MUC LEHTI 2014-2015

YliopistokeskusLEHTI 2014–2015

Me olemme MUC 2014!

Yrittäjyyskasvatusta kouluihin s. 6Monenlaiset mökkeilytavat s. 16MUC - Ten Years of Promoting Regional Development s. 18

Yliopistokeskuslehti 2014–15• Julkaisija Mikkelin yliopistokeskus Lönnrotinkatu 7, 50100 Mikkeli• www.muc.fiwww.facebook.com/mikkelinyliopistokeskus

• Päätoimittaja Matti Malinen• Toimitussihteeri Sirpa Taskinen• Toimituskunta Hanna Arpiainen, Iida Hulkkonen, Sari Ikonen, Kimmo Lahtinen, Sirpa Piskonen, Satu-Mari Tolonen

• Toimitus Viestintätoimisto Positivo Oy• Kuvat Päivi Piispa, Ulla Jurvanen, Sirpa Piskonen, Markus Mykkänen Kannen kuva Paula Myöhänen• Ulkoasu ja taitto Päivi Veijalainen / Huhtikuu• Paino Yliopistopaino

Yliopistollista toimintaa on Mik-kelissä ollut jo vuodesta 1980 Helsingin kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskuksen toiminnan

myötä. Yliopistotoimintoja on Mik-keliin tullut pyrähdyksittäin 1990-lu-vun vaihteessa ja 2000-luvun alussa. 1990-luvun vaihteessa Mikkeliin pe-rustettiin Helsingin kauppakorkea-koulun BBA-ohjelma, Helsingin yli-opiston Maaseudun tutkimus- ja kehit-tämiskeskus sekä Kansalliskirjaston Mikrokuvaus- ja konservointilaitos. 2000-luvun alussa Mikkeliin puoles-taan tuli tutkimusprofessuureja Lap-peenrannan teknilliseltä yliopistolta ja Kuopion yliopistolta. Tällä hetkellä Mikkelin yliopisto-keskuksen sopijaosapuolina ovat Aal-to-yliopisto, Helsingin yliopisto, Lap-peenrannan teknillinen yliopisto sekä Mikkelin kaupunki. Yliopistokeskuk-sen partneriyliopistoissa Mikkelis-sä on töissä yli 200 asiantuntijaa. Toi-minta on keskittynyt osaamisaloihin, jotka ovat linkittyneet tutkimuksen, koulutuksen ja kehittämistoiminnan kautta hyvin tiiviisti alueeseen ja sen elinkeinoelämään. Esimerkkejä toi-minnasta löydätte tästä lehdestä. Li-säksi 200 työntekijää perheineen ja 250 perustutkinto-opiskelijaa ei voi olla näkymättä Mikkelissä. Korkeakoulujen rakenteita on uu-distettu rajusti ja hyvin usein pääkam-puksien ulkopuolella olevat toimin-not, kuten yliopistokeskukset, ovat ensimmäisenä tarkastelussa. Millä taataan Mikkelin yliopistokeskuk-sen toiminnan jatkuvuus tulevaisuu-

Ainutlaatuista osaamistaMikkelin yliopistokeskus täytti tänä vuonna kymmenen vuotta. Yliopistokeskuksen yhteis-työsopimus allekirjoitettiin helmikuussa 2004 Helsingin yliopiston, Helsingin kauppakorkea-koulun, Lappeenrannan teknillisen yliopiston, Kuopion yliopiston sekä Mikkelin kaupungin kesken.

dessa? Nähdäkseni asiassa on kolme osaa: erikoistuminen, laatu ja kette-ryys sopeutua muutoksiin. Erikoistu-misella tarkoitan sitä, että Mikkelillä on oma selkeästi erottuva profiili, jos-sa toiminta on uniikkia tai kärkeä vä-hintään valtakunnallisesti, jopa kan-sainvälisesti. Toinen oleellinen osa on riittävän korkea laatu. Laatuun liittyy myös pal-jolti kansainvälistyminen ja jokainen mikkeliläinen yliopistotoimija on mu-kana monissa alansa kansainvälisis-sä foorumeissa. Kahden ensimmäi-sen osalta olemme hyvissä asemissa, mutta muutokset eivät aina ole omis-sa käsissämme; näin ollen ketteryys sopeutua uusiin tilanteisiin on tärke-ää. Emme tiedä kaikkia tulevaisuuden muutoksia tai muutospaineita, joista valtaosa liittyy puhtaasti rahaan ja sen vähyyteen, mutta monin paikoin kes-kivertoa läheisemmin yritys- ja yhteis-kunnan rajapinnoissa toimivilla yksi-köillä on aina ollut sopeutumiskykyä. Siihen luotamme jatkossakin. u

M a t t i M a l i n e n P ä ä s i h t e e r i M i k k e l i n y l i o p i s t o k e s k u s

• Mukana Aalto-yliopiston, Helsingin yliopiston ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston Mikkeissä toimivat yksiköt. • Henkilöstöä noin 200• 4 professoria, 6 tutkimusjohtajaa, 50 vierailevaa professoria• 250 perustutkinto-opiskelijaa, 200 muuta tutkinto-opiskelijaa, 4000 täydennys- koulutuksessa• Noin 100 TKI-hanketta

MIKKELIN YLIOPISTOKESKUS

www.muc.fi

Y L I O P I S T O K E S K U S L E H T I 2 0 1 4 – 2 0 1 5 • 2

MIKKELIN YLIOPISTOKESKUS - jo kymmenen vuotta alueen kehitystä vahvistamassa

Kun Mikkelin yliopistokeskus pe-rustettiin vuonna 2004, tavoit-teena oli laajentaa, vakinaistaa ja lisätä yliopistollista tutkimus-

ta ja opetusta Mikkelissä. Samalla haluttiin kehittää yliopistojen välistä yhteistyötä – osa yliopistoista on toi-minut alueella jo 1980-luvulta asti. Heti alusta asti tärkeä osa toimintaa oli alueen kehityksen vah-vistaminen yhdessä elinkeinoelämän ja muiden toimijoiden kanssa. Siksi mikkeliläisessä tutkimuksessakin on arvostettu yhteiskunnallista vaikut-tavuutta ja ymmärrettävyyttä. – Tavoitteena on ollut aina tuo-da vaikuttavuutta erityisesti Etelä-Savon maakunnalle. Työmme tulok-set ovat pitkäjänteisen kehittämisen tulosta, Mikkelin yliopistokeskuksen pääsihteeri Matti Malinen sanoo.

HuippuasiantuntemustakaupungilleYliopistokeskuksen perustajiin kuu-lui myös Mikkelin kaupunki. Kehi-tysjohtaja Soile Kuitunen kertoo, et-tä kaupungin päätöksenteon kannal-ta on erittäin tärkeää, että Mikkelissä on yliopistollista toimintaa. Kaupunki on saanut nopeasti huippuasiantunti-joita ja asiantuntemusta käyttöönsä. – Mikkeliä halutaan johtaa tiedol-la. Akateeminen tutkimustieto on tär-keä osa strategisen tason tietopoh-jaa. Olen itsekin yllättynyt, miten pal-jon kaupungissamme tehdään tutki-musta, jota voimme hyödyntää pää-töksenteon valmistelussa, Kuitunen toteaa. Kuitusen mielestä ei myöskään pidä vähätellä akateemisten yhteisö-jen ja korkeakouluyhteisöjen vaiku-tusta paikkakuntien elinvoimalle. –Kyse ei ole pelkästä tutkimustie-dosta, vaan siitä, miten tiedolla syn-nytetään yritystoimintaa, autetaan aluetta kasvamaan, kehittymään ja luodaan myönteistä imagoa.

Tutkimustieto auttaa tunnista-maan kehityskohteetMikkelissä koko kaupungin strate-gia pohjautuu tutkittuun tietoon. Val-tuuston asettamat tavoitteet perus-

tuvat Mikkelin vahvuuksiin ja heik-kouksiin, jotka on tunnistettu tutki-mustiedon kautta. – Valtuuston katse suunnataan asukkaiden, elinkeinojen ja ympäris-tön hyvinvointia koskeviin tavoittei-siin, jotka eivät välttämättä toteudu puolessa vuodessa tai edes vuodes-sa. Suunnan pitää kuitenkin olla oi-kea, ja tästä valtuutettujen pitää kan-taa huolta, Kuitunen sanoo. Kaupungin viranhaltijat tuottavat yhdessä tutkijoiden kanssa valtuu-tetuille riittävää, hyvää tietopohjaa. Pelkkä tieto ei kuitenkaan riitä, vaan tarvitaan jatkuvaa keskustelua ja ym-märryksen rakentumista. – Keskustelemme yliopistokes-kuksen kanssa isoista strategisista kysymyksistä, kuten yliopistotoimin-tojen tulevaisuudesta, mutta myös tutkimustuloksista ja uusista hank-keista. Haemme koko ajan uusia, yhä vaikuttavampia toimintomuotoja yh-teistyöhön. Olen tyytyväinen myös siitä, että yhteistyö yrityssektorin ja tutkimuslaitosten välillä on aktiivis-ta, Kuitunen sanoo. Yhteistyö jatkuu, ja tulevaisuu-delta Kuitunen toivoo yhä rohkeam-pia avauksia tutkijoilta. – Toivon yhä enemmän rohkeut-ta esittää uusia ajatuksia tiedon hyö-dyntämiseen, aktiivista oma-aloit-teista yhteydenpitoa kuntaan ja mui-hin tiedon hyödyntäjiin. u

”Olen yllättynyt, miten paljon kaupungissamme tehdään tutkimusta, jota voimme hyödyntää päätöksenteon valmistelussa.”

Te k s ti : P ä i v i P i i s p a j a M a r k u s M y k k ä n e n • KU v a: M i k ke l i n k a u p u n k i

www.muc.fiY L I O P I S T O K E S K U S L E H T I 2 0 1 4 – 2 0 1 5 • 3

Rehtorit näkevät tulevaisuuden myönteisenä

MUC-lehti kysyi Helsingin yliopiston rehtorilta Jukka Kolalta,Aalto-yliopiston vararehtorilta Hannu Seristöltä ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston vararehtorilta Hannu Rantaselta, miltä Mikkelin yliopistokeskuksen ensimmäisetkymmenen vuotta ovat näyttäneet ja mihin tulevaisuudessa suunnataan.

Jukka Kolarehtori, Helsingin yliopisto

1. Mikkelin vahvuus on tutkimuksen välittyminen yhteiskuntaan. Keskuk-sen hyödynnettävyys on alueen kan-nalta hyvä ja koulutuksen osalta on saatu hyvää synergiaetua. Erityisetu-ja ovat verkko-opetuksen kehittämi-nen ja monikanavaiset opetustavat.

2. Yliopistokeskus on ollut menes-tyksekäs ja yksiköt ovat tehneet hy-vää työtä. Jatkossa yhteistyötä voisi tiivistää muiden yliopistojen kanssa, sillä yliopistokeskuksen sijainti esi-merkiksi Itä-Suomen yliopiston ja Jy-väskylän yliopiston suhteen on hyvä.

Yhteistyö täydentäisi olemassa ole-via palveluja – pienessä maassa yh-teistyö kannattaa.

3. Yliopistokeskusten asema on määritelty poliittisessa ohjelmassa suppeasti. Tavoitteet ja tehtävät olisi hyvä määritellä tarkemmin ja nostaa jopa kansalliseen keskusteluun, mi-tä yliopistokeskuksilta halutaan – eri-tyisesti, kuinka ne palvelevat paikal-listen alueiden tarpeita. Yliopistokes-kusten pitää olla joustavia ja ketteriä.

Hannu Seristövararehtori, Aalto-yliopisto

1. Kansainvälinen kandidaattiohjel-ma ja Pienyrityskeskus ovat Aalto-yli-opistolle tärkeitä yliopistokeskuksen toimintoja. Näillä on keskenään hy-vät yhteistyömahdollisuudet, ja nii-den kautta yliopistokeskuksen toi-mintaa voi linkittää eri alojen kesken, esimerkiksi maaseutuun ja maata-

louteen Mikkelin alueella. Yliopisto-keskus tuo toiminnallemme Mikkelis-sä kokoa ja näkyvyyttä, jonka myötä saadaan huomiota ja kontakteja julki-seen sektoriin.

2. Yliopistokeskus on tehnyt hyvää työtä ja siitä on tullut hyvä kumppa-ni Mikkelin alueella. Näemme entis-tä enemmän yhteistyötä eri tieteen-alojen kesken, keskus on hyvin integ-roitunut alueeseen ja mahdollisuudet on saatu esille.

KYSYMYKSET

1. Miksi näette yliopistokes-kuksen tärkeäksi toiminnallen-ne?

2. Mihin suuntaan yliopisto-keskuksen toiminta on kehitty-nyt?

3. Millaisena näette Mikkelin yliopistokeskuksen aseman tu-levaisuudessa?

Jukka Kola

Hannu Seristö

Te k s ti : P ä i v i P i i s p a j a M a r k u s M y k k ä n e nKu v a: H e l s i n g i n y l i o p i s to/

L i n d a Ta m m i s to

Ku

va

: A

alt

o-y

lio

pis

to


TÖISSÄ TÄÄLLÄMerja Ryökäs

Te k s ti ja ku v a: P ä i v i P i i s p a

KUKA?• Merja Ryökäs koulutuspäällikkö Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskus• Venäjä-ekspertti

Pienyrityskeskuksessa koulutuspäällikkönä työs-kentelevä Merja Ryökäs innostui venäjän kielestä

ja venäläisestä kulttuurista jo teini-ikäisenä. Nyt hän auttaa yrityksiä Venäjän-viennissä.

V enäjän-kauppa kannattaa, lukee Merja Ryökkään ojen-tamassa esitteessä. Aalto-

yliopiston kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskuksen toteuttaman Venäjä-hankkeen esite kertoo, miten laajat markkinat Venäjä tar-joaa eteläsavolaisille ja itäsuo-malaisille yrityksille. Pienyrityskeskus on tehnyt jo yli 20 vuotta töitä sen eteen, et-tä näistä suurista Venäjän mark-kinoista saataisiin suomalaisyri-tyksille paras hyöty. Merja Ryökäs suunnittelee työssään keinoja ja koulutuksia, jotka kohentavat suomalaisten valmiuksia Venä-jän-kauppaan. – Työnkuvani on monipuoli-nen. Koulutuksia ja muita tapah-tumia järjestetään sekä Suomes-sa että Venäjällä. Aihepiirit vaih-

televat kielikursseista markki-nointiin ja myyntiin tai vaikkapa sertifiointiin, Ryökäs kertoo. Ryökkään oma kiinnostus Ve-näjää kohtaan heräsi jo keskikou-lun viimeisellä luokalla, luokka-retkellä Leningradin. – Minua harmitti, etten ym-märtänyt venäjää. Se vaikutti niin mielenkiintoiselta kieleltä, että halusin aloittaa sen opiskelun lu-kiossa, Ryökäs kertoo.

Venäjä muuttuu jatkuvastiMerja Ryökäs on työskennellyt Pienyrityskeskuksessa pitkään. Neuvostoliitto on ehtinyt romah-taa, liiketoiminta Venäjällä muut-tua ja suomalaisten taidot Venä-jän-kaupassa parantua. – Työssäni on palkitsevaa se, kun asiakasyrityksemme menes-tyvät Venäjän-kaupassa hank-keissamme tarjottujen koulutus-ten ja kehittämistoimenpiteiden seurauksena, Ryökäs sanoo. Myös koulutustarpeet ovat vuosien varrella muuttuneet. Ny-kyään useille vientiyrityksille pe-rusasiat Venäjästä ovat jo tuttu-ja, mutta on monia spesifejä ai-healueita, joissa pitää päivittää ja syventää osaamista. – Esimerkiksi internetin tar-joamat kanavat ja sosiaalinen media markkinoinnissa kiinnos-tavat useita yrityksiä. Ne ovatkin hyvin keskeisiä asioita Venäjän-kaupassa. u

3. Yliopistokeskuksen tekemä työ on ollut hyvää, joten en näe sen ase-massa suurta muutosta lähitule-vaisuudessa. Elämme muuttuvassa maailmassa, joten ympäröiviin muu-toksiin pitää pystyä reagoimaan. Toi-von, että toiminta yliopistokeskuk-sessa jatkuu mahdollisimman hyvä-nä jatkossakin.

Hannu Rantanenvararehtori, Lappeenrannan teknillinen yliopisto

1. Suomessa yliopistojen resurssit ovat kansainvälisiin huippuyliopis-toihin verrattuna hyvin niukat. Saa-daksemme kansakuntana parhaan mahdollisen hyödyn panoksillemme on meidän tehtävä hyvää yhteistyö-tä suomalaisten yliopistojen kesken. Yhteistyöllä voimme pärjätä kansain-välisessä kilpailussa. Tästä syystä LUT näkee yhteistyön niin Mikkelin yliopistokeskuksessa kuin muutoin-kin Suomessa erittäin tärkeänä. 2. MUC:n kehityksen suunta on ol-lut hyvä. Liialliseen itseriittoisuuteen ei kuitenkaan ole vielä syytä uppou-tua vaan yhteistyötä voidaan kehit-tää edelleen tuloksellisempaan suun-taan, niin yliopistojen kuin alueenkin kannalta.

3. Yliopistollinen toiminta Mikkelis-sä on tulevaisuudessakin vahvaa ja tuloksellista. u

Hannu Rantanen

Ku

va

: L

UT

/ T

imo

Mik

ko

la

YRITTÄJYYSKASVATUS tuo kouluun toimintaa

Mikkeliläisen Rahulan koulun rehtori Katariina Vilen haluaa opettaa lapsille omatoimisuutta, vastuuntuntoa, kekseliäisyyttä ja luovuutta. Apuna ovat yrittä-jyyskasvatuksen keinot.

– Yhä enemmän meillä opetellaan eri aihekokonaisuuksia. Lapsille ei tar-jota valmiita ratkaisuja, vaan lähde-tään itse selvittämään asioita. Fokus on oppimisessa, ei opettamisessa, Ra-hulan koulun rehtori Katariina Vilen kertoo. Oma-aloitteinen ja oppilaiden omaa aktiivisuutta korostava oppimi-nen on osa yrittäjyyskasvatusta. Yrit-täjyyskasvatuksen tavoitteena on saa-

Opiskelu alakouluissa ei ole enää vain lukemista ja laskemista kir-jojen sivuja seuraten. Mikkeliläi-sessä Rahulan koulussa opitaan

yhä monipuolisemmilla tavoilla: 60 oppilaan koulussa seurataan ajankoh-taisia ilmiöitä, haetaan tietoa ja opi-taan itse tekemällä. Esimerkiksi ala-koululaiset tutkivat, mitä syksyllä ta-pahtuu luonnossa tai maatiloilla.

Yrittäjyyskasvatuksen materiaaleja opettajille:http://www.yes-keskus.fi

Yrittäjyyskasvatuksen koulutuksia opettajille:http://pienyrityskeskus.aalto.fi

T E K S T I J A K U V A T : P ä i v i P i i s p a


da oppilaat ottamaan vastuuta, toi-mimaan ryhmässä, näkemään mah-dollisuuksia ja pitämään lupaukset. Samalla opitaan yrittäjyyttä ja rahan käyttöäkin.

– Alakoulussa yrittäjyys on ennen kaikkea omatoimisuutta, asioihin tart-tumista ja niiden loppuun asti viemis-tä. Opettelemme itsenäistä ajattelua, vuorovaikutustaitoja, yhdessä teke-mistä ja kykyä nähdä asioita toisin. Yrittäjyyskasvatus on omatoimisuut-ta, vastuuntuntoa, kekseliäisyyttä ja luovuutta, Vilen kertoo. Rahulassa oppilaat ovat myös tie-nanneet rahaa. Pesäpallo-ottelun yh-teydessä on pidetty kahviota, ja myy-ty itse tehtyjä postikortteja. Yrittä-jyyskasvatuksen asiantuntija, koulu-tusjohtaja Anne Gustafsson-Pesonen Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskuksesta pitää tätä hy-vänä. – On hyvä ymmärtää, mistä raha tulee ja minne se menee, ja miksi van-hempien pitää käydä töissä. Pienille koululaisilla yrittäjyyskasvatus antaa valmiuksia yhteiskunnassa toimimi-seen, Gustafsson-Pesonen kertoo. Pienyrityskeskus pyörittää Etelä-Savossa YES-keskusta, joka tukee kouluja ja oppilaitoksia yrittäjyyskas-vatuksessa. Opettajille on tarjolla ma-teriaaleja aina alakoulusta ammatilli-siin oppilaitoksiin. Pienyrityskeskuk-sella on myös yrittäjyyskasvatukseen liittyvä hankkeita, mm. Kimmoke-han-ke, johon Rahulan koulukin osallistui.

– Olen saanut paljon käytännön ideoita ja hauskoja ryhmäharjoitteita hankkeista. Yhteistoiminnallinen op-piminen heräsi ihan täysin hankkees-ta. Yrittäjyyskasvatus voi olla mielet-tömän monipuolista, Vilen sanoo. Rahulan koulu on edelläkävijä yrit-täjyyskasvatuksessa, mutta koko Ete-lä-Savossa ollaan parhaillaan teke-mässä yrittäjyyskasvatuksen strate-giaa kouluihin. – Yrittäjyyskasvatuksessa on otet-tu Etelä-Savossa harppausaskeleita eteenpäin. Esimerkiksi koulut ja yri-tykset ovat alkaneet tehdä yhä enem-män yhteistyötä, Gustafsson-Pesonen sanoo. Yrittäjyys ja pk-sektori työllistävät tulevaisuudessa suuren osan suoma-laisista. Kaikista ei kuitenkaan tarvit-se tulla yrittäjiä. Yrittäjyyskasvatus on ennen kaikkea yhdessä tekemistä ja kokemista. – Oppilaat ovat tosi innostunei-ta, kun pääsevät tekemään ja testaa-maan itse. Usein luokan rauhattomin-kin lapsi on yhdessä tekemisestä ää-rettömän hyvillään. Positiiviset oppi-miskokemukset ovat parhaita, sanoo Gustafsson-Pesonen. Anne Gustafsson-Pesonen ym-märtää oppilaita hyvin. –Pidin jo koulussa eniten aineis-ta, jossa lähdettiin tekemään itse eikä vain päntätty asioita kirjoista. Yliopis-tossa halusin tehdä tenttiin lukemisen lisäksi käytännön soveltamista. Sitä on yrittäjyyskasvatus ja yrittäminen-kin: itse tekemistä, yrittäjäperheen kasvatti sanoo. u

”Oppilaat ovat tosi innostuneita, kun pääsevät tekemään ja testaamaan itse.”

”On hyvä ymmärtää, mistä raha tulee ja minne se menee, ja miksi vanhempien pitää käydä töissä.”

”Opettelemme itsenäistä ajattelua,

vuorovaikutus-taitoja, yhdessä

tekemistä ja kykyä nähdä

asioita toisin.”

”Yrittäjyys on ennen kaikkea omatoimisuutta, asioihin tarttumista ja niiden loppuun asti viemistä.”

www.yes-keskus.fi


Luomututkijat halua-vat antaa tietoa ja he-rättää keskustelua ruoasta – paitsi sen tuotannosta myös sen kuluttamisesta, myyn-nistä ja terveellisyy-destä.

Ruokaan, sen tuottamiseen, jalos-tamiseen, myyntiin ja kulutuk-seen liittyvät kysymykset kiin-nostavat yhä useampia. Miten

syömämme ruoka vaikuttaa tervey-teemme? Kannattaako luomutuotanto taloudellisesti? Miksi kaupasta ei löy-dy enempää luomutuotteita? Tiedon tarpeeseen vastataan Mik-kelissä, jossa Luomuinstituutti, Hel-singin yliopiston Ruralia-instituutti ja Aalto-yliopiston Pienyrityskeskus tut-kivat luomua ja levittävät tutkimustie-toa. Fokuksessa on luomutuotannon, vaikkapa kasvinviljelyn tai karjankas-vatuksen, lisäksi koko elintarvikeket-ju. – Kiinnostavia osa-alueita ovat esimerkiksi prosessoidut elintarvik-keet sekä ravitsemuksen ja terveyden yhteys, Luomuinstituutin johtaja Pirjo Siiskonen sanoo.

Aikaisemmin suomalaisessa luo-mututkimuksessa on keskitytty alku-tuotantoon. Se on ollut Siiskosen mie-lestä hyvä lähtökohta, mutta Luomu-instituutti haluaa laajentaa tutkimus-ta uusillekin alueille.

– Haluamme esimerkiksi tehdä nä-kyväksi Suomen ruokajärjestelmän erilaisuuden muihin maihin verrattuna ja herättää kysymyksiä siitä, onko se palvellut kansalaisia hyvin. Meillä on Suomessa poikkeuksellisen keskitty-nyt jalostus ja jakelu. Tiedolla haluam-me avata silmiä ja tarjota uudenlaisia ratkaisuja, Siiskonen kertoo.

Myytinmurtajan rooliLuomuinstituutilla on verkostossaan yli 40 tutkijaa. Instituutti aikoo kui-tenkin levittää myös muuta kuin itse tekemäänsä tutkimusta, sillä ainoas-taan omaan tutkimukseen panosta-minen olisi Siiskosen mielestä liian hi-das tapa levittää tutkimustietoa. Suo-meen tuodaan myös ulkomaista luo-mututkimusta. – Meidän pitää toimia eräänlaise-na myytinmurtajana. On edelleen mo-nia harhaluuloja esimerkiksi luomun kannattamattomuudesta, lannan käy-töstä ravinteena, luomutuotteiden tuoreudesta ja satotasoista. Näitä ha-luamme purkaa, Siiskonen sanoo. Hän on valmis tiukkoihinkin yh-teiskunnallisiin keskusteluihin. – Uskon, että yhteentörmäyksiä tulee, mutta se kuuluu nykyisen jär-jestelmän kyseenalaistamiseen. Ku-luttajalla on kuitenkin mahdollisuus vaikuttaa ostopäätöksillään ja on eet-

Kuluttajien valinnan vapauden puolesta

TEKSTI JA KUVAT: Päiv i P i ispa

Luomuinstituutin johtaja Pirjo Siiskonen (vas.) ja Pienyrityskeskuksen tutkija Sinikka Mynttinen

tutustuvat Tuorepuodin valikoimiin.

www.luomuinstituutti.fi


Luomutuotanto on ainoa valvottu ruoan tuotantomuoto.

tisesti oikein, että jaetaan oikeaa tie-toa heille. Kenenkään ei tarvitse tehdä ratkaisuja luulojen varassa, Siiskonen sanoo.

Luomulle on kysyntääLuomuelintarvikkeiden markkina-osuus Suomessa on nykyään noin kaksi prosenttia. Enemmänkin kysyn-tää olisi, uskoo Pienyrityskeskuksen tutkija Sinikka Mynttinen. – Luomun tuottajat ja kuluttajat etsivät toisiaan. Tuottajat ovat kiirei-siä oman tuotantonsa kanssa, ja ra-vintola ja kuluttajat eivät ehdi etsiä tuottajia. Tietämättömyyttä on paljon, ja yhteistyön kehittämisessä olisi te-kemisen paikka, Mynttinen sanoo. Mynttisen mielestä luomun puo-lesta pitää puhua entistä enemmän: mitä luomu on, miksi sitä kannattaisi ostaa ja miten luonnonmukainen ver-tautuu tavanomaiseen tuotantoon. – Luomuhan on ainoa valvottu ruo-antuotantomuoto, Mynttinen muistut-taa. Muissa maissa, esimerkiksi Tans-kassa, suuretkin kauppaketjut ovat lähteneet mainostamaan luomua, kun siihen on tullut vahva suositus valtiol-ta. Suomessa kaksi dominoivaa kaup-paketjua eivät mainosta eivätkä mark-kinoi luomua. – Jos osaa etsiä luomua ja luomu-merkkiä hyllyistä, sitä löytää jo kau-poista. Toivottavaa olisi, että kaupois-

sa luomu olisi paremmin esillä, Mynt-tinen toteaa. – Keskusliikkeillä olisi ollut mah-dollisuus halutessaan tukea kotimais-ta luomua. Ne eivät sitä käyttäneet, jo-ten nyt eletään vaihtoehtojen etsimi-sen vaihetta. Kaupoissa myydystä luo-musta nykyään on kotimaista vain 60 prosenttia, Siiskonen toteaa.

Etelä-Savossa kehitetään luomuketjua tuottajalta kuluttajalleEtelä-Savon peltoalasta noin 12–13 prosenttia on nykyään luomutuotan-nossa. Tavoite on 20 prosenttia. Sekä Luomuinstituutissa että Pienyrityskeskuksessa nähdään, että luomu voi olla Etelä-Savolle kilpailu-etu. Siksi sen yleistymistä tuetaan. Tarkasteluun on otettu elintarvikeket-jut tuottajasta kuluttajaan asti. – Kehitämme luomuliha- ja luomu-kasvisketjuja, sillä meillä on selkeästi niukkuutta luomulihasta ja luomukas-visten kysynnän arvellaan kasvavan selvästi lähitulevaisuudessa. Pyrimme saamaan tänne puuttuvat luomuteu-rastamon ja luomukasvisten jalostus-laitoksen. Ketjuja kehitetään Luomu-instituutin vakiinnuttaminen -yhteis-hankkeessa, jossa mukana ovat Luo-muinstituutti, Ruralia-instituutti, Pien-yrityskeskus, MTT, ProAgria ja Lap-peenrannan teknillinen yliopisto, Mynttinen kertoo. u


Kansainväliset kandidaatit yritysmaailman ammattilaisiksiAalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Mikkelin yksikön International Business -kandidaattiohjelma on toiminut ponnahduslautana monelle menestyksekkäälle työuralle.

Kandidaattiohjelma on 25-vuoti-sen historiansa aikana saatta-nut maailmalle useita monitai-toisia ammattilaisia. Tivis ja in-

tensiivinen opetus englannin kielellä yhdistettynä luennoitsijoiden yritys-maailmayhteyksiin on tuonut monelle opiskelijalle hyvän tietopohjan. Opin-not ovat myös opiskelijoita aktivoivia ja omaehtoiseen työskentelyyn kan-nustavia.

Mikkelin ja Korean kautta Lontooseen

Lontoossa nykyisin työskentelevä Ju-ho Tuovinen aloitti opinnot Mikkelissä vuonna 2004. Hän lähti Koreaan vaih-to-opiskelijaksi keväällä 2006 kandi-työnsä jälkeen ja valmistui syksyllä. Sen jälkeen Tuovisen tie vei po-liittiseksi avustajaksi Euroopan par-lamenttiin vuodeksi. Tämän jälkeen hän palasi opintojen pariin ja suoritti CEMS-maisteriohjelman Kööpenhami-nan kauppakorkeakoulussa ja London School of Economicsissa.

– Työskentelen nykyisin amerikka-laisella mediayhtiö NBCUniversalilla myyntijohtajana. Työni on puhua ul-komaalaisille ihmisille, joten Mikkelin ohjelmaa parempaa aloituspaikkaa on vaikea kuvitella, Tuovinen iloitsee. Hänen mukaansa opinnoista oli erityisesti hyötyä esitysten pitämises-sä lyhyellä varoitusajalla ja tiimityös-kentelyssä eri kansallisuutta edusta-vien ihmisten kanssa. Mikkelin aika on jäänyt Tuovisen mieleen erityisenä. Opintojen ohes-sa hän toimi opiskelijayhdistys Prob-ba ry:n puheenjohtajana. Sen myötä muistoihin jäivät myös opiskelijata-pahtumat ja upea ryhmähenki. – Mikkelissä on kaikkein paras-ta tämä kuuluisa Baba Spirit. Palasin Mikkeliin ensimmäisen kerran valmis-tumiseni jälkeen keväällä 2014, ohjel-man 25-vuotisjuhliin. Oli aivan miele-töntä nähdä, miten porukka oli vielä-kin aivan samanlaista ja vanhat perin-teet elivät, Tuovinen muistelee.

Opintojen maine toi työpaikan Nokialta

Nykyisin Digitalmikkeli-klusterin koor-dinaattorina Miktechissä työskentele-vä Mari Kivinen aloitti opinnot BBA-ohjelmassa syyskuussa 1994 ja val-mistui keväällä 1997. Opiskeluaika oli ikimuistosta ja moni nykyinen ystävä on opiskeluajoilta. – Opiskelu oli tärkeää. Oli kunnia-asia olla läsnä jokaisella tunnilla, vaik-ka edellisenä iltana olisi mennyt juhli-essa aamuun asti, Kivinen muistelee.Opiskelutahti oli tiivistä ja opiskelu-porukka viettikin aikaa yhdessä sekä koulussa että vapaa-ajalla. Kiviselle Mikkeli oli loistava valin-ta opiskelukaupungiksi. Kaupungissa oli paljon harrastusmahdollisuuksia ja samalla se oli sopivan pieni.

Ohjelman suorittaminen on Kivi-sen mukaan tukenut hänen uraansa hyvin. – Opinnot antoivat hyvät verkos-toitumis- ja esiintymistaidot sekä aut-toi valmistautumaan työskentelyyn paineen alla, Kivinen kuvailee. Hänen mukaansa jo ohjelman hy-vä maine edisti saamaan ensimmäi-sen työpaikan Nokialta. Vinkin työpai-kasta hän sai opiskelukaverilta. Noki-alla kului 14 vuotta kansainvälisissä HR-tehtävissä. Vuonna 2011 Kivinen muutti perheineen takaisin Mikkeliin.

Miika MäntyvaaraMari Kivinen

Juho Tuovinen

biz.aalto.fi

Y L I O P I S T O K E S K U S L E H T I 2 0 1 4 – 2 0 1 5 • 1 0

T e k s t i : M a r k u s M y k k ä n e n

Alumniverkostosta on ollut hyötyä myös valmistumisen jälkeiselle työ-uralle. Laajan verkoston kautta on ai-na saanut apua Baba-kollegoilta. Kivi-nen jatkoi sittemmin opintojaan Kaup-pakorkeakoulun Helsingin yksikössä ja suoritti KTM-tutkinnon töiden ohes-sa vuonna 2008.

Mikkelistä maailman ympäri

Nykyisin Kaliforniassa asuvan Miika Mäntyvaaran kansainvälinen ura ete-ni nopeasti opintojen jälkeen. Ensim-mäiset neljä vuotta kuluivat kulutus-tavaramarkkinoinnissa Luxemburgis-sa, Kiinassa ja Suomessa. Erityisesti Läkerol-tuotemerkin lanseeraaminen Kiinassa oli mieleenpainuva kokemus. – Vuonna 1999 siirryin KPMG Con-sultingille ja tein asiakkuushallinnan ja arvoketjujen määrittämiseen liitty-viä projekteja, Mäntyvaara kertoo. Nykyinen teknologiaura Kaliforni-assa alkoi vuonna 2001. Yhdysvallois-sa työkokemusta on muun muassa kertynyt AT&T:lla, Microsoftilla ja ny-kyisellä työnantajalla Intelillä, jossa hän kehittää sisällönjakelun ja tablet-tien liiketoimintaa. Mäntyvaara valmistui huhtikuus-sa 1995. Kurssiohjelma oli tuolloinkin tiivis ja välikokeita oli joka kuukausi vuoden ympäri. Opintojen lisäksi hän luotsasi opiskelijayhdistystä yhden toimintavuoden ajan. – Ohjelma oli erittäin vauhdikas kokemus, niin opintojen kuin opiskeli-jaelämänkin osalta, Mäntyvaara muis-telee. Parasta opinnoissa oman uran kannalta oli kansainvälisyys. – Myös oppilaiden ja professorei-den panostus case study -menetel-mään auttoivat sopeutumaan opiske-lujen jälkeiseen uraan erittäin nopeas-ti, Mäntyvaara sanoo. Opiskeluaika Mikkelissä oli posi-tiivinen kokemus. Hieman entuudes-taan tutusta kaupungista tuli opiske-luaikana toinen koti. Lyhyet etäisyydet koulun, keskustan ja asuntojen välillä auttoivat hyvän hengen syntyä ja ka-verisuhteiden kehittymistä. – Mieleen on jäänyt muistikuva In-dianan yliopiston vaihto-oppilaista neljältä aamulla ällistelemässä ke-säistä auringonnousua. Monelle pro-fessorille ja opiskelijalle Mikkelin ke-sä oli maaginen kokemus, Mäntyvaa-ra muistelee.u

Jaettu ilo on paras iloVuoden positiivisin muccilainen

Te k s ti ja ku v a: P ä i v i P i i s p a

KUKA?• Tomi Heimonen kehittämispäällikkö Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu, BScBA-ohjelma• Tomista sanottua: Positiivinen perusasenne. Halua viedä asioita eteenpäin. Haluaa aina löytää parhaat puolet tilanteesta ja kohtelee toisia kunnioittavasti. Nauraa usein! Aina valmis auttamaan muita.

Vuoden positiivisimmaksi muccilaiseksi valittu Tomi Heimonen haluaa pitää yllä

innostunutta asennetta työpaikalla.

BScBA-ohjelman kehittämis-päällikkö Tomi Heimonen va-littiin Mikkelin yliopistokes-

kuksen vuoden 2014 positiivisim-maksi. Tunnustus hieman häm-mentää aina iloista Heimosta. – Kyllähän tämä nöyräksi ve-tää. Arvostan kollegoiden tun-nustusta yli kaiken – tämä on pa-ras tunnustus, jonka työelämässä voi saada, Heimonen sanoo.

Laatua parantamassa

Työssään Heimonen kehittää BScBA-ohjelmassa oppimisym-päristöjä eli opetuksen ja oppi-misen laatua. Se tehdään opis-kelijoilta, professoreilta ja muil-ta asiakkailta saadun palautteen perusteella. Hän myös edistää koulutusohjelmaa tukevia yhteis-

työsuhteita ja kehittää kirjasto-toimintaa. Lisäksi Heimonen oh-jaa opinnäytetöitä ja opettaa pro-jektijohtamisen kurssia. Heimonen kokee työyhtei-sön parhaaksi tueksi kiireisessä ja monipuolisessa työssään. Työ-kaverit tukevat myötä- ja vastoin-käymisissä. – Kyllä meillä huumori kukkii. Jaettu ilo on paras ilo, Heimonen kertoo hymyillen. u


Kansalliskirjasto tarjoaa jo yli 8 miljoonaa sivua aineistoa di-gitaalisessa muodossa palve-lussaan digi.kansalliskirjasto.fi kenen tahansa käytettäväk-

si. Netissä voi selailla sanomalehtiä, aikakauslehtiä ja pienpainatteita, ku-ten mainoksia, 1700-luvun lopusta ai-na 1900-luvun alkupuolelle. Tätä uu-dempaa aineistoa voi käyttää vapaa-kappalekirjastoissa asiakaspäätteiltä saman palvelun kautta. Nyt palveluun on liitetty uusi omi-naisuus, jonka avulla jokainen voi ke-rätä oman leikekirjansa itseään kiin-nostavista aineistoista. Aineistosta, kuten sanomalehden jutusta, voi hii-rellä maalata itseään kiinnostavan osi-on ja poimia siitä leikkeen. Leikkeet voivat olla artikkeleita, uutisia, kuvia, ilmoituksia, mainoksia tai vaikka ru-noja ja niihin voi lisätä henkilökohtai-sia kommentteja ja tietoja. Tämän voi tehdä omalta kotikoneeltaan tai table-tilta. – Tällaista työkalua aineiston poi-mintaan ja organisointiin ei ole aikai-semmin ollut, kertoo Kansalliskirjas-ton Digitointi- ja konservointikeskuk-sen tietojärjestelmäasiantuntija Jukka Kervinen.

Hashtag #digitalkoot

Kansalliskirjaston uusi digitaalinen palvelu parantaa aineistojen haetta-vuutta ja yksin-kertaistaa aineiston jakamista sosiaali-sessa mediassa.

Leikkeet voivat olla artik-

keleita, uutisia, kuvia,

ilmoituksia, mainoksia tai

vaikka runoja ja niihin

voi lisätä henkilökohtaisia

kommentteja ja tietoja.

T E K S T I : P ä i v i P i i s p a

digi.kansalliskirjasto.fi


Kansalliskirjastossa toivotaan,

että koulut löytäisivät aineis-

tot historianopetuksen lähde-

aineistoiksi. Oppilaat voisivat

etsiä artikkeleita ja kerätä ai-

neistoa luokan leikekirjaan.

Aineiston hakeminen helpottuuSamalla kun käyttäjä kokoaa omaa leikekirjaansa, hän auttaa myös muita aineistojen käyttäjiä. Kaikki käyttäjät voivat hyödyntää käyttäjien kerryttä-mää tietoa, kuten hakusanoja, aineis-toja etsiessään. Merkitsemällä ja ri-kastamalla lehtileikkeitä käyttäjät tu-kevat Kansalliskirjaston digitointia ja helpottavat samalla aineiston käytet-tävyyttä parantamalla sen hakuomi-naisuuksia. – Uskon, että tutkijoiden on jat-kossa helpompi kerätä aineistoa di-gitaalisista kirjastoistamme. Hakusa-nat helpottavat hakua huomattavasti, Kervinen toteaa. Aineistoa voi nyt myös jakaa sosi-aalisessa mediassa tekijänoikeuksien puitteissa. Palvelu on linkitetty Face-bookiin ja Twitteriin, joiden tunnuksil-la voi myös kirjautua palveluun. Haku-sanalla eli hashtagilla digitalkoot on jaettu jo paljon materiaalia. – Kun teimme taustatutkimusta palvelun kehittämistä varten, ihmi-set olivat valmiita jakamaan aineistoa. Toinen toive oli palvelun helppokäyt-

töisyys. Mielestäni olemme toteutta-neet nyt molemmat, Kervinen sanoo. Palvelu on kansainvälisesti ensim-mäisiä, joka mahdollistaa artikkelien yhteisöllisen merkitsemisen ja kokoa-misen.

Uusia käyttäjiä toivotaanAineistojen aihealueet vaihtelevat lai-dasta laitaan ja niistä löytyy koko elä-män kirjo – kuten nykyisistäkin lehdis-tämme. Siksi niistä voi löytää tietoa lä-hes mihin tahansa alaan tai aihealuee-seen liittyen. – Olen itse kerännyt puutarha-ai-heisia ja omaan sukuuni liittyviä leik-keitä, kertoo Kansalliskirjaston digi-tointi- ja konservointikeskuksen suun-nittelupäällikkö Minna Kaukonen. Kansalliskirjastossa toivotaan, et-tä koulut löytäisivät aineistot histo-

rianopetuksen lähdeaineistoiksi. Op-pilaat voisivat etsiä artikkeleita ja ke-rätä aineistoa luokan leikekirjaan. – Näin opiskelussa päästäisiin to-della aitojen aineistojen ääreen. Pie-net koululaiset voisivat etsiä pien-painatteista hauskoja vanhoja juttu-ja, kun taas lukiolaiset voisivat keskit-tyä vakavampien aiheiden pohditaan, Kaukonen ehdottaa. Kervinen toivoo, että Wikipediaa toimittavat henkilöt löytäisivät Kan-salliskirjaston aineistot lähdeaineis-toikseen. Hänen mielestään Wikipe-dia kaipaa nykyistä vankempia lähde-aineistoja, joita vanhat sanomalehti-artikkelit voisivat olla. – Uskon aineistojen houkuttele-van myös paikallishistoriasta kiinnos-tuneita ja sukututkijoita, Kervinen sa-noo. u


Vihreiden kaivosvesienprofessori

Saksalainen Christian Wolkersdorfer aloitti kesäkuussa Lappeenrannan teknillisen yliopiston (Lappeenranta University of Technology, LUT) Vih-reän kemian laboratorion professorina. Hän kehittää uusia keinoja tutkia kaivosvesiä ja niiden käsittelyä.

Mikkelissä aletaan tutkia kai-vosvesiä entistä holistisem-masta lähtökohdasta, jossa ei keskitytä vain kaivosten on-

gelmavesiin vaan kaikkien vesien ko-konaisvaltaiseen käsittelyyn. Vie-lä melko uuden lähestymistavan mu-kaan kaivosten maiseman luonnollis-taminen entiselleen on helpompaa, kun saastumista estetään paremmin.

Uudet vesienkäsittely-menetelmät testissä

Wolkersdorfer päätyi Suomeen pro-fessori Mika Sillanpään pyynnöstä. Kaksi vuotta sitten Wolkersdorfer tu-li vierailulle Suomeen tapaamaan Sil-lanpäätä. Heti ensimmäisestä tapaa-misesta lähtien hyviä yhteistyöideoita alkoi syntyä ja niiden ympärille alettiin suunnitella projektia. Nyt Wolkersdorfer on mukana vii-sivuotisessa projektissa, jossa on mu-kana 22 yhteistyöyritystä kuudesta eri maasta. Projektissa on käytössä kaksi pilottikaivosta, joissa testataan uusia vesienkäsittelymenetelmiä. – Haasteen työhön tuo se, että kai-vosten vesivirrat halutaan jakaa puh-taisiin ja saastuneisiin, joista sitten kerätään talteen kemikaaleja. Vesi-virtoja hallitaan myös kokonaisvaltai-semmin niin, että niistä saadaan tuo-tettua metalleja sekä lannoitteita, Wolkersdorfer kertoo. Hän uskoo myös, että laajan uu-den kansainvälisen tutkimustiedon li-säksi projektin lopussa on kaivosyri-tyksille sopiva tuote, jolla saadaan ve-sistä raaka-aineita talteen ja vesien käsittelystä saadaan turvallisempaa ja ympäristöystävällisempää.

Suomi uusi mahdollisuusWolkersdorferilla on monipuolinen työ- ja tutkimuskokemus kaivosve-sistä. Viimeksi hän on työskennellyt alan tutkimusprojekteissa Etelä-Afri-kassa ja Kanadassa. Hän on toiminut pitkään myös hydrogeologian opetta-jana ja professorina saksalaisissa yli-opistoissa. Hän on myös kaivosvesitutkimuk-seen keskittyneen International Mine Water Association IMWA:n sihteeri. Suomessa professori toivoo ta-paavansa paljon alan ihmisiä sekä luovansa uusia verkostoja eri toimi-joiden kesken. Hänen mielestään Suo-messa ala voi ottaa seuraavan suuren askeleen eteenpäin. – Suomalaiset haluavat huoleh-tia ympäristöstään toisin kuin esimer-kiksi Etelä-Afrikassa. Täällä on myös

laajalti alan näkemystä ja koulutusta, Wolkersdorfer kuvailee. Hänen mukaansa kaivostoiminta tarvitsee lisää avoimuutta, sillä siitä syntynyt negatiivinen kuva hänen mu-kaansa johtuu osin siitä, että tietoa ympäristö-ongelmista ja nii-den ratkaisuista ei aina kerrota. u

TEKSTI JA KUVA:

Markus Mykkänen

FiDiProVierailevien huippututkijoiden rahoitusohjelma• Tarjoaa suomalaisille yliopis-toille ja tutkimuslaitoksille mah-dollisuuden palkata ulkomai-sia huippututkijoita määräajak-si Suomeen• Tavoitteena on luoda uuden-laista kansainvälistä yhteistyötä perustutkimuksen ja soveltavan tutkimuksen sekä yritysten tutki-mus- ja kehitystoiminnan välille

Tuore FiDiPro-professori Christian Wolkers-dorfer haluaa tuoda kaivosvesien käsittelyyn

uutta vihreämpää, holistista näkemystä.

www.lut.fi


Miksi opiskelemaan Mikkeliin?

Julia Romanyuk ja Bruno Jacobsén Alves aloittivat opiskelun Aalto-yliopiston

kansainvälisessä kandidaattiohjelmassa viime syksynä. MUC-lehti kysyi heiltä, miten opiskelujen ensimmäinen vuosi

on sujunut.

K Y S Y M Y K S E T

1. Kuka olet?2. Miksi halusit opiskelemaan kan- sainväliseen kandidaattiohjelmaan?3. Mikä on ollut tähän mennessä parasta opiskelussa ja Mikkelissä?4. Kenelle suosittelisit tätä opis- kelupaikkaa?5. Mitä haluat tehdä valmistuttuasi?

1. Julia Romanyuk, alun perin olen kotoisin Venäjältä, mutta muutin Suo-meen jo kuusivuotiaana.

2. Olin kuullut, että opetuksen laa-tu on todella hyvä. Tulin vierailulle ja pääsin keskustelemaan professorei-den kanssa - vakuutuin jo tuolloin oh-jelman laadusta.

3. Pidän siitä, että professoreita ei ole vain USA:sta vaan ympäri maailmaa. He todella tietävät, mitä opettavat. Olen tutustunut moniin uusiin ihmisiin ja saanut mahtavia ystäviä.

4. Suosittelisin ohjelmaa avoimille ih-misille, jotka eivät pelkää uusien ih-misien tapaamista. Täytyy olla ekst-rovertti, jota voi tutustua uusiin ihmi-siin, jotka tulevat monista eri maista, ja pärjää esityksissä, joita opinnoissa on paljon.

5. Haluan työskennellä ulkomailla jos-sakin suuressa yrityksessä. Olen kiin-nostunut Singaporesta, ja haluaisin mennä sinne vaihto-opiskelijaksi ja ehkäpä työharjoitteluun. u

1. Bruno Jacobsén Alves, kotoisin Portosta Portugalista ja Hel-singistä. Isäni on portugalilainen ja äi-tini suomalainen, mutta olen asunut tähän asti Portugalissa.

2. Yliopiston hyvän maineen takia. Halusin opiskella kansainvälistä liike-toimintaa täällä.

3. Olen aikaisemmin asunut suurem-missa kaupungeissa, mutta täällä kaikki on todella lähellä! Ei tarvitse au-toa eikä edes polkupyörää. Luonto on parasta Mikkelissä!

4. Kaikille, jotka haluavat opiskella liiketoimintaa nopeasti. Ohjelma on vaativa, mutta kolmen viikon moduu-leissa oppii nopeasti.

5. Haluan perustaa oman yrityksen tai johtaa suuryritystä. u

AALTO-YLIOPISTON

KAUPPAKORKEAKOULUN

KANSAINVÄLINEN

KANDIDAATTIOHJELMA

TÄYTTI KEVÄÄLLÄ

25 VUOTTA.

MUC-LEHTI ONNITTELEE!


MITEN SINÄ MÖKKEILET?Suomi on tuhansien järvien ja mökkien maa.Tapoja viettää aikaa mökillä on lukuisia, mut-ta palvelujen käytön näkö-kulmasta selviä suuntauk-sia on nähtävissä.

Suomalaisten tapoja käyttää pal-veluja mökkeilyssä on tutkittu hiljattain Ruralia-instituutissa. – Mökkeilyyn liittyvien palvelu-

jen käyttäjät voidaan jakaa karkeasti kolmeen ryhmään: työleiriläiset, puu-hastelijat ja elämyshakuiset loman-viettäjät, kehittämispäällikkö Manu Rantanen kertoo. Näistä työleiriläiset vaalivat pe-rinteistä mökkeilyideaa, jonka sisäl-tö on itsetekeminen ja työnteko. Ul-kopuolisiin palveluihin turvaudutaan vain harvoin, jos ollenkaan. Puuhas-telijat rakentavat omaa kesäparatiisi-aan vastapainoksi työelämälle ja ovat valmiita hyödyntämään tarvittaessa ulkopuolisia palveluja. Elämyshakui-set mökkeilijät rinnastuvat turisteihin: he osallistuvat mielellään erilaisiin lii-kunnallisiin aktiviteetteihin sekä käyt-tävät aktiivisesti erilaisia lähialueen palveluja, myös kotitalouspalveluja, kuten siivousta ja huoltopalveluja. – Puuhastelijat ovat suurin ryhmä. Elämyshakuisten ryhmä on kasvussa, työleiriläisten osuus on vähenemään päin, Rantanen kuvailee kehitystä.

Uudet mökinomistajat kaipaavat palveluita

Väestön ikääntyessä yhä useampi mökki vaihtaa omistajaa. Erityisesti uudet vapaa-ajan asuntojen omistajat kaipaavat paikallisia palveluja. Tule-

vaisuudessa erilaiset palvelut tulevat entistä tärkeämmäksi mökkeilijöille. – Esimerkiksi myytäessä tai kun-nostaessa mökkiä hyvin saatavilla ole-vat palvelut voivat ohjata mökkeilytyy-liä erilaisia palveluja suosivaksi, Ran-tanen sanoo. Mökkeilyn idean muuttuminen edellyttää myös uusien palvelujen ke-hittämistä. Tällaisia voisivat olla esi-merkiksi yksityisten vapaa-ajan asun-tojen vuokrausvälityspalvelu ja siihen liittyvät opastuspalvelupaketit.

Palvelujen paikallisuus on tärkeää

Lisääntyvä mökkiläisten määrä ja muuttuva palveluiden tarve edellyttää paikallisilta yrittäjiltä aktiivisempaa markkinointia. Tämä vaatii uskallusta vastata palvelujen kysyntään etupai-notteisesti.

– Mökkien lähiympäristössä ei välttämättä ole totuttu uusien vapaa-ajan asukkaiden palvelukysyntään ja palveluiden kehittyminen vie aikaa. Yrittäjien näkökulmasta palveluiden kehittäminen ja yrittäjien verkostoitu-minen kuitenkin kannattaa, Rantanen muistuttaa. Hänen mukaansa palvelujen pai-kallisuus ja omaleimaisuus on mök-keilijöille tärkeää. Paikallisilla yrittäjil-lä ei useinkaan ole kuvaa siitä, kuin-ka paljon mökkeilijät arvostavat heille tarjottuja lähipalveluja. Tärkeäksi tekijäksi nousee myös palvelujen helppo löydettävyys, joka nykypäivänä tarkoittaa Internetin en-tistä tehokkaampaa hyödyntämistä. u

TEKSTI JA KUVAT: Markus Mykkänen

Työleiri, puuhastelua vai elämyksellinen loma?

www.helsinki.fi/ruraliaY L I O P I S T O K E S K U S L E H T I 2 0 1 4 – 2 0 1 5 • 1 6

Tutkimusryhmä louhii tietoa tekstiaineistoista

Kuinka digitaalisia aineistoja voidaan hyödyntää yhä paremmin tutkimuslähteinä ja laajemmin koko yhteiskunnan hyödyksi? Helsingin yliopiston digitaalisten aineistojen tutkimuksen pro-fessori Timo Honkela ja Mikkelin ammattikorkeakoulun yli-opettaja Jari Kortelainen selvittävät vastausta kysymykseen vajaan kymmenen hengen mikkeliläisessä tutkimusryhmässä.

Honkelan ja Kortelaisen tutkimus-ryhmä käyttää kehityksessä ole-vaa teknologiaa, jossa tietoko-ne opetetaan tulkitsemaan kiel-

tä matemaattisen tietojenkäsittelyn keinoin. Heidän mielestään digitaalis-ten aineistojen käyttö tarjoaa tulevai-suudessa paljon mahdollisuuksia aut-taa ihmisten elämää ja organisaatioi-den toimintaa. Merkittävässä roolissa ovat kan-salliskirjaston keräämät historialliset aineistot. Esimerkiksi tietoa lehtiai-neistoista voidaan kerätä päätöksen-tekoon. – Ihmisten ääni saadaan parem-min kuulumaan, kun tietokone laite-taan lukemaan ja tulkitsemaan, millai-sia asioita ja mielipiteitä ihmiset ovat ilmaisseet vuosikymmenten ja -sato-jen aikana, Honkela kuvailee. Käytettyjä menetelmiä hän kuvaa sanalla tietämystekniikka, jonka avul-la käsiteltävästä asiasta saadaan pa-rempi kokonaiskuva. Yksi sovellus-alue on tuoda uusia työkaluja demo-kraattiseen vaikuttamiseen ja päätös-ten tekemiseen. – Näkemystä eri asioihin voidaan hakea historiasta ja laajasti nykyajas-ta, kun käytettävä tieto on sähköises-sä muodossa. Yksittäinen ihminen ei voi kahlata tuhansia ja jopa miljoonia tekstejä läpi yksin, Honkela sanoo. Tutkimusryhmän menetelmillä teksteistä kerättyjä termejä ja käsit-teitä voidaan analysoida ja sitä kaut-ta löytää esimerkiksi asioiden välisiä suhteita, tulkintaeroja ja painopistei-den kehityskulkuja. Tutkimusta voidaan kohdentaa myös pieniksi osatuotoksiksi, jolloin aineistoista voidaan ajaa tuloksia pie-nissäkin erissä.

Srikrishna Raamadhurai, Timo Honkela, Jari Kortelainen ja Jukka Kervinen esittelivät tutkimuksen yhden osa-alu-

een ajatuskarttaa. Kuvasta puuttuvat ryhmän jäsenis-tä Markku Nenonen ja Anssi Jääskeläinen (MAMK) sekä Kimmo Kettunen ja Tuula Pääkkönen (Kansalliskirjasto).

– Menetelmän luonteesta johtuen analyysejä voidaan tehdä näin hyvin-kin nopeasti. Menetelmien kannalta esimerkiksi Suomen koko lainsäädän-tö on pieni aineisto, Honkela kertoo.

Paikallisesti tärkeää tutki-musta

Tutkimusryhmä on rakentanut paikal-lisesti vahvan verkoston. Mukana on tutkijoita sekä yliopiston että ammat-tikorkeakoulun puolelta. Digitointi- ja konservointikeskus taas tarjoaa val-tavan määrän aineistoa tutkijoille. Yh-teistyötä on myös Otavan opiston se-kä Miktechin kanssa. – Tällaiselle tutkimukselle on tyy-pillistä, että ideat linkittyvät ja verkos-

toja syntyy. Kaupallisen hyödyntämi-sen lisäksi se lisää myös alueen hen-kistä pääomaa, Kortelainen sanoo. Kaupallisesti työn tuloksia lähde-tään hyödyntämään datajalostamo-konseptin avulla. Se on suunnattu alueen oppilaitoksille sekä yrityksille. Osaamista on pyrkimys siirtää eteen-päin opetuksen ja yhteistyön avulla ja näin synnyttää uutta yritystoimintaa. Digiaineistoihin pitkäjänteisesti satsaamisella voi tulevaisuudessa olla sama ja suurempikin potentiaali kuin peliteollisuudella kymmenen vuotta sitten. Tutkimuksen ja sen soveltami-sen elinvoiman kannalta onkin tärke-ää, että paikallisen verkoston rinnalla kulkee koko ajan myös vahva kansain-välinen yhteistyö. u

TEKSTI JA KUVA: Markus Mykkänen

www.kansalliskirjasto.fiY L I O P I S T O K E S K U S L E H T I 2 0 1 4 – 2 0 1 5 • 1 7

SUMMARY in EnglishMikkeli University Consortium – Ten Years of Promoting Regional Development

When the Mikkeli University Con-sortium was founded in 2004 the aim was to expand, regularise

and increase academic research and teaching in Mikkeli. Another goal was to develop cooperation between uni-versities – some of the region’s univer-sities have been operating since the 1980s. Involved in the University Con-sortium today are the University of Helsinki’s Ruralia Institute, the Small Business Center of the Aalto Universi-ty’s School of Business, the BScBA De-gree Programme and the Lappeenran-ta University of Technology. Research in Mikkeli has always aimed to be readily understandable and current so that it can be of real use in the society. “Our target has always been to ensure that research can be applied in society, especially in the Southern Savonia region,” says Matti Malinen, Secretary General of the Mikkeli Uni-versity Consortium. The City of Mikkeli is one of the founders of the University Consorti-um. The City’s development director, Soile Kuitunen, says that it is extreme-ly important for the city decision-mak-ing bodies that there are academic ac-tivities in the city. “Even I’m surprised by the amount of research being conducted in our city which we can utilise in our prepa-rations for decision-making.” In Kuitunen’s opinion, we also shouldn’t belittle the effect of aca-demic and higher education commu-nities on the vitality of localities. “It’s not just about research da-ta per se but about how it is used to create business, to help the region to grow and develop, to create a positive image and so on,” Kuitunen says.

For Consumers’ Freedom of Choice

Researchers of organic produce want to provide consumers with information and inspire dialogue

about food – not only its production but also its consumption, sales and effects on health. More and more peo-ple take an active interest in issues concerning the production, process-ing, sales and consumption of food. The Finnish Organic Research In-stitute in Mikkeli, the University of Helsinki’s Ruralia Institute and Aal-to University’s Small Business Cent-er study organic food and distribute research data. In addition to organic production, for example in crop farm-ing or cattle breeding, the focus of re-search has been on the entire food supply chain. Previous Finnish studies on organic food have concentrated on primary production. While Pirjo Siis-konen, Director of the Finnish Organ-ic Research Institute, considers this an excellent starting point, she wants to expand the field of research to cover new areas too. “For example, we want to make people see how different the Finnish food system is in comparison to oth-er countries and make them ask them-selves whether it has served the Finns well. One of the differences is that our food processing and distribution in Finland is exceptionally concentrat-ed,” Siiskonen says.

Research Group Mining for Information in Textual Material

How can digital material be utilised as a research source ever better and more broadly for the benefit

of the whole society? Timo Honkela, Professor of Research into Digital In-formation at the University of Helsin-ki, and Jari Kortelainen, Principal Lec-turer at the Mikkeli University of Ap-plied Sciences, are studying this ques-tion with a Mikkeli-based research group with almost ten members. The research group applies a technology that is under development, in which computers are taught to interpret lan-guage by means of mathematical da-ta processing. In future, the use of dig-ital data will offer numerous opportu-nities to help people in their everyday lives and to help organisations in their activities.

Professor of Green Mine Water

German-born Christian Wolkersdor-fer started work this June as Pro-fessor of Mine Water Treatment

at the Green Chemistry Laboratory of the Lappeenranta University of Tech-nology (LUT). He is developing new methods of analysing mine water and its treatment. Wolkersdorfer was invit-ed to join LUT by Professor Mika Sil-lanpää. Right from the time they first met they came up with great ideas for working together and later began to plan a project around these ideas. Now Wolkersdorfer is a part of a five-year project that involves 22 partner companies from six different coun-tries. The project makes use of two pi-lot mines where new water treatment methods are being tested.


K U U L U M I S E T • I H M I S E T • A S I A T • T A P A H T U M A T

M U C a v a t

Aalto-yliopiston Mikkelin yksikön opiskelijavalintauudistuuAalto-yliopiston kauppakorkeakou-lun Mikkelin yksikön International Business -kandidaattiohjelmaan va-littiin 80 uutta opiskelijaa syksyllä 2014 suorittamaan englanninkielistä kauppatieteiden kandidaatin tutkin-toa (Bachelor of Science in Economics and Business Administration). Ohjel-maan tuli yhteensä 913 hakemusta 72 eri maasta. Noin 25% uusista opiske-lijoista on ulkomaalaisia, ja he tulevat mm. Vietnamista, Ukrainasta, Indone-siasta ja Kiinasta. Vuonna 2015 Suomen opiskelija-valintajärjestelmä uudistetaan. Mik-kelin ohjelman osalta kaksi keskeistä muutosta ovat entistä aikaisempi ha-kuaika, joka on tammikuussa 2015, sekä se, että ohjelmaan hyväksyttä-vät opiskelijat saavat opinto-oikeuden kauppatieteiden maisterin tutkintoon Helsingin yksikössä suoritettuaan en-sin kandidaatin tutkinnon Mikkelissä. www.biz.aalto.fi/mikkeli

Osuuskuntalakia kv-opiskelijoilleHelsingin yliopiston Summer School 2014 tapahtuman Co-operative En-terprise Law -kurssi toteutettiin 5.–21.8.2014 Ruralia-instituutin voimin ja Co-op Network Studies -verkoston kautta. Kurssille osallistui 11 opiskeli-jaa yhdeksästä eri maasta. Kaukaisim-mat osallistujat tulivat Brasiliasta ja Columbiasta. Kurssin opettajina toi-mivat tutkimusjohtaja Hagen Henrÿ ja verkko-opetuskoordinaattori Pekka Hytinkoski Ruralia-instituutista. Helsingin yliopiston Summer School on merkittävä kansainvälinen koulutustapahtuma, jonka kurssien opetuksesta vastaavat Helsingin yli-opiston eri alojen asiantuntijat. Ope-tus toteutetaan luokkahuoneopetuk-sen ja yritysvierailujen yhdistelmänä. Co-operative Enterprise Law -kurssi-laiset vierailivat mm. Pellervo-seuras-sa, OP-Pohjolassa, LähiTapiolassa ja Valiolla. http://www.helsinkisummerschool.fi/home/

Hyönteishotelli on saanut asukkaitaHelsingin yliopisto perusti Mikkeli-puistoon kesäkuun alussa hyönteis-hotellin. Sen ympärillä on ollut kuhi-naa ja sinne on muuttanut luonnon-mehiläisiä ja ampiaisia. Asukkaiden nopea ilmestyminen kertoo siitä, että sopivista pesäpaikoista on puute. Pe-rustamalla hyönteishotellin jokainen voi kantaa kortensa kekoon luonnon monimuotoisuuden sekä pölyttäjien ja petopistiäisten elinolojen paranta-miseksi.http://www.helsinki.fi/mmtdk/esit-tely/uutiset/2014/140703_hyonteis-hotelli.html

Luomuretki Etelä-SavoonJoukko tuottajia, ravintolaväkeä ja vai-kuttajia ympäri Suomen oli luomuret-kellä Etelä-Savossa: Haukivuorella, Jäppilässä, Juvalla ja Mikkelissä 14.-15.8.2014. Retkikohteina olivat Kal-liolan luomukasvintuotantotila, Hy-vätuuli Highland, ruokatehdas Kru-nex, Teahouse of Wehmais, Wehmaan kartanon maitotila, Butiken på lan-det, Anttolanhovi, Saimaan Juomateh-das, Luomuinstituutti, Tuorepuoti, Va-vesaaren tila sekä BistroVilee. Retken järjestivät Luomuinstituutti ja Kasvot

luomulle -luomulähiruokayrittäjien markkinointi- ja viestintävalmennus-hanke, jota rahoittaa Hämeen ELY-kes-kus Euroopan maaseuturahastosta.

Hopeaa JäppiselleLUT Savo Sustainable Technolo-giesin projektitutkija Eero Jäp-pinen sijoittui toiseksi Rogainingin MM-kilpailuissa. Kilpailu käytiin 16.–17.8.2014 Yhdysvaltojen Black Hillsis-sä, Etelä-Dakotassa. Saavutettu mitali on Jäppisen toinen MM-tasolla. Rogai-ning on suunnistuksen muoto, jossa yhden vuorokauden aikana 2 henki-nen joukkue käy mahdollisimman monilla eriarvoisilla rasteilla keräten mahdollisimman paljon pisteitä. Mat-kaa kertyy maastosta riippuen yli 100 km linnuntietä.

Tervetuloa lukupiiriin!MUCin lukupiiri on kokoontunut jo kahden vuoden ajan. Piirissä on luettu tähän mennessä 13 kirjaa – niin koti-maista kuin ulkomaistakin kirjallisuut-ta. Lukupiiri kokoontuu joka toinen kuukausi ja sen toiminnasta vastaa libristi Pia-Riina Kokko Info-kirjakau-pasta. Uudet lukijat ovat tervetulleita mukaan. Lisätietoja:[email protected]


M I K K E L I N Y L I O P I S T O K E S K U S P A L V E L U K S E S S A N N E 2 0 1 4 – 2 0 1 5

Aalto-yliopiston kauppakorkea-koulu PienyrityskeskusLönnrotinkatu 7, 50100 MikkeliPuh. (09) 47 001 (vaihde)www.pienyrityskeskus.aalto.fi

Aalto-yliopiston kauppakorkea-koulun International Business -kandidaattiohjelmaLönnrotinkatu 5, 50100 MikkeliPuh. (015) 20 441www.biz.aalto.fi/mikkeli

Helsingin yliopistoRuralia-instituuttiLönnrotinkatu 7, 50100 MikkeliPuh. (09) 1911 (vaihde)www.helsinki.fi/ruralia

Helsingin yliopistoKansalliskirjastoDigitointi- ja konservointikeskusSaimaankatu 6, 50100 MikkeliPuh. (09) 1911 (vaihde)www.kansalliskirjasto.fi/kirjastoala/dimiko.html

Lappeenrannan teknillinen yliopistoLUT Savo Sustainable TechnologiesSammonkatu 12, 50130 MikkeliPuh. 020 9446 2 111www.lut.fi/mikkeli

Mikkelin yliopistokeskusKoordinaatioyksikköLönnrotinkatu 7, 50100 MikkeliPuh. 050 374 1150tai 050 439 7798www.muc.fi

Mikkelin yliopistokeskuksen kirjastoLönnrotinkatu 7, 50100 MikkeliPuh. 050 527 1553Avoinna ma–pe 9–11 ja 12–16

Helsingin yliopistoLuomuinstituuttiLönnrotinkatu 7, 50100 MikkeliPuh. +358 44 590 6834www.luomuinstituutti.fi

KERRO MEILLE, MITÄ PIDIT LEHDESTÄ!

MUC-lehden toimitus-kunta odottaa palau-tettasi. Lähetä risut ja ruusut, kehitysehdo-tukset tai toiveet säh-köpostilla osoiteeseen

[email protected] palautteen

lähettäjien kesken tuotepalkintoja.

Muista jättää myösyhteystietosi!

TULEVIA TAPAHTUMIA

PÄÄMAJAMUSEON 40-VUOTISLUENTOSARJA

Mikkelin yliopistokeskuksen auditorio klo 16:30 – 18:00Lönnrotinkatu 5, Unica-rakennus

Mikkelin yliopistokeskus, Mikkelin Kansalaisopisto ja Mikkelin kaupun-gin museot järjestävät Päämajamu-seon 40-vuotisluentosarjan syksyllä 2014. Luentosarja avaa Päämajamu-seon historiaa, esittelee Mikkeliä pää-majakaupunkina ja kertoo päämajan naisten sekä sotilaspoikientoiminnas-ta. Sarja koostuu kolmesta luennosta.

Ti 30.9.2014Päämaja Mikkelin kulttuuriperintönäFM Pia Puntanen

Ti 28.10.2014Mannerheimin päämaja jatkosodassaKehittämispäällikkö, FT Mikko Karja-lainen, Kansallisarkisto

Ti 25.11.2014 (2 luentoa)Päämajan naisetFM Emmi Eronen

Päämaja kutsui – Sotilaspoikien rooli sotavuosien MikkelissäSuur-Savon sotilaspoikien perinnekil-lan puheenjohtaja Juhani Manninen

Luennot ovat kaikille avoimia ja mak-suttomia. Lämpimästi tervetuloa!

5–7.11.2014, MikkeliScientific Seminar on Organic Fooc – Open, critical and collaborative ap-proaches. Järjestää: LuomuinstituuttiOhjelma ja ilmoittautumiset: http://luomuinstituutti.fi/en/organic-food-2014/

13.11.2014, MikkeliInternational Mikkeli DayInternational Mikkeli Day:n tavoittee-na on osoittaa, kuinka kulttuurit ja kansainvälisyys tuovat moninaisuutta ja rikkautta arkeemme. Erilaiset kult-tuurit ja ihmiset tuovat myös lisäväriä kaupunkikuvaan. Nyt kolmatta kertaa järjestettävän tapahtuman toteutuk-sesta vastaavat Mikkelin kaikki toisen ja korkea-asteen oppilaitokset.www.muc.fi

24.11.2014. LIKE – Laadukasta liiketoimintaa luonnosta -hankeen päättöseminaari Lisätietoja: www.helsinki.fi/ruralia

25.–26.11.2014Luomupäivät SeinäjoellaAlkutuotannon asiantuntijoille ja tuot-tajille.Järjestää: Luomuinstituutti ja Luomu-liitto yhdessä ProAgria Etelä-Pohjan-maan kanssa.www.luomu.fi/luomupäivät

Torstai 27.11.2014 Klo 12.30–16.00, MikkeliBiznes po-russki ja Luova Suomi Ete-lä-Savo -hankkeiden yhteinen pää-tösseminaari. Lisätietoja: http://pienyrityskeskus.aalto.fi

i

Documents

MUC LEHTI 2014-2015