IHAN TAVALLINEN HYVÄNTEKIJÄ

Johanna Sivunen:

PERHE & TYÖ SULASSA SOVUSSA

VERKOSTOT SYNTYVÄT LUONNOSTAAN

USKALTAISIKO VIHDOIN SIJOITTAA?

VASTAANOTTOKESKUKSEN AMMATTILAISET

FUDISTERMEIN TYÖPAIKALLA

TYLSISTYMINEN VOI SAIRASTUTTAA

MESTARIN VINKIT URHEILUVEDONLYÖNTIIN

LOPETA IKÄPUHEET!

JÄSENLEHTI

PAREMM AN T YÖPÄIVÄN PUOLESTA 1-16

SUOMI NOUSUUNOIKEALLA ASENTEELLA

TOIMIVA POINTTIKARISTAKIIRE

3×

TOIMIN J U T U T16 Monenlaista auttamista

Helsinkiläinen jäsenpalvelu­assistentti Johanna Sivunen on tehnyt koko ikänsä vapaaehtoistyötä ja tukenut rahallisesti erilaisia järjestöjä. Viime vuonna hän keräsi varoja Bolivian naisille ja tytöille – kiipesi asiansa edestä jopa vuorelle. Miksi tavallinen suomalainen tuntee muiden auttamisen niin tärkeäksi?

28 Verkkoja kutoenEmma Tullilan mukaan verkostoitumisen idea on helppo: Ole mukana sinua innostavissa asioissa. Tapaa inspiroivia ihmisiä. Auta ja tue muita, kun osaat ja pystyt.

34 Työntekijä & vanhempiParhaiten perheen ja työn yhdistäminen onnistuu, jos sekä työntekijä että työnantaja ovat aktiivisia. Kun perheeseen syntyy lapsi, toimistolla ei välttämättä voi roikkua iltamyöhään ja moni vanhempi kokee olevansa aina väärässä paikassa.

Suomi nousee tekemälläTässäpä idea: keskitytään yhdessä siihen, miten voisimme menestyä ja luoda hyvinvointia Suomeen. Ei keskitytä pelkäämään tulevaa ja vastustamaan muutosta tai työnantajina säästämään, irtisanomaan ja kiristämään työehtoja.

TOIMIN VA K IOT3 PÄÄKIRJOITUS & JURIN JUTTU

8 TYÖ & PARI

Miska ja Mexhit eivät jaarittele turhanpäiväisiä.

12 PARASTA TYÖSSÄNI

Marianna Norring.

13 KOTILÄKSYT

Antti Isokangas luki kaksi kirjaa viestinnästä.

14 OMAT RAHAT

Sijoittaja ottaa riskejä.

31 3 TOIMIVAA POINTTIA

Eroon kiireestä.

32 VAPAATA AIKAA

Anni Puntala on cheerleader.

33 KOLUMNISTI TIINA TORPPA

kieltää ikäpuheet.

43 UUSI ALKU

Emil Rantanen ei halua komennella.

TOIMIN PA LSTAT4 URA & IHMISET

Työnohjaus auttaa oikealle polulle. Uusi keskusjärjestö etenee. Henkilöstön edustajan asema saattaa vahvistua. Työpaikan kannattaa joustaa. Kuinka kävikään, kun työnantaja vaihtui hoitovapaan aikana?

6 TYÖ & TERVEYS

Tylsistyminen uhkaa työhyvinvointia. Nosta takapuoli penkistä! Kotitestit ovat käteviä – varauksin. Terveystarkastuksissa kuuluu käydä säännöllisesti.

9 MYÖS NAISILLE

Ammattilaisten vedonlyöntivinkit.

10 TRENDI & TÖRMÄYS

Työpaikalla toimitaan jalkapallotermein. Keskittymistä helpottavat sovellukset. Naisten silpomista vastaan on jo laki. Suomalaista ruokakulttuuria.

37 ERTON JÄRJESTÖSIVUT

20

TOIMIHENKILÖLIITTO

ERTON JÄ SENLEHTI

PÄ ÄTOIMITTA JA

KRISTIINA AHONEN

TOIMITUSPÄ ÄLLIKKÖ

SUSANNA CYGNEL /

FONDAMENTA MEDIA OY

ULKOA SU

MARKO VON KONOW

KIR JOITTA JAT

SARI ALHAVA

JANNE AROL A

TERHI HAUTAMÄKI

ANTTI ISOK ANGAS

VIRVE JÄRVINEN

K ATARIINA KR ABBE

VIRPI L AT VA

TUOMAS LEHTONEN

VIRPI MELLERI

KIRSI POIKOL AINEN

MIINA POIKOL AINEN

JA ANA TAPIO

TIINA TORPPA

KUVA A JAT JA KUVITTA JAT

JONNA KOSKI

JUHA MYLLYMÄKI

TOIMITUKSEN

YHTEYSTIEDOT

FONDAMENTA MEDIA OY

TARKK'AMPUJANKATU 4 A 3900140 HELSINKI

P. 040 554 7780

SUSANNA .CYGNEL@

FONDAMENTA .FI

W W W.TOIMILEHTI.FI

HTTP://ISSUU.COM/ TOIMI

SÄHKÖPOSTI

TOIMI@ERTO.FI

JULK AISIJA

ERITYISALOJEN

TOIMIHENKILÖLIITTO

ERTO RY

MEDIAMY YNTI

KRISTIINA AHONEN

P. (09) 6132 3267

PAINOPAIKK A

FORSSA PRINT 2016

AIK AK AUSLEHTIEN

LIITON JÄSEN

ISSN 0783-9693

JUHA MYLLYMÄKI

KUVASI K ANTEEN

JOHANNA SIVUSEN.

sisältö 1-2016

2 | TOIMI | 1-2016

TULEVAISUUDESSA IHMINEN saa itse ohjata autoa vain suljetulla alueella, kirjoitti kaverini lopputyössään noin 20 vuotta sitten. Julkisilla teillä ohjaamisesta huolehtii tekniikka. Inhimillistä virhettä aletaan pitää liian vaarallisena liikenteessä. Robotit ovat turvallisempia. Tällainen päivä on vielä kaukana, mutta suunta on selvä. Pian busseissakaan ei ole enää kuskia.

Tulevaisuuden työmatkalla ihminen voi nukkua älyauton ajellessa kohti työpaikkaa. Piippaus herättää perillä. Kun nouset ylös, autosi jatkaa matkaa parkkiin keskustan ulkopuolelle. Se palaa sitten kun, sitä kännykälläsi kutsut.

Kaupunkikuva kohtaa älyautojen ansiosta innostavan ja mahtavan mullistuksen. Autojen odotellessa keskustan ulkopuolella uutta ajoa, ei enää tarvita nykyisiä parkkipaikkoja tai -halleja. Autotietkin voivat olla kapeampia. Mihin kaikkeen tuota nyt autoille varattua tilaa voidaan käyttää? Toimistoja, kauppoja, asuntoja, kävelykatuja?

ERTON PUHEENJOHTA JA JURI A ALTONEN KERTOO, MITÄ ON MIETTINYT VIIME AIKOINA.Jurin Juttu

ERTOn ylintä päätösvaltaa käyttää jäse­nistä koostuva edustajisto. Siihen vali­taan edustajat jäsenyhdistyksistä jäsen­määrän suhteessa kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Edustajiston kevään kokouk­sen yhtenä tärkeim­

pänä asiana on ERTOn strategian päivittäminen.

Strategian valmistelun tavoittee­na on ollut jäsenen turvallinen olo. Vahvana tahtotilana on kehittää jäsenpalvelua digitaaliset mahdol­lisuudet edistyksellisesti huomioi­den. Reiluus, oikeudenmukaisuus ja ertolaisten alojen yhdenvertaisen ansiokehityksen turvaaminen ovat luonnollisesti keskiössä.

Tulevaisuutta viitoittaa osaltaan se, että ERTO on mukana uuden palkansaajien keskusjärjestön perusta­mista selvittävässä hankkeessa. Tavoitteena on riippu­maton ja työelämän trendejä ymmärtävä keskusjärjes­tö. ERTOn asema työehtosopimusosapuolena säilyy mahdollisessa uudessakin keskusjärjestössä.

Tämän vuoden toimintasuunnitelmassa on luvassa jä­senille paljon kaikkea mukavaa, kuten Kesäpäivä Savon­linnassa, perhetilaisuuksia, Emma­akatemian monipuo­lisia koulutuksia, tukea & turvaa työpaikoille, nuorille omaa toimintaa, viestintää ja alueellisia tapahtumia.

Jokainen jäsen kuuluu asuinpaikkansa mukaan aluejärjestöön automaattisesti ja ilman erillistä jäsen­maksua. Aktiiviset aluejärjestöt ovat järjestäneet vuo­sittain yli sata tilaisuutta. Tarjontaa voi seurata sähkö­postitiedotteista ja netin kalenterista.

Tammi­helmikuun vaihteen jä­senkyselyn tulokset luetaan huolella; jäsenten tahto ohjaa liiton toimintaa, etuja ja palvelutarjontaa. Jos jäsenet eivät jotain halua, sitä ei tehdä ja päinvastoin.

Elämme ratkaisevia hetkiä: sää­tääkö hallitus työnteki­jöiden etuja heikentävät

pakkolait vai sovitaanko asiasta yhteis­kuntasopimuksella tai muutoin?

ERTO vastustaa pakkolakeja ja kan­nattaa sopimisen tietä. Emme kuiten­kaan suostu mihin tahansa heikennyk­siin, joita työantajapuoli keksiikään ehdottaa. Tältä pohjalta kysyimme jäsenkyselyssä myös alustavaa ha­lukkuutta erilaisiin toimiin.

Kristiina Ahonen päätoimittaja

REILUUS JA TURVALLISUUS

ANSIO­KEHITYKSEN

TURVAAMINEN ON KESKIÖSSÄ.

pääkirjoitus

Jäsenten tahto ohjaa ERTOn toimintaa, etuja ja palvelutarjontaa.

TOIMI | 1-2016 | 3

ura&ihminen

Työnohjaaja auttaa ihmistä tarkastelemaan omaa työtään ja työn tekemisen tapoja uusista näkö­kulmista.

Ohjaus voi esimerkiksi auttaa vuorovaiku­tustaitojen, ammatti­identiteetin ja osaamisen

kehittämisessä. Se saattaa tukea työprosessin tehostamisessa, omien toiveiden hahmottamisessa ja uusien näkökulmien sekä ideoiden huomaamisessa. Siitä voi myös saada uusia keinoja stressinhallintaan, työuupumuksen ehkäisyyn ja työtehtävien tarkempaan rajaamiseen.

Ohjauksessa lähdetään liikkeelle ihmisten ja hänen työyh­teisönsä tarpeista ja tavoitteista. Työnohjaaja ei anna valmiita vastauksia, vaan auttaa tutkimaan ja analysoimaan omaa tilan­netta. Työkaluina ovat oivaltavat kysymykset.

”Ohjattava löytää työnsä tekemiseen ja oman ammattitaiton­sa kehittämiseen uusia ratkaisuja. Jotta muutoksia saadaan ai­kaan, ohjattavan ja hänen työyhteisönsä johdon täytyy sitoutua ohjausprosessiin”, kertoo psykoterapeutti ja työnohjaaja Asta Suomi.

Työnohjauksessa on samanlaisia piirteitä kuin valmentami­sessa. Useimmiten työnohjaus kuitenkin kestää pidempään ja on väljemmin rajattua kuin valmennus, eikä ole luonteeltaan konsultatiivista. Ohjausta on saatavissa johdolle, esimiehille ja eri ammateissa toimiville työntekijöille, johtoryhmille ja työyh­teisölle.

Koulutettujen työnohjaajien hinnat vaihtelevat palveluntar­joajan ja ohjattavien määrän mukaan sadasta eurosta ylöspäin. TEKSTI TUOMA S LEHTONEN KUVITUS JUHA MYLLYMÄKI

Tuoreita näkövinkkeleitä

UUSI KESKUSJÄRJESTÖ MYÖTÄTUULESSA

UUSI KESKUSJÄR JESTÖ -hankkeessa on mukana 49 ammattiliittoa, myös ERTO. Liittojen mukaan perustaminen olisi tarpeel-lista, koska eri järjestöt kantavat huolta esimerkiksi nuorten ja maahanmuuttajien mahdollisuuksista toimia ay-liikkeessä. Tavoitteena on myös lisätä ammattiyhdistysliikkeen painoarvoa ja vaikutusvaltaa, mutta jäsenliittojen asemaan ei ole tarkoitus puuttua.

Hanke on lähtenyt vahvasti käyntiin ja etenee reippaassa myötätuulessa. Kaikki 49 ammattiliittoa ovat edelleen vauhdissa mukana. Uuden keskusjärjestön ohjausryhmä viimeisteli selvitystyönsä helmikuussa. Kaikkien hankkeeseen osallistuvien liittojen kokous käsitteli viimeisteltävät esitykset ja avoimet asiat maaliskuussa.

Tavoitteena on allekirjoittaa uuden keskusjärjestön perustamisasiakirja kesäkuun alussa ja aloittaa toiminta vuoden 2017 alussa.Lisää tietoa: www.uusikeskusjärjestö.fi, www.uusikeskusjärjestö.fi

4 | TOIMI | 1-2016

T YÖPAIKOILL A ON K ÄY TÖSSÄ monen­laisia joustoja. Työterveyslaitoksen kyselyn mukaan yli 70 prosentilla työpaikoista voi sopia esimiehen kanssa poissaolosta ja sen korvaamisesta. Samassa kyselyssä liuku­vasta työajasta ilmoitti niin ikään 70 pro­senttia. Yli puolella työpaikoista vuosilo­mapäiviä voi säästää ja lomarahoja vaihtaa vapaiksi. Etätyömahdollisuus on 43 prosen­tilla työntekijöistä.

”Joustoja on, mutta vielä on varaa paran­

taa. Ne eivät toki ole kaikilla työpaikolla edes mahdollisia”, huomauttaa Työterveys­laitoksen Työ ja perhe­elämä ­ohjelman pro­jektipäällikkö Salla Toppinen-Tanner.

”Tutkimukset osoittavat selkeästi, että siitä on hyötyä myös työpaikoilla, jos hen­kilöstö ei koe ristiriitoja tai paineita työn ja yksityiselämän yhteensovittamisesta eli voi hyvin”, Toppinen­Tanner jatkaa. Lue lisää työelämän joustoista tämän lehden sivulta 34 alkaen.

TEKSTI JA ANA TAPIO

Joustavasti!

YRIT YKSET OVAT VALMIITA vahvista­maan oleellisesti henkilöstön edustajien asemaa, jotta paikallinen sopiminen sujuisi entistä paremmin.

Peräti 74 prosenttia yrityksistä suostui­si henkilöstön edustajan aseman oleelli­seen kohentamiseen paikallisen sopimisen yhtey dessä. Se tarkoittaa muun muassa sitä, että henkilöstön edustaja saisi paremmin tietoa ja hänen työsuhdeturvansa olisi vah­vempi. Lisäksi hän osallistuisi enemmän päätöksentekoon.

Mikä parasta, 34 prosenttia yrityksistä olisi valmis antamaan tulkintaetuoikeuden henkilöstön edustajalle. Se on merkittävä

asia, koska työnantajajärjestöt Suomessa vastustavat sitä. Tulkintaetuoikeuden siir­täminen henkilöstön edustajille toisi lisää tasapainoa neuvotteluosapuolten välille.

Myös palkkojen ja tulospalkkioiden nos­tamiseen oltaisiin yrityksissä valmiita, jos se parantaisi tulosta. Peräti 91 prosenttia yrityksistä on valmis hilaamaan palkkoja ylös, jos tulos sillä kohenisi.

Edellä mainitut myönteiset asenteet il­menevät STTK:n helmikuussa teettämästä kyselystä, jossa selvitettiin yritysten suh­tautumista paikallisen sopimisen edistämi­seen.

STTK:n johtaja Katarina Murto kiittää yritysten näkemyksiä: ”Pai­kallinen sopiminen on saa­nut yksipuolisen leiman, sil­lä enimmäkseen puhutaan vain työehtojen heikentä­misestä ja palkkojen alen­tamisesta. Kyselyn tulokset todistavat, että yrityksillä on valmiutta kehittää pai­kallista sopimista myös palkansaajien tavoitteiden mukaan.”

HEDin asema vahvistuu

KOONNUT SUSANNA CYGNEL ura&ihminen

Kuinka…

TYÖNANTAJA VAIHTUI

HOITOVAPAAN AIKANA

Työnantaja tuomittiin mak-samaan ERTOn jäsenelle korvausta työsuhteen perus-teettomasta päättämisestä ja syrjinnästä vanhemmuuden ja perhevapaan käyttämisen perusteella.

Tausta: Markkinointisihteeri jäi äitiysvapaalle ja sen jälkeen hoi-tovapaalle. Hän sai heti perään toisen lapsen ja jatkoi jälleen äitiys vapaalta hoitovapaalle. Sinä aikana työpaikan liiketoiminta myytiin ja työntekijät siirtyivät vanhoina työntekijöinä uuden työnantajan palvelukseen.

Riita: ERTOn jäsen sai tietää liiketoimintakaupasta soittaes-saan työnantajalle sopiakseen työhön paluusta hoitovapaan jälkeen. Uusi toimitusjohtaja vastasi, ettei ERTOn jäsen ollut siirtynyt liiketoimintakaupassa, koska hänen nimeään ei ole siir-tyneiden työntekijöiden listassa, eikä työntekijä ollut kuulemma ilmoittanut hoitovapaastaan työsopimuslain mukaisesti. Toimitusjohtaja päätti mark-kinointisihteerin työsuhteen sähköpostilla.

Korvaus: Käräjäoikeus tuo-mitsi työnantajan maksamaan työsuhteen perusteettomasta päättämisestä: 8 kuukauden palkkaa vastaava korvaus, 4 kuukauden irtisanomisajan palkka, vuosilomakorvauksia, 6 odotuspäivän palkka ja tasa-arvolain mukaista hyvitystä 6 000 euroa sekä oikeuden-käyntikuluja yli 11 000 euroa. Tuomiosta on valitutettu ja asiaa käsitellään hovioikeudessa.

SIINÄ KÄVIKÄÄN?

Kyberuhka nurkan takanaVERKKOHYÖKK ÄYKSIÄ JA IDENTITEETTIVARK AUKSIA – APUA! Isot yritykset suojautuvat verkossa vaanivia vihollisia ja kiusantekijöitä vastaan jo aika tehokkaasti, mutta meidän kaikkien pitäisi oppia olemaan tarkkana. Tietoturvajärjestelmät pitää saattaa ajan tasalle, mutta suurimmat kyberuhat syntyvät inhimillisistä virheistä.

KUVA iSTOCK

TOIMI | 1-2016 | 5

Työssä jaksamista tarkastellaan usein mustaval­koisesti: ihminen joko on uupunut tai ei ole. Näiden kahden välille jäävä boreout eli työssä tylsistyminen unohtuu helposti, sillä ilmiötä ei tunnisteta. Boreoutista on kyse silloin, kun

tehtävissä ei enää kehity, niihin on vaikea keskittyä ja aika nii­den parissa matelee.

”Työssä tylsistyvää ihmistä pidetään helposti laiskana. Kun työmotivaatio hiipuu, valmista ei tahdo syntyä”, sanoo tutkija Lotta Harju Työterveyslaitokselta.

Pitkästyminen on pahaksi paitsi työn tuottavuudelle, myös tekijälle. Se aiheuttaa samankaltaisia oireita kuin burnout: töi­hin meno tuntuu tahmealta ja olo on stressaantunut. Boreout lisää todennäköisyyttä suunnitella työpaikan vaihtoa tai ennen­aikaista eläköitymistä.

Perinteisesti pitkästyminen on liitetty suorittavaan työhön, mutta sitä koetaan myös asiantuntijatehtävissä ja luovan työn aloilla. Eniten se vaivaa alle 36­vuotiaita.

”Työuransa alkuvaiheessa olevien tylsistymistä selittänee se, että he eivät ole löytäneet tai heille ei anneta riittävän haastavia työtehtäviä.”

Mahdollisuudet kehittyä ja tuunata omaa työtä ja työtapoja työnkuvan sallimissa rajoissa ehkäisevät tympääntymistä. In­nostava työporukka ja työpaikan sosiaalinen säpinä voivat suo­jella yksittäistä työntekijää boreoutilta.

”Tavoitteet ja välitavoitteet, uudet projektit ja työstä saatu pa­laute voivat lisätä kehittymisen ja onnistumisen kokemuksia ja siten tehdä työstä mielekkäämpää. Niistä kaikista voi ja kannat­taa keskustella esimiehen kanssa”, Harju vinkkaa. TEKSTI VIRVE JÄRVINEN KUVITUS JUHA MYLLYMÄKI

Mulla on tylsää!

työ&terveys

30 sekunnin ihmeJotta selkä pysyisi terveenä, se tarvitsee taivutuksia ja kiertoja joka päivä. Sujauta ne taukojumppaasi! Nouse seisomaan ja hengitä sisään. Uloshengityksellä laskeudu eteentaivutukseen. Sisäänhengityksellä nouse pystyyn, tuo kädet alaselän tueksi ja uloshengityksellä taivuta selkää varovasti taakse. Sisäänhengityksellä ojentaudu ja uloshengityksellä taivuta ylävartaloa vasemmalle. Toista oikealle. Palaa sisäänhengityksellä pystyyn ja uloshengityksellä kierrä selkärankaa vasemmalle. Toista oikealle. Aikaa menee 30 sekuntia ja välilevyt hyrisevät tyytyväisinä. TEKSTI VIRPI MELLERI

KOFEIININ KORVIKE

6 | TOIMI | 1-2016

Kuinka…H U O L E H T I A

T E R V E Y D E S TÄ S Ä Ä N N Ö L L I S I N

T E R V E YS -TA R K A S T U K S I N ?

Käy terveystarkastuksessa joka 5. vuosi ja yli 60-vuotiaana 2–3 vuoden välein.

Käyntiväliä on tihennettävä 1–3 vuoteen, jos työssä on erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavia asioita, kuten melu, tärinä, kemikaalit, yötyö tai väkivallan riski.

Ole avoin ja rehellinen, jotta tarkastuksessa saadaan oikea kuva fyysisestä ja psyykkisestä kunnostasi. Niin mahdollisiin sairauksiin ja ylikuormitusoi-reisiin voidaan puuttua ajoissa. Varsinaisen tarkastuksen lisäksi vointiasi, elintapojasi ja jaksamistasi kartoitetaan haastattelulla, terveyskyselyllä ja mahdollisilla tutkimuksilla.

Oma terveys saattaa joskus yllättää. Esimerkiksi työuupu-mus, verenpainetauti, kohonnut kolesterolitaso ja aikuistyypin diabetes kehittyvät huomaa-matta. Tarkastuksessa ne voidaan havaita.

Kerro lääkärille kaikki terveyshuolesi. Sillä tavoin ne voidaan selvittää nopeasti.

Kuuntele lääkäriltä saamasi ohjeet huolellisesti. Terveytesi kohenemisen kannalta on kes-keistä, että motivoidut muutta-maan haitallisia elintapojasi.

Lähde: johtava työterveyslääkäri Anita Riipinen

Terveystalo Kamppi

TEKSTI TUOMA S LEHTONEN

OMA STA TERVEYDESTÄ ÄN kiinnostunut kansalainen voi ostaa apteekista tai netis­tä testin vaikka mihin tarpeeseen ja tehdä pikana laboratoriokokeet kotoa. Tarjolla on esimerkiksi erilaisia allergia­, glukoosi­, kolesteroli­ ja dna­testejä. Niitä on helppo

LABRAK ÄYNTI KOTONA

Pylly ylös luennollaISTU VÄHEMMÄN, voit paremmin. Tähän iskulauseeseen kiteytyy Turun yliopis­ton ja Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö YTHS:n yhteishanke, jonka tavoitteena on vähentää istumisesta aiheutuvia terveys­haittoja.

– Suomalaiset istuvat keskimäärin 8 tun­tia 20 minuuttia päivässä, mutta opiskelijat usein vieläkin enemmän. Opiskelijoilla on hyvin paljon niska­hartiaseudun ja alaselän oireita sekä käsiongelmia, jotka joh­tuvat suurimmaksi osaksi paikallaan olosta ja staattisesta lihastyöstä, ker­too YTHS:n vastaava fysioterapeutti Anne Friman.

Paljon istuvilla on myös enemmän ylipainoa, tyypin 2 diabetesta sekä tuki­ ja liikuntaelinsairauksia. Kun ylipainoiset ja terveytensä kanssa kamppailevat opiskelijat siirtyvät työelämään, ennuste ei ole kovin hyvä.

Pylly ylös! ­hankkeen tavoite on, että opettajat nostaisivat oppilaat välillä seisomaan tai venyttelemään luennon jatkuessa normaalisti. Myös Turun yliopiston aulatiloihin on hankittu seisomakorkeudella olevia pöytiä, jotta takamus nousisi tuolista ainakin tauoilla. Uudessa ryhmä­ ja kokoustila Seisomossa on vain sei­somakalusteita. Sitä mukaa kun van­

hoja opetustiloja saneerataan, niiden taka­osiin luodaan seisomapaikkoja.

Viime vuonna tehdyn vaikuttavuustut­kimuksen mukaan puolet vastanneista oli vähentänyt istumista ja joka neljäs totesi jaksavansa paremmin. Kansainvälistä tun­nustusta saanut hanke laajeni vuodenvaih­teessa Poriin, Vaasaan, Helsinkiin ja Tam­pereelle. TEKSTI VIRPI MELLERI KUVA SHUTTERSTOCK

KOONNUT SUSANNA CYGNEL työ&terveys

käyttää ja useissa tuloksen saa yhtä nopeas­ti kuin raskaustestissä.

Mutta onko tulos luotettava? Diabee­tikot mittaavat nykyään verensokeria ko­tona, vaikka aiemmin sitä pidettiin pel­kästään terveydenhuollon ammattilaisille sopivana hommana.

Nyt kohistaan keliakiatesteistä, jotka tehdään samalla tavalla kuin verensokerin mittaus: sormen päästä otetaan pisara ver­ta ja noin viidessä minuutissa mittari näyt­tää, onko veressä keliakian vasta­aineita. Positiivinen tulos ei riitä keliakiadiagnoo­siin, mutta voi innostaa hakeutumaan lää­kärille.

Jos on taipumusta terveyshysteriaan, kannattaa jättää kotitestit apteekin hyllyl­le. Mutta muussa tapauksessa niistä voi saa­da arvokasta tietoa omasta terveydestä.

Älä karsi vaan lisääUNOHDA KIELTÄY T YMINEN. Lisää ruokavalioosi tuoreita kasviksia, hedelmiä ja kokojyväviljaa – huonoja ruoka-aineita alkaa karsiutua menyys-täsi pois ihan huomaamatta.

TOIMI | 1-2016 | 7

MEXHIT SADIKU: ”Olen työskennellyt SPR:n Turun vas­taanottokeskuksessa vuodesta 1998: ensin työkokeilijana, sitten ohjaajana ja marraskuusta vastaavana ohjaajana.

Suomeen saavuin turvapaikanhakijana vuonna 1992 Ko­sovosta Jugoslavian alueelta. Taustastani on tässä työssä hyötyä, sillä pystyn katso­maan pakolaisen ja turvapaikanhakijan tilannetta eri näkökulmista.

Tunnen Miskan jo vuosien takaa, mutta nykyään yhteydenpitomme on lähes päivit­täistä. Miska on aina valmis auttamaan, ja hänellä on todella hyvät verkostot. Miskal­la on kokemusta uusien yksiköiden avaa­misesta, vapaaehtoisten ohjaamisesta, lahjoitusten vastaan­ottamisesta ja toimistotarvikkeiden hankkimisesta. Olen oppinut Miskalta vapaaehtoistoiminnasta paljon.

Minä puolestani olen varmasti voinut opettaa Miskalle asioita turvapaikanhakuprosessista, hakijoiden majoituk­sesta ja keskusten jokapäiväisestä työstä. Yhteistyö Mis­kan kanssa sujuu hyvin ja uskon, että tämä on vasta alkua.”

MISK A KESKINEN: ”Koordinoin yhteistä toimintaa, eli vastaanottokeskusten ympärillä pörrääviä vapaaehtoisia, mediaa, kouluja, järjestöjä ja niin edelleen. Työskentelen sen eteen, että pakolaisohjaajat ja muut keskusten työntekijät

voivat keskittyä varsinaiseen työhönsä. Koska Mexhit on pakolaisohjaajien esi­

mies, on loogisinta, että soitan hänelle, jos minulla on jotain tiedotettavaa. Puhelum­me ovat hyvin harvasanaisia ja käytän­nöllisiä. Saatan esimerkiksi soittaa, että ”Punkalaitumen vastaanottokeskukseen tarvitaan kolme äitiyspakkausta”, johon Mexhit vastaa ”selvä, hoidan”. Minun ei

sen jälkeen tarvitse miettiä koko asiaa. Mexhit soittaa minulle useimmiten silloin, kun keskuk­

sessa tarvitaan vapaaehtoisia apukäsiä esimerkiksi rakenta­maan asukkaiden kanssa sänkyjä.

Ymmärrämme molemmat työn hektisyyden, ja kiireessä turha lätinä jää pois. Mexhit on ottanut uuden pestinsä lois­tavasti vastaan. Luotan hänen ammattitaitoonsa.”

Tehokas työpari ei turhia jutteleMiska ja Mexhit pyörittävät vastaanottokeskuksen yksiköitä ja luottavat toistensa ammattitaitoon.

työ&pari TEKSTI MIINA POIKOL AINEN KUVA JUHA MYLLYMÄKI

Mexhit Sadiku, 49 vastaava ohjaaja

SPR:n Varsinais-Suomen piiri Turun vastaanottokeskus

Miska Keskinen, 40 vapaaehtoistoiminnan koordinaattori

SPR:n Varsinais-Suomen piiri Turun vastaanottokeskus

”YMMÄRRÄMME MOLEMMAT

TYÖN HEKTISYYDEN.”

8 | TOIMI | 1-2016

LISÄÄ KIERROKSIA PENKKIURHEILUUN

KOONNUT TUOMA S LEHTONEN KUVITUS JUHA MYLLYMÄKI myösnaisille

1. Jätä tunteet syrjään ja ota järki tilalle. Menestyvä vedonlyöjä ei anna tunteille sijaa vaan luottaa testattui-hin algoritmeihin ja kovaan dataan. Usea jää miinukselle satunnaisista onnenkantamuksista huolimatta, koska vetoa lyödään tunteella ja taikauskonkin annetaan johdattaa. Vedonlyönnissä on kuitenkin kyse aina todennäköisyyksis-tä ja sattumasta.2. Etsi ylikertoimia. Vedonvälittäjä on arvioinut tietyn joukkueen tai urheilijan mahdollisuudet alakanttiin. Nämä virheet havaitsemalla voit onnistua tekemään tiliä. 3. Ole sinnikäs. Menestyvä pelaaja toimii pitkäjänteisesti kuin osakesijoittaja. Äkkirikastumisesta on turha haaveilla, sillä vedonvälittäjä harvemmin hölmöilee pahasti kertoi-mien asettamisessa. 4. Kerää tietoa. Kokoa dataa pelaamastasi lajista ja analysoi, miten pelikohteiden voitot jakautuvat ja millä todennäköisyydellä tietty joukkue on vastustajaan parempi. Riittää, että olet kiinnostunut urheilusta, pystyt analyyttiseen tarkasteluun ja hallitset lukion todennäköi-syyslaskennan.

5. Jätä työ koneelle. Tarvitset hyvän Excel-laskentakaa-van eli eräänlaisen robotin, joka pystyy keräämään dataa urheiluvedonlyönnin avoimista tietokannoista ja laske-maan todennäköisyysarvioita. Kaavan luominen vaatii viitseliästä tutkimustyötä ja lajituntemusta. Mieti, mitkä asiat urheilutapahtumassa korreloivat voittojen kanssa, ja sisällytä nämä seikat kaavaan. Älä peukaloi luomaasi kaa-vaa omilla intuitiivisilla tiedoillasi, sillä inhimilliset virheet ja ajatusharhat vesittävät helposti kaavan tuoman edun. Anna siis robotille työrauha.6. Älä hötkyile. Pidä kiinni toimivasta pelistrategiasta ja todennäköisyyslaskelmista myös voitto- ja tappioput-kissa. Paniikissa tai voitonhuumassa laskelmia saatetaan rukata perusteettomasti tai kohottaa riskitasoa panoksia nostamalla. 7. Valitse sopiva panos. Se pitää pelikassan kiertonopeu-den hyvänä ja vähentää tappioriskiä. Arvio pelipanoksen suuruus John Kellyn kaavalla, jonka löydät netistä. Juttuun haastateltiin urheilupsykologi Matti Jaakkolaa ja Suomen tunnetuinta vedonlyöjää Jorma Vuoksenmaata.

Vedonlyönnissä pelaaja sijoittaa rahaa johonkin kohteeseen ja saa voittaessaan rahasumman

takaisin tietyllä kertoimella.

TOIMI | 1-2016 | 9

trendi&törmäys

IHMISOIKEUDET

KUNNIA SILPOMATTOMUUDELLE SILPOMINEN ON PIENIIN T Y TTÖIHIN kohdistuvaa raakaa julmuutta. Se on nykyään laitonta mutta jatkuu monessa pai­kassa, koska jos tytön sukuelimiä ei silvota, hän joutuu yhtei­sössään huonoon valoon.

Keniassa naisten sukuelinten silpomisen kieltävä laki on ol­lut voimassa viisi vuotta. Laki on kuitenkin aiheuttanut sen, että yhä nuorempia tyttöjä silvotaan. Nuoret naiset ovat pys­tyneet karkaamaan silpomista perheensä luota, mutta pienet lapset eivät.

Pelkkä laki ei riitä suojelemaan ihmisiä maassa, jossa oikeus­järjestelmä ei toimi ja korruptio on juurtunut syvälle. Tietokin leviää vain satunnaisesti ja harvoin valtion tasolta paikallisiin yhteisöihin. Eräässä Solidaarisuus­järjestön tekemässä kyselyssä kävi ilmi, että 33 prosenttia naisista tiesi laista, joka kieltää silpo­misen, mutta miehistä ei yksikään.

Tietoisuus lain olemassaolosta antaa erityisesti viranomaisil­le velvoitteen toimia. Samalla kansalle on kerrottava koulutuk­sin, millaisia haittavaikutuksia tällä karmealla perinteellä on.

Suomalaisella Solidaarisuudella on lähes kymmenen vuoden kokemus silpomisen vastaisesta työstä Somalimaassa. Paikal­listen yhteisöjen oman osaamisen tukeminen on osoittautunut toimivaksi menetelmäksi. Nyt menetelmää jalkautetaan Keni­aan. Toivotaan loistavia tuloksia! Lisää tietoa: www.silpomaton.fi

Pinnalla nyt… NOUSUSSA ON Rento meininki ravintoloissa. Fine diningin sijasta kova sana on nyt casual fast eli nopea ja mielellään myös terveellinen tarjonta. Etnisistä suuntauksista kovimmassa nosteessa on meksikolainen keittiö.

…JA SUKELTA A Sushibuffeteissa kukoistaa parhaimmillaan luovuus, mutta pahimmillaan ne tekevät hienostuneesta ruokataiteesta ahmittavaa mättöä. Odotamme gourmet sushin ylösnousemusta.

TIETOTEKNIIKKA

Keskity olennaiseenSähköpostin, sosiaalisen median ja uutissivustojen vilkuilu nakertaa keskittymistä. Nämä seitsemän sovellusta helpottavat työpäiviä.

1. Freedom (freedom.to): Sulje sosiaalinen media työpäivän ajaksi. Freedomin avulla voit estää selaimeltasi määräajaksi pääsyn koukuttaville verkkosivuille tai sulkea koko internetin. Saatavilla: Mac, Windows, iPhone, Android

2. Rescue Time (rescuetime.com): Enää ei tarvitse arvailla, mihin työpäivät hurahtavat. Rescue Time pitää puolestasi kirjaa verkkoselailustasi ja kertoo, kuinka iso osa päivästä kuluu häiritsevillä verkkosivuilla. Saatavilla: Mac, PC, Android, Linux

3. Headspace (headspace.com): Jos vanne alkaa kiristää päätä, tauko kannattaa. Headspace-älypuhelinsovellus opastaa rauhoittumaan ja keskittymään vaikka hississä tai matkalla töihin. Saatavilla: iOS, Android

4. Focus Booster (focusboosterapp.com): Tehosta työpäivääsi tauoilla. Focus Booster on yksinkertaisesti kello, johon voi ajastaa optimaaliset työ- ja taukoajat. Pirinä kertoo, kun on aika huilata hetki. Saatavilla: Windows, Mac, verkkoversio

5. Pocket (getpocket.com): Uppouduitko lukemaan pitkää artikkelia kesken työprojektin? Selaimeen asennettavan Pocketin avulla voit yhdellä napinpainalluksella tallentaa sivuja myöhempää lukemista varten. Saatavilla: iPhone, Android, verkkoselaimet

6. SaneBox (sanebox.com): Kyllästyttääkö sähköpostitulva? SaneBox käy läpi kaikki sähköpostilaatikkosi viestit ja jakaa lähettäjät tärkeisiin ja ei-tärkeisiin. Jatkossa inboxiisi tulee vain tarpeellisia viestejä. Saatavilla: Yleisimpiin sähköpostiohjelmiin

7. Wunderlist (wunderlist.com): Yksinkertainen tehtävälista, jonka avulla menot ja työtehtävät pysyvät järjestyksessä. Saatavilla: iOS, Android, Windows Phone, Mac, Windows, verkkoversioTEKSTI JANNE AROL A

KOONNUT SUSANNA CYGNEL

RUOK AKULTTUURIMME MUUTTUU ja kansainvälistyy. Ruokapöydässämme näkyvät perinteet ja paikallisuus.

Uusia tuotteita tulvii markkinoille ja trendit ohjaavat valintoja. Televisiossa, somessa ja lehdissä kokataan joka päivä ja paljon, ja sekin ohjaa – rikastuttaa – ruokakulttuu­riamme. Kokeilunhalua kotikeittiössä riittää, sillä uutta sekoitetaan rohkeasti vanhaan.

Suomalainen arvostaa lähiruokaa ja pitää ruuan laatua tärkeänä. Kaikkiaan iso merkitys annetaan sille, mitä ja minkälaatuista särvintä syödään.

Yksi aspekti suomalaisessa ruokakulttuurissa vielä on lapsen kengissä: ruuan sosiaalista ulottuvuutta ei nosteta erityisen vahvasti esiin. Tosin kyllähän monissa perheissä syödään kerran päivässä yhdessä ja kokoonnutaan juhlissa kakun ympärille. Lähde: Elintarviketiedon tutkimus

RUOKA & RAVINTO

TV-KOKKIEN VANAVEDESSÄ

10 | TOIMI | 1-2016

Työpaikan hankauksista puhuttaessa käytetään usein jalkapallotermejä, kuten taklausta ja paitsiota. Pariisilainen henkilöstökonsulttitoi­misto on keksinyt, että itse asiassa useat työyh­teisön konfliktit muistuttavat oikeita pelitilan­

teita. Siispä tossut jalkaan ja kentälle! ”Futiksella ja työyhteisön johtamisella on paljon yhteistä. Peli­

tilanteiden avulla voi harjoitella käskyjen antamista, töiden dele­gointia, konfliktien ratkaisua, yhteistä päätösentekoa, asiakkaan kohtaamista ja työporukan motivointia”, luettelee työyhteisöjen valmentamiseen erikoistuneen Le Sens du Jeu (pelisilmä) ­kon­sulttitoimiston perustaja Raphaël Ribstein-Moreau.

Kahden päivän valmennusjaksot suunnitellaan asiakkaalle mit­tatilaustyönä. Kouluttajina on kokeneita pariisilaisjoukkue PSG:n ja Red Starin entisiä valmentajia, jotka osaavat purkaa tilanteen ja

kertoa, mikä tökkii. Jalkapallon kieli puhuttelee jokaista ja avaa työntekijän simät tiedostamaan omat vahvuutensa tiimissä. Ku­ten jalkapallossa, työyhteisössä ei ole koskaan täysin suljettuja ti­lanteita vaan aina löytyy ulospääsy.

”Harjoitukset toimivat melkein paremmin, jos joukossa on huonokuntoisia osallistujia tai ja sellaisia, jotka eivät ole koskaan potkineet palloa. Koulutus sopeutuu osallistujien osaamiseen”, Raphaël Ribstein­Moreau kertoo.

Työyhteisöiden sparraamiseen on vuosien saatossa kokeiltu kaikenlaista: teatteria, orkesterin johtamista, sotapelejä ja selviy­tymisleirejä metsässä. Pariisissa kesällä pidettävien jakapallon Euroopan mestaruuskisojen lähestyessä yritykset ovat nyt innos­tuneet hakemaan työyhteisöilleen lisää toimivuutta jalkapallo­kentältä. TEKSTI VIRPI L AT VA KUVA JUHA MYLLYMÄKI

Pomolla on pelisilmää

LEFFAT SEINÄLLETELEVISION K ATSOMINEN siirtyy vääjäämättä nettiin. Pölyä keräävä kotialttari olohuoneen nurkassa alkaa olla mennyttä maa-ilmaa ja taulutelkkarikin kohta turha retrokapis-tus. Tablettimarkkinoille on jo ilmaantunut laitteita, joiden kuvan voi heijastaa suoraan seinälle sisäänra-

kennetun projektorin avulla. Jospa saman toiminnon saisi puhelimeenkin! Äänentoisto

vielä pitäisi ratkaista. Teknologian kehitystä odotellessa vanha kunnon videotykki on järeä,

mutta yhä toimiva ratkaisu elokuvafriikeille: tehoa riittää vaikka seinän kokoiseen valkokankaaseen.

TOIMI | 1-2016 | 11

trendi&törmäys

PAR A STA T YÖSSÄNI on mahdollisuus edistää tutkimusta, joka pyrkii ihmisten ja eläinten terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen ilman eläinkokeita.

Työskentelen Juliana von Wendtin Säätiössä. Tiedo-tan tutkijoille vaihtoehtoisten menetelmien tarpeesta ja järjestelen valintaprosessin apurahoja, joita myön-nämme näiden menetelmien kehittämiseen. Kerron myös vaihtoehtomenetelmien tutkimuksesta ja tavoista vähentää koe-eläinten käyttöä.

Tuntuu hyvältä nähdä, että työstäni on ollut hyötyä. Eläinkokeita voidaan korvata esimerkiksi ihmissolupoh-jaisilla tietokonesovelluksilla tai kudosviljelytekniikoilla, jotka ovat jopa luotettavampia kuin eläinkokeet.

Työssäni haastavaa on, että Juliana von Wendtin Säätiö on maamme ainoa vaihtoehtoisten menetel-mien yksityinen rahoittaja. Menetelmien kehitystarve hautautuu helposti muiden tiederahoittajien päämää-rien alle, ja rahoituksessa sekä tutkimuksessa saavutetut edistysaskeleet tuntuvat välillä turhauttavan pieniltä.

Lahjoittajien kohtaamiset antavat voimia työhön: on ihanaa huomata, kuinka moni jakaa unelmani tieteestä ilman eläinkokeita.

Marianna Norring, 48Parasta työssäni on…

CV

1995

Filosofian maisteri/Biologia, Helsingin yliopisto

2003

Toiminnanjohtaja, Juliana von Wendtin säätiö

2011

Filosofian tohtori/Eläinlääketiede, Helsingin yliopisto

2007–Tutkija/Kotieläinten hyvinvointi,

Helsingin yliopisto

2025

Työskentelen yhä eläinten hyvinvoinnin puolesta. Tiede on toivottavasti ottanut sellaisia

harppauksia eteenpäin, että nykymuotoiset eläinkokeet ovat historiaa.

TEKSTI VIRVE JÄRVINEN KUVA JUHA MYLLYMÄKIparastatyössäni

12 | TOIMI | 1-2016

VIESTINTÄKONSULTTI ANTTI ISOK ANGA S LUKEE AMMATTIKIRJALLISUUTTA PUOLESTASI.

Vanhan sanonnan mukaan savolaisen puhuessa vastuu siirtyy kuulijalle. Sa­volaisen supliikki kun on niin sukke­laa, ettei kuulija enää pysy siinä muka­na. Toisin sanoen taitavan viestinnän perimmäisenä tarkoituksena häm­

mentää vastapuolta ja varmistaa, ettei yksinkertainen viesti varmasti mene perille.

Ei ole ihme, että Suomessa on perinteisesti suh­tauduttu epäluuloisesti kaikkeen sellaiseen viestintään, joka sisäl­tää muutakin kuin töksäyttelyä ja ärräpäitä. Taitavasti viestinsä muotoilevaa ja esittävää ihmistä on pidetty vähintäänkin henkisenä savolaisena, jonka korulauseiden ainoana tarkoituksena on johtaa muita harhaan. Retorisesti lennokas puhe ja kauniisti kirjoitettu teksti on nähty parhaimmillaankin runo­tyttöjen haihatteluna, pahimmillaan suoranaisena kieroiluna.

Tämän vuoksi myös suomalaista viestinnän kirjal­lisuutta on usein leimannut anteeksipyytelevä sävy. Onneksi asiaa korjaa nyt kaksi lähes samanaikaisesti ilmestynyttä uutuutta, Kirsi Pihan Rytmihäiriö ja Jukka Hakalan Miten saan viestini perille. Pihan ja Hakalan kir­joissa viestintä näyttäytyy vauhdikkaana kisana, jossa panoksena ovat liike­elämän voitot ja tappiot. Pihalle ja Hakalalle viestintä on kirjaimellisesti kontaktilaji.

HUIPPUPOLIITIKOSTA MENEST Y VÄKSI yrittäjäksi luontevasti siirtynyt Kirsi Piha on profiloitunut viime vuosina julkisuudessa viestinnän räväkkänä puolesta­puhujana. Jukka Hakala on paljon tuntemattomampi taustavaikuttaja, jolla on kuitenkin myös pitkä koke­mus sekä suurten organisaatioiden että yksittäisten ihmisten markkinoinnin ja viestinnän suunnittelusta ja toteutuksesta.

Miten saan viestini perille ­opus muistuttaa nimel­tään, rakenteeltaan ja sisällöltään oppikirjaa. Hakala käy läpi viestinnän peruskäsitteet ja ­periaatteet sekä teorian että esimerkkien kautta ja ohjaa sitten kädes­tä pitäen viestinnän käytännön toteutukseen. Pihan Rytmihäiriö sen sijaan on suunnattu selkeästi johta­misen ja viestinnän parissa jo työskenteleville. Vies­tinnän perusperiaatteiden sijasta se keskittyy median

pirstaloitumisen ja digitalisoitumisen synnyttämään muutokseen ja viestintäkenttään, jossa menestymi­nen vaatii ”mahdollisuusviestintää” eli kykyä reagoida nopeasti ajankohtaisiin mediassa liikkuviin aiheisiin yrityksen omilla sisällöillä.

Kirjoittajien erilaiset roolit ja persoonat heijastuvat myös kirjojen tyylissä ja ulkoasussa. Hakalan vähä­eleisesti toteutetun teoksen tekstiä voisi luonnehtia akateemiseksi, ellei analyysien ja kuvausten seassa olisi

myös paljon vähäeleistä huumoria ja konkreettisia arkielämän huo­mioita. Pihan kirja on puolestaan pilkottu lyhyisiin kappaleisiin, case­esimerkkeihin ja kysymyslis­toihin. Sanottavansa Piha esittää tapansa mukaan kärjistyksinä, joi­den tyylistä saa hyvän käsityksen

kirjan alaotsikosta: Tartu mahdollisuuksiin tai kuole.

EROISTA AN HUOLIMATTA kirjoilla on paljon yh­teistä. Molempien lähtökohtana on ajatus aktiivisesta viestinnästä yrityksen, organisaation ja yksilön tär­keänä kilpailutekijänä. Molemmat myös painottavat oman sisällöntuotannon ensisijaisuutta: nykyaikainen viestijä ei odota, että hänestä puhuttaisiin tai kirjoi­tettaisiin, vaan ottaa keskustelun aloitteen omiin kä­siinsä ja puhuu tai kirjoittaa itse.

Hakalan ja Pihan kirjat toimivatkin erinomaisesti yhdessä kaksiosaisena oppituntina. Hakala käsittelee kattavasti alan perusasiat ja Piha jatkaa niiden perään käymällä läpi kentän vii­meaikaisen muutoksen ja sen vaa­timat toimenpiteet.

Molemmat luettuaan on vaikea olla muistamatta, että päinvas­toin kuin sanonnassa savolai­sesta, vastuu viestin perilleme­nosta ei ole kuulijalla, vaan aina viestin lähettäjällä. Jos sinua ei ymmärretä, syyllinen löytyy pei­liin katsomalla – oli kyse sitten pörssiyrityksen viestintäkriisis­tä, ehdokkaan vaalikampanjasta tai kotona käytävästä keskuste­lusta roskapussin viemisestä.

Jos viestisi ei mene perille, katso peiliin.

Viestintä on kontaktilaji

kotiläksyt

VASTUU ON AINA VIESTIN

LÄHETTÄJÄLLÄ.

TOIMI | 1-2016 | 13

SIJOITUS HYVÄÄN PÄIVÄÄNSäästämällä ja sijoittamalla voi vaurastua huonoinakin aikoina.

M aailmalta kuuluu huolestut­tavia uutisia. Pörsseissä kuo­huu. Suomen talous on ala­maissa. Korot ovat alhaalla ja asuntojenkin arvot ovat jos­sain jo laskeneet. Uskaltaako

mihinkään enää sijoittaa? Pitäisikö kuitenkin säästää pahan päivän varalle?

Pitäisi, tai pikemminkin hyvän päivän varalle. La­ma­ajoilla on nimittäin kääntöpuolensa – silloin ta­pahtuu varallisuuden uusjakoa. Talouden huonot uu­tiset luovat varovaista mielialaa. Ihmiset eivät uskalla ottaa pankkilainaa ja pelkäävät suurten hankintojen tekemistä. Pankit muuttuvat varovaisemmiksi luo­tonannossaan. Kysynnän lopahtaminen laskee hinto­ja. Pörsseissä nähdään myyntipaniikkeja. Monet jou­tuvat muuttamaan omaisuuttaan rahaksi esimerkiksi työttömyyden vuoksi. Ne, jotka pystyvät ostamaan ja sijoittamaan silloin, kun muut pakon edessä myyvät, ovat tulevaisuuden voittajia. He voivat myydä hankin­tansa hyvällä voitolla, kun ajat ovat taas paremmat.

Korkojen ollessa alhaalla, kuten ne nyt ovat, raho­

jen pitäminen pankkitilillä ei ole kauhean järkevää, vaikkakin turvallista. Toinen vaihtoehto ovat joukko­velkakirjalainat ja muut korkoinstrumentit. Mutta jos korot lähtevät nousuun, sillä laskeakaan ne eivät juuri voi, korkosijoitusten arvo laskee.

Historiallisten lukujen valossa osakkeisiin sijoitta­minen on ollut pitkällä aikavälillä tuottoisinta. Kurs­sien laskiessa, kuten viime aikoina, osakkeiden osin­kotuotto kasvaa ja lisää osakkeiden houkuttelevuutta. Tänä keväänä monien pörssiyhtiöiden osinkotuotot ovat poikkeuksellisen korkealla, viidessä–kuudessa prosentissa ja joidenkin jopa lähes kymmenen pro­senttia. Yhtä hyvää tuottoa on vaikea saada mistään muualta. Osakesijoittaminen kuitenkin, jos mikä, on riskipeliä kokemattomalle. Suorassa osakesijoittami­sessa välttyy kyllä rahastojen perimiltä kuluilta, mutta siinä on muita ongelmia.

SIJOITTAMISEN KULTAINEN SÄ ÄNTÖ on hajautta­minen ja se pätee etenkin aikoina, jolloin asiantunti­joidenkin näkemykset tulevaisuudesta vaihtelevat. Hajauttaminen tarkoittaa esimerkiksi sitä, että osa

omatrahat TEKSTI KIRSI POIKOL AINEN KUVITUS JONNA KOSKI

14 | TOIMI | 1-2016

sijoituksista on osakkeissa, ja osa korkoinstrumenteis­sa, kuten yrityslainoissa ja muissa joukkovelkakirja­lainoissa. Osa voisi olla kiinteistöissä ja raaka­aineissa. Näin toimivat ammattilaiset: he vaihtelevat sijoitus­ten painotuksia markkinanäkemyksensä mukaan.

Hajauttaminen tarkoittaa myös sitä, ettei sijoita vain yhteen osakkeeseen ja toimialaan, vaan useam­piin. Jos yksi osake menettää arvoaan, toiset voivat nousta. On hyvä valita toimialoja, jotka käyttäytyvät keskenään vastak­kaisella tavalla. Huonoinakin aikoina jotkin yritykset ja toi­mialat menestyvät. Tällaisina pidetään esimerkiksi lääketeol­lisuutta, hoivapalveluja ja elin­tarviketeollisuutta.

Yksityisen sijoittajan on vaikeaa koota hajautet­tua sijoitussalkkua, etenkin jos sijoitettavat summat ovat pieniä. Jos aikoo laittaa sivuun tietyn summan kuukausittain, käytännöllisintä ja helpointa on vali­ta pankkien tarjoamista sijoitusrahastoista itselleen sopivin. Kuukausisäästäminen on sikälikin järkevää, että ostot jakautuvat pitkälle aikavälille ja on toden­näköisempää, että osa niistä osuu otolliseen aikaan.

Helppo vaihtoehto, jossa sijoittaja ei tarvitse omaa näkemystä, on indeksirahasto, joka noudattelee tar­kasti pörssi­indeksin kehitystä.

Omat tavoitteet ja riskinsietokyky määräävät, mil­lainen rahasto sopii parhaiten. Riskiä pitää ottaa vain sen verran kuin pystyy kantamaan. Yksi tärkeä tekijä riskin kannalta on sijoituksen aikaväli. Onko tavoite ulkomaanmatka ensi vuonna vai siintävätkö silmissä kaukaiset eläkepäivät? Myös sijoittajan ikä sanelee valintoja. Mitä pidemmällä tavoite on, sitä enemmän riskiä voi ottaa.

Yhtä tärkeää kuin ostojen ajoittaminen on myyntien ajoittaminen. Osta halvalla, myy kalliilla, on tietysti ihanne, mutta usein on viisasta muuttaa sijoitukset ra­haksi silloin, kun ne ovat tuottaneet omasta mielestä sopivasti. Parhaan mahdollisen myyntihetken ahne odottelu voi johtaa siihen, että tilaisuus menee ohi.

Sijoituskohdetta valitessa pitää siis selvittää, miten sen rahaksi muuttaminen onnistuu. Monissa pank­kien ja vakuutusyhtiöiden tarjoamissa valmiissa si­joitustuotteissa on myyntirajoituksia. Toisin sanoen jos niistä luopuu kesken määritellyn sijoitusajan, voi joutua maksamaan sakkoa tai menettää tuoton mah­dollisuuden. Tärkeintä on tietää, mihin sijoittaessaan sitoutuu.

ENTÄPÄ MUUT KOHTEET kuin arvopaperit? Suoma­laiset ovat pitäneet asuntoa pomminvarmana sijoi­tuskohteena, mutta nyt on jo nähty, että haja­asutus­alueiden asunnot ovat menettäneet arvoaan. Vuokrat

Helsingissä ovat ennätyskorkealla, joten asunnot siellä tuottavat hyvin omistajilleen. Paremman vuokratuo­ton eli prosentuaalisen tuoton asunnon hinnasta las­kettuna voi silti saada muualta kuin pääkaupungista, mutta vastapainona sille asunnon arvonnousu ei to­dennäköisesti ole yhtä hyvä. Jatkuvasti nousee esiin uusia paikkakuntia, joihin väki pääkaupunkiseudun

asuntopulasta hakeutuu, uu­simpina esimerkkeinä Kotka ja Loviisa. Pienten paikkakuntien asuntojen hintakehitys on kui­tenkin paljon epävarmempaa kuin suurten.

Yleissääntö on, että sijoitus­asunto kannattaa hankkia yli­opistokaupungista hyvien kul­

kuyhteyksien varrelta. Lainaa saa nyt edullisesti, joten sijoitusasunnon hankkiminen lainarahalla voi olla hyvä yhtälö. Asuntosijoittaja voi lisäksi vähentää lainan ko­rot ja muut kulut verotuksessa. Monet pitävät asunto­sijoittamisesta, koska se on konkreettista omistamista toisin kuin bitit arvo­osuustilillä.

Oma asuntokin voi tarjota turvaa pahan päivän va­ralle. Asuntoa ei tarvitse myydä, vaan sitä vastaan voi ottaa niin sanottua käänteistä asuntolainaa. Sen tur­vin voi aikanaan kartuttaa eläkettään tai rahoittaa vaikka tarvitsemiaan hoivapalveluita.

Vuokralla asumista voi nykyisessä taloustilanteessa hyvällä syyllä pitää rahan haaskaamisena. Kannattaa uhrata hetki sen laskemiseen, millaista asuntolainaa pystyisi hoitamaan samalla rahalla, minkä käyttää kuukausittain vuokranmaksuun ja arvioida, laskisiko asumisen taso lainkaan.

omatrahat

RISKIÄ PITÄÄ OTTAA VAIN SEN VERRAN

KUIN PYSTYY K ANTAMAAN.

Vinkkejä sijoittamiseen

• Mieti tavoitteesi ja valitse siihen sopiva sijoituskohde. Mitä pidempi sijoitusaika on, sitä enemmän riskiä voi ottaa.• Osakkeiden ja arvopapereiden lisäksi voi sijoittaa esimerkiksi asuntoihin, kultaan, valuuttoihin, metsään tai raaka-aineisiin. Aloittelijan ei kannata valita kovin eksoottisia kohteita.• Jos sijoitat suoraan, sijoita kohteisiin, jotka tunnet ja joiden toiminnan ymmärrät.• Jos sijoittaminen ei tunnu leipälajiltasi, valitse rahastoja. Niissä ammattilaiset huolehtivat ostoista, myynneistä ja salkun painotuksesta.• Muista selvittää sijoituskohteen verokohtelu.

TOIMI | 1-2016 | 15

Johanna Sivusella on aina ollut vahva halu auttaa ja tehdä yhdessä. Viime vuonna

hän kiipesi yli 6 000 metriin auttaakseen Bolivian naisia ja lapsia.

HYVÄ KIERTÄMÄÄN

TEKSTI VIRPI MELLERI KUVAT JUHA MYLLYMÄKI

16 | TOIMI | 1-2016

TOIMI | 1-2016 | 17

H elsinkiläinen jäsenpalveluassis­tentti Johanna Sivunen, 41, on tehnyt koko ikänsä vapaaeh­toistyötä judon parissa. Lisäksi hän tukee rahallisesti erilaisia järjestöjä, joiden toiminnan

kokee omakseen. Tällä hetkellä palkasta menee kuu­kausittain pieni siivu Suomen luonnonsuojeluliitolle, Helsingin eläinsuojeluyhdistykselle ja Unicefille. Vii­me vuonna Sivunen otti asiakseen kerätä varoja Boli­vian naisille ja tytöille osallistumalla Kapua­hankkee­seen, ja kiipesi asiansa edestä jopa vuorelle.

”Minua on aina harmittanut maailman epäoikeu­denmukaisuus. Kuvat nälkää näkevien afrikkalaisten kasvoista jäivät jo lapsena pyörimään mieleeni. Mei­dän suomalaisten ongelmat ovat ihan eri luokkaa kuin haasteet köyhissä maissa, joissa taistellaan eloonjää­misestä. Lapset eivät voi käydä koulua, koska heidän pitää tehdä töitä heti, kun työkalu pysyy kädessä. Tai mikä kauheinta, tytöt ja naiset ovat kauppatavaraa eikä heillä ole minkäänlaista sananvaltaa elämässään. Mitä jos olisin itse tällaisessa tilanteessa – haluaisinko että joku auttaisi minua?”

Sivunen on mielestään onnekas saadessaan asua tasa­arvoisessa ja turvallisessa maassa, jossa ei tarvitse kan­taa huolta perustarpeista. Meidän velvollisuutemme on laittaa hyvä jollain tapaa kiertämään. Sivusen mukaan esimerkiksi Kapua­hankkeen tapaiset avustusprojek­tit ovat tärkeitä, koska niillä pyritään vaikuttamaan infrastruktuuriin ja perusasioihin. Bolivian­matkalla syksyllä Sivunen kävi tutustumassa Plan­järjestön var­haiskasvatushankkeisiin. Lasten oloihin pitää puuttua ajoissa, sillä Boliviassa jopa 30 prosenttia lapsista kuo­lee ennen viidettä ikävuottaan.

”Varhaiskasvatuskeskuksissa vanhemmille opete­taan esimerkiksi, miten lasten kanssa ollaan ja miten heidän kanssaan leikitään. Vanhemmat oppivat, että lasten pitää saada olla lapsia.”

VA STUUNTUNTO JA YHDESSÄ TEKEMINEN ovat arkisia arvoja, jotka kuuluvat Johanna Sivusen elä­mään joka päivä.

”Olen tottunut siihen, että kaikkien pitäisi tehdä se, minkä pystyy. Auttaminen ei aina tarkoita rahan an­tamista, vaan myös aikaansa ja osaamistaan voi antaa eteenpäin.”

Työpaikallaan Elker Oy:ssä Sivunen työskentelee jäsenpalveluassistenttina. Sähkö­ ja elektroniikka­laitteiden tuottajayhteisöjen palveluyhtiössä Sivu­sen työnkuvaan kuuluu monipuolista toimistotyötä ohjauk sesta ja neuvonnasta rekisterien ja nettisivujen ylläpitoon ja tiedottamiseen.

”Työ on ajoittain hyvinkin kiireistä, joten olen op­pinut organisoimaan, priorisoimaan ja toimimaan no peasti. Nautin saadessani työskennellä flow­tilassa sekä töissä että vapaa­ajalla.”

Samasta ”jokapaikanhöylän” asenteesta ja erinomai­sista organisointikyvyistä hyötyvät myös judoseura

Espoon Urheilijat ja Suomen Judoliitto. Sivunen viet­tää useamman tunnin viikossa tatamilla ja tatamin ul­kopuolella ohjaten harjoituksia tai hoitaen muita seu­ran asioita ja vetää myös liiton koulutuksia. Hänellä itsellään on 2. danin musta vyö, joten hän on mukana myös alempien vöiden graduoinneissa.

”Judon perustaja Jigoro Kano oli ensisijaisesti peda­gogi, joka korosti yksilön kehittymistä paremmaksi ihmiseksi. Yhteisöllisyys, yhteisvastuu ja yhteistyö ovat vahvasti läsnä lajissa nykyäänkin, vaikka se kil­pailulaji onkin. Harjoituksissa judokat paitsi treenaa­vat itse, ovat samalla toistensa harjoitusvälineitä.”

”Pedagogiikka on aina kiinnostanut minua. Olen myös itse tottunut siihen, että kaikki tekevät jossain vaiheessa harjoittelu­uraansa töitä lajin ja oman tieto­taidon viemiseksi eteenpäin.”

Jatkuva oppiminen on totisesti Sivusella verissä. Hänellä on ulkomaankaupan yo­merkonomin ja ur­heiluhierojan paperit, ja lisäksi humanististen tie­teiden maisteritutkinto pääaineenaan Latinalaisen Amerikan tutkimus. Hän suorittaa paraikaa opetta­jan pedagogisia opintoja ja myös tradenomikoulutuk­sen opinnäytetyön olisi tarkoitus valmistua kevään aikana.

”Olen tehnyt työurallani kaikenlaista: opettanut espanjaa ja työskennellyt muun muassa huolinta­alalla ja Keskusrikospoliisissa. Enkä vieläkään tiedä, mitä haluan tehdä isona”, Sivunen nauraa.

VIIME VUONNA JOHANNA SIVUNEN halusi haastaa itseään auttamaan uudella tavalla. Kapua­hankkeessa osallistujien tavoitteena oli kerätä Bolivian naisille ja lapsille 6 088 euroa ja valloittaa Huayna Potosín huip­pu, joka sijaitsee 6 088 metrin korkeudessa.

Miten saisi ihmiset kiinnostumaan ja lahjoitta­maan? Sivunen perusti projektilleen blogin ja Face­book­sivut, joiden kautta projektia pääsi seuraamaan.

”Huomasin nopeasti, miten vaikeaa varainkeruu on. Pääkaupunkiseudulla on muutenkin paljon feissarei­ta sekä rahankerääjiä ja kilpailu ihmisten huomiosta on kova. Miten saisin ihmiset pysähtymään? Mihin tapahtumiin kannattaa lähteä lippaansa tai kojunsa kanssa mukaan?”

”Onnistumisistani suurin oli se, etten lyönyt hans­koja tiskiin. Oli turhauttavaa, etten saanut ihmisiä kiinnostumaan asiastani, mutta en myöskään halunnut tyrkyttää. En itsekään pidä väkisin kauppaamisesta.”

Varainkeruussa auttoi, jos oli töissä isolla työpai­kalla tai oli jotain muuta kautta iso kontaktiverkosto. Myös jotkin leivonta­ ja käsityötaitoiset onnistuivat keräämään tuhansia euroja myymällä luomuksiaan. Eri puolilla Suomea järjestetyissä Kapua­tapahtumis­sa katsottiin elokuvia tai tehtiin teatteria, jumpattiin, koulutettiin koiria tai juostiin kilpaa laamojen kanssa.

”Käytin varainkeruuseen paljon aikaa ja tingin muis­ta harrastuksistani, mutta ponnistelut eivät tuottaneet tulosta. En saanut houkuteltua tarpeeksi porukkaa mukaan, eikä oma keräystavoitteeni täyttynyt.”

18 | TOIMI | 1-2016

Sivusen keräystilille kertyi vuoden aikana 1 341 euroa. Hän on kuitenkin päättänyt suhtautua asiaan positiivi­sesti. Maailmaa parannetaan euro kerrallaan, ja jokai­sen euron eteen on vuodatettu hikeä ja kyyneleitäkin.

”Keräämäni potti koostui useista pienistä purois­ta. Myin kalentereita ja olin liikkeellä keräyslippaan kanssa. Sain 150 euroa myymällä lippuja Tuusulan Tai­teiden yössä ja olin mukana myös Suonenjoen mansik­kakarnevaaleilla yhden Kapua­kollegan apuna. Soitin karnevaaleilla posetiivia oravaksi pukeutuneena.”

Kapua­vuosi oli Sivuselle rankka, mutta kaiken vai­van arvoinen.

”Jäin Bolivian­matkan jälkeen vielä pariksi viikoksi Peruun ja pääsin vierailemaan paikallisten ihmisten kodeissa. Näin miten paljon muutama euro voi auttaa köyhissä maissa. Etsinkin tällä hetkellä sopivaa kum­milasta, ­perhettä tai ­yhteisöä, jota voisin tukea.”

MUITA AUTTAMISHALUISIA Sivunen kannustaa te­kemään lahjoituksensa jonkin järjestön kautta.

”Isoja järjestöjä kritisoidaan ihan turhaan siitä, että osa varoista menee hallinnollisiin kuluihin. Byrokra­tia, tiukka valvonta ja kirjanpito nimenomaan takaa­vat, että jokainen euro menee oikeaan osoitteeseen.”

Johanna Sivunen elelee aktiivista elämäänsä Itä­Helsingissä kaksin koiransa Stellan kanssa. Judohom­mien lisäksi hän ulkoilee koiran kanssa päivittäin ja käy mielellään myös potkunyrkkeilemässä, kuntosa­lilla, uimassa ja kiipeilemässä.

”MITÄ JOS OLISIN ITSE TÄLLAISESSA TILANTEESSA

– HALUAISINKO ETTÄ JOKU AUTTAISI MINUA?”

Johanna Sivunen, 41jäsenpalveluassistentti

3 syytä… TEHDÄ VAPAAEHTOISTYÖTÄ

1. Itsensä kanssa on helpompi olla, kun tietää tekevänsä oman osuutensa maailman

parantamiseksi.

2. Muutaman euron tai parin kympin lahjoitus voi muuttaa elämän suuntaa ratkaisevasti.

3. Hyväntekeväisyyshankkeissa voi tavata hienoja ja inspiroivia ihmisiä eri puolilta maapalloa.

Se on valtava rikkaus.

”Teen ja harrastan paljon, mutta hyvällä mielellä. Mikään ei tunnu pakkopullalta, vaan saan tekemises­tä ja liikunnasta voimaa sekä energiaa. Osaan tarvitta­essa myös pysähtyä ja rentoutua.”

Kevättä Sivunen jo odottelee innokkaasti. Kunhan tiet kuivuvat, hän pääse moottoripyörän selkään tuu­lettamaan korvien väliä. Koskaan ei tiedä, millaisia seikkailuja seuraavan mutkan takana odottaa.

TOIMI | 1-2016 | 19

20 | TOIMI | 1-2016

Suomi nousuunUnohdetaan synkistely! Vaikka Suomella on mennyt taloudellisesti jo pitkään huonosti, ei sen tarvitse olla totta enää lähitulevaisuudessa. Avain piilee asennemuutoksessa: otetaan riskejä ja aletaan luoda uutta.

TEKSTI K ATARIINA KR ABBE KUVITUS JUHA MYLLYMÄKI

TOIMI | 1-2016 | 21

Joka päivä meille kerrotaan, kuinka huo­nosti Suomella menee, ja siksi poliitik­kojen pitää tehdä vaikeita päätöksiä.

Mutta mitäpä, jos keskittyisimme yh­dessä siihen, miten on mahdollista me­nestyä ja luoda hyvinvointia Suomeen tai vaikka koko maailmaan sen sijaan, että keskitymme työntekijöinä pelkää­mään tulevaa, vastustamaan muutosta ja pitämään kiinni saavutetuista eduista – tai yrittäjinä, työnantajien edustajina tai

päättäjinä säästämään, irtisanomaan ja kiristämään työehtoja.STTK:n edunvalvontajohtaja Katarina Murrolla on näkemys.

”Tarvitsisimme yhteisen, tasapainoisen vision siitä, miten Suo­men tilanne saadaan kohenemaan”, hän toteaa.

”On selvää, että hallituksen on tehtävä parhaaksi katsomiaan toimia Suomen talouden eteen, ja että sillä on rajalliset mah­dollisuudet. Keskustelusta puuttuu kuitenkin kokonaan toinen puoli: se, että kiinnitettäisiin huomiota parempaan johtami­seen, työhyvinvointiin ja työpaikan kehittämiseen sekä yritys­ten vastuuseen työllistää, investoida ja hillitä osingonjakoa.”

Näin saataisiin aikaan positiivinen ketju: Parantamalla joh­tajuutta parannettaisiin työhyvinvointia. Työhyvinvointi taas lisäisi tuottavuutta ja tuottavuus lopulta yrityksen menestystä.

”Tällaisia asioita on kuitenkaan ainakaan lyhyellä aikavälillä hankala mitata, sillä ne vaativat asennemuutosta, eikä tällaisia asioita voi säätää laeilla”, Murto painottaa.

Asennemuutos ei onnistu käskemällä, varsinkaan, kun joka päivä saamme kuulla, kuinka vaikeita aikoja elämme.

”Palkansaajat ovat epävarmoja, koska kukaan ei tiedä, mitä tuleman pitää. Nyt yritetään saada aikaiseksi työmarkkinarat­kaisu, jotta saataisiin pakkolait pois ja sitä kautta tasapainoa. Maltillinen palkkaratkaisu olisi yksi elementti löytää vakautta ja ennustettavuutta, mutta ei se poista sitä, että myös pidem­män aikavälin keskustelua tarvitaan.”

Työnteon muodot muuttuvat, organisaatiorakenteet uudis­tuvat, ammatit liudentuvat ja työelämä pirstaloituu, joten Mur­ron mukaan on selvää, että työlainsäädäntöäkin pitää uudistaa.

”Nyt kuitenkin perustavanlaatuisia muutoksia yritetään teh­dä pikavauhdilla ja hallitsemattomasti, vaikka isot uudistukset pitäisi tehdä harkitusti ja analyyttisesti”.

”Paikallista sopimistakin yritetään nyt viedä läpi erittäin no­pealla aikataululla, mutta sitä ennen pitäisi muuttaa työpaik­kojen neuvottelukulttuuria. Sitten kun työpaikkatasolla kes­kustellaan aidosti, henkilökunta otetaan mukaan kehittämään ja tiedonkulku varmistetaan, myös paikallinen sopiminen on mahdollista.”

MUUTOSTARVE SISÄLTÄ Ä aina mahdollisuuden kehittää ja parantaa – tehdä asioita fiksummin kuin ennen. Pelosta se ei kuitenkaan onnistu. Katarina Murron mukaan tarvitsisimme ennen kaikkea myönteistä draivia työelämään. Se onnistuu vain, jos katkaisemme vallalla olevan negatiivisuuden kierteen, mutta kukaan ei pysty siihen yksin.

Facebook­virta on täynnä toinen toistaan negatiivisempia uutislinkkejä, repivää keskustelua ja vastakkainasetteluja. Sit­ten sieltä näkyvät Jari Sarasvuon kasvot. Hän lupaa toimittaa bittikanavien välityksellä inspiraatiota, ideoita ja työkaluja, joilla tämä maa saadaan nousuun. Ilmaista webinaaria, käy­

1. Miten myönteisyyden ilmapiiriä voi vahvistaa?

• Pitää lopettaa menneisyyteen tuijottaminen ja katsoa tulevaisuuteen. Nyt ei ole aika kaivaa juoksuhautoja.

• Lopetetaan vastakkainasettelu ja tuodaan esille hyviä uutisia ja ihmisten omia tarinoita ja kasvoja. Pitäisi löytää inspiraatiota sellaiseen ”totta kai osaan ja voin” -ajatteluun. Pienikin teko on askel isoon muutokseen.

• Nostetaan esille ja mediaan asti hyviä esimerkkejä joustavasta, paikallisesta sopimisesta, jossa sopivia kompromisseja tehneissä yrityksissä on pystytty säilyttämään työpaikat, kasvattamaan niiden määrää ja myös ottamaan huomioon työntekijöiden tarpeet muun muassa työajan joustoissa perhetilanteen mukaan. Tällaisia esimerkkejä nähdään harvoin. Tällaisia pk-yrityksiä kuitenkin on Suomessa paljon, sellaisia, joissa myös työntekijät osallistuvat yrityksen menestyksen suunnitteluun ja varmistamiseen.

• Todetaan faktat: Suomi on hyvinvoiva länsimaa, jolla menee hyvin monella mittarilla mitattuna. Oikeasti meillä on myös varaa auttaa muita. Ja voisimme nostaa keskusteluun uusia tapoja auttaa mm. pakolaisia, eikä vain makuuttaa heitä vastaanottokeskuksissa. Perustetaan muutama startup-yritys miettimään Pakolaiset Suomessa -teemaa. Lisäksi avataan yhteydet myönteisesti suhtautuviin poliitikkoihin, joiden kautta saadaan asioille julkisuutta ja näkyvyyttä.

• Osoitetaan luvuilla työvoiman tarve tietyillä matalapalkka-aloilla, joihin ei suomalaisia työntekijöitä yksinkertaisesti saada. Tällä voidaan perustella voimakkaan maahanmuuton onnistumisen mahdollisuuksia.

Kommentit ovat ERTOn jäsenjärjestöjen edustajilta.

22 | TOIMI | 1-2016

MUUTOSTARVE SISÄLTÄÄ MAHDOLLISUUDENKEHITTÄÄ JA PARANTAA – TEHDÄ

ASIOITA FIKSUMMIN.

TOIMI | 1-2016 | 23

ISO ONGELMA: SUOMESSA

K ARTETAAN RISKEJÄ VIIMEISEEN ASTI.

2. Millä tavalla Suomen talous saadaan nousuun?

• Suomi on jäänyt monilta osin paikoilleen jumittamaan. Irtisanomisten ja palkka-alejen sijasta pitäisi keskittyä tuottavuuteen. Voisiko asiat tehdä tehokkaammin ja nopeammin? Pitäisi olla askel edellä, ei kaksi perässä. On myös paljon hienoja tuotteita, mutta niitä ei osata myydä.

• Otetaan käyttöön kannustimet rangaistusten sijaan. Yksityisyrittäjyyttä, freelanceriutta pitäisi suosia, eikä viedä pois työttömyystukea. Esimerkiksi opintolainasta saa nykyään rahaa takaisin, jos valmistuu aikataulussa – mainio porkkana. Lisää intoa tarvitaan myös muuhun tekemiseen, joka johtaa yleiseen hyvään, kuten roskankeruukampanjat, joukkotalkoot jne.

• Kehitetään uusia vientituotteita maailmalle, ja ne voivat olla palveluitakin. Suomen pitäisi myös satsata myyntiin. Ei riitä, että tehdään hyviä tuotteita tai palveluja, vaan ne pitää osata myydä. Ja niiden tuotteiden pitää näkyä maailmalla! Suomeen pitää saada investointeja ja kunnon investointipankki.

• Guggenheim Suomeen ehdottomasti! Laaja Aasia ja Venäjä sekä Baltian maat ovat kiinnostuneita taiteesta ja Suomen matkailu kituu, kun Suomea ei myydä – tai osata myydä. Guggenheim myisi itse itsensä nimellään.

• Puretaan voimakkaasti turhaa lainsäädäntöä ja byrokratiaa. Uskon, että esimerkiksi kauppojen aukiolon vapautuminen jatkossa vaikuttaa myönteisesti talouteen ja työllisyyteen. Majoitus- ja ravitsemiskaupan alan järjettömille lupaviidakoille voisi varmasti tehdä jotakin samankaltaista.

• Hallitus pitäisi saada ymmärtämään, että koulutuksesta ja osaamisesta säästäminen on kestämätön polku. Osoitetaan että erikoisosaajien ja asiantuntijoiden tarve nimenomaan markkinoinnissa ja kansainvälisessä myyntityössä ovat avainsanoja Suomen menestykselle. Pistetään maabrändi kuntoon, houkutellaan jatkossakin osaavia ulkomaisia opiskelijoita laadukkaisiin oppilaitoksiimme ja huolehditaan, että osaajat eivät valmistuttuaan poistu maasta vaan jäävät toteuttamaan osaamistaan maamme hyväksi.

Kommentit ovat ERTOn jäsenjärjestöjen edustajilta.

24 | TOIMI | 1-2016

tännössä siis netin tai puhelimen välityksellä seurattavaa Sa­rasvuon puhetta, tarjotaan ”kaikille, jotka ovat kyllästyneet ruikutukseen ja Ei Käy ­puolueen nillitykseen”.

Tuhat suomalaista on ilmoittautunut, eivätkä kaikki haluk­kaat edes mahtuneet mukaan. Ajatus on kieltämättä innostava – on siis ihmisiä, joita kiinnostaa ainakin kuulla muita vaihto­ehtoja voivottelun, näköalattomuuden ja tappiomielialan si­jaan.

Sarasvuo piirtää kolmion, jonka kärjessä on tunnelma, siis yleinen tunneilmasto. Toisessa kärjessä on tekeminen, siis se, mitä tehdään ja miten tehdään, johon tietenkin tunnelma vai­kuttaa. Tekemisen tapa taas vaikuttaa tuloksiin. Hyvät tulok­set luonnollisesti kohentavat yleistä tunnelmaa, kun taas huo­not tulokset huonontavat sitä entisestään.

Yleinen tunnelma Suomessa on tällä hetkellä ahdistunut, pelokas ja kyräilevä, ja kun tähän liitetään vielä suomalaiseen kulttuuriin kuuluva yleinen epäluuloisuus menestystä, voitta­mista ja rikastumista kohtaan, ei ihme, että myös työmoraali rapautuu. Sarasvuo painottaa, että oikeasti menestyjästä hyö­tyvät kaikki ja yhteiskunta ensimmäisenä.

Sarasvuo antaa puheessaan neuvoja yrityksen arvon kasvat­tamiseen. Kaikkein tärkeimmäksi, viimeiseksi pullonkaulaksi hän nimeää maineen, jota johdetaan markkinoinnilla. Mark­kinoinnissa säästäminen on siis ehkäpä tyhmintä, mitä yritys voi tehdä.

Iso ongelma piilee hänen mukaansa siinä, että Suomessa kartetaan nykyään riskiä viimeiseen asti. Jorma Ollila on julki­suudessa neuvonut yrityksiä riskinottoon. Sarasvuon mukaan epäonnistumisen pelko ja äärimmäinen riskien karttaminen johtaa lopulta paradoksaalisesti äärimmäiseen riskinottoon. Yrittäminen merkitsee kuitenkin aina riskinottoa ja siten jos­kus myös epäonnistumista.

VEIKKO SALLI, 79, ON TOIMINUT 47 vuotta yrittäjänä ja ot­tanut elämässään riskejä. Hänellä on kokemusta sekä erittäin onnistuneista että vähemmän onnistuneista bisneksistä.

”Suomessa konkurssi on yhä rikos, kun taas Yhdysvalloissa sitä pidetään meriittinä. Siellä ajatellaan, että vasta sitten on to­della jotain, kun on käynyt pohjalla ja noussut sieltä uudestaan ylös”, hän sanoo.

Keskellä pahinta lamaa, vuonna 1991, hän perusti Molok Oy:n haudottuaan sitä ennen ajatustaan jätteiden syväkeräys­järjestelmästä vuosien ajan. Ensimmäiset 58 Molokia myytiin tienvarsien taukopaikoille, ennen kuin ainuttakaan oli valmis­tettu.

3. Millaisia asenneongelmia on ja miten ne ratkotaan?

• Vanhat toimintatavat olisi osattava tarvittaessa heittää romukoppaan. Pitäisi kysyä, että voisiko tämän tehdä paremmin, voisimmeko toimia tehokkaammin.

1• Napataan tyhjäkäynti ja turha työ pois.

• Suomalainen sanoo helposti, että ei onnistu. Pitäisi olla enemmän rohkeutta. Hommaa ei saa jättää puolitiehen, vaan tuotteet ja palvelut pitäisi miettiä loppuun asti.

• Ei uskota, että osataan, voidaan ja kyetään. Tarvitaan itseluottamusta ja myös ymmärrystä siitä, että ollaan eteviä, osaavia ja kekseliäitä.

• Meillä on luulo, että suomalainen tuote tai palvelu myy itse itsensä. Ei myy, vaan myyntiä on kehitettävä.

• Työn tekemisestä, siihen kulutettavasta ajasta ja sen suorituspaikasta sekä sen optimaalisesta suorittajasta ajatellaan usein vielä erittäin vanhanaikaisesti, tuotantotaloudellisen ajan mukaisesti.

• Tekijöiden osaamista ja suoriutumista tulisi mitata tavoitteiden ja saavutuksien kautta, ansioluetteloissa tulisi olla konkreettisia tekemisiä, eikä vain työvuosia. Tulisi kannustaa tekemään työtä eri vuorokauden aikoina, kotoa, julkisista tiloista, ilman vanhanaikaista tiukasti kontrolloitua paikkaan sidottua työtapaa.

Kommentit ovat ERTOn jäsenjärjestöjen edustajilta.

KEVEIDEN informaatioteknologiaan perustuvien palveluyritysten lisäksi Suomes-sa on hyvät mahdollisuudet kehittää myös uutta teollisuutta. Suomi ei ole konkurssiti-lassa, vaan esimerkiksi vanha kunnon vihreä kultamme eli metsät ovat hyvässä kunnossa ja tuottavat pelkästään vuosikasvua 100 miljoo-naa kuutiota vuodessa. Se merkitsee valtavia

määriä metsästä saatavaa raaka-ainetta. Vaikka paperiteollisuus on hiipunut, puu on

Suomen biotalouden ydin. Eikä biotaloudessa ole kyse mistään pienestä puuhastelusta. Suomen biotalousstrategian mukaan tavoit-teena on nostaa biotalouden tuotos sataan miljardiin euroon vuoteen 2025 mennessä ja luoda 100 000 uutta työpaikkaa. Hetkinen –

siis yhdeksän vuoden sisällä! Tuskinpa sataa tuhatta työpaikkaa synnytetään yhdessä yös-sä, eli väkisinkin tuloksia alkaa näkyä jo pian.

Biotalous on myös vastaus globaaliin ympä-ristöongelmaan, sillä biopohjaisilla tuotteilla voi-daan korvata fossiilisia tai valmistusprosessillaan ympäristöä kuormittavampia materiaaleja. Lähde: Suomen biotalousstrategia

Metsällä on yhä arvoa

TOIMI | 1-2016 | 25

Molok Oy on kasvanut 25 vuodessa kansainväliseksi yrityk­seksi, jolla on toimintaa yli 30 maassa. Suurin vientimaa on tällä hetkellä Kiina. Tehdas Nokialla työllistää noin 60 henkilöä ja liikevaihto kasvoi viime vuonna 18 miljoonaan. Yrityksen koko on kuitenkin minimaalinen verrattuna siihen, miten tunnettu sen brändi on ympäri maailman. ”Molokista on tullut jätteiden syväkeräysjärjestelmiä kuvaava yleisnimi”, Salli iloitsee.

”Saamme jatkuvasti uusia kontakteja, kun joku googlaa Mo­lokin ja päätyy nettisivuillemme.”

Kopioitakin on, mutta yksikään ei ole niin kestävä kuin al­kuperäinen. Laatuun ja tuotekehitykseen on satsattu koko yri­tyksen historian ajan.

”Olemme käyttäneet vuosikausia yksityiskohtien kehittämi­seen: miten säkki aukeaa ja millaisella köydellä sekä miten se on kiinnitetty. Pystymme myymään tuotteemme vain kerran, sillä parikymmentä vuotta asennetut Molokit ovat edelleen kuin uusia. Mutta kyllä maailmaan vielä Molokeja mahtuu. Jäte on jätettä kaikkialla.”

Molok Oy:tä on aina kehitetty kantamaan pitkälle. ”Vaikka välillä on parempia ja välillä huonompia aikoja,

olemme aina koettaneet välttää lomauttamista viimeiseen asti. On parempi pitää väki työssä ja motivoituneena hiljaisempien­kin aikojen yli.”

SALLILL A OLI ROHKEUTTA PERUSTA A yrityksensä keskellä lamaa. Tällä hetkellä lähes kaikki positiiviset uutiset näyttä­

vät liittyvän nuorten yrittäjien perustamiin startupeihin, jotka useimmiten keskittyvät informaatioteknologiaan perustuviin palveluihin.

”Useat teknologiat sensoreista 3D­printtaukseen ja teko­älyyn kehittyvät nyt valtavaa vauhtia. Tästä seuraa hintojen lasku ja ovien avautuminen monille uusille ratkaisuille ja niitä luoville yrityksille. Yrittäminen demokratisoituu. Pitää vain ymmärtää mahdollisuudet”, Maria Ritola selittää. Hän on De­mos Helsingin tutkija, resurssiviisaiden startupien vertaishau­tomo Peloton Clubin johtaja ja itsekin startup­yrittäjä.

”Se ei kuitenkaan tarkoita, että ainoastaan teknologiaosaajia tarvittaisiin. Tarvitaan ymmärrystä ratkaistavista ongelmista yhteiskunnassamme. Tarvitaan ihmisiä, jotka osaavat markki­noida ja niitä, jotka osaavat neuvotella rahoituksesta.”

Ritola osallistui viime kesänä kymmenen viikon mittaiseen Singular Universityn Graduate Studies ­ohjelmaan Kalifornian Piilaaksossa. Ohjelmaan osallistui 78 ihmistä 45 eri maasta, ja tarkoituksena oli kehittää yrityksiä, jotka vaikuttaisivat miljar­dien ihmisten elämään.

Singular University on eräänlainen yliopiston ja ajatushau­tomon välimuoto, jonka ajatuksena on kouluttaa, inspiroida ja voimaannuttaa johtajia käyttämään teknologiaa ihmiskunnan suurimpien haasteiden ratkaisemiseen. Jotta tähän päästäisiin,

26 | TOIMI | 1-2016

IRIS. AI on Maria Ritolan ja kolmen hänen Singular Universityn kurssikaverinsa perustama startup, joka sai alkunsa Piilaak-sossa viime kesänä. Iris.AI on tekoäly, jonka tavoitteena on oppia lukemaan ja ymmär-tämään kaikki maailman tieteellinen tieto ja yhdistämään lukemansa.

”Olemme varmoja, että maailmassa on jo olemassa kaikki tarvittava tieto monen ongelman ratkaisuun, mutta yksikään ihmi-nen ei pysty hallitsemaan, ymmärtämään ja yhdistämään kaikkea, mitä on jo tutkittu. Sen

sijaan kone pystyy”, Ritola sanoo.Alkuvaiheessa Iris.AI tarjoaa oikopolun

oleellisimpaan tutkimustietoon. Tähän men-nessä se on lukenut yli 2 000 TED-konferens-seissa esitettyä puhetta, ja tarjoaa luettavaksi kuhunkin puheeseen liittyvän tieteellisen tiedon – alkuvaiheessa tosin käyttäen vain il-maiseksi saatavissa olevia tutkimuksia. Yhdellä ainoalla silmäyksellä saa käsityksen, minkälaista tutkimusta aiheen ympärillä on tehty.

”Tekoälymme on vielä kovin nuori, joten sitä pitää vielä opettaa. Seuraavaksi se alkaa

lukea tutkimusdataa. Sen lisäksi Iris tarvitsee myös ihmisopettajia, jotka voivat kertoa, mikä mitkä käsitteet ovat relevantteja ja mit-kä eivät. Tekoälyn on tarkoitus oppia oikeasti ymmärtämään lukemaansa ja asiayhteyksiä.”

Työkalu julkaistiin 15. helmikuuta TED-konferenssin yhteydessä. Perustyökalu on tarkoitus pitää aina kaikille avoimena ja ilmaisena, ja sen ympärille kerätään nyt yh-teisöä ihmisistä ja organisaatioista, jotka ovat valmiita opettamaan tekoälyä. Yrityksen nettisivuilla Iris.ai voi ilmoittautua mukaan.

Oikotie tieteelliseen tietoon

”K ANNATTAA ALOITTAA, ENNEN KUIN ON

VALMIS.”

4. Millaisia ihmisiä tulevaisuuden Suomi tarvitsee?

• Ennakkoluulottomia ja rohkeita. Maailma muuttuu ennätysvauhtia ja mukana olisi pysyttävä.

• Lapsenmielisiä, innokkaita, kokeilevia, uutta rakastavia, rajoja rikkovia, kekseliäitä, joustavia ja sopeutuvia.

• Kansainvälisiä, rohkeita, globaalisti ajattelevia, myös Suomessa opiskelevia ulkomaalaisia, jotka rekrytoitaisiin heti valmistumisen jälkeen tänne töihin.

• Rohkeita, vastuuta kantavia, uusille tavoille ja ajatuksille avoimia.

• Täällä on erittäin suuri tarve tunneälyllisille johtajille, jotka ymmärtävät, että työn tekevät yksilöt. Tämä ei tarkoita, etteikö numeroilla johtaminen olisi tärkeää, päinvastoin – osaava johtaja pitää työntekijöistään huolen niin, että yrityksen numerot ovat kaiken aikaa tuloskunnossa. Huono johtaminen on ajanut maata tilanteeseen, jossa työnantajat ja työntekijät tuntuvat olevan kovasti eri puolilla asiassa, jonka pitäisi olla jopa enemmän kuin yhteinen.

• Tarvitsemme myös muualta tulleita, työtä haluavia ja osaavia ihmisiä, jotka voivat asenteellaan ja muunlaisella taustatiedollaan rikastaa suomalaisten työpaikkojen ilmapiiriä ja ihmisten sosiaalista käyttäytymistä.

Kommentit ovat ERTOn jäsenjärjestöjen edustajilta.

pitkän aikavälin tavoitteet on asetettava kunnianhimoisiksi, vaikka käytännössä lähdettäisiin yksinkertaisesta ideasta liik­keelle.

”Isojen yhteiskunnan haasteiden ratkominen on todella hyvä mahdollisuus uudelle liiketoiminnalle. Kysyntää riittää ihan varmasti”, Ritola sanoo. ”Ja vaikka teknologia on tapa löytää ratkaisuja, pelkkä teknologia ei ratkaise yhtään mitään. Ensin on ymmärrettävä ongelmien perimmäiset syyt ja mitä niiden ratkaiseminen edellyttää. Teknologia auttaa sitten ratkaisun skaalaamisessa isommaksi ja saavutettavammaksi.”

RITOL A KERTOO A ALTO-YLIOPISTON kauppakorkeakoulun tiloissa järjestetyssä tapahtumassa mahdollisuuksista päästä joko kilpailun kautta tai suorahaulla ensi kesäksi ohjelmaan hiomaan yritystä terveyteen tai hyvinvointiin liittyvästä lii­keideasta.

Paikalla on kansainväliseltä vaikuttava joukko etupäässä nuoria ihmisiä, sekä opiskelijoita että jo työelämässä olevia. Vaikka kaikki heistä eivät pääsekään viettämään ensi kesää Kaliforniassa ja verkostoitumaan muiden huippuosaajien kans­sa, kaikki kilpailuun lopulta osallistuvat tulevat kehittäneeksi liikeidean. Eikä mikään estä vaikka kaikkien näiden ideoiden toteuttamista.

Ritola kuitenkin suosittelee, ettei ideoita jäätäisi pohtimaan liian pitkäksi aikaa pelkästään päässä. ”Innovaatiot lähtevät aina konkretiasta, eikä ideoita kannata jättää ajattelun asteel­le liian pitkäksi aikaa. Paras on lähteä heti kokeilemaan ideaa käytännössä, koska tekemällä oppii eniten. Kannattaa aloittaa, ennen kuin on valmis”, Ritola neuvoo.

TOIMI | 1-2016 | 27

Verkostoituminen on uraohjus­kieltä, joka ärsyttää monia. Pyr­kyrit ne vain laskelmoivat ja ke­räilevät uusia tuttavuuksia!

“Sanasta verkostoituminen tulee itselleni hieman ikävä mie­likuva: yritetään tavata mahdol­lisimman monta ihmistä, jotka

voi lisätä LinkedIn­kontaktiksi ja joista voi saada tule­vaisuudessa hyötyä”, toteaa yrittäjä, diplomi­insinööri Emma Tullila, 34.

Tullilalle verkostoituminen on erittäin tuttua. Hän on perustanut Mothers in Business ­verkoston, jossa urasuuntautuneet naiset kohtaavat erilaisissa tapah­tumissa: yritysvierailuilla, puhetilaisuuksissa ja työ­pajoissa, joissa vaikkapa harjoitellaan esiintymistä tai viilataan omaa ansioluetteloa.

Tullilalle verkostoitumisen ihanne on jotain muuta kuin hyödyllisten LinkedIn­kontaktien keräilyä.

“Haluan nähdä ihmisiä siksi, että ihminen on itses­sään arvokas enkä siksi, mitä arvoa hänellä on minul­le”, Tullila sanoo.

Tullilalle ihmisten kohtaaminen on myös ansio­työtä. Hänen yrityksensä Hajime Solutions tutustut­taa japanilaisia firmoja suomalaisten yritysasiakkai­den kanssa. Tullila on ollut vaihto­opiskelijana sekä töissä Japanissa ja sittemmin työskennellyt viisi vuot­ta japanilaisessa yrityksessä Suomessa.

Tullilan yrityksen japaninkielinen nimi Hajime tar­koittaa aloittamista ja ensi kohtaamista.

VERKOSTOITUMISEN IDEA ON helppo: Ole mukana asioissa, jotka sinua innostavat. Tapaa ihmisiä, joiden kanssa on inspiroivaa jutella. Auta ja tue muita, kun osaat ja pystyt.

Verkosto hyville siskoille

Samalla tapahtuu itsellekin hyviä asioita, mutta usein eri aikaan ja eri muodossa kuin ennalta odottaa.

“On aika kutkuttavaa, mitä yksittäiset kohtaamiset mahdollistavat. Omalla työurallani kesätöistä lähtien kaikki on tapahtunut sattumalta, mutta ei kuitenkaan täysin sattumalta. Kun on tiettyjä tavoitteita, ne oh­jaavat käyttäytymistä. Kun on aktiivinen ja pitää sil­mät auki, sattumia tapahtuu”, Tullila kuvaa.

Myös Tullilan ajatus yrittäjyydestä lähti muhimaan satunnaisesta kohtaamisesta. Japanilaisen entisen kol­legan kanssa tuli puhetta, että tämän tuttava tarvitsisi apua suomalaisten yritysasiakkaiden kanssa. Ilman toisen auttamista hän ei olisi ehkä koskaan löytänyt yrittäjyyttä.

Tullilan perustaman uraäitien verkoston päätarkoi­tus on tukea ja kannustaa naisia pohtimaan omia ura­tavoitteitaan ja kehittämään itseään.

Siinä sivussa tietysti myös tulee ideoita ja jokin uusi projekti voi lähteä itämään. Joku on saanut potkua oman unelmansa toteuttamiseen. Toiset ovat ystävystyneet.

Yrittäjistä on syntynyt oma porukkansa. Jotkut ovat tilanneet pienyrittäjältä webbisivuja. Yksi jäsen löysi verkostossa työskentelemällä väitöskirjatyöpaikan.

TOISILLE VERKOSTOITUMINEN on luontevaa. He hakeutuvat erilaisten ihmisten juttusille, kertovat it­sestään sekä osaamisestaan, ja samalla kuin huomaa­matta tuttavapiiri laajenee.

Toiset viihtyvät omalla mukavuusalueellaan ja pie­nessä piirissään.

Emma Tullila miettii, että elämässä on hyvä olla eri­laisia verkostoja. Samanhenkisten kuplassa eläminen voi kaventaa ajatusmaailmaa. Toisaalta tietyt saman­henkisten porukat ovat tärkeitä, koska niissä uskaltaa puhua vapaasti.

Kun tapaa uusia ihmisiä työelämässä, ei kannata aina miettiä, mitä minä tästä saan. Hyvä verkostoituja antaa jotain muille.

TEKSTI TERHI HAUTAMÄKI KUVA JUHA MYLLYMÄKI

28 | TOIMI | 1-2016

Emma Tullila perusti uraäitien verkoston.

TOIMI | 1-2016 | 29

“Siksi esimerkiksi yrittäjillä on omia keskinäisiä verkostoja. Kaikissa porukoissa ei uskalla sanoa omia haaveita ja ideoita.”

Varsinkin ison elämänmuutoksen tai uranvaihdok­sen äärellä kannattaa hakeutua niiden ihmisten seu­raan, joiden tapaamisesta tulee energinen olo ja joilta saa kannustusta. Tullila on tarvinnut sitä esimerkiksi lähtiessään yrittäjäksi.

Voi myös miettiä, millaista oloa itse muille välittää. Rohkaisevat sanasi ovat joskus saattaneet vahvistaa ystäväsi päätöksen vaihtaa ammattia. Tai ehkä epäi­levä kommenttisi on saanut toisen perääntymään elä­mänmuutoksessa.

Tullilaa kosketti hiljattain eräs viesti äitiverkoston jäseneltä. Tämä kertoi, että Tullilan esimerkki ja roh­keus unelmoida isosti oli rohkaissut tätä lähtemään mukaan itselleen tärkeään projektiin.

“Oli hienoa huomata, että joku saa innoituksen sa­noistani, että en ole se, joka latistaa toista.”

NAISVERKOSTOJA ON MONILL A aloilla. Ne toimi­vat vastapainona työelämän miehisille verkostoille, joita on ollut iät ja ajat. Mutta mikä merkitys on suku­puolella työelämän suhteissa?

Emma Tullila on itse ollut koko opiskelu­ ja työ­uransa miesvaltaisella alalla. Hän on pärjännyt hyvin, ja päällisin puolin hänestä tuntuu siltä, että sukupuo­lella ei ole merkitystä.

Mutta Tullila sanoo, että tarkemmin pohtiessa huo­maa, kuinka ainakin tekniikan alalla miesten verkos­toituminen tapahtuu vuosien saatossa kuin huomaa­matta. Se vain jää helposti naisille näkymättömäksi.

“Miehillä on jo opiskeluaikoina harrastuskerhoja – autokerhoja, mieskuoroja ja olutkerhoja – joihin nais­ten on hankala mennä mukaan, vaikka niihin pääsisi­kin. Näissä miehet luontevasti verkostoituvat ajattele­matta sitä tarkemmin. Sitten kun ollaan työelämässä, heillä on jo aika hyvä pohja. Siksi naisten pitää ehkä työuralla verkostoitua tavoitteellisemmin”, Tullila pohtii.

Naisilla voi toki olla omia kerhojaan, ja opiskeluvuo­sina miehet sekä naiset kaveeraavat paljon keskenään.

Mutta kun Tullila kyseli Mothers in Businessin nai­silta kokemuksia, saman oli huomannut moni muukin: miehet rakentavat omat piirinsä jo silloin, kun ei tar­vitse vielä miettiä uralla etenemistä tai sopivien ihmis­ten tuntemista.

Tilastokeskuksen mukaan miesten sosiaalisen me­dian verkostoissa on enemmän löyhiä tuttavuuksia harrastuksista, työelämästä ja yhteiskunnallisista ak­tiviteeteista, kun taas naisilla suhteet painottuvat ys­täviin ja sukulaisiin.

Myös Helsingin yliopistossa sosiologian gradun teh­nyt Anna Hoffman selvitti, että vastavalmistuneiden ekonomimiesten verkostoissa oli enemmän heikkoi­hin siteisiin pohjautuvia suhteita ja korkeassa asemas­sa olevia yhteyshenkilöitä kuin saman alan naisilla.

Miehet kuulivat työpaikoista usein tällaisten hen­kilöiden kautta, ja juuri tiedonkulku helpotti miesten työllistymistä verrattuna naisiin.

Tämä ei tarkoita, että miehet laskelmoiden keräili­

Äityslomallakin voi miettiä työuraaMOTHERS IN BUSINESS -verkosto sai alkunsa Emma Tullilan äitiysvapaalla. Kun vauva oli puolivuotias, Tullila huomasi kaipaavansa uraidentiteettiään. Hän toivoi, että vauvajumppien ja muskareiden ohella olisi toimintaa myös työuras-taan kiinnostuneille äideille.

Tullila alkoi kysellä neuvolatuttuja mukaan. Pian sana alkoi kiiriä ja piiri laajen-tua.

Tullila tapasi nuorten naisten Aalto Women in Business -verkoston vetäjän ja sai häneltä kannustusta ja ideoita.

Toukokuussa 2015 Mothers in Businessista tuli yhdistys. Verkosto toimii pää-kaupunkiseudulla ja Tampereella, jatkossa myös Turussa. Se laajentuu muihinkin kaupunkeihin.

Lapsen saa ottaa mukaan lähes kaikkiin tilaisuuksiin. Se on iso asia pienten lasten äideille, joista osa on vasta palaamassa työelämään ja osa surffaa työn, päiväkodin ja kodin välillä.

Mothers in Businessin on tarkoitus olla ryhmä, jossa äitiyteen, työhön ja perheeseen liittyvistä valinnoista voi puhua ilman pelkoa arvostelusta. Sitä äidit kohtaavat muualla aivan liikaa.

Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiön tuella verkosto toteuttaa nyt myös MiB Akatemia -pilottia, jossa perhevapailta palaaville äideille tarjotaan valmen-nusta ja välineitä uralla etenemiseen.

“Uraäideissä on hirmuinen potentiaali. Kun on perhevapaalla vuoden, voi katsoa asioita etäältä ja voi herätä aivan uusia ajatuksia”, Tullila sanoo.”

TAPAAT KOLLEGAN LOUNASPALAVERISSA TAI

TALOYHTIÖN PIHALLA.

sivät LinkedIn­kontakteja. Voi olla, että monet viettä­vät aikaa isoissa ja avoimissa porukoissa, joissa syntyy helposti uusia tuttavuuksia. Sählykaverista voi myö­hemmin olla apua myös työelämässä.

ARKISET KOHTA AMISET VIL AHTAVAT puolihuoli­mattomasti ohitse. Tapaat kollegan lounaspalaverissa, kaverin kahvilla tai naapurin taloyhtiön pihalla.

Mutta ajattele: varsinkin työelämässä tapaat päivit­täin ihmisiä, joita et välttämättä kohtaa enää koskaan uudelleen. Niidenkin kanssa, joita näet usein, yksittäi­nen tapaaminen ei enää koskaan toistu samanlaisena.

Nyt mennään vähän japanilaisen filosofian puolelle. Emma Tullila on koettanut omaksua ajatuksen ihmis­ten kohtaamisesta. Sanonta “Ichi go ichi e” juontuu perinteisestä teeseremoniakulttuurista ja tarkoittaa vapaasti suomennettuna, että jokainen kohtaaminen on ainutlaatuinen.

Ehkä tässä on myös hyvän verkostoitujan filosofia.Mitä tahansa tästä tapaamisesta seuraakaan, tai

vaikka ei seuraisi mitään, juuri tämä keskustelu toisen ihmisen kanssa on ainutkertainen.

30 | TOIMI | 1-2016

JOS ON AIVAN LIIK A A asioita pöydällä ja sen alla, tuli ehkä sanottua turhan usein ”onnis­tuu”, vaikka olisi pitänyt välillä sanoa ”ei”.

Kehitämme kiireemme itse, ainakin osin. Allakoosis on tila, jossa ihminen täyttää kalente­rinsa pakonomaisesti täyteen – tunteakseen itsensä tarpeelliseksi. Elämässä on toki oikeas­tikin ajanjaksoja, jolloin tehtävät sekä vastuut kasautuvat ja tunnit valuvat käsistä kuin hiekka tiimalasissa.

Jos turbulenssi kasvaa syöksykierteeksi, pitää toimia eli karsia. Työssä ja kotona on asioita, jotka täytyy ihan pakosta tehdä. Ja sitten on kaikkea aikaa vievää turhaa höttöä. Mikä tekeminen tuottaa toivottua tulosta ja mikä ei?

Omaa oivallusta lisää, jos kirjoittaa viikon ajalta ylös kaiken tekemisensä kokouksista television katseluun ja nukkumiseen. Tuleeko kiire sittenkin siitä, että aika kuluu asioihin, jotka eivät edistä oikein mitään, kuten turhiin pa­lavereihin, marmattamiseen ja papereiden siirtelyyn? Jos­kus ei saa aikaiseksi mitään ja sekin täytyy hyväksyä.

Ihan kaikkea ei tarvitse tehdä läheskään täydellisesti – riittävän hyvä on monesti sopiva suoritustaso. Vastuun ja­kaminen sekä kotona että töissä on viisautta; luota muihin ja hyväksy heidän tapansa tehdä.

Pysähdy välillä lataamaan akkuja. Tee väkisin aikatau­luusi tilaa kävelyretkelle ystävän kanssa tai rauhalliselle perheillalliselle, jonka teitte lasten kanssa yhdessä.

Etenkin, jos on kova kiire koko ajan, pitää uskaltaa pysähtyä. Silloin huomaa, että maailma pyörii kyllä.

1 SUORITA ENSIN ne asiat, jotka on ihan pakko tehdä, ja

loput vasta, jos aikaa ja voimia jää.

2 HY VÄKSY RIITTÄVÄ laatu ja delegoi rohkeasti kotona sekä

työpaikalla. Ota apu vastaan.

3 USK ALL A PYSÄHTYÄ ja irtautua paniikista, kun kiireen

tunne kasvaa liian isoksi.

TOIMITUSPÄ ÄLLIKKÖ SUSANNA CYGNEL LISTA A K ÄTEVIÄ TAPOJA TEHDÄ EL ÄMÄSTÄ TOIMIVA .

K ARISTA KIIREHommat vyöryvät päälle, eikä pää pysy mukana – saati sitten jalat!

Singahtelet sinne tänne, ja kaikki jää kesken. Stop!

3 x TOIMIVA POINTTI

TOIMI | 1-2016 | 31

Anni Puntalalla on luottamustehtävä: hän on ihmispyramidissa nostajana yksi alimmista - vankkumaton tukipilari, joka kannattelee korkeuksiin kohotettavia jouk-kuetovereitaan.

Puntala harrastaa cheerleadingia eli lajia, joka sai alkunsa amerikkalaisten urheilujoukkueiden kannustusjoukoista. Annista tuli cheerleader tyttärensä vanavedessä.

”Seuran aikuisten joukkue haki kymmenen vuotta sitten uusia jäseniä. Menin kokeilemaan, ja sinne jäin.”

Cheerleading sisältää tanssia, huikeita heittoja ja vauh-dikasta akrobatiaa. Mukaan joukkueeseen pääsee, vaikkei olisi norjimmasta päästä. Anni ei esimerkiksi taivu kärryn-pyörään.

”Joukkueessa jokaiselle löytyy tehtävä ja jokaisen panos on arvokas. Yläikärajaakaan ei ole, sillä joukkueemme vanhin on 62-vuotias ja mukana on monta nelikymppisenä aloittanutta.”

Toukokuussa Anni lähtee HAC Elephants -joukkueensa kanssa Pariisiin kilpailemaan. Tavoitteet ovat korkealla, sillä kotimaassa joukkue päihittää muut aikuisten ryhmät. Suomessa lajin taso on maailmanlaajuisesti korkea. Joka syksyksi ja kevääksi joukkue rakentaa oman esityksen.

”Tytär ei ehdi kaukaisen asuinpaikkansa vuoksi esityk-siimme, mutta avomies ehtii. Ei tosin yleisöksi, sillä sain houkuteltua hänet joukkueeseemme!”

VAPAATA AIKAA TEKSTI VIRVE JÄRVINEN KUVA JUHA MYLLYMÄKI

Kuka Anni Puntala

TyöpaikkaLänsi-Pasilan Optikko

AmmattiOptikko

Ikä54

HarrastusCheerleading

”Porukalla fanttikin nousee kevyesti”, Anni Puntala viittaa HAC Elephants -joukkueensa nimeen.

32 | TOIMI | 1-2016

TIINA TORPPA TYÖSKENTELEE VAPA ANA TOIMITTA JANA JA KIRJOITTAMISEN KOULUTTA JANA .

Koulutin kollegani kanssa. Päivän lopuk­si hän nätisti huomautti minulle, että mainitsin sen pari kertaa. Olin sano­nut, että minä keski­ikäisenä naisena.

Melkein purin itseäni kieleen. Har­mista. Miksi ikinä horista mitään

omasta iästä? Ikä ei kiinnosta ketään tai liity oikein mihinkään, ainakaan työelämässä.

Myös nuorten ikä pitää jättää rauhaan. Päivittely, että ”olet niin nuori”, tuntuu kohteesta vähättelyltä, etenkin työelämässä. Nuori itse luonnehtii joskus, ettei hän vielä tässä iässä. Iäkkäämpi perustelee, et­tei hän enää tässä iässä. Ikäpuhe työminästä sisältää ani harvoin mi­tään myönteistä informaatiota.

Hassua, jos joku sanoisi ikävuo­tensa takia sopivansa tehtävään. Sopivuus ja pätevyys kumpuavat muualta kuin vuosirenkaista. Osaa­miseen perustuvassa työelämässä ikä ei ole oikein mitään. Työtilan­teissa pomo, asiakas tai kollega miettii ihmisen osaa­mista eikä hänen ikävuosiaan. Kun muutkaan eivät mieti ikääsi, älä itse tee siitä numeroa.

TOKI ON OLEMA SSA IK Ä SORTOA . Aihetta käsitte­levä Niina Viitasalon uusi väitöskirja kertoo, että työ­elämässä ikäsorto kohdistuu eniten yli 55­vuotiaisiin ja enemmän naisiin kuin miehiin. Tavallisia ikäsyrjin­

nän paikkoja ovat rekrytointi, irtisanomiset ja valinta koulutuksiin.

Viitasalon mukaan ikäsyrjintä ei vai­kuta vain yksilöön, vaan koko työilma­

piiriin ja tiimityöskentelyyn. Voisi siis vetää johtopäätöksen, että fiksu pomo kitkee ikäsyrjinnän työpaikaltaan ja omasta johtamisestaan. Todennäköi­sesti hän ei itsekään jauha iästä.

Kuka tahansa voi päättää, ettei morkkaa tai karsasta ketään toista työelämässä hänen ikänsä takia. Jo­kainen voi päättää olevansa oikeassa iässä. Se tarkoittaa, ettei nyi mattoa omien jalkojen alta. Facebookin palveluksessa komeaa uraa tekevä Sheryl Sandberg kirjoittaa, että

lasten hankkimista suunnittelevat

naiset alkavat jo etukäteen vetäytyä työurallaan. Siis ennen kuin he edes ovat raskaana! Lapsentekoa miet­tivät naiset eivät ota vastaan vaativia tehtäviä, sanoo Sandberg.

VÄITÄN, ETTÄ JOTKUT YLI 55­vuotiaat tekevät kuin nuoret naiset. Vetäytyvät ennen aikojaan, jo paljon ennen eläkepäiviä. Miehetkin voivat vetäytyä. Eräs työelämän asiantuntija Suomesta sanoo, että monella työpaikalla on vallinnut tapa vetäytyä ennen eläke­vuosia. Vetäytymisen suosimiseen osallistuvat niin esimiehet kuin henkilöstöosastokin. Voidaan sanoa,

ettei ihmistä enää kannata lähettää koulutukseen, kun hän jää vuoden päästä eläkkeelle.

Mitä hiivattia! Täysillä ja loppuun asti. Raskaaksi tuleminen tulevai­suudessa tai jatkossa siintävät elä­kevuodet eivät hapata kenenkään osaamista ja työkykyä tänään. Ja eläkeikää lähestyvä voi sitä paitsi

siirtää tietoaan koulutuksesta muille tai jatkaa työ­uraansa. Raskauden alkuun voi kulua vuosia, ja vuodet piippuhyllyllä verottavat koko työuraa.

IK Ä ON MONELL A L AILL A arka paikka. Ja monet eri iät. Kohtaan välillä tilanteita, ettei haastateltava halu­aisi ikäänsä näkyviin lehtijutussa. Moni sanoo, ettei tahdo muiden näkevän, kuinka vanha on. Jotkut heis­tä ovat kolkyt ja risat. Kaikki ovat naisia.

Eräs nainen valittaa Facebook­sivullaan häntä jäytä­västä ikäkriisistä. Hän täytti 40. Miltähän tuo järisyt­tävä ikäkompleksi kuulostaa 68­vuotiaasta naisesta, joka muuten vastikään aloitti kolmen vuoden työsuh­teen uudessa työpaikassa.

Tavallaan ymmärrän ikäkriisin, oman iän ajattele­misen ja elämän puntaroinnin. Siihen voi havahtua, kun jokin vuosilukema täyttyy. Erilaiset taitekohdat saattavat auttaa ihmistä kehittymään. Haluaisin silti kuulla enemmän siitä kehityksestä, kuin voivottelua, ”kuinka minä nyt olen niin vanha”.

Toki kaikki ikäpuhe ei lietso ikäsortoa. Luotta­muksellisessa yksityiskeskustelussa ihmiset pystyvät usein puhumaan antoisasti iästä tai ikävaiheista. Mi­nullakin on jotakin hyvää sanottavaa. Kaikki kohtaa­mani ammattitaitoiset ihmiset ovat olleet oikeassa iässä.

Harvoin kukaan muu miettii ikääsi. Älä itsekään hoe numeronäytöltäsi keksimiäsi

tulkintoja tai piehtaroi ikäkriiseissä.

Ikäpuhe ei hyödytä ketään

TYÖHUONEELTA

FIKSU POMO KITKEE

IK ÄSYRJINNÄN TYÖPAIK ALTAAN.

TOIMI | 1-2016 | 33

K un perheeseen syntyy lapsi, suhde työntekoon muuttuu ainakin käytännön tasolla. Toimistolla ei välttämättä voi roikkua iltamyöhään, ja moni ei enää haluakaan lap­

sen saatuaan tehdä yhtä pitkää työaikaa kuin ennen. Moni vanhempi kokee olevansa aina väärässä pai­

kassa: kotona mielessä pyörivät työasiat, ja töissä taas tuntuu siltä, että pitäisi olla antamassa aikaa lapselle.

Eniten vapaata töistä lapsiper­he saa vauva­aikana. Lapsen äiti jää äitiysvapaalle noin 5–8 viik­koa ennen laskettua aikaa. Yh­teensä äitiysrahaa saa noin neljä kuukautta. Isä voi jäädä isyysvapaalle heti lapsen syn­tyessä tai isyysvapaan voi käyttää vasta myöhemmin. Yhteensä isyysvapaata saa noin yhdeksän viikkoa, ja siitä 18 arkipäivää molemmat vanhemmat voivat olla kotona yhtä aikaa.

Äitiysvapaan loputtua alkaa vanhempainrahakau­si, jonka voi käyttää vanhemmista kumpi tahansa. Yhteensä vanhempainrahaa maksetaan noin puoli vuotta, ja vanhemmat voivat olla vapaalla myös vuo­rotellen.

Vanhempainvapaa päättyy, kun lapsi on noin yhdek­sän kuukautta. Silloin lapsi voi mennä päivähoitoon tai toinen vanhemmista voi jäädä kotiin hoitamaan lasta hoitovapaalle. Hoitovapaa voi jatkua, kunnes lap­si täyttää kolme vuotta. Kelasta saa tukea myös siihen, jos lasta hoitaakin kotona vanhemman sijasta esimer­

kiksi isovanhempi tai hänen hoitajakseen palkataan yksityinen hoitaja.

Joustavaa hoitorahaa Kela maksaa silloin, kun lapsi on hoidossa ja vanhempi tekee töitä enintään 30 tuntia viikossa. Vanhemmat voivat myös vuorotella lapsen hoidossa esimerkiksi siten, että toinen vanhemmista pitää maanantait vapaana ja toinen perjantait.

Työntekijällä on lain perusteella oikeus lyhentää työaikaansa lapsen toisen kou­luvuoden loppuun. Kela maksaa osittaista hoitorahaa alle kolme­vuotiaasta mutta myös eka­ ja tokaluokkalaisesta lapsesta.

Työnantajan ei tarvitse mak­saa perhevapaiden ajalta palkkaa, ellei siitä ole sovittu työehtoso­pimuksessa tai työsopimuksessa

tai se ei ole työpaikan käytäntö. Tällöin rahaa voi hakea Kelasta.

Perhevapaiden aikana kertyy myös vuosiloma. Hoi­tovapaalta vuosiloma ei kerry.

PAINEITA AIHEUTTAVAT ne tilanteet, kun lapsi sai­rastuu, eikä kummallakaan vanhemmalla olisi työ­kiireiden vuoksi aikaa jäädä kotiin. Vanhemmalla on kuitenkin lain puolesta oikeus lapsen sairastumisen vuoksi jäädä neljäksi päiväksi kotiin hoitamaan alle 10­vuotiasta lasta. Myös vanhempi, joka asuu eri osoit­teessa lapsensa kanssa, voi jäädä vapaalle hoitamaan lasta. Vanhemmat voivat hoitaa lasta esimerkiksi vuo­ropäivin.

Kuitenkin jos toinen vanhemmista on kotona vaik­kapa vauvaa hoitamassa, työssäkäyvällä vanhemmalla

Lapsi tuli, työt jatkuvat

Työntekijällä on monenlaisia oikeuksia perheen ja työn yhdistämiseksi. Parhaiten

paketti toimii, kun sekä työntekijä että työnantaja ovat aktiivisia.

PÄRJÄÄ & PÄDE

TYÖNANTAJA PYSTYY JOUSTOIN HELPOTTAMAAN

PERHEELLISEN ARKEA.

34 | TOIMI | 1-2016

TEKSTI JA ANA TAPIO KUVITUS JONNA KOSKI

ei ole oikeutta olla pois töistä. Poikkeuksena sääntöön on esimerkiksi tilanne, jos myös kotona oleva vanhem­pi on sairas.

PAL A AMINEN PERHEVAPAILTA TÖIHIN ei aina suju kitkatta. Monella ei edes ole odottamassa työpaik­kaa, ja niilläkin joilla on, voi olla edessä uudet tehtä­vät. Työpaikoilla olisikin hyvä olla valmiit käytännöt, mitä asioita perhevapailta palaavan kanssa käydään läpi, ettei vain oleteta, että palannut solahtaa vanhaan paikkaansa aivan kuin välissä ei olisi ollut kuukausia tai vuosia.

Esimiehen kanssa on syytä keskustella esimerkiksi siitä, kokeeko tehtävänsä vielä mieluisiksi vai halu­aisiko uuden elämäntilanteen myötä kokeilla jotain muuta.

Moni petaa paluuta työelämään tekemällä töitä myös esimerkiksi vanhempainvapaalta käsin. Työn­teko ei vaikuta Kelan tukiin silloin, kun työ tehdään sunnuntaina tai arkipyhinä. Jos tekee töitä muina päi­vinä, työnteosta pitää ilmoittaa Kelaan. Silloin van­hempainraha maksetaan työnteon ajalta vähimmäis­määräisenä.

TEKIPÄ SITTEN TÄY TTÄ tai lyhennettyä työaikaa, työnantaja pystyy erilaisilla joustavilla käytännöillä huomattavasti helpottamaan perheellisen arkea. Esi­merkiksi liukuva työaika takaa sen, että vanhemmat voivat vuorotella lapsen hoitoon viemisessä ja kotiin hakemisessa. Onnistuneilla järjestelyillä lapsen ei välttämättä tarvitse olla hoidossa liian pitkiä päiviä.

Myös mahdollisuus etätyöhön voi auttaa pitämään

TOIMI | 1-2016 | 35

PIENELLÄ PRÄNTÄTTYÄ

Äitiysvapaa alkaa 30–50 arkipäi-vää eli 5–8 viikkoa ennen laskettua aikaa. Äitiysrahaa maksetaan 105 arkipäivää eli noin 4 kuukautta.

Isyysvapaa kestää enintään 54 ar-kipäivää eli noin 9 viikkoa ja sen aikana saa isyysrahaa. Isyysvapaata voi pitää 1–18 arkipäivää yhtä aikaa äidin kanssa.

Vanhempainvapaa alkaa äitiyslo-man jälkeen. Sen voi pitää joko äiti tai isä. Vanhempainrahaa makse-taan 158 arkipäivää eli noin puoli vuotta.

Kotihoidon tukea maksetaan silloin, kun alle 3-vuotiasta lasta hoidetaan kotona. Tällöin ollaan hoitovapaalla.

Joustava hoitoraha on kyseessä silloin, kun äiti tai isä hoitaa alle 3-vuotiasta lasta kotona vain osan ajasta ja tekee töitä 30 tuntia viikos-sa tai vähemmän.

Osittaista hoitorahaa maksetaan 1. ja 2. luokalla olevasta lapsesta, jonka vanhempi tekee viikossa töitä 30 tuntia tai vähemmän.

Perhevapaa on yleisnimitys kaikista edellä mainituista.

pallot ilmassa perheen ja työn kanssa jonglööratessa. Etätyöpäivänä voi olla kätevää laittaa pyykit konee­seen aamulla ennen töihin ryhtymistä ja ripustaa tau­olla kuivumaan. Näin illalle jää enemmän aikaa vaik­kapa lasten kanssa leikkimiseen.

Moni työntekijä kaipaa selviä rajoja työn ja vapaa­ajan välille. Silloin hyviä konsteja ovat esimerkiksi se, että työpuheluihin tai ­sähköposteihin ei vastaa enää illalla vaikka klo 18 jälkeen, vaan työntekijä omistaa sen ajan perheelle. Voi myös päättää, että työt tehdään aina työpöydän ääressä. Työajan aluksi ja lopuksi voi kävellä pienen lenkin ulkona, mikä kääntää aivot oi­keaan asentoon työstä vapaalle ja toisinpäin.

Kaikki eivät suinkaan kaipaa kovin selkeää erotte­lua työn ja vapaa­ajan välille, vaan monille työ­ ja va­paa­ajan yhteensulautuminen voi olla ratkaisu stressin vähentämiseen. Voi esimerkiksi tuntua huojentavalta, jos työnantaja ei mustasukkaisesti kyttää työaikaa, vaan työntekijä voi käydä joskus arkipäivänä ostamas­sa lapselle uuden talvihaalarin ja tehdä rästiin jääneen työn illalla lasten mentyä nukkumaan. Tällaisessa ti­lanteessa sekä työntekijän että työnantajan on oltava

tarkkana, ettei töitä tule tehtyä liikaa. Vanhempien on toisaalta myös huolehdittava, että perheen yhteinen aika ei kulu siihen, että yksi räpeltää koko ajan kän­nykkä kädessä työasioita.

Työssä ja arjessa jaksamisen kannalta on tärkeää, että pientenkin lasten vanhemmille jää myös edes jon­kin verran omaa aikaa. Siinä vaiheessa, kun palataan perhevapailta töihin, olisi syytä keskustella, miten kotityöt jatkossa jaetaan, kun kumpikin vanhemmista käy töissä, ja mitä harrastuksia vanhemmilla voi olla.

T YÖN JA YKSIT YISEL ÄMÄN yhdistäminen kuuluu muillekin kuin lapsiperheille. Moni hoitaa ikääntynei­tä vanhempiaan, ja toisilla voi olla esimerkiksi sairas­telua lähipiirissä. Ongelmana on, että näihin tilantei­siin ei ole olemassa yhtä vakiintuneita käytäntöjä kuin esimerkiksi oikeus perhevapaisiin.

Kuitenkin, pikkulapsivaihetta ainakin jossain vai­heessa elää iso osa ihmisistä. Se on tutkimustenkin mukaan erittäin rankka vaihe, joten on perusteltua, että siihen kiinnitetään erityishuomiota. Ei kuiten­kaan välttämättä tunnu reilulta, jos lapsiperheelliset aina varaavat parhaat kesäloma­ajat muiden nenän edestä, vaan on hyvä pitää pelisäännöt kaikille selvinä ja toimia avoimesti.

Usein järjestelyistä pystytään sopimaan, ja parhai­ten yhtälö toimii, jos työpaikalla on eri­ikäisiä ja eri elämäntilanteissa olevia ihmisiä. Niinpä myös työka­vereiden suhtautuminen on tärkeää, koska esimerkik­si moni sinkku saattaa tarjoutua vapaaehtoisesti ole­maan jouluna töissä, jos tietää, että vapaa olisi pienten lasten vanhemmille tärkeä. Lähteet: Kela, Työterveyslaitos, TTL:n Työ ja perhe-elämä -ohjelman projektipäällikön Salla Toppinen-Tannerin haastattelu

MONI HOITAA IK ÄÄNTYNEITÄ

VANHEMPIAAN TAI SAIRAITA LÄHEISIÄÄN.

PÄRJÄÄ & PÄDE

36 | TOIMI | 1-2016

TOIMI OIKEIN

Vuosilomalain mukaan alle vuoden palvelleen lomakertymä kuukau­dessa on 2 päivää. Mikäli loma­vuoden päättyessä 31.3. on ollut vä­hintään vuoden yhdenjaksoisesti saman työnantajan palveluksessa, lomakertymä on 2,5 päivää kuu­

kaudelta. Jos työsuhteen kesto ylittää vuoden kesken lomanmääräytymisvuoden (1.4.–31.3.), työntekijä an­saitsee koko kyseisen lomanmääräytymisvuoden ajal­ta vuosilomaa 2,5 arkipäivää kultakin lomanmääräy­tymiskuukaudelta. Työntekijä ei voi siis ansaita osaa

vuodesta 2 arkipäivää kuu­kaudessa ja osaa 2,5 arkipäivää kuukaudessa.

Käytännössä ensi kesänä pi­detään nyt ansaittavia lomia, joten loma määräytyy sen mu­kaan, moneltako kuukaudelta vuosilomakertymää on.

Jos on jo maaliskuun lop­puun mennessä ollut työpaikassa vähintään vuoden, ensi kesän loma on täydet 4 viikkoa ja viikko jää käy­tettäväksi talvilomaan eli kertymä on 2,5 kuussa. Jos vuosi ei ole täynnä maaliskuun viimeiseen päivään mennessä kertymä jää 2 päivään kuussa.

Toukokuusta syyskuun loppuunLomakausi alkaa 2.5. ja päättyy 30.9. Vuosilomasta 24 päivää annetaan lomakaudella (kesäloma) ja sen ylittävä osa ajalla 1.10.–30.4. (talviloma). Työnantajan on kuultava työntekijää ennen loman määräämistä. Ellei loman ajankohdasta päästä yksimielisyyteen, työnantaja määrää, milloin loma pidetään.

Lomasta on ilmoitettava työntekijälle viimeistään kuukautta ennen loman alkamista. Jos tämä ei ole mahdollista, loman ajankohta on kuitenkin ilmoitet­tava työntekijälle vähintään kaksi viikkoa ennen lo­man alkamista.

Kesä­ ja talviloma on annettava pääsääntöisesti yh­denjaksoisina. 12 arkipäivää ylittävä kesäloman osuus

voidaan jakaa pidettäväksi yhdessä tai useammassa osassa, jos jakaminen on välttämätöntä työn käynnis­sä pitämiseksi.

Lauantait kuluttavat lomaaVuosilomaa pidettäessä sitä kuluttavat vain arkipäi­vät. Vuosilomalain mukaan arkipäiviä ovat kaikki muut päivät paitsi sunnuntait, kirkolliset juhlapäivät, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, juhannusaatto, pääsiäis­lauantai ja vapunpäivä.

Lauantai katsotaan arkipäiväksi, joten se kuluttaa lomaa. Jos työntekijä pitää lomaa kokonaisen viikon maanantaista sunnuntaihin, lomaa kuluu kuusi päi­vää, eli päivät maanantaista lauantaihin kuluttavat lomaa riippumatta siitä, tekeekö työntekijä koskaan töitä lauantaina.

Lomaan sisältyvien lauantaiden määrää ei ole laissa tai työehtosopimuksessa määritelty. Lauantai sisältyy sen mukaan, mikä on loman ajankohta. Yleensä loma on määrättävä yhdenjaksoisena, joten neljän viikon lo­maan yleensä sisältyy neljä lauantaita, ellei sitten osu pyhäviikkoa. Lomaan ei siis tarvitse sisältyä tiettyä määrää lauantaipäiviä.

Sairastuminen lomallaLomalla sairastumiseen on ehdotettu muutoksia jo ensi kesäksi. Tällä hetkellä on kuitenkin voimassa sääntö, jonka mukaan kaikki lakisääteinen loma on siirrettävä, mikäli työntekijä ilmoittaa sairastumises­taan viivytyksettä ja nimenomaisesti pyytää loman siirtoa. Mahdollisiin lakimuutoksiin palataan myö­hemmin.

LOMAAN SISÄLTYVIEN LAUANTAIDEN MÄÄRÄÄ EI OLE MÄÄRITELTY.

Matti Orkovaaravaratuomari, ERTOn edunvalvonta johtaja

Työntekijä ansaitsee vuosilomaa lomanmääräytymisvuodelta, joka on aina 1.4.-31.3. Vuosiloma vaihtelee ERTOn eri sektoreilla. Vuoden palvelleiden lomaoikeus on kuitenkin kaikilla sama.

Vuosi työssä takana – vuosiloma edessä

TOIMI | 1-2016 | 37

ERTO

JOK AINEN ERTON jäsen kuuluu automaattisesti aluejärjestöön ja voi osallistua tapahtumiin.

Pohjois-Pohjanmaa Alkuvuoden tapahtumia:

La 26.3. klo 18 Pääsiäiskokko Perhetapahtuma ja trullikilpailu Oulun Lammassaa-ressa.

La 2.4. klo 12.45 ERTO tekee hyvää, ikäihmisten ulkoilukaverinaToimitaan kaverina, tukena ja turvana iäkkäiden ul-koillessa kävellen, pyörätuolilla tai rollaattorilla Oulun Hiirosenkodin (Merikotkantie 5) alueella. Ulkoilutet-tavat vaihtuvat, jotta mahdollisimman moni pääsisi käymään ulkona. Tapahtuman kesto noin 2–3 tuntia. Kokoonnumme Kaukovainion TB:llä klo 12:45. Sitovat ilmoittautumiset 24.3. mennessä Maila Joke-lalle, maijok@outlook.com , p. 050 5308 961. Kerro nimesi ja yhdistys.

To 7.4. klo 18 ohjattua seinäkiipeilyä Oulun ToppilassaTapahtuman kesto noin 1,5 h. Sopii ensikertalaisillekin hyvin. Paikka: Paakakatu 7, Oulu Sitovat ilmoittautumiset 23.3. mennessä Marja Pehko-selle: pehkoma@hotmail.com.Omavastuuhinta 20 €. Vahvista osallistumisesi maksamalla omavastuu 23.3. mennessä tilille FI15 5741 3620 4698 30, laita viitteeseen osallistujan nimi ja yhdistys. Voit ottaa toiminnasta kiinnostuneen kaverisi mukaan, vaikka hän ei olisikaan vielä jäsen.

To 21.4. klo 18 stailataan silmälasialueet kuntoon tyyli-illassaPaikka: Valkealinnan Optiikka, Hallituskatu 17o. Tyylineuvoja antavat oululainen optikko ja kehysasi-antuntija Annikki Sipola sekä stylisti-kosmetologi Auli Lukkarila. Illan ajan silmälaseista erikoistarjous. Tarjolla pientä purtavaa ja juotavaa. Ilmoittautumiset ma 17.4. mennessä sirkka.inkila@erto.fi. Ilmoittaudu nopeasti, paikkoja on rajoitetusti.

Su 1.5. klo 11 Vapputapahtumassa simaa ja munkkia Oulun RotuaarillaTämä on jo osa vappuperinnettä: Etsi ERTO Oulun Rotuaarilta suomalaisen työn päivänä 1.5.2016 klo 11 alkaen ja tule nauttimaan simaa ja munkkia! Samalla voit vaihtaa pari sanaa aluejärjestön edustajien kanssa ja saat mukaasi pienen yllätyksen. Perinteisesti munkit ja sima tekevät nopeasti kauppansa, joten kannattaa olla nopsa.

Pe-la 10.-11.6. ERTO kesäpäivämatka Savonlinnaan

La 18.6. klo 10-17 Hailuoto Piknik - perhetapahtuma ja jäsenhankintaretki

Su 19.6. klo 13 Tule tekemään hyvää vanhusten ulkoilukaverina

ALUEJÄRJESTÖT

ERTO

ERTO SA A OSOITTEEN- JA NIMENMUUTOKSET automaattisesti väestö-tietojärjestelmästä. Ilmoita itse jäsenrekisteriin kaikki muut muutokset, esimer-kiksi sähköpostiosoite ja työnantajan vaihtuminen. Alasi palkankorotustiedotteet saat vain, jos jäsenrekisterissä on oikeat tietosi.

Liiton eAsioinnissa www.erto.fi/liiton-easiointi voit päivittää yhteystietosi, ilmoittaa työnantajan vaihtumisesta, eläkkeelle jäämisestä tai palkattomasta ajasta. Jäsenmaksu palkattomalta ajalta on minimin suuruinen. Voit tarkastella maksamiasi jäsenmaksuja, laskea jäsenmaksusi suuruuden ja tilata tarvittaessa uudet jäsenmaksuviitteet myös sähköpostiisi tai tekstiviestillä.

Jos jäsenkorttisi on kadonnut, niin uuden tilaaminen onnistuu eAsioinnissa. Jos sinulla ei ole käyttöä ERTOn kalenterille, voit päivittää kalenteritilauksesi omissa tiedoissasi.

Nopein tapa saada hakemus perilleTyöttömyyskassalle tulevat hakemukset käsitellään saapumisjärjestyksessä. Nopeimmin saat hakemuksesi perille käyttämällä kassan eAsiointia (WebTyttiä) www.erto.fi/kassan-easiointi.

Työttömyyskassan eAsioinnissa voit hoitaa työttömyysturvaan ja vuorot-teluvapaaseen liittyviä asioita. Voit lähettää päivärahahakemuksen, seurata hake-muksesi käsittelyn tilannetta ja tehdä muutosilmoituksen. Netissä voit lähettää myös tarvittavat liitteet. Nopeutat asiasi käsittelyä toimittamalla kaikki liitteet heti hakemuksen yhteydessä.

ERTOn jäsenyhdistys SOAn (Suomen Optometrian Ammattilaiset) jäsenet kuuluvat IAET-kassaan. Sen eAsiointiin pääsee kirjautumaan pankkitunnuksilla osoitteessa www.iaet.fi.

Käyttäjätunnus ja salasanaKäyttäjätunnuksesi ERTOn eAsiointiin on jäsennumerosi. Salasanasi on ensikirjau-tumisessa postinumeroSukunimi omien tietojesi mukaisesti. Järjestelmä pyytää en-simmäiseksi muuttamaan salasanasi; sen jälkeen pääset jatkamaan itse eAsiointiin.

Jos et ole kirjautunut eAsiointiin vielä kertaakaan, älä käytä ”Unohditko salasanasi” -toimintoa. Ensimmäisellä kirjautumiskerralla voit käyttää ainoastaan oletussalasanaa.

Jos kirjautumisen kanssa on pulmia, ota yhteyttä osoitteella tuki@erto.fi.

Päivitä tietosi jäsenrekisteriinHuolehdi tietojesi ajantasaisuudesta jäsenrekisterissämme, niin saat kaikki oikeat viestit.

ERTON UUTISIA

PULMIA TYÖPAIKALLA?

ERTON NETTISIVUJEN Työsuhdeoppaasta löydät vastauksia useim-min kysyttyihin kysymyksiin, esimerkiksi yt-neuvotteluihin, työsopimus- ja työehtopulmiin, irtisanomiseen ja lomauttamiseen. Tässä osoite: www.erto.fi/tyosuhdeopas

Jäsenenämme voit aina myös soittaa maksuttomaan työsuhdeneuvon-taan ja kysyä lisätietoja. Ei-jäseniä palvelee maksullinen työsuhdeneuvonta. Katso palveluajat: www.erto.fi/tietoa-ertosta/yhteystiedot

38 | TOIMI | 1-2016

Heinäkuussa hankimme lippuja Qstock / Rotuaaripiknik -tapahtumiin, joten kannattaa olla kuulolla!

Lisää tietoa toiminnasta ERTOn Pohjois-Pohjanmaan aluejärjestön FB-sivuilla.

Lisätietoja: puheenjohtaja Sirkka Inkilä sirkka.inkila@erto.fi, p. 045 878 8708

Pohjois-SavoLa 12.3. klo 10 alkaen perinteiset pilikit Kunnonpaikan rannassaPilikit esille ja sualiit ylös! Koko perheen tapahtuma pilkkikilpailut, mahdollisuus luistelulle, ”kahvakuula” tuokioita, ym. ja kylpyläkäynti (saunomista, uimista, porealtailta ym.). Kokoontuminen kylpylä-ravintola Kunnonpaikan Piksettikodalla. Pilikkijen jäläkeen mahdollisuus kylpyläkäyntiin erikois-hinnoin. Ilmoittaudu heti Esa Kvistille sähköpostilla esakvist@hotmail.com.

ERTO

ERTON UUTISIA

TYKKÄÄ ERTOSTA SOMESSA

ERTON KUULUMISIA voit seurata myös Facebookissa: www.face-book.com/toimihenkiloliittoerto/ ja LinkedInissä: www.linkedin.com/company/erto. GooglePlussasta löydät liiton parhaiten laittamalla hakuun ERTOn nimen.

TOIMI | 1-2016 | 39

ERTO kouluttaa

KOULUTUKSET JÄSENILLE

Haluaisitko oppia Excelin tehokkaan käytön, Lean-ajattelua tai sparrata sosiaalisen median taitojasi? Entä miten tulkitset talouden tunnuslukuja tai johdat monikulttuurista työyhteisöä? Ehkä kouluttajakoulutus, työhyvinvointikortti tai itsensä johtamisen koulutus olisi paikallaan?

Nämä kaikki ja paljon muuta onnistuvat Emma-akatemian kevään koulutuksissa. Tule tuunaamaan osaamisesi loistokkaaksi! Osaaminen on parasta muutosturvaa.

Emma-akatemia toimii yhteistyössä mm. ammattikorkeakoulujen, ammattiopistojen ja aikuiskoulutuskeskusten kanssa. Koulutuksista saat oppilaitoksen myöntämän todistuksen.

Tarkemmat koulutuskuvaukset ja ilmoittautumislomakkeen löydät Emma-akatemian omilta nettisivuilta www.emma-akatemia.fi. Voit hakea nettisivuilla koulutuksia mm. aiheittain, alueittain, paikkakunnan tai ajankohdan perusteella. Voit myös ilmoittautua useaan koulutukseen samalla kertaa tai ilmoittaa kerralla koko työporukan.

Emman erikoiset

Uutuutena Emma-akatemian koulutustarjonnassa on "Emman erikoiset". Ne ovat ajankohtaisiin teemoihin liittyviä mielenkiintoisten kouluttajien vetämiä täsmäkoulutuksia.

Tarjonnassa keväällä on mm. Jutta Gustafsbergin ja Mikko Korpeisen vetämä hyvinvoinnin koulutus Pidä itsestäsi huolta! Kokopäiväkoulutuksen jäsenhinta on 99 €.

Anna Perho auttaa sinua kesyttämään ainaisen kiireen ja siitä aiheutuvan stressin. Kokopäiväkoulutuksen jäsenhinta on 59 €.

ERTOn jäsenhinta

Emma-akatemiaan ovat kaikki tervetulleita jäsenyydestä riippumatta! Myös ei-jäsenet ovat tervetulleita, mutta heiltä veloitetaan koulutuksen koko hinta. Hintaan kuuluu aina lounas.

Hinnat • ERTOn jäsenet 59 €, sis. alv (Jutta Gustafsbergin koulutus 99 €)• Muut 250 € + alv 24 %

Siirrä haluamasi koulutukset ostoskoriin ja syötä jäsenkoodi ERTO (tai JUTTA tai ANNA) sille varattuun kohtaan ja klikkaa "Käytä", niin saat ERTOn jäsenhinnan näkyviin.

Kysyttävää?

Ota yhteyttä: asiakaspalvelu@emma-akatemia.fi, p. 0400 321 181 ma-pe 9:30-11:30, www.emma-akatemia.fi

KOULUTUKSET HENKILÖSTÖN EDUSTAJILLETervetuloa Ykkösketjuun! -perehdytys henkilöstön edustajalle

Syksyn koulutus: 1. jakso 19.-20.10. ja 2. jakso 30.11.-1.12.Perehdytys koostuu kahdesta kahden koko päivän lähiopetusjaksosta ja etäopiskelusta.

Erinomainen aloituspaketti uudelle luottamusmiehelle, luottamusvaltuutetulle ja työsuojeluvaltuutetulle. Sopii myös pidempään tehtävässään toimineelle henkilöstön edustajalle osaamisen päivittämiseen. Henkilöstön edustajat eli HEDit ovat ERTOn Ykkösketjua!

Perehdytyksessä käydään läpi henkilöstön edustajien oikeuksia ja velvollisuuksia, keskeistä työelämän lainsäädäntöä ja työehtosopimusten sekä palkkasuositusten sisältöä. Lisäksi kerrotaan ERTOn HED-palveluista. Ilmoittautuminen: www.erto.fi/palvelut/koulutus/ilmoittaudu-koulutukseen.

TSN:n luottamusmiesten koulutus

TSN:n luottamusmiehet ja varaluottamusmiehet voivat osallistuvat Aktiivi-Instituutin järjestämään luottamusmieskoulutukseen. (TSN=Terveys- ja sosiaalialan neuvottelujärjestö.) Kursseille haetaan ERTOn kautta. Koulutus on HEDeille maksuton. Lisätietoa Aktiivi-Instituutin kurssitarjonnasta nettisivuilta www.aktiivi-instituutti.fi.

PHT Palkansaajien hyvinvointi ja terveys ry

PHT ry järjestää 1.askel-hyvinvointijaksoja lap-siperheille. Haku on käynnissä ympäri vuoden ja jaksoja järjestetään eri puolilla Suomea. www.pht.fi/1-askel-jaksot/1-askel-perheille/perhejak-sot-kesa-2016/

pj. Virva Ryynänenp. 040 703 8035virva.ryynanen@erto.fi www.ystea.fi

DIGIMAMAMe olemme nyt DigiMaMa

MaMa ry ja Tietoalan ammattilaiset ERTO ry yhdistyivät 1.1.2016 lähtien. Uusi nimemme on Digimedian, markkinointiviestinnän ja tie-toalan ammattilaiset DigiMaMa ry ja meillä on ollut ilo ja kunnia sen myötä esitellä myös yhdistyksemme uusi logo, jonka on suunni-tellut jäsenistöömme kuuluva Jouni Prinkkilä. Logoon ja uudistuneisiin sivuihimme voit tutustua: www.digimama.fi

DigiMaMa kouluttaa keväällä 2016

La 19.3. Helsingissä klo 10–15, Brändien sisältöstrategiat, Ostrobotnia, Museokatu 10. Nykyaikana vain kiinnostavat brändit selviävät, etenkin digitaalisissa medioissa. Päivän workshopin aikana käydään läpi hyviä ja menestyneitä sisältöstrategioita. Meiltä ja maailmalta. Samalla pohditaan, minkälaiset sisällöt leviävät ja miksi? Miten sosiaalisessa mediassa kannattaa viestiä ja millä tyylillä? Luennoitsijana Juha Nikkilä, Markkinoinnin suunnittelija/creative, Hasan & Partners. Ilmoittaudu 11.3. mennessä: digimama@erto.fi Hinnat: 65 € DigiMaMan jäsenille/ei-jäsenille 130 €. Hintaan sisältyy kahvi/tee ja täytetty sämpylä.

Neuvontaa ja mentorointia

Yhteistyökumppanimme Fin Brands tarjoaa räätälöityjä neuvonta- ja mentorointipalveluja DigiMaMa ry:n jäsenille!

Palvelulle sovitaan erikseen kuukausittain tietyt puhelinpäivystysajat, joita on kevään aikana parillisina viikkoina aina maanantaiaamuisin klo 8–10.00. Tämän lisäksi DigiMaMa ry:n jäsenille on käytössä sähköpostipalvelu, josta puhelinkonsultoinnin voi varata. Tämä sähkö-postipalvelu toimii osoitteessa: konsultointi@

finbrands.fi, josta voi varata oman ajan tai jät-tää yhteydenottopyynnön, johon vastaamme viimeistään vuorokauden sisällä pyynnöstänne.

Palvelun käyttö laskutetaan jälkikäteen toteu-tuneen ajan mukaan seuraavasti:

40 €/1/2 h tai 70 €/h (alv 0 %). Voimassa oleva alv lisätään hintaan.

Minimiveloitus palvelusta on 40 € eli jos puhelu kestää esim. 25 min, veloitetaan 40 €.

Mikäli puhelun kesto on esim. 1,5 h, veloite-taan 110 € (alv 0 %, eli 70 € + 40 €).

Käytössä oleva puhelinkonsultoinnin numero on +358 500 4844 77

ja sähköpostipalvelu konsultointi@finbrands.fi

Kurkistus tulevaan

DigiMaMan sääntömääräinen kevätkokous pidetään Helsingissä lauantaina 21.5.2016. Kutsu ja tarkempi ohjelma tulossa lähiaikoina sähköpostitse, www-sivuilla sekä jäsenlehdes-sä. Elokuussa puolestaan ohjelmassa on Di-giMaMan järjestämä perhetapahtuma, johon ovat tervetulleita DigiMaMan jäsenet koko perheen voimin. Luvassa mukavaa kesäistä ohjelmaa kaiken ikäisille. Laita 6.8. jo kalente-riin, tulet kuulemaan aiheesta pian lisää!

pj. Kaarina Pehkonen p. 040 762 6286 kaarina.pehkonen@erto.fiwww.digimama.fi

ERITYISTOIMIHENKILÖT ET RYTervetuloa koko perheen kanssa Turkuun!

La 14.5.2016 klo 13 alkaen sääntömääräinen kevätkokous, Hamburger Börs Sokos hotel-lissa Turussa, Kauppiaskatu 6, Turku. Ennen kokousta syömme kello 12.00 lounaan.

Kokouksessa käsitellään sääntöjen 9 §:n kevätkokoukselle määräämät asiat. Kokous-asiakirjat lähetetään etukäteen kokoukseen ilmoittautuneille sähköpostilla tai tarvittaessa postin välityksellä.

Kokoukseen osallistuville yhdistyksen jäsenille korvataan matkakulut matkustusohjesäännön mukaisesti halvinta kulkuneuvoa käyttäen ko-tipaikkakunnalta kokouspaikkakunnalle. Kerro ilmoittautumisen yhteydessä matkalipputoi-veesi. Alle 12 euron matkakuluja ei korvata.

Ilmoittautumiset 7.5.2016 mennessä ET ry:n sihteeri Päivi Kuosmaselle: paivi.kuosmanen@erto.fi, p.050 369 5428 Katso tarkemmat tiedot www.etry.fi.

TALOUSHALLINNON AMMATTILAISET RYPäätapahtumat vuonna 2016

La 14.– su 15.5., kevätkokous,Turku

Pe 2.– la 3.12. Syysseminaari, syyskokous ja pikkujoulut, Helsinki

Kesällä perheen kanssa puuhapuistoon

Tämän vuoden kesäkampanjana Talous-hallinnon ammattilaiset korvaa jäsenilleen osan puuha-, seikkailu- tai huvipuistolipusta. Korvauksen enimmäismäärä on 20 euroa tositetta vastaan. Jos lipun hinta on alle 20 euroa, korvataan se todellisen hinnan mu-kaan. 1 lippu/jäsen. Kampanja-aika 1.6.–31.8. Lisätietoa ja tarkemmat kampanja-ehdot nettisivuillamme ja uutiskirjeessä lähempänä kampanjan alkua.

Tykkääthän meistä myös Facebookissa!

pj. Jaana Montop. 040 512 4223jaana.monto@erto.fi www.taloushallinnonammattilaiset.fi

YSTEA RYTapahtumia 2016

La 14.5. Ystean kevätkokous Helsingissä. Oheis-ohjelmana koko perheelle käynti Korkeasaares-sa. www.ystea.fi/ajankohtaista/tapahtumat

To 19.5.– pe 20.5. TSN neuvottelupäivät terveys- ja sosiaalialan luottamusmiehille ja aktiiveille. www.tsn.fi

La 11.6. ERTOn alueellinen kesäpäivä Savonlinnassa

La 19.– su 20.11. Ystean syyskokous Helsingissä ja risteily Tallinnan joulumarkkinoille. Lähde hakemaan Tallinnasta ripaus raikasta joulun henkeä! Tallinnan joulutorilla viihtyy koko perhe. Ainutlaatuisen vanhanajan tunnelman ympäris-töön luo hyvin säilynyt keskiaikainen kaupunki.

Kelan myöntämä TYK-valmennus (kurssi nro 62304) ERTOn jäsenille

Avire Oy toteuttaa Siuntiossa Kelan myöntämän TYK-valmennuksen ERTO ry:n jäsenille 4.4. alkaen. www.erto.fi/images/erton_tyk-kurssi.pdf

ERTO

ERTOn jäsenyhdistyksetKuulut ERTOon oman jäsenyhdistyksesi kautta.

40 | TOIMI | 1-2016

Järjestämme koko perheelle ohjelmaa ko. päivänä Turussa; sisältö varmentuu myöhem-min, suunnitelmissa mm. paikallisristeily ja tutustumista Turun nähtävyyksiin.

La 22.– su 23.10. Jäsenforum Tampere.

Mukana mm. Tuija Piepponen. Merkitse päivä kalenteriisi, lisätietoa on tulossa.

pj. Tarja Hailip. 040 774 1718tarja.haili@uudenmaanliitto.fiwww.etry.fi

LOGISTIIKAN TOIMIHENKILÖT RYLa 14.5.2016 klo 12 yhdistyksen kevätkokous

Strutsitarha Ketolan tilalla Korvenojantie 17, 05200 Rajamäki. www.agrocenter.fi/

Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat sekä kokoukselle jätettävät esitykset.

Ennen kokousta (klo 11.30) tarjotaan pien-tä suolapalaa ja kokouksen jälkeen lounas. Kokouksen aikana jäsenten perheenjäsenille järjestetään ohjattua ohjelmaa. Kevätkokouk-sen jälkeen osallistujille järjestetään tutustu-minen Ketolan tilan toimintaan. Tarkkaile siis sähköpostiasi ja yhdistyksen verkkosivuja.

Jäsenelle aiheutuvat matkakulut korvataan halvimman mahdollisen kulkuneuvon taksan mukaan osallistujan matkalaskussaan ilmoitta-malle pankkitilille.

Ilmoittautumiset 29.4.2016 mennessä yhdis-tyksen sihteerille: seppo.virtanen@dhl.com

pj. Marko Nurmip. 040 862 3 765marko.nurmi@erto.fiwww.logistiikantoimihenkilot.fi

SUOMEN OPTOMETRIAN AMMATTILAISET SOA RY Tykkääthän SOAsta myös Facebookissa: www.facebook.com/Optometrianammattilaiset

pj. Taina Pontop. 050 492 5773taina.ponto@gmail.comwww.soary.com

ERTO

MAMA + TIETOALAN AMMATTILAISET = DIGIMAMA RY

ERTON JÄ SENYHDIST YKSET MaMa ry ja Tietoalan ammattilaiset ERTO ry yhdis-tyivät vuoden alussa. Yhdistyksen uusi nimi on Digimedian, markkinointiviestinnän ja tietoalan ammattilaiset DigiMaMa ry.

DigiMaMa toimii digimedian, markkinointiviestinnän ja tietotekniikan palvelualan sekä luovien alojen ammattilaisten omana yhdistyksenä ja edunvalvojana. Yhdistyminen ei vaikuttanut jäsenyyksiin vaan kaikki jatkui ennallaan automaattisesti. Luvassa on kuitenkin entistä monipuolisempaa palvelua. Lisätietoa: www.digimama.fi

ERTON UUTISIA

TYÖTTÖMYYSETUUTTA MAKSETAAN PÄÄSÄÄNTÖISESTI ENINTÄÄN KOLME KUUK AUTTA TAK AUTUVASTI TYÖTTÖMYYSETUUDEN HAKEMISESTA Lähetä päivärahahakemuksesi liittei-neen työttömyyskassaan aina kolmen kuukauden kuluessa, olitpa jäänyt työt-tömäksi ensimmäistä kertaa tai haet kokonaan työttömänä tai osittain työt-tömänä päivärahaa. Osittain työtön henkilö on esimerkiksi osa-aikatyössä oleva henkilö tai sivutoiminen yrittäjä.

Älä jää esimerkiksi odottamaan palk-katodistusta työnantajaltasi tai asiasi käsittelyä työ- ja elinkeinotoimistossa.

Kolmen kuukauden määräaika lasketaan siten, että jos päivärahahake-mus on saapunut työttömyyskassaan 14.9.2015, voidaan työttömyysetuutta maksaa 14.6.2015 lukien. Määräaika koskee siis sekä ensimmäistä hake-musta että jatkohakemusta. Jos haet jostain syystä lapsikorotusta erikseen myöhemmin, kolmen kuukauden määräaika koskee myös lapsikorotuksen hakemista. Ennen päivärahaoikeutta pidätettävää viittä täyttä työpäivää vastaavaa omavastuuaika ei vanhene kolmessa kuukaudessa.

Erityisen painava syy myöntää työttömyysetuutta takautuvasti pidemmältä ajalta kuin kolmelta kuukaudelta Työttömyysetuus voidaan myöntää erityisestä painavasta syystä pidem-mältä ajalta kuin kolmelta kuukaudelta takautuvasti. Erityisen painavana syynä voidaan pitää sellaista seikkaa, johon päivärahan hakija ei voi itse vaikuttaa, esimerkiksi äkillinen ja vakava sairaus.

Ei erityistä painavaa syytä työttö-myysetuuden myöntämiselle Työvoimapoliittisen lausunnon viivästymistä ei ole katsottu erityiseksi painavaksi syyksi. Lausuntoa ei kannata jäädä odottamaan, vaan toimittaa päi-värahahakemus liitteineen työttömyys-kassaan kolmen kuukauden kuluessa päivärahaoikeuden syntymisestä. Vaikka et ole saanut kaikkia liitteitä, älä jää odottamaan esimerkiksi palkkato-distusta työnantajalta.

Erityisen painavaksi syyksi ei ole myöskään katsottu tietämättömyyttä työttömyysetuuden hakemiselle sääde-tyssä määräajassa tai palkkatodistuksen odottamista.

Muitakin syitä on, joita oikeuskäy-tännössä ei ole katsottu erityisen pai-navaksi syyksi. Yhteistä yllä mainituille seikoilla on se, että päivärahahakemus tulee vireille työttömyyskassassa, vaik-ka näistä seikoista ei toimitettaisikaan selvitystä hakemuksen yhteydessä. Kyseiset selvitykset on mahdollista toi-mittaa sen jälkeen työttömyyskassalle, kun päivärahahakemus on jo toimitettu työttömyyskassaan.

Päivärahahakemuksen vireille tuloPäivärahahakemus ilman liitteitä tulee vireille siitä päivästä lukien, kun se saapuu kyseessä olevaan työttömyys-kassaan. Tästä vireille tulosta lasketaan kolmen kuukauden määräaika.

Työttömyyskassa tiedottaa

TOIMI | 1-2016 | 41

Asemamiehenkatu 4, 11. krs00520 Helsinkip. 09 613 231f. 09 6132 3202etunimi.sukunimi@erto.fiLiiton eAsiointiwww.erto.fi/liiton-easiointiTyösuhdeneuvonta09 6132 3241Jäsenpalvelu09 6132 3204jasenpalvelu@erto.fi

Ajantasaiset palveluajat löydät nettisivuiltammewww.erto.fi

PUHEENJOHTAJA

Juri Aaltonen040 553 8536

HALLINTO

Seppälä-Koski Tuula hallintoassistentti, puheenjohtajan sihteeri09 6132 3238Ahonen Kristiinaviestintäpäällikkö09 6132 3267 Aho Mirkka viestintäasiantuntija09 6132 3264Lindstedt Soilejärjestöpäällikkö09 6132 3271

JÄSENREKISTERI

Turunen Tarjajäsensihteeri, tiimin vetäjä09 6132 3268Hytönen Pirkkojäsensihteeri09 6132 3259

TYÖMARKKINAYKSIKKÖ

Orkovaara Mattiedunvalvontajohtaja09 6132 3248Ahtola Kaisulakimies09 6132 3266Arola Saaralakimies09 6132 3233Kokkonen Ullasihteeri09 6132 3230Kuusisto Karo-Petteri asiantuntija09 6132 3269Lahti Jarmo asiantuntija 09 6132 3239Lehtinen Maarit lakimies 09 6132 3274Lievonen Helena lakimies 09 6132 3246Pohja Kristinaasiantuntija09 6132 3263Tykkä Johannalakimies , perhevapaallaVäänänen Markku asiantuntija09 6132 3262

TALOUS- JA

HENKILÖSTÖHALLINTO

Miettinen Teemutalous- ja henkilöstöpäällikkö09 6132 3112Wickström Leenataloussihteeri09 6132 3221Laihorinne Minnaasiantuntija 09 6132 3229

TYÖTTÖMYYSKASSA p. 09 6132 3224f. 09 6132 3201erto.tk@erto.fieAsiointi WebTyttiwww.erto.fi/kassan-easiointi

Ajantasaiset palveluajat löydät nettisivuiltamme www.erto.fi.

Kivistö Esakassanjohtaja09 6132 3250Helle Anna osastosihteeri09 6132 3256Mamia Tonijärjestelmäasiantuntija09 6132 3226

EtuuskäsittelijätGraae MikaelaHokkanen EevaHutri MerjaKoivu TiinaNumminen HeidiRopanen MinnaUtriainen SariVlasoff Heidi

ETELÄ-KARJALA

vpj. Eila Taurén p. 0400 613 758eila.tauren@gmail.com

ETELÄ-POHJANMAA

pj. Ulla Knuuttilap. 050 308 0122ullaknuuttila@netikka.fi

ETELÄ-SAVO

pj. Taina Pontop. 050 492 5773taina.ponto@gmail.com

HELSINKI-UUSIMAA

pj. Heli Salamap. 044 799 2984 heli.salama@welho.com

ITÄ-SAVO

pj. Laura Puustinenp. 050 541 3688laura.puustinen@erto.fi

KANTA-HÄME

pj. Annika Lundahlp. 050 514 8784annika.lundahl@elisanet.fi

KESKI-SUOMI

pj. Reijo Partanen p. 040 766 3753reijo.partanen@erto.fi

LAHDEN SEUTU

pj. Sirkka Rappumäkip. 044 338 9002sirkka.rappumaki@phnet.fi

ERTON TOIMISTO ALUEJÄRJESTÖT

LAPPI

pj. Timo Saraniemip. 040 527 9749timo.saraniemi@gmail.com

LÄNSIRANNIKKO

pj. Marjo Luomanenp. 040 754 9716marjo.luomanen@lihastautiliitto.fi

PIRKANMAA

pj. Tarja Nieminenp. 050 539 7102tarjanieminen@hotmail.com

POHJOIS-KARJALA

pj. Päivi Kuosmanen p. 050 369 5428paivi.kuosmanen@erto.fi

POHJOIS-POHJANMAA

pj. Sirkka Inkiläp. 045 878 8708sirkka.inkila@erto.fi

POHJOIS-SAVO

pj. Pekka Kortelainen p. 040 823 4105kpo.kortelainen@luukku.com

SATAKUNTA

pj. Anne Kiveläp. 0400 539 994kivelaiska@luukku.com

VARSINAIS-SUOMI

pj. Tiina Immonenp. 040 748 2051tiina.immonen@erto.fi

ERTO

ERTOn yhteystiedot

ERTON UUTISIA

KESÄN PERHELOMAT HAETTAVANA

PALK ANSA A JIEN HY VINVOINTI ja terveys PHT ry järjestää hyvinvointia ja terve-yttä edistäviä, 1.askel-hyvinvointiin perhelo-mia hotelleissa, urheiluopistoissa, lomakes-kittymissä ja kylpylöissä eri puolilla Suomea. Kesän lomien hakuaika on käynnissä.

Perheiden 1.askel-hyvinvointijaksot ovat 5 vrk:n mittaisia kurssimuotoisia, tuettuja lomia.

Osallistumisesta maksetaan edullinen oma-vastuu, joka sisältää ohjelman sekä perhema-joituksen täysihoidolla (aamiainen, lounas ja päivällinen). Ohjelmassa on sekä perheiden yhteistä kuin myös lasten ja aikuisten erillistä ohjelmaa.

1.askel-hyvinvointijaksot sopivat per-heille, joilla on mukana yksi tai useampi alle

17-vuotias perheeseen kuuluva lapsi. Mikäli perheeseen kuuluu lisäksi 17-18-vuotiaita, he ovat tervetulleita mukaan aikuisten hinnalla. Eläkkeellä oleva voi hakea mukaan, jos per-heessä on alaikäisiä lapsia.

Lisätietoa hakemisesta, ajankohdista ja kohteista: www.pht.fi

42 | TOIMI | 1-2016

EN TIEDÄ , MITÄ KULTTUURISIHTEERI tekee, mutta luulen, että hän komentelee palvelijaan­sa. Hän voi vaikka huutaa, että kahvia tänne. En haluaisi olla kulttuurisihteeri, koska en tykkää komennella muita. Se työ sopii kyl­lä selvästi paremmin miehille, koska naiset eivät keksi, mitä pitäisi komennella. Sitten palvelija vaan ihmettelisi suu auki, mitä hä­nen täytyisi tehdä.

Minä haluan töihin armeijaan, koska haluan riehua. Tykkään Star Warsista, ja armeijassa työ on varmaan aika samanlaista. Suosikkihahmoni on Yoda, koska se on hauska ja pelleilee välillä.

Jos olisin töissä armeijassa, voisin olla sankari ja pelastaa sodassa ihmisiä. Mutta en halua lentää siellä, koska olen korkeanpaikankammoinen. Minulla on vielä muitakin haaveammatteja: poliisi ja formula­ajaja. Nämä kaikkihan voi yhdistää. Voisin olla sotilaspoliisi, joka ajaa kovaa autolla! Ensin pitäisi vain oppia ottamaan rosvot kiinni. Sotilaspoliisit alkavat sotia, jos tulee hälytys. Jos ei hälytyksiä tule, niin he voivat vain lepäillä sängyillä. Emilin äiti on yrittäjä ja isä myyntipäällikkö.

TEKSTI SARI ALHAVA KUVA JUHA MYLLYMÄKI UUSI ALKU

TOIMI | 1-2016 | 43

Emil Rantanen, 5 vuotta

Voit:

• muokata yhteystietojasi

• ilmoittaa työpaikan vaihtumisesta

• muuttaa jäsenkalenteritilaustasi

• ilmoittaa palkattomasta ajasta

• tarkastella jäsenmaksutilannettasi

• hankkia uudet jäsenmaksutiedot

• tilata uuden jäsenkortin kadonneen tilalle

• ilmoittaa eläkkeelle jäämisestä

www.erto.fi/liiton-easiointi

HOIDA ASIASI HELPOSTI LIITON eASIOINNISSA