Kesätöissä Sallan kunnallesivu 3

Kursussa poltetaan maatasivu 8

Isäntä Matin museo10 vuottasivu 13

Karhun-kierros 60 vuottasivut 6–7

Kukka-horoskooppi kesäksisivu 15

www.salla.fi/KotosallalehtiSallan tiedotuslehti 2 / 2015

2 www.salla.fi

Päätoimittaja: Marja Myllykangas email:marja.myllykangas@salla.fi

Juttuideatjapalautteet:marja.myllykangas@salla.fi

Lehden tekijät: Tiia Heikkilä, Sanna Ikäläinen, Elina Jokela, Katja Palmqvist, Nina Sipola, Maria TenniläKannen kuva: Inkeri Ponsimaa

Kotosalla-logo: Kauko KellokumpuTaitto: Viestinet, Maire MattilaPaino: Suomalainen Lehtipaino Oy

Lehti ilmestyy kolme-neljä kertaa vuodessa.

PÄÄKIRJOITUS

Sallan tiedotuslehti 1 / 2015 www.salla.fi/KotosallalehtiSallan tiedotuslehti 2 / 2015

Yksi tämän päivän huolen ja keskustelun aiheista on muisti ja muistaminen. Vanhemmiten muisti heikkenee luonnollisesti, mutta myös sairaudet kuten dementia ja Alzheimer vaikuttavat siihen. Kun ihmiset elävät yhä vanhemmiksi niin kohtaamme useammin ihmisiä, jotka elävät menneessä tai eivät muista edes eilisestä kovinkaan paljon. Oma tuleva huolestuttaa, mihin tässä vielä muistinsa kanssa joutuu tai pääsee.

Teoreettisesti muisti määritellään seuraavasti: Muisti on tapahtumasarja, jossa paalutetaan mieleen aiemmin opittuja ja koettuja asioita sekä opitaan uutta. Kun muisti toimii, uusi tieto tallentuu aivoihimme ja on palautettavissa myöhemmin käyttöömme. Muistaminen edellyttää mieleen painamista, mielessä säilymistä ja mieleen palauttamista. Asioiden mieleen painaminen ja palauttaminen edellyttävät muistettavien asioiden aktiivista käsittelemistä.

Arjen todellisuudessa muisti ei olekaan niin järjestelmällinen kuin teoreettisesti määriteltynä, vaan tuntuu poukkoilevan sinne ja tänne. Joku tuoksu tuo mieleen muiston, joka käynnistää ainutlaatuisen ja arvokkaan muistamisprosessin, jota ei ehkä olisi koskaan tapahtunut ilman sitä tuoksua siinä hetkessä, siinä paikassa missä sen ehkä sattumalta kokee.

Huolestuin hiukan omasta muististani siivotessa kirjahyllyjä, kun aloin silmäil-lä jonkin kirjan ensimmäistä lukua ja totesin, että näinhän tämä tarina menikin. Muistini aktivoitui muutamasta lauseesta ja palautti mieleen kirjan sisältöä, vaikka en niin aktiivisesti ollut sitä mieleeni painanut. Ja jos minulta olisi kysytty vain kirjan nimen perusteella sisältöä niin en olisi muistanut. Olen lukenut elämässäni tuhansia kirjoja ja jos ne kaikki ovat pääkopassa tallessa niin toivon totisesti, että ne pysyvät jossakin järjestyksessä. Näen jo itseni tulevassa elämässä lausumassa sujuvasti kohtia Mankellin Tanssiopettaja-romaanista, ruoanvalmistuksen kemi-asta, oppilaan itsearvioinnista ja hallintomenettelystä. Nöyrä toive kuitenkin on, että en laulaisi välillä kaikkia nuoruudessa purkkapakettien korteista oppimiani valsseja ja tangoja.

Salla-päivien teemana on tänä vuonna ”Suuri Ruotsiin muutto 1960- ja 1970-luvulla” . Olin silloin pieni tyttö ja yritin muistella niitä tapahtumia. Pel-källä yrittämisellä palauttaa muistiin ei kovin kummoisia irronnut, mutta annas kun hieman ärsykkeitä laitoin tuonne pääkoppaan muhimaan, niin johan alkoi irrota muistikuvia. Nuo ärsykkeet minulla olivat musiikkia, mutta sinulla lukijani muistin voi aktivoida tuoksut, vanhat vaatteet tai lehdet, valokuvat, ruokalajien maut ja monet muut. Suosittelen lämpimästi Sota- ja jälleenrakennusajan ja Isäntä Matin museossa käymistä. Voit tehdä matkan itseesi ja pohtia muistojen vaikutusta siihen miten sinusta tuli sinä. Eheyttävä kokemus.

Sallassa muutama vuosi sitten Hyvinvointipäivillä kouluttajana ollut Reidar Wasenius puhui aivobicistä. Hänen mukaansa ihmisen muisti tallentaa vain tie-don, jonka ymmärrämme. Käsittämättömät asiat jäävät auttamattomasti muistin ulkopuolelle hyödyttöminä. Muistamme paremmin myös sen, mikä poikkeaa totutusta tai aiheuttaa vahvoja aistimuksia ja tunteita. Wasenius on sitä mieltä, että uudet kokemukset avartavat mieltä. Nämä kokemukset poikkeavat totutusta, ja jäävät näin ollen helposti mieleen. Olisi tärkeää sisällyttää jokaiseen päivään pieni tutkimusmatka. Aihepiirillä ei ole niinkään väliä, kunhan se kiinnostaa itseä.

Lähdeppä kanssani tutkimusmuistimatkalle, jonka voit aktivoida vaikka netin YouTuben musiikkilistoilla. Tässä muutamia ärsykkeitä 1960- ja 1970-luvun musiikista, joka voi aktivoida muistisi ja viedä sinut hetkessä menneisiin pak-kaspäiviin tai kesän helteisin. Minulla ne tuovat muistoja kesistä tätini luona 1970-luvulla. Silloin kymmenkesäisinä serkkuni kanssa lauloimme vuorotellen purkkapaketeissa olevista korteista alla olevia lauluja. Se oli semmonen esihis-toriallinen karaoke ja muistissa tuntuvat olevan kun sanat palautuvat mieleen jo ensi tahdit kuullessa. Laulujen sanat avautuivat vasta myöhemmin elämän matkalla. Muista vieläkin kuinka tuo Jukka Virtasen Hanna ja Niilo-kappale jäi helposti korvamadoksi.

Esko Rahkosen vuonna 1974 levyttämä Kotiseutu Pohjolassa lienee yksi tunnetuin Ruotsiin muuttoa ja kotimaan kaihoa kuvaama kappale. Aikamiesten Iltatuulen viesti soi radion rinnakkaisohjelmassa 1960-70-luvun vaihteessa niin usein, että osa kansasta jo ärsyyntyi, mutta on se niin toiveikas ja kaunis vieläkin. Kari Suomalainen piirsi pilapiirroksen joskus 1970-luvulla, jossa naisihminen totesi, että hänen kaksi suosikkikappalettaan on Iltatuulen viesti ja toisena suo-sikkina on se sama uudestaan.

Tämä on Suomen virallinen lista vuonna 1970 joltakin kuukaudelta. Kai Hyttinen: Tuulen tie Jouko ja Kosti: Illasta aamuun Cumulus: Länsituuli Los Incas: El condor pasa Roger Whittaker: Mexican Whistler Simon and Garfunkel: Cecilia Danny: Räystäät jos tippuu Katri Helena: Niin kaikki on kuin ennenkin Markus: Jos vielä oot vapaa The Kinks: Lola Creedence Clearwater Revival: Up Around the Bend Mungo Jerry: In the Summertime Markku Aro: Hyvännäköinen Seija Simola: Näkemiin Tom Jones: I (Who Have Nothing) Kirka: Ilon laulu Jari Lappalainen: Kaiken kauniin rinnalla Markku Suominen: Sade Pertti Metsärinne: Hirvenmetsästys Simo Salminen: Suurena miehenä

Jukka Virtanen: Hanna ja Niilo Tampereen Popteatteri: Aquarius Shocking Blue: Venus Frijid Pink: House of the Rising Sun Black Sabbath: Paranoid Kirka ja Sammy: Mrs. Robinson Fredi: Ota ja omistaKatri Helena: Ei kauniimpaa Sylvie Vartan: La Maritza Tapani Kansa: Jos alkaa saan uudelleen Danny: Täytyy jotain yrittää Anita Hegerland: Mitt sommarlov Inger Nilsson: Här kommer Pippi Långstrump Mari Laurila: Peppi Pitkätossu Frederik: Nyt tai ei koskaan Irwin Goodman: St. Pauli ja Reeperbahn Dave Edmunds: I Hear You Knocking Creedence Clearwater Revival: Travelin’ Band Simon and Garfunkel: Bridge Over Troubled Water Markus: Vain kotka lentää aurinkoon

Sallan kunnan puhelinkeskus lopettaa toimintansa elokuussa. Ajantasaiset tie-dot viranhaltijoista ja puhelinnumeroista löytyvät myös kunnan verkkosivuilta www.salla.fi.

Kunnan puhelinkeskuksen toiminta päättyy maanantaina 3.8.2015, jonka jäl-keen puheluita ei enää välitetä keskuksen kautta.

Kunnanviraston neuvonta kuitenkin jatkaa edelleen, ja suunnitelmissa onkin

kehittää yhteispalvelupiste, josta saisi myös valtionhallinnon palveluita. Neu-vonnasta vastaa toimistosihteeri Raija Virkkula.

Puheluiden määrä keskukseen on viime vuosina vähentynyt, sillä moni kuntalai-nen käyttää suoria numeroita, eikä soita enää keskuksen kautta. Myös sähköinen asiointi ja yhteydenotot sähköpostitse ovat lisääntyneet. Useat Lapin kunnat ovatkin luopuneet puhelinkeskuksistaan.

Kotosallan välissä saat Sallan kunnan puhelinluettelon

&

MARJA MYLLYKANGAS

3www.salla.fi

Kesätöitä haki kevään aikana kaikkiaan 105 sallalaista nuorta, joista kaikki ehdot täyttävät ha-kijat saivat paikan. Hakijoita oli hieman vähemmän kuin viime vuonna.

-Työsuhteet vaihtelevat 1–8 viikkoon, kertoo Sallan työlli-syyskoordinaattori Aini Iivari.

Osa nuorista työllistyy yksityi-siin yrityksiin, osa kunnan töihin ja osa yhdistyksiin. Työsuhteen kestoon ja työtehtäviin vaikutta-vat muun muassa ikä, työkoke-mus ja opiskeltava ala.

Hanna Saksmansosiaali- ja terveyspalvelutHopeaharju

Ylioppilaaksi Sallan lukiosta nyt keväällä kirjoittanut Hanna Saksman työskentelee kesän aikana Hopeaharjussa ja suunnit-telee geronomin opintoja. Ala on ollut mielessä jo pitkään.

-Olen hakenut Seinäjoelle am-mattikorkeakouluun, ja tulosten pitäisi tulla heinäkuun alkupuo-lella, Saksman kertoo. Opiskelu vanhustyön asiantuntijaksi kes-täisi harjoittelujaksoineen 3,5 vuotta.

Kesätyöhön kunnan vanhain-kodissa kuuluu ulkoilua asuk-kaiden kanssa, vaatettamista ja ruokailussa avustamista. Asuk-kaita on yhdellä osastolla kolmi-senkymmentä. -Uskon, että tämä on oikea ala minulle.

Viime ja edellisen kesän Saks-man työskenteli Sallan seura-kunnalle tehden puutarhatöitä hautausmaalla.

Kuluvan kesän suunnitelmissa on reissu sukulaisten luo Keski-Suomeen, mutta muuten kesä kuluu Sallassa.

Kesätyö on tärkeä juttu!Tiia Heikkiläsivistystoimen palvelutSallan sota- ja jälleenrakennusajan museo

Jyväskylässä Music and media management -opintokokonai-suutta opiskeleva Tiia Heikkilä järjestelee hyllyjä Sallan sota- ja jälleenrakennusajan museolla. Työ on mukavaa vaihtelua opis-kelurutiineihin.

-Olen tässä oppinut paljon Sallan historiasta, hän nauraa ja ja lisää, että viihtyy hyvin museolla.

Kahvilan pyörittämisen lisäksi hän on muun muassa suunnitellut

ja toteuttanut mainospostereita, sillä kaikenlainen media-alan työ on kiinnostanut yläkoulusta asti.

Syksyllä Heikkilällä alkaa viimeinen rutistus, sillä valmista pitäisi olla jouluna. –Elokuussa menen harjoittelupaikkaan ja teen opinnäytetyöni valmiiksi.

Ennen sitä kesäsuunnitelmissa on pistäytyä muutamilla festareil-la Etelä-Suomessa.

Herman Oksavaaratekniset palvelut

Peruskoulun päättänyt Herman Oksavaara nyppii Sallan sota- ja jälleenrakennusajan museon kukkapenkistä rikkaruohoja. Meneillään on ensimmäinen kesätyöpäivä kunnalla, ja sateen uhka leijuu ilmassa. Vaihteleva sää ei kuitenkaan pelota, sillä Ok-savaara on tottunut ulkotöihin.

-Viime kesänä olin Sallan yh-teismetsälle töissä, hän kertoo.

Opiskelupaikkakin on jo tie-dossa, sillä ammattikoulu Rova-niemellä alkaa elokuussa.

-Hain autonasentajaksi ja pää-sin opiskelemaan, hän ilmoittaa ja lisää, että koulutus on kolmi-vuotinen.

Muutto Sallasta Rovaniemelle on edessä siis loppukesästä, mutta Oksavaara tietää, että asuntolassa on tuttuja.

Ennen koulun alkamista Ok-savaara matkustaa perheensä kanssa Jyväskylään mökille ja vietää aikaa kavereiden kanssa Sallassa.

KATJA PALMQVIST

Herman OksavaaraHanna Saksman

Tiia Heikkilä

Salla-viikolla ohjelmaa laidasta laitaanSalla-viikko polkaistaan käyntiin vuo-den teeman mukaisesti Ruotsiin muut-toa käsittelevällä näytelmällä Ruot-tiinko juuri piti lähtiä. Käsikirjoitus on Maria Tennilän ja toteutus Sallansuut-ryhmän.

Näytelmä käsittelee muuttovuosien murrosta yhden perheen näkökulmasta ja sitä, oliko elämä makeampaa rajan toisella puolella. -Totta se meki siellä pärijätään, jos kerta naapurin Eilo ja Anneliki pärijäävät.

Ensi-ilta on sunnuntaina 12.7. klo 18 koulukeskuksen salissa ja kympin pile-tillä pääset mukaan Ruottin matkalle.

Suuri Ruotsiin muutto –näyttely avataan maanantaina klo 10, ja se ker-too muuttajien tunnoista ja tunnelmista esinein ja tekstein ja on varmasti katso-misen arvoinen.

Keskiviikkona kokoonnutaan Lapa-järvelle Isäntä Matin museolle ruotsin-

suomalaisten tapaamiseen 70-luvun ruoan ja musiikin merkeissä klo 18. Tulehan ja tuo kaverisikin mukaan kauniiseen ympäristöön ja kesäiseen iltaan.

Tähän tapaamiseen kult-tuuritoimi järjestää kulje-tuksen ja Leinosen Sep-po valmistaa metsästäjän leipää ja torttuja kahvin kera. Tämän vuoksi pyy-dämme ilmoittautumisia 10.7. mennessä numeroon 0400-256711 tai Maria Tennilälle sähköpostiin maria.tennila@salla.fi

Torstaina keräännytään museon ulkonäyttämölle kuuntelemaan musiikkia, jota meidän iloksemme soittelee Duo Sata. Toi-

votaan aurinkoista iltaa, niin saamme olla ulkona ja nauttia kesäillasta kaikkine kavereineen. Perjantaina pääset teatteriin koulukes-kukseen, jossa Sallansui-den esitys, Ruottiinko juuri piti lähtiä, alkaa klo 18.

Viikko huipentuu sun-nuntaina suureen Salla-päi-vään, joka pitää sisällään ohjelmaa kaikenikäisille ja tietysti torimyyjien runsaat myyntipöydät odottavat sinua alueella.

Katoppa ittelles mielei-sin tapahtuma ja tuleppa mukahan. Tapaamisiin!

MARIA TENNILÄ

4 www.salla.fi

Sallan ylioppilaat 2015. Ensimmäinen rivi: Sini Virkkula, Hannele Virkkula, Elli Lassila, Roosa Mattila ja Hanna Saksman. Toinen rivi: Pavel Melnikov, Marjaana Luusua, Riina Kantola, Eveliina Oinas, Niko Aska, Tuomas Harju ja Evgenii Kapustin. Kolmas rivi: Vladislav Iaroshenko, Konsta Kellokumpu, Atte Hautajärvi, Niklas Hautaniemi, Dmitrii Iasnov, Anton Denim ja Vladimir Kurazhev.

Sallan kunta onnittelee!

Kotihoidon piirissä on Sal-lassa noin sata, joista suurin osa on kotona asuvia ikäih-misia tai vammaisia, mutta kotihoidon piiriin pääsee myös, jos rutiinit eivät suju esimerkiksi merkittävän leikkauksen tai operaation jälkeen. Kotipalvelua voi lain mukaan saada myös esimerkiksi lasten hoitoon ja kasvatukseen.

-Uuden la in myötä laadimme myös kuntou-tussuunnitelmat kotona asuville, kertoo hoitotyön ohjaaja Riitta Iivari-Ran-tanen Sallan kunnasta. -Voimavaroja tuetaan, jotta ihminen pärjäisi kotona pidempään.

Kunta palkkaakin fy-sioterapeutin laatimaan kuntoutussuunnitelmat ko-

Kotihoito tekee kuntoutussuunnitelmatsyksyn aikana

tihoidon asiakkaille syksyn aikana. Kotihoidossa työs-kentelee ennestään noin 30 työntekijää, kuten esi-merkiksi terveydenhoitaja, autonkuljettaja, kotihoidon ohjaaja ja lähihoitajia.

Toimintakykyä mita-taan mittareilla

Kotihoito voi olla säännöl-listä, tilapäistä tai tehos-tettua, jolloin se on kotona tapahtuvaa sairaanhoitoa. Säännöllisen hoidon pii-riin tulevalle asiakkaalle laaditaan hoito- ja palve-lusuunnitelma ja nimetään vastuuhoitaja. Tässä työssä auttaa erilaisten toiminta-kykymittareiden käyttö, joiden avulla pystytään määrittelemään asiakkaan

tarvitsema apu.Tavoitteena on asiakkaan toi-

mintakykyä ylläpito ja se, että asiakasta opetetaan selviytymään mahdollisimman omatoimisesti päivän askareista ja hoitotoi-menpiteistä. Omaisia ja lähipiiriä myös tuetaan osallistumaan hoi-toon ja huolenpitoon.

Kotihoidon osa-alueet ovat henkilökohtainen hygienia, ra-vitsemus, tekstiilihuolto, siistimi-nen, ulkoilu ja saattoapu, asiointi ja sairaanhoidolliset tehtävät. Palveluiden maksut määräytyvät hinnaston ja asiakkaan tulojen perusteella.

Sallan kunnan sosiaali- ja ter-veyslautakunta käsitteli kotihoi-don sisältöä ja palveluiden piiriin ottamista kevään viimeisessä kokouksessaan.

KATJA PALMQVIST

”

5www.salla.fi

Sallassa on urheiltu aktiivisesti seuratasolla noin sadan vuoden ajan, sillä ensimmäinen seura Rohmus, joka toisessa lähteessä mainitaan Rohmuna, on perustet-tu Kuolajärvelle ennen Suomen itsenäisyyttä. Tarkempia tietoja seurasta ei löydy, sillä toden-näköisesti Rohmuksen arkistot tuhoutuivat sodissa, kuten mo-nen muunkin seuran pöytäkirjat, tulosluettelot, kunniakirjat ja pokaalit.

Sallan kylähistorioissa sivu-taan urheiluseuroja, joten paik-kakunnalta tiedetään ainakin 26 seuraa. Monet niistä toimivat vain muutamia vuosia, mutta nii-den riveistä on noussut jopa Suo-men mestareita. Hirvasvaaran Hirvas-Kissat, Saijan Vauhti, Salmivaaran Pohjan-Pyry tai Sivu-Sallan Isku ovat hiljentyneet, kun sen si-jaan Oulangan Seutu-pojat, Sallan Kisailijat ja Sallan Latu toimivat edelleen.

Ensimmäinen viralli-nen jalkapallojoukkue oli Sallan Pallo 50-luvulla, kun nopeuslaskun erikoisseura Salla Speed Team puolestaan toimi aktiivisesti 90-luvulla.

Hiihto, alppilajitja pallopelit suosittuja

Menestystä eri vuosikymmeninä saavuttanut Sallan Karhut pe-rustettiin vuonna 1929. Seuran riveissä on harrastettu ainakin hiihtoa, alppilajeja, lentopalloa ja yleisurheilua.

Sallassa vuonna 1927 syntynyt Martti Meinilä saavutti kunniaa ampumahiihdossa 50- ja 60-luku-jen taitteessa edustaen tosin Kar-hujen lisäksi myös Kemijärven Hiihtäjiä ja Ounasvaaran Hiih-toseuraa. Olympialaisissa vuonna 1960 Meinilä oli kahdeksas 20

Nopeuslaskusta raveihiN, pyöräilystä hiihtooN

Kaiken kansan urheiluseurat Sallassakilometrin ampumahiihdossa.

Sallan Palloseurassa on pelattu jalkapalloa, koripalloa ja sulka-palloa, ja tällä hetkellä koripallo on ykkönen. Pohjois-Sallassa toiminut Naruskan Erämelojat muistetaan jokisoudusta ja kos-kislalomkisoista 80- ja 90-luvuil-la, mutta toiminta päättyi viime vuosituhannella. Etelä-Sallan Urhelijat on myös hiipunut ur-heilussa, mutta tanssittaa edel-leen väkeä Karhujärvellä omalla ESU:n talollaan.

Aktiivisesti toimivia sallalai-sia urheiluseuroja on seitsemän, ja suosituimmat lajit ovat edel-leen pallopelit, alppilajit, hiih-

to, ammunta ja jääkiekko.

V ä h e m -män tun-

nettuja lajeja sen sijaan ovat olleet kilpapyöräily, joka eli huip-puvuosiaan 50-luvulla ja ravit, joissa käytiin 80-luvulla.

Kuka on menestyneinsallalainen urheilija?

Kylien väliset urheilukilpailut vetivät satoja katsojia ja kym-meniä kisaajia vielä 80-luvulla. Varvikon Valo, Vaaran Visa Sal-mivaarasta, Itä-Sallan Veto, Ke-minniemen Valo ja Ahvenselän Ahjo valmensivat ja kilpailivat. Käsmän Miehet Kursussa saivat jäsenikseen yli 300 nuorta ja ai-kuista. Mutta mitä sitten tapahtui, kun 1950-luvun alussa seurasta ei ole enää mitään mainintoja?

Sotien jälkeen perustettiin paljon urheiluseuroja, sillä jokai-

seen kylään haluttiin oma seura. Kelloselän Haka, Pahkakummun Ponnistus ja Kallungin Naisvoi-mistelijat ovat hyviä esimerkkejä. Väen muuttaessa Etelä-Suomeen ja Ruotsiin 1960- ja 70-luvuilla seuratoiminta hiljeni. Ruotsiin lähti myös Sallan ehkä menesty-nein urheilija Vesa Koskela. Hän saavutti nyrkkeilyssä EM-prons-sia vuonna 1981 ja osallistui Los Angelesin olympialaisiin kolme

Naruskan Erämelojien koskislalomkisoihin 1980–90-luvuilla saapui lajin harrastajia eri puolilta maata. Juha Ropposen taidonnäyte Naruskajoen koskessa. Kuva: Pirjo Santala. Sallan Jymyn ja Oulungan Seutupoikien merkit.

Sallalaiset urheiluseurat järjestäytyivät TUL:n eli Suomen Työväen Urheiluliiton ja SVUL:n eli Suomen Valtakunnan Urheiluliiton alle. Kuva: Sallan sota- ja jälleenrakennusajan museo

vuotta myöhemmin.Onko sinulla tietoa sallalai-

sista urheiluseuroista tai urheili-joista? Sallan sota- ja jälleenra-kennusajan museolla kaivataan esimerkiksi valokuvia, merkkejä tai arkistoja. Jos nurkistasi löytyy näitä niin ota rohkeasti yhteyttä, sillä aarteistasi sinun ei tarvitse luopua vaan niiden kuvaaminen-kin riittää.

KATJA PALMQVIST

Onko sinulla tietoa sallalaisista urheiluseuroista tai urheilijoista?

Sallan sota- ja jälleenrakennusajan museolla kaivataan esimerkiksi

valokuvia, merkkejä tai arkistoja.

6 www.salla.fi

Salla

an 4

2 km

Kuu

sam

oon

KarhunkierroksenLuontokeskus

Hautajärvi Sallan kirkonkylä

Ruuhijoenretkeilyreitin lähtöpiste

Sallan sota- ja jälleen-rakennusajan museo

Tuntsa

Tuntsa

Kesän ykköskohteeksi Ko-tosallan toimitus valitsi tänä vuonna Karhunkierroksen luon-tokeskuksen Hautajärvellä. Suomen suosituin vaellusreitti Karhunkierros nimittäin täyt- tää 60 vuotta! Ja jos luontoon ei lähde, niin luontonäyttely ja munkkikahvit luontokeskuksessa on mukava pistäytyä päiväret-kellä.

Hautajärveltä löytyy myös muuta nähtävää, sillä toisen maailmansodan päättymistä juh-littiin keväällä, joten tarinoita voi elävöittää vaikkapa vierailemalla jänkäjääkäreiden kokoontumis-paikalla tai partisaani-iskujen muistopaikoilla.

Kakkoseksi pääsi viisivuotias Sallan sota- ja jälleenrakennus-ajan museo, jossa voit tutustua Sallan esihistoriaan, sota-aikoihin ja jälleenrakennusaikaan asian-tuntevien oppaiden avulla. Moi-vainsokan ulkoalueella on esillä maatalousirtaimistoa, espanjalai-sia ratsuja ja rekiä. Rajakievarissa puolestaan tuodaan esille hiihdon historiaa ja matkustamista eri vuosikymmeninä.

Museokaupasta löytyvät syn-tymäpäivälahjat ja tuliaiset, ja

kahvi kampanisulla pelas-taa päivän. Isommalla jou-kolla tullessasi voit varata mukaasi mehut ja makkarat ja tulistella Ruuhijoen laa-vulla.

Ja minne menee sallalai-nen, jos ei kehtaa laittaa kännykkäänsä kiinni ja olla oikeasti tavoittamattomis-sa? Tuntsalla toimii harvan kännykkä, ja hyvä niin!

Kolmas ehdotus retki-kohteeksi onkin Tuntsan erämaa, jonne voit tutustua autolla tai kävellen. Ma-joitusta löytyy Naruskan retkeilymajalta ja Tuntsan Pubista. Pidemmälle läh-tevä varaa omat eväät ja majoitteet ja seuraa joko UKK-reittiä tai sitten läh-

tee omille poluille. Tuliste-lupaikkoja löytyy ja kalas-tellakin voi, mutta luvat on hyvä hankkia etukäteen.

Neljänneksi toimitus va-litsi keväällä valmistuneen estettömän Ruuhijoen ret-keilyreitin. Murskepinnoi-tettu reitti seurailee Ruu-hijokea, mutta töyräs on paikoittain hyvin jyrkkä. Lasten ja eläinten kanssa on syytä olla tarkkana, sillä veden virtaus on paikoin kova. Reitin voi kulkea Sallan sota- ja jälleenra-kennusajan museolta Lais-kanniemen tulistelupaikalle patikoimalla, juoksemalla tai pyöräilemällä. Talvisin reitille pääsee moottorikel-kalla ja suksilla.

Ruuhijoen retkeilyreitti Sallan kirkonkylällä.

Lähde retkelle omaan kuntaan

Sallan Sota- ja jälleenrakennusajan museo.

Olen käynyt o Karhunkierroksen luontokeskuksessa

o Tuntsalla

o Sallan sota- ja jälleenrakennusajan museolla

o Ruuhijoen esteettömällä retkeilyreitillä

Jänkäjääkäreiden kokoontumispaikka Hautajärvellä.

”

7www.salla.fi

KarhunKierroKsen luontoKesKusHautajärventie 414, uh. 040-834 6814, karhunkierros@metsa.fiAvoinna 30.9. saakka ma-pe klo 8.45-17, la-su 10-17 ja 1.-31.10. ti-pe klo 9-16.Kahvia, virvokkeita, leipomotuotteita, taloustavaroita, matkamuistoja.www.luontoon.fi

sallan sota- ja jälleenraKennusajan museoSavukoskentie 12, puh. 040-579 0762, museo@salla.fiAvoinna 1.7.-30.9. ti-su klo 10–17, 1.10. lähtien ti-la klo 10–17.Liput 3€/5€. www.salla.fi/museo

tuntsan PubiNaruskantie 450, puh. 0400-274 074, tuntsan.tunturilomat@tuntsa.comAvoinna kesällä ja syksyllä melkein joka päivä.Majoitusta, kahvia ja konjakkia, ruokaa (tilauksesta).

narusKan retKeilymajaNaruskantie 147, 040-412 7776, info@naruska.comAvoinna joka päivä. Majoitusta, veneiden ja kanoottien vuokrausta, opastusta, ruokaa (tilauksesta).

Karhunkierroksen luon-tokeskus Sallan Hautajär-vellä on monelle pikainen pysähdyspaikka; tullaan ja lähdetään melkein saman tien. Kyläpaakareiden Anu Viitala avasi Lapis-kah-vilan ja pienen myymälän keskuksen tiloissa kesän alussa, sillä kyläkauppaa, josta saisi puuttuvat retkie-väät, ei enää ole.

-Vaeltajia tulee aika pal-jon Kuusamon ja Sallan kautta, sillä yhteydet ovat hyvät, kertoo asiakasneu-voja Outi Huhtala, mutta lisää, että myös takseilla saavutaan suoraan pihaan.

Suomen suosituin vael-lusreitti täyttää tänä vuonna 60 vuotta, ja siinä riittää juhlimista Rakkautta Kar-hunkierroksella -teeman merkeissä. Odotettavissa onkin paljon kulkijoita, joista osa kiertää koko 80 kilometrin reitin ja osa valitsee 18–31 kilometrin pituisista vaihtoehdoista. Vuosittain kulkijoita on noin 5 000.

-Syksyllä Rykimävii-kon aikaan järjestämme opastetun retken Karhun-kierrokselle, ja lisäksi kir-joituskilpailussa haetaan tarinoita 1.8. saakka, Huh-tala kertoo.

Esteetön reitti valmistuu syksyllä

Kesäisenä arkiaamuna joukko ruotsalaisia vaelta-jia purkautuu linja-autosta, poikkeaa vessoilla, pakkaa vielä kerran rinkkansa ja jatkaa matkaansa kävellen. Suomi muomaa -näyttely keskuksen aulassa esit-telee upeasti Oulungan kansallispuiston kasveja ja eläimiä, mutta ryhmä ei pysähdy.

-Alkukesästä on yleensä pieni buumi, sitten syksyllä saapuu vaeltajia ja paljon suomalaisia eläkeläisiä. Loppukesästä tulee keski-eurooppalaisia vaeltajia, koska heillä on lomansa elokuussa, Huhtala tietää.

Alkukesästä reitti oli poikki tulvan vuoksi, mut-ta on nyt jo kuljettavissa. Yksi kesän kohokohtia luontokeskuksella ovat Va-saojan perinneniittytalkoot Hautajärvi-päivänä 15.7.. Niitylle työkaluja löytyy talon puolesta, ja pukeutua voi vanhanaikaisesti, ken haluaa.

Kuluvana vuonna val-mistuu myös sorastettu esteetön polku ja invavessa ensimmäiselle Karhun-kierroksen nuotiopaikalle

Rytinivaan, joten syksyl-lä paikalle pääsee myös esimerkiksi rollaattorilla, lastenvaunuilla tai rulla-tuolilla.

Sotahistoriaa ja luontoa

Jos haluaa päästä pintaa syvemmälle Hautajärven historiaan niin luontokes-kuksen takana on esillä Hautajärven kyläyhdistyk-sen keräämiä museoesi-neitä ja paikallishistoriaa. Huhtala pahoittelee, että näyttelystä puuttuu kartta, mutta uskoo, että se val-mistuu lähiaikoina.

Hautajärvellä on paljon

oNko siNulla karhuNkierros kulkematta?

Pistäydy kansallispuistossa omaksi iloksesi

Asiakasneuvoja Outi Huhtala (vas.) Karhunkierroksen luon-tokeskuksesta ja yrittäjä Anu Viitala Kyläpaakareista uskovat yhteistyöhön.

nähtävää, joten ennen Kar-hunkierrokselle suuntaa-mista Huhtala suosittelee ensimmäisen asukkaan muistomerkillä poikkea-mista tai syventymistä jat-kosodan tapahtumiin Itä-Lapissa. Partisaani-iskun tapahtumapaikalle Kivi-aavalle johtaa pitkostettu polku, ja paikalla on laavu ja tulipaikka.

Ja millaistahan kesäsäätä tai syksyä saisi luontokes-kuksen väelle ja kävijöille olla? -Toivomme maksi-missaan 20 asteen lämpö-tiloja, pientä tuulenvirettä ja pilvipoutaa, Huhtala ja Viitala nauravat.

KATJA PALMQVIST

Suomen suosituin vaellusreitti Karhunkieros

täyttää tänä vuonna 60 vuotta.

Tuntsa. Kuva: Kirsi Markula

Olen käynyt o Karhunkierroksen luontokeskuksessa

o Tuntsalla

o Sallan sota- ja jälleenrakennusajan museolla

o Ruuhijoen esteettömällä retkeilyreitillä

8 www.salla.fi

Aseman pystytys Sallan Kursun saha-alueelle 15.6. – 13.7.

Aseman koekäyttö 6. – 13.7.

Pilaantuneiden maiden kaivuu Kursussa 29.6.-17.8.

Pilaantuneiden maiden terminen puhdistus 13.7. – 17.8.

Pohjavesien käsittely 13.7. – 24.8.

Kaivantojen täytöt, tiivistys ja mursketasaus 20.7.-24.8.

Muualta Sallasta toimitettujen maiden terminen puhdistus 17.8. – 28.9.

Aseman purku ja siirto 28.9. – 12.10.

aikatalu Kursun saha-alueen puhdistamiseksi

Maaperän myrkyt pois Kursun saha-alueeltaKursun saha-alueelle on noussut noin kymmenen metrin korkui-nen polttolaitos, jolla puhdiste-taan maaperää laajasti kesän ja syksyn aikana. Useita kymmeniä metriä pitkää laitosta käytetään arkipäivisin elokuun puoliväliin asti.

-Ulkopuolisten liikkuminen alueelle on kielletty, muistuttaa Jaakko Alajoutsijärvi urakan toteuttavasta rovaniemeläisestä Savaterra Oy:stä. Raskaita ajo-neuvoja kulkee edestakaisin ja kaivantoja syntyy hiekkamaa-han.

Puhdistusprosessi vaatii kor-keita lämpötiloja, jotka saadaan aikaan kevyellä ja raskaalla polttoöljyllä. Pyöräkoneella syö-tetään maata polttoprosessiin, jossa haitta-aineet höyrystyvät ensin alemmissa lämpötiloissa. Höyryt kulkevat puhdistuakseen jälkipolttimeen, jossa lämpötila on 850–1100 astetta, ja puhdas maa-aines läjitetään kasoihin ja palautetaan maaperään. Näytteitä otetaan koko prosessin ajan, joten tulosten valmistuttua tiedetään mikä kasoista mahdollisesti ylit-tää raja-arvon, jolloin puhdistus-prosessi joudutaan uudistamaan.

Sahaustoimintaa yli 60 vuoden ajan

Sallan tekninen johtaja Olli Aatsinki kertoo, että sopimukset urakasta on tehty jo vuonna 2013. Parhaillaan T:mi JT Konetyöt purkaa ne sahan rakennukset, joiden alla maaperä on saastunut. Paikalle jää entinen paketointira-kennus, rimottamo ja höyläämö sekä vanhan lämpölaitoksen ja kuivaamon luuranko.

Sahaustoiminta on alkanut Sallan Kursussa Käsmäjoen varrella jo 1940-luvun lopulla, ja joen partaalla oli pieni vesi-voimalakin. Yrittäjiä on eri vuo-sikymmeninä ollut useita, ja alue päätyi kunnalle vaihtokaupalla Sallan Saha Oy:ltä loppuvuodesta 2011.

Kursun Puu Oy toimi pitkään ja antoi työtä ja toimeentuloa sadoille perheille 1980-luvulle saakka. Yritys hoiti hakkuut, kul-jetti, sahasi ja myi. Toimintatavat puun ja raskaiden ajoneuvojen käsittelyssä olivat eri vuosikym-meninä erilaiset, eikä käytössä olleita kemikaaleja tunnettu yhtä hyvin kuin nykyään.

Maaperää alueella on tutkittu useaan kertaan viimeksi kulunei-den kymmenen vuoden aikana, ja sieltä on löytynyt öljyä ja kloorifenoleita, joita on käytetty puun sinistymissuoja-aineissa 1960–80 -luvuilla. Suurin osa aineista kiellettiin jo kolmisen-kymmentä vuotta sitten, mutta ne eivät haihdu vaan vaativat käsittelyn.

Puhdistusta tehty jo 90-luvulla

Puhdistusta sahan alueella on tehty aiemminkin, sillä 1990-lu-vulla havaittiin maaperässä öljyä ja kloorifenolia. Aluetta kunnos-tettiin Ympäristökeskuksen ja Sallan kunnan toimesta.

Nyt käynnistynyt puhdistus maksaa yhteensä noin 1,2 miljoo-naa euroa, josta öljysuojarahasto kustantaa lähes puolet. Sallan maksettavaksi jää vähintään 300 000 euroa ja Lapin ELY-keskuk-sen 400 000 euroa.

Kunta sitoutuu siihen, että aluetta käytetään ainoastaan teol-lisuusalueena ja pystyyn jäävien rakennusten viemäröinti ja hule-

ja kuivatusvedet käsitellään lain-säädännön edellyttämällä tavalla ennen rakennusten käyttöönottoa. Puhdistuksen aikana kaivantojen pohjalle jäävästä vedestä ero-tellaan öljy, ja jos pitoisuudet ovat suuria paikalle tuodaan vesienkäsittely-yksikkö.

Kursun sahan urakan lop-puvaiheessa paikalle tuodaan saastunutta maata myös Ruuhen-tieltä, jossa on aikoinaan sijain-nut autokorjaamo. Maamassat pystytään käsittelemään samalla laitteistolla.

Jos työt sujuvat aikatalussa niin lokakuun puoliväliin men-nessä maaperä on puhdas ja laitos purettu ja kuljetettu pois.

KATJA PALMQVIST

”Puhdistus-prosessi vaatii

korkeita lämpötiloja, jotka saadaan aikaan

kevyellä ja raskaalla polttoöljyllä.

Tero Alajoutsijärvi (vas.) ja Jaakko Alajoutsijärvi Savaterrasta pys-tyttävät puhdistuslaitosta ja tarvittavia rakenteita vielä heinäkuun alkupuolella.

Termisen maanpuhdistusaseman kokoaminen Kursuun kestää noin kuu-kauden. Puhdistuksen käynnistyttyä aseman toimintaa ja kunnossapitoa hoitavat laitosoperaattori ja aseman hoitaja

9www.salla.fi

Koululaiset kirmaavat ke-sälaitumilla vielä reilun kuukauden ajan, mutta sit-ten se alkaa taas; nimittäin koulu.

-Minusta alkukipuilun jälkeen meillä on aika tyy-tyväistä porukkaa, sillä olemme edelleen viime syksyisen saman katon alle siirtymisen jälkeen aika pieni kyläkoulu, tiivistää tunnelmia Sallan Kirkon-kylän koulun vanhempain-yhdistyksen puheenjohtaja Kaisa Korkeasalo.

Hän uskoo, että asia oli ehkä suurempi vanhemmil-le kuin lapsille, sillä moni koululainen on saanut uusia ystäviä ja harrastukset ovat monipuolistuneet.

Valvottuja uintejaja kerhoja

Kirkonkylän ja Sallatun-turin koulujen syksy alkaa erilaisilla kerhoilla, joihin kannattaa lähteä mukaan oman kiinnostuksen mu-kaan. Lisäksi Kirkonkylän koulun vanhempainyhdis-tys järjestää muun muassa valvottuja uinteja Revontu-

Vanhemmat mukana koulun kasvatustyössä

len kylpylään.-Toimintamme on aika

kotikutoista, eikä vaadi paljon, mutta mahdollistaa

paljon erilaista toimintaa, Korkeasalo selvittää.

Yläkoulun vanhem-painyhdistys elää edelleen

Sallan Kirkonkylän vanhempainyhdistyksen kevätretkellä käytiin joukolla ihastelemassa jääpahtaa. Makkarat paistettiin vasta Tammukkalammen laavulla. Kuva: Salla Karhumaa

hiljaiseloa, mutta Korke-asalon mukaan alakoulun yhdistyksen toimintaan ovat tervetulleita myös

yläkoululaiset.-Ainakaan vielä emme

ole laajentamassa yhdis-tystä, mutta hallituksemme

uudistui viime syksynä, ja uusia toimijoita tuli mu-kaan.

Piirustuskilpailusäästämisestä

Koululaiset saivat viime vuonna esittää toivomuksia toiminnasta, ja lokakuussa pidetty halloween-disko oli todella suosittu. Korke-asalon mukaan sellainen on suunnitelmissa tänäkin vuonna.

-Meillä on ihanan ak-tiivisia vanhempia, ja osa on mukana ainoastaan tal-koissa, joten tapahtumia ei ole tarvinnut järjestää pelkästään yhdistyksen hallituksen voimin.

Piirustuskilpailu sen si-jaan jäi rästiin keväältä, joten säästämiseen liittyvä teema toteutetaan Sallan Osuuspankin kanssa heti alkusyksystä. -Pitäisi miet-tiä, että mitä voi säästää, sillä säästää voi muutakin kuin rahaa, hän vihjaa.

Koulun alkavat Sallassa keskiviikkona 12.8.2015.

KATJA PALMQVIST

-Linja-autolla Kemijärvelle ja siitä junalla Turkuun, sitten laivaan, jossa tapasin muita sallalaisia ja Tuk-holmaan, kertoo syksyn 1968 matkastaan sallalai-nen Tarmo Niskala.

Matka jatkui Ruotsin halki Göteborgiin, ja oli 18-vuotiaan nuoren miehen ensimmäinen ulkomaan-matka.

Töitä ei Itä-Lapissa ol-lut, ja huhut työpaikoista Volvolla, laakereita valmis-tavalla SKF:llä ja Eriksber-gin telakalla vahvistivat halua lähteä. -Yksi kaveri oli Volvolla, ja ensin en päässyt, mutta sitten otti-vat ja pääsin paskapesuun, Niskala naureskelee.

Tehtaalla valmistettavat autot saivat pintaansa kak-sinkertaisen pohjamaalin, joka hitottiin välillä, ja Nis-kalan tehtävänä oli pestä tuo hioutunut maali pois.

-Pikkuhiljaa lähdin opet-telemaan maalaushommaa ja pääsin maalaamaan.

Osastolla oli lähes aino-astaan suomalaisia työnte-kijöitä, sillä ruotsin kieltä ei juurikaan tarvinnut osata.

Töitä tehtiin kahdessa vuorossa ja palkka tuli ajallaan, mutta Niskalan maalaukset keskeytti armeija, joten vuoden 1970 hän vietti kokonaan Suomessa.

Lähtijöitä 60-luvunlopulla satoja

Varusmiespalveluksen jälkeen naapurimaa veti jälleen puoleensa, ja Niskala lähti matkaan. Maalausosaston työt eivät enää kiinnostaneet, joten hän haki ja pääsi varaosavarastolle.

-Poika syntyi seuraavana vuonna, mutta jo jouluna 1973 tulimme perheeni ja veljeni kanssa Sallaan, koska isäni oli sairas ja äiti ei enää yksin jaksanut.

Myöhemmin tie vei Etelä-Suomeen ja Nis-kala teki työuransa Vantaan Energia Oy:llä säh-kölaitosasentajana. Eläkkeelle hän jäi kolmisen vuotta sitten ja asuu Sallassa.

-Silloin vuonna -68 meitä lähti monta sataa, sillä muistan, kun minulle kerrottiin, että noin 400 oli hakenut todistuksen kirkkoherranvi-rastosta.

-Volvo oli hyvä työnantaja, sillä meillä oli esimerkiksi ilmakivääriammuntaa, keilailua ja saunat käytössämme vapaa-ajalla.

Pitkä matka ”yksillä silmillä”

Ilman ikävää eivät vuodet kuluneet, sillä ke-säloma alkaessa halu päästä kotikulmille oli kova.

-Yksillä silmillä ajettiin, ja matkaan läh-dettiin heti työpäivän päätyttyä kello 16, hän

ihmettelee vieläkin ja lisää, että seuraava päivä meni kyllä pökkyrässä.

Autokoulun Niskala oli käynyt Ruotsissa, ja osasi itse korjata ajokkinsa.

-Kerran olimme menos-sa laivalle ja tulossa Suo-meen, kun jarrut katosivat. Toisen kerran rengas irtosi alta noin kolmen kilomet-rin päässä kodistamme, kun takana oli jo noin 1800 ki-lometriä. Se ei ikinä unoh-du, sillä siinä olisi voinut käydä huonosti.

Kotimaahan muuton jäl-keenkin matka vei joitakin kertoja Göteborgiin, mutta ei enää.

-Siellä ei ole oikeastaan ketään, johon pitää yhteyt-tä, sillä suurin osa on tullut pois, Niskala laskee.

Bändin kanssa hän kävi muutaman kerran Ruotsis-sa, mutta nykyään keik-kailee pääosin Itä-Lapissa. Salla-päivänä Niskalan näkee Nostalgia-bändin kanssa torin lavalla.

KATJA PALMQVISTTarmo Niskala äitinsä Heleenan kanssa vuonna 1971. Ratin takana isä Valde Niskala.

Sallasta Ruotsiin työn perässä

10 www.salla.fi

Lapsille ja nuorille on tar-jolla liian vähän toimintaa kesäloman aikana, sillä Sallan 4H:n päiväleirit täyttyivät nopeasti ja tar-vetta olisi enemmänkin.

-Ykkösluokkalaisten vanhemmat ovat todella tyytyväisiä, että lapsille on jotain tekemistä. Ensi vuonna on mietittävä, että onko tarvetta pidemmille päiväleireille, Sallan 4H:n toiminnanjohtaja Eeva Kulpakko pohtii.

Kesän ilmaiset päivä-leirit kestävät viisi tun-tia päivässä maanantaista perjantaihin, ja ohjelmassa on askartelua, pelejä, leipo-mista ja kavereiden kanssa olemista. Yläikäraja on 28 vuotta, sillä myös nuor-ten tilanne on Kulpakon mukaan kestämätön tällä hetkellä.

-Rahat työllistämiseen on loppu TE-keskuksessa, ja päätöksiä ei virkailijoi-den mukaan saada ennen syksyä.

4H työllistääja tarjoaa tekemistä

Sallan 4H:lla on vastuulli-nen tehtävä pienessä kun-nassa, sillä yhdistys työl-listää pitkäaikaistyöttömiä ja antaa nuorille mahdol-lisuuden kerhon ohjaami-seen tai pienimuotoiseen yrittämiseen. Työntekijöitä on tällä hetkellä viisi.

-Toiminta on ilmaista, mutta retkistä ja tapah-tumista perimme pienen maksun, josta saa alennusta

4H takaa toimintaa lapsille ja nuorille

liittymällä jäseneksi, Kul-pakko kertoo.

Toimintaa oli ennen

myös kylillä, mutta nyt ky-läkoulujen suljettua ovensa kaikki toiminta tapahtuu

koululla, omissa tiloissa Kempura-talossa ja Sallan-suun alakerrassa. Periaate

on, että kerhonohjaajat oli-sivat nuoria, mutta aina ei nuoria löydy tarpeeksi.

-Suunnitelmissa on retki Kuusamon Tropiikkiin ja kesäteatteriin Rovaniemel-le nyt loppukesästä.

Salla-päivänä 4H on myymässä tuotteitaan to-rilla ja torstaisin on avoinna Kempura-talon myymälä.

Aktiivisia kerääjiäItä-Lapissa

Kuluvan vuoden alussa toi-minnanjohtajana aloittanut Kulpakko asuu Savukos-ken Kuoskussa. Hän pitää uutta työtään monipuolise-na, jossa pääsee tekemään erilaisia asioita kerhon ohjauksesta neuvontaan. Keräystoiminta on hänen mukaansa ollut pitkään aktiivista Itä-Lapissa.

-Tänä vuonna ostam-

me katajaa ja kanervan kukkia.

Toimitilan pakastimet pullistelevat talvella kerät-tyjä katajan oksia, joiden kuivaus aloitetaan vasta, kun kesän sato on saatu talteen. Ostaja yrteille on jo tiedossa.

-Kerhoneuvojat kiersivät talvisodan jälkeen kylillä siemenpussien kanssa neu-vomassa ihmisiä kasvimai-den hoidossa, ja nykyään keräämme luonnonyrttejä, Kulpakko selventää.

Toiminta perustuu edel-leen vahvasti maaseutuun ja luontoon, ja syksyllä onkin luvassa juhlako-kous, sillä alkuperäiseltä nimeltään Sallan Maata-louskerhoyhdistys täyttää 75 vuotta.

KATJA PALMQVIST

Kesän ilmaiset päiväleirit kestävät

viisi tuntia päivässä maanantaista

perjantaihin, ja ohjelmassa on askartelua, pelejä,

leipomista ja kavereiden kanssa olemista.

”

Jalkakylvyt, lämpömittarit, korut, poronsarvityöt ja kirjamerkit valmistuvat 4H:n ahkerien ja taitavien käsiten kautta Salla-päiväksi, kertoo toiminnanjohtaja Eeva Kulpakko.

Salla-päivän teeman mu-kaan myös Sallan sota- ja jälleenrakennusajan museo viettää kesäänsä 1970-lu-vun hengessä. Opastettu-ja kierroksia järjestetään näyttelyalueella heinäkuun ajan joka keskiviikko kello 12. Kierroksen teema vaih-telee viikottain.

Museomyymälän vali-koimissa jenkkikassit ovat valloittaneet hyllytilaa. Jokainenhan muistaa tuon ihanan koulu- tai eväskas-sin, jossa maitopullo ja voipaperiin käärityt leivät tai koulukirjat matkasivat mukavasti määränpäähän. Jenkkikassia on saatavilla useassa eri värissä, ja se so-pii hyvin myös 2000-luvun retroilijalle!

Lisäksi museomyymä-

Museolla palataan kesällä 70-luvullelän omaan valikoimaan kuuluvat jo tutuksi tulleet Tyhyjänkävelijä-paidat, joista on juuri saatu uusi painos. Myös museoka-

Tyhyjänkävelijöille tuli lisää paitoja, että jos viimeksi jäit paitsi, niin nyt kannattaa olla nopea.

lenteri vuodelle 2016 on jo myynnissä. Niin ja Murre-paidat ovat kesätarjouk-sessa, tule etsimään oma kokosi.

Tätä kaikkea ja paljon muuta mukavaa löydät Sal-lan sota- ja jälleenraken-nusajan museosta. Terve-tuloa tutustumaan!

Kotimainen jenkkikassi sopii lapsille ja aikuisille.

11www.salla.fi

Salla-päivä 19.7.

12:45 Anna Rukon koruhuutokauppa: tulot uuden lastensairaalan hyväksi lyhentämättömänä13.00 Napapiirin Omaishoitajat: hankeinfo13:05 Palkitsemiset: paras urheilija, kulttuuripalkinto, tarinakilpailun palkinnot, Salla-mitali13:45 Ohjelmaa Ruotsista Haaparannalta: tanssi ”Hyssynhyssyn”

14:00 Finnkampen – Suomi-Ruotsi maaottelu (Kapsäkki-teatteri)15:00 Toritanssit

museollaMörriganes klo 13:00Lapsille: Vanhat autot, ponit, heppa-taxi Kotieläimet: lampaat, kanat ja ankat

rajakievariMarja Aapalan näyttely Grafiikkaa ja akvarelleja

ValtuustosaliSuuri Ruotsiin muutto ja Arvet -näyttely

KirjastoKirjojen poistomyynti alkaen ma 13.7.

lavaohjelmaJuontajat: Liisa ja Tapani Niskala9:30 Musiikkia10:30 Kunnan tervehdys: kunnanhallituksen pj Veli Erkki Heikkilä 10:45 Ohjelmaa Ruotsista Haaparannalta: ”Naapurin akat”11:00 Juhlapuhe: kunnanjohtaja Erkki Parkkinen12:00 Halavatun papat

Salla-päivän lavalla musisoivat sallalaiset orkesterit: Nostalgia: Tarmo Niskala basso ja laulu, Timo Kurvi-nen rummut ja Ilkka Kivelä haitari sekä Ajaton: Veijo Kivelä haitari, kosketinsoittimet, Heikki Kivelä rummut ja Raija Ämmälä laulu.

Sallan SPR päivystää kirjastolla – Toripäivän löytötavarat kirjastolla

Leikkaa ja ota ohjelma mukaasi torille!

!

!

12

!

37 Salla 4h-yhdistys 38 Antikaamos tekstiilit39 ja 42 Lapin Kiertäjät käsityöt40 Henry Kenraali makeiset41 Kyläpaakarit leivonnaiset43 Minerva Hänninen Forever Aloe vera44 Raakel Väliluoto kirpparitavaraa45-46 Sallan Menokkaat 47 Metsäkeskus Lappi esittelyä48 Virvetuli keramiikkaa49 Rauni Laitila käsityöt50 Raatikan maa- ja kotitalousseura kahvia, pullaa51 Ilkka Haapala puukot, hopeakorut52 Esko Niiranen mansikkaa53 Irma Kelloniemi tekstiilit54 Sallan Eläkeläiset kahvia, leivonnaisia55 Hettasilver Hopeakorut56 SAPS koripallotytöt kahvia, arvontaa57 Heli Mäkitalo 58 Soile Heikkilä/Vesaiset 59 Martti Aaltonen kalaa60 Sallan Maaseutuseura kahvia+lettuja61 Kirkonkylän koulu 6lk 62 Reumayhdistys kahvia, leivonnaisia63 Sallan Helluntaiseurakunta kahvia, leivonnaisia64 Leena Hoikka vaatteet65 Leena Larvanto vaatteet66 67 Maija Lustig 68 Puhuri Oy 69 Kalakaveri 70 Salla-seura kuivalihavelli71 Eläkeliitto kahvia, leivonnaisia72 Anna-Liisa Paananen lastenvaatteet73 Heleena Airola käsityöt74-75 Samika Textil vaatteet76 Aino Parkkinen Swipe-tuotteet77 Napapiirin Omaishoitajat toiminnan esittelyä78 Raili Vesterinen Evelace vaatteet79 Roger Stridfeldt puukkoja80 Otso Metsäpalvelut toiminnan esittelyä81 Riitta Törmänen Forever Aloe vera82-83 T:mi Vesa Niskala 84 Arja Välikangas puutyöt, ompelutyöt, hillot85 Sallan Perussuomalaiset ry ja PerusNaiset kahvia, pullaa, käsitöitä86 Sallan Perussuomalaiset ry ja PerusNaiset kahvia, pullaa, käsitöitä87-88 Miia Putula naisten muotivaatteet89 90 91 92-94 T:mi Hulivili vaatteet95-96 Ba`s Exportimport vaatteet

salla-PäiVä 2015 torimyyjät

Muu

toks

et m

ahdo

llisi

a!

Nimi: .......................................................................................................................................................

Puhelin: .......................................................................................................................................................

Osoite: .......................................................................................................................................................

Mielipiteeni tämän vuoden Salla-päivistä: .............................................................................................................................................................................................................................................................

Tulevaisuudessa Salla-päivillä olisi mukava nähdä/kokea: ..............................................................................................................................................................................................................................Kaikkien vastanneiden kesken arvotaan Salla-päivän päätteeksi 70-luvun Jenkkikassi muh-kealla sisällöllä! Palautuslaatikko ohjelmalavan vieressä.

arVontaKuPonKi

PAIKKA NRO MYYJÄ MYYNTIARTIKKELI1-2 Rakunahka nahkatuotteet3 Teuvo Häkkinen nahkatuotteet4 Esko Heikkilä käsityöt5-6 Lahjatuote Markku Valkama 7-9 Helsingin Monitoimi 10 Erkki Tiensuu tuohityöt, leivonnaiset11 Juha Mankila sekalaista12 K-Kiviriekko kivi- ja hopeakorut, käsityöt13 14 15 16 Henry Kenraali makeiset17 Pirjo Lieto lakritsi, rinkelit18 19 20 Merja Tyynismaa taulut, kortit21 T:mi Kallen turkis turkikset, t-paidat22 Sirpa Rova burgereita23 Briitta Korpi käsityöt24-25 Leena Kokko vatteet, ilmapallot27 Osmo Ryyppö vaatteet28 Sallan sote-toimi terveysmittaukset29 Toimintakeskus käsityöt30 Kimmo Tuhkala elintarvikkeet31 T:mi Tarja Mustonen käsityöt32 Paavo Laine taulut, kortit33 Stick On erävaatteet34 Hautajärven Martat kahvia+lettuja35 Eemelin Eväät Oy elintarvikkeet36 Kivikoru Lukkari korut

13

Perinnepäivinä historia eläväksi-Kesä on kiireisintä aikaa, ja heinäkuulla on kolme perinnepäivää, kertoo Isän-tä Matin museon isäntä sallalainen Seppo Leino-nen järjestellessään pirtin kahvipöytää.

Lapajärven museon pi-hapiirissä riittää vilinää, sillä keväällä valmistuneel-la näköalaterassilla nauti-taan kampanisukahveja ja aitauksen vierellä syötetään lampaita. Valtakunnallinen Avoimet kylät -tapahtuma 6.6. sai Leinosen innos-tumaan ja ottamaan osaa, sillä hän määrittelee itsensä kyläaktivistiksi.

-Olen kotiseutuhenkinen ja tälläiset pienet kylät tar-vitsevat sitä, että näkevät myös mitä muissa kylissä tapahtuu, hän uskoo. -Ta-voitteeni on myös saada uusia kävijöitä kylällem-me.

Vakituisia asukkaita La-pajärvellä on kolmisen-kymmentä, sillä paljon on muutettu muualle.

-Talojen vuokraamista voisi ajatella, sillä aina välillä tulee kyselyjä, josko saisi täältä talon vuokralle, Leinonen kertoo.

Isäntä Matin museo 10 vuotta

Ensimmäiset museovieraat saapuivat Isäntä Matin taloon kymmenisen vuotta sitten, mutta museon pieni-muotoinen toiminta alkoi jo muutamaa vuotta aiemmin. Talon entisessä navetas-sa on tilaa suuremmalle-kin ruokailijajoukolle, ja asuintalon talon yläkerrasta löytyy talon entisen nuoren emännän keittiö, huoneka-luja ja astioita.

-Ihanat kahvikupit, huu-dahtaa Sallassa asuva Mari Lahtinen. Hän on lähte-nyt ensimmäistä kertaa tutustumaan Lapajärvelle vanhempiensa ja veljensä tyttärien kanssa.

Vanhemmat Terho ja Liisa Lahtinen Kuusamos-ta tunnistavat monia esinei-tä lapsuudestaan, mutta Ida ja Eve Lahtiselle tavarat eivät ole niin tuttuja. -So-dan jälkeen mausteita oli huonosti, Liisa Lahtinen muistelee ja jatkaa, että puuhellalla tehtiin ruoka ja hella lämmitti mukavasti koko keittiön.

Tarinat tärkeäosa vierailua

Leinonen kertoo kävijöil-le värikkäästi asutustilan historiaa, sillä Lapajärvi syntyi, kun Lampelan kylä

Suomen Kylätoiminnan ensimmäinen valtakunnallinen Avoimet kylät -tapahtuma kesäkuussa sai Seppo Leinosen ja Isäntä Matin museon avaamaan ovensa uusille kävijöille.

Liisa Lahtinen ihasteli talon entisen nuoren emännän tava-roita lastenlastensa Ida ja Eve Lahtisen kanssa.

Vanhasta Sallasta muu-tettiin asukkaineen ja ko-tieläimineen Lapajärven rannalle. Peltoja raivattiin, taloja rakennettiin ja työtä tehtiin.

-Sähköt saatiin 1954 ja oma koulutalo valmistui neljä vuotta aiemmin.

Ruotsin kutsun kuuli moni kyläläinen 1960-lu-vulla, ja kylän alamäki alkoi. Maatalous kehittyi vielä 1980-luvulla, mutta nykyään enää yksi navetta on alkuperäisessä käy-tössä.

-Kävijöitä on kesäisin ja ulkomaalaisia käy joulun jälkeen, Leinonen kertoo ja lisää, että tiedänkö mis-tä nimi Lapajärvi tulee? No järvihän muistuttaa muodoltaan kuivumaan nostettua poronlapaa.

KATJA PALMQVIST

Lapajärven museon piha-piirissä riittää

vilinää, sillä keväällä valmistuneella

näköalaterassilla nautitaan kampa-

nisukahveja ja aitauksen

vierellä syötetään lampaita.

”

isäntä matin siikapotutSiika keitetään ruo-toineen, mutta pää ja pyrstö toki otetaan pois ennen keittämistä.

Perunat laitetaan kiehumaan runsassuo-laiseen veteen, ja kun perunat ovat kiehu-neet niin siika paloitel-laan samaan kattilaan.

Kastikkeeksi käy si-pulivoikastike eli sipulit haudutetaan ja lisätään keitinvettä.

14

Luonto on monille lappilaisille luontainen toimintaympäristö ja luontosuhde tärkeä osa elämää. Lapin ammattikorkeakoulun koordinoimassa hankkeessa luo-daan uusia yksilö- ja ryhmämuo-toisia osallisuuden vahvistamisen ja kuntoutuksen malleja.

Toiminnassa hyödynnetään luontoympäristöä, puutarhaa sekä maatilan ja eläinten hoitoa.

Lapin ammattikorkeakou-lu, Eduro-säätiö, Kemijärven kaupungin perhe- ja mielen-terveysklinikka Lapponia sekä Sallan kunnan nuorisotoimi ovat aloittaneet Luontoa elämään!

LUONTOA ELÄMÄÄN!

EKOILEVA SALLAvat positiivisesti myös yritysten mahdollisuuksiin työllistää.

Hanketta hallinnoi Sallan kunta. Tärkeä yhteistyökumppani on Sallan matkailumarkkinoin-tiyhdistys Matkalle Sallaan Ry. Hanketta rahoittaa Lapin Liitto.

liittyen haluaisinkin haastaa sal-lalaiset mukaan mietiskelemään omaa kulutuskäyttäytymistään sekä kierrätystä.

Miten Salla on EKO? Miten kierrätys hoituu omassa taloudes-sasi? Onko sinulla mahdollisuus kierrättää kaikki kierrätyskelpoi-nen, pahvista biojätteeseen?

Eco-Salla-hankkeen yksi ta-voitteista on löytää keinoja kier-rätyksen lisäämiseen ja ekologi-sempaan elämään.

Miten sallalaiset kannustavat ja informoivat myös Tarja ja Tauno Turisteja kierrättämään ja varjelemaan kaunista kun-taamme?

Herätelläänpä ajatuksia. Mihin päätyy Mirkku Muo-

vipussi? Minne menee Pahvi Pera? Kuinka paksusti voi Kalle

Sallassa on alkanut vuoden alus-sa puolitoistavuotinen ekomat-kailuhanke Eco-Salla. Sen avulla paikkakunnan matkailukehitystä viedään entistä luontoystävälli-sempään suuntaan.

Hankkeen tavoitteena on luo-da Sallan kestävän matkailun toimintamalli, jossa kytketään yhteen kestävää ja ympärivuo-tista matkailua edistävät infra-struktuuri- ja kaavahankkeet, alueellinen laatuohjelma sekä ekologisen matkailun kehittä-mistyö ja markkinointi. Uuden toimintamallin myötä paikka-kunnalle on mahdollista kehittää uusia ympärivuotisia matkai-lutuotteita, jotka noudattavat kestävän kehityksen mukaista linjaa, hyödyntävät jo olemassa olevaa kapasiteettia ja vaikutta-

Toimintakykyä ja osallisuutta luontolähtöisillä menetelmillä ja palveluilla -hankkeen. Tämä vuosina 2015-2017 toteutettava hanke on jatkoa Lapin ammatti-korkeakoulun aiemmille Green Care -hankkeille.

Hankkeessa kehitetään pai-kallisten tarpeiden mukaisia luontolähtöisiä toimintamalleja ja palveluja yhteistyössä luonto-yrittäjien ja -toimijoiden kanssa. Luontolähtöiset toiminnat on

suunnattu alle 29-vuotiaille nuo-rille, jotka tarvitsevat valmen-nusta arkipäivän toiminnoista suoriutumiseen tai nuorille, jotka haluavat hyödyntää luonto-osaa-mistaan.

Luontolähtöisiä menetelmiä sovelletaan kuntoutuksen osana myös aikuisille, jotka tarvitsevat työttömyyden, päihteiden on-gelmakäytön tai mielenterveys-ongelmien takia erityistä tukea toimintakykynsä vahvistamisek-

Kompostori? Päätyykö Pate Pe-runankuori Siiri Sekajätteeseen vai saako Kalle Kompostori siitä mahantäytettä?

Mitä mieltä sallalaiset ovat kierrätyksestä? Muistutuksena, mitä kaikkea voit kierrättää:

- Keräyspaperi- Keräyspahvi- Toimistopaperi - Biojäte- Energiajae- Keräysmetalli- Keräyslasi - Autonrenkaat- Kalvomuovi- Loisteputket, energiansääs- tölamput, paristot, maali- ja liimajäte- Sähkö- ja elektroniikka- romu SER

Suurin osa sallalaisista kier-rätysmateriaaleista päätyy jat-kokäyttöön. Esimerkiksi keräys-pahvit päätyvät Poriin ja metallit Kajaaniin uusiokäyttöön.

Hankkeen tiimoilta otan mie-lelläni vastaan ajatuksia, ideoita ja tarinoita kierrätyksestä. Onko sinulla ajatus, joka voisi auttaa asiaa eteenpäin?

Eco-Salla-hanke projektityöntekijä Mari.Lahtinen@salla.fipuhelin 0406685185

Eco-Salla kuulostaa päällisin puolin vain yrityksille suunnatul-ta hankkeelta. Salla on kuitenkin pieni tiivis yhteisö, ja hankkee-seen toivotaan osallistumista myös Sallan kuntalaisilta. Tähän

si, syrjäytymisen torjumiseksi ja osallisuuden edistämiseksi. Green Care -menetelmien soveltamista sosiaalisessa kuntoutuksessa kehitetään toimintatutkimuksel-lisella otteella.

Hankkeen rahoittavat Pohjois-Pohjanmaan Ely-keskus, Kemi-järven kaupunki, Sallan kunta, Eduro-säätiö ja Lapin ammatti-korkeakoulu. Sallan osahanke on käynnistynyt kesäkuun alussa ja hankkeen projektikoordinaat-

torina toimii Susanna Jussila. Hankkeen alussa hankkeen toi-mijat, asiakkaat ja luontoyrit-täjät perehtyvät Green Care -menetelmiin. Myöhemmässä vaiheessa pyritään tunnistamaan ja tunnustamaan asiakkaiden luonto-osaamista ja ohjaamaan heitä oman osaamisensa hyödyn-tämisessä.

Lisätietoja:Projektikoordinaattori Susanna Jussila 040-6401929susanna.jussila@salla.fi

Sallan sota- ja jälleenrakennusajan museolta muistojen kalenteri vuodelle 2016 hintaan 10 euroa.

Syyskuussa alkaa poroilla veri kiertämään ja tunteet kuo-humaan, hirvaat eli urosporot keräävät haaremiaan vaati-mista eli naarasporoista ja käyvät niistä kiihkeitä taistoja toisten hirvaiden kanssa. On suvun jatkamisen aika ja tuo alkukantainen vaisto ohjaa poroja voimakkaasti. Porojen kuumat tunteet tarttuvat paikallisiinkin, kylmän viileisiin erämaan asukkeihin ja siitä inspiroituneena vietetäänkin Sallassa, joka syksy perinteistä Rykimäviikkoa. Ja silloin ei vain hillitysti köhitä nurkissa vaan vietetään villiä ja vauh-dikasta menoa koko viikon ajan hauskojen ja viihdyttävien tapahtumien merkeissä!

Sallan Rykimäviikko4. –13.9.2015

15

Lappi lähti ja palasi

Evakkomatka lapsen silminValokuvanäyttely Sallan kirjastossa

heinäkuussa 2015avoinna ma – pe klo 10 – 17

Lapin maakuntamuseo, Rovaniemen kaupunginkirjasto/Lappi-osasto,

Kulttuuritoimisto/TaikalamppuSA-kuva, Lapin aluehallintovirasto

Petri Laaksosen konsertti

Sallan Liikuntakeskus 11.9. klo 19:00

Liput 15€

Järj. kulttuuritoimi

KuLLERO 21.5-20.6.Kulleron suurin haaste on löytää omaa aikaa. Sinulla on nyt liikaa kaikenlaista menoa, suunnitelmasi vaa-tivat tarkennuksia. Teet päätöksiä mieluummin jär-jellä kuin sydämellä, mutta nyt olisi sydämen vuoro päättää. Kesä antaa iloisia hetkiä ja ikimuistoisia ta-paamisia, kunhan maltat pysähtyä ja nauttia.Onnekkaimmat päivät 16.7. & 21.8.

voitontahtoinen, että saat-taa käyttää kyynärpäitään tungoksessa. Tällä kertaa voittaminen edellyttää kui-tenkin yhteistyötä. Muista, että olet taitavampi diplo-matiassa kuin riitelyssä. Tavoitteeseen pääsy on nyt tärkeämpi kuin saapumis-järjestys.Onnekkaimmat päivät 27.7. & 29.8.

KISSANKELLO 24.10.–22.11.Kissankellon hymy on nyt herkässä. Vain harva

huomaa, että se on naamio, jonka taka-na tapahtuu tarkkoja laskelmia. Sinulla on kuitenkin nyt kaik-ki langat käsissäsi. Päästä irti vanhasta taakasta, niin pystyt ohjaamaan ihmiset haluamaasi päämää-

rään. Kaksosilta saat vas-tauksen tärkeään kysy-mykseen.Onnekkaimmat päivät 9.7. & 22.7.

AILAKKI 23.11–21.12.Ailakille heinäkuun alku on ahdistava, koska si-säinen moralistisi moittii kaikkia valintojasi. Kuun puolivälin jälkeen alkaa vähän helpottaa, kunhan muistat itse keskittyä to-tuuteen. Viestintä voi aina epäonnistua, mutta nyt Nei-donkenkä ymmärtää myös tahallaan väärin.Onnekkaimmat päivät 5.7. & 21.8.

TupASVILLA 20.1.–19.2.Tupasvillalle aika on otollinen jonkin ko-konaan uuden asi-an tai ajanjakson synnyttämiselle. Jos itse vaadit liikaa itseltäsi, menetät ison osan todelli-sesta tehostasi. Epä-onnistuminen on usein hyvä alku jollekin vielä paremmalle. Nyt kylvetys-tä siemenestä voi odottaa hyvää hedelmää.Onnekkaimmat päivät 10.7. & 28.8.

KuRJENpOLVI 20.2.–20.3.Kurjenpolvi saa nyt tähdil-tä voimaa toteuttaa omia unelmiaan, vaikka ympä-ristö yrittääkin jarrutella. Älä anna periksi toisten itsekkäille vaatimuksil-le. Nyt on sinun vuorosi. Kulleron kanssa suksesi menevät nyt helposti ris-tiin, mutta ongelma on

lopulta enemmän hänen kuin sinun.Onnekkaimmat päivät 15.7 & 9.8.

NOKKONEN 21.3.–19.4.Nokkonen painii mennei-syytensä haamujen kans-sa. Vaadit itseltäsi liikaa etkä oikein saa tehtyä niitä ratkaisuja, jotka avaisivat umpisolmut. Pyydä apua Päivänkakkaralta, hänen tukeensa voit luottaa. Älä mieti liikaa sitä, mitä toi-set ajattelevat sinusta. Sinulla on oikeus olla onnellinen.Onnekkaimmat päivät 14.7. & 29.8.

RENTuKKA 20.4.–20.5.Rentukka tekee nyt lujasti töitä. Olet asettanut itsel-lesi päämäärän, ja vaikka eteneminen näyttää ul-kopuolisista tuskallisen hitaalta, tiedät kyllä saa-vuttavasi sen. Ahneutta ei nytkään palkita, mutta periksiantamattomuus tuo tuloksia. Nyt voit myös korjata aiemmin tekemäsi virheet. Muista myös an-taa itsellesi aikaa.Onnekkaimmat päivät 10.7. & 22.8.

Kukkahoroskooppi

NEIdONKENKä 21.6.–22.7.Neidonkenkä etsii seik-kailua ja haluaa vaihtelua, muistathan kuitenkin, että rakkaus pakenee pakotta-malla. Nyt on uudistusten aika, myös ystäväpiirissä-si. Kulje silmät ja sydän avoinna, onni odottaa nur-kan takana.Onnekkaimmat päivät 9.7. & 24.8.

päIVäNKAKKARA 23.7.–22.8.Päivänkakkaran ympärillä kuhisee. Olet huomion keskipisteenä ja pystyt kääntämään tilanteet voi-tollisiksi myös silloin, kun autat läheisiäsi. Aika vaatii uudistumista, ja sinulla on siihen onneksi sekä roh-keutta että kykyjä. Vanha ystävyys voi nyt muuttua rakkaudeksi. Varo Nok-kosen tukahduttavaa kos-ketusta.Onnekkaimmat päivät 10.7 & 20.8.

uLpuKKA 23.8.–22.9.Ulpukan hillitty ulkomuoto voi kulissien takana yl-lättää. Juuri nyt sisimpäsi ristiriidat ovat nousemassa pintaan, eikä mikä tahansa tavallinen tyydytä sinua. Vaatimattomuus voi jonkun mielestä kaunistaa, mutta todellisuudessa se vain estää sinua voittamasta. Varmista silti ensin, ettei kiinnostuksesi kohde ole jo varattu.Onnekkaimmat päivät 19.7. & 2.8.

NIITTyLEINIKKI 23.9.–23.10.Niittyleinikki on nyt niin

TIKANKONTTI 22.12.–19.1.Tikankontti on nyt muiden ihmisten sisäisten jännittei-den purkuväylänä ja joutuu välillä statistiksi omassa elämässään. Koeta kestää ympäristön paineet. Kyse on niin syvällisistä asioista, että et juurikaan voi itse vaikuttaa asioihin muuten kuin olemalla rehellinen itsellesi.Onnekkaimmat päivät 16.7. & 14.8.

Sallassa tapahtuu kesälläke 1.7. klo 18 Lauluilta Kelloselkä, Kerän maja to 2.7. klo 18 Musailta: Nostalgia, museon ulkonäyttämöke 8.7. klo 18 Lauluilta, Hautajärvi, Seutulato 9.7. klo 18 Musailta: Ajaton, museon ulkonäyttämöpe 10.7. ÄinPäin-päivä pe 10.7. Salla Midnight Trail Marathon pe 10.7. klo 20 Nostalgia-kävely kirkonkylän raitillesu 12.7. klo 13 Paloperän kyläpäivä, Kinttaan Pirttisu 12.7. klo 18 ”Ruottiinko juuri piti lähtiä” –näytelmä, Sallan koulukeskus, salima 13.7. klo 15 Suuri Ruotsiin muutto –näyttelyn avajaiset, Sallan kunnanvirasto, valtuustosalike 15.7. klo 18 Ruotsinsuomalaisten tapaaminen, Isäntä Matin museo to 16.7. klo 17 Marja Aapala – grafiikkaa ja akvarelleja näyttelyn avajaiset, Sallan rajakievarito 16.7. klo 12 Perinnepäivä Isäntä Matin museollato 16.7. klo 18 Musailta: Duo Sata, museon ulkonäyttämöpe 17.7. klo 18 ”Ruottiinko juuri piti lähtiä” –näytelmä, Sallan koulukeskus, Salipe 17.7. klo 21 Tanssit: Nelituuli, Hautajärvi, Seutula

16

la 18.7. klo 8–17 VPK: kalustokisa, ent. linja-autoaseman aukiola 18.7. klo 22 Iskuporakone, Sallatunturin Tuvat, Papana Pupsu 19.7. Salla-päiväsu 19.7. klo 19 Kaiken kansan tanssit, Kursun kylätalosu 19.7. klo 21 Ohjelmalliset iltamat 70-luvulta, Vallovaaran lavato 23.7. klo 12 Perinnepäivä Isäntä Matin museollato 30.7. klo 12 Perinnepäivä Isäntä Matin museollape 4.9. Sallan Rykimäviikkope 11.9. klo 19 Petri Laaksosen konsertti, Sallan liikuntakeskusto 8.10. klo 19 Lapin kamariorkesteri, Sallan kirkkosu 18.10. klo 18 Anu Hälvä ja Jouni Somero konsertti, Sallan kirkko

24.6. - 29.7. keskiviikkoisin klo 12 Opastetut kierrokset, Sallan sota- ja jälleenrakennusajan museo

1.7. – 30.7. klo 10 - 17 Lappi lähti ja palasi – evakkomatka lapsen silmin – valokuvanäyttely kirjastossa.

13.7. – 13.8. klo 10 – 15 Suuri Ruotsiin muutto –näyttely Sallan kunnanvirasto, valtuustosali

16.7. – 16.8. klo 10 – 15 Marja Aapala, grafiikkaa ja akvarelleja, Sallan rajakievari

Muutokset mahdollisia.Tarkistathan ajantasaiset tiedot www. salla.fi/tapahtumat

www.salla.fi

Marja Aapalagrafiikkaa ja akvarelleja

Sallan Rajakievari16.7. – 16.8.2015

Avoinna ti-su klo 10 – 15