle otettiin uudeksi miehek-

si toimittaja Ilmari Kivinen, sittemmin

kautta maan tunnettu pakinoitsija Tii-

tuksena.

Maailmansodan syttymisvuonna

1914 Helsingin Sanomien painos takava-

rikoitiin muutamaan kertaan, mm. Tii-

tuksen pakinan ”Jo paukkuvat” johdosta

5.8.1914. Painoasiain Ylihallitus antoi päi-

vittäin suullisia ja kirjallisia karkotus- ja

lakkautusuhkauksia, joista ei saanut mai-

nita lehdessä. ”Mitään ei saa kertoa venä-

läisen sotaväen liikkeistä Etelä-Suomen

1909 H E L S I N G I N S A N O M ATEero Erkko Helsingin Sanomien päätoimittajaksi.

ToimittajatHeikki Repo, Eero Alpi ja Heikki Kokko kotimaan-toimituksessa 1909.

HELSINGIN SANOMAT 19

Helsingin Sanomien leijonatunnussyntyi 1916.

rannikolla eikä yleensä tapahtumista ja

toimista täällä, olkootpa mitä laatua hy-

vänsä”, kertoi toimituksen päiväkirja.

Kauempana tapahtuvista sotauutisis-

ta sai sen sijaan kertoa, ja siihen Helsin-

gin Sanomissa panostettiin. Eero Erkko

varmisti luotettavan ja tuoreen tiedon

saamisen sopimalla ruotsalaisten lehti-

en toimittamisesta Haaparannan kaut-

ta. Artikkeleiden laadun takasi se, että

ulkomaanosastoa toimitti yliopistosta

takaisin toimitukseen kutsuttu dosentti

Rudolf Holsti, joka sittemmin toimi pit-

kään ulkoministerinä.

Sotauutiset kiinnostivat, ja lehden le-

vikki nousi. Myös lisälehtiä eli sähkösa-

nomia tehtiin ahkerasti. Sodan käänteitä

uutisoitiin painamalla suurin painoksin

yksisivuisia lisälehtiä, joita sähkösano-

mapojat ja -tytöt juoksujaloin ryntäsivät

Ludviginkadulta myymään uutisnälkäi-

sille pääkaupunkilaisille.

Helpottaakseen jakelua ja lisätäkseen

ilmoitusmyyntiä Helsingin Sanomat pe-

rusti sivukonttorin Siltasaareen vuonna

1915. Uskollisena lukuharrastuksen levit-

tämisaatteelleen lehti perusti konttoriin

lainakirjaston nuoria sähkösanomamyy-

jiään varten. Sodan pulakautena kontto-

rista jaettiin heille myös ”uusmallisia

taipuvia puupohjaisia nauhakenkiä”,

jotta he saivat ”riisua jaloistaan isän

suuret saappaat, äidin kuluneet kengät,

rikkinäiset huovikkaat tai kalossit riepui-

neen”.

Asiamiehille lähti vuonna 1916 pää-

toimittaja Eero Erkon ja taloudenhoitaja

Aarne Kauppilan allekirjoittama kiitos ti-

laajamäärän kasvattamisesta. Lehti kiitti

myös ilmoittajiaan: ”Meillä on mielihyvä

Teille ilmoittaa, että Helsingin Sanomia

maaliskuun 25 p:stä lähtien on alkanut

levitä pyhäpäivinä yli 50 000 kpl.”

Merkkipaalun kunniaksi sunnun-

taina 9.4.1916 julkaistiin 32-sivuinen

juhlanumero. Se sisälsi muun ohella

lehtitalon toiminnan esittelyä, mm. ku-

vasarjan postijuniin vietävien lehtien

lastaamisesta Ludviginkadun pihalla.

”Tällaisia kuormia Helsingin Kuljetus-

liikkeen hevoset sunnuntaisin vievät ta-

lostamme seitsemän”, kertoi lehti.

Samana vuonna syntyi lehden tun-

nus: sulkakynää pitelevä, painopaperi-

rullaan nojaava leijona. Tunnuksen piirsi

taiteilija Topi Vikstedt.

Venäjän vallankumouksessa maa-

liskuussa 1917 kukistui tsaari Nikolai

II, ja lokakuussa vallan otti Vladimir

Lenin. Suomi julistautui itsenäiseksi

6.12.1917. Lehdistön sananvapautta kah-

linnut sensuurilaitos menetti otteensa,

mutta vapaammat olot eivät johtaneet

Lehtinippuja lähdössä rautatieasemalle 1916.

HELSINGIN SANOMAT20

H E L S I N G I N S A N O M AT

HELSINGIN SANOMAT 21

iloisempiin uutisiin. Suomessa oli sata-

tuhatta venäläistä sotilasta, ja lopullinen

ero emämaasta oli tekemättä. Sisäisesti

Suomi oli jakautunut sosialismia kan-

nattaviin punaisiin ja sitä vastustaviin

valkoisiin. Yhteiskunnallinen tilanne

kärjistyi nopeasti, kun elintarvikkeiden

tuonti sekasortoon ajautuneelta Venäjäl-

tä lakkasi.

Levottomat ajat ulottuivat Helsingin

Sanomien toimitukseen viimeistään

kesällä 1917. Elokuun 14. ja 15. päivänä

Helsingin Sanomat ei ilmestynyt lain-

kaan, sillä elintarvikepulasta ärsyynty-

nyt sosiaalidemokraattisen puolueen

kunnallisjärjestö oli julistanut Helsin-

kiin kunnallisen yleislakon. Porvarilli-

set lehdet eivät saaneet ilmestyä; myös

Helsingin Sanomat oli piiritystilassa.

Ludviginkadun toimitukseen ilmestyi

lakkovahteja valvomaan, että työtä ei

tehty.

Suomen kansalaissodan aikaan Hel-

singin Sanomat oli lakkautettuna kolmat-

ta kuukautta, 28.1.–12.4.1918. Punakaarti

valtasi toimituksen ja takavarikoi kirja-

painon, jossa sodan aikana painettiin

kansanvaltuuskunnan virallista tiedon-

antolehteä. Päätoimittaja Eero Erkko pi-

dätettiin maaliskuun alussa pari päivää

yöllisen kotitarkastuksen jälkeen. Hänet

julistettiin sotavangiksi vallankumous-

vastaisen sanomalehden toimittajana.

Myös Santeri Ivalo vangittiin.

Kun valkoista armeijaa tukemaan

tulleet saksalaiset valloittivat Helsingin

12.4.1918, Erkko ja Ivalo pääsivät vapaaksi

ja aseelliset vartijat lähtivät lehtitalosta.

Seuraavana päivänä Helsingin Sano-

mat, alaotsikkonaan ”Päivän tuoreim-

mat tiedot”, ilmestyi yksisivuisena, sitä

seuraavana päivänä kaksisivuisena ja

15.4. nelisivuisena, kunnes se 16.4. läh-

tien ilmestyi tavalliseen tapaan. Olojen

HELSINGIN SANOMAT22

H E L S I N G I N S A N O M AT

sekavuudesta kertoo se, että kolme en-

simmäistä numeroa päivättiin epähuo-

miossa maaliskuulle. Sodan jälkeisessä

vihan leimaamassa ilmapiirissä Helsin-

gin Sanomat muistutti K. J. Ståhlbergin

kirjoituksissa kansallisen eheyden vält-

tämättömyydestä. Lehti varoitti valkoista

voittajaosapuolta kääntämästä kehityk-

sen pyörää taaksepäin ja kehotti jatka-

maan tarpeellisia sosiaalisia uudistuksia.

IRTI EDISTYKSESTÄMaailmansota päättyi marraskuussa

1918 Saksan antautumiseen. Suomessa

kansalaissodan päättymisestä saakka

vallinnut, monarkiaa ajanut saksalais-

suuntaus romahti, ja Suomen valtiomuo-

doksi vahvistui tasavalta, jota Helsingin

Sanomat voimiensa mukaan oli kannat-

tanut. Loppuvuodesta 1918 kevääseen

1920 lehden päätoimittaja oli jälleen

Helsingin Sanomien ampumajoukkue vuonna 1929. Vasemmalta Eljas Erkko, Yrjö Niiniluoto, Rafael Lieto, Toivo Vitikka, Ilmari Kivinen ja Jonkka Seppänen.

HELSINGIN SANOMAT 23

Santeri Ivalo, kun Eero Erkko toimi minis-

terinä kolmessa tasavallan alkuvuosien

tiuhaan tahtiin vaihtuneessa hallituk-

sessa.

Helsingin Sanomien tulevan kehi-

tyksen varmistaminen vaati jälleen suu-

rempaa rotaatiokonetta, joka puolestaan

edellytti toimitilan laajentamista Ludvi-

ginkadulla. Vuonna 1919 valmistui leh-

den kolmas talo, jonka arkkitehti Urho

Åberg sijoitti kuin osaksi kahta edellis-

tä rakennusta piirtäen kaikille kolmel-

le uuden yhtenäisen julkisivun. Vaikka

Helsingin Sanomat ei kannattanutkaan

saksalaista Suomen kuninkaaksi, saksa-

laiseen tekniikkaan luotettiin. Hyväksi

hankinnaksi sittemmin osoittautunut

Vomag-painokone saapui Suomeen kui-

tenkin vuoden myöhässä, syksyllä 1920.

Vasta silloin loppuivat lehden myöhäs-

telyt, jotka olivat vuoroon koetelleet eri

paikkakuntien tilaajia.

Kansalliselle Edistyspuolueelle oli

vuokrattu kansliatilat Ludviginkatu

6:sta. Sieltä lähti Helsingin Sanomien

johtokunnalle 19.1.1920 puoluehallituk-

sen kirje, jossa mahdollisimman lähei-

sen yhteistoiminnan aikaansaamiseksi

ehdotettiin, että ”hallituksen puheenjoh-

tajalle ja jollekin sen valitsemalle maa-

talouden asiantuntijalle annettaisiin

tilaisuus tarkastaa lehdessä julkaistavak-

si aiotut yleistä poliittista luonnetta ole-

vat artikkelit ja niistä toimituksen kanssa

neuvotella”.

Lehden johtokunta viittasi vastauk-

sessaan kylläkin ”niihin läheisiin suh-

teisiin, jotka aina ovat vallinneet niin

hyvin Nuorsuomalaisen Puolueen kuin

sittemmin Kansallisen Edistyspuolueen

keskuselinten kanssa, joiden puolueiden

ohjelmaa ja pyrkimyksiä lehti aina on

edustanut ja ajanut”, mutta ilmoitti sa-

malla päättäneensä, että ”vastuu lehden

kannan määräämisestä päivän kysymyk-

sissä on säilytettävä lehden varsinaiselle

johdolle erittäinkin, koska vain tällainen

menettely on omansa ylläpitämään sitä

vastuuntuntoa ja liikuntavapautta, joka

kuuluu valtiolliselle sanomalehdelle”.

TUOREIMMAT TIEDOTLangaton lennätin oli yksi 1900-luvun

suurimpia keksintöjä. Sanomalehdel-

le tuoreiden uutisten hankkiminen oli

kilpailuvaltti ja radioaaltojen käyttöön-

otto nopeutti uutisvälitystä olennaises-

ti aiemmasta. Helsingin Sanomat aloitti

Euroopan uutistoimistojen sähkösano-

mamuodossa lähettämien radiouutisten

vastaanoton vuonna 1921 nuoren radio-

harrastajan, lehden ulkomaanosaston

toimittajan J. E. Eteläpään sisarenpojan

avustuksella. Aiemmin vastaavien ul-

komaanuutisten saapuminen Ruotsin

kautta oli kestänyt jopa kolme päivää.

Seuraavana vuonna Eero Erkolle myön-

nettiin ensimmäisenä Suomessa oikeus

viiden vuoden aikana käyttää Helsin-

gin Sanomien omaksi tarpeeksi radio-

laitteita langattomien sähkösanomien

vastaanottamista varten. Silloinen mai-

noslause ”Helsingin Sanomain ulko-

maantiedot ovat tuoreimmat” oli siten

oikeutettu.

Helsingin Sanomien päätoimittajan

apulaiseksi sekä ”toimitus- että talous-

puolelle” kiinnitettiin kesällä 1927 Eero

Erkon vanhin poika, molempien oikeuk-

sien kandidaatti Eljas Erkko. Kun Eero

Erkko kuoli saman vuoden syksynä, pää-

toimittajuus jaettiin kahden tuomarin,

Eljas Erkon ja W. W. Tuomiojan kesken.

Eljas Erkosta tuli myös Sanoma Osakeyh-

tiön toimitusjohtaja. Ennen lehtiuraansa

hän oli ollut ulkoministeriön palveluk-

sessa ja viettänyt viisi vuotta Suomen

lähetystöissä Pariisissa, Tallinnassa ja

HELSINGIN SANOMAT24

Lontoossa.

Helsingin Sanomien runsaasti kuvi-

tettu Viikkoliite ilmestyi ensimmäisen

kerran sunnuntaina 4.12.1927. Samalla

lehden piirtäjän Akseli Halosen sarja-

kuva Pulliainen siirtyi Viikkoliitteeseen.

Sarjakuvia ostettiin myös ulkomailta:

Felix-kissa esiintyi ensimmäisen ker-

ran 1929, ja 1931 aloitti sen kilpailija

Mikki Hiiri, ”vuosisadan hullunkurisin

eläin”. Viikkoliitteestä saivat lapset ke-

väästä 1933 lähtien sunnuntaiaamuisin

värittää Kissalan poikia, vain kuukautta

myöhemmin kuin amerikkalaislapset, ja

Kippari Kallea maaliskuusta 1936. Viik-

koliite ilmestyi talvisodan syttymiseen

saakka.

Ilta-Sanomat, Helsingin Sanomien

iltapainos, syntyi 29.2.1932 Mäntsälän

kapinan aikana. Ilta-Sanomien ensim-

mäinen päätoimittaja oli lehden pe-

rustaja Eljas Erkko, joka 1931 oli jäänyt

Helsingin Sanomien ainoaksi päätoi-

mittajaksi.

”HS on aina tehnyt parhaansa koetta-

essaan, uhrauksista välittämättä, saattaa

lukijansa niin lähelle päivän tapahtumia

kuin se vain on ollut inhimillisesti katso-

en mahdollista. -- Lehti voi milloin vain,

jos jotakin erikoista tapahtuu itse hank-

kia tarkistetut tuoreimmat kuvaukset ja

kuvat.” Näin Helsingin Sanomat vakuut-

ti useana vuonna tilauskampanjoissaan.

Aina eivät tuoreetkaan uutiset kelvan-

neet. Keski-Eurooppa luisui diktatuuriin,

ja sieltä tulleen tiedon laatu heikkeni. Ke-

sällä 1933, kansallissosialistien tultua val-

taan Saksassa, Helsingin Sanomat joutui

sanomaan irti uutispalvelusopimuksen

berliiniläisen Ullsteinin toimiston kans-

sa, koska ”keväästä lähtien emme ole

enää saaneet Teiltä luotettavia tietoja

olosuhteista Saksassa”.

Joulukuussa 1938 tasavallan presi-

Radioselostusta Berliinin olympia-kisoista saattoi kuunnella Ludviginkadulla 1936.

Viikkoliite alkoi ilmestyä 1927.

1927 H E L S I N G I N S A N O M ATEero Erkko kuolee, päätoimittajaksi ja Sanoma Osakeyhtiön toimitusjohtajaksi Eljas Erkko.Viikkoliitteen ensimmäinen numero julkaistaan.

HELSINGIN SANOMAT 25

I LTA - S A N O M ATIlta-Sanomat alkaa ilmestyä Helsingin Sanomien iltapainoksena.1932

Ensimmäinen Ilta-Sanomat ilmestyi 29.2.1932.

Lehden toimitusta 1944. Istumassa vasemmalta Maija-Liisa Heini, SirkkaRuotsalainen ja Seere Salminen. Seisomassa Jussi Eteläpää, KatriTiainen, Aili Laine, Anna-Liisa Tujunen, Arvi (Ape) Uimo-nen, Jaakko Kailaja Jouko (Jopi) Ruotsalainen.

Toimituksen tilat vaurioituivat pommituksissa 1944. Jopi Ruotsalainen, Mario Talaskivi ja Yrjö Niiniluototekivät tilapäisesti töitä latomon nurkassa.

HELSINGIN SANOMAT26

H E L S I N G I N S A N O M AT

dentti Kyösti Kallio nimitti Eljas Erkon

ulkoministeriksi. Helsingin Sanomien

ja Ilta-Sanomien päätoimittajaksi nimi-

tettiin ulkomaanosaston toimittaja, filo-

sofian maisteri Yrjö Niiniluoto, jonka jo

Eero Erkko oli vuonna 1925 ”lainannut”

yliopistolta ja lähettänyt kirjeenvaih-

tajaksi kolmeksi vuodeksi Geneveen ja

sitten kolmeksi vuodeksi Lontooseen Ti-

mesin toimitukseen.

Kaksikymmenluvulla lehtien kasvu

polki Suomessa paikallaan, mutta kol-

mekymmenluvun alun lamavuosien

jälkeen suunta kääntyi. Vuosikymmenen

lopulla Helsingin Sanomien levikki ylitti

80 000 kappaleen rajan, ja lisääntyneen

sisällön ja ilmoitusten vuoksi lehden ko-

koa eli sivumäärää oli kasvatettava. Sa-

noma Osakeyhtiössä oltiin jälleen uuden

rotaatiohankinnan edessä. Tällä kertaa

tilaus tehtiin Englannista vuonna 1938.

Sodan vuoksi Hoe & Crabtree Ltd:n val-

mistaman painokoneen toimitusajasta

tuli pitkä: ensimmäiset neljä yksikköä

tilatusta kymmenestä saatiin kuljetetuk-

si Petsamon kautta 1940 ja pystytetyksi

keskellä sotaa yhtiön omien, rintamal-

ta väliaikaisesti lomautettujen miesten

voimin 1942. Painokapasiteetin lisäys

tuli tarpeeseen, sillä kuten tiedetään,

levottomina aikoina uutistarve on suu-

ri. Huolimatta paperi-, väri-, metalli- ja

miespulasta lehden levikki kasvoi nope-

asti. Suomen vihollismaaksi joulukuussa

1941 muuttunut Englanti takavarikoi ro-

taatiokoneen loput kuusi yksikköä sota-

saaliina. Lähtösatamaansa Liverpooliin

juuttuneet ja saksalaisten pommituksis-

ta selvinneet laitteet jouduttiin sodan

jälkeen ostamaan toiseen kertaan – tosin

romuraudan hinnalla – ja saatiin lopulta

asennetuksi 1946.

Vuonna 1942 Sanoma Osakeyhtiön

johtokunta päätti ottaa ilmoitusotsi-

koihin kaksi uutta alaosastoa, myytävi-

en ryhmään ”Kiinteistöt” ja sekalaisten

ryhmään ”Henkilöasiat”. Viimeksi mai-

nittuun päätettiin ottaa myös kirjeen-

vaihtoilmoituksia, mikäli ne ”pysyvät

sopivuuden rajoissa”. Osasto paisui no-

peasti suureksi, sillä rintamalla olleiden

lomat olivat lyhyitä ja kirjeenvaihto oli

ajan nuorille usein ainoa tapa tutustua

toisiinsa.

PUOLUEETONVAPAAMIELINEN UUTISLEHTI

Vuoden 1943 alusta lähtien Helsingin Sa-

nomien otsikon alla luki ”Riippumaton

sanomalehti”. Se vahvisti jo vuosia val-

linneen tosiasian: Helsingin Sanomien

siteet Nuorsuomalaisen puolueen jat-

kajaksi 1918 perustettuun Edistyspuo-

lueeseen olivat katkenneet. Helsingin

Sanomat oli virallisestikin puolueeton

uutislehti.

HELSINGIN SANOMAT 27

Eljas Erkko vihkimässä rotaatiokonetta 1942. Rappujen vieressä seisoo 10-vuotias Aatos Erkko.

HELSINGIN SANOMAT28

H E L S I N G I N S A N O M AT

Helsingin kolmannessa suurpom-

mituksessa 26.2.1944 Sanomienkin toi-

mitalo kärsi pahoja tuhoja. Irtaimiston

Sotavahinkoyhdistykselle lähetettiin

kahdeksansivuinen vahinkoluettelo.

Lehteä oli jo totuttu toimittamaan omas-

sa kellaripommisuojassa, mutta nyt ei

saatu enää sähköä, joten seuraavan päi-

vän muuten valmis lehti oli mahdotonta

painaa. Monista teknisistä vaikeuksista

huolimatta lehden painaminen peruun-

tui vain yhtenä yönä.

Sodan keskellä sanomalehtipaperin

säännöstely oli tiukkaa. Irtonumero-

myyntiä piti jarruttaa, ja vuoden 1944

loppupuolella Helsingin Sanomissa to-

teutui taloushallinnon painajainen: pa-

perin puutteen vuoksi oli pakko jättää

pois ilmoituksia, joulukuun ensimmäi-

senä sunnuntaina peräti kuusi ilmoitus-

sivua.

Sodan jälkeen vaikeudet vähitellen

voitettiin. Sotakorvaukset saatiin hoi-

detuksi, ja jälleenrakennus eteni vauh-

dikkaasti. Pääkaupunkiseutu imi väkeä,

ja Helsingin Sanomat sai runsaasti uu-

sia lukijoita. Heitä lehti palveli mm. li-

säämällä kuvien määrää ja tuoreutta.

Ensimmäiset puhelimitse, telefotol-

la, lähetetyt uutiskuvat vastaanotettiin

toimituksessa Aleksis Kiven päivänä

10.10.1948. Seuraavana vuonna Helsin-

gin Sanomien iltapainos Ilta-Sanomat

eriytyi omaksi lehdekseen.

Suomalaisten lukuinto oli jo 1950-lu-

vulla maailman huippuluokkaa. Hel-

singin Sanomat liittyi vuosikymmenen

kuluessa Pohjoismaiden suurimpien

sanomalehtien joukkoon. Lehden levik-

kiluku ylitti 250 000 kappaleen rajan

vuonna 1956. Lukua lähelle oli päästy jo

Helsingin olympialaisten aikaan 1952,

jolloin lehdessä oli viikon ajan englan-

ninkielinen uutissivu kisavieraille. Kas-

vu johti tuttuun ilmiöön: 1954 päätettiin

jälleen tilata Englannista, Hoe & Crab-

treeltä uusi, entistä paksumman lehden

painoon kykenevä rotaatiokone. Uutisku-

vatarjonnan ja -kysynnän kasvu johtivat

puolestaan yhtiön oman kuvatoimiston,

Lehtikuva Oy:n, perustamiseen 1951.

Ajan uutistapahtumista Suomessa

mielenkiintoisimpiin kuului maalis-

kuussa 1956 väkivaltaisuuksiin yltynyt

suurlakko. Kun paino ei toiminut, Hel-

singin Sanomissa toimitettiin monistet-

tuja lisälehtiä. Vastaavien vaikeuksien

välttämiseksi graafisessa teollisuudessa

solmittiin vuoden lopulla työrauhasopi-

mus, joka laajuudessaan herätti maail-

malla huomiota.

Jatkuu sivulla 34Ilta-Sanomat 2.6.1953.

Helsingin Sanomat 2.8.1952.

HELSINGIN SANOMAT 29

1954 H E L S I N G I N S A N O M ATHelsingin Sanomista Pohjoismaiden suurin tilauslehti.

Helsingin Sanomien toimittajia kesällä 1958. Takarivissä vasemmalta Irene Huurre, Inkeri Similä, Pertti Nykänen, Antti Vahtera, Aaro Melasniemi, Olavi Aula, Heikki Tikkanen ja Totti Noisniemi. Istumassa Maija-Liisa Heini, Taimi Torvinen, Väinö Kostamo, Kerttu Vaartila ja Pekka Tarkka. Edessä Pekka Hiekkala ja Markus Leppo.

HELSINGIN SANOMAT30

Iltapainoksestaomaksi lehdeksiIlta-Sanomat syntyi Helsingin Sanomien iltapainokseksi Mänt-sälän kapinan aikana 29.2.1932. Ilta-Sanomien ensimmäisenä vas-taavana päätoimittajana toimi lehden perustaja Eljas Erkko ja hä-nen jälkeensä vuodesta 1938 Yrjö Niiniluoto. Vuonna 1949 Ilta-Sano-mat kehitti oman toimitusprofiilin-sa ja irtautui Helsingin Sanomista nykyiseksi tabloid-kokoon paine-tuksi iltapäivälehdeksi. Lehden vastaavaksi päätoimittajaksi nimi-tettiin Helsingin Sanomien Lon-toon-kirjeenvaihtaja Eero Petäjä-niemi.

Teo TT Mertanen oli vastaavanapäätoimittajana 1956–1961, HeikkiTikkanen 1961–1966, Olavi Aarre-järvi 1966−1973 ja Martti Huhta-

mäki 1974−1984. Vuonna 1985 vastaavan päätoimittajan tehtävätsiirtyivät Vesa-Pekka Koljoselle, javuonna 2003 tehtävään nimitet-tiin Antti-Pekka Pietilä. Pietilää seurasi Hannu Savola 2006. Savo-lan kuoltua äkillisesti alkuvuodesta2007 vastaavaksi päätoimittajaksi nimitettiin Tapio TT Sadeoja. Kesästä 2010 Sadeoja on toiminut myös lehden kustantajana.

Ilta-Sanomat on vuosien myötä laajentunut sanomalehdeksi, joka tarjoaa uutisten lisäksi myös viih-dettä ja urheilua. Urheilun ja pe-laamisen erikoislehti Veikkaaja onollut osa Ilta-Sanomien tuoteper-rrhettä vuodesta 2002. Plus-liitettäjaetaan lehden viikonvaihdenume-

ILTA-SANOMAT

Ilta-Sanomia toimitetaan 1970. Vasemmalta Leevi Korkkula, Hannes Markkula, Maija Tallgren, Päivi Haukinen ja Pia Salavirta.

Toimittaja Pekka HiekkalaIS-Kesänainen-kuvauksessa 1969. Kuvattavana Maj-Britt Wallander.

HELSINGIN SANOMAT 31

Autot: Dodge on nyt Fiat Uutiset: Varo valekalakukko-kauppiasta! Urheilu: Lepistö kuoleman porteilta töihin

002154 - 1147 � � N:o 274

6 4 1 4 8 8 0 0 2 1 5 4 5

1 1 0 4 7

MITRONKAHDETKASVOT

IS-raportti

OSTAmyösnämä!

iltasanomat.fiPERJANTAI 25.11.2011 HINTA 1,30 € Osta Ilta-Sanomien kanssa: Tv-lehti 2,50 €, Veikkaaja 3,80 €, Joulu 3,80 €, NHL 3,80 €, Marskin ritarit 3,80 €

VANHATURMASALATTIIN

JJ upotti muskeliveneen 90-luvulla

KANERVAAVAUTUUtekstarikohusta

RAJUROOLITV-SARJASSA

Tanssitähti Jani Toivolan

47 PISTOA

6

31

8

22KATSO KUVAT9

Lena Meriläisen kivuliaat kasvohoidot

6 4 1 4 8 8 0 0 2 4 0 2 7

1 1 0 0 1

Naiset paljastavat: Näin himo iskee arjessa

Kuljettajat kertovat, mitä yössä tapahtuu: pettämistä, vonkausta ja uhkauksia.

» 15 tarinaa yllättävästä seksistä » Kassaneiti iski asiakkaan » Liikennevaloista sänkyyn

8Sivu 14

Jääkö salaisuutesi taksiin?

Sivu 18JOHANNARUSANEN

” Perhe on tärkein diivallekin

LINDAN JA TIMON ARKI

”Miten he selviytyvät pitkien maailmassa?

VENÄLÄISIÄ KLASSIKOITA

”Ihanat väriherkut pimeyteen.

Sivu 32

LAUANTAINA 19.11.2011

ron välissä, Tv-lehti ilmestyy keskiTT -viikkoisin.

Ilta-Sanomat julkaisee myös erilaisia lukijoita palvelevia teema-osioita. Hyötytietoa ja ajanvietettä lukijoille tarjoavat myös erilliset IS-teemalehdet, joissa käsitellään muun muassa historiallisia tapah-tumia ja merkkihenkilöitä, asu-mista ja puutarhanhoitoa sekä nostalgisia teemoja ja ajankohtai-sia tapahtumia, kuten kuninkaalli-sia häitä.

Ilta-Sanomien vuoropäällikkö Merja Mähkä 2009. Taustalla uutis-päällikkö Kari Järvinen.

Kustantaja, vastaava päätoimittaja Tapio Sadeoja.

Ilta-Sanomat on kehittänyt ak-kktiivisesti myös digitaalista sisältöä. Verkkosivusto iltasanomat.fi avat-tiin vuonna 1996. Painetusta leh-destä alettiin julkaista maksullistadigiversiota vuonna 2004. Samana vuonna lehden urheilu-uutiset sai-vat ensiesityksensä televisiokana-va Nelosella. Alkuvuodesta 2011 Ilta-Sanomat julkaisi ensimmäisen iPad-versionsa. Saman vuoden ke-sällä lehti lanseerasi myös IS TV -sovelluksen, josta on mahdollistaseurata lehden tuoreimpia uuti-sia, viihde- ja urheiluvideoita sekä Nelonen Median nettitelevision, Ruutu.fi:n, ohjelmia.

Ilta-Sanomat liitteineen on 80-vuotisen historiansa aikana vakiin-nuttanut asemansa Suomen toi-seksi suurimpana sanomalehtenä ja maan johtavana iltapäivälehte-nä. Painettu lehti tavoittaa noin 650 000 lukijaa. lltasanomat.fi-sivustolla kävijöitä on viikoittainyli kaksi miljoonaa.

HELSINGIN SANOMAT32

Lehtikuva Oy perustettiin 1951.

LEHTIKUVA

HELSINGIN SANOMAT 33

KuvatoimistoSanoma Osakeyhtiö perustiLehtikuva Oy:n tytäryhtiökseenvuonna 1951. Kuvatoimiston tehtävänä oli toimittaa uutis-kuvia yhtiön lehdille sekä huo-lehtia Helsingin olympialaistenkuvaliikenteestä. Olympiakuvi-en välityksessä hyödynnettiin Lehtikuvan telefototekniikkaa: valokuvat lähetettiin ulkomaillepuhelinlinjoja pitkin.

Alkuvuosina Lehtikuvan valo-kuvaajat kuvasivat vain Sanoma Osakeyhtiön lehdille, muttavähitellen toiminta laajeni ta-lon ulkopuolisiin lehtiin. Uutis-kuvien lisäksi alettiin tehdä kaupallisia kuvauksia aikakaus-lehdille ja yrityksille. Kansainvä-liset kuvaustehtävät lisääntyivät1970-luvulla, ja Lehtikuva alkoi myydä arkistoituja uutiskuviaan ja kuvituskuviaan muillekin kuinlehdille.

Digitaalista kuva-arkistoa

ja kuvansiirtojärjestelmääalettiin kehittää 1980-lu-vun puolivälissä. Seuraavallavuosikymmenellä aineisto välitettiin asiakkaille täysindigitaalisesti ja kuva-arkistoavattiin internetiin. Vuosi-tuhannen vaihduttua Lehti-kuva alkoi tuottaa myös uu-tisvideoita.

Lehtikuva siirtyi Sanoma-konsernilta Suomen Tietotoi-

miston omistukseen vuon-na 2010. Nykyään STT-TT Lehti-kuva-nimisenä toimiva yritys on Suomen johtava uutis- ja kuvatoimisto.

Eljas Erkon tytär Patricia Seppälä toimi Lehtikuvan johdossa yli kolmenkym-menen vuoden ajan. Patri-cia Seppälän tytär Rafaela Seppälä oli Lehtikuvan toi-mitusjohtajana 2000−2004.

Lehtikuva Oy:n toimitusjohtaja Patricia Seppälä.

Dana ja Emil Zátopek Helsingin olympialaisissa 1952.

Ministerit Jyrki Katainen ja Stefan Wallin 2011.

HELSINGIN SANOMAT34

H E L S I N G I N S A N O M ATPäätoimittaja Yrjö Niiniluoto kuolee,päätoimittajiksi Teo Mertanen ja Aatos Erkko.

Yrjö Niiniluoto(1900–1961)

Teo Mertanen(1925–1992)

1961

UUDET MIEHET, PERINTEINEN LINJA

Eljas Erkon ja Yrjö Niiniluodon lähes

kolmikymmenvuotinen yhteistyö Sano-

ma Osakeyhtiön ja Helsingin Sanomien

keulassa päättyi 1960-luvun alkupuolel-

la. Päätoimittaja Niiniluoto menehtyi

dramaattisesti työnsä ääreen reportaa-

simatkalla Etelä-Afrikassa marraskuussa

1961. Niiniluodon jälkeen lehden päätoi-

mittajuus jaettiin kahden miehen kes-

ken. Helsingin Sanomien toimittajana

ja Lontoon-kirjeenvaihtajana sekä Ilta-

Sanomien päätoimittajana toimineesta

Teo Mertasesta tuli vastaava päätoimitta-

ja. Toiseksi päätoimittajaksi nimitettiin

Eljas Erkon poika Aatos Erkko, entinen

Viikkosanomat-aikakauslehden päätoi-

mittaja.

Kun toimitusjohtaja Eljas Erkko kuoli

helmikuussa 1965, Aatos Erkko valittiin

hänen seuraajakseen yhtiön johtoon.

Helsingin Sanomien kolmanneksi pää-

toimittajaksi Mertasen ja Erkon rinnal-

le nimitettiin 1.6.1966 Heikki Tikkanen,

entinen Helsingin Sanomien poliitti-

sen osaston päällikkö ja Ilta-Sanomien

päätoimittaja. Vuosikymmen myöhem-

min, 1976, Tikkanen valittiin Helsingin Vasemmalta Heikki Tikkanen, Juha Nevalainen ja Aatos Erkko.

HELSINGIN SANOMAT 35

1965 H E L S I N G I N S A N O M ATEljas Erkko kuolee, Aatos Erkosta toimitusjohtaja.

HELSINGIN SANOMAT36

1967 H E L S I N G I N S A N O M ATToimittajakoulu perustetaan.

Sanomien vastaavaksi päätoimittajaksi

Teo Mertasen siirryttyä hallinnolliseksi

päätoimittajaksi.

Ennen lehden satavuotisjuhlia 1989

päätoimittajiin ehtivät liittyä myös Kei-

jo Kylävaara 1970, Simopekka Nortamo

1976, Keijo K. Kulha 1982 sekä Seppo Kie-

vari 1982 ja Janne Virkkunen 1989.

Uusista kasvoista huolimatta Helsin-

gin Sanomat noudatti edelleen ”perin-

teellistä riippumatonta ja vapaamielistä

linjaansa”, kuten yhtiö julisti 1967 en-

simmäisessä painetussa toimintakerto-

muksessaan. Samana keväänä Sanoma

Osakeyhtiön toimittajakoulu aloitti en-

simmäisen kurssinsa.

Toukokuussa 1972 Suomen lehtimie-

het lakkoilivat ensimmäisen kerran val-

Arvo Ääri haastattelee Yhdysvaltain varapresidenttiä Lyndon B. Johnsonia 1963.

Janne Virkkusenja Aarno ”Loka” Laitisen vaalikiireitä1976.

Taimi Torvinen haastattelee taidemaalari Diego Riveraa Meksikossa 1956.

Musiikkikriitikko Seppo Heikinheimo1992.

Ladelmaa tarkastelevat 1972 Urpo Huttunen, Seppo Kievari, SimopekkaNortamo, Jouko Nurmela ja Vilho Nikander.

HELSINGIN SANOMAT 37

1976 H E L S I N G I N S A N O M ATToimitusjohtajaksi Väinö J. Nurmimaa, Aatos Erkko jatkaa yhtiön hallituksen puheenjohtajana. Vastaavaksi päätoimittajaksi Heikki Tikkanen.

Ulkomaantoimitus 1981. Takarivissä vasemmalta Olli Kivinen, Erkki Arni, Pentti Suominen, Esko Kivinen, Pentti Sadeniemi, Tuula Koskenniemi, Riikka Hildén, Tellervo Yrjämä-Rantinoja, Erkki Pennanen, Jussi Vuotila, Lauri Karén, Pauli Oinonen, Vesa Santavuori ja Mikko Eronen. Edessä Matti Klemola, Timo Vuorela ja Veikko I. Pajunen.

Lehtikuvaajat Pentti Koskinen, Hans Paul, Erkki Laitila ja Esko Salmela 1983.

takunnallisesti. Vuoden muihin uusiin

ilmiöihin kuuluivat Helsingin Sanomi-

en kaksi uutta teemasivua, taloustiis-

tai ja ruokatorstai. Ne olivat osa lehden

modernisoitumiskehitystä, kuten uu-

si sunnuntaisivustokin, jota kehitettiin

Viikkosanomista Helsingin Sanomien

sunnuntaitoimituksen päälliköksi siir-

tyneen Simopekka Nortamon johdolla.

Sunnuntaisivut uudistivat lehden graa-

fista ilmettä aikakauslehtimäisen ku-

vajournalismin ja entistä rohkeampien

taittoratkaisujen myötä.

Samoihin aikoihin 1970-luvun alus-

sa sanomalehtipainossa aloitettiin luo-

kiteltujen ilmoitusten valoladonta. Tämä

merkitsi ensimmäistä askelta vanhan kä-

sin- ja kuumaladontaan perustuvan si-

HELSINGIN SANOMAT38

H E L S I N G I N S A N O M ATSanomalan tuotantolaitos Vantaalla otetaan käyttöön.1977

vunvalmistustekniikan syrjäytymisessä.

Tarvetta teknisiin uudistuksiin lisä-

si Suomen voimakas kaupungistumi-

nen ja sen myötä jatkunut lehden kasvu.

Helsingin Sanomien arkilevikki ylitti

1970-luvun alussa 300 000 kappaletta ja

jakajien taakka alkoi painaa: sunnuntain

lehti painoi lähes puoli kiloa. Vuosiker-

ran paino ylitti jo raavaan miehen mitan

eli sadan kilon rajan. Seuraavana vuonna

Helsingin Sanomat joutuikin kuurille ja

painossa siirryttiin käyttämään kevyem-

pää paperia.

Toteutuakseen kasvu oli vaatinut

myös uutta sanomalehtirotaatiota. Pai-

noteknisen kehityksen globaaleista hei-

lahduksista kertoo se, että tällä kertaa

Vanhan mantereen valmistajat jäivät

soittelemaan lehdelle ja Ampress-merk-

kinen rotaatiokone hankittiin 1966 Yh-

dysvalloista.

Tietoliikennetekniikan kehitys avasi

mahdollisuuksia yhä tuoreemman uutis-

materiaalin hankintaan. Helsingin Sano-

mien toimituksen ja eduskunnan välille

avattiin faksimileyhteys 1974 ja seuraa-

vana vuonna, samalla kun lehti lähetti

vakituiset kirjeenvaihtajat Moskovaan

ja Washingtoniin, oman puhelinkeskuk-

sen kautta avattiin ”suora linja politiikan

pääkaupunkeihin”. Kansainväliseen po-

litiikkaan Helsingin Sanomat otti kantaa

Helsingin Ety-kokouksen loppuvaihees-

sa 30.7.1975, kun se julkaisi kahdeksan-

kielisen pääkirjoituksen ”Tiedon kulun

vapaus” rakentaen omalta osaltaan pe-

rustaa Euroopan yhteistyölle.

Aatos Erkko luopui yhtiön toimitus-

johtajan tehtävistä vuonna 1976 ja jatkoi

hallituksen päätoimisena puheenjohta-

jana. Uudeksi toimitusjohtajaksi nimitet-

tiin vuodesta 1971 varatoimitusjohtajana

toiminut diplomi-insinööri Väinö J. Nur-

mimaa.

TUORETTA TEKNIIKKAA,UUSIA ENNÄTYKSIÄ

Tiedonsiirtotekniikan kehitys oli

1970-luvun lopulla edennyt niin pitkäl-

le, että lehden toimitus ja paino voitiin

erottaa toisistaan. Sanoma Osakeyhtiön

kustantamien sanomalehtien painatus

siirrettiin Helsingin keskustasta Vantaan

Martinlaaksoon. Sanomalan tuotanto-

laitos vihittiin käyttöön lehden 88-vuo-

tispäivänä 1977. Yhtiön sanomalehtien

painatus siirtyi kokonaisuudessaan Sa-

nomalan offset-tekniikkaan seuraavan

vuoden aikana, ja samalla alkoi myös si-

vujen faksimilesiirto mikroaalloilla Lud-

viginkadulta Sanomalaan.

Uutta tekniikkaa hyödynnettiin myös

latomossa. Käsinladonta oli jäämässä

historiaan: 1970-luvun lopulla ilmoituk-

set oli jo kokonaan siirretty valoladon-

taan ja toimituksellisesta aineistostakin

lähes puolet. Vuonna 1979 Helsingin Sa-

nomiin alettiin painaa neliväri-ilmoituk-

sia ja toimituksellisia monivärikuvia.

Yli sadan sivun Helsingin Sanomat

tehtiin ensimmäisen kerran vuonna

1980. Lake Placidin olympiaoppaan sisäl-

tänyt sunnuntainumero oli 104-sivuinen

Martti Vinni levyn-valmistuksessa Sanomalassa.

HELSINGIN SANOMAT 39

1983 H E L S I N G I N S A N O M ATHelsingin Sanomien Kuukausiliite alkaa ilmestyä.

LiitteetHelsingin Sanomien vuosina 1927−1939 ilmestyneen Viikko-liitteen moderneja seuraajia ovathuhtikuussa 1983 ilmestymisensä aloittanut Kuukausiliite ja marras-kuussa 1995 perustettu Nyt-liite.

Kuukausiliite on ilmestynyt ker-rrran kuukaudessa 1983–1985, kaksi kertaa kuukaudessa 1986–1995 jajälleen kerran kuussa tammikuusta 1996 alkaen. Kuukausiliite jaetaan Helsingin Sanomien mukana kuu-kauden ensimmäisenä lauantaina, ja se tavoittaa yli 1,2 miljoonaa lu-kijaa.

Kuukausiliitteen tehtävänä on täydentää Helsingin Sanomia aikakauslehden keinoin: laajoin kuvareportaasein, henkilökuvin se-kä uutisia taustoittavin kirjoituk-kksin. Liitteen suosituimpaan sisäl-töön on vuodesta 1999 kuulunut Perhesiteitä-juttusarja, jonka kir-rrjoituksista osa on sittemmin jul-kaistu myös HS Kirjana.

S Y Y S K U U 2 0 1 1 • N : o 4 7 3 • H S . F I / K U U K A U S I L I I T E

Herra ZPoju Zabludowicz on

salaperäinen suomalainen

miljardööri, jonka kuva

tarkentuu sisäsivuilla.

SIVU 26–33

ESPOOLAINEN PERHEENÄITI

RYHTYI HUUMEKAUPPIAAKSI.

SIVU 48

MISSÄ ON NYT ENTINEN

DEMARIPOMO ULF SUNDQVIST?

SIVU 86

VIRITIMME OVELAN ANSAN

HELSINGIN PYÖRÄVARKAILLE.

SIVU 34

Venuen biittisaa hikoilemaan.

Kate Bushpiilottelee,kuten hänellä tapana on. Mutta ujontähden uusi levy on niin hieno, että meidän oli pakko hankkia haastattelu.SIVUT 16–19

Afrikkalainenravintola Kallioon.

Hakkaraisen Teuvon netti.Revs on uusi muotilehti.

Myytinmurtajien Kari Byron.Jamie Oliverihan palasina.

Helsingin Sanomien välissä perjantaisin ilmestyvä viikkoliite Nyt on suunniteltu ennen kaik-kkkea nuorten ja pääkaupunkiseu-dulla asuvien lukijoiden tarpeisiin. Liitteen alkuperäinen formaatti oli ns. leikattu tabloid, mikä oli uutta suomalaisessa lehtimaailmassa.

Liitteen vuoden 2008 uudis-tuksessa tv-sivusto irrotettiin muusta lehdestä.

Marraskuussa 2011 lehden for-rrmaatti muutettiin aikakauslehti-mäisemmäksi. Samalla lehden

Ensimmäinen Kuukausiliiteilmestyi huhtikuussa 1983.

Nyt-liitteen ensimmäinennumero 1995.

sisältöä ja rakennetta muutettiin, ja nyt.fi-verkkopalvelua uudistettiin. Saman vuoden lopulla lehti alkoi ilmestyä myös tablettiversiona.

Kuukausi- ja viikkoliitteen lisäk-si Helsingin Sanomien tilaajat saa-vat lehtensä välissä päivittäin ilmoitusliitteitä.

Vuoden 2008 alusta lähtien Helsingin Sanomat on julkaissut myös erikseen tilattavaa teemaleh-teä. HS Teema ilmestyy neljä kertaaTTvuodessa, ja sen jokainen numero keskittyy vain yhteen aiheeseen.

Kuukausiliite 2011.

Uudistunut Nyt 2011. HS Teema: Pilkomme ruuan 2011.

HELSINGIN SANOMAT40

H E L S I N G I N S A N O M ATToimitusjohtajaksi Jaakko Rauramo.1984

ja painosmäärältään puoli miljoonaa.

Sarajevon ja Los Angelesin olympiaki-

savuonna 1984 Helsingin Sanomat nos-

ti sivuennätyksensä 112 sivuun. Lehden

vuosikerta painoi jälleen yli sata kiloa.

Helsingin Sanomat osallistui kustannuk-

siin, kun kymmenisentuhatta taloyhtiö-

tä joutui suurentamaan postiluukkujaan

pääkaupunkiseudulla.

MEDIAKONSERNIN ALKUToisen maailmansodan jälkeen Sanoma

Osakeyhtiö laajensi vähitellen toimialu-

ettaan sanomalehdistä aikakauslehtiin.

Ensimmäisen aikakauslehtensä, Viik-

kosanomat, yhtiö oli hankkinut jo sota-

vuonna 1943. Vuonna 1945 Sanoma sai

oikeuden julkaista Valittuja Paloja Suo-

messa. Ensimmäistä sarjakuvalehteään,

Walt Disneyn Aku Ankan suomenkielis-

tä painosta, yhtiö ryhtyi julkaisemaan

vuonna 1951, ja vuonna 1957 se hankki

Me Naiset -lehden kustannusoikeudet.

Vuoteen 1990 mennessä Sanoma Osa-

keyhtiö oli ostanut tai perustanut yli 20

eri alan aikakauslehteä, ja 2010-luvulla

Sanoma Magazines Finlandin julkaise-

mia lehtiä oli jo yli 40.

Aikakauslehtimäisiä keinoja lisättiin

varhain myös Helsingin Sanomiin: Kuu-

kausiliitteen ensimmäinen numero jul-

kaistiin huhtikuussa 1983.

Niin ikään vuonna 1983 Helsinki Te-

levisiossa, Sanoma Osakeyhtiön tytäryh-

tiössä, alkoi näkyä videotex-tekniikalla

toteutettu kuvaruutulehti Kaapelisano-

mat. Tätä sähköisen sanomalehden pio-

neeria toimitettiin Helsingin Sanomien

tietopalvelussa.

Atk-tekniikka toi mukanaan sähköi-

sen toimitusjärjestelmän, jota Helsingin

Sanomissa testasi ensimmäiseksi urhei-

lutoimitus. Vuonna 1985 System Integra-

tors Inc:n SII-toimitusjärjestelmään oli

liitetty jo 300 päätettä. Päätetyöskentely

nopeutti toimittajan työtä. Uutistoimis-

tojen, kirjeenvaihtajien ja aluetoimitus-

ten uutiset saatiin entistä nopeammin,

ja kuvaruudulla juttu voitiin kirjoittaa,

muokata ja otsikoida sekä nappia pai-

namalla lähettää paperitulosteiksi sivu-

taittoon. Entistä myöhäisemmät uutiset

ennättivät lehteen, sillä latojan ei enää

tarvinnut käsitellä uudelleen toimitta-

jan tekstiä.

TOISELLE VUOSISADALLE

Kahdeksankymmenluvun jälkipuolis-

kolta lähtien myös kauempana asuvat

Helsingin Sanomien lukijat saivat uu-

tiset entistä tuoreempana. Kun syntyi

tarve laajentaa Sanomalan painolaitos-

ta, päätettiin toimituksen ja painon etäi-

syyttä lisätä edelleen. Toinen painotalo

nousi Varkauteen, jossa Helsingin Sano-

mia alettiin painaa kesällä 1989. Sama-

na kesänä Sanoma Osakeyhtiön hallitus

hyväksyi suunnitelman kolmannenkin

painotalon rakentamisesta, tällä kertaa

Forssaan.

Päivälleen sata vuotta ensimmäisen

Päivälehden näytenumeron ilmestymi-

sestä, 16.11.1989, julkistettiin Helsingin

Sanomien ulkoasu-uudistus. Lehti oli

nyt ”4-niskainen” eli A-, B-, C- ja D-osiin

jaettu. Satavuotiaan lehden kunniaksi

julkaistiin myös lehden historiaa käsit-

televä kirjasarja.

Juhlavuonna Helsingin Sanomien

arkilevikki oli yli 470 000 ja sunnuntai-

levikki rikkoi 550 000 kappaleen rajan.

Suomessa vallitsi puute työvoimasta, ja

Helsingin Sanomat alkoi julkaista työ-

paikkasivuja erillisessä liitteessä.

SUKUPOLVENVAIHDOKSIA

Sanoma Osakeyhtiön johdossa tehtiin

merkittävä henkilövaihdos vuonna 1984,

SanomaOsakeyhtiönensimmäinennaistenlehti, lastenlehti ja aikakauslehti.

HELSINGIN SANOMAT 41

Helsingin Sanomissa julkaistiinhelmikuussa 1967 ilmoitus, jossatoimitusharjoittelijain koulutuk-seen etsittiin ”vireitä, sanomaleh-tialasta kiinnostuneita kehitys-kelpoisia nuoria”. Sanoma Osake-yhtiön toimittajakoulun ensimmäi-sen kurssin avausluento pidettiin20.5.1967.

Vain harvalla toimittajalla oli1960-luvulla journalistinen kou-lutus; ammattilliset opit saatiin vanhemmilta kollegoilta, työtä te-kemällä. Toimittajakoulun tarkoiTT -tuksena oli ”kouluttaa toimittajiksi aikovia ja nostaa toimittajien am-mattitaitoa, arvostusta ja itsetun-toa”.

Käytännönläheisyys korostuitoimittajakoulun opinto-ohjelmas-sa: työharjoittelun ansiosta jokai-nen oppilas pääsi tutustumaan yhtiön eri lehtien toimituksiin. Teoriapuolta opittiin pääosin luenTT -noilla, joita pitivät nimekkäät asi-antuntijat, virkamiehet, poliitikot ja talouden päättäjät.

Toimittajakoulun kautta avauTT -tui mahdollisuus saada työpaik-kkka Helsingin Sanomista tai yhtiön muista lehdistä. Ensimmäisen vuo-sikurssin priimus Seppo Kievarivalittiin Helsingin Sanomien pää-toimittajaksi 1982. Lehden päätoi-mittajista myös Janne Virkkunen, Reetta Meriläinen, Mikael Penti-käinen ja Riikka Venäläinen ovat toimittajakoulun käyneitä. Meriläi-nen toimi lisäksi toimittajakoulun johtajana 1989−1991.

Toimittajakoulu toimi aluksi TTosana Sanoma Osakeyhtiön am-mattikoulua, jossa koulutettiin graafisen alan ammattilaisia myös lehtipainoon ja latomoon. Vuo-desta 2006 toimittajakoulu on toiminut Sanoma Akatemian yh-teydessä. Sanoma Akatemia tar-rrjoaa toimittajakoulutuksen lisäksijohtamiskoulutusta, myynnin ja markkinoinnin koulutusta sekä muuta yleistä koulutusta ja eri-laisia harjoitteluohjelmia lähinnä Sanoma-konsernin suomalaisilleyksiköille.

ToimittajakouluTT

Toimittajakoulun ensimmäisen vuosikurssin priimus Seppo Kievari saa onnittelut koulun johtaja Antero Okkoselta.

Toimittajakoululaiset yllätystilanneharjoituksessa poliisiopistonpäällikkökurssilaisten kanssa 1975.

Media 2020 -kurssin päättäjäisissä syksyllä 2011 RiikkaHaikarainen, Katriina Pajari, Satu Pajuriutta ja Mikael Pentikäinen.

H E L S I N G I N S A N O M ATVarkauden paino otetaan käyttöön. Sanomalehtien kustantajaksi Seppo Kievari.1989

HELSINGIN SANOMAT42

1991 H E L S I N G I N S A N O M ATVastaavaksi päätoimittajaksi Janne Virkkunen.

kun yhtiön toimitusjohtaja, vuorineuvos

Väinö J. Nurmimaa jäi eläkkeelle ja hä-

nen seuraajakseen valittiin varatoimi-

tusjohtajan paikalta Jaakko Rauramo.

Rauramo oli aloittanut Sanomien pal-

veluksessa käyttöinsinöörinä keväällä

1965.

Helsingin Sanomien päätoimittaja

Seppo Kievari nimitettiin yhtiön sano-

malehtien kustantajaksi 1.7.1989. Heik-

ki Tikkasen jäätyä eläkkeelle Helsingin

Sanomien vastaavan päätoimittajan

tehtävistä hänen seuraajakseen siirtyi

tammikuussa 1991 lehden uutispää-

toimittaja Janne Virkkunen. Uutena

uutispäätoimittajana aloitti Reetta Me-

riläinen.

UUSIIN YKSIKÖIHIN

Pitkä taloudellinen laskukausi 1990-

luvun alkuvuosina vaikutti myös sa-

nomalehtiin: työpaikkailmoittelun

vähennyttyä Helsingin Sanomien il-

moitusmäärät putosivat. Tuotannossa

kuitenkin iloittiin Forssan painon käyn-

nistymisestä. Helsingin Sanomien en-

simmäinen forssalaisnumero ilmestyi

16.11.1992.

Vuonna 1993 lehteen perustettiin

viikonlopputoimitus, johon kuuluivat

sunnuntaiosasto, Kuukausiliite ja ka-

lenterisivut.

Vuonna 1993 Sanoma-konsernin

toiminnot jaettiin kahtia. Sanoma

Osakeyhtiö keskittyi kustantamaan ja

painamaan Helsingin Sanomia ja Ilta-

Sanomia. Aikakaus-, erikois- ja sarjaku-

valehdet sekä kirjojen julkaisutoiminta

ja kirjapainotoiminta puolestaan yh-

Janne Virkkunen, Jukka Ollila ja Pekka Kukkonen arvioivat lehden uutta ulkoasua 1989.

Reetta Meriläinenurheilutoimittaja-vuosinaan Juhani Reinikaisen ja Erkki Aulion seurassa.

HELSINGIN SANOMAT 43

1992 H E L S I N G I N S A N O M ATForssan paino otetaan käyttöön.

SanomapainoSanomapaino on osa Sanoma-konsernin Sanoma News -liike-toimintaryhmää. Sanomapainon muodostavat viisi sanomalehti-painoa: Sanomala Vantaan Mar-tinlaaksossa, Hämeen paino Fors-sassa, Savon paino Varkaudessa, Lehtikanta Kouvolassa sekä Sai-maan Lehtipaino Lappeenrannas-sa. Painot tuottavat yhteensä noin kaksi miljoonaa lehteä päivässä.

Helsingin Sanomat painetaan

nykyään pääosin Sanomalassa. Uusilla painokoneilla ja -teknii-

koilla on vastattu lehden toimituk-kksen ja markkinoinnin kulloisiinkintarpeisiin, kuten liitteiden ja neli-värikuvien lisääntymiseen. Sano-man 2000-luvun alun suurimpia hankkeita oli uuden Man Roland -painokoneen hankinta Sanoma-laan. Painokonetta varten Sanoma-lan painon yhteyteen rakennettiin noin 6 300 neliömetrin ja 53 000

kuutiometrin suuruinen painohalli. Vuonna 2003 käyttöön otet-

tu painokone sai nimen SanoMan. Painokone koostuu 13 painoyk-kksiköstä, joista kahdella voidaanpainaa kiiltäväpaperisia sanoma-lehden liitteitä. Painoyksiköiden perusratkaisu, niin sanottu kaksois-satelliittiperiaate, takaa laadukkaatvärit lehden jokaiselle sivulle sekä mahdollisuuden painaa Helsingin Sanomien osat halutun paksuisina ja toisistaan riippumatta. Se myös nopeuttaa ja varmistaa lehden val-mistumista ja postitusta. Helsingin Sanomat pystytään nykyään paina-maan kokonaan nelivärisenä.

Painolevynvalmistuksessa hyö-dynnetään CTP-laitteistoa (Com-puter to plate) eli suoraan levylle tulostavaa tekniikkaa. Lehti voi-daan painaa suoraan painopeltiin sivujen tultua taitosta Sanomata-losta.

SanoMan-painokone.

NewsCorporationinRupert MurdochJaakkoRauramon vieraana Forssanpainossa 1995.

HELSINGIN SANOMAT44

1995 H E L S I N G I N S A N O M ATHelsingin Sanomien Nyt-viikkoliite alkaa ilmestyä.Helsingin Sanomien jakeluosasto yhtiöitetään Leijonajakelu Oy:ksi.

tiöitettiin uuteen sisaryritykseen, Hel-

sinki Media Company Oy:hyn. Helsinki

Media oli pääomistajana Oy Ruutunelo-

nen Ab:ssa, jolle valtioneuvosto syksyl-

lä 1996 myönsi toimiluvan neljänteen

valtakunnalliseen televisiokanavaan.

Nelonen aloitti lähetyksensä 1.6.1997,

ja kanavan ensimmäinen uutislähetys

nähtiin 11.1.1998.

Nykyään Sanoma Magazines Finland

-nimellä toimiva aikakauslehtipuoli sekä

televisio- ja radiotoimintaan keskittyvä

Nelonen Media yhdistyivät vuonna 2011

Sanoma Media Finlandiksi. Se on yksi

Sanoma-konsernin seitsemästä liiketoi-

mintayksiköstä.

Vuonna 1996 Sanomalan, Varkauden

ja Forssan painotuotanto liitettiin osaksi

Helsingin Sanomien organisaatiota. Pai-

non uudeksi nimeksi tuli Helsingin Sa-

nomain Lehtipaino. Uudistuksen myötä

muun muassa Ilta-Sanomista tuli painon

asiakas. Vuonna 2005 painotoiminnot

yhdistyivät Sanomapainoksi.

EU:N AIKAAN

Suomen osallistuminen Euroopan uni-

onin työskentelyyn oli 1990-luvun puo-

livälin keskeisiä uutisaiheita. Helsingin

Sanomat pohjusti EU-keskustelua myös

omissa Eurooppa-seminaareissaan vuo-

sina 1995−1999. Seminaarien pääpuhu-

jiksi kutsuttiin unionin ylintä johtoa.

Vuoden 1995 aikana Helsingin Sa-

nomat toteutti useita uudistuksia, jotka

näkyivät sekä lehden ilmoitusmarkki-

noinnissa että toimituksellisessa si-

sällössä. Ilmoitusmarkkinoille luotiin

Kärkimedia Oy, sanomalehtien yhteinen

yhtiö. Kärkimedia toi entistä joustavam-

man tavan yhdistellä eri lehtiä mainosta-

jan tarpeen mukaan: ilmoituksen pystyi

sähköisessä muodossa jättämään yh-

destä paikasta kaikkiin osakaslehtiin eri

puolilla maata.

Helsingin Sanomien Nyt-viikkoliit-

teen ensimmäinen numero julkaistiin

3.11.1995. Helsingin Sanomien toimitus-

sivustoa täydennettiin myös tietokoneita

ja niihin liittyviä aihepiirejä käsitteleväl-

lä Tieto & Kone -sivustolla. Vuoteen 1997

mennessä lehden toimitukselliseen ko-

konaisuuteen olivat vakiintuneet myös

sivustot Auto & Liikenne, Kaupunki plus,

Talous ja työ sekä Matkailu.

Vuosi 1995 merkitsi toiminnallista

muutosta myös Helsingin Sanomien ja-

keluun. Lehden jakajat siirtyivät uuden

yhtiön, Leijonajakelu Oy:n palvelukseen.

Helsingin Sanomien lisäksi Leijonaja-

kelu kuljetti ja jakoi tilaajille pääosan

pääkaupunkiseudulla ja Uudellamaal-

la ilmestyneistä sanomalehdistä. Yhtiö

siirtyi Suomen Posti Oyj:n omistukseen

vuonna 2003.

Lehden vuosipäivänä 16.11.1995

jaettiin ensimmäisen kerran vuoden

parhaalle suomenkieliselle esikoisteok-

selle osoitettu Helsingin Sanomien kir-

jallisuuspalkinto. Arvoltaan palkinto oli

50 000 markkaa. Nykyään palkinnon

suuruus on 15 000 euroa. Kirjallisuus-

palkinto jatkaa aikaisemman, vuosina

1964−1994 jaetun J. H. Erkon palkinnon

perinnettä.

Vuonna 2011 Helsingin Sanomien kirjallisuus-palkinnon sai Satu Taskinen.

Helsingin Sanomien Verkkoliite julkaistiin 1996.

HELSINGIN SANOMAT 45

H E L S I N G I N S A N O M ATHelsingin Sanomien ensimmäinen verkkopalvelu, Verkkoliite, alkaa ilmestyä.1996

Sanoma Sanoma News, vuoteen 2008 asti Sanoma Osakeyhtiö, jatkaa sano-malehtien kustantamisen pitkää perinnettä Suomessa kustantamal-la Helsingin Sanomia ja Ilta-Sano-mia, kaupunkilehtiä, ilmoituslehtiä sekä alueellisia lehtiä Kaakkois-Suomessa. Sanoma News tarjoaa myös sähköisiä markkinapaikka-palveluja sekä talousuutis- ja pai-nopalveluja.

Sanoma News on osa moni-alaista Sanoma-konsernia. Kon-serni aloitti toimintansa Sanoma-WSOY Oyj -nimisenä 1.5.1999, kunsilloinen Sanoma Osakeyhtiö, kir-rrjankustantaja Werner Söderström Oyj – WSOY, aikakauslehtikustan-taja Helsinki Media Company Oy ja sijoitusyhtiö Oy Devarda Ab yh-distyivät. Samana päivänä yhtiö listattiin Helsingin pörssiin. Sano-maWSOY-nimi muuttui Sanoma Oyj:ksi lokakuussa 2008. Vuonna 2011 Sanoma myi yleisen kirjalli-suuden kustantajan WSOY:n ruot-salaiselle Bonnier-kustantamolle. Samana vuonna yhtiö myi Finn-kinon ruotsalaiselle pääoma-sijoitusyhtiölle Ratos AB:lle ja Suomalaisen Kirjakaupan kustan-nusyhtiö Otavalle.

Sanoma Newsin lisäksi ny-kyiseen Sanomaan kuuluu kuusimuuta liiketoimintayksikköä. Sa-noma Media Finland muodostuu televisioon ja radioon keskittyväs-tä Nelonen Mediasta sekä Suomen johtavasta aikakauslehtikustan-tajasta Sanoma Magazines Fin-

landista. Sanoma Media Belgium kustantaa aikakauslehtiä Belgias-sa. Sanoma Media Netherlands on Hollannissa toimiva mediayh-tiö, jonka tuotevalikoimaan kuu-luu aikakauslehtiä, yritysjulkaisuja, tapahtumia, verkkopalveluja, mo-biilisovelluksia ja televisiotoimin-taa. Sanoma Media Russia & CEEvastaa Sanoman mediatoiminnois-

ta Keski-, Itä- ja Kaakkois-Euroo-passa. Sanoma Learning tuottaa painettuja ja digitaalisia oppimis-tuotteita ja -ratkaisuja 14:ssa Eu-roopan maassa. Yksikkö tarjoaamyös kielipalveluja. Sanoma Trade TTtoimii Suomessa, Virossa ja Liettu-assa tunnetuimpina tavaramerk-kkkeinään R-kioski ja lehtijakeluliike Lehtipiste.

Sanoma Oyj:n talousjohtaja Kim Ignatius ja toimitusjohtaja Harri-Pekka Kaukonen 2011.

HELSINGIN SANOMAT46

1997 H E L S I N G I N S A N O M ATTaloussanomat perustetaan.Televisiokanava Nelonen aloittaa lähetyksensä.

DIGITAALISTA LEHDENTEKOASähköinen päätetaitto merkitsi digitaa-

lisen aikakauden jatkoa lehdenteossa.

Helsingin Sanomissa päätetaittoon siir-

ryttiin vuonna 1996. Muutos madalsi

lehdenvalmistuksen perinteisiä raja-ai-

toja; työ jaettiin uudelleen toimituksen,

sivunvalmistuksen ja painon välillä. La-

tomon sulautuessa muuhun lehteen

puolet latomon työntekijöistä siirtyi si-

vunvalmistuksesta toimitukseen, loput

jatkoivat muissa tehtävissä, muun mu-

assa ilmoitusmarkkinoinnissa ja asia-

kaslehdissä.

Sähköiseen tietokantaan siirryt-

tiin 1990-luvun puolivälissä myös ku-

vatoimituksissa. Perinteiset paperiset

kuvaoriginaalit katosivat nopeasti päivit-

täisestä työstä. Samalla käynnistyi myös

vanhan kuva-arkiston digitalisointi.

Perinteinen filmi alkoi väistyä digi-

taalikameroiden myötä. Aluksi lähinnä

urheilukuvauksissa käytetyt digikamerat

mahdollistivat kuvien lähettämisen no-

peasti lehteen entistä myöhäisemmäs-

sä vaiheessa. Näin lukijoille pystyttiin

esimerkiksi olympialaisten aikaan tar-

joamaan entistä tuoreempia kuvia kisa-

tapahtumista.

LUDDALTA LASITALOON

Helsingin Sanomia, Ilta-Sanomia ja Ta-

loussanomia kustantaneesta Sanoma

TaloussanomatTT

Reaaliaikaisia uutisia talous-elämän tapahtumista tuot-tava erikoislehti Talous-TTsanomat perustettiin vuon-na 1997. Suomi oli juuri siirtynyt Euroopan unioninjäseneksi, ja taloustiedon ky-syntä oli kasvussa. TaloussaTT -nomien ytimen muodostivatSanomien tytäryhtiön Star-rrtel Oy:n sähköiset palvelut.

Taloussanomien ensim-TTmäinen painettu numeroja verkkosivusto taloussano-mat.fi ilmestyivät 18.11.1997. Tietotekniikan ja digitaali-talouden erikoislehdet, It-viikko ja Digitoday, tulivatosaksi Taloussanomia vuonTT -na 2004. Vuoden 2008 alussaTaloussanomat siirtyi koko-TTnaan julkaistavaksi verk-kkkoon. Seuraavan vuoden

syksyllä lehden toimitus lii-tettiin osaksi Ilta-Sanomien organisaatiota.

Taloussanomien vastaaTT -vana päätoimittajana toimi Antti-Pekka Pietilä lehden perustamisesta vuoden 2002loppuun. Vuoden 2003 alus-sa vastaavana päätoimitta-jana aloitti Juhani Pekkala. Vuosina 2007−2009 lehteä luotsasi Juha-Pekka Raeste.Syksyllä 2009 vastaavan pää-toimittajan tehtävät siirtyi-vät Tapio TT Sadeojalle, joka kesästä 2010 lähtien on toi-minut myös lehden kustan-tajana.

Taloussanomien ensimmäisen numeron valmistumista seuraavat Markku Hurmeranta, Antti-Pekka Pietilä, Ari Kinnari, Kaija Lähteenmaa ja Jari Tourunen.

Pirkko Kotirinta valmistelee muuttoa Sanomataloon 1999.

HELSINGIN SANOMAT 47

H E L S I N G I N S A N O M ATSanoma Osakeyhtiö jatkaa itsenäisenä tytäryhtiönä uudessa SanomaWSOY Oyj:ssä, toimitusjohtajaksi Seppo Kievari. Sanomatalo valmistuu.1999

Sanomatalon Mediatori.

HELSINGIN SANOMAT48

2003 H E L S I N G I N S A N O M ATSanomalan uusi neliväripainokone otetaan käyttöön.

SäätiötKaksi läheisesti Helsingin Sano-miin liittyvää säätiötä − Päivä-lehden arkistosäätiö ja Helsingin Sanomain 100-vuotissäätiö − pe-rustettiin 1980-luvun puolivälissä.

Päivälehden arkistosäätiö sai tehtäväkseen koota ja säilyttää Sa-noman, sen edeltäjien ja perustaji-en toimintaan liittyvät asiakirja- ja lehtiaineistot. Vuonna 2001 arkis-tosäätiön alaisuuteen avattiin Päi-välehden museo.

Helsingin Sanomain 100-vuo-tissäätiön tehtävänä oli tukea kor-rrkeatasoista tieteellistä tutkimusta. Säätiö jakoi vuosina 1990−2005 apurahoja ja lahjoituksia muun muassa ulkomailla tehtävää väitös-kirjatutkimusta ja väitöskirjan jäl-keistä tutkimusta varten.

Säätiöt yhdistettiin joulukuus-sa 2005 Helsingin Sanomain Sää-tiöksi.

Helsingin Sanomain Säätiöedistää ja tukee erityisesti viestin-tään ja tulevaisuuden ennakoin-tiin liittyvää tutkimusta. Säätiöjakaa vuosittain noin viisi mil-joonaa euroa viestintäalan tutki-

mukseen ja koulutukseen. Säätiö järjestää myös kilpailuja, joiden tarkoituksena on synnyttää uusia innovaatioita journalismiin ja vies-tintäteollisuuteen sekä vahvistaa alan monipuolista kehitystä. Lisäk-kksi säätiö ylläpitää Päivälehden ar-rrkistoa ja Päivälehden museota.

Päivälehden arkiston kokoel-missa on lehtisidosten ja yhtiöidenhallintoon liittyvien asiakirjojen lisäksi muun muassa Helsingin Sanomien päätoimittajien arkis-toja. Tutkijasalin asiakaspäätteeltä TTon mahdollista tehdä hakuja esi-

merkiksi Helsingin Sanomien van-hoihin vuosikertoihin. Sanoman perinnepääomaa arkisto kartuttaamyös haastattelemalla konsernin henkilökuntaa.

Päivälehden museo kertoouutistyön ja Helsingin Sanomien historiasta. Vaihtuvissa teemanäyt-telyissään museo on käsitellyt niin sananvapautta ja tulevaisuuden sanomalehteä kuin Tove Janssonin TTmuumikirjoja ja suomenkielistä Aku Ankka -lehteä. Kirjapainotai-don historiaa esitellään museonpainokellarissa.

Helsingin Sanomain Säätiön yliasiamies Heleena Savela.

Kalevi Koukkunen ja Panu Rajala Päivälehden arkiston tutkija-salissa.

Päivälehdenmuseossa on vuosittain useita erikois-näyttelyitä.

HELSINGIN SANOMAT 49

2004 H E L S I N G I N S A N O M ATSanoma Osakeyhtiön toimitusjohtajaksi Mikael Pentikäinen.

Osakeyhtiöstä tuli 1.5.1999 osa uutta

SanomaWSOY Oyj:tä. Seppo Kievari siir-

tyi kustantajan tehtävistään uuden Sa-

noma Osakeyhtiön toimitusjohtajaksi.

Vuonna 2008 yhtiöiden nimiin tehtiin

tarkennuksia: SanomaWSOY muutettiin

Sanoma Oyj:ksi, ja Sanoma Osakeyhtiös-

tä tuli Sanoma News Oy.

Juuri ennen vuosituhannen vaih-

detta, Päivälehden 110-vuotisjuhlan al-

la, lehdenteko Ludviginkadulla päättyi.

Helsingin Sanomien, Ilta-Sanomien ja

Taloussanomien toimitukset ja mark-

kinointi sekä nykyisen Sanoma Newsin

johto siirtyivät uuteen Sanomataloon,

Postitalon ja Nykytaiteen museon Kias-

man naapuriin, Helsingin rautatiease-

man kupeeseen. Arkkitehti Antti-Matti

Siikalan suunnitteleman Sanomatalon

kaksi alinta kerrosta varattiin liike- ja

ravintolatilaksi. Talon pohjoissivun le-

vyisenä kohti Töölönlahtea aukeaa yh-

deksän kerroksen ja 35 metrin korkuinen

lasiseinäinen kolmio, Mediatori. Tilassa

järjestetään näyttelyjä, konsertteja ja

erilaisia tapahtumia. Sanomatalossa si-

jaitsee myös Helsingin Sanomien ja Ilta-

Sanomien yhteinen harjoitustoimitus,

Piste, jossa nuoret peruskoulun yläluo-

kilta eteenpäin voivat tutustua lehdente-

on eri vaiheisiin.

Päivälehden ja Helsingin Sano-

mien perintö elää kuitenkin edelleen

Ludviginkadulla. Toimitusten tilat on

entistetty muun muassa Sanoma Oyj:n,

Päivälehden arkiston ja Päivälehden mu-

seon käyttöön.

VERKON MAHDOLLISUUDET

Yhteiskunnan siirtyminen internet-

aikaan tarjosi uusia toimintamuoto-

ja myös medialle. Helsingin Sanomien

verkkopalvelu avattiin 17.5.1996. Verk-

koliitteen ensimmäinen julkaisu sisälsi

22 uutista, ja sillä oli muutama tuhat

lukijaa. Verkkolehti mullisti lehden pe-

rinteisiä ilmestymisaikoja ja -tapoja:

verkossa uutiset pystyttiin tarjoamaan

tuoreeltaan. Verkkoliitteen käyttö oli

erityisen vilkasta suurten uutistapah-

tumien aikaan, kuten syksyllä 2001 New

Yorkin terrori-iskun jälkeen.

Verkkomedian muodot ja toimin-

not kehittyivät nopeasti. Ensimmäisten

15 vuoden aikana Helsingin Sanomi-

en verkkopalvelun sisältöä ja ulkoasua

uudistettiin useita kertoja. Alkuaiko-

jen omaleimaisinta sisältöä edustivat

vuosina 1998−2001 julkaistut multime-

diahankkeet, webortaasit. Suomen EU-

puheenjohtajakaudella syksyllä 1999

verkossa alkoi ilmestyä myös leh-

den englanninkielinen versio, Helsin-

gin Sanomat International Edition.

Yhteisöllisyyttä edistivät muun muassa

keskustelupalstat ja blogit, joista ensim-

mäinen julkaistiin syksyllä 2005. Kevääs-

tä 2011 lähtien verkkopalvelussa on ollut

luettavissa myös nekrologeja sekä muun

muassa Suomen edesmenneiden presi-

denttien muistokirjoitukset.

Helsingin Sanomien verkkopalvelu

suunnattiin aluksi ensisijaisesti lehden

tilaajille. Vuoteen 2000 asti lukijalta vaa-

Ludviginkadunvanha kello siirrettiin Sanoma-talon Mediatorille.

Lehdentekoa Sanomatalon Pisteessä.

HELSINGIN SANOMAT50

2005 H E L S I N G I N S A N O M ATHelsingin Sanomat ostaa Radio Helsingin.

dittiin rekisteröitymistä; käyttäjätun-

nuksena toimi lehden tilaajanumero.

Osa verkkopalvelusta muuttui maksul-

liseksi syksyllä 2003. Painetun lehden

materiaali kokonaisuudessaan jäi vain

verkkolehden tilaajien saataville, mut-

ta tuoreet uutiset pysyivät maksuttomi-

na. Vuonna 2006 verkkopalvelun nimi

vaihtui muotoon HS.fi ja painetun leh-

den digitaalista näköisversiota, Verkko-

Hesaria, alettiin kutsua HS Digilehdeksi.

Samana vuonna verkkolehden tilaajat

pääsivät käyttämään ilmaiseksi myös

sähköistä lehtiarkistoa.

Sydneyn olympiakisojen aikaan

syksyllä 2000 Helsingin Sanomien on-

line-uutispalvelu välitti tuoreimmat ki-

sauutiset luettavaksi internetpohjaisia

palveluja sisältäviin wap-puhelimiin.

Matkapuhelinkäyttöön tarkoitettu verk-

kopalvelu HS fi/mobiili avattiin vuonnakopalvelu HS.fi/mobiili avattiin vuonna

2008. Tuoreiden uutisten lisäksi palve-

lu tarjosi muun muassa aamun lehden

tärkeimmät uutiset, sarjakuvat, tv-ohjel-

matiedot, viihdeuutiset sekä päivittyvän

sääkatsauksen. Palvelulle kirjattiin jou-

lukuussa 2011 yli 350 000 viikoittaista

kävijää.

Sähköisten lukulaitteiden tultua

markkinoille Helsingin Sanomat oli

ensimmäisten lehtien joukossa julkai-

semassa oman iPad-sovelluksensa jou-

lukuussa 2010. Sähköiseltä lukualustalta

on mahdollista lukea samat uutiset ku-

vineen kuin paperilehdestä. Päivän lehti

on ladattavissa lukulaitteelle aamukuu-

delta. Vuoden 2011 loppuun mennessä

lehden iPad-versiolla oli 12 000 käyt-

täjää viikossa. Sähköisestä HS Digileh-

destäkin on lukulaitteisiin soveltuvat

versionsa.

Sanomalehtien ilmoitusmarkkiSanomalehtien ilmoitusmarkki-

Helsingin Sanomien tuoteperhetuoteperhe.

Anna Laine ja Ville Blåfield,Radio Helsinki.

DJ Njassa, Radio Helsinki.

HELSINGIN SANOMAT 51

H E L S I N G I N S A N O M ATSanoma Osakeyhtiöstä Sanoma News Oy. Matkapuhelinkäyttöön tarkoitettu verkkopalvelu HS.fi/mobiili avataan. Ensimmäinen HS Teema ilmestyy.2008

nointiin muodostettiin vuosituhannen

vaihteessa luokiteltujen ilmoitusten

verkkopalvelu, Oikotie.fi, joka yhdis-

ti sanomalehdet ja online-verkkopal-

velut täydentämään toisiaan. Palvelu

rakennettiin Helsingin Sanomien luo-

kiteltujen auto-, asunto- ja työpaikkail-

moitusten ympärille. Suomen johtavaksi

luokiteltujen ilmoitusten ilmoituskana-

vaksi noussut Oikotie.fi tavoitti vuoden

2011 syksyllä noin puoli miljoonaa eri

kävijää viikossa.

PAINO PAIKALLISUUDESSA

Keväällä 2005 Helsingin Sanomat teki

avauksen myös radiorintamalla osta-

malla Radio Helsingin. Sisällöltään lä-

helle Nyt-liitettä ja Helsingin Sanomien

kaupunkitoimitusta sijoittuva paikal-

lisradio tarjoaa kuulijoilleen musiikkia,

keskusteluohjelmia ja ajankohtaisia

haastatteluja, menovinkkejä ja liikenne-

tietoja sekä Helsingin Sanomien uutiset.

Syksyn 2005 rakenneuudistus lisäsi

sekin paikallisten uutisten näkyvyyttä

Helsingin Sanomissa. Kaupunkisivuil-

le annettiin lisää tilaa, ja ne myös sijoi-

tettiin näkyvämmälle paikalle lehden

A-osaan.

Pääkaupunkilaisten omaksi paikal-

lispalveluksi suunnattu Omakaupun-

ki.fi avautui yleisölle verkkoon syksyllä

2010. Helsingin Sanomat tekee verkko-

palvelua yhdessä kaupunkilehti Vartin

kanssa. Syksyllä 2011 Helsingin Sanomat

-liiketoimintayksikköön liitettiin Sano-

ma Kaupunkilehtien julkaiseman Vartin

Uudenmaan toiminnot sekä Metro säh-

köisine palveluineen.

PINTAA SYVEMMÄLTÄ

Vuonna 2004 Helsingin Sanomat laa-

jensi toimialuettaan ryhtymällä julkai-

semaan oheistuotteenaan myös kirjoja.

Reetta Räty, Antero Mukka ja Kaius Niemi tutkivat uuden keskustoimituksen piirustuksia 2009.

Jaakko Hautamäki haastattelee puhemies Sauli Niinistöä eduskunnassa 2009. Kuvaajana Hannes Heikura.

HELSINGIN SANOMAT52

2010 H E L S I N G I N S A N O M ATHelsingin Sanomat luettavissa sähköiseltä iPad-lukulaitteelta.

HS Kirjojen tarkoituksena on tarjota lu-

kijoille kiinnostavaa tietoa ja elämyksiä

esimerkiksi historian, kulttuurin ja tie-

teen eri aloilta. Syksyllä 2011 ilmestyneis-

sä HS Kirjoissa annettiin muun muassa

ohjeita aloittelevalle kokille sekä pohdit-

tiin Kiinan nykytilaa.

Kirjoja seurasivat aikakauslehdet. Lo-

kakuussa 2007 ilmestynyt HS Raportti:

Lapsena maailmassa sai niin innostu-

neen vastaanoton lukijoiden keskuudes-

sa, että aikakauslehtimäisen julkaisun

kustantamista päätettiin jatkaa. Neljästi

vuodessa ilmestyvässä HS Teema -leh-

dessä on uppouduttu seikkaperäisesti

muun muassa aivojen salaisuuksiin, Itä-

mereen ja Urho Kekkoseen.

UUSIA NAISIA, UUSIA MIEHIÄ

Vuonna 1997 Sanoma Osakeyhtiön

hallitus nimitti Helsingin Sanomien

viikonlopputoimituksen toimituspääl-

likön Heleena Savelan päätoimittajaksi,

vastuualueinaan Helsingin Sanomien

Kuukausiliite, viikkoliite Nyt ja lehden

sunnuntainumeron erikoissivut. Savela

siirtyi päätoimittajan tehtävistään Hel-

singin Sanomain Säätiön yliasiamiehek-

si vuoden 2006 alussa.

Helsingin Sanomien toimitusta vuo-

desta 1991 johtanut Janne Virkkunen jäi

eläkkeelle vuonna 2010. Kustantajaksi

ja vastaavaksi päätoimittajaksi siirtyi

Mikael Pentikäinen, joka oli hoitanut

Sanoma Newsin toimitusjohtajan teh-

täviä vuodesta 2004. Toimitusjohta

jaksi Pentikäisen jälkeen nimitettiin

Pekka Soini.

Niin ikään parikymmentä vuotta

päätoimittajan tehtäviä hoitanut Reet-

ta Meriläinen siirtyi eläkkeelle vuon-

na 2011. Meriläisen seuraajaksi valittiin

Riikka Venäläinen.

120-VUOTIAS LEHTIMarraskuussa 2009 Päivälehden ensim-

mäisen näytenumeron ilmestymisestä

tuli kuluneeksi 120 vuotta. Juhlavuoteen

ajoittui jälleen lehden ulkoasu-uudis-

tus. Selkeyttä ja luettavuutta parannet-

tiin uusilla kirjasintyypeillä otsikoissa ja

teksteissä. Säätiedot muuttivat lehden A-

osaan, ja menovinkit siirtyivät Oma kau-

punki -logon alle. Lukijankin ääni sai yhä

enemmän tilaa, kun mielipidekirjoituk-

sille varattiin kaksi peräkkäistä sivua.

Lehden D-osan päivittäin vaihtuvien

teemasivujen nimiksi vakiintuivat Elä-

mä, Tiede, Kuluttaja, Ruoka, Matka, Auto

ja Sunnuntai.

HELSINGIN SANOMAT 53

2010 H E L S I N G I N S A N O M ATMikael Pentikäinen Helsingin Sanomien kustantajaksi ja vastaavaksi päätoimittajaksi, Sanoma Newsin toimitusjohtajaksi Pekka Soini.

Kokonaista ajattelu- ja toimintatapo-

jen muutosta symboloi toimituksessa

juhlavuonna käyttöön otettu Keskus-

pöytä, ”Molski”. Keskuspöytä sijaitsee

nimensä mukaisesti toimituksen yti-

messä. Sieltä ohjataan koko lehden uu-

tistoimintaa − painettua lehteä, liitteitä,

verkkoa, radiota, mobiilipalvelua ja kir-

joja. Painettu ja sähköinen lehti saivat

muutoksen myötä entistä selkeämmin

omat roolinsa. Lähes sata lehden toimit-

tajaa kouluttautui verkkotoimittajiksi.

He tekevät juttuja sekä painettuun leh-

teen että verkkoon.

Juhlavuoden syksyllä Helsingin Sa-

nomien toimittajia ja heidän työtään

esiteltiin Sanomatalon Mediatorilla.

Helsingin Sanomista, päivää! -nimisen

valokuvanäyttelyn tuotti Helsingin Sa-

nomain Säätiö. Edellisen kerran lehden

tekijöitä oli kuvattu yhtä laajasti vuonna

1909 lehden täyttäessä 20 vuotta.

Myöhemmän historiankirjoituksen

tukemiseksi Helsingin Sanomain Säätiö

järjesti Pöytäkirjojen ulkopuolelta -nimi-

sen kirjoituskilpailun. Sanoma Newsin

entisille ja nykyisille työntekijöille tar-

koitettuun kilpailuun osallistui kirjoit-

tajia lehtien eri toimituksista, latomosta,

painosta, markkinoinnista ja taloushal-

linnosta.

UUTISIA MEILTÄ JA MUUALTA

Vuoden 2010 aikana Helsingin Sano-

mat vahvisti kirjeenvaihtajaverkkoaan.

Lehti perusti uudentyyppisen kirjeen-

vaihtajan vakanssin, jossa kohdemaa

ja kirjeenvaihtaja vaihtuvat vuosittain.

Ensimmäiseksi asemapaikaksi valittiin

Intian Delhi, toiseksi syksyllä 2011 Egyp-

tin Kairo. Lehdellä on kirjeenvaihtajat

myös Berliinissä, Brysselissä, Lontoossa,

Moskovassa, Pekingissä, Tukholmassa ja

Washingtonissa.

Tommi Nieminen kirjeenvaihtajana Delhissä 2011.

HELSINGIN SANOMAT54

Helsingin Sanomilla on aluetoimit-

tajat Oulussa, Tampereella, Turussa, Lap-

peenrannassa, Jyväskylässä ja Kuopiossa.

Lehden kirjeenvaihtaja- ja aluetoi-

mittajaverkosta hyötyy myös televisio-

kanava Nelonen, kun sen uutistoimitus

muuttaa Sanomataloon ja yhdistetään

Helsingin Sanomien toimitukseen vuon-

na 2012. Yhdistymisen jälkeen Helsingin

Sanomat pääsee vahvistamaan liikku-

vaa kuvaa sisältäviä uutispalveluitaan.

Yhdistetty toimitus pystyy tuottamaan

erilaisia multimediallisia uutislähetyk-

siä älypuhelimien ja iPadin kaltaisiin

laitteisiin.

Vastaava päätoimittaja Mikael Pen-

tikäinen johtaa yhdistettyä toimitusta

ja toimii myös Nelosen uutisten vastaa-

vana päätoimittajana. Nelosen uutis-

ten päätoimittaja Eero Hyvönen siirtyy

päätoimittajaksi Helsingin Sanomien

toimitukseen vastuullaan Nelosen uu-

tistoiminta.

Uutistoimitusten yhdistäminen on

osa Sanoma-konsernin vuonna 2011 lan-

seeraamaa One Sanoma -hanketta. Sen

tavoitteena on yhtenäistää seitsemän

eri liiketoimintayksikön organisaatiota.

Myyntiä, digitaalisia palveluja ja toimi-

tuksellisia asioita on kehitetty yksikkö-

rajojen yli jo aiemminkin.

HELSINGIN SANOMATTÄNÄÄN

Helsingin Sanomien toimittajan työ on

kirjoittamisen lisäksi nykyisin myös tie-

toteknistä osaamista. Kirjoituskoneesta

on siirrytty Kojootti-päätteistä alkaen

toimitusjärjestelmästä toiseen. Tietoko-

neen näytölle syntyy sivun taittopohja,

josta toimittaja voi nähdä oman kirjoi-

tuksensa paikan ja pituuden. Taittajat

taittavat sivut ja valitsevat kuvat yhdes-

sä toimittajan kanssa. Iltavuorossa olevat

toimittajat viimeistelevät kirjoitukset

painokuntoon. Päätteillä toimitetut ja

taitetut sivut siirretään valokaapelia

myöten Sanomatalon toimituksesta pai-

notaloihin.

Helsingin Sanomat on edelleen Poh-

joismaiden suurin tilattava päivälehti

sekä johtava valtakunnallinen sanoma-

lehti. Lehteä lukee joka viides suomalai-

nen. Helsingin Sanomien mediaperhe

– painettu lehti, Kuukausiliite, Nyt-liite,

HS.fi ja Radio Helsinki – tavoittaa lähes

1,9 miljoonaa ihmistä, enemmän kuin

koskaan lehden historian aikana.

Helsingin Sanomista on tullut ajasta

ja paikasta riippumaton media: uutiset

voi lukea kotiin kannetusta paperileh-

destä, matkapuhelimesta, tietokoneen

ruudulta tai erilaisilta lukulaitteilta. Päi-

vän lehden voi lukea verkosta näköisver-

siona tai tekstiversiona ilman sarjakuvia

ja ilmoituksia. Uutisia päivitetään lähes

vuorokauden ympäri, ja kiinnostavia ta-

rinoita on tarjolla myös videoina. Myös

lukijoiden tuottama sisältö on noussut

entistä selvemmin osaksi lehteä ja sen

verkkopalveluja.

TÄRKEINTÄ ON SANOMA

Tiedonvälityksen muutoksia pohdittiin

jo vuonna 1890 Päivälehden kirjoituk-

sessa Tulevaisuuden sanomalehti, jossa

H E L S I N G I N S A N O M ATHelsingin Sanomien toimitus ja televisiokanava Nelosen uutistoimitus yhdistetään.2012

Mikael Pentikäinen kertoo Helsingin Sanomien ja Nelosen uutis-toimitusten yhdistymisestä 2.11.2011.

HELSINGIN SANOMAT 55

puhelimeen perustuvan tiedonvälityk-

sen povattiin korvaavan paperisen sa-

nomalehden. Aikalaiset katsoivat lehden

esittämän tulevaisuuden vision olevan

kuitenkin silkkaa mielikuvitusta.

Viestinnän kenttä elää vahvaa mur-

roksen aikaa myös 2010-luvulla. Keskus-

telu perinteisen, painetun sanomalehden

tulevaisuudesta käy vilkkaana. Miten

painettu lehti selviää monikanavaisuu-

den, reaaliaikaisten nettisovellusten ja

mobiilien käyttöliittymien keskellä? En-

tä miten toimittajien työnkuvalle käy,

kun verkossa myös lukijat voivat toimia

sisällöntuottajina ja -välittäjinä?

Tulevaisuutta on vaikeaa tai peräti

mahdotonta ennustaa tänäkään päivä-

nä. Vaikka uuden viestintävälineen on

lähes poikkeuksetta uskottu syrjäyttävän

vanhan, historia ei kuitenkaan tunne ta-

pausta, jossa uusi media olisi kokonaan

syrjäyttänyt toisen.

Viestinnän perimmäinen tehtäväkin

on pysynyt jokseenkin muuttumattoma-

na Päivälehden ja sen työn jatkajan yli

120-vuotisessa historiassa. Lehden teki-

jät uskovat yhä edelleen sanan voimaan

eli sisältöön. On kyse sitten painetusta

Helsingin Sanomista tai sen erilaisista

sähköisistä muodoista, lehdellä on yhä

edelleen sama tehtävä kuin Päivälehden

alkuaikoina: sen tulee edistää kansan-

valtaisuutta, yhteiskunnallista oikeu-

denmukaisuutta, mielipiteen vapautta,

kehitystä ja hyvinvointia. Journalismin

parhaisiin perinteisiin ja vahvaan osaa-

miseen nojautuen, uutta luovaa ajattelua

ja teknologiaa yhdistäen lehdellä on tä-

hän hyvät mahdollisuudet.

Lordi ja Jussi Ahlroth Oulun jäähallin pukuhuoneessa 2008.

HELSINGIN SANOMAT56

Päivälehti - Helsingin Sanomat

PÄ ÄT O I M I T TA J AT

Eero Erkko1889–1900, 1909–1918,1920–1927

Päivälehti 1889 Helsingin Sanomat 1904 Helsingin Sanomat 1918

Santeri Ivalo(Ingman)1900–1904,1918–1920,1932

HELSINGIN SANOMAT 57

PÄ ÄT O I M I T TA J AT

Helsingin Sanomat 1928 Helsingin Sanomat 1969Helsingin Sanomat 1939

Eljas Erkko1927–1938 ja 1961

Yrjö Niiniluoto1938–1961

Teo TT Mertanenvastaava 1961–1976hallinnollinen 1976–1984

Aatos Erkko1961–1970

Paavo Warén1904–1905

Heikki Renvall1905–1906

Severi Nuormaa1906–1908

W. W. TuomiojaTT1927–1931

Helsingin Sanomat

Heikki Tikkanen1966–1976vastaava 1976–1990

Keijo Kylävaara1970–1982

HELSINGIN SANOMAT58

Helsingin Sanomat

Helsingin Sanomat 1982 Helsingin Sanomat 1990 Helsingin Sanomat 2012

Seppo Kievari1982–1989kustantaja 1989–2004

Janne Virkkunen1989–1990vastaava 1991–2010

Reetta Meriläinen1991–2011

Heleena Savela1997–2005

Mikael Pentikäinenkustantaja ja vastaava päätoimittaja 2010–

PÄ ÄT O I M I T TA J AT

Simopekka Nortamo1976–1992

Keijo K. Kulha1982–1997

Eero Hyvönen2012–

Riikka Venäläinen2011–

Martti Huhtamäkivastaava 1974–1984

Heikki Aarnio1978–1982

HELSINGIN SANOMAT 59

Ilta-Sanomat 1932 Ilta-Sanomat 1963Ilta-Sanomat 1945

PÄ ÄT O I M I T TA J AT

Eljas Erkkovastaava 1932–1938

Yrjö Niiniluotovastaava 1938–1949

Eero Petäjäniemivastaava 1949–1956

Teo TT Mertanenvastaava 1956–1961

Heikki Tikkanenvastaava 1961–1966

Olavi Aarrejärvivastaava 1966–1973

Keijo Kylävaara1970

Maija-Liisa Heini1970–1973

Ilta-Sanomat

HELSINGIN SANOMAT60

Ilta-Sanomat

Vesa-Pekka Koljonen1983–1984vastaava 1985–2003

Lauri Helve1985–1989

Hannu Savola1991–2006vastaava 2006–2007

Antti-Pekka Pietilävastaava 2003–2006

Reijo Ruokanen2007–2010

Ilta-Sanomat 1988 Ilta-Sanomat 2012Ilta-Sanomat 1995

PÄ ÄT O I M I T TA J AT

Tapio TT Sadeoja2006–2007vastaava 2007–kustantaja 2010–

Ulla Appelsin2010–

Kaius Niemi2010–

PERI LESKENKARTANON

Nuori kirkkoherra

002162 - 1204 � � N:o 23

MYYNNISSÄ 28.–29.1.2012 HINTA 2,52 €Osta Ilta-Sanomien kanssa: TV-lehti 3,72 €, Veikkaaja 5,42 €, Ihanat Häät 5,02 €

108 sivua!

Ehdokkaat puhuvatparisuhteestaan, osa 1

Suosikkimissitupeissa kuvissa

Kisa ratkeaa sunnuntainaKisa ratkeaa sunnuntaina

Pentti Kourin halvaantunut poikaPentti Kourin halvaantunut poika

SEISOO JOJALOILLAANSEISOO JOJALOILLAAN

Sauli Niinistö:’Jenni muuttielämäni’

Antonio lähtipikalomalleäitinsä kanssa

Hetken lepo ennenloppurutistusta

IS:n puoluetutkimus:

VÄYRYNEN NOSTI KESKUSTANTOISEKSI

MITÄ TYYLINI MAKSAA?MITÄ TYYLINI MAKSAA?

IS vierailiPUTOUS-PASTORINSorvan kylässä

6 4 1 4 8 8 0 0 2 1 6 2 0

1 2 0 0 4

VAU! Mikä asu,Madde!

VAU! Mikä asu,Madde!

2

26 10

PLU

S 1

4

40

38

20 upeaanaista kertoo:

11

PLUS 17

12

HELSINGIN SANOMAT 61

Mikael Pentikäinen2004–2010

Pekka Soini 2010–

Sanoma Osakeyhtiö / Sanoma News

Eljas Erkko1927–1965

Aatos Erkko1965–1976hallituksen puheenjohtaja1972–1999

Väinö J. Nurmimaa1976–1984

Jaakko Rauramo1984–1999

Seppo Kievari1999–2004

T O I M I T U S J O H TA J AT

HELSINGIN SANOMAT62

Toimituksen väkeä vapaa-ajanvietossa Espoon Lippajärvellä 1940-luvulla.

HELSINGIN SANOMAT 63

Päivälehti - Helsingin Sanomat

Toimitus: Heikki Hankimo (ulkoasu), Kirsi Kolari (teksti), Päivi Lehtovirta (kuvat). Historiikki pohjautuu Lisa Meckelburg-Mäkelän ja Isto Mikkosen alkuperäisiin teksteihin.Toimituskunta: Heleena Savela (pj.), Pekka Anttonen, Kirsi Kolari, Ulla Koski, Kyösti Lamminpää, Päivi Lehtovirta ja Saila Linnahalme, Helsingin Sanomain Säätiö ja Heikki Hankimo, Helsingin Sanomat.Kuva-arkistot: HS-arkisto, Lehtikuvan arkisto, Otavan arkisto, Päivälehden arkisto Kuvaajat: Antti Aimo-Koivisto, Sari Gustafsson, Päivä Heiskanen, Lasse Holmström, Pertti Jenytin, Markus Jokela, Panu Katila, Sami Kero, Leevi Korkkula, Heikki Kotilainen, Inka Kovanen, Erkki Laitila, Reino Loppinen, Kimmo Mäntylä, Juhani Niiranen, Markku Niskanen, Jussi Nukari, Laura Oja, Ari-Veikko Peltonen, Ida Pimenoff, Miikka Pirinen, Samuli Pulkkinen, Outi Pyhäranta, Jukka Rapo, Heli Rekula, Markku Ulander, Christian Westerback ja Anna-Kristina Örtengren.

Paperi: Performa Alto 240 g (kansi), MultiArt Silk 130 g (sisus) Paino: Hansaprint Oy, 2012

Kannen kuvat

Päivälehden suunnittelua 1893: istumassa vasemmalta Santeri Ivalo, E. O. Sjöberg, Eero Erkko ja Filip Warén.Seisomassa Kasimir Leino, Reinhold Roine, Juhani Aho, Arvid Järnefelt ja Erkki Reijonen.

Presidentinvaali-ilta 5. 2. 2012: politiikan toimituksen esimies Marko Junkkari esittelee vaalisivujenennakkosuunnitelmia Helsingin Sanomien keskustoimituksessa.

HELSINGIN SANOMAT64

HELSINGIN SANOMAT 65

HELSINGIN SANOMAT66