1

4/05

Joulunumerossa mm.

Hamsterin pennuttamisesta asiaa

Rottien historiaa Juttua hiirten totuttamisesta

Oulun seudun jyrsijäharrastajat ry:n jäsenlehti

2

3

LEUKAPUSSI – lehti päätoimittaja: Anna Takkinen Kolehmaisentie 2 F 47 90240 Oulu p: 044-349 1604 __________________________________ LEUKAPUSSI ilmestyy neljä kertaa vuodessa: helmi-, touko-, elo- ja marraskuussa. Seuraavan lehden materiaali on toimitettava 12.2.2006 mennessä. Myöhästynyt materiaali ei ehdi lehteen! Lähetä materiaali osoitteeseen: l3haan00@students.oamk.fi __________________________________ Mainoshinnat Leukapussi-lehdessä (koko sivu): -yritykset 17€

• ?toistohinta 2 lehdessä 25€ -kasvattajat 8€ Kirpputori ja muistoissa -sivun ilmoitukset ovat jäsenille ilmaisia.

LEUKAPUSSI 4/2005 SISÄLTÖ 3 Leukapussin tiedot 4 Hallitus- ja

hoitoneuvontatiedot 5 Puheenjohtajan ja

päätoimittajan terveiset 6 Eläinlääkäri-, eläinsuojelu- ja

lajiyhdistystiedot sekä tapahtumakalenteri

7 Tervehdys rahastonhoitajalta 8 Hoitoneuvonta 10 Bussilla kohti Kuopiota 12 Sisin mainos 13 Hiiripalsta 15 Jäsenmaksut 2006 16 26.2.2006 Näyttelymainos 17 Haukun Paikan mainos 18 Rottapalsta 20 Hamsteripalsta 22 Näyttelytulokset 6.11.2005

Pattijoki 23 Näyttelyn toimihenkilöt 24 Kanipalsta 25 Sisustusvinkki: Kanin asunto 27 Gerbiilipalsta 28 Näyttelytulokset 11.9.2005 31 Tuomarikommentit 11.9.

viralliset gerbiilit 34 Roi EKSÄ:n näyttelymaino 35 Marsupalsta 38 Minustako toimittaja? 39 Muistoissamme ja kirpputori 40 Kasvattajalista 42 Nettipalsta Etukannen kuva: Lumitähden Kevään Ensilunta, om & kuva Raija Pietilä (valokuvaukilpailun satoa viime vuodelta) Etusisäkannen kuvat yläkuva:Virallisten kanien BIS1 alakuva: Virallisten kanien palkintopöytä kuvat Satu Karjalainen Takasisäkannen kuvat Yläkuva: OSJH:n väkeä nuorimmasta päästä Kuopion reissulla: Taru Karjalainen alakuva: vauhtia kaniesteillä kuvat Satu Karjalainen

4

Yhdistyksen hallitus 2005 Puheenjohtaja Tiina Polo, Vikiöntie 14, 90650 Oulu. p. 040-500 2289, e-mail: tiina.polo@luukku.com Varapuheenjohtaja Sanna Tuomaala, Hintantie 19 A 2, 90500 Oulu. p. 040-513 3645 e-mail: sanna.suhmura@netti.fi Sihteeri Satu Rousu e-mail: saturousu@hotmail.com Rahastonhoitaja, jäsensihteeri Sini Niemisalo, Hillakuja 6, 90460 Oulunsalo. p. 040-5373151 e-mail: sininiemisalo@hotmail.com Jäsen Anna Takkinen, Kolehmaisentie 2 F 47, 90240 Oulu. p. 044-349 1604 e-mail: l3haan00@students.oamk.fi Jäsen Satu Karjalainen, Riisikuja 9 B, 90460 Oulunsalo. p. 044-3789957 e-mail: satulinja@luukku.com Jäsen Anu-Maarit Paso p. 040 736 8697 e-mail: anu.paso@mail.suomi.net Varajäsen Tiia Riihimäki p. 040 719 2798 e-mail: tiia.riihimaki@jippii.fi Varajäsen Nelli Kihniä, Majakkakuja 10, 90520 Oulu cinay_88(a)hotmail.com, 041 5497776

OSJH:n kotisivut http://www.co.jyu.fi/osjhinfo

HUOM! Emme vastaa tekstiviesteihin. Soitathan mielellään arkisin vain illalla tai viikonloppuisin.

OSJH:n tilinumero: OP Oulu 574136-2170156

Tilille maksaessasi merkitse ’viesti’-kohtaan tieto siitä, kuka maksaa ja mitä maksaa ja toimita kuitti rahastonhoitajalle! Laita nimesi lisäksi kuittiin myös osoitteesi, niin varmistat, että tieto suorituksestasi menee varmasti tiedostoihin.

OSJH:n jäsenmaksut vuodelle 2005: Uudet jäsenet 12 euroa

Vuosijäsen 10 euroa, perhejäsen 2 euroa

Hoitoneuvojat Tiina Polo (kanit) p. 040-500 2289 tai tiina.polo(a)luukku.com Erika Ristiluoma (kanit) p. 044-5572844 tai epe79(a)suomi24.fi Satu Hirvonen (kanit, minihiiret, chinchillat ja maaoravat) p. 040 5552559 satush(a)hotmail.com Sanna Tuomaala (marsut), p. 040-513 3645 tai sanna.suhmura(a)netti.fi Satu Karjalainen (hamsterit, kääpiöhamsterit, marsut) p. 044-378 9957 tai satulinja(a)luukku.com Terttu Rousu (hamsterit) p. 8173134, 040-731 7325 tai terttu.rousu(a)iiseutu.fi Anu Ronkainen (hamsterit, chinchillat) p. 040-571 0574 tai anuliisa(a)mail.student.oulu.fi Kati Heinonen (kääpiöhamsterit) p. 044-325 3284 tai k5heka01(a)students.oamk.fi Liisa Mikkola (hamsterit, kääpiöhamsterit, rotat, hiiret) p. 041-4699690 tai mikkli(a)luukku.com Elise Eskelinen (gerbiilit, degut), p. 044-578 8369 tai elyseegerbils(a)yahoo.com Anna Takkinen (gerbiilit) p. 044 3491604 tai l3haan00(a)students.oamk.fi

5

Puheenjohtajalta

Pian on taas joulu, ja silloin herkutellaan! Pikkulemmikeillemmekin voi antaa pieniä maistiaisia joulusta muistaen kuitenkin jokaisen lajin erityisvaatimukset: ei eläinkunnan tuotteita kaneille ja marsuille. Myös voimakkaasti maustetut ja suolaiset ruoat voi jättää ihmisille. Kulunut vuosi on sujunut hyvin, ja kasvavat näyttelyilmoittautumismäärät osoittavat, että OSJH:n toiminnalle on kysyntää. Isot viralliset kani- ja marsunäyttelyt sekä perinteiset gerbiili- ja hamsterinäyttelyt ovat todistaneet, että meiltä täältä pohjoisesta löytyy myös virallisen tason eläimiä, ja hyviä sellaisia. Sertejä on tullut ja onpa taitanut jokin uusi muotovaliokin valmistua. Hyvä me! Lajijärjestöissä on varmasti jo huomattu, että pohjoisessakin on tavoitteellisia ja ajanhermolla olevia kasvattajia. Ilman OSJH:ta pohjoisen kasvattajien voisi olla vaikeampi saada ääntään kuuluviin, sillä OSJH on suuri joukko ihan valtakunnallisessakin mittakaavassa. Meidän etumme on lisäksi, että toimimme täällä pohjoisessa yhteistyössä kaikkien lajien harrastajien kanssa, ja siten voimme kehittää toimintaamme monella rintamalla ja oppia toisiltamme. Tämä on sitten näillä näkymin viimeinen puhispalstani. Ensi vuonna ruoriin tarttuu uusi henkilö, ja hänelle toivon paljon onnea ja intoa. Kuluneet vuodet ovat olleet todella mielenkiintoisia ja mukavia, josta haluan kiittää kaikkia OSJH:n jäseniä! Näemme kuitenkin edelleen näyttelyissä. jyrsijäterveisin Tiina

Kesyhiiri Lady Yö, kuva Liisa Mikkola

Päätoimittajalta ”Jingle bells, jingle bells…” Marraskuu vasta ja minulla soi jo joululaulut ihan täysillä päässä! Ja välillä vähän pään ulkopuolellakin, kun Emmalle saa lauleskella kaikkea, että syömisestä tulee jotain tai jotta päästään Nukkumatin luo Tirsalandiaan… ☺ Tässä sitä on taas vuosi vierähtänyt ihan huomaamatta. Monia asioita olisi pitänyt tehdä tässä vuoden aikana, mutta eipä sitä mopolla mahottomia, niin kuin joku viisas on joskus sanonut ☺ Ennen kuin vuosi vaihtuu, on tiedossa kuitenkin vielä yksi tärkeä tapahtuma: PUUROJUHLA! Ihanaa, kun tulee taas perinteiset pikkujoulut, saa herkutella ja näkee kaikki jyrskäihmiset koolla muutenkin kuin näyttelyn tohinassa! Hauskaa joulun odotusta kaikille. Minä jään jännittämään, innostuuko kukaan hyppäämään lehden ohjaimiin ensivuodeksi ☺ terveisin Anna

6

Eläinlääkäritiedot Asiansa tuntevan eläinlääkärin löytämisen helpottamiseksi toimitus kokoaa listan OSJH:n toimialueella olevista eläinlääkäreistä, jotka ovat perehtyneet pienjyrsijöiden hoitoon. Jos olet saanut hyvää ja asiantuntevaa palvelua, ilmoita eläinlääkärisi nimi ja yhteystiedot, niin lisäämme sen listaan. Rovaniemen eläinklinikka Rovaniemi, p. 016-365 382 Ulla Eskelinen Rovaniemi, p. 016-313 330 Anne Karttimo-Mäkynen Eläinlääkäriasema Akuutti, Oulu p. 08-881 0800 Riitta-Liisa Rajaniemi Eläinlääkäriasema Lemmikki, Oulu p. 08-311 5866 Ouluvet, Oulu p. 08-5355 200 Eläinsuojelu Jos epäilet eläintä kohdeltavan huonosti, ota yhteyttä paikkakunnalla toimivaan eläinsuojeluvalvojaan, SEY:n toimistoon tai paikkakunnan eläinsuojeluviranomaisiin: kunnaneläinlääkäriin, terveystarkastajaan tai poliisiin. Yhteystiedot löydät sivuilta www.sey.fi

Eläinsuojeluasiat, Oulun kaupungin virkaeläinlääkäri Maija Nurminen p. 08-55846730 Neuvoja ja ohjeita lisäksi: Eläinsuojeluvalvoja Henna Perälä, Rovaniemi helaitin@urova.fi Lajiyhdistystiedot Suomen kani- ja jyrsijäliitto SKJL www.skjl.net Suomen Hamsteriyhdistys SHY www.hamsteriyhdistys.net Suomen Kaniyhdistys SKY www.kaniyhdistys.net Suomen Kesyrottayhdistys SkeY http://personal.inet.fi/yhdistys/skey Suomen Näyttely- ja Lemmikkihiiret SNL http://koti.mbnet.fi/haisulit/ Suomen Lemmikkichinchillat SLC http://www.kolumbus.fi/maarit.honkaniemi/ Suomen Marsuyhdistys SMY www.marsuyhdistys.net Suomen Gerbiiliyhdistys SGY www.gerbiiliyhdistys.fi

Tapahtumakalenteri 4.12.2005 Pikkujoulut Honkapirtillä klo 16 alkaen 12.2.2006 Leukapussin deadline 25.2.2006 Pet-tuomarikoulutus gerbiileille ja hamstereille 26.2.2006 Pet-show Honkapirtillä 20.5.2006 Pet-show Honkapirtillä (alustava päivämäärä) 26.8.2006 Pet-show Honkapirtillä (alustava päivämäärä) 25.11.2006 Pet-show Honkapirtillä (alustava päivämäärä)

7

Tervehdys rahastonhoitajalta

– Sini Niemisalo –

Vuosi lähenee taas loppuaan, ja alkaa olla aika muistutella teitä jäseniä tulevan vuoden jäsenmaksukuvioista. Olen itse luopumassa tämän vuoden jälkeen rahastonhoitajan tehtävistä, ja toivoisin seuraajani pääsevän hieman helpommalla tuosta alkuvuoden jäsenmaksurumbasta. Ratkaisevassa asemassa tämän asian suhteen olette Te, hyvät jäsenet.

Tämän lehden mukana saatte laskun ensi vuoden jäsenmaksusta, ja sen eräpäivä on ensi vuoden tammikuun viimeinen päivä. Tarkoitus on siis, että mikäli aiotte jatkaa jäsenyyttänne myös ensi vuonna, maksaisitte jäsenmaksunne tuohon päivämäärään mennessä. Näin tietonne säilyvät jäsenrekisterissä ilman uudelleenlähettelyjä. Eräpäivän jälkeen jäsenrekisteri nimittäin päivitetään, ja maksamattomien jäsenten tiedot poistetaan, joten jos maksu tulee myöhässä, on sen mukana laitettava myös osoitetiedot uudelleen. Kaikista muistutuksista huolimatta olen joka vuosi jäsensihteerin tehtäviä hoitaessani saanut kevään mittaan kiukkuisia yhteydenottoja jäseniltä, jotka ovat maksaneet maksujaan pelkällä viitenumerolla eräpäivän jälkeen, ja ovat näin ollen jääneet ilman jäsenlehteä. Ymmärrättehän toki, että johonkin on maksujen odottamisen suhteen vedettävä raja, eikä kellään ole mahdollisuuksia selvitellä kymmenien ihmisten yhteystietoja jälkikäteen, jos ei niitä itse huomata toimittaa. Rekisterin ylläpitoa helpottaa myös ilmoitus joulu-tammikuun aikana, mikäli ette aio jatkaa jäsenyyttä vuonna 2006.

Tämän vuoden hallitus päätti viime kokouksessaan ehdottaa jäsenmaksujen yhdenmukaistamista vuosikokoukselle, eli jos ehdotus saa kannatusta, on tulevan vuoden vuosijäsenmaksu kaikille sama 12 euroa. Perhejäsenen maksu säilynee entisellään kahdessa eurossa. Vanhaan malliin jäsenmaksun viitenumerona käytetään jäsennumeroa, ja tällöin maksuun ei kirjoiteta erikseen viestiä. Yhteystietojen kirjoittaminen viestiosaan on siis tarpeen vain silloin, jos maksatte maksua eräpäivän jälkeen.

Lopuksi vielä hoksautus osoitteen-muutoksista: Jokaisen lehden lähetyksistä osa on palautunut minulle, koska vastaanottajaa ei ole muuton takia osoitteesta tavoitettu. Tälläkin hetkellä minulla on tallessa lehtiä muutamille jäsenille,

jotka ovat maksaneet tämän vuoden jäsenmaksun, mutta eivät ole muuton jälkeen toimittaneet uutta osoitetta, joten lehtiä ei ole voitu lähettää perille. Osoitteenmuutos lähetetään siis joko sähköpostilla tai postista löytyvällä ”osoite muuttuu” -kortilla jäsensihteerille. Uuden hallituksen yhteystiedot löytyvät viimeistään ensi vuoden alussa yhdistyksen nettisivuilta, ja ne julkaistaan tietysti myös kaikissa ensi vuoden Leukapussi-lehdissä.

Menot

Oulun seudun jyrsijäharrastajat ry. Talousarvio vuodelle 2006

Jäsenmaksut 2000 100

tulot: OSJH:n jäsenmaksut menot: SKJL:n jäsenmaksut

Näyttelytoiminta 3000 3000

tulot: ilmoittautumistulot mainos - ja pr-tulot kahviotuotto menot: tuomarikulut palkinnot tarvikkeet toimihenkilöiden ruokailu

Tiedotustoiminta 100 2100

tulot: mainostulot menot: jäsenlehden painatus ja postitus muut painatus -,

kopiointi-

ja postituskulut

Kokous- ja kurssitoiminta 600 1900 menot: kokoukset, kurssit,

jäsentapahtumat, näyttelymatkat tulot: osallistumismaksut

Avustukset 2000

tulot: Oulun kaupungin toiminta- avustus

Muut 600

menot: pankin palvelumaksut toimistotarvikkeet muut satunnaiset menot

Yhteensä 7700 7700

8

Hoitoneuvonta Julkaistu aiemmin Leukapussissa 1/04

Hoitoneuvontaa voit saada ruokintakysymyksissä, eläimen asumuksen "sisustusratkaisuissa", turkin- ja kynsienhoidossa jne... Sairaustapauksissa kehotamme aina kääntymään eläinlääkärin puoleen. Otathan huomioon myös sen, että sähköpostitse tapahtuva hoitoneuvonta voi tapahtua aikaviiveellä, emme ole aina koneen äärellä säännöllisesti! Kiireellisissä kysymyksissä (kuten: "Voinko laittaa samaan häkiin kaksi urosta, jotka...?") puhelin on parempi! Soittaa voi milloin vaan, mielellään kuitenkin arkisin iltaisin (klo 16-21) tai viikonloppuisin. Tekstiviesteihin hoitoneuvojat eivät voi vastata. Hoitoneuvojat neuvovat mielellään ja ovat olemassa juuri sinua varten, joten vaikka mieltäsi askarruttaisi omasta mielestäsi mitä vähäpätöisinkin kysymys, kannattaa kysyä sitä hoitoneuvojalta. Hoitoneuvojat vastaavat varmasti oli kysymys mikä tahansa! Kaikilta neuvojiltamme voit kysyä tietoja ainakin seuraavista lajeista: kanit, marsut, chinchillat, degut, gerbiilit, hiiret, rotat, hamsterit ja kääpiöhamsterit. Tarvittaessa neuvojat neuvovat, kuinka löydät lajin parhaat asiantuntijat. Neuvojien yhteystiedot löytyvät Leukapussin alkusivuilta ja netistä. Hoitoneuvonnasta ja sairastumisesta Sairastapauksissa käänny aina nopeasti eläinlääkärin puoleen! Neuvojillamme ei ole eläinlääketieteellistä koulutusta ja lisäksi hoitoneuvojan seuraava postinlukupäivä ei välttämättä ole tarpeeksi pian käsillä. Pienet eläimet heikkenevät nopeasti, joten viivyttely voi maksaa lemmikkisi hengen. Jotkut ihmiset luottavat eläinten sairastuessa eläinkaupan työntekijöiden neuvoihin - joilla ei kuitenkaan ole eläinlääketieteen eikä välttämättä edes perushoidon koulutusta. Myös kyselypalstoille kirjoittelu sairastapauksissa kuluttaa vain turhaan parantumisen kannalta elintärkeitä päiviä. Mikäli saat eläimen vakavassa sairastapauksessa minkään muun neuvon, kuin "käänny heti eläinlääkärin puoleen", tiedät saaneesi asiantuntemattoman ja vastuuntunnottoman neuvon. Tässä artikkelissa on listattu lieviä terveysongelmia, jotka voidaan yleensä selvittää kotihoidolla. Mitä voidaan hoitaa kotona? Perussääntö: Pienet eläimet heikkenevät nopeasti, joten viivästynyt eläinlääkärikäynti on aina riski. Jos satuit määrittämään ongelman laadun kotona väärin (esim. luulit vakavaa hengitystietulehdusta ohimeneväksi flunssaksi), virhe voi maksaa eläimen hengen. Näin ollen erityisesti kokemattomien eläinharrastajien kannattaisi turvautua eläinlääkärin puoleen. Pieneläinlääkärin vastaanotolla kyllä neuvotaan puhelimessa (maksutta), onko aihetta (maksulliseen) käyntiin vastaanotolla - vai kannattaisiko vielä

odottaa. Mikäli et ole valmis maksamaan eläimesi terveydenhoidosta, et ole sopiva henkilö eläimenomistajaksi. Jo eläinsuojelulaki velvoittaa hoitamaan sairaan eläimen. Tämä pitäisikin tiedostaa jo eläintä hankittaessa, koska joskus eläinlääkäri laskusta voi tulla isokin, mutta yleensä siitä selviää yllättävän pienillä summilla.

Syyrialainen hamsteri Noctis Tabula Rasa, kuva Liisa Mikkola Ulkoloiset Apteekeissa on saatavana reseptivapaita pesuaineita ulkoiloisten häätöön. Kokenut harrastaja tai farmaseutti voi neuvoa sopivan tuotteen ja opastaa käytössä. Mikäli

9

pesuaineilla ei saavuteta toivottua tulosta, on aika kääntyä eläinlääkärin puoleen, jolta löytyy tehokkaampia lääkeaineita loisista eroon pääsemiseksi. "Sisäloiset" Joillakin lajeilla harvinaisia, joillakin silloin tällöin tavattavia. Isoilla lajeilla (ainakin kaneilla) reseptivapaa madotus voidaan suorittaa jopa kaiken varalta (esim. kerran vuodessa) - lääkepakkauksen ohjeannosten mukaan. Pienemmillä lajeilla voidaan neuvoa annoksiin kysyä pieneläinklinikan eläinlääkäriltä tai hoitajalta. Jos on tiedossa luotettava kokenut harrastaja, voi tämäkin antaa asiassa neuvoja.

Shawin jird Ongelma, kuva Liisa Mikkola Tilapäinen ummetus ja tilapäinen ripuli Joillakin pienillä eläinlajeilla muutama tunti ummetusta tai ripulia on jo vaarallista. Isoilla lajeilla, kuten kanilla tai marsulla voidaan ensimmäisenä vuorokautena käyttää kotihoitoa, jos eläin muutoin vaikuttaa hyväkuntoiselta. Näillä herbivoorilajeilla oireet ovat usein ruokavalioperäisiä. Jos oireet jatkuvat toisen vuorokauden puolelle, on ehdottomasti käännyttävä eläinlääkärin puoleen. Kanien ummetus johtuu usein eläimen nielemästä karvasta, jota voidaan poistaa suolesta juottamalla eläimelle ananasmehua, oliivi-/parafiiniöljyä yms. Ripuloinnin yhteydessä siirrytään tilapäisesti kuivempaan ruokaan. Monilla eläimillä näennäisten papanoimattomuuksien syyt voivat kuitenkin olla muualla, kuin ruoassa, eläin ei ehkä pysty syömään jostakin

elimellisestä syystä, kuten hampaiden takia. Syy syömättömyyteen on aina selvitettävä, pieni eläin laihtuu erittäin nopeasti, jos se ei voi syödä.

Kesyrotta Valla Caelan, kuva Liisa Mikkola Vilustumisoireet Avainkysymys on, mistä voimme tietää, onko kyseessä vakava tulehdus vai pieni vilustuminen? (100 % varmuudella tähän ei uskalla vastata, joten emme edes yritä.) Emme välttämättä aina huomaa pieniä muutoksia eläimen käytöksessä, tai pikkuisen vuotavaa nenää ja silmiä... niinpä usein omistajan huomatessa eläimen tilan sairaus on saattanut jatkua jo joitakin päiviä. Tällöin on myöhäistä järkeillä "katsotaan pari päivää ja soitetaan vasta sitten lääkäriin" -tyylillä. Jos ollaan aivan varmoja, että pienet nenänvuotooireet ilmestyivät vasta äsken, voidaan "katsoa päivä - ehkä pari" pelkästään tukihoitojen kanssa. Tukihoitona käy aina lämpö, vedottomuus ja joillekin lajeille höyry taikka eräät huolella valitut yrtit. Mutta jos oireet jatkuvat, voi lääkehoito olla välttämätön. Eläimen ei missään tapauksessa saa antaa heiketä huonoruokahaluiseksi, takkuiseksi ja voimattomaks, vaan eläinlääkärin puoleen on käännyttävä välittömästi.

10

Bussilla kohti Kuopiota Lokakuisena aamuyönä pakattiin eläimet boxeihin, ja boxit linja-autoon, jonka nokka osoitti Kuopiota. Näyttely – täältä tullaan! Menestystäkin saatiin, tässä tuliaisia: Kanit: Paras seniori: Sirius Musta, om. Milka Pietilä, Paras Pet-kani 1. + kuma: Satun Katariina, om. Silja Hirvonen, LKV 3 + kuma: Satun Jemina, om. Silja Hirvonen, Tuomarin Suosikki: Siriuksen Iida, om. Erika Ristiluoma, LKV 3 + kuma: Wanella af Torstjärnen, om. Vihantola Marja kannustuspalkinto: Yashira´s Black Pepper, om. Vihantola Marja, LKV4: Minttu, om. Heli Noponen Gerbiilit: Tuomarin suosikki: Öldifa, om. Heli Noponen, ROP4 + MVA sert: Viuhuviiksen Uskomaton Untamo, om. Elise Eskelinen, ROP1+ch sert: Hui Kauhistus Xandria, om. Marjaana Alamikkelä, Pet 2 + paras juniori: Mäiski Mätki, om. Heidi Äijälä, Tuomarin suosikki + kuma: Viuhuviiksen Gen Mehevät Silikoonit, om. Heidi Äijälä, Pet4: Supernova´s Lovejoy Lusinda, om. Jenni Pöykiö, Tuomarin suosikki: Zimba de Lioncourt, om. Maria Pietilä, Pet5 + LKV2: Usvaniityn Rohkelikko, om. Maria Pietilä, Kääpiöhamsterit: Pet1+kuma: Turkinpippurin Nenya, om. Elisa Vanhala, tuomarin suosikki: Moottoritie on kuuma, om. Elisa Vanhala Hiiret: kuma: Pompula ja Sydän Toivoa Lyö, om. Paula Latvakoski, Paras veteraani: Pimpula, om. Paula Latvakoski, Pet1: Flora, om. Liisa Mikkola, Pet2: Foxylady, om. Liisa Mikkola, kuma: Sintra, om. Liisa Mikkola, Tuomarin suosikki: Pullapitko, om. Liisa Mikkola Lisäksi keräsimme kommentteja matkasta, tässä vähän satoa: ”Oli taas aivan mahtava reissu!” ”Hyvin meni omilla eläimillä, ja niin meni usealla bussissa matkustaneellakin. Mukavaa oli, järjestäkää vain lisää bussimatkoja, jotta pääsisi käymään enemmän etelä-suomen virallisissa näyttelyissä”

Saana Annala tuomaroimassa hiiriä, vieressä Liisa Mikkola, kuva Satu Karjalainen

11

”Kulkuset, kulkuset, hiljan helkkäilee…” Taas se tulee! OSJH:n perinteinen

Puurojuhla 4.12. klo 16.00 Honkapirtillä

OSJH:n jäsenille tarkoitetussa puurojuhlassa palkitaan vuoden parhaat pet-show -eläimet sekä järjestetään erilaisia pikkukisoja, joten karvakorvatkin ovat tervetulleita! Tarjolla lämmintä puuroa ja muita jouluisia herkkuja niin ihmisille kuin eläimillekin. Kaikki jäsenet ja pikku-lemmikit ovat tervetulleita herkuttelemaan ja juhlimaan joulua porukalla! Ota halutessasi mukaan 2 euron arvoinen pikkujoulupaketti. Ilmoittautuminen Sannalle 30.11. mennessä, p. 040 513 3645 tai sanna.suhmura@netti.fi

Pet-tuomarikoulutus 25.2.2006

OSJH järjestää gerbiileille ja syyrialaisille hamstereille pet-tuomarikoulutuksen Honkapirtillä la 25.2.2006 klo 12.30 alkaen, johon voi osallistua kaikki OSJH:n jäsenet, jotka täyttävät lajiyhdistysten tuomarioppilaan vaatimukset (gerbiileillä tulee olla SGY:n jäsen ja 15 vuotta ikää). Käymällä kurssin sekä suorittamalla muut tarvittavat harjoittelut, voit kouluttautua lajiyhdistyksen hyväksymäksi pet-tuomariksi.

Lisätietoja ja ilmoittautumiset 18.2. mennessä:

Gerbiilit Elise Eskelinen

elyseesgerbils@yahoo.com

Syyrialaiset hamsterit Sini Niemisalo

sininiemisalo@hotmail.com tai p. 040-5373151

12

13

Hiiripalsta

Niin se on taas vuosi pikkuhiljaa lopuillaan ja talvi saavuttaa. Muutamana aamuna ollut jo melko kipakka ilma ja nenää nirpistäen olen ulos vääntäytynyt. Viime kerralla vähän lupailin, että olisin kirjoittanut hiirien yhteentotuttamisesta, joten syventykäämme aiheeseen samantien. Tosin vielä nopeasti mainitsen ennen varsinaista aihetta, että meillekin sitten eksyi muutama okahiiri, joten nyt on myös näistä piikikkäistä juttua tulossa tulevaisuudessa ☺ Ainiin, jollen toisin ole maininnut, niin palstalla esiintyvät kuvat ovat minun ottamiani ja todennäköisesti silloin myös omia hiiriäni. Yksi hiiri, toinen hiiri, kolmas hiiri… Kesyhiirten ollessa kyseessä tulevat entiset ja uudet hiiret lähes poikkeuksetta toimeen keskenään. Poikkeuksena kuitenkin urokset, jotka tulevat toimeen hyvin harvoin toisten urosten kanssa ja jos tulevat niin useimmiten viimeistään siinä vaiheessa, kun/jos toista käytetään naaraan luona yhteiselo alkaa säröilemään.

Totutukseen on varmasti montakin keinoa, mutta itse olen suosinut menetelmää, jossa laitan vanhat ja uudet hiiret kuljetusboksiin ns. neutraalille alueelle ja sillä välin sitten otan likaiset purut pois, pesen terraarion sekä pestävissä olevat virikkeet (ruukut, mökit yms.) sekä vaihdan pahviset tavarat uusiin ja lisään paljon puhdasta purua. Koko tämän ajan ovat hiiret saaneet tehdä tuttavuutta kuljetusboksissa, jossa annan niiden olla yleensä vähintään noin tunnin ajan. Monesti hiiret tulevat vallan mainiosti toimeen siinä kuljetusboksissa, jossa tilaa ei määrättömästi ole, mutta kun lauman laittaa uuteen asumukseen, voivat vanhan lauman pomot hieman höykkyyttää uusia. Mikäli pomotus jatkuu kauan ja toisille hiirille alkaa ilmestyä haavoja tai ne ovat selvästi stressaantuneita, erota laumasta se/ne jotka riitaa aiheuttavat

ei se, jota kiusataan. Laita eripuraa aiheuttanut yksilö kuljetusboksiin yksin yöksi ja kokeile seuraavana päivänä laittaa se takaisin muiden joukkoon. Mikäli se alkaa jälleen pomottaa, toista eristäminen, mutta jos ei vieläkään onnistu voi olla parempi, että laitat sille kaveriksi jonkun jo ennestään kaverin ja annat asua kaksisteen. Joskus myös “liian” iso asumus voi aiheuttaa pomotusta laumassa, jolloin ratkaisuna voi olla taaskin, että riitapukari jonkun/joidenkin sellaisten kanssa, joita se ei pomota asumaan pienempään terraarioon. Joillakin harrastajilla on ollut tapana terraarion ja tavaroiden siivoamisen lisäksi “häiritä” hiirien omaa tuoksua esim. todella miedon hajuveden avulla. Kostutat siis vaikkapa vanupuikon tai pumpulitupon hyvin miedolla hajuvedelle ja hieman hieraiset jokaisen hiiren mahaan ja selkään samalla varoen hiiren kuonoa, korvia ja silmiä, joihin hajustetta ei saa mennä. Näin kaikki hiiret tuoksuvat samalta, eikä tappelua yleensä synny. Uros ja naaras tottuvat toisiinsa yleensä hyvin helposti. Alussa voi esiintyä piippaamista, mutta aina on mahdollista etteivät ne tulekaan toimeen. Pitää muistaa myös, ettei niitä kannata naaraan terveyden vuoksi pitää koko ajan yhdessä, sillä tässä tapauksessa poikasia syntyisi noin 3 viikon välein. Piikikkäiden totutus Kesyhiiriin verrattuna okahiiret ovat reviiritietoisempia, eikä niiden totutus aina onnistu kovin onnellisesti. Suurin todennäköisyys onnistumiseen on kun totutettavat ovat nuoria eläimiä tai tulokas on nuori. Aikuisiän saavuttaneista okahiiristä saman sukupuolen edustajat tulevat harvoin toimeen. Okahiirillä kannattaa kumpienkin

14

osapuolien turvallisuuden ja ehjänä pysymisen vuoksi kokeilla totuttamista totutushäkin avulla, joten asumuksen tulisi olla sen kokoinen, että sen sisälle saa mahtumaan pienehkön häkin totutusta varten ja tilaa entisellekin laumalle. Totutushäkiksi käy vaikka ns. hiirihäkin yläosa, joka pitää varustaa vähintäänkin juomapullolla (joka muuten kannattaa suojata hyvin, jos okillasi on tapana järsiä juomapulloja niin kuin meillä..), sillä totutushäkkiä voi pahimmillaan joutua pitämään useita viikkoja.

Aloitetaan laittamalla tulokas/tulokkaat totutushäkin sisään ja entiset lauman jäsenet ulkopuolelle. Päivittäin eläinten paikkoja vaihdetaan, jolloin ne saavat haistella toisiaan pinnojen läpi ja hajut sekoittuvat ja tasaantuvat, kun hiiret “joutuvat” olemaan vuorotellen toisen alueella ja hiiret toivottavasti tottuvat lopulta toisiinsa. Huonona merkkinä voi pitää sitä, että jompikumpi osapuoli yrittää syödä toista pinnojen läpi.. Viikon totutushäkittämisen jälkeen voit kokeilla päästää okat yhteen neutraalilla alueella, jos kaikki on mennyt hyvin ilman menetettyjä ruumiinosia ☺ Jos okat tulevat toimeen, kannattaa ennen isompaan päästämistä siivota se vielä todella hyvin ja sisustaa uusilla tavaroilla. Mikäli okat alkavat sittenkin tappelemaan, pitää totutushäkittämistä jatkaa. Puremien kanssa pitää olla todella tarkkana, sillä okat voivat aiheuttaa toisilleen pahaakin jälkeä. Toisinaan käy myös niin, että sitkeästä totuttamisesta huolimatta yhteiselo ei onnistu, jolloin ne on yksinkertaisesti asutettava erikseen. Uroksen ja naaraan totuttamisessa

kannattanee varmuuden vuoksi soveltaa myöskin totutushäkkiä varmuuden vuoksi. Kesyhiiriin verrattuna erilaista on sekin, että myös urokset tulevat keskenään toimeen. Entäs sitten raitapaidat.. Jos okahiirien totutus on hankalaa niin näillä se on toisinaan jo lähes mahdotonta.. Kahta uros seepraa on mitä ilmeisimmin mahdoton saada yhteen(kertokaa kokemuksia, jos se on onnistunut), mutta naarailla se on hieman helpompaa, sillä ne menevät lähes aina yhteen etenkin luovutusikäisinä. Myös uroksen ja naaraan totuttaminen toisiinsa voi toisinaan olla työn ja tuskan takana, kun naaraitakin kohtaan aggressiiviset urokset tuppaavat joskus raatelemaan naaraita, joten jos yrität totuttaa urosta ja naarasta niin aina naaraan häkkiin.

seeprahiiriä kuva&om. Anniina Tuura

Seeproillakin on hyvin suositeltavaa käyttää jo mainittua totutushäkkiä, joka toimii hyvin pitkälti samalla lailla kuin okahiirienkin kohdalla. Ole tosin tarkkana, etteivät seeprat vahingossa loukkaa ruumiinosiaan häkin kaltereihin. Totutushäkki asumuksen sisään ja osapuolien paikkoja vaihdellaan päivittäin, kunnes hiiret sietävät toisiaan, mikäli ei onnistu niin jatketaan. Useiden viikkojen tai jopa kuukausien kuluttua kannattaa kuitenkin jo todeta, ettei homma onnistu ja asuttaa ne erikseen.

Vaikka yksilöt aluksi hyväksyisivätkin toisensa, ei kannata luottaa sovun säilyvän aina. Etenkin pariskunnilla on täysin mahdollista, että uros myöhemminkin alkaa tapella naaraan kanssa, jolloin erottaminen on pakollista.

15

Vielä nataleista sananen.. En valitettavasti onnistunut löytämään ohjeita natalhiirien yhteiseloon, mutta sen verran sain ongittua tietoa, että natalit ovat molemmissa sukupuolissa laumaeläimiä ja viihtyvät yleisesti ottaen hyvin pienissä laumoissa. Toisinaan voi tosin ilmaantua nahinointia urosten keskuudessa sekä vastakkaisten sukupuolten totutuksessa voi tulla ongelmia, joten siinä kannattaa varmaankin käyttää sitten tuota totutushäkkiä varmuuden vuoksi.

nataleita kuva&om. Mira Maukku

Siinäpä nyt kaikki tällä kertaa. Kuvat etenkin noista harvinaisemmista hiirilajien edustajista eli seeproista ja nataleista ovat tervetulleita. Kuvia ja juttuehdotuksia sekä kysymyksiä voi laitella sähköpostitse osoitteeseen, joka löytyy tuolta hieman alempaa. Jos kyseessä on ihan mahdottoman iso kuvatiedosto niin sellainen sitten mielellään nettiin johonkin jos vain mahdollista ja minulle postissa linkkiä kuvaan niin voin käydä sen nappaamassa talteen ☺ Ja muistakaahan sitten laitella kuvaajan, omistajan ja eläinten tiedot mukaan.

Liisa * mikkli@luukku.com * 041-4699690

Vuoden 2006 jäsenmaksut

Tämän lehden välissä saat maksulapun, jolla voit maksaa ensi vuoden jäsenmaksusi. Jäsenmaksu vuodelle 2006 on 12 euroa vanhoilta jäseniltä. Maksa jäsenmaksusi tilille

OP Oulu 574136-2170156

käyttäen viitenumerona henkilökohtaista jäsennumeroasi. Jäsennumero näkyy

henkilökohtaisesta jäsenkortistasi. Jäsenmaksun eräpäivä on 31.1. Maksamalla jäsenmaksusi ajoissa varmistat kaikkien jäsenlehtiesi saapumisen ajallaan.

Uudet jäsenet Jäsenmaksu v. 2006 uusille jäsenille on 12 € .

Laskun viestiosaan kirjoitettava jäsenen nimi ja osoite.

Lisätietoja: Tiina Polo p. 040-500 2289, e-mail: tiina.polo(a)luukku.com tai Sini Niemisalo p. 040-537 3151, e-mail: sininiemisalo(a)hotmail.com.

Jäsenten osoitteenmuutokset on helpointa tehdä postista saatavilla "Osoite muuttuu" -korteilla osoitteeseen Sini Niemisalo, Hillakuja 6, 90460 OULUNSALO tai sähköpostilla

sininiemisalo(a)hotmail.com.

16

Oulun seudun jyrsijäharrastajat ry järjestää

Pet-Shown kaneille ja muille jyrsijöille

sunnuntaina 26.2.2006 klo 8.45 alkaen

Oulussa, Honkapirtillä Pateniemessä, (os. Pateniementie 86)

Näyttelyvahvistuksia ei lähtetä. Muutokset ovat mahdollisia.

Eläinten vastaanotto aamulla klo 8.45-9.45. Arvostelut alkavat klo 10. Yleisölle on vapaa pääsy, tervetuloa!

Lisätietoja: Tiina / 040 500 2289 tai Anu / 040 736 8697

w w w . c o . j y u . f i / o s j h i n f o

Näyttelymaksut Saman omistajan 1. ja 2. eläin 5 € / eläin 3. jne. eläin 2,5 € / eläin Jälki-ilmoittautuminen 7 € / eläin

Näyttelymaksut maksetaan ennakkoon tilille OP 574136-2170156 Viite 44244. Kuitti lähetetään ilmoittautumisten mukana.

Ilmoittautumiset 10.2. mennessä Anu-Maarit Paso, Vaskitie 10 B 5, 90250 Oulu

17

PIENIKIN TARVITSEE PARASTA! KANEILLE JA JYRSIJÖILLE MYYMÄLÄSTÄMME

• viihtyisät ja tilavat häkit • laadukkaat kuivikkeet • monipuoliset ruoat • erilaiset herkut ja viihdykkeet • häkin sisustamiseen mökit ja tunnelit

Valikoimissamme on myös rakkaudella kasvatettuja ja hoivattuja kaneja, marsuja ja muita jyrsijöitä.

Lemmikkien omasta erikoismyymälästä löydät tarvikkeita ja ruokia myös mm. koirille, kissoille, linnuille, kaloille, hevosille ja

liskoille.

Olemme avoinna

MA-PE klo 10 - 18 LA klo 10 – 15

18

Rottapalsta

Kylläpä meinasikin olla hankala keksiä aihetta rottapalstalle. Lopulta yksi aihe, jota olen aikaisemmin miettinyt, pulpahti päähäni ja onnistuin jopa löytämään pohjamateriaalia juttua varten. Tällä kertaa kirjoittelen siis hieman tarinaa kesyrottien historiasta, siitä miksi niitä alettiin ottamaan kiinni ja miten ne kulkeutuivat mutkien kautta koteihimme.

Isorotta ja mustarotta, kuoppia ja häkkejä Niin lemmikkirottamme kuin kaatopaikoilla asuvat rotat ovat käytännössä samaa lajia, joskin eroavat toisistaan ulkonäöltä ja käytökseltä kuin yö ja päivä. Isorotta eli Rattus Norvegicus alkoi kesyyntyä n. 200 vuotta sitten 1800 luvun alkupuolella. Tuohon aikaan rottia pyydystettiin lähinnä rottakuoppiin, joiden tarkoitus oli hyvinkin raadollinen rotan näkökulmasta ajatellen. Näissä ideana oli laittaa kuoppaan mahdollisimman paljon rottia sekä yksi koira. Sitten lyötiin vetoa, kuinka monta rottaa koira ehtii tappaa tietyssä ajassa. Rotanpyydystäjät alkoivat tienata ylimääräistä rahaa lisäännyttämällä pyydystämiään rottia, mutta pikkuhiljaa kiintyivätkin rottiin ja alkoivat pitää niistä. Ensimmäinen värivariaatio oli albiino ja pian ilmaantui muitakin muunnoksia. 1800-luvun puolivälissä rottakuoppakilpailut kiellettiin. Rottien suosio lemmikkeinä alkoi kasvaa ja useat tuon ajan naiset pitivätkin etenkin valkoisia rottia lemmikkeinä häkeissä. Meidän rottamme ovat kuitenkin kehittyneet melkoisesti lemmikkeinä noista ajoista ☺ Isorotan läheinen sukulainen on mustarotta (Rattus rattus), mutta kumpikaan näistä lajeista ei ollut Euroopan ”alkuperäinen asukas”. Isorotta, nimestään huolimatta, oli alun perin kotoisin oletettavasti Kiinasta ja mustarotta Intiasta. Mustarotta saapui Eurooppaan laivojen mukana isorotan seuratessa perästä samaa kulkureittiä 1700 luvun loppupuolella. Isorottaa pienempänä mustarotta syrjäytettiin hyvin pian. Mustarotan häntä on myös ruumistaan pidempi ja korvat suuremmat kuin sukulaisensa. Se on loistava kiipeilijä ja suosii lähinnä lämpimiä olosuhteita, kun taas isorotta menestyy myös kylmemmissä paikoissa pystyen lisääntymään lähes ympärivuotisesti.

kuva:http://www.fmnh.helsinki.fi/nayttelyt/ltm/menneet/aliens/ Suomeen isorotta rantautui 1800-luvun alussa ja alkoi muiden maanosien tavoin vallata aluetta mustarotalta nopeasti. Alkuperäinen, jo keskiajalla Suomeen saapunut, mustarotta kuolikin sukupuuttoon Suomesta 1920-luvulla, mutta uutta kantaa on tullut maahan laivojen mukana. Keskiajalla riehui ympäri maanosia erilaisia ruttoja ja epidemioita, kuten surullisenkuuluisa mustasurma, joista syytettiin rottia. Tosiasiassa tauteja levittivät rottienkin turkeissa elävät kirput ja asiaa edesauttoi tuon ajan huono hygienia.

19

Yhdistyksiä Vuonna 1901 Miss Mary Douglas kirjoitti N.M.C. (National Mouse Club):n, ottaisivatko he myös rotat yhdistyksen nimen alle. N.M.C. suostui ja jo vuonna 1912 nimi muuttui N.M.R.C. (the National Mouse and Rat Club):ksi rottien valtaisan suosion vuoksi. Valitettavasti kuitenkin kiinnostus rottiin laski rajusti Miss Douglasin kuoltua vuonna 1921 ja 1929 yhdistys muutti nimensä jälleen entiseen muotoon. Ensimmäinen ”vain rotille” tarkoitettu järjestö sai alkunsa 1976 ja oli nimeltään N.F.R.S (the National Fancy Rat Society). Suomen Kesyrottayhdistys ry (SKeY ry) sen sijaan perustettiin vuonna 1988 ja on siis toiminut jo 17 vuotta edistäen harrastajien tietoja ja taitoja erilaisten kurssien ja kirjallisten materiaalien avulla. Yhdistys julkaisee myös neljä kertaa vuodessa ilmestyvää jäsenlehteä, Rattus. Yhdistykseen voi liittyä kuka tahansa rotista kiinnostunut.

Tässäpä oli nyt kaikki tämän palstan osalta, laittakaa ihan rohkeasti vain niitä juttuehdotuksia tännepäin ja ihan mielelläni kuulisin myös muiden harrastajien rotista tarinoita ;) Liisa * mikkli@luukku.com * 041-4699690

Kesyrotta Janos, kuva Anna Takkinen

20

Hamsteripalsta Hamsterinpoikasia teettämässä? Harkitse vielä hetki...

Siinäpä aihe, jonka tiimoilta saan viikoittain monenlaista postia ja puhelua. Hyvin monet hamsterinomistajat päätyvät lisäännyttämään lemmikkejään, ja syitä siihen on varmasti paljon. Joku teettää pentueen itseään varten, ja haluaa jättää jälkeläisen tai pari poikueesta kotiin suvun jatkoksi. Toisella on motivaationa heti alusta pitäen pelkkä ajatus ”hienosta” kasvattajanimestä ja toivotusta näyttelymenestyksestä. Kolmas kenties on vain puhtaasti kiinnostunut kokemaan ja näkemään tämän luonnon ihmeen, maailman nopeimmin kehittyvän nisäkkään kasvun käytännössä. Ja saattaapa joku onneton kuvitella jopa ansaitsevansa rahaa poikasten myynnillä... Oli syy poikasten tahtomiseen sitten mikä tahansa, on asioista syytä ottaa huolellisesti ja kiirehtimättä selvää ENNEN naaraan astuttamista. Ei kai kukaan tervejärkinen itsekään päättäisi lisääntyä hetken mielijohteesta?! Valitettavan usein silti nykyäänkin, kaikista valistusyrityksistä huolimatta, tulee avunpyyntöjä ja kysymyksiä vasta astutuksen jälkeen, kun H-hetki eli synnytys on vain viikon, parin päässä... Kun ajatus hamsterinpoikasista alkaa kutkuttaa takaraivossa, on syytä ihan ensimmäisenä kysyä Miksi?. Tee itsellesi selväksi syy, minkä vuoksi tahdot lemmikilläsi poikasia teettää. Sitten kun oma motiivi lisäännyttämiseen on selvillä, sen tärkeyttä kannattaa punnita seuraavien tosiasioiden rinnalla: v Tiineys, synnytys ja poikasten hoito on aina suuri rasitus ja riski naaraalle, ja

jokainen synnytetty poikue lyhentää yleensä naaraan elinikää. Pahimmassa tapauksessa erityisesti pienikokoiset, sairaat tai muuten heikot naaraat voivat menehtyä jo synnytysvaiheessa, eivätkä ongelmat ole poissuljettuja normaalikokoisten ja hyväkuntoisten kohdallakaan. Oletko valmis riskeeraamaan lemmikkisi elämän poikasten vuoksi?

v Terveyden ja kunnon ohella hamsterivanhempien valintaan vaikuttavat myös niiden

luonne sekä monet geneettiset, poikasten kehitykseen vaikuttavat tekijät. Aggressiivisella eläimellä ei missään tapauksessa tulisi teettää poikasia, koska luonne on hamstereillakin periytyvä ominaisuus. Lisäksi on olemassa muita geneettisiä ominaisuuksia, jotka molemmilta vanhemmilta poikasille periytyessään voivat aiheuttaa epämuodostumia (esim. silmättöminä syntyviä poikasia), sairauksia tai poikasten ennenaikaisen kuoleman. Osaatko varmasti yhdistää sopivat eläimet keskenään? Oletko tietoinen näistä ”kielletyistä” geneettisistä yhdistelmistä, ja osaatko välttää niitä?

v Jos hamsteria ruokitaan päivittäin monipuolisesti, emon ruokavaliota ei tarvitse muuttaa

tiineys- ja imetysaikanakaan. Varsinkin isojen poikueiden kanssa emon ravinnonsaantiin täytyy kuitenkin kiinnittää erityistä huomiota, ja poikasille on hyvä alkaa tietyssä vaiheessa tarjota kiinteää ”tukiruokaa” äidinmaidon ohella. Hallitsetko hamsterin ”ruokaympyrän”? Osaatko ja ehditkö tarvittavaan aikaan ruokkia emoa ja poikasia oikein?

v Hamsterinpoikasia voi syntyä yhteen

poikueeseen enimmillään jopa parikymmentä. Itse asiassa kaikkein suurin vastuu poikasten teettämisessä on juuri luovutusvaiheessa, kun jokaiselle pennulle pitäisi löytää hyvä ja huolehtiva koti. Onko sinulla tiedossa sijoituspaikka jopa kahdellekymmenelle poikaselle? Vai voitko tarvittaessa jättää kaikki jäljelle jäävät poikaset kotiin hoidettavaksi?

Kuvassa 14-lapsinen Arctican Z-poikue.

21

v Pennutusprosessi vaatii kaiken tietämyksen lisäksi myös aikaa ja rahaa. Poikasten kasvettua muutaman viikon ikään ne syövät ja sotkevat moninkertaisesti aikuisen hamsterin verran. Tuoreruokaa pitäisi tarjota vähintään kerran, mieluummin useamminkin päivässä, ja siemenkuppi on tyhjä hetkessä. Pissanurkat täyttyvät sellaista tahtia, että häkkiä on siivottava muutaman päivän välein. Vahingot ja sairaudetkaan eivät ole tyystin harvinaisia, joten myös eläinlääkärilaskuihin kannattaa varautua. Ennen luovutusikää poikaset tulisi kesyttää ja totuttaa valmiiksi ihmiseen, jotta ne uuteen kotiin lähtiessään soveltuvat sellaisenaan lemmikiksi ilman suurempia kesytysoperaatioita. Ehditkö ja maltatko keskittyä parin kuukauden ajaksi emon ja poikasten hoitoon? Riittävätkö ajalliset ja rahalliset resurssisi ongelmatilanteiden selvittämiseen? Entä oletko valmis luovutuksen jälkeen opastamaan uusia hamsterinomistajia poikasen hoidossa?

Jos yksikään noista edellä mainituista asioista jäi epäilyttämään, kannattaa vielä malttaa vähän aikaa, ja odottaa sopivampaa tilaisuutta. Tiedon jyvät sekä omat ja muiden kokemukset ovat kullanarvoisia hamsterikasvatuksessakin, joten ennen kuin itse aloitat harjoittelun, opettele ensin tuntemaan lemmikkisi perustarpeet käytännön hoitokokemuksella. Suosittelen kaikkia poikasten teettämistä tai jatkuvampaa kasvatusta suunnittelevia hoitamaan ensin vähintään yhden eläimen poikasesta kuolemaan saakka, ja suunnittelemaan poikasia vasta korkeintaan seuraaville hoidokeille. Ennen kuin ryhdytte käytännön toimiin astutuksen kanssa, imekää valmiiksi kaikki mahdollinen tieto eläinlajista: Jututtakaa kokeneempia kasvattajia ja etsikää tietoa internetin keskustelufoorumeista sekä kasvattajien ja yhdistysten kotisivuilta. Kirjoja ja lehtiä voi toki lisäksi lukea, mutta niistä löytyvä jyrsijätieto on usein kyseenalaista ja osin vanhentunuttakin. Huolehtikaa etukäteen, että teillä on emolle ja poikasille olemassa riittävän kokoinen ja turvallinen asumus, hyvää ja monipuolista ruokaa sekä rakkautta ja aikaa eläinten hoitoon.. Vähintään kaikkea tätä tietysti toivoisi olevan myös jokaisessa uudessa kodissa, joihin poikasia luovutetaan. Ja niin... Toivottavasti sanomattakin on selvää, että alaikäisten on sovittava poikasten teettämisestä huoltajan kanssa, koska vastuu eläimistä on tällöin koko perheellä. Ilman lupaa salassa ei koskaan saa ryhtyä poikassuunnitelmia toteuttamaan, koska näistä tapauksista syntyvät yleensä ne ikävimmät seuraukset.

Itse olen kasvattanut syyrialaisia hamstereita reilun viiden vuoden ajan, jonka mittaan poikueita on ehtinyt syntyä ja kasvaa kymmeniä. Touhun tuoksinassa olen nähnyt, kuullut ja oppinut monenlaisia asioita lemmikeistäni, ja mieleen on jäänyt paljon mukavia, mutta myös joitain ikäviä kokemuksia. Saan lisäksi usein yhteydenottoja ihmisiltä, jotka ovat hamsterin pennuttamista harkitsemassa tai jo tekemässä, ja näissäkin on nähty sekä iloisia että harmittavia tapahtumia. Yhteenvetona kaikesta kokemastani, voin todeta asian, joka on ollut koko tekstin teemana: Hamsterin poikasten kasvattaminen on parhaimmillaan mielenkiintoinen ja opettavainen prosessi, kun se on harkittu ja suunniteltu huolellisesti etukäteen. Hätiköimällä saa yleensä aikaan vain ikäviä yllätyksiä, joita on joskus mahdotonta jälkeenpäin auttaa tai korjata. Älkää siis kiirehtikö turhaan!

Syyrialainen hamsteri Dance D’amour, kuva Liisa Mikkola

Joulua odotellessa mukavaa alkutalvea kaikille!

Sini Niemisalo, Arctican-hamsterikasvatus http://arctican.ambientplanet.net

sininiemisalo@hotmail.com

22

Lemmikkinäyttelyn tulokset 6.11.2005 Nuorisotalo Kuusela, Pattijoki

Gerbiilit PP1 Taikanaamion Ämeriikka, om. Heli Noponen PP2 Taikanaamion Dr. Pepper, om. Minka Mustonen PP3 Muku, om. Heidi Äijälä PP4 Elmer de Lioncourt, om. Minka Mustonen PP5 Hui Kauhistus Yllätys Ystävä, om. Jonna Tapojärvi KUMA: Mäiski ja Mätki, om. Heidi Äijälä Viuhuviiksen Gen Mehevät Silikoonit, om. Heidi Äijälä Taikanaamion Ärjy Karju, om. Heli Noponen Taikanaamion Öldifa, om. Heli Noponen Rotat PP1 Serpent Angel, om. Sarianna Nissilä KUMA: Wallu, om. Krista Takalo Butterfly, om. Sarianna Nissilä Hiiri PP1 Vili, om. Alina Hietala Degu PP1 Tintti, om. Satu Kettukangas Syyrialaiset hamsterit PP1 Feu Devie’s Midsummer Myth, om. Henna Äijälä PP2 Pörriäinen, om. Joel Krekilä PP3 Nuutti, om. Lea Leinonen KUMA: Yleisvaikutelma Hessu, om. Sonja Heikkilä Turkki Nuutti, om. Lea Leinonen Turkki Feu Devie’s Midsummer Myth, om. Henna Äijälä Chinchilla PP1 Mieronvaaran Frans, om. Mariela Tenkanen & Aija-Mari Välisaari

Kanit PP1 Usvametsän Amelia, om. Venla Jokikokko PP2 Satun Kaarina, om Silja Hirvonen PP3 Pilvi, om. Satu Kettukangas PP4 Solen’s Cindy, om. Sanna Nuorala PP5 Solen’s Lilja, om. Niina Riekki KUMA+VSP Lupu, om. Iitu Juola KUMA+kannustuspalkinto Solen’s Agumon, om. Leila Törmäkangas

Kesyhiiri Flora, kuva Liisa Mikkola Marsut PP1 Mira’s Xelayea, om. Margit Korpela PP2 Emma, om. Ulla-Maija Romo PP3 Mira’s Zante, om. Margit Korpela TS Ninni, om. Mira Kivimäki KUMA Kokonaisuudesta Mira’s Xelayea, om. Margit Korpela Viivi, om. Heidi Pesämaa Emma, om. Ulla-Maija Romo KUPA Käsiteltävyys Nippe, om Olli Huhtala Mira’s Zigler, om. Margit Korpela Mira’s Voo-Doo, om. Margit Korpela Kauniit silmät Mymmeli, om. Heidi Pesämaa Turkki Iita, om. Ulla-Maija Romo Minni, om. Mira Kivimäki Kannustuspalkinto nuorelle Neppi, om. Olli Huhtala

23

Näyttelyn toimihenkilöt –Kuka kukin on?

Näyttelyn toimihenkilöt tunnistaa punaisesta OSJH-liivistä. Heiltä voit mennä kysymään mieltäsi askarruttavista asioista ja antaa palautetta näyttelyistä. Näyttelyn toimihenkilöksi voi ilmoittautua kuka vaan, näyttelypäivä sujuu rattoisasti ja nopeasti, kun on yhdessä tekemässä töitä näyttelyjen hyväksi. Näyttelyn toimihenkilöt saavat hyvän mielen lisäksi ilmaisen ruoan. Nyt siis kaikki ilmoittautumaan Tiinalle marraskuun näyttelyä varten ja osallistumaan näyttelytalkoisiin! Tuomari Tuomari arvostelee eläimen, antaa sille arvostelupisteet ja sijoittaa eläimet palkintojärjestykseen. Tuomarit ovat käyneet tuomarikurssin, ja saaneet tuomarioikeudet Suomen kani- ja jyrsijäliitolta tai kyseiseltä lajiyhdistykseltä. Tuomarikursseista saat lisätietoa lajiyhdistyksistä. Sihteeri Sihteeri kirjoittaa tuomarin sanelusta arvostelukaavakkeen, laskee eläimen loppupisteet, jakaa palkintonauhat ja kirjoittaa lopuksi palkintolistan. Sihteeri myös esitäyttää arvostelukaavakkeet usein edellisenä iltana. Assistentti Assistentti kantaa eläimiä numerojärjestyk-sessä tuomarin arvosteltavaksi. Pienet eläimet viedään omissa boxeissaan, mutta kanit ja marsut kannetaan sylissä. Vastaanotto Vastaanotossa otetaan vastaan näyttelyyn tulevat eläimet, jaetaan näyttelynumerot ja vastaanotetaan ilmoittautumismaksut. Info-pöytä Info-pöydässä esitellään OSJH:n toimintaa, ja sieltä voit kysellä esimerkiksi jäsenasioista. Info-pöydässä on myös jaossa hoito-ohjeita ja myytäviä tuotteita, kuten ruusukkeita tai vanhoja Leukapussi-lehtiä. Näytteilleasettaja Näytteilleasettaja on henkilö, joka tuo eläimensä näyttelyyn arvioitavaksi. Myös näyttelyasettajalla on velvollisuuksia: hänen tulee pitää huoli siitä, että eläin on sijoitettu turvalliseen boxiin, turvalliseen paikkaan ja että eläimen boxi on asianmukaisesti

sisustettu pehmusteineen ja sillä on vettä (ja mahdollisesti ruokaa) tarjolla. Lisäksi näytteilleasettaja siivoaa lähtiessään boxinsa ympäristön!!!

Tuomari työssään, kuva Liisa Mikkola Lisäksi virallisissa luokissa on vaihtelevasti mm. ylimääräisiä palkintosihteereitä, lähettejä, pöytäkirjan laatijoita jne. Lisäksi myös ennen ja jälkeen näyttelyä tarvitaan koko joukko ihmisiä valmistelemaan näyttelyä: tilavarauksen tekijä, virallisten näyttelyjen anoja, tuomareiden varaaja, näyttelymainoksen laatija, ilmoittautumisten vastaanottaja, toimihenkilöiden vastaanottaja, mainosten jakelija, palkintojen tilaaja, näyttelyluettelon tekijä, monisteiden ja arvostelukaavakkeiden tilaaja, arvostelu-kaavakkeiden esitäyttäjät, buffettitavaroiden hankkija, buffetin leipojat, ruoan tilaaja/tekijä, avaimen hakija ja palauttaja, näyttelypaikan järjestelijät, loppusiivoojat jne. jne.

24

Kanipalsta Kävimme Unelma-leijonanharjaksen (viralliselta nimeltään Siriuksen Iida) kanssa OSJH:n bussilla Kuopion näyttelyssä 22.10. Keväällä täällä Oulussa olleessa näyttelyssä Unelma oli vielä niin nuori, ettei päässyt A-luokkaan. Se kävi kokeilemassa B:ssä eli nuortenluokassa ja tulos oli tuolloin 90,5p. Turkki oli melkein joka puolelta silloin vielä pitkää ja venäläiskuvio oli tassuissa vaalea ja vajaa. Iän myötä Unelma on tummunut ja kuviokin parantunut, sekä liiat karvaröyhyt ovat pudonneet. Kuopiossa A-luokasta rapsahti 93p ja se oli lisäksi naaraista tuomarin suosikki. Sain sen rekisteröityä samalla kertaa, mikä olikin matkan tarkoitus. Onnistunut reissu siis, vaikka vähäiset yöunet vaivasivatkin ja bussimatka meni lähinnä torkkuessa. Tällä kertaa kanipalstan teemana on kanin rekisteröinti ja polveutumispisteiden lasku. Kanin rekisteröinti Kanin rekisteröintiin tarvitaan hyväksytty A-luokan arvostelu (nollapisteillä ei voi rekata). A-luokkaan voi viedä yli 6kk ikäisen puhdasrotuisen kanin, jolla on vasemman korvan tatuointi. Lisäksi kanilla on oltava kaksi kappaletta sukutauluja. Kanin polveutumispisteiden tulee olla 13 tai yli, rekisteröijä laskee pisteet rekisteröintihetkellä. Poikkeuksena leijonanharjaksia on nyt voinut rekisteröidä ilman polveutumispisteitä, mutta ensi vuoden alusta käytäntö muuttuu ja niiltä vaaditaan samat 13 pistettä kuten muiltakin roduilta. Rekisteröinnin eli rekisterinumeron oikeaan korvaan tatuoi SKY:n hyväksymä rekisteritatuoija. Oulun ja Vaasan alueella rekisteröintiä hoitaa Mirjam Axell (af Tonstjärna-kanila). Mirjamin tavoittaa numerosta 050 548 9469 tai sähköpostilla miraxell@hotmail.com

Polveutumispisteet Polveutumispisteet lasketaan kanin sukutaulusta sen mukaan, ovatko sen vanhemmat ja isovanhemmat rekiste-röityjä vai eivät. Vaikka polveutumispisteitä ei olisikaan vaadittua 13 pistettä, kanilla on silti vielä mahdollisuus päästä rekisteriin. Sen voi ilmoittaa rekisteröintinäyttelyyn, jossa katsotaan onko kani rotuominai-suuksiltaan sellainen, että sen voi rekisteröidä vaikka polveutumispisteet eivät riitäkään. Polveutumispisteiden lasku on hieman monimutkaista ja mietityttää varmasti monia. Itsekin olen pisteiden kanssa ollut pihalla kuin lumiukko. Yritän tässä vähän selvittää, miten pisteet lasketaan. Toivottavasti selostuksestani saa edes jotain selvää…

LLeijonanharjas Lumitähden Touko

Ei-rekisteröidyistä kaneista sukutaulussa vähennetään pisteitä seuraavasti:

Isä ei rek. = - 6 p. Emä ei rek = - 6 p. Kaikki isovanhemmat -2 p. /kani.

à Polveutumispisteet ovat siis maksimissaan 20, jos vanhemmat ja kaikki isovanhemmat ovat kotimaisia ja rekisteröity.

25

Tuontikanien ja niiden jälkeläisten kohdalla pisteet lasketaan hieman eri tavalla kuin kotimaisten. Jos isä tai emä on rekisteröimätön ulkomaantuonti, polveutumispisteitä vähennetään -6p. Rekisteröidyn ulkomaantuonnin jälke-läisiltä vähennetään -1p. Isovanhemmista ei vähennetä tuontipisteitä. (Sekavaa, eikö totta?)

Vesseli-leijona om. Annukka Kälkäjä Ulysses af Tonstjärna Rekisteröinnistä löytyy tietoa Suomen Kaniyhdistyksen nettisivulta: www.kaniyhdistys.com

Kanipalstan posti (etenkin kuvia kaivattaisiin) : Erika Ristiluoma

Laamannint. 11 c 40 90650 Oulu Huom! Uusi s-postiosoite!

epe79@suomi24.fi

Sisustusvinkki: Kanin asunto -Kani vaatii paljon tilaa -Kääpiökanin (alle 2kg) häkin min. 60x90cm -Isolle kanille käy myös koiran näyttelyhäkki -Kani oppii sisäsiistiksi -Siivoa häkki usein, sillä likainen alusta altistaa sairauksille (esim. tassunpohjien haavaumat) -Häkki on kanin reviiriä, eikä sitä saa ottaa sieltä väkivalloin ulos! Kanin häkkin sisustus: -Pohjalle matto tai purua -Pissalaatikko

Esimerkki: Unelma-jellonan polveutumispisteet

Isänisä ei rek. = -2p Isänemä ei rek. = -2p Emänemä ei rek. = -2 = Yhteensä siis miinuspisteitä 6.

20 - 6 = 14pp.

Esimerkki 2: Ulle-kääpiöluppa Isä rekisteröity ulkomaantuonti = -1p Ulkomaisella isänisällä ja isänemällä ei ole väliä ovatko rekattuja vai eivät, sillä niistähän ei enää pisteitä vähennetä. Emän puolelta sukutaulussa kaikki ovat kotimaisia ja rekisteröity. Joten 20-1 = 19pp.

26

-Pesäkoppi (esim. rottinkikori väärin päin, pahvilaatikko, tai jokin muu sopivan kokoinen laatikko), jonka päälle kani voi myös hypätä -Heinäteline (kätevin on ulkopuolelta täytettävä) -Vesipullo -Raskas keraaminen ruokakuppi -Leluja: kissanlelut, tyhjiä vessapaperirullia, pahvilaatikoita -Kuitenkin myös vapaata tilaa Häkin sijoittaminen: -Tarpeeksi matalalle, jotta kani pääsee itse hyppäämään häkkiin ja ulos -Häkin katolle matto (esim. kynnysmatto), jotta kani voi hypätä sinne -Häkin eteen kulkuaukon kohdalle matto, jotta kanin käpälät eivät luikastele sisään ja ulos hyppiessä -Ei suoraan patterin viereen -Ei suoraan telkkarin tms. "mölykoneen" viereen -Ei suoraan tuuletusikkunan alle Jos ei käytä häkkiä, voi kanin elintilaksi rajata asunnosta tilan esim. rautakaupassa myytävän kompostihäkin aitapalasilla.

Klaara-kanin asunto, kuva Tiina Polo

27

Gerbiilipalsta

Heippa kaikille! Joulu tulee taas, mutta lumesta ei voi kyllä sanoa ihan samaa. Koska olen ihan toivoton jouluhöperö, joka odottaa uutta joulua heti tammikuusta asti, niin gerbiilipalstallakin ollaan tottakai jo joulutunnelmissa ☺ Joulu ei kyllä tunnu joululta ilman lunta, joten toivottavasti ehditään saada pysyvä lumi maahan vielä ennen joulua! Lumetonta maata voi kuitenkin hyödyntää ja käydä vielä keräämässä talven ajaksi käpyjä gerbuille nakerreltaviksi. Gerbiilitkin ovat ansainneet joulun ja joulutunnelmaa voi luoda gerbiileille antamalla nakerrettavaksi käpyjen lisäksi oksia, kauralyhde tai vaikka tekemällä gerbiilien oma joulupuuro, johon on laitettu hedelmän palasia ja pähkinöitä herkuksi. Meillä tulee gerbiileille joulu tänä vuonna siten, että tietysti ennen joulua siivotaan terraariot samalla, kun tehdään viimeinen joulusiivous kotiin muutenkin. Terraarioihin annetaan kaikille extra-paljon paperia pesänlämmikkeeksi, pahvia silputtavaksi ja kauralyhde jaetaan tasan kaikille. Eläinkaupasta käyn hakemassa linnuille tarkoitettuja hirssintähkiä. Niistä riittää herkkua ja puuhaa moneksi päiväksi.

Tinkerbell de Lioncourt ja Rachel de Lioncourt, kuva Anna Takkinen Jouluaattona gerbiileille keitellään neljän viljan puuroa, johon laitetaan rusinoita, pähkinöitä ja omenan palasia herkkupaloiksi. Koska talossa on vauva, joka syö lasten hedelmäsoseita, piltti-purkkien kansia on kertynyt ihan kiitettävästi. Kansista saa hyviä puuroastioita gerbiileille, mutta ihan yhtähyvin puuron voi laittaa pahvin- tai paperipalasen päälle. Tällöin tyhjiä kippoja ei edes tarvitse kerätä terraarioista pois, sillä pienet silppurit hävittävät tyhjän puuroalustan hyvin nopsaan ☺

Terraarioiden ulkopuolelle, lähinnä talon väkeä varten, ripustetaan kuusen joulukoristeita, nauhoja ja palloja. Iso kirjahylly saa reunoja kiertämään kullan ja punaisen väriset nauhat ja yläreunasta roikkuu palloja. Enää puuttuu pienet tonttulakit gerbiileiltä, mutta ne tuskin pysyisivät päässä, jos niitä edes saisi millään kiinni ☺ Eli taidan tyytyä vain tonttulakkiin omassa päässä… Koska gerbiileille ei kannata joulukuusta laittaa, kun kuusen oksista voi tarttua pihkaa turkkiin, niin joulunvihreää saadaan terraarioon vaikka siten, että kasvattaa esim. kauran tai ohran siemenistä (ellei ole rairuohoa jäljellä) ”viidakon” matalaan astiaan ja antaa gerbiileille joko leikattuna tai kipon kera vihreää herkkua. Multaa ei tarvita, sillä purkin pohjalle voi laittaa vain talouspaperia ja vettä ja siemenet siihen päälle. Kun pitää talouspaperin koko ajan tasaisen kosteana, niin siemenet itää siinä ihan yhtä hyvin, kuin mullassakin. Näin kasvatettuna heinä on vain siistimpää antaa gerbiileille vaikka purkkeineen päivineen. Muistathan kuitenkin vahtia, että siemenet eivät pääse homehtumaan (jos ilma ei kierrä, eli astia on liian tiivis), sillä silloin ne eivät kasva. Jos gerbiilisi eivät ole saaneet vihreää heinää pitkään aikaan, muista aloittaa sen antaminen varovasti, ettei maha mene sekaisin. Ei siis makeaa mahan täydeltä ensimmäisellä kerralla. Tässä tämän kertainen gerbiilipalsta. Ensivuonna sitten lisää asiaa. Pyytäisin lukijoita lähettämään juttuideoita tai vaikka kysymyksiä minulle asioista, mitä haluaisitte lukea lehdessä ensivuonna!

-Anna L3haan00@students.oamk.fi

28

Tuloksia Honkapirtiltä 11.9.2005 Viralliset gerbiilit (OSJH & SGY) tuom. Elise Eskelinen ROP1: Hui Kauhistus Keanu, dtw uros, kasv. & om. Marjaana Alamikkelä ROP2: Tel'Quessir Fowai Faerz'undus, black uros, kasv. & om. Diana Alfthan ROP3: Usvaniityn Ainokainen, honey fox uros, kasv. & om. Miia Karmakka ROP4: Elysees Venerando, agouti uros, kasv. Elise Eskelinen, om. Laura Kinnunen SERT: ROP1-5 (MVA ROP2) KUMA: Supernova's Lovejoy Lusinda, smoke naaras, kasv. Mirja Kilpeläinen, om. Jenni Pöykiö Rakkaus, siamese naaras, kasv. Päivi Pelto-Arvo, om. Paula Latvakoski Zachariah, argente collared uros, kasv. Eläinplaneetta, om. Anne Saanio Supernova's Magnetic, ivory cream naaras, kasv. Mirja Kilpeläinen, om. Jenni Pöykiö Usvaniityn Joukahainen, honey fox uros, kasv. & om. Miia Karmakka Vulpix Kesakage, argente uros, kasv. Heli Vepsäläinen, om. Miia Karmakka Danny, agouti uros, kasv. & om. Suvi Karmitsa Joplaya's Cirsium Suffultum, smoke naaras, kasv. Pirita Laine, om. Mirja Kilpeläinen Hui Kauhistus Ukulele, siamese uros, kasv. & om. Marjaana Alamikkelä PBABY: Supernova's Lovejoy Lusinda, smoke naaras, kasv. Mirja Kilpeläinen, om. Jenni Pöykiö PJUN: Rakkaus, siamese naaras, kasv. Päivi Pelto-Arvo, om. Paula Latvakoski PVU: Ainokainen, honey fox uros, kasv. & om. Miia Karmakka PVN: Supernova's Magnetic, ivory cream naaras, kasv. Mirja Kilpeläinen, om. Jenni Pöykiö PYU: : Tel'Quessir Fowai Faerz'undus, black uros, kasv. & om. Diana Alfthan PYN: Honey, black naaras, kasv. ?, om. Milla Laakkonen PPU: Hui Kauhistus Keanu, dtw uros, kasv. & om. Marjaana Alamikkelä

PPN: Rakkaus, siamese naaras, kasv. Päivi Pelto-Arvo, om. Paula Latvakoski PMU: Elysees Armando, silver nutmeg uros, kasv. Elise Eskelinen, om. Assi Salonpää PKU: Zachariah, argente collared uros, kasv. Eläinplaneetta, om. Anne Saanio TS: Taikanaamion Ämeriikka, polar fox naaras, kasv. Nina Laine, om. Heli Noponen PKASV: 1. Hui Kauhistus / siamese & DTW, om. Marjaana Alamikkelä 2. Usvaniityn / honey fox, om. Miia Karmakka Koe-standardi gerbiilit (OSJH & SGY) tuom. Elise Eskelinen PKS: CV-03 Muad'Dib's Giusto, yellow fox uros, kasv. Hanne Jokinen, om. Miia Karmakka PBABY: Usvaniityn Nemesis, yellow fox naaras, kasv. & om. Miia Karmakka PVET: CV-03 Muad'Dib's Giusto, yellow fox uros, kasv. Hanne Jokinen, om. Miia Karmakka PET-gerbiilit (OSJH & SGY) tuom. Anna Takkinen PET1: Hui Kauhistus Arnold, siamese uros, om. Jenna Simula PET2: Eeyore de Lioncourt, orange point uros, om. Pauliina Ojala PET3: VJUN-04 SW-O4 Elysees Ulysses, honey fox uros, om. Elise Eskelinen PET4: Honey, black naaras, om. Milla Laakkonen PET5: Zimba de Lioncourt, black uros, om. Maria Pietilä KUMA: Tel'Quessir Hagane Kotetsu, PEW uros, om. Assi Salonpää Appelsiinipuun Silentium, orange point uros, om. Jenna Simula Keimwart Taiga, argente cream naaras, om. Jenni Pöykiö Beata, black naaras, om. Heidi Äijälä Täysikuun Alftonios, polar fox uros, om. Suvi Paavola

29

PBABY: Keimwart Taiga, argente cream naaras, om. Jenni Pöykiö PJUN: Tel'Quessir Hagane Kotetsu, PEW uros, om. Assi Salonpää TS: Vili, PEW uros, om. Pauliina Ojala Pet-luokat: Kanit, 39 kpl, tuomari Tiina Polo PET1 Sunny om. Marja Pekkala PET2 Vilma om. Heidi Lehtosaari PET3 Viljami om. Heidi Riihola PET4 Lady Like Lily om. Maija Huotari ja Ronja Heiniemi PET5 Venla om. Heidi Lehtosaari Urokset: Paras baby Keinwart Eljas om. Mira Nahkala Paras jun Solen`s Riski om. Kati Kuorilehto Paras avo Sunny om. Marja Pekkala Paras vet Viljami om. Heidi Riihola Naaraat: Paras baby Satun Katariina om. Silja Hirvonen Paras jun Solen`s Barbara om. Niina Aitto-Oja Paras avo Lady Like Lily om. Maija Huotari ja Ronja Hieniemi Paras vet Vilma om. Heidi Lehtosaari Kumat käsiteltävyydestä Satun Jemina om. Silja Hirvonen, Sirius Musta om. Milka Pietilä, Väinö om. Kouva ja Salste, K 36

Kumat tasapainoisesta kokonaisuudesta Magic om. Marja Pekkala, Pikku-Banjo om. Anu Loponen, Minttu om. Heli Noponen, Little Tao Tao om. Lotta Kangasniemi Kannustuspalkinnot Heinä om. Satu Hirvonen, White Snow`s Blue Angel om. Kati Kuorilehto, Olipa Kerran Hnky Panky om. Katja Laakko EP (lupaava baby) Satun Katariina om. Silja Hirvonen TS Tuppurainen om. Elina Haapakoski

Marsut, 36 kpl, tuomari Sanna Tuomaala PET1 Ilona om. Saara Heikkilä PET2 Mission`s White Venus om. Elisa Svento PET3 Essi om. Elisa Svento PET4 Jasmin Texas om. Elisa Svento PET5 Jesper om. Anu-Maarit Paso PET6 Mango Meloni om. Tarja Iljana PET7 Lil` Star om. Tarja Iljana PET8 Emma om. Elisa Svento

Paras baby Matilda om. Tarja Iljana Paras jun Mira`s Xelaya om. Margit Korpela Paras avo Ilona om. Saara Heikkilä Paras vet Marie om. Elisa Svento

Kumat Jesper om. Anu-Maarit Paso, Moritz om. Milla Laakkonen, Jasmin Texas om. Elisa Svento, Mango Meloni om. Tarja Iljana, Lil` Star om. Tarja Iljana, Amanda Texas om. Elisa Svento, Ilona om. Saara Heikkilä, Mission`s White Venus om. Elisa Svento, Emma om. Elisa Svento, Pipsa Pörrö om. Lotta Ryynänen, Rosefiina om. Viivi Korhonen EP Mira`s Ziegler om. Margit Korpela TS Matilda om. Tarja Iljana

Rotat, 14 kpl, tuomari Anna Takkinen PET1 Soulitary Vice om. Jonna Brandt ja Tii Noteva PET2 Akrobat Or What`s My Name om. Jonna Brandt

VSP Haley om. Sanna Karjalainen Paras jun Haley om. Sanna Karjalainen Kumat Estonia Lady om. Sarita Koistinaho, Natiainen om. Elina Haapakoski, Jana om. Sanna Karjalainen, Kuro om. Nina Heiskanen EP Yuki om. Nina Heiskanen TS Thamior om. Virpi Määttä

30

Hiiret, 14 kpl, tuomari Satu Karjalainen PET1 Pimpula om. Paula Latvakoski PET2 Spookshow Baby om. Liisa Mikkola

PET3 Marijanne om. Paula Latvakoski Paras baby Sydän Toivoa Lyö om. Paula Latvakoski Paras vet Nasta om. Jenna Simula EP Memphis Belle om. Liisa Mikkola TS Nappi om. Saana Lapinkangas Syyrialaiset, 20 kpl, tuomari Satu Karjalainen PLH1 Quka Qumma om. Henna Äijälä PLH2 Sateenkaaren Peukaloinen om. Laura Juujärvi PLH3 Beautiful Troublemaker om. Marjut Kaakinen PLH4 Amoroso Aurinkoprinsessa om. Sini Niemisalo Paras nuori Quka Qumma om. Henna Äijälä Paras avo Sateenkaaren Peukaloinen om. Laura Juujärvi Paras vet Lilja om. Maria Niskakangas Kumat Pikkumökin Abarat om. Laura Juujärvi, Arctican Black Sabbath om. Marjut Kaakinen, Anemone`s Taikayö om. Venla Jokikokko, Arctican Ärkeängel om. Laura Linja TS Siiri om. Milla Pannula

Kääpiöhamsterit, 19 kpl, tuomari Liisa Mikkola PET1 Bellavillan Eebenin Ensihemmo kkh om. Kati Viinikangas PET2 Valtteri vkh tv om. Emilia Salmijärvi PET3 Bellavillan Fanfanilla* kkh om. Kati Viinikangas PET4 Bellavillan Eilisillan Ensisuukko** kkh om. Kati Viinikangas PET5 Escobar vkh rb om. Laura Juujärvi Paras baby Bellavillan Fanfanilla* Paras avo Bellavillan Eebenin Ensihemmo Paras vet Valtteri

Kuma (kokonaisuudesta) Muksu vkh tv om. Hanna Saastamoinen Kuma (kokonaisuudesta) Bellavillan Dintsessan Dekele kkh om. Kati Viinikangas Kuma (kokonaisuudesta) Damfer Farah vkh tv om. Elisa Vanhala Kuma (turkista) Rita vkh tv om. Emilia Salmijärvi Kuma (turkista) Sisu vkh tv om. Iina Sormunen Kuma (käytöksestä) Moottoritie On Kuuma vkh cb om. Elisa Vanhala TS Urman Mantari vkh cb om. Marjut Kaakinen EP Wiiuu Wiiuu vkh tv om. Elisa Vanhala

Chincillat, 2 kpl, tuomari Sini Niemisalo PET1 Ebony om. Hely Luhta PET2 Pyry om. Satu Hirvonen

Sydänystäväkisa, tuomari Sini Niemisalo I Kani Severi om. Satu Ylinen II Marsu Rosefiina om. Viivi Korhonen III Kääpiöhamsteri Valtteri om. Emilia Salmijärvi

Minttu, kuva Heli Noponen

31

Tuomarikommentit viralliset gerbiilit, Oulu 11.9.2005 Tuomari Elise Eskelinen

Gerbiileitä oli ilmoitettu ennakkoon 71, mikä on mielestäni ihan mukava määrä arvostella. Harmittavasti näyttelyssä oli melko paljon huonokuntoisia eläimiä. Toivoisin näytteilleasettajien panostavan jatkossa enemmän gerbiilien näyttelykuntoon pistämiseen ja ymmärtävän mitkä eläimet tulisi ehdottomasti jättää kotia. Babyluokassa oli mukava määrä osallistujia, sillä 12 nuorta kokelasta oli ilmoitettu. Argente uroksella oli harmaata tippiä ja se vaaleni kyljille. Luokan ainokaisena se sai kuitenkin luokkavoittopalkinnon. Ivory creameja oli kaksi ilmoitettu, jotka molemmat olivat perusväriltään liian vaaleita eivätkä niiden vatsalinjat erottuneet hyvin. Parhaaksi valitsin suuremman. Polar foxeja oli niin ikään kaksi. Näiden värit puolestaan oli liian kellertävät. Toisella oli harmahtava pohjakarva. Molempien tippaukset olivat liian voimakkaat ja vatsalinjat liian matalat. Luokkavoittajaksi valitsin suuremman naaraista, Taikanaamion Ämeriikka oli lopulta myös tuomarin suosikki (TS). Black naaras oli aivan mitättömän pieni, enkä todellakaan ole sitä mieltä, että sen paikka olisi ollut vielä näyttelyissä, vaan kotona kehittymässä. Väri sillä oli kuitenkin ihan lupaava, joten LKV1 tuli. Burmese naaras sen sijaan oli jo liian suuri babyksi, ikääkin oli vasta 3kk 22pv, silti se oli lähes aikuisen kokoinen. Pointit tällä oli hyvät, mutta muutoin väri oli vaalea ja harmahtava eikä manttelia ollut. Saman ikäinen siamese oli myös suurikokoinen. Olisin toivonut tälle beigenpää väriä eikä pointit ollut vielä kovin kehittyneet. Smokeja oli kaksi, joista ensimmäinen oli vaalea niin perusväriltään kuin pointeiltaan. Lisäksi sillä oli rusehtava pohjaväri. Seuraava ihastutti hyvällä koolla ja tyypillä sekä hyvillä pointeilla. Valitsin luokkavoittajaksi siis Supernova´s Lovejoy Lusindan, jolle jaoin myös KUMAn. Kuviollisia oli kaksi babyluokassa. Argente cream collared oli pienikokoinen ja sen kuvio oli liian pieni. Sen perusväri oli muutoin hyvä, mutta vaaleni kyljille. Lisäksi siltä puuttui karvaa silmien yläpuolelta. Toinen kuviollinen, ivory cream collared ei ollut lainkaan

näyttelykunnossa, koska se ei käyttänyt toista takajalkaa ollenkaan. Siispä argente cream collared sai tällä kertaa luokkavoiton. Parhaaksi babyksi valistin siis paremman smokeista. Myös junioreita oli kiitettävästi ilmoittautunut näyttelyyn. Junnuagouteja oli kaksi, uros ja naaras, joista valitsin naaraan voittajaksi, koska sen perusväri oli lämpimämpi. Molemmat olivat L1:sen arvoisia, sillä perusvärit ja koot olivat riittäviä. Ivory cream naaras oli hyvänkokoinen ja sillä oli hyvä sukupuolileima, vaikkakin ehkä tyypiltään kapeahko. Perusväri oli valitettavasti liian vaalea ja vaaleni kyljille. Vatsalinja oli ihan hyvä. Annoin kuitenkin laatuykkösen ja siten se oli myös luokkavoittaja. Blackeja oli kaksi, jotka molemmat olivat uroksia ja liian vaaleita perusväriltään. Molemmat myös vaalenivat vähän kyljille ja molempien virheenä oli valkoiset merkit sekä valkoisia irtokarvojakin löytyi. Paremman kokoinen voitti ja sai siis laatuykkösen. PEW uros oli ikäisekseen vielä ihan hyvän kokoinen ja värissä ei ollut moittimista, mutta olisin toivonut tälle enemmän massaa. Kuitenkin PEWille laatuykkönen ja luokkavoitto. DTW juniori ei ollut ihan parhaassa kunnossa, sillä sen silmä rähmi. Se oli kyllä hyvänkokoinen, mutta häntäpointti oli epätasainen. Siamese naaras oli erinomaisen kokoinen ja tyyppinen, olisin kuitenkin toivonut perinteisesti sitä beigempää perusväriä ja parempia pointteja tassuihin ja kuonoon. Nyt kuitenkin irtosi laatuykkösen ja luokkavoiton lisäksi Rakkaus sai vielä KUMAn. Kuviollisia oli tässä ikäryhmässä vain yksi, mutta se olikin ihan kivan näköinen. Sillä oli erinomaisen pitkä tyyppi. Perusväri oli melko hyvä, mutta se vähän vaaleni kyljille. Kuvio oli ihan kohtalainen, mutta spotit yhdistyivät. Zachariahille siis laatuykkönen, luokkavoitto ja KUMA. Nutmeg uros oli vaaleahko ja olisin toivonut sille lämpimämpää perusväriä. Tippaus oli makuuni liian hento. Koko ja tyyppi olivat hyvät, mutta pää kapea. Lisäksi gerbiili näykki. Koon ja tyypin vuoksi tuli kuitenkin

32

laatuykkönen ja luokkavoitto. Rakkaus oli valitsemani paras juniori. Avoin luokka aloitettiin agouteilla, joita oli neljä kappaletta. Yleisesti ottaen perusvärit olivat melko lämpimiä, mutta kultaiset linjat joko puuttuivat tai olivat heikkoja. Yhdellä oli hyvä kultainen linja, mutta sitten sen vatsapuolelta löytyi etutassujen välistä perusväriä. Siinäpä on kasvattajille tasapainottelemista, itse pidän tuota väriläikkää mahassa pahempana virheenä kuin kultaisenlinjan heikkoutta tai sen puutetta. Sekin on surullista, mikäli perusvärin punaisuuden kustannuksella aletaan kultaistalinjaa suosia. Häntäharjas on myös sellainen, mikä tahtoo olla agouteilla ongelma, se nimittäin vaalenee usein iän myötä. Mutta isompi virhe on kuitenkin koko hännän pituinen harjas! Voittaja oli upea, Elysees Venerando, jolla jopa kultaista linjaa oli havaittavissa, silti vatsa oli puhtaan valkoinen ja perusväri lämmin. Siispä tälle pojalle annoin SERTin. KUMAlla palkitsin myös toisen melko upean uroksen, Dannyn, jolle ainakin massaa olisin kaivannut enemmän. Argentet olivat yleisesti liian vaaleita ja olisin useimmille toivonut lämpimämpää perusväriä. Harmaaseen tippiin ja häntäharjakseen tulisi kiinnittää myös jatkossa suurta huomiota. Ne kun selvästi vievät sitä lämpöä pois väristä. Yhtä lukuun ottamatta kaikki olivat kuitenkin melko hyvän kokoisia. Toinen naaraista oli liian massiivinen. Paras luokassaan oli Vulpix Kesakage, saaden ainoan laatuykkösen luokassaan ja voitti näin luokkansa. Annoin tälle urokselle myös KUMAn. Argente creamille olisin toivonut tasaisempaa väriä, nyt se vaaleni kyljille ja oli lisäksi hieman pienikokoinen. Annoin siis vain L1:sen ja luokan ainokaisena siitä tuli luokkavoittaja. Grey agouti naaraan perusväri oli liian rusehtava ja tippaus epätasainen ja rakeinen, joten ei laatuykköstä. Ivory creameja oli kolme. Ivory creamien taso on viime aikoina ollut niin huikea, ettei tämä luokka nyt ihan vetänyt vertoja parhaille näkemilleni. Olisin toivonut kaikille tummempaa perusväriä. Parhaaksi valitsin tällä kertaa Supernova´s Magnetic:n, jolle annoin myös KUMAn ja se oli lopulta myös PVN. Toisen L1:sen sai luokan ainoa uros.

Honey foxeja olikin iso liuta, jopa kahdeksan kappaletta. Pahimpia virheitä olivat perusvärin vaaleus, pohjavärin sinertävyys sekä matalat vatsalinjat. Myös tippauksen vahvuuteen kannattaisi kiinnittää huomiota. Puolet honey foxeista ansaitsivat L1:sen. Luokan parhaaksi valitsin Usvaniityn Ainokaisen, jolla oli hyvä koko & tyyppi sekä hyvä väri, mutta hieman vaalea ja se vaaleni kyljille. SERT sille kuitenkin napsahti. Toiseksi tuli Usvaniityn Joukahainen KUMAn kera. Tämä uros oli myös hyvän kokoinen ja tyyppinen, mutta olisin toivonut hieman voimakkaampaa tippiä ja parempaa vatsalinjaa. Kolmanneksi sijoitin Usvaniityn Gugguva Giusieppen ilman muita palkintoja, sillä olisin toivonut tummempaa väriä ja tämän vatsalinjakin oli matala ja suora. Ainut avoimessa ollut polar fox ei tällä kertaa pärjännyt, koska sen perusväri oli rusehtava ja sillä oli osittain sinertävä pohjaväri. Lisäksi sen tippaus oli epätasainen ja kooltaan se oli pieni. Yksivärisiä avoimenluokan gerbiileitä oli vain värissä black. Niitä oli luokassa neljä. Kaksi sai L1:sen. Yksi uros jäi ilman liian vaalean perusvärin ja runsaiden valkoisten karvojen vuoksi. Naaras olisi ollut ihan mukava, mutta se oli liian tuhdissa kunnossa. Sille jaettiin kuitenkin loppupeleissä PYN palkinto. Voittajaksi valitsin hyvän värisen, kokoisen ja tyyppisen uroksen, Tel'Quessir Fowai Faerz'undus, jolle annoin myös SERTin. Burmeselle jaoin L1:sen, vaikka se oli hieman harmahtava ja mantteli puuttui. Sillä oli hajurauhasessa pieni patti, josta voisi epäillä alkavaa hajurauhaskasvainta. DTW luokassa oli neljä hienoa eläintä, joista kuitenkin yksi oli yli muiden erinomaisen koon, tyypin ja värin vuoksi. Kaikki saivat laatuykköset ja luokkavoittajaksi SERTin kera valitsin Hui Kauhistus Keanun. Siameseja oli ilmoitettu viisi, mutta vain kolme saapui paikalle. Kaikilla oli liian vaaleat pointit, toivoisin kasvattajien kiinnittävän tähän jatkossa huomiota ja käyttävän vaikka apuna näitä upea pointtisia DTW gerbiileitä. Beigeä väriäkin aina voisi toivoa lisää, mutta paras värinsä puolesta oli tällä kertaa Hui Kauhistus Ukulele, jolle annoin ainoan laatuykkösen ja sen myötä KUMAn ja luokkavoiton. Smokeja oli neljä, joista vain yksi jäi ilman laatuykköstä nokkataudin

33

vuoksi. Smokeilla on ihan sama homma kuin siameseilla, nimittäin pointit ovat liian vaaleita. Häntä pointti usein erottuu, mutta kuono- ja korvapointit sitä vastoin ei. Tippauksen voimakkuus on myös yksi seikka johon kannattaa huomiota kiinnittää, liian hailakka vie myös pointeilta voimaa ja taas liian voimakas sekoittuu pointteihin. Luokkavoittajaksi valitsin Joplaya´s Cirsium Suffultum ja annoin myös KUMAn. Rust point uros oli erinomainen kooltaan ja tyypiltään, sillä oli ihana pää. Perusväri oli kuitenkin liian vaalea, joten tällä kertaa vain L1 ja luokkavoitto. Silver nutmegilla oli tosi hyvä perusväri ja tippi. Tykkäsin myös tämän uroksen päästä. Valitettavasti kokoa olisi tarvittu lisää menestymiseen. Siispä laatuykkönen ja luokkavoitto sai tällä kertaa riittää. Tosin lopulta Elysees Armando oli kuitenkin PMU. SERTin saaneet eläimet otin uusinta tarkastukseen yhdessä pöydälle. Voittajan valinta ei ollut kovinkaan vaikea, mutta kolme seuraavaa sijaa tuottivat hieman päänvaivaa. Ne nimittäin olivat todella tasavertaisia. Lopulta kuitenkin päädyin tällaiseen järjestykseen: ROP1 Hui Kauhistus Keanu, ROP2 Tel'Quessir Fowai Faerz'undus, ROP3 Usvaniityn Ainokainen ja ROP4 Elysees Venerando. Kasvattajaluokkia esitettiin kaksi, joista toinen oli Hui Kauhistuksen siameset / DTWt ja toinen Usvaniityn honey foxit. Molemmat olivat niin upeita luokkia, että halusin palkita

kummatkin. Voittajaksi valitsin Hui Kauhistuksen ryhmän, sillä siinä oli vähän vähemmän parannettavaa kuin kilpakumppanin ryhmässä. Pointit olivat suhteellisen hyvät ja perusvärit myös hyviä tai melko hyviä. Koot ja tyypit olivat erittäin hyviä. Honey foxeissa koot ja tyypit olivat sitten erinomaisia, mutta perusväreissä oli vaihtelua ja parannettavaa niin punaisuudessa, pohjavärissä, tippauksessa kuin vatsalinjoissakin. Koe-standardissa oli neljä gerbiiliä, yksi baby, kaksi aikuista ja yksi veteraani. Yellow fox baby oli mielestäni liian vaalea ja sen vatsalinja liian matala. Koko oli kuitenkin hyvä ja tällä kertaa LKV ja Paras Koe-standardi Babyn palkinnot Usvaniityn Nemesikselle. Avoimen luokan yellow fox naaras oli niin ikään hieman liian vaalea ja sen vatsalinja oli matala, tyyppikin oli hieman hento, mutta siitä huolimatta se sai L1 ja LKV1. Orange point urokselle olisin toivonut parempaa kokoa. Perusväri oli myös vähän vaalea, samoin pointteihin olisin toivonut lisää väriä. Kuitenkin L1 ja LKV1 tälle nuorelle miehen alulle. Veteraaniluokasta löytyi viimein voittaja, nimittäin yellow fox uros oli selvästi muita parempi. En kuitenkaan katsonut sitä tällä kertaa KUMAn arvoiseksi, sillä sen perusvärissä oli hieman valkoisia karvoja ja olisin toivonut vielä kirkkaampaa perusväriä. Koko ja tyyppi olivat ihan hyvät. CV-03 Muad'Dib's Giusto oli siis PKS Veteraani sekä Paras Koe-standardi.

Aquarius de Lioncourt, kuva Anna Takkinen

34

Rovaniemelle on perustettu uusi yhdistys, jonka tarkoituksena on jakaa tietoa ja järjestää tapahtumia eksoottisten lemmikkieläinten parissa. Ensimmäinen ”virallinen” tapahtuma on

KANI- & JYRSIJÄNÄYTTELY

Sunnuntaina 15. 01. 2006 klo 8.45 alkaen

Rovaniemen työväentalolla (osoite: Lapinkatu 2)

Eläinten vastaanotto aamulla klo 8.45-9.45. Arvostelut alkavat noin klo 10.00. Lemmikkiluokat kaneille, marsuille, syyrialaisille hamstereille, kääpiöhamstereille, rotille, hiirille, gerbiileille ja deguille

Ennakkoilmoittautumiset 03.01.2006 mennessä: Henna Perälä Evakkotie 75 A 13 TAI helaitin@ulapland.fi 96100 Rovaniemi

Näyttelymaksut: Saman omistajan 1. ja 2. eläin 5€ / eläin 3. jne. eläin 2€ / eläin Jälki-ilmoittautuminen 6€ / eläin Ilmoittautumisohje: Eläimen laji*, rotu, väri, nimi*, sukupuoli*, ikä kuukausina näyttelypäivänä (vuosina, jos ei tarkkaa tiedossa)*, syntymäaika, isä, emä, kasvattaja, omistaja* *:llä merkityt pakollisia Eläimen tulee olla yli 2kk, tottunut käsittelyyn ja terve, eikä se saa olla tiineenä tai imettää. Näyttelyvahvistuksia ei lähetetä. Mahdollisista muutoksista ilmoitetaan ainakin sivuilla www.hennaperala.com. Paikalla puffet. Lisätietoja 0400-462824 / Henna Perälä

Yleisölle vapaa pääsy, tervetuloa!! Roi EKSÄ eli Rovaniemen eksoottisten eläinten yhdistys on Rovaniemen seudun eläinsuojeluyhdistys ry:n alayhdistys

35

Marsupalsta Tervehdys pitkästä aikaa. Ajattelin näin kertauksen vuoksi laitella ohjeita marsun pet-näyttelyyn valmistautumisesta. Nuo pikkukohdat kun tahtovat jäädä tarkistamatta ennen tuomarille tuontia. Siispä asiaan… Marsun valmistautuminen pet-näyttelyyn Suomen marsuyhdistys ry:n säännöissä sanotaan: ”Pet-luokka on avoin kaikille marsuille. Pet-luokissa eläimen ei tarvitse olla rekisteröity. Arvostelussa kiinnitetään erityistä huomiota marsun kuntoon, käsiteltävyyteen ja luonteeseen.” Ikäluokat jakaantuvat seuraavasti: Baby (2 kk - alle 4 kk), Juoniori eli nuori (4 kk - alle 6 kk), Avoin (6 kk - alle 36 kk) ja Veteraani (36 kk tai yli). Marsun valmistautuminen näyttelyyn ei käy hetkessä. Marsun tulee näyttelyissä olla hyvässä massassa ja lihaksikas, eikä näitä ominaisuuksia saa aikaan nopeasti, joten marsua pitää ruokkia hyvin ja monipuolisesti koko ajan. Liikuntaa tarvitaan säännöllisesti ja tietenkin hyvää perushoitoa sekä käsittelyä. Perushoitoon kuuluvat kynsien leikkaaminen ja tassujen rasvaaminen, korvien puhdistus, rasvarauhasen puhdistus, hampaiden tarkistus ja silmien tarkistus.

Marsu Ilona, kuva Saara Heikkilä Kynsien leikkaamiseen kannattaa jatkuvasti kiinnittää huomiota. Liian pitkät kynnet vaikeuttavat kävelyä ja saattavat jopa vääntää varpaita virheasentoihin. Kynsien tulisi olla tasaisesti leikatut n. 1 - 2 mm verisuonesta. Vaaleakyntisillä marsuilla verisuoni näkyy hyvin kynnen läpi, mutta tummakyntisillä arviointi on vaikeampaa. Tummakyntisillä marsuilla kynsi muuttuu

verisuonen lähellä pehmeämmäksi jopa jauhomaiseksi. Verisuoneen leikkaamista on vältettävä, koska se on marsulle kivuliasta eikä parane hetkessä. Kynsien leikkaamisen yhteydessä kannattaa tarkistaa tassunpohjat ja poistaa mahdolliset känsät esim. leikkaamalla kova ”lipare” varovasti kynsisaksilla pois ja sitten pehmittämällä rasvalla tai öljyllä. Tassuja on muutenkin ihan hyvä rasvailla aina silloin tällöin. Rasvaksi käy esim. Helosan, Vaseliini tai Erioil. Korvien puhdistus voidaan suorittaa joko ruokaöljyllä tai koiran korvienpuhdistusaineella. Ainetta laitetaan pumpulituppoon ja sillä puhdistetaan korvien näkyvät osat. Pumpulipuikkoja en suosittele käytettäväksi, koska jos puhdistuksen aikana marsu kääntää päätään saattaa pumpulipuikko mennä liian syvälle tuhoisin seurauksin. Rasvarauhanen sijaitsee paikassa, jossa marsun häntä sijaitsisi jos sillä sellainen olisi. Rasvarauhanen, joka uroksilla toimii aktiivisemmin kuin naarailla, on hyvä aina aika-ajoin puhdistaa, jottei se tukkeutuisi ja tulehtuisi. Jos tuntuu, että marsun häkki tuoksahtelee vaikka olet juuri sen puhdistanut, saattaa siihen olla syynä juuri tuo rauhanen. Rasvarauhasen voi parhaiten puhdistaa astianpesuaineella sen rasvanpoisto ominaisuuksien vuoksi. Rasvarauhasen alue kostutetaan ja siihen laitetaan pesuaine, joka vaahdotetaan. Pesuaine huuhdotaan huolellisesti pois. Jos haluaa, voi pehmeää hammasharjaa käyttää pesuapuna. Marsu kuivataan aina huolellisesti. Liikaa rasvarauhasen hinkkaamista on kuitenkin syytä välttää, koska se laittaa rauhasen toimimaan nopeammin ja rauhanen silloin likaantuu helpommin. Koko marsua ei tarvitse pestä joka kerran, kun rasvarauhasen puhdistaa. Talkkia voi myös käyttää rasvarauhasen rasvaisuuden poistamiseen, mutta ennen

36

tuomarille vientiä on talkki ehdottomasti puhdistettava pois. Urosmarsuilta on syytä myös aika-ajoin puhdistaa ”kakkakanjoni”, joka sijaitsee kivesten välissä. Paikka kun tahtoo kerätä kaikkea moskaa purusta ja karvoista lähtien jopa heiniäkin olen ”kanjonista” kaivellut pois. Itse olen paikkaa marsulta putsaillut kädenlämpöiseen veteen kastetulla pumpulipuikolla. Hampaat on hyvä tarkistaa, ettei töhnää kerry niihin ja samalla katsastaa etteivät ole liian pitkät tai epätasaisesti kuluneet. Epätasaisia hampaita voi yrittää viilata tasaisemmiksi mutta seurailu yleensä riittää, sillä marsun hampaathan kasvavat ja kuluvat koko ajan. Liian pitkät hampaat taas kaipaavat lyhentämiseen eläinlääkärin apua. Hampaiden tarkistusta on kuitenkin hyvä harjoitella noin totutus mielessä. Tuomarihan katsastaa marsuilta myös hampaat. Töhnää ja muuta likaa voi yrittää varovasti poistaa esim. pumpulipuikolla. Silmät on hyvä aina välillä tarkistaa, etteivät ole rähmäiset tai tulehtuneet. Rähmää voi liuotella keitettyyn veteen kastetulla pumpulitupolla. Silmätulehdusten hoito taas on eläinlääkärin heiniä. Terveellä marsulla on kiiltävä ja puhdas turkki sekä terve ja hilseetön iho. Marsun turkin näyttelyyn valmisteluohjeet ovat rotukohtaisia, jotta eläin olisi arvosteltavana mahdollisimman edukseen. Sileäkarvaiset marsut ovat lyhytkarvaisia ja pitkiä karvoja voi poistaa trimmaamalla eli nyppimällä karvat pois. Yksi tapa nyppiä on ottaa etu- ja keskisormen väliin hieman turkkia ja nostaa sitä ylös, jolloin pitkät karvat näkyvät hyvin ja nyppiä ne toisella kädellä pois. Toinen tapa on ottaa etu- tai keskisormen ja peukalon väliin turkkia ja hieroa irti kuolleet ja pitkät karvat. Usein trimmaus aloitetaan takapäästä ja edetään eteenpäin, jolloin viimeiseksi trimmataan pää. Marsua voi trimmata ja harjata säännöllisesti. Trimmaus parantaa ihon ilmanvaihtoa ja karvanlaatua. Lyhytkarvaisten risteytysmarsujen trimmauksessa kannattaa käyttää harkintaa, koska muutamat pitkät

karvat saattavat kuulua itse turkkiin ja niiden nyppiminen käy marsulle kipeää. Sileäkarvaisen marsun peseminen kannattaa ajoittaa päivää tai paria ennen näyttelyä, jottei turkki enää kerkeäisi kovin rasvoittua. Luonnostaan rasvaisen turkin omaavalle marsulle voi käyttää esim. Eukalyptus-shampoota rasvaisuuden poistamiseksi. Jos marsun iho on kuiva, on vehnänalkio- tai helokkiöljyshampoo hyvä vaihtoehto. Hoitoainetta ei tarvitse eikä kannatakaan käyttää. Veden ja pesuaineen joutumista silmiin ja korviin tulee välttää. Pesun jälkeen marsu kuivataan huolellisesti. Viimesilauksena ennen tuomarille vientiä pyyhkäistään purut pois turkista harjalla tai kangaspalalla. Kurkataan, ettei silmissä ole rähmää eikä hampaissa töhnää.

Marsut Stjärnfallets Denver ja Pippi Longstrump, kuva Saana Tyni Pitkäkarvaista marsua ei tarvitse trimmata. Peseminen kannattaa ajoittaa viikko tai kaksi ennen näyttelyä, jotta turkki ennättää palautua pesusta. Pesun jälkeen kannattaa käyttää hieman hoitoainetta, joka huuhdellaan huolellisesti pois varoen silmiä ja korvia. Pyyhekuivauksen jälkeen marsu kuivataan hiustenkuivaajalla ja kammataan kauttaaltaan. Pitkäkarvaisen marsun ihoa kannattaa seurailla, koska se vaurioituu herkästi. Raapiessaan itseään marsun näyttelyturkki voi mennä helposti pilalle. Etenkin pitkäkarvaisille marsuille suosittelen näyttelylautaa esittäytymistä varten, jotta turkki voidaan levittää kunnolla kokonaan

37

auki. Täydessä turkissaan oleva pitkäkarvainen marsu on upea näky ja siinä näkee oman taitavuuden ja hyvän marsun hoidon. Karkeakarvainen marsu eli abessinialainen (aby), rex ja teddy ei pesua varsinaisesti tarvitse ennen näyttelyä. Abyjä ei trimmata, koska siitä tulee vain litteät rusetit ja epämääräisesti sojottavat karvat. Jos abynsä haluaa pestä, tulisi se tehdä tarpeeksi ajoissa ennen näyttelyä, vaikkapa muutamaa viikkoa ennen. Muutamaa päivää ennen näyttelyä turkkiin ruiskutetaan haaleaa vettä spraypullosta, jolloin turkista tulee entistä karkeampi. Turkin rasvaisuutta voidaan poistaa sirottelemalla talkkia marsun turkkiin. Talkki pitää harjata huolellisesti pois ennen tuomarille esittäytymistä. Abyjen näyttelyvalmistautumiseen kuuluu rusettien harjaaminen avoimiksi pienellä jäykällä harjalla tai hammasharjalla. Rex ja Teddy marsujen turkin tulee myös olla karkeaa ja jäykkää. Pitkät karvat kyllä trimmataan pois, mutta pesun suhteen ohjeet ovat samat kuin abyillä. Jotta lika ja heinänmurut saadaan turkista pois, karstataan marsua aina vastakarvaan. Karstaaminen aloitetaan takapuolesta ja

siirrytään kohti päätä. Turkkiin sumutetaan haaleaa vettä ohuelti (pienet pisarat, jottei turkki kastu liiaksi) muutamaa päivää ennen näyttelyä, jotta turkin karkeus paranee. Näyttelyyn marsun tulisi matkustaa erityisessä kuljetusboksissa. Sopivia ovat mm. kissankuljetusboksit. Tärkeintä on, että marsulla on turvallinen olo ja ettei eläin saa vetoa eikä vilustu boxissa. Talven ajaksi boxin päälle voi ommella tai ostaa lämpimän tikkivuorisen päällysteen. Kuljetusboksin tulee aina olla puhdas ja se olisi hyvä desinfioida silloin tällöin. Boxin pohjalle voi laittaa purua ja heinää tai pyyheliinan, jottei turkki puruunnu. Boksiin on hyvä laittaa reilusti heinää naposteltavaksi sekä kurkkua tai omenaa tuoreruuaksi. Näyttelyyn voi ottaa mukaan juomapullon, siemeniä kuppiin ja lisää tuoreruokaa, joka annetaan vasta arvostelun jälkeen. Iloista Joulunalusaikaa Kaikille! -Sanna Suhmuran marsujen kotisivut löytyvät osoitteesta http://kotinetti.suomi.net/sanna.tuomaala

Marsu Lulu, kuva Anu-Maarit Paso

38

Minustako toimittaja? -lyhyt oppimäärä Leukapussilehden toimittajille ja wannabe-toimittajille ☺

Ihan alkuun haluan sanoa, että kuka tahansa saa kirjoittaa Leukapussiin artikkeleita! Jos sinulla on jokin juttuidea, niin laita ihmeessä se paperille (tai mielummin wordiin) ja lähetä se päätoimittajalle! Jotta päätoimittajan elämä olisi vähän helpompaa lehden teon aikaan, toimita palstat ja artikkelit aina deadlineen mennessä. Se on aina 2 vk ennen lehden julkaisua. Lehtihän julkaistaan aina näyttelyssä, eli käytännössä deadline on yleensä sama, kuin viimeinen ilmoittautumispäivä näyttelyyn. Artikkeli kannattaa kirjoittaa wordilla tai vaikka wordpadilla. Tekstiä ei tarvitse muotoilla, mutta jos haluat jo valmiiksi katsoa kuvien paikat, niin lehdessä käytetään seuraavia muotoiluja: Fontti Arial ja fonttikoko 11. Otsikko (esim. palstojen otsikot) ovat fonttikoolla 16 ja boldilla. Palstojen ensimmäinen kappale on myös boldilla (aiemmin kursiivilla) ja siitä seuraavat kappaleet laitetaan kahteen sarakkeeseen. Artikkelit lähetetään maililla siten, että itse artikkeli on liitteenä. Kuvat voivat olla

erikseen liitteenä, jos niille ei ole tiettyä kohtaa tekstissä, mihin haluat sen laittaa. Toki juttuja voi antaa vaikka levykkeellä näyttelyssä tai muissa tapahtumissa, jos mailin käyttö ei ole mahdollista ☺ Myös ihan etana-posti kirjeitä saa lähettää. Kuvia saa lähettää (ja mikä vielä parempaa, laittaa niitä nettiin ja lähettää toimitukseen linkki). Kuvat kannattaa nimetä niin, että siitä selviää eläimen laji ja oikea nimi. Myös kuvan ottajan nimi on tärkeä. Uusia kuvia tarvitaan koko ajan, joten kaikki kuvat otetaan kiitollisena vastaan! Vakio palstojen ja tietojen lisäksi lehteen tarvitaan joka kerta täytejuttuja, joten nyt näppikset roplottamaan ja lähettäkää juttuja Leukapussin toimitukseen suuntaan! Kaikki jutut ovat varmasti tervetulleita ja asian ei tarvitse olla pitkäkään. Alle sivun jutut ovat aina tervetulleita!

Jouluterveisin Päätoimittaja Anna

Chimene de Lioncourt, kuva Anna Takkinen

39

Muistoissamme Palstalla ilmoittaminen on jäsenille ilmaista.

Kirpputori Palstalla ilmoittaminen on jäsenille ilmaista.

Hauskaa joulua kaikille OSJH:n jäsenille!

40

Kasvattajalista Kasvattajalistalle otetaan virallisen kasvattajanimen omaavia kasvattajia. Lisäksi listalle otetaan pidemmän aikaa asiantuntevasti ilman kasvattajanimeä kasvattaneita OSJH:n jäseniä. Ilman kasvattajanimeä toimivat kasvattajat pääsevät listalle OSJH:n hallituksen suosittelun perusteella. Arctican Syyrialaiset hamsterit (pk, lk, rex, satiini, hopeanharmaa, luonnonvalkoinen, ms. valkoinen, hopeasoopeli, soopeli) Sini Niemisalo, Hillakuja 6, 90460 Oulunsalo, p. 040-537 3151, sininiemisalo(a)hotmail.com http://arctican.cjb.net/ Aron Syyrialaiset hamsterit (pk + lk, luonnonvalkoinen, hopeanharmaa) Anu Ronkainen, Yliopistonkatu 1 B 414, 90570 Oulu. Puh. 040-571 0574 e-mail: anuliisa(a)mail.student.oulu.fi Bellavillan Kiinankääpiöhamsterit ( normaali, normaali laikukas ) Kati Viinikangas, Kollaantie 4 A 2, 90140 Oulu, p. 040-5665 172, kviinika(a)paju.oulu.fi http://www.geocities.com/katinsiis Elysees Gerbiilit (agouti, honey fox, argente, collared). Elise Eskelinen, Yliopistokatu 1 C 510, 90570 Oulu, p. 044-578 8369, elyseegerbils(a)yahoo.com www.elysees.rules.it Farm´s kääpiöluppa (sini- ja ruskeasiamsoopeli ja ruskeasoopeli) Sari Viio, Palokankaantie 12b, 92910 Tavastkenkä, p. 045-6393028, tytti7@saunalahti.fi, http://www.viio.net/ Feu Devie's Syyrialaiset hamstit (PK, LK, satiini, musta) Henna Äijälä, Lylykatu 15, 92160 Saloinen, p. 050-3288 056, aijalahe(a)webinfo.fi http://koti.terrieri.net/feudevies Hazard's Venäjänkääpiöhamsterit talvikko (normaali, safiiri, helmi) Kati Heinonen, Nahkatehtaankatu 10 D 70, 90100 Oulu, p. 044-325 3284, katiheinonen(a)jippii.fi

Hui Kauhistus Gerbiilit (siamese, smoke, rust point) Marjaana Alamikkelä, Lallintie 5, 90800 Oulu, 040-555 2232, marjaana.alamikkela(a)jippii.fi www.huikauhistus.rules.it Känkkäränkän Marsut (sheltie ja texel) Mari Vähäkuopus, Suohaukantie 3B 18, 90250 Oulu, p. 044-587 4072, peltirumpu(a)jippii.fi Kärpänluolan Venäjänkääpiöhamsteri talvikko (normaali, safiiri, helmiäisnormaali, helmiäissafiiri), kiinankääpiöhamsteri (normaali, normaali laikukas). Heidi Karjalainen, Merikoskenkatu 12 A 24, 90500 Oulu, p. 040-5747195, voimaelain(a)hotmail.com www.geocities.com/jatimatikki Magical's Kanit (kääpiöluppakorvat). Satu Leinonen, Ylioppilaankatu 2 B 18, 33720 Tampere, p. 044-273 2132, satu(a)lohikaarme.net www.lohikaarme.net/kanit Pikkumökin Syyrialaiset hamsterit (luonnonvalkoinen, mustasuklaa, satiini, PK+LK). Terttu Rousu, Pikkumökintie 12, Ii, p. 040-7317325 tai 08-817 3134, terttu.rousu(a)iiseutu.fi Sateenkaaren Syyrialaiset hamsterit (PK+PK rex, LK, creme, luonnonvalkoinen). Satu Karjalainen, Riisikuja 9 B, 90460 Oulunsalo, p. 044-378 9957, satulinja(a)luukku.com www.geocities.com/sateenkaaren/sateenkaaren.html Satun Kanit (kääpiölupat, hermeliini) Satu Hirvonen, Oulu, p. 040 555 2559 http://www.mieronvaara.net/

41

Suhmuran Marsut (teddy) Sanna Tuomaala, Hintantie 19 A 2, 90500 Oulu, p. 040 - 513 3645, sanna.suhmura(a)netti.fi http://kotinetti.suomi.net/sanna.tuomaala/ Tel'Quessir Gerbiilit (DTW, black, siamese, smoke) Diana Alfthan, Ruiskukkatie 3 C 50, 90580 Oulu, p. 0400 536949, diana_alfthan(a)yahoo.com http://gamedude.klaanit.net/~diana/gerbut/ Kasvattajat, joilla ei ole kasvattajanimeä: Kanit (ruskeasoopeli, sinisoopeli ja venäläinen hermeliini) Henna Perälä, Evakkotie 75 A 13, 96100 Rovaniemi, p. 040-0462 824

Syyrialaiset hamsterit (pk, lk hopeanharmaa, mustasilmäinen valkoinen, luonnonvalkoinen, musta, kyyhkynharmaa), vkh roborovski (normaali). Liisa Mikkola, Kauppilantie 1, 90230 Oulu, p: 041-469 9690 / 044-353 5002, mikkli(a)luukku.com http://koti.mbnet.fi/~liisam Chinchillat ja maaoravat Satu Hirvonen, Oulu, p. 040 555 2559 http://www.mieronvaara.net/ Rotat sk+rex (silver black, silver blue, blue agouti) Jonna Brandt, Irmantie 3 G 14, 90560 Oulu p. 045-6515461, jonna.bra(a)luukku.com

Syyrialainen hamsteri Wiuhti, kuva Sini Moilanen

42

Nettipalsta Heippa taas nettipalstalta! Vieraskirjaan on jälleen tullut paljon viestejä. Osa asiallisia ja osa… no ei niin asiallisia. Mutta meitähän on moneksi ☺ Näin joulun alla vastaamme jälleen muutamiin vieraskirjaan tulleisiin kysymyksiin. K: Moi! Mun kani kuoli ja mä löysin yhestä eläinkaupasta hamsterin. Ja mä vissiin otan ne kaks. Niitten nimeks tulee Tarzanmursu ja Mursu. Mut mul ei oo ikin olu muutaku pupuja. ne on vissiit aika samanlaisii hoitaa? V: Kanin ja hamsterin hoito ei ihan yksi yhteen mene. Suurin ero lienee ruokavalio. Kani syö pääasiallisesti heinää, jota se tarvitsee päivittäin paljon ja eläinkunnan tuotteet eivät kuulu kanin ruokavalioon. Hamsterilla taas heinän arvo on lähinnä virikkeenä ja pesänrakennusaineena. Hamsterille tulee antaa siemenseoksen lisäksi monipuolisesti tuoretta ruokaa, vihanneksia, hedelmiä, juureksia ja eläinkunnan tuotteita. Kani myös tarvitsee isomman elinalueen, kuin hamsteri. Häkki jo yksistään on ihan eri koko luokkaa. Yhteistä näillä kahdella lajilla on varmaan vain se, että omistajan tulee yhtälailla huolehtia molempien hyvinvoinnista, terveydestä ja onnellisuudesta. Asiat mitä hamsteri ja kani vaativat, ovat vain melko erilaisia. Eli ohjeena kaikille uutta lemmikkiä hankkiville. Ottakaa selvää lajin vaatimuksista ENNEN lemmikin hankkimista, että ei tule yllätyksiä. K: Saako täältä ottaa kuvii ilman lupaa? V: Tämä on ehkä yleisin kysymys, mitä vieraskirjaan tulee. Yleisesti mitään kuvia ei saa ottaa ilman lupaa mistään, jos niitä aiotaan julkaista jossakin muualla (netissä, koulun tehtävissä jne). Yksityiseen käyttöön (vaikka oman tietokoneen taustakuvaksi) kuvia voi toki kopioida, kukapa niitä sieltä tulee poiskaan hakemaan ;) Eli myöskään OSJH:n sivuilla näkyviä kuvia ei saa kopioida virtuaalihoitoloihin jne. sivustoihin.

K: Miten ihana kuva se hamsteri. Haluaisin itsekin hamsterin, mutta äiti ei anna. Voisitko kertoa sähköpostitse miten äiskin sais suostumaan? V: Tässä on myös yksi hirmu yleinen kysymys. Tuskin kukaan voi sanoa mitään varmaa asiaa, millä vanhemmat saa suostumaan lemmikin hankintaan. Lemmikin hankinta on kuitenkin suuri päätös ja se vaatii vuosien sitoutumisen eläimeen. Siksi asia pitääkin keskustella ja päättää perheen sisällä harkiten. Neuvona voisi kuitenkin antaa, että keskustelkaa vanhempien kanssa rauhassa asiasta (suuttuminen ja jankuttaminen ei auta asiaa, päinvastoin) ja kysykää, miksi he eivät halua lemmikkiä. Kenties vanhemmat eivät luota, että lapsi osaa sitoutua lemmikkiin ja huolehtia sen tarpeista joka päivä (toki päävastuu on aina vanhemmilla, mutta jos lapset haluavat lemmikin, tulee heidänkin siitä ottaa vastuunsa vanhempien valvonnan alla). Jos tuollaisessa tapauksessa pystyy osoittamaan, että osaa huolehtia pitkäjänteisesti lemmikistä, voi olla että jonain päivänä lemmikin hankita tuleekin ajankohtaiseksi. K: Joo ei saisi kysyä mitään, mutta minkä värinen on tuo rotta tuossa etusivulla? (toim. huom. Nettisivujen etusivusta on siis kyse) V: Armas oli muistaakseni buff hooded väriltänsä. K: voiko näyttelyyn tuoda kanin ilman että on jäsen? V: Kyllä voi. OSJH:lla on vielä kaiken lisäksi samat näyttelyhinnat kaikille. Yleensä yhdistyksillä on jäsenilleen halvemmat ilmoittautumishinnat, kuin ei-jäsenille, mutta OSJH:lla hinnat on kaikille samat. Tällaista tällä kertaa, ensi kerralla uusi vuosi ja uudet kujeet! -Anna / Webmaster

43

44

Ellei vastaanottajaan tavoiteta, pyydetään palauttamaan osoitteeseen: Sini Niemisalo Hillakuja 6 90460 Oulunsalo

2