Helsinki, 27. 4. 2014

Metropolialueen yrityspalveluiden ekosysteemi,

Toimijat ja niiden asemointi Tapio Koivu, Laura Honkapirtti

2

Alkusanat

Tämä raportti on syntynyt vuonna 2013 käynnistyneen, pääkaupunkiseudun

yrittäjyyttä tukevan palvelutoiminnan uudistumista edistävien toimijoiden

aloitteesta. Aloitteeseen sitoutuneet toimijat ovat organisoineet

toimintansa ”Yrittäjyyden ekosysteemin forumiksi”. Sen puitteissa on tuotettu

vuoden 2013 aikana konsulttitoimeksiantona ekosysteemin kokonaiskuvaus.

Toimeksiannon toteutti menestyneesti Hubconcepts Oy:n Jukka Viitanen. Vuoden

2014 aikana työtä jatkettiin täsmentämällä ekosysteemin toimijoiden roolitusta,

keskinäistä asemointia sekä pohtimalla erityiskysymyksenä hautomotoiminnan

korvaavaa mallia.

Tämän raportin tarkoitus on antaa tarkempi kuva ekosysteemin toimijoista,

keskeisistä rooleista, niihin kohdistuvista muutospaineista sekä antaa suosituksia

pääkaupunkiseudun elinkeinojohdolle investointien kohdentamiseksi. Työ jatkaa

suoraan Jukka Viitasen raportin pohjalta, mutta on nähtävä välivaiheeksi ja

päätöksentekoa tukevaksi materiaaliksi. Raportin tilaajana on toiminut tässä

vaiheessa YritysHelsinki ja sen tekijänä Makery Oy:n Laura Honkapirtti ja Tapio

Koivu.

Yrittäjyyttä tukevat palvelut tapahtuvat pääosin markkinaehtoisesti, ja siksi

toimijoiden kenttä, ansaintamallit, organisaatiomuodot ja roolit muuttuvat

jatkuvasti. Valmista, kokonaista ekosysteemin kuvausta ei lähtökohtaisesti tule

koskaan kukaan saamaan tämän takia aikaan eikä siihen tule myöskään markkinan

dynamiikan vuoksi pyrkiä. Sen sijaan on tärkeä ymmärtää yrittäjyyden elinkaari ja

ekosysteemin palvelukokonaisuus sen ympärillä ja keskityttävä siihen, miten ja

minne investoida tuloksellisesti ja mitata investointien tuottoa, jotta

pääkaupunkiseutu voi nauttia kasvavasta yrittäjyydestä niin lukumääräisesti kuin

liiketoiminnan tulosten ja onnistumisten muodossa.

Helsingissä, 15. 4. 2014

Tapio Koivu

toimitusjohtaja, Makery

3

Sisällysluettelo

Alkusanat .......................................................................................................................... 2

1. Ekosysteemin toimijat .................................................................................................. 4

1.1 Tausta ................................................................................................................. 4

1.2 Sitoutuneet tahot ja palvelut ............................................................................... 5

1.3 Muita toimijoita ja palveluita ............................................................................. 8

1.4 Muut ekosysteemin kannalta oleelliset tahot ja palvelusisällöt .......................... 9

2. Ekosysteemin kattavuus ............................................................................................... 9

2.1 Yrittäjän näkökulma ja tarpeet ........................................................................... 9

2.2 Kuntien näkökulma .......................................................................................... 10

2.3 Palveluiden tuottajien näkökulma .................................................................... 12

2.4 Erikoistuminen vs. peruspalvelu ...................................................................... 13

3. Johtopäätökset ja suositukset ..................................................................................... 14

4

1. Ekosysteemin toimijat

1.1 Tausta

Tämän raportin tarkoitus on antaa kuva pääkaupunkiseudun yrittäjyyden tukemiseen

tarkoitettavista palveluista sekä niitä tuottavista organisaatioista. Raportin pohjana on

syksyllä 2013 tehty alustava ekosysteemin kokonaiskuvaus, jonka antoi toimeksi

Culminatum Oy ja jonka toteutuksen osalta konsulttina toimi Jukka Viitanen ja

työryhmän jäsenenä Timo Onnela, YritysHelsinki, Petri Allekotte, Culminatum Oy,

Seppo Laukkanen, Aalto yliopisto, Tuomas Maisala, Spinno sekä Tapio Koivu, Makery.

Ekosysteemillä1 tarkoitetaan tässä yhteydessä koko pääkaupunkiseudulla yrittäjyyden,

käynnistyvien ja murrosvaiheessa olevien pienten, erityisesti kasvuhakuisten yritysten

tukemiseen tarkoitettuja palveluita, rahoitusmuotoja ja niistä muodostuvaa

yhteistyöverkostoa. Ekosysteemiä ei tässä yhteydessä ole tarkoitus rajata kattamaan vain

tiettyä valittua joukkoa organisaatioita. Ekosysteemin toimijoiden asemaa ohjaa

markkina, ts. yrittäjien ja yrittäjiksi aikovien tarpeet ja mahdollisuudet käyttää rahaa

palveluihin, oli se omaa tai julkiselta rahoittajalta tulevaa. Lähtökohta tälle raportille

kuitenkin on se, että kaupunkien, oppilaitosten, rahoittajien sekä yksityisten rahoittajien

ja palveluorganisaatioiden kesken on muodostunut konsortio, joka ylläpitää ja edistää

avoimella agendalla yrittäjän ja yrittäjyyden edistämiseksi tarkoitettuja palveluja.

Konsortio toimii ilman siihen kohdistettua ohjausta. Lähtökohtana on se, että palvelut,

rahoitus ja tuetut aktitiviteetit kattavat yrityksen ja yrittäjyyden elinkaaren

kokonaisuudessaan ja että toimijat kehittävät kokonaisuutta oma-aloitteisesti,

yhteistyössä käytännön tarpeita vastaavasti ja ”alhaalta-ylös” –periaatteella. .

Toimijoiden yhteisen aloitteen tarkoituksena on nivoa yhteen tehokkaammin:

1. tutkimus- ja koulutuslaitosten yrittäjyyttä edistävät ydinprosessit

2. start-up yrityksille suunnatut palvelut

3. yrittäjyyttä edistävä julkinen palvelutarjonta

4. yksityisten palveluntarjoajien linkittäminen palvelukokonaisuuteen

Tältä pohjalta on luotu kuvaus (ks. Kuva 1. ”Ehdotetut palvelusisällöt”) komponenteista,

joista palvelun toivotaan muodostuvan. Kuva noudattaa jäljempänä (ks. Kuva 2.)

esitettävää yrityksen elinkaareen pohjautuvaa tarkastelua. Elinkaaren alkupäässä

palveluiden on tarkoitus kattaa kaikki yrittäjyydestä kiinnostuneet tai missä tahansa

1 Start-up ekosysteemin määritelmän osalta ks. http://en.wikipedia.org/wiki/Startup_ecosystem

5

elinkaaren vaiheessa olevat mahdolliset, muutostilanteessa tai murroksessa olevat

yrittäjät tai yritykset. Palveluiden tulisi toimia niin, että julkiset ja yksityiset

palveluntarjoajat toimivat yhdessä kaikissa yrityksen kehityspolun vaiheissa ja jakavat

tietoa ja osaamista yhteisesti sovittavilla tavoilla kokonaisasiakkuusmallin mukaisesti.

Palveluketjussa mukana olevat toimijat voivat toimia joko yleisneuvojina alkuvaiheen

yrittäjyyden suhteen tai valita erityisosaamisalansa (“yrityksen kehitysvaihe”/”toimiala”)

joihin keskittyvät. Erikoistuminen luo osaamisen kriittistä massaa ja kokoaa tarvittavan

asiantuntijajoukon kehittyvän yrityksen ympärille. Ne toimialat, jotka

erikoistumisvaiheessa jäävät julkisen palveluntarjonnan reuna- alueille tai ”yleisten”

palvelujen varaan, voivat hakea tukea yksityiseltä sektorilta (markkinaehtoisesti)

Kuva 1. Ekosysteemin ehdotetut palvelusisällöt, Alkuperäinen: Hubconcepts Oy, 2013

1.2 Sitoutuneet tahot ja palvelut

Konsortioon, joka kutsuu itsensä säännöllisesti koolle avoimeen ”Forumiin”, kuuluu tällä

hetkellä 18 organisaatiota, mm. YritysHelsinki, , Spinno, Makery, Forum Virium,

Helsingin yliopisto, Fiban, Aalto yliopiston yrittäjyyteen liittyviä ohjelmia ja toimintoja,

joukkorahoittaja Invesdor, Greater Helsinki Promotion, Laurea, Metropolia, Haaga-

Helia, jne. Työryhmä on tehnyt tiivistä suunnittelutyötä yhdessä syksystä 2013,

tarkoituksenaan taata alkaville yrittäjille toimiva palvelu resurssitehokkaasti myös

hautomotoiminnan lakkauttamisen jälkeen.

Tavoitteena palvelujen kehittämisessä on toimia verkostomaisesti siten, että jokaisen

toimijan ydinosaaminen ja –ala on selvää myös muille osallistujille, jolloin asiakas

6

osataan ohjata oikeaan osoitteeseen kaikkien osallistujien toimesta. Alla on kuvattu

YritysHelsingin yritysoppaan mukaiset yrittäjyyden vaiheet lyhyesti (ks. Kuva 2).

Jäljempänä oleva kuva havainnollistaa sitä, mitä alkavan yritystoiminnan eri vaihetta

kunkin toimijan tarjooma parhaiten vastaa.

Kuva 2. Alkavan ja kasvuun tähtäävän yrityksen kehitysvaiheet

Vaiheet -2, ja -1: Vaiheet kuvastavat eri tasoja idean kehittymisessä ja tarvittavan

osaamisen kerryttämisessä. Taso -2 kuvastaa aikaista vaihetta, jossa pyritään luomaan

kiinnostusta yrittäjyyteen. Tyypillisesti yliopistot ja amk:t ovat suuressa roolissa vaiheen

aikana esim. yrittäjyyteen liityvine tapahtumineen ja kursseineen. Näihin vaiheisiin voi

liittyä muita yrittäjyyteen kannustavia tapahtumia ja kursseja, jotka järjestetään

koulutuslaitosten tai yliopistojen ulkopuolella. Tasoilla -2 ja -1 yksilöllä tai ydintiimillä

on jo idea, muttei vielä tarkkaa kuvaa siitä, kuinka tämä muutetaan liiketoiminnaksi.

Yritystä ei vielä ole perustettu ja tiimiin tarvitaan vielä osaajia tai osaamista.

Vaihe 0 kuvaa varsinaista perustamista ja sitoutumista rahallisesti ja juridisesti. Vaiheessa

on tärkeintä perustajien sitoutuminen ja erityisesti kasvuun tähtäävien yritysten osalta

osakassopimuksen laatiminen oleellisin vaihe. Vaiheen 0 jälkeen yrityksellä on

valmiudet lähteä markkinoille tai niitä kehitetään tosissaan.

Vaiheet 1-3: Toiminta kehittyy, kasvaa, vakiintuu, syntyy asiakkuuksia. Yrityksen

luonteesta riippuen vaiheissa 2 ja 3 kasvua rahoitetaan muullakin kuin tulovirralla.

Kiinnostus markkinoilla on kasvavaa. Vaiheessa 3 yritys on jo vakiinnuttanut

kasvuasemansa ja pystyy helposti hankkimaan resursseja sekä riskirahoitusta. Omistajat

saattavat siirtyä uusiin haasteisiin.

7

Kuva 3: Metropolialueen ekosysteemityöhön sitoutuneiden toimijoiden positiointi

yrityksen elinkaarella. Alkuperäinen: Hubconcepts 2013, editoitu 4/2014: Makery ja

YritysHelsinki.

Raporttia kirjoitettaessa seuraavat organisaatiot ovat sitoutuneet yhteistyöhön

palveluiden kehittämiseksi:

1. Haaga Helia -ammattikorkeakoulu

2. Metropolia –ammattikorkeakoulu

3. Spinno –yrityshautomo (Osa Laurean ammattikorkeakoulua):

4. YritysHelsinki ja sen osana NewCoFactory

5. Helsinki Business Hub (Greater Helsinki Promotion)

6. ForumVirium

7. Makery

8. Helsingin yliopisto ja sen osana Helsinki Innovation Services Oy

9. HelsinkiThinkCompany

10. Invesdor Oy

11. Finnish Business Angel Network (FIBAN)

12. Aalto Start-up Center

13. Helsinki Ventures –kiihdyttämö

14. Demos Helsinki –ajatushautomo

15. Arctic Start-up

16. Espoon Uusyrityskeskus

17. YritysVantaa

18. Helsingin yrittäjät

Toiminta perustuu ”bottom-up” periaatteeseen, ts. kukin toimija on mukana omalla

panoksellaan, omista lähtökohdistaan eikä toimintaa erityisesti ohjata ulkopuolelta.

Toistaiseksi keskitytään seitsemään päätehtävään:

8

1. Ekosysteemin kokonaiskuvauksen ja yhteisen strategian tuottaminen

2. Hautomotoiminnan uusiutuminen

3. Riskirahoituksen kehittäminen

4. Viestintä

5. Toiminnan vaikuttavuus ja mittarit

6. Yhteisten työkalujen kehittäminen

7. Yhteisten palveluiden kehittämiseen ja kansainvälistymiseen tarkoitetun EU-

rahoituksen hakeminen.

Toimintaa ei rahoiteta erikseen eikä keskitetysti. Toimijoiden kesken on käynnissä

erilaisia hankkeita, jotka sivuavat palveluiden kehittämistä ja edellä esitettyjä päätehtäviä.

Hankkeissa tehdään yhteistyötä tehtävissä toimivien kanssa sikäli kun se nähdään

tarkoituksenmukaiseksi.

Ekosysteemin toimijat ovat sitoutuneet yhteistyön tiivistämiseen palveluiden osalta.

Tarkoitus on rakentaa yhteydet yrityspalvelualustojen, toimijoiden ja palveluiden välille.

Tavoitteena on saada yrityspalvelut näkymään ulospäin yhtenä toimivana

kokonaisuutena. Tarkastelussa ovat erityisesti mukana yritysneuvonta,

yrittäjyyskoulutus, esihautomotoiminta, hautomotoiminta ja kiihdyttämötoiminta.

Optimoinnin tavoitteena on arvioida yhdessä, mihin kohtaan yrityspalvelukokonaisuutta

yritys/yrittäjä kannattaa jatkossa ohjata ja kuka tällöin vastaa palvelun sisällöstä

1.3 Muita toimijoita ja palveluita

Palveluja on edellisten lisäksi tarjolla yrityksille sekä julkisten että yksityisten

organisaatioiden tuottamina. Julkisten organisaatioiden osalta mm. alkuvaiheen

rahoitukseen liittyviä toimijat, kuten työ- ja elinkeinoministeriön alaiset organisaatiot

palveluineen eivät ole aktiivisesti mukana kansallisen roolinsa vuoksi. Kuitenkin

pääkaupunkiseudun toimijat ja TEM:in YritysSuomi-palveluiden osalta on neuvoteltu

yhteistyöstä. Vastaavasti mm. Tekesillä on kansallinen tehtävä, eikä se ole kohdistamassa

erityisesti rahoitusta pääkaupunkiseudun toiminnan ja rakenteiden kehittämiseen tältä

osin.

Osittain tai kokonaan puhtaasti yksityisen sektorin pelisäännöin toimivat organisaatiot

ovat toistaiseksi varsin pienessä, mutta kasvavassa roolissa pääkaupunkiseudun

yrittäjyyspalveluiden yhteisen kehittämisen osalta. Mm. VIGO-kiihdyttämöistä pääosa ei

ole aktiivisia, eikä varsinaista kytkentää ole myöskään mm. aikaisen vaiheen

pääomasijoittajiin tai niitä edustaviin rahastojen manageerausyhtiöihin.

Pääkaupunkiseudulle on nousemassa myös yksityisiä, toimialakohtaisia yrityshautomoita

tai kiihdyttämöitä, mm. Fonecta, Reactor, sekä GE Healthcaren toimesta

terveydenhuoltoalaan ja ABB:n toimesta teknologiateollisuuteen. Taaleritehdas kehittää

ns. palveluenkelikonseptia. Myös mm. Sanoma –konserni ja Nokia oyj ovat toimineet

aikaisen vaiheen yritystoiminnan suhteen aloitteellisena, jälkimmäinen mm. Bridge –

ohjelman kautta, Aallon kanssa yhteistyössä AppCampuksen osalta, avointen, pienille

9

yrityksille tarkoitettujen mobiiliteknologian kehitystyökalujen tarjoajana ja alkuvaiheen

sijoittajana. Teknologioita yhdistelevä ja uusia yrityksiä synnyttävä Spinverse Oy:n

Innovation Mill –toiminta ei ole aktiivisesti mukana osana palvelujen kehittämistä.

Tutkimuslaitoksista erityisesti VTT ja sen konserniin kuuluva VTT Ventures Oy on

aktiivinen synnyttämään tutkimuslähtöisiä yrityksiä.

1.4 Muut ekosysteemin kannalta oleelliset tahot ja palvelusisällöt

Yrittäjien kannalta on luonnollisesti tarjolla runsaasti erilaisia yrityksen alkuvaiheen

palveluita. Toimitilojen osalta markkinatilanne on muodostunut sellaiseksi, että pelkän

tilan saaminen ei nouse enää yrityksen kannalta haasteeksi. Alkuvaiheeseen keskittyviä

palveluita löytyy juridiikan, viestinnän, taloushallinnon, henkilöstöhallinnon,

rekrytoinnin alueilta runsaasti. Hautomo-ohjelmien päätyttyä subventoituja palveluita ei

ole enää tarjolla. Tilojen osalta palvelut ovat muuttumassa selvästi alkavan toimitilan

tarjoamisesta yhteistoimintaa ja –työtä tukevien ns. co-creation tai co-working –tilojen

tarjoamiseen. Palvelua tarjoavat jo yksityiset organisaatiot.

2. Ekosysteemin kattavuus

2.1 Yrittäjän näkökulma ja tarpeet

Yrittäjät tarvitsevat alkuvaiheessa eniten kahta asiaa: rahoitusta ja asiakkuuksia.

Yrittäjälle on kriittistä, että voidaan näyttää, miten neuvottelu käynnistetään rahoittajien

kanssa, miten käytännössä rahoitusta haetaan ja miten rahoitusneuvottelut sekä

rahoittamisen prosessi hoidetaan. Asiantuntija-apua on perinteisesti tarvittu myös

taloushallinnon osalta. Yrittäjät ovat toivoneet hyvin aikaiseen vaiheeseen tarkoitettua

rahastoa, ns. ”Boost fundia”, jolla voidaan nopeuttaatuotteistusta ja iteroida tarjoama

sopimaan oletettuun markkinaan.

Yrittäjät tarvitsevat apua arvolupauksensa kirkastamiseen asiakkaidensa suuntaan.

Pääviestin hiominen, pitchaus-harjoitukset, esiintymiset, ensimmäisen

referenssiasiakkaan saaminen, skaalattavuuden analysointi, yhteydet

asiakasverkostoihin, kanavat markkinoille sekä tuotteiden ja palvelujen yhdistäminen

nousevat esiin säännönmukaisesti yritysten suunnasta. Jotta ekosysteemin tuottama

palvelu on arvokas yritykselle, on kyettävä näyttämään toimialaan liittyvä osaaminen ja

myöskin kyettävä kasvattamaan sitä palvelun tarjoajan taholta.

Yrittäjät arvostavat myös aikasäästöjä. Näitä voidaan tuottaa mm. antamalla opastusta ja

oppaita liiketoiminnan suunnitteluun, oikeaa ja realistista tietoa erilaisista hakemus- ja

rekisteröintiprosesseista, sekä tukea ja esittelyjä oikeille päättäjille. Yleisesti näitä

palveluja on jo tuotteistettu ja käytetään laajasti.

10

Alkavan yrityksen kilpailuetua voidaan parantaa myös tuomalla erilaisia

ratkaisuehdotuksia esim. tuotteen tai tarjoaman vahvistamiseen (esim. komponenteista

järjestelmiin ja ratkaisuihin markkinoiden tarpeista lähtien), osaamisen täydentämiseen,

tiimin rakentamiseen ja viestintään.

Yrittäjien näkökulmasta palvelu näyttäytyy tällä hetkellä vahvalta erityisesti elinkaaren

alkuvaiheen osalta, kuten aktivoinnissa, perustamisvaiheen neuvonnassa ja toiminnan

saamisessa operatiiviseksi. Palveluihin tulee kuitenkin selviä aukkoja, kun ensimmäisten

asiakkuuksien suhteen olisi luotava referenssejä, tehtävä verifikaatioita

markkinapotentiaalista, tuotteen/tarjoaman sopimisesta asiakkaiden vaatimuksiin, jne.

Ilman yrityksen rekisteröimistä on käytännössä mahdotonta saada aikaan pieniä kokeiluja

edes yliopistoympäristöissä.

Kasvuun tähtäävät palvelut eivät toistaiseksi kohdennu elinkaaren aikaisiin vaiheisiin,

joissa on vielä mahdollisuus vaikuttaa liikeideaan, tiimiin ja osaamiseen. Varhain ei

yleensä käydä perusteellista ja laajaa keskustelua siitä, miten yritysten liikeideaa

voitaisiin vahvistaa esim. teknologiaa ja tarjoamaa laajentamalla. Resurssien käyttäminen

hyvin vaikaisessa vaiheessa vaatii luonnollisesti riskinottoa, ja riski vastaavasti pienenee

sitä mukaa, kun saadaan näyttöjä potentiaalista ja liiketoiminnan onnistumisen

mahdollisuuksista. Erityisesti pienessä markkinassa kuten Suomessa, jossa riskinottoon

ei ole yleisesti valmiuksia, ei ole yksityisiä toimijoita, jotka uskaltavat tai julkisia, jotka

osaavat tarjota palveluita niissä vaiheessa kehitystä, joissa epävarmuus on suurin. .

2.2 Kuntien näkökulma

Kuntien näkökulmasta yrittäjyyden tukemisen perusmotiivi on luoda työpaikkoja, jotka

tuottavat verotuloja. Kuntien rooli on olla aktiivinen yritysten perustamisen tukemisessa.

Kuntien näkökulmasta on ratkaisevaa, toimitaanko palveluiden rahoittajan, tilaajan vai

tuottajan roolissa. Tällä hetkellä kunnat tuottavat yleisluonteista neuvontaa ja

perustettaessa tarvittavaa hallinnollista tukea. Rahoittajana on tuettu ohjelmallista,

muutoinkin julkisrahoitteista toimintaa, joka edistää yrittäjyyttä ja joka palveluna

yleisesti ostetaan mm. hautomo- tai kehitysyhtiöiltä.

Kunnat ovat rahoittaneet hautomotoimintaa yhdessä elinkeino- ja liikenne- ja

ympäristökeskusten EU-rahoitteisten ohjelmien kautta. Rahoituksen turvin on voitu

tuottaa perustamisvaiheeseen palveluja, jotka helpottavat mm. liiketoimintasuunnitelman

laatimisessa, käynnistämisvaiheen rahoituksen saamisessa, tilojen ja muiden

peruspalveluiden (kirjanpito, viestintä, juridiikka) hankkimisessa kohtuuhintaan.

Palvelutuottajat ovat myöskin aktivoineet yrittäjiä perustamiseen ja rahoituksen

etsimiseen kasvun aikaansaamiseksi. Toimintaa on mitattu perustettujen yritysten

määrällä. Hautomo-ohjelmien loppuessa on aktiivisesti pohdittu sitä, millaiseksi toiminta

tulisi jatkossa miettiä ja miten sen tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta mitata.

11

Palvelun tuottamisen ja rahoittamisen roolien muuttuessa kuntien on syytä pohtia, mihin

investoimalla voidaan saada aikaan paras vaikuttavuus – joko kunnan houkuttelevuuden

kannalta yrittäjyyden suhteen, uusien yritysten rekisteröitymisen osalta kuntaan, uusien

työpaikkojen synnyn suhteen vaiko yritysten tuottaman veronkantokyvyn suhteen.

Haastavaa on yritysten oikean tyyppinen tukeminen siten, että kunta ei käytä rahoitusta

palveluun, joka kilpailee suoraan markkinaehtoisen toiminnan kanssa. Yrittäjäksi aikovan

ja hyvin alkavassa vaiheessa olevan yrityksen kyky maksaa markkinaehtoisesti

hinnoitelluista palveluista ennen kuin se on ylittänyt klassista ”kuolemanlaaksoa” ja

saanut riittävän rahoituksen tai tulovirtaa, on käytännössä olematon. Siksi on ollut

perusteltua auttaa yrityksiä juuri perustamisvaiheessa.

Palveluiden tuottajien kyvykkyyttä, onnistumista ja lisäarvoa ei ole voitu sitoa yrittäjän

menestymiseen, koska tälle on nähty lainsäädännöllisiä ja hallinnollisia esteitä tai sitä ei

ole tavoiteltu palveluiden tuottajien riippumattomuuden säilyttämiseksi. Palvelun

onnistumista ei mitata suoraan yksittäisen asiakasyrityksen menestymisen kautta. Tämän

vuoksi on osoittautunut haasteelliseksi luoda pitkäjänteisiä yhteistyömalleja, joissa

kannustettaisiin tiiviimpään, molempia osapuolia samoin kriteerein palkitsevaan

toimintaan. Ratkaisuksi on haettu ns. ”public-private” –toimintamalleja, joissa julkisesti

rahoitetun palvelun tuottaja ja yksityinen taho molemmat toimivat samojen mitattavien

tavoitteiden ja vaikuttavuuden saavuttamiseksi.

Ekosysteemin toimijoiden aloitteesta on pyritty luomaan mallia, jossa palvelun

ansaintalogiikka perustuisi yrityksen onnistumiseen. Palvelusta saatava korvaus

voitaisiin maksaa yrityksen näkökulmasta vasta, kun yritys onnistuu rahoituksen

hankkimisessa tai liikevaihdon kasvutavoitteissaa (”success fee” –perusteinen ansainta).

Vaihtoehtoisesti palvelun tarjoaja voi saada omistusosuuden yrityksestä ja sopia erikseen

julkisesti rahoitetulle toimijalle erilaisen ehdon irtautumisesta kuin yksityiselle

sijoittajalle. Ekosysteemin puitteista ansaintaa on kutsuttu ”investointimalliksi”, ts.

yrittäjälle tai yritykselle voidaan tuottaa palveluita, jotka nähdään sekä kunnan että

yrityksen näkökulmasta pitkäjänteisenä investointina. ”Investoidun palvelun”

takaisinmaksun ja siihen liittyvän riskin jakaa sekä kunta, yrittäjä että palvelun tuottaja.

Investoinnin takaisinmaksun lisäksi ja siitä erillisenä asiana kunta voi käsitellä tuotetun

palvelun ja luodun järjestelmän vaikuttavuutta verokertymään ja työllisyyteen.

Kuntien lähestymistavoissa ja resursseissa panostaa yrityksille tarjottaviin palveluihin on

eroja pääkaupunkiseudulla. Kunkin kunnan talous antaa erilaiset lähtökohdat jo

resurssienkin suhteen. Helsinki on selvästi suurimpana kuntana kyennyt panostamaan

eniten. Tällä hetkellä panostus näkyy aktiivisena mm. uusien yrittäjille tarkoitettujen

palvelumuotojen ja perusinfrastruktuurin luomisena. Mm. YritysLinna ja sen puitteissa

kehittyvä uusi, vahvempi kasvuun tähtäävä toiminta, kasvuvalmennus sekä tuki

yliopistoyhteisössä syntyvän yrittäjyyden edistämiseksi hakevat selkeämmin uutta,

vahvempaa roolia yrittäjyyden tukemiseen.

12

Espoossa Aalto yliopiston rooli näkyy vahvimmin pääkaupunkiseudun ulkopuolelle.

Etenkin tapahtumista SLUSH houkuttelee vuosittain tuhansia osallistujia, ja koko

Otaniemen alue StartupSauna keulakuvanaan on onnistunut muutoinkin olemaan koko

maan start-up –näyttämön keskipisteenä. Espoon kaupungin omaa palvelutoimintaa

edustaa YritysEspoo ja sen peruspalvelut. Lisäksi ammattikorkeakouluista Espoo on

tukenut mm. Laurean Spinno-toimintaa, joka jatkaa palveluiden tarjoamista.

Vantaan rooli ei ole ollut niin näkyvä kuin naapurikaupunkien. Muiden Uudenmaan

kuntien toiminta on aktivoitunut mutta on mittakaavaltaan huomattavasti muuta

pääkaupunkiseutua vaatimattomampaa.

2.3 Palveluiden tuottajien näkökulma

Palveluiden tuottajilla tässä yhteydessä käsitetään sekä julkisomisteisia tai julkisella

tuella toimivia organisaatioita (mm. kuntien yrityspalveluihin keskittyvät

elinkeinotoiminnan alaiset yksiköt, julkisesta ohjelmatoiminnasta rahoitusta saavat

kehitysyhtiöt) että yksityisiä yrityksiä, jotka tarjoavat palveluitaan markkinaehtoista

korvausta vastaan yrittäjille, alkuvaiheessa ja murrosvaiheessa oleville yrityksille.

Palveluita tuottavat myös yritysten itsensä perustamat ja rahoittamat yhdistykset (mm.

Helsingin Yrittäjät ry.)

Palveluiden kirjo pääkaupunkiseudulla on hyvin laaja ja kansallisesti ainoa laatuaan.

Pääkaupunkiseudulle keskittyy merkittävin osa alkavista yrityksistä koko Suomessa

kuten myös suurin osa niitä tukevista rahoitus- ja asiantuntijapalveluista. Markkinana

pääkaupunkiseutu asettaa palveluiden tarjoamiselle kovin erilaiset puitteet ja haasteet

kuin pienemmillä alueilla. Näitä ovat mm. yksityisesti saatavilla olevien palveluiden

runsaus, yrityksille tarjolla olevien asiakkuuksien läheisyys, tilojen ja muiden toimintaan

liittyvien perusedellytysten saatavuus. Toimijoiden on kyettävä osoittamaan yrityksille

lisäarvonsa ja palveluidensa kautta eikä sijaintiinsa, asemaansa tai kunnan toimintaan

liittyvän roolin kautta.

Palveluiden tuottajien kannalta yrittäjyyteen tukemiseen liittyvä rahoittaminen elää

merkittävää murrosvaihettaan. Uusia painotuksia ja strategiaa ollaan luomassa sekä

Euroopan Unionin toimesta että kansallisesti. Strategiassa näyttää painottuvan tuen

kohdistaminen suoremmin yrityksille ja niiden kykyyn ja kapasiteettiin ostaa palveluita.

Myös vaiheet ennen yritysten perustamista, kuten yrittäjyyteen aktivointi,

tarvelähtöisempi ideointi ja konseptointi näyttää saavan aikaisempaa paremmin

ymmärrystä.

Raporttia kirjoitettaessa palvelun tuottajien näkökulmasta eletään vaihetta, jossa

resurssien leikkaaminen pakottaa sekä uusiutumiseen että toiminnan selkeään volyymin

pudottamiseen entiseen verrattuna. Subventoituja palveluita ei enää ole tarjota. Alkavien

yrittäjien ja yritysten on joko tultava toimeen ilman niitä tai haettava markkinahintaisia

korvaavia vaihtoehtoja. Riskinä on, että alkavien yrittäjien näkökulmasta

13

klassisen ”kuolemanlaakson” ylittäminen tulee entistä haastavammaksi. Tuottajien osalta

kriittistä on vastaavasti miettiä, miten kuolemanlaakson ylittämiseen saadaan aikaan

palvelu ja kumppanuus, joka voidaan rahoittaa uudella ja jopa riskiä jakavalla tavalla.

Julkisen rahoittajan, investoijan ja rahoittajan kannalta on vastaavasti kriittistä saada

julkinen investointi kohdentumaan oikein.

Palveluiden ja yrittäjyyden kehittämisen rahoituksen eläessä suvantovaihetta, ovat

palveluiden tuottajat osaamisen uudistamisen haasteen edessä. Koska resursseja on

leikattu, osaamisen katoaminen on väistämätöntä. Haasteena on se, että osaavimmat

löytävät helpoiten muita vaihtoehtoja. Jäljelle jäävät joko kykenevät odottamaan uusia

rahoitusmahdollisuuksia tai poistuvat markkinoilta. Osaamista uhkaa vähentyä julkisisti

tuotetuista palveluista kasvuun tähtäävien, aikaisten vaiheiden yritysten tarpeita

palvelevasta osasta, mm. myynnin tehostaminen, kansainvälistyminen, yhteyksien

luominen suuriin kumppaniyrityksiin sekä erityisesti mahdollisuuksista rahoittaa hyvin

aikaisen vaiheen ideoiden markkinakelpoisuuden pienimuotoisia testejä. Kansainväliset

yhteydet ja kontaktit erityisesti riskirahoitukseen uhkaavat jäähtyä ja uusien luominen jää

hyvin harvojen toimijoiden varaan.

Vaikuttavuus ja sen mittaaminen on oleellista. Aiemmin toimintaa on arvioitu luotujen

työpaikkojen ja kunnan verotulojen näkökulmasta sekä kunnissa että valtion tasolla.

Tämä on johtanut siihen, että pyritään nostamaan syntyvien yritysten ja niissä

työllistyvien henkilöiden lukumäärää. Kuitenkin toimintaa on pyrittävä arvioimaan

samoista lähtökohdista kuin mitä markkinat tekevät. Niille on toisarvoista, saako kunta

verotuloa – sen sijaan on saatava pääomaa kasvuun, asiakkuuksia ja liikevaihtoa,

mahdollisuutta kasvattaa yrityksen arvoa ja kannattavuutta. Mikäli kunnalliset ja muut

julkiset organisaatiot haluavat kehittää kasvuyrityksille palveluita, on niiden otettava

lähtökohdaksi samat toiminnan kriteerit kuin muutkin kentässä toimivat. Tämä on tehtävä

silläkin uhalla, että julkiselle toimijalle kehittyvä ansaintatapa (eikä siis tuettu palvelu)

häiritsee kilpailua tilapäisesti kunnes markkinan voi katsoa kehittyneen rittävästi.

2.4 Erikoistuminen vs. peruspalvelu

Yritysten perustamiseen ja käynnistämiseen liittyvää neuvontaa on ollut tarjolla laajasti

eri pääkaupunkiseudun kuntien yritysneuvonnan toimesta. Osaamisen kasvaessa sekä

palvelun tarjoajien että alkavien yrittäjien taholta, on syntynyt tarve erikoistuneemman

palvelun tarjoamiseen yleisluontoisen neuvonnan lisäksi (vrt. Kuva 1) vaiheeseen, jossa

ei vielä ole näköpiirissä voimakasta kasvua tai idean rajaamisessa ja kehittämisessä vielä

ollaan alkuvaiheessa. Myöhemmissä vaiheissa yrityksillä on tarjolla sekä rahoitusta että

erikoistuneita kumppaneita ja kanssayrittäjyysohjelmia (esim. Tekesin NIY-rahoitus,

VIGO-kiihdyttämöt).

Euroopan Unionin taholta kannustetaan ”smart specialization” –tukeen ja myös julkisia

toimialoja keskittymään joko toimialaan, yritysten kannalta keskeiseen haasteeseen tai

vaikeaan vaiheeseen elinkaarella. Jo nyt on havaittavissa, että myös julkiset toimijat

14

alkavat keskittyä toimialoihin, mm. peliteollisuuteen, elintarvikkeisiin, jne. Osa

erikoistuu tietyn, oleellisen tehtävän, esim. myynnin käynnistämisen, tiimin rakentamisen

ja rahoitusvalmiuksien kehittämiseen. Ammattimaisista sijoittajista löytyy hyvin

menestyneitä rahastojen managerointiyrityksiä (mm. mobiiliteknologiaan sijoittava Nexit

Ventures), erikoistuneita, VIGO-ohjelman kiihdyttämöitä (mm. Lifeline Venture

Partners). Näiden kehittäminen on ollut kansallinen tehtävä, jossa Tekesin rahoitukselle

ja jatkossa erityisesti Tekes Pääomasijoitus Oy:llä on merkittävä rooli alkuvaiheen

rahoituksen kohdentamisessa toimialoittain.

3. Johtopäätökset ja suositukset

Yrittäjyyden palveluiden koko ekosysteemiä ja toimivuutta tarkasteltaessa lähtökohdaksi

on otettava yrityksen tarpeet rahoituksesta, asiakkuuksista ja toiminnan käynnistämisen

sujuvuudesta. Tarkasteltaessa yhteiseen tavoitteeseen sitoutuvien organisaatioiden

määrää ja rooleja, voidaan väittää, ettää palvelut eivät kata yrittäjien elinkaaren aikaisia

tarpeita. On aiheellista kysyä, onko tavoitteen takana kriittinen massa toimijoita ja

toimintaa, jotta mahdollisuudet onnistumiseen on olemassa. Koska raporttia

kirjoitettaessa eletään suvantovaihetta rahoituksen suhteen ja odotetaan uusien

instrumenttien syntymistä ja aukeamista, on kriittistä kohdentaa resurssit oikein ja mitata

niiden käyttöä, jotta palvelutoiminnalle saataisiin riittävän laaja alusta ja että uuden

yrittäjyyden ja yritysten syntyä voidaan sekä todennettavasti lisätä että nopeuttaa

Raportin ja sen taustana tehdyn työn pohjalta voidaan tehdä mm. seuraavia

johtopäätöksiä:

- Yksityisten toimijoiden määrä tulee lisääntymään yrittäjyyttä tukevien

palveluiden osata. Julkisesti palvelutoiminnan on kohdennettava resursseja

sinne, missä yksityiset eivät kykene ottamaan riskejä yksin lainkaan, kuten

yrittäjyyteen aktivointi, hyvin aikaisen vaiheen kokeilut (proof-of-

relevance/concept).

- Pääkaupunkiseudulla operoivat palvelua tuottavat organisaatiot ovat hyvin

heterogeenisiä ja niiden omistuspohjat poikkeavat toisistaan. On lähes

mahdotonta muodostaa yhtä rakennetta, joka ohjaisi palvelutuotantoa

keskitetysti. Sen sijaan nähdään mahdolliseksi palveluiden tuottamisen

ostaminen ja rahoittaminen yhteisin kriteerein ja periaattein.

- Julkisen palvelutoiminnan on erotettava selkeämmin toisistaan kaikille yrittäjille

tasapuolisesti tarkoitetut perustamisvaiheeseen kohdistuvat palvelut ja

mahdolliset palvelut, joiden saamiseksi on täytettävä erityiset kasvutavoitteista

johdetut kriteerit.

- Yksityisten ja julkisten palvelua tuottavien, erityisesti kasvuun tähtäävien

toimijoiden on pystyttävä sitoutumaan yhteisiin perusteisiin ja palvelun

saamiseen yrittäjän näkökulmasta helpommin käytettäväksi.

- Julkisten toimijoiden on kyettävä muuttamaan toimintamallejaan sellaiseksi, että

ne sitouttavat palvelun tarjoajan yrityksen menestymiseen, jota mitataan

yritystoiminnan näkökulmasta.

15

- Julkisten toimijoiden on kyettävä varmistamaan osaaminen kasvua tuottavien

palveluiden osalta ja osattava myöskin insentivoimaan osaajat siten, että heitä

palkitaan asiakkaiden, ts. yrittäjien menestymisestä.

- Yrittäjiksi aikovien, alkavien tai murrosvaiheessa kasvua tavoittelevien yritysten

kannalta ei ole ratkaisevaa merkitystä sillä, missä kunnassa yritys sijaitsee. Siksi

ei ole tarkoituksenmukaista tarjota kilpailevia palveluiden vaihtoehtoja

pääkaupunkiseutujen kuntien tarjoamina.

Suosituksina toimivamman palvelukokokonaisuuden luomiseksi ja rahoituksen

kohdentamiseksi kunnille ehdotetaan mm:

1. Palveluiden uusimiseksi käynnistettävä ohjelma.

Palveluiden tuottamisen osalta on luotava ohjelma, joissa kunnat, kansalliset

organisaatiot ja Euroopan Unionin taholta saatava rahoitus kanavoidaan

kilpaillun hankinnan tai ohjelmallisen toiminnan kautta riittävän laajapohjaiseen,

yrityksille yhtenäisen pohjan omaavaan kokonaisuuteen. Kokonaisuuden on

tähdättävä kasvuyritysten yhteiseen lisäarvoon yrittäjille ja asiakkuuksien

hallintaan yhtenäisellä strategialla, viestinnällä ja jaetuilla työkaluilla.

2. ”Boost” rahasto.

Yhteisen ”Boost” –rahasto tarvitaan osaksi palvelukokonaisuutta. Rahaston on

kyettävä tuki- ja lainamuotoisten instrumenttien avulla rahoittamaan

kasvupotentiaalin perusteella valikoitujen ideoiden, aihioiden ja käynnistyneiden

yritysten tarpeita, joko sijoittamalla alkuvaiheessa yritykseen pääomaa tai

tuottamalla palvelua, joka maksetaan osakkuudella tai tuottoa jakamalla

myöhemmin. Rahasto voi jakautua pienempiin, toimialakohtaisiin osiin.

Rahaston toiminta voi olla epäsymmetristä, ts. takaisinmaksussa suositaan

yrittäjää rahaston kustannuksella.

3. Yhteistyöohjelma ankkuriyritysten kanssa.

On käynnistettävä uusia yritysaihioita ja suurten yritysten innovaatiotoiminnan

yhdistäviä ohjelmia. Toiminta on syytä rakentaa segmentteittäin tai sidottaviksi

pääkaupunkiseudulla esim. kampusalueisiin ja niiden ympärille houkuteltaviin

ns. kansainväliseen toimintaan kykeneviin ankkuriyrityksiin.

4. Tilaajafunktion perustaminen.

On syytä harkita kuntien yhteisen palveluita tulevaisuudessa tilaavan

vastuutahon muodostamista tai nimeämistä. Tilaajan roolin tulee olla palvelun,

kompetenssien ja osaamisesta tasosta, yhteistyöstä sekä yhteisestä näkyvyydestä

ja markkinoinnista huolehtiminen.

5. Julkisen tuen käyttäminen uusien toimintamallien pilotointiin.

Julkista tukea on oleellista kohdentaa toimintamalleihin, joiden kannattavuutta ja

toimivuutta yksityisen sektorin on vaikea tai mahdotonta kokeilla. Tuetun uuden

mallin osoittaessa toimivuutensa, julkisen tuen on kyettävä vetäytymään tai

yksityistämään. Mikäli toimivuutta ei kyetä osoittamaan, kokeilun voi päättää

muutoin.

6. EU-rahoituksen hyödyntäminen.

Toimijoiden yhteistyötä on tuettava sikäli, kun toimijat ovat liian pieniä esim.

hakemaan yksin EU-tason rahoitusta. Samalla on kyettävä kohdentamaan tukea

osaamisen kehittämiseen markkinalähtöisyyden ja kysynnän tarpeista.

Toimintamalleihin on kyettävä saamaan kompetenssit teknologioiden

16

yhdistämiseen ja luotavien aihioiden ja aloittavien yritysten tiimien

merkittävämpään vahvistamiseen.

7. Alkuvaiheeseen osuvan kiihdyttämöpalvelun yhtenäinen kehittäminen.

On kehitettävä palvelu, joka tukee kasvuyritysten tarpeita, yhtenäisellä mutta

samalla toimialojen erityispiirteet huomioivalla tavalla. Palvelun tuottaminen

voidaan toteuttaa kuntien yhteisten tilaajana toimivan vastuutahon tai jopa

yhteisesti omistetun konseptin omistavan ja sitä franchising –periaatteella

toteuttavan organisaation toimesta.

Erityiskysymyksenä nostettiin esiin uuden tyyppisen palvelun tuottaminen hautomo-

ohjelmien tilalle. Raporttia kirjoitettaessa osa organisaatioista, jotka ovat aiemmin

tuottaneet hautomopalveluita, tekevät yhteistyötä hankkeessa, joka hakee esimerkkejä

uudenlaisista yrityskehittämisen kansainvälisten vastaavien organisaatioiden

ansaintamalleista. Yksityiskohtaista, yhteistä mallia esimerkkilaskelmineen tai

investointivaatimusten näkökulmasta ei ole toistaiseksi esittää. Hautomotoiminnan sijaan

ehdotetaan mallia, jossa muodostetaan malli hyvin aikaisten vaiheiden, kasvupotentiaalia

tai kasvun edellytykset omaavien aihioiden kiihdyttämistä (ks. kuva 4).

Palvelutoiminta on osin uusyrityskeskusten kanssa samassa vaiheessa, mutta kohdentuu

välittömästi kasvupotentiaalin hyödyntämiseen siten, että palvelua tuottava organisaatio

ottaa tulevien yrittäjien kanssa operatiivisen, kanssayrittäjän tai –perustajan roolin ja

myös jakaa riskiä. Toiminnan riskin voi kantaa kiihdyttämötoimintaa rahoittavat tahot,

kunnat, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset sekä EU:n ohjelmatoiminta. Riski

voidaan jakaa siten, että yrityksille palvelu maksetaan tulevilla tuotoilla tai jakamalla

omistusta. Kiihdyttämöpalvelua tarjoava toimija ja luotava uusi yritys voivat yhteistyössä

hakea ”takausta” ja rahoitusta suurelta osin julkisesti rahoitetusta ohjelmasta, joka

maksaa palvelun tuottamisen välittömät kustannukset. Kun yritys onnistuu rahoituksessa

17

tai merkittävän liikevaihdon ja –voiton aikaansaamisessa, maksaa yritys rahoituksen

takaisin ja sen lisäksi palveluntuottajalle erikseen sovitun osuuden voitosta.

Kuva 4. Hautomoiden tilalle kaavailtu kiihdyttämötoiminta ja sen asemointi.

LIITE, Metropolialueen palvelukartta

(erillinen pdf-tiedosto)