1/2014

Vuoden teknologiajohtaja uskoo uusiutuvaan energiaan

Startup-ilmiö

valloittaa Suomea

12

Turve – Kiistelty

kotimainen

16

29

Kotikonsteja unettomuuden selättämiseen

10

Tasavirta tulee taas

18

1/2014

tässä numerossa

18 TASAVIRTA TULEE TAAS Arjen mukavuudet toimivat

tasavirralla

28 START UP Tarvitsetko tilaa?

29 HENKILÖKUVA Vuoden teknologiajohtaja Lars

Peter Lindfors

32 SORVIN ÄÄRESSÄ Soodakattiloita ja kaukolämpöä

34 TEKNOLELU Etäluku on kaikkien ulottuvilla

35 INSINÖÖRIMME MAAILMALLA Inlook Color SP:n Venäjän

maajohtaja

Venuu

24.04.2014

284 TEKNIIKAN KUVA

9 TEKNIIKAN KASVO LUT:n opetusvararehtori vie

opetusta verkkoon

10 UNI ON OPPIMISEN PARAS YSTÄVÄ

Selätä unettomuus kotikonstein

12 KEITTIÖITÄ, SAUNOJA JA KESKUKSIA

Startup-ilmiö valloittaa Suomea

16 TURPEESTA ENERGIAA Kiistelty kotimainen

P Ä Ä K I R J O I T U S

Tervehdys,ULKONA sataa kaatamalla, puissa on kohisten kasvavat

silmut ja kevät tuntuu vihdoin päässeen vauhtiin myös

täällä Keski-Suomessa. Minulle se sopii, sillä kevät on syk-

syn ohella aina ollut lempivuodenaikani. Eikä pelkästään

lähestyvän vapun takia.

KEVÄISIN maailma tuntuu olevan tuore ja täynnä mah-

dollisuuksia. Silloin tekee mieli saattaa vanhat projektit

loppuun, aloittaa seuraavia ja laittaa elämää uusiksi.

TÄMÄN numeron teemoja ovat kevään tavoin uutta luova

startup-yrittäjyys, energia sekä naiset ja tekniikka. Esit-

telemme myös vuoden teknologiajohtaja Lars Peter Lind-forsin, joka uskoo uusiutuvasta energiasta olevan muu-

T-LEHTI on media nykyisille ja tuleville tekniikan alan akateemisille ammattilaisille. TOIMITUKSEN YHTEYSTIEDOT T-lehti/T-Media Oy, Eteläinen Makasiini-

katu 4, 00131 Helsinki, puh. (09) 131 511, toimitus@t-media.fi , etunimi.sukunimi@t-media.fi PÄÄTOIMITTAJA Maria Huusko ULKOASU Flukso/Maria Taari

TOIMITTAJAT Helena Immonen, Markus Kauppinen, Noora Niemelä, Tiina Raatikainen, Päivi Remes, Pia Salo, Virvamaria Toikka, Ulla Ylönen KUVAAJAT Teemu

Granström, Johanna Kannasmaa, Markus Kauppinen, Rami Marjamäki, Paula Myöhänen, Ari Nakari, Pentti Vänskä TUOTTAJA Tommi Lahtinen, tommi.lahtinen@t-

media.fi KANNEN KUVA Flukso JULKAISIJA T-Media Oy, www.t-media.fi KUSTANTAJA Harri Leinikka JAKELU Osoitteellinen jakelu teekkareille yliopis-

tojen osoiterekisterien perusteella. Erillisjakelu teknillisiin yliopistoihin, tiedekuntiin sekä suurimpiin teknologiakeskuksiin ja tekniikan alan ammattikorkeakou-

luihin. ILMOITUKSET Kaikki hyväksytyt ilmoitukset pyritään julkaisemaan määrättyinä päivinä. Mikäli ilmoitusta ei tuotannollisista tai muista toiminnallisista

syistä tai asiakkaasta johtuvasta syystä voida julkaista, ei lehti vastaa tästä aiheutuvasta vahingosta. Lehden vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai julkaisemisessa

sattuneesta virheestä rajoittuu ilmoituksesta maksetun määrän palauttamiseen. TILAUS Teekkarina saat T-lehden kotiin kannettuna, oman yliopistosi/ylioppilas-

kuntasi jäsen-etulehtenä. Valmistuttuasi voit tilata T-lehden hintaan 40 euroa/vuosi. Täytä tilauslomake osoitteessa www.t-lehti.fi tai lähetä tilauksesi sähkö-

postilla osoitteeseen tilaus@t-lehti.fi OSOITTEENMUUTOKSET Kätevimmin teet osoitteenmuutoksen verkkosivujemme kautta tai lähettämällä sähköpostia

osoitteeseen osoitteenmuutos@t-lehti.fi 18. VUOSIKERTA ISSN 1455-1519 PAINOS keskimäärin 25 000 kpl PAINOPAIKKA Forssa Print 2014

hunkin kuin yrityksen imagon kiillotukseen. Sillä voi

hänen mukaansa nimittäin nykyään tehdä voitollista lii-

ketoimintaakin.

LISÄKSI kerromme muun muassa Suomea valloittavasta

startup-ilmiöstä ja työnteosta Venäjällä. Energia-artik-

kelimme käsittelevät kiisteltyä kotimaista energianläh-

dettä, turvetta, sekä tasavirran voittokulkua viime vuo-

sikymmenillä.

Hauskaa kesän odotusta,

Mariamaria.huusko@t-media.fi

31/2014

Puuta öljyn tilalleVTT JA TAMPEREEN teknillinen yliopisto kehittävät Te-

kesin rahoittamassa BioPreCarb-projektissa menetel-

miä öljypohjaisten materiaalien korvaamiseksi suoma-

laisella puulla. Tavoitteena on nostaa suomalaisen puun

jalostusarvoa ja löytää suomalaiselle teollisuudelle uu-

sia keinoja saada jalansijaa maailman kasvavilla hiili-

materiaalimarkkinoilla.

Puun selluloosasta, hemiselluloosasta ja ligniinistä

valmistetut polymeerit ovat elastisia ja helposti muo-

vailtavissa erilaisiksi rakenteiksi. Hiillyttämällä poly-

meereistä muokatut esirakenteet voidaan valmistaa

teollisesti räätälöityjä nano-, mikro- ja makrohiiliraken-

teita, jotka eivät muuten olisi mahdollisia.

Räätälöityjen hiilien sovelluskohteita ovat esimer-

kiksi komposiitit, kulumista estävät pinnoitteet, voi-

teluaineet, elektrodit ja katalyyttien kantajarakenteet.

Monet sovelluksista ovat merkittäviä tulevaisuuden

energiatalouden, ympäristön puhtauden ja juomaveden

saatavuuden kannalta.

Kaksivuotinen tutkimusprojekti päättyy kesäkuussa

2015. Projektin aikana kehitetyistä ratkaisuvaihtoeh-

doista parhaat valitaan jatkotutkimuksiin.

TEEKKARIT HAHMOTTAVAT opintojensa mer-

kityksen sitä paremmin mitä pidemmällä opin-

noissaan ovat. Opintojen arvo työelämän kan-

nalta valkenee vasta opintojen loppusuoralla.

Tiedot käyvät ilmi TTY:n tietojohtamisen ja tuo-

tantotalouden opiskelijoille vuonna 2013 teh-

dystä kyselystä, johon vastasi yhteensä 175

opiskelijaa.

”Vasta 5.–6. opiskeluvuoden kohdalla teek-

karit ymmärtävät laajemmin myös teoriaopin-

tojen merkityksen tulevissa työtehtävissä”, tut-

kimusta tehnyt yliopisto-opettaja Eila Pajarre

sanoo.

Vuosikurssista riippumatta kaikki kyse-

lyyn vastanneet, joilla oli oman alansa työko-

kemusta, olivat koulutusohjelmassaan suoritta-

miinsa opintoihin varsin tyytyväisiä. Sen sijaan

ilman työkokemusta opiskelleet teekkarit olivat

epäileväisiä koulutusohjelmastaan valmistuvien

työllistymismahdollisuuksia kohtaan.

Työkokemus nostaa opintojen arvostusta

PÄIVITYKSET / TOHTORIN HATUSTA

ANNELI PAULI VALITTIIN LUT:N REHTORIKSI

LAPPEENRANNAN TEKNILLISEN yliopis-

ton (LUT) uudeksi rehtoriksi on valittu do-

sentti, maa- ja metsätaloustieteiden tohtori

Anneli Pauli (58). Hän kertoo tavoitteekseen

LUT:n nostamisen kansainvälisesti arvoste-

tuksi yliopistoksi ydinosaamisalueillaan, joita

ovat vihreä energia ja teknologia, kestävän kil-

pailukyvyn luominen ja kansainvälisenä Ve-

näjä-yhteyksien rakentajana toimiminen.

“Tärkeimmät periaatteet koulutuksessa, tut-

kimuksessa ja innovaatiotoiminnassa ovat laatu

ja vaikuttavuus. Nämä käyvät käsi kädessä, ei-

vätkä ole toistensa vaihtoehtoja. Tästä haluan

pitää kiinni”, Pauli sanoo.

Tällä hetkellä Pauli työskentelee tiedekes-

kus Heurekan johtajana. Hän on Aalto-yliopis-

ton kunniatohtori ja Jyväskylän yliopiston hal-

lituksen jäsen.

Pauli on työskennellyt vuosia Euroopan ko-

mission tutkimuksen ja innovoinnin pääosaston

varapääjohtajana ja komission yhteisen tutki-

muskeskuksen varapääjohtajana. Hän on toi-

minut myös Suomen Akatemian ylijohtajana ja

pääsihteerinä.

Uuden rehtorin kausi alkaa 1. heinäkuuta

2014 ja kestää neljä vuotta. Nykyinen rehtori

Ilkka Pöyhönen on toiminut rehtorina kuusi

vuotta, ja hänen toimikautensa päättyy kesä-

kuun lopussa.

Ku

va: LU

T/

Teem

u L

ein

on

en

DI, PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ Jouko Selkälä on kehittänyt energia-alan tuotantoyksi-

köiden ohjaukseen ja valvontaan ratkai-

sun, jossa eri toimittajien tuulipuistoja

voidaan hallita yhdellä tietojärjestelmällä.

Selkälä toteutti projektin yhteistyössä

raahelaisen ICT-alan yrityksen kanssa.

Esimerkiksi tuulivoimatoimittajilla on

usein toimitustensa mukana erilaiset voi-

maloiden hallintajärjestelmät. Kun tuu-

lipuistojen ja toimittajien määrä kasvaa,

yhtenäinen toimittajista riippumaton hal-

lintajärjestelmä on tarpeen.

Tuulipuistot hallintaan yhdellä tietojärjestelmällä

Nyt kehitetty järjestelmä hyödyn-

tää koneissa ja tietojärjestelmissä ole-

vaa dataa ja liityntä järjestelmiin hoide-

taan internetin välityksellä. Ratkaisu on

kehittäjänsä mukaan sekä laadukas että

kustannustehokas.

Oulun yliopiston Raahen toimipiste

kehitti ratkaisun hankkeessa Metalli- ja

ICT-teknologiaosaamisen soveltaminen

energia-alalla. Mukana kehitystyössä oli

Brandsoft Oy.

Kuva: V

TT

4 1/20144 1/2014

51/2014

T E K N I I K A N K U V A

Rautaisen taivaan koruUUDESSA Iron Sky The Coming Race -elokuvassa nähdään

Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa (LUT) suunni-

teltu digitaalinen efektikoru. Iron Sky –efektikoru kehitet-

tiin osana Tekes-rahoitteista Fast Coins -hanketta, jossa

ovat mukana LUT sekä Saimaan AMK.

”KUN kuulin Iron Sky The Coming Race -elokuvan mark-

kinoinnin ja käsikirjoittamisen alkaneen, päätin että nyt

tehdään hieno efektikoru leffaan. Olin samaan aikaan ke-

hittämässä digitaalisia elementtejä sisältäviä koruja koru-

muotoilija Ivary Vimmin kanssa. Otin yhteyttä Iron Skyn

ohjaaja Timo Vuorensolaan, joka innostui ideasta heti”,

projektipäällikkö ja tutkija Erno Salmela LUT:sta kertoo.

VUORENSOLA valitsi korun lähtökohdaksi Iron Sky -elo-

kuvan logon. Korun kokoa ja tyyliä konkretisoitiin aluksi

niin sanottujen nopeiden prototyyppien avulla. Tämän

jälkeen tehtiin tietotekniset malliehdotukset 15 korusta,

joista Vuorensola valitsi toteutettavaksi kaksi.

FAST COINS -hankkeessa tutkittavat yhteisölliset kokei-

levan kehittämisen menetelmät ovat tärkeässä roolissa

myös Iron Sky -elokuvien teossa. Elokuvan fanit ympäri

maailmaa auttavat merkittävästi elokuvien teossa ja ra-

hoituksessa, ja markkinat syntyvät jo elokuvan tekemi-

sen aikana.

Teksti: Maria Huusko // Kuva: LUT, Ivary Vimm

6 1/2014

Valtio on suosituin työnantaja, peliyhtiöissä ja Googlella paras ilmapiiri

T-Median Työnantajakuva 2014 -tutkimuksen mukaan korkeakoulu-

opiskelijat ja korkeakoulutetut pitävät julkista sektoria turvallisena

työnantajana. Googlella ja peliyhtiöissä taas houkuttavat erityisesti

hyvä ilmapiiri ja kiinnostavat tehtävät. Työelämän trendien osalta

esiin nousivat kiinnostus yrittäjyyteen sekä työssä jaksamisen yhteys

esimiestyöhön.

Valtio on kiinnostavin työpaikka sekä korkea-

kouluopiskelijoiden että korkeakoulutettujen

keskuudessa. Korkeakouluopiskelijoilla toisena

on Google ja kolmantena Kone. Korkeakoulutut-

kinnon suorittaneiden keskuudessa taas Kone

on toisena, Google kolmantena ja VTT sijalla 4.

Valtiolla vastaajat arvostavat erityisesti työ-

paikan turvallisuutta ja varmuutta. Työpai-

kan ilmapiirin sen sijaan arvioidaan olevan pa-

ras Roviolla, Supercellillä ja Googlella. Näiden

kolmen myös arvellaan pystyvän tarjoamaan

kiinnostavimpia työtehtäviä. Kolmikko on kär-

kikymmenikössä niin ikään etenemismahdolli-

suuksien osalta.

Työn merkityksellisyys tärkeää erityisesti yrittäjilleOman yrityksen perustaminen kiinnostaa nyt

enemmän kuin viime vuonna. Viime vuonna 7 pro-

senttia vastaajista sanoi perustavansa mieluum-

min oman yrityksen kuin menevänsä toisen pal-

velukseen. Tänä vuonna luku on jo 12 prosenttia.

Yrittäjyydessä vastaajia kiinnostaa erityi-

sesti mahdollisuus vaikuttaa työn sisältöön sekä

työn merkityksellisyys. Yrittäjät myös jaksavat

työssä huomattavasti paremmin kuin muut: pe-

räti 68 prosenttia yrittäjistä ja freelancereista

jaksaa työssä erittäin hyvin. Toimihenkilöiden

kohdalla vastaava luku on 39 prosenttia.

T-Media Oy toteutti Työnantajakuva 2014 -tutkimuksen 17.1.–31.3.2014 sähköisellä kyselylomakkeella. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat ammattiin opiske-

levat ja korkeakouluopiskelijat sekä työssä olevat ammattikoulutetut ja korkeakoulutetut. Tutkittavana oli 106 työnantajaa ja 34 toimialaa, ja vastaajia kaikki-

aan 17 606. Koko otosta koskevien tulosten tilastollinen virhemarginaali on 95 prosentin luottamusvälillä ± 0,7 %. Tulokset on painotettu väestöä vastaavaksi.

Suosituimmat työnantajat: korkeakoulutetut

1. Valtio 43,1 %

2. Kone 42,7 %

3. Google 36,3 %

4. VTT 34,7 %

5. Fazer 34,4 %

6. Rovio Entertainment 31,7 %

7. Neste Oil 31,0 %

8. Fortum 31,0 %

9. Valio 30,8 %

10. ABB 30,2 %

Kiinnostavimmat tehtävät: korkeakouluopiskelijat ja korkeakoulutetut

1. Google 49 %

2. Rovio Entertainment 49 %

3. Supercell 47 %

4. VTT 40 %

5. Yleisradio 39 %

Paras ilmapiiri: korkeakouluopiskelijat ja korkeakoulutetut

1. Rovio Entertainment 46 %

2. Supercell 44 %

3. Google 33 %

4. IKEA 27 %

5. Fazer 25 %

TYÖNANTAJAKUVA

2014

Sekä korkeakouluopiskelijoilla että korkea-

koulutetuilla tärkeimpiä työpaikan valinnan kri-

teerejä ovat hyvä palkkaus, työpaikan ilmapiiri

sekä mahdollisuus tehdä merkitykselliseksi ko-

ettua työtä. Kaikille vastaajille on tärkeää, että

työpaikan arvot ja toimintatavat ovat lähellä

vastaajan omia.

Esimiestyöllä on yhteys työssä jaksamiseenTutkimuksessa selvitettiin myös työssä jaksami-

sen ja esimiestyön tasoa eri aloilla sekä halua

vaihtaa työpaikkaa.

– Työssä jaksaminen näyttää vaikuttavan

siihen, etsiikö vastaaja uutta työtä. Jaksami-

sen taustalla taas ovat kokemukset hyvästä tai

huonosta esimiestyöstä. Niillä aloilla, joissa esi-

miestyön arvioidaan olevan melko tai erittäin

hyvää, työssä jaksaminen

on parhaalla tasolla ja työpaikanvaihtoa suun-

nitellaan vähiten,

toteaa T-Median liiketoimintajohtaja Päivi Sal-minen-Kultanen.

71/2014

PÄIVITYKSET / TOHTORIN HATUSTA

AALTO-YLIOPISTON REHTORI Tuula Teeri aloitti uuden viisivuotiskautensa

jäämällä sapattivapaalle huhtikuun alussa. Yliopiston hallituksen myöntä-

mällä vapaalla Teeri kerää aineksia Aalto-yliopiston vuoteen 2030 ulottuvan

vision hahmottelemiseen.

”Suunnitelmissani on perehtyä tieteen, tutkimuksen ja opetuksen isoi-

hin, pitkälle tulevaisuuteen vaikuttaviin trendeihin keskustelemalla Aalto-

yliopiston professorikunnan ja kansainvälisen tiedeyhteisön kanssa”, Teeri

kertoo.

Teeri käy tutustumassa

yliopistoihin muun muassa

USA:ssa ja Euroopassa. Tavoit-

teena on perehtyä koulutuksen

uusiin muotoihin ja tulevaisuu-

den suuntiin, eri tapoihin to-

teuttaa monialaisen yliopiston

toimintaa sekä kampuksen ke-

hittämisen mahdollisuuksiin.

”Aion myös käyttää aikaa

siihen, mikä on akateemisen

työn ytimessä ja lähellä sydän-

täni: ajattelemiseen, lukemi-

seen ja kirjoittamiseen.”

Teerin sapattivapaa jatkuu

elokuun alkuun. Tuohon asti

rehtorin tehtäviä hoitaa vara-

rehtori Ilkka Niemelä.

REHTORI TUULA TEERI JÄI SAPATTIVAPAALLEYt-neuvotteluista kärsivät

ilmapiiri, motivaatio ja luovuus

IRTISANOMISIIN TÄHTÄÄVÄT yt-neuvottelut näyttäytyvät henkilös-

tölle pahimmillaan epäloogisena pelinä, arpomisena tai siivouksena.

Irtisanomiseen ei aina näyttäisi vaikuttavan edes se, tekeekö työnsä

hyvin vai huonosti. Tämä käy ilmi Tekniikan akateemisten (TEK) maa-

liskuun lopulla julkistetusta tutkimuksesta Yhteistoiminnan henki

hukassa – Kokemuksia irtisanomisiin johtaneista yt-neuvotteluista

asiantuntijaorganisaatioissa.

”Tutkimukseen vastanneet kertovat työilmapiirin, motivaation,

keskittymiskyvyn ja luovuuden heikkenemisestä. Tuottava työ ei ota

sujuakseen löysässä hirressä”, vastaava tutkija Susanna Bairoh ker-

too.

Luottamusmiehinä yt-tilanteissa toimineet kokevat, että heillä on

hyvin vähäiset mahdollisuudet vaikuttaa neuvotteluiden lopputulok-

seen.

”Neuvoteltavaa ei juurikaan ole, ja todellisesta yhteistoiminnasta

ei voi puhua. Vaikka työntekijöiden edustajat esittäisivät liiketoimin-

nan kannalta perusteltuja vaihtoehtoja irtisanomisille, työnantaja ei

yleensä niille korvaansa kallista. Näyttää siis siltä, että huonoissakin

päätöksissä pysytään”, Bairoh kuvailee luottamusmiesten kertomaa.

Tekniikan akateemisten hallituksen puheenjohtaja Marjo Matikai-nen-Kallströmin mukaan nykymuotoisen yhteistoimintalain toimi-

vuutta tuotannollisin tai taloudellisin syin käytävissä yt-neuvotte-

luissa olisi hyvä arvioida uudelleen.

Opel Astra Sports Tourer Enjoy 1,4 Turbo ecoFLEX Start/Stop 88 kW MT6

LänsiAuto EspooLuomankuja 4p. 010 525 2200

LänsiAuto HämeenlinnaUhrikivenkatu 18p. 010 525 2320

LänsiAuto LahtiPatometsänkatu 1p. 010 525 2220

LänsiAuto TurkuRaisiontie 93p. 010 525 2420

LänsiAuto VantaaPakkalantie 15p. 010 525 2120

Ajoneuvon veroton hinta (sis. alv 24 %) 17 970,00 €Autoverollisten varusteiden hinta 1 030,00 €Arvioitu autovero 5 318,21 €Tarvikkeiden hinta 0 €Toimituskulut 600,00 €Alennus 1 923,21 €________________________________________________

Kokonaishinta yhteensä 22 995,00 €Hinnaston mukainen CO

2-päästömäärä 136 g/km

Käteismaksuosuus/hyvitys vaihtoautosta 6 550,00 €Rahoitettava osuus 16 445,00 €Perustamiskulu 0,00 €Korko 1,90 %Viimeinen suurempi erä 5 750,00 €Kuukausierät 60 kk 199,30 €________________________________________________

Luottokustannukset 1 061,51 €Todellinen vuosikorko 1,9 %

Rahoituksen edellä mainituin ehdoin tarjoaa Nordea Rahoitus Oyj, Nihtisillantie 3G, Espoo. Edellyttää kaskovakuutuksen ottamista ja hyväksyttyä luottopäätöstä.

Opel Astra LänsiAuto Edition on edullinen tie uuteen autoon: alkaen 199 euroa kuukaudessa.

Kattava varustelu tuo ajamiseen mukavuutta ja lisää turvallisuutta:

• Mukautuvat AFL-ajovalot, sis. Kaukovaloapu• Tuulilasinpyyhkimien sadetunnistin• Automaattisesti himmentyvä sisätaustapeili• Pysäköintitutka, sensorit edessä ja takana

• Automaatti-ilmastointi, kaksivyöhykkeinen• Ajotietokone ja Check Control• Vakionopeudensäädin.

Kuva: A

alt

o-y

liopis

to/

Janne L

ehti

nen

8 1/2014

Lähes 60 hakijan joukosta Espoo pääsi

kuuden fi nalistin joukkoon tavoit-

telemaan Euroopan innovaatiopää-

kaupungin arvonimeä ja 500 000

euron palkintoa yhdessä Barcelo-

nan, Grenoblen, Groningen, Mala-

gan ja Pariisin kanssa. Vaikka voiton nappasi tänä

vuonna Barcelona, Espoon sai fi naalipaikastaan

intoa alueen kehittämiseksi entistä paremmaksi.

”Haluamme tuoda kasvuyritysten nopeuden

ja ketteryyden sekä tiede- ja tutkimusyhteisön

uudet ideat lähemmäs kaupunkiorganisaatiota.

Yhteistyöllä voimme ratkaista kaupungin kehit-

tämiseen ja palveluihin liittyviä haasteita niin,

Otaniemen, Keilaniemen ja Tapiolan alueen muodos-

tama Pohjoismaiden suurin innovaatiokeskittymä,

Espoo Innovation Garden oli mukana Euroopan ko-

mission ensimmäistä kertaa toteuttamassa Innovation

Capital -kilpailussa, jossa etsittiin Euroopan parasta

innovaatioekosysteemiä.

Espoo lähellä nimitystä EU:n innovaatiopääkaupungiksi

että samalla mahdollistetaan uutta yrittäjyyttä”,

Espoon kaupungin elinkeinojohtaja Tuula An-

tola kertoo.

Edelläkävijäalueilla iso merkitys koko EuroopalleEspoon kaupunkisuunnittelulautakunnan pu-

heenjohtaja ja Aalto-yliopiston johdon neuvon-

antajana parhaillaan työskentelevä Markku

Markkula on ylpeä Espoon Innovation Garde-

nin saamasta arvostuksesta. Samalla Markkula

kannustaa kaikkia alueen toimijoita entistä roh-

keammin ja avoimemmin hyödyntämään oman

organisaationsa ulkopuolella olevaa osaamista

ja käyttäjälähtöisesti tempaamaan myös kansa-

laiset mukaan.

”Kun tiedemaailman ja yritysten lisäksi jul-

kisyhteisöt ja kansalaiset yhdistävät osaamisensa

uusinta tieto- ja viestintätekniikka hyödyntäen,

syntyy parhaat mahdollisuudet todelliselle inno-

vaatioekosysteemille”, Markkula visioi.

Markkula työskentelee myös Euroopan uni-

onin alueiden komiteassa vastuullisessa roolissa

EPP-ryhmän ensimmäisenä varapuheenjohtajana

ja Markkula korostaakin alueellisen erikoistumi-

sen merkitystä koko Euroopan kilpailukyvylle.

”Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun

aikaansaamiseksi tarvitaan avoimia innovaa-

tiomalleja ja alueellista erikoistumista. Espoon

kaltaisilla edelläkävijäaluilla on iso rooli kasvun

synnyttämisessä. Kaikkia haasteita ei silti tarvitse

ratkaista itse, vaan välillä kannattaa katsoa mitä

muilla alueilla on tehty.”

Markkula kehottaa myös aktiivisesti hake-

maan kumppaneita ja rahoitusta EU:n vuoteen

2020 ulottuvasta yli 70 miljardin euron Hori-

sontti-puiteohjelmasta, jossa on huipputason tie-

teen turvaamisen lisäksi aikaisempaa paremmin

huomioitu myös pienissä ja keskisuurissa yrityk-

sissä tapahtuva innovointi.

”Me näemme yliopistot portteina niitä ym-

päröivän alueen bisnekseen. Tongjin yli-

opisto on yksi ekokampus-ajattelun edel-

läkävijöistä Kiinassa”, VTT:n erikoistutkija Janne

Peltonen sanoo.

Kesäkuussa 2012 käynnistetyssä Otaniemen

VTT aloittaa hankkeen, jonka tavoitteena on suoma-

laisen rakennetun ympäristön energiatehokkuusosaa-

misen vienti Kiinaan. VTT on luonut Kiinaan kahdek-

san yliopiston verkoston, jolle ryhdytään tarjoamaan

Otaniemen ekokampuksella kehitettyjä toimintamal-

leja. Projektin pääkumppanina on Shanghaissa sijait-

seva Tongjin yliopisto.

VTT vie ekokampuksen Kiinaan

ekokampushankkeessa on kartoitettu kahdeksan

pilottikohdetta, joiden energiansäästön potenti-

aali on keskimäärin 15 prosenttia. Osa säästöstä

saavutetaan ilman kustannuksia, pelkästään sää-

tämällä olemassa olevia järjestelmiä, kuten il-

mastointikoneen aikaohjausta. Loput saadaan

investoinneilla, joiden takaisinmaksuaika on ly-

hyt ja tuotto korkea.

Otaniemen ekokampukselle on myös asen-

nettu 10 000 datapistettä, joiden tuottamien

tietomassojen päälle kehitetään uudentyyppi-

siä kiinteistön etähallintapalveluja.

Peltonen uskoo Otaniemessä ja muissa vas-

taavissa hankkeissa kertyneen kokemuksen

perusteella, että julkisen sektorin rakennusten

taloudellisesti hyödynnettävissä oleva energian-

säästön potentiaali on Suomessa keskimäärin 15-

20 prosenttia. Kiinassa potentiaali on todennä-

köisesti vielä korkeampi.

”Rakennuskanta uusiutuu länsimaissa vain

1-1,5 prosentin vuosittaista vauhtia. Uudisra-

kentamisen vaikutus on siksi marginaalinen,

kun ilmastonmuutosta halutaan torjua. Poten-

tiaali on vanhoissa rakennuksissa. Sinne mei-

dän pitää tähdätä.”

91/2014

PÄIVITYKSET / TEKNII-KAN KASVO

Lappeenrannan teknillisen yliopiston teekkarit ja kylterit

eivät kilpaile keskenään, vaan hyödyntävät verkostoituen

toistensa vahvuuksia.

Kun tähän palettiin lisätään vielä suurkam-

pus henkilökuntineen, Lappeenrannan

elinkeinoelämän tuki sekä opiskelijoi-

den kiittelemät asumisjärjestelyt, alkaa tule-

van työelämämenestyjän onnistuminen olla

enää omasta itsestä kiinni.

Ihan äskettäin tämä varsin toimivaksi osoit-

tautunut ”opiskelijasulatto” ei ole syntynyt vaan

LUT on lähettänyt kasvattejaan maailmalle jo

vuodesta 1969. Yksi heistä on LUT:n nykyinen

opetusvararehtori professori Hannu Rantanen,

TkT, tuotantotalouden diplomi-insinööri vuo-

simallia 1987.

Mikä sinut on saanut viihtymään LUT:n ympyröissä jo lähes 30 vuotta?Rohkeat ihmiset ja edelläkävijän kansainvälinen

tekemisen meininki. Työpäivät sisältävät tasai-

sesti monipuolisia haasteita ja mielenkiintoista

tekemistä, sillä meillä on perinteisesti myös vah-

vat elinkeinoelämäyhteydet. Saan edelleen olla

sekä opettamassa että kehittämässä uutta.

Olin muun muassa perustamassa Lahden yk-

sikköämme (LUT Lahti School of Innovation),

joka on fokusoitunut innovaatiotutkimukseen.

Lahdessa tuotetaan myös runsaasti täydennys-

koulutusta ja siellä voi suorittaa lisensiaatin ja

tohtorin tutkintoja (TkT, TkL ja FT) tuotanto-

talouden alalta.

Lappeenrannan teknillisen yliopiston opetuk-

sen kehittämisen keskiössä on tällä hetkellä ope-

tuksen vieminen yhä vahvemmin verkkoon. Tä-

hän kuuluu muun muassa opetuksen videointi,

opettajille keskitetty help-tukipalvelu sekä mo-

nimuotoisten arviointimenetelmien kehittämi-

nen. Lisäksi Lappeenrannan kampuksellamme

on vaikea olla viihtymättä.

LUT yhdistää yhä vahvemmin

Teksti: Päivi Remes // Kuva: LUT

Lappeenrannan Green Campus, ”Skinnarilan vapaavaltio” taitaa olla melkoisen uniikki?Kyllä, Euroopan mittakaavassakin. Saimaan ran-

nalla sijaitsevan kampuksen alueella toimii LUT:n

lisäksi muun muassa AMK, tiedekirjasto, har-

rastetiloja ja teknologiakeskus. Kampuksemme

tuottaa tarvitsemastaan sähkönkulutuksesta kol-

misen prosenttia omalla aurinko- ja

tuulivoimalallaan.

Vihreä elämä ei rajoitu meillä kam-

pukselle, vaikka meillä onkin Suomen

ensimmäinen aurinkotalouden pro-

fessuuri. Yliopistomme on keskei-

sessä roolissa kehittämässä Lappeen-

rannasta vähäpäästöistä kaupunkia,

rakentamassa koko Suomen hyvin-

vointia luomalla uutta tieteen avulla

sekä vastaamassa globaalissa mitta-

kaavassa tulevaisuuden haasteisiin.

Tekniikan yliopistokoulutuksen kehit-

tämisessä ovat vahvasti mukana myös

alueen ”Skinnarilan vapaavaltioksi”

nimenneet opiskelijamme, jotka vai-

kuttavat suoraan esimerkiksi uuden-

laisten opiskelutilojen syntyyn.

Miten näet LUT:n kansainvälisellä tasolla?Puhuisin eurooppalaisesta yliopis-

tosta. Hankimme pohjoismaisena

edelläkävijänä koulutusohjelmil-

lemme kansainväliset akkreditoin-

nit, jotka ovat merkki opetuksen

korkealaatuisuudesta kansainväli-

sellä tasolla. Akkreditointi edistää

yliopistojen kansainvälisten kump-

panuuksien syntymistä ja vahvistu-

mista. Kansainvälisesti akkreditoidun

yliopiston tutkinto tarjoaa luonnolli-

sesti valmistuneille paremmat mahdollisuudet

työllistyä kansainvälisiin tehtäviin.

Lisäksi meillä on maamme yliopistoista vah-

vin kokemus Venäjä-yhteistyöstä verkostoineen

ja kaksoistutkintoineen. Vuosittain uusista opis-

kelijoistamme 30 prosenttia on kansainvälisiä,

joukossa on yli 60 kansallisuutta. Myös kansain-

välinen opiskelijavaihto on meillä vilkasta.

opetusta kampuksella ja verkossa

10 1/2014

PÄIVITYKSET / OPISKELU

vat stressin vähentymisessä.

”Uskoisin, että kauppakorkeakoulun suorit-

tava työilmapiiri saattaa laukaista opiskelijoissa

stressitilan, joka johtaa univaikeuksiin”, Heik-

kilä pohtii.

Huolihetki voi auttaaUnen merkitystä terveyteen on tutkittu paljon.

Univaje muun muassa vaikuttaa aineenvaihdun-

taan, lisää kortisolin eritystä ja heikentää im-

muniteettiä. Unettomuus altistaa muun muassa

sydän- ja verisuonitaudeille sekä diabetekselle.

Stenbergin mukaan unettomuudessa on kyse

niin suuresta kansanterveydellisestä ongelmasta,

että siihen pitäisi puuttua. Uni pitäisi nostaa ra-

vinnon ja liikunnan lisäksi mukaan kattavaan

terveyden palettiin.

”Onneksi toimittajat ovat ottaneet uniasian

agendalleen, ja siitä puhutaan”, Stenberg toteaa.

Unettomuutta hoidetaan ensisijaisesti koti-

konstein. Stressin poistaminen tai ainakin vähen-

täminen on lähtökohta nukkumisen helpottu-

miseksi. Se on kuitenkin usein vaikea saavuttaa.

Tunti ennen nukkumaanmenoaikaa kannat-

taa rauhoittua ja tehdä jotain rentouttavaa, ku-

ten lukea kirjaa tai venytellä. Television katsele-

mista ei suositella. Alkoholin ja kahvin käyttöä

tulisi rajoittaa.

Stenberg suosittelee ”huolihetkeä” pari tun-

tia ennen nukkumaanmenoa.

”Kannattaa kirjoittaa etukäteen ylös kaikki

asiat, jotka huolettavat ja aiheuttavat stressiä,

ettei mieti niitä enää sängyssä.”

Mikäli unettomuuden hoito ei kotikonstein

onnistu, on syytä kääntyä lääkärin puoleen.

Väliaikaisesti unihäiriöitä voidaan hoitaa myös

lääkkein. Pahimmillaan stressi ja sitä seuraava

unettomuus voivat johtaa loppuunpalamiseen,

joten niihin kannattaa reagoida varhaisessa vai-

heessa.

Unihäiriöt ovat Suomessa huo-

lestuttavan yleisiä. Noin kol-

masosa aikuisista kärsii unet-

tomuudesta, ja yhä useammin

unihäiriöt ovat vakavia. Unitut-

kija, dosentti Tarja Stenberg

kertoo, että unettomuus voi olla kausittaista

tai kroonista, mutta useimmiten sen aiheut-

taa stressi.

”Kun ihmiset jäävät eläkkeelle, uniongelmat

loppuvat kuin seinään”, Stenberg toteaa.

Tilapäisestä unettomuudesta kärsivät joskus

kaikki. Kun nukahtamisvaikeuksia on yli kol-

mena iltana viikossa, on jo kyse unihäiriöstä. En-

simmäisiä unettomuuden merkkejä ovat juuri

nukahtamisvaikeudet illalla ja yölliset herää-

miset.

Stenbergin mukaan alle 30-vuotiaiden ei pi-

täisi heräillä kesken yöunien. Jos näitä merkkejä

ilmenee, on hyvä pysähtyä miettimään omaa elä-

mää: mikä aiheuttaa stressiä? Miten siitä voisi

irtaantua?

”Säännölliset elämäntavat ovat kaiken A ja O.

Ihmisen elimistö on rytminen, ja jos omaa kel-

loa ei kuunnella, uni voi häiriintyä.”

Opiskelijoille hyvä uni on ensiarvoisen tär-

keää, sillä ilman unta ihmisen oppiminen hei-

kentyy. Univaje aiheuttaa keskittymisongelmia,

eivätkä aivot käsittele uutta tietoa yhtä hyvin.

”Väsyneenä ei pysty oppimaan, ja oppimisen

jälkeen pitää nukkua. Aivotoimintaa unessa on

tutkittu paljon, ja uskotaan vahvasti, että yöl-

linen aivotoiminta liittyy edellisen päivän ta-

pahtumiin ja oppimiseen. Tehokkaan oppimi-

sen kannalta uni on siis ensiarvoisen tärkeää”,

Stenberg selittää.

Opinnot stressaavatAalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa opiskel-

lut Karoliina Heikkilä alkoi kärsiä ajoittaisesta

Unettomuus on Suomessa yleinen, jopa kansanterveyttä

uhkaava ongelma. Opiskelijoille unihäiriöt ovat erityisen

ongelmallisia, sillä univaje heikentää oppimiskykyä.

Uni on oppimisen paras kaveri

unettomuudesta toisen opiskeluvuoden jälkeen.

Heikkilä kertoo, että opiskelun, töiden ja vapaa-

ajan yhdistämisestä tuli silloin haastavaa, mikä

aiheutti stressiä.

”Yleensä ennen nukkumaanmenoa mielessä

alkavat pyöriä tehtävät asiat ja koulutöiden pa-

lautukset, eikä uni tule. Usein stressi on alita-

juista, eikä näy muuten kuin univaikeuksien

kautta”, Heikkilä kertoo.

Stressitilat saattavat jatkua muutamia viikkoja

ja helpottavat välittömästi, kun opintosuorituk-

set on tehty ja kaikki työt palautettu. Heikkilä

kertoo, että etenkin tenttiviikkoina lukeminen

venyy usein myöhään yöhön. Nukahtamisvai-

keuksien lisäksi uni on katkonaista.

Heikkilä ei ole hakenut uniongelmiinsa apua.

Unettomuus tulee hänelle kausittain, joten kyn-

nys lääkäriin lähtemiseen ei ole ylittynyt.

”Edelleenkin nukun välillä todella huonosti

ja liian vähän. Rytmin kääntäminenkään ei ole

mahdollista, sillä en ole vuosikausiin saanut unta

ennen puolta yötä.”

Heikkilä valmistui Aalto-yliopistosta maa-

liskuussa ja uskoo, että elämän tasapainottami-

nen sekä opintojen taakse jääminen edesautta-

”SÄÄNNÖLLISET ELÄMÄNTAVAT OVAT KAIKEN A JA O. IHMISEN ELIMISTÖ ON RYTMINEN, JA JOS OMAA KELLOA EI KUUNNELLA, UNI VOI HÄIRIINTYÄ.”

111/2014

Teksti: Helena Immonen // Kuvat: iStockphoto

Rauhoitu tunti ennen nukkumaanmenoa. Opiskelu

väsyneenä ei ole tehokasta, joten jätä keskeneräi-

set tehtävät seuraavaan päivään.

Urheilu useampi tunti ennen nukkumaanmenoa voi

auttaa, mutta juuri ennen nukkumaanmenoa hai-

tata nukahtamista.

Älä mene nukkumaan nälkäisenä, mutta älä

myöskään ähkyisenä.

Pidä ”huolihetki” pari tuntia ennen nukkumaanme-

noa. Kirjoita ylös kaikki asiat, jotka huolettavat sinua.

Pohdi vakavasti elämääsi. Onko jotain asioita, joita

voisit vähentää? Voitko jättää jonkin kurssin pois

tai tehdä vähemmän töitä? Terveys on tärkeintä, ja

lepo oleellinen osa sitä.

Opettele rentoutumaan: käy joogassa tai kuuntele

rauhoittavaa musiikkia.

Ylläpidä säännöllistä uni- ja ruokailurytmiä elämäs-

säsi.

Makuuhuoneen lämpötilan tulisi olla 17–21 astetta.

1

2

3

4

5

6

7

8

Kärsitkö unettomuudesta? Kokeile näitä kotikonsteja:

12 1/2014

Startup-ilmiö leviää maailmalla.

Aaltoesin startup-palvelut yhdistävät

erimaiden osaajia toisiinsa. Myös

Oulussa, Lappeenrannassa ja

Tampereella on jatkuvasti kehittyvää

startup-toimintaa.

YritystäTeksti: Johanna Nykopp // Kuvitus: Flukso

Startupista puhutaan paljon. Ilmiön sanotaan levinneen kuloval-

kean tavoin, mutta minne se leviää ja kuka siitä hyötyy? Mitä

startup edes tarkoittaa?

Oululaisten korkeakoulujen Business Kitchenin vetäjän Jo-

hanna Blueminkin mukaan Startup-yrittäjyys tarkoittaa kas-

vuhakuista alkavan vaiheen liiketoimintaa.

”Tyypillistä startup-yrityksille on hakea nopeassa tahdissa yrityksen tuot-

teen tai palvelun sopivaa muotoa asiakaspalautteen perusteella, puhutaan

ns. Lean-mallista.”

Startup vaihe kestää noin kolme ensimmäistä vuotta, ja niitä leimaa yrit-

täjätiimin sitoutunut kehittäminen ja työ tuotteen, markkinoinnin, myyn-

nin ja rahoituksen hakemisen parissa.

Bluemink huomauttaa, että startup-yrityksistä noin yksi kymmenestä on-

nistuu. Useista startup-yrittäjistä tulee sarjayrittäjiä. Kun ensimmäinen yri-

tys ei lyö läpi, kehitetään uusi yritysidea.

”Toki onnistuminenkin ruokkii uuden yritystoiminnan perustamista.”

perustamassa

131/2014

Keittiöitä, saunoja ja keskuksia Ouluun perustettiin syksyllä 2012 Business Kit-

chen, eli korkeakoulujen kasvuyrittäjyyskeskus,

jonka vetäjänä Bluemink toimii. Kyseessä on Ou-

lun yliopiston ja Oulun ammattikorkeakoulun

yhteinen toiminta, jonka taustalla on Oulun In-

novaatioallianssi.

”Meillä käy kuukausittain keskimäärin tu-

hat henkeä, ja vuoden aikana on järjestetty yli

200 erilaista tilaisuutta ja tapahtumaa. Yrityk-

siä on syntynyt kolmisenkymmentä, ja yritys-

kehitystä on tehty 25 yrityksen kanssa.”

Samanlaista toimintaa on ympäri Suomea.

Maan startup-hypetys näyttää alkaneen Aalto-

yliopistosta, jonka StartUp Center on menestyvä

ja nopeasti kehittyvä yrityskiihdyttämö. Keskus

on toiminut osana kauppakorkeakoulua vuo-

desta 1997 alkaen

Aaltoes on puolestaan johtava startup-

ekosysteemi Suomessa ja Pohjois-Euroopassa.

Sen perustivat Aalto-yliopiston opiskelijat

vuonna 2009. Toiminta alkoi ruohonjuuri-

14

tason tapahtumista, joissa Aaltoes antoi yrittä-

jyydestä haaveileville mahdollisuuden perustaa

omia tiimejä ja sen jälkeen esitellä ideoitaan ko-

keneille yrittäjille.

Aaltoesin johtajan Kasper Suomalaisen mu-

kaan Aaltoes on edesauttanut jo yli sadan kas-

vuyrityksen perustamisessa tapahtumien ja val-

mennusohjelmien myötä.

”Viidessä vuodessa Aaltoes on onnistunut

luomaan Suomeen ainutlaatuisen kasvuyrittä-

jyysyhteisön ja kehittämään kontaktiverkoston

yrityskiihdyttämöihin, opiskelijayhteisöihin ja

menestyneisiin yritysmaailman henkilöihin ym-

päri maailmaa. Yli 10 000 yhteisön tapahtumiin

osallistunutta henkilöä osoittavat, että kasvuyrit-

täjyydelle ja liiketoiminnan aloittamisen tuke-

miselle on selkeä tarve yhteiskunnassamme.”

Suomalainen selittää Aaltoesin menestystä

sillä, että toiminta alkoi opiskelijoiden aloitteesta.

”Kun opiskelijat saavat idean, ei toteutuk-

seen mene kauan aikaa. Sen kun tehdään ja ko-

keillaan. Epäonnistuminen tarkoittaa, että olet

tarttunut mahdollisuuteen onnistua.”

Start-up -aate leviää yhäBlueminkin mielestä startup-ilmiö on jatka-

nut leviämistään. Tähän on vaikuttanut raken-

nemuutos ja talouskriisi. Myös uuden liiketoi-

minnan perustaminen ja yrittäjyys ovat nousseet

enemmän esille viime vuosina.

”Koska työllistyminen isompiin yrityksiin

ei ole enää helppoa, on pakko hakea vaihtoeh-

toja. Uskon, että uusi sukupolvi haluaa valita itse,

millaista työtä he haluavat tehdä ja luoda jotain

uutta omilla ehdoillaan.”

Myös Lappeenrannan yliopiston Arttu Laa-

sosen mukaan asenneilmapiiri yrittäjyyttä ja

startup-yrityksissä työskentelemistä kohtaan

on selvästi muuttunut viimeisten vuosien ai-

kana myönteiseen suuntaan. Hän kuitenkin

näkee startup-ilmiössä myös huonoja puolia.

”Välillä tuntuu jo siltä, että hype on men-

nyt hieman liian pitkälle. Kun media hehkuttaa

asiaa, monelle syntyy halu olla mukana ilmiössä

ja osoittaa olevansa ajan hermolla. Joskus tun-

tuu, että julkisen sektorin käyttämille resurs-

seille ei ole mitään kriteerejä. Tämä johtaa sii-

hen, että yrittäjyyden tukemiseen tarkoitettu

raha valuu ympärillä pörrääville konsulteille ja

virkamiehille, jotka paketoivat palvelunsa ajan

hengen mukaiseen pakettiin.”

INNOVAATIORAHOITUSKESKUS TEKES on

toiminut vuodesta 1983. Viestintäpäällikkö

Josi Tikkasen mukaan startup-ilmiö alkoi

näkyä selvästi Tekesin toiminnassa vuoden

2007 jälkeen. Tekesillä on nykyään oma

Nuoret yritykset -vastuualue, joka keskit-

tyy myöntämään rahoitusta alle 6-vuoti-

aille yrityksille.

 Kysyntä on kasvanut. Vuonna 2005

keskus rahoitti startupeja vain noin 40

miljoonalla eurolla, mutta viime vuonna

luku ylsi jo noin 133 miljoonaa euroon.

 Tikkasen mukaan rahoitusta sai viime

vuonna runsaat 480 nuorta yritystä. Ha-

kemuksia jätettiin yli 800. Hän muistuttaa,

että Tekesin rahoitus on aina projektikoh-

taista. Projektin kuluista vähintään 25 pro-

senttia on katettava muulla rahoituksella.

Tekes on tarkka siitä, kenelle rahaa

myönnetään. Vain lupaavimmat yritykset

saavat keskukselta apua. Rahoituksen saa-

misen jälkeen yrityksen pitää selvitä kai-

kista sovituista tavoitteista. Kaikkea ra-

hoitusta ei siis anneta kerralla ja hanat

voidaan sulkea, mikäli sovitut tavoitteet

eivät täyty.

”Aloitteleva yrittäjä ottaa yleensä yh-

teyttä Tekesin asiantuntijaan, jonka kanssa

pohditaan yrityksen potentiaalia ja sitä,

missä vaiheessa yritys on. Mikäli yri-

tys päätyy hakemaan rahoitusta, niin

asian valmistelee hankeryhmä. Ryhmään

on koottu mahdollisimman monipuolinen

asiantuntemus. Ryhmä tekee esityksen ra-

hoituksesta tai hakemuksen hylkäämisestä

päätöksentekijälle.”

Aloitteleva yritys voi hakea tilanteensa

mukaan tukea kolmesta seuraavasta rahoi-

tuksesta. Yleensä yritys kulkee kaikki vai-

heet läpi ensimmäisestä aloittaen.

Ensimmäisenä on kansainvälisen kas-

vun suunnittelun vaihe, joka on tarkoitettu

vastaperustetuille yrityksille.

”Rahoituksen avulla yrityksen pitäisi

selvittää kansainvälinen markkina- ja kas-

vupotentiaali, varmistaa asiakastarve ta-

paamalla asiakkaita ja arvioida omaa tiimi-

ään”, Tikkanen kertoo.

Toisena on tutkimus- ja tuotekehitysrahoitus.

Rahoituksella yritys voi kehittää tuotettaan

todettuun markkinatarpeeseen sopivaksi.

Kolmantena on Nuoret innovatiiviset yri-

tykset -rahoitus. Se on tarkoitettu kaikkein

lupaavimmille alle 6-vuotiaille yrityksille.

Rahoitus voi kohdistua koko liiketoiminnan

kehittämiseen ja kansainvälistymiseen.

TEKES TUKEE STARTUPEJA

Kehitystä ympäri Suomea

Blueminkin mukaan startup-yrittäminen on

parin kolmen vuoden aikana kehittynyt Ou-

lun suunnalla hurjaa vauhtia. Yrittäjyyden toi-

mintaympäristö on muotoutunut ja toiminta uu-

sien yritysten synnyttämiseksi ja tukemiseksi

on aktiivista.

”Oulun seudulla Nokian ja ICT-alan murrok-

sen myötä on muutaman vuoden aikana synty-

nyt kolmisensataa startup yritystä, joiden työllis-

tävä vaikutus on 1000–1500 henkilön luokkaa.”

Tilanne on Laasosen mukaan hyvä myös Lap-

peenrannassa, jossa opiskelijoiden yrittäjyysyh-

teisö palvelee sekä yliopistoa että ammattikor-

keakoulua.

”Tilanne paranee koko ajan. Toivomme, että

joidenkin vuosien kuluttua ekosysteemistä löy-

tyy yhä useampia sarjayrittäjiä, jotka kokemuk-

sellaan ja esimerkillään innostavat ja auttavat

uusia toimijoita mukaan kuvioihin.”

Lappeenrannassa on omat tukipalvelut tut-

kimuslähtöisille yritysaihioille, ja painopiste

on siirtymässä teknologian lisensoinnista uu-

sien yritysten perustamiseen.

Mistä rahoitus? Rahoitus on keskeinen osa startup-yrittäjyyttä,

sillä yritystoiminnan kasvattaminen nopeassa

tahdissa vaatii pääomaa. Rahoitusta tarvitaan

yleensä tuotekehitykseen ja kansainvälistymi-

seen.

Blueminkin mukaan rahoittaja voi tulla kuvi-

oihin jopa ennen yrityksen perustamista, mutta

tyypillisimmin ensimmäisen parin kolmen vuo-

den aikana, kun pilottituote tai -palvelu ja en-

simmäiset asiakkuudet ovat toteutuneet.

”Sijoittajan näkökulmasta on keskeistä var-

mistua yrittäjätiimin sitoutumisesta ja kyvystä

hakea toimivaa liiketoimintamallia. Myös IPR-

Mikä ihmeen Startup-sauna? 

Startup-saunaan pääsee mukaan lämmit-

telyiden kautta. Lämmittelyissä ryhmät

esittelevät yritysideansa ja osallistuvat

valmennukseen. Valmentajat valitsevat

kunkin lämmittelyn voittajan, joka kutsu-

taan kuuden viikon kurssille Aalto Ven-

ture Garageen. Startup-saunaan valitut

ryhmät saavat 1500 euroa kattaakseen

matkustus- ja asumiskustannuksensa.

Saunassa he kehittävät ideaansa, etsivät

rahoittajia ja asiakkaita.

1/2014

151/2014

KIM LEPPÄNEN, PERUSTAJA, KUNINGASTALOT OY

 

OLIN kouluaikanani rakennustyömailla töissä. Siellä törmäsin

ensimmäisen kerran lämpökuvaukseen. Myöhemmin törmä-

sin aiheeseen opiskellessani rakennustekniikan diplomi-in-

sinööriksi Tampereen teknillisessä yliopistossa (TTY). Ajatus

omasta lämpökuvauksia ja tiivismittauksia tekevästä yrityk-

sestä alkoi kehittyä.

 

PERUSTIN yritykseni yksin ja opintojeni ohessa. Tilanne oli

haastava sillä opintotukea ja starttirahaa ei voi saada samaan

aikaan. Kaikki aikani kului yrityksen tai opintojeni parissa.

 

YRITYKSEN perustaminen on monivaiheinen prosessi, josta

en olisi selvinnut ilman TTY:n yritystallia. Sieltä sain sekä tie-

toa että kannustusta yrittäjäksi ryhtymiseen. Minut ohjattiin

juttelemaan oikeille ihmisille ja sain vastauksen kaikkiin yri-

tyksen perustamiseen liittyviin kysymyksiini.

 

YRITTÄJYYS vaatii paljon aikaa ja kokemusta. Tsemppaan

itseäni ajattelemalla, että vaikka tämä yritys menisikin nu-

rin, minulle on kehittynyt alasta niin valtavat määrät koke-

musta, että saan helposti töitä muista yrityksistä. Valmistun

diplomi-insinööriksi kesällä ja sen jälkeen pääsen keskitty-

mään yritykseni kehittämiseen täysillä.

kysymykset pitää selvittää ja ovat tärkeitä yrityksen arvon mää-

rittämisessä. ”

Rahoitusta haetaan usein ”pitchaamalla” eli pitämällä hissi-

puhe sijoittajalle. Mikäli sijoittajien kiinnostus herää, alkavat neu-

vottelut, jotka tyypillisesti kestävät useita kuukausia. Tänä aikana

seurataan idean ja yrittäjätiimin etenemistä ja arvioidaan yrityk-

sen arvoa mahdollista sijoitusta varten.

”Tuntumani on, että hyvien tiimien hyviin liikeideoihin on

mahdollista saada rahoitusta, ja julkisilla yritystukimuodoilla

yksityisen rahan määrä voidaan jopa tuplata”, Bluemink pohtii.

Hän muistuttaa kuitenkin, että yrityksen lopullisen menesty-

misen ratkaisee rahoituksen sijaan toinen hyvin yksinkertainen

asia: ostaako yrityksen tuotetta riittävän moni.

HANNELE MENNALA, PERUSTAJAOSAKAS, PROIMPACT OY

 

YRITYKSEMME on työhyvinvoinnin johtamisen palvelu-

yritys. Autamme yrityksiä työhyvinvointiprojektien suun-

nittelussa, toteutuksessa ja seurannassa.

 PROIMPACT OY:n yrityksen perustajat olivat työskennel-

leet pitkään IT-alalla. Meille tuli halu hyödyntää oman

alamme kokemusta kasvavalla työhyvinvointi- ja työ-

terveysalalla.

 

MEILLÄ oli alustava liikeidea, johon haimme palautetta

asiakkailta tekemällä asiakastyötä ja teettämällä markki-

nakartoituksia. Tulokset vahvistivat liikeidean. Startupin

liikeideaa tarvitsee alussa hioa jatkuvasti asiakaspalaut-

teen, markkinoiden kehittymisen sekä kilpailutilanteen

muuttumisen myötä.

 

HAIMME Aalto Yliopiston Start Up Centeriin ja

saimme toimitilat Ruoholahden Technopoliksesta.

Yritystämme tukee vahva neuvonantajatiimi,

joka koostuu eri alojen osaajista. Olemme

saaneet neuvoa ja tukea myös muun muassa Ely-

keskuksesta, Tekes Digile-ohjelmasta sekä

YritysHelsingistä.

16 1/2014

Turpeella tuotetaan noin viidennes

kaukolämmöstä ja noin kuusi pro-

senttia sähköstä. Yli miljoonan suo-

malaisen koti, koulu tai työpaikka on

turpeella ja puulla tuotetun kauko-

lämmön piirissä.

Turve –

Teksti: Ulla Ylönen // Kuva: Ari Nakari, Bioenergia ry

Turpeen käyttö energiantuotannossa yleistyi 1970-luvun

öljykriisin aikana. Nykyisin 5–7 prosenttia Suomen ko-

konaisenergian tarpeesta tuotetaan turpeella. Määrä kat-

taa noin 20 prosenttia kaukolämmöstä ja noin kuusi pro-

senttia sähköstä.

Valtaosa turpeesta poltetaan kuntien ja teollisuuden

sähköä ja lämpöä tuottavissa voimalaitoksissa. Suomeen on viime vuo-

sina rakennettu 7 miljardilla eurolla voima- ja lämpölaitoksia, jotka

hyödyntävät lähiympäristön energialähteitä - myös turvetta.

Suomessa on noin 60 suurta turvevoimalaitosta, turvetta käyttä-

viä kaukolämpökeskuksia on noin 120. Lukuisissa pienissä, kiinteistö-

kohtaisissa lämpökattiloissa turvetta käytetään ainoana polttoaineena.

Suurin osa voima- ja lämpölaitoksista on CHP-voimaloita (Com-

bined Heat and Power), joissa turvetta poltetaan yhdessä metsähak-

keen kanssa.

Turpeella on puhdistava vaikutus polttoon. Se estää puun syövyt-

tävät vaikutukset kattilassa sekä sitoo puupolttoaineissa ja peltoener-

giassa olevaa klooria.

Tasalaatuisella, pitkää varastointia kestävällä turpeella korvataan

ennen kaikkea kivihiiltä. Turvetta on aina saatavilla, ja sen energia-

teho riittää kovillakin pakkasilla. Turpeen etuna on ollut myös vakaa

ja kilpailukykyinen hinta.

Turvetuotannon epävarmuustekijöitä ovat kausiluonteisuus, riip-

puvaisuus säästä sekä vaihtelevat vuosituotokset. Tuotantokausi ajoit-

tuu toukokuun puolivälistä syyskuun alkuun.

Turve varastoidaan suolle, josta se on nostettu ja kuljetetaan käyt-

töpaikalle päivittäin rekka-autoilla. Aurinko ja tuuli kuivattavat tur-

peen toimituskosteuteen.

kiistelty kotimainen

171/2014

Lähteet: Turpeen tuotanto ja käyttö. Yhteenveto selvi-

tyksistä. VTT, Espoo 2010, Bioenergia ry, Energiateolli-

suus ry, Geologian tutkimuskeskus, Suomen luonnon-

suojeluliitto ry

Luonnonsuojeluliitto lopettaisi turpeen nostonSuomen luonnonsuojeluliiton tavoitteena on lopettaa turpeennosto vuo-

teen 2020 mennessä, koska turpeen energiakäyttö aiheuttaa ongelmia

ilmastolle, vesistöille, lajistoille ja ihmisille.

Turvemaiden laajamittainen hyödyntäminen on Luonnonsuojeluliiton

mukaan muuttanut suot suureksi kasvihuonekaasujen päästölähteeksi.

Turve on fossiilisiin energialähteisiin rinnastettava polttoaine, joka

kiihdyttää ilmastonmuutosta. Turvetta poltettaessa poltetaan kierrosta

poistunutta varastoitunutta hiiltä, jota on kertynyt soihin 5 000–10 000

vuoden ajan.

Suomen energiantuotannon hiilidioksidipäästöt vähenisivät 20 pro-

senttia, jos turpeenpoltto korvattaisiin, esimerkiksi tuulisähköllä ja maa-

kaasulla. Lämmityksessä turpeen paras korvaaja on puu; metsien hak-

kuutähteet ja muut bioenergian muodot.

Luonnonsuojeluliiton mukaan turpeentuottajat ovat epäonnistuneet

suojelun ja turvetuotannon yhteensovittamisessa eivätkä ole ohjanneet

uusia turvetuotantoalueita jo ennestään ojitetuille soille.

Turpeen muu kuin energiakäyttö

• maataloudessa kuivikkeena, imeytysaineena,

kompostoinnissa

• puutarhojen ja avomaaviljelyn kasvualustana

• viherrakentamiseen ja maisemanhoitoon

• öljyntorjuntaan

• hoitoihin, kylpyihin, kosmetiikkaan

• tekstiilien raaka-aineena (tupasvilla)

• yhteensä noin 2,5 miljoona kuutiometriä/

vuosi

MITÄ TURVE ON?Turvetta syntyy kuolleista kasvin osista maa-

tumalla hyvin kosteissa olosuhteissa. Hapen

puutteen ja runsaan veden vuoksi kasvit ei-

vät hajoa kunnolla, ja näin syntyy kasvava

turvekerros.

Turvetta syntyy noin millimetrin pak-

suinen kerros vuodessa; siis metri tur-

vetta 100 vuodessa.

Turve on määritelty hitaasti uusiutu-

vaksi biomassapolttoaineeksi. Ilmasto-

politiikassa turvetta käsitellään samalla

tavoin kuin fossiilisia polttoaineita, eli

turpeen polton päästöt lisäävät ilmakehän

kasvihuonekaasupitoisuutta.

Noin kaksi kolmasosaa Suomen energiahuol-

losta on tuontienergian varassa. Turpeella ja uu-

siutuvilla puuperäisillä biopolttoaineilla pysty-

tään korvaamaan tuontienergiaa ja nostamaan

energiahuollon kotimaisuusastetta.

Nykyisellään turpeen osuus vastaa 2 miljoo-

naa tonnia öljyä. Vastaava määrä kivihiiltä mak-

saa puolestaan 200–300 miljoonaa euroa. Kun

sama energiamäärä tuotetaan turpeella, jää sii-

hen käytetty raha kotimaahan.

Hyvänä turvevuonna energiaturpeen tuotanto

ja käyttö työllistävät noin 10 000 henkilöä. Tur-

vetuotannosta ja turpeen kuljetuksista vastaavat

paikalliset turveyrittäjät, jotka tuottavat turvetta

omiin nimiinsä tai suuremmille turveyhtiöille,

kuten Vapolle tai Turveruukille. Suolla työskente-

levien urakoitsijoiden lisäksi työtä saavat auton-

kuljettajat, konsultit, tutkijat ja lupaviranomaiset.

VTT:n laskelmien mukaan energiaturpeen

tuotannon ja käytön kokonaisnettovaikutus

Suomen kansantalouteen on lähes puoli mil-

jardia euroa.

Noin kolmannes Suomen maapinta-alasta on

suota ja turvemaata. Turvemaita on eniten Poh-

jois-Suomessa ja vähiten Ahvenanmaalla.

Yli puolet 9,3 miljoonan hehtaarin suoalasta

on ojitettu metsätalouden tarpeisiin. Turvetuo-

tannossa on 0,6 prosenttia soista eli noin 68 000

hehtaaria. Kun suot ojitetaan ja niiden kasvilli-

suus poistetaan, jälki muistuttaa lähinnä kyn-

nöspeltoa.

Turve on Suomessa ainoa energialaji, jonka

tuotanto on luvanvaraista. Tuotantoalueen ra-

vinne- ja kiintoainepäästöt määritellään ympä-

ristöluvissa, joiden noudattamista sekä tuotta-

jat että viranomaiset seuraavat.

Turpeen poltosta muodostuu hiilidioksi-

din lisäksi rikkidioksidia, typen oksideja, pö-

lymäistä tuhkaa ja tuhkaan sitoutuvia raskas-

metalleja. Näiden pitoisuudet ovat pienemmät

kuin kivihiilen, mutta suuremmat kuin puu-

polttoaineiden. Päästöjä vähennetään poltto- ja

puhdistustekniikoilla.

Turvetuotannosta poistuneet alueet eli lop-

puun kalutut suopohjat soveltuvat kasvumaaksi.

Niistä tehdään peltoja ja niille istutetaan met-

sää.

18 1/2014

Suomen ja Ruotsin sekä Suomen ja Viron välillä kulkee suurjännit-

teistä tasasähköä. Ilmalämpöpumpussa sähkö ensin tasasuunna-

taan ja sitten vaihtosuunnataan moottoreille. Polttomoottoriauton

tai sähköauton sähköjärjestelmä toimii pääosin tasasähköllä. Ener-

giansäästölampussa pikkuruinen tasasuuntaaja muuntaa 230-volt-

tisen vaihtosähkön ensin tasasähköksi ja sitten lampulle sopivaksi

suuritaajuiseksi vaihtosähköksi.

tuli takaisin

Edison aloitti sähkönjakelun tasasähköllä,

mutta maailma siirtyi nopeasti vaihtosäh-

kön käyttöön, koska kaikki pyörivät säh-

kökoneet – myös tasavirtakoneet - toi-

mivat vaihtosähköllä ja voimansiirrossa

tarvittavat eri jännitetasot saadaan hel-

poiten ja hyvällä hyötysuhteella aikaiseksi vaihtosäh-

kömuuntajien avulla.

Tasasähkön (Direct Current) käyttö on kuitenkin viime

vuosikymmeninä lisääntynyt merkittävästi elektronisissa

laitteissa, mutta nyt odotetaan tasasähkön käytön reilua

lisääntymistä myös järeämmässä sähkötekniikassa. Muu-

tos johtuu arkipäivän pikku mukavuuksista. Muun mu-

assa viihde-elektroniikka, tietokoneet, LED-valaisimet

ja älypuhelimet käyttävät sisäisesti tasasähköä, vaikka

ne liitetäänkin vaihtosähköverkkoon. Tuleva muutos ta-

sasähkön puolesta johtuu suurelta osin aurinkosähkön

tuotannosta sekä siitä, että joissakin tapauksissa vaihto-

sähköverkot ovat osoittautuneet tasasähköverkkoja haa-

voittuvammiksi. Myös kotitaloudet voitaisiin jatkossa va-

rustaa tasasähköverkoilla.

Muuntamisesta hävikkiäSähkön siirtäminen ja muuntaminen aiheuttavat hävi-

öitä. Sähkönsiirto korkealla tasajännitteellä on mahdol-

lista hyvin pitkiä matkoja, mutta tavallinen sähkönsiirto

ja jakelu on helpointa toteuttaa vaihtosähköllä. Järkevä

vuorovaikutus tasa- ja vaihtosähköverkkojen välillä te-

kee tarpeelliset jännitetasojen muuntotehtävät helpoiksi.

Kotitalouksissa 230 V vaihtojännitettä muunnetaan

moniin tasajännitetasoihin. Mitä enemmän eri jännite-

tasoja vaativaa elektroniikkaa on käytössä, sitä enemmän

sähköä menee muunnoksissa myös harakoille.

Tutkijat ovat arvioineet, että noin 5–25 prosenttia kai-

kesta kotona käytetystä sähköstä menee muunnettaessa

hukkaan. Osa aurinkopaneelienkin tuottamasta sähkö-

energiasta muuttuu lämmöksi, kun paneelin tuottama

tasasähkö muunnetaan talon sähköjärjestelmään sopi-

vaksi vaihtosähköksi.

Maalaiskylä laboratorionaLappeenrannan teknillinen yliopisto tutkii parhail-

laan tasasähkön hyötyjä julkisessa jakelujärjestel-

mässä. Tutkimusta tehdään julkiseen sähkönjake-

luun tarkoitetussa pienjännitteisessä tasasähkön

jakeluverkossa.

”Laboratoriona” on kesästä 2012 lähtien käytetty

pientä eteläsavolaista maalaiskylää. Sinne rakennet-

tuun tasasähkön jakeluverkkoon kuuluu neljä koti-

taloutta. Yliopiston yhteistyökumppanina on Suur-

Savon Sähkö Oy.

Sähköauton akun lataamisen aiheuttama hävikki on

5 prosentin luokkaa. Itse akun hyötysuhde on parhaim-

millaan 95 %:n luokkaa.

Kahden sähköjärjestelmän ”loukku”Koska aurinkopaneelit, akut ja kulutuselektroniikka toi-

mivat luonnostaan tasasähköllä ja monet kodinkoneet-

kin voisivat tehoelektroniikan avulla toimia tasasähköllä,

tulee mieleen kysymys, pitäisikö kodeissa olla vaihtosäh-

könjakelun asemesta tasasähköjärjestelmä.

Eri laitteet toimivat kuitenkin hyvin eri jännitetasoilla,

jolloin jatkossakin täytynee tyytyä yhteen jakelutapaan

ja laitteiden sisäisiin jännitetasojen muuntoihin.

Nähtäväksi jää, onko tulevaisuuden kodeissa 230 V

tasa- vai vaihtosähköjärjestelmä. Periaatteessa kaikki tar-

vitsemamme laitteet saataisiin toimimaan jo tänään ta-

sasähköllä.

Tuolloin asukkaat voisivat yrittää maksimoida ta-

lonsa sähköjärjestelmään liitettyjen pienten voimaloi-

den (aurinko, tuuli) ja energiavarastojen (akut) hyöty-

käytön ja minimoida sähkön muuntamisesta aiheutuvan

energiahukan.

Teksti: Ulla Ylönen // Kuva: iStockphoto

Tasavirta

191/2014

Tasasähkö otettiin 1800-luvulla käyttöön valaistuk-

sessa ja teollisuudessa. Öljylamput korvattiin säh-

kövaloilla ja höyrykoneet pyörittivät tasasähkö-

generaattoreita. Thomas Alva Edisonin kehittämä

tasasähköjärjestelmä oli kuitenkin tehoelektronii-

kan puuttuessa hankala kaukovoimansiirrossa, jo-

ten Nikolai Teslan ja George Westinghousen ke-

hittämä vaihtosähköjärjestelmä valtasi maailman

sähköverkot.

Edison julisti ”sodan” vaihtosähkölle, mutta ei

mahtanut sen riemuvoitolle mitään. Pyörivien ko-

neiden tapauksessa vaihtosähköä on helpompi

valmistaa ja jännitetasojen muuntamisen help-

pouden ansiosta – toisin kuin tasasähköä – sitä

pystytään siirtämään taloudellisesti pitkiä mat-

koja. Tosin kaikkein pisimmillä siirtoreiteillä hyvin

suurjännitteinen tasasähkö on jo nyt ylivoimai-

nen. Esim. Suuri osa Itaipun sähköstä siirretään

tasasähköllä Brasilian taajaan asutetuille alueille.

Tasasähköllä on puolestaan se etu, että jos ge-

neraattorit lakkaavat toimimasta, korvaavaa vir-

taa voidaan tuottaa akuilla ja paristoilla. Nykyi-

sissäkin UPS-järjestelmissä on akut.

Länsi-Euroopan metroissa junat ovat kautta ai-

kain kulkeneet tasasähköllä, samoin Helsingin rai-

tiovaunut ja rautatieliikenne Venäjällä.

Ei käy kuin Strömsössä

Kiinteistöjen sisäinen tasasähkönjakelu edellyttää joh-

tohäviöiden pienenä pitämisen vuoksi jatkossakin li-

kimain nykyistä jännitetasoa vastaavaa jännitettä. Silti

esimerkiksi 230 voltin tasasähköä pystyttäisiin harvoin

käyttämään suoraan kulutuskojeissa. Nykyisen vaihto-

sähköstä tasasähköksi muunnoksen sijaan kulutuselekt-

roniikkakojeissa tarvittaisiin tehoelektroniikkaa tasa-

sähkön jännitetason muuttamiseksi kojeen sisäiseen

käyttöön sopivaksi.

Tasasähköön siirtyminen edellyttäisi kiinteistöjen ny-

kyisten vaihtosähköjärjestelmien täydellistä uusimista.

Nykyisin käytössä olevat AC-komponentit – varokkeet,

vikavirtasuojat, kytkimet, pistorasiat, johdot ym. – ei-

vät sovellu sellaisenaan tasasähkölle.

Järeä tasasähköjakelujärjestelmä kodeissa vaatisi säh-

kön turvallisuusjärjestelmien uusimista. Vian tullessa

vaihtosähkö katkeaa turvallisesti ja nopeasti sulakkeella.

Tasasähkön katkaiseminen sen sijaan edellyttää järeitä

toimia, vaikka saadaankin toimimaan erikoissulakkeilla.

Kysynnän ja tarjonnan lainalaisuuksista johtuen sekä

tasasähköjärjestelmien komponentit että tasasähköllä

toimivat laitteet ovat toistaiseksi kalliita.

Suurin hyöty tasasähköstä saataisiin invertteritekniik-

kaa hyödyntävien suurempitehoisten laitteiden, kuten

induktioliesien, lämpöpumppujen ja ilmanvaihtokojei-

den, kautta. Kun inverttereistä poistettaisiin niissä lä-

hes poikkeuksetta oleva laitekohtainen tasasuuntaus,

voitaisiin valmistaa nykyistä yksinkertaisempia, edul-

lisempia ja hyötysuhteeltaankin parempia laitteita. Tar-

vittaisiin kuitenkin uusia standardeja, jotta laitteet sopi-

sivat järkevästi omaksuttavalle DC-jakelujännitetasolle.

Muuntajia tarvitaan Voimakkaasti kehittyvillä alueilla, joilla ei ole saman-

laista vanhan järjestelmän taakkaa kuin Euroopassa ja

Yhdysvalloissa, tasasähköjärjestelmien käyttöönotto

kiinteistöissä onnistuu. Esimerkiksi Etelä-Koreassa on

jo rakennettu kokonaan uusia kaupunkeja ja kaupun-

ginosia, joiden rakennuksissa käytetään tasasähköä. Jul-

kinen sähkönjakelujärjestelmä toimittaa sielläkin vaih-

tosähköä.

Muuntajia kuitenkin tarvitaan niin kauan kuin julki-

nen sähkönjakelu toteutetaan vaihtosähköllä.

Asiantuntijat: Professori Juha Pyrhönen ja tutkija Tero Kaipia,

LUT Energia

MANHATTANILTA PARIISIN METROON

20 1/2014

Sanna Hakala, 28 voimajohtoasiantuntija

Punnitsin lukion jälkeen opiskelupaikan valintaa kaup-

pakorkeakoulun ja teknillisen korkeakoulun väliltä. Isäni

työskenteli teknisellä alalla, ja päätin lopulta seurata hänen

jalanjälkiään. Valitsin sähkötekniikan opinnot ja valmis-

tuin Otaniemestä diplomi-insinööriksi keväällä 2010.

Aloitin Fingridillä voimajohtoasiantuntijana maalis-

kuussa 2013. Fingridiltä kävi yliopistollani vierailijaluen-

noitsijoita, joten minulla oli yhtiöstä jo valmiiksi hyvä

kuva. Minulla oli myös kokemusta alalta, sillä olin ehtinyt

työskennellä jakeluverkkopuolella. Työssäni vastaan

voimajohtojen kunnon hallinnasta ja toimin alueorgani-

saatioiden tukena. Olen myös mukana kehittämässä uutta

omaisuuden hallinnan tietojärjestelmää.

Työpäiväni eivät ole koskaan samanlaisia. Fingridillä

pääsee oppimaan paljon uutta, ja yhtiö tukee työnteki-

jöidensä kasvua ja kehittymistä. Jokaiselle fingridiläiselle

laaditaan oma urakehityssuunnitelma: uuden työntekijän

kiinnostuksen kohteet ja tavoitteet kartoitetaan jo uran

alkuvaiheessa. Haluan itse kehittyä asiantuntijatehtävissä,

ja kansainväliset haasteet kiehtovat minua eniten.

Fingridillä on mainio työilmapiiri. Minut on otettu

hyvin vastaan ja kollegoilta on helppo kysyä neuvoa

kaikissa tilanteissa. Fingrid on joustava työnantaja, ja

yhtiö pitää hyvää huolta henkilöstöstään. Pienten lasten

vanhemmat voivat tehdä lyhyempää työpäivää, ja talossa

on liukuva työaika sekä etätyömahdollisuus. Lisäksi yhtiö

tarjoaa laajat terveyspalvelut ja työmatka- sekä liikunta- ja

kulttuuriseteleitä.

Meillä työskentelee motivoituneita ja innovatiivisia

osaajia. Fingrid tekee paljon yhteistyötä pohjoismaisten ja

eurooppalaisten toimijoiden kanssa, joten työssä tarvitaan

paitsi kielitaitoa myös laaja-alaisuutta ja hyviä yhteistyö-

taitoja. Täällä riittää mielekkäitä työtehtäviä, ja kannustava

ilmapiiri motivoi kehittämään omaa osaamista.

Teksti: Noora Niemelä // Kuva: Teemu Granström

Fingridillä pääsee työskentelemään kansainvälisessä ympäristössä

ILMOITUS

”FINGRID ON JOUSTAVA TYÖNANTAJA, JA YHTIÖ PITÄÄ HYVÄÄ HUOLTA HENKILÖSTÖSTÄÄN.”

Fingrid vastaa Suomen sähkönsiirron kantaverkos-

ta, yhteiskuntamme tärkeimmästä perusrakentees-

ta. Kantaverkon kautta kulkee noin 75 prosenttia

kaikesta Suomessa käytetystä sähköstä. Fingridi-

läiset voivat päivittäin nähdä työnsä vaikutuksen

jokaisen suomalaisen arkeen: Suomi toimii sähköl-

lä. Kansainvälisen yhteistyön ja sähkömarkkinoi-

den laajenemisen myötä työllämme on yhä suu-

remmassa määrin myös kansainvälinen ulottuvuus.

Fingrid tarjoaa yhteiskunnallisesti merkityksellistä

ja ammatillisesti kiinnostavaa työtä n. 260:lle eri

alojen asiantuntijalle.

www.fingrid.fi

211/2014

”FINGRIDILLÄ ON HYVÄT ETENEMISMAHDOLLISUUDET, JA TÄÄLLÄ KANNUSTETAAN MYÖS TYÖKIERTOON.”

ILMOITUS

Isäni on tehnyt sähköverkkotoiminnan parissa pitkän

uran, ja päädyin Fingridille hänen vanavedessään. Olin

täällä kolmena vuonna kesätöissä ja tein myös dip-

lomityöni yhtiölle. Nyt olen toiminut reilun vuoden

kehityspäällikkönä omaisuuden hallinta -toiminnossa.

Teen talouden seurantaa ja raportointia. Olen hankinta-

prosessissa mukana ja ylläpidän sekä kehitän Fingridin

urakoitsijat ja palveluntoimittajat kattavaa toimittajare-

kisteriä. Vastaan myös yhtiön projektisalkun hallinnan

ylläpidosta.

Valmistuin Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta

tuotantotalouden diplomi-insinööriksi syksyllä 2009.

Luin pääaineenani laskentatoimea ja laajana sivuaineena

sähkövoimatekniikkaa. Fingridillä saan tehdä monipuo-

lista ja yhteiskunnallisesti merkityksellistä työtä. Haluan

kehittyä nykyisessä tehtävässäni ja voisin toimia joskus

myös esimiestehtävissä. Fingridillä on hyvät etenemis-

mahdollisuudet, ja täällä kannustetaan myös työkiertoon.

Fingrid on keskikokoinen asiantuntijorganisaatio.

Talossa on hyvä työilmapiiri, ja töihin on aina kiva tulla.

Arvostan sitä, että Fingridillä joustetaan yrityksen ja

työntekijöiden tarpeiden mukaan. Se vaikuttaa positiivi-

sesti työn tuloksiin.

Meiltä voi päästä ulkomaille töihin esimerkiksi

eurooppalaisen kantaverkkoyhtiöiden yhteistyöjärjestö

ENTSO-E:n kautta. Teemme sähkömarkkinoiden laaje-

nemisen myötä aktiivisesti kansainvälistä yhteistyötä.

Englannin ja ruotsin lisäksi venäjän osaaminen on tällä

alalla iso bonus.

Tarvitsemme tulevaisuudessa osaajia, jotka

pystyvät mukautumaan monenlaisiin rooleihin.

Sähköverkkoliiketoiminnan ymmärtäminen on suurek-

si eduksi, ja alalla tarvitaan myös itseohjautuvuutta ja

ennakkoluulottomuutta. Fingridillä voi kehittyä kansain-

välisestikin arvostetuksi huippuosaajaksi.

Tuomas Maasalo, 29 kehityspäällikkö

22 1/2014

”YKSI TÄRKEIMMISTÄ SYISTÄ, MIKSI JÄIN OULUN ENERGIALLE VALMISTUMISENI JÄLKEEN, OLI HYVÄ TYÖILMAPIIRI.”

Teksti: Virvamaria Toikka Kuva: Samuli Skantsi

ILMOITUS

Oulun Energia on Pohjois-Suomen johta-

va energiakonserni. Se jalostaa pohjoisen

luonnonvarat sähköksi ja lämmöksi, vastaa

näiden jakelusta ja myynnistä sekä tuot-

taa monipuolisia energiapalveluja. Oulun

Energia kehittää aktiivisesti liiketoimin-

taansa ja hakee kasvua uusilla tuotteilla

ja palveluilla.

Oulun Energia kannustaa kunnianhimoisiin projekteihinEnergia-ala on ollut minulle aina tuttu juttu, sillä isäni on

samalla alalla. Sähkö ja lämpö ovat tärkeä osa ihmisten

elämää, joten alan opinnot olivat helppo valinta lukion

jälkeen. Opiskelin nykyisessä Aalto-yliopistossa ener-

giatekniikkaa ja tuotantotaloutta.

Aloitin Oulun Energialla, Toppilan voimalaitoksella

vuonna 2009. Diplomityön tehtyäni ja valmistuttuani

jäin töihin energiainsinööriksi. Oulun Energia tarjoaa

haastavien ja monipuolisten tehtävien lisäksi hyvät

mahdollisuudet uralla etenemiseen. Kun hoitaa työnsä

ahkerasti ja kunnialla, saa lisää vastuuta. Itse aloitin vähän

aikaa sitten kunnossapitopäällikkönä, ja johdan noin 40

hengen organisaatiota. Tämän lisäksi toimin yhden Oulun

Energian tytäryhtiön hallituksessa.

Olen päässyt työskentelemään työurani aikana monis-

sa mielenkiintoisissa projekteissa, ja täällä kannustetaan

kokeilemaan haastaviakin projekteja. Niistä mieleenpai-

nuvimpia on ollut uutta voimalaitosta koskeva esiselvitys.

Minulla oli projektissa iso rooli, sillä työ vastasi koulutus-

tani.

Viime kesänä olin mukana rakentamassa savupiippua

tänne Toppilan voimalaitokselle. Projekti oli haastava ja

toi paineita, mutta ehkä juuri siksi lopputulos oli palkit-

seva.

Yksi tärkeimmistä syistä, miksi jäin Oulun Energialle

valmistumiseni jälkeen, oli hyvä työilmapiiri. Oulun

Energialla voi työskennellä monissa eri tehtävissä.

Toimintaa on polttoaineen tuotannosta, sähkön- ja läm-

möntuotantoon, niiden jakeluun ja myyntiin kuluttajille

sekä ylläpitotöitä ja rakentamista.

Tommi Kantola, 28, kunnossapitopäällikkö

ILMOITUS

”ON OLLUT MAHTAVAA KUULUA ENNAKKO- LUULOTTOMAAN JA KANNUSTAVAAN SOLAR-TIIMIIN.”

Teksti: Pia Salo // Kuva: Vesa Laitinen

Fortumin toiminnan tarkoitus on tuottaa ener-

giaa, joka edesauttaa nykyisten ja tulevien su-

kupolvien elämää. Vastaamme asiakkaidemme

tarpeisiin tuottamalla, myymällä ja jakelemalla

sähköä ja lämpöä sekä tarjoamalla energia-alan

asiantuntijapalveluja. Yhtiön toiminta on keskit-

tynyt Pohjoismaihin, Baltiaan, Venäjälle ja Puo-

laan. Vuonna 2013 Fortumin liikevaihto oli 6,1

miljardia euroa. Konsernissa työskentelee noin

9 500 henkilöä.

www.fortum.com/fi

Aurinkovoiman haasteet kiehtovatTeen diplomityötäni Solar Business Development -tii-

mille, joka kehittää yhtiön aurinkovoimaliiketoimintaa.

Fortumissa minuun vetosivat vakaan työnantajan ja uu-

den alan yhdistelmä sekä kansainväliset mahdollisuudet.

On ollut mahtavaa kuulua ennakkoluulottomaan, kan-

nustavaan ja aikaansaavaan kuuden hengen Solar-tiimiin.

Ennen diplomityötä tein aurinkovoima-alan seuranta-

ja raportointitehtäviä. Parin vuoden aikana olen saanut

olla mukana monessa projektissa ja päässyt toimimaan

yhdessä monenlaisten osaajien ja persoonien kanssa yli

tiimi- ja divisioonarajojen.

Lukiossa luonnontieteelliset aineet olivat vahvuuteni,

ja hakeuduin alun perin Aalto-yliopistoon opiskelemaan

teknillistä fysiikkaa. Jo muutamassa viikossa totesin, että

se ei ole oma juttuni, ja vaihdoin lennosta energiatekniik-

kaan. Vihreät arvot kumpuavat kotoa Lahden maaseudul-

ta. Meillä kierrätettiin ja kompostoitiin ahkerasti.

Opinnot ovat antaneet hyvän pohjan, mutta työssäni

olen perehtynyt uuteen teknologiaan, aurinkovoimaan.

Fortumilla puhutaan aurinkotaloudesta, jonka uskotaan

mahdollistavan kestävän kasvun. Osa haasteista on jo

ratkaistu, mutta yhteiskunnan tasolla riittää ratkottavaa.

Olemme onnekkaita, että tätä pohditaan suomalaisyri-

tyksessä. Itse haastan mielelläni vakiintuneita toimintata-

poja, joten on antoisaa olla mukana tässä työssä.

Lähden kesäksi viimeistelemään tutkintoni Stanfordin

yliopistoon aurinkovoiman, vihreän teknologian ja yrit-

täjyyden opinnoilla. Vaihdon jälkeen toiveissa on jatkaa

joustavasti Fortumilla. Olisi upeaa jatkossakin työsken-

nellä vihreän teknologian parissa, ja yrittäjähenkisenä

minua kiinnostavat siihen liittyvät startup-henkiset

hankkeet.

Heikki Keskiväli, 25, diplomityöntekijä, Solar Business Development

231/2014 23

24 1/2014

Teksti: Noora Niemelä // Kuva: Teemu Granström

Uutta Helsinkiä – verkostoyhteistyössä on voimaa

ILMOITUS

”MEILLÄ ON KANNUSTAVA JA POSITIIVINEN TYÖILMAPIIRI.”

24 1/2014

Johanna Hytönen, 40, ympäristöinsinööri, Kiinteistövirasto

Valmistuin Mikkelin AMK:sta ympäristötekniikan

insinööriksi keväällä 2001. Vuonna 2005 aloitin ympä-

ristöinsinöörinä Helsingin kaupungin kiinteistöviraston

tonttiosastolla. Pasila-projektiin hyppäsin mukaan, kun

Keski-Pasilan keskustakorttelista käynnistettiin toteutus-

ja suunnittelukilpailu vuonna 2010.

Ohjaan maaperätutkimuksia ja laadin viranomaisille

tarvittavat ilmoitukset, jotta saamme luvat pilaantuneen

maan kunnostamiseen. Valvon myös, että työt etenevät

oikeassa aikataulussa ja laajuudessa. Työssäni ei saa pelätä

kumisaappaiden jalkaan vetämistä, sillä tutkimuksia ja

maaperän kunnostusta tehdään säässä kuin säässä.

Projektityöskentely on mielenkiintoista ja avartavaa.

Saan hoitaa oman alueeni hommia itsenäisesti ja vapaasti,

ja minulla on vankka asiantuntijajoukko tukenani.

Opiskelin Otaniemessä energiatekniikkaa ja ympäris-

tönsuojelua ja valmistuin diplomi-insinööriksi keväällä

2009, minkä jälkeen aloitin Helsingin Energialla projekti-

insinöörinä. Parin vuoden jälkeen ylenin projektinjohta-

jaksi.

Olen mukana Kalasatama- ja Keski-Pasila-projekteissa.

Kalasatamasta luodaan älykkään kaupunkirakentami-

sen mallialue ja alueella yhdistetään vanhoja ja uusia

energiaratkaisuja. Ympärilläni työskentelee maailman-

luokan huippuosaajia. Saan tehdä vastuullisia ja haastavia

tehtäviä, mikä on parasta työssäni.

Työni on todella vaihtelevaa. Päivääni kuuluu paljon

kokouksia ja yhteydenpitoa yhteistyökumppaneiden

kanssa. Yhteiset onnistumiset motivoivat minua työssä

eniten. Intoa tässä projektissa riittää – haastavinta on

sovittaa kaikki näkemykset yhteen.

Atte Kallio, 30, projektinjohtaja, Helsingin Energia

Helsingin kaupunki haluaa rakentaa tulevina vuosikym-meninä uusia, laadukkaita alueita, joilla viihdytään niin työssä kuin vapaa-aikanakin. Pasilasta tulee ensi vuo-sikymmenen alussa Helsingin toinen keskus nykyisen keskustan rinnalle. Vuoteen 2040 mennessä alue on lähes 20 000 asukkaan kaupunginosa, ja se tarjoaa työpaikan yli 50 000 ihmiselle. Lukuisat tekniikan akateemiset puhaltavat kaupungilla yhteen hiileen entistä elinvoimai-semman ja viihtyisämmän Helsingin rakentamiseksi.

251/2014

”HELSINGIN KAUPUNKI KANNUSTAA AKTIIVISESTI LIIKUNTAAN JA KULTTUURIIN.”

ILMOITUS

Dan Mollgren, 37, arkkitehti, Kaupunkisuunnitteluvirasto

Valmistuin Otaniemestä arkkitehdiksi vuonna 2006.

Kolme vuotta sitten pääsin mukaan Pasila-projektiin ja ku-

luneena vuonna olen keskittynyt Pasilan keskustakorttelin

kaavoitukseen. Haluan vaikuttaa siihen, että Helsinkiin

syntyy hyvälaatuista kaupunkiympäristöä ja julkista tilaa.

Kaavoittajana teen töitä isolla rintamalla maankäytön

suunnittelutehtävissä. Annan oman suunnittelupanokseni

projektille ja ohjaan asiantuntijoiden työtä. Iso osa työnku-

vaani on myös asioiden valmistelu ja esittely.

Meillä on hyvä työilmapiiri, mikä on tärkeää näin pitkä-

jänteisessä työssä. On osattava viestiä erilaisten ihmisten

kanssa, antaa rakentavaa palautetta ja ottaa sitä vastaan.

Tällaisessa projektissa on oltava paitsi näkemystä ja asian-

tuntemusta, myös hyvä kuuntelija.

251/2014

Helsingin kaupungilla työskentelee eri alojen ammat-

tilaisia ja asiantuntijoita. Huolehdimme kaupunkilais-

ten hyvinvoinnista, palveluista, arjen toimivuudesta ja

kaupunkimme kehittymisestä. Työt kaupungilla ovat

monipuolisia ja yhteiskunnallisesti tärkeitä.

Olemme suurin työnantaja Suomessa ja meitä on

yli 40  000.

 Tutustu meihin helsinkirekryn Facebook-sivuilla

facebook.com/helsinkirekry tai nettisivulla

helsinkirekry.fi .

Olen loppusuoralla arkkitehdin opinnoissani Tampereen

teknillisessä yliopistossa. Pasila-projektin harjoittelija-

na selvitän uuden peruskoulun sijoittamista alueelle.

Mahdollisten rakennuspaikkojen tekninen tarkastelu

tehdään konsultin avulla, ja olen mukana konsulttityötä

ohjaavassa ryhmässä. Järjestän myös kokouksia kaupun-

gin sisäisten virastojen sekä muiden toimijoiden välillä.

Meillä on kaupunkisuunnitteluvirastossa kannustava

ja positiivinen työilmapiiri. Yhteistyön tekeminen ja työn

vastuullisuus motivoivat minua eniten. Asemakaavoitus

on pitkä, monen toimijan prosessi, jossa yksittäinenkin

taho voi vaikuttaa merkittävästi työn tulokseen.

Helsingin kaupunki on iso työnantaja, joka kannustaa

aktiivisesti esimerkiksi liikuntaan ja kulttuuriin.

Kati Kivelä, 34, korkeakouluharjoittelija, kaupunkisuunnitteluvirasto

26 1/2014

Puolustusvoimat on arvostettu, uudistuva valtion työnanta-

ja, joka tarjoaa monipuolisia ja haasteellisia tehtäviä lähes

14 000 työntekijälle eri puolella Suomea. Tutkimusten mu-

kaan henkilökunnan keskuudessa vallitsee hyvä me-henki,

ja puolustusvoimissa kehitetäänkin jatkuvasti kokonaisval-

taista työhyvinvointia sekä henkilöstön osaamista.

Puolustusvoimissa työtehtävien kirjo on laaja, ulottuen aina

lääkäreistä asentajiin, tutkijoista liikunnanohjaajiin ja laki-

miehistä insinööreihin. Siivilityöntekijät ovat omien alojen-

sa kouluttautuneita ammattilaisia.

www.puolustusvoimat.fi

”TYÖYMPÄRISTÖNÄ PUOLUSTUSVOIMAT ON ÄÄRIMMÄISEN RENTO.”

Juhana Yrjölä, 35, tietohallintopäällikkö

Uusimpien trendien äärelläSuomessa on aika vähän näin isoja organisaatioita kuin

puolustusvoimat. Väitän, että missään muualla ei näe

tietoturva-asioita yhtä laajalla skaalalla. Olen ollut nyt

kaksi vuotta töissä puolustusvoimissa ja kehittynyt laaja-

alaiseksi osaajaksi.

Olen valmistunut Helsingin yliopiston matematiikan

laitokselta filosofian maisteriksi ja Aalto-yliopistosta

diplomi-insinööriksi. Kyberasiat ovat aina kiinnosta-

neet minua, ja kun puolustusvoimille tuli tämä paikka

hakuun, laitoin paperit vetämään.

Työympäristönä puolustusvoimat on äärimmäisen

rento. Täällä annetaan vastuuta ja myös vapautta tehdä

asiat kuten itse haluaa. Silloin voi hyvin vaikuttaa työn

sisältöön. Pidän puolustusvoimien särmästä tyylistä ja

kaveria ei jätetä -asenteesta.

Työssäni Pääesikunnan johtamisjärjestelmäosastolla

olen mukana laatimassa puolustusvoimien kybersuojau-

tumisen konseptia tietojärjestelmille. Hyvä fiilis tulee,

kun saa työskennellä Suomen johtavien ammattilaisten

kanssa.

Maailma muuttuu nopeasti tietoturva-asioissa.

Meidän tehtävämme on seurata jatkuvasti uusimpia tren-

dejä. Omaa osaamista onkin mahdollista kehittää niin

paljon kuin haluaa. Itse olen viimeisen puolen vuoden

aikana käynyt kansainvälisissä tietoturvakonferensseissa

Amsterdamissa ja Milanossa.

Työntekijöitä tuetaan puolustusvoimissa hyvin.

Esimerkiksi työterveyshuolto pitää erittäin hyvää huolta,

ja meillä on mahdollisuus käyttää työaikaa urheiluun.

Tulevaisuudessa haluaisin erikoistua enemmän

johonkin tiettyyn osa-alueeseen. Isossa organisaatiossa

laaja-alainen osaaminen on hyvä asia, mutta erityisosaa-

mistakin tarvitaan.

Teksti: Helena ImmonenKuva: Teemu Granström

ILMOITUS

271/2014ILMOITUS

Kyberhyökkäyksissä pyritään aiheuttamaan haittaa, va-

rastamaan tietoa laittomin keinoin. Me teemme työtä eet-

tisesti. Pyrimme löytämään haavoittuvuudet palveluissa

proaktiivisesti ja estämään tietomurrot. Työmme vaatii

tietojenkeruutta ja kokonaiskuvan ymmärtämistä.

Teen penetraatiotestausta, tietoturvakouluttamista

ja tietoturvatarkastuksia. Hyökkäysvalmennuksessa

opetamme ajattelemaan kuin hakkeri. Käymme läpi eri

keinoja ja työkaluja, jotka auttavat puolustautumaan.

Koulutukseltani olen it-tradenomi. Olen tullut

Silverskiniin vuoden 2012 alussa ja viihtynyt erittäin hy-

vin. Meillä on rentoa mutta silti ammattimaisuus säilyy.

Vastuualueet ovat laajempia kuin isoissa yrityksissä.

Saan hyvän fiilikseen siitä, kun asiakkaat tajuavat kou-

lutuksen jälkeen tietoturvallisuuden tärkeyden ja riskit.

Mielenkiintoisinta työssäni on jatkuva itsensä kehittämi-

nen: Jokainen järjestelmä on erilainen, ja sen myötä saa

opiskella koko ajan. Kesäkuussa lähden Amerikkaan uu-

sille kursseille. Silverskin antaa mahdollisuuden kehittyä

alan parhaaksi ja pysyä aallonharjalla.

Niklas Särökaari, 26, Security Advisor

Teksti: Marju Hulttinen // Kuva: Teemu Granström

”SILVERSKIN ANTAA MAHDOLLISUUDEN KEHITTYÄ ALAN PARHAAKSI.”

Silverskin on työntekijöidensä omistama korkean osaa-

mistason tietoturvayhtiö. Syventymistämme kuvaa kor-

kein sertifi oitu taso niin Euroopaan Unionin kuin Yhdys-

valtojen puolustusministeriön standardeissa.

Tarjoamme reaaliaikaista tilannekuvaa yrityksen tieto-

turvan tilasta - sisältä ja ulkoa. Valmennamme henkilös-

tön eri kohderyhmät ja autamme valitsemaan ja otta-

maan käyttöön parhaiten sopivat tietoturvakäytännöt.

www.silverskin.com

Silverskin valvoo Suomen kyber-turvallisuuden tilaaTietoturvayhtiö Silverskin selvittää yritysten näkymät kyberavaruudessa. Yksi haavoittuvuus järjestelmässä ei välttämättä vielä merkitse, moni voi altistaa hyökkä-ykselle. Kun ymmärtää hyökkääjän keinot, pystyy siltä puolustautumaan.

On tärkeää tietää mitä yrityksestä näkyy kyberavaruu-

dessa. Kun sen tietää, tietää mitä vastaan pitää puolus-

tautua. Silverskin selvittää aina ensin asiakasyritystensä

kybernäkyvyyden. Olemme kehittäneet oman tilanne-

kuvapalvelun ja pystymme siten valvomaan reaaliaikai-

sesti, miten tehdyt muutokset asiakkaiden ympäristöissä

vaikuttavat ja näyttämään mahdolliset hyökkäysreitit.

Asiakkaamme ja me pystymme näkemään tilanteen koko

ajan esimerkiksi iPadin kautta. Laite hälyttää jos tietotur-

vassa ilmenee muutoksia tai puutteita. Asiakkaiden ym-

märrys omista tietoturva-asioista kasvaa, kun he pääsevät

havainnollisesti seuraamaan tilannetta.

Vuosi on lähtenyt hyvin käyntiin. Yritys on kasvanut;

meitä on nyt 14 työntekijää. Uusi, Suomessa ensimmäi-

nen laatuaan oleva hyökkäyslaboratorio, on avautumas-

sa keväällä. Sillä on kaksi tehtävää: kyberhyökkäysten

kehittäminen tunnistamalla uusia hyökkäystapoja ja

toisena, tilannekuvan luominen. Tietoturvahyökkäyksiä

mallintava laboratoriomme on herättänyt kiinnostusta

Yhdysvaltojen puolustusvoimissa asti.

Mikko Niemelä, 28, toimitusjohtaja

28 1/2014

PÄIVITYKSET / STARTUP / STARTUP Teksti: Marju Hulttinen

Kuva: Teemu Granström

”Järjestin nykyisen yhtiökumppanini Je-

rome Saarisen kanssa Aalto-yliopistossa

50–70 hengen lounasdiskoja: Tunti tans-

sia keskellä päivää, jonka jälkeen mennään lou-

naalle hikisenä mutta onnellisena. Huoma-

simme järjestäjinä, että mielenkiintoisia tiloja

on todella vaikea löytää”, kertoo Jasu Koponen.

Oma tarve kirvoitti Koposta ja Saarista ra-

kentamaan nettipalvelun, joka tekee minkä

tahansa tapahtuman järjestämisestä helpom-

Tarvitsetko tilaa? Onko tiedossa bileet, vuosijuhlat, polttarit, häät,

messut, tiedotustilaisuus, videoesitys, konsertti, saunailta tai

workshop? Tilaisuuksien järjestäjää auttaa Venuu.fi , lokakuussa

2013 startannut tapahtumatilojen hakupalvelu.

”KEHITÄMME RESEPTIN, JOLLA VENUU.FI VIEDÄÄN TEHOKKAASTI KAIKKIALLE.”

Päivädiskoilu poiki yritysidean

SINUN STARTUPISI TÄLLE PALSTALLE?

paa. Venuu paikkaa markkinoiden aukkoa: ai-

kaisemmin ei ollut pitkälle vietyä palvelua ti-

lojen löytämiseen.

”Meiltä löytää tiloja seminaareihin, häihin,

cocktailtilaisuuksiin – lähtökohtaisesti mihin

vain yksityis- tai yritystilaisuuteen. Hyvien ku-

vien ja tarkkojen tietojen ansiosta sopivien ti-

lavaihtoehtojen löytäminen on nopeaa”, Kopo-

nen lupaa. ”Samalla tietenkin tuomme tilojen

tarjoajille maksavia asiakkaita. ”

Myyntiä jo ennen starttiaUusille yrittäjille alkutaival on ollut huikea seik-

kailu, ja yllätykset ovat olleet pääasiassa posi-

Juttusarjassa esittelemme startup-yrityksiä, jotka ovat

teekkareiden, diplomi-insinöörien tai muuten tekniikan

alalla toimivien henkilöiden perustamia. Kerro meille

omasta startupistasi: maria.huusko@t-media.fi

tiivisia. Konsepti on vaikuttanut toimivalta, ja

työntekijöillä on piisannut intoa. Lähijoukot ovat

tsempanneet tuellaan.

Vajaan vuoden toimineessa Venuussa on

vauhti päällä. Ensimmäinen palveluversio saa-

tiin julkaistua 1. lokakuuta, ja jo sitä ennen pal-

velua oli saatu myytyä tilojen tarjoajille. Tällä

hetkellä Otaniemessä toimivassa startup-yri-

tyksessä on kahdeksan työntekijää. Heitä yh-

distää Aalto-yliopiston lisäksi samanhenkisyys

ja vahva palo rakentaa jotain suurta.

Globaalit mahdollisuudet kutkuttavat Venuu.fi :ssä oli alkuvuodesta yli 300 tilaa pääasi-

assa Helsingin ja Turun seuduilta. Vuoden 2014

tavoitteena on saada haltuun koko Suomi sekä

ottaa alkuaskeleet ulkomaille rantautumiseen.

”Kaikilla tapahtumajärjestäjillä ympäri maa-

ilmaa on sama ongelma, joten palvelullamme

on globaalit mahdollisuudet, Koponen toteaa.

”Viiden vuoden päästä tavoitteenamme on

toimia useammassa maassa. Kehitämme resep-

tin, jolla Venuu.fi viedään tehokkaasti kaikki-

alle.”

”Alussa fokus on vahvasti tapahtumatiloissa,

jatkossa kauttamme löytää tapahtumiin myös

vaikkapa pitopalvelun, kalusteet ja dj:n”, Ko-

ponen maalailee.

Vasemmalta oikealle: Emil Sågfors, Vesa Laakso (takana), Jerome Saarinen, Jussi Virtanen

(takana), Jasu Koponen. Tiimissä myös: Jenni Laurell, Mari Luukkainen ja Sami Kukkonen.

FAKTAT

YRITYKSEN NIMI: Venuu Oy

PERUSTAMISVUOSI: 2013

PERUSTAJAT: Jasu Koponen ja Jerome

Saarinen

TUOTE: Tehdä tapahtumatilojen löytämisestä

helppoa ja tuoda samalla tilojen omistajille

asiakkaita.

TAVOITE: Lanseerata palvelu koko Suomessa

vuonna 2014 ja lähteä ulkomaille ensi

vuoden alussa.

291/2014 29

Teksti: Helena Immonen // Kuvat: Teemu Granström

Vuoden 2014 teknologiajohtaja

Lars Peter Lindfors uskoo uusiu-

tuviin energianlähteisiin. Kasvi-

huonepäästöjen vähentämisen

lisäksi niillä voi tehdä myös

kannattavaa liiketoimintaa.

Muuttunut teknologia-johtaja

Kunnioitamme ja suojelemme ympäristöä, jossa

toimimme. Näin vakuutetaan suomalaisen polt-

toaineyhtiö Neste Oil Oyj:n verkkosivuilla. Kes-

tävä kehitys ja vastuullisuus ovat yrityksen vah-

voja teesejä. Täysin tyhjää puhetta se ei ole, sillä

Neste Oil valittiin vuonna 2013 The Global 100

–listalla maailman neljänneksi vastuullisimmaksi yritykseksi.

Vastuullisuuteen uskoo vahvasti myös Neste Oilin tekno-

logiajohtaja Lars Peter Lindfors, joka on viime vuosina työs-

kennellyt erityisesti uusiutuvien energianlähteiden kehittä-

misen parissa.

”Uusiutuvat energianlähteet kiinnostavat minua, koska koen,

että olemme oikeasti tekemässä jotain koko maailman hyväksi.

Olemme mukana vähentämässä kasvihuonepäästöjä. Se on iso

juttu”, Lindfors sanoo.

Kasvihuonepäästöjen vähentämisen lisäksi Neste Oil tekee

myös ihan kivasti rahaa; uusiutuvien polttoaineiden viime vuo-

den liikevoitto oli 273 miljoonaa euroa. Vuonna 2012 luku oli

vielä 56 miljoonaa euroa tappiollinen, joten Neste Oil onnis-

tui siis viimein tekemään biojätteistä ja uusiutuvista raaka-ai-

neista valmistetusta dieselistä kannattavaa liiketoimintaa. Läpi-

murto oli yksi syy siihen, miksi Lindfors valittiin vuoden 2014

teknologiajohtajaksi.

”Nesteen punainen lanka on jo pitkään ollut halu tehdä en-

tistä ympäristöystävällisempiä ja laadukkaampia tuotteita en-

tistä haasteellisimmista raaka-aineista”, Lindfors kertoo innos-

tuneesti.

Lindfors puhuu työnantajastaan vilpittömän innok-

kaasti. Totuus on kuitenkin se, että ilman Neste

Oilin uusiutuvien energioiden liiketoimintaa

hän tuskin olisi nyt tässä.

30 1/2014

”YRITYSKULTTUURIT VOIVAT OLLA VIELÄ ERILAISEMPIA KUIN KANSAKUNTIEN.”

Lindfors vietti lapsuutensa Turussa, jossa viihtyi. Hän

oppi myös rakastamaan Ahvenanmaan saaristoa, josta

hänen vanhempansa ovat kotoisin, ja jonne hän nyt

suuntaa oman perheensä kanssa kesäisin rentoutu-

maan.

16-vuotiaana lukiolaisena Lindfors lähti vaihto-

oppilaaksi Yhdysvaltoihin, Ohion osavaltioon. Kestävyysjuoksua

silloin harrastanut nuori mies sai nopeasti ystäviä urheilun ym-

päriltä. Kiinnostus kansainvälisyyteen kasvoi, ja tulevaisuuden

polku alkoi hahmottua.

Lukion jälkeen oli edessä jatko-opintopaikan valinta. Kemian-

tekniikka kiinnosti, mutta Lindfors ei halunnut Åbo Akademiin

kirjoille, koska hänen isänsä oli siellä professorina. Tuttavan vin-

kin perusteella Lindfors päättikin hakea Göteborgiin, Chalmersin

teknilliseen korkeakouluun opiskelemaan.

”Se oli kulttuurisesti isompi hyppy kuin aluksi ajattelin. Siellä

oltiin kulttuurisesti vähän pinnallisempia, mutta sosiaalisempia,

kuin Suomessa. Kaikki sovitut asiat eivät pitäneetkään”.

Lindfors opiskeli kemiantekniikkaa ja katalyysia. 80-luvulla re-

surssit Göteborgissa olivat hänen mukaansa paremmat kuin Suo-

messa, ja Nobel-komitean professorit kävivät tasaisin väliajoin lu-

ennoimmassa.

”Minua kiinnosti pitää linkki Suomeen vahvana, joten hain vaih-

toon Otaniemeen tekemään diplomityötä.”

Siinä vaiheessa Lindfors oli vakavasti harkinnut tutkijan uraa ja

teki diplomityönsä Neste Oilin katalyysitutkimuksessa.

Diplomityön jälkeen Lindfors jäi Neste Oilin kata-

lyysitutkimusosastolle töihin ja ryhtyi kirjoitta-

maan väitöskirjaansa Åbo Akademissa.

”Ajattelin, että minusta tulisi kansainvälisesti

tunnustettu tutkija katalyyttipuolella. Mutta kun

väitöskirja oli kansissa, huomasin, ettei tästä mulle

uraa tule. Persoonani oli muuttunut enemmän sosiaaliseen suun-

taan ja halusin vuorovaikuttaa laajemmalla alueella, ihmisten

kautta”.

311/2014

Siinä vaiheessa Neste Oilin silloinen Suomi-

keskeisyys alkoi myös hieman haitata. Lindfors

hinkui kansainvälisiin tehtäviin. Konserniin kuu-

lui kuitenkin kansainvälinen Neste Chemicals,

jonne Lindfors lopulta siirtyi ryhmäpäälliköksi.

Vastuualueena hänellä oli Ruotsista käsin toi-

miva Neste Oxo. Haasteeksi muodostui ruot-

salaisen ja suomalaisen kulttuurin yhteenso-

vittaminen. Siihen Lindforsilla oli Göteborgin

opiskeluaikojensa vuoksi erinomaiset edelly-

tykset.

”Yrityskulttuurit voivat olla vielä erilaisempia

kuin kansakuntien”, Lindfors selventää.

Lindfors eteni Neste Chemicalsissa erilaisiin

johtotehtäviin. Erinäisten yrityskauppojen ja lii-

ketoimintojen pilkkomisten jälkeen hän löysi it-

sensä Perstorp AB:n palveluksesta ja johtoryh-

mästä vastuualueenaan uusien teknologien ja

tuotteiden kehittäminen ja markkinoille vie-

minen. Työ sijaitsi Ruotsissa sekä osaltaan In-

tiassa, Kaliforniassa ja Suomessa, jossa Lindfors

toimi myös paikallisen Perstorp Oy:n toimitus-

johtajana.

Se oli raskasta ja hienoa aikaa. Raskasta, koska

Suomessa olivat kolme pientä poikaa ja vaimo.

Hienoa, koska aika oli Lindforsille ammatilli-

sesti merkittävää ja kiinnostavaa. Lindfors ker-

too luulleensa, että pesti Ruotsissa kestäisi vain

kolme vuotta – sen ajan jälkeen oli pääomasi-

joittaja ilmoittanut myyvänsä yrityksen. Lind-

forsit päättivät, ettei koko perheen kannattaisi

muuttaa Ruotsiin.

”Voi olla, että se oli väärä päätös. Sijoittaja ei

lähtenyt kolmen vuoden päästä, eikä viiden-

kään vuoden päästä, vaan vasta seitsemän vuo-

den päästä. Olin paljolti viikonloppuisä seitse-

män vuotta. Mutta siitä selvittiin ilman isompia

kriisejä.”

Sen seitsemän vuoden kuluttua

oli aika tehdä muutos. Sattumalta

Lindfors tapasi erään Neste Oi-

lin johtohenkilön, joka kertoi yri-

tyksen organisaatiomuutoksista.

Lindfors kiinnostui uusiutuvasta

energiasta, jota Neste Oil halusi kehittää. Lind-

fors haki töihin, ja hänet palkattiin tutkimus-

johtajaksi vuonna 2007.

”Ilman uusiutuvaa puolta en olisi hakeutu-

nut takaisin Nesteelle”.

Nyt, seitsemän vuotta myöhemmin, Lind-

fors katsoo taakseen ja näkee vahvan kehityk-

sen Neste Oililla.

”AJATTELEN POSITIIVISESTI, ETTÄ NYT MEILLÄ ON TÄMÄ JUTTU, JA RUVETAAN KATSOMAAN SEURAAVIA JUTTUJA. EIHÄN TÄMÄ MAAILMA OLE VIELÄ VALMIS”

HÄN: LARS PETER L INDFORSNeste Oi l in teknologiajohtaja

IKÄ 49 Vuotta

KOULUTUS Tekniikan tohtori (Teknillinen kemia),

Master of Business administration (MBA)

PERHE Vaimo, kolme poikaa ja kultainennoutaja

AIEMMAT TYÖT Vuodesta 2007 asti Neste Oil

2001–2007 Perstorp

1996–2001 Neste Oxo Business

1993–1995 Neste Chemicals

1989–1993 Neste Oil

komaan itseensä. Vaikka jatkuvasti tulee uutisia

uusista yt-neuvotteluista ja talouden huonoista

suhdanteista, vuoden teknologiajohtaja uskoo,

että ihminen pärjää elämässään aina, kun tekee

sitä, mistä oikeasti tykkää ja mikä kiinnostaa.

Katsoessaan elämänpolkuaan taak-

sepäin Lindfors huomaa muut-

tuneensa paljon.

”Kaikki ihmiset muuttuvat

matkalla lapsuudesta vanhuu-

teen, mutta musta tuntuu, että

olen muuttunut tosi paljon. Kaikki ihmiset ei

varmaan muutu näin paljoa.”

Muuttumisen hän näkee kuitenkin hyvänä

asiana. Elämä on opettanut, työ tietysti, mutta

ehkä enemmän vielä isyys. Katsoessaan kolmen

poikansa kasvua Lindfors on oppinut, että jo-

kainen ihminen kulkee omaa polkuaan, ja se

on ihan okei. Hänen poikiensa ei tarvitse seu-

rata isänsä jalanjäljissä.

Ihmisten mukana muuttuvat ja kehittyvät

myös yritykset, kuten Neste Oil. Perillä ei toki

vielä olla.

”Ajattelen positiivisesti, että nyt meillä on

tämä juttu, ja ruvetaan katsomaan seuraavia

juttuja. Eihän tämä maailma ole vielä valmis”,

Lindfors sanoo hymyillen.

The only way is forward.

”Ollaan kehitetty polttoainepuolta vahvasti,

mutta vielä voidaan entistä enemmän laajen-

taa raaka-ainepohjaa ja kasvattaa asiakaskun-

taa. Voidaan ajatella, että meillä on tässä polt-

toaine, tai että meillä on kemiallisia yhdisteitä,

joita voi käyttää moneen muuhunkin. Hyödyn-

tämismahdollisuudet pitää nähdä laajemmin,

voisimmeko viedä kemianteollisuuteen uusiu-

tuvia tuotteita?”.

Vuodelta 2014 Lindfors odottaa

uusiutuvan energian liiketoi-

minnan vahvistamista ja raaka-

ainepohjan laajentamista. Viime

vuonna Neste Oilin käyttämistä

uusiutuvista raaka-aineista 52

prosenttia oli tähdevirtoja. Lindfors huomaut-

taa, että tähdevirtojen käyttö vähentää kasvi-

huonekaasuja vähintään 60 prosenttia. Se on hä-

nelle ja maailmalle merkittävä juttu ja koukku,

miksi hän tätä työtä tekee.

”Yksi haasteemme on, että olemme vah-

vasti insinööritalo. Ajattelemme, että jos teh-

dään asiat hyvin ja näytetään se faktoilla ja ex-

cel-taulukoilla, se riittää. Mutta oikeasti se on

mielikuva, joka ratkaisee. Meidän pitää parem-

min tuoda itseämme positiivisesti esille, ja vies-

tiä, mitä olemme kehittäneet.”

Lindfors uskoo tulevaisuuteen ja haluaa kan-

nustaa opiskelijoita ja nuoria ammattilaisia us-

32 1/2014

tiikan lukeneita. Tästä innostuneena hän päätti

hakea ympäristö- ja energia-alalle soveltuvuus-

testien kautta.

”Kaksi päivää kestävissä kokeissa mitattiin

matemaattista ja avaruudellista hahmottamista,

äidinkieltä, soveltuvuutta alalle ja motivaatiota.”

Aikio pääsi sisään ja piti opinnoista. Mate-

maattisten aineiden peruskurssit käytiin laa-

jennetusti yhdessä muiden lyhyttä matema-

tiikkaa lukeneiden kanssa.

Pääaineekseen Aikio valitsi voimalaitos- ja

polttotekniikan ja sivuaineekseen sähkövoi-

matekniikan. Lyhyeksi sivuaineeksi valikoitui

ympäristösuojelu.

Fortum tarjoaa haasteita työntekijöilleenMolemmat naiset aloittivat nykyisellä työpai-

kallaan jo opiskeluaikana kesätyöntekijöinä. Sa-

lonen on ollut Fortumilla jo yhdeksän vuotta.

Hän teki aikoinaan yritykselle kesätöiden lisäksi

diplomityönsä. Valmistumisensa jälkeen hänet

palkattiin määräaikaiseen työsuhteeseen, jonka

jälkeen hänet vakinaistettiin.

Salosen mielestä Fortum tarjoaa paljon mah-

dollisuuksia nuorille. Hänellekin on tarjottu vuo-

sien saatossa aktiivisesti erityylisiä työtehtäviä.

Vuonna 2006 Salonen toimi yrityksen ke-

hitysinsinöörinä. Vuonna 2007 hän aloitti No-

kian kaukolämmön myyntipäällikön tehtävissä ja

kaksi vuotta myöhemmin kaukolämmön tuote-

päällikkönä. Päävastuuna hänellä on nyt tuottei-

den ja palveluiden kehitys, ylläpito ja hinnoittelu.

Hän hoitaa myös asiakasreklamaatioita, ja tekee

yhteistyötä myynnin ja markkinoinnin kanssa.

”Parasta työssäni ovat asiakaskohtaamiset ja

kehitysprojektit, joissa asiakas on ollut mukana”

Tuoteinsinööri saa matkustaaAikio oli opiskeluidensa aikana jokaisena kesänä

Valmetilla (aiemmin Kvaerner Power ja Metso

Power Oy).

”Kesätöiden jälkeen tein diplomityöni yrityk-

selle. Sen jälkeen minut palkattiin tänne alihank-

kijaksi tutkimus- ja tuotekehityksen puolelle.

Vuonna 2005 aloitin soodakattilatuotelinjalla

tuoteinsinöörinä ja olen täällä edelleen töissä.”

2005

Valmistui

lukiosta

1999

Aloitti

opinnot

2000

Kesätyö

Fortumissa

2004

Vaihto-

opiskelu

Saksassa

1998 2007

Vakinaistet-

tiin, Nokian

kaukoläm-

mön myyn-

tipäällikkö

”Kaukolämmön tuotantoa on hankala ulkoistaa ulkomaille, ja siksi työpaikat pysyvät Suomessa.”

Anne Salonen

Soodakattiloita ja

SORVIN ÄÄRESSÄ

Fortumin kaukolämmön tuotepäällikkö

Anne Salonen (34) on aina ollut kiin-

nostunut matemaattisista aineista. Hän

luki lukiossa pitkän matematiikan, kemiaa ja

fysiikkaa. Lukion jälkeen polku energia-alalle

ei kuitenkaan ollut päivänselvä, vaan Salonen

kokeili vuoden ajan puuartenomin opintoja My-

nämäellä.

”Sitten kuulin kaverista, joka opiskeli teknilli-

sessä yliopistossa Tampereella. Opinnot tuntui-

vat mielenkiintoisilta ja aloin miettiä, voisinko

minäkin päästä opiskelemaan alaa”, hän sanoo.

Salonen haki opiskelemaan energia-alan li-

säksi yliopistoon matematiikkaa ja fysiikkaa. Hän

kävi valmennuskursseilla ja pänttäsi ahkerasti.

Kun kutsu tuli sekä fysiikan laitokselle että ener-

giapuolelle, valinta oli päivänselvä.

Salonen piti insinöörilähtöisistä opinnoista

ja päätyi lukemaan pääaineena voimalaitos- ja

polttotekniikkaa ja pitkänä sivuaineena teolli-

Teksti: Johanna Nykopp // Kuvat: Teemu Granström

Anne Salonen ja Anne Aikio ovat molemmat opiskel-

leet ympäristö- ja energiatekniikan koulutusohjel-

massa Tampereella. Vaikka opiskelupaikka oli sama,

olivat naisten lähtökohdat ja päämäärät erilaiset.

suustaloutta.

”Yrityksen johtaminen kiinnosti jo silloin.”

Salonen kuvaa opiskelijaelämää antoisaksi.

Hän toimi pari vuotta ympäristöteekkarikillan

emäntänä, eli hoiti tapahtumien muonitusta.

Lyhyestä matematiikasta energia-alalleSalosen ystävän soodakattilatuoteinsinöörin

Anne Aikion (35) polku energia-alalle oli eri-

lainen. Hän luki lyhyen matematiikan ja meni

lukion jälkeen opiskelemaan Ikaalisten ammat-

tikorkeakouluun tradenomiksi.

”Huomasin pian, että kaupan ala ei ole mi-

nun juttuni. Seuraavaksi pääsin opiskelemaan

Tampereen ammattikorkeakouluun metsätalo-

utta. Tajusin, että ympäristöala voisi kiinnostaa

laajemmin.”

Aikio sai kuulla, että Tampereen teknilliseen

yliopistoon otettiin sisälle myös lyhyen matema-

kaukolämpöä

2006

Kaukoläm-

mön tuote-

päälliköksi

Espooseen

2009

Diplomityö

Valmistumi-

nen

Määrä-

aikainen

työsuhde

Fortumissa,

Kehitysinsi-

nööri

Poika

syntyi

2011

331/2014

2004

Valmistumi-

nen

Valmistui

lukiosta

1999

Aloitti

opinnot

2000

Kesätyö

Valmet

(ent.

Kaerner

Power Oy)

2003

Diplomityö

1997

”Työ tarjoaa mahdollisuuden tavata asiakkaita ja matkustaa ympäri maailmaa.”

Anne Aikio

Työ on Aikion mukaan haastavaa ja monipuo-

lista. Tarjous- ja toteutusprojekteissa työskente-

leminen vaatii sosiaalisuutta ja pitkäjänteisyyttä.

Tarjousvaihe kestää puolesta vuodesta useisiin

vuosiin, ja toteutusprojektit kestävät yleensä

kahdesta kolmeen vuotta.

”Projektit tarjoavat mahdollisuuden tavata

asiakkaita sekä matkustaa ympäri maailmaa. Uu-

sia soodakattiloita myydään tällä hetkellä pää-

sääntöisesti Aasian, Venäjän ja Pohjois- ja Etelä-

Amerikan markkinoille. Service -työt sijoittuvat

Suomen ja Euroopan alueelle. Matkustaminen on

minun kohdallani työn huono puoli, sillä kotona

odottavat aviomies, kaksi pientä lasta ja koira. ”

Energia-alalla on työpaikkojaMolemmat naiset uskovat energia-alan työlli-

syyteen. Salosen mielestä alan palkkaus vastaa

työtehtävien vaativuutta. Hän muistuttaa, että

suurten ikäpolvien eläköityminen tarkoittaa

2004

Alihankki-

jaksi Val-

metin (ent.

Kaerner

Power Oy)

tutkimus- ja

tuotekehi-

tykseen

2005

Tuoteinsi-

nöörin työ

Valmetin (ent.

Kaerner Po-

wer ja Metso

Power Oy)

soodakattila

tuotelinjalla

2009

Tytär syntyi

avoimia työpaikkoja tulevaisuudessa.

”Kaukolämmön tuotantoa on hankala ulkois-

taa ulkomaille, ja siksi työpaikat pysyvät Suo-

messa. Energia-alalle suuntautumista kannat-

taa ehdottomasti harkita.”

Aikio muistuttaa, että palkkaan voi vaikut-

taa myös omalla aktiivisuudella. Mitä enemmän

on kokemusta ja koulutusta, sitä parempaa palk-

kaa voi saada.

Hän pitää työnsä huonona puolena sitä, että

paperitehtaiden investoinnit ovat riippuvaisia

talouden suhdannevaihteluista. Epävarmana

aikana yritykset välttelevät isoja investointeja.

Tästä huolimatta hän uskoo, että energia-alan

opiskelu kannattaa – aivan kuten kesätöiden hyö-

dyntäminen ja oma aktiivisuuskin.

2011

Poika syntyi

34 1/2014

PÄIVITYKSET / TEKNOLELU

NFC-kirjainyhdistelmä

löytyy nykypäivänä

useiden älypuhelin-

ten ominaisuuslistas-

ta, ja sen kaupalliset

sovellukset on otettu

monella taholla käyt-

töön. Itse ohjelmoi-

tavilla NFC-tageilla

voit helposti muuttaa

puhelimen asetuksia

tiettyyn ympäristöön

sopiviksi.

Teksti ja kuva: Markus Kauppinen

Tuttua puuhaaMonelle etäluku-tekniikan sovelluksista tu-

tuimmat liittyvät maksamiseen. Esimerkiksi

julkisessa liikenteessä etäluettavat kortit

ovat olleet arkipäivää jo vuosia. Samoin mo-

net maksuja välittävät yhtiöt ovat ottaneet

tekniikan käyttöönsä, ja myös opiskelijara-

vintoloissa voi olla mahdollisuus maksaa

vilauttamalla korttia. Tekniikan sovellusten

määrä nousee varmasti lähivuosina, kun ihmi-

set tottuvat monipuolisiin mahdollisuuksiin.

Yleistyy puhelimissaViimeistään nyt kenen tahansa on mahdol-

lista hyödyntää tekniikkaa, kun älypuheli-

mista löytyy sekä luku- että kirjoitusmahdol-

lisuus. Selkein ja mainostetuin käyttötapa on

siirtää tietoa kahden mobiililaitteen välillä.

Itse NFC:n tiedonsiirtokapasiteetti on rajal-

linen, mutta se voi avata toisen tiedonsiir-

toväylän. Puhelimilla on helppo lukea myös

erillisiä NFC-tageja, joista odotetaan jatkossa

QR-koodien korvaajaa.

Tyhjiä tagejaUsein tageja käytetään markkinointitarkoituk-

sissa, esimerkiksi ohjaamaan kuluttaja verk-

kosivuille. Hankkimalla tyhjiä tageja voit itse

päättää käyttötarkoituksen virtuaalikäynti-

korttina tai tiedotteena naapureille tupaantu-

liaisten aiheuttamasta melusta. Sisältö tagiin

syötetään puhelimen sovelluksella. Periaat-

teessa vain oma mielikuvitus rajoittaa oh-

jelmistojen ja tagien käyttöä.

Asetuksia muuttamaanAinakin Samsung ja Sony ovat muodostaneet

omiin puhelimiinsa soveltuvat erityiset tagit.

Näillä tageilla on mahdollisuus hallita puhe-

limen asetuksia. Kyky perustuu tagiin ase-

tettaviin käskyihin ja käskyt lukevaan so-

vellukseen puhelimessa. Esimerkiksi kotiin,

autoon ja työpaikalle voi tehdä joko mukana

kulkevat tai kiinteästi liimatut tagit nopeaan

asetusten vaihtamiseen. Itse tagit eivät käy-

tännössä eroa muista NFC-tageista, vaan nor-

maaleista ja vaatimukset täyttävistä tageista

voi puhelimen sovelluksella tehdä vastaavia.

Etäluku kaikkien ulottuvilla

MIKÄ: Starter Kit, 24 kpl lajitelma NFC-tageja

MISTÄ: Tagage.net

HINTA: 19,90 €

Lähettäjä: Henri RiihimäkiTyöskentelee: Inlook Color SP:n Venäjän maajohtajanaValmistunut: tuotantotalouden diplomi-insinööriksi Lappeenrannasta 2010, pääaineena Venäjän

siirtymätalouksien liiketoiminta

Idässä siintävät haasteet, kova vauhti ja korkeakulttuuriMiten päädyit Venäjälle?Tein Suomessa Venäjään liittyvän diplomityön. Lähdin opis-kelujen loppusuoralla vaihto-oppilaaksi, päätavoitteenani oli kielen opiskelu ja työnhaku. Onnistuin saamaan paikan Pieta-rista: Olin Tikkurilassa projektihommissa kaksi vuotta. Opis-kelin samalla venäjää kaksi kertaa viikossa yksityisopettajan johdolla. Nykyiseen työhöni Pietariin päädyin, kun suoma-lainen headhunter etsi Venäjän liiketoiminnan maajohtajaa helsinkiläiseen perheyritykseen.

Minkälainen fi rma Inlook Color SP on?Maalaamme vuodessa miljoona neliömetriä asiakkaiden alu-miiniprofi ileja, joista he rakentavat pilvenpiirtäjiä. Meillä on taito maalata pitkäikäisiä ja säänkestäviä osia sen mukaan minne rakennus tulee, vaikkapa Japanin pohjoispuolelle Saha-liniin. Sotshin olympialaiset työllistivät meitä paljon, samoin tulevat jalkapallon MM-kisat. Tehtaallamme on 30 työnte-kijää, olen ainut suomalainen. Liikevaihtomme on 2,5 mil-joona euroa vuodessa.

Minkälaista työnteko on Venäjällä?Venäjällä tehtaan johtaminen on haastavaa hommaa. Venäläi-nen asiakas on hyvin vaativa. Hän tilaa tuotteen tänään, ja sen olisi pitänyt olla valmis jo eilen. Organisaation pitää olla val-mis ja tehokas. Pääasiakkaamme on saksalainen. He vaativat korkeaa laatua ja tekevät joka vuosi neljä yllätystarkastusta

tehtaalle. Tehtaan pitää olla joka päivä siisti. Saksalaiset vaa-tivat, mutta myös luottavat suomalaisiin. Suomalaisten yh-tiöiden maine on hyvä: rehellinen ja laadukas, toimitetaan sitä mitä luvataan..

Mitä teet töissä päivän mittaan?Teen tarjoukset asiakkaille. Katson, että tuotannossa kaikki toimii. Tarkistan laboratorion ja kirjanpitäjältä, että laskut ja dokumentit ovat kunnossa. Soitan asiakkaille ja varmistan, että palvelu pelaa ja kaikki on ok. Suunnittelen investoinnit ja korjaustyöt. Vastaan myös henkilöstön palkkaamisesta. Tut-kin, että noudatamme ympäristölainsäädäntöjä ja logistiik-kamme toimii. Jos on tullut virheitä ja reklamaatioita, me-nen itse paikan päälle tarkistamaan asian. Laatua käsitellään meillä ylimmällä mahdollisella tasolla. Mahtuuko aikatauluusi muutakin kuin töitä?Mahtuu. Käyn kuntosalilla – se on tärkeä osa, että jaksaa kes-kittyä. Opiskelen kieliä: venäjää ja espanjaa. Rakastan ja har-rastan myös sveitsiläisiä kelloja.

Mikä Venäjässä kiehtoo?Maan suuret mahdollisuudet; nuorella iällä voi saavuttaa pal-jon enemmän kuin Suomessa ikinä. Pietari on iso kaupunki, joka sykkii ympäri vuorokauden. Venäjällä on mielenkiintoi-nen ravintola- ja korkeakulttuuri. Myös yhteiskunta elää: terä-vin kärki liikkuu ja kehittyy erittäin nopeasti.

Miten kulttuuri eroaa Suomesta?Yrityselämässä on hyvin kova kilpailu, ja joh-tajan sana on laki. Venäläinen ihminen on lämmin ja auttavainen, kun häneen tutustuu paremmin. Venäjällä on näyttämiskulttuuri: pitää olla kallis kello, auto ja edustava puo-liso. Ulospäin näytetään koko ajan parasta puolta. Kulttuuri on maskuliininen, mutta myös menestyneitä liikenaisia löytyy. Nai-sia huomioidaan todella hyvin esimerkiksi pienin lahjoin. Suomalaista ja venäläistä yh-distää jääkiekko.

Onko Krimin kriisi vaikuttanut arkeen Venäjällä?Krimin kriisi ei ainakaan toistaiseksi näy Pietarissa arjessa. Ruplan kurssi on laske-nut, mutta se oli laskusuunnassa jo ennen kriisiä. Uskon, että Venäjän talous kääntyy nousu-uralle parin vuoden sisällä.

Kenestä haluaisit lukea tällä palstalla? Vinkkaa toimitusta: maria.huusko@t-media.fi

SUOSIKIT / INSINÖÖRIMME MAAILMALLA

Teksti: Marju Hulttinen // Kuva: Teemu Granström

”Olen tyytyväinen Pietarissa, mutta Moskova siintää silmissä: olisi kiva nähdä Venäjän kaupungeista suurin ja sen vauhti”, Suomessa rauhasta ja luon-nosta nauttiva Henri Riihimäki tuumii.

Opiskelijajäsenyys on maksuton.

KAIKKI MITÄ TEEKKARI TARVITSEE

HAE VINKIT PALKKASI MÄÄRITTÄMISEEN JA REILUN TYÖSOPIMUKSEN LAADINTAAN.

WWW.TEK.FI/OPISKELIJAT

IAET-KASSAN JÄSENEKSI KANNATTAA LIITTYÄ JO OPISKELUAIKANA.

TEEKKARIT